5 minute read
YHTEISTYÖKUMPPANIT
TEKSTI: MAARIT GABRIELSSON || KUVAT: KALEVI KETOLUOTO
YHTEISTYÖTÄ Creative Peakin kanssa
Advertisement
Creative Peakin tiimiin kuuluvat Päivi Ahvonen, Venla Isotalo (harjoittelija), Sini Hakkarainen, Milla Kaukiainen, Sanna Nylén ja Seppo Iisalo. Koirat Valo ja Pele (kuvassa) ovat päivittäin toimistolla.
Viestintä- ja suunnittelutoimisto Creative Peak on yksi uusista yhteistyökumppaneistamme.
YYrityksen toimitusjohtaja Päivi Ahvonen näkee Porvoon Energian vastuullisesti toimivana ja yhtenä Suomen ympäristöystävällisimmistä energiayhtiöistä. – Porvoon Energia on meille luonteva ja mieluisa yhteistyökumppani. Yhteistyö on sujunut tosi hyvin ja haluamme syventää sitä entisestään, hän toteaa. Creative Peakin asiakkaina on kaupunkeja, yrityksiä, yhteisöjä ja tutkimuslaitoksia, pääasiassa Porvoossa, Loviisassa, Kotkassa ja Helsingissä. – Vastuullisuus ja yhteiskuntavastuu ovat teemoja, jotka kiinnostavat meitä niin viestinnän kuin itse sisällön näkökulmasta. Suunnittelemme muun muassa Social Design -projekteja osaksi yritysten yhteiskuntavastuuta, tähdentää Ahvonen, joka on myös viestintä- ja konseptisuunnittelija.
VIESTINTÄÄ JA PERINTEISIÄ MAINOSTOIMISTOTÖITÄ
Creative Peak auttaa asiakkaita viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa ja tuottaa julkaisuja laidasta laitaan: asiakaslehdistä aikakauslehtiin ja järjestölehdistä harrastelehtiin, asiakaslehdistä esimerkkeinä Porvoon Veden Puhdas vesi sekä Porvoon Energian Eko-lehti, jonka taitosta yritys on vastannut tämän vuoden ensimmäisestä numerosta lähtien. Yritys tuottaa myös vuosikertomuksia ja -julkaisuja, ympäristöraportteja sekä esitteitä. – Lisäksi koulutamme ja sparraamme viestinnässä, teemme konseptisuunnittelua ja palvelumuotoilua sekä perinteisiä mainostoimistotöitä, brändäystä, visuaalisia identiteettejä ja tilasuunnittelua. Kaikkiin projekteihin kerätään aina se paras tii-
mi, Päivi Ahvonen kertoo.
Creative Peakin historia juontaa vuoteen 2000, jolloin yritys aloitti osakeyhtiönä nimellä Peak press & productions Oy. Meneillään on nyt 20. toimintavuosi. Yrityksen kotipaikka on Loviisa. Henkilökuntaa on tällä hetkellä kuukausipalkkaisia viisi, joista neljä on myös yrityksen osakkeenomistajia. – Tiimiimme kuuluu lisäksi toistakymmentä vakituista avustajaa.
Loviisassa kahdesti vuodessa ilmestyvä Pikkukaupunki-aikakauslehti on Creative Peakin omakustanne.
LUONNOSSA VIIHTYVÄ TAITAVA LEHDEN TEKIJÄ
Milla Kaukiaisen osaavaa, taitollista jälkeä on nähtävänä EKO-lehdessä. Kokemusta alalta hänelle on kertynyt, sillä hän on työskennellyt Creative Peakin palveluksessa 14 vuotta. – Tykkään lehtien tekemisestä. Lehti on iso kokonaisuus. Graafikon haasteena on tuoda se sellaiseen muotoon, että lukija kiinnostuu ja tarttuu siihen, hän toteaa. – Asiakkaiden toiveet on otettava huomioon. Ne merkitsevät paljon, koska kaikki lähtee asiakkaan toiveista ja tarpeista. – Toki tuodaan esille oma ammatillinen näkemys ja halu kehittää asioita.
Milla Kaukiainen on kaksivuotiaan pojan äiti, ja hän asuu puolisonsa kanssa Loviisan Valkossa.
Hän viihtyy luonnossa, tykkää kävellä metsässä ja pyöräillä työmatkat rauhassa meren rantoja pitkin. Vapaa-aikanaan hän puuhailee mielellään omakotitalon pihapiirissä.
Milla Kaukiainen viihtyy vapaaajallaan luonnossa.
Porvoon Länsirannan uuden kevyenliikenteen raitille tulee kevään aikana älykkäästi toimiva ja energiatehokas valaistus, joka lisää alueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta.
Innovatiivinen valaistus toteutetaan osittain EU-rahoitteisesti Lucia-hankkeen puitteissa.
Alueen maanrakennus- ja stabilointityöt alkoivat marraskuussa, ja talven aikana alueella alkaa rantamuurin teko. – Valaistuksen asennustyöt toteutetaan myöhemmin kevään ja kesän aikana, hankkeen koordinaattorina toimiva Yolanda Potrykus Porvoon kaupungilta kertoo.
Potrykus korostaa, että valaistuksella parannetaan alueen käytettävyyttä ja viihtyisyyttä ja luodaan positiivista tunnelmaa Länsirannalle. – Älykäs valaistus on paljon muutakin kuin valaistusta, hän sanoo.
Valaistuksen älykäs ohjausjärjestelmä mahdollistaa sääolosuhteiden mukaan muuntuvan valaistuksen, joka himmentää väylän valaistustason lumiseen aikaan.
Valtaosa keskustan ja taajamien elohopeavalaisimista vaihdettu
Jo noin 90 prosenttia Porvoon keskustan ja taajama-alueiden katuvalaisimista on vaihdettu elohopeahöyrylampuista led- tai suurpainenatriumvalaisimiin.
Led-katuvalaisimilla vähennetään turhaa energian käyttöä ja päästöjen syntymistä. Led-valaisimilla on myös pitkä käyttöikä, jopa 15–20 vuotta.
Porvoon Sähköverkon verkkosuunnittelija ja katuvaloista vastaava Rasmus Lindqvist kertoo, että ledeihin on tähän mennessä vaihdettu yhteensä noin 4000 katuvaloa, ja jo aiemmin 2000 katuvaloa suurpainenatriumiin. – Keskustan alueella on enää joitakin yksittäisiä kadunpätkiä vaihtamatta. Sama koskee suurta osaa taajamien, esimerkiksi Hamarin, Eestinmäen ja Tolkkisten katuvaloista. Jatkossa myös kylänraittien ja maanteiden valaisimet vaihdetaan ledeihin.
Katuvalaistuksen omistus, suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito on Porvoon Sähköverkko Oy:n vastuulla.
Kaupungin alueella on yhteensä noin 15 000 katuvalaisinta. Lisäksi Porvoon Sähköverkko huolehtii Pornaisten katuvaloista, joita on noin tuhat.
TEKSTI: ROLF GABRIELSSON || KUVAT: PBE
VESIVOIMAOSTOKSILLA
NORJASSA
Uusin hankinta hyödyntää vesivoimaa Norjan ja samalla Euroopan suurimmasta noin 2 000 metrin korkeudella olevasta mannerjäätiköstä
PPorvoon Energia on 2000-luvun alusta lähtien hankkinut tuotanto-osuuksia norjalaisista pienvesivoimalaitoksista. Nyt noin 15 vuoden jälkeen voimaloita, joiden tuotannosta yhtiö omistaa osuuksia, on jo 19. Näistä voimaloista Porvoon Energia saa keskimäärin vuodessa melkein yhtä paljon sähköenergiaa kuin Tolkkisten kahdesta voimalaitoksesta. Porvoon Energian toimitusjohtaja, energianeuvos Patrick Wackström kertoo, että päätös lähteä hankkimaan vesivoimatuotantoa Norjasta liittyi, ja liittyy edelleen vahvasti yhtiön ympäristötavoitteisiin. – Lähdimme varhaisessa vaiheessa rakentamaan energiantuotantomme mahdollisimman vähän ilmastoa ja ympäristöä kuormittavaksi. Tänään voimme iloita siitä, että kaikki myymämme sähkö on hiilidioksidivapaata ja yli 80 prosenttisesti uusiutuvaa. Siihen Norjasta hankitulla päästöttömällä vesivoimalla on ollut oma vaikutuksensa. Suomeen ei ole enää pitkään aikaan saanut rakentaa lisää vesivoimaa, eli parasta uusiutuvaa energiaa. Norjasta vesivoimaa löytyi ja lisää on koko ajan rakennettu.
Hankinnat on tehty Suomen Voima Oy:n ja sen tytäryhtiön SV Vesivoima Oy:n kautta. Suomen Voima Oy:n omistaa kuusitoista suomalaista paikallista ja alueellista energiayhtiötä, Porvoon Energia yhtenä niistä. Suomen Voiman tehtävänä on hankkia uusiutuvaa ja vähäpäästöistä energiaa osakkailleen.
Porvoon Energian tapauksessa tämä merkitsee muun muassa vaatimattoman alun jälkeen 42,5 GWh norjalaista vesivoimaa vuodessa, eli noin 8 prosenttia yhtiön keskimääräisestä vuosittaisesta sähköenergian hankinnasta.
Suomen Voiman ja SV Vesivoiman ja sitä kautta Porvoon Energian hankinnat Norjasta ovat viime vuosina kohdistuneet yhä suurempiin vesivoimalaitoksiin. – Boenfossin voimalaitos lähellä Kristiansandia Etelä-Norjassa tuottaa lähes 23 GWh päästötöntä sähköä vuodessa, enSUOMEEN EI OLE ENÄÄ PITKÄÄN AIKAAN SAANUT RAKENTAA LISÄÄ VESIVOIMAA, ELI PARASTA UUSIUTUVAA ENERGIAA. NORJASTA VESIVOIMAA LÖYTYI JA LISÄÄ ON KOKO AJAN RAKENNETTU.
Pato rakenteilla Stardalselva joen yläjuoksuun, josta virtaama ohjataan rakenteilla olevaan voimalaitokseen vievään 2,6 km pitkään tunneliin. Joki saa vetensä 2 000 metrin korkeudessa olevasta Jostedalsbreen jäätiköstä.
Ylhäällä näkyvä Norjan ja Euroopan suurin mannerjäätikkö tulee lisäämään Porvoon Energian Norjasta hankkiman vesivoiman määrää.
si keväänä käynnistyvä Stardalenin vesivoimala Länsi-Norjassa 49 GWh ja Tryggestadin voimala 50 km Stardalenista 22 GWh, Porvoon Energian sähkökauppapäällikkö Benny Broman kertoo.
Tuotantomääriä voidaan verrata vaikkapa Porvoon Energian Strömsbergin vesivoimalan noin 2,2 GWh:n keskimääräiseen vuosituotantoon.
Porvoon Energian osuudet Suomen Voiman Norjasta hankitusta vesivoimaloiden tuotannosta ovat 15-48 prosenttia. Yhteensä yhtiön tuotanto-osuus on 31 prosenttia, eli selkeästi suurempi kuin minkään muun Suomen Voiman osakkuusyhtiöistä. – Esimerkiksi 40 prosentin tuleva osuutemme Stardalenin tuotannosta riittää kattamaan noin 8 000 kerrostalokodin vuosittaisen sähköntarpeen tai 392 000 sähköauton lataamiseen, Broman havainnollistaa.
Stardalen on SV Vesivoiman oma hanke. Vesivoiman rakenteilla oleva laitos saa noin 2 000 metrin korkeudessa olevasta Jostedalsbreen jäätiköstä, joka on Norjan ja Euroopan suurin mannerjäätikkö. Voimalaitos hyödyntää 62 metrin putouskorkeutta jäätiköstä Stardalselva jokeen. Sinne rakennetaan pato, josta virtaama ohjataan rakenteilla olevaan voimalaitokseen vievään 2,6 km pitkään tunneliin.
Projektin kehittäjänä toimii norjalainen Tinfos AS -yhtiö, joka toimittaa valmiin laitoksen SV Vesivoimalle avaimet käteen periaatteella.
Suomen Voima Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Porvoon Energian toimitusjohtaja Patrick Wackström.
