1/2013 by Peducalehti

PEDUCALEHTI 1/2013

PEDUCALEHTI 1/2013 3

Pääkirjoitus

Peducan valovoimainen hallitus esittäytyy

12 Puheenjohtajalta 14

SOOLin talvipäivät 2013

Pieni pala palautteesta

20 Hot now in kopo 23

Kaikille avoin AKTI

Töissä Penkereellä - Patrik Sheinin

29 Opiskelijana työnhaussa 32 Aina vähissä? 36 Onnea on lähteä vaihto-opiskelemaan - Terveiset Islannista! 40

Peduca-Piisamin palsta

Peducan nettisivut uudistuivat

Kasvatustieteilijä työelämässä - Artrid Åstrand

Pääkirjoitus Hei kaikki lukijat Olen toisen vuoden luokanopettajaopiskelija, innokas charlestoninharrastaja, tuleva kahvilatyöntekijä, tunteellinen innostuja, tosi-tv-sarjojen suurkuluttaja, turhista asioista stressaaja, iskelmämusiikin (piilo)popittaja, mainonnalle altis shoppailija, boheemi kodinhoitaja ja mikä mahtavinta, olen Peduca-lehden uusi päätoimittaja. Lehteä varten kävin jutustelemassa käyttäytymistieteellisen tiedekunnan dekaanin kanssa ja pyysin häntä kertomaan, kuka on Patrik Scheinin. Koko haastattelun ja dekaanin vastauksen voit lukea sivulta 25 alkaen, mutta sen verran uskaltanen jo paljastaa, että taisin löytää pienen palan omaa identiteettiäni tuon tapaamisen aikana. Dekaani kertoi olevansa ennen kaikkea yliopistolainen, ja tuota vastausta pohtiessani ymmärsin, että sitähän minäkin olen. Väittäisin myös, että juuri se antaa minulle luvan olla epävarma, kysyä, ihmetellä, kyseenalaistaa, pohtia ja rakentaa identiteettiäni vielä usean vuoden ajan. Vielä vuosi sitten olisin ollut ehkä vain opiskelija, mutta nyt huomaan olevani paljon muutakin. Enkä oikeastaan tarkalleen vielä tiedä kuka, mikä tai mitä minusta vielä tulee, ja se onkin kaikkein parasta yliopistolaisuudessa. Dynaamisuus on päivän sana. Muutetaan, kehitetään, parannetaan, ollaan joustavia, seurataan aikaamme. Sopeudutaan. Ymmärretään. Muututaan. Vuodenvaihteesta lähtien on Peducassa tapahtunut jälleen jokavuotinen myllerrys, kun uusi, intoapuhkuva hallitus on aloitellut toimintaansa. Hallitukseen voit tutustua tässä lehdessä sivulta 5 lähtien. Myös Peducan uudistunut tapahtumajaos AKTI esittäytytyy sivulla s. 23

Vaikka dynaamisuus on päivän sana ja muututaan, kehitetään, parannetaan, ollaan joustavia ja seurataan aikaamme. Vaikka sopeudutaan, ymmärretään ja muututaan, ei muututa sokeasti. Tästä hyvänä esimerkkinä Helsingissä järjestetty suurmielenosoitus, jossa opiskelijat ottivat yhdessä kantaa paljon keskustelua herättäneeseen opintotukiuudistukseen. Myös monet peducalaiset lähtivät reippaasti mukaan ilmaisemaan mielipiteensä puolustaakseen opiskelijoiden etua ja vastustamaan ei-toivottavaa muutosta. Uusien asioiden oppiminen vaatii aikaa harjoittelua. Tarvitaan lukuisia toistoja, jotta sormet kulkevat pianon koskettimilla nuottien määräämällä tavalla. On pakko kaatua polkupyörällä, jotta voi nousta ylös ja kaatua uudestaan ja lopulta pysyä pystyssä. Itse vasta opettelen järjestötoiminnan periaatteita, yritän painaa mieleen uusia termejä ja harjoittelen kantamaan uudenlaista vastuuta. Kun lopulta jonakin päivänä tunnen oikeasti osaavani, on varmaankin jälleen aika siirtää tehtävät jo jollekulle toiselle ajan hengen mukaisesti, muutosta kunnioittaen. Mutta niin on tarkoituskin. Vain sillä tavalla Peducaa ja Peduca-lehteä kehitetään ja parannetaan tulevaisuudessakin. Vain sillä tavalla ne näyttävät jokaiselta meiltä, ei vain minulta tai sinulta. Octavio Pazin sanoin ”meidän tulee viljellä ja puolustaa erityisyyttä, yksilöllisyyttä ja epäsäännöllisyyttä –siis elämää”. Se onnistuu, kun tekijöitä, ajattelijoita ja ääneensanojia on paljon , sillä me kaikki luomme erityisyyttä. Tule sinäkin luomaan sitä meidän kanssamme! Uskoisin, että Peducasta löytyy meille jokaiselle jotakin mielenkiintoista opeteltavaa ja että Sinäkin voit löytää jälleen uuden puolen itsestäsi. Aurinkoisin kevätterveisin

Mona

PEDUCAN VALOVOIMAINEN HALLITUS ESTTÄYTYY Minna, kavereiden kesken Kike, on toisen vuoden luokanopettajaopiskelija. Viime vuonna fuksija tuutorvastaavana toiminut Peducan sihteerikkö tunnetaan Siltavuorenpenkereellä positiivisesta asenteestaan ja valloittavasta (tai vallattomasta) luonteestaan. Kike on myös korvaamaton osa hallitustamme, sillä ilman häntä meiltä puuttuisi esityslistojen ja pötyäkirjojen lisäksi myös kaikki se aurinkoisuus, iloisuus, hauskanpito ja KikeKeke-tanssi, mistä saamme nyt nauttia. Kikkiksessä on myös potentiaalia edunvalvonnan kentällä. Ilman hiljaista kannanottoamme Pub Peten skumpan hintaa ei olis varmasti laskettu takaisin siedettävälle tasolle. Kiken vahvuus on kuitenkin hänen kykynsä innostaa muita ja tarjota tukea sitä tarvitseville. Kyseessä on siis tähtiluokan hallitustoimija.

Mikä liikkuu niin kovaa, että sitä on vaikea nähdä? Kyseessä on Peducan viestintävastaava Netta Metsäaho. Tällä hetkellä Netta puuhailee ahkerasti Peducan uusia nettisivuja monen muun projektin ohella. Viestintäintohimon lisäksi tehoneiti tunnetaan maukkaan ruuan ystävänä ja taitavana kampaustentekijänä. Vapaa-aikaa Netta viettää mielellään hyvän kirjan parissa. Jos Netta olisi karkki, hän olisi Bertie Bottin joka maun rakeet: täynnä yllätyksiä.

Pauliina on valoisa ja positiivinen toisen vuoden luokanopettajaopiskelija, joka toimii Peducan hallituksessa sekä ympäristövastaavana että Condus-yhteyshenkilönä. Tästä tanssijanaisesta huokuu arkinen onnellisuus, jota ei voi olla huomaamatta! Pauliina on helposti lähestyttävä ihminen, jolta uskaltaa kysyä ihan mitä tahansa. Pauliinaa voi lahjoa tarvittaessa domino-kekseillä sekä hänen lempikarkeillaan, kirpeillä hedelmäpääkalloilla!

Kunnioitettavan

Peducan

tapahtumajaoksen

eli

AKTIN:n sydämen puolikas, varapuheenjohtaja Iina. Hän hämmästyttää jaksamisellaan olla mukana järjestämässä tapahtumia ja aina aurinkoinen hymynkare huulilla. Et löydä tätä lo-opiskelijaa naama nurinperin! Menoa ja meininkiä riittää, etkä ole yksin bileiden tanssilattialla, kun Iina on siellä pistämässä parastaan. Ongelmienkaan kanssa et jää ilman apua, vaan Iinalta sitä voit pyytää ja varmastikin saat!

Iiris Niinikoski, Peduca ry:n puheenjohtaja 2012, Alumni-yhteyshenkilö, LumO-yhteyshenkilö Iiris on kenties maailman järjestelmällisin ja aikaansaavin henkilö. Iiriksen aktiivisuus opiskelijajärjestömaailmassa on lähes häiritsevän kadehdittavaa. Miten joku voi tehdä niin montaa asiaa yhtä aikaa ja ehtiä samalla olemaan aina huoliteltu ja hyvä ystävä siinä sivussa? Iiris Niinikoski on todennäköisesti tuleva kohuttu suorasanainen tiukka poliitikko, vaikkei sitä vielä itse tiedäkään. 6

Jouni on tämän vuoden fuksi, mutta on silti jo osoittanut omaavansa härkäpäistä asennetta ja voimakasta tahtoa vaikuttaa käyttiksen opiskelijoita koskeviin asioihin. Vapaa-ajalla Jouni tykkää kuunnella möykkää. Rankan ulkokuoren ei kuitenkaan pidä antaa hämätä, koska Jouni on joka tilanteessa luonnollinen ja helposti lähestyttävä. Jounin kanssa ei pelkästään tule toimeen, vaan hänen seurassaan aiemmin tuntemattomastakin tuntuu siltä, kuin hänet olisi tuntenut jo pitkään.

Edunvalvontavastaava, SPECIA-yhteyshenkilö Jussi, tuttavallisemmin Keke, opiskelee kolmatta vuotta yleis- ja aikuiskasvatustiedettä sekä toimii nyt toista vuotta upean Peducan hallituksessa. Kokeneena koulutuspolitiikan ja edunvalvonnan asiantuntijana Jussilla on tärkeä rooli virkaiältään nuorempien edunvalvojien tähtivalmentajana, jotta heistäkin jonakin kauniina päivänä tulisi yhtä rautaisia ammattilaisia. Jussi on hyvin verkostoitunut ja valloittava persoona, johon kannattaa ehdottomasti tutustua! Niin ja onhan meidän Jussi vaatimattomasti tiedekuntajärjestömme, Condus ry:n, puheenjohtaja, mutta se on toinen tarina se.

Esittelyn aiheena Tuukka Salminen: toinen edunvalvojista, AKK-yhteysmies sekä muun muassa Conduksen Speksin kitaristi vuodelta 2013. Tuukka ei automaattisesti itsekään päätynyt lukemaan kasvatustieteitä, joten hänellä on myös näkemystä koulutusuraputkessa harhailusta. Tämä mies ei pelkää liata käsiä puolestasi! Jos koet saaneesi epäreilua kohtelua, käänny tämän maltillisen ja sanavalmiin, tuoreen kasvatustieteilijän puoleen!

Minna on Peducan oululainen vahvistus ja varsinainen tehonainen. Hän toimii tämän vuoden taloudenhoitajana, SOOL-vastaavana, kv-vastaavana sekä Luokanopettajaliiton yhteyshenkilönä. Siinä ohella Minna opiskelee toista vuotta luokanopettajaksi ja vaikuttaa myös Conduksen hallituksessa. Minnalta löytyy pätevä mielipide joka asiaan, ja kaikki hommat hoituvat positiivisella ja oululaisen rempseällä otteella. Mottona toimii ”älä hättäile, istu mättäälle”!

Sanni on tehokas toisen vuoden luokanopeopiskelija ja ensimmäisen vuoden hallituslainen, jonka johdolla Akti on saatu uuteen loistoon. Sannin sarkastisesta huumorintajusta ei yksinkertaisesti voi olla pitämättä, ja se sopii niin kokouspöytään kuin illanviettoihinkin. Sanni osaa todistetusti olla myös huolehtiva tuutori, jonka fukseilta ei jäänyt yhtäkään tapahtumaa kokematta koko syksyn aikana.

Tiina Saarela toimii tänä vuonna Peduca työelämävastaavana. Kysyttäessä kouluaikaisia lempiharrastuksia Tiina kertoo soittaneensa koskettimia, käyneensä ratsastustunneilla ja yleisurheilukoulussa (ehkä viikon), vaikka oikeasti hän silloinkin jo piti eniten lukemisesta, kirjoittamisesta ja poikien ajattelemisesta. Tiina on lähiöön asumaan ajautunut urbaani sielu, joka odottaa innolla kaupunkitutkimuksen kurssiin kuuluvaa harjoitustutkimusta Kallion gentrifikaatiosta. 8

Riikka on aika päällikkö. Siis Peducan tarjoilupäällikkö. Riikka tekee maailman parasta mustikkapiirakkaa. Ja runebergin torttuja ja rieskarullia ja tortilloja ja kaikkea. Peducan hallituksen kokouksiin sekä kahvituksiin kannattaa tulla katsomaan ja kuuntelemaan jo ihan vaan Riikan (ja tämän loihtimien herkkujen) takia. Riikka on ihan ihana ja auttaa aina! Hän on suloinen, ei lainkaan alakuloinen.

Ensimmäisen vuoden kasvatustieteilijä, fuksi-ja tuutorvastaava Tytti on syntynyt järjestötoimijaksi. Tämä sarkasmin kruunaamaton kuningatar on aina valmiina järjestämään ja pitämään hauskaa - silloin kun ei nuku päiväunia. Musiikaalinen Tytti on tänä vuonna elvyttänyt vanhan harrastuksensa pianon soiton, muita kiinnostuksen kohteita on hyvä ruoka ja juoma. Korvakoruja ja hyviä ystäviä ei myöskään voi olla koskaan liikaa.

Visa on fiksu ja filmaattinen ensimmäisen vuoden luokanopettajaopiskelija. Vaikka opinnot ovat tällä miehellä vasta alussa on sopeutumien yliopisto-maailmaan ja opiskelijaelämään tapahtunut tehokkaasti ja vauhdikkaasti. Visa on oikea seuramies, joka on aina valmis auttamaan ja pitämään opiskelijoiden puolia. Opiskelijoiden edunvalvonnan lisäksi Visa huolehtii ainejärjestöläistemme kunnon ylläpitämisestä ideoimalla erinäisiä liikunta-tapahtumia. 9

Peducan hyväsydäminen varapuheenjohtaja ja edunvalvoja Jasmine, tunnetaan ystävien kesken myös Jalluna sekä Lady Jasmine Elisa Gustafsson of Chaol Ghleanneana, johon 30cmx30cm kokoinen maaomistus Skotlantilaisen kartanon pihamaalta oikeuttaa. Jasminelle uskaltaa luottaa vaikka Peduca-piisamin mukaan Talvipäivien rientoihin, ja usein kuulee rempseän neidin kertovan kuinka kolmas asia saman tunnin aikana on ehkä ”parasta ikinä”. Jos Jasmine olisi karkki, olisi hän tietenkin Haribon persikkamakeinen.

Marika on toinen Peducan tämän vuoden fuksija tuutorvastaavista sekä yhdistyksen HYY-vastaava. Tämä fiksu ja aktiivinen fuksi on jo ehtinyt touhuta kaikenlaista haalarien hankinnasta Talvipäivien järjestelyihin. Marika on iloinen espoolaistyttö, jolta löytyy aina loistavia ideoita ja rohkeutta ilmaista mielipiteensä. Peducan ja opiskelun ohella Marikan elämää kaunistuttavat kaverit, Lindex ja suuri rakkaus salmiakki!

Joanna on kolmannen vuoden luokanopettajaopiskelija ja toimii tämän vuoden hallituksessa vuju- ja kv-vastaavana. Tämän kevään emme tosin ole saaneet nauttia Joannan seurasta, sillä kansainvälisyysvastaavamme lähti vuoden alussa syventämään alan tietämystään vaihto-opiskelijaksi Islantiin! Vaikka vuosijuhlasuunnitelmien laatiminen toimiikin etänä Islannista käsin, emme malta odottaa tämän voimakasäänisen ja nauravaisen neidin paluuta kokouksiamme piristämään. 10

Mona on toisen vuoden luokanopettajaopiskelija ja toimii tänä vuonna Peducan hallituksessa kulttuurivastaavana sekä Peduca-lehden päätoimittajana. Mona on myös ehkäpä maailman kultaisin ihminen. Monskulin iloinen olemus ja positiivinen asenne saavat hyvälle mielelle vaikka maanantaina aamuluennolla. Perfektionismiin taipuvainen neiti tekee huolella ja tunnollisesti kaiken mihin ryhtyy. Peduca-lehti on vienyt Monan sydämen, ja hän tekeekin antaumuksella töitä sen eteen. Oli kyseessä sitten bileet, musiikin ryhmäkerta tai mikä tahansa hauska tilanne, voit olla varma, että kuulet kysymyksen: ”Voinko mä ottaa kuvan Peduca-lehteen?” Jos Mona olisi makeinen, olisi hän suloinen Susu-pala, totta kai!

Liisa on toisen vuoden yleisen kasvatustieteen opiskelija ja Peduca-perheen emo (tunnetaan myös nimellä hallituksen puheenjohtaja). Liisa johtaa Peducaa lempeästi, mutta jämäkästi. Puheenjohtajana Liisa on kuunteleva ja kannustava. Liisa on todella kiinnostunut edunvalvonnasta eikä pelkää ottaa kantaa opiskelijoiden etuja ja oikeuksia koskeviin asioihin. Huumorintajuakin Peducan suurelta johtajalta löytyy. Jos Liisa olisi jokin makeinen, olisi hän tietenkin suklaa, koska Liisa on ihan yhtä makee kuin suklaa

P u h e e n j o h t a j a l t a

SENKIN AINEJÄRJESTÖLÄINEN Viime vuonna vietin ikimuistoisen vuoden Peducan

Ainejärjestön tehtävänä on edustaa jäsenistöään.

fuksija tuutorvastaavana. Tänä vuonna jatkan aine-

Peducan tämän vuoden hallitus valittiin viime joulu-

järjestötoiminnassa Peducan puheenjohtajana. Lähes

kuussa yhdistyksen syyskokouksessa. Peducalla oli

jokaisesta näkökulmasta katsottuna olen niitä: ainejär-

jäseniä vuoden 2012 loppuessa kunnioitettavat 695 ja

jestöläisiä. Ensimmäinen Peduca-lehden pääkirjoituk-

hallituksemme kooksi muodostui 15 henkilöä. Suuri jä-

seni käsittelee sinua, minua, meitä ja niitä.

senmäärä on todellinen vahvuus ainejärjestölle, mutta

myös haaste hallitukselle – kuinka tavoitamme jäse-

jöitä, palautetta sekä osallistujia. Opiskelukiireiden

nemme. Hallitus ei ole yhtä kuin ainejärjestö, jäsenet

ja vaihtuvien työvuorojen keskellä on ajoittain haas-

ovat. Me jäsenet muodostamme Peducan, me yh-

tavaa lupautua osallistumaan toimintaamme. Osal-

dessä olemme Peduca.

listuminen tapahtumiin ei kuitenkaan ole ainoa keino saada ääntäsi kuuluviin! Kun näet jonkun sinua

”Sä oot niitä järjestöläisiä.” Kuulumme kaikki samaan

edustavan kävelevän Siltiksen käytävällä, tule kes-

järjestöön. Myös sinä, peducalainen, olet järjestöläi-

kustelemaan. Uuden hallituksen esittelyn löydät lu-

nen. Yritämme tänä vuonna tehdä hallituksen voimin

kemalla tätä lehteä pidemmälle. Lisäksi löydät yhte-

mahdolliseksi, että voisit osallistua järjestön toimin-

ystietomme Minervasta järjestöjen ilmoitustaululta,

taan omilla ehdoillasi ja oman ajankäytön sallimissa

joka sijaitsee käytävällä ennen Conddooria.

rajoissa. Saat tuntumaa yhdistyksemme ajankohtaisiin asioihin osallistumalla hallituksen kuukausittain

Peducassa ei ole meitä ja niitä. Peduca yhdistää,

järjestämiin kokouksiin. Peducan tapahtumajaos

ei tee eroja. Sinä, minä, meidän jäsenistö sekä mei-

AKTI kokoustaa myös säännöllisesti. AKTI:mme jär-

dän hallitus, me olemme peducalaisia kaikki. Suuri

jestää tapahtumia bileistä kulttuuri- ja liikuntatapah-

järjestömme on voimavara, josta jokainen on oikeu-

tumiin. Ajankohtaisia aiheita käsitteleviä Suunnittelu

tettu ammentamaan iloa sekä tyytyväisyyttä itseensä

& Meeting -iltoja järjestetään kerran kuukaudessa.

ja toisiin. Istumme samoilla luennoilla, ahdistumme

Lisäksi tapaat meidät jokaisen kuukauden ensim-

yhdessä tulevasta tentistä, mietimme miten yhdistää

mäisillä viikoilla Conddoorissa pidettävässä Pedu-

opiskelut ja työt, jonotamme yhdessä Oliviaan sekä

ca kahvittaa -tilaisuudessa. Tule hakemaan ilmainen

taistelemme samoja printtereitä vastaan puoli tuntia

kahvi vaikkapa ennen luentoa!

ennen esseen palautusta. Todellisuudessa meitä yhdistävät kokemukset opiskelijan arjesta. Ne tekevät

”Te aktiiviset järkkäätte.” Ainoa syy järjestää toimin-

meistä meitä. Tule jakamaan ilosi ja surusi. Peduca

taa on tehdä siitä peducalaisille mielekästä. 15 ih-

on sinua varten!

mistä ei kykene edes arvaamaan, mitä lähes 700 jäsentä haluaa. Tarvitsemme ideoita, vinkkejä, teki-

Peducalaisia lämpimästi tervehtien,

Liisa Kokkoniemi PEDUCAN

HALLITUKSEN

PUHEENJOHTAJA

2013

SOOLin Talvipäivät 2013

Osa fukseistamme kuuli talvipäivähehkutuksia ensimmäisen kerran jo viime kesäkuun soveltuvuuskokeissa ja kuunteli osin hämmentyneenäkin tuutoreiden lietsontaa. Conddoorin seinälle kuukausia etukäteen ilmestynyt lähtölaskenta kasvatti odotusta entisestään, sillä meille oli kerrottu, että talvipäivät ovat paras, suurin, kaunein, hienoin ja legendaarisin opeopiskelijoiden juhla. Odotukset olivat siis suhteellisen korkealla Raumalle lähdettäessä, vaikka emme oikeastaan edes tienneet, mitä odottaa. Mysteeri alkoi selvitä, kun railakkaan bussimatkan jälkeen näimme vihdoin Talvipäiväjulisteista tutun Punaisen Myllyn ja bussi kaarsi Rauman opettajankoulutuslaitoksen pihaan riemunkiljahdusten saattelemana. 14

SALLA KOSKI MARIKA HOLMBERG

Peducalle varattu liikuntasali täyttyi hetkessä paksuista ja vähän ohuemmista patjoista ja tulevat opet selasivat ohjelmalehtisiä innoissaan spekuloiden alkavaa iltaa. Rauma tarjosi meille maittavan aterian yliopiston ravintolassa, minkä jälkeen alkoikin reipas valmistautuminen illan rientoja varten. Mammat Riivaa -tanssiharjoituksia vedettiin kaikissa Helsingin majoituksissa ja muuvit alkoivat olla hyvin hallussa illan keikkaa odotellessa. Rauman kauppatorilla tunnelma oli alusta asti katossa talvipäiväkansan kokoontuessa ensimmäisen kerran yhteen ja huutaessa illan esiintyjät Karri Koiran ja Ruudolfin lavalle. Sama hurmos vain yltyi keikan myötä, kun Rudi ja Koira huudattivat sydämensä kyllyydestä kirkuvaa opeopis-

kelijayleisöä. Koko torin räjäytti viimeistään se, kun Mammat Riivaa alkoi soida ja villitsi meidät lopullisesti - Helsingin joukko pääsi antaumuksella joraamaan biisin tahtiin ja myös itse Karri Koira bongasi tanssitaitomme ja kutsui meidät lavalle tanssimaan: MIELETÖNTÄ! Lavan tapahtumat ovat edelleen hieman hämärän hurmion peitossa, niin tunteella ja täysillä tanssimme ja huusimme. Lavalta poistuttiin lukuisten HYAAS!huutojen saattelemana suuri ”mitä ihmettä just tapahtu” -ilme naamalla: me oltiin oltu just Karri Koiran ja Ruudolfin kans lavalla!!!! Ne pyysi meidät sinne!! Jo tässä vaiheessa tiedettiin että ääni on tämän viikonlopun jälkeen mennyttä.. Jatkoille Ooperiin lähdettiin majoituskoulun kautta ja kovakuntoisimmat jatkoivat juhlimista edelleen majoituskoululla aamuun asti. Siitä noustiinkin muutaman tunnin yöunien jälkeen pääpäivään. Majoituskoululla tarjoillun aamupalan jälkeen Seminaarimäellä pidetty talvirieha käynnistyi osalla virkeästi ja toisilla hieman elämää hapuillen. Opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua lukuisiin aktiviteetteihin kuten hankifutikseen, huikean laatikkotornin kasaamiseen lähes kuusen latvaan

asti tai vain muuten vain mutustella lämpimiä makkaroita ja nauttia virkistävästä ulkoilmasta hyvässä seurassa. Tarjolla oli riehan jälkeen ohjelmaa koko päiväksi muun muassa päivätanssien muodossa ja osa kävi piipahtamassa myös stand up -keikalla. Majoituskoululla pidettiin illalla tunnelmaa entisestään nostattaneet etkot, joissa mukana oli muun muassa Litmasen Jari..... Kun kämpillä oli vietetty tarpeeksi aikaa henkiseen valmistautumiseen (ja masu oli saatu täyteen Heseruokaa), suurin osa lähti suunnistamaan kohti Ooperin iltabileitä. Meno Ooperissa oli huikea tulevien opettajien tanssiessa täpötäydessä after ski -henkisessä teltassa ja meno jatkui vielä bussissa matkalla majoituskoululle erään PJ:n laulatta-

essa koko bussia viimeisillä äänen rippeillään tutun OI RAUMA ON! -biisin tahtiin. Bussimatkan jälkeen bilettäjät ryntäsivät majoituskouluilleen herättämään kaikki sikeimminkin nukkuvat karhut ja yöunille päästiin vasta tuntien riehumisen saattelemana. Illalla julkistettiin myös seuraava talvipäiväkaupunki: ensi vuonna opet suuntaavat räjäyttämään Joensuun! Kaiken kaikkiaan ensimmäiset talvipäivät jäivät vahvasti mieleen yhtenä fuksivuoden ehdottomana kohokohtana ja tulemme varmasti hehkuttamaan niitä uusille fukseille vähintään yhtä paljon kuin meille hehkutettiin - soveltuvuuskokeista lähtien ;)

SUSANNA JOKIMIES

PIENI PALA PALAUTTEESTA

Peduca ja Phenomena keräsivät viime marras-

Yksi tapa havainnollistaa palautteen tuloksia oli

ja joulukuussa luokanopettajaopiskelijoilta pa-

edellä mainitusta kysymyksestä teettämämme

lautetta monialaisista kursseista e-lomakkeella.

kuva. Kuvassa esiintyvät sanat ovat sitä suurem-

Saimme vastauksen 100 opiskelijalta, joiden aloi-

pia, mitä usemman kerran sanat vastauksissa

tusvuosi vaihteli vuosien 2008-2011 välillä. Pa-

mainittiin.

lautteesta koostettiin raportti, joka toimitettiin koulutuksemme johtajalle.

Opiskelijoiden palautetta käsiteltiin opettajien kanssa yhteistyössä järjestetyssä Viiniä ja valitus-

”Mitä hyviä toimintatapoja tai käytänteitä muistat

ta iltamassa 13.12. Keskusteluissa heräsi yhtei-

joltakin monialaisten opintojaksolta, joita toivoisit

nen ajatus siitä, ettei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa

että sovellettaisiin muillakin opintojaksoilla?” oli

järjestää onnistunut kurssi, mutta perusteelliset

eräs kyselymme kysymyksistä. Tässä kysymyk-

pohdinnat kurssin tavoitteille, toimintatavoille, ar-

sessä kulminoitui koko kyselymme tavoite: kehit-

vioinnille ja näiden linjakkuudelle ovat paikallaan

tää rakentavassa mielessä monialaisia kursseja

jokaisen monialaisen peruskurssin kohdalla.

entistä toimivimmiksi. Lämmin kiitos kaikille palautekyselyyn vastanneille sekä Viiniä ja Valitusta iltamaan osallistuneille!

HOT NOW IN KOPO SUSANNA JOKIMIES

Tässä teille tämän kevään koulutuspoliitiikan kuumimmat juorut ja viileimmät tuulet, olkaa hyvät! (Ottakaa huomioon, että tämä teksti on kirjoitettu viikkoja ennen lehden painamista, joten osa juoruista todennäköisesti ovat jo so last season) NÄPIT IRTI OPINTOTUESTA! Opintotuen ympärillä kuohuu ja kovaa. Säästö-

LO-KOULUTUKSEN HARJOITTELUJEN OHJAUKSISTA LEIKATAAN 33 %

paineiden alla Suomen hallitus asetti työryhmän

Leikkauksia satelee myös yliopistolla ja OKL

suunnittelemaan opintotuen tulevaisuutta. Pu-

joutui tekemään sen pahimman opiskelijoihin

hetta on ollut lainapainotteisesta opintotuesta,

kohdistuvan säästötoimenpiteen: harjoittelujen

niin sanotusta 3+2 mallista, jossa 3 ensimmäistä

ohjauksista leikataan 33 %. Määrä on aivan usko-

opiskeluvuotta opiskelija saisi opintorahaa, mutta

maton! Vaikka opiskelijat kuinka vastustivat, oh-

kaksi seuraavaa vuotta vain opintolainaa. Myös

jaustuntien vähentäminen oli tehtävä. Leikkauk-

kevyempää 5+1 mallia on esitetty. Näillä suun-

sen ohella ohjausta suunniteltiin rakenteellisesti

nitelmillaan Suomen hallitus sai opiskelijaliikkeet

järkevämmäksi, mutta leikkauksen vaikutukset tu-

varpailleen. Sateli kannanottoja ja järjestettiin

levat näkymään ja tuntumaan. Siispä eikun ham-

mielenosoitus, jossa myös HYY toimi aktiivisesti

masta purren kohti omia harjoitteluja...

mukana. Kuinka tässä kävi? Lukiessa tätä juttua lehdestä toivottavasti sekä sinä että minä tiedämme paremmin.

TENTTIAKVAARIOT TULEVAT! Ai mitkä? Paikat, joihin sinä voit mennä suorittamaan tenttejä myös tiedekunnan ja laitoksen omien tenttiaikojen ulkopuolella. Tarkempi suunnitelma ja toteutus ovat vielä vaiheessa, mutta luultavimmin kyseessä on huone, jossa tietokoneelle kirjoitellen vastailet kyseisen kurssin koneen arpomaan tenttikysymykseen. Kivaa, kätevää ja virkistävää vaihtelua, joka säätää kynää ja paperia. Yhteiskuntaoppia opettamaan Vuodesta 2016 alkaen alakouluissa lapset pää-

NÄIN LIITYT PEDUCAAN MAKSA VERKKOPANKISSA JA TÄYTÄ LOMAKE MALLIN MUKAAN: MAKSUN SAAJA: PEDUCA RY TILINUMERO: 660100-3366341 VIESTIKENTTÄ: JÄSENMAKSU, NIMI, KOTIPAIKKA, LAITOS (KTL/OKL) JA ALOITUSVUOSI SUMMA: 6 EUROA sevät tutustumaan yhteiskuntaopin maailmaan 4. luokalta lähtien. Mielenkiintoista nähdä, kuinka me tällä hetkellä luokanopettajiksi opiskelevat opetamme tuota vaikuttaviksi kansalaisiksi kasvattavaa oppiainetta ilman minkäänlaista koulutusta. Onneksi OKL reagoi nopeasti: hyvän näköinen yhteiskuntaopin didaktiikan 3 op:n kurssi on jo suunniteltu, mutta sen saaminen kurssivalintoihin vielä kestää, ja mahdollisesti vähän turhan kauan. Tsemppiä siis sinne veneelle keskelle järveä ilman airoja!

TULOSSA: PERIODIUUDISTUS Hyvästi rakkaat väliviikot! Ja tervetuloa iloksem-

MAKSUKUITTIA VASTAAN SAAT JÄSENTARRAN OPISKELIJAKORTTIISI. JÄSENMAKSUN VOIT HOITAA MYÖS PEDUCAN TAPAHTUMISSA SUORAAN KASSAAN.

NÄIN LIITYT PEDUCAN SÄHKÖPOSTILISTOILLE PEDUCA-LISTA ON TARKOITETTU PEDUCAN JA MUIDEN OPISKELIJAJÄRJESTÖJEN TIEDOTTEILLE SEKÄ TAPAHTUMAMAINOKSILLE. LISTA PYRKII TIEDOTTAMAAN AJANKOHTAISISTA OPISKELIJAN ELÄMÄÄN, OPINTOIHIN JA AINEJÄRJESTÖTOIMINTAAN LIITTYVISTÄ ASIOISTA.

me muutamat ekstra viikot syksylle ja keväälle. Jos kiinnostuit, lisää infoa löytynee varmaankin almasta. (Eikö sieltä pitänyt löytyä kaikki tieto?) Kohdan 1 opintotuen uudistuksen taustalla on se, etteivät opiskelijat valmistu riittävän nopeasti. Sama ongelma on myös tiedekunnallamme, jonka rahoitus osittain perustuu opiskelijoiden opintojen etenemiseen ja valmistumiseen. Condus on päättänyt reagoida tähän kehittävässä mielessä. Suunnitteilla on kaikille tiedekunnan opiskelijoille suunnattu kysely siitä, mikä opintoja todella viivästyttää. Toivon lämpimästi, että myös kaikki peducalaiset vastaavat tähän kyselyyn, jotta meillä on jotain todellista näyttöä vietäväksi päättäviin elimiin.

PEDUCA-TIEDOTTAA -LISTA ON KEVYEMPI VERSIO PEDUCALISTASTA. SILLE VÄLITETÄÄN AINOASTAAN PEDUCAN AJANKOHTAISIA TIEDOTTEITA, KOKOUSKUTSUJA JA TAPAHTUMAMAINOKSIA. LISTA LÖYTYY MYÖS BLOGIN MUODOSSA OSOITTEESTA PEDUCATIEDOTTAA.BLOGSPOT.COM. PEDUCA-SIJAISLISTALLA TARJOTAAN LYHYITÄ LUOKANOPETTAJAN SEKÄ JONKIN VERRAN MYÖS AINEENOPETTAJAN SIJAISUUKSIA. LISTOILLE LIITYTÄÄN KIRJOITTAMALLA ENSIMMÄISELLE VIESTIRIVILLE SUBSCRIBE PEDUCALISTA / SUBSCRIBE PEDUCA-TIEDOTTAA / SUBSCRIBE PEDUCA-SIJAISLISTA JA LÄHETTÄMÄLLÄ VIESTI OSOITTEESEEN MAJORDOMO@HELSINKI.FI. JÄTÄ OTSIKKOKENTTÄ TYHJÄKSI. 21

Jos jaksoit lukea tämän täyden tykityksen koulutuspolitiikkaa tähän asti, haluaisin muistuttaa sinua: syksyllä on luvassa halloped-vaalit, joissa valitaan uudet opiskelijaedustajat yliopiston hallinnon päättäviin elimiin (kuten tiaedekuntaneuvostoon ja laitosneuvoksiin). On tärkeä, että me opiskelijat käytämme mahdollisuutemme viedä meidän äänemme ja näkökulmamme päättäviin elimiin, ja näin vaikuttaa meitä koskeviin päätöksiin. Lisäksi neuvostot kaipaavat uutta verta ja toivon, että moni innostuisi hakemaan näihin tehtäviin.

E L L I K I I A T K IN AK O V A

Aktista puhuttaessa moni kohottaa kysyvästi kulmiaan ja ihmettelee mistä oikein on kyse. Akti on siis Peducan tapahtumien järjestämiseen keskittynyt jaos. Aktin

vastuulla on niin bileiden kuin kulttuuri- ja lii-

kuntatapahtumien ideointi, suunnittelu ja järjestäminen.

Aktia puheenjohtaa hallituksen jäsen, mutta muutoin toiminta on

itse jäsenistön varassa. Aktilla ei ole kiinteää jäsenmäärää, eikä tähän myös-

kään pyritä. Aktin tarkoituksena on järjestää kaikille avointa matalan kynnyksen toimin-

taa, johon jokainen peducalainen voi osallistua juuri silloin ja sen verran kun haluaa.

Itse ajauduin Aktin toimintaan mukaan suoraan sa- perusteella voin sanoa, että tapahtumien järjestänottuna vahingossa. En muista tarkalleen mitä ta- minen porukalla on oikeasti hauskaa. Kun tekijöipahtui, mutta yhtäkkiä löysin itseni fuksivuotenani tä on tarpeeksi, kenenkään ei tarvitse tehdä liikaa Metrobileistä järjestäjän roolissa. Kertaakaan en ja hauskaakin ehtii pitää. Tarkoituksena on tarjokuitenkaan ole katunut. Tapahtumien järjestäminen ta jäsenistölle monipuolisia tapahtumia, joten näja suunnittelu on ollut niin hauskaa ja mukaansa kökulmien runsaus ja vaihtelevat mielipiteet ovat tempaavaa, että tänä vuonna päädyin puheenjoh- välttämättömiä. tamaan Aktia. Tehtävä tuntuu haastavalta, sillä Ak- Aktissa pidetään hauskaa yhdessä ja samalla tin toiminnan kehittäminen on vasta lapsen kengis- järjestetään mielettömän siistejä tapahtumia. Aksä. Halua ja intoa kuitenkin löytyy, ja ennen kaikkea tin toiminnan kautta tutustuu laajemmin muihin luottamusta Peducan jäseniin. Siksi uskonkin, että peducalaisiin ja saa uusia ystäviä. Akti tarjoaa Aktista tulee vielä loistava ja toimiva osa Peducan myös mahdollisuuden poikkitieteellisyyteen, sillä toimintaa!

osa tapahtumista toteutetaan yhteistyössä mui-

Aktia ei kuitenkaan olisi olemassa pelkästään pu- den ainejärjestöjen kanssa. Akti järjestää tapahheenjohtajan voimin. Aktin keskeisin osa ovat Pedu- tumia ympäri vuoden ja tapahtumia edeltää aina can jäsenet. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa suunnittelukokous, johon kaikki ovat tervetulleita yllätyin todella positiivisesti innokkaiden osallistuji- osallistumaan tai vain katselemaan. en määrästä. Tapahtumia ei synny ilman aktiivisia Nähdään siis seuraavassa kokouksessa! toimijoita ja niitä Akti kaipaakin aina lisää. Aktiin voi tulla mukaan vain ideoimaan, toteuttamaan tai PS. Lisätietoja tulevista tapahtumista löytyy Pedujatkuvasti osallistumaan. Jokainen saa päättää it- can Facebook-sivulta! se kuinka paljon haluaa tehdä. Oman kokemuksen

MONA BERGMAN

Töissä Penkereellä LEKKIÄ YLIOPISTON TAUSTAJOUKOISSA Dekaani Patrik Scheinin

Tapasin käyttäytymistieteellisen tiedekunnan Dekaani Patrik Scheininin ja selvitin kuka hän on, ja minkälaista työtä tehdään opiskelijoiden eteen tiedekunnan hallinnossa. Minulle selvisi mistä ovat peräisin luokkahuoneiden tussit sekä minkälaista työtä Minerva-torin toteuttaminen vaati. Mutta aloitetaan kuitenkin ihan haastattelun alusta. MONET ROOLIT Patrik Scheinin on alalle kasvanut ja kouluttautu-

siitä, miten työ yliopistossa on pitänyt hänet ot-

nut kasvatustieteiden professori ja tutkija. Hän on

teessaan jo vuosien ajan.

myös opettaja, nykyinen dekaani, isä, tieteentekijä sekä uutena haasteenaan myös ylioppilas-

Scheininin koulutausta on monenkirjava. Helsin-

lautakunnan puheenjohtaja. Scheinin itse sanoo

gissä syntynyt Patrik on käynyt koulua suomek-

olevansa ennen kaikkea yliopistolainen. Yliopis-

si ja ruotsiksi, Helsingissä, Oulussa ja Turussa.

tomaailma imaisi hänet mukanaan jo varhaises-

Lopulta hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin Alppi-

sa vaiheessa, ja innostus ja intohimo työhön ovat

lasta. Hän ei haaveillut lapsena dekaanin työstä,

edelleen tallella. Tärkeintä on tehdä asioita itseä

vaan halusi kirjailijaksi, antropologiksi tai arkeolo-

innostavilla tavoilla, vastaa dekaani kysymykseen

giksi. Scheinin pyrki lopulta lääkärivanhempiensa kannustamana

lääketieteelliseentiedekuntaan,

mutta ei kokenut alaa omakseen. Tämän jälkeen hän opiskeli kemiaa, fysiikka ja matematiikka se-

IHMISET LUOVAT MAAILMAN -YLIOPISTOMAAILMAN

kä valmistui luonnontieteiden kandidaatiksi perinnöllisyystiede pääaineenaan. Vasta edelliset näh-

Dekaani käyttää haastattelun aikana jatkuvasti

tyään hän pyrki opiskelemaan luokanopettajaksi

positiivisia ilmauksia kuten into ja heittäytyminen

Helsingin yliopistoon.

kertoessaan työstään, ja sanoo ihmisten olevanparasta työssän. Hän kertoo, että yliopistolla on

Scheinin ehti seikkailla koulutuspoluilla, mutta

ihania ihmisiä, joita haluaa kuunnella, sekä hyväl-

työura on sen sijaan kulkenut yksiselitteisemmin.

lä tavalla ”kahjoja” ihmisiä, joiden avulla syntyy

Työskenneltyään muutaman vuoden gradun teon

uusia ideoita ja ajatuksia. Yliopistolla monet asi-

ohella Korppoossa, suomen pienimmän yläas-

at ovat kauniita ja opettavaisia, ja ihmiset uskal-

teen aineopettajana, hän sai yliopistolta nuorem-

tavat jakaa ajatuksensa hyvässä työyhteisössä.

man tutkijan paikan, ja sillä tiellä hän on edelleen.

Kokonaisuudessaan hän kuvaa yliopistoa mahdollisuuksien maailmaksi, johon on itse heittäyty-

TIEDONVIRRASSA UIVA JOHTAJA, JONKA TYÖTÄ EI AINA HUOMATA

nyt koko sydämellään. Tämä kokonaisuus ja hyvä

Dekaani on johtaja ja johtajat tekevät päätöksiä.

tavista hallinnon työntekijöistä, tiloista huolehti-

Niin tekee myös Patrik Scheinin, mutta ei itse pi-

vista vahtimestareista, tutkijaopettajista, ruoan

dä sitä tärkeimpänä tehtävänään. Scheinin ker-

valmistavasta keittiöhenkilökunnasta ja puhtau-

too kollegansa Jarkko Hautamaen sanoja laina-

desta huolehtivista siistijöistä. Ainakin kaikista ih-

ten, että ”työ on merkittäviltä osin tiedon virrassa

misistä ja heidän tekemästä työstään dekaani pu-

uimista” siis kuuntelua, keskustelua, verkostoi-

huu suurella lämmöllä.

ilmapiiri muodostuvat varmasti kaikista yliopistolaisita; meistä opiskelijoista, meidän asioista hoi-

tumista, lukemista ja asioiden yhteen liittämistä. Johtajan tehtävä on tarvittaessa myös provosoida, sparrata ja tukea. Usein dekaani tavataan

MINULLAKO ASIAA DEKAANILLE?

puheenjohtajan roolissa, mutta aikaa kuluu myös

Joskus saattaa mietityttää, onko meillä opiskeli-

allekirjoitusten rustaamiseen ja sähköposteihin

joilla mitään tarvetta ottaa yhteyttä suoraan de-

vastaamiseen. Dekaani on muutoksessa muka-

kaaniin. Päätin ottaa tästä selvää, ja vastauk-

na. Oikeastaan työ on monelta osin taustatyötä,

sesta ei voinut erehtyä: kyllä on. Hedelmällistä

toimimista puitteiden luomiseksi. Ei olisi Minerva-

yhteistyötä dekaanin kanssa voi saada aikaan

toria, Pengertä tai edes laitosta, jos ei olisi pal-

esimerkiksi ainejärjestöjen kautta. Toiveita ja ke-

jon innostuneita ihmisiä tekemässä työtä taustal-

hitysehdotuksia voidaan lähteä yhteisesti vie-

la. Scheinin itse sanoo työnsä onnistuneen silloin,

mään dekaanille, ja Scheinin toivookin, että ai-

kun se ei erityisesti näy kenellekään. Rekrytoitu

nejärjestöt käyttäisivät mahdollisuutta enemmän

henkilökunta ”putkahtaa” paikalle opiskelijoita

hyväkseen. Myös neuvostot ja kokoukset, joissa

varten, ja pimennysverhot helpottavat arkea Sil-

dekaani on usein osallisena, ovat mahdollisuuk-

tiksellä ilman, että kukaan tietää ketkä tai mitkä

sia kertoa ajatuksistaan, sekä niiden aikana, et-

asiat ja päätökset taustalla vaikuttavat.

tä niiden jälkeen rupatellessa. Scheinin myös sanoo, että kuka tahansa, jolla on jokin uusi idea, huoli jonkin asian toimimattomuudesta tai vaikkapa murhe epäoikeudenmukaisuudesta, voi tulla tapaamaan häntä. Kahvikupponen tai lounas

Unicafessa on aina järjestettävissä, ja kuulumisia

ja uusien tuulien kuuntelu on kuitenkin aivan yh-

saa huikkailla vastaan tullessa käytävällä. Avoin

tä tärkeää kuin opiskeluaikanakin. Scheinin kuva-

keskustelu, rento tunnelma ja ajatusten jakami-

si haastattelun aikana yliopistomaailmaa ja työtä

nen piristävät kaikkien päivää, ja joskus saattaa

siellä leikkimiseksi. Hän kehottaakin meitä pedu-

löytyä vaikkapa tutkimuksen puuttuva palanen,

calaisia palaamaan yliopistolle leikkimään myös

kun uskaltaa avata suunsa.

valmistumisen jälkeen, sekä luomaan verkostoja ja tutustumaan jälleen uusiin peducalaisiin. Näin

KÄYKÄÄ YHDESSÄ AIN, KÄYKÄÄ AINA RINNAKKAIN

voi jälleen syntyä uusia loppuelämän pituisia suhteita ylläpidettäväksi.

Dekaani lähettää monenlaisia terveisiä meille peducalaisille. Hän muistuttaa opiskelijoita siitä, että Helsingin yliopiston on suuri, ja siellä on tärkeää luoda omia verkostoja. Niitä voi syntyä ainejärjestötoiminnan ympärille, mutta yhtä hyvin voi perustaa omia kaveri- luku- tai vaikuttajapiirejä.

FAKTAA

Yhdessäolon ei tarvitse aina olla järjestelmällistä

• Lempikarkki salmiakki

ja sääntöjen ohjaamaa, vaan tärkeintä on luoda

• Kirjoitti gradunsa klo 22 -24 välisenä

itselle mieluisia suhteita, joita muistaa, jaksaa ja

aikana, kun oli hänen vuoronsa ruok-

haluaa ylläpitää myöhemminkin. Hän myös toivoi-

kia perheen vastasyntynyttä tyttö-

si nykyistä aktiivisempaa ja elävämpää yhteyden-

vauvaa. EI SUOSITTELE EDELLISTÄ,

pitoa alumneihin, jo valmistuneisiin luokanopetta-

JÄLKIMMÄISTÄ LÄMPIMÄSTI.

jiin ja kasvatustieteilijöihin.

• Tunsi itsensä todella kyllästyneeksi

Dekaani korostaa, että yliopistoaika on lyhyt elä-

• Luki 11-vuotiaana Sinuhe egyptiläi-

mänvaihe, joka on itsensä rakentamisen ja uuden

sen ja innostui kirjailijan ammatista

viimeksi armeijassa

minuuden syntymisen aikaa. Valmistumisen jälkeen itsensä kehittäminen, älyn terävöittäminen

”Dekaani on tiedekuntaneuvoston valitsema professori, jonka tehtävänä on johtaa ja ohjata tiedekuntaa. Dekaani käsittelee ja ratkaisee tiedekunnalle kuuluvat asiat, jollei laissa, asetuksessa tai johtosäännössä toisin säädetä tai määrätä.”

http://www.helsinki.fi/behav/hallinto/dekaanit.htm 28

TIINA SAARELA

OPISKELIJANA TYÖNHAUSSA Olen ollut pitkään työnhaussa. Aloittaessani opinnot

liittoon kuulumisesta jo opiskeluaikana). Koulutukses-

syksyllä 2011 sain jatkaa tuntityöläisenä yrityksessä,

sa oli puhumassa Akavan Erityisalojen toiminnanjoh-

jossa olin sitä ennen työskennellyt kokopäiväisesti

taja Salla Luomanmäki rekrytoinnin näkökulmasta ja

puolitoista vuotta. Ongelma vain oli siinä, ettei tunteja

sosiaalisen median guru Tom Laine siitä, miten työn-

ja näin ollen tienestejä tahtonut tulla tarpeeksi. Viime

haussa kannattaa nykyään hyödyntää Facebookia,

syksynä hain kymmeniä ja taas kymmeniä osa-aika-

LinkedIniä, Twitteriä jne.

ja kausiduuneja. Olin päässyt joihinkin haastattelui-

Aivan aluksi astelin hermostuneesti CV:ni kanssa CV-

hin, mutta en niihin paikkoihin, jotka oikeasti olisivat

klinikalle, jossa ura- ja palkkaneuvonnan asiamies

kiinnostaneet ja joissa tuntipalkkaani ei olisi tarvinnut

arvioi siihen liittyviä kehittämiskohteita. Korjauseh-

melkein puolittaa. Hiukan jo lannistuneena menin vuo-

dotukset olivat pieniä: kuvaa rajattava, pilkut sään-

den alussa Akavan Erityisalojen järjestämään Menes-

nönmukaisesti vuosilukujen perään, kaikki vanha työ-

tyksekäs työnhaku -koulutukseen (tällaisia etuja saa

ja opiskeluhistoria esille (CV:n ei tarvitsekaan mahtua

yhdelle sivulle kuten luulin!) ja CV:n alkuun voi

käytännössä. CV:stä käy ilmi, mitä olet tehnyt, ha-

yhdellä kahdella lauseella kertoa, minkälainen

kemuksessa sinulla on mahdollisuus tutustuttaa

osaaja olen ja mitä olen etsimässä. CV:hen kan-

lukija enemmän omaan persoonaasi. Ei ole var-

nattaa valita peruspositiivinen kasvokuva, tosin

mastikaan yhtä ainoaa oikeaa kaavaa, miten se

Luomanmäki kertoi myös palkanneensa jonkun,

kannattaa tehdä. Netistä löytyy hyviä ohjeita, ja

jolla oli ollut ansioluettelossaan kuva itsestään

niihin kannattaa tutustua.

pulikoimassa alasti järvessä. Pidä huoli CV:si ja hakemuksesi selkeydestä ja siitä, että vastaan-

Monelle opiskelijalle päänvaivaa aiheuttaa var-

ottaja saa tiedostosi auki ongelmitta. Kuten Luo-

masti se, miten tuoda esiin omaa erinomaisuutta,

mamäki puheenvuorossaan sanoi: Hakemus on

jos työkokemusta ei ole vielä juurikaan kertynyt ja

väline, ei taideteos (paitsi jos olet hakemassa

opiskelutkin ovat vielä alkuvaiheessa. Minun haa-

media- tai mainosalalle).

steeni taas on se, miten ”alanvaihtajana” pääsisin siirtymään kasvatustieteilijää kiinnostaviin töihin.

Sekä Luomanmäki että kahvitauolla kanssani ju-

Edellä mainitun koulutuksen ja Kaapelitehtaalla

tellut koulutukseen itsekin osallistunut rekrytoin-

pidettyjen opiskelijoiden rekrymessujen (kohden-

tialan ammattilainen molemmat totesivat, että

nettu liikaa insinööreille) jälkeen kiihdytin työn-

työhakemuksista haistaa tehtailijat, he ketkä lä-

hakua entisestään. Uudistin hakemuspohjaani

hettävät samaa hakemusta lukemattomiin koh-

ja tein siihen entistä enemmän kuhunkin ilmoi-

teisiin tehden siihen vain pieniä muutoksia (tai

tukseen ja organisaatioon kohdennettuja muu-

joskus jopa unohtaen nekin). Tunsin piston sydä-

toksia. Laitoin myös avoimia hakemuksia minua

messäni – olen hakemustehtailija! Hakijan pitäi-

kiinnostaviin paikkoihin. Haastattelukutsuja alkoi

si siis oikeasti lukea kiinnostava työilmoitus tark-

jälleen tulla, enemmistö rekryfirmojen välittämis-

kaan ja vastata juuri siihen. Jos ilmoituksessa

tä duuneista, kuten ennenkin. Kahteen erityisen

kerrotaan henkilöltä haettavan organisointikykyä

kiinnostavaan paikkaan pääsin viimeiselle haas-

ja vuorovaikutustaitoja, anna hakemuksessasi

tattelukierrokselle, toista varten piti minun myös

esimerkkejä, miten olet osoittanut kyseisiä kykyjä

netissä tehdä erilaisia testejä, joissa mitattiin kie-

lellistä ja matemaattista osaamista, motivaatiota

Mitä tästä kokemuksesta opin? Kun luulet ilmais-

ja persoonallisuuttani. Ensimmäisen paikkaan tu-

seesi olevasi työpaikasta kiinnostunut ja tehtä-

li valituksi joku jolla oli jo kokemusta siitä nimen-

västä motivoitunut, huuda sitä vielä muutamaan

omaisesta tehtävästä, mihin kyseinen koulutuk-

väliin, jotta asia menee varmasti perille. Toiseksi,

senjärjestäjä haki hallintoassistenttia. Toisesta

tasaväkisistä ja vahvoista hakijoista työn saa aina

paikasta ei osattu antaa minulle muuta konkreet-

se tyyppi, kuka tuntuu valitsijoista supereimmal-

tista palautetta päätöksen syistä kuin se, että hei-

ta tyypiltä ja tiimin ryhmäkemioihin sopivimmal-

dän tiiminsä ehkä jäi epäilemään motivaatiota-

ta. End of story. Minun tarinaani löytyi kuitenkin

ni kyseiseen harjoittelijan/assistentin tehtävään

onnellinen loppu, tältä erää. Vanhasta työpaikas-

ja palkkaukseen pidemmällä tähtäimellä. Vitutti.

tani soitettiin. Entinen työkaverini on sisäisessä

Miten voisin olla motivoitumatta ensimmäisestä

siirrossa siirtymässä uusiin tehtäviin ja minulle on

”oman alan” työpaikasta? Epäreilulta tuntui sekin,

jälleen töitä tarjolla niin paljon kuin jaksan tehdä.

että jos on laittanut pyydettäessä hakemukseen

HURRRAAA rahahuolet hetkeksi ohi! Olen kuiten-

palkkatoiveen, joka on linjassa oman palkkahis-

kin jäänyt koukkuun työnhakuun ja aion varmasti

torian kanssa, niin sitten sitä käytetään aseena

seurata kiinnostavia paikkoja jatkossakin, perus-

itseä vastaan vaikka olisikin ollut valmis pudot-

taa sen LinkedIn-profiilin ja kehittää asiantunti-

tamaan sitä alaspäin. Ohikiitävässä katkeruuden

juuttani näissä mahtavissa opinnoissani <3

puuskassani mietin myös, mitä järkeä on testata persoonallisuutta, motivaatiota ja kykyjä, jos niiden oman valinnan puolesta puhuvat tulokset eivät kuitenkaan sitten lopullisessa valinnassa merkitse mitään?

AINA VÄHISSÄ?

PETRA RAIVONEN

LUENNOILLA SE KULUU LIIAN HITAASTI JA KOULUTÖITÄ TEHDESSÄ LIIAN NOPEASTI. VAIKKA MEILLÄ KAIKILLA ON SITÄ SAMAN VERRAN, TUNTUU ETTÄ TOISILLA ON SITÄ KUITENKIN ENEMMÄN. VOISIKO SITÄ SAADA JOSTAIN LISÄÄ?

Aika. Yksinkertainen sana, joka herättää vaihtele-

Tutkimushenkilöiksi valitsen, tai pikemminkin

via tunteita. Opiskelijoille aika on usein arvokas-

maanittelen, toisen vuosikurssin opettajaopiske-

ta: hyvän ajankäytön avulla opiskeluajan paineis-

lijoita. Vastaussuosio on mahtava, sillä jopa kuu-

ta saattaa selvitä hengissä työelämään.

si suostuu. Toisaalta, eihän laadukasta tutkimusta voi mitata määrässä.

Aika saattaa aiheuttaa myös kateutta: miksi toiset ehtivät tehdä sata asiaa samassa ajassa kun itse

Tutkimusaiheeni on toisen vuosikurssin opetta-

yrittää vasta nousta sängystä? Mutta onko tois-

jaopiskelijoiden käsitykset omasta ajanhallinas-

ten kelloissa todella enemmän tunteja vai vaikut-

taan. Koska varteenotettavissa tutkimuksissa pi-

taa kenties joku ulkopuolinen voima toisten ajan-

tää määritellä keskeiset käsitteet, päädyn aina

kulkuun? Koska meistä opiskelijoista koulutetaan

niin luotettavan Wikipedian sivuille: ”Aika on fysii-

Helsingin yliopistossa itseään reflektoivia ja tutki-

kan perussuure, jonka yksikkö on sekunti. Ajalla

via opettajia, pelkkä ajatuksen tason kateus ei rii-

voidaan tarkoittaa myös ihmisen luomaa käsitettä

tä, vaan ajatuksille pitää saada perusteluja. Suo-

tapahtumahetkien suhteista.”

ritetaanpa siis laadullinen tutkimus.

Vaikka fysiikan perussuureet kiinnostaisivat var-

kee, ettei aika riitä kaikkeen pakolliseen. Syyksi

masti monia, tutkitaan tässä tutkimusessa kuiten-

vastaaja epäilee motivaation puutetta, joten mis-

kin ihmisen luomaa käsitettä tapahtumahetken

tään ulkopuolisesta voimasta ei tässäkään tapa-

suhteista. Aloitetaan tutkimushenkilöiden suh-

uksessa ole kyse.

teesta kelloon, ajan mittariin. Kaiken kaikkiaan tutkimushenkilöiltä löytyy kotoa keskimäärin 3,6

Aikaa saisi olla vuorokaudessa enemmän, tuumii

kelloa, mikäli mikron kello lasketaan mukaan.

67% vastaajista. Loput ovat sitä mieltä, että eiköhän se tyytymätön ihmismieli keksisi aina jotain

Mihin opiskelijan aika sitten kuluu? No, opiske-

lisätekemistä, jos tunnit vuorokaudessa lisääntyi-

luun, töihin ja välillä jopa harrastuksiin. Suurin

sivät. Eräs naispuolinen tutkimushenkilö tiivistää

osa tutkimushenkilöistä kokee ajan riittävän kaik-

asian seuraavasti: ”Hyvä näin.”

keen pakolliseen, vaikka aina oliskin vielä jotain,

Jos ajasta pitäisi tinkiä, puolet vastaajista tinki-

mitä voisi tehdä. Ainoastaan yksi vastaajista ko-

si nukkumisesta ja toinen puoli kouluhommista.

lä 67% vastanneista on miettinyt, miksi toisilla

Voisiko unen määrä selittää sen, miksi toisilla on

tuntuu olevan enemmän aikaa kuin itsellä. Täs-

enemmän aikaa? Luotettava tutkimukseni ei kui-

sä erään naispuolisen vastaajan pohdinta mui-

tenkaan tue tätä oletusta, sillä 83% vastaajista

den ajankäytöstä: ” Olen vakuuttunut, että toi-

nukkuu öisin keskimäärin noin 7 tuntia tai hieman

silla meistä on enemmän aikaa vuorokaudessa

alle. Vain yksi vastaaja nauttii jopa 8-9 tunnin yö-

kuin toisilla. No ei vaan, toiset suunnittelevat elä-

unista.

määnsä toisia tehokkaammin. Olen huomannut, että mitä enemmän aikatauluttaa, sitä enemmän

Seuraavaksi pääsemme tutkimuksen kiinnosta-

myös ehtii. Jos ajattelee vain, että tänään yritän

vimpaan kysymykseen.

tehdä joitakin kouluhommia, tulee monesti vain

Tutkimukseni mukaan

en ole ainoa, joka pohtii muiden menoja, sil-

laiskoteltua. Tavoitteita tarvitaan.”

Eräällä miespuolisella vastaajalla oli toisenlainen

keen. Ei ole laiskottelija ja osaa priorisoida elä-

näkökulma asiaan: ”Ihmettelen enemmän sitä mi-

mänsä eli tietää mistä voi joustaa. Arvostaa omaa

ten heillä riittää energiaa kaikkeen. Mulla ei nimit-

hyvinvointiaan ja osaa järjestää itselleen vapaa-

täin ole riittänyt, ja siksi oon jättänyt joitain kivoja-

aikaa. On säntillinen ja kurinalainen sekä tietysti

kin hommia pois.”

pientä stressiä kestävä.

Noin 17% vastanneista eli toisin sanoen yksi tutki-

Kuulostaa Maija Poppaselta. Jos et tunnista itse-

mushenkilö, paljastaa että kuuluu juuri tuohon ka-

äsi kuvauksesta, niin älä huoli. Eräs miespuolinen

dehdittuun joukkoon, jolla riittää aika kaikkeen ja

vastaaja antoi hyvälle ajankäyttäjälle armiollisem-

vielä vähän enempäänkin. Mutta miten se onnis-

mat kriteerit: ”Yleensä ottaen ihmiset jotka saavat

tuu? No, tietysti ”ryhtymällä tuumasta toimeen ja

paljon tehtyä ovat vain hyviä organisoijia ja eivät

tekemällä”. Pelkkä täpötäysi kalenteri ei näytä ta-

ota tehtäväkseen enempää kuin mistä selviyty-

kaavan onnistumista, vaan tarvitaan myös tahtoa

vät. Ne ketkä valittavat että on liikaa tekemistä,

tehdä. Tahdon löytymiseen tutkimukseni ei valiet-

ottavat liikaa asioita vastuulleen (kuten minä) ja

tavasti anna vinkkejä.

huomaavat etteivät jaksa hoitaa kokonaisuutta.”

Entä millainen on vastaajien mukaan hyvä (koulu-

Tutkimukseni sai minut pohtimaan, miksi kulttuu-

arvosanoissa siis kahdeksikon) ajankäyttäjä? No,

rissamme aikaan suhtaudutaan niin suurella va-

tässähän hän: On tehokas, osaa arvioida kuinka

kavuudella. Olen huomannut, että silloin kun huk-

paljon aikaa minkäkin asian tekemiseen kuluu,

kaan aikaani, teen jotain sellaista mitä haluan,

pysyy aikatauluissa. Suunnittelee asiat sopivan

sen sijaan, että tekisin jotain mitä “pitäisi”. Onko

pitkälle eteenpäin ja haluaa saada paljon aikai-

se sitten niin väärin?

seksi. Tuntee myös rajansa, eikä suostu kaik-

”ONNEA ON MAHDOLLISUUS LÄHTEÄ VAIHTO-OPISKELEMAAN”

-TERVEISET ISLANNISTA!

Taas on se aika vuodesta, kun opiskelukaverit

sä rypevä, menninkäisiin uskova saarivaltio oli

saavat tietää tulevista vaihtokohteistaan, tai itse

mielestäni niin mielenkiintoinen, että aloitin etukä-

päätit repäistä ja hakea vaihtoon! Onnea, olet

teen islannin kielen opiskelunkin. Nyt jälkikäteen

aiheuttanut itsellesi lisähuolta tulevan vaihto-

huvittaa, sillä mitä teen kielellä, jota puhuu vain

opiskelusi takia, kun saat ruveta järjestelemään

300 000 ihmistä koko maailmassa? Osaanpahan

erinäisiä asioita. Mihin tyhjentää niin suuren opis-

hankkia itselleni maksullisen kirjastokortin islan-

kelijayksiön roippeet siksi aikaa, kun yritän ahtau-

niksi, tai pyytää anteeksi, kun joku astuu varpail-

tua toisen maan opiskelijayksiöön/kommuuniin/

leni.

majataloon/ pakkotilassa hotelliin? Miten saan

Opiskelijavaihto erilaisissa vaihto-ohjelmissa on

suoritettua kaikki rästihommat ennen, kuin pitäisi

nykyään mahdollistettu niin helpoksi, että itse

alkaa orientoitumaan niihin rästihommiin uudessa

en ainakaan osannut kieltäytyä mahdollisuudes-

vaihtoyliopistossani?

ta lähteä katsomaan, mitä maailmalla on tarjolla!

Ha. Kyllä siitä selviää, ja lopussa kiitos seisoo.

Ainoa vaikea paikka koko vaihto-projektissa oli

Äiti otti arvotavarani hellään huomaansa, ja rästi-

hakemuksen palauttaminen määräaikaan men-

hommat jäivät odottamaan vaihdosta paluuta.

nessä. Siitä lähtien tuntui siltä, että yliopisto olisi

Miten päädyin lähtemään vaihtoon?

tehnyt kaikkensa, että sinä varmasti poistut maas-

Vaihtokohteekseni valikoitui monen mutkan kaut-

ta esittelemään ”suomalaista ihmettä”, juuri niitä

ta Islanti, tuo kylmyyden ja pimeyden mekka! En-

Pisa-tuloksia. Sain apua mietityttäviin kysymyk-

sin kun olin päättänyt hakea opiskelemaan ”var-

siin ja muutkin asiat järjestyivät, vaikkakin ajan

masti jonnekin lämpimään”. Mutkat eivät vieneet

kanssa. Sainhan tietää kuitenkin asiasta omassa

onneksi minua siltikään kauas haaveistani, sillä

tapauksessani jo melkein vuotta aiemmin.

olin aina haaveillut päästä Islantiin. Talouskriisis-

Mietin jo valmiiksi ennen vaihtoon lähtöä mitä tulisin Islannissa opiskelemaan. Lopulliset kurssivalinnat tehtiin vasta paikan päällä. Omaan repertuaariini kuuluu tällä hetkellä Islannin luontoa käsittelevä kurssi (=matkustat ympäri Islantia koulun piikkiin), islannin kielikurssi (opit tilaamaan hotdogisi islanniksi) ja voi luoja, olenpas päässyt opiskelemaan vampyyrejä ja pohtimaan Twilightin todenmukaisuutta vampyyrikirjallisuuteen, ja miten oikeasti vampyyri surmataan!

ONKO VAIHTO-OPISKELU RANKKAA? Kun lähtöni lähestyi, olin tietenkin jännittynyt, mutta tyytyväinen päätöksestäni. Uusien asioiden ja ihmisten kohtaaminen on aina mahtavaa. Täytyi sitä kuitenkin vähän orientoitua olemaan sosiaalinenyök!. Ensimmäisestä päivästä lähtien olet tässä sosiaalisessa kielisopassa, jonka ihan itse olet keittänyt!! Alusta lähtien ovat asiat sujuneet omalla painollaan. Vaihto-opiskelijoista pidetään hyvää huolta, tyypilliseen suomalaiseen tyyliin myös nesteytyksestä saatetaan pitää huolta vaikka joka ilta (Omien huomioideni mukaan islantilaiset juovat hyvin suomalaiseen tyyliin: vasta kun olet humalassa, voit puhua tuntemattomille). Itselleni on kuitenkin mielenkiintoisempaa päästä vaelluksille ja reissuille, joita järjestetään itsenäisesti tai koulun puolesta melkein joka viikonloppu. Olen päässyt näkemään luonnon ihmeitä, tutustumaan luonnon tuhovoimaan ja ainakin kohdannut omat pelkoni mitä mielenkiintoisimmilla vaelluksilla vuorille, kuumiin lähteisiin tai ihan vain katsomaan missä menninkäiset asuu. Olen päässyt tutustumaan paikalliseen opettajakantaan liftaamalla heidän kyytiinsä, ja nähnyt sellaisen lumimyrskyn, jossa ei oppilaita päästetä kouluista, kun he voivat lentää tuulen voimasta minne tahansa, kuten mereen..

(viikonloppu al-

Lopuksi haluan sanoa Islannista jotain. Täytynee

kaa keskiviikkona) on joutunut tapaamaan mui-

varmaan muistuttaa, että Suomen talvi on pitkä

takin ihmisiä. On ollut hauskaa huomata, että

ja pimeä. Noh, ennakko-oletuksistani poiketen Is-

tällä hetkellä Reykjavíkia kansoittaa oma suoma-

lannin kevät alkoi jo helmikuussa, ja olen kulkenut

laisvaihtarien salaseura. Ovatko kaikki hakeneet

converseissa jo pitkän tovin. Luonto on Islannissa

Suomesta tänne vaihtoon? Mene ja tiedä, mutta

kauneinta, mitä olen nähnyt, ja islantilaiset ovat

onneksi olen päässyt tutustumaan myös muun-

hellyyttävän suomalaismaisia. Täällä on halvem-

maalaisiin opiskelijoihin. Ilokseni aina, kun minul-

paa kuin Suomessa, ja tuntuu ihanalta, kun opin-

ta kysytään mitä opiskelen, kysytään seuraavana

totuki riittää vuokranmaksun jälkeenkin: on varaa

kysymyksenä ” Miksi Suomi on niin hyvä Pisa-tes-

viettää viikonloppua (ke-su). Unisport islantilai-

teissä?”. Sitten kun olemme päässeet tästä kes-

sittain puoleksi vuodeksi maksaa 20 euroa ja yli-

kustelusta eteenpäin, voin taas siirtyä Suomen

opiston alakerrassa on opiskelijabaari, jossa olut

edustajasta omaksi itsekseni.

maksaa 2 euroa (Unicafe saa ottaa mallia).

Opettajankoulutus Islannissa ei mielestäni poik-

Vaihtoaikani on ollut mahtava, ja onneksi sitä on

kea paljoakaan Suomen mallista, kuten ei koulu-

vielä pitkä tovi jäljellä. Aion ottaa kaiken ilon irti

järjestelmäkään. Varmasti eroja on, mutta opetus-

keväästä, ja luonnon heräämisestä, vai miltä kuu-

ta seuratessani ei auttavalla islannillani pitkälle

lostaisi matka katsomaan rannoille pesimään pa-

pötkitä. He voivat tunnilla keskustella politiikasta,

laavia lunneja tai miekkavalaita? Aion myös pa-

rahoitusmarkkinoista, tai syödyistä irtokarkeista,

lata kotiin reppu täynnä uusia tuttavuuksia, uusia

mutta osaltani nämä keskustelut menevät valitet-

kokemuksia ja varmasti tyytyväisyyttä siihen, että

tavasti ohi, kun ohjaava opettaja hymyilee tyytä-

päätin lähteä vaihtoon!

Tässä opiskelun tuoksinassa

väisenä luullen, että kaikki puhuvat islantia. Sitten taas muistutuksena pitää kertoa, ettei suomikaan

Nauttikaa Suomen ihanasta keväästä,

varsinaisesti mikään valtakieli ole…

JOANNA 3. vuosikurssin luokanopeopiskelija

PEDUCA-PIISAMIN PALSTA Peduca-piisami osaa kaiken, tietää kaiken ja välillä vastaa kysymyksiin, joita voi lähettää osoitteeseen peducalehti@gmail.com

Moiccu Pirre Oon pitkään yrittänyt päästä juttusillesi penkereellä, mutta näytät olevan kiireinen kaveri. Mitä mahdat tehdä päivisin? -utelias-

Hei utelias Vastaus tyhmään kysymykseesi: tungen vahaliituja suuhuni ja sitten yritän viheltää. Ei ole kovin helppoa, yrittäisit itse. -PP-

Dear PePi Osaisitko antaa mulle taloudellisia neuvoja? Käytän aina opintotukeni ryyppäämiseen ja loppukuun elänkin pelkällä riisillä. Mitä mun pitäis tehä? –mattikukkarossa-

Terve mattikukkarossa Olen laatinut sinulle kolmivaiheisen säästöohjelman, jonka avulla elvytät taloutesi varmasti: Lopeta opiskelu. Hankkiudu työttömäksi. Ota siitä kaikki irti. Jokeri-vaihtoehtona voit myös hankkia työpaikan, mutta se ei ole kovin suositeltavaa. -pii$ami-

Moi piisami,

Mun poikaystävä pelaa mielummin fifaa ku on

tarviin kipeesti apua naisjutuissa. Käyn kyl-

mun kaa, mitä voin tehdä?

lä treffeillä melko usein, mutta en ikinä pääse edes kakkospesälle :((( Olisko sulla jotain pomminvarmaa tekniikkaa? Kiitti jo etukäteen.

Mitäs jos laittaisit tarkemmat yhteystietosi(HUOM! kuva pakol-

ps oot paras

linen) toimitukseen sähköpostilla, niin voidaan jutella asiasta

t: Hopeless romantic

kahden kesken vaikkapa viinilasillisen äärellä. Kuulostaa pahemman kerran siltä ettei sinua arvosteta riittävästi, mutta minulla on tilanteeseen muutamia parannusehdotuksia.

Totta kai on, käännyit oikean piisamin puoleen.

-Piisami(mies joka välittää)

Sinulle sopisi parhaiten hieman monimutkainen mutta varmasti tehokas kehittelemäni taktiikka joka vetää naisen kuin naisen polvet veteläksi. Noudata vain seuraavia ohjeita ja voit toteuttaa villeimmätkin unelmasi seuraavan treffikumppanisi kanssa 1. Aloita menemällä lääkäriin valittamaan hirveistä nukahtamisvaikeuksista. 2. Apteekin kautta treffeille(mielellään jomman kumman kotiin). 3. Odota sopivaa hetkeä ja kysy häneltä: "Anteeksi, mutta haiseeko tämä liina mielestäsi kloroformilta?" Ole hyvä. P-dawg

Moi Pedari Minulla on arkaluontoinen kysymys, johon toivoisin rehellistä vastausta. Olen ensimmäisen vuoden luokanopettaja-opiskelija, mutta olen toivottoman ihastunut teekkariin. Miten pääsen pois tästä jatkuvasta piinaavasta ja ahdistavasta olotilasta? –supahgirl-

Terve supahgirl Miten olet voinut valita noin idioottimaisen nimimerkin? Kysymyksestäsi näkee, että olet kokematon fuksi. Olet silti oikeassa toivottomuudessasi, sillä mitään ei ole tehtävissä. –PeeSam-

4 vuotta 90op onx ok?

Moi Piisami

t: Black_Angel92^

Minut valittiin hiljattain käyttiksen tuutoriksi. Osaisitko antaa neuvoja tuutorointiin? Mikä on mielestäsi tärkein sanoma uusille fukseille?

Opintopisteet ovat hyvin henkilökohtainen asia, ja

–piisamifani-

on suhteellisen mahdotonta sanoa pelkästään niiden määrän perusteella sitä, milloin ollaan huolestuttavan lähellä valmistumista. Tässä tapauksessa uskon

Hei piisamifani

kuitenkin sinulla olevan vielä monta pitkää opiske-

Kysymyksesi herätti jyrsijän sydämessä nostalgisen suuria

luvuotta jäljellä, ja mikäli et kokeile mitään kandi-

tunteita ja lämpöä. Kun minä aloitin pitkän tieni akateemisel-

ryhmää vahvempaa on sinulla vielä mahdollisuudet

la polulla, sain avukseni henkilökohtaisen tuutorin. Vietimme

saavuttaa jokaisen kunnon peducalaisen unelma:

yhdessä pitkiä iltapäiviä Conddoorin kaapeissa ja kirjaston

elinikäinen opiskelijuus.

pöytien alla. Luentosalien pimentyessä saatoimme jäädä leik-

-PP-mies

kimään lempileikkiäni: Vihellä niin etsin sinut! Niinä aikoina vislasin niin paljon, että paristot piti vaihtaa useita kertoja viikossa.

Moi Peduca-Pisse

Uudelle fuksille tärkeintä on välittää viestiä, että ruskean, kar-

Mikä on ruskea, karvainen ja viheltää?

vaisen jyrsijän rakastamisessa ei ole mitään väärää.

-arvuuttaja-

-PP-

Hei arvuuttaja Oletko vähän tyhmä? -PP-

PEDUCAN NETTISIVUT UUDISTUIVAT! KÄY TUTUSTUMASSA SIVUIHIN OSOITTEESSA

WWW.PEDUCA.FI

TIINA SAARELA

Riikka Åstrand

Nuorten Myrsky-hankkeen projektipäällikkö ja Vantaan kaupungivaltuutettu

KASVATUSTIETEILIJÄ TYÖELÄMÄSSÄ

Etsin viime syksynä itselleni sopivaa kunnallisvaa-

Toimiakseen sirkusalan ammattilaisena on hen-

liehdokasta. Rajasin ehdokkaita puoluekannan,

kilöllä oltava mieletön esiintymisinto ja huippu-

asuinalueen ja iän mukaan, sukupuolen suhteen

urheilijan itsekuri ja motivaatio, kertoo Åstrand.

suosin omiani. Täytin myös vaalikoneita. Silmii-

Hän itse nautti alalla eniten yhteisöllisyydestä

ni osui 3-kymppinen kasvatustieteiden maisteri,

ja luovasta tekemisestä. Åstrand pääsi esiinty-

jolla oli humaaneja ajatuksia ja erityisesti nuorten

misen (spesialiteettina jonglööraus) lisäksi alal-

syrjäytymisen ehkäisy esillä vaaliteemoissaan.

la myös opettamaan, toimimaan projektivasta-

Riikka Åstrand pääsi läpi ja on nyt vuoden alusta

avana, kulttuurintuottajana, lehdentoimittajana

istunut Vantaan kaupunginvaltuustossa. Eräänä

sekä tekemään tutkimusta. Näistä kaikista osa-

maaliskuisena maanantaina istahdimme yhdessä

alueista muodostui se osaaminen, jonka perus-

saman lounaspöydän ääreen ja palasimme ajas-

teella Åstrand valittiin nuorten valtakunnallisen

sa hiukan taaksepäin…

Myrsky-hankkeen vetäjäksi ja projektipäälliköksi vuonna 2008. Myrskyn ideana on tarjota nuoril-

Åstrand aloitti 12-vuotiaana sirkusharrastuksen,

le mahdollisuus harrastaa taidetta ilmaiseksi ja

josta tuli myöhemmin myös työ ja joka vei hänet

löytää siten omaa identiteettiään, uusia ystäviä

opiskelemaan alaa ensin Lahden sirkusammat-

ja omia vahvuuksiaan. Tällä hetkellä Myrskyn pii-

tikouluun että myöhemmin Lontooseen fyysisen

rissä on meneillään 33 eri taideprojektia ympä-

teatterin pariin. Ensimmäisen Lontoon vuoden

ri Suomen. Projektit toimivat esimerkiksi kouluis-

jälkeen Åstrand tuli Suomeen viettämään kesälo-

sa, lastenkodeissa, maahanmuuttokeskuksissa

maa, mutta jäikin sitten syksyllä niille sijoilleen Jo-

ja mielenterveyskuntoutujien parissa – ylipäätään

ensuuhun opiskelemaan paikalliseen yliopistoon

siellä, missä nuoret jo ovat. Ohjaajilla on toimin-

filosofiaa ja sosiologiaa, kunnes syksyllä 2001

nassaan apuna nuorisoalan ammattilaisia, ja he

aloitti luokanopettajaopinnot Helsingin yliopistos-

voivat myös saada koulutusta nuorten kanssa toi-

sa. LO-opinnot tuntuivat Åstrandista pitkään kui-

mimiseen ja muuta tarpeellista työnohjausta. Täs-

tenkin turhauttavilta itsestäänselvyyksiltä, sivu-

sä muutama esimerkki projekteista: Satakunnas-

aineista (mm. sosiologia, kehitysmaantutkimus,

sa työttömät sekä lastensuojelulaitoksissa elävät

uskontotiede, ympäristöpolitiikka) hän tuntui saa-

nuoret tekevät lyhytelokuvia yhteistyössä Sata-

van enemmän irti. Kasvatustieteen opintojen sy-

kunnan elävän kuvan keskuksen kanssa. Nuoret

ventävässä vaiheessa alkoi kiinnostus kasvaa

kehittelevät itse elokuvien aiheet ja ovat mukana

myös pääaineen sisältöjä kohtaan, gradussaan

tuotannon jokaisessa vaiheessa. Toisen projektin

Åstrand perehtyi nuorten harrastustoiminnan syr-

tiimoilta Turun kaupunginteatterissa on esitetty

jäytymistä ehkäisevään vaikutukseen. Graduun

kahden lastenkodissa kasvaneen pojan kirjoitta-

sisältyi kaksi tapaustutkimusta: mediassakin mai-

maa näytelmää LVR – Kuinka selvitä laitoksesta,

netta niittänyt Icehearts ja Suvelan sirkuskoulu.

joka oli tänä vuonna ehdolla vuotuisessa teatte-

rialan Thalia-gaalassa Lasten ja nuorten teatteri-

kuttelemana. Kiinnostus yhteiskunnalliseen vai-

palkinnon saajaksi. Lahdessa vielä heikosti suo-

kuttamiseen kasvoi ajan myötä, Vantaan Vihrei-

mea osaavat maahanmuuttajataustaiset nuoret

den puheenjohtajana Åstrand toimi vuosina 2008

ovat päässeet sarjakuvan keinoin ilmaisemaan

– 2012. Kuten järjestötyössä yleensäkin, puheen-

omia ajatuksiaan elämästä yläasteen MAVA-luo-

johtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä oli jäsenis-

killa.

tön ja aktiivien innostaminen ja aktivoiminen. Ihmisten kiinnostus kunnallispolitiikkaan yleensä

Myrsky-projekteihin saavat osallistua 12 - 29

voimistuu selvästi vaalien alla ja välillä on sitten

-vuotiaat nuoret. Ikärajaa on nostettu hankkeen

taas huomattavasti hiljaisempaa, Åstrand kertoo.

alkuajoilta, jotta nuoret työttömät aikuisetkin pää-

Jotta puolue menestyisi vaaleissa, on ehdolle

sevät mukaan tekemään. Myrskyn toiminnasta

löydettävä hyvä, monipuolinen kavalkadi ehdok-

tehdään myös vaikuttavuustutkimusta: Miten tai-

kaita. Politiikan asiantuntija ei tarvitse olla, mutta

de tuottaa osallisuutta? Åstrand projektipäällikkö-

mielenkiintoa ja näkemystä on löydyttävä. Kysyin

nä muun muassa ohjaa projektien kouluttajia ja

Åstrandilta, miltä kaupunginvaltuustossa olemi-

auttaa heitä suunnittelemaan toimintaansa, jär-

nen on nyt parin kuukauden kokemuksella tuntu-

jestää heille koulutusta, vastaa hankkeen viestin-

nut. Lautakuntatyöskentelyssä pääsee osallistu-

nästä ja varainhankinnasta sekä pitää yhteyksiä

maan konkreettisempaan päätäntätyöhön (esim.

moniin eri suuntiin.

kunnan uimahallimaksut), kun valtuustossa viila-

Åstrandin poliittinen ura alkoi jo 18-vuotiaana

taan enemmän suuria strategioita ja linjauksia,

Espoon kaupungin varavaltuutettuna, tehtävä,

Åstrand sanoo. Päästäkseen vaikuttamaan val-

johon hän päätyi puolivahingossa tuttavan hou-

tuustossa on henkilön perehdyttävä syvällisesti

distämään

syrjäytymisvaaras-

oman ehdotuksensa riittävän vakuuttavasti. Van-

sa olevan nuoren ja koulutus- tai

taalla pienten puolueiden edustajilla on nimen-

työpaikan, mutta monesti unoh-

omaan muiden vakuuttamisessa haastava teh-

tuu se, että nuorella on yleensä

tävä sillä isoimmilla puolueilla Kokoomuksella ja

jokin painava syy siihen, miksei

SDP:llä on yhteensä yli 50 prosentin äänivalta.

hän itse ole löytänyt paikkaansa

Puolueet jakavat lautakuntapaikat ja muut luotta-

yhteiskunnasta. Joillakin on taus-

mustoimet keskenään kunnallisvaaliäänitulosten

talla koulukiusaamista, heidän it-

mukaan, Vantaalla voit päästä esimerkiksi Heure-

setuntonsa ja vuorovaikutustai-

kan, Tikkurilan urheilutalon tai Vantaan energian

tonsa ovat heikkoja ja koko oma

hallitukseen. Oman haasteensa paikkojen jaka-

oleminen sitä myöten niin heive-

miselle tekee sukupuolikiintiö, joka määrää että

röistä, että vaikka heille järjestet-

lautakunnissa pitää olla vähintään 40 prosentin

täisiinkin koulutus- tai työpaikka,

naisedustus.

he eivät siellä pysy. Nämä nuoret tarvitsevat kokemusta siitä, että

Kysyin Åstrandilta hänen tulevaisuudensuunnitel-

hekin voivat kuulua johonkin, jos-

mistaan. Myrsky-hanke on monella tapaa hänen

sa heidät hyväksytään sellaise-

unelmiensa työpaikka, mutta sirkuselämästä hän

naan. Åstrand harmittelee, ettei

kaipaa kuitenkin luovaa, yhteisöllistä tekemis-

draamakasvatus päässyt mukaan

tä. Voi olla, että hän palaakin vielä sirkuskouluun

opetussuunnitelmauudistukseen,

opettamaan vapaa-ehtoisena tai pyrkii jonain

sillä draaman avulla kouluissakin

päivänä kansanedustajaehdokkaaksi. Åstrand

voitaisiin opetella yhteisöllisyyt-

on yliopistollamme jatko-opiskelijana päämää-

tä ja empatiataitoja. Toiset nuoret

ränään kirjoittaa vielä jossain välissä väitöskirja.

taas on jonkin oppimisvaikeuden,

Hän epäilee kuitenkin tohtorin arvonimen hanka-

kehityshäiriön tms. takia leimattu

loittavan asemia työmarkkinoilla, koska monet or-

koko koulu-uransa ajan tyhmiksi

ganisaatiot pelkäävät palkata ”liian” koulutettuja

luusereiksi, ja heille olisi tarjottava

ihmisiä epäillen näiden motivaatiota ”tavallisiin

onnistumisen kokemuksia ja apua

töihin.”

omien vahvuuksien hahmottamiseen. Onneksi on Myrskyn kal-

Keskustelimme lopuksi nuorten voinnista ny-

taista toimintaa, jossa pyritään

kypäivän Suomessa. Åstrand tuo esiin tärkeän

näitä elintärkeitä asioita nuorille

näkökulman siitä, kuinka Nuorisotakuu ja muut

tarjoamaan.

vastaavat toimet pyrkivät kyllä tarmokkaasti yhhttp://www.myrsky.info/

PEDUCALEHTI 1/2013 JULKAISIJA PEDUCA RY (SILTAVUORENPENGER 5 A, HELSINGIN YLIOPISTO) PÄÄTOIMITTAJA MONA BERGMAN KUVAT ELINA NIEMINEN, RIIKKA HELMINEN, SUSANNA JOKIMIES, SALLA KOSKI, JOANNA LUKKARILA, PETRA RAIVONEN, SUSANNA JOKIMIES, TIINA SAARELA, MONA BERGMAN, , ONA BERGMAN, TAITTO MONA BERGMAN PAINOPAIKKA KOPIJYVÄ OY TÄMÄN LEHDEN JULKAISEMISEEN ON SAATU HYY:N LEHTIAVUSTUSTA

kulloiseenkin aiheeseen voidakseen perustella