Tuimme vanhemmuutta vahvalla yhteistyöllä

Vanhemmuuden tuen kehittämisen lähtökohtana oli tunnistaa paikallisesti vanhempien tarpeita ja löytää vanhemmuuden tukemiseksi niitä paikallisia toimintoja, joihin vapaaehtoistoiminnan keinoin voidaan vastata.

Vanhemmuuden tuen kehittäminen -hankkeen (2021–2022) tavoitteena oli vanhemmuutta tukevien matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen. Toimintarahoitus tuli Yhteisvastuunkeräyksen tuottoina. Hankeyhteistyö muodostui Kirkkopalveluiden, MLL:n ja Pelastakaa Lasten hankekokonaisuuksista. Hankkeiden seuranta tapahtui näiden kolmen hallinnoijan kesken yhteistoiminnallisesti.

Pelastakaa Lapsissa hanketta koordinoitiin kansalaistoiminnan, paikallisyhdistysten, Itä-Suomen aluetoimiston varhaisen tuen puolelta ja perheentalojen edustajien toimesta myös yhteistoiminnallisesti.

Lapsiperheiden tarpeet ja toiveet selvitettiin tarkemmin kahden kyselyn avulla - ensin Itä-Suomessa (2021) ja sitten kysely laajennettiin valtakunnalliseksi (2022). Kehittämistoiminta toteutettiin palvelumuotoilun prosessimallilla, jonka ydin oli vastata lapsiperheiden ja vanhempien tarpeisiin. Kyselyillä tavoitettiin 604 vanhempaa. Vastausten perusteella oli selvää, että vanhemmat tarvitsevat tukea vanhemmuuteensa. Huolestuttavan suuri joukko vanhemmista koki tämänhetkisen tuen riittämättömänä.

Lisäksi tärkeäksi katsottiin mahdollistaa lapsiperheille yhdessä olemisen paikkoja ja toimintoja sekä vahvistaa Pelastakaa Lasten paikallisyhdistysten toteuttamia vanhemmuuden tuen toimintamalleja.

Toiminta

Vanhemmuuden tuen kehittämistä tehtiin aluksi viiden paikallisyhdistyksen voimin: Joensuun, Kuopion, Iisalmen, Varkauden ja Imatran yhdistyksissä. Pilotointialueiden valintakriteereinä oli alueet, joissa on tilastojen mukaan korkea lapsiperheköyhyys ja paljon mielenterveydellisiä haasteita.

Myöhemmin vuonna 2022 hankkeesta tuli valtakunnallinen ja kehittämistyötä tarjottiin 74 paikallisyhdistykselle. Mukaan lähtivät mm. Vantaa, Anjalankoski ja Kemijärvi.

Iloa L Ytyi Yhdess Tehden

Toiminta tavoitti ensimmäisten pilottien aikana 1 216 vanhempaa, joista äitejä 1 049 ja isejä 167. Lapsia tavoitettiin toiminnoilla 346.

Hankkeessa kehitettiin useita vanhemmuuden tuen toimintamalleja: Vanhemmuuden tueksi -viikonloppukurssi + vertaisryhmäjatko, perheiden matalan kynnyksen toiminta, muun muassa Keppari- ja käsityöillat, Perheiden pakohuonepeli sekä koko perheen tapahtumia. Näiden lisäksi järjestettiin digitaaliseen tukeen ja tietoon paneutuvia infoja, keskusteluiltoja vanhemmille sekä yhteen kokoontuen että verkossakin. Toimintamallit jatkuivat lukuisilla paikkakunnilla.

Arviointi Vahvisti Onnistumisen

Hankkeen arvioinnin (SWOT) mukaan onnistuneen yhteistoiminnan avaimina olivat mm. se, että hanke vastasi todelliseen tarpeeseen. Toiminta oli koordinoitu ammattitaitoisesti. Toiminnassa mukana olleet arvioivat vanhempien vahvuuden ja hyvinvoinnin vahvistuneen hankeaikana - konkreettinen toiminta yhdistää ja sitoo ihmisiä yhteen ja järjestön toimintaan. Erityisen tärkeä on huomata, että kehitetyt toimintamallit tehtiin vapaaehtoisuuteen perustuen.

Vuonna 2022

405 lapsella oli oma sporttikummi

570 lapselle oli oma tukihenkilö

254 lapselle oli oma varhaisen tuen tukiperhe

181 lasta oli käynyt lomakodissa

Tuhannet vapaaehtoiset lasten tukena ja turvana

Pelastakaa Lasten vapaaehtoiset toimivat lasten ja nuorten tukena ympäri Suomea. Vapaaehtoiset edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia sekä ehkäisevät syrjäytymistä toimimalla turvallisina aikuisina niin verkossa kuin kasvotusten.

Vuonna 2022 yli tuhannelle lapsella oli oma sporttikummi tai tukihenkilö.

Sporttikummien toimesta lapset pääsevät liikkumaan ja kokeilemaan uusia lajeja. Tukihenkilöt toimivat luotettavina ystävinä lasten ja nuorten elämässä. Yli tuhannella lapsella oli oma tukiperhe, johon he pääsivät kerran kuussa leikkimään ja viettämään viikonloppua. Vapaaehtoisissa lomakodeissa lapset saivat uusia kokemuksia ja hoivaa kesä- ja talvilomilla.

Vapaaehtoisten tuki on äärimmäisen tärkeää paitsi lapsille myös vanhemmille. Vapaaehtoisten ansiosta myös vanhempi saa välillä hengähtää, ja koko perhe voi paremmin.

”Palkitsevaa toiminnassa on ajatus siitä, että pienellä aikapanostuksella voi vaikuttaa lapsen elämään valtavasti”, sanoo Pelastakaa Lasten vapaaehtoinen.

Kriisivalmiuden vapaaehtoiset ovat apuna hädän hetkellä. Heidän avullaan järjestettiin Ukrainasta paenneille lapsille lapsiystävällisiä tiloja Helsingin Länsisatamaan ja vastaanottokeskuksiin.

Pelastakaa Lasten vapaaehtoiset toimivat lasten tukena myös netissä. Digifrendit ja verkkovapaaehtoiset tarjoavat keskusteluapua ja kuuntelevan korvan lapsille ja nuorille verkossa. Uusi tukichat tarjosi vapaaehtoisten voimin keskustelutukea myös ukrainan- ja venäjänkielisille nuorille Suomessa.

Paikallisyhdistysten vapaaehtoiset järjestivät juhlavuoden suurimman tapahtuman, Suuret lastensynttärit, yli 11 000 lapselle ympäri Suomen.

Jokaisen vapaaehtoisen antama aika ja tuki on äärimmäisen tärkeää lapselle tai nuorelle juuri siinä hetkessä, mutta usein tuki kantaa vielä pitkälle aikuisuuteen.

Perheentalot

Tiloja lapsille ja vanhemmille n Perheentalotoiminta käynnistyi Joensuussa vuonna 2012 ja Kuopiossa 2016. Perheentalo on yhteisötalo, jonka perustana on lapsiperheverkostot. Toiminnan tavoite on tukea lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden mahdollisuuksien vahvistaminen sekä vanhemmuuden tukeminen. Toimintaa toteutetaan nykyisin myös Liikkuvan Perheentalon muodossa ja verkossa.

Vuonna 2022 Perheentalojen toimintaan osallistui 4 000 lasta.

Sporttikummitoiminta

Vapaa-aikaa yhdessä liikkuen n Sporttikummitoiminnan kehittäminen alkoi keväällä 2014. Sporttikummivalmennukset toteutettiin alkuun yhteistyössä UKK-instituutin kanssa. Toiminnan tarkoitus oli tarjota vähävaraisten perheiden lapsille paikkoja, joissa saisivat liikunnalliseen harrastukseen aikuisen tuen ja kannustuksen.

Vuonna 2022 järjestön kautta oli 405 lasta saanut oman sporttikummin