Peducalehti 3/2011

PEDUCALEHTI 3/2011

PEDUCALEHTI 3/2011

3

Pääkirjoitus

4

Vähän opiskelua + PALJON elämää = fuksin opiskelijaelämä

8

Sukellus salaperäisille sitseille

10 Puheenjohtajalta 11 Inbox (234) sivu 1/55 12

Mitä ylioppilaat tänään, sitä yhteiskunta huomenna?

14 Peducalaiset ehdokkaat esittelyssä 16 Sijoita kasvatustieteilijät kartalle 18 Ilman viinaakin voi olla naamat 20 Pisteitä on tullut lisää, viivat pidentyneet, tila avartunut 27 Red Light District

2

Pääkirjoitus Musta on selkeästi tullut opettaja. Toisin kuin ta-

poh­tivat koulun ja opettajien roolia tässä kaikessa­

vallisilla ihmisillä, opettajilla vuosi alkaa elokuus-

– koulullahan tunnetusti on rooli kaikessa, mitä ta-

sa ja päättyy kesäkuussa (tai alkaa kesäkuussa ja

pahtuu. Niinpä sen sijaan, että yrittäisin sanoa

loppuu elokuussa, miten kukakin asian ajattelee).

jo­takin viisasta tai rohkaisevaa tai muutenkaan

Joka tapauksessa. Mielestäni Uusi Vuosi on juu-

mer­kittävää, haluaisin muistuttaa kaikkia siitä, et-

ri alkanut, ja on loistava tilaisuus istahtaa alas ja

tä elämä jatkuu. Taivaan pudotessa niskaankin

reflektoida mennyttä vuotta. Olkaamme siis kaik-

maa­ilmaan jää paitsi paljon hyvää, myös paljon

ki sivistyneitä ja yhteiskunnallisesti tiedostavia ja

niin­ ihanan tuskastuttavan tylsää, turhauttavaa ja

pohtikaamme, mitä kaikkea Suomessa ja maail-

ar­kista.

malla onkaan tapahtunut.

Nyt on paitsi Vuoden Vaihde, myös se aika, kun Tai ehkei sittenkään. Miettikääpä. Ylen Homoilta

illat pimenevät liian nopeasti ja kuherruskuukau-

ja kirkon jäsenkato, Pohjois-Afrikan kriisi, Utoyan

si uuttuuttaan kiiltelevien kynien ja kumien (ja ka-

surmatyöt, 9/11 -vuosipäivä ja koko vuoden vello-

vereiden) kanssa on ohi. Siispä suosittelen läm-

nut vihainen vihapuhe-puhe, vain näin muutamia

pimästi, että jokainen kynnelle kykenevä tarttuu

mainitakseni. Kuluneeseen 12 kuukauteen on

tilaisuuteen ja kääriytyy arjen harmauteen, pieh-

mahtunut paljon surua, vihaa ja pelkoa. Viimeksi

taroi sen puuduttavassa tasapaksuudessa ja loh-

viime viikolla monet suomalaiset sydämet jättivät

duttautuu sen turvallisen tylsällä yllätyksettömyy-

lyönnin – pari väliin, kun radiossa kerrottiin, että

dellä. Ei koskaan tiedä, kuinka kauan sitä taas

Joensuun normaalikoulu oli evakuoitu naamioitu-

kestää.

neen henkilön tuotua koulun pihaan epämääräisen mustan paketin ja uhkaavan viestin.

(Luultavasti ei kovin kauaa.)

Painavia sanoja ja korulauseita on sanottu aika

Anna

mon­ta. Myös niitä sellaisia, jotka ottavat kantaa ja

3

+ PALJON elämää

Mona Bergman

Vähän opiskelua

= fuksin opiskelijaelämä taiset harhaluulot. Moni ei ehkä heti usko, mutta minulle fuksivuoden alku on tarkoittanut keskusteluja aina lempinäyttelijöistä kanojen asemaan.

Se on ollut heittäytymistä mitä kummallisempiin näytelmiin. Se on ollut hiekkaleikkejä sateisella uimarannalla ja huima Dannyn keikka laivalla.

Orientaatiota opiskeluun (ja ehkä vähän elämäänkin) Fuksivuosi alkoi orientaatioviikoilla. Viikkojen tarkoitus oli tehdä tutuksi yliopiston käytänteet, kurkistaa alkaviin opintoihin, opetella tuntemaan rakennuksia ja ihmisiä jne. Tutorit ja muut vanhemmat opiskelija pitivät viikkojen aikana tehokkaasti huolen siitä, että me fuksit pääsimme orientoitumaan myös opiskelijaelämään. Ennen kuin

Mielikuvien opiskelijaelämä Opiskelijaelämä ei vaikuttanut vielä jokunen kuukausi sitten niin kovin hohdokkaalta. Nuudeleita ja tonnikalaa illalliseksi, nuhruinen opiskelijaboksi asunnoksi ja kasapäin kirjoja eristeeksi opiskelijan ja muun maailman välille, jokunen bileilta, luen­toja takarivissä torkkuen ja takaisin kirjapinon keskelle pänttäämään. Nyt lähes neljän viikon kokemuksella ja sen mukanaan tuomalla syvällä rintaäänellä voin kuitenkin kumota kaikki samankal4

oli kuultu yhdenkään kurssi nimeä, saati vielä il-

tuona päivänä ollut tietoa, kun osa nautiskeli aa-

moittauduttu opiskelemaan mitään, oli moni­fuksi

miaista laivan buffetissa, ja toiset vaelsivat (vaa-

jo ennakkopikniköinyt Koffin puistossa ja tutustu-

tekauppojen kautta) Tallinnan vanhankaupungin

nut Helsingin baarien hintatasoon Jenny Woos-

ravintoloihin. SuPerAlkossa näkyi poikkeukselli-

sa. Kuin palkkiona onnistuneista kurssi-ilmoittau-

sen paljon tuttuja samana päivänä, ja liikkeen toi-

tumisista seuraavaksi opittiin, että opiskelijalle

mintaa fuksit tukivat vähintäänkin kiitettävällä pa-

on sosiaalisesti täysin hyväksyttävää juhlia myös

nostuksella. Koko päivän tähtihetki koitti kuitenkin

maanantaisin, varsinkin kun juhlistetaan oman yli-

vasta paluumatkalla, kun meidän oma, iki-ihana,

pistomme avajaisia. Don Johnson Big Bandin sä-

Iso-D täytti laivan lavakarismallaan. Meno tanssi-

velten vaiettua lähdettiin haukkaamaan (tai nauk-

lattialla oli mahtava, kun melkein seitsemän ker-

kaamaan) evästä Suomenlinnaan. Illan päätteeksi

taa seitsemän fuksia ja tutoria tanssi ja lauloi hui-

suoritettu Peduca-kaste oli totisesti vetistä sorttia,

kean keikan alusta loppuun saakka.

kun valaa luettiin sateen piiskatessa.

Orientaatioviikot ja opiskeluun orientoituminen oli hyvä päättää aalloilla. Fuksiristeilylle lähdettiin

Opinnot alkoivat (elämän opiskelu jatkui)

aamulla unihiekat vielä silmissä, mutta ne ehtivät

Orientaatioviikkojen ohjelma oli ehdottomasti­

onneksi karista päivän aikana useaan kertaan.

opettavainen, monipuolinen ja mukaansatem-

Perinteisistä opiskelijoiden pöperöistäkään ei

paava. Mutta vaikka oli aika kurkistaa luentosa-

5

leihin ja siihen, mitä kasvatustieteellä olisi meille

tai Tuomiokirkko suoraan Suomen Turusta. Oman

tarjottavana, ei fukseilla edelleenkään ollut ongel-

ryhmäni, Pink Ladies, panostus asuihin oli myös

mia keksiä miten vapaa-aikansa saisi kulutetuksi.

melkoinen. Olkatoppauksista, kasarituulipuvuista

Hiekkakakkiaisiin oli suorastaan tunkua, kun kaik-

ja riemunkirjavista sukkahousuista oli paitsi iloa ja

ki kahdeksan osallistujaa yritti tunkea samaan ai-

piristystä harmaaseen ilmaan, niin myös mitä mai-

kaan Hietaniemen rannalle muotoilemaan unel-

niointa viihdettä ohikulkeville turisteille, jotka ikuis-

mien kampusta luontoäidin tarjoillessa jälleen

tivat rymyävän ryhmän kerran jos toisenkin. Päivä

vettä niskaamme. Laatu korvasi kuitenkin osallis-

kokonaisuudessaan oli kuin didaktiikan oppitun-

tujien määrän, ja illan aikana nähtiin mitä luovem-

ti numero yksi: leikin varjolla opiskelu käy paljon

pia hiekkaveistoksia ja taidokkaampia näytelmiä.

vaivattomammin. Samalla kun pelasimme silmät

Lopulta tiukan kisan Hiekkakakkiaisten voitosta

sidottuina jalkapalloa, kehitimme kumiankoista ja

veivät Mummot (Jasmine ja Hennariikka lisänään

pyöränpumpusta uuden pelin ja muodostimme

Joanna). Voittajat palkittiin hiekkalapioin, ja voi-

vaateketjun toisiamme riisuen, kertasimme muun

ton kunniksi kulautettiin kuohuviinit hiekkaämpä-

muassa reflektion ja evaluaation käsitteet sana-

ristä (jota ei tietenkään muistettu putsata roskista

selitysten (= juomapeli) yhteydessä.

ja karvoista ennen juomista).

Voittajaksi Fredan Tivolissa julistettiin lopulta AEnsimmäisten viikkojen huipentuma oli kuitenkin

ryhmä eli PINK LADIES! Palkinnon tonnikalat ja

”Aikamatka ihmisen menneisyyteen ja tulevaisuu-

nuudelit lämmittivät jokaisen mieltä (vaikka entei-

teen” eli fuksiaiset. Ja mitä muuta voisikaan olet-

livätkin edessä häämöttävää opiskelijan arkea) ja

taa, kun vastaan Helsingin keskustassa saattoi

Jallupullosta on iloa varmasti vielä useisiin pip-

kävellä mies kivikaudelta, jumala tulevaisuudesta

paloihin (sen verran tujua tavaraa taitaa olla).

6

Päällimmäisenä mieleen päivästä jäi kuitenkin ryhmähenki, jonka me loimme YMCA:tä Tuomiokirkon portailla tanssiessamme ja kiiviä Aleksanterinkadulla sheivatessamme. Voittajien oli helppo hymyillä ja jälkipuinti jatkui vielä monta päivää.

Oman arvioni mukaan fuksiaisten voittoon tarvittiin ainakin nämä kolme tekijää: • Saumatonta yhteistyötä (eli kovaa kannustusta ja jopa suoraa huutoa) • Jotain pinkkiä (Pink Ladies -juoma ja vaaleanpunaiset fat free vaahtokarkit saivat kiitosta tutoreilta, ja omaa näkyvyyttämme paransimme pinkeillä raidoilla, vöillä, trikoilla, hiuspannoilla…)

• Poikkitieteellistä yhteistyötä (Omien rastien lisäksi piipahdus lääkisläisten rasteilla vähän tanssahtelemassa ei tehnyt ainakaan pahaa). + Lisänä vielä aito ja oikea JOULUKUUSITANSSI sekä MEGAFONI Ensimmäinen opiskeluviikko sujui lähinnä elämää opiskellessa, mutta ei sen merkitystä pidä missään nimessä vähätellä.

Jokaisella erilainen, mutta pohjimmiltaan samanlainen Jokainen tapahtuma on ollut mieleenpainuva ja

lisäksi), kun toisille uni on iskenyt jo virallisen

erinomainen mahdollisuus tutustua uusiin ih-

osuuden päätyttyä. Hannis lausui viisaita sano-

misiin. Ne ovat olleet mahdollisuuksia parantaa

ja, kun muistutti, että joskus on luotettava siihen,

maailmaa tunteja rupatellessa, ja jopa syventää

että kaverit ovat kavereita vielä seuraavanakin

luennoilla opittua didaktisen kolmion osia yh-

aamuna, vaikka oma kisakunto ei jokaisia jatko-

teistuumin kerratessa. Lukuisat tapahtumat ovat

ja kestäisikään. Kaikkein tärkeintähän ei kuiten-

mahdollistaneet sen, että jokainen on voinut luo-

kaan ole läpikäytyjen tapahtumien määrä, vaan

da aivan omanlaisensa alun fuksivuodelle.

se mitä niillä on ollut tarjottavanaan eli kaikki uudet tuttavuudet. Ihmisethän sen kuitenkin tekevät

Etenkin A-ryhmän junnuista osa on ryvennyt läpi

– onnistuneen fuksivuoden.

jokaisen tapahtuman, kun taas toisille ehkä vain fuksiaiset on ollut pieni irtiotto arjesta. Osa on

Riemukasta ja toiminnantäyteistä opiskeluvuotta

kiertänyt jatkoilla (teekkareidenkin jatkoilla omien­

kaikille!

7

Emmi Tähtinen

Sukellus salaperäisille sitseille Mitä ikimuistoista jäikään mieleen fuksivuodesta?

Toivottavasti kaikki (varsinkin fuksit) ovat onnis-

Iloja ja suruja, roppakaupalla uusia ystäviä, pa-

tuneesti ilmoittautuneet sitsaamaan. Ettei juhliin

kottava tarve tietää mitä ihmettä tapahtuu monia-

lähtö ja etiketin hallinta tuntuisi etukäteen niin

laisten kurssien jälkeen kolmantena lukuvuonna

mysteeriseltä, raotan hiukan verhoa Pohjanhovin

sekä selvempiä ja ei-niin-selviä kuvia pitkistä ja

ja Olivian lounaspöytien välissä.

ihanista illoista. Tiivistettynä voinen näin jälkikäteen todeta, että nämä kaikki ovat osa suurempaa

Akateemiset pöytäjuhlat ovat akateemiset, eli

kokonaisuutta ”kasvamista yliopisto-opiskelijak-

meille yliopistossa akateemisesti opiskeleville,

si”. Tämä kokonaisuus tulee läpäisyperiaatteella

jotka osaamme syödä, juoda ja laulaa yhdessä

ilmi kaikesta fuksivuoden toiminnasta. Sen sisäis-

akateemisesti. Mitä se sitten tarkoittaakin, jää lo-

täminen vaatii fuksien, yliopiston ja opiskelun li-

pulta jokaisen oman harkintakyvyn varaan. Muu-

säksi myös tuutoreita ja ainejärjestöä.

tamia sääntöjä kuitenkin on ja tässä niistä oleellisimmat:

Yksi olennainen osa opiskelijaelämää yliopistossa on tutustuminen akateemiseen pöytäjuhlakult-

• Tule ajoissa! Ihan totta, sitseillä ei noudateta

tuuriin eli esim. sitseihin. Senpä vuoksi Peducan

akateemista varttia eikä sisään hiipimistä en-

tuutorit tarjoavat loistavan ja perinteisen mahdol-

nen ensimmäistä taukoa suositella. Sitä paitsi

lisuuden tutustumiseen Peducan fuksisitseillä la

myöhästyminen on epäkohteliasta.

15.10.2011.

• Pukukoodi on miehillä musta puku ja naisilla pikkumusta. Ei tarvitse joutua paniikkiin, jos ei omista mustaa mekkoa, kuten allekirjoittaneelle kävi. Juhlava siisti asu kelpaa, farkut ja vanhojentanssimekko kannattaa kuitenkin jättää kotiin.

• Sitsien vaa

rakenne kaavaa:

noudattelee

seuraa-

lauletaan-juodaan-syödään-

juodaan­-lauletaan-juodaan-lauletaan-tauko (jonotetaan vessaan ja ostetaan juomia)­ -lauletaan-juodaan-syödään-lauletaanjuodaan… Sitsimestari ja vanhemmat sitsaajat auttavat tämän noudattamisessa. Jokainen muistaa huolehtia elimistönsä oike­asta tasapainotilasta, jotta jaksaa sitsata noin 4h. Vatsa kurnien ei ehkä kannata tulla.

8

• Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa,

• Ja onko aina pakko laulaa!? Tietysti. Sehän on

että etkot ja omat aloittelut nestetankkaamisen

parasta sitseillä. Milloin viimeksi olisit laulanut

merkeissä eivät ole suositeltavia varsinkaan

Saku Sammakkoa tai Silja Linen tunnaria illal-

ensimmäisillä kerroilla. Opiskelijahintaises-

lisilla? Sitseillä on laulukirjoja, joista jokainen

ta juomasta ei ole vielä koskaan ollut sitseillä

saa ehdottaa laulua. Muutama on perinteiden

puutetta ja sen nauttimiseen on varattu run-

mukaan varattu tiettyyn hetkeen sitseillä, mut-

saasti aikaa.

ta muuten vain taivas on rajana laulujen suhteen.

• Koska tulemme tulevaisuudessa olemaan jonkin sortin kasvattajia, ovat rangaistukset­

Kaikkein parasta on ehkä kuitenkin se yhteinen

Peducan sitsien omaleimainen tunnusmerkki.

fiilis mikä sitseillä on. Pidetään hauskaa niin aka-

Jos sääntöjä ei noudata, lankeaa ran­gaistus,

teemisesti, ettei seuraavasta aamusta ole huol-

joka on sitsimestarin päätettävis­sä. Lojaalius

ta eikä seuraavana aamuna ehkä muistikuvaa

ei kuulu sitseille, joten kaverin kä­räyttäminen

murheena edellisestä illasta. Joka sitsien jälkeen

on erittäin suositeltavaa. Ja ku­ka­pa ei haluai-

päätän aamulla, että seuraavilla en sitten joudu

si lausua rakkausrunoa ­i-kielellä Peducalle tai

pöydälle enkä Alepubiin jatkoille. Tapaamme siis

demonstroida kaveri­en­ kanssa didaktista kol-

viimeistään Pohjanhovin pöydällä tai Alepubissa

miota pantomiimina.­

yön pimeinä tunteina.

9

Peducalehti 3/2011 Julkaisija Peduca ry (Siltavuorenpenger 5 A, Helsingin yliopisto) Päätoimittaja Anna Kylmänen

kuvat Mona Bergman, petra korkeila, Heidi Koskinen, katju lehtola, emmi tähtinen Taitto Irene Auer Painopaikka Kopijyvä Oy tämän lehden julkaisemiseen on saatu hyy:n lehtiavustusta 10

Puheenjohtajalta Opiskelija-aktiiviksi tulee usein päätyneeksi ihan vahingossa. Muistelenpa esimerkiksi viime vuoden syyskokoukseen eksyneitä fukseja, jotka tulivat paikalle ”ihan vaan kattomaan, et jos sit vaik ens vuonna hakis hallitukseen…”. Kokouksen päätyttyä samat, tuoreet hallituslaiset keskustelivat jo innoissaan tulevan vuoden haasteista ja siitä, mitä ensi vuonna haluaisivat hallituksessa tehdä. Moni aktiivi on rekrytoitu mukaan toimintaan pikkutunneilla tuopin äärestä. Conddoorissa vapaamuotoinen hengailu voi koitua kohtaloksesi ja yhtäkkiä huomaat luvanneesi kirjoittaa seuraavaan Peducalehteen jutun, jonka pitäisi olla valmis jo ylihuomenna…

Koulutuksissamme ei juuri tule harjoiteltua esimerkiksi esityslistojen laatimista, kokoustekniikkaa, tapahtumien järjestämistä, yhdistyksen budjetin tekemistä tai kannanottojen kirjoittamista. Kuitenkin moni peducalainen tulee tulevaisuudessa työskentelemään esimerkiksi järjestökentällä ja asiantuntijatehtävissä. Opiskeluaikana luottamustehtävissä hankittu kokemus on todella arvokasta myöhemmin työelämässä. Lisäksi nykyiset järjestöaktiivit voivat olla tulevia työkavereitasi: verkostoituminen jo opiskeluaikana voi olla hyödyksi hakiessasi ensimmäistä työpaikkaasi valmistumisen jälkeen.

Minulta kysytään usein, miten aikani riittää opiskelija-aktiivina toimimiseen. ”Miten sä oikein ehit tehä ton kaiken ja vielä opiskellakin siinä samassa?” Minun yliopisto-opintoihini aktiivitoiminta kuuluu erottamattomasti: haluan olla mukana rakentamassa ja kehittämässä parempaa yliopistoa, en pelkästään kahlata omia opintojani läpi. Ja aktiivina toimimista on monenlaista. Pahvikoristeiden askarteleminen hippisitseille on yhtä arvokasta työtä kuin yliopiston eri toimielimissä opiskelijajäsenenä toimiminen: molempia tarvitaan.

24. marraskuuta valitaan Peducalle uusi hallitus ja puheenjohtaja yhdistyksen syyskokouksessa. Ehdolle saa asettautua kuka tahansa peducalainen: kasvatustieteilijä tai luokanopettaja. Hallituksen valitsee jäsenistö, eli juuri sinä olet tervetullut äänestämään, ketkä toimivat ensi vuonna yhdistyksen hallituksessa.

Asetu ehdolle, äänestä opiskelukaveria, tuo kehittämis­ ideasi hallitukselle. Yksin tai yhdessä!

Marraskuuhun,

Lotta

Lotta karlsson

INBOX (234) SIVU 1/55 Kukapa ei joskus turhautuisi sähköpostin tuk-

Mikä mättää opinnoissasi? Perinteisissä Vii-

keutumiseen erilaisista horsebic-liikuntatapah-

niä ja­ valitusta -illoissa opiskelijat purka-

tumamainoksista tai maaperätieteen opiskelijoi-

vat ajatuksi­aan opinnoistaan ja puivat, mikä

den klusteribilekutsuista. Tapahtumia järjestetään

koulutusohjelmis­samme mättää. Illan perusteel-

paljon, ja harva meistä jaksaa osallistua jokaisiin

la kerätään palautetta, joka lähetetään eteenpäin

juhliin ja keskustelutilaisuuksiin. Ja mitä nämä

niin luokan­opet­tajakoulutuksen kuin kasvatustie-

tapahtumat edes oikeastaan ovat? Kummalliset

teiden kou­­lutusohjelman vastaaville, ja palauttei-

otsakkeet sekä epämääräiset sisältökuvaukset

siin on ta­pana myös pyytää vastauksia. Palaut-

eivät välttämättä erityisemmin motivoi osallistu-

teet on otet­tu tiedekunnassa vakavasti ja myös

maan: ”hauskanpitoa” ja ”yhdessäoloa” sekä

muutoksia on palautteiden johdosta saatu ai-

”pientä purtavaa” on luvassa melkein joka tapah-

kaan. Varaa siis kalenteriisi perjantai-ilta 4.11. ja

tumassa.

tule kertomaan,­mikä opinnoissamme on pielessä ja mihin haluaisit muutosta.

Peduca saa toisinaan palautetta siitä, että järjestämämme tapahtumat ovat pitkälti bilepainottei-

S&M -illoissa eli SuunnitteluMiitinki -tapaamisis­

sia. Bileiden lisäksi on kuitenkin paljon muutakin

sa­ on aina oma teemansa, johon kunakin iltana­

toimintaa, johon osallistua! Tässä hieman koos-

keskitytään. Vuoden ensimmäinen iltama oli suun­

tetta siitä, minkälaista toimintaa Peduca tänä syk-

nattu fukseille, ja marraskuussa järjestetään kak­si

synä järjestää: valitse mielestäsi innostavin ta-

iltamaa: 1.11. ja 29.11. S&M -illat ovat helppo tapa

pahtuma ja osallistu.

tulla mukaan Peducan toimintaan ja kuule­maan, mikä järjestössä puhuttaa tällä hetkellä. Kes­

Lokakuussa järjestetään ylioppilaskunnan edus-

kustelu on vapaamuotoista, ja hulvattomimpiin­kin

tajistovaalit, joissa on ehdolla useita peducalai-

ideoihin ja ajatuksiin suhtaudutaan positiivisesti!

sia. (Vaaleista lisää muualla lehdessä!) 11.10. on mahdollisuus tavata ja jututtaa ehdokkaita sekä

Pitkään tauolla olleet Pedagogiset kahvilat pa-

haastaa heitä kertomaan vaaliteemoistaan käyt-

laavat tänä syksynä Peducan ohjelmistoon. Kah-

täytymistieteellisen tiedekunnan vaali-iltamissa

viloissa on perinteisesti jokin teema, jota alustaa

Rexissä.

tiedekunnan

jokin alan asiantuntija, jonka jälkeen teemasta

äänestysprosentti on ollut aikaisemmissa vaaleis-

keskustellaan vapaamuotoisesti kahvin ja pullan

sa hurjan alhainen, joka tarkoittaa, ettei tiedekun-

ääressä. Ensimmäinen pedagoginen kahvila ko-

tamme ääni kuulu päättävissä elimissä niin hy-

koontuu marraskuussa.

Käyttäytymistieteellisen

vin, kuin olisi mahdollista. Siis: äänestä. Tarjolla on useita, hyviä ehdokkaita, joista valita: pidä siis

Avaa siis ainakin joskus sähköpostisi ja seuraa,

silmäsi auki, kun tulevina viikkoina liikut yliopiston

mitä Siltavuorenpenkereellä tapahtuu. Osallistu,

seutuvilla, innokkaat edaattoriehdokkaat kam-

vaikuta, ylläty, tutustu uusiin ihmisiin, herää ajat-

panjoivat kampuksella ja sen lähiympäristössä.

telemaan, opi toisilta ihmisiltä ja paranna maailmaa yhdessä muiden peducalaisten kanssa.

11

Suvi Pulkkinen

Mitä ylioppilaat tänään,

sitä

yhteiskunta huomenna?

Pian ratkaistaan taas se, mihin suuntaan yliop-

Järjestöt ovat ylioppilaskunnalle korvaamaton

pilaskuntaamme luotsataan seuraavan vuoden

työkalu opiskelijan tavoittamiseen. HYYn piirissä

ajan. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on Suo-

toimii noin 260 erilaista järjestöä, joissa opiskelijat

men vanhin ylioppilaskunta – vanhalta nimeltään

pääsevät itse osallistumaan ja tekemään. Järjes-

Suomen ylioppilaskunta. Ylioppilaskunta on ikään

töjä on aivan laidasta laitaan: aine- ja tiedekunta-

kuin opiskelijoiden oma kunta, johon jokaisella on

järjestöistä aatteellisiin ryhmittymiin ja harrastejär-

luonnollisesti automaatiojäsenyys.

jestöistä osakuntiin. Olisikin aivan hullua, jos HYY yrittäisi keskustoimistolta käsin järjestää kaikkea

Ylioppilaskunnan tehtävänä on toimia jäsenistön-

tällaista monipuolista toimintaa sen sijaan että tu-

sä yhdyssiteenä ja etujärjestönä. Sen on kyettä-

kisi järjestöjä heidän toiminnassaan.

vä kohtaamaan jäsenensä niin opinnoissa kuin vapaa-ajalla, arjessa kuin juhlassakin. Ylioppi-

Aine- ja tiedekuntajärjestöjen tärkeänä tehtävänä

laskunnan ydintehtävä on ajaa opiskelijan asiaa

on toimia alansa opiskelijoiden äänenkantajina, ja

yliopistolla ja edistää opiskelijan asemaa yhteis-

tuoda opiskelijoiden ääni ylös päättäviin elimiin.

kunnassa.

Samalla ne ovat avainasemassa, kun opiskelijat kaipaavat tietoa ylioppilaskunnasta – ei tarvitse

Joskus kuulee sanottavan, että ylioppilaskunta on

soittaa HYYn sihteerille, vaan voi nykäistä tuttua

etäinen ja kasvoton organisaatio, joka norsunluu-

Peducan aktiivia hihasta UniCafen jonossa. Nyt

tornissaan käyttää pakollista jäsenmaksua mihin

on mahdollisuus äänestää peducalainen tuttu

lystää. Näin ei kuitenkaan onneksi ole, mutta töi-

kasvo päättämään!

tä on tehtävä siinä, että kenenkään ei myöskään tarvitsisi kokea näin. Ylioppilaskunnassa valta on nimenomaan meillä opiskelijoilla, ja me saamme päättää, ketkä siellä todella vaikuttavat.

Lisää peducalaisia edariin!

Ylioppilaskuntamme ylintä päätäntävaltaa käyttää HYYn 60-henkinen edustajisto. Edustajisto-

Edustajisto päättää muun muassa ylioppilaskun-

vaalit pidetään 18.-19.10. (ennakkoäänestys 12.-

nan talousarviosta, HYYn hallituksen kokoon-

13.10.) ja vaaleissa jokaisella ylioppilaskunnan

panosta ja hallituksen tavoitteista seuraavalle

jäsenmaksun maksaneella on äänioikeus. Ää-

vuodelle sekä pitkän aikavälin linjauksista ja stra-

nestäminen on helppoa ja hauskaa, eikä maksa

tegioista. Edustajisto asettaa myös tavoitteet yli-

paljon vaivaa. Muun muassa Minervassa kirjas-

oppilaskunnan omistamille yhtiöille, kuten UniCa-

ton edessä on yksi äänestyspiste, jossa pystyy

felle.

sujauttamaan äänestyslapun vaaliuurnaan.

12

Oma ääni kannattaa antaa ehdokkaalle, johon voi

poliittisten ryhmien välinen näkemysero keskit-

luottaa. Kun äänestät tuntemaasi oman ainejär-

tyy usein ylioppilaskunnan tehtävään ja siten va-

jestösi ehdokasta voit olla varma, että hän ajaa

rainkäyttöön. Ainejärjestöläisillä on usein selkei-

juuri sinun opiskelualasi asiaa. Ylioppilaskuntaan

tä kantoja yliopiston ja ylioppilaskunnan sisäisiin

on hyvä saada tyyppi, jota voit nykäistä hihasta

asioihin, mitä taas pelkkä puoluekanta ei kerro.

myös vaalien jälkeenkin. HYYssä vaikuttaa paljon

Poliittiset ryhmät taas noudattelevat yhteiskun-

erilaisia ryhmiä, joten kannattaa ottaa selvää mil-

taan suuntautuvassa politiikassaan valtakunnan-

laisia asioita eri ryhmät ajavat ennen äänestys-

poliittisen puolueensa linjoja, kun sitoutumatto-

koppiin menemistä.

mat ryhmät näkevät HYYn ennemmin opiskelijan etujärjestönä kuin kansalaisjärjestömäisenä yh-

Keitä HYYssä oikein pyörii?

teiskunnallisena keskustelijana. Taistelu sitoutu-

HYYssä toimii sekä sitoutumattomia että poliitti-

järjestötiloista.

mattomien ryhmien välillä käydään useimmiten

sia ryhmiä. Poliiittiset ovat joko epäsuoraan tai suoraan valtakunnanpoliittisiin puolueisiin kyt-

Alla lueteltuna eri ryhmät, nykyinen paikkamäärä

köksissä olevia ryhmittymiä. Sitoutumattomien ja

edustajistossa ja mahdolliset yhteystiedot:

Sitoutumattomat eli ns. HYY-poliittiset ryhmät Helsingin yliopiston ainejärjestöläiset - HYAL edustaa ainejärjestöjä kahdeksasta eri tiedekunnasta (18) www.hyal.fi Osakunnat, eli osakuntatoimijoiden edunvalvontaryhmittymä (12) www.osakuntalainenunioni.fi HELP, oikeustieteen ja eri lääketieteen alojen tiedekuntajärjestöjen sekä kv-opiskelijoiden ryhmä (8+1) www.helphyy.fi Svenska Nationer och Ämnesföreningar (SnÄf), ruotsinkielisten osakuntien ja ainejärjestöjen ryhmä (3) www.snaf.fi Helsingin yliopiston akateemiset piraatit H-YARR (0) www.piraattipuolue.fi/h-yarr

Poliittiset ryhmät HYYn vihreät (HyVi), Maailmanpyörä-vaalirenkaassa SitVasin kanssa (6) www.hyvi.org Sitoutumaton vasemmisto (SitVas), Maailmanpyörä-vaalirenkaassa HyVin kanssa (6) www.helsinki.fi/jarj/sitvas Kansalliset ylioppilaat (KansY), eli kokoomusopiskelijat (3) www.kokoomusopiskelijat.fi/kansy Opiskelijademarit (1) www.osy.fi Keskeiset, eli keskustaopiskelijat (1) KD Helsingin Opiskelijat (1) Perussuomalaiset (0)

Peducalaiset ehdokkaat esittelyssä 13

Peducalaiset ehdokkaat esittelyssä Joe Kaljonen

433

Käyttis (HYAL) Kasvatustiede (LO), 2. vuosikurssi Anna äänesi rennolle, mutta reippaalle opeopiskelijalle.

Opiskelijan äänen pitää kuulua kovemmin!

Lotta Karlsson

434

Käyttis (HYAL) Kasvatustiede (LO), 3. vuosikurssi lottaedariin.blogspot.com, charlotta.karlsson@helsinki.fi Opetuksen määrästä ja laadusta ei voida tinkiä: opetus ei saa jäädä tdk:ssamme tutkimuksen varjoon!

Marina Lampinen

437

Käyttis (HYAL) Kasvatustiede (LO), 4. vuosikurssi Käyttiksen opiskelijoiden äänen tulee kuulua ylioppilaskunnassa, haluan jatkossakin olla puhumassa sillä!

Gerissa Lyyra

225

Sitoutumaton Vasemmisto – Obunden vänster / Maailmanpyörä Kasvatustiede (LO), 4. vuosikurssi www.helsinki.fi/jarj/sitvas/vaalit2011 Ylioppilaskuntamme on osa yhteiskuntaa. Haluan sen toiminnan pysyvän monipuolisena & raikkaana.

14

Juho Nevalainen

438

Käyttis (HYAL) Yleinen ja aikuaiskasvatustiede, 3. vuosikurssi Vaalimottoni on oppiminen, yhteistyö ja hauskuus.

Iiris Niinikoski

440

Käyttis (HYAL) Kasvatustiede (LO), 2. vuosikurssi iiris.niinikoski@helsinki.fi, FB-ryhmä: Käyttis (HYAL), www.hyal.fi Järjestöjen tuista ja tiloista ei leikata!

Tuttu kasvo puolustamaan Käyttistä ja sen opiskelijoita.

Suvi Pulkkinen

442

Käyttis (HYAL) Kasvatustiede (LO), 4. vuosikurssi suvi.pulkkinen@hyal.fi, www.hyal.fi/kayttis Neuvontaa ja tukea opintoihin opiskelun kaikissa vaiheissa.

Panostusta opetukseen ja sen laatuun!

Annis Riekkinen

238

Sitoutumaton Vasemmisto – Obunden vänster / Maailmanpyörä Kasvatustiede (LO), 2. vuosikurssi FB-ryhmä: Punakynä teroitettuna – Annis HYY:n edustajistoon!

Haluaisin, että HYYn rooli ja vaikuttamismahdollisuudet olisivat selvät kaikille opiskelijoille!

Pekka Syrjänen

446

Käyttis (HYAL) Yleinen ja aikuaiskasvatustiede, 3. vuosikurssi pekka.syrjanen@helsinki.fi Haluan tuoda yliopistoon enemmän poikkitieteellisyyttä!

Näin syntyvät parhaat uudet ideat(/bileet)!

15

Gerissa lyyra

Sijoita kasvatustieteilijät kartalle Tulin valituksi vaihtoon lukuvuodeksi 2011-2012

tä. Kannataa siis hakea kiinnostavinta paikkaa.

ja kiinnostuin siitä, missä muut ovat käyneet tai

Jos valmista sopimusta ei ole yliopistoon, jossa

minne he ovat menossa. Kysyin asiaa kevääl-

haluaisit opiskella, voit järjestää paikan itsellesi

lä Peducan sähköpostilistalla ja sain runsaasti

myös omatoimisesti, mutta joudut hakemaan ra-

vastauksia. Useassa sähköpostissa tarjouduttiin

hoituksen vaihdollesi myös itse, esim. Free Mo-

myös kertomaan enemmänkin vaihtoon hakemi-

ver-stipendin. Googlettelemalla voit etsiä erilaisiä

sesta tai siellä olemisesta. Kiitokset vastauksista!

organisaatioita, jotka välittävät vaihto-ohjelmia, jos koet liian hankalaksi järjestää kaiken itse.

Kuten kaikkeen muuhunkin, löytyy (jos löytyy) Almasta paljon tietoa vaihtoon hakemisesta

Tavallisesti vaihtoprosessi on kaksivaiheinen. En-

(Opiskelu, tuet ja palvelut -> Opintopalvelut ja

sin kotiyliopisto hyväksyy vaihtoonlähtemisen ja

kansainväliset asiat -> Opiskelu ulkomailla). Yk-

sitten kohdeyliopisto tulijan. Vaikka opinnot hy-

sinkertaisinta on hakea oman laitoksen tai tiede-

väksytään tutkintoon vasta vaihdosta paluun jäl-

kunnan vaihtopaikkaa, mutta yhtä mahdollista on

keen, täytyy vaihtohakemukseen liittää suunni-

hakea muiden laitosten ja tiedekuntien paikkoja.

telma opinnoista, jotka aiot suorittaa ja kurssit,

Vaihtopaikat ovat ensisijaisesti sen yksikön opis-

jotka ne mahdollisesti korvaisivat kotiyliopistosi

kelijoille, jolla on vaihtosopimus kohdeyliopiston

opinnoista. Motivaatiokirjeen kirjoittaminen suo-

kanssa, mutta paikkoja jää joka vuosi käyttämät-

riutuu hetkessä verrattuna WebOodin klikkailuun

16

ja kurssien etsimiseen vieraan yliopiston sivuilta.

Joihinkin kohteisiin vaaditaan myös kielikokeen suorittaminen. Jos epätoivo meinaa iskeä, kannattaa käydä juttelemassa vaihtokoordinaattorin kanssa.

Suurin osa vastanneista lähti puoleksi vuodeksi Eurooppaan, mutta muutamat suuntasivat kauemmaksi. Koko lukuvuodeksi lähdettiin Espanjaan, Maltalle, Ruotsiin ja USA:han.

Löydätkö seuraavat paikat kartalta?

Australia: Melbourne Belgia: Leuven Chile: Santiago Espanja: Barcelona, Madrid Grönlanti: Nuuk Islanti: Reykjavík Iso-Britannia: Glasgow, Liverpool Italia: Firenze Kreikka: Thessaloniki Malta Peru: Lima Ruotsi: Göteborg, Tukholma, Uumaja Saksa: Erfurt, Essen Singapore Tansania: Dar es Salaam Tsekki: Praha USA: North Carolina Venäjä: Pietari

Näin liityt Peducaan Maksa verkkopankissa ja täytä lomake mallin mukaan: Maksun saaja: Peduca ry Tilinumero: 660100-3366341 Viestikenttä: Jäsenmaksu, nimi, kotipaikka, laitos (ktl/okl) ja aloitusvuosi Summa: 6 euroa Maksukuittia vastaan saat jäsentarran opiskelijakorttiisi. Jäsenmaksun voit hoitaa myös Peducan tapahtumissa suoraan kassaan.

Näin liityt peducan sähköpostilistoille Peduca-lista on tarkoitettu Peducan ja muiden opiskelijajärjestöjen tiedotteille sekä tapahtumamainoksille. Lista pyrkii tiedottamaan ajankohtaisista opiskelijan elämään, opintoihin ja ainejärjestötoimintaan liittyvistä asioista.

Peduca-tiedottaa -lista on kevyempi versio Peducalistasta. Sille välitetään ainoastaan Peducan ajankohtaisia tiedotteita, kokouskutsuja ja tapahtumamainoksia. lista löytyy myös blogin muodossa osoitteesta peducatiedottaa.blogspot.com.

PEDUCA-SIJAISLISTAlla tarjotaan lyhyitä luokanopettajan sekä jonkin verran myös aineenopettajan sijaisuuksia.

Listoille liitytään Kirjoittamalla ensimmäiselle viestiriville subscribe peducalista / subscribe peduca-tiedottaa / subscribe peduca-sijaislista ja lähettämällä viesti osoitteeseen majordomo@helsinki.fi. jätä otsikkokenttä tyhjäksi.

17

Kati Kotamäki

Ilman viinaakin voi olla

naamat

Hanna-Leena Olkkonen kirjoittaa Peduca-leh-

on life” -periaatteella, saaden energiaa hölmöi-

dessä (Peduca-lehti 1/2011) siitä, miten hän-

lyyn hyvästä musiikista ja ystävistä. Lähden mu-

tä ja hänen ystäväänsä on syrjitty heidän alko-

kaan niihin tyhmimpiinkin juttuihin ihan selvin

holittoman tai vähäalkoholisen elämäntapansa

päin, tanssin hulluna tanssilattialla, rakastan­ pel-

takia. Olkko­nen kertoo, kuinka hän on kokenut

leillä valokuvissa ja olen hyvin usein läsnä opis-

jääneensä opis­kelijayhteisön ulkopuolelle siksi,

kelijabileissä, kuten myös niiden jatkoilla ja ja-jat-

ettei jokaisissa­ bileissä kittaa naamaansa ilojuo-

koilla. Olen täysillä mukana, kuten kaikki muutkin,

mia useiden muiden opiskelijoiden tavoin. Olk-

joutumatta seuraavana aamuna potemaan muu-

konen sanoo juomattomuuden olevan viisas te-

ta kuin väsymystä. Yksi parhaimmista ja kauiten

ko, sillä alkoholi tuot­taa paljon haitallisia asioita

eläneistä vitseistä sekä opiskelukavereitteni että

yhteiskunnassamme.­

muidenkin ystävieni keskuudessa onkin jossakin vaiheessa iltaa tokaista ”Kati on niin naamat!”

Kuulin Olkkosen jutusta ystävältäni, joka kehotti

Mielestäni kyse on persoonasta: siitä, miten itse

minua lukemaan kyseisen artikkelisen. Lukiessa-

käsittää muiden ottavan oman alkoholittomuuden

ni jo ihmettelin, miten Olkkosen ja tämän ystävän

ja miten siihen itse suhtautuu. Itse suhtaudun hy-

kokemukset eroavat niin täydellisesti omistani.

vin myötämielisesti omaan poikkeavaan elämän-

Koin sympatiaa Olkkosta ja tämän ystävää koh-

tapaani. Omassa lähipiirissäni absolutismini ote-

taan siitä, että hän oli kokenut tällaista syrjintää ja

taan myös lämmöllä vastaan.

pahaa oloa lämminhenkisessä tiedeyhteisössämme. Itse en osaisi kuvitellakaan opiskelijakaverei-

Alkoholin juominen on usein hyvin sosiaalinen

deni syrjivän minua tai ketään muutakaan millään

tapahtuma, varsinkin opiskelijapiireissä. Mui-

lailla, liittyen elämänvalintoihin tai muihinkaan

den tilatessa baarissa olutta tai muita hanatuot-

ominaisuuksiin.

teita, otan minä cokiksen. Vaikka juomassani ei ole alkoholia, huomaan tarvitsevani sitä ollessa-

Olen itse absolutisti. En ole koskaan kokenut hu-

ni tilanteessa muiden juovien henkilöiden kans-

malatilaa enkä juonut enempää kuin puolikkaan

sa. Minullekin tulee jano! Se, että on jotakin pien-

sii­derin joskus yhdeksännellä luokalla. Moni on

tä tekemistä keskustelun ohessa, tuntuu tekevän

ky­­sellyt minulta miksi en juo ja epäillyt juomatto-

kanssakäymisestä sujuvaa ja rentoa.

muuteni liittyvän jollakin muotoa uskontoon ja uskooni. Näin asia ei kuitenkaan ole. En ole vielä

Juominen aiheuttaa erilaisia reaktioita ihmisissä:

kos­­kaan pyytänyt ehtoollisella alkoholitonta vii-

yhdestä tulee filosofinen, toisesta riehakas, kol-

niä.

mannesta lipevä. Eikä reaktio toki ole joka kerta sama. Samalla tavalla minäkin saatan joissakin

Yksi suurimmista syistä omaan juomattomuuteeni­

juhlissa riehua sydämeni kyllyydestä kuin kuusi-

on se, etten koe tarvitsevani alkoholia. Elän ”High

vuotias lapsi, kun taas toisissa kekkereissä saa-

18

tan istua sohvalla ja jutella syvällisiä jonkun kans-

nauttinut tuutoroinnista hyvin paljon, huolimatta

sa. Itse nautin ystävieni alkoholikäyttäytymisen

siitä, että monet juhlat ovatkin olleet kosteat. Olen

seuraamisesta hyvin paljon! Naureskelen hurjasti

harmissani siitä, että Olkkonen on kokenut tuu-

heidän jutuilleen ja teoilleen, mutta en lainkaan

toroinnin niin alkoholikeskeiseksi. Ymmärrän ja

ivallisesti, vaan täysin hyväntahtoisesti! Tänäkin

tiedän kyllä, että tuutorit ja tuutoroitavat käyttävät

vappuna sain naureskelun aihetta kännipäisten

tapaamisissaan huomattavia määriä taikajuomia.

ystävieni päässä seisovista silmistä, hienoista

Tästä huolimatta koen opiskelijatapahtumissa ta-

tempuista ja loistavista letkautuksista (joista muu-

pahtuvan alkoholinkäytön suuren kritisoimisen

tamista jäi kaunis muisto haalareihinkin). En kui-

hieman kohtuuttomaksi.

tenkaan väitä ystävieni olevan tylsiä ja flegmaattisia ollessaan selvin päin.

Aloin pohtia alkoholittomia ja alkoholillisia juhlia luettuani Olkkosen kirjoituksen ja kuultuani ystä-

Yksi Olkkosen kom­menteista syrjivästä ilmapiiristä­

vieni ajatuksia aiheesta. Pohdimme yhdessä sitä,

on tuutoroinnin sa­ralta. Olen itse toiminut tuutorina­

miksi joihinkin tapahtumiin täytyy erikseen mai-

neljä kertaa, käyden silloinkin useis­sa bileissä ja

nita, että paikalla juodaan tai ei juoda alkoholia.

illanvietoissa. Kukaan tuutoroi­tavani, saati sitten

Approt ovat päivänselvä juopumishakuinen ta-

toiset tuuto­rit, eivät ole sa­noneet halkaistuakaan

pahtuma, mutta esimerkiksi Peducan fuksipesis

pahaa sanaa liit­tyen elämäntapaani. En ole myös-

ja sauna aina syksyisin on ollut monelle promil-

kään kokenut ol­leeni millään muotoa erityinen tai

leton ”OPM”-merkinnästä huolimatta. Minusta on

hyvin erilainen johtuen holittomuudestani. Olen

hienoa, että alkoholittomia tapahtumia kaipaaville järjestetään kestejä, joihin saa tulla vain olemaan.

Mietin vain, miksi muihin juhliin ei saisi tulla vain olemaan holiton.

Syrjinnän sijaan saan usein myönteistä palautetta alkoholittomasta elämäntavastani. Tutut ja tuntemattomat tulevat päihtyneinä tai selvin päin kertomaan minulle, miten arvostavat sitä, että en juo. Hekin, kuten Olkkonen, ihmettelevät, miten selväpäinen voi kestää nähdä riehuvia känniääliöitä ympärillään jokaisissa kemuissa. Toivon, että jokainen känniääliö jaksaa katsella minua riehumassa jokaisissa kemuissa.

Kirjoittaja on absolutisti, tuutori ja seurakuntaneuvoston jäsen 19

Pisteit채 on tullut lis채채, viivat pidentyneet, tila avartunut

min채 ja gustave, joonas suomalainen / media

Kirjoitus kuvataiteen sivuaineopintojen tarjoamasta mielenliikutuksesta.

20

Joonas Suomalainen

On muistettava se tärkeä tosiasia, että lapsen sielullisen elämän hienot ilmaukset jäävät huomaamatta aikuiselta, joka voi tietämättään kumota tuon elämän luonnolliset suunnitelmat ja vangita sen rakentamiensa esteitten rajoihin.

– M. Montessori

Menneen lukuvuoden kuvataiteen didaktiikan si-

todeta kuinka onnekas saattoi olla päästessään

vuaineopinnot päätettiin huhtikuun alkupuolella

tähän porukkaan.

Kukkuluuruu -näyttelyllä. Vaikka monella kanssaopiskelijalla oli vielä kurssien kanssa tekemistä,

Kun erääseen tiedekunnan julkaisuun pyydettiin

oli Kukkuluuruu eräänlainen päätös, viimeinen

juttua näyttelyn tiimoilta, ajattelin henkilökohtai-

siveltimenveto maalaukseen. Minervan kirjaston

semman pohdinnan kertovan enemmän siitä mitä

aulassa ollut näyttely tarjosi kurkistuksenomaisen

sivuaineopinnot ovat minulle tarjonneet. Jos joku

katsauksen siihen, mitä opettajankoulutuslaitok-

kaipaa yleisemmin tietoa koulussa annettavasta

sen kuvataiteen sivuaine piti sisällään.

taideopetuksesta ja kuvataiteen sivuaineopiskelijoiden ajatuksista tuon kokonaisuuden opiskelus-

Näyttelyssä oli runsaasti mielenkiintoisia ja mi-

ta, löytyy kaikki oleellinen Educatorista 1/2009.

tä kummallisimpia töitä. Epätavallisen luonteva avoin ryhmä mahdollisti monipuolisuuden ja mie-

Tarkoituksenani on tuoda ilmi osa karttuneesta

likuvituksellisuuden. Kiitos tästä kuuluu opiskeli-

tiedosta, sen aiheuttamasta huolesta ja samal-

joiden lisäksi opettajalle. Monella tavalla merkit-

la mitata kuvataiteen sivuaineen opiskelutapaa,

tävä vaihe opinnoissa ja elämässä oli samalla

jossa kuvallisten tehtävien lisäksi syvennyimme

mentorimme Raili Lehtolaisen viimeinen opetet-

itseämme kiinnostaviin asioihin kulloinkin opis-

tava sivuainekokonaisuus ja jälkeenpäin voi vain

kelluista kokonaisuuksista. Tämän erilaisen suo21

ritustavan vuoksi haluan tuoda esiin kokemuksia-

suuden kanssa. Se on tuntunut päälle liimatulta,

ni yliopisto-opiskelusta ja tästä nimenomaisesta

jopa tekosyyltä resurssien puutteeseen ja kontak-

suunnasta lähestyä opiskeltavia asioita.

tiopetuksen vähyyteen. Kenties odotin analyyttisempaa otetta opiskeltaviin asioihin, rohkaisua

Kurssit eivät tuntuneet suoritetuilta vaan koetuilta.

tutkimaan niiden sisältöjä omista lähtökohdista

Jokainen tehköön johtopäätöksensä siitä, voisiko

käsin perustietoja ja -taitoja tietenkään unohta-

tätä mallia käyttää enemmän muissakin aineissa

matta. Opettajankoulutuslaitosta vaihdettuani en

tai onko käytäntö ollut hedelmällinen. Hyvältä se

ole huomannut tutkimuspainotteisuuden näkyvän

on ainakin tuntunut.

muussa muodossa kuin tenttien määrän kasvussa, harvassa oppiaineessa tarjotaan edes toista

Vanha hyvä

vaihtoehtoa. Opetuksen järjestämisen kannalta

Ensin siis muutama sana opiskelusta opettajan-

Vaikka tenttien ideana on osoittaa miten keskei-

koulutuslaitoksissa, josta minulla on kokemusta

set teemat, esimerkit ja aiheet on opittu ja si-

kahden lukuvuoden verran.

säistetty, tuntuu parin tunnin vastausaika melko

se on toki tehokasta, mutta kuinka motivoivaa?

humoristiselta päämäärään nähden. Kurssi suoritettu, onnea opintoihin! Mutta mitä jää mieleen?

käläisen opettajankoulutuksen tutkimuspainottei-

Opiskelutavassa on jotain buliimista; tietoa ahmi-

Joonas Suomalainen

Olen joutunut kuluneena vuonna painimaan tä-

22

taan kunnes se oksennetaan tenttivastaukseen

tämiseen ja sen käsittelyyn. Oman työn kehittä-

jäsentymättömäksi sotkuksi.

minen ja yhteiskunnallinen valveutuneisuuskin vaikuttavat todellisilta asioilta, kun ajattelun loo-

Opiskelumalli on vinossa ajatellen jonkin itseä kiin-

gisena seurauksena herää ideoita ja havaitsee

nostavan aiheen tarkempaa tutkimista ja opitun

epäkohtia.

tiedon syvempää soveltamista, melko arvokkaita asioita siis. Opettajankoulutuksen yhtenä tehtävänä on tarjota meille aineksia kasvaa tutkivaan opettajuuteen, joka tällä hetkellä tuntuu kaukai-

Taideopetuksen kansallinen sivistystehtävä

selta tavoitteelta opiskelutapoihin nähden. Voisi-

Sitten itse asiaan. Tuntuu oudolta havaita että

ko näitäkin asioita sisällyttää vahvemmin opiske-

eräät peruskäsitteet, joiden olisi luullut jo aikoja

luun jo alusta alkaen?

Tuskin kukaan opiskelun jälkeen tai tutkimusta

tehdessään

ahmii ja suoltaa tietoa samalla lailla kuin

Opiskelutavassa on jotain buliimista; tietoa ahmitaan kunnes se oksennetaan tenttivastaukseen jäsentymättömäksi sotkuksi.

opintojen aikana. Jotenkin

luulisi,

että

kandidaatin tutkielma tai gradukaan eivät tuntuisi

sitten selvinneen, voivat nousta julkisessa kes-

niin isoilta, hankalasti lähestyttäviltä ja rajattavil-

kustelussa kummittelemaan täysin väärin tajut-

ta töiltä, jos ajattelevampaa kirjoittamista olisi teh-

tuina. Tällä tarkoitan erästä viimeisimpien edus-

nyt siihen mennessä enemmän. Lisäksi Helsingin

kuntavaalien alla ilmestynyttä vaaliohjelmaa ja

yliopiston luokanopettajakoulutuksen mainitaan

erityisesti sen kulttuuripoliittista linjausta – sitä,

kouluttavan omaa työtään kehittäviä ja yhteiskun-

jolla lunastettiin yhden Suomen suurimman puolu-

nallisesti valveutuneita, monipuolisia asiantun-

een paikka eduskunnassa. Ohjelmassa todetaan

tijoita. Tämäkin päämäärä tuntuisi olevan helpommin

saavu-

tettavissa, jos opiskelijoilla olisi malli ja selkeä

mahdollisuus

Onko uskottu kuvataiteen merkitykseen olla osaltaan mukana edes hieman helpottamassa ihmisenä olemista?

aktiiviseen sisältöjen tutkimiseen,

niiden

käsittelyyn ja päivittämiseen omista lähtökohdista

merkittävimpien taiteellisten tekojen tapahtuneen

käsin. Tämän ytimen ymmärtäminen voisi kehit-

menneillä vuosisadoilla ja taiteen tukemisen olisi-

tää monipuolisesti ajattelua, synnyttää herkem-

kin keskityttävä tuon kallisarvoisen vaalimiseen

min uusia ajatuksia ja siten kenties aktiivisempia

ja sen arvostuksen lisäämiseen, ”Tekotaiteelliset

vaikuttajia.

postmodernit kokeilut sen sijaan olisi syytä jättää taloudellisesti yksittäisten henkilöiden ja markki-

Hyvässä ohjauksessa, Railille kiitos, olen päässyt

noiden vastuulle.” Tämän kuullessani tuntui, ettei

näkemään ja kokemaan itselleni merkityksellisen

sanoja löydy. Oli yksinkertaisesti liian paljon sa-

tavan opiskella. Tämä tapa aktivoi tyystin erilail-

nottavaa. Millaista sivistystä taideopetus on tar-

la ja tarjoaa paremmat lähtökohdat tiedon syven-

jonnut heille, jotka yhtyvät tuohon tunnelmointiin?

23

Samaan aiheeseen liittyvä huoli ilmaistiin jo 50

veistostensa puolesta jonkin muun maan taide-

vuotta sitten, jolloin taidemaalari ja professori

historiaan. Esimerkkejä on lukuisia, eikä kansal-

Erkki Koponen kirjoitti ´kansallisen taiteen´ vää-

lisen identiteetin verukkeella omaan kuoreen sul-

rinkäytöstä ja termillä harhaanjohtavasta tunnel-

keutuminen milloinkaan synnytä uutta ja kestävää

moinnista jollakin ikiaikaisella, perinteisellä ja vah-

kulttuuria. Volter Kilpi kirjoitti jo 1917 vastineensa

valla suomalaisella kulttuurilla. ”Aina on olemassa

lyhytnäköiselle kulttuuripolitiikalle;

vaara, että se joissakin piireissä otetaan vakavasti ja sen nojalla pyritään rajoittamaan taiteili-

”...Suomalainenkin kansallinen sivistys, jos se

jan vapautta...”, kirjoittaa Koponen. Kuulostaako

epäedullisten olosuhteitten painosta tai harhai-

tutulta? Miten kouluissa annettava taideopetus ja

levasta tietoisesta pyrinnöstä tyytyy hakemaan

siihen vaikuttajat ovat tuolloin reagoineet tähän,

voima-aineksensa vain itsestään ja sulkeutuu

loppujen lopuksi melko keskeiseen kysymykseen

oman henkensä kuoreen, on pian havaitseva, et-

kuvataiteen opetuksen ytimestä? Kysymys on ol-

tä se sivistyksellisen alkuperäisyyden sijasta on

lut ja on vieläkin siitä, mitä kuvataiteen opetuksel-

tätä tietä tavoittava hiljaisen hivutuskuoleman. Mi-

la viestitetään. Siitä, millainen ajattelun väline sii-

käli tahdomme sivistyksellisesti elää, on meidän

tä tulevalle taideyleisölle syntyy – siis jos syntyy.

kaikella hengen välittömyydellä pysyttäydyttä-

Onko kuvataide ymmärretty oppiaineeksi, jonka

vä elävässä elämänyhteydessä eurooppalaisen

kautta ajatteluun, maailman hahmottamiseen, jä-

hengen­elämän kanssa.”

Kasvattaja, joka luulee voivansa valmistautua kutsumukseensa vain tietoja hankkimalla, erehtyy...

On parasta poistaa ensin malka omasta silmästä ja vasta sitten raiska lapsen silmästä.

– M. Montessori sentämiseen ja rakentamiseen on annettu ainek-

Koponen kysyi retorisesti Taide-lehden kirjoituk-

sia. Onko uskottu sen merkitykseen olla osaltaan

sessaan vuonna 1961 kannattaako tuohon van-

mukana edes hieman helpottamassa ihmisenä

haan iskulauseeseen, kansallinen taide, tuhlata

olemista? Ainakin puheenvuoroja sen puolesta

niin paljon sanoja. Vuosikymmeniä myöhemmin

esitettiin jo tuolloin, mutta koulutodellisuuteen asti

näyttäisi siltä, että samaan olisi edelleen aihetta.

ajatukset ovat ilmeisesti ehtineet vasta hiljattain.

Olennaista koulussa tarjottavan taideopetuksen näkökulmasta lienee se, miten taideopetuksen

Jos kansallisella taiteella hekumoijille vastataan,

taustalla olevat ajatukset välittyvät lapsille, tule-

niin mikään kulttuuri ei elä omassa umpiossaan.

valle taideyleisölle ja taiteen tekijöille. Näistä aja-

Jos taiteemme huomattavimpina niminä pidäm-

tuksista olemme kuitenkin suurin piirtein samaa

me ”suomalaista identiteettiä” vahvistavia Edel-

mieltä, yrittäähän opettajankoulutus astella nyky-

feltiä, Gallen-Kallelaa, Järnefeltiä, Vallgrenia,

päivässä sisältöjen ja metodien puolesta (eri asia

Enckelliä ynnä muita, niin voimme samalla muis-

on miten tiedot ja taidot välittyvät varsin lyhyessä

taa heidän edustavan puhtaasti pariisilaista kou-

ajassa opiskelijoille).

lukuntaa. Siten he sopisivat maalaustapansa tai 24

Yhtälailla kuin kulttuurinkin, on opetuksen ja sen taustalla olevan tiedon tultava ulos kammiostaan.

Eräät tahot vastasivat lausuntoon tekotaiteellisista postmoderneista kokeiluista taiteen keinoin tekotaiteellisilla postmoderneilla kokeiluilla. Voin kuvitella närkästyksen ja hämmennyksen vain lisääntyneen ja kuilun kasvaneen. Nettikeskustelut aiheesta menivät hetkessä tukkoon ja kääntyivät puolelta toiselle piikittelyksi ja huuteluksi. Taide siis herättää tunteita, hyvä! Mutta kuitenkin kaipasin julkisessa keskustelussa asiallisempaa faktojen oikaisua. Jäi tunne, että asiat jäivät vain kytemään muun hämmennyksen alle.

Yhteiskunnallisesti valveutunut perusopetus tarttuisi nyt hanakasti tähän. Se yrittäisi monin kei-

Joonas Suomalainen

noin palauttaa kodin ja koulun yhteyttä ja välittää lasten kautta myös vanhemmille ajatuksia taideopetuksen taustalta. Se yrittäisi synnyttää ymmärrystä taiteen monista tehtävistä, ei vain kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja varjelemisesta.

Se pyrkisi aktivoimaan lasten lisäksi aikuiset, vahvistamaan kotien sisäistä yhteyttä ja siten edes hieman helpottamaan aiemmin mainittua ihmisenä olemista.

Muutos ja jatkuvuus Vuonna 1909 piirustuksenopettaja ja taiteilija T. G. Tuhkanen oli huolissaan opettamansa aineen ti-

Milka Varmola

lasta ja arvostuksesta. Samat murheet painoivat jo silloinkin, resurssien ja ymmärryksen puute. Hän pyrki lisäämään ymmärrystä kirjoittamalla asiasta

ten esiin tuotua ajatusta on alettu ymmärtää vas-

muun muassa seuraavaa: ”Piirustuksen sivistävä

ta nyt. (Toisaalta, voisimme nykyään oppia paljon

merkitys ei ole ulkonaisessa taitamisessa vaan

myös esimerkiksi Aristoteleen ajatuksista).

sisällisessä tietämisessä. Jos tämä unohdetaan, menettää piirustus paljon arvostansa yleisenä si-

Nykyisen opettajankoulutuksen kuvataiteen di-

vistysvälineenä.” Näin yli sata vuotta sitten. Vaik-

daktiikan peruskurssien yleisteoksena pidetään

ka monta asiaa on noista ajoista muuttunut, tun-

Marjo Räsäsen Kuvakulttuurit ja integroiva taide-

tuu yksi keskeinen seikka polkeneen paikallaan

opetus -kirjaa, jossa yhtenä keskeisenä ajatukse-

jo vuosisadan. Sisäiseen tietämiseen, taiteeseen

na on erilaisten tietämisen tapojen samanarvoi-

tietämisen tapana, on kuvataidetta ja sen opetus-

suus, kuvataide yhtenä niistä. Teos on toki hyvä ja

ta koskevassa keskustelussa palattu aika ajoin.

valaiseva, mutta tuntuu hullunkuriselta lukea kau-

Onkin sangen kummallista, että yli sata vuotta sit-

an sitten tärkeäksi ymmärrettyä seikkaa uutena ja 25

mullistavana. Miksi samaa ideaa ei ole välitetty minulle omina peruskouluaikoinani, vaikka se on taideopetuksen piireissä varsin hyvin tiedetty?

Herää kysymys oppiaineen kehittymisestä: siitä, miten hidasta on yhteiskunnan ja tiedon muutoksiin reagoiminen.

Taide-lehdessä 3/1965 Erkki Matilainen kirjoittaa kuvaamataidon opetuksesta. Hän mainitsee tekstissään oppiaineelle suodut hyvin pienet tun-

Inka Suhonen

timäärät, teknisen kehityksen ja median muutoksen myötä laajentuneen työkentän, parantuneen kulttuurien välisen kosketuksen ja uudet tekniset apuvälineet. Ahdistusta hän koki siitä, ettei työskentelyyn varattu aika riittänyt saavuttamaan sitä, mitä taiteen opetuksella haluttiin tarjota. Miksi tämäkin kuulostaa niin tutulta ja nykyaikaiselta?

Aikaa on kulunut jo 50 vuotta, ja samat asiat voi-

mitä jo on ja mielessä se, mitä tullaan vielä saa-

taisiin hyvin toistaa raportissa kuvataideopetuk-

vuttamaan. Voiko siis hyvällä omatunnolla ajatella

sen nykytilasta. Raportin voisi otsikoida henke-

olevansa osana jotain ajattelullista murrosta, uut-

västi ”Pisteitä on tullut lisää, viivat pidentyneet,

ta sukupolvea kuvataideopetuksen suhteen, vai

tila avartunut”, ja jäädä odottamaan, kunnes 50

olisiko syytä alkaa vimmaisemmin etsiä jotakin

vuoden päästä seuraava opiskelija pohtii samo-

uutta?

ja asioita. Voisiko Matilaisen artikkelin lopetuksessa, ”Kunnioitamme vanhaa hyvää, yritämme

Mitä se uusi voisi olla, on tällä tietämyksellä vai-

ymmärtää nykyisyyttä ja katsomme aavistellen

kea sanoa. Nykyajan pirstaleisessa maailmassa

tulevaisuuteen!”, piillä ydin muutoksen hitauteen

se uusikin on todennäköisesti pirstaleista kootta-

ja epävarmuuteen. Aavistelun sijaan olisi kenties

va. Jotain muutosta soisi tapahtuvan arvioinnissa

aika kohdata tuleva rohkeammin, ylpeänä siitä,

ja arvostelussa. Voisiko olla olemassa tila, jossa ihmiset olisivatkin sellaisenaan riittävän hyviä, ilman jatkuvia kehittymis- ja suorituspaineita? Eisnerkin on todennut, että koulun muuttamiseksi on muutettava sen arvostelukäytännöt. Lisäksi tekemistä riittää taiteidenvälisyydessä: koulun taideopetuksella on vielä paljon kehittymistä lähteen kanssa, josta nykytaide runsaasti ammentaa. Taideopetuksen uusien suuntien etsimisen voikin aloittaa esimerkiksi palaamalla ajassa taaksepäin vuoteen 1960 ja miettimällä Lauri Santun ajatus-

Inka Suhonen

ta: ”Mikäli kuvaamataiteita voidaan verrata suu-

26

reen puuhun, kuvataiteet muodostavat sen korkealle ulottuvan kukkalatvan, mutta muut taiteet tyven, rungon ja oksiston. On syytä muistaa: tyvestä puuhun noustaan.”

Katriina Laatikainen

Red Light District On maanantai-ilta. Aurinko on jo laskenut Amster-

Amsterdam on ollut tunnettu prostituutiostaan al-

damissa. Kanaalin veden pinnassa on punainen

kaen 1600-luvulta, jolloin Hollannin satamiin saa-

hehku. Rossebuurt, kuten paikalliset aluetta kut-

puneet merimiehet kaipasivat viihdykettä. Toisin

suvat, alkaa olla jo lähellä. Katukahvilat vähene-

kuin monet kuvittelevat, prostituutio laillistettiin

vät ja kadut täyttyvät turisteista ja miesjoukoista.

Hollannissa vasta vuonna 2000 pitkän sallivan

Punaisia valoja vilkkuu ja särisee joka suunnal-

politiikan päätteeksi. Monet prostituoidut ja hei-

la. Kaupat myyvät pikkutuhmaa tavaraa ja tun-

tä auttavat järjestöt kannattivat prostituution lail-

nelma muuttuu tiiviiksi. Livahdan pienelle sivu-

listamista. Niiden mukaan kriminalisointi ei lopeta

kujalle. Ja sitten näen sellaisen. Ikkunassa. Noin

työtä vaan pakottaa naiset järjestäytyneen rikolli-

20-vuotiaan kauniin tytön, jolla on valkaistut hiuk-

suuden piiriin. Ihmiskauppaan Hollanti on puuttu-

set, valtavat rinnat ja pienet pitsiset alusvaatteet

nut asettamalla lain, jonka mukaan vain EU-kan-

päällään. Hän keinuu ikkunassa puolelta toiselle

salaiset saavat toimia prostituoituina. Prostituutio

ja keimailee. Katson katua eteenpäin ja huomaan

todella on yksi vanhimpia kaupankäynnin tapoja

ikkunoiden jatkuvan pidemmälle kuin pystyn kat-

ja siten ikuinen keskustelun aihe.

settani tarkentamaan. Tässä se nyt on: Red Light District.

Mitä minun naisten ja miesten välisen tasa-arvon nimeen vannovana skandinaavisen hyvinvointi-

Haluan katsoa ja olla katsomatta. Tarkoituksena

yhteiskunnan kasvattina kuuluu ajatella näistä ty-

lienee katsoa – ovathan tytöt näyteikkunoissa.

töistä? Saanko tuomita prostituoidut vai kuuluuko

Kuitenkin oloni on vaivautunut. Suurin osa tytöis-

feministinä ajatella, että naisella täytyy olla itse-

tä on nuoria ja sieviä. Hiukset ovat pitkiä ja vaa-

määräämisoikeus kehostaan myös näin päin? Ei-

lennettuja, asuvalinnat hyvin pieniä, pitsisiä pik-

kö kysymys ole lähinnä omasta tiukkapipoisuu-

kuhousuja sekä kiiltäviä rintaliivejä. Osa tytöistä

destani, jos tuomitsen seksuaalisen liberalismin

pyörittelee takapuoltaan ikkunaa vasten ja toiset

ja kaupankäynnin yhdistämisen, vaikka siihen ei

istuvat ja polttelevat tupakkaa. Katson yhtä tytöis-

liittyisikään riistoa tai ihmiskauppaa?

tä suoraan silmiin. Hän tuijottaa tiukasti takaisin.

Lasken katseeni häpeissäni maahan. Tuntui, että

Jos nämä tytöt haluavat omasta tahdostaan ke-

tyttö oli tuominnut minut, koska näki minun tuo-

hoaan myydä, saavat he niin tehdä. Mutta on se

mitsevan hänet. Inhoan näitä naisia, koska hei-

silti niin väärin.

dän työnsä alentaa kaikkia naisia. Säälin heitä ja haluan auttaa, vaikka he eivät haluaisi apua. En ymmärrä heidän valintaansa lainkaan.

27

”Meidän tulee viljellä ja puolustaa erityisyyttä, yksilöllisyyttä ja epäsäännöllisyyttä – siis elämää” Octavio Paz

28