SAARISTOLAISTILA

TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVAT: ANETTE SUNDSTRÖM

Saaristolaistila nuoremmissa käsissä Lammastilalla eletään vuodenaikojen mukaan

Pellingin saaristossa, meren rannalla sijaitseva Sundön tila huokuu historiaa ja sen pihapiiri ottaa kävijän saaristolaishenkiseen syleilyynsä.

TTilalla asuu kaksi sukupolvea, lammastilaa pitävät Camilla ja Mikael Sundbäck sekä Mikaelin vanhemmat Birgitta ja Bernhard Sundbäck.

Sundössä kasvatetaan suomenlampaita. – Suomenlampaat sopivat kestävän rotunsa puolesta saaristoon. Ne poikivat hyvin ja uuhet ovat hyviä emoja, Camilla Sundbäck kertoo. – Kesäksi lampaat viedään laiduntamaan muille saarille, jossa ne saavat syödä rantaniittyjen kasveja ja yrttejä, joissa on runsaasti mineraaleja, Mikael valistaa. – Lihakin kuulemma maistuu paremmalle.

Pihapiirissä pyörivien paimenkoirien Amyn ja Heidyn tehtävänä on pitää lauma kasassa, kun sitä siirretään navetasta ulos tai laiduntamaan saarille.

Laidunnus auttaa Mikaelin mukaan säilyttämään perinneympäristöä, koska lampaat pitävät rehevien saarten ryteiköt kurissa.

Syksyllä loka - marraskuussa ja pääsiäisen alla osa lampaista teurastetaan ja lihat myydään.

Lampaat keritään pari kertaa vuodessa. Villat lähetetään kehräämöön, josta ne tulevat lankoina takaisin. Lankoja on erilaisia 2-3 säikeisiä ja meleerattuja.

Niistä kudotaan erilaisia lapasia, nuttuja ja sukkia sekä shaaleja ja perheen pienimmille töppösiä tilan puotiin myyntiin. – Myös lämpöiset lampaantaljat käyvät hyvin kaupaksi, niitä on joko lyhyt- tai pitkäkarvaisina. Väreinä valkoinen, musta, suklaanruskea ja harmaa. – Lampaantalja on kiitollinen käytössä. Se on kylmällä lämmin, eikä kuitenkaan ole liian kuuma lämpöisellä ilmalla, Camilla selvittää. – Sopii hyvin myös lastenvaunuihin, jolloin valitaan lyhytkarvainen talja.

OIVA KÄYNTIKOHDE PERHEILLE

Sundön tilalla viljellään ilman torjunta-aineita avomaavihanneksia, juureksia ja perunoita.

Pihalla on pieni punainen puoti, jossa tuotteita myydään.

Itsepalveluperiaatteella toimiva puoti on auki joka päivä ilman kellonaikaa. Maksun voi jättää puotiin.

Paikalle pääsee sekä autolla että veneellä. Rannassa on yleinen laituri veneilijöitä varten.

Asiakkaina on mökkiläisiä, lähiseudun asukkaita ja matkailijoita. – Monet tulevat lasten tai lastenlasten kanssa katsomaan lampaita sekä kanoja ja samalla ostavat tuotteitamme, Camilla kertoo. – Perunoita ja sipuleita myymme myös Pellingin kyläkaupassa sekä vihanneksia ja lammastuotteita Pellingin kesätorilla.

MÖKKIVUOKRAUSTA JA JOULUKUUSIEN MYYNTIÄ

Sundbäckeillä on lisäksi mökkivuokrausta. Nuotta-aitta sijaitsee aivan meren rannassa ja Villen mökki tilan pihapiirissä. Nuotta-aitta on kesämökki, kun taas Villen mökki talviasuttava kaikilla mukavuuksilla varustettuna.

Sundön tilan joulukuuset ovat tulleet monelle tutuiksi. – Kasvatamme niitä Lökön saaressa ja täällä Sundössä. Jatkossa pyrimme siirtämään kaiken kasvun tänne, jolloin niitä ei tarvitse hakea saaresta, ilmoista kun ei aina tiedä, Camilla selvittää.

Kuusien myynti tilalla aloitetaan joulukuun alussa ja viikkoa ennen joulua niitä voi ostaa myös Porvoon jokirannasta.

Sundön tila on ollut perinteisesti mukana Pellingin saaristojoulussa, joka on yhteistyötä monen yrittäjän ja yhdistyksen kanssa kuten Marttojen, Pellingin kesätorin, SöderbyBodenin ja Tillmanin Kalan kanssa.

Tänä vuonna saaristojoulu pidetään näissä viidessä paikassa sunnuntaina 20.12.2020, kuitenkin koronavarauksella. – Mikäli joku haluaa tilata taljojamme ja käsityötuotteitamme toimitamme niitä myös postitse.

AKTIIVISIA SAARISTON ASUKKAITA

Sundbäckit viihtyvät merenrantatilallaan.

Camilla sanoo, että kun asuu tällaisella sukutilalla on kuin se olisi lainassa ja täytyy pyrkiä siihen, että pitää sen kunnossa, jotta se voi siirtyä taas eteenpäin seuraaville sukupolville.

Camillalla ja Mikaelilla on jo lapsuudenkodistaan poismuuttaneet kaksi lasta solubiologiaa opiskeleva Ann-Sofie (23) ja poika Johan (26), joka on valmistunut agrologiksi. – Lapset ovat olleet pienestä asti mukana tilan askareissa. Johan mahdollisuuksien mukaan ja Ann-Sofie kesäisin.

Camilla ja Mikael tähdentävät, että tilalla työskenteleminen ei ole kello 8-16 työtä, vaan työpäivät voivat venyä toisinaan aika pitkiksi. – Tämä on elämäntapa, jossa eletään aika pitkälle luonnon ja sään mukaan. Mutta toisaalta tässä on oman työnsä pomo.

Sundön tila on Porvoon Energia Oy:n asiakas. Tilalla käytetään puulämmitystä ja tarvittaessa myös sähkölämmitystä.

TÄMÄ ON ELÄMÄNTAPA, JOSSA ELETÄÄN AIKA PITKÄLLE LUONNON JA SÄÄN MUKAAN.

Sundön lammastilaa pitävät Camilla ja Mikael Sundbäck. Tila on perinteisesti mukana Pellingin saaristojoulussa.

MIKÄ

SUNDÖN TILA 10. SUKUPOLVEN SUKUTILA

Perustettu: 1500-luvulla. Sundbäckin suvulla tila ollut 1700-luvulta lähtien. Navettarakennus ja tilan vanhemmat asuintalot ovat 120 vuotta vanhoja. Tilalla: ollut aikoinaan kauppa, jonka kauppias oli lasimestari. Rantaaitassa leikattiin lasia. Sijaitsee: Pellingin saaristossa, noin 27 km Porvoosta, lähellä Tirmon lossin Sundön puoleista laituria.

www.sundo.fi

KUVA: NIKO LAURILA

SAARILLE PAREMPI TOIMITUSVARMUUS

Porvoon Sähköverkko Oy ylläpitää ja parantaa sähkönjakelun toimitusvarmuutta investoimalla sähköverkon kunnossapitoon ja rakentamiseen. Merkittävältä osalta investoinnit kohdistuvat maakaapelointeihin, joilla verkot saadaan säävarmoiksi tuulivahingoilta turvaan.

Kaikkialla maakaapelointi ei kuitenkaan ole järkevin ratkaisu esimerkiksi maasto-olosuhteiden takia, jolloin toimitusvarmuus parannetaan muilla keinoin kuten jossain tapauksessa vaikkapa vain verkon jännitteen laskemisellakin. – Tällainen hanke meillä on suunnitteilla ensi vuonna Pellingin saaristoon, Porvoon Sähköverkko Oy:n toimitusjohtaja Magnus Nylander kertoo.

Kysymyksessä on keskijänniteverkon muuttaminen 20 kilovoltin verkosta 1 kilovoltin verkoksi Lökön saaressa Tullandetin itäpuolella.

Tämä tulee Nylanderin mukaan nostamaan sähkön toimitusvarmuuden paremmalle tasolle. – Kun nykyisessä 20 kilovoltin verkossa on tullut vika huonojen kelien aikana ja siitä syystä on ollut vaikeuksia päästä saareen, on korjausaika voinut venyä pitkäksi. Yhden kilovoltin verkkoon ei tule yhtä helposti vikaa ja mahdollinen vikakin jää pienemmälle alueelle.

Verkko muutetaan kilovoltin verkoksi noin yhden kilometrin matkalta. Parantuneesta toimitusvarmuudesta tulevat hyötymään 50 asiakasta. – Hanke on pienehkö, eikä investointinakaan kuin noin 100 000 euron suuruinen, mutta hyöty on merkittävä isommallekin aluekokonaisuudelle kuin varsinaiselle Lökön saarelle, Nylander alleviivaa.

Suurin piirtein samanlainen projekti toteutetaan myös Hakasalossa Emäsalon eteläosassa. Sielläkin on ollut samanlaiset haasteet kuin Lökön saaressa.