MIKSI SÄHKÖ ON KALLISTUNUT?

Kyse on monisyisestä kysynnän ja tarjonnan suhteesta, kun sähkön hinta on noussut. Lähtökohtaisesti kaikki johtuu siitä, että Suomi ei ole erillinen, riippumaton toimija sähkömarkkinoilla, vaan osa yhteispohjoismaista sähköjärjestelmää, joka puolestaan sähkön siirtoyhteyksien kautta kytkeytyy sekä Keski-Euroopan että Ison-Britannian sähkömarkkinoihin.

SSiksi myös meidän sähkön hintaamme vaikuttavat koko tämän ison sähkömarkkina-alueen tapahtumat, vaikka Suomi omassa sähköntuotannossa lähestyykin kovaa vauhtia omavaraisuutta. Enää noin viidennes suomalaisten käyttämästä sähköstä tuodaan ulkomailta.

Keski-Euroopassa tuotetaan sähköä eritoten maakaasulla. Kun kaasun hinta on ollut poikkeuksellisen korkea, johtuen koronapandemian jälkeisestä kysynnän noususta ja tuonnin loppumisesta Venäjältä, näkyy se suoraan sähkön hinnassa, ei vain siellä, vaan myös meillä ja muualla Pohjoismaissa.

Muita Euroopassa Suomen sähköhintoihin korottavasti vaikuttavia tekijöitä ovat Saksassa tapahtunut ydinvoiman alasajo ja Ranskan ydinvoimalaongelmat.

Saksassa on jouduttu ottamaan käyttöön hiilivoimaa, jonka hiilidioksidipäästöistä

Porvoon Energian sähkönhankinta

Porvoon Energian sähköntuotanto tulee olemaan tänä vuonna arviolta lähes 300 gigawattituntia (GWh) ja nousevan ensi vuonna yli 410 gigawattituntiin. Näistä suurin osa saadaan yhti- sähköyhtiöt maksavat päästökaupan mukaista korkeaa hintaa, mikä vaikuttaa suoraan sähkön hintaan. ön Suomen Voiman omistusosakkuuksien kautta, muun muassa norjalaista vesivoimaa, mutta myös Olkiluodon ydinvoimaa sekä tuulivoimaa monesta tuulivoimapuistosta.

Ranska, joka on lähes omavarainen energian suhteen ja normaalisti tuottaa noin 70 prosenttia tarvitsemastaan sähköstä ydinvoimalla, on vaikeuksissa, kun noin puolet maan lähes 60 ydinvoimalasta on poissa käytöstä eri syistä. Tuotannon arvioidaan jäävän alimmilleen yli kolmeen vuosikymmeneen.

Omat vaikutuksensa korkeisiin sähköhintoihin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on myös viime kesän kuivalla säällä. Se alensi huomattavasti vesivarantoja erityisesti Norjassa, mistä on totuttu saamaan edullista sähköä. Vähäsateisen kesän johdosta vesivoimaa ei ole ollut hyödynnettävissä totutussa laajuudessa, mikä on vaikuttanut nostavasti sähkön hintaan.

Tilanteeseen vaikuttavat myös pohjoisen Suomen ja Ruotsin väliset rajalliset sähkönsiirtoyhteydet. Koska siirtokapasiteettia ei ole riittävästi, on hinta Suomen puolella noussut merkittävästi. Tulevaisuudessa tilannetta helpottaa Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille suunniteltu sähkönsiirron rajajohto, jonka on määrä valmistua vuoden 2025 aikana.

Suomessa on myös ihan omia sisäisiä hintaa nostavia tekijöitä. Sähköntuonti Venäjältä loppui toukokuussa, eikä Olkiluoto kolmosta ole saatu vielä kaupalliseen käyttöön. Venäläinen sähkö on vastannut noin 10 prosenttia Suomen vuosittaisesta sähkön käytöstä, vähemmän kuin mitä tullaan saamaan Olkiluoto kolmosesta.

Porvoon Energian kaksi omaa biolämpövoimalaitosta Tolkkisissa tuottanevat tänä vuonna 56 GWh sähköä ja yhtiön Strömsbergin vesivoimalaitos 2,20 GWh.

Sähkön hankinnasta omaa tuotantoa on tänä vuonna 10 %, pienvesivoimaa 2 %, Suomen Voima -osuuksia 20 % ja loput, 68 %, pörssistä hankittua markkinasähköä. Suurin osa on vesi-, bio- ja tuulivoimaa.

Mikä sähköpörssi?

Suomi ostaa ja myy sähköä Nord

Pool -sähköpörssissä. Siellä sovitetaan yhteen kysyntää ja tarjontaa, kun sähköntuottajat ja sähköä eteenpäin myyvät yritykset, kuten muun muassa Porvoon Energiaa edustava Suomen Voima, käyvät huutokauppaa hinnoista. Pörssissä niin sanottu spot-hinta muodostuu, kun kysyntä- ja tarjontatarjoukset kohtaavat.

Nord Pool -sähköpörssin kauppa-alueeseen kuuluvat neljän

Pohjoismaan lisäksi Viro, Latvia ja Liettua. Alueen sisällä hinnat voivat vaihdella suurestikin. Kun koko alueen keskihinta esimerkiksi eräänä syyskuun viikkona tänä vuonna oli 238,30 euroa/MWh oli se Suomessa silloin 139,96 euroa/MWh.

Suomessa on vain yksi hinta-alue – kiitos hyvien sähkön siirtoyhteyksien – kun niitä Norjassa on viisi, Ruotsissa neljä ja Tanskassa kaksi. Kun spot-hinta meillä koko maassa on yksi ja sama, vaihtelee se näin ollen muiden Pohjoismaiden sisällä. Esimerkiksi Nor- jassa oli MWh-hinta yllä mainitulla viikolla halvin maan pohjoisosassa, 97,99 euroa, ja kallein etelässä, 404,99 euroa.

Suuri vaihtelu johtuu Norjan riittämättömästä sähkön siirtokapasiteetista maan eri osien välillä. Tämä johtaa välillä siihen, että norjalaista sähköä siirretään Suomen verkon kautta Ruotsiin ja sieltä eteenpäin Etelä-Norjaan. Samasta maan omasta sisäisestä riittämättömästä siirtoverkkokapasiteetista johtuen myös ruotsalaista vesivoimasähköä siirretään joskus Suomen kantaverkon kautta Tukholman alueelle ja Etelä-Ruotsiin.

Ruotsin MWh-hintavaihtelu oli esimerkkiviikolla 110,87–173,57 euroa. Halvinta pohjoisessa ja kalleinta etelässä. Tanskan kahden hinta-alueen hintahaarukka oli 391,98–401,27 euroa.

Liettuassa ja Latviassa on Suomen tapaan vain yksi hinta-alue, ja siellä MWh-hinta oli kyseisellä viikolla 456,45 ja 449,36 euroa.

Palaako sähkön hinta totutulle tasolle?

Suomessa totuttiin 2000-luvulla siihen, että pelkän sähkön hinta oli 4–6 senttiä kilowattitunnilta, siis ilman siirtomaksua. Tänä vuonna tilanne muuttui ja hinta on ollut moninkertainen. Esimerkiksi kesäkuukausien keskiarvohinta oli 24,6 senttiä/kWh ja pörssisähkön korkein päivähinta 62,2 senttiä/kWh.

Entä jatkossa? Porvoon Energian sähköhankintapäällikkö Benny Broman toteaa hinnan määräytyvän niin monen tekijän mukaan, että kehityssuuntaa vähänkin pidemmälle tulevaisuuteen on melko mahdotonta ennustaa.

– Esimerkiksi jo ongelmat Olkiluoto kolmosen kanssa vaikuttavat jatkuessaan oleellisesti sähkön hintaan. Kuten myös se, tuleeko talvesta kuinka kylmä ja miten tuulinen.

Broman muistuttaa Suomen oman sähköntuotannon olevan aikaisempaa alttiimpi tuuliolosuhteiden vaihtelulle tuotannon pohjautuessa yhä enemmän tuulivoimaan.

– Kun tuulee vähän, saattaa pörssisähkön hinnassa näkyä rajujakin hintapiikkejä. Vastaavasti hinta voi tippua todella alas, kun tuulee paljon, eikä ole kovin kylmää eikä kulutusta paljon.

Suomen sähköntuotannosta suurin osa ydinsähköä

Suomessa tuotetusta sähköstä noin yksi kolmasosa tulee maan neljästä ydinvoimalayksiköstä. Olkiluodon kolmannen yksikön myötä osuus tulee kasvamaan vielä reippaasti.

Tällä hetkellä toiseksi eniten sähköä tuotetaan lämpövoimalaitoksissa. Vesija tuulivoimasähkömäärien välillä ei ole merkittäviä eroja. Molempia saadaan suurin piirtein saman verran. Tuulivoiman osuus on kuitenkin voimakkaassa kasvussa ja tullee jo ensi vuonna ylittämään vesivoiman tuotantomäärän.

Kartta osoittaa, miten sähköä on siirretty maiden rajojen yli ja maiden sisäisten hinta-alueiden välillä tiettynä hetkenä erään syyskuisen yötunnin aikana. Nuolten luvut ovat megawatteja (MW) ja euroluvut sen hetken megawatin tuntihinta. Nähdään, että esimerkiksi Suomi on sekä tuonut että vienyt sähköä, nettona tuonut. Hinta määrää siirtosuunnan. Tässä tilanteessa Ruotsi ja Viro ovat olleet nettoviejiä, kaikki muut nettotuojia, Norja mukaan lukien.

Vastaavasti ylivoimaisesti suurin osa seitsemän maan muodostamalla Nord Pool -alueella tuotetusta sähköstä on vesivoimaa, yli 50 % kokonaistuotannosta. Toiseksi eniten tuotetaan ydinvoimalla – pitkälti Suomen tuotantorakenteen takia. Lämpövoima on kolmannella sijalla ja tuulivoima neljännellä.