Peducalehti 3_2010

PEDUCALEHTI 3/2010

PEDUCALEHTI 3/2010 3 4 7 8 13 14 18 20 22 24 26 27

2

Pääkirjoitus Una primavera bellissima a Firenze Tervetuloa tiedeyhteisöön!

Abstraktia ajattelua vai käytännön toimia ohjaavaa etiikkaa Oodi tehotytöille Kuvia syksyn varrelta Ett halvt år i nordens minsta huvudstad Kantsii olla tutori Mieskiintiö HSE Challenge 2010 Ei orjuudelle!

Keitä he ovat?

Krääsätön ja kriisitön joulu

Pääkirjoitus Peruskoulunsa päättävät nuoret jäävät ilman toi-

nen tukijärjestelmä palvelee. Oletan, että näistä

sen asteen koulutuspaikkaa. Ylioppilaat ajautuvat

asioista päättävien ihmisten keskeinen intressi on

välivuosikierteeseen. Nuorisotyöttömyys lisään-

kouluttaa nuorista asiantuntijoita tekemään töitä

tyy. Ei mene nuorilla hyvin. Vai meneekö?

ja maksamaan veroja. Nykyinen järjestelmä kuitenkin vain kannustaa aktiivisesti hakeutumaan

Koulutuksen kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, ja

passiivisuuteen.

samaan aikaan oppilaitokset ovat (tietyistä poliittisista päätöksistä johtuen) kyvyttömiä tai halut-

Me nuoret olemme yhteiskunnan toivo. Se ei kui-

tomia vastaamaan työnantajien tarpeisiin. Vielä

tenkaan tarkoita, ettemmekö voisi olla myös lais-

suurempi ongelma kuitenkin mielestäni on (mei-

koja ja mukavuudenhaluisia.

dän) nuorten keskuudessa vallitseva asenne: ei haluta kouluttautua, koska ei haluta tehdä töitä.

On tietenkin mahdollista, että olen väärässä pai-

Ja miksi haluttaisiinkaan, kun ei ole pakko?

kassa, kun edes mietin tällaisia. On tietenkin mahdollista, että olen väärällä alalla kun yöllä töistä

Juttelin työttömän ystäväni kanssa. Toisin kuin

kotiin tultuani ja tenttiin lukiessani virtauskokemus

joillekin, hänelle työttömyys on valinta. Opiskelut

muuttuu pakonomaiseksi pänttäämiseksi – tai ret-

eivät maittaneet aikoinaan. Luvut loppuivat, eikä

keksi nukkumatin maahan. En kuitenkaan millään

työnhaussa tärpännyt heti ensimmäisellä. Kun sit-

jaksaisi uskoa, että kyky (ja halu) kuuluisaan buli-

ten Kela muisti työtöntä työnhakijaa ensimmäistä

miaopiskeluun ja itsensä kiusaamiseen on sopiva

kertaa, ystäväni ymmärsi, että vain tyhmä menisi

mittari kertomaan yhtään kenenkään sopivuudes-

kaupan kassalle kärvistelemään, kun saman tilin

ta yhtään millekään alalle… Ja niinpä varmaan

voi kuitata täyttämällä pari lomaketta ja pyöräh-

lähtisinkin asian puolesta barrikadeille – jos työn

tämällä työkkärin kurssilla kerran, pari kuukau-

ja opiskelun parista kerkeäisin.

dessa. Nyt ystäväni elää villiä nuoruuttaan kotona odottaen inspiraatiota ja uutta suuntaa elämälle.

Ihanaa syksyä ja valoisaa joulunodotusta kaikille! Polttakaa kynttilöitä, juokaa halpaa punkkua

Jos veromarkkoja kerran riittää, miksi opiskelijan

ja parantakaa maailmaa… ja lukekaa Peducaleh-

täytyy raataa jaksamisensa äärirajoille (ja ylikin,

teä. Seuraava lehti

jos katsoo meikäläisten masennus- ja opiskelu-

ilmestyy keväällä,

uupumustilastoja) ennen kuin Kela katsoo hänen

ja toimitus odottaa

ansainneen ruokarahansa. Samaan aikaan kave-

jälleen

rini saa saman – tai jopa suuremman – potin pe-

opiskelijaelämän

laamalla Nintendo Wiitä päivästä toiseen.

ihanuuksista

ajatuksia ja

kamaluuksista.

Tiedän, ettei työttömyys yleensä ole valinta ja että yhdellä jos toisellakin työttömällä on elätettävänään muitakin kuin itsensä. Sitä paitsi monelle työ

Anna

on tärkeä osa identiteettiä, ja sen menettäminen on ainakin jonkinlaisen kriisin paikka. Kaikesta huolimatta minun on vaikea ymmärtää, ketä tällai3

Janica Niironen

UNA PRIMAVERA BELLISSIMA A FIRENZE – Yksi kertomus vaihtoon lähdöstä, siellä olosta ja paluusta

Tammikuu 2009: Pitäisiköhän lähteä vaihtoon en-

23.2.2010: Vika päivä ennen lähtöä. Kämpän

si keväänä? Ruotsiin, Italiaan, Lontooseen?

pakkaamiseen menee eniten aikaa ja viimeiset muuttokuormat viedään pulkan avulla veljen va-

Helmikuu 2009: Italiaan! Paperisotaa ja hake-

rastoon. Vikasta päivästä tulee hyyyyvin pitkä ja

musten täyttämistä. Mistä mä tässä vaiheessa

illalla tulee muutama stressikyynel. Varsinkin kun

tiiän, mitä kursseja ottaa?

huomaan, että ensimmäisiksi öiksi varatun hostellin respa menee kiinni klo 20.00 ja koneeni las-

Maaliskuu 2009: Jes, pääsin Firenzeen vaihtoon!

keutuu Firenzeen vasta 23.15. Äkkiä uuden hostellin varaaminen.

Syyskuu 2009: Italian kielen preppaus alkakoon.

Olen aiemmin opiskellut italiaa noin 10 opintopis-

24.2.2010: Pelkään lentämistä ja Firenzeen lentä-

tettä, mutta nyt otan kaikki mahdolliset kurssit.

minen ei ole maailman yksinkertaisinta. Lähden

Kieliasiasta tulee eniten stressaava juttu. Puhu-

aamupäivästä liikkeelle, lennän Lontooseen, siel-

minen on niin vaikeeta, varsinkin kun sitä ei har-

tä Wieniin ja lopulta bussin kokoisella koneella Fi-

jotella Suomessa ollenkaan. Paukutetaan vaan

renzeen. Pääsen hostelliin ja respan mies on mu-

konjuktiivia.

kava ja auttavainen. Nukun sikeästi.

Joulukuu 2009: Asuntojen metsästys alkaa. Pitäi-

25.2.2010: Eka päivä. Sen muistan tarkalleen.

si varmaan ostaa lentoliputkin. Noh, kyllä sen ker-

Kiertelen uutta kotikaupunkiani ihmeissäni. Firen-

kee vielä myöhemminkin.

ze on maailman kaunein paikka. Aurinko paistaa ja lämmittää jo täällä, Suomessa taas on aivan

Tammikuu 2010: Apua, mä lähen ens kuussa!

hullut miinusasteet. Erasmus-toimistossa käynti,

Asuntojen etsintä on aktiivista, mutta mikään ei

ja koordinaattori Francesca ei anna puhua muuta

tunnu tärppäävän. Päätän etsiä asunnon paikan

kuin italiaa. Kamalaa. Selviän kuitenkin hengissä

päältä.

ja lähden jonossa olleen toisen vaihtarin, Barcelonalaisen Patrician kanssa viinilasilliselle. Illalla

Helmikuu 2010: Lennot ostettu tämän kuun 24.

menen suomalaisen vaihtarin Katin kotiin syö-

päivälle. Laura-kaveri lähti jo Sienaan kielikurssil-

mään patonkia ja juomaan viiniä. Juhlimme myö-

le, joten onneksi häneltä voi kysellä paniikkiasi-

hään perinteisissä vaihtari-bileissä. Saan kutsun

oita. Yllättävän paljon järjestelyhommaa Suomen

erääseen Erasmus-opiskelijoiden asuntoon, niin

päässä, ja joka päivälle merkattuna jokin vierai-

kauaksi aikaa kunnes löydän oman kodin. Miten

lu Kelaan, opintotoimistoon, Erasmus-toimistoon

ystävällistä! Kaikki auttavat, koska ovat olleet sa-

jne. Mutta lähtö alkaa tuntua todellisemmalta.

massa tilanteessa.

4

Helmi-maaliskuu 2010: Asun viikon Ponte Vecchi-

tuja, kun puhun heidän kieltään. Turistit alkavat

on vieressä olevassa noin 1000 vuotta vanhassa

näkyä enemmän katukuvassa (niitä käy 8 miljoo-

asunnossa. Löydän kuin löydänkin oman asun-

naa vuodessa). Onneksi olen jo konkari ja tiedän

non ja se tuntuu täydelliseltä! Muutto uuteen ko-

oikoreitit. ”Kulttuuri”-sana saa aivan uuden merki-

tiin. Kokeilen muutamaa kurssia, mutta ne eivät

tyksen elämässäni. Aukiolla saattaa yhtäkkiä olla

nappaa. Päätän aloittaa kurssit vasta huhtikuus-

pianokonsertti tai museoihin voi mennä yövierai-

sa, täysin suunnitelmista poiketen. Maaliskuussa

luille. Oma kotini on 1200-luvulta ja Michaelange-

keskityn kaupunkiin tutustumiseen, kielen opette-

lo on asunut samalla kadulla.

luun, cappucinojen juontiin, kavereiden kanssa oleiluun, ruokaan ja hyvään Chianti-viiniin.

Kesäkuu 2010: Viimeinen kuukausi. Aika on mennyt todella nopeasti. Reissailen kuin viimeistä

Huhtikuu 2010: Perhe käy kylässä ja menemme

päivää ja eritoten Sisilia ihastuttaa. Olen jo siir-

myös Roomaan. Ensimmäiset kuumat päivät. Pi-

tynyt kofeiinittomaan kahviin, koska en halua olla

dän Firenzestä enemmän kuin Roomasta, koska

riippuvainen cappucinoista Suomessa. Alan lu-

Firenze on pienempi ja intiiminpi. Aloitan muuta-

kea tentteihin. Minulla on noin 800 sivua luetta-

man kasvatustieteen kurssin ja ne ovat todella

vana italian kielistä kasvatustieteen kirjallisuutta.

mielenkiintoisia. Professorit ovat mukavia, mutta

Luetun ymmärtäminen kehittyy. Tiedossa olevat

puhuvat italiaa todella nopeasti. Olen aivan poik-

suulliset kokeet alkavat jännittää vietävästi.

ki luennon jälkeen. Kuullunymmärrys alkaa kuitenkin olla hyvä. Kielikurssi tukee oppimista ja

22.6.2010: Minulla on molemmat tentit samana

saan sieltä ystäviä. Yleisesti ottaen vaihtarit ovat

päivänä. Toinen aamulla 8.30 professorin kans-

aika nuoria ja kovia menemään. Yliopisto on la-

sa kahdestaan. Saan täydet pisteet. 10.30 alkaa

kossa yhden perjantain.

odottaminen seuraavaa tenttiä varten. Onnekseni joudun odottelemaan vain kaksi tuntia omaa

Toukokuu 2010: Osaan italiaa jo ihan ok. Perusasi-

vuoroani, mutta olen lähellä pyörtymistä ja ok-

ointi menee todella hyvin ja italialaiset ovat otet-

sentamista useaan otteeseen. Menen luentosalin

5

eteen

professorin

viereen

istumaan.

Muut odottavat vuoroaan samassa salissa ja hymyilevät sympatia-hymyjä, koska

olen

aivan

valkoinen. Keskustelen 20 minuuttia vähemmistöryhmistä ja vertailen tilannetta

myös

Suo-

meen. Tentti menee hyvin, mutta tärinä ei lähde pois. Lähden hoitamaan loput paperiasiat ja ne hoituvat. Menen kotiin ja

24.6.2010: Lähtö. Firenze vasta heräilee, kun läh-

kuulen, että lakon vuoksi lentomme on peruttu.

demme Lauran kanssa kohti Milanoa. Pelkääm-

Puhun Meridianan virkailijan kanssa puhelimessa

me, että laukkumme painavat liikaa. Ei seuraa-

40 minuuttia italiaksi ja saan varattua uudet len-

muksia. Outoa palata kotiin. Kadut ovat hirveän

not, ylihuomiselle. Koen olevani maailman paras

leveitä, autoja ja koirankakkaa on vähän, luontoa

italian puhumisessa ja olen äärettömän ylpeä it-

paljon. Ravintolassa en osaa puhua suomea.

sestäni.

Kesä 2010: Kymmenien tuhansien kuvien järjes23.6.2010: Vika päivä. Teen kaiken, mitä olen ha-

telyä, facebook-viestejä vaihtarikavereiden kans-

lunnut tehdä, mutta en vieraile Uffizissa. Syy tulla

sa, muistelua.

toistekin. Viimeisen päivän auringonlasku on sanoinkuvaamattoman kaunis ja ”fusilli con pecori-

Lokakuu 2010: Alan selvittää kurssien korvaavuus-

no romano” taivaallisen hyvää.

mahdollisuuksia. Saan kuin saankin ne hyväksiluettua

sosiaalityön

si­v uaineopintoihin.

Pa­lautan kaikki viimeisetkin paperilappu­set.­ Aloitan ALICE-kurssin italialaisen

vaih­tarin

kanssa ja saan pidettyä kielitaitoa yllä. Alan suunnitella työharjoittelua ul­ko­maille ensi kesäk­si, ehkä Ruotsiin. Ulkomailla asuminen oli yl­lättävän kivutonta ja mu­kavaa.

Suositeltavaa.

6

Tervetuloa tiedeyhteisöön!

Neiti X

Moi. Olen ensimmäisen vuoden luokanopettaja-

Merkittävä osa luentojen ja ryhmätuntien sisällös-

opiskelija, ja seuraavaksi vuorossa on ankaraa

tä on toki ollut erittäin laadukasta, mutta ei kai mi-

avautumista.

tään niin hyvää, ettei jotain raivostuttavaakin. Jostain syystä tutkijaopettajien käsitys osallistavasta

Mikäli erästä nimeltämainitsematonta kriittisen

opetuksesta tuntuu olevan itsestäänselvyyksien

kasvatustieteen Jari Sarasvuota on uskominen,

kyseleminen. Joka luennolla/ryhmätunnilla on AI-

opinahjonini on Suomen ainoa huippuyliopisto.

NA vähintään kaksi seuraavan kaavan mukaista

Jopa niin hieno paikka, että koulu-sanan käyttö

kiusallista hetkeä:

suorastaan halventaa sitä. Opiskelen nimittäin tiedeyhteisössä. Opettajani eivät ole mitä tahansa

Opettaja selitettyään asian X kysyy jotain nauret-

opettajia, vaan tutkijaopettajia. Itse en ole oppi-

tavan helppoa. Vuorossa on vaivaantunut hiljai-

las, vaan opiskelija, ja tavallisesta koulusta poike-

suus (kukaan ei kehtaa vastata). Heinäsirkkojen

ten, olemme opettajiemme kanssa tasavertaisia

sirittäessä ilmassa viuhuu kuitenkin yksi käsi. Tä-

tiedeyhteisön jäseniä, tehtävänämme tuottaa yh-

mä käsi kuuluu kaikkien tuntemalle opiskelijatyy-

dessä uutta tieteellistä tietoa. Hienoa, eikö?

pille: Kympin tytölle (anteeksi seksismi). Kympin tytöllä on kahdenlaisia vastauksia:

Tiedeyhteisö-käsite avautui minulle hiljalleen ensimmäisen periodin aikana. Pääsin tutustumaan

Opemätajusin-malli: Sisältää opettajan juuri

akateemiseen maailmaan ja sen diskurssiin (tie-

esittämän asian, hieman eri sanoiksi puettuna.

dän nyt mikä on paradigma, ja pöytää kattaessani tulen jatkossa plaseeraamaan astiat paikoil-

Työhistoria-malli: ”Mä oon siis ollu neljä

leen), mutta tätä itseisarvoista verbaaliakrobatiaa

vuotta päiväkodissa/koulussa töissä, ja...”

lukuun ottamatta ensimmäiset opiskelukokemukseni ovat olleet vähintäänkin hämmentäviä. Tie-

Molempiin puheenvuoroihin opettaja vastaa tottu-

deyhteisö onkin jotain aivan muuta, kuin mitä siltä

neesti: ”Hyvä/Olet oikeassa/Hienoa!”

osasin odottaa.

Väkisinkin sitä tulee miettineeksi, että kuinka palAinedidaktisilla ryhmätunneilla (leikkiajalla) näet

jon kyseinen tiedeyhteisötoiminta lopulta eroaa

pääsee mm. kehittelemään tanssiliikkeitä oman

siitä, kun 1. luokan sijaisena toimiessani pikku-

nimensä tahtiin, piirtelemään tusseilla, leikkimään

Ville tulee hakemaan opettajaltaan huomiota:

multilink-palikoilla, välimerkkijumppaa unohtamatta. Orientaatioviikolla saa piirtää nimensä il-

”Ope kato näitä mun Pokemon-kortteja!”

maan tiedeyhteisönenällään. Toiminnallisuuden

”Hienot on”.

vastapainona ovat järjestetyt yhteiset päiväunihetket (toiselta nimeltään didaktiikan luennot),

Kun sokerina pohjalla ovat vielä matematiikan di-

joilla itsestään kolmannessa persoonassa puhu-

daktiikan luennon satuteatteri ja lukuisten ainei-

va luennoitsija luettelee powerpoint-kalvoilta eri-

den tenttikysymykset, joihin olisin osannut vas-

näisten kasvatustieteellisen alan kirjojen nimiä, il-

tata jo yläasteella (turhaan luin ne tenttikirjat...),

mestymisvuosia ja kirjoittajia.

on selvää, että tiedeyhteisö ei todellakaan ole mikään koulu. Se nimittäin muistuttaa erehdyttävästi päiväkotia!

7

Eeva-Kaarina Salmia

Abstraktia ajattelua vai

käytännön toimia ohjaavaa etiikkaa Luokanopettajankoulutuksen maisteriopintojen teoreettisuudesta

Jätin taas luennon väliin. Oli parempaakin teke-

Pähkinänkuoressa ilmaistuna tämä juttu käsitte-

mistä. En ollut ainoa opiskelija joka ei luentosa-

lee luokanopettajankoulutuksen maisterivaiheen

lissa sinä iltana istunut takapuoltaan puudutta-

teoreettisten opintojen sisältöä ja merkitystä luo-

massa. Luennoilla käsiteltävät aiheet tuntuivat

kanopettajan työn kannalta. (Teoreettisiin opintoi-

kaukaisilta ja merkityksettömiltä luokanopettajan

hinhan kuuluvat maisterivaiheessa kurssit ope-

työn kannalta. Tai sitten ne toistivat samoja teo-

tussuunnitelmateoria ja evaluaatio, pedagoginen

reettisia käsitteitä, joista oli muodostunut jo itses-

tietäminen ja oman käyttöteorian rakentaminen,

täänselvyyksiä.

opetuksen tutkimus, joko syventävät laadulliset tai syventävät määrälliset tutkimusmenetelmät,

Olin täynnä epäilyä itseäni kohtaan. Luokanopet-

sekä pro gradu -tutkielma). Juttua varten haastat-

tajan työ. Hm. Olisiko minusta oikeastaan kos-

telin viittä maisterivaiheen luokanopettajaopiske-

kaan siihen? Vaativia vanhempia, erityisapua

lijaa ja luokanopettajankoulutuksen johtajaa Riitta

tarvitsevia lapsia ja maahanmuuttajataustaisia

Jyrhämää. Kyselin myös graduohjaajani Mirja Ta-

oppilaita, hektisiä päiviä jolloin ei edes vessassa

libin mielipidettä jutun kirjoittamisen kannattavuu-

ennättäisi käydä. Sosiaalisia ongelmia, joihin ei

desta sekä tutustuin Aleksi Gustafssonin 2008

aina kovasta yrityksestä huolimatta löydä ratkai-

valmistuneeseen graduun Helsingin yliopistolla

suja. Miksemme käsittele luennoilla näitä asioita?

luokanopettajaksi opiskelevien arvioita opinnoistaan – Teorian ja käytännön suhde sekä opintojen

Tämän jutun kirjoittaminen jännitti. Mielestäni laa-

mielekkyys.

dukas journalismi pyrkii aina säilyttämään objektiivisen näkökulman, mutta kuten yllä olevasta esimerkistä huomaa, olen tämän jutun kirjoitta-

Opiskelijoiden ääni

jana erittäin subjektiivinen. Olen silti iloinen et-

Haastattelemani opiskelijat ovat kaikki maiste-

tä ryhdyin hommaan. Juttua varten selvitystyötä

rivaiheessa

tehdessäni oma ajatteluni joutui myllerrykseen ja

Haastattelut sujuivat pitkälti vapaan keskustelun

naiivit mielipiteeni koetukselle.

merkeissä, mutta niiden runkona toimivat kysy-

8

olevia

luokanopettajaopiskelijoita.

mykset: Mielipiteesi luokanopettajanopinnoista

laittavat opiskelijaa pohtimaan omaa opettajuut-

kokonaisuutena? Kuinka olet kokenut maisterivai-

taan syvemmin. Kurssit ovat myös mahdollista-

heen opinnot? Tuleeko sinulle mieleen joitain pa-

neet oman kehittymisensä huomaamisen juuri

rannusehdotuksia maisterivaiheen opintoja kos-

reflektoinnin kautta. Parannusehdotuksina opis-

kien?

kelija ehdotti enemmän yhteistyötä kentän kanssa. Koulutus voisi esimerkiksi tarjota kurssin niil-

Haastatteluista kolme sujui henkilökohtaisesti

le, joilla ei aikaisempaa kokemusta kentältä ole,

(haastattelussa läsnä ainoastaan haastateltava

liittyen koulutodellisuudessa vastaan tuleviin käy-

ja minä). Kaksi haastateltavista vastasi yhdessä

tännön kohtiin. Esimerkkeinä opiskelija mainitsi

kysymyksiin. Haastattelut on toteutettu tänä syk-

oppilashuoltoryhmän toimintaan tutustumisen ja

synä.

vanhempaintoimikunnan periaatteet. Opiskelija kaipasi enemmän yleistä keskustelua myös van-

Ensimmäinen haastateltava opiskelija koki luo-

hempien kohtaamisesta, opettajan oikeuksista ja

kanopettajanopinnot kokonaisuutena mielekkäik-

monikulttuurisuudesta.

si, mutta myös hajanaisiksi ja tutkimuspainotteisiksi. Hän painotti, että kurssien vetäjät ovat yleisesti

Kolmas haastateltavista opiskelijoista pohti, oli-

erittäin päteviä laitoksellamme. Maisteriopinnois-

siko luokanopettajanopintojen kokonaisuus te-

sa haastateltavan mielestä opiskelijat saattavat

hokkaampi paketti, jos koulutus tarjoaisi käy-

jäädä niiden kanssa helposti yksin. Niissä harjoit-

tännönläheisiä kursseja läpi koko opintojen eikä

telut muodostavat ainoan

ainoastaan ensimmäisinä

todellisen yhtymäkohdan

vuosina. Maisterivaiheen

kentälle.

Parannusehdo-

tuksena opiskelija kysyi, minne katosivat opintojen alkuvaiheen pari- ja ryhmätentit. Esimerkiksi pe-

Minne katosivat opintojen alkuvaiheen pari- ja ryhmätentit?

opinnot opiskelija on kokenut abstrakteina ja tutkimuspainotteisina

sekä

kysynyt itseltään, tulisiko jo opiskelijan ajattelun liik-

dagogisen tietämisen ja

kua metatasolla. Opiskeli-

oman käyttöteorian raken-

ja toivoisi maisterivaiheen

tamisen kurssilla paritentti toimisi tarkoitukselli-

opintoihin mahdollisuuksia kerrata ainedidaktiik-

sena, sillä eräs kurssin kantavista teemoistahan

kaa muissakin yhteyksissä kuin harjoitteluissa.

on reflektoiminen. Vaikka kurssin ryhmissä keskustellaan paljon yhdessä, vielä tentissä toisen

Kahden viimeisen haastateltavan ajatukset liik-

kanssa kasvatustieteellisten teorioiden pyörittely

kuivat pitkälti samoja linjoja pitkin. Luokanopet-

ja pohtiminen voisi johtaa yksin puurtamista te-

tajanopintojen kokonaisuuden he kokivat mielen-

hokkaampaan oppimiseen.

kiintoisena sekä hyödyllisenä, mutta esimerkiksi ainedidaktiikan kurssit jäivät heidän mielestään

Toinen haastateltavista opiskelijoista koki luokan-

pintaraapaisuiksi. Opiskelijat kaipaavat enemmän

opettajanopinnot hyvänä kokonaisuutena. Tosin

käytännön vinkkejä oppiaineiden opettamiseen

kaksi ensimmäistä vuotta ovat hänen mielestään

liittyen. Opiskelijat sanoivat kyllä ymmärtävän-

liian hektisiä, vasta kolmantena opiskeluvuon-

sä, että maisterivaiheen teoreettisissa opinnoissa

na pystyy paremmin keskittymään ja tekemään

halutaan herättää opiskelijoiden omaa ajattelua.

omia henkilökohtaisia valintoja esimerkiksi sivu-

Esimerkiksi omien käyttöteorioiden pohtiminen

aineisiin liittyen. Maisterivaiheen opintojen kurs-

tuntui hyödylliseltä. Yleiskuva maisteriopinnois-

sit ovat haastateltavan mielestä laadukkaita ja

ta ei siitä huolimatta heillä ollut antoisa. Opiske9

lijat kaipasivat maisteriopintoihin lisää kursseja ja

opiskeluvaiheeseen enemmän käsittelyä yhteis-

keskustelua arjen haasteista. Erityisoppilaat, mo-

kunnallisesti ajankohtaisista ja merkittävistä tee-

nikulttuurisuus, oppilaantuntemus, vanhempien

moista kuten monikulttuurisuus ja erityisoppilaat)

kohtaaminen ja oma jaksaminen nousivat keskei-

sekä yhdessä tekemisen poisjääminen maisteri-

siksi teemoiksi. Vaikeiden teemojen esille nosta-

vaiheen opinnoista (tietenkin praktikumeja lukuun

misen he kokivat motivoivana ajatuksena.

ottamatta).

Samansuuntaisia tuloksia esittelee myös Aleksi

Teoreettisten opintojen merkityksellisyydestä luo-

Gustafsson 2008 valmistuneessa gradussaan,

kanopettajan työn kannalta Jyrhämällä oli pai-

jossa hän tutki Helsingin yliopistossa luokan-

navaa sanottavaa. Jyrhämä yhtyi opiskelijoiden

opettajaksi opiskelevien opiskelijoiden käsityk-

väitteeseen siitä, että opettajankoulutuksen tu-

Vasta noviisivaiheen järkytyksien jälkeen, rutiinien alkaessa pikkuhiljaa muodostua, työuransa alussa oleva opettaja alkaa oivaltaa, kuinka hyvät välineet on koulutuksesta saanut. siä opinnoistaan. Tutkimuksen mukaan Helsingin

lee tiedostaa millaista kentällä on sekä antaa tu-

yliopiston luokanopettajankoulutuksen tarjoaman

levalle opettajalle siellä esiintyvien haasteiden

teorian ja käytännön suhdetta ei voida pitää tasa-

kohtaamiseen parhaat mahdolliset välineet. Teo-

painoisena, sillä opiskelijat toivovat opintojen ole-

reettisten opintojen nähdään antavan suuntaa

van enemmän käytännönläheisiä. Toisaalta teo-

opettajan ajattelulle, rakentavan eettistä pohjaa

reettiset opinnot luovat pohjaa käytännön työlle:

niille ratkaisuille, joita opettaja joutuu työssään

teoria antaa opettajalle keinon perustella opetus-

tekemään. Jyrhämä myönsi, että ensimmäinen

taan, teoriapohja siis vaikuttaa koko ajan opetta-

työvuosi saattaa olla monelle vastavalmistuneelle

jan päätöksentekoon (Gustafsson 2008, 70).

opettajalle melkoinen shokki. Vasta noviisivaiheen järkytyksien jälkeen, rutiinien alkaessa pikkuhiljaa

Opiskelijalle uusi näkökulma

muodostua, työuransa alussa oleva opettaja al-

Itse olen kaivannut viralliselta taholta tulevaa pe-

näe tärkeinä ainoastaan osana yliopistopohjaisen

rustelua luokanopettajankoulutuksen maisteri-

koulutuksen vaatimaa statusta, vaan kokee niiden

vaiheen opintojen teoriapainotteisuudelle. Eräs

oikeasti johdattavan opettajan ajattelua eettises-

haastateltavistani kannusti minua uskaltautumaan

ti tiedostavaksi ja oppilaslähtöiseksi. Praktikumit,

luokanopettajankoulutuksen johtajan Riitta Jyrhä-

jotka luokanopettajankoulutuksessa ovat eniten

män puheille. Ennen keskusteluamme keräsin

käytännönläheisiä opintoja, ovat molemmat sijoi-

yhteen mielestäni keskeisiä, opiskelijoiden haas-

tettu opintojen ajoitustaulukossa maisterivaiheen

tatteluista nousseita kohtia. Niitä olivat muun mu-

opintoihin. Kysyin Jyrhämältä, miksi Helsingin yli-

assa teoreettisuuden painottuminen käytännön

opistossa on ainoastaan kaksi praktikumia. Opis-

kustannuksella, opettajan työssä jaksaminen (jo

kelijoiden kanssa olemme paljon yhdessä poh­

10

kaa oivaltaa, kuinka hyvät välineet on koulutuksesta saanut. Teoreettisia opintoja Jyrhämä ei

tineet, miten hienoa olisi, jos jo esimer­kiksi ensimmäisenä keluvuonna kentälle

opispääsisi

opettamista

kokeilemaan.

Jyrhä-

mä taustoitti, että tämänhetkinen ratkaisu on seurausta lä­hinnä kahdesta

takavuosi-

na yhtä aikaa toteutuneesta asias­ta:­ siirtymisestä opetuksen periodisointiin ja­ laa­ jennusohjelman

mu-

kana olosta, joka lisäsi opiskelijamäärää huomattavasti. Hän paljasti,

Jyrhämä näkee teorialla olevan osuutta opettajan

että asiasta on keskusteltu kehittämisryhmässä ja

työssä jaksamiseen. Mutta entä sitten monet yh-

var­masti paluu ainakin kolmeen harjoitteluvaihee-

teiskunnallisesti tärkeät ja ajankohtaiset teemat

seen tulee seuraaviin tutkintovaatimuksiin, vuosia

(kuten

sitten harjoittelujaksoja on ollut enemmänkin. Va-

ja vanhempien kohtaaminen), joita koulutukses-

litettavasti resurssit tai niiden puute säätelevät jo-

samme vain pikaisesti sivutaan? Eikö niiden hal-

kaista koulutuksemme tarjontaa koskevaa pää-

litseminen auta opettajaa työssään toimimaan pa-

monikulttuurisuus,

erityispedagogiikka

töstä. Esimerkik­si­­

remmin jokai­sen

verrattuna

oppilaan

niin­

mo­­ muihin

o ­p e t ­­­t a j a n k o u ­ l u ­­­t u s ­l a i t o k s i i n Suo­­­messa, Helsingin yliopiston

Opiskelijat kaipaavat enemmän käytännön vinkkejä oppiaineiden opettamiseen liittyen.

haaksi?

par­ Jyrhä-

mä kertoi, että juuri niin monikulttuuristen kuin erityisopetusta

nor maalikoulut

tarvitsevien oppi-

eivät sijaitse kam-

laiden lisääntyvä

pusalueen yhteydessä. Tämä tarkoittaa sitä, että

määrä on huomioitu koulutuksen kehittämisryh-

sekä opiskelijat että didaktikot joutuvat matkus-

mässä luokanopettajakoulutuksen tutkintovaati-

tamaan. Opetusharjoittelun ohjaaminen kuuluu

musten laadinnassa. Lisäksi laitoksen opetustoi-

myös koulutuksemme kalleimpaan opetukseen.

mikunta on suunnitellut opettajan pedagogisiin

Ehdotusta harjoittelujaksojen määrän lisäämi-

opintoihin kuuluvaa kurssia erityisyyden ja moni-

sestä luokanopettajankoulutuksessa silti valmis-

naisuuden kohtaamisesta. Kurssi olisi avoin kai-

tellaan. Jos opiskelija haluaa yhdistää teorian ja

kille koulutuksille, ja mahdollistaisi täten yhteis-

käytännön erittäin tiiviisti, voi hän linkittää yhteen

työn muiden laitoksemme opiskelijoiden kanssa.

gradun tekemisen ja maisteriharjoittelun ja valita

On myös pohdittu ajankohtaisten vierailuluento-

tutkimuspraktikumivaihtoehdon (kerätä gradunsa

jen muodossa toteutettavaa kurssia. Kurssilla siis

aineiston harjoittelussa toteuttamalla siihen liitty-

käsiteltäisi sillä hetkellä yhteiskunnallisesti pin-

vän hankkeen).

nalla olevia teemoja. Vanhempien kohtaaminen 11

tulee luokanopettajankoulutuksessa esiin paitsi

Näin opiskelijan näkökulmasta Jyrhämällä oli tar-

maisteriharjoittelussa myös oppilaantuntemuk-

jota sellaisia perusteluja opiskelijoiden haastatte-

sen kurssilla.

luista nousseille pohdinnoille, joita en ainakaan itse ollut tullut ajatelleeksi. Hienoa oli kuulla, että

Yhteistyön lisäämistä muiden opiskelijoiden kans-

muutoksia myös valmistellaan.

sa maisterivaiheen teoreettisissa opinnoissa Jyrhämä ei näe ongelmallisena. Tässä kursseja vetävillä henkilöillä on omaa vapautta päättää. Jos opiskelijat esimerkiksi toivovat enemmän pari- ja

Opiskelijoiden paras ja oppilaiden paras

ryhmätenttejä, voivat he esittää toiveensa kurs-

Opiskelijat ja heidän mielipiteensä ovat tärkeäs-

sin vastuuhenkilölle. Huomioon tulee ottaa, että

sä asemassa yliopistossa. Graduohjaajani Mirja

opiskelijat eivät voi valittaa saadessaan saman

Talib kannusti minua, kun avauduin jännityksen

arvosanan. Jyrhämä kannusti myös opiskelijoita

tunteistani tämän artikkelin kirjoittamista kohtaan.

olemaan yleisesti aktiivisia ja kertomaan oman

Opiskelijoiden toiveet voivat mahdollistaa muu-

mielipiteensä koulutuksen eri kohdista. Sydäntäni

toksen, aktiivisuus on tärkeää.

lämmitti Jyrhämän sanoessa, että opiskelijat ovat aina tervetulleita juttelemaan mieltä askarruttavis-

Välillä minusta tuntuu, että elämä on aikamoinen

ta kysymyksistä.

sekoitus eri värejä. Tämän jutun kirjoittamisprosessissa jouduin hylkäämään joitain mustaval-

Haastattelun päätteeksi Jyrhämä esitteli Interplay-

koisia asenteitani. Mutta yhdestä asenteesta en

tutkimusryhmän toimintaa. Interplay-tutkimuksen

halua koskaan luopua: Yhdessä tekemisen ja

Niin kauan, kun yliopiston henkilökunta ajattelee opiskelijoiden parasta, jotta opiskelijat puolestaan voisivat ajatella oppilaiden parasta, pystyn uskomaan koulutukseni sekä luokanopettajan työn tärkeyteen. tarkoituksena on muodostaa siltaa koulutuksen,

keskustelemisen merkityksellisyydestä! Niin kau-

induktiovaiheen, työn ja täydennyskoulutuksen

an, kun yliopiston henkilökunta ajattelee opiskeli-

välille (Connecting Academic Teacher Education

joiden parasta, jotta opiskelijat puolestaan voisi-

and Work). Tutkimuksen teemoina ovat muun mu-

vat ajatella oppilaiden parasta, pystyn uskomaan

assa yliopiston ja koulun kumppanuus sekä ko-

koulutukseni sekä luokanopettajan työn tärkey-

din ja koulun yhteistyö. Tutkimuksessa mukana

teen. Tässä jutussa oli edustettuna ainoastaan

on niin kenttäkoulun opettajia, Norssin lehtoreita

kuuden opiskelijan ja parin henkilökunnan edus-

kuin varttuneita tutkijoitakin, ja opiskelijoita opin-

tajan mielipiteet, varmasti luokanopettajan mais-

näytetöineen. Projektissa on valmistunut mm. väi-

teriopintojen teoreettisuutta voidaan katsoa lukui-

töskirja Noviisiopettajana peruskoulussa (Blom-

sista muista näkökulmista. Parasta on se, jos eri

berg, 2008).

näkökulmien edustajat voivat käydä keskenään avointa keskustelua, toisiaan kunnioittaen, mutta säilyttäen mielessään päämääränsä.

12

Oodi tehotytöille Hanna-Leena Olkkonen Meidän kaikkien luokalla on joskus ollut sellainen tyttö. Hän on yli-ihminen, hänen rinnallaan tunnemme itsemme erittäin saamattomiksi. Hänen kaltaisiaan seuratessamme päässämme alkaa soida ”Minunkin pitäisi ryhdistäytyä”. Hän on arkielämän tehotyttö.

Itse kohtasin elämäni ensimmäisen tehotytön jo ekaluokalla. Hän oli paras kaverini. Hän viittasi tunnilla, osasi piirtää ja laulaa. Hänellä oli kaunis käsiala, hän teki aina kaikki läksyt oikein ja oli paras liikunnassa, lajissa kuin lajissa. Tämän lisäksi hän harrasti jalkapalloa, luistelua ja taitovoimistelua, joissa hän myös pärjäsi hyvin (mikä selittä-

tehotyttöjä. Ei se näytä niin vaikealta, kun he sen

nee tuon liikuntatunnilla menestymisen). Kaiken

tekevät.

tämän hän teki näyttäen aina hyvältä ja mokaamatta ikinä. Hän oli luokan kaikkien poikien ensi-

Ulkoisten havaintojeni perusteella uskallan väit-

ihastus. Tämä tietenkin ilahdutti meitä muita poi-

tää, että he keskittyvät olennaiseen. Aina. He ei-

kien huomiota kaipaavia tyttöjä kovasti.

vät katsele huonoa viihdettä televisiosta, he eivät jumita tietokoneella tai netissä eivätkä he keksi it-

Seuraava havaintoni on lukiosta. Tällä tytöllä oli

selleen tekosyitä jättää jotain tekemättä.

omaperäinen pukeutumistyyli, mutta hänen ulkoasunsa oli aina huoliteltu. Hän kirjoitti älliä, kävi

Tehotytöt ovat kaikessa täydellisyydessään rai-

joka päivä salilla, leipoi Pepe-leivoksia, ompeli

vostuttavia, varsinkin kun he eivät tee koskaan

omat vaatteensa ja kävi pianotunneilla. Hän pää-

mitään väärää, eli heitä ei voi oikeutetusti kritisoi-

si ensi yrittämällä yliopistoon lukemaan kehitys-

da. Olen aina suunnattoman kateellinen tehoty-

maatutkimusta. Ei sitten mitään eettisempää kek-

töille ja minulle tulee huono omatunto, kun muis-

sinyt?

tan kuinka saamaton itse olen.

Tehotyttöjä löytyy myös meidän kampukseltam-

Kaikesta huolimatta voimme olla erittäin kiitollisia

me. He opiskelevat tehokkaasti, käyvät töissä

tehotytöille heidän olemassaolostaan ja heidän

sekä harrastavat liikuntaa ja musiikkia. He syö-

aikaansaannoksistaan. Mihin me päätyisimme-

vät säännöllisesti ja terveellisesti ja näyttävät aina

kään ilman tehotyttöjen esimerkillistä toimintaa?

hyvältä. He ovat lukeneet kaikki tenttikirjat kah-

Miten me edes tulisimme ajatelleeksi tenttikirjoja,

desti ennen kuin me muut urpot olemme tajun-

jos heitä ei olisi joukossamme? Ilman tehotyttö-

neet edes varata niitä kirjastosta.

jä olisimme kaikki hukassa. Täten kannustankin kaikkia huomioimaan ja arvostamaan tehotyttöjen

Olen monesti miettinyt tehotyttöjä. Miten he pys-

saavutuksia. Voisin nimittäin kuvitella, että täydel-

tyvät tähän kaikkeen? Me kaikki haluaisimme olla

lisyys on aika rankka olotila.

13

Fuksiaiset

maailman ym OKL Airlines

siltavuorenp

14

mp채ri kahdeksassa tunnissa - the captain

penger duploista

15

16

Fuksiristeily Konkarit tsekkaamassa karttaa Tallinnassa 17

Ett halvt år i nordens minsta huvudstad Erik Lindroos klasslärarstuderande vid Helsingfors Universitetet

När jag fick veta att Ilinniarfissuaq godkände mig

använda måske i stället för kanske, selvfølgeligt i

som utbytesstudent precis ett år sedan, blev jag

stället för förstås, och så vidare. Visst kunde jag ha

lite orolig för ett ögonblick. Skulle jag faktiskt kla-

kunnat byta till engelska, men jag gav inte upp. Å

ra mig på danska under ett halvt år i Grönlands

andra sidan var jag till och med så förvirrad med

lärarseminariet Ilinniarfissuaq i Nuuk? Jag, som

språk att det var praktiskt omöjligt att skapa ens

talar finska som modersmål och hade nyligen lärt

en enda mening på engelska. De första två ord

mig på ett eller annat sätt klara mig på muntligt

var fela ord på engelska, två nästa någon slags

svenska. Lyckligtvis hade jag med mig två stu-

blandning mellan danska och svenska och res-

denter från Malmö, en som talar svenska och den

ten finska. Inte ett under att jag fick ganska roade

andra skånska. Jag hade blivit vänner med dom

blickar från medmänniskor. Och svenskarna tyck-

på en Nordplus-projekt som vi deltog tillsammans

te också att det var roligt. Clara började med en

i Ilulissat i augusti 2009.

Erikssvenska-avsnitt i sin blogg. Där presenterade hon nya ord på svenska som jag hade kommit

I början var det nog svårt, inte bara för att danska

på, så som nysserligen (nyss+visserligen) och ut-

var någonting helt nytt för mig, men också därför

märklig (utmärkt+märklig). Så småningom hände

att de grönländska inte har varit bland andra nor-

det bara – jag bad de grönländska som försökte

diska språk lika mycket som andra nordborna. Så

tala med mig på engelska att ta det på danska i

gick det inte bara med att tala skolfinlandssvens-

stället. Någonting som jag trodde jag aldrig skul-

ka lite långsammare – jag var tvungen att börja

le komma säga.

18

På världens största ön bor det cirka 50 000 män-

de att vi kommer från Sverige och Finland, sade

niskor och det finns bara ett universitet, Ilima-

dom förlåt och välkommen. Under fritiden spela-

tusarfik. Universitetet ligger i huvudstaden, Nuuk,

de jag också i Grönlands ända basketbolllag Aja-

som har cirka 15 000 invånare. Där pluggar det

gaq-07, klättrade lilla och stora Malene, deltog i

cirka 150 studenter administration, kultur- och

den första Nuuk Pride, satte i bordet på Ilinniar-

samfundshistoria, språk och teologi. Från och

fissuaqs årsfest, åkte slalom på Sisorarfiit, vilket

med år 2008 har Grönlands äldsta utbildningsin-

originellt betyder skidlift, och sjöng i de två kör

stitut, lärarseminariet Ilinniarfissuaq, också varit

som fanns på seminariet. En, som är en ”tvång-

en del av universitetet. Seminariet är grundat år

skör” för det första årskurs och den frivilliga, som

1845 och har numera 160 studenter. Det vill säga

inte riktigt var så stor.

att en årskurs i den fyraåriga

bachelorutbildningen

inte är särskilt stor, vilket var bara bra för oss, för att vi fick ofta nästan privatutbildning. Till exempel specialiseringslinje i musik hade två utbytesstudenter, en grönländsk student och två lärare för oss tre. Så fick vi lära oss ganska unika saker, som att spela dragspel och dansa afrikansk stöveldans. Å sin sida hade vi en kajakkurs med vår idrottsgrupp, som var riktigt dyr men som universitetet betalade för oss. Pluggande var ändå inte bara spel och lek, vi fick skriva flera akademiska uppsatser, pröva workshop-arbeten och planlägga lektioner.

Grönländska folket är öppna och tar livet som det kommer – inte för komp-

Så – vad fick jag av halvåret i Nuuk? Ett nytt

licerad. Människor brukar hälsa på människor på

språk, 32 studiepoänger, många fina erfarenhe-

gatan som dom aldrig har sett förut. Trots att an-

ter, massor av nya vänner och kontakter och en

tagligen det har funnits mer rasism innan, blev vi

smal plånbok. Men det var lätt värt det. Och förs-

snart vänner med många grönländska, och blev

tås rivande längtan till det märkliga men vackra

då och då bjuden på efterfester som hedersgäs-

landet där det inte växer ett enda träd. Kalaallit

ter mitt i natten på gatan av helt obekanta män-

Nunaat, jeg skal nok tilbage en gang!

niskor. Visst fick vi höra ett par gånger att ”ni danska ska ut från vårt land” men när vi förklara-

Claras blogg: http://livetinuuk.blogg.se 19

Kantsii olla tutori Anna Kylmänen Tätä kirjoittaessani olen (jälleen kerran) kiukkuinen

eroaa kuitenkin siinä, että sitä en ole katunut ker-

ja stressaantunut. Minulla on taas liikaa tekemistä.

taakaan. Vaikka aikaa ja energiaa on kulunut aika

Tiedän kyllä, etten ole tässäkään koulutuksessa

paljon, se on ehdottomasti ollut sen arvoista.

ainut, joka kärsii kalenterintäyttämissyndroomasta (tsekkaa Hanniksen ”Oodi tehotytöille” sivulla …) Kaiken maailman kissanristiäisiä järjestäessä

Mitä me itse asiassa tehtiin?

(olen muuten oikeastikin järkännyt yhdet, koiralle

Keväällä kävimme muutamaan otteeseen tiede-

tosin) se ei kyllä aina hirveästi lohduta. Silloin sitä

kunnan ja laitoksen järjestämissä tutor-koulutuk-

vaan toivoisi, että osaisi edes joskus sanoa EI. Tai

sissa, joissa meille kerrottiin, mitä meidän pitäi-

että edes joskus ymmärtäisi, ettei jokaista omaa

si tietää koulutuksestamme ja yliopistostamme.

älynväläystä ole pakko toteuttaa ja että ihan kaik-

Mielenkiintoista oli. Oikeastaan tällainen koulutus

keen ei ole pakko lähteä mukaan.

pitäisi minun mielestäni järjestää kaikille ensimmäisen vuoden lopussa, sillä kuinka moni fuksi

Yksi näistä älyttömistä älynväläyksistä oli hakea

ihan oikeasti kevään tullen muistaa puoliakaan

tutoriksi viime keväänä. Muista älynväläyksistä se

syksyn informaatiotulvasta?

20

Kevään ja alkukesän aikana tapasimme toisiamme ja laitoksen edustajia ja suunnittelimme syksyn niin virallista kuin epävirallistakin ohjelmaa. Ainakin jälkimmäisen osalta asiaa helpotti suuresti, että omat edellisvuoden tutorimme olivat tehneet hyvää työtä ja halusivat vielä auttaa meitä. Keväällä järjestimme myös ensimmäiset sitsimme. Kivaa oli.

Loppukesästä sähköposti tuntui välillä tulvivan. Tilat varattiin ja päivämäärät lyötiin lukkoon.

Yhtey­denpito fukseihin alkoi. Tehtävänjako ja vastuualueet käytiin läpi, ettei kenenkään työtaakka kasvaisi kohtuuttomaksi… Vaikka tuskinpa kukaan meistä koki olevansa töissä. Ja sitten se alkoi.

Yhtäkkiä tekemistä ja uusia ihmisiä oli valtavasti. Oli Alma-infoa, HYY-kierrosta ja tutustumista opiskelijakirjastoon… ja ehkä vähän jotain iltaohjelmaakin. Onneksi meistä oli hitsautunut tiivis porukka, ja pystyimme hyvin kommunikoimaan ja toimimaan yhdessä. Ja tietenkin fuksit olivat ihania. Ajan myötä uudet opiskelijat ryhmäytyivät

menlinna ja Tallinna on jo nähty, mihin lähdetään

ja ”liittyivät tiedeyhteisömme täysivaltaisiksi jäse-

seuraavaksi? Who´s with me?

niksi”, ja meidän roolimme pieneni.

Tutoroiminen kokonaisuudessaan on ollut älyttöVaikka varsinkin ensimmäiset viikot olivat aamus-

män opettavaista ja HAUSKAA. Olen oppinut pal-

ta iltaan (tai aamuun…) hektisiä, ne olivat myös

jon tapahtumien järjestämisestä, ryhmänohjaami-

älyttömän kivoja. Itse asiassa välillä tuntuu, että

sesta ja ylipäänsä ihmisten kanssa olemisesta.

olisi kiva jättää loppusyksyn pimeys (ja tenttikir-

Ja ennen kaikkea olen löytänyt valtavasti uusia,

jat…) taakseen ja palata alun tohinaan ja haus-

ihan mielettömän hyviä tyyppejä eri vuosikursseil-

kuuteen. Onneksi kivat ihmiset ovat täällä edel-

ta. Keväällä etsitään taas uusia tutoreita luotsaa-

leen, vaikka aurinko tekikin katoamistempun. Eikä

maan uusia keltanokkia. Suosittelen lämpimästi

kukaan kiellä jatkamasta yhteistä hauskanpitoa.

hakemaan. (Kunhan ette vie mun paikkaa;))

Eihän vuosi ole vielä edes puolessa välissä! Suo21

Karri Mehtälä, Erik Lindroos ja Pentti Virtanen

Mieskiintiö HSE Challenge 2010 Mieskiintiön jo instituutioksi muodostuneessa

tesaaliilla HSE Golfin peruskurssille ole asiaa.

HSE Challengessa on kyse saada osallistujilleen

Sanomattakin oli selvää, että kesä ’09 oli pilal-

oikeakin opiskelupaikka. Vuodet OKL:ssä ovat

la ja vatsa kuralla. Kyynelten sotkemat aurinko-

näet jättäneet rypyt kasvoillemme ja loven lom-

puuterit on kuitenkin nyt pesty. Miksi kirjoitamme

pakkoon. Se on epistä et opet tienaa niin vähän.

preesensissä vaikka puhumme menneestä? Jos

Pentti, se partainen kaveri meistä joka osaa lu-

paavi paskoo metsään, kuuluuko siitä ääni jos ku-

kea, oli lukenut iltapäivälehden verotustiedoista,

kaan ei ole kuulemassa? Juuso, se meistä jonka

että bisnesmiehillä on ihan tolkuttomasti pätäk-

mukaan Brunbergin suukot ovat saaneet nimen-

kää. Viime vuoden karvaan tappion jälkeen ke-

sä, oli tänä vuonna se ylpeä. Kuulutti hän toreilla:

räilimme kuitenkin itsemme ja aloitimme lukupu-

”Meitsi on lukenut ja oon valmis tulemaan.” Pika-

serruksen – kyllä, jo heinäkuussa. Onhan rahan

kelaus eteenpäin ja kappas! – olimme viimeises-

eteen nyt herran tähden töitäkin tehtävä – siis oi-

sä lukupiirissä. Sauna oli kuumana ja kolmen se-

keita töitä.

pän patsaat hengittivät niskaamme.

Viimehän vuonnahan kävi niin, että Erik, se meis-

Aluksi tuttuun tapaan tarkastimme varustuk-

tä karvainen näätä, putsasi pöydän kokonaista

semme. Mieskiintiön virallinen ja ansaittu t-pai-

viidellä pisteellään. Kuorten avauksen jälkeen

ta? Check. Kynät (teroitettuina)? Check. Passi?

meille tuli täysin odottamattomana ja pyytämät-

Check. Vihta? Check. Olimme valmiit. Tommy,

tömänä yllätyksellä se, ettei näin huikealla pis-

se meistä joka on puoliksi osa-aikainen ns. kusi-

22

pää, heitti ensimmäisen veden kiukaaseen: ”Vel-

mutta vannomme että tämä on totta! Tulokset lyö-

jet, mulla on se fiilis joka on voittajilla kun ne ta-

tiin pöytään, eli kalliolle joka oli nurmikon ympä-

juu että on sisäl HSE:s ja avaa sen kuoren jos on

röimä. Oli myös muutama sammal. Topi asetteli

hyvä tulos mut ei kuitenkaan liikaa.” Kaikki muut

pyöreitä kiviä polun molemmin puolin – kyllä se

nyökkäilivät kohteliaasti ja saattelivat Tommyn ul-

Topi on niin hupsu!

ko-ovelle.

-7,5, -0,5, 1,5, 2, 13. Riittäisiköhän tämä? VoisimKoe-aamuna tunnelma oli kuin Danten Jumalai-

me viimeinkin mennä sanomaan professori Las-

sen näytelmän Helvetti-osuudesta. Paitsi että me

se Lipposelle: ”tunge kasvatuspsykologiasi sekä

ei puhuta italiaa eikä me eletty 1200-luvulla. Muu-

Macbookkisi anatomia-taloon!1” Emme päässeet

ten IHAN sama. Tapasimme toisemme virallisessa

sisään. Arvoisa Lasse. Emme tarkoittaneet äs-

kisa-asustuksessa Runeberginkadulla. Tällä ker-

keistä. Sori.

taa kokeeseen käytettävä maksimiaika riitti kaikille – siitä huolimatta että Karrin, sen meistä joka

Mieskiintiöllä oli kuulemma jotkut bileet syyskuus-

on avoin kokeiluille, salissa koe päästiin aloitta-

sa, ja kuulemma on tammikuussa myös.

maan kohahduttavan myöhään. Mihin tämä kapitalistinen maailma onkaan menossa, kun tuleva

Jäikö kaikki epäselväksi? Katso Peducalehti

maailman eliitti kysyy toinen toistaan typerämpiä

03/09 ja ilmesty tammikuussa Rexiin!

kysymyksiä kuin liikunnan didaktiikan luennolla ikään. Mistä muuten tulikin mieleen, tietääkö kukaan mistä saa luistimia? ”Silloin kun mä olin sijaistaa, niitä sai Leppävaaran Maxista”, totesi Topi, se meistä joka on espoolainen.

Aikaa ja vettä virtasi Vantaanjoessa, ennen kuin oli tulosten aika. Rystysiä myöten pureskellut kyntemme alkoivat jo herättää huomiota kaupungilla, joten oli jo voi samperi sentään aikakin.

Suomenlinnan lauttaa, joka muuten on tehty Puolassa, koristi Mieskiintiön delegaatio. Virallinen kiertopalkinto, tinasta tehty Gerissa-pokaali, oli kiillotettu ja rasvattu. Topi hyppäsi ensimmäisenä ulos aluksen kaapista. Muut tulivat perästä ja ottivat suunnaksi perinteisen tuloskirjeiden avauspaikan.

Matkalla ohitimme kirkon sekä muutaman kiinalaisen. Satelliitin avulla saimme tykö Por-

Tiesitkö ,

että...?

• Geris sa-poka ali on te • Tinan hty tina kemiall sta. i n en merk • Ensim ki on Sn mäiset . kaiverru 1930-lu k s e t ovat vulta.

• Lass e on Lip ponen.

• Geris sa-poka ali on s pyyteet aanut n tömästä imensä s u k u arvoa e puolten distävä tasastä työs • HSE tä.

Challen g e n voittaja pokaali saa n kotiin s a vuode • Geris k si. sa-poka alia voi juomakäyttää astiana myös .

voon Juuson. On outoa nähdä tuttava kännykän näytöllä, 23

EI ORJUUDELLE! Petra Korkeila Sokerihammastasi kolottaa ja suuntaat kaup-

liittyvät valitettavan usein kaakaon viljelemiseen.

paan vesi kielellä. Edessäsi on useita metrejä

Työntekijät ovat vailla oikeuksia, työsopimuksia

pitkä karkkihylly, joten joudut vaikean päätöksen

tai edes palkkaa, ja heistä suurin osa on lapsia

eteen. Tarjolla on tummaa suklaata, vaaleaa suk-

tai nuoria. Valtaosa maailman kaakaosta tuote-

laata, valkosuklaata, suklaata rusinoilla, suklaata

taan Länsi-Afrikassa, missä IITA:n (International

pähkinöillä, maustettua suklaata, 200 gramman

Institute of Tropical Agriculture) tutkimuksen mu-

levyjä, 50 gramman patukoita ja monia muita

kaan työskentelee tällä hetkelle melkein 300 000

vaihtoehtoja. Hyllyjen edessä seistessäsi suurin

9–12- vuotiasta lasta. Suurimmassa suklaantuot-

kysymyksesi on, mitä minun tänään tekisi mieli?

tajamaassa, Norsunluunrannikolla, työskentelee

Mutta kuinka usein tulet ajatelleeksi mielitekojesi

surkeissa olosuhteissa yli 100 000 lasta, joista yli

lisäksi, mistä suklaassa käytetty kaakao on pe-

10 000 on ihmiskaupan uhreja.

räisin ja keitä sen viljelemiseen on tarvittu?

Tilanne ei ole menossa parempaan suuntaan, Epäinhimilliset olosuhteet, pakkotyövoima, or-

sillä kaakaon tukkuhinta on pudonnut 25 % vii-

juus, ihmiskauppa, sortaminen, riisto, pahoin-

meisen 20 vuoden aikana. Vaikka kuluttajille tä-

pitelyt ja epäoikeudenmukaisuus – nämä kaikki

mä saattaa kuulostaa hyvältä uutiselta, tarkoittaa

24

se valitettavasti sitä, että joku muu joutuu maksa-

-sivuston, mistä löytyy tietoa aiheesta ja missä

maan kohtuuttoman hinnan siitä, että me nautim-

jokainen suomalainen voi allekirjoittaa vetoomuk-

me halvasta suklaasta.

sen, joka tullaan lähettämään Fazer-makeisten ja Panda Oy:n toimitusjohtajille 30.4.2011.

“Kun kannamme vastuuta kaukana olevista, heistä tulee meille läheisiä.”

– Paula Sainio

Teemu haluaa rohkaista ja kannustaa jokaista ihmistä toimimaan. ”Meidän tulisi taistella skeptisismiä ja epäuskoa vastaan. Onhan se niin, että yhden ihmisen on vaikea saada yksin aikaan mitään. Mutta yksilöt yhdessä muiden kanssa voivat saada aikaan suuria asioita. Uskon, että nykymarkkinoillakin kuluttajalla on voimaa ja valtaa.

Turun Vapaaseurakunnan nuorisotyöntekijä Tee-

Jos kaikki kuluttajat vaativat jotain, niin tuottajat

mu Sormunen oli viime kesänä Englannissa kris-

tekevät kyllä muutoksen, jotta haluaisimme jäl-

tillisessä tapahtumassa, missä hän kuuli kaakaon

leen ostaa heidän tuotteitaan.”

viljelyn kylmän totuuden. Yhdessä nuorisopastori Markus Nikkasen kanssa Teemu päätti selvittää, miten asiat ovat suomalaisissa suklaayhtiöissä.

Käyttävätkö ne orjatyövoimalla tuotettua suklaa-

Mitä voit siis tehdä?

1.

ta? ”Lähetimme suklaayhtiöiden asiakaspalve-

Allekirjoita vetoomus osoitteessa www.eiorjuudelle.fi

luun kyselyjä suklaan alkuperästä. Yksi suuri suo-

2.

Valitse Reilun kaupan tuotteita.

malainen suklaanvalmistaja ilmoitti, että puolet

3.

Älä käännä katsettasi pois! Jokaisen teoilla

heidän käyttämästä suklaamassasta on peräisin

on merkitystä. Levitä sanaa muille. Ei orjuu-

Länsi-Afrikasta eikä kaakaopapujen alkuperän

delle -kampanja löytyy myös Facebookista

jäljittäminen ole mahdollista. Toinen yhtiö käyttää

hakusanoilla Ei orjuudelle.

kokonaan Länsi-Afrikassa tuotettua kaakaomas-

4.

Rukoile orjien puolesta.

saa. On hyvin todennäköistä, että viljelmillä on töissä ihmiskaupan uhreja.”

Lähteet

Teemu ja Markus päättivät, etteivät voi sulkea sil-

Ei orjuudelle -verkkosivut:

miään tältä tilanteelta. ”Me emme halua taistel-

www.eiorjuudelle.fi

la suklaayhtiöitä vastaan, vaan orjuutta vastaan.

Haluamme, että suomalaiset voivat nauttia eetti-

Anti Slavery -verkkosivut:

sesti ja oikeudenmukaisesti tuotettua suklaata.”

http://www.antislavery.org/english/campaigns/

He laativat vetoomuksen, jonka tavoitteena on

take_action/cocoa_and_chocolate_background.

saada suomalaiset suklaayhtiöt valitsemaan Rei-

aspx

lun kaupan sertifioinnin tuotteillensa. Näin voisi varmistaa, että kaakaofarmien eettisyyttä valvo-

FinnWatch -verkkosivut.

taan ja viljelijät saavat vähintään Reilun kaupan

http://www.finnwatch.org/news/scripts/full-news.

takuuhinnan tuotteistaan, mikä mahdollistaisi pa-

php?1150974060

remman toimeentulon ja poistaisi lapsityövoiman tarpeen.

International Labor Rights Forum -verkkosivut: http://www.laborrights.org/stop-child-labor/co-

Teemu ja Markus perustivat www.eiorjuudelle.fi­­

coa-campaign 25

Keitä he ovat?

Niihin törmää siltiksen käytävillä usein. Ne näyt-

Peducan hallituksessa on toiminut tänä vuonna

tävät kiireisiltä ja jäävät silti juttelemaan lähes

15 opiskelijaa, neljä kasvatustieteen ja 11 luo-

jokaiselle vastaantulijalle. Ne ovat sonnustautu-

kanopepuolelta. Lisäksi Peducassa toimii aktiivi-

neet kuin muutkin kanssaopiskelijasi ja joskus jo-

sesti ihmisiä järjestämässä tapahtumia, kirjoitta-

pa huomaat heitä istumassa kanssasi samassa

massa lehteen ja valvomassa opiskelijan etuja.

luentosalissa. Ne puhuvat kummallisista asiois-

Sinäkin, kasvis tai ope, olet osa Peducaa.

ta Conddoorissa iltamyöhään ja puheen seasta saattaa kuulla omituisia koodisanoja kuten tosu,

Toimintaan voi osallistua monella tavalla. Moni

kopo ja kery. Saatat kuulla yhden kertovan, että

tykkää lähteä mukaan juuri siihen projektiin, mikä

laittaa fuksibileet eskariin ja toisen ilmoittavan,

itseä kiinnostaa. Se voi olla unelmabileiden jär-

ettei painopisteitä tarvitse pistää halkoon, koska

jestämistä, opiskelijamatkan koordinointia, kes-

ovat jo S&M:ssä.

kustelun herättämistä tasa-arvokysymyksistä tai oikeastaan ihan mitä sinä vain haluat. Osa taas

Ne kuuntelevat sinun keskustelujasi Oliviassa ja

haluaa vaikuttaa toimintaan laaja-alaisesti, ja va-

merkitsevät kommenttejasi ylös torikokouksissa.

litsee lähteä hallitukseen. Toimikausi hallitukses-

Ne valppaana kehottavat sinua antamaan kurs-

sa on kaksi kalenterivuotta ja yleisen hallitustyös-

seistasi palautetta ja kysyvät outoja kysymyksiä

kentelyn lisäksi jokaisella hallituslaisella on oma

liittyen opiskelun ja muun elämän yhteen sovitta-

vastuualueensa. Hallituslaiset edustavat kaikkia

miseen. Ne kertovat, että antamistasi tiedoista on

luokanope- ja kasvisopiskelijoita ja huolehtivat,

hyötyä keryssä tai edarissa.

että kokonaisuus toimii. Mikä on sinun tapasi olla osa yhteisöä?

He kysyvät, kuulotko sinä ”listalle” ja saat kymmeniä viestejä erilaisista tapahtumista ja kutsu-

Uusi hallitus Peducalle valitaan 23.11. klo 16.15

ja puoli-ilmaisiin kulttuuritapahtumiin. Bileissäkin

yhdistyksen syyskokouksessa Conddoorissa. Yh-

niitä on aina paikalla. Ne seisovat tiskin takana ja

distyksen kokous on sen ylin päättävä elin, jossa

tarjoavat sinulle epämääräisiä juomia tai käskevät

sinullakin on äänioikeus. Syyskokoukseen osallis-

tekemään erikoisia tehtäviä. Osa kertoo olevan-

tumalla vaikutat siihen, ketkä Peducan toimintaa

sa aktissa ja myy lippuja ovella. Jos niille erehtyy

vetävät tulevana vuonna.

juttelemaan, saattaa pian muuttua samanlaiseksi kuin he. Mutta keitä he oikein ovat?

Voisitko sinä olla yksi heistä?

Voisit. Nähdään syyskokouksessa!

Suvi Pulkkinen Puheenjohtaja Peduca ry

26

Lotta Karlsson Tätä lukiessasi jouluvalot, joulukarkit ja jouluhysteria ovat varmaankin jo kuumimmillaan: tätä kirjoittaessani olen vasta bongannut ensimmäiset joulukarkit lähiAlepan hyllyltä ja ehtinyt jo ahdistua tulevasta kulutushysteriasta. Oletan, että peducalaisista löytyy myös muita kaltaisiani, joiden mielestä jouluvalot kuuluvat Kallion hierontaliikkeiden ikkunoihin ja joulukuuset näyttävät kauniimmilta osana suomalaista tai tanskalaista metsää. Tässä muutamia vinkkejä krääsättömämpään jouluun.

•

Tee itse! Miten olisi esimerkiksi bambulangasta kudottu ikuinen tiskirätti?

Luokanopettajaopiskelija neulonee hetkessä lapasia koko sisaruskatraalle.

Pura vanha, kaapin perälle unohtunut villapaitasi ja hyödynnä lankaa. Jos käsityöt eivät luonnistu, valmista itse vaikkapa joulukakku yhteiseen joulupöytään. Mikäli käsityön didaktiikan peruskurssilla tehty kynttilälampetti on tallella, muista jotakuta sukulaisistasi sillä (takuuvarma menestys, testattu allekirjoittaneen toimesta!).

•

Opiskelijat pääsevät edullisesti useisiin teattereihin ja jopa Kansallisoopperaan. Teatteri- tai konserttiliput ilahduttavat ja osoittavat, että olet nähnyt päänvaivaa niin aikataulustalkkauksessa kuin sopivan esityksenkin valinnassa – osta lippu itsellesi ja ystävällesi, saat itsekin nauttia lahjastasi.

•

Laura Honkasalon kirjassa ”Sinun lapsesi eivät ole sinun” kommunistiperheen äiti antaa lapsilleen lahjaksi kirjastonkirjoja joulupaperiin paketoituina.

Vielä ekologisempaa on paketoida kirjat lahjapaperin sijaan sanomalehtipaperiin: dyykkaa lähimmästä lehtiroskiksesta tai säästä vanhat Hesarisi. Valitse värikkäitä ja näyttäviä aukeamia, niin saat tehtyä persoonallisen paketin.

•

Vuohi, puuntaimi tai koulupuku eivät välttämättä ilahduta sellaisenaan läheisiäsi, mutta jollekulle toiselle ne voivat olla suurikin ilonaihe. Eettisiä lahjoja voit hankkia ainakin Kirkon Ulkomaanavulta: http://www.toisenlainenlahja. fi/fi/.

•

Itsetehty lahjakortti tai kuponki voi tuntua persoonattomalta vaihtoehdolta.

Miten olisi kuponki, joka oikeuttaa eväsretkeen lintutornille kanssasi? Tai vapaalippu kolmen ruokalajin illalliselle kotiisi joulun jälkeen? Käytä mielikuvitustasi!

Hauskaa ja stressitöntä joulua sekä joulunodotusta!

Peducalehti 3/2010 Julkaisija Peduca ry (Siltavuorenpenger 5 A, Helsingin yliopisto) Päätoimittaja Anna Kylmänen Taitto Irene Auer Kuvat Irene Auer, Petra Korkeila, Anna Kylmänen, Erik Lindroos, Emma-Maaria Metsälä , Janica Niironen, Annamari Värtö, mieskiintiö Painopaikka Kopijyvä Oy

Krääsätön ja kriisitön joulu

27

”Meidän tulee viljellä ja puolustaa erityisyyttä, yksilöllisyyttä ja epäsäännöllisyyttä – siis elämää” Octavio Paz

28