Peducalehti 1/2016 by Peducalehti

PEDUCALEHTI 1/2016

PEDUCALEHTI 1/2016 3

Pääkirjoitus

Puheenjohtajalta

Hyvä, paha LinkedIn

Vain työelämää - ei sen enempää

Peducan hallitus 2016 esittäytyy

Generalistina työelämään

Kylä, jossa jokainen on tärkeä osa yhteiskuntaa

Opettajien työttömyyskassa 101

Mitä on työ?

Peducalehden työkysely

Peduca ry:n jäsenlehti 1 /201 6 // Julkaisija Peduca ry, Oppimiskeskus Minerva, Siltavuorenpenger 5 A, PL 9, 0001 4 Helsingin yliopisto // Päätoimittaja Jasmine Gustafsson // Toimitus Jasmine Gustafsson, Riina Havonen, Tytti Huttunen, Anni Klutas, Hanna-Mari Koski, Niklas Kulju, Henrietta Pihlaja, Marika Tuominen // Taitto Marika Tuominen // Painopaikka AM Digipaino // Painos 80 kpl // Lehti saa HYYn lehtitukea.

Pääkirjoitus "Ain laulain työtäs tee..." Vuoden 2016 alkaessa alkoi myös minun viides vuoteni Peduca ry:n hallituksessa. Peducassa olen ehtinyt näiden vuosien aikana hoitaa jos vaikka minkälaista tehtävää, ja tänä vuonna jatkankin Peducalehden päätoimittajan pestissä (kuten ehkä saatoitkin jo huomata). Muun ajan käytänkin sitten Käyttiksen speksin tuottamisen sekä muihin vaihteleviin järjestöhommiin. Opiskella ehdin sitten siinä välissä, jos ehdin. Olen näiden vuosien aikana saanut kuulla monilta, että he eivät ikinä viitsisi tehdä näin paljon työtä minkään sellaisen eteen, mistä ei saisi palkkaa. Tätä on usein seurannut silmien pyörittely, syvä huokaus sekä jonkinlaista muminaa jaksamisesta. Mutta miksi työn pitäisi aina olla vastikkeellista, tai miksi palkkio tulisi aina saada kahisevassa muodossa? Eikö palkkioksi työstä voi riittää kaikki se ilo tai hyöty (tai molemmat) jota se tuottaa? Muotoilen uudestaan. Jos haluan lukea mielenkiintoisia lehtiartikkeleita erilaisista näkökulmista työntekoon liittyen, enkä satu löytämään sellaista kätevästi, voin kai itse

koota sellaisen. Joku muukin saattaisi olla siitä kiinnostunut. Ja tämän työn tulosta pitelet käsissäsi juuri nyt.

Jasmine

Peduca Instagramissa ja TwitterissĂ¤. @peducary

Puheenjohtajalta Tulevaisuuden suunnitelmia Alkuvuosi on kulunut kuin hujauksessa, ja nyt mennään jo ryminällä kohti kevättä. Jokavuotinen uuden vuoden lupaus ahkerammasta opiskelusta on tehty vasta pari kuukautta sitten, mutta silti sen kandin eteen on saatu aikaiseksi vain tyhjä tiedosto. Kunnianhimoiset tavoitteet päivämäärien suhteen siirtyivät ensimmäisten kandiryhmien jälkeen kalenterissa pari kuukautta eteenpäin. Onneksi Peducan toiminta on kuitenkin lähtenyt käyntiin paljon tarmokkaammin! Tämän lehden teemaa mukaillen olemme pohtineet, minkälaisia työelämätapahtumia peducalaiset kaipaavat. Suunnitteilla on sekä luokanopettajaopiskelijoille että yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoille suunnattuja ekskursioita, koulutuksia ja seminaareja. Lähtökohtaisesti tarkoituksena on tarjota jäsenistölle työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja, joita yksin yliopisto-opiskelu ei meille anna. Opiskelen, jotta voisin tulevaisuudessa tehdä haluamaani työtä. Ja vaikka koulutukseni antaakin suoraan pätevyyden ammattiin, en silti ole ihan varma mikä minusta tulee isona. Se on samaan aikaan mahtavaa ja ahdistavaa. Tätä asiaa pohtiessani olen tyytyväinen, että voin tutkailla mahdollisuuksia esimerkiksi osallistumalla erilaisille ekskuille, tutustua eri alojen opiskelijoihin ja tietysti kartuttaa osaamistani valitsemallani alalla etenemällä opinnoissani.

Tulevaisuuden näkymiä tähyillessä voin onneksi myös nauttia opiskelijaelämästä. Tämä viikko onkin varsinaista opiskelijajuhlahumua, kun perjantaina juhlitaan Peducan 42-vuotista taivalta. Siitä saakin toipua kokonaisen väliviikon verran, jonka jälkeen tarkoituksena on avata se tammikuussa luotu kanditiedosto. Työntäyteistä, mutta samalla ihanaa ja aurinkoista kevättä kaikille Peducalehden lukijoille!

Marika

TEKSTI ANNI KLUTAS

Hyvä, paha

eli työelämäverkostoitujan käännytyspuhe

"Onko siellä vielä kaiken roikkumisen ja höpsöjen kissavideon jakamisen lisäksi osattava luoda itsestään työnantajaystävällinen kuva?"

erkostoitumisen pakko? Kaikki rekrytoijat vaanivat nykyään somessa? Jälleen uusi sosiaalisen median sovellus, johon tulee tuhlattua vapaa-ajan tunnit kuin itsestään? Kyllä, mekin olemme kuulleet edellä mainitut argumentit ja nyökytelleet mukana. Some on iso osa nykyajan vapaa- ja jossain määrin myös työaikaa ja monien hyvien puoliensa lisäksi se on valitettavasti myös aika- ja energiasyöppö, johon ystävät lähipiiristä tuntuvat välillä hukkuvan kuin mustaan aukkoon. Siksi moni arastelee ja jopa tuskastuu, kun puhutaan sosiaalisesta mediasta työnhakutyökaluna. Onko siellä vielä kaiken roikkumi-

sen ja höpsöjen kissavideon jakamisen lisäksi osattava luoda itsestään työnantajaystävällinen kuva? On. Jos haluat elää kuplassa, jossa CV:t lähetetään (sähkö)postitse ja kesätyöpaikat solmitaan naapurin kontaktien kautta, käännä sivua. Nykypäivän työelämä ja työnhaku on nimittäin pitkälti juuri siellä missä sinäkin – eli somen mukana missä vain. Sen sijaan, että asiasta ahdistuu, kannattaa oma julkinen someprofiili trimmata ympärivuotiseen esittelykuntoon, niin unelmien työpaikka ei vahingossakaan katoa bittiavaruuteen.

LinkedIn kolmessakymmenessä sekunnissa LinkedIn on työelämäkontaktisi yhdeksi verkostoksi kokoava palvelu ja samalla julkinen CV:si ja suosittelukirjeesi. Toisin sanoen, Facebookin kaveruuksien tapaisesti pyydät perheenjäsenet, koulukaverit, nykyiset ja entiset työnantajat ja kollegat sekä kaikki mahdolliset tutut yhteyksiksesi. LinkedIn-kontakti ei tarkoita samaa asiaa kuin Facebook-kaveruus: täällä yhteyksiä haalitaan paljon ja hyvin huteralla pohjalla – käytännössä riittää, että olet joskus tavannut tai ollut yhteydessä kyseisen henkilön kanssa. Etenkin töihin liittyvien tapahtumien jälkeen on tyypillistä lisätä LinkedIn-verkostoosi kaikki ne ihmiset, joilla puhuit (ja joiden nimen vielä muistat). Iso ja monipuolinen verkosto kertoo rekrytoijallenopeasti juuri sen, mitä monet yrittävät

mitä muut ajattelevat sinusta työntekijänä tai tyyppinä, eli niin sanotuista ”endorsauksista” tai ”pikasuosituksista”. Suositeltavaa on, että endorsaat itse kontaktejasi aktiivisesti mutta vain rehellisesti – ei kannata kehua kaverin puhujan taitoja, jos et ole ikinä kuullut hänen esiintyvän. Jälleen sinulle annetut suositukset toimivat työhakemuksiisi rustaamiesi korusanojen todistajana rekrytoijalle – ja ovat myös hauska tapa huomata, mistä taidoista tapaamasi ihmiset sinut muistavat.

työhakemuksissaan uskotella – että olet sosiaalinen ja aktiivinen. Itse LinkedIn-profiili on siis julkinen ansioluettelo ja suosituskirje. Se koostuu kahdenlaisesta informaatiosta: siitä, minkä itse täytät koskien muun muassa koulutustasi, työkokemustasi ja erityisosaamistasi, ja siitä,

olemassa. Ja sen vahvemmin, mitä paremman profiilin luot. Vaikka ei puhuttaisikaan varsinaisesta täsmärekrytoinnista LinkedInin sisällä, googlettaa moni nykypäivän rekrytoija ”tavallisenkin” hakuprosessin aikana kandidaatteja. Tällöin hyvä ja tekijänsä näköinen LinkedIn-profiili

Some-rekrytoinnin myytit Moni ei halua maksaa vaivaa ja rustata työkokemuksiaan ja esittelytekstejään LinkedIniin, koska aidot hyödyt työelämään tuntuvat näkymättömiltä. Ne ovat kuitenkin siellä:

voi erottautua edukseen. Lisäksi moneen paikkaan, etenkin viheliäisiin nettilomakehakukohteisiin, voi linkittää oman LinkedInprofiilinsa ja tällä välttää omien tietojen näpyttelyn. Kun LI-profiilisi on kattava ja ajantasainen, on työnhaku nopeampaa ja sujuvampaa. (Älä silti unohda räätälöityä hakukirjettä – LinkedIn-profiilin linkin räiskiminen sataan paikkaan tuskin tuottaa tulosta.) On kuitenkin olemassa myös piilorekrytointia, joka on käynnissä koko ajan. Haluamasi työnantaja saattaa etsiä headhunterin tai oman rekrytoijansa avulla sopivaa kandidaattia juuri nyt – sosiaalisesta mediasta. LinkedInistä rekrytoijat etsivät tietyillä osaamista ja työtitteleitä kuvaavilla hakusanoilla sopivia ehdokkaita ja jos sinä olet sellainen, postilaatikkoosi saattaa kilahtaa kutsu hakea paikkaa tai tulla haastatteluun. Näin on käynyt myös allekirjoittaneelle. Työsuhteeseen en tosin päätynyt, sillä paikka olisi ollut Tukholmassa. LinkedInin yksi hyvistä puolista onkin sen kansainvälisen yhteydenluomisen vaivattomuus.

Lopuksi: ripaus armollisuutta Linkedin-maailma voi tuntua sekä jännittävältä että ärsyttävältä. Endorsaukset voivat päivästä riippuen kohottaa ammatillista itsetuntoa tai tuntua typerältä tykkäysten kalastelulta ja oman egon taputtelulta. Kun LinkedIn-profiilin luo, ollaan rehellisesti useamman työtunnin takana siitä, että sivusi on kattava ja mielekäs kuvaus itsestäsi ja historiastasi. Tästä ei kannata lannistua. Sen sijaan kannattaa suhtautua LinkedIniin tutustumiseen, kuten moneen muuhunkin asiaan elämässä: uteliain mielin. Profiilin ei tarvitse valmistua yhdessä illassa, ja jos se, että olet kirjautunut ja alat hiljalleen kasvattaa verkostoasi, on paljon. Inspiraatiota hyvistä profiileista kannattaa käydä ronskisti kurkkimassa konkareilta. Jätä matkalla pari suositusta. Loppujen lopuksi, egon tai selän taputteluja – siis julkisia kehuja! – ei ehkä tässä maailmassa voi olla liikaa.

TEKSTI MEIRA PAPPI

Vain työelämää - ei sen enempää O

piskelijaelämän ja työelämän suhde ei aina ole kovin suoraviivainen. Monenkirjavien opiskeluaikaisten töiden yhteensovittaminen itse opiskelun kanssa voi tuottaa ongelmia, mutta myös sen oman alan työpaikan saavuttaminen voi tuntua kaukaiselta ja hankalalta. Kasvatustieteilijöistä osalla on selkeä tulevaisuudenvisio esimerkiksi opettamisesta, mutta osa viettää opiskeluvuosia koulutuksen ja kasvatuksen kysymysten parissa tietämättä tarkasti, mihin opintopolku on johtamassa. Koko opiskeluaika on myös omanlaisensa elämysmatka, eikä sen päätavoitteena välttämättä näyttäydykään työelämä vaan tutkintotodistus.

Ehdin itse viettää ensimmäisen tutkintoni jälkeen työelämässä useita vuosia ennen kuin palasin yliopistolle hakemaan uutta suuntaa uralleni. Koska lähdin uusiin opintoihin tarkoituksenani tehdä työelämään suuntautuva korjausliike, on työllistyminen ollut kirkkaana mielessäni myös opiskelun ohessa. En ensimmäisen opiskelupätkäni aikana ymmärtänyt yhtään, miten ainutlaatuisia mahdollisuuksia esimerkiksi erilaiset ekskursiot tarjoavat opiskelijalle, enkä tainnut osallistua yhteenkään työelämätapahtumaan. Vasta valmistumisen jälkeen oivalsin, ettei oman alan erilaisille työpaikoille ja mahdollisiin uriin pääse kurkistelemaan tuosta

vain. Vasta opiskeluajan jälkeen ymmärsin myös sen, että niitä työpaikkoja oikeasti saadaan ihmisiin ja organisaatioihin tutustumalla – jo opiskeluaikana. Aloittaessani Peducan työelämävastaavana keväällä 2015 oli johtoajatuksinani edesauttaa työelämätietouden lisääntymistä ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kokemukseni on, että liian usein mielenkiintoisista ja hyödyllisistä jutuista kuulee vasta sitten, kun ne ovat tapahtuneet. Samoin liian usein eri toimijat puuhailevat aivan samoja asioita kukin omilla tahoillaan, vaikka voimat yhdistämällä aikaan saisi jotain vielä parempaa. Näiden

lue yliopiston sähköpostia. Esimerkiksi opintojensa loppuvaiheessa olevat, jo yliopiston arjesta ja tiedotuksesta irtautuneet opiskelijat olisivat usein työelämäneuvojen tarpeessa. Toinen syy avoimen Facebooksivun perustamiseen liittyy yhteistyöajatteluun. Halusimme luoda ympäristön, jossa tiedon- ja ajatustenvaihto myös muiden oppilaitosten ja jo työelämässä olevien kasvatustieteilijöiden kanssa voisi olla mahdollista. Verkostot ja ihmiset ovat kuitenkin työelämän ydin. Vain työelämää on vielä nuori ja sen potentiaali odottaa täyttä toteutumistaan, mutta sivun kautta on muutaman kuukauden

Vasta opiskeluajan jälkeen ymmärsin myös sen, että niitä työpaikkoja oikeasti saadaan ihmisiin ja organisaatioihin tutustumalla – jo opiskeluaikana.

ajatusten pohjalta lähdin ideoimaan kasvatustieteilijöille suunnattua tiedotuskanavaa, joka kokoaisi yhteen kaiken hyödyllisen työelämäinfon, oli se sitten peräisin tiedekunnalta, yliopiston urapalveluilta, Specialta tai opiskelijoiden omilta järjestöiltä. Ideasta innostuivat myös AKK ja Didacta ja pian kasvatustieteilijöiden yhteinen Vain työelämää -sivu oli pystyssä Facebookissa. Valitsimme työelämätiedotuksen viestintäkanavaksi Facebookin osittain siksi, että se on luonteva väylä viestiä tulevista tapahtumista, mutta myös tavoittaaksemme niitä opiskelijoita, jotka eivät aktiivisesti seuraa ainejärjestöjen tiedotusta tai välttämättä edes

aikana ehditty jo viestiä ekskursioista, harjoitteluista, messuista, seminaareista sekä useista muista työelämätapahtumista. Tämän vuoden kasvatustieteellisiä ekskursioita suunnitellaan parhaillaan ja helmikuun aikana sivun kautta pääsee muun muassa ilmaisemaan toiveensa ekskursiokohteista. Palautetta ja toiveita saa toki lähettää muulloinkin, sillä työelämäohjelmaa järjestetään nimenomaan opiskelijoita varten. Käy siis tykkäämässä Vain elämää -sivusta, jos työelämäasiat kiinnostavat. Ja käy tykkäämässä, vaikkeivät kiinnostaisikaan – jossain vaiheessa opintoja kiinnostus nimittäin saattaa kasvaa ja silloin on hyvä tietää, millaisia apuja on tarjolla.

www.facebook.com/vaintyoelamaa

Peducan ha Peducalehti kysyi Peducan hallitukselta kuusi kysymystä, joiden avulla päästään tutustumaan tämän vuoden toimijoihin. 1. Kukat olet? 2. Mistä tulet? 3. Mitä teet Peducassa? 4. Mikä on parasta Peducassa?

5. Mitä odotat eniten tältä vuodelta? 6. Mitä tekisit, jos et olisi Peducassa?

Jasmine Gustafsson

Eveliina Haimi

1. Olen Jasmine. Minua tosin kutsutaan useammin Jalluksi. Olen viidettä vuotta mukana Peducan hallituksessa, joten olen myös aikamoinen reliikki. 2. Tulen itä-helsinkiläi-

1. Eveliina Haimi, tuttavallisemmin Eve 2. Kaikki tiet vievät Kouvolaan! Mutta onneksi myös toiseen suuntaan! 3. The Secretary, SOOL-vastaava sekä HUMLO-yhteyshenkilö

sestä lähiöstä. 3. Päätoimitan Peducalehteä ja toimin ympäristövastaavana, aivan kuten viime vuonnakin. Tänä vuonna hoidan myös tila-asioita! 4. Parasta on se, että saa tehdä hauskoja asioita mukavien ihmisten kanssa! 5. Kun olen tällainen vanha kettu joka on pyörinyt mukana vuosikausia, odotan kovasti että tänä vuonna tapahtuisi jotakin aivan uutta! 6. Ehkä gradua... Mutta luultavasti en.

4. Ihanat ihmiset, joiden kanssa oikeasti pystytään vaikuttamaan opiskelijoiden etuihin ja järjestämään hauskoja tapahtumia! <3 5. Hullunhauskoja vuosijuhlia, pikkutunneille asti ajautuvia keskusteluita, vertaistukea kera viinin, uusia tuttavuuksia Conddoorista, lähikapakan karaokeiltoja, aikaisia aamuja Aurorassa ja kaikkea tältä väliltä! 6. Luultavasti olisin koulussa, töissä, tanssimassa tai tekemässä jossain jotakin.. Multa onnistuu kyllä huoletta kalenterin täyteen tuppaaminen :D

allitus 2016 esittäytyy

Aino Mäkelä 1. Olen Aino lempinimeltä Aippi ja kakkosvuoden luokanope. 2. Olen kotoisin Lahesta ja Tampereen kautta muutin Helsinkiin. 3. Toimin taloudenhoitajana eli massipäällikkönä eli huolehdin rahoista. 4. Peducassa on parasta uusiin upeisiin tyyppeihin tutustuminen. 5. Odotan mahtavien tapahtumien järjestämistä ja niissä mukana olemista. 6. Olisin montaa kokemusta köyhempi :)

1. Elina 2. Oon helsinkiläistynyt vantaalainen. Vantaalaisuus ei kuitenkaan lähde ihmisestä, ja minun voikin kuulla usein juhlatunnelmissa laulavan iki-ihanaa Vantaa-laulua. 3. Olen toinen varapuheenjohtaja, eli tuen puheenjohtajaa ja ensimmäistä varapuheen-

johtajaa parhaan kykyni mukaan. 4. Ihmiset <3 5. Odotan, että pääsemme toteuttamaan kaikkia niitä upeita ideoota, joita meillä on roppakaupalla takataskussa! Myös maaliskuista vuosijuhlaillallista odotan kuin kuuta nousevaa! :) 6. Varmaan urheilisin enemmän, katsoisin Netflixiä ja opiskelisin ahkerammin, eli ei mitään kummoista verrattuna Peducaan!

Marika Tuominen 1. Marika, kolmannen vuoden luokanopeopiskelija. 2. En tykkää myöntää, mutta passissa lukee Espoo. Oon oikeesti helsinkiläinen! 3. Olen tänä vuonna puheenjohtaja. Taitan myös tätä lehteä. 4. Tyypit! Ihania ihmisiä ja hienoja kokemuksia, tästä on oppinut enemmän kuin mistään muusta. 5. Nyt just vujuja. Mutta muuten jännittää nähdä, mitä kaikkea upeeta ja hauskaa tää tiimi keksii tänä vuonna. 6. No se kandi saattaisi olla vähän pidemmällä jo.

Ville Halonen 1. Ville Halonen. Kolmannen vuoden luokanopettajaopiskelija. Aika kovaääninen ja puhelias vielä kaiken lisäksi. 2. Passissa lukee Hämeenlinna, nykyinen asuinpaikka on Helsinki, mutta ihan oikeasti mä olen granilainen. 3. Mä olen tänä vuonna varapuheenjohtaja. Olen siis Marikan oikea käsi. On mulla myös omiakin juttuja mitä saan tehdä, joten ihan pomotettavana en ole. 4. Piisami ja Pedugattori. No en ainakaan Iso Pyörää! 5. Stressaisin ihan tosi paljon vähemmän.

Venla Savolainen 1. Venla 2. Yleisen ja aikuiskasvatustieteen opisjelija, alunperin Turusta. 3. Viestintä vastaava 4. Kiva tekeminen yhdessä hyvän porukan kanssa :) 5. Tutustumista mahtaviin tyyppeihin ja someguruksi kehittymistä XD 6. Erittäin hyvä kysymys!

Edunvalvontatiimi Anna Majava 1. Anna Majava, Yleisen ja aikuiskasvatustieteen tokan vuoden opiskelija Helsingistä. 2. Onnekseni pääsin rakkaaseen kotikaupunkiini myös opiskelemaan! 3. Olen yhdenvertaisuusvastaava ja mukana edunvalvontatiimissä. 4. Se, miten kahden eri oppiaineen opiskelijat yhdistyvät yhdeksi ainejärjestöksi ja puhaltavat yhteen hiileen! 5. Yhtä asiaa ei voi sanoa, mutta huikeita tapahtumia, upeiden ihmisten kanssa olemista ja elämistä, sekä tietysti uusien asioiden oppimista niin opiskelujen parissa, kuin muillakin elämän osilla. 6. Ja-a hyvä kysymys! Mitä muuta voi tehdä?

Heini Lehtinen 1. Heini Lehtinen. 2. Helsingistä. 3. Edunvalvontaa. 4. Parasta Peducassa on yhteishenki! Ja tietysti se, että yhdistää lo- ja kt-opiskelijat. 5. Odotan uusia kokemuksia ja vinhasta koulutuspoliittisesta pyörremyrskystä selviämistä. 6. Kauhistelisin ison pyörän liikehdintää etäämmältä.

Julia Korhonen

Pauliina Turunen

1. Julia Korhonen, toisen vuoden yleisen ja aikuiskasvatustieteen opiskelija. 2. Nykyisin ihmeellisestä Itä-Helsingistä, alunperin Mansesta nääs! 3. Toimin osana Pe-

1. Pauliina aka Pave 2. Tulen käyttiksestä, yleisen ja aikuiskasvatustieteen koulutuksesta. Paljasjalkainen espoolainen toki myös. 3. Tänä vuonna vastaan yhdessä Tytin

ducan edunvalvontatiimiä 4. Parasta on, että Peduca yhdistää kahden pääaineen opiskelijat <3 Paljon uusia jännittäviä tapahtumia, yhdessä tekemistä ja onnistumista, kokouspullaa, fuksisyksyä, mielenkiintoisia edunvalvonta hommia... siis kaikinpuolin Päräyttävää Peduca-vuotta! 6. Luultavasti katsoisin liian paljon Netflixiä.

kanssa vuoden kovimmista bileistä eli vuosijuhlaillallisesta. Tämän lisäksi hääräilen osana edunvalvontatiimiä ja koitan pysyä kyydissä Ison pyörän pyöriessä! 4. Parasta Peducassa on ihmiset ja näin kasvatustietelijänä varmaan pitää todeta myös, että uusien tietojen ja taitojen oppiminen! Peduca on perhe, josta tämä Peduca-

Ja söisin (kokous)pullaa.

seniori ei ollut sittenkään vielä täysin valmis luopumaan. 5. Kyllä se taitaa olla tuo vuosijuhlaillallinen ja kaikki sen myötä saadut unohtumattomat (jos niitä koskaan illan jälkeen muistankaan) hetket rakkaiden peducalaisten kanssa. 6. Katuisin, että en enää ole.

Juulia Kivi 1. Juulia Kivi, tokan vuoden lo-opiskelija. Kypsässä 24 -vuoden iässä. Aiemmalta ammatiltani teatteri-ilmaisun ohjaaja. Teatterinörtti, politiikkanörtti, nörtti ja koiranomistaja. 2. Helsingistä 3. Valvon luokanopettajaopiskelijoiden etuja! 4. Peducaperhe <3 ;) 5. Isopyörähaasteita ja tietenkin Peducan vujuja! 6. Treenaisin salilla joka päivä. Vitsi, vitsi! Kattosin Netflixiä!

Lisäksi edunvalvontatiimiin kuuluvat myös Petteri Neuvonen ja Elsa Lipponen, joiden vastauksia emme valitettavasti saaneet tähän lehteen.

Tapahtumatiimi Kiia Keskikylä 1. Olen Kiia Keskikylä, ensimmäisen vuoden luokanopettaja opiskelija. 2. Olen kotoisin Lahdesta ja muutin opiskelujen perässä Helsinkiin viime syksynä. 3. Olen Peducan hallituksen tapahtumavastaava. 4. Peducassa parasta on se, että se on lämminhenkinen, rehti, sekä yhdenvertainen ainejärjestö. 5. Odotan uusia kokemuksia ja taitoja joita järjestötoiminta antaa. 6. Opiskelisin ja olisin varmasti jollakin muulla tavalla mukana hallituksen toiminnassa tapahtumien osalta.

Emma Perilä 1. Emma Perilä 2. Helsingistä 3. Olen tapahtumatiimissä 4. Yhteisöllisyys! 5. Huikeita kokemuksia ja uusia tuttavuuksia 6. Istuskelisin yksin kotona:(

Lotta Mäkinen Lotan vastauksia ei valitettavasti saatu tähän lehteen. Lotta kuuluu myös tapahtumatiimiin ja toimii lisäksi toisena lo-puolen fuksi-tuutorvastaavana.

Nea Raaska 1. Nea 2. Länsi-Vantaalta 3. Olen ensi vuoden fuksi- ja tuutorvastaava. 4. Ihmiset! Pääsee tutustumaan uusiin tyyppeihin eri vuosikursseilta sekä tekemään yhteistyötä luokanopettajien kanssa. 5. Odotan että pääsen tutustumaan uusiin fukseihin ja näyttämään heille yliopistoelämän parhaat puolet! 6. Tylsistyisin pelkkien kurssihommien parissa...Peduca tuo lisää sisältöä opiskelijaelämään!

Saara Jalava 1. Saara 2. Jätkäsaaresta 3. Toimin nauhakeisarina 4. Ihanat ihmiset <3 5. Vuosijuhlia!! 6. Hääräisin jossain muualla

Wilson Nuckols

Reetta Kiukainen

1. Wilson Nuckols 2. Luokanopettaja -opiskelija, pääaineena kasvatustiede. Olen kasvanut Espoossa mutta syntynyt Yhdysvalloissa. 3. FuksiTuutor-vastaava ja Kansainvälisyys-

1. Reetta. Usein käytetään myös nimiä Repe ja Retu. Rederius on myös ihan toimiva. 2. Hyvinvoinnin kehdosta, aidan vihreämmältä puolelta, toisin sanoen Espoosta. Nyt

vastaava 4. Mahdollisuus auttaa ja vaikuttamaan oman opiskeluympäristön parantamiseen ja luoda kaikille mahdollisimman hauskat opiskelumuistot! 5. Mahtavia hetkiä uusien ja vanhojen kavereiden kanssa, ja omien rajojeni ylittämistä! 6. Varmaan jatkaisin samalla tavalla tapahtu-

kuitenkin onnellisesti rantautunut aidan toiselle puolelle, mutten silti kutsuisi itseäni stadilaiseksi. 3. Näin lievästi ilmaistuna - huolehdin meidän ja teidän hyvinvoinnista. Hyvinvointijuttujen lisäksi toimin Specia-vastaavana. 4. Peducaperhe, tietty! 5. Viime vuoden huipentuma oli ehdotto-

missa käymistä, ja käyttäisin ylimääräisen vapaa-ajan omien harrastukseni parissa. :D

masti meidän vujudinneri, enkä malta odottaa tän vuotista, luvassa on taas ikimuistoiset kekkerit. Ai että ku vujuttaa! 6. Etsisin todennäköisesti elämälle merkitystä. Ja olisin salkkareiden aikaan kotona.

Tytti Huttunen 1. Olen Tytti. Löydät mut instasta nimellä huttutytti. Snäppikin löytyy. 2. Tulen äitini kohdusta. 3. Vuonna 2016 hoidan Pauliinan kanssa vuosijuhlia ja trollaan muuten vaan. 4. Ehdottomasti ihmiset, tekemisen meininki ja Rexin jajatkot. 5. Vuosijuhlaillallista ja uusia ideoita. 6. Olisin tosi surullinen ja suorittaisin enemmän opintopisteitä vuodessa.

Lisäksi hallitukseen kuuluu Meira Pappi , jonka vastauksia emme valitettavasti saaneet tähän lehteen. Meira toimii Peducan ekskursiovastaavana.

Generalistina

TEKSTI HANNA-MARI KOSKI

työelämään T

yöllistyminen saattaa huolettaa genera-

listialojen opiskelijoita. Yleisakateemiset taidot ja laaja osaaminen mahdollistavat kuitenkin työllistymisen helpommin etenkin taloudellisesti epävarmoina aikoina. Työllistyminen ei ole mihinkään tiettyyn alaan sidottua ja pienellä täydennyskoulutuksella osaamista voi suunnata eri tehtäviin ja toimialoille. Laaja koulutus mahdollistaa myös organisaation sisäisen siirtymisen tehtävästä toiseen. Työllistymiseen liittyviä teemoja on kuitenkin hyvä pohtia jo opiskeluaikana ja huolehtia oman työllistyvyyden ylläpitämisestä läpi opintojen ja työuran. Jo opintojen alussa kannattaa etsiä tietoja eri uramahdollisuuksista ja tutustua kenttään monipuolisesti. Jos jokin ala alkaa kiinnostaa, voi työtehtäviä kokeilla esimerkiksi työharjoittelun muodossa. Myös sivuainevalinnat ovat tärkeässä roolissa. Kannattaa valita itseään kiinnostavia aineita, mutta kuitenkin niin, että kokonaisuudesta muodostuu järkevä osaamispaketti, josta löytyy yleisakateemisten taitojen lisäksi myös tietyn alueen substanssiosaamista. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi liiketalous, tietojenkäsittely, hr tai johtaminen. Lisäksi on hyvä huolehtia, että oma it-osaaminen on ajan tasalla. Valtaosassa asiantuntijatehtäviä vaaditaan

muun muassa sujuvaa Excelin käyttöä. Erittäin tärkeitä työllistyvyyden tekijöitä tutkinnon lisäksi ovat oman alan työkokemus, verkostot sekä luottamus omaan osaamiseen. Lyhempikin pätkä oman alan työkokemusta esimerkiksi kesätyön tai harjoittelun merkeissä parantaa työllistymismahdollisuuksia merkittävästi. Avoimiin työpaikkailmoituksiin vastaamisen sijaan kannattaa soittaa suoraan kiinnostaviin organisaatioihin ja tiedustella työmahdollisuuksia. Erityisesti yritys- ja järjestökentällä on paljon tarvetta projektiluontoisille työsuorituksille. Moni asiantuntijatyöpaikka löytyy verkostojen kautta. Kaverilta kuulee vapautuvasta paikasta tai vanha ainejärjestökollega suosittelee sinua esimiehelleen rekrytilanteessa. Kontakteja ei voi olla liikaa ja verkostojen aktivointi ja näkyvyys LinkedInissä kannattaa ehdottomasti ottaa haltuun. Tärkeintä on kuitenkin oma asenne ja itseluottamus työnhakutilanteissa. Rekrytointitutkimukset osoittavat, että merkittävin yksittäinen tekijä työllistymisessä on hakijan asenne ja erityisesti motivaatio. Luota omaan osaamiseesi, anna innostuksen näkyä ja ennen kaikkea tuo selkeästi esille, että olet motivoitunut työskentelemään juuri siinä organisaatiossa, josta tehtävää haet.

SPECIAn vinkit CV:n tuunaamiseen • Räätälöi CV aina haettavan työtehtävän ja työnantajaorganisaation mukaisesti sekä sisällöltä, että ulkoasultaan (vinkkejä saat esim. organisaation nettisivuilta). • CV:n suosituspituus on kaksi sivua, joista ensimmäisellä tulee olla keskeisimmät asiat. • Listaa koulutus, työkokemus sekä muu osaaminen (esim. järjestötoiminta) niin, että ensimmäiseksi se, minkä kautta sinulle on kertynyt eniten osaamista hakemaasi tehtävään. • Tuo CV:ssä konkreettinen osaaminen esiin: Avaa parilla napakalla lauseella, mitä olet konkreettisesti tehnyt aiemmissa työpaikoissa, opinnoissa, luottamustoimissa jne. ja mitä osaamista olet niissä kartuttanut. • Jos olet saanut positiivista palautetta, lisää myös se ansioluetteloon! • Jos esimerkiksi työkokemusta on kertynyt vasta vähän, voi CV:een laittaa myös erilaiset ryhmä- ja harjoitustyöt, joissa opituista taidoista on hyötyä haettavan tehtävän kannalta • Kannattaa laittaa siisti ja asiallinen kuva, silloin jäät paremmin työnantajan mieleen! • Laita CV:een kaikki haettavan tehtävän kannalta olennainen osaaminen, muttei mitään ”turhaa”. • Pitkä pätkittäinen työkokemus tai suosittelijat/suositustekstit voi laittaa liitteeksi. Poimi vain haettavan tehtävän kannalta tärkeät työtehtävät cv:hen.

Näillä vinkeillä pääset hyvään alkuun ja autamme opiskelijajäseniä mielellämme CV:n ja työhakemuksen laatimisessa myös henkilökohtaisesti. Myös työsopimus kannattaa kaiken varalta tarkistuttaa meillä! Onnea ja menestystä opintoihin sekä tulevaan työnhakuun! Työnhaussa Specialaisia auttaa kehittämispäällikkö Hanna-Mari Koski, hanna-mari.koski@specia.fi, +358443339116

TEKSTI TYTTI HUTTUNEN KUVAT YRITYSKYLÄ.FI

Kylä, jossa

n e n i joka

on tärkeä osa

yhteiskuntaa

Yrityskylässä työskentely kehittää organisointi- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä tarjoaa kokemuksen yrittäjyyskasvatuksesta ja ohjaamisesta. Yleistä ja aikuiskasvatustiedettä opiskelevat Maija ja Jasmiina työskentelevät opintojensa ohessa Espoon Yrityskylässä. Peducalehti kysyi, minkälaista on työskennellä tuoreen koulutusinnovaation parissa. Jasmiina Tuominen , 25, vastuuoh-

jaaja Sivuaineet: sosiaalipsykologia (60 op), sosiaalityö (25 op) ja mediakasvatus (25 op) Maija Silvo , 24, vastuuohjaaja Sivuaineet: yhteiskuntapolitiikka (60 op), sosiaalityö (25 op) ja mediakasvatus (25 op)

Minkälainen on normaali työpäivä Yrityskylässä? Maija: Jokainen päivä on erilainen. Värikkyyttä päiviin tuovat uudet oppilaat, opettajat ja toisinaan vierailevat vierailijaryhmät. Päivä alkaa 8.30 pelin alustuksella ja käytössä olevien laitteiden avaamisella. Yrityskylässä oppilaat itse pelaavat "roolipeliä" omissa ammateissaan. Tässä tukena toimii tableteilla ja tietokoneilla käytettävä peli, jonka avulla voidaan käydä kauppaa yritysten välillä, maksaa palkkaa, kirjata äänestystuloksia ja maksaa yritysten toisilleen lähettämiä laskuja. Jos paikalla on uusia ohjaajia, vastuuohjaajan tehtävänä on perehdyttää heidät päivään ja ohjeistaa heidän rooliinsa ja tehtäviinsä kylässä.

Noin 9.00 koulut saapuvat paikalle ja joku vastuuohjaajista käy ottamassa opettajat vastaan. Ohjeistamme myös opettajia päivän kulusta. Kello 9.30 oppilaat otetaan sisään oppimisympäristöön, ja heille kerrotaan päivän kulusta.

Mikä Yrityskylä?

• Suomessa vuonna 2009 kehitetty oppimiskokonaisuus kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille • Koostuu opettajien koulutuksesta, 1 0 oppitunnista ja vierailusta Yrityskyläoppimisympäristöön • Palkittu maailman parhaana koulutusinnovaationa • Toimii Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) alla • Tavoittaa yli 70 % Suomen kuudesluokkalaisista • Laajenee vuonna 201 6 yläkoulun puolelle • Sijaitsevat Espoossa, Helsingissä, Kaakkois-Suomessa, Itä-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa LÄHDE: yrityskyla.fi

Päivän aikana ohjataan oppilaita yrityksissä ja ratkotaan eteen tulevia ongelmia (koneet kaatuvat, jokin oppilaiden tehtävistä on epäselvä, bussisimulaattori lakkaa toimimasta tai kännyköistä on loppunut puheaika). Lisäksi juonnetaan päivää ja jututetaan opettajia. Organisointikyky pääsee kehittymään. Kivaa on myös se, että vastuuta annetaan paljon. 14.00 oppilaat lähtevät kotiin. Iltapäivällä tehdään yhdessä erilaisia kylän toiminnan kehittämiseen liittyviä projekteja. Tämä on todella mukavaa hommaa, jossa pääsee itse oikeasti kehittämään konseptia ja sujuvoittamaan toimintapäiviä.

Miten päädyit työskentelemään Yrityskylään? Mikä siinä kiinnosti eniten? Jasmiina: Päädyin työskentelemään Yrityskylään niin, että Maija oli siellä jo töissä ja he tarvitsivat tuuraajia ohjaajiksi. Tein vuoden 2015 keväällä Yrityskylässä muutamia ohjausvuoroja, minkä jälkeen kiinnostuin vastuuohjaajan pestistä. Eniten kiinnosti

Yrityskylä konseptina: yrittäjyyskasvatus ja vuorovaikutteinen oppiminen rakennetussa kylässä, jossa jokainen on tärkeä osa yhteiskuntaa. Se, miten innoissaan oppilaat tekevät töitä kylällä, innostaa heittäytymään ohjaajan roolin lisäksi myös itse asiakkaaksi. Toinen iso syy, miksi halusin työskennellä Yrityskylässä, oli mahdollisuus kehittää esiintymis- ja ongelmanratkaisutaitoja. Vastuuohjaajan työhön kuuluu juontaminen, ja päivät ovat välillä tosi hektisiä. Lisäksi töihin on aina kiva tulla ja kylällä saa melko vapaasti ideoida uusia toimintamalleja. Maija: Etsin oman alan töitä kesällä 2014, ja Käyttiksen sähköpostilistalla oli työpaikkailmoitus Yrityskylän vastuuohjaajaksi. Konsepti ei ollut vielä tässä vaiheessa tuttu, mutta Yrityskylän nettisivuja selaillessani kävi nopeasti ilmi, että tällaiseen innostavaan ja toiminnalliseen toimintaan olisi kiva päästä mukaan. Hain vastuuohjaajaksi syksyllä 2014 aloittaneeseen Espoon Yrityskylään. Erityisesti kiinnosti Jasmiinan tavoin itse Yrityskylä-konsepti: kyseessä on ihan uuden-

lainen oppimisympäristö, jossa oppilaat pääsevät itse "pyörittämään kylää" toimimalla omissa työtehtävissään ja sitä kautta simuloimaan ihan oikean yhteiskunnan toimintaa. Oli tosi mielenkiintoista päästä mukaan seuraamaan, mitä oppilaat pääsevät oppimisympäristössä tekemään ja siinä sivussa myös itse innostamaan oppilaita ja kehittämään toimintaa.

Koetko, että olet pystynyt hyödyntämään koulutuksen kautta saatua kasvatustieteellistä asiantuntijuutta työssäsi? Jasmiina: Asiantuntijuuden käsite on niin laaja, että on vaikea arvioida, miten sitä on todellisuudessa pystynyt hyödyntämään. Toki takaraivossa on kaikennäköisiä oppimisteorioita ja -näkemyksiä, joita tulee pohtineeksi esimerkiksi suunnitellessa tehtäviä tai uusia ohjeita oppilaille. Sanoisin, että asiantuntijuus on kehittynyt enemmän työkokemusten kautta. Jokainen päivä on Yrityskylässä erilainen ja jokaisena päivänä oppii jotain uutta. Maija: Huomaamatta tulee hyödynnettyä omaa kasvatustieteellistä asiantuntijuutta, erityisesti oppilaiden kanssa toimiessa. Huomaan usein pohtivani sitä, miten voisin parhaiten motivoida oppilaita ja tukea heidän omaa aktiivisuuttaan. Mietin myös kaiken aikaa sitä, miten toimintaa voisi kehittää ja oppilaiden tehtäviä muuttaa vielä innostavammiksi. Erilaiset oppimis- ja motivaatioteoriat vaikuttavat siis varmasti taustalla. Mediakasvatuksen sivuaineopinnoista on ollut hyötyä tässä työssä. Pysyn kärryillä siitä, mitä kouluissa tapahtuu TVT:n osalta ja miten paljon puhuttua "digiloikkaa" voidaan hyödyntää myös Yrityskylässä käytössä olevien välineiden avulla.

Miten näet Yrityskylä-oppimisympäristön roolin peruskoulussa? Miten konsepti on otettu vastaan ja miten se suhteutuu opetussuunnitelmaan? Jasmiina: Ennen Yrityskylä-päivää luokkien opettajat saavat materiaaleja, joihin he tutustuvat yhdessä oppilaiden kanssa. Näissä tietopaketeissa on hyödyllistä tietoa esimerkiksi veroista, kulutuksesta, työnhausta ja yrittäjyydestä. Materiaalit ovat siitä kivoja, että niitä voi soveltaa esimerkiksi ympäristöopin ja matematiikan oppitunneilla. Konsepti on otettu avosylin vastaan ja nyt sitä laajennetaan yläkoulun puolelle – siellä keskitytään enemmän globaaliin talouteen. Maija: Oppilaat tuntuvat todella odottavan kyläpäiviä, ja positiivista palautetta tulee päivittäin. Tämä on huippujuttu myös työntekijän kannalta. On antoisaa olla näin positiivisessa paikassa töissä. Yrityskylä sopii hyvin myös opetussuunnitelman tavoitteisiin. Paljon puhutaan yrittäjyyskasvatuksesta ja tietotekniikan lisäämisestä. Näitä molempia tavoitellaan myös Yrityskylässä. Tämä on ilmiöpohjaista oppimista parhaimmillaan.

Tulevia tapahtumia Ke 2.3. Peducan kahvitus Pe 4.3. Peducan vuosijuhlaillallinen Ke 17.3. Tapahtumatiimi AKTIn kokous Ke 30.3. Peducan ja kadettien yhteissitsit

Opettajien työttömyyskassa 101

TEKSTI RIINA HAVONEN JA NIKLAS KULJU

Valmistut luokanopettajaksi. Mahtavaa! Saatkin heti pitkän sijaisuuden läheisessä koulussa. Työsopimus kuitenkin loppuu kesäkuun alkuun. Mitäs nyt?

pettajien työttömyystilanne on edelleen suhteellisen hyvä ja useat valmistuneet saavat työpaikan pian valmistumisen jälkeen. Kuten tiedämme, uran alku voi olla kuitenkin kaikkea muuta kuin helppo: monet aloittavat työuransa tekemällä eri pituisia sijaisuuksia. Esimerkiksi lukuvuoden kestävät äitiysloman sijaisuudet saavat usein aikaan hankalan tilanteen, jossa vastavalmistunut jää työttömäksi koko kesän ajaksi.

Mitä hyötyä on kassaan liittymisestä jo opiskeluaikana?

Koska juuri opettajan työuran alku on kriittisintä aikaa pätkittäisten työsuhteiden kans-

sa, on työttömyyskassaan liittyminen järkevää jo opintojen aikana. Työttömyyskassaan liityttyäsi alat kerryttämään työssäoloehtoa. Työssäoloehdon täyttyminen on vaatimuksena sille, että työttömyyden alkaessa voidaan maksaa työttömyyspäivärahan perusosan lisäksi myös ansio-osa (kts. kuva). Työssäoloehto täyttyy kun olet työskennellyt 26 viikkoa. Yhdeksi työviikoksi lasketaan sellainen viikko, jolloin olet työskennellyt vähintään 18 tuntia. Jos työ on opetustyötä, riittää työviikon kertymiseen kuitenkin 8 tuntia töitä viikossa. 26 viikkoa vastaa noin puolen vuoden työskentelyä, joten jos liityt kassaan vasta

ensimmäisen valmistumisen jälkeisen työsuhteesi alussa, ei työssäoloehto ehdi välttämättä kertyä ennen kuin joudut työttömäksi ensimmäistä kertaa.

Miten kassaan liitytään?

Työttömyyskassaan on liityttävä opetusalan työsuhteen, eli esimerkiksi sijaisuuden aikana. Sijaisuus voi olla yhdenkin päivän mittainen, mutta hakemus tulee olla perillä SOOLin toimistolla ennen sijaisuuden loppumista. Hakemuksen voi jättää jo ennen esimerkiksi sijaisuuden alkamista, jolloin jäsenyys alkaa sijaisuuspäivästä. Liittymishakemus lähetetään SOOLin nettisivujen kautta. Mukaan tarvitaan liitteeksi mm. työsopimus tai työtodistus, mutta ne voidaan

Pähkinänkuoressa:

Kassaan voit liittyä yhdenkin tunnin sijaisuuden perusteella, mutta kassaan tulee liittyä sijaisuuden aikana, eli yhden päivän sijaisuudessa samana päivänä kun sijaisuus on tehty. Kassaan liittymisen jälkeen kaikki työ kerryttää työssäoloehtoa. Työn ei tarvitse olla yhtäjaksoista, mutta vain viikot jolloin on tehty töitä enemmän kuin 18 tuntia (opetustyötä 8 tuntia) lasketaan työviikoiksi. Työssäoloehdon kertymiseksi työstä saatavan palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen. Kassan jäsenmaksu maksetaan joka kuukausi ja sen suuruus on 7,70 euroa.

toimittaa toimistolle myös jälkikäteen.

Lisää infoa ja liittyminen: http://www.sool.fi/jasenelle/tyottomyyskassa

Työttömyyskassan perusosa on kaikille samansuuruinen. Ansio-osa kasvaa kuukausitulojen mukaan oheisen kuvaajan mukaisesti.

TEKSTI HENRIETTA PIHLAJA

Mitä on työ? Viisi näkökulmaa

– tarinat ja henkilöt ovat fiktiivisiä

Kirsikka

Mä paiskin duunia aamusta iltaan. Toiset puhuu kutsumusammateista. Mun duuni ei vaan ole mun kutsumus. Niillä on kutsumusammatteja, keillä on älliä, rahaa ja unelmia. Mulla ei ole kai mitään niistä. Mä vaan teen töitä. Jotta saisin sitä rahaa. Vuokran maksettua ja muksun elätettyä. Joku päivä toivottavasti on vielä varaa unelmoida. Mun lapsi on neljä-vuotias. Mä sain sen peruskoulun päättymisen jälkeen, ja mutsi heitti mut pois himasta. Ei ollut chänssiä hakea kouluun niinkun muilla. En mä oikeestaan tiennyt, mitä olisin edes halunnut. En mä uskaltanut unelmoida. Lukio ois tullut liian kalliiksi ja sitten mun rakas pikku Maija päättikin jo sikiövaiheessa mun puolesta – Susta tulee mun äiti – ei mikään ylioppilas – unohda semmoset haaveet ja mene vaikka siivoojaks. Niin mä unohdin. Sain lapsen. Olin vanhempainvapaalla niin kauan kuin pystyin, ja lopulta hain ja sain siivojaan töitä. Sekin on onni, että sain. Ja kyllä se ihan mukiinmenevää hommaa on.

Emmi

Pääsin suoraan lukiosta yliopistoon opiskelemaan. Monet sanovat minun olleen onnekas, mutta toisinaan kadehdin heitä, jotka ovat ehtineet käydä töissä ja nähneet oikeasti, mistä on kyse. Äiti sanoo, että minun täytyy valmistua määräaikaan mennessä. Hän sanoo, että hyvä tutkinto takaa hyvän työpaikan, ja minähän olen aina ollut hyvä koulussa. Kotona kannattaa asua mahdollisimman pitkään, mutta he kyllä auttavat taloudellisissa kustannuksissa sittenkin, jos tahdon muuttaa pois. Nyt minun kannattaa kuulemma vain keskittyä opiskeluun ja olla murehtimatta töistä. Isällä on kuulemma suhteita moneen eri paikkaan, ja hän voi varmasti auttaa minua saamaan oman alan töitä, kun olen valmistunut. Turha sitä on tyytyä olemaan kaupan kassalla tai hoitamaan lapsia, jos on varaa olla tekemättä töitä – ne veisivät vain turhaan opiskeluenergiaa. Tunnen itseni toisinaan laiskaksi moniin opiskelun ohessa töissä

käyviin verrattuna, mutta äidin sanoissa on pointtia. Opiskeluhan on niin suuritöistä, että sen voi mieltää työksi.

Topi

Opiskeluelämä on parasta kaikkine aktiviteetteineen! Olen lähtenyt opiskelijatoimintaan mukaan sillä mentaliteetilla, ettei haittaa, vaikka opiskelut vähän venyisivät – kokemusta ja suhteita saa sitäkin enemmän. Teen vähän palkallisia töitä, jotka olen saanut solmimieni suhteiden kautta yliopistolla – tutkimusassarin hommia ja sellaista kivaa oman alan hommaa. Enemmän aikaa käytän kuitenkin opsikelijatoiminnan ylläpitämiseksi ja opiskelijoiden yleisen edun ajamiseksi. Niissä hommissa tapaa kaikista eniten siistejä ihmisiä, joiden kautta voi päästä niin huviretkille kuin tositoimiin! Opiskelijaelämä on elämistä varten ja minä toimin sitä varten, että jokainen, joka tahtoo, saisi siitä kaiken irti ja oikeudenmukaisuutta monesti niin byrokraattisesta päätöksenteosta huolimatta. Järjestötoimintahan on vapaaehtoistyötä – mutta ei sitä edes sillä tavalla osaa mieltää työksi, sillä se on sanoinkuvaamattoman mahtavaa! Siitä saa sekä huvia että hyötyä: pääsee toteuttamaan itseään, tapaa huikeita ihmisiä ja lisäksi saa loistavaa kokemusta, mikä on eduksi työnhaussa.

Laura

Hain peruskoulun jälkeen opiskelemaan kauppaoppilaitokseen, ja olen sillä tiellä pysynyt. Erikoistuin opinnoissa kauppiaan hommiin ja sain valmistuttuani työpaikan supermarketista. Usein ihmiset kysyvät, eikö olisi hyvä hakea opiskelemaan vielä ammattikorkeakouluun ja laajentaa tutkintoa, mutta minä olen täysin tyytyväinen näin. En ole koskaan oikein osannut lukea eikä opiskelu ole minua varten. Tiesin, mitä tahdoin elä-

mälläni tehdä, enkä kokenut tarvitsevani muuta. Opo yritti tyrkyttää lukioon, mutta mitä minä siellä olisin tehnyt – kartuttanut turhia opiskeluvuosia ilman ammattia? Ei kiitos. Minulla on hyvät mahdollisuudet edetä työssäni ja teen juuri nyt sitä, mistä pidän ja minkä osaan parhaiten. En välitä korkealle tähtäämisestä tai korkeakoulujen tutkintotodistuksista. Eivät ne ole minua varten. Tykkään käytännön työstä, ja olen työssäni hyvä. Se riittää oikein hyvin minulle.

Mikko

Valokuvaaminen oli intohimoinen harrastukseni ja on sitä edelleen. Tein paljon kuvausretkiä lappiin ja ulkomaille. Aloin huvin vuoksi kirjoittaa blogia erilaisista asioista, joita olen oppinut valokuvauksesta. Blogissa kerroin niin valokuvausmatkoistani, kuin teknisistä valokuvaamiseen liittyvistä asioista, objektiiveista kuvakulmiin. Aloin saamaan paljon hyvää ja kiitollista kommenttia blogikirjoituksistani, joten aloin kirjoittaa yhä aktiivisemmin. Seuraajia kertyi hämmästyttävän paljon, ja yksi lukijoistani kysyi, miksen alkaisi kirjoittaa blogia työkseni. Aluksi vierastin ajatusta, mutta tulin siihen tulokseen, että miksei vinkkien jakamisesta muille voisi tienata myös jotain, jos se on mahdollista. Minähän kuitenkin kirjoitin mielelläni ja tahdoin jakaa tietämystäni eteenpäin. Vuoden kirjoittelun jälkeen ajattelin koittaa siipiäni ”blogiyrittäjänä”. Homma lähti pelaamaan ja sain hyvien kuvien ja asiantuntevien neuvojeni ansiosta yhteistyökumppaniksi erilaisia valokuvaukseen erikoistuneita liikkeitä, joille myin blogistani mainostilaa. Homma on tähän mennessä mennyt ihan kivasti. On mukavaa saada yhä edelleen uusia seuraajia, kertoilla itselleen tärkeästä asiasta, saada positiivista palautetta, ja vieläpä elättää itsensä.

Peducalehden Peducalehden toimitus selvitti lukijoidensa ajatuksia siitä, miten opiskelu ja työ voidaan sovittaa yhteen.

Teetkö omaan (tämänhetkiseen) opiskelualaasi liittyviä töitä? Kyllä

Sekä että

työkysely Kyselyssä selvitettiin muun muassa sitä, kuinka moni tekee opintojensa ohella omaan alaansa liittyviä töitä sekä sitä, riittäisivätkö vastaajien tulot kuukausittaisiin menoihin, jos he eivät kävisi töissä.

Riittäisivätkö kuukausitulosi kattamaan vuokran yms. perustarpeet ellet kävisi töissä? Kyllä

Takakansi

"Opiskelu ilman ajattelua on hyödytöntä. Ajattelu ilman opiskfelua on vaarallista." - Kungfutse