Toukokuu 2014
LYYDIA
MATKA TURKKIIN VAPUNAATTONA KALLIOLUOLASSA
Nakkilan lukion oppilaskunnan julkaisu Viestint채kasvatus
Kristian Salo piti ylioppilaan puheen Kirkonseudun koulun juhlasalissa.
Ylioppilasjuhla Lakkiaisia vietettiin poikkeuksellisesti Kirkonseudun koulun juhlasalissa. Sali oli ääriään myöten täynnä, koska ylioppilaidet perheet olivat runsaslukuisina paikalla. Yhtä iloisesti kuin lukionkin omassa juhlasalissa kajahti Kurkonseudun koulullakin suvivirsi. Koulurakennuksessamme on aloitettu kauanodotettu ilmastointiremontti, jonka seurauksena osa luokista on jo pois käytöstä. Ala- ja yläkäytävät on kokonaan suljettu, joten käynti loppuihinkin luokkiin on ulkokautta. Remonttia on odotettu pitkään, sillä monet ovat valittaneet huonosta sisäilmasta. Mittaustenkin perusteella siihen on syytä. Toivottavasti työ saatetaan loppuun kesän aikana ja saamme käyttöömme uudistetun koulurakennuksen.
Tätä Lyydia-lehteä ovat olleet tekemässä: Oskari Henttinen, Aino Knihti, Eveliina Koivumäki, Juho Ranikko, Emma Saarteinen, Emilia Mäkelä, Miika Niemi, SatuLotta Rannisto. Opettaja Juha Kopio. Kannen kuva: Eveliina Koivumäki, Aino Knihti ja Emma Saarteinen ovat valmiina siirtymään rannalle Istanbulissa.
Ratikalla Aasiaan Going to Asia with a tram There was the 3rd Comenius meeting in Çorum in May. Two teachers and four students enjoyed beautiful landscapes of Anatolia mountains, old Hittite city of Hattusa and many interesting places in Istanbul. Çorum is 10 hours bus drive from Istanbul. The group spent two night in the bus to get there and come back. Itʼs still less complicated way to get there than any other way. The group has total of three days in Istanbul, which is situated both in Europe and Asia. You can cross the Bosphorus Straits with many ways of public transportation, also by tram.
Tullessamme lentokentälle satoi vähän. Muutoin ei matkan aikana ollut säässä moittimista.
Napoleonin kerrotaan sanoneen, että jos maailma oli yksi valtio, olisi Istanbul sen pääkaupunki. Istanbulissa on valtavasti nähtävää ja koettavaa. Se on kahdella mantereella, siellä sekoittuvat erilaiset kulttuurit ja sillä on rikas historia. Pääkohteemme Çorum ei mitenkään hävinnyt kiinnostavuudessa sekään. Isäntämme olivat valikoineet tarkkaan kohteet, jonne meidät vietiin.
Topkapin palatsi on yksi “pakollisista” turistikohteista. Otimme oppaan saadaksemme enemmän irti kohteesta. Tässä opas esittelee kauriille ja linnuille tarjoitettua juoma-astiaa.
Lauantai 10.5.2014 Lähtö Nakkilan lukion pihasta kello 12.00 jälkeen. Matka taittui nopeasti, kiitos yhden pysähdyksen taktiikan, jolloin kävimme Humppilassa ostoksilla. Ostosten jälkeen jatkoimme matkaa kohti lentokenttää ja sinne päästyämme lähtivät Juha Kopio ja Pekka Varheensalo Emma Saarteisen kanssa hakemaan Emman passia. Passin piti olla voimassa vielä kuuksi kuukautta matkan päätyttyä, joten ei muuta kuin uusi passi. Ensimmäisten vaikeuksien, kuten parkkipaikan löytämisen jälkeen, pääsimme istumaan Turkish Airlinesin koneeseen, joka oli vähän alle puoli tuntia myöhässä aikataulusta. Kolmen tunnin lentomatkan jälkeen saavuimme Istanbuliin. Dream Bosphorus hotellille tulimme lauantain viimeisinä minuutteina ja nukkumaan päädyimme 01.00 - 02.00 välisenä aikana sunnuntain puolella.
Topkapin haaremissa on kauniita kaakeleita.
Hagia Sofiassa on kahden kirkkokunnan tunnukset.
Jos onnistuu pyöräyttään peukalollaan täyden kierroksen Hagia Sofiassa, tuottaa se hyvää onnea.
Grand Bazaarin vilinää.
Ylh. Onnistuneiden osotsten jälkeen. Basaarin läheltä löytyivät kaikki tarvikkeet tuoteväärennöksille.
Istanbulissa ruoka on kallihkoa, mutta erittäin hyvää.
Topkapin palatsi (Topkapi Sarayi) Istanbulin ykkösnähtävyys on hämmästyttävä Topkapin palatsi Sultanahmetin kaupunginosassa, jossa sijaitsee muitakin kaupungin merkittävimpiä nähtävyyksiä ja jonne pääsee hyvin raitiovaunulla Aksaray-pysäkiltä. Topkapi rakennettiin pian Ottomaanien (tai Osmaanien) valtaantulon jälkeen sulttaani Mehmetin toimesta 1400-luvun lopulla, ja se toimikin maan päämiesten ja heidän hovinsa asuinpaikkana aina 1800-luvulle asti. Palatsin alue on laaja, ja itse sisäänpääsymaksun lisäksi palatsin alueella jotkut merkittävimmät osat kuten haaremi vaativat myös oman pääsymaksunsa. Neljä sisäpihaa tämän palatsimaisen kompleksin tiloissa pitävät otteessaan useita tunteja, ja haaremin ja muiden jo itsessään suurten osien pintapuoliseenkin tutkimiseen menee tuntitolkulla. Palatsissa on opastettuja kierroksia englanniksi ja turkiksi, ja sinne kannattaa välttää menemästä iltapäivisin etenkin kesäiseen aikaan, jolloin turistiryhmät valtaavat paikan ja tungos on sen mukainen.
Lavialainen pitsapaikka löytyi hotellin läheltä.
Ensin ratikalla Aasian puolelle, sitten Taksim-aukiolle. Topkapin palatsialueeseen tutustumiseen kannattaa varata ainakin puoli päivää, ja taisteltiin valtaajia vastaan, muunnettiin siihen on paras tutustua kiireisimpien moskeijoiksi. Näin kävi myös Hagia Sofialle, matkustusaikojen ulkopuolella, jolloin ainoan joka oli merkittävä moskeija aina vuoteen 1935, riskin muodostavat koululaisryhmät. jolloin Kemal Atatürk muutti sen museoksi. Saapuminen paikalle heti aamulla Topkapin avautuessa on yleensä järkevin Nykyään Hagia Sofia on ihailtavaa katseltavaa sisäänmenoajankohta mikäli palatsialueeseen niin sisä- kuin ulkopuoleltakin, ja pääsylipun haluaa tutustua kunnolla. ostavat näkevät mosaiikit, joista hienoimmat ikävä kyllä on suljettu galleriaan, johon on oma Hagia Sofia erillinen ja melko korkea pääsymaksunsa. Justianuksen rakennuttama, alunperin Mosaiikkeja toki on tarkasteltavana runsaasti kristillinen kirkko tunnetaan myös nimillä Aya ilman galleriaan menoakin, ja näitä ihmetellessä Sofia ja Sancta Sofia, ja se sijaitsee aivan voi hyvin kulua tunti pari. Topkapin palatsin naapurissa, merkittävien nähtävyyksien hallitsemalla SultanahmetHagia Sofian yhteydessä on myös hamam eli alueella. Justianus I rakennutti palatsin 500turkkilainen kylpylä, joka rakennettiin vuonna luvulla tarkoituksenaan palauttaa Rooman 1556 ja joka on yksi parhaista säilyneistä valtakunnan suuruudenajat Konstantinopolissa, esimerkeistä merkkihenkilöitä varten ja se olikin kristillisen maailman mahtavin kirkko rakennetuista historiallisista kylpylöistä. Itse miltei 1000 vuoden ajan, aina vuoteen 1453, Hagia Sofia puolestaan on yksi parhaita jolloin ottomaanit valtasivat kaupungin. esimerkkejä bysantin rakennustaiteesta, ja Ottomaanien valtauksen yhteydessä kaikki tämäkin on sen verran suosittu vierailupaikka, kirkot, jotka luovuttivat taistelematta, säilyivät että etenkin kiireimpinä aikoina viikonloppujen kristillisinä mutta ne, jotka hankaloittivat iltapäivät ovat hankalia vierailuaikoja. ottomaanien valtausoperaatiota ja joista Lähde: Wikipedia
Sunnuntai 11.5.2014 Aamiaisen jälkeen oli lähtö Topkapin palatsiin kello 10.00, josta vähän lipsuttiin. Saimme tunnin opastetun kierroksen palatsissa pientä maksua vastaan, opimme tuntemaan ottomaanien historiaa ja lopuksi opas antoi meille viisi koraania, jota Rannikko innostui lukemaan. Topkapin jälkeen suuntasimme kohti Hagia Sofiaa, jossa oli sisäpuolella remontti kesken. Tämän jälkeen oli vielä aikaa mennä Siniseen Moskeijaan, kaikkien oli otettava kengät pois jalasta ja tyttöjen oli puettava huivi peittämään hiukset, polvet ja olkapäät. Ennen Siniseen Moskeijan menemistä, aivan oviaukon lähettyvillä, puusta putosi päätön lintu kahdenkymmenen senttimetrin päähän Rannikosta. Rannikon tyypillistä tuuria siis. Illalla, kulttuurinähtävyyksien jälkeen, päätimme lähteä ratikalla Aasiaan kebabille. Menimme Taximin aukiolle, kebab oli taivaallista ja turkkilainen yömaisema Aasian puolella kaunis. Hotellille saavuimme maanantain puolella, joskus vähän ennen kello 01.00. Maanantai 12.5.2014 Jälleen herätys aikaisin aamulla, luultavasti kukaan ei nukkunut edes kuutta tuntia, mutta se ei haitannut, sillä lähdimme Grand Bazaarille tinkimään halpoja tuotteita halvemmiksi. Rannikon matkalaukku alkoi temppuilla, se ei auennut, vaikka kaikkia numeroyhdistelmiä koetettiin muutamaan kertaan. Loppujen lopuksi Kopio lainasi housut Rannikolle ja kaikki, paitsi Rannikko, lähtivät tyytyväisinä aamulla bazaarille, sillä Rannikolla oli yöpaita, takki ja opettajan housut jalassa. Knihti, Koivumäki ja Saarteinen saivat hyvät naurut, kun Rannikko päätyi opettajan pöksyihin. Bazaarilla tuli ostettua vaatteita ja ruokaa, mutta ei krääsää. Muutama myyjä osasi muutaman sanan suomea, esimerkiksi eräs vanhempi mies kysyi mistä olemme ja vastasimme, että tulemme Suomesta, sitten hän tervehti sanomalla ”perkele”, hän luultavasti luuli sen tarkoittavan kohteliasta tervehdystä. Lähdimme hotellille viiden maissa hakemaan laukkuja ja lähdimme linjaautoasemalle ratikalla ja metrolla. Kopio jäi vahtimaan matkalaukkuja asemalle siksi aikaa kun muut menivät lähellä olevaan ostoskeskukseen shoppailemaan. Knihti, Koivumäki, Rannikko ja Saarteinen eksyivät ostoskeskukseen ja tytöt auttoivat löytämään Rannikolle uudet ”tyylikkäät” kuteet. Shoppailijoiden vihdoin viimein tullessa takaisin linja-autoasemalle oli linja-auto jo valmis lähtemään. Sinisessä Moskeijassa on pukeutumisohje, joten tytöt joutuivat peittämään pään, olkapäät, käsivarret ja sääret. Emman kaulahuivi osoitti käytännöllisyytensä. “Ainoa paikka, jossa en ole tätä huivia voinut pitää, on ollut sotaharjoitus”, kehui Emma kaulahuiviaan.
Kamil Koç -yhtiön linja-autossa matka taittuu mukavasti. Vas. Viime hetken ostoksilla. Linja-autoterminaalin vieressä on iso ostoskeskus.
Tiistai 13.5.2014 Matkustimme yön yli linja-autolla, kukaan ei saanut nukuttua kunnolla, luultavasti saatiin vain kolmen tunnin yöunet, jos edes niitäkään. Aamulla saavuimme päätepysäkille, Çorumin linja-autoasemalle, jossa hostit olivat jo innokkaasti odottamassa suomalaisia vieraitaan. Oppilaat majoittuivat hostiperheisiin ja saivat maukasta aamupalaa, paitsi Rannikko, jonka ruoassa oli elävä mato… Aamiaisen jälkeen suuntasimme kohti koulua kuuntelemaan tervetuliaispuhetta ja sen jälkeen siirryimme pitämään infopuhetta Suomesta ärsyttävästi metelöiville turkkilaisille teineille, joita ei kiinnostanut kuunnella. Hermoja raastavien esitysten jälkeen oli luvassa pikainen turkin kielen kurssi. Opimme liudan sanoja, joita ei oikein tahdo osata ääntää, mutta tunnelma kohosi, kun ruokatunti alkoi. Ruoan jälkeen oppilaat haastattelivat turkkilaisia perheitä ja sen tehtyään palasivat koululle keskustelemaan haastatteluista. Keskustelun jälkeen oppilaille jaettiin T-paidat ja pinssit, jotka piti laittaa seuraavana koulupäivänä päälle. Tämän jälkeen oppilaat menivät omien hostiensa kanssa koteihinsa, osa lähti vielä viettämään iltaa kaupungille. Esitelmä. Turkkilaisteinit ovat suomalaisia äänekkäämpiä.
Keskiviikko 14.5.2014 Herkullisen aamupalan jälkeen lähdimme kouluun, joka alkoi kello 8.30. Koulupäivä alkoi kahden tunnin pituisella tanssikurssilla, jossa meitä opetettiin tanssimaan turkkilaista kansantanssia. Harjoituksen jälkeen Saarteinen ja Rannikko otettiin esittämään tanssia sen pääosissa, he saivat pukea päälleen turkkilaiset kansallispuvut ja pääsivät tanssimaan kosimistanssia kaikkien keskelle. Varheensalo ja Kopio ottivat myös osaa turkkilaiseen tanssiin. Tanssiharjoitusten jälkeen jokainen Comenius-projektin osanottajamaa kasasi tietoja omasta kotimaastaan. Meidän pisteessämme oli myös maistiaisina salmiakkia. Turkkilaisten ilme oli sanoinkuvaamaton, kun he maistoivat ensimmäisen ja luultavasti viimeisen kerran salmiakkia. Puolen päivän jälkeen lähdimme koulusta retkelle katsomaan 4000 vuotta vanhoja heettiläisiä rauniokaupunkeja. Raunioiden tarkkailuun meni aikaa noin neljä tuntia, ja sen jälkeen matkasimme takaisin koululle, josta oppilaat ja opettajat lähtivät omille teilleen. Knihti, Koivumäki ja Saarteinen menivät viettämään iltaa hostiensa kanssa jonkun mökille keskelle metsää. Rannikko puolestaan meni pelaamaan koripalloa turkkilaisten ja yhden ranskalaisen kanssa. Turkkilaiset hämmästelivät Rannikon hyviä koripallonpeluutaitoja.
Emma ja Juho turkkilaisissa kansallispuvuissa.
Torstai 15.5.2014 Aamupala oli jälleen herkullista. Syötyämme matkasimme kohti koulua, jossa täytimme nipun monisteita, jotka liittyivät projektiin. Tämän jälkeen nautimme Turkin ihanasta helteestä. Sitten menimme katsomaan Comeniuspuutarhan avajaisia, johon Kopio ja Varheensalo istuttivat Flora-voipakkauksen kannen oikeammin sinivuokon, joka oli pakattu em. rasiaan ja jonka kanteen oli kirjoitettu kasvin nimi. Kansi laitettiin maahan pystyyn tiedoksi, mistä kasvista oli kyse. Tämän jälkeen matkasimme kohti Amasyaa, turistikohdetta, jossa kävelimme ja kiipeilimme useiden tuntien ajan ja katselimme maisemia ja tutustuimme korkeille kalliolle kaiverrettuihin luoliin. Kiertoajelun jälkeen palasimme Çorumiin ja oppilaat lähtivät hostiensa mukana, kuka kotiin, kuka kaupungille. Illalla piti olla folkmusiikkikonsertti, mutta se peruttiin kaivostapaturman takia. Turkissa sattui satoja uhreja vaatinut onnettomuus ja maahan julistettiin kolmen päivän suruaika. Konsertin sijaan oppilaat menivät viettämään aikaa kahvilaan isona ryhmänä, jossa mukana olivat melkein kaikki Comenius-oppilaat.
Kansantanssiharjoitukseen osallistuivat kaikki.
Perjantai 16.5.2014 Herättyämme matkasimme jälleen koululle puoli yhdeksäksi. Kaikki kokoontuivat teatterisaliin, jossa opettajat antoivat koulun rehtorille ja koululle muistoesineitä ja lahjoja omista maistaan. Kopio ja Varheensalo antoivat Nakkila-viirin sekä muutamalle turkkilaiselle oppilaalle
Comenius-puutarhaan istutettiin kasveja eri maista.
Amasyassa oli henkeäsalpaavat maisemat. Kaupunki oli keskellä jylhää vuoristoa. Sinne olivat eri kulttuurit jättäneet jälkensä. Kiipesimme katsomaan vuorenrinteeseen kaiverretuja heettiläisiä onkaloita 4000 vuoden takaa.
Sillan molemmin puolin ruiskutettiin vettä turistien iloksi.
Nakkila-lippalakit. Lahjojen antamisen jälkeen Comeniusoppilaat hakivat, maa kerrallaan, hostiensa kanssa todistuksen Comeniustoiminnasta. Tämän jälkeen oli pitkä vapaa jakso, 12.00 - 20.00. Vielä oli aikaa viimeisille ostoksille ja pakkaamiselle. Illalla vietimme jäähyväisjuhlaa London Pubissa, musiikki soi, tarjolla oli Hattusassa riiti kiipeilemistä ja ihmettelemistä. popcornia ja hyviä pähkinöitä. Meidän piti lähteä vähän ennen juhlan loppumista, koska viimeinen linja-auto lähti klo 22. Jäähyväiset ovat aina vaikeat, eivätkä ne nytkään hetkessä ja nopeasti sujahtaneet pois alta, vaan ottivat monta halausta ja monta sanaa. Linjaautoasemalla hyvästelimme hostimme viimeisen kerran. Ikkunan läpi vielä vilkuttelimme, joku tuli jopa vielä sisälle toivottamaan meille hyvää matkaa.
Linja-auto “autokeitaalla” puolimatkassa.
Öljytankkereita redillä Bosborinsalmessa.
Lauantai 17.5.2014 Yöllä matkatessamme linja-autolla kohti Istanbulia alkoi sen moottorin jäähdytysjärjestelmä temppuilla. Kuljimme muutamia kilometrejä 10km/h vauhdilla, kunnes ajoneuvo pysähtyi kokonaan ja sen moottoria yritettiin saada kuntoon. Kello oli kolmen ja neljän välissä, kun moottori alkoi taas reistailla, jälleen pysähdyttiin tien poskeen. Lopulta pääsimme perille kello 09.00, matkamme kesti noin tunnin kauemmin kuin sen piti. Matkasimme Ärsyttäviä pikkupoikia, vielä tässä vaiheessa nauratti. taksilla hotellille. Koska olimme siellä aikaisin, emme päässeet huoneisiimme, vaan suuntasimme kohti hiekkarantaa. Sitä ennen kävimme kuitenkin hotellin runsaalla aamiaisella. Turkin aurinko on polttavan kuuma, joten emme voineet olla rannalla kovin pitkään. Vallankin, kun rannelle tuli joukko todella ärsyttäviä pikkupoikia. Saimme huoneemme kuitenkin puolenpäivän jälkeen. Sitten olikin vuorossa tutustumista hotellin ympäristöön, lounas ja paluu takaisin rannalle. Sunnuntai 18.5.2014 Aikainen herätys aamulla, joskus viiden maissa, ei aamupalaa, taksilla suoraan lentokentälle. Meidän piti liikkua ripeästä, kaikkialla oli hirveät jonot, lipputiskille - kioski suostui tulostamaan vain osan lipuista - passintarkastukseen, turvatarkastukseen, portille. Koneeseen pääsimme vähän ennen sen lähtemistä ja kaikki, tyttöjä lukuun ottamatta, istuivat eri puolilla lentokonetta. Menomatkalla ruoka oli erittäin maukasta, nyt oli vähemmän juhlava aamiainen. Suomeen saavuimme ennen kahtatoista ja lähdimme matkaamaan kohti Nakkilaan samalla kyydillä kuin lentokentälle oltiin alun perin tultu, Kopion autolla. Kaikkien mieli ja sydän jäi Turkkiin, mutta kotimainen sauna kyllä korjaa matkahaavat nopeasti.
Vieraatkin pääsivät osalliseksi Mikael Pentikäisen luennosta. Ylh. Katutaidetta koulun pihalla.
Vastavierailu Ennen hiihtolomaa nakkilaiset seniorit olivat Italiassa, joten isernialaiset tulivat vuorostaan vieraisille 23.4. ja olivat vapunaattoon asti Nakkilassa. Majoittuminen toimi samalla periaatteella kuin Iserniassakin eli perheissä. Useimmat pääsivät siihen perheeseen, jonka jäsenen olivat itse majoittaneet. Vierailukohteet oli valikoitu huolellisesti, kiitos siitä HannaLeena Korhoselle ja Anne Laadolle. Listalla oli UNESCO:n Maailmanperintölistallekin päässyt Vanha-Rauma, kaikille tutuksi tullut Joutsijärvi
patikointireitteineen ja lukioelämä. Vieraat pääsivät seuraamaan Helsingin Sanomien entisen päätöimittajan, Mikael Pentikäisen, luentoa Puttosessa ja tekivät katutaidetta koulun asfalttiin. Viimeisenä päivänä oli performanssiesitys koululla. Vierailun päätti Salomonkalliolle järjestetty päätösjuhla. Tarjoilu hoitui nyyttäriperiaatteella, mutta lisäksi nautimme uinnista ja saunomisesta sekä tietenkin mukavasta yhdessäolosta. Sää ei ollut paras mahdollinen. Vaikka joka päivä paistoi aurinko, olivat yöt pakkasen puolella ja päivisinkin puhalsi viima pohjoisen puolelta.
Italians visited Nakkila Because students and teachers of Nakkila Senior high visited Isernia, Italy in February, the Italians were visiting Nakkila in late April. The spring was cool, all night below water freezing point. Fortunately the Sun was shining. The guests enjoyed African drums, street art and after sauna swimming in ice cold water in Salomonkallio skiing resort. Opettaja Olli Penttilän johtama senegalilaista rumpumusiikkia esittävä koulun yhtye esiintyi vieraille.
Visiting the Army Nine Senior High students had an opportunity to experience the Army life for three days. They spent the time at the Artillery Brigade of Niinisalo. They learned basics about first aid, numerous small arms, artillery training and self defence.
Nuorten tutustuminen puolustusvoimiin Saimme tiedon mahdollisuudesta osallistua kurssille opettaja Ilomäeltä. Halukkaita oli enemmän kuin kurssille olisi Nakkilasta mahtunut, joten osallistujat valittiin koulumenestyksen perusteella. Oppilaita osallistui Nakkilasta, Ulvilasta ja Harjavallasta yhteensä noin 40 ja lähtö oli 23.4. keskiviikkona. Saavuimme Niinisaloon kello 13.00 ja alkajaisiksi kävimme varusvarastolla. Seuraavaksi oli lyhyehkö tykistöprikaatin ja "pelisääntöjen" esittely, jonka jälkeen tutustuimme perusyksikköön ja näytimme kykymme sulkeisjärjestysharjoituksessa. Päivällisen jälkeen nautimme sotakoiranäytöksestä, jossa esiintyi Niinisalossa sotilaskäyttöön koulutettavia saksanpaimenkoiria. Illalla ohjelmassa oli teltan pystytys ja pääsimme käymään sotilaskodissa eli "sotkussa". Hiljaisuus oli klo. 22.00 ja me, ryhmä Alpha, jaoimme kipinävuorot. Torstaina herätys oli klo. 06.00 ja siirryimme tahdissa marssien aamupalalle. Seuraavaksi oli ensiapukoulutus, johon kuului teoriaosuus ja sotilaskotikäynnin jälkeen käytännön osuus, jossa harjoiteltiin mm. painesiteen oikeaoppista
sitomista ja loukkaantuneen tutkimista oikeassa paikkakohtaisessa järjestyksessä, ohjesääntönä "RIVALA AISERA" (=kehon läpikäymisjärjestys: rinta, vatsa, lantio, aivot, selkä, raajat). Lounaan jälkeen luvassa oli tulenjohto- viestintäpaikannus- ampumatarvike- ja johtamislaitteistokoulutusta. Sotku-käynnin jälkeen oli tykkikoulutusta, johon kuului kevyen kenttätykin ampuma- ja kuljetuskuntoon laittaminen. Samassa oli myös rynnäkkökiväärin, kevytkonekiväärin, pistoolin, ja taisteluvarustuksen esittely. Illan päätteeksi oli kenttäehtoollinen ja iltapala nuotiolla. Ennen nukkumaanmenoa oli vielä mahdollisuus käydä peseytymässä, minkä jälkeen siirryimme telttoihin ja jaoimme tuttuun tapaan kipinävuorot. Kolmantena eli viimeisenä päivänä huonosti nukutun yön jälkeen pakkasimme varhain aamusta tavaramme ja purimme teltan. Siirryimme aamupalalle muonituskeskukseen, minkä jälkeen oli nyrkkeily- ja itsepuolustuskoulutus. Urheiluosuuden jälkeen palautimme sotilasvarusteemme varusvarastolle ja siirryimme ruokailemaan siviilivaatteissamme. Ennen lähtöä oli vielä palautteenantotilaisuus, jossa myös palkittiin pari hyvin menestynyttä sotilasta. Nakkilan ryhmä, ryhmä Alpha, oli valittu luottamusryhmäksi ja Nakkilan ryhmästä palkittiin Johanna Aikala. Palautetilaisuuden jälkeen oli viimein luvassa "lomille lähtö".
Vapunaattona kiven sisässä Vapunaattona lukiolaiset lähtivät tutustumaan Nakkilassa sijaitsevaan luolakallioon. Tällä kerralla yhteiskuljetusta ei järjestetty. Vaikka luolakalliolle oli vähän vaikea mennä, kaikki kuitenkin kuitenkin löysivät sinne. Tiloihin tutustuttiin pienissä ryhmissä.
Aluksi meille pidettiin tietoisku kyseisestä paikasta ja sen historiasta. Luolasto rakennettiin kylmän sodan aikana. Kyseessä on entinen, salainen Suomen Armeijan luolasto, joka on tehty kallion sisään. Armeija myi tällaista omaisuuttaan noin kymmenen vuotta sitten, koska katsoi, että nykyaikainen, liikkuva sodankäynti ei enää suosi sellaisten käyttämistä. Luolasto on tehty kestämään ydinpommi ja siellä on kaikki välineet elämiselle täysin eristyksissä. Nykyisin luolasto on viihdekäytössä. Luolastossa voi pelata mm. biljardia.
Menimme sisään luolaan. Luola on 20 metriä maanpinnan alapuolella. Opas esitteli luolastoa. Meidät jaettiin pieniin ryhmiin, osa jäi pelisaliin odottamaan vuoroa. Opas esitteli kaikki luolaston osat ja kertoi niiden käyttötarkoituksen. Pelisalissa on mahdollista harrastaa esimerkiksi biljardia ja pöytäcurlingia. Söimme siellä myös koululta
Jopa ampumarata löytyy.
mukaanottamamme eväät. Päivän huipennus oli parhaan vappuasun valitseminen. Useimmat olivat pukeutuneet johonkin hassuun asuun. Kilpailun voitti Miikka Niemi, joka oli pukeutunut hevosnaamariin. Koulupäivä päättyi siivoamiseen, kotiin pääsimme klo 12. Labor Day in Army Secret Cave During the Gold War the Finnish Army had numerous hideaways for material and men, also in a case, that nuclear weapons have been used. Hardly anyone in Nakkila knew about this cave before the Government decided to sell it for a private person some 10 years ago. He started a new business with adventure park. There are lots of things available e.g. pool, shooting gallery and sauna. The place itself is also an experience, 20 meters below the surface. Eväät maistuvat Aino Knihdille esittelykierroksen jälkeen.