2 minute read

Arvostelussa One Punch Man: A Hero Nobody Knows – missattujen lyöntien mies

Arvostelussa One Punch Man: A Hero Nobody Knows

Missattujen lyöntien mies

Pelin virallinen nimi: One Punch Man: A Hero Nobody Knows | Pelityyppi: Taistelu | Kehittäjä: Spike Chunsoft | Julkaisija: Bandai Namco Entertainment | Alustat: PS4, Xbox One, PC | Verkkopeli: Kyllä

Spike Chunsoft julkaisee normaalisti päteviä areenataistelupelejä, kuten Dragon Ball Xenoverse tai Jump Force. Siksi onkin ihmetys, että heidän tuorein tekeleensä, areenataistelupeli One Punch Man: A Hero Nobody Knows on surkea ja keskeneräisen tuntuinen tekele.

Kehittäjien muiden areenataistelupelien tapaan pelissä luodaan oma hahmo, joka seikkailee sarjan päähenkilöiden rinnalla osallistuen merkittävimpiin tapahtumiin. Hahmonluontityökalut ovat monipuoliset, ja sankaristaan saa tehtyä juuri sellaisen kuin haluaa. Peliä pelaamalla käyttöön avautuu vielä lisää vaatteita, hiustyylejä ynnä muuta, joilla avataristaan voi tehdä vaikka kopion sarjan merkkihahmosta.

Myös oman sankarin pelityyli on vapaasti muokattavissa. Peli avaa vähitellen käytettäväksi uusia taistelutyylejä, jotka eroavat ominaisuuksiltaan jonkin verran. Lisäksi tasonnousun yhteydessä saa ominaisuuspisteitä, joilla voi nostaa vaikkapa hahmonsa kestävyyttä tai lyöntivoimaa. Muokattavuudessa A Hero Nobody Knows on todella aivan omaa luokkaansa.

Sääli vain että muut asiat pelissä ovatkin sitten pielessä. Tarina kattaa animen ensimmäisen kauden, muttei kertaa sitä kovin hyvin tai koherentisti. Kokonaan animoidut kohokohdat ovat nättiä katsottavaa, mutta muilta osin kerronta on lähinnä puisevaa. Pelin omalla moottorilla toteutetut tusinavälikohtaukset ovat tylsän staattisia, ja niistä puuttuu usein jopa ääninäyttely. Tuntuu kuin tekijöiltä olisivat rahat tai kehitysaika loppuneet kesken.

Pahinta pelissä on kuitenkin sen varsinainen pääasia: taisteleminen. Areenataistelupeleissä matsit hoidetaan laajahkoilla, vapaasti koluttavilla 3D-areenoilla, joissa vastustajaa mätetään pataan erikoisliikkeillä ja simppeleillä parin napin komboilla. Perusteiltaan OPM on ihan pätevä, mutta surkeat kontrollit tekevät taistelemisesta kankeaa ja työlästä. Hahmo liikkuu kuin täi tervassa, eikä liikkeisiin saa oikein mitään tuntoa. Lisäksi pelaajalta viedään usein kokonaan pois hahmon kontrolli, kuten silloin kun tämä lyödään maahan, josta ei voikaan nousta pikaisesti ylös vaan pakotetaan katsomaan pitkä nousemisanimaatio. Pisteenä iin päälle tekoälyvastukset eroavat harvoin toisistaan, minkä takia turpakäräjöinti alkaa pian toistaa itseään pahasti. Taistelemisen pitäisi olla hauskaa, mutta se onkin kaikkea muuta.

Pelin oma mekaniikka on ”saapumissysteemi”, jossa taistelujen alussa kello alkaa tikittää, ja sen päästessä nollaan paikalle saapuu satunnaisesti arvottu sankari auttamaan. Joskus paikalle saattaa saapua jopa Saitama itse, joka nimensä mukaisesti lopettaa taistelut yhdellä iskulla. Mekaniikka on ihan hauska, mutta tuntuu loppukädessä vähän merkityksettömältä.

Taistelujen välillä kolutaan laajahkoa kaupunkia, josta löytyy kaikenlaista tekemistä, kuten kauppoja sekä sivutehtäviä. Tarkoituksena on sivutehtäviä tekemällä kerätä tietty määrä resursseja, mikä puolestaan avaa uusia juonitehtäviä. Pelkkiä juonitehtäviä tekemällä seinä nousee hyvin nopeasti vastaan, joten sivutehtävien tekeminen on pakollista. Tämä ei olisi ongelma, jos ne olisivat hauskoja, mutta sitä ne eivät ole. Tehtävät koostuvat etupäässä itseään toistavista taisteluista, tai umpitylsistä tavaran kuljetustehtävistä. Näiden visuaalinen esitystapakin on niin tylsä, ettei sitä viitsi huvikseen yleensä katsella. Jollei sivutehtävien tekeminen olisi pakollista, kukaan tuskin haluaisi koskeakaan niihin.

A Hero Nobody Knows on megaluokan pettymys. OPM-teemainen peli on ideatasolla ihan toimiva juttu, mutta surkea taistelusysteemi tappaa kaiken innon pelata peliä pelottavan nopeasti. Paljon parempiakin areenataistelupelejä ovat markkinat täynnä.

Petri Pohjonen

Arvosana: **

Surkea ja tylsä areenataistelupeli, jossa taisteleminen on sujuvaa kuin tervan juonti. Peliä ei kehtaa suositella kuin kovimmille One Punch Man - faneille, ja heillekin monin reunaehdoin.

This article is from: