Perhehoito-lehti 2/2015

teema Valmennuksella vankka perusta perhehoidolle

02 2015

PERHE HOITO

www.sijaisvanhemmaksi.fi

SIJAISVANHEMMUUS

lapsiperheen arki yll채tti Luttisten perheen iloisesti MUISTISAIRAUDET

Perhehoitajalta vaaditaan k채rsiv채llisyytt채 ja huumorintajua

1

KIITOS! Tukesi on meille tärkeä. www.vantaa.fi

www.espoo.fi

*

*

*

*

Agco Power oy

Fleetlogis Oy

IJ Rahtikeskus Oy

Jämin Rahtipalvi Oy

Nokia www.agcopower.com

Vantaa www.fleetlogis.com

Puronsuunkatu 1 A Joensuu

Jämijärvi www.rahtipalvi.fi

*

*

Alfa-Putki Oy

Haapalan Siivous

Valkeakoski www.alfa-putki.com

Tammela www.haapalansiivous.fi

*

*

AR-Turve Oy Rautakatu 8 Peräseinäjoki

*

Autohuolto Kankfelt

Hammaslääkäri

Aila Lindroos Tapionkatu 4 A Lohja

*

Metsämutilantie 2 Hyvinkää

Mirja Pentinpuro

*

Vanhatie 71 A Haapavesi

*

Hammaslääkäri

Varattu

Hammaslääkäri

*

Eerikäisen Liikenne Oy

Raija Tahkola

Kaaritie 1 Oitti

Lappastentie 1 A Pattijoki

*

Elokuu Luonnontuote Oy www.elokuu-luonnontuote.fi

*

Eläinkuljetus

*

Harjavallan

Auto ja Metalli Ky Pienkatu 5 Harjavalta

*

M. ja K. Hämäläinen Oy

Holvisaunat Oy

Mustikkapurontie 160 Nilsiä

Eura www.holvisaunat.fi

*

*

Kimmo Kaitila Oy

Kaakon Kahviautomaatti Oy

Pukinmäenaukio 4 Helsinki

Sammonniitynkatu 4 Lappeenranta

Insinööritoimisto

*

Isännöintitoimisto

Kiinteistökulma Oy Lappeenranta www.kiinteistokulma.com

*

Jalkahoitola

Tuulikki Nummela www.jalatvoihyvin.fi

*

J-Metsä Oy Pietarinkatu 4 Mikkeli

*

Kalajoen Apteekki www.kalajoenapteekki.fi

*

Kalajoen Kiinteistönhoito Oy LKV Kalajoentie 32 Kalajoki

*

K-market Pattijoki Puistotie 3 Pattijoki

*

*

Kodinkonehuolto

Vesatie 3 E 45 Tuusula

Matkuntie 283 Humppila

joel Puranen Tmi

*

Juhani Vänttinen Tmi Hänniläntie 57 Härkälä

PP Macin

*

Kodinkonehuolto

Sundström

Alingsåsinkatu 18 Karjaa

www.kauniainen.fi

*

Kodintarvike

Jousar

Pihtipudas www.jousar.fi

*

Konehuolto

A. Uotila Luhtatie 5 Somero

*

Koneurakointi

Olli Mäkinen Saarijärventie 257 Myllymäki

*

Kuljetus

Aulis Happonen Kalevalankatu 26 A Kuopio

*

Kuljetus

H. ja P. Korpi Ay Paavontie 4 Sievi

*

Kuljetus

J. Huotari Ky Maivalantie 26 Maivala

Kurtin ATK-huolto

H. Liljeroos Oy

Karjalohja www.kurtinatk-huolto.fi

Tampere www.hliljeroos.fi

*

Kylätalkkari

A. Mäkitalo Pursimiehenkatu 6 Vaasa

Lasten katedraali

Finlaysonin kirkko Puuvillatehtaankatu 2, Tampere

tampereenseurakunnat.fi/lasten_katedraali Olemme myös facebookissa.

*

Kuljetus- ja kuormaus

*

Laatutekstit

Kari Pitkänen Oy Aleksis Kiven katu 24 B 38 Tampere 040 159 1190 www.laatutekstit.fi

*

*

Lindabella Oy

*

Kuormakuja 2 Nummela

Motopuu

Leskinen Oy

Huvikumpu

*

Kukkupääntie 215 Niittylahti

Oulu www.huvikumpu.com

LU-Laskentapalvelu Tmi

Luontopalvelu

Kraakku

*

* *

* *

Nakkilan Sihuma Oy Nakkila www.sihuma.fi

*

Pekka Valkeapää Ky

*

*

Mäntypolku 6 C Jaala

Jorma Määttä Oy

Ylitalo ja Vahtera Oy

Kontiomäki www.paltamonmetalli.fi

Joensuu www.kuljetusmaatta.fi

Vahto www.lavettikuljetus.fi

Maanrakennus

*

*

Aappo Laitinen Ky

*

*

Parketti

Arska ja Poika

Suvala Oy

Mikko Meri Oy

Leipomo

Kotipulla

Runsaantie 23 Ylinen

Hämeenlinna www.parkettisuvala.fi

Suojoentie 475 Porras

Puhurikuja 2 Vihti

Maansiirto

*

*

Helsinki www.kuljetusliikemonkkonen.net

Helsinki www.leppasuonhuoltokorjaamo.com

V. Mönkkönen OY

*

Kuopion Venttiilipaja Ky Venttiilipaja Ky Kuopio www.kuopionventtiilipaja.fi

Raahe www.raahenrengasjalaite.fi

Metsäkuja 3 Aura

www.maanrakennuslaitinen.fi

Leppäsuon Huoltokorjaamo Oy

*

Raahen Rengas ja Laite Oy

Porvoo www.hanakat.fi

Lavettikuljetus

Kuljetusliike

*

Päiväkoti

Nurmen Sora

Paltamon Metalli Oy

Kuljetusliike

Sami Koivu

LVIS-K.A. StendahlVVSEL Oy Ab

Maanrakennus

Kuljetusliike

*

Koivulantie 78 Sastamala

*

*

*

Matkontie 204 Kerimäki

Lappajärvi www.lappajarvenapteekki.fi

Lapväärtti www.adjers.com

Seinäjoki www.pohjanrakennuskone.com

Matti Jääskeläinen

Lappajärven Apteekki

Parkkiniementie 7 Leppävirta

Heikkilänjoentie 620 Möykky

Puutavaramyynti

Judin Ay

Esko Kosunen Ky

Pohjan Rakennuskone Oy

Metsäurakointi

Uurontie 80 Kontiolahti

Lapväärtin Kukka ja Hautauspalvelu Ay

Peltomaa Oy

Tammela www.lindabella.fi

Köyliö www.kraakku.net

Kuljetusliike

Metsäkonepalvelu

*

J. ja T. Tahvanainen Oy Säynelahdentie 181 Eno

*

Pellon Apteekki Pello www.pellonapteekki.fi

*

*

Rakennuspalvelu

*

Rannikkoseudun Asennus Oy Turku www.rsa-asennus.com

*

Rauman Kohdeasennus Oy Rauma www.raumankohdeasennus.fi

*

RP-Louhinta Oy

Perhekoti

Keminmaa www.rplouhinta.fi

Esa ja Reijo Träskinkoski

Pellonreunantie 20 Hyvinkää

Saarenkylän Apteekki

Liedon PK-Metalli Oy

Sammontie 26 Pori

Rovaniemi www.saarenkylanapteekki.fi

Varsinais-Suomi www.pkmetalli.com

*

*

*

*

Maatalousyhtymä

Markku Koskela Tmi Myllärintie 1 Nakkila

Kissankäpälä

Pirkkolan perhekoti Imatra www.pirkkolanperhekoti.fi

* *

SE Mäkinen Logistics Oy Vantaa www.se-makinen.fi

02 2015

Sisällys Lapset ja nuoret

Ikäihmiset

Vammaiset henkilöt

Mielenterveyskuntoutujat

Kaikki

ARK

UL A

AIHEALUEET

Mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä.

JON

6 7 8 11

Muistisairaus voi herättää vanhuksen pakkaamaan keskellä yötä.

NA M

ALUKSI Pääkirjoitus Rautalangasta

21

Lyhyet Meillä kylässä

ARTIKKELIT

teema Ennakkovalmennus Parempaa kuin luvattiin

24 25

Vahvuudet arjessa

Toimiva PRIDE Sydän aukeni nuorille Me olemms ihmisiä kaikki Antaa pakata vaan!

Kehitysvammaperhehoidon päivät

JÄRJESTÖSIVUT

7 2 29 3 0 31 33 34

RAUTALANGASTA

Yhdistykset Sinut Tapahtumakalenteri

Löydät nyt jäsenedut täältä

KIRSI-MARJA NURMINEN

12 15 16 18 21

Uusi perhehoitolaki tuli voimaan 1.4. Mikä muuttui?

18

8

Kissanpentu pääsee Huhta-ahojen perhehoitoperheessä moneen syliin.

Koulutukset Sattuu ja tapahtuu Yhteystiedot

TULE KOULUTUKSEEN Parisuhde

koko perheen voimavarana

Anna palautetta!

Poiminta

Kädessäsi on ensimmäinen uudistunut Perhehoito-lehti. Miltä se näyttää ja tuntuu? Haluamme kuulla mielipiteesi lehdestä. Lähetä siis ruusut ja risut osoitteeseen kirsi-marja.nurminen@ perhehoitoliitto.fi. Arvomme 02 kaikkien palautetta antaneiden kesken yhden perhehoitokorun.

Tuossa kun nappula suutuspäissään puras meikäläisen kännykästä näytön lasin hajalle, niin tulipa mieleeni, että onko yleisesti ottaen sijoitetuilla lapsilla vastuuvakuutusta?!

VOITA KORU

teema Valmennuks

PERHE HOITO

ella vankka perus ta perhehoidolle

2015

SIJAISVANHEM

MUUS

lapsiperheen arki yllätti Luttisten perheen iloisesti MUISTI SAIRAU

DET

Perhehoitajalta vaaditaan kärsivällisyyttä ja huumorintajua

31

www.sijaisvanhemmaksi.fi

1

Perhehoitoliiton alueyhdistyksen Facebook-ryhmässä pohdittua

LAURA OJA

PERHE HOITO 31. vuosikerta ISSN 0781-5298 Julkaisija Perhehoitoliitto ry Toimitus ja tilaajapalvelu sekä tilaukset Perhehoitoliitto ry | Perhehoito-lehti Ilmarisenkatu 17 A Menikö 40100 Jyväskylä lehti väärään puhelin 040 310 1440 osoitteeseen? toimisto@perhehoitoliitto.fi Haluatko muuttaa tilaustasi? Ota Päätoimittaja yhteyttä PerhePirjo Hakkarainen | 040 310 1441 hoitoliiton pirjo.hakkarainen@perhehoitoliitto.fi toimistoon!

Toimitussihteeri Kirsi-Marja Nurminen | 040 310 1446 kirsi-marja.nurminen@perhehoitoliitto.fi Toimitusneuvosto Raili Bäck-Kiianmaa | Hanna Hakala | Tiia Perämaa | Tuija Raitanen | Pirjo Hakkarainen | Kirsi-Marja Nurminen

12

Luttiset ovat onnellinen sijaisperhe. Tavallinen arki yhteisine leikkeineen palkitsee.

Lehden aikataulu vuonna 2015 Lehti Aineistopäivä Ilmestyy 1 13.1.

11.2.

2 10.3.

8.4.

3 5.5.

3.6.

4 4.8.

2.9.

5 22.9.

21.10.

6 10.11. 9.12.

Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista.

Tilaushinnat | sis. alv 10 % Kestotilaus 60 € | Vuosikerta 68 € Ahvenanmaalle tilatuissa lehdissä ei ole alvia.

Ilmoitusmyynti PK-Saari Oy | 045 311 7494 www.pk-saari.fi

Lisää tietoa netistä perhehoidosta ja Perhehoitoliiton toiminnasta AJANKOHTAISTA TIETOA liiton toiminnasta ja perhehoidosta www.perhehoitoliitto.fi

Ulkoasu Maikki Rantala

TILAA LIITON UUTISKIRJE www.perhehoitoliitto.fi/ ajankohtaista >

UUTISKIRJEET

Paino Forssa Print Oy Kansi Kuvaaja | Laura Oja Minttu ja Esa Luttinen ovat toimineet sijaisvanhempina kahdelle sisarukselle vuoden päivät.

SIJAISVANHEMMUUTTA harkitsevan tietopankki www.sijaisvanhemmaksi.fi

NUORISO toiminnassa tapahtuu www.sinut.fi

TYKKÄÄ MEISTÄ FACEBOOKISSA! Facebookista löytyvät Perhehoitoliiton lisäksi nuorisotyö, ikäihmisten perhehoito, valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät ja Ajoissa kotiin -kampanja.

KIITOS!

Tilaamalla Perhehoitolehden tuet toimintaamme.

ALUKSI

JOTTA MONIMUOTOISTA PERHEHOITOA VOITAISIIN LISÄTÄ, OLISI TARVITTU RIITTÄVÄN VAHVA UUSI LAKI.

Perhehoitolaki tuotti pettymyksen

Ammatillisen perhehoidon ja muiden kuin lastensuojelun perhehoidon muotojen sisällyttäminen lakiin toteutettiin kytkemällä ne mitoitukseen. Mitoituksella vähennettiin mahdollisuuksia jäädä kotiin päätoimisiksi perhehoitajiksi. Toki tämä onnistuu jatkossakin, mikäli kunnat tekevät riittävät korotukset hoitopalkkioihin. Mitoituksessa sivuutettiin myös kuntien osaaminen ja niillä oleva päätösvalta. Jokaisesta perhehoitosijoituksesta vastaa ja päättää aina kunta. Parhaiten perhehoidon laadusta voidaan varmistua vain hyvällä ja riittävällä yhteistyöllä ja tuella – ei mitoituksella.

Oheishuoltajina toimiville sukulaissijaisvanhemmille perhehoitolaki tuo oikeuden taloudelliseen tukeen.

23 vuotta sitten silloiset sijaisvanhemmat saivat saman oikeuden perhehoitajalain myötä. Muuta tukea perhehoitolaki ei valitettavasti sukulaissijaisvanhemmille kuitenkaan turvaa. Sukulaissijaisvanhempien tarve on ilmeinen, ja heidän määränsä tulee lisääntymään. Siksi tukea sukulaissijaisvanhemmuuteen tulee olla saatavilla ja myös sukulaissijaisperheeseen sijoitetun lapsen oikeus omaan työntekijään toteutua.

Pirjo Hakkarainen

6

Pääkirjoitus Ledare

Vielä reilu vuosi sitten odotimme tyytyväisinä uuden perhehoitolain valmistumista. Olihan luvassa muun muassa perhehoitajien sosiaaliturvauudistus ja lisää tukea perhehoitoon. Mutta miten kävikään – huhtikuun alussa voimaan tullut perhehoitolaki osin heikentää sijaisperheiden mahdollisuuksia tarjota huostaan otetuille lapsille ja nuorille tavallista ja turvallista perhe-elämää ja perheeseen kuulumista.

On vaikea ymmärtää, miksi lainsäädännön ensimmäisen kehittämisvaiheen työryhmän työskentelyä ja väliraporttia ei hyödynnetty perhehoitolakia säädettäessä. Edes vaatimus lain kustannusneutraaliudesta ei sitä selitä, kun lopputulos ei sitä ole. Jo vuonna 2009 käynnistynyt, perhehoidon mahdollisuuksia vahvistanut lainsäädännön kehittämistyö ei saanut jatkoa. Tämän päivän monimuotoinen perhehoito olisi edellyttänyt uutta ja riittävän vahvaa lakia turvaamaan perhehoidon lisäämiseen tarvittavat toimintaedellytykset.

Familjevårdslagen blev en besvikelse Ännu för ett drygt år sedan väntade vi hoppfullt på att den nya familjevårdslagen skulle bli färdig. Det utlovades ju bl.a. en förnyelse av familjevårdarnas socialskydd och mera stöd för familjevården. Men hur gick det sedan – familjevårdslagen som trädde i kraft i början av april försvagar till en del fosterfamiljernas möjligheter att erbjuda ett vanligt och tryggt familjeliv och delaktighet i familjen för de omhändertagna barnen och ungdomarna.

Det är svårt att förstå varför man i lagstiftningen inte tillgodogjorde sig det arbete och den mellanrapport som arbetsgruppen i det första utvecklingsskedet hade gjort.

Inte ens kravet på lagens kostnadsneutralitet förklarar det då slutresultatet inte är det. Det utvecklingsarbete som redan 2009 hade påbörjats för att förstärka familjevårdens möjligheter fick ingen fortsättning. Dagens månsidiga familjevård skulle ha förutsatt en ny och tillräckligt stark lag för att trygga de verksamhetsmöjligheter som behövs för att utöka familjevården.

Den yrkesmässiga familjevården och andra än barnskyddets familjevårdsformer inkluderades i lagen genom att koppla dem till resursering. Genom resurseringen minskade man möjligheterna att stanna hemma som familjevårdare på heltid. Visserligen lyckas det även i fortsättningen, förutsatt att kommunerna höjer vårdarvodena tillräckligt. Genom resurseringen förbigick man också kommunernas sakkunskap och den beslutandemakt som de har. För varje placering i familjevård ansvarar och besluter alltid kommunen. Bäst kan man säkra kvaliteten på familjevården genom ett gott och tillräckligt samarbete och stöd – inte genom resursering.

För släktingar som vid sidan av familjen fungerar som fosterföräldrar ger familjevårdslagen rätt till ekonomiskt stöd. För 23 år sedan fick de dåvarande fosterföräldrarna samma rätt med stöd av familjevårdslagen. Något annat stöd tryggar familjevårdslagen tyvärr inte för släktingsfosterföräldrar. Behovet av släktingsfosterföräldrar är uppenbart och deras antal kommer att öka. Därför bör det finnas stöd till förfogande både för släktingsfosterföräldraskapet och rätt till en egen socialarbetare för de barn som placerats i släktingsfosterfamilj. ÖVERSÄTTNING MARJATTA WECKSTRÖM

toiminnanjohtaja verksamhetsledare

www.perhehoitoliitto.fi

ALUKSI rautalangasta

Mikä muuttuu? Uusi perhehoitolaki astui voimaan 1.4.2015. Vanhat säädökset eivät enää ole voimassa. Uusi laki toi mukanaan muutoksia – tässä niistä tärkeimmät.

KOONNUT PERHEHOITOLIITTO KUVITUS INA MAJANIEMI

PER HE

HOI

Perhehoidossa hoidettavien määrä

TOL A

IN

Ilmoitusvelvollisuus

Toimeksiantosopimus

NYT | Perhehoitajan on ilmoitettava

perhehoidossa tapahtuneista muutoksista siihen kuntaan, joka on sijoittanut hoidettavan sekä kuntaan, jossa perhekoti sijaitsee.

MUUTOS | Ilmoitusvelvollisuus on kirjattu lakiin.

NYT | Toimeksiantosopimuksessa tulee sopia myös yhteistyöstä kunnan ja perhehoitajan kesken (kohta 9).

MUUTOS | Yhteistyöstä sopimisesta ei ole aikaisemmin säädetty perhehoitajalaissa.

Sukulaissijaisvanhempien asema

Valvonta ja tuen järjestäminen

NYT | Kun lapsi sijoitetaan huoltajuus- tai oheishuol-

NYT | Hoidettavan sijoittaneen kunnan tehtävä on valvoa,

tajuusmääräyksellä muun kuin biologisen vanhemman luo, tulee lasta hoitavalle henkilölle maksaa perhehoitolain mukainen hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus.

MUUTOS | Perhehoitajalaki ei koskenut sukulais- tai läheissijaisvanhempia.

että sijoitus perhehoitoon toteutuu tämän lain mukaisesti ja hoidettava saa sijoituksen aikana tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet siltä kunnalta, johon henkilö on sijoitettu.

Sekä sijoittajakunnan että sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin voi tarkastaa perhehoitopaikan silloin, kun tarkastuksen tekemiseen on perusteltu syy.

MUUTOS | Perhekotien valvonnasta, tarkastuksesta ja hoidettavien tarvitPerhehoitoa voidaan järjestää myös semien palvelujen hoidettavan kotona ja osavuorokautisesti järjestämisestä ei ole NYT | Perhehoito on hoidon tai muun osa- tai ympäriaikaisemmin säädetty vuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitaperhehoitajalaissa. jan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona.

UUTTA | Perhehoito voidaan järjestää myös hoidettavan kotona ja se voi olla myös osavuorokautista.

www.sijaisvanhemmaksi.fi

Lakitekstilainaukset perustuvat maaliskuussa saatavilla olleeseen lakiesitystekstiin.

NYT | Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa voi hoitaa korkeintaan 4 henkilöä ja ammatillisessa perhehoidossa korkeintaan 7 henkilöä mukaan lukien samassa taloudessa asuvat, alle kouluikäiset lapset ja erityistä hoitoa tai huolenpitoa vaativat henkilöt. Ammatillisessa perhekodissa tulee olla vähintään kaksi hoitopaikassa asuvaa henkilöä, joista ainakin yhdellä on tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä. Ammatillista perhehoitoa annetaan luvanvaraisessa ammatillisessa perhekodissa (laki yksityisistä sosiaalipalveluista, 7 §).

POIKKEUS | jos kyseessä ovat sisarukset tai saman perheen jäsenet tai aikuiset. Hoidettavien määrä on kuitenkin suhteutettava perhehoitajien lukumäärään, hoidettavien tarvitsemaan hoitoon ja kasvatukseen sekä toiminnan luonteeseen.

MUUTOS | Aiemman sosiaalihuoltolain mukaan toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa on voinut hoitaa korkeintaan seitsemää henkilöä, jos perhehoitajia oli kaksi ja toisella oli tehtävään soveltuva koulutus ja riittävä kokemus hoito- tai kasvatustehtävistä.

7

ALUKSI lyhyet

Anjan tukiluuri 040 3101 448 Onko sinua kohdannut kriisi tai huolestuttaako sijoitetun lapsen tai nuoren käytös? Voit soittaa Perhehoitoliiton auttavaan

KLAUS SOMERKOSKI

RAY BUSSOLARI

puhelinpalveluun, jossa on tavattavissa psykologi ja entinen sijaisäiti Anja Laurila. Anjan tukiluuri päivystää pilottikokeiluna toukokuun loppuun saakka maanantaisin klo 8.30–10.00 ja torstaisin klo 18.00–19.30

KUVA PUUTTUU??

Kevin oli joutunut jättämään sijaisperheensä huumeiden käyttönsä takia. Forever Faded -tatuointi on muisto noilta ajoilta.

APURAHOJA

MAAILMALTA

LAPSILLE JA NUORILLE

Menetetty lapsuus museossa

APURAHOJEN MYÖNTÄMISEN sijoite-

tuille lapsille ja nuorille teki mahdolliseksi rahastoon tehty 60-vuotissyntymäpäivälahjoitus, kaikkiaan 3 480 euroa. Lahjoittajan toive oli, että lahjoitus käytetään nimenomaan sijoitettujen lasten ja nuorten hyväksi.

Apuraha voidaan myöntää harrastuksiin, virkistysmatkoihin, loman viettoon tai muuhun perusteltuun perhehoidossa hoidettavaa ja hänen hyvinvointiaan tukevaan toimintaan.

Perhehoidolla tarkoitetaan tässä yhteydessä toimeksiantosopimussuhteista perhehoitoa.

Apurahaa haetaan sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta www.perhehoitoliitto.fi/ajankohtaista > tiedotteet ja uutiset. Hakemusten tulee olla Perhehoitoliitossa 12.6.2015 mennessä. Apurahojen jaosta päättää Perhehoitoliiton hallitus syyskuun kokouksessaan 12.9.

LISÄTIETOJA kehittämispäällikkö Lisa Sipilä, puh. 040 310 1443, lisa.sipila@ perhehoitoliitto.fi ja rahoituspäällikkö Amanda Majasaari, puh. 040 310 1444, amanda.majasaari@perhehoitoliitto.fi.

8

Kalifornian Oaklandissa Yhdysvalloissa on avattu Foster Youth Museum, joka kertoo sijoitettujen lasten ja nuorten elämästä.

Museon ovat perustaneet entiset ja nykyiset sijoitetut nuoret.

Museo nostaa esiin nuorten näkökulman sijaishuoltoon ja siihen, miten tukevat ihmissuhteet, päätösten teko yhteistyössä nuorten kanssa sekä myönteiset ja kunnioittavat kohtaamiset voivat parantaa ja auttaa nuorta kasvamaan.

Museon näyttely Lost Childhoods (Menetetyt lapsuudet) kertoo menetyksistä ja voi-

mattomuudesta sijaishuollon rattaissa ja toisaalta lannistumattomuudesta. Näyttely sisältää niin taideteoksia kuin videoitakin sekä tavallisia esineitä, jotka ovat kuuluneet sijoitetuille lapsille ja nuorille.

Näyttely on koottu osana koulutusprojektia, jossa entiset sijoitut nuoret opettavat sosiaalityöntekijöitä kohtelemaan asiakkaitaan ymmärtävästi ja hienotunteisesti.

TUTUSTU museoon nettisivuilla, Facebookissa ja Twitterissä fosteryouthmuseum.org

TUETUT SYYSLOMAT MAASEUDUN TERVEYS- ja lomahuolto järjestää Raha-automaattiyhdistyksen

HAE LOMALLE

tuella yhden tuetun syysloman perhehoitoperheille Yyterin Kylpylässä. Loman ajankohta on 11.– 16.10.2015 . Hakuaika syyslomalle päättyy 13.7.2015 . Lomaviikolle mahtuu mukaan 10 perhettä.

Voit hakea tuettua lomaa, mikäli et ole ollut tuetulla lomalla kahteen vuoteen. Perhelomilla omavastuuosuus on 20 €/vrk aikuisilta.

LISÄTIETOJA www.perhehoitoliitto.fi > palvelut > palvelut perhehoitajille > tuetut lomat www.mtlh.fi > järjestölomat > Perhehoitoliitto ry

www.perhehoitoliitto.fi

ALUKSI lyhyet

YK huolissaan SUOMEN LAITOSSIJOITUKSISTA YK:n talous- ja sosiaalineuvosto (ECOSOC) on kiinnittänyt huomiota Suomen kasvaviin laitossijoitusten määrään, ja kehottaa edistämään perhehoitomuodon käyttöä sijoituksissa.

500 miljoona euroa

Summa, jonka kunnat vuonna 2013 maksoivat hoiva-alan yrityksille lastensuojelusta.

HS 15.3.2015

SANOT T UA PERHEHOITOLAKI

Suomelle ei moitteita venäläisäidin lasten huostaanotosta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen venäläinen raportoija ei löytänyt erityistä huomautettavaa suomalaisviranomaisten toimista huostaanottokiistassa, joka koski venäläisäidin lasten huostaanottoa ja josta Venäjän media kohisi vuonna 2012.

Venäjän EN-valtuuskunnan aloitteesta tehty raportti laajeni käsittelemään lasten huostaanottoja koko Euroopassa.

Raportoijaksi valittu venäläinen kansanedustaja Olga Borzova keräsi selvitystään varten yli kahden vuoden ajan tietoja lähes kolmestakymmenestä Euroopan neuvoston jäsenmaasta sekä vieraili Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Romaniassa.

Lopullisessa raportissa Suomi mainitaan kolme kertaa: huostaan otetuista lapsista vain pieni osa sijoitetaan sukulaisperheisiin, biologisten vanhempien taustoja ei tilastoida riittävän tarkasti ja sosiaaliviranomaisten resurssit ovat riittämättömät. Samat huomiot koskevat myös useita muita Euroopan neuvoston jäsenmaita.

Raportoijan yhtenä toimeksiantona oli sel-

Moip!

Täällä huutelee Perhehoitoliiton uusi työntekijä Taneli. Ja kukako on tämä mystinen Taneli?

Noh, minähän olen kaksikymppinen poika Jyväskylästä. Jyväskylään päätymisestäni syytän siviilipalvelusta, jonka suoritin YAD Youth Against Drugsilla. Ennen Jyväskylään kotiutumista elelin Suolahdessa, jossa vietin kolmisen vuotta nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi opiskellessa Keski-Suomen opistolla. Ja aikana ennen opiskeluja jalanjäljet veivät Sumiaisten laajiin metsiin.

www.sijaisvanhemmaksi.fi

vittää, vaikuttaako vanhempien etninen tausta tai taloudellinen asema huostaanottojen määrään. Esimerkiksi Suomessa biologisten vanhempien etnistä taustaa, kansalaisuutta tai tulotasoa ei tilastoida.

Borzova kirjoittaa kuitenkin vakuuttuneensa asiantuntijakuulemisten perusteella siitä, etteivät maahanmuuttajaperheet ole sosiaaliviranomaisten silmätikkuina. Sen sijaan huostaanottoja tehdään suhteessa enemmän perheistä, joiden sosioekonominen asema on heikko tai joissa on vain yksi vanhempi.

Huostaanottojen tilastoinnissa on suuria eroja maiden välillä, mutta käytettävissä olevan aineiston perusteella näyttää, että eniten huostaanottoja tehdään Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Unkarissa, Liettuassa, Puolassa, Portugalissa, Romaniassa ja Venäjällä.

Sukulaisperheisiin sijoitetaan Suomessa kolme ja Ruotsissa viisi prosenttia huostaan otetuista lapsista. Portugalissa vastaava luku on 75 prosenttia.

Lähde: www.eduskunta.fi

UUSI KASVO Perhehoitoliitolla tulen työskentelemään nuorisotyön puolella järkkäilemässä leirejä ja vetämässä leiriohjelmia. Ja varmasti kaikenlaisessa muussakin, mitä eteen vain tulee. Kieltämättä uudet kuviot ja uudet ihmiset jännittävät, mutta yleensä jännitys on sen merkki, että hauskaa siitä tulee!

Aloitin työt helmikuun alussa ja ne jatkuvat Raha-automaattiyhdistyksen Paikka auki -rahoituksen turvin vuoden päivät. Eiköhän törmäillä!

Taneli Hytönen

Uudistus rokottaisi etenkin niitä sijaisperheitä, joissa kumpikin vanhemmista haluaisi olla päätoiminen perhehoitaja. Kun molemmilla vanhemmilla ei olisi enää varaa jäädä kotiin eikä neljän sijaislapsen sälyttäminen yhden vastuulle tunnu hyvältä, lopettaminen on realismia.

Valinta kutsumustyön tai suuremman lapsiluvun sallivan yrittämisen välillä ei houkuttele.

Pääkirjoitus, Iltalehti 25.2.2015 Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla. Tämä vanha totuus tulee mieleen lainmuutoksesta, jolla perhehoitoon sijoitettujen lasten maksimilukumäärä pienennetään seitsemässä lapsesta neljään.

Kansanedustaja Osmo Soininvaara blogissaan 22.2.2015 (www.soininvaara.fi) Lohjalaisten sijaisvanhempien Tiina ja Juha Mustosen kohdalla lakimuutos tarkoittaisi, että toisen vanhemmista on mentävä kodin ulkopuolelle töihin. Mustosilla molemmilla vanhemmilla on perhetyöhön soveltuva ammattitutkinto. Yrittäjiksi Mustosilla ei ole halua ryhtyä. ”Jos ryhtyisimme yrittäjiksi, kuka antaisi takeen, että nämä lapset saisivat jatkaa asumistaan meillä. Myös kunnalle yrittäjyys olisi huomattavasti kalliimpi vaihtoehto.”

Helsingin Sanomat 27.2.2015 Arjen jakaminen perhehoitotyössä puolison kanssa tehtiin tällä päätöksellä mahdottomaksi. Muutetaan nimi perhehoito samalla yh-hoidoksi! Eihän tätä hommaa voi enää tehdä perheenä.

Sijaisäiti Minttu Riiali Facebookissa 19.2.2015

9

ALUKSI lyhyet

Alueellinen nuorisotyö piristyi avustuksella

PEPPI-INFOA

SIJAISPERHEIDEN NUORILLE

PIXHILL

Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö on tukenut Perhehoitoliiton nuorisotyötä lähes 15 000 eurolla. Avustus käytettiin alueellisen nuorisotoimintaan. Kaikkiaan viime vuoden aikana säätiön tuella järjestettiin 17 alueellista nuorten tapahtumaa, joihin osallistui 440 nuorta.

PEPPI-HANKE ON avannut uudet, sijais-

perheiden nuorille suunnatut nettisivut maaliskuussa. Sivut ovat osa Pelastakaa Lapset ry:n ylläpitämää verkkonuorisotalo Netaria. Sivuilta löytyy tietoa muun muassa kevään tulevista chateista ja nuorille suunnatusta toiminnasta. Sivuille tulee lisää sisältöä kevään kuluessa.

Sivut löytyvät osoitteesta www. netari.fi -> Tule mukaan toimintaan -> Sijaisperhenuoret. Käyhän kurkkaamassa!

Sijaisperheiden nuorille suunnatut chatit järjestetään aina kuukauden ensimmäisenä tiistai-iltana klo 18-20, keväällä vielä 5.5. ja 2.6. Joka kerralla keskustelua herätellään jollakin teemalla, mutta teema ei ole sitova. Ajatus on tarjota nuorille paikka, jossa he voivat keskustella muiden, samassa elämäntilanteessa olevien nuorten kanssa turvallisesti.

Keväällä on keskusteltu muun muassa harrastuksista, omasta perheestä ja taustasta, koulusta, musiikista ja arkipäivän askareista. Tunnelma on ollut rennon innostunut ja koko kahden tunnin ajaksi on riittänyt aktiivisia keskustelijoita.

Netarista löytyvät ohjeet, kuinka chatteihin pääsee mukaan. Koulutamme myös yli 18-vuotiaita verkkovapaaehtoisia chatin vetäjiksi. Ota yhteyttä, jos kiinnostuit. Yhteystiedot löytyvät nettisivuilta. Chatit ovat valtakunnallisia, ja niihin voi osallistua mistä päin Suomea tahansa.

10

laitosmuotoiset kurssijaksot 10.–14.8.2015 | 5 vrk 16.–21.11.2015 | 6 vrk 7.–12.3.2016 | 6 vrk 15.–19.8.2016 | 5 vrk

Lisää voimavaroja

HAE NYT

Aslak®-kuntoutus perhehoitajille vuonna 2015 Aslak® on ammatillisesti syvennettyä lääketieteellistä kuntoutusta. Se on aktiivista ja ryhmämuotoista kuntoutusta, johon ei sisälly hoitoja. Aslak-kuntoutus sopii vaiheeseen, jossa työkyky on vielä suhteellisen hyvä, mutta merkit sen laskusta ovat havaittavissa.

Työkyvyn lasku voi näkyä fyysisenä, henkisenä tai sosiaalisena oireiluna tai kuormittumisena, kuten lisääntyneinä kipuina ja toistuvana väsymyksen tunteena. Kuntoutuskurssin kokonaispituus on yhteensä 20 vuorokautta.

Kurssipaikka on Kartanokylpylä Kaisankoti Espoossa (os. Bodomintie 37, 02740 Espoo).

Kurssi on valtakunnallinen. Kurssinumero on 58236. Kurssille valitaan 10 kuntoutujaa.

Hakijoilla tulee olla hoitavan lääkärin laatima B-lausunto, jossa on selvitetty kuntoutustarve. Lisäksi hakijat täyttävät ja allekirjoittavat kuntoutushakemuslomakkeen KU132, johon lisätään kurssinumero 58236.

Hakemuksen saa paikallisesta Kelan toimistosta ja netistä. Hakemukset lähetetään hakijan omaan Kelaan mahdollisimman pian, viimeistään 31.5.2015 mennessä. Kurssipaikka

myönnetään kuntoutuskriteereiden ja -tarpeen täyttyessä hakemusten saapumisjärjestyksessä.

Päätös kuntoutukseen hyväksymisestä tehdään Kelassa. Kuntoutus on osallistujille maksuton, ja sen ajalta maksetaan kuntoutusraha. Mikäli perhehoidossa olevien hoito jatkuu kuntoutuksen aikana perheessä, perhehoitajalle maksetaan sekä hoitopalkkio että kuntoutusraha.

Lisäksi kuntoutujalle maksetaan matkakorvaus edullisimman matkustusvaihtoehdon mukaan vähennettynä omavastuulla ja tarvittaessa kurssin alkamista edeltävän yön yöpyminen sovitusti kuntoutuslaitoksen kanssa.

LISÄTIETOJA paikallisesta Kelan toimistoista ja www.kela.fi sekä Kaisankodista Pirjo Falkstedtilta, puh. 040 701 8733, pirjo.falkstedt@ kaisankoti.fi tai Perhehoitoliitosta kehittämispäällikkö Maria Kuukkaselta, maria.kuukkanen@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1442. www.kela.fi > henkilöasiakkaat > kuntoutus > työikäisille > Aslak www.kaisankoti.fi

www.perhehoitoliitto.fi

ALUKSI meillä kylässä

Osallisuutta kulttuurilla

Viime vuosina on nähty, että kulttuurin kautta, sen kaikilla ulottuvuuksilla ja tasoilla, ihmiset saavat yhteisiä kokemuksia ja osallisuus vahvistuu. Erilaisuuden kunnioittaminen ja hyväksyminen edistyy. Vammaiset henkilöt ymmärretään osaksi ihmisten moninaisuutta, meitä. PKN on tällä hetkellä näkyvin, mutta ei ainoa. Jazzin ystävien kannattaa pitää mielessä hammond-urkuri Kalle

Salonen. Kuvien tekijöistä muistamme muun muassa Kirsi-kodin taiteilijat.

PKN:n keikoilla viihtyvät kaikki heidän musiikistaan pitävät. Siellä ei katsota, onko vammaa vai ei. Bändin sanoitukset ovat väkeviä tarinoita kehitysvammaisten ihmisten – myös kenen tahansa – osasta ja elämästä, iskevä rock alleviivaa sanoman. Kehitysvammaisten taiteilijoiden töitä kuunnellessa ja katsellessa tulee samalla ymmärtäneeksi, kuinka vähän tiedämmekään kehitysvammaisuudesta. Vanhat oppikirjamääritelmät ovat kovin onttoja ja kaavamaisia.

Perhehoidossa eletään jo luonnostaan osana kaupunkien tai kylien jokapäiväistä elämää. Kiinnittyminen paikalliseen kulttuuriin on jo useimmille tuttua. Kenelle ei, askel liittymiseen ei lie pitkä. Musiikin ja kuvien tekeminen ovat vain esimerkkejä sadoista eri mahdollisuuksista. Hyvin harva yltää julkisuuteen, kaikki tekeminen on arvokasta. ”Sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa kulttuurielämään” ja siinä tarkoituksessa järjestävät ”vammaisille henkilöille mahdollisuuden kehittää ja käyttää luovia, taiteellisia ja älyllisiä kykyjään paitsi omaksi hyödykseen myös yhteiskunnan rikastamiseksi”, todetaan YK:n sopimuksessa. Tavoite on selvä, lisätkäämme vain tekeminen.

MIRJA NIEMELÄ

O

liko sattumaa vai ei, että Pertti Kurikan Nimipäivät -punkyhtye (PKN) voitti Suomen euroviisukarsinnat samaan aikaan kun eduskunta käsitteli Yhdistyneiden Kansakuntien vammaisten oikeuksien yleissopimusta.

Eduskunta hyväksyi sopimuksen osaksi lainsäädäntöämme, joskin lopullinen voimaantulo viivästyy vielä tovin. Molemmissa tapahtumissa kiteytyy vuosikymmenten työ vammaisten ihmis- ja perusoikeuksien hyväksi.

Saavutettu ei ole mikään itsestäänselvyys. Sopimustekstin muuten soisi kuuluvan kaikkien vammaispalvelualan toimijoiden peruslukemistoon. Samalla on hyvä muistella, millaisten polkujen kautta nykytilanteeseen on ylletty.

Vammaispolitiikan keskeisenä tavoitteena on nelisenkymmentä vuotta ollut vammaisten ihmisten täysimääräinen osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan. Usein tavoite on jäänyt ohueksi juhlapuheeksi, tarkoitusta tavoittamatta.

Markku Niemelä RinnekotiSäätiön johtaja sosiaalineuvos

KEHITYSVAMMAISTEN TAITEILIJOIDEN TÖITÄ KUUNNELLESSA JA KATSELLESSA YMMÄRTÄÄ, KUINKA VÄHÄN TIEDÄMMEKÄÄN KEHITYSVAMMAISUUDESTA.

www.sijaisvanhemmaksi.fi

11

Parempaa kuin luvattiin

Minttu ja Esa Luttinen pääsivät heille sijoitettujen sisarusten myötä elämään lapsiperheen vauhdikasta arkea.

12

www.perhehoitoliitto.fi

T E EM A

ENNUS ENNAKKOVALM

Ennakkovalmennus antaa vahvan perustan sijaisvanhemmuudelle.

Joskus yllätys voi olla se, miten helposti kaikki sujuukin.

M

TEKSTI KIRSI-MARJA NURMINEN KUVAT LAURA OJA

inttu ja Esa Luttinen haaveilivat aluksi adoptiosta, kun perheeseen ei alkanut kuulua omia lapsia. Adoptioprosessin aikana he tajusivat, että adoptiolapsille on perheitä jonoksi saakka, mutta sijaisvanhemmista on pulaa.

– Olimme realisteja, mutta uskoimme, että valmiutemme riittäisivät myös sijaisvanhemmuuteen. Saimme pride-valmennuksen suoritettua tammikuussa 2014, ja jo päätöspalaverissa meille kerrottiin perhettä etsivistä sisaruksista. 3- ja 4-vuotiaat poika ja tyttö muuttivatkin meille huhtikuussa, kertovat Luttiset.

Valmennuksessa parasta oli Luttisten mielestä tiivis, kuuden pariskunnan muodostama ryhmä.

– Meillä oli tosi hyviä keskusteluja. Olimme kaikki erilaisia ihmisiä, mutta vertaisia siinä mielessä, että jokainen halusi ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Osalla oli omia lapsia, osalla ei. Meitä mietityttikin se, että onko sijaisperheeksi ryhtyminen helpompaa, jos on jo lapsia kuin jos niitä ei ole.

Ennakkovalmennus vahvisti Luttisten ajatuksia sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä.

– Minulla on kokemusta lasten parissa työskentelystä ja olimme myös toimineet tukiperheenä. Ne auttoivat näkemään omia vahvuuksia. Toisaalta valmennus nosti hyvin myös heikkoutemme näkyviin. Prosessiin kuuluu se, että jossain puolivälin paikkeilla valmennusta iskee epäröinti. Mutta onneksi yhteistyö kouluttajien kanssa sujui hyvin ja ajatuksemme valmiuksistamme olivat saman suuntaiset, Minttu Luttinen muistelee.

Läheiset tukevat Perheen läheisille sijoitettujen lasten tulo ei ollut yllätys.

– Olemme kertoneet avoimesti lapsettomuudestamme ja myös osallistumisestamme pride-valmennukseen. Siksi sijaisperheeksi ryhtyminen oli läheisillemme tuttu asia. Meillä on läheistemme täysi tuki tässä tehtävässä. Siskoni poika viettää meillä paljon aikaa, ja hän oli alkuun ehkä vähän kateellinen meille sijoitetuille lapsille. Mutta vähitellen hän ymmärsi, ettei hän ole meitä menettänyt, Luttiset tuumivat.

www.sijaisvanhemmaksi.fi

13

Alkuun kuvitteli sijaisvanhemmuuden olevan jotenkin ihmeellistä ja vaativaa, mutta tämä on tavallista lapsiperheen arkea.

Luttisille sen sijaan oli yllätys, miten hyvin lapsiperheen arki lasten tultua lähti rullaamaan.

– Valmennuksessa tuotiin tietysti esille niitä haasteita, joita sijaisperheet joutuvat kohtaamaan. Siksi mekin varauduimme pahimpaan. Toki sijoitettujen lasten kanssa alku voi ensin olla ruusuista – meilläkin lapset olivat iloisia ja reippaita ja tykkäsivät kaikesta. Varmaan kului pari kuukautta ennen kuin lasten oma persoona tuli esiin.

Myös yhteistyö lasten vanhempien kanssa on sujunut ongelmitta.

– Yhteistyöhön käytetään valmennuksessa paljon aikaa ja kerrotaan myös esimerkkejä tilanteista, jolloin kaikki ei sujukaan. Tietysti on parempi näin päin.

Käytännön asiat askarruttavat

PRIDE = P arenting R esources for I nformation, D evelopment and E ducation

14

Valmennuksessa voisi Luttisten mielestä käsitellä nykyistä enemmän sijaisperheiden arkeen liittyviä käytännön asioita. Heille on välillä tullut ongelmia esimerkiksi viranomaisten kanssa asioidessa.

– Sijaisvanhempi kun on vähän väliinputoaja siinä mielessä, että hän ei ole lapsen huoltaja. Silloin joidenkin asioiden hoitaminen hankaloituu. Lisäksi viranomaiset voivat antaa ristiriitaista tietoa, miten toimia. Tällaisia tapauksia meidän kohdalla ovat olleet esimerkiksi Kela-kortin hankkiminen tai terveyskeskuksessa käynti. Usein joutuu itse neuvomaan virkamiehiä, ja on tiedettävä eri asioista, ihmettelee Minttu Luttinen.

Sijaisperheet tarvitsisivatkin tietoa siitä, keneltä kysyä näistä asioista.

– Monissa asioissa sijaisvanhemman on oltava itse aktiivinen. Tuntuu siltä, että jos perheellä menee hyvin, eivät työntekijät pidä yhteyttä niin paljon. Ymmärrän toki, että resurssit on käytettävä niihin perheisiin, jotka tarvitsevat tukea. Mutta joskus riittäisi sekin, että kysyttäisiin, mitä kuuluu.

Facebookista apua Luttiset ovat jo osallistuneet sijaisperheille suunnattuihin koulutuksiin.

– Tarjontaa on, se on hyvä juttu. Tieto koulutuksista on vain usein löydettävä itse. Käymme myös sijaisvanhempien pienryhmässä. Samoin yhdistyksen Facebook-ryhmästä saa yleensä aina käytännönläheistä tietoa sitä tarvitessaan. Työnohjausta pohdimme viime syksynä, mutta koimme, ettei se ole meille ainakaan vielä tarpeen.

Kulunut vuosi on muuttanut Luttisten käsitystä sijaisvanhemmuudesta.

– En olisi ihan heti arvannut, että lapsiin kiintyy niin nopeasti ja syvästi. Alkuun sitä ehkä kuvitteli sijaisvanhemmuuden olevan jotenkin ihmeellistä ja vaativaa, mutta loppujen lopuksi tämä on ihan tavallista lapsiperheen arkea päivä kerrallaan. Toki oli iso asia muuttua pariskunnasta lapsiperheeksi, mutta valmennus antoi meille tosi hyvän pohjan.

www.perhehoitoliitto.fi

T E EM A

ENNUS ENNAKKOVALM

TUTKIMUSTIETOA

Toimiva PRIDE Valmennuksessa kertyvää tietoa tulisi hyödyntää myös sijoitusvaiheessa.

osoittautunut varsin toimivaksi. Pesäpuu ry:n kehittämispäällikkö Jaana Pynnösen tekemän kyselytutkimuksen mukaan valmennukseen vuonna 2010–2011 osallistuneista yli 80 % koki valmennuksen antaneen riittävät valmiudet sijaisperheeksi ryhtymiseen. Avoimuus, luottamuksellisuus, rehellisyys, hyvä vuorovaikutus sekä ryhmässä että kouluttajien kanssa, riittävä aika prosessille, kokeneet kouluttajat ja oma motivaatio ovat avaintekijöitä siihen, miten onnistuneeksi valmennusprosessi koetaan.

– Valmennuksen osa-alueista vastauksissa tärkeimmiksi nousivat ymmärrys pysyvyyden ja sitoutumisen merkityksestä ja siitä, että lapsi voi tarvita erityistä tukea kokemustensa käsittelyyn. Myös rakkauden ja hellyyden merkitys tuli esiin, samoin kuin lapsen tulon vaikutus perheen ajankäyttöön, kertoo Pynnönen.

Valmennukseen osallistuneet arvostivat erityisesti ryhmäkeskusteluja ja kokemustiedon kuulemista ja tietoa lapsen kiintymyssuhteen kehittymisestä. Lisää tietoa kaivattiin puolestaan lapsen pulmien kanssa toimimiseen ja kasvatuskysymyksiin.

– Mietimme joskus, pelotellaanko tulevia sijaisvanhempia valmennuksessa liikaa tulevilla

20 VUODEN AIKANA PRIDE-ennakkovalmennuksen on käynyt

kouluttajia on koulutettu

haasteilla. Vastausten perusteella näin ei voi sanoa. Toisaalta vastauksissa on myös hajontaa.

Osa kokee saaneensa riittävän kuvan sijaisvanhempana toimimisen haasteista, lapsen pulmista ja traumoista, osa taas kokee saaneensa liian vähän tietoa tai ymmärrystä, ja arki on ollutkin haastavampaa kuin mitä osasi odottaa.

TUKEA JO ODOTUSVAIHEESSA . Pynnönen

muistuttaa, että PRIDE-valmennus valmentaa sijaisvanhemmat ”ensimmäiseen päivään” lapsen kanssa.

– Siihen nähden PRIDE on toimiva malli, ja kouluttajille ja perheille suunnattu materiaali on kattava. Huomiota tulisi kiinnittää siihen, miten valmennuksen antia hyödynnetään myöhemmin. Kun yhteisessä arvioinnissa perheen valmiudet käydään tarkkaan läpi, olisi tämän tiedon pohjalta helpompaa löytää sijoitetulle lapselle juuri hänen tarpeitaan vastaava perhe.

Nyt tuota tietoa heitetään hukkaan. Vastausten perusteella yhteisen arvioinnin tuloksia hyödynnettiin sijoitusvaiheessa vain noin neljänneksessä tapauksista.

Tietoa joutuu hukkaan, koska valmiusajattelu ei ole tuttua sijoituksesta vastaaville työntekijöille.

VUONNA 2014 OLI valmennusryhmiä

osallistujia

8560 434 52 470 www.sijaisvanhemmaksi.fi

Lähde:Pesäpuu ry

20 -VUOTIAS PRIDE - ennakkovalmennus on

– Pitäisi oikeastaan käydä läpi koko lastensuojelun ketju lapsen tarpeista biologisten vanhempien ja sijaisvanhempien valmiuksiin.

Tuntuu siltä, että sijaisperhettä etsitään välillä liian pienestä joukosta. Tässä tarvittaisiin yhteistyötä sijoittajien kesken, pohtii Pynnönen.

Perheen valmiuksia voisi edelleen vahvistaa valmennuksen päätyttyä, aikana, jolloin perhe odottaa sijoitusta.

– Silloin voitaisiin keskittyä perheen toiveisiin siitä, mihin he valmennuksen perusteella kokevat tarvitsevansa lisää tukea.

ENEMMÄN REALISMIA. Myös Norjassa on

selvitetty PRIDE-valmennuksen toimivuutta.

Tutkimuksen mukaan sijaisvanhempien mielestä valmennus antaa hyvät valmiudet sijaisvanhemman rooliin.

Tutkimukseen vastanneet toivoivat vielä realistisempaa kuvaa sijaisvanhemmuuden haasteista, enemmän tietoa oikeuksista ja laeista sekä siitä, miten sijaisperheeksi ryhtyminen vaikuttaa perheen biologisiin lapsiin.

Norjankieliseen tutkimus osoitteessa www.hioa.no (raportti nro 3/2014: ”En god forberedelse til å bli fosterforeldre”). Englanninkielinen tiivistelmä löytyy hakusanalla “Pride”.

JUHLASEMINAARI Pesäpuu järjestää 7.5.2015 PRIDE-valmennuksen 20-vuotisjuhlan kunniaksi seminaarin Helsingissä. Yhtenä juhlapuhujana on Rob van Pagée, joka oli mukana tuomassa valmennusmallia Suomeen. PRIDE-valmennus otettiin Euroopassa käyttöön 25 vuotta sitten. Nyt PRIDE-mallia käyttää 19 Euroopan maata, viimeisimpänä Latvia.

15

T E EM A

IS T

OC

K

ENNAKKOVALM ENNUS

Sydän aukeni nuorille Valmennus muutti myös Juha ja Maarit Susinevan ajatukset sijaisvanhemmuudesta.

A

luksi ajattelimme ryhtyä sijaisvanhemmiksi kouluikäiselle, 6–10-vuotiaalle lapselle. Olemme jo viisikymppisiä, joten ihan pieni lapsi ei siksi tuntunut järkevältä.

Muutenkin ajattelimme elämän kouluikäisen kanssa sujuvan helpommin. Valmennuksen aikana ajatuksemme kääntyivät kuitenkin päälaelleen, kertoo Juha Susineva.

Valmennuksen loppuvaiheessa tehty harjoitus avasi Susinevojen sydämen sijoitetuille nuorille.

– Harjoituksessa ohjaajat kertoivat erilaisista lapsista. Me kuuntelimme tarinoita silmät kiinni, ja jos kuvittelimme voivamme ryhtyä tarinan lapsen sijaisvanhemmiksi, piti nostaa käsi ylös. Kun meille kerrottiin 12-vuotiaasta, keskittymishäiriöisestä pojasta, jolla oli taipumusta aggressiivisuuteen, oli Maarit ainoa kätensä nostanut. Myöhemmin tehtävää läpikäydessä minäkin aloin pohtia, että miksipä ei. Maarit oli harjoituksessa tajunnut, että hänhän kohtaa työssään juuri näitä lapsia, ja he ovat kahden kesken useimmiten tosi mukavia. Siitä alkoi itää ajatus, että meille voisikin sijoittaa vähän vanhempia poikia.

Koska minä olin jäämässä kotiin, pojat olivat muutenkin luonnollinen valinta, Juha Susineva muistelee.

– Minulle jäi valmennuksesta erityisesti mieleen se, kun piti miettiä, millaisen lapsen haluaisi. Sitten meille jaettiin kivet. Kiveä, kuten lastakaan, ei saanut itse valita. Mutta kun sen oman kiven sai, oli se sittenkin juuri se sopivin. Lapsikin on hyväksyttävä sellaise-

16

na kuin hän on, ja silloin hän myös sopii perheeseen, painottaa Maarit Susineva.

Susinevojen omat tyttäret olivat jo muuttaneet pois kotoa. Perheen uudessa kodissa oli tilaa suuremmallekin perheelle kuin kahdelle aikuiselle ja koiralle.

– Omat lapsemme olivat syntyneet, kun olimme nuoria. Näin jälkikäteen tuntuu siltä, että heidän lapsuusaikansa meni ohi liian nopeasti ja että olisi voinut viettää vielä enemmän aikaa heidän kanssaan, Juha Susineva miettii.

Perhekulttuurit kohtaavat Valmennuksen aikana Susinevat pääsivät pohtimaan omia kasvatusperiaatteitaan.

– Olemme toki kasvattaneet kolme lasta aikuisiksi. Arjessa vain ei jää hirveästi aikaa puhumiseen ja syvälliseen miettimiseen. Mutta kokemukset kasvattajana helpottivat omien valmiuksien pohtimista. Uskon, että sijaisvanhemmuudessa tarvittavat valmiudet selkiytyivät valmennuksen aikana ja varmuus siitä, että meistä on sijaisvanhemmiksi, kasvoi ja vahvistui, sanoo Maarit Susineva.

Valmennus päättyi keväällä 2014, ja elokuussa Susinevojen perheeseen muutti 14-vuotias poika. Tämän vuoden tammikuussa perhe kasvoi 10-vuotiaalla pojalla.

– Saimme aivan ihanat lapset, jotka tuntuivat omilta alusta lähtien. Elämämme on normaalia lapsiperheen arkea. Yllätys on ollut se, miten nopeasti ja syvästi voi kiintyä ventovieraisiin lapsiin, kun ottaa heidät omakseen, Maarit Susineva toteaa.

Nuoret toivat tulleessaan omien perheidensä tavat.

– Erilaiset perhekulttuurit ovat kohdanneet ja välillä törmänneetkin. Totuttelua on vaadittu puolin ja toisin. Esimerkiksi erilaisissa ruokailutavoissa on ollut yhteensovittamista. Alkuun emme puuttuneet läksyihin, mutta sitten huomasimme, että pojat tarvitsevat apua. Niinpä nykyisin teemme läksyjä paljon yhdessä. Myös pelaamisesta ja erilaisten teknisten vempainten käytöstä olemme keskustelleet ja miettineet rajoja niihin. Ne ovat olleet itselle ihan vieras maailma. Tällä hetkellä seuraamme pelaamiseen käytettyä aikaa. Toiselle pojista pelaaminen on ollut pakoreitti arjesta. Nyt elämään voisi mahduttaa muutakin, pohtii Juha Susineva.

Sujuvaa yhteistyötä Susinevat kiittävät yhteistyön sujuvuutta nuorten perheiden ja sosiaalitoimen kanssa.

– Toisella pojista on laaja läheisten verkko, jonka kanssa pidetään tiiviisti yhteyttä. Välillä he käyvät meillä ja välillä poika heillä. Joskus on melkoinen trafiikki, kun omat lapset vierailevat viikonloppuisin ja poikia viedään ja tuodaan tai heidän läheisiään vierailee meillä.

Perhehoidon työntekijät ovat vierailleet perheessä säännöllisesti.

– Työntekijät ovat olleet erittäin päteviä ja ammattitaitoisia. He vastaavat nopeasti ja selvittävät asiat, jotka meitä askarruttavat. Heidät saa helposti kiinni ja heillä tuntuu olevan aikaa – kiireen tuntu ei ainakaan välity meille. Olemme saaneet heiltä apua esimerkiksi kasvatuksellisiin kysymyksiin ja byrokratiaan sekä kouluun liittyvissä asioissa, Susinevat kertovat.

www.perhehoitoliitto.fi

Hi,

PIXHILL

my name is Nanette and I am writing to you from Adelaide, South Australia where my family and I live. Our culture and language may differ but we share common experiences through being carers. I became involved in fostering through a deep sense of social justice and compassion to be part of the unique journey shared by child and carer.

The initial assessment process was lengthy but very interesting as it invites the ‘potential carer’ to reflect and demonstrate their imeni on Nan ette ja kirjoi own suitability personal qualities and skills.

Most importantly tan tätä teil ta, Etelä-A le Adelaides ustralias‘Therathe criteria helps outline realistic expectations through ta, jossa min me. Meidän ä ja perheen ku i as lttuurimthe u peutic Thinking’ for those considering application. Through m me ja kielem erilaiset, mu me voivat ol tta jaammefind program, transparency is paramount la hoitajina jaand although samat kokem sijaisvanhemsome may ukset perhepi na. Minuaissi this confronting it is essential nosti,in whether fostering kodeciding ska halusin jaisvanhem muus kiinolla osa erit right for you and your family. jaisvaAll yiatslinaatuista mat nhinformation empi ja lapsiis compiled ka a, te jonka sike vä tervals and each stage is treated t yhd utmost respect, sensiArviowith essä. intipthe rosessi oli p it kä tivity and professionalism , mutta mie ka. perhehoi lenkiintoin tajaksi halu en, kosavwas an onthe Ultimately, the most ta important I found, siin an perhehthing, need ä harkittava oitajaksi hen soveltuvuutki lö to understand the challenges ko taitojand h role of myself, ta family isten luonte en näkökrequired ulmasta. Ter enpiirteiden apeuwork. and friends as fosteringtu ja inleits involves tt team is vatruest enItajatteluta t lähtöform kohdat autt van mallista av at requires continued pursuit tiseof ar education through vi training, develsti ja miettim oimaan valm ään, täytätte iuksia realis opment of effective strategies kö sitonhelp juudenand anim open, genuine desire ä ja perheesi vaat ukset. perhehoitaa child in reaching their full and find their Kaipotential place in the kkein tärkei n asia valm work. Quality interactions ettäwith ennu all m those in the care ofks our on ym essa oli mie ärreinvolved ttävä perheh lestäni se, children makes this an informative hoitajuus man most rewarding experience. oidon haast inulta, perh eet ja mitä p ee erhelt än Being a foster carerly has given ttää me opportunity i ja and yöde, kosk s ystäväpiiri a pan erhehoitaju to use m lt än i edelu s to velop my personal skills hem and ella chalthrough d life’s muwork on tiimityötä us edeffectively ellyttää per . Sijaisvanh eh oi lenges. I truly believe in mthe ta istaconcept jalttoaraise that it “takes a village , tehokka täydennysko iden toimin uluttaututamalliholistic, a child” and the repairing avoinof spirit through en ta the ke haluhuman hittämistä ja a auttaa last aitoa ja a hyödyntä löytäm practical compassionate care promotes. mään omia ääthat n paifostering kkansa m kykyjään ja aailmassa. H kaikkien sijo edelmällinen itetun lapse yhteistyö n kanssa työs kee tehtävä kentelevien stä hyvin pal ka nssa teki tsevan.

Sijaisvanhem muus on an tanut minu käyttää ja ke lle mahdolli hittää omia suuden kykyjäni eläm sanontaan ”l än haasteiss apsen kasvat a.

Uskon ta m iseen tarvit lä” sekä siih aan kokonai en, että per n h en kyeh oi malla inhim don käytän nönläheinen illinen huol enpito pystyv ja satuneen ihm ät korjaamaa istaimen. n vaurioi-

MAAILMALTA

Hei!

AUSTRALIASSA Perhehoitajien ennakkovalmennus on kaksiosainen, koulutus ja arviointi ovat erillään.

www.sijaisvanhemmaksi.fi

Valmennusprosessi kestää noin

3-4

kuukautta.

Jokaisessa osavaltiossa on oma lainsäädäntö, ja arvioinnin ja koulutuksen reunaehdot perustuvat siihen.

Etelä-Australiassa yhdistykset ja yritykset vastaavat perhehoidon toteuttamisesta.

Lähde: Key Assets Australia

N

17

ME OLEMME IHMISIÄ KAIKKI Sädekehät joutavat perhekodissa nurkkaan.

TEKSTI JA KUVAT KIRSI-MARJA NURMINEN

18

www.perhehoitoliitto.fi

T E EM A

ENNUS ENNAKKOVALM

Osallistuin valmennukseen antaumuksella ja sain siitä todella paljon irti. Oli kiinnostavaa kuulla muiden ryhmäläisten ajatuksia ja peilata niitä omiin.

P

iritta ja Jarkko Huhta-ahon perheeseen tuli alkuvuodesta kaksi uutta jäsentä: 30-vuotias Hanne-Mari Tuppurainen ja 23-vuotias Jesse Honkaluoma. Muutos 4-henkisestä lapsiperheestä 6-henkiseksi perhehoitoperheeksi oli nopea, vaikka Huhta-ahot olivatkin pohtineet asiaa pitkään. Molemmat ovat työskennelleet vammaisten henkilöiden kanssa. Lisäksi perheen lähipiiristä löytyy perhekoteja.

– Viime kesänä Pirkanmaan kehitysvammaisten perhehoidon yksikkö KePe haki uusia perhehoitajia. Mietimme, että jos aiomme uskaltaa heittäytyä tähän, niin nyt on sen aika. Neljänkympin lähestyessä emme voi enää vuosikausia siirtää tämän jännittävän haaveen toteutumista. Toisaalta aikaisemmin emme ehkä olisi olleet ihan valmiitakaan ryhtymään perhehoitajiksi. Isojen päätösten pitää kypsyä pitempään, Huhta-ahot pohtivat.

Piritta lähti mukaan viime syyskuussa käynnistyneeseen ennakkovalmennusryhmään. Koska molempien olisi ollut hankala osallistua valmennukseen yhtä aikaa, aloitti Jarkko valmennuksensa tänä keväänä.

– Meidän ryhmässä oli kymmenkunta osallistujaa ja kaksi kouluttajaa. Oli tosi kivaa, että toinen kouluttaja oli perhehoitaja. Näin valmennuksessa sekoittui ihanasti ja monipuolisesti faktat ja arkielämä, kehuu Piritta.

Myös valmennuksen prosessimaisuus saa Piritalta kehuja.

– Mietimme paljon sitä, miten itse reagoisi tai toimisi eri tilanteissa tai miten oma perhe toimisi. Vaikka meillä molemmilla on työkokemusta terveydenhuollosta 10 vuoden ajalta, on ihan eri asia toimia kotona. Oman elämän ja perhehoitajan tehtävän yhdistäminen poikkeaa täysin osastoelämästä, vaikka molempien keskiössä ovatkin hoidettavat ihmiset. Valmennus ehdottomasti kypsytti omia valmiuksia.

– Perhekodissa olet itse vastuussa ja tirehtöörinä koko ajan, lisää Jarkko.

Perhehoitajuus jännitti Hanne-Mari on innostunut käsitöistä. Hänen bravuurejaan ovat neulotut myssyt.

Myös Piritta on saanut oman myssynsä.

www.sijaisvanhemmaksi.fi

Piritta piti jokaisen valmennuskerran jälkeen oman ”koulutuksen” Jarkolle.

– Valmennus palautti mieleeni monia asioita, joita en ollut ajatellut pitkään aikaan. Keskustelimme niistä paljon yhdessä. Osallistuin valmennukseen antaumuksella ja sain siitä todella paljon irti. Oli kiinnostavaa kuulla muiden ryhmäläisten ajatuksia ja peilata niitä omiin. Toki työ

tekijäänsä opettaa, mutta valmennuksessa ennakoitiin hyvin tehtävän haasteita.

Arvioinnissa kouluttajat ja Piritta olivat samoilla linjoilla valmiuksien löytymisestä.

– Se oli huojentavaa. Siitä huolimatta edessä oleva vähän jännitti, tunnustaa Piritta.

Perheen 6- ja 8-vuotiaat pojat Nestori ja Eemeli saivat myös sanoa mielipiteensä vanhempien ryhtymisestä perhehoitajiksi.

– Heille kehitysvammaiset ihmiset eivät olleet mikään uusi juttu tai ihmetyksen aihe. Vähän napinaa aiheutti ainoastaan se, että pojat joutuivat luopumaan omista huoneistaan ja palaamaan yhteen, vanhemmat hymyilevät.

– Ja koska meille sijoitetut henkilöt ovat jo aikuisia, eivät he kilpaile meistä vanhempina. Vaikka he tarvitsevatkin aikaa ja huolenpitoa, säilyy äidin ja isän status kuitenkin pojille eikä heidän tarvitse sitä jakaa, lisää Jarkko.

Kuulostelusta kohtaamiseen Piritta oli valmennuksen päätyttyä marraskuussa täpinöissään ja valmis aloittamaan perhehoitajana vaikka heti.

– Toivoin vain, että asiat loksahtaisivat mahdollisimman nopeasti kohdalleen. Että pääsisimme ryhtymään perhehoitajiksi kehitysvammaisille aikuisille, joiden tarpeisiin me pystyisimme vastaamaan. Ja aika nopeasti he löytyivätkin.

Marras–joulukuu oli kuulosteluvaihetta, ja joulukuun lopulla tiesimme jo, keitä ehkä on tulossa. Jesse tuli heti vuoden alussa ja Hanne-Mari yhden kokeiluviikonlopun ja -viikon jälkeen tammi-helmikuussa. Hanne-Mari tuli toisesta perhekodista ja Jesse kotoa, Huhta-ahot kertovat.

Perhehoitajan tehtävä on vastannut odotuksia. Arki ei ole tuonut mukanaan ihmeempiä yllätyksiä.

– Valmennuksesta on ollut tosi iso apu – olemme osanneet varautua erilaisiin tilanteisiin ja myös kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin.

– Ehdimme miettiä asiaa niin pitkään. Huomiota on muistettava kiinnittää omaan relaamiseen, vaikka tavallaan koko ajan ollaan ”töissä”. Onneksi KePe tarjoaa kaikille uusille perhehoitajille mentorointia. Se on osoittautunut hyödylliseksi, Huhta-ahot kiittävät.

Perhehoitoyksikkö KePe saakin Huhta-ahoilta kiitosta.

– He ovat kertoneet olevansa meitä varten, ja siltä tuntuukin. Olemme saaneet tukea. Ja mentorointi on piste iin päälle. Aikaisemmin olen ollut ujo kysymään, mutta nyt sitä

19

ei ole tarvinnut miettiä. Olen oppinut myös rentoutta – sitä, että olemme ihmisiä kaikki. Perhehoitajan ei tarvitse jatkuvalla syötöllä keksiä virikettä virikkeen perään, vaan turvallinen ja tavallinen arkielämä on tarpeeksi. Joku viisaampi muistutti joskus, ettei perhehoitajan ole tarkoitus olla ”ohjelmatoimisto”, naurahtaa Piritta.

Yhteistyö hoidettavien läheisten kanssa on sujunut hyvin.

– Toki työelämässäkin tottui siihen, että omaiset olivat jollain lailla mukana. Se on pelkästään myönteinen asia. Meillä on yhteisenä päämääränä, että meitä välittäviä ihmisiä löytyy Hanne-Marin ja Jessen ympäriltä paljon.

toinen viikonloppu tervehtimässä vanhempiaan ja joskus myös sisariaan.

– Tänään kävimme auttamassa vanhuksia.

Kävimme yhdessä kaupassa ja ostimme kahvia ja pullaa. Äidin kanssa kierrellään kirpputoreilla ja käydään päiväkahvilla.

Hanne-Mari tekee mielellään käsitöitä.

Hänen bravuurejaan ovat neulotut myssyt.

– Teemme joskus käsitöitä päivätoiminnassakin.

Hanne-Mari pitää eläimistä, joten Huhta-ahojen Kekkonen-koira ja Friidu-kissa saavat paljon huomiota. Hanne-Marin huoneessa on myös akvaario.

– Haluaisin oman sisiliskon, haaveilee Hanne-Mari.

Myssyjä ja eläimiä Hanne-Mari Tuppurainen on viihtynyt Huhta-ahoilla hyvin. Hän käy kolmena päivänä viikossa Tampereella päivätoiminnassa ja joka

Piritta ja Jarkko Huhta-aho toteuttivat perhehoitajiksi ryhtyessään yhden unelmansa.

Arviointi on haastavaa. Siksi kouluttajan tehtävä on vaativa ja vastuullinen.

Auttamisen halua ja lähimmäisen rakkautta Anneli Hankkiolla on menossa jo kolmas ennakkovalmennusryhmä, jossa hän toimii perhehoitaja-kouluttajana. Palautteen mukaan perhehoitajan kokemuksista ollaan kiinnostuneita.

– Valmennuksen osallistujat haluavat kuulla sekä arjen hauskoista sattumuksista että haastavista tilanteista. Pystyn antamaan heille ihan käytännön neuvoja esimerkiksi hoidettavien edunvalvonnasta, lääkärissä käymisestä tai yhteistyöstä verkostojen kanssa, Hankkio kuvailee.

Hankkio muistuttaa, ettei perhehoitaja ole superihminen.

– Ihmiset suhtautuvat perhehoitajiin eri tavoin. Usein läheisten ja ystävienkin asenne voi muuttua. Helposti ollaan asettamassa sädekehää pään päälle. Silti tämä on meidän elämää, jossa yhdistyy perheen arki ja vastuu.

Onhan tämä omanlaisensa elämäntapa.

Vammaisten henkilöiden perhehoitajaksi ryhtyvältä vaaditaan ennen kaikkea itsetuntemusta.

20

– On kysyttävä itseltään, onko tämä sitä, mitä haluan. Meillä kaikilla on iso auttamisen halu ja rakkaus heikompia kohtaan. Kyllä nämä piirteet moni itsessään tunnistaa – ja me kouluttajat tunnistamme ne myös. Toisaalta on haastavaa tukea niitä, joilla selvästi on valmiuksia perhehoitajaksi ja jarrutella niitä, joista ei ehkä tehtävään olekaan, Hankkio pohtii.

Arvioinnin haastavuus tulikin Hankkiolle pienenä yllätyksenä.

– Ei sitä alkuun kouluttajaksi ryhtyessään ymmärtänyt. Tämä on hirveän vaativa ja vastuullinen tehtävä. Jokaisessa ryhmässä on aina sellainen ihminen, jonka kanssa keskustellaan avoimesti edellytyksistä ryhtyä perhehoitajaksi tai jäädään pohtimaan, josko perhehoitajaksi ryhtyminen ei vielä ole ajankohtaista.

TYÖHARJOITTELU OSAKSI VALMENNUSTA. En-

nakkovalmennus on sitä tärkeämpi, mitä vähemmän kokemusta osallistujilla on vammaistyöstä.

– Olen miettinyt, että valmennukseen voisi kuulua pienimuotoinen, muutaman päivän

”työharjoittelu” perhehoitoperheessä. Toki valmennuksen aikana vierailemme perheessä, mutta olisi hyvä tutustua arkeen syvemmin.

Se auttaisi vähentämään virhearviointeja.

Tässä ei ole kyse koiranpennun ottamisesta.

Perhehoitajan tehtävä on yksinäistä. Onneksi nykyisin on mentorointi. Minä toimin kolmen perhehoitajan mentorina. Perhehoitoyksikkö KePen tuleminen tänne Pirkanmaalle on auttanut perhehoitajia, jotka nyt saavat yksiköstä tukea ja turvaa, Hankkio kehuu.

Yksinäisyyttä helpottaa myös työnohjaus, perhehoitajien täydennyskoulutukset sekä yhteiset tapaamiset.

– Pirkanmaalla voisi toimia yksi kiertävä perhehoitaja, joka vapauttaisi ihmisiä osallistumaan koulutuksiin. Niistä saa vertaistukea ja tietoa. Mitä enemmän koulutuksia jää väliin, sitä korkeampi kynnys on lähteä mukaan.

Meillä perhehoitajilla on myös oma, suljettu Facebook-ryhmä. Virkistystäkin on ollut tarjolla, kun KePe järjesti viime joulun alla teatteri-illan perhehoitajille. Se oli tosi hienoa!

www.perhehoitoliitto.fi

T E EM A

ENNUS ENNAKKOVALM

ANTAA PAKATA VAAN! Elämä muistisairaan kanssa vaatii huumorintajua ja kärsivällisyyttä.

Käytännön harjoitukset valmennuksessa auttavat ymmärtämään perhehoitajan tehtävää.

P

TEKSTI KIRSI-MARJA NURMINEN KUVITUS JONNA MARKKULA

ekka Kivi on toiminut perhehoitajana vaimonsa kanssa vuoden päivät. Perheessä on kolme pitkäaikaisesti asuvaa ikäihmistä, Helvi, Aino ja Annikki, sekä yksi paikka lyhytaikaista perhehoitoa varten.

Vielä muutama vuosi sitten perhehoito oli Kivelle vieras asia. Ennakkovalmennus kuitenkin tartutti innostuksen perhehoitoon.

– Osallistuin valmennukseen ensi alkuun vaimon seurana. Kouluttajamme oli niin innostava ja tuore, että aihe vei mennessään. Valmennuksessa parasta olivat esimerkit, joita yhdessä kouluttajan ja ryhmän kanssa pohdittiin eri näkökulmista, kehuu Kivi.

Valmennus auttoi tunnistamaan omia vahvuuksia perhehoitajana.

– Näitä olivat esimerkiksi empaattisuus, rauhallisuus ja kohtuullinen huumorintaju, Kivi naurahtaa.

Valmennus toi esiin myös tehtävän haasteet.

– Tavallaan tiesi, mitä on tulossa – vaikkei sitten tiennytkään. Realiteetit auttoivat pohtimaan, onko perhehoitajan tehtävä sitä, mitä haluan.

Muistihoitajalta apua Kivellä ei ollut aikaisempaa kokemusta muistisairaan ikäihmisen kohtaamisesta.

– Muistisairaudet olivat minulle uusi asia. Valmennuksessa ne käytiin aika nopeasti läpi. Tietoa niistä voisi valmennuksessa olla enemmänkin.

Etenkin jäin kaipaamaan ihan käytännön tietoa – millaista arki muistisairaan kanssa on. Olisi ollut hyvä vierailla vaikka jossain perhekodissa ja jutella asukkaiden kanssa, tuumii Kivi.

Ensimmäisten asukkaiden mukana tulivat haasteet.

– Jouduimme pohtimaan, onko perhehoito oikea paikka vanhukselle, jolla on vessa aina hukassa. Tai joka pesee hampaat wc-pöntössä. Tai pakkaa joka yö laukkunsa kotiin lähtöä varten. Onneksi saimme apua muis-

www.sijaisvanhemmaksi.fi

21

tihoitajalta, joka neuvoi, että antaa pakata vaan. Sehän on asukkaalle hyvää terapiaa. Tilanne oli lopulta ihan hauska, kun ymmärsi, ettei sata kertaa sanomisesta ole mitään hyötyä.

Sitovuus yllätti Perhehoitajan tehtävään liittyvä sitovuus on osin yllättänyt Kiven.

– Asukkaiden hoidon tarve vaihtelee, mutta ei tästä juuri pääse pihatöitä tekemään. Myös asukkaiden huono kunto on yllättänyt. Siinä suhteessa valmennuksessa annettu tieto ei ihan vastaa todellisuutta. Toivoisinkin sijoittajille lisää tietoa ja osaamista siitä, kenelle perhehoito oikeasti sopii, Kivi pohtii.

Puolisot saavat apua myös lapsiltaan.

– Pidän perhehoitajan tehtävää tärkeänä – myös yhteiskunnallisesti. Vaikka se on joskus raskasta, se myös palkitsee. Silloin, kun voi pitää lomaa, on yleensä sen tarpeessa. Koen, että olen oikeassa tehtävässä, ja tunnen myös onnistuneeni siinä. Joka päivä oppii uutta.

Kivi olisikin kiinnostunut kouluttautumaan lisää esimerkiksi juuri muistisairauksista.

– Myös lääkehuolto kiinnostaa, koska olemme paljon tekemisissä lääkkeiden kanssa ja joskus omaisetkin niistä meiltä kyselevät.

Ei sitä osannut etukäteen ajatella, miten isosta henkisestä prosessista on kysymys meillä molemmilla.

Omaisilta apua Yhteistyö asukkaiden läheisten kanssa on sujunut hyvin.

– Keskustelemme paljon asioista. Perhehoidon kodinomaisuus saa heiltä kiitosta. Läheisistä on joskus meille apuakin, kun he saattavat meillä käydessään vielä asukkaita ulos. Ja olemme porukalla leiponeet karjalanpiirakoita.

Alueen perhehoidon koordinaattori Maarit Haverinen saa Kiveltä suuret kiitokset.

– Maarit on auttanut meitä tosi paljon. Itse on oltava aktiivinen. Tietenkään kaikki asiat eivät hoidu yhdellä puhelinsoitolla, mutta sekin on tärkeää, että tietää asioiden lähtevän eteenpäin. Myös muistihoitajasta on ollut meille apua. Onneksi oma asuinkunta on nyt osa isompaa perhehoidon järjestämisaluetta. Se helpottaa asioiden hoitamista.

Uuden edessä Vaikka valmennukseen osallistuvalla olisikin jo osaamista muistisairauksista, antaa valmennus arvokasta tietoa perhehoitajan arjesta. Jonna Suomalainen on työskennellyt ennen perhehoitajaksi ryhtymistään lähihoitajana.

– Minusta oli tärkeää miettiä, mitä tarkoittaa, kun kotona asuu vieraita ihmisiä ja millaisia tunteita se herättää. On ihan eri asia kohdata muistisairas laitoksessa kuin omassa kodissani. Valmennuksessa harjoittelimme erilaisia tilanteita, ja ne avasivat ymmärtämään perhehoitajan tehtävää, Suomalainen kertoo.

22

MUISTISAIRAAN

kohtaamista perhehoidossa käsitellään muun muassa Satakunnassa järjestettävässä Hyvää perhehoitoa Etelä-Satakunnassa -prosessikoulutuksessa sekä ikäihmisten perhehoidon koulutus- ja virkistyspäivillä toukokuussa Haikon kartanossa.

LUE LISÄÄ koulutussivuiltamme s. 31.

www.perhehoitoliitto.fi

Kun ensimmäiset ikäihmiset muuttivat perheeseen, olivat sekä he että perheenjäsenet uuden edessä.

– Ei sitä osannut etukäteen ajatella, miten isosta henkisestä prosessista on kysymys molemmilla osapuolilla. Pohdin paljon, miten tukea asukkaita samalla, kun itse kävin läpi omaa prosessiani. Valmennus auttoi ymmärtämään, että tämä on ihan normaalia ja että sopeutumisessa menee oma aikansa.

Ensimmäisen haastavan asukkaan kanssa Suomalainen tunsi olevansa todella yksin.

– En ollut osannut valmistautua siihen, miten toimia tällaisessa tilanteessa ja mistä voisin saada apua.

Kärsivällisyyttä tarvitaan Jokaisella Suomalaisten perhekodin asukkaalla on todettu muistisairaus.

– Eräs kysyy joka aamu, missä hän on ja milloin hän on tullut meille. Välillä mietin, alkaako muuttoprosessi hänellä uudelleen joka aamu.

Samat asiat pitää käydä läpi moneen kertaan.

Se vaatii kärsivällisyyttä. Myös ihmisten keskinäiset suhteet vaikuttavat arjen sujumiseen.

Perheen 2- ja 4-vuotiaat lapset ovat jo hyvin sisäistäneet äidin tehtävän.

– He osaavat jo asiantuntevasti neuvoa asukkaita purutablettien ottamisessa – ne pitää pureskella.

Perhehoitajan tehtävässä iso plussa on sen itsenäisyys. Kääntöpuolena on sitovuus.

– Perhehoitajan ”työvuoro” ei lopu ikinä.

Tehtävä palkitsee kuitenkin enemmän kuin palkkatyö. Tässä on laitettava itsensä likoon.

Mitään työroolia ei pysty ylläpitämään kellon ympäri. Perhehoidossa olemme sellaisia kuin olemme, ja ilot ja surut eletään yhdessä. On vaikea kuvitella palaamista laitostyöhön, Suomalainen sanoo.

– Niinpä perhehoidon toteuttamisen mallia on rakennettu alusta lähtien. On paljon itsestä kiinni, miten haluaa kehittää perhehoitoa. Minulla esimerkiksi on omia tavoitteita jokaiselle asukkaalle. Yhdellä se voi olla toimintakyvyn ylläpitämistä ja motivoimista siihen, toisella sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä. Mahdollisissa täydennyskoulutuksissa minua kiinnostavat arjesta lähtevät asiat.

Tulevaisuuden suhteen Suomalaisella on valoisa olo.

– Onneksi en ole luopunut tehtävästä – tämä on edelleen sitä, mitä olen halunnutkin tehdä. Ja olen tämän parin vuoden aikana oppinut enemmän muistisairauksista kuin laitoksessa ikinä. Arki opettaa.

Tavoitteita ja motivointia Suomalainen on ensimmäinen ikäihmisten perhehoitaja alueellaan.

Valmennuksessa astutaan muistisairaan saappaisiin IKÄIHMISTEN PERHEHOIDON ennakkovalmen-

nus koostuu seitsemästä tapaamisesta, joista yhdessä keskitytään erilaisiin ikääntymisen mukanaan tuomiin sairauksiin – myös muistisairauksiin.

- Tapaamisessa käydään muun muassa läpi, miten muistisairaudet ilmenevät käytännössä ja millaisia muutoksia ne ihmisessä aiheuttavat. Muistisairauksiin palataan kyllä muissakin tapaamisissa, koska esimerkiksi perhekodin turvallisuuteen ja ikäihmisten hyvään arkeen liittyviä asioita tarkastellaan myös muistisairaan näkökulmasta, kertoo kouluttaja, Siilinjärven kunnan SAS-hoitaja Kaisa-Liisa Hyvärinen.

Valmennuksiin osallistuvilla henkilöillä on hyvin erilaiset lähtökohdat – osalla voi olla kokemusta työskentelystä ikäihmisten parissa, osa taas on ”maallikkoja”. Ryhmäläisten keskinäisillä keskusteluilla ja kokemusten vaihdolla onkin iso merkitys.

- Usein koulutus räätälöidäänkin ryhmän mukaiseksi ja yritetään löytää keskitie. Olen huomannut, että sairauksiin liittyvät asiat voivat vähän pelottaa perhehoitajuutta pohtivia.

www.sijaisvanhemmaksi.fi

Ja joskus tieto voi lisätäkin tätä tuskaa. Toisaalta perhehoitajan työstä ei voida antaa liian ruusuista kuvaa. Perhehoitoon sijoitettavat ovat jo melko runsaasti hoitoa, tukea ja ohjausta tarvitsevia. Tärkeää on, että perhehoitajalla on tieto siitä, kuka auttaa ja tukee silloin, kun itse ei löydä ratkaisua asiakkaan asioissa, korostaa Hyvärinen.

Arjen kokemuksia Hyvärisen mielestä valmennuksessa on tärkeintä tuoda esiin muistisairaan kohtaamiseen liittyviä asioita ja arjessa elämistä.

– Lääketieteellistä tietoa muistisairauksista löytyy kyllä kirjallisuudesta, ja osallistujia voi yksilöllisesti ohjata etsimään lisätietoja. Samoin jo toimiville perhehoitajille on tarjolla monenlaista täydennyskoulutusta. Siksi valmennusvaiheessa kokemustieto on tärkeää. Ikäihmisiä hoitava perhehoitaja osaa kertoa osallistujille erilaisista arjen tilanteista ja niistä selviämisestä. Yleensä näissä tilaisuuksissa kaikki kuuntelevat ihan hiljaa ja kyselevät paljon. Myös vierailut perhekotiin tai palvelutaloon ovat hyödyllisiä.

Valmennuksessa muistisairaan saappaisiin astutaan myös harjoitteiden keinoin.

– Harjoituksissa sukelletaan muistisairaan elämään ajatuksen voimalla. Harjoitukset ovat koskettavia ja herättävät miettimään, miten muistisairas voi asiat kokea.

Ensin perhehoitoa Ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennuksen kouluttajana Hyvärinen pääsee tutustumaan aloittaviin perhehoitajiin ensi metreiltä.

– Olen äärimmäisen onnellisessa asemassa, kun saan SAS-hoitajana myös olla mukana valitsemassa perhehoitoon pääseviä ikäihmisiä.

Joskus minulla voi olla jo hyvin varhainkin mielessä joku ikäihminen, joka sopisi juuri tiettyyn perhekotiin. Toki siirtyminen perhehoitoon tapahtuu tutustumisjakson kautta, eikä oma arvio aina mene nappiin. Silti kokonaisuuden näkeminen on hyvä asia, hän pohtii.

Kouluttajana toimiminen antaa lisää virtaa myös muuhun työhön.

– Osallistujien kokemusten kuuleminen pitää minut ajan hermolla. Saan tietää, mitkä asiat heitä mietityttävät ja mihin he kaipaavat tukea.

23

Vahvuudet arjessa

TUTKIMUSTIETOA

Kuntakohtaiset erot ovat kehitysvammaisten aikuisten perhehoidon haaste. Vahvuuksia ovat yksilöllisyys ja turvallisuus.

N

ykyinen vammaispolitiikka korostaa kehitysvammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaisuutta, ja sen myötä kehitysvammaisten asumispalvelujen suunta on laitosasumisesta kohti yksilöllisiä asumisratkaisuja. Kehitysvammaisille henkilöille on kehitettävä ja rakennettava monipuolisia yksilöllisyyttä ja perusoikeuksia tukevia asumisvaihtoehtoja, jotta laitosasumisen vähentäminen sekä lapsuudenkodeista pois muuttaminen olisi tulevaisuudessa mahdollista. On kuitenkin mielenkiintoista, että perhehoitoa mainitaan uusien asumisvaihtoehtojen yhteydessä hyvin harvoin. Toivoisin, että tulevaisuudessa myös perhehoito voisi olla yksi varteenotettava asumismuoto, ja siksi halusin tutkia perhehoitoa. Kehitysvammaisten aikuisten perhehoito on itselleni hyvin läheinen aihe, sillä se on ollut osa elämääni jo noin 30 vuotta. Olen kasvanut sekä työskennellyt kodissa, jossa toimii kehitysvammaisten aikuisten perhehoitokoti.

Pro gradu -tutkimukseni tehtävänä oli kartoittaa ja kuvailla perhehoitajien ja kehitysvammaisten asumispalveluista vastaavien organisaatioiden edustajien kokemuksia ja käsityksiä kehitysvammaisten aikuisten perhehoidosta niin organisaation ja perhehoitajan kuin kehitysvammaisen asukkaan näkökulmasta ajateltuna. Tutkimuksen tavoite on olla käytäntöä palveleva: mitä vahvuuksia ja

24

TEKSTI TIINA PERÄINEN KUVA PETTERI KIVIMÄKI

haasteita perhehoidossa on ja miten perhehoitoa tulisi kehittää, että se voisi olla laadukas asumisvaihtoehto kehitysvammaiselle aikuiselle sekä myös mieluisa työ perhehoitajalle.

Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeiden ja haastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui 22 organisaation edustajaa ja 32 perhehoitajaa ympäri Suomea.

Haasteet rakenteissa Tutkimukseni perusteella perhehoidon vahvuudet löytyvät perhehoidon arjesta ja haasteet sekä kehittämistarpeet perhehoidon rakenteista. Tutkimuksen mukaan perhehoito tarjoaa kehitysvammaiselle aikuiselle kodinomaisen ja samana pysyvän hoitajan myötä turvallisen asuinympäristön. Perhehoito on yksilöllinen ja asukaslähtöinen asumismuoto, jossa vaalitaan asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumista ja tuetaan heitä osallisuuteen jokaisen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Perhehoito on myös edullinen tapa toteuttaa asumispalveluja, ja se on yleensä pitkäaikainen asumisratkaisu asukkaallensa.

Tutkimukseni mukaan perhehoito on laadukas asumismuoto kehitysvammaiselle aikuiselle, mutta perhehoidon rakenteissa on haasteita, jotka kaipaavat kehittämistä. Haasteita ja samalla kehittämisen kohteita ovat perhehoitajan ja asukkaan tuen puutteet, perhehoidon laadun valvonta, perhehoidon järjestäjän ja perhehoitajan yhteistyön ja yhtey-

denpidon vähäisyys sekä perhehoitajien sosiaaliturvan riittämättömyys.

Perhehoidon kentällä haasteena ovat myös kuntakohtaiset erot sekä kuntien perhehoitotietämyksessä että kuntien perhehoidon toimintaohjeissa. Kuntakohtaiset eroavaisuudet perhehoidon järjestämisessä, toteuttamisessa ja käytännöissä asettavat eri kuntien perhehoitajat ja asukkaat sekä perhehoidon mahdollisuudet toimia laadukkaana asumispalveluna epätasa-arvoiseen asemaan.

Yhdenmukaiset ohjeet Tutkimukseeni osallistuneet toivoivat valtakunnallisesti yhdenmukaista perhehoidon toimintaohjetta ja perustettavaksi perhehoidon alueellisia yksiköitä. Valtakunnallisesti yhdenmukainen toimintaohje takaisi tasa-arvoisuutta perhehoitotyöhön sekä perhehoidon järjestämiseen ja käytäntöihin. Alueellisten keskusyksiköiden myötä perhehoidon asioiden tieto ja taito olisivat keskusyksiköillä, jotka auttaisivat kuntia perhehoidon järjestämisessä ja toteuttamisessa. Perhehoidon määrälliseen ja laadulliseen tulevaisuuteen vaikuttavat rakenteelliset päätökset ja toiminnat, kuten tulevan perhehoitolain sisältö ja perhehoidon kehittäminen.

Pro gradu –tutkimus on löydettävissä kokonaisuudessaan Jyväskylän yliopiston julkaisuarkistosta, tai voit pyytää sitä myös sähköpostitse osoitteesta tiina.perainen@gmail.com.

www.perhehoitoliitto.fi

”Hyvä olla ja elämä maistuu” sanoo perhekodissa asuva Tiina.

Sosiaalihuollon erityispalvelujen osaaja, tuottaja ja kehittäjä.

Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

www.eskoo.fi

Rinnekoti-Säätiön perhehoidon juuret ulottuvat 1940-luvulle, mutta perhehoito on myös tätä päivää.

Perhekodeissamme eri puolella Suomea asuu pitkäaikaisesti sata kehitysvammaista henkilöä.

Palvelumme suunnittelun ja toteuttamisen perustana on yksilölähtöinen ajattelu- ja toimintatapa. Järjestämme perhehoitajille tukea ja tavoittelemme sitä, että asiakas voi elää aktiivista ja turvallista elämää perhehoidon palveluissa

www.rinnekoti.fi

3.–4.9.2015

Kehitysvammaperhehoidon valtakunnalliset koulutuspäivät

osa

P ä iv itä tiet l li s t o si u ke ja sku stel uu

OHJELMA

Torstai 3.9.

n!

Vammaispolitiikka ja lainsäädäntö uudistuvat.

Missä on perhehoidon paikka nyt ja tulevaisuudessa?

PAIKKA Hotel Arthur, Mäen Sali, Vuorikatu 19, Helsinki HINTA perhehoitajat 180 € + alv, muut 200 € + alv (sis. ohjelman mukaiset tarjoilut).

ILMOITTAUTUMINEN 17.8. mennessä osoitteessa www.perhehoitoliitto.fi/koulutukset.

MAJOITUS hotelli Arthurista on varattu majoituskiintiö hintaan 125 euroa/yö/1 hh, 140 euroa/yö/2 hh. Varaukset: myyntipalvelu@ hotelarthur.fi tai (09) 173 441. Mainitse varatessasi tunnus PERHEHOITOLIITTO. LISÄTIETOJA Maria Kuukkanen, puh. 040 310 1442, maria.kuukkanen@perhehoitoliitto.fi

9.00 Aamukahvi 10.00 Vammaispolitiikka tänään ja uudistu nut perhehoidon lainsäädäntö, neuvot televa virkamies Jaana Huhta, STM 11.00 Tukea ja palveluja huolenpidon lisäksi

perhehoidossa olevalle henkilölle,

lakineuvoja Maritta Ekmark, Kehitys-

vammaisten Tukiliitto ry

Kokemuksia henkilökohtaisesta

avusta osallisuuden mahdollistajana,

perhehoitaja Reija Leisten 12.30 Lounas 13.30 Työpajatyöskentely TP1: Mielen hyvinvointi, kouluttaja Niina

Sillanpää, Kehitysvammaliitto ry TP2: Dialogisuus kouluttajan työvälineenä,

kouluttajat L assi Pruuki, Dialogic Oy

ja kehittämispäällikkö Maria Kuukka-

nen, Perhehoitoliitto ry. Työpaja on

tarkoitettu KeVa-kouluttajille 15.00 Iltapäiväkahvi 15.30 Työpajat jatkuvat 17.00 Koulutuspäivä päättyy

Perjantai 4.9.

9.00 Tunne-elämän tukeminen, kouluttaja

Niina Sillanpää 10.30 Kahvi 11.00 Tulossa: STM:n laatusuositukset perhe-

hoidon tueksi, kehittämispäällikkö

Maria Kuukkanen 12.30 Lounas 13.30 Kokemuksia aikuisten perhehoidosta Säde-perhehoitokylässä, vanhus palvelujohtaja Seija Sjöblom Kaarinan kaupunki 14.15 Mentorointi – kokemuksia uudesta tukimuodosta, perhehoitajat Anneli

Hankkio (mentori), Piritta Huhta-aho

(aktori), perhehoidon koordinaattori

Katariina Somppi, KePe-yksikkö, Pirkanmaa.

15.15 Päätöskahvi

Koteja lapsille ja nuorille

*********** *********** ***********

Perhekoti

perhekoti PERHEKOTI PÄÄSKYLÄ

Koskela

w w w. perhekotikoskela.fi PIENRYHMÄKOTI

KOTIVA OY

Päiväläisenkatu 13

53500 LAPPEENRANTA 050 575 2052

www.kotiva.fi

LASTENSUOJELUN JA ERITYISOPETUKSEN ASIANTUNTIJOITA

Oman asumisen alkuun

Alkuasunnot Oy Nuorisoasuntoliitto 09 774 5366 www.alkuasunnot.fi

pääskylä

SIILINJÄRVI

Kurikka, 040 555 0360

“Turvallinen koti perheessä” "Turvallinen koti ja vahva vanhemmuus" perhekuntoutusta * * avohuollon www.perhekotipaaskyla.fi erillisissä tiloissa

040 5376920 / Rauni Kainulainen

www.perhekotipaaskyla.fi Rauni Kainulainen 040 5376920

Siilinjärvi

Perhekoti

JOKIPOLKU

Jokipolku 32, 50600 MIKKELI sari.kytta@surffi.fi, 0400 515 708

www.perhekotijokipolku.fi

TURVAKOTI, Mäntsäläntie 34, Lahti puh. 03 875 090

turvakoti@lahdenensijaturvakoti.fi

Tukea ja apua 24 h/vrk www.lahdenensijaturvakoti.fi

www.mansikkapuisto.fi

Työnohjaus

Työnohjausta

sijaisvanhemmille www.adoptioplus.fi

PERHEHOITO-LEHDEN ILMOITUKSET MYY PK-SAARI SOITA 045 311 7494

Vapaat paikat

************

Vuokrataan / Myydään Hämeenkyrön keskustassa perhehoitokodiksi soveltuva kiinteistö Kokonaisala 497 m² Tontti 5000 m² Sprinklerijärjestelmä 11 huonetta Tupakeittiö Olohuone Saunatilat Tiedustelut: Raili Kotakorpi p 0500-130977

************

Kiinteistöjä perhehoitoon

www.apkl.fi

Kahden huoneiston omakotitalo myydään/vuokrataan Isokyröstä

perhehoitoyritykselle tms.

Lisätiedustelut Tukko Kapital Oy, Jaakko Tuutti 0400 901 891, aa@jaakkotuutti.fi

NIIN A VA LV E

JÄRJESTÖSIVUT yhdistykset

KUVATERVEISET | Varsinais-Suomen Sijoituslasten Vanhemmat ry:n Niina Valve kutsuu sijaisperheitä vapaamuotoisiin tapaamisiin kotiinsa. Niissä aikuiset voivat keskustella ja lapset pelata tai leikkiä yhdessä. Talvista pyhäpäivää vietettiin Niinan luona kodassa grillaten ja päivästä nauttien.

KATSO KAIKKI JÄSENYYDESTÄ www.perhehoitoliitto.fi > perhehoitoliitto ry > jäseneksi liittyminen

15.–16.5. OULU

Pohjois-Suomen Perhehoitopäivät

lusta!

Terveisiä Ou kokuuss a Nähdään tou ivillä!

Perhehoitopä

YHDISTYS ESITTÄYTYY

A skaisis

sa grillataa n!

Jäsenkirjo laajemmaksi Oulun Perhehoitajat ry viettää toukokuussa 30-vuotisjuhliaan perhehoitopäivien merkeissä. Vuonna 2012 yhdistyksen nimi muuttui Oulun Seudun Sijaisvanhemmista nykyiseen muotoonsa.

– Aiemmin yhdistyksen jäseniksi saattoivat liittyä vain lasten sijaisvanhemmat. Uusien sääntöjen mukaan varsinaisia jäseniä voivat olla perhehoitajat, joilla on lyhyt- tai pitkäaikaisessa hoidossa lapsia, vanhuksia, kehitysvammaisia tai muita huolenpitoa tarvitsevia henkilöitä. Jäseniä voivat olla myös entiset perhehoitajat tai PRIDE- eli perhehoitajan ennakkovalmennuksen käyneet henkilöt, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Orava.

Tällä hetkellä yhdistykseen kuuluu 230 jäsentä.

– Jäsenten aktiivisuus vaihtelee perheiden elämäntilanteiden mukaan. Aktiivisia perheitä on parikymmentä.

Yhdistys järjestää kaksi kertaa vuodessa perheille matkan.

– Ensi kesän matka suuntautuu Tanskan Legolandiin. Yhdistys tukee perheiden osallistumista merkittävällä summalla.

Lisäksi yhdistys järjestää vertaisiltoja naisille ja miehille saunomisen merkeissä.

www.sijaisvanhemmaksi.fi

PERHEHOITOLIITTO – SINUA VARTEN Perhehoitoliiton jäsenyhdistyksen varsinaisena jäsenenä saat

on tarkoitettu perhehoitajille, perhehoidon ammattilaisille sekä kaikille perhehoidosta kiinnostuneille.

LISÄTIETOA www.perhehoitoliitto.fi/oulu > tapahtumat

JÄSENYYS KANNATTAA!

– Yhdistykseen tulevat yhteydenotot liittyvät yleensä sijaisperheen ja sijoittajan tai perheeseen sijoitetun lapsen sukulaisten väliseen yhteistyöhön. Jäsenet kaipaavat yhdistykseltä tukea ja apua omaan haasteelliseen tilanteeseensa.

Yhdistys haluaa olla aktiivinen yhteistyökumppani alueellaan.

– Toukokuun perhehoitopäivät ovat siitä yksi osoitus. Teemme yhteistyötä esimerkiksi kuntien ja muiden perhehoidon ammattilaisten kanssa. Myös Lapin Perhehoitajat on yksi yhteistyökumppaneistamme.

Yhdistykseen voivatkin liittyä niin sanotuksi kumppanuusjäseneksi esimerkiksi henkilöt, jotka työskentelevät ammatillisessa perhekodissa tai muussa vastaavassa laitoksessa.

Oravan mielestä perhehoitajien kasvava tarve on yhdistyksille myönteinen asia.

– Uutena kasvavana alueena on ikäihmisten perhehoito. Perhehoidolla tullaan korvaamaan kalliimpaa laitoshoitoa jatkossa yhä enemmän. Yhdistyksen hallituksen tehtävä on keksiä keinoja, miten saada uusia perhehoitajia liittymään mukaan toimintaan. Uskon, että yhdistys muuttuu tulevaisuudessa sijaisvanhempien yhdistyksestä entistä monipuolisemmaksi yhdistykseksi.

Perhehoito-lehden 6 kertaa vuodessa toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon liittyvää neuvontaa, ohjausta ja konsultaatiota tietoa perhehoitajille hakemistamme Kelan Aslak®-kuntoutuksista sekä Maaseudun Terveys- ja Lomahuollon tuetuista perhelomista mahdollisuuden liittyä perhehoitajille tarkoitettuun jäsen-ekstranettiin (tulossa tänä vuonna) alennusta liiton koulutuksista ja tapahtumista osallistua ja vaikuttaa oman alueyhdistyksesi toimintaan.

LAKIPALVELUT

050 336 6122

rapidusinfo@gmail.com Varatuomari Jarkko Helminen neuvoo toimeksiantosuhteisen perhehoidon lainsäädäntöön liittyvissä asioissa.

Yhteydenotot mielellään klo 16:n jälkeen.

Tarvitsetko neuvoja toiselta perhehoitajalta?

KYSY VERTAISASIANTUNTIJALTA Löydät yhteystiedot osoitteesta www.perhehoitoliitto.fi/ vertaisasiantuntijat

27

Etsitään perheitä

************

Tietoa sijaisvanhemmuudesta ja infotilaisuuksista ympäri Suomen. Tutustu!

Tukiperheitä Tukiperheitähaetaan! haetaan!

Toimimme perhehoidon toteuttajana ja järjestäjänä Kanta-Hämeessä. Tehtäviämme ovat sijais- ja tukiperheiden rekrytointi, valmennus, tukeminen sekä täydennyskoulutus.

Tuki- ja sijaisperheinä voivat toimia perheet, joilla on aikaa, tilaa ja kiinnostusta ottaa vastaan lapsia /nuoria.

Lisätietoa saat www-sivuiltamme (osoite alla) tai puhelimella (03) 621 4790 / 050 566 6487.

www.perhehoitoyksikkokanerva.fi

Sijaisperheeksi Vuosittain lähes 100 helsinkiläistä lasta ja nuorta saa uuden kodin sijaisperheestä.

Olisiko teidän perheellänne mahdollisuus tarjota koti lapselle?

Sijaisperheet valmennetaan tehtävään ja heitä tuetaan sijoituksen aikana.

Lisätietoa Helsingin perhehoidosta ja valmennuksesta: p. 09 310 46979 tai lasten.perhehoito@hel.fi,

www.hel.fi

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Comma Image Oy

KUN HARKITSET SIJAISVANHEMMAKSI RYHTYMISTÄ WWW.SIJAISVANHEMMAKSI.FI

Perhehoitoa Helsingissä

Lahjavinkki

Tilaa itsellesi tai lahjaksi

Ainutlaatuinen perhehoito-koru riipus ja solmioneula

Sterling-hopeaa | Riipuksen ketju on 45 cm ja korun koko on n. 2 cm | Koru ja Toimitetaan kauniissa lahjarasiassa | Korun saat vain Perhehoitoliiton kautta Riipuksen hinta perhehoitajille 42 € (muille 47 €) Solmioneulan hinta perhehoitajille 49 euroa (muille 54 €) Toimituskulut ja arvonlisävero sisältyvät hintaan.

Tilaukset Perhehoitoliiton toimistosta, toimisto@perhehoitoliitto.fi tai puh. 040 310 1440.

Kevään juhliin!

JÄRJESTÖSIVUT Sinut

Sinujen sivuilta löydät tietoa toiminnastamme ja voit liittyä mukaan joukkoomme! Löydät meidät myös Facebookista.

www.sinut.fi www.facebok.com/ perhehoitoliiton.nuorisotyöntekijä

TUULIKKI MATTILA

MUKANA menossa! s anat eivät n i m em ll” tai A ikais ”Kinba ”, p o o c al jo a. ”F asts neet p o t r e k attle” ”F unB

TAPAHTUMAKALENTERI 23.5. HÄRMÄ Sinut Powerparkissa Ilmoittaudu viimeistään 26.4.

9.–12.6.2015 OUTOKUMPU

Kesäleiri 1 Ilmoittaudu viimeistään 30.4.

HAE NYT

28.–31.7. KÖKAR

Kesäleiri 2 Ilmoittaudu viimeistään 25.5.

18.–20.9. KOUVOLA

Sinut Armeijassa Ilmoittaudu viimeistään 7.8.

27.–29.11.

Joel Pulkkinen ja Sinappien joukkue rulettaa!

Pikkujoululeiri Ilmoittaudu viimeistään 23.10.

Hengästyttävän hieno hiihtolomaleiri TULE OHJAAJAKSI KESÄTOIMINTAAN!

TEKSTI TANELI HYTÖNEN

Hiihtolomaleiri Kuortaneella oli unohtumaton monelle ja osalle porukasta, itseni mukaan lukien, vieläpä ensimmäinen Sinut-leiri koskaan. Ainakin minulle reissusta jäi käteen hyvät vibat, eikä ihme. Olihan Kuortaneen Urheiluopistolla huimat tilat kokeilla monenlaisia erikoisia pelejä, syödä paljon sekä tietysti tutustua uusiin huipputyyppeihin.

Meidän porukka valtasi onnistuneesti valtaosan Jukantuvasta. Huoneet taisivat kelvata porukalle hyvin, sillä vapaa-aika käytettiin tehokkaasti näiden seinien sisällä yhdessä huonetovereiden ja naapureidenkin kanssa. Huonehengailun välissä liikuttiin läpi aurinkoisen loskakelin kohti aktiivisempaa ohjelmaa.

Aikaisemmin eivät esimerkiksi sanat ”Fastscoop”, ”Kinball” tai ”FunBattle” kertoneet paljoa, mutta tämän leirin jälkeen on helppo päteä kavereille ja kertoa, kuinka pelejä pelataan. Tutumpien lajien joukosta leirillä päästiin kokeilemaan seinäkiipeilyä, keilaus-

www.sijaisvanhemmaksi.fi

ta, uintia ja kuntosalia. Saunan jälkilämmöillä ehdittiin myös istahtamaan alas kertomaan omista kokemuksista.

Omaksi leirin huippukohdaksi jäi kuitenkin mieleen vapaa-ajalla pystyyn pistetty salibandypeli. Meitä oli kolme sählääjää, jotka halusimme jäädä pelailemaan Kuortane-halliin seinäkiipeilyn jälkeen. Niinpä varasimme kentän tunniksi. Ihan tuntia emme varmaan olisi kolmestaan jaksaneet palloa pyöritellä, mutta onneksemme kentän laidalle ilmestyi pari nuorta isänsä kanssa.

– Sopisiko, jos isä ja poika tultas mukaan peliin?

Ja sehän sopi! Vähän myöhemmin saimme mukaan vielä yhden pojan lisää, ja loppupäässä kaksi vanhempaa miestä juoksi laidalta mukaan peliin aivan yllättäen. Loistavaa, hiki tuli!

Tästä on helppo jatkaa työntekoa Perhehoitoliitossa, kun tietää, kuinka mahtavien nuorien kanssa saa olla tekemisissä. Ei muuta kuin ensi kertaan!

PEPPI PUUHAILEE tänäkin kesänä Joensuun Perheentalolla ja kaipaa 12–18-vuotiaita sijaisperheiden nuoria ohjaajiksi. Tehtävänä voi olla esimerkiksi polkuautoradalla avustaminen, kasvomaalausten teko, askartelu tai lasten kanssa touhuaminen. Voit myös tuoda oman osaamisesi osaksi toimintaa. Sinut opastetaan tehtäviisi, ja toinen hankkeen työntekijöistä on aina paikalla. Tehtävästä saat pienen korvauksen, kun osallistut vähintään kahtena päivänä. Mukana voi toki olla vaikka jokaisella kerralla!

TOIMINTAA JÄRJESTÄÄN klo 10–14 15.–17.6., 22.–25.6., 29.6.–2.7. ja 6.–8.7.

ILMOITTAUDU MUKAAN PePPin työntekijöille viimeistään 20.5.

LISÄTIETOJA Kaisu Kaveriselta, kaisu.kaverinen@ pelastakaalapset.fi tai 050 411 2079 Elina Honkaselältä, elina.honkaselka@ pelastakaalapset.fi tai 050 406 2042.

29

JÄS E N ET

U

a nuksi e a le n l l ji a t h oi mien Perhe pahtu a t ja n tuste koulu ista! h i n no

Tapahtumakalenteri Loppukeväästä löytyy vielä kiinnostavia koulutuksia ja virkistäviä vertaisviikonloppuja. Kurkista myös ensi syksyn tarjontaan. Kohdataan koulutuksissa!

Lisää tietoa tapahtumista Huhtikuu

14.4. TURKU

Tunteet tuulemaan ja Keinu keinumaan -koulutuspäivä Koulutus on täynnä

17.4. JYVÄSKYLÄ

Keskustelu- ja verkottumistilaisuus alueyhdistyksille ja yhdistysten jäsenille

18.4. JYVÄSKYLÄ Perhehoitoliiton liittokokous

29.4. SATAKUNTA Hyvää perhehoitoa ikäihmisille Etelä-Satakunnassa -prosessikoulutus

Toukokuu

7.-8.5. PORVOO

Valtakunnalliset ikäihmisiä hoitavien perhehoitajien koulutus- ja virkistyspäivä

12.5. OULU Tunteet tuulemaan ja Keinu keinumaan -koulutuspäivä Oulussa Koulutus on täynnä

15.–17.5. VANTAA

Minä yksin – sijaisvanhempana, perhehoitajana -viikonloppu

15.–16.5. OULU Pohjois-Suomen perhehoitopäivä

23.–24.5. OULU Perhehoitajien parisuhdeviikonloppu

30

Voit saada sijoittajalta tukea koulutukseen tai vertaisviikonloppuun osallistumiseen!

HAE LOMAKKEELLA www.perhehoitoliitto.fi > palvelut > palvelut perhehoitajille > vertaisviikonloput ja -ryhmät

www.perhehoitoliitto.fi/koulutukset

27.5. SATAKUNTA Hyvää perhehoitoa ikäihmisille Etelä-Satakunnassa -prosessikoulutus

28.5. TUUSULA Työnohjaajana perhehoidon kentässä, koulutuspäivä työnohjaajille

Elokuu

27.8. VANTAA

Mentorointi osana perhehoidon tukiprosessia, mentoritoiminnan kehittämispäivä

Lokakuu

24.–25.10. TURKU

Perhehoitajien parisuhdeviikonloppu 29.–30.10. (alk.)

POHJOIS-KARJALA

Mentorikoulutus perhehoitajille ja perhehoidon työntekijöille

Tammikuu 2016

27.–29.1. JYVÄSKYLÄ

KeVa-perhehoidon valmennuksen kouluttajakoulutus

28.–30.8. TUUSULA

3.–4.9. HELSINKI

Kehitysvammaperhehoidon valtakunnalliset koulutuspäivät

7.–9.9. JYVÄSKYLÄ Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus 10.9. (alk.) POHJOIS-SUOMI Mentorikoulutus perhehoitajille ja perhehoidon sosiaalityöntekijöille

23.–24.9. JYVÄSKYLÄ Ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivät

18.4. JOENSUU Nuorten ryhmän tapaaminen 25.4. JOENSUU Isien kohtaava tapaaminen

5.5. WWW.NETARI.FI Sijaisperheiden nuorille suunnatut chat klo 18-20.

9.5. JOENSUU 16.5. JOENSUU

Sukulaissijaisvanhempien verkostoviikonloppu

Syyskuu

PePPihankkeessa tapahtuu

Nuorten ryhmän tapaaminen Äitien kohtaava tapaaminen

2.6. WWW.NETARI.FI

Sinuissa tapahtuu

Sijaisperheiden nuorille suunnatut chat klo 18-20

Sinut Härmän Powerparkissa

www.netari.fi > chatit sijaisperheiden nuorille

23.5. HÄRMÄ

9.–12.6. OUTOKUMPU Sinujen Kesäleiri 1

28.–31.7. KÖKAR Sinujen Kesäleiri 2

18.–20.9. KOUVOLA Sinut Armeijassa

27.–29.11.

CHATIT

LISÄTIETOJA Kaisu Kaverinen, 050 411 2079, kaisu.kaverinen@ pelastakaalapset.fi ja Elina Honkaselkä, 050 406 2042, elina.honkaselka@ pelastakaalapset.fi

Sinujen Pikkujoululeiri

LISÄTIETOJA www.sinut.fi > ajankohtaista

Lapset ja nuoret Ikäihmiset Vammaiset henkilöt KENELLE Perhehoitajille Työntekijät Nuorille Lapsille

AIHE

HAE SIJOITTAJALTA TUKEA

Mielenterveyskuntoutujat Koko perheelle

Kaikki

www.perhehoitoliitto.fi

JÄRJESTÖSIVUT koulutukset

Tarkemmat tiedot koulutuksista

www.perhehoitoliitto.fi/koulutukset

pe 15.– su 17.5.2015 to 7.- pe 8.5.2015

Ikäihmisiä hoitavien perhehoitajien koulutus- ja virkistyspäivät PAIKKA Haikon kartano, Porvoo HINTA 70 € + alv/hlö (sis. myös majoituksen ja ohjelmassa mainitut tarjoilut) MAJOITUS 2 hh (1 hh lisämaksusta 40 €) ILMOITTAUTUMINEN 22.4.2015 mennessä projektityöntekijä Raija Leinoselle, raija.leinonen@perhehoitoliitto.fi tai puh. 040 310 1445.

OHJELMA

Torstai 7.5.

10.30 Kokoontumisajot, Maria Kuukkanen ja

Raija Leinonen, Perhehoitoliitto ry 11.30 Lounas 12.30 Muistisairaan vierellä, psykologi

Pirkko Lahti 14.00 Päiväkahvi 14.30 Aihe jatkuu, psykologi Pirkko Lahti 16.30 Vapaata ajanviettoa 19.30 Päivällinen

Perjantai 8.5.

PETTERI KIVIMÄKI

9.00 Vinkkejä perhehoidon päivään,

toiminnanohjaajat Anu Lintilä ja Meeri

Falck, Vanhustyönkeskusliitto ry, Senioritoiminta 10.15 Kahvi 10.30 Aihe jatkuu 11.30 Lounas 12.30 Uusi perhehoitolaki ja muuta

ajankohtaista asiaa 14.00 Päätöskahvi

Virkis ty ja v ii s as t u Ha ikoss a!

Minä yksin – sijaisvanhempana, perhehoitajana Ammatillisesti ohjattu viikonloppu jaksamisen tueksi sijaisvanhemmalle tai perhehoitajalle, joka toimii tehtävässä yksin.

PAIKKA Rantasipi Airport, Vantaa HINTA 260 € + alv/hlö (sis. materiaalin ja ohjelmaan kuuluvat tarjoilut).

MAJOITUS 80 €/yö/1 hh ja 45 €/yö/2 hh.

KOULUTTAJAT psykologian tohtori Anja Laurila ja ohjaajina kehittämispäällikkö Lisa Sipilä ja toinen ohjaaja.

ILMOITTAUTUMINEN 10.4.2015 mennessä osoitteessa www.perhehoitoliitto.fi/ koulutukset.

LISÄTIETOJA kehittämispäällikkö Lisa Sipilältä, p. 040 3101 443, lisa.sipila@ perhehoitoliitto.fi

la 23.– su 24.5.2015

Perhehoitajien parisuhdeviikonloppu Parisuhdeviikonloppu perhehoitajille, jotka haluavat panostaa parisuhteeseen omana ja koko perheen voimavarana.

PAIKKA Break Sokos Hotel Eden, Oulu HINTA 240 € + alv (sis. materiaalin ja ohjelmaan kuuluvat tarjoilut). Majoitus: 124 €/ yö/2 hh.

OHJAAJAT vertaisohjaajat Kristiina Ketola-Orava ja Pasi Orava ILMOITTAUTUMINEN 20.4.2015 mennessä osoitteessa www.perhehoitoliitto.fi/ koulutukset.

LISÄTIETOJA kehittämispäällikkö Lisa Sipilältä, p. 040 310 1443, lisa.sipila@ perhehoitoliitto.fi

HINTA Koulutus on maksuton, lounas omakustanteinen.

AIKATAULU JA TEEMAT klo 9.30–15.30 29.4. Perhehoidon uusi lainsäädäntö,

toimintaohje ja toimeksianto sopimus 27.5. Perhehoidon hyvä ohjaus ja tuki Lisäksi tulossa kaksi koulutuspäivää syksyllä.

ILMOITTAUTUMINEN JA LISÄTIETOJA perhehoidon ohjaaja Maarit Haverinen, maarit.haverinen@eura.fi, puh. 044 422 4425 tai kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, maria.kuukkanen@perhehoitoliitto.fi, puh. 040 310 1442

to 28.5.2015 klo 9-15.30

Työnohjaajana perhehoidon kentässä -koulutuspäivä työnohjaajille Vahvista valmiuksiasi toimia perhehoitajien työnohjaajana

PAIKKA Krapi, Tuusula KOULUTTAJAT kehittämispäällikkö Lisa Sipilä ja toinen kouluttaja HINTA 200 € + alv (sis. materiaalin ja tarjoilut) ILMOITTAUTUMINEN 27.4.2015 mennessä osoitteessa www.perhehoitoliitto.fi/ koulutukset.

LISÄTIEDOT kehittämispäällikkö Lisa Sipilä, puh. 040 310 1443, lisa.sipila@ perhehoitoliitto.fi.

ke 29.4. ja ke 27.5.2015

Hyvää perhehoitoa Etelä-Satakunnassa -prosessikoulutus Ikäihmisten perhehoito on hyvällä alulla Etelä-Satakunnassa. Tule hankkimaan tietoa ja luomaan perhehoidon käytäntöjä.

31

SUSANNA KEKKONEN

TU U N OTA HAL

h ev ä p er y t t i h ke Uusi ja uoto – t uk i m n o d i o h h oi d o n perhe u d u a tt ikoulu entor i tai m s k i r o v aks i ment astaa v a t s na toimin si! eki jäk työnt

Tiina ja Juha Mustonen toimivat mentoreina Uudellamaalla.

Mentorikoulutus perhehoitajille ja perhehoidon sosiaalityöntekijöille (5 pv) 5-päiväisestä koulutuksesta saat toimintamallin ja käytännön välineitä toimia perhehoidon mentorina tai käynnistää yksikössäsi mentoritoimintaa.

OULU

AIKA 1. koulutusjakso 10.–11.9.2015, 2. koulutusjakso 8.–9.10.2015. Viides, työnohjauksellinen päivä pidetään keväällä 2016, kun osallistujat ovat jo käynnistäneet mentoritoimintaa.

PAIKKA Break Sokos Hotel Eden KOULUTTAJAT Perhehoitaja Tiina Pitko ja kehittämispäällikkö Lisa Sipilä, Perhehoitoliitto ry HINTA 530 € + alv/hlö (itse maksaville perhehoitajille hinta sis. alv) sis. materiaalit ja kahvit.

Huom! Ruokailut sekä mahdollinen majoitus omalla kustannuksella. Perhehoitoliitolla on kiintiövaraus hotelli Edenistä (p. 020 1234 603). Kiintiövaraushinnat: 85 €/1 hh/vrk ja 105 €/2 hh/vrk.

ILMOITTAUTUMINEN 7.8.2015 mennessä osoitteessa www.perhehoitoliitto.fi/koulutukset.

LISÄTIEDOT kehittämispäällikkö Lisa Sipilä, lisa. sipila@perhehoitoliitto.fi tai p. 040 310 1443 KITEE

Mentori-koulutuksen järjestää Perhot-hanke yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa.

AIKA 1. koulutusjakso 29.-30.10.2015, 2. koulutusjakso 26.-27.11.2015. Viides, työnohjauksellinen päivä pidetään keväällä 2016, kun osallistujat ovat jo käynnistäneet mentoritoimintaa.

PAIKKA Kiteen Evankelinen Kansanopisto KOULUTTAJAT Perhehoitaja Tiina Pitko ja kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry HINTA 150 € (sis. materiaalit ja tarjoilut).

LISÄTIETOJA järjestelyistä ja ilmoittautumiset: Perhot-hankekoordinaattori Sanna Kosonen, sanna.kosonen@kiteenkansanopisto.fi, puh. 040 5771779. Lisätiedot koulutuksen sisällöstä: Maria Kuukkanen, maria.kuukkanen@ perhehoitoliitto.fi, 040 310 1442.

32

KÄYTÄNNÖN KOKEMUS

Mentorointi – toimiva tukimuoto Vantaalla mentoria tarjotaan aina uusille sijaisperheille, ja mentorisuhde voi kestää niin pitkään kuin on tarve.

Mentorointi on Vantaalla tällä hetkellä jo itsestään selvä palvelu sijaisvanhemmille. Uuden toiminnan käynnistäminen on aina haasteellista, mutta sitä on helpottanut se, että mentoroinnin järjestäminen on osa perhehoidon koordinaattorin toimenkuvaa. Hyvä pohjatyö on tuottanut tulosta, ja mentorointi on hyvin luonnollista ja sujuvaa. Sijaisperheiltä saatu palaute on pääsääntöisesti ollut hyvin positiivista.

Vantaalla mentorointia tarjotaan aina alkuvaiheen tukena sitä haluavalle uudelle sijais- tai vastaanottoperheelle. Yhä useammin sitä on kokemuksen myötä tarjottu myös jo pidempään toimineille perheille, jos perheessä on haastava elämänvaihe. Mentoroinnin on koettu myös olleen estämässä sijoituksen katkeamisia muun sosiaalityön lisänä.

Sijoituksen alkuvaihe herättää paljon kysymyksiä ja tunteita. Uuden perheen onkin helpompi ottaa vastaan samoja asioita kokenut toinen sijaisvanhempi kuin sosiaalityöntekijä, jota ei aina haluta vaivata arkisilla asioilla.

Mentorointisuhteet ovat voineet olla niin pitkiä kuin sijaisperhe on halunnut. Koska mentorointia koordinoiva työntekijä tuntee sijaisperheet, on mentorin ja mentoria haluavien perheiden yhteensovittaminen ollut helppoa. Olemmekin välttyneet mentorointisuhteiden katkeamisilta hyvän pohjatyön ansiosta.

Luottamus mentorien ja järjestävän organisaation välillä on toiminnan ehdoton edellytys. Vantaalla perhehoidon koordinaattori

hoitaa mentorointiin liittyvät käytännön asiat, ja perheen vastuusosiaalityöntekijä on mukana vain mentoroinnin loppuarvioinnissa. Näin mentorointiprosessi säilyy vain perheen ja mentorin välisenä.

Mentoreille järjestetään säännöllisiä tuki- ja työnohjaustapaamisia, koska mentoreista halutaan pitää hyvää huolta.

Anna Asikainen, Vantaan perhehoidon koordinaattori

to 27.8.2015 Valtakunnallinen mentoritoiminnan kehittämispäivä Mentorointi osana perhehoidon tukiprosessia

ILMOITTAUDU 15.6.2015 mennessä osoitteessa www.perhehoitoliitto.fi/ koulutukset.

LISÄTIEDOT kehittämispäällikkö Lisa Sipilä, puh. 040 310 1443, lisa.sipila@ perhehoitoliitto.fi.

www.perhehoitoliitto.fi

KOLUMNI sattuu ja tapahtuu

Riikka-mummon tulevaisuusraportti

E

lämme keskellä ihmeellisten mullistusten maailmaa. Uusia keksintöjä tulla tupsahtelee niin, että heikompihermoisia hirvittää. Viisi vuosikymmentä sitten siunailimme television tulemista (”ajattele, sieltä näkyy liikkuvaa kuvaa!”) – mutta olimme täysin tyytyväisiä siihen, että kylässämme oli kaksi (2) taloa, joissa oli puhelin. Se, jossa keskusneiti yhdisti halutun puhelun paikasta A paikkaan B. Yleensä puhelinta tarvittiin kovin harvoin – kun talossa kaivattiin keinosiementäjää tai poliisia.

Kun joku uskaltautui povaamaan, että pian näkisimme TV-ohjelmat väreissä, seurasi hyväntahtoista naureskelua (”mistä ne värit muka sinne saisi”). Ja taatusti kukaan ei osannut kuvitellakaan, että tänä päivänä lähes joka ainoan suomalaisen taskussa pirisee puhelin – tai kaksi.

Se historiasta – mutta tulevaisuus, se vasta jännittävältä näyttääkin! Pieni otanta googlettamalla paljastaa mitä kummallisempia juttuja – paitsi että toteutuessaan ne tulevat olemaan sen päiväistä arkea (lentävä auto? no, mikäs tuossa). Tulevaisuuden isäntä patsastelee ylpeänä tämän menopelin (Terrafugia)

pe 28.– su 30.8.2015

Sukulaissijaisvanhempien verkostoviikonloppu Ammatillisesti ohjattu viikonloppu Sinulle, joka toimit sijaisvanhempana sukulaislapselle.

PAIKKA Krapi, Tuusula HINTA täysihoitomaksu 252 €/hlö/2 hh, 352 euroa/1 hh sekä koulutusmaksu 160 €/hlö + alv (itse maksavat perhehoitajat sis. alv).

KOULUTTAJAT kehittämispäällikkö Lisa Sipilä ja toinen kouluttaja ILMOITTAUTUMINEN 15.6.2015 mennessä osoitteessa www.perhehoitoliitto.fi/koulutukset.

LISÄTIETOJA kehittämispäällikkö Lisa Sipilä, lisa.sipila@perhehoitoliitto.fi, p. 040 3101 443

www.sijaisvanhemmaksi.fi

ERÄISSÄ VANHAINKODEISSA JO NYT KÄYTÖSSÄ OLEVAT HYLJEROBOTIT HOITAVAT SEURUSTELUPUOLEN.

ympärillä, ja esittelee naapurilleen: ”Huippunopeus 185 ja siivet voi tarvittaessa taittaa kasaan, katos näin, ja nyt se mahtuu autotalliin!”.

Ja taas on naapuri kateellinen.

Ja sitten on nämä robotit, joita tulee olemaan joka lähtöön. Nähtävästi ne tulevat korvaamaan meidät lähihoitajat ja lastenohjaajat ja tekemään kaiken ns. likaisen työn. Kun vuosina 2010–2050 yli 65-vuotiaiden määrä kas-

ma 7.- ke 9.9.2015 ja yksi työnohjauspäivä

Ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulutus Perhehoitaja ja työntekijä: hanki valmiudet ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennuksen vetäjäksi.

PAIKKA Kansalaistoiminnan keskus Matara, Jyväskylä.

HINTA Ikäihmisiä hoitaville perhehoitajille koulutus on maksuton, muille 150 € + alv. (sis. materiaalit ja kahvit). Majoitus, matka- ja ruokailukuluista osallistujat vastaavat itse.

HAKEMINEN 28.8.2015 mennessä osoitteessa www.perhehoitoliitto.fi/koulutukset.

KOULUTTAJAT kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen ja projektityöntekijä Raija Leinonen.

LISÄTIETOJA Raija Leinonen, puh. 040 310 1445, raija.leinonen@perhehoitoliitto.fi

vaa 181 %, ei ihmishoitajia riitä, vaikka heitä tuodaan ulkomailtakin.

Mutta hurraa, onhan robotit! Eräissä vanhainkodeissa jo nyt käytössä olevat hyljerobotit hoitavat seurustelupuolen. Ne reagoivat kosketukseen, valoon ja ääneen ja itkevät elleivät saa huomiota.

– Kyllä tämä kissan voittaa, sanoo eräs täti-ihminen ja silittää hyljettä.

Toinen robotti osaa kylvettää vanhukset – ja varmaan lapsetkin. Se ymmärtää viittomakieltä, lukee uutisia, paistaa pannukakkuja, jumppaa, tanssii, pelaa jalkapalloa ja auttaa kengät jalkaan. Se tarkistaa myös, ettei aamuisin jäädä vetelehtimään sänkyyn.

Tällaista robottia tarvittaisiin myös herättelemään Ipana ja Kakara kouluaamuisin.

Tämä robotti osaa myös siivota, pestä pyykkiä, korjata tiskit ja sitoa solmion. Kun tähän listaan lisätään muutama toiminto, mihin nykyään tarvitaan nainen/vaimo, pian kaikki miehet haluavat ikioman kotirobotin.

Jos meille tulee sellainen, opetan sen ehdottomasti myös jäkättämään tarvittaessa.

Riikka

ke 23.- to 24.9.2015

Ikäihmisten perhehoidon koulutuspäivät Koulutuspäivät on tarkoitettu perhehoitajille, kuntien työntekijöille, ikäihmisten perhehoidon kouluttajille ja muille asiasta kiinnostuneille.

PAIKKA Sokos Hotel Alexandra, Jyväskylä HINTA perhehoitajat 70 € + alv, muut 130 € + alv (2 päivää) tai 70 € + alv (1 päivä) sis. ohjelmaan kuuluvat tarjoilut.

ILMOITTAUTUMINEN JA OHJELMA osoitteessa www.perhehoitoliitto.fi/koulutukset.

MAJOITUS majoituskustannuksista ja -varauksista osallistujat vastaavat itse. Sokos Hotel Alexandrassa on osallistujille varattu kiintiö, joka on voimassa 23.8.2015 asti. Ilmoita varatessasi tunnus PERHEHOITOLIITTO. LISÄTIETOJA Raija Leinonen, puh. 040 310 1445, raija.leinonen@perhehoitoliitto.fi

33

www.perhehoitoliitto.fi www.sijaisvanhemmaksi.fi www.sinut.fi www.perhehoitoliitto.fi/yhteystiedot/jasenyhdistykset

Yhdistykset

Toimisto www.perhehoitoliitto.fi/ yhteystiedot Perhehoitoliiton henkilöstö toimisto@perhehoitoliitto.fi PUHELIN

vaihde 040 310 1440 tekstiviestit numeroon 044 766 3301 TOIMISTO

Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä Toimisto on avoinna ma–to klo 9–15 TYÖNTEKIJÄT

KUVITUS INA MAJANIEMI

etunimi.sukunimi@ perhehoitoliitto.fi

34

Toimistosihteeri Leena Havila-Jokinen 040 310 1440 Toiminnanjohtaja Pirjo Hakkarainen 040 310 1441 Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen 040 310 1442 Kehittämispäällikkö Lisa Sipilä 040 310 1443 Rahoituspäällikkö Amanda Majasaari 040 310 1444 Projektityöntekijä Raija Leinonen 040 310 1445 Tiedottaja, Perhehoitolehden toimitussihteeri Kirsi-Marja Nurminen 040 310 1446 Nuorisotyöntekijä Anne Jokiranta 040 310 1447 Ohjaaja Taneli Hytönen 040 310 1449

Projektityöntekijä Pirkko Porrassalmi 050 413 3425 Projektityöntekijä Riina Pekkala 050 563 3748

Hallitus www.perhehoitoliitto.fi/ perhehoitoliitto_ry/hallinto/hallitus PUHEENJOHTAJA

Aila Paloniemi aila.paloniemi@eduskunta.fi VARAPUHEENJOHTAJA

Tiina Pitko Uudenmaan Sijaiskotiyhdistys ry tiina.pitko@gmail.com JÄSENET

Minna Ahokas Kymenlaakson Perhehoitajat ry ahokas.minna@gmail.com Hanna Hakala Hämeen Perhehoitajat ry hanna@hakalat.info Tiina Pitko (ks. tiedot yllä) Pasi Orava Oulun Seudun Perhehoitajat ry pasi.orava@vuokranantajat.fi Jaana Vainikainen Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry jaana@vainikainen.fi Eija Ylä-Liedenpohja Etelä-Pohjanmaan Sijaisvanhemmat ry ylaliedenpohja@gmail.com VARAJÄSENET

Marita Pääkkönen Etelä-Pohjanmaan Sijaisvanhemmat ry paakkonen.marita@gmail.com Saija Rintanen SINUT ry shaija-91@hotmail.com Pirkko Teir Varsinais-Suomen sijoituslasten vanhemmat ry pirkko.teir@gmail.com

Etelä-Karjalan Perhehoitajat ry Niina Pekonen | 050 331 9459 niina.pekonen@saunalahti.fi Etelä-Pohjanmaan Sijaisvanhemmat Susanna Kivisalo | 0400 250 285 nanna.kivisalo@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ etelapohjanmaansijaisvanhemmat Etelä-Savon Perhehoitajat ry Kimmo Hällback | 0400 546 674 esavonperhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ etelasavonperhehoitajat Helsingin psykiatriset perhehoitajat ry Helsingfors psykiatriska familjevårdare Ritva Ruuskanen | 041 458 6722 ritva.ruuskanen@hotmail.com Hämeen Perhehoitajat ry hameen.perhehoitajat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/ hameenperhehoitajat Kainuun Perhehoitajat ry kainuun.perhehoitajatry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/kainuunperhehoitajat Keski-Pohjanmaan Sijaisvanhemmat ry Päivi Pyykkönen | 040 529 4929 paivi.pyykkonen@netti.fi www.perhehoitoliitto.fi/keskipohjanmaa Keski-Suomen Perhehoitajat ry Reija Leistén | 044 589 7081 perhekoti.leisten@gmail.com Keski-Suomen Sijaisvanhemmat ry kssijaisvanhemmat@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/kesiva Kuopion Seudun Perhehoitajat ry kuopionseudunperhehoitajat@gmail.com Kymenlaakson Perhehoitajat ry Minna Ahokas | 050 359 8514 ahokas.minna@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/kympe

Lapin Perhehoitajat ry sihteeri@lapinperhehoitajat.fi www.lapinperhehoitajat.fi Oulun Seudun Perhehoitajat ry Pasi Orava | 050 485 5226 ossvry@gmail.com www.perhehoitoliitto.fi/oulu Pirkanmaan Perhehoitajat ry pirkanmaan.perhehoitajat@ gmail.com Pohjois-Karjalan Perhehoitajat ry Jaana Vainikainen | 0440 553 800 jaana@vainikainen.fi www.perhehoitoliitto.fi/ pohjoiskarjalanperhehoitajat Päijät-Hämeen Sijaisvanhemmat ry Teppo Muhonen | 040 565 4063 teppo.muhonen@luukku.com www.perhehoitoliitto.fi/ paijathameensijaisvanhemmat Satakunnan Perhehoitajat ry Johanna Nieminen jonita81@suomi24.fi Satakunnan Sijaisvanhemmat ry Heli Aholainen | 040 571 5061 heli.aholainen@gmail.com www.satakunnansijaisvanhemmat.net Uudenmaan sijaisperheet ry Nylands fosterfamiljer rf Emilia Säles | 0400 448 084 emilia.sales@iki.fi www.perhehoitoliitto.fi/uusimaa Varsinais-Suomen Perhehoitajat ry Anneli Toivonen (02) 486 0419 | 050 535 8820 anneli.toivonen@perhehoitajat.com www.perhehoitajat.com Varsinais-Suomen Sijoituslasten Vanhemmat ry (SILAVA) Arto Takala | 040 730 2316 arto.takala@luukku.com

Yhdessä olemme enemmän!

Tule mukaan toimintaan! www.perhehoitoliitto.fi

Työ lasten ja perheiden parissa

AIKUISKOULUTUSTA • Lapsi- ja perhetyön perustutkinto (oppisopimuksella) • Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto • Lasten ja nuorten erityisohjaajan ammattitutkinto • Perhepäivähoitajan ammattitutkinto Voit suorittaa näistä tutkinnoista myös tutkinnon osia ja täydentää ammattitaitoasi.

Koko koulutustarjonta: www.jko.fi Uusi asuntola, vain 2 km Jyväskylän keskustasta, palvelee myös matkailijoita.

Lisätietoja: koulutussihteeri Suvi Uski, puh. 044 7522 714 JYVÄSKYLÄN KRISTILLINEN OPISTO Sulkulantie 28, 40520 Jyväskylä Puh. (014) 3348 000, toimisto@jko.fi UUSIA URIA OSOITTEESSA: www.jko.fi

KIITOS! Siivousliike

Pöyhönen Oy Nousiainen www.siivousliikepöyhönen.fi

*

Siivouspalvelu

Sari Laine

Ylhäistentie 226 Salo

*

Simon Apteekki Simo www.simonapteekki.fi

*

©

Someron Ympäristöhuolto Oy Somero www.someronymparistohuolto.fi

*

Spinor Oy Oulu www.spinor.net

*

Suonenjoen

Fysikaalinen Hoitolaitos Herralantie 3 Suonenjoki

*

Tapimec oy Kerava

*

TH Tase Rönkönahontie 351 Kiuruvesi

*

Tilitoimisto

Anttinen Ky Merivalkama 2 A 8 Espoo

Toimisto- ja kirjanpitopalvelut

Anper

Joensuu www.anper.fi

*

Transsinkko Oy Lappeenranta www.transsinkko.fi

*

Tuoreverkko Oy Kuopio www.tuoreverkko.fi

*

Tuusniemen Apteekki Tuusniemi www.tuusniemenapteekki.fi

*

Vaara-Karjalan Apteekki Lähdetie 1, Tuupovaara Mäkräntie 8, Kiihtelysvaara

*

Veljekset Lehtinen Luopioistentie 1136 Hauho

*

Verhoilu ja sisustus

Tuuma

044 272 0071 Kotka

*

Voitelukeskus

Tonttila Oy Ltd www.voitelukeskus.com

*

Yhtymä-Tahlo Oy Ylöjärvi Kuljetukset ja Maanrakennustyöt www.yhtymatahlo.fi

Perhehoitoliiton julkaisuja Lue lisää ja tilaa

www.perhehoitoliitto.fi/palvelut/julkaisut_ja_tuotteet

Voit tilata myös Perhehoitoliiton toimistosta

040 310 1440 tai toimisto@perhehoitoliitto.fi

teema Valmennuksella vankka perusta perhehoidolle

02 2015

PERHE HOITO

SIJAISVANHEMMUUS

lapsiperheen arki yllätti Luttisten perheen iloisesti MUISTISAIRAUDET

Perhehoitajalta vaaditaan kärsivällisyyttä ja huumorintajua

VO IT TI LATA LE HDEN MYÖS LAHJ AKSI

KANS IO N

HI NTAAN KU ULUU OH JE KI RJ A

1

www.sijaisvanhemmaksi.fi

Perhehoito-lehti Perhehoito-lehti kertoo sijaisvanhemmuudesta ja vammaisten henkilöiden, mielenterveyskuntoutujien sekä ikäihmisten perhehoidosta ja alan ajankohtaisista kysymyksistä.

Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa.

HINTA (sis. alv):

kestotilauksena 60 €/vuosi määräaikaisena 68 €/vuosi

Nyt saatavilla

Minun kirjani

cd-levy, nuottikirja ja dvd

Keinu-musikaali

Koskettava Keinu-musikaali kertoo sijoitetun lapsen ja hänen perheidensä tunteista ja unelmista.

Minun kirjani on sijoitetun tai adoptoidun lapsen ja nuoren oma kirja, joka auttaa kokoamaan lapsen elämäntarinan ja käsittelemään kokemuksia ja tunteita.

HINTA 30 € perhehoitajille (muille 38 €)

Laulut CD-levynä ja nuottikirjana Musikaali katsottavissa DVD tallenteena HINNAT CD 18 € perhehoitajille (muille 20 €), nuottikirja 30 €, DVD 20 €, Koko paketti 50 € Parasta perhehoitoa Perhehoidon tietopaketti

OBS! KO M IHÅG DE N SVEN SKSPRÅKI GA UTGÅVAN

Kaksoiserikoiselämää opaskirja Keinun maailmaan

Perhehoitoliiton Keinu-hankkeessa (2011–2014) kehitetystä Keinu-ajattelu- ja toimintamallista on julkaistu nyt opaskirjana. Opaskirja sopii luettavaksi kaikille, joita lastensuojelun perhehoito koskettaa: sijoitettujen lasten vanhemmille, sijaisvanhemmille, lastensuojelun päättäjille ja kehittäjille sekä sosiaalityön ammattilaisille ja opiskelijoille.

Tutkimus sijaisvanhemmista ja sijaisvanhemmuudesta

Sijaisvanhemmat

Perhehoitoliitto ry

Parasta perhehoitoa

Perhehoidon tietopaketti Informationspaket om Familjevård Perhehoidon tietopakettiin on koottu ajantasaista tietoa perhehoitajille, sosiaalityöntekijöille ja muille perhehoidon parissa työskenteleville.

Tutkija Leena Valkosen Sijaisvanhemmat-tutkimus on julkaistu 166-sivuisena kirjana. Yhteensä 58 sijaisvanhemman haastattelun tai tekstin kautta rakentuu kuva Annetun, Ajatusten ja Arjen kolminaisuudesta, jonka sisälle mahtuu hyvin monenlaista sijaisvanhemmuutta.

HINTA 25 € perhehoitajille (muille 33 €)

HINTA perhehoitajille 8 € (muille 11 €)

HINTA 10 €

Sijoita perheeseen & Menetyksistä mahdollisuuksiin

PE RH EID HO ON PE RU STEOKSET

NYT ERIKOISHINTAAN vain 5,50 €/kpl tai yhteishintaan 10€ (normaalihinta 25 €/kpl)

Kaikkiin hintoihin lisätään postikulut