4 minute read
Arvostelussa Warcraft III: Reforged
Warcraft III: Reforged
Keisarin uudet vaatteet
Tekijä: Blizzard | Julkaisija: Activision Blizzard | Alusta: Win, Mac | Julkaisu: Nyt | Ikäraja: 12
Blizzardin Warcraft III: Reign of Chaos on modernin pelihistorian merkittävimpiä pelejä. Blizzard oli toki tehnyt aiemmin muitakin tosiaikastrategioita, mutta Warcraft III tuuppasi koko genren käytännössä moderniin muotoonsa. Vielä merkittävämmin se on miljoonien rakastama peli, joka muistetaan erinomaisista ja tarinavetoisista yksinpelikampanjoista sekä moninpelistä, jota pelataan aktiivisesti vielä nykyäänkin.
Warcraft III on näin ollen ihanteellinen kandidaatti modernisoitavaksi. Kun Blizzard vuonna 2018 julkisti Warcraft III: Reforgedin todella komean ja kunnianhimoisen uudistusten listan saattelemana, reaktiot olivat innostuneita. Optimismi kesti siitäkin huolimatta, että projekti koki useita lykkäyksiä Blizzardin vedotessa siihen, ettei se ollut vielä sen tai fanien vaatimalla tasolla.
Nyt kun peli sitten vihdoin on ilmestynyt, voi vain ihmetellä, mitä niiden lykkäysten aikana on lopulta tehty, sillä lopputulos jää aika kauas Blizzardin perinteisestä tasosta ja myös alkuperäisistä lupauksista.
Warcraft III: Reforged on selvästi kulkenut pitkän ja kivisen tien, emmekä varmasti tule koskaan tietämään aivan tarkkaan, miksi Blizzard on poikennut niin dramaattisesti parin vuoden takaisista lupauksistaan. Vuoden 2018 BlizzCon-tapahtumassa Reforgedia esiteltiin Culling of Stratholme -tehtävän demolla, jossa kaikki välianimaatiot oli toteutettu uudelleen paljon monipuolisemmilla ja elokuvamaisemmilla kuvakulmilla ja leikkauksilla kuin alkuperäisessä versiossa.
Nämä uusitut välianimaatiot – samoin kuin suurin osa muistakin uudistuksista – loistavat nyt poissaolollaan. Reforgedin voisikin tiivistää sanomalla, että se on Warcraft III uudella grafiikalla ja muutamilla hämmentävillä puutteilla. Tämä on valtavan harmillista, sillä Warcraft III on edelleen vuonna 2020 erinomainen peli. Reforged sisältää sekä alkuperäisen pelin että sen mainion The Frozen Throne -lisälevyn, joten pelattavaa on valtavasti. Azerothin eri rotujen näkökulmista kuvatut kampanjat kertovat useita rinnakkaisia tarinoita. Prinssi Arthas taistelee kotimailleen höökiviä epäkuolleita vastaan, Thrall johtaa orjuudesta vapautuneita örkkejään kohti uutta kotimaata, ja koko Azeroth taistelee olemassaolostaan Palavan legioonan demoniarmeijoita vastaan.
Warcraft III:n suuri innovaatio oli siirtyä pois valtavista armeijoista ja painottaa sankariyksiköitä. Käytännössä jokaisessa tehtävässä pelaajan riveissä on yksi tai useampia sankareita, jotka keräävät kokemuspisteitä, oppivat uusia kykyjä ja löytävät taistelukentältä jos jonkinlaisia aarteita ja esineitä. Näiden sankareiden mikromanagerointi on erinomaista vastapainoa pelin perinteisemmälle malminlouhinta- ja rakentelupuoliskolle.
17 vuotta vanha pelattavuus toimii edelleen niin hyvin, että pelasin itse kaikki kampanjat läpi ihan puhtaasta pelaamisen ilosta. Samalla en voi kuitenkaan kuin hämmästellä, miten vähän alkuperäistä pelimoottoria on paranneltu. Esimerkiksi grafiikka on todellakin uusittu paremman näköiseksi kuin alun perin. En silti kutsuisi Reforgedia nätiksi peliksi, sillä siitä puuttuu yhtenäinen visuaalinen ilme. Osa grafiikasta on World of Warcraftin tavoin sarjakuvamaista, osa taas realistisempaa.
Maisemat ovat suorastaan rumia, niin kuin on kirjaimellisesti puoli ruutua täyttävä käyttöliittymäkin. Lisäksi vaikka pelin saa halutessaan pyörimään vaikka 200 hertsin ruudunpäivitysnopeudella, hahmojen animaatiot on yhä lukittu alkuperäiseen todella alhaiseen nopeuteen. Niinpä kaikki hahmot liikkuvat nykien ja pätkien kuin venäläisissä stop motion -elokuvissa konsanaan.
Moninpelin puolella menee vielä heikommin, sillä se on konkreettisesti huonompi paketti kuin alkuperäinen. Pelattavuus toki toimii edelleen ihan yhtä hyvin kuin silloinkin, ja miksipä ei – sama pelihän tämä on. Kehitystiimi on kuitenkin tehnyt taas käsittämättömiä leikkauksia moniin keskeisiin ominaisuuksiin. Poissaolollaan loistavat kaikenlaiset rankatut pelitilat ja niin sanotut ladder-liigat, MMR-luokitukset, pelaajien muodostamat yhteisöt ja klaanit sekä niinkin perustason juttu kuin mahdollisuus liittyä takaisin keskeneräiseen matsiin nettikatkoksen jälkeen.
Todellisena megaluokan kakkakepposena puutteisiin pettyneet pelaajat eivät voi myöskään enää palata takaisin alkuperäisen Warcraft III:n pariin, sillä tämä versio korvasi alkuperäisen pelin Blizzardin ekosysteemissä. Reforged kyllä sisältää vivun, jolla voi vaihdella versioiden välillä, mutta käytännössä vipu vain valitsee uuden tai vanhan grafiikan.
Warcraft III: Reforged on kolossaalinen pettymys. Pelinä se on yhä erinomainen, joskin luonnollisesti vuoden 2020 perspektiivistä hieman rosoinen tapaus. Uusintaversion ei olisi tarvinnut olla edes mitenkään hirveän ihmeellinen. Kelvollista jälkeä olisi syntynyt, jos tarjolla olisi moderni grafiikka, paremmat tuotantoarvot todella yksinkertaisiin ja selvästi kiireellä tehtyihin välianimaatioihin sekä pieniä tuunauksia käytettävyyteen ja pelaajien käyttäjäkokemukseen.
Nyt näin ei ole tapahtunut. Blizzard lupaili aluksi kaiken mahdollisen taivaan ja maan väliltä mutta vietti seuraavat pari vuotta peruen näitä puheitaan yksi kerrallaan. Tästä huolimatta pelin kauppasivu mainosti vielä arvostelun kirjoitushetkellä ominaisuuksia, joita lopullisesta pelistä ei edes löydy.
Mitä oikein tapahtui? Jotkut syyttävät pelaajia. Warcraft III:n hardcore-fanit eivät tietenkään katsoneet suopeasti uudistuksia, ja teorian mukaan World of Warcraft Classicin suosion pelästyttämä Blizzard kuunteli änkyröitä turhankin tarkkaan. Toisen teorian mukaan joku bisnestyyppi näki Reforgedin alkuperäisten lupausten vaatiman hintalapun ja löi jarrut päälle koko projektissa. Tämän puolesta puhuu sekin, että tiettävästi Blizzard tuotti suuren osan Reforgedin grafiikasta alihankintana ulkopuolisella studiolla.
Blizzard on tahoillaan kommentoinut Reforgedin katastrofaalista vastaanottoa ja lupaillut päivityksiä, mutta päivityslistalla on vain bugeja ja suoranaisia teknisiä ongelmia. Paketti tuskin siis on enää tästä merkittävästi parantumassa. Niinpä käteen jää julkaisu, joka on pelinä edelleen hyvä mutta uusintaversiona sen verran totaalinen floppi, että ironisesti juuri Blizzardin kohdeyleisö eli Warcraft III:n suurimmat fanit saavat siitä erityisen vähän vastinetta rahoilleen.
Arvosana: 5
Warcraft III paremmalla grafiikalla ja riisutuilla ominaisuuksilla – onko tämä muka onnistunut uusintaversio?
Miikka Lehtonen
Rampautetut modityökalut
Myös Reforged sisältää modityökalut, mutta muun pelin tavoin niistäkin on karsittu pois pino ominaisuuksia. Lisäksi Blizzardin uusittu lisenssisopimus ilmoittaa yksiselitteisesti, että firma omistaa kaikki modityökaluilla tehdyt kartat ja pelitilat. Kuten arvata saattaa, pelaajat eivät ole tästä erityisen iloisia.