2
Syyskuussa mentiin kohti ensimmäistä koeviikkoa
Lukion syyskuun arkea värittivät ylioppilaskirjoitukset, avoimet ovet lauantaina 6.9., palohälytys ja Matti Kestin läksiäisjuhlat.
tapahtui ripeästi, sillä kaikki toimivat hälytyksen aikana tosissaan. Kaikki myös odottivat kokoontumispaikalla rauhallisesti tilanteen selviämistä.
Ylioppilaskirjoitukset alkoivat maanantaina 8.9. Syksyn ylioppilaskirjoituksissa kokelaiden määrä ovat eri oppiaineissa hyvin toisenlaiset kuin kevään kirjoituksissa. Eniten syksyllä kirjoitetaan englantia, ruotsia ja lyhyttä matematiikkaa. Eurajoella reaaliaineista kirjoitettiin tänä syksynä biologiaa, fysiikkaa, psykologiaa, terveystietoa, uskontoa ja yhteiskuntaoppia. Äidinkielen kokeeseen osallistui vain neljä opiskelijaa, pitkään matematiikkaan kolme.
Automaattisen hälytyksen siirtymisessä hätäkeskukseen huomattiin kuitenkin samalla ongelmia. Vian syytä selvitellään ja se korjataan.
Avointen ovien päivänä 6.9. abiturientit saivat tarpeellista harjoitusta heti seuraavana maanantaina alkavia kuullunymmärtämiskokeita varten. Ekaluokkalaiset aloittivat sähköisiin yo-kokeisiin valmentautumisen saamalla harjoitusta mm. kymmensormijärjestelmään. Kakkosluokkalaisten ohjelmaan kuului tavallista biologian, historian ja äidinkielen ja kirjallisuuden aineopiskelua.
*** Lukukauden ensimmäinen koeviikko alkoi syyspäiväntasauksen päivänä, tiistaina 23.9. Lukion ekaluokkalaisille viikko oli jännittävä, lukion erityisiin toimintatapoihin totuttava vaihe. Monille viikko on stressaava kokemus, toisille sen läpikäyminen on helpottavaa, kun huomaa, että siitä kuitenkin selviytyy. Ensimmäisen jakson uusintakoe on tiistaina 14.10., ja syyslomaa vietetään 20. – 24.10. Pasi H.
Palohälytys 11.9. aamupäivällä koko koulun opiskelun keskeytti palohälytys, joka oli kuitenkin aiheeton. Vaikka tilanne ei johtunut oikeasta palosta, koko koulu toimi hälytyksen aikana esimerkillisesti. Rakennuksen tyhjentäminen
[Kirjoita teksti]
Koulukuvat otettiin syyskuun ensimmäisellä viikolla. Koko lukion ryhmäkuvan ottamiseksi kuvaaja joutui kiipeämään ruokalarakennuksen katolle.
SSAANN NNYY!! –– EEuurraajjooeenn lluukkiioonn ttiieeddoottuusslleehhttii IIllm meessttyyyy nnooiinn kkeerrrraann kkuuuukkaauuddeessssaa.. LLeehhtteeää ttooiim miittttaaaa PPaassii HHaaaavviissttoo.. lleehhddeenn kkaannssii:: M Maattttii SSaallm miioollaa;; kkaannnneenn kkuuvvaassssaa aabbiittuu-rriieenntttteejjaa hhaarrjjooiitttteelleem maassssaa kkuuuunntteelluukkooeettttaa –– eeddeessttää lluukkiieenn AAnnnniiinnaa VVeetteelläässuuoo,, KKaattrriiinnaa JJaassuu jjaa EEssssii JJuuhhaallaa..
KUUKAUDEN SITAATTI
3
Näyttelijänä teeskentelen elääkseni. Esitän fiktiivisiä hahmoja jotka usein ratkovat fiktiivisiä pulmia. Uskon, että ihmiskunta on kohdellut ilmastonmuutosta samalla tavalla; fiktiona, joka tapahtuu jonkun muun planeetalle, ikään kuin teeskentelemällä, ettei ilmastonmuutosta ole, se häviäisi. Leonardo DiCaprio YK:n ilmastokokouksessa 24.9.2014 HS Nyt.fi 24.9.2014
EEuurraajjooeenn lluukkiioo ppiittääää ooppiiss-kkeelliijjooiissttaaaann hhyyvvääää hhuuoollttaa.. RRuuookkaappaallvveelluuvvaassttaaaavvaa M Maarriiaannnnee LLiinnttuullaa eessiitttteelleeee m maatteem maattiiikkaann yyoo-kkiirrjjooiittuukkssiiinn m meenneevväänn eevväässkkäärrrryynn ssiissäällttööää.. TTäälllää kkeerrrraalllaa oollii ttaarrjjoolllaa kkaahhvviiaa,, tteeeettää,, vvooiilleeiippiiää,, kkaarrjjaannllaannppiiirraakkooiittaa,, oom meennaappiiirraakkkkaaaa jjaa m maannssiikkkkaarraahhkkaaaa..
[Kirjoita teksti]
Sukkulaviesti avointen ovien päivänä
4
Lukion avoimien ovien kanssa samaan aikaan pyörinyt yläkoulun monitoimipäivä huipentui sukkulaviestiin, johon myös lukiolaiset osallistuivat omilla vuosikurssien mukaisilla joukkueillaan. Yhdeksäsluokkalaiset juoksivat samassa sarjassa.
Onnittelut joukkueille ja kiitokset kaikille rehdistä kilpailusta ja iloisesta meiningistä.
Aurinkoinen ja lämmin päivä suosi urheilusuorituksia, ja raju kamppailu mestaruudesta päättyi lopulta ekaluokkalaisten voittoon. Toiseksi tuli kakkosluokkalaisten joukkue, ja kolmantena maaliin pinkoi 9B. Abiturientit jättivät tällä kertaa kilpailun väliin.
SSuukkkkuullaavviieessttiinn kkoollm mee ppaarraassttaa jjoouukkkkuueettttaa:: 22001144AABB,,22001133AABB jjaa 99BB
[Kirjoita teksti]
5
Korealaisten tapaaminen Eurajoelle saapui tiistaina 16.9. vieraita Koreasta. He olivat tulleet kuuntelemaan faktatietojen lisäksi muutamien eurajokelaisten, mukaan lukien minun ja lukion oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan Vilma Salmisen, mielipiteitä Olkiluodosta, Posivasta ja TVO:sta. Tapaaminen pidettiin Eurajoki-salissa ja osallistujia oli noin 30. Tapaamisessa kunnanjohtaja Harri Hiitiö piti englanninkielisen esitelmän Olkiluodon toiminnasta ja loppusijoituksesta. Hiitiön jälkeen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Vesa Jalonen piti hieman toisenlaisen esitelmän, joskin samaan aiheeseen liittyvän. Paikalla oli korealaisia toimittajia, jotka julkaisevat muistiinpanojensa perusteella tekemänsä esitelmät paikallisissa lehdissä. Tapaamisen päätyttyä TV-kanava MBC:n toimittaja haastatteli kunnanjohtajaa ja minua paikallisiin uutisiin. TV-haastattelussa kyseltiin vielä lisää mielipiteitä ja ajatuksia Olkiluodon toiminnasta. Varsinaisessa tilaisuudessa oli sekä englantia että suomea puhuvat korealaistulkit. Kysymyksiä esittäneet korealaiset kysyivät kysymyksensä koreaksi tulkeilta ja tilanteen mukaan jompikumpi tulkeista kysyi saman kysymyksen meiltä suomalaisilta. Kommunikointi oli aluksi ehkä hieman jäykkää, mutta ajan kuluessa juttelu sujui jo hyvin.
1100..1100.. M Meettssää ppuuhhuuuu --lluueennnnooiittssiijjaa ttuulleeee kkeerrttoom maaaann lluukkiioollaaiissiilllee m meettssää-aallaann kkoouulluuttuuss-- jjaa ttyyööllliissttyym miissm maahhddooll-lliissuuuukkssiissttaa.. 1100..1100.. AAlleekkssiiss KKiivveenn ppääiivvää,, ssuuoom maallaaii-sseenn kkiirrteksti] jjaallliissuuuuddeenn ppääiivvää [Kirjoita 1144..1100.. uuuussiinnttaakkooee 2200.. –– 2244..1100.. SSYYYYSSLLO OM MAA 3311..1100.. HHaallloow weeeenn
Tapaaminen kesti kaksi tuntia ja siinä ajassa ehdittiin jo vitsaillakin erilaisista asioista. Kaiken kaikkiaan tapaaminen oli mielenkiintoinen, sillä kuulin itsekin uutta tietoa Olkiluodosta, sen ympäristöstä ja toiminnasta. Essi Heinonen 2014A
***
Liikuntavälitunti tiistaisin Yläkoulun puolella on tiistaisin ensimmäisellä välitunnilla alettu harrastaa Liikkuva koulu -hankkeeseen liittyvää välituntiliikuntaa, jota vetää kunnan hyvinvointikoordinaattori Elina Rautanen. Tähän iloiseen liikuntatuokioon saavat myös lukion opiskelijat osallistua. Välituntiliikunta lyhentää edellistä oppituntia jonkin verran, mutta ne opiskelijat, jotka eivät osallistu toimintaan, ovat oppitunnilla loppuun asti. Lukion tutorit vetävät lukion ensimmäiselle vuosikurssille samaan aikaan omaa liikuntaohjelmaansa. Näillä eväillä aloitetaan uusi jakso tiistaina 1.10.
LLuukkiioonn ttuuttoorreeiiddeenn jjäärrjjeess-ttääm määää vväälliittuunnttiilliiikkuunnttaaaa yykkkköösslluuookkkkaallaaiissiilllee
Matti Kestin iloiset läksiäisjuhlat lukiolla
6
E
urajoen lukion rehtori Matti Kesti siirtyi eläkkeelle syyskuun 1. päivänä. Entistä rehtoria juhlittiin yhteiskoulun ja lukion ruokasalissa perjantaina 12.9. Juhlan tunnelma oli iloinen ja rento, jollaisena myös Matti totuttiin lukion pitkäaikaisena opettajana ja rehtorina tuntemaan. Juhlaa sävyttivät lukuisat onnittelupuheenvuorot, joissa Mattiin liittyvät hauskat anekdootit olivat keskeisinä aineksina. Paikalla oli myös Matin edeltäjä Raimo Kukkamäki. Matti Kestin läksiäisjuhlan aloittivat lukion oppilaiden edustajat. Kia Lehtimäki, Mari Ovaska ja Riika-Maria Peltomaa lauloivat opettajansa Sara Kuitusen säestämänä John Lennonin kappaleen Imagine. Yläkoulun rehtori ja koulutoimenjohtaja Ilkka Heikkilä totesi omassa puheenvuorossaan Matin työskennelleen opetusalalla reilut 30 vuotta. Eurajoen lukion matematiikan, fysiikan ja kemian lehtoriksi Matti siirtyi syksyllä 1986. Lehtorin virassa hän toimi 18 vuotta ja sen jälkeen kymmenen vuotta rehtorina. Ilkka Heikkilä totesi, että Matti ehti uransa aikana nähdä siirtymisen kurssimuotoiseen, luokattomaan lukioon
Yhteiskoulun rehtori Ilkka Heikkilä ja eläkkeelle siirtynyt rehtori Matti Kesti ja ylioppilaskirjoitusten uudistumisen ja oli aloittelemassa lukion siirtymistä kohti sähköistä opiskelua ja ylioppilaskirjoituksia.
”Olemme koulussa oppilaita ja opiskelijoita varten.”
Heikkilä totesi myös, että Matti on ollut luomassa Eurajoen lukion hyvää henkeä, jonka ylläpitäminen on ollut lukion historiassa merkittävä asia: ”Edelleen viime kevään ylioppilasjuhlasta muistan, kuinka ylioppilaan puheen pitänyt Tuure Heikkilä totesi, että olet ollut opiskelijan puolella. Se on hyvä muistaa, että olemme koulussa oppilaita ja opiskelijoita varten. [Kirjoita teksti] Lukion opiskelijoiden lauluesitys aloitti tilaisuuden.
7
Rehtorilla on siinä iso merkitys, millaiseksi oppilaat koulunsa tuntevat. Sinä Matti olet tehnyt työtä sen eteen, että oppilaat viihtyisivät Eurajoen lukiossa. - - Opiskelijan on aina ollut helppo lähestyä Sinua. Kanssakäymisesi opiskelijoiden kanssa on ollut välitöntä.” ”Samaa hyvää henkeä olet halunnut luoda ja ylläpitää opettajien keskuudessa. Olet pyrkinyt olemaan opettajille ystävällinen ja avulias esimies, jonka kanssa asioita voi pohtia. Olet halunnut, että opettajilla työnteon edellytykset olisivat mahdollisimman hyvät. Olet käyttänyt paljon huumoria tässä apuna. Matin tilannekomiikka ja vitsit ovat monesti auttaneet asioissa eteenpäin”, luonnehti Heikkilä puheessaan. Puheensa lopuksi Ilkka Heikkilä lausui kiitokset Eurajoen kunnan nuorten hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä. Päivänsankari itse kiitti omassa puheenvuorossaan erityisesti edeltäjäänsä Raimo Kukkamäkeä, joka aikanaan johdatteli hänet rehtorin töihin hyvin avuliaasti. Anekdootteja ei puuttunut Matinkaan puheenvuoroista. Läksiäisjuhlan päätteeksi tarjolla oli kakkukahvit – suolaista ja makeaa.
Antoisia eläkepäiviä Matille! t. Eurajoen lukion ja yhteiskoulun väki
[Kirjoita teksti]
Ryhmäkuvassa kolme sukupolvea rehtoreita ja oppilaskunnan nykyinen ja edellinen puheenjohtaja: takana vasemmalta lukien Matti Kesti ja Pasi Rantala, edessä Matin edeltäjä Raimo Kukkamäki, keskellä vasemmalta lukien oppilaskunnan nykyinen puheenjohtaja Vilma Salminen ja hänen edeltäjänsä Johanna Salonen.
Liikuntaa, lukemista ja vanhan talon remontointia eläkepäivillä
8
San ny sit, Matti Kesti!
Läksiäisjuhlissa myhäili tyytyväinen mies - takana yli 30-vuotinen työura ja edessä leppoisat eläkepäivät. Kysyin Matilta niin kuin urheilusuorituksen jälkeen on tapana: miltä nyt tuntuu?
Matti sanoi jäävänsä kaipaamaan niitä monia hienoja ihmisiä, joita hän koulutyössään tapasi ja joita hän valitettavan harvoin enää tapaa, mutta työtään hän ei varsinaisesti jää kaipaamaan.
- Lyhyesti sanottuna: Tuntuu hienolta. Joskus mietin, jaksanko eläkkeelle asti, kun työ tuntui raskaalta ja vaativalta, mutta selvisin. Esimerkiksi kurssitarjotin tuotti etenkin alussa hankaluuksia, kun lukiossa on pääosin käytössä vain kuusi oppituntia päivässä, joihin laittaa kursseja. Asiaa olisi helpottanut, jos koulu olisi alkanut parikymmentä minuuttia aikaisemmin ja loppunut hieman myöhemmin, jolloin lukujärjestyksessä olisi päivässä ollut 7 riviä käytössä, mutta ongelmaksi olisivat muodostuneet koulukuljetukset.
- Olen monta kertaa kuullut sanonnan, että työpaikkaa olisi hyvä vaihtaa seitsemän vuoden välein. Siinä on oma viisautensa, etenkin jos on esimies. Kysyessäni, miksi hän aikoinaan alkoi opiskella opettajaksi, hän vastasi, että oli aina ollut kiinnostunut fysiikasta ja matematiikasta. - Opiskelun alkuvaiheessa ei tullut mieleen mitä sitä isona tekisi, vaan yritti saada opintoja suoritetuksi. Opiskelun päätyttyä olin pari vuotta yliopistolla tutkimustyössä, mutta kun tuli ajankohtaiseksi perheen perustaminen, niin täytyi tehdä valinta, jäädäkö yksin Turkuun töihin vai muuttaako perheen luo Raumalle. Jälkimmäinen valinta tuli tehtyä - enpä ole katunut. Opettajan- ja rehtorinuran parhaista kokemuksista kysyessäni Matti sanoi kokeneensa, että koulussa opettaja ja rehtori pyrkivät auttamaan nuoria eteenpäin, ja siksi tunteneensa aina iloa siitä, että opiskelijat menestyvät. - Tietysti lukioon tulee nuoria, joilla on hyvät opiskelutaidot ja motivaatio, ja heidän opiskeluaan on hieno seurata. Joskus kun opiskelija on lukioon tulleessaan vailla kiinnostusta opiskeluun mutta huomaa, että tämä on mun juttu ja on sen vuoksi valmis panostamaan opiskeluun, silloin hänellä on mahdollisuus onnistua ja päästä tavoitteeseensa. Monesti opiskelija on kokenut jonkin oppiaineen itselleen mahdottomaksi, mikä on latistanut ilon opiskeluun. Yhdessä opettajan kanssa nämä esteet on kuitenkin voitettu ja selvitty opiskelussa eteenpäin. Ylioppilasjuhlassa on sitten ollut hienoa ojentaa ylioppilaslakki nuorelle ja toivottaa hyvää jatkoa. Koulun remontointivaihe oli rehtorillekin haasteellinen.
[Kirjoita teksti]
”Lyhyesti sanottuna: Tuntuu hienolta… Talven aikana on tarkoitus kaivaa vasara naftaliinista jälleen kerran.”
- Se vaati kaikilta paljon. Luokat olivat korjausten aikana pölyisiä ja koneiden meteli haittasi opiskelua, joskus taisi katosta tippua betonin lohkareita luokkaan. Osa
9
luokista oli opistolla ja parakeissa. Kuitenkin lopputulos oli hieno. Saimme uusia ja käyttökelpoisia tiloja ja luokkiin uutta tekniikkaa, jotka palvelevat hyvin opetusta ja oppimista. Täytyykin myöntää, että oli hienoa nähdä koulu uudessa kuosissa. - Suurimmat pettymykset liittyvät niihin epäonnistumisiin, joita opiskelijoille on tullut ylioppilaskirjoituksissa tai silloin, kun opiskelija on menettänyt uskonsa itseensä lukiolaisena ja keskeyttänyt, vaikka hänellä olisi ollut mahdollisuus suoriutua koulusta, mutta usein elämäntilanne on niin huono, ettei ole viisasta jatkaa lukiossa, vaikka olemmekin koulussa yrittäneet auttaa nuorta selviytymään.
Matti kertoi ajatelleensa varata eläkepäivinään aikaa myös lukemiselle ja vanhan talon remontoinnille. - Olemme asuneet tässä talossa pian 20 vuotta ja olemme yrittäneet kunnostaa tätä, joko itse tai ammattimiestä apuna käyttäen, mutta emme ole vielä saaneet tätä valmiiksi - eikä tämä ehkä koskaan tulekaan valmiiksi - mutta talven aikana on tarkoitus kaivaa vasara naftaliinista jälleen kerran. haastattelijana Pasi Haavisto ***
- Millaisista asioista elämässäsi nautit? - Olen huomannut, että silloin kun oli nuori, kevät ja kesä olivat hienoja vuodenaikoja, mutta nykyään yhä enemmän nauttii myös syksystä ja talvesta. Tämä johtuu siitä, että liikun mielelläni luonnossa ja esimerkiksi syksyllä on hieno aika samoilla metsässä, joskus poimien sieniä tai marjoja. En ole ollut koskaan mikään hyvä urheilemaan, mutta liikun mielelläni. Aikaisemmin pelasin sählyä porukassa, mutta kun huomasin, että pian on se tilanne, että minun kömpelyyteni vie muilta peli-ilon, oli syytä lopettaa. Siksi nykyään on viisasta harrastaa yksilölajeja, kuten suunnistusta kesällä ja talvella hiihtoa ja uintia.
Kuukauden kuva Syysilta laskeutuu Eemil Mäkinen 2013A
[Kirjoita teksti]
10
San ny sit, Vilma Salminen!
sen, jotka ovat menneet todella hyvin. Olemme saaneet asioita päätettyä yhdessä, olemme alkaneet tutustua toisiimme paremmin, ja on erittäin hienoa, että kaikilla on mielipiteitä ja niissä joustetaan.
Nimeni on Vilma Salminen. Olen lukion ensimmäisen vuoden opiskelija, eli muutaman viikon päästä 16vuotias. Monet koulumme oppilaat ovat minut varmaan nähneet soittamassa ja ehkä jopa laulamassa koulun tilaisuuksissa, joten tästä voi päätellä jo hieman harrastuksiani. Vapaa-aikanani käyn musikaaliharjoituksissa Luvialla ja pianotunneilla Rauman musiikkiopistossa, joten talveni ja kesäni kuluu suurimmaksi osaksi näyttämöllä. Tämän lisäksi yritän panostaa koulunkäyntiin ja nyt myös oppilaskuntamme toimintaan.
Mielestäni on tärkeää, että meillä kokouksissa yhteishenki säilyy hyvänä ja rentona. Seuraavan vuoden aikana tulemme päättämään koulumme asioista. Jotkut asiat ovat vähän enemmän tärkeitä kuin toiset, mutta kaikkiin päätöksiin täytyy suhtautua vakavasti. Uuden rehtorin ja uuden hallituksen myötä meillä toivottavasti tulee olemaan paljon uusia ideoita koulumme kehittämiseen. Tuleva vuosi tuo varmasti tullessaan myös ajallisia ongelmia, mutta mielestäni koulun täytyy kuitenkin mennä ensimmäisenä ja sen jälkeen vasta muu toiminta.
Muutama päivä koulun alkamisen jälkeen minut valittiin oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajaksi. Tämä tuli minulle positiivisena yllätyksenä. Toimin peruskoulussa myös 9. lk:n ajan oppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana, mutta tehtävät olivat aivan erilaisia.
Toivoisin myös, että oppilaat uskaltaisivat tulla puhumaan itseään mietityttävistä asioista, joihin oppilaskuntamme voi vaikuttaa. Koitamme jatkaa samaa rataa kuin entinen oppilaskunnan hallitus mutta lisätä vielä hieman uusia ajatuksia.
Kun oppilaskunnan hallitus oli päätetty, olin tyytyväinen jäseniin, joita oppilaat olivat valinneet hallitukseemme. Kaikki jäsenet olivat minulle jotenkin tuttuja, ja tiesin, että meillä on hyvä porukka kasassa. Vanha hallitus esitteli meille tulokkaille oppilaskunnan tehtäviä, ja entinen puheenjohtaja Johanna Salonen opasti hienosti minut alkuun. Tähän mennessä olemme pitäneet muutaman kokouk-
Vilma Salminen
Puheenjohtaja [Kirjoita teksti] Vilma Salminen ja oppilaskunnan hallitus