TAPAHTUMAT

saaristomarkkinat Taivassalossa

Tuoreita saariston herkkuja

Ohjelmaa ja tekemistä koko perheelle

Leppoisaa saaristolaistunnelmaa

Pioniviikot

Pioniviikkoja vietetään Pionien kodissa vuosittain toukokuun lopulta heinäkuun alkuun, jolloin lukuisien eri pionilajien kukkaloisto on upeimmillaan. Pionien koti on maamme ainoa pionien kasvatukseen erikoistunut taimitarha ja se on yksi Varsinais-Suomen suosituimmista puutarhakohteista.

pioni.fi

Musiikki, erilaiset näyttelyt ja työnäytökset, puheensorina, leikkimieliset kilpailut, suussa sulavien herkkujen tuoksut, torimyynti ja erilaiset muut tapahtumat täyttävät vuosittain Nuortenkodin ympäristön, kun kylän merkittävin tapahtuma Silakrysäys järjestetään heinäkuun ensimmäisenä lauantaina.

Kotiseutupäivä

Kotiseutupäivää vietetään Viiasten kartanomuseolla elokuun alussa. Työnäytöksiä, musiikkia ja opastettu museokierros ja vapaa pääsy museoon.

Kesätori ja lähiruoka

Kesällä kuntalaisten, vapaa-ajan asukkaiden ja matkailijoiden tärkein kohtaamispaikka on tori ja sen runsaita lähiruokatuotteita tullaan hakemaan kauempaakin. Taivassalossa tuotetaan mm. kalatuotteita, leivonnaisia, kotijuustoa sekä monenlaisia marjoja ja vihanneksia.

Muinaistulien ilta

Koko perheen tapahtumaa vietetään Helsinginrannassa kyläyhdistyksen uimarannalla elokuun viimeisenä lauantaina. Ohjelmassa on musiikkia, leikkejä ja herkkuja.

Kunnan ajankohtaiset tapahtumat löydät netistä:

taivassalo.fi/tapahtumat

Tapahtumien Taivassalo

Taivassalon kiehtovat nähtävyydet kuiskivat kukin tarinaansa

Vaikka lumoava saaristoluonto on nähtävyys itsessään, kertovat Taivassalon monet kulttuurikohteet mieleenpainuvia tarinoita menneestä.

Pyhän Ristin kirkko

Taivassalon kaunis harmaakivikirkko on Suomen kolmesta Pyhälle Ristille omistetusta keskiaikaisesta kivikirkosta vanhin. Pyhän Ristin kirkko rakennettiin 1400-luvulla taivassalolaisten talonpoikien eri puolilta pitäjää keräämistä luonnonkivistä. Kivet olivat pääosin Taivassalon ruskeanpunaista graniittia, sekä punaista, harmaata ja jopa mustaa kiveä.

Kirkko on arkkitehtonisesti harvinainen kokonaisuus, jonka koristeelliset seinämaalaukset eivät jätä ketään kirkon ovista kulkevaa kylmäksi. Seinämaalaukset valmistuivat 1460-luvulla Pietari Henrikinpojan johdolla. ”Taivassalon ryhmäksi” kutsutulla Uplannista kotoisin olevalla maalariporukalla on ollut keskeinen asema Suomen 1400-luvun maalaustaiteen historiassa.

Taivassalon Pyhän Ristin kirkkoon voi tehdä virtuaalimatkan milloin tahansa 360°-panoraamakuvien avulla.

Saariston Rengastien varrella sijaitseva Taivassalon kirkko ja siitä noin puoli kilometriä luoteeseen vuonna 1756 rakennettu Taivassalon vanha pappila ja uusi pappila (1823) ovat Museoviraston päätöksellä osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.

taivassalo.fi/matkailu/nahtavyydet/pyhan-ristin-kirkko

1 Pyhän Ristin kirkko 2 Viiasten kartanomuseo 3 Järppilän Kartano 4 Muntin silta 5 Kaitaisten silta 6 Suuri Postitie 7 Kokonvuori 8 Hakkenpään kylä 9 Tukikohta Motti 10 Kyynelten kallio 11 Punainen graniittipaasi 12 Pinoperän silta 13 Hiidenkirnu 14 Vanha postilaituri 15 Pinipajun Pärkänvuori

Katso kohteiden sijainti keskiaukeaman kartalla s. 18-19 Lue lisää netistä: taivassalo.fi/matkailu/nahtavyydet

Posti saapui mereltä Taivassalon Helsinginrantaan, missä vanha tie kivilaitureineen muistuttaa yhä menneestä ajasta. Postitiellä kulki myös runsaasti matkustajaliikennettä, ja vuosisatojen saatossa tiellä kulki postitalonpoikien lisäksi niin tuomareita, pappeja kuin hienoja ruotsinmaalaisia herrojakin. Tieosuuksilla oli keskikievareita, joissa sekä matkustajat että hevoset pääsivät lepäämään ja ruokailemaan.

Postitiellä koettiin myös karmeita kohtaloita, sillä teloitettaviksi tuomitut rikolliset näkivät viimeiset hetkensä tienvarren mestauspaikoilla. Rikollisten karut kohtalot toimivat varoittavina esimerkkeinä muille kulkijoille. Hengestään pääsivät myös monet nykyisen käsityksen mukaan viattomat ihmiset, kuten serkukset Liisa ja Heikki, jotka tarinan mukaan vastoin Postitien aikaista lakia rakastuivat ja saivat lapsen. Rakastavaisten ja heidän pienokaisensa mestauspaikka nykyisen Helsinginrannantien varrella tunnetaan tänä päivänä Kyynelten kalliona, jossa myös mm. pappilanrengit Heikki Mikonpoika ja Heikki Heikinpoika poltettiin roviolla vuonna 1665. Suuri Postitie 1600-luvun alun sotien seurauksena Ruotsista oli kasvanut eurooppalainen suurvalta. Itämerestä oli tullut strategisesti tärkeä vesialue ja hyvät yhteydet valtakunnan eri osien välillä olivat välttämättömät. Vuonna 1636 julkistettiin kuningatar Kristiinan postiasetus, jonka perusteella valtakunnassa käynnistettiin säännöllinen postinkulku. Turusta oli jo 1200-luvulta lähtien kulkenut tie Ahvenanmaan kautta Tukholmaan ja tämä tie olikin luonnollinen väylä postitieksi.

Tien varsilla muutaman peninkulman välein asuneet talonpojat määrättiin postitalonpojiksi ja heidän velvollisuutenaan oli postin kuljettaminen aina seuraavalle talonpojalle jne. Ahvenanmaalla, entisen Kustavin alueella ja osin myös Taivassalossa posti kuljetettiin enimmäkseen meritse. Postiveneissä oli purjeet, mutta tyynellä säällä miehistön 6-8 täysikasvuista miestä joutuivat soutamaan. Kyynelten kallio © Tommi Ruohonen Nii ohkast pilkkijäät meil’ei olekka, ettei se yht’ tamperelaist kestäis.

Karujen kohtaloiden Postitie mutkittelee yhä edelleen pitkin ikivanhaa tielinjaa halki kauneimman varsinaissuomalaisen kulttuurimaiseman. Rauhallinen tie sopii Saariston Rengastien tavoin, vaikka pyöräilijöille kiehtovine kulttuurikohteineen ja vaihtelevine maastoineen.

taivassalo.fi/matkailu/nahtavyydet/suuri-postitie