Mestari kisalli malli

MESTARI-KISÄLLI MALLI Suunnitelma ja taloudelliset seuraukset Marina Steffansson, Marjo Pulliainen, Sari Pitkänen, Sinikka Törmä ja Timo Spangar

2

Sisällysluettelo 1

JOHDANTO ..................................................................................................................................5 1.1 Toimeksiannon taustaa ........................................................................................................5 1.2 Pielisen Karjalan alueen erityispiirteistä ..............................................................................6 1.3 Mentoroinnista ....................................................................................................................6 2 MESTARI-KISÄLLI -MALLIN TARPEELLISUUS JA HYÖDYLLISYYS ...................................................8 2.1 Aineistot ............................................................................................................................... 8 2.2 Mallin hyödyllisyys .............................................................................................................10 2.3 Mallin käyttöön ottamisen paikat ja työtehtävät .............................................................. 12 3 TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN TALOUDELLISTEN SEURAUSTEN ARVIOINTI ...................................17 4 SELVITYKSESSÄ HUOMIOIDUT ASIAT ........................................................................................ 19 4.1 Tuet ....................................................................................................................................19 4.2 Koulutukset ja muut tukipalvelut ..................................................................................... 22 4.3 Palkat ja eläke .................................................................................................................... 26 4.4 Selvityksessä tehdyt rajaukset ja oletukset .......................................................................28 5 MESTARI-KISÄLLI –MALLI ..........................................................................................................28 5.1 Työtön työllistetään ...........................................................................................................33 5.1.1 Suorat nettovaikutukset ........................................................................................ 33 5.1.2 Säästöt eri vaiheitten välillä ................................................................................... 34 5.2 Yrittäjyyden jatkuminen ....................................................................................................35 5.2.1 Suorat nettovaikutukset ........................................................................................ 35 5.2.2 Säästöt ja lisäkustannukset eri vaiheitten välillä ................................................... 37 6 VAIKUTUKSET ALUEEN TYÖLLISYYTEEN .................................................................................... 38 6.1 Työllisyyden ja työttömyyden rakenteen muutoksen merkitys ........................................38 6.2 Mestari-Kisälli -mallin työllisyyteen kohdistuvat nettovaikutukset ..................................39 7 VAIKUTUKSET ALUEEN YRITTÄJYYTEEN .................................................................................... 41 7.1 Yrittäjyyden merkitys alueelle ........................................................................................... 41 7.2 Mestari-Kisälli -mallin yrittäjyyteen kohdistuvat nettovaikutukset ..................................42 8 Mestari-Kisälli –mallin kehittämissuunnat ja käyttöön ottamisen edellytykset ...................... 43 8.1 Mallin käyttöönottamisen esteet ja edellytykset .............................................................. 43 8.2 Mallin kehittämisen ja vakiinnuttamisen toimijat ja keinot ..............................................52 9 JOHTOPÄÄTÖKSET .................................................................................................................... 56 10 Lähteet ......................................................................................................................................61 Liite ..................................................................................................................................................62

3

KUVAT Kuva 1 Vastaajan työpaikan sijaintikunta ....................................................................................... 9 Kuva 2 Vastaajan taustayhteisö ...................................................................................................... 9 Kuva 3 Arvio Mestari-Kisälli -mallin hyödyllisyydestä ................................................................... 10 Kuva 4 Mestari-Kisälli -mallin käyttöönottamisen mahdollisuus ................................................. 12 Kuva 5 Mestari-Kisälli -mallin käyttämisen mahdollisuus työssä ................................................. 14 Kuva 6 Arvio mentoreiden löytymiseksi työpaikalta .................................................................... 15 Kuva 7 Arvio mentoroitavien palkkaamisen mahdollisuudesta ................................................... 15 Kuva 8 Pielisen Karjalan yrityskanta vuosina 2005-2011 (SVT) ................................................... 42 Kuva 9 Mestari-Kisälli -mallin käyttöönottoa edistävät tekijät..................................................... 44 Kuva 10 Toimijoiden osallistumisen tärkeys Mestari-Kisälli -mallin kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen......................................................................................................................... 53 KAAVIOT Kaavio 1. Mestari-Kisälli –mallin lähtökohta ................................................................................ 19

TAULUKOT TAULUKKO 1 Vaiheittaisen menetelmän eri vaiheet .................................................................... 18 TAULUKKO 2 Yhteenveto selvityksessä huomioiduista tuista ja nykyiset myöntämisperusteet . 22 TAULUKKO 3 Mestari-Kisälli -malliin huomioidut keskimääräiset koulutushinnat ...................... 26 TAULUKKO 4 Selvityksessä huomioidut tulot, verotus ja sosiaalivakuutusmaksut ...................... 27 TAULUKKO 5 Mestari-Kisälli -malli ................................................................................................ 29 TAULUKKO 6 Selvityksessä tarkasteltavat tapaukset ................................................................... 30 TAULUKKO 7 Selvityksessä tarkasteltavat tapaukset ja mukaan huomioidut tekijät ................... 31 TAULUKKO 8 Mestari-Kisälli -malli "käänteisellä starttirahalla" ................................................... 32 TAULUKKO 9 Tapaus 1., suorat nettovaikutukset, työtön työllistetään ....................................... 33 TAULUKKO 10 Tapaus 1., säästöt .................................................................................................. 35 TAULUKKO 11 Tapaus 2., suorat nettovaikutukset, työtön yrittäjäksi ......................................... 36 TAULUKKO 12 Tapaus 2., säästöt ja lisäkustannukset .................................................................. 37 TAULUKKO 13 Työllistettyjen määrän muutos kunnan verotuloihin ........................................... 39 TAULUKKO 14 Kunnan suorat nettovaikutukset ja säästöt yrittäjien määrän vaihtuessa ........... 43

4

1 JOHDANTO 1.1 Toimeksiannon taustaa Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n Sosiaali- ja terveystalouden tutkimuskeskus on toteuttanut yhteistyössä Kuntoutussäätiön, Referenssi Oy:n ja Spangar Negotiationsin kanssa Mestari-Kisälli –mallin suunnittelun ja mallin taloudellisten seurausten arvioinnin. Diakoniaammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveystalouden tutkimuskeskuksesta toimeksiantoa ovat tehneet tutkija-kehittäjä Marina Steffansson ja lehtori Marjo Pulliainen, Kuntoutussäätiöstä projektipäällikkö Sari Pitkänen, Referenssi Oy:stä toimitusjohtaja-tutkija Sinikka Törmä ja Spangar Negotiationsista konsultti Timo Spangar.

Pikes Oy ja sen toteuttama Uusi SeutUra-hanke ovat tehneet valmistelua aluehallinnon kokeilun saamiseksi Pielisen Karjalaan. Taustalla on vahva halu vaikuttaa alueen heikkoon huoltosuhteeseen sekä väestön ikääntymisen ja työmarkkinoilta poistumisen ongelmiin.

Pielisen Karjalassa ikääntymisestä aiheutuva rakennemuutos vaikuttaa alueen työvoiman tarjontaan seuraavien vuosien aikana. Nykyiset työvoiman lähteet eivät pysty kompensoimaan tulevaa tilannetta, joten tarve löytää uusia ratkaisuja ja työn tekemisen malleja korostuu.

Alueella tehdään aktiivisesti työtä tilanteen korjaamiseksi. Aiheen työstämisen kautta on noussut esille ehdotus Mestari-Kisälli -mallista. Mallin perusajatuksena on saada siirrettyä vanhempien työntekijöiden ja yrittäjien osaamista nuoremmille polville.

Tämä selvitys on Uusi SeutUra -hankkeen toimeksiannosta tehtävä Mestari-Kisälli –mallin suunnittelu ja kustannusten ja muiden taloudellisten seurausten arviointi Pielisen Karjalan talousalueella. Selvityksen tavoitteena on suunnitella Mestari-Kisälli -malli ja selvittää sen käyttöönotosta valtiolle aiheutuvat kustannukset Pielisen Karjalan alueella toteutettuna. Lisäksi tavoitteena on arvioida mallin käyttämisen vaikutukset valtion ja kunnan verotuloihin sekä sosiaalivakuutusmaksuihin. Selvityksessä pyritään vastaamaan kysymyksiin siitä, kuinka paljon mallin käyttöönotto tulisi maksamaan valtiolle, kuinka mallin käyttöönotto vaikuttaisi alueen verotuloihin ja millaisia olisivat muut mahdolliset mallin vaikutukset julkiseen talouteen.

Tarkoituksena on löytää Mestari-Kisälli -malli, joka mahdollistaisi alueen elinkeinorakenteen säilymisen ja mahdollisen kasvun osaavien työntekijöiden avulla. Mallin kautta tarkastellaan käytettyjen työvoimapoliittisten toimenpiteiden taloudellisia vaikutuksia Pielisen Karjalan alueella. Mestari-Kisälli -mallin tavoitteena on lisätä tehtävän työn määrää ja sitä kautta vaikuttaa alueen verotuloihin. Mallin kehittäminen lähtee Pielisen Karjalan paikallisista tarpeista, mutta malli pyritään luomaan niin, että toimiessaan sen voisi yleistää kansalliseksi.

Mestari-Kisälli -mallin taloudellisten seurausten arvioinnin lisäksi toimeksianto sisälsi toteutettavuusselvityksen laatimisen. Selvityksellä on pyritty vastaamaan siihen, millä edellytyksillä on mahdollista saavuttaa Mestari-Kisälli -mallille asetetut tavoitteet.

5

Toteutettavuusselvityksessä on kartoitettu Mestari-Kisälli -mallin toimeenpanon ja kehittämisen kannalta keskeisten paikallisten toimijoiden näkemyksiä siitä, 1) miten tarpeelliseksi ja hyödylliseksi Mestari-Kisälli -malli koetaan 2) millä edellytyksillä mallia voitaisiin toteuttaa ja 3) mitä tarvittaisiin Mestari-Kisälli -mallin kehittämiseksi ja vakiinnuttamiseksi Pielisen Karjalan alueelle

1.2 Pielisen Karjalan alueen erityispiirteistä

Pikes Oy:llä ja Uusi SeutUra-hankkeella on lähtökohtana olemassa olevan työmäärän säilyminen tai jopa sen lisääntyminen. Pielisen Karjalassa tämänhetkinen tarve on pienten yritysten ja yksityisyrittäjien toiminnan jatkaminen. Pienet, kapealle sektorille erikoistuneet yritykset eivät löydä vastavalmistuneista nuorista, tai jo pidempään töissä olleista työntekijöistä sitä osaamista yritystoiminnan jatkamiseen, mitä he tarvitsisivat. Toisaalta myös työttömyys alueella on iso ongelma. Pielisen Karjalassa tarpeen ja ongelman kohtaamiseen haetaan Mestari-Kisälli -mallin avulla uusia mahdollisuuksia. Mallin ero olemassa oleviin työllisyystoimiin on se, että tämä lähtee työnantajien tarpeesta ja mallilla pyritään saavuttamaan alueen työnhakijat.

Pielisen Karjalassa tehdyn työmarkkinaselvityksen mukaan alueen työttömyyden merkittävä väheneminen vuonna 2010 perustui monille eri osatekijöille. Aleneminen kuitenkin loppui ja vuodesta 2011 lähtien työttömyys suhteessa koko maahan on taas lisääntynyt. Merkittävin tekijä työttömyyden alenemiseen löytyy työvoimapoliittisten toimien lisäämisestä. Näiden toimenpiteiden absoluuttinen rahoitusmäärä on laskenut alueella vuosina 2010 - 2012.

Työpaikkojen suhteen alueella on kuitenkin tapahtunut kasvua varsinkin teollisuuden puolella vuosina 2009 -2011. Vuoden 2010 alueen kaikkien toimialojen liikevaihto kasvoi vuoteen 2009 nähden 12,6 % ja vuoteen 2010 nähden 4,6 %.

1.3 Mentoroinnista Mestari–Kisälli -mallin perusajatuksena on saada siirrettyä yrittäjien ja vanhempien työntekijöiden osaamista nuoremmille polville. Mestareiden työtaakkaa kevennetään ja he käyttävät osan työajastaan nuorempien työntekijöiden ohjaamiseen. Kisällien työaika voi olla sovittavissa.

Mestari-Kisälli -toimintamalli sisältää mentorointia eli kummiohjausta, jossa muodostuu erityinen vuorovaikutussuhde kahden henkilön välille. Mentoroinnissa voidaan erotella aloitusvaihe, toteutumis- ja kehittämisvaihe sekä eriytymisen vaihe, jossa on saavutettu laaditut henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Mentoroinnin onnistumiseen vaikuttavat mm. työyksikön perehdytysohjelma ja toimintasuunnitelma, mentoroitavan henkilökohtainen 6

opetussuunnitelma sekä mentorointikoulutus ja -resurssi. Mentoroinnissa tulee ottaa osallistujien erilaisuus voimavaraksi, sillä se on merkityksellistä työhyvinvoinille ja mentoroinnin onnistumiselle. Mentoroinnista hyötyvät mentoroitavat, mentorit ja työyhteisö, jossa mm. kyky toimia muutoksissa paranee, organisaatiossa tapahtuu oppimista, vaihtuvuus vähenee ja kokeneempien henkilöiden motivaatio paranee.

Työhyvinvointi on yrityksen jokapäiväistä toimintaa, joka tähtää henkilöstön ammattitaidon, motivaation, toimintakyvyn ja työviihtyvyyden parantamiseen. Työhyvinvoinnista huolehtiminen vaikuttaa yrityksen tulokseen. Työterveyslaitoksen laskelman mukaan panostaminen työhyvinvoinnin edistämiseen tuo vuosittain noin 900–2300 euron säästön työntekijää kohden (Evita-mentoroinnin työkirja 2002; Mentorointi 2007.). Yksilölliset työelämän joustot vaikuttavat työuriin ja niiden pidentämiseen. Työajan ja -paikan yksilöllisten joustojen lisäksi tarvitaan terveellistä ja viihtyisää työympäristöä, työkuormituksen tasapainottamista, hyvää esimiestyötä, toimivaa työyhteisöä ja työterveyshuollon tukea.

Työurien pidentämiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista panostusta työkyvyn ylläpitoon ja työhyvinvointiin. Erityisesti työntekijäammateissa tarvitaan tukea työssä jatkamiseen. (PerkiöMäkelä ja Kauppinen toim. 2012.)

Yksi mentoroinnin muoto on työpaikkaohjaus. Ammatillisessa koulutuksessa olevalle opiskelijalle työssä aidossa työympäristössä tapahtuva oppiminen on osa koulutusta. Työssä oppimisella pyritään lisäämään opiskelijan ammatillista osaamista. Työpaikoille nimettyjen työpaikkaohjaajien tehtävänä on tukea opiskelijan ammatillisen osaamista kasvua ja kehitystä.

(Mykrä 2007.) Työpaikkaohjaajien on suositeltu suorittavaksi työpaikkaohjaajan perusvalmiuksia tarjoava koulutus. Koulutus koostuu työpaikalla järjestettävän koulutuksen, ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkintotilaisuuksien suunnittelusta, opiskelijan ohjaamisesta ja oppimisen arvioinnista sekä opiskelijan tai tutkinnon suorittajan osaamisen arvioinnista.

(Työpaikkaohjaajien koulutus 2012.)

Uuden työntekijän palkkaamisesta ja perehdyttämisestä on tehty laskelmia. Yhden uuden työntekijän palkkaamiseen on arvioitu kuluvan noin 9000–34000 € riippuen työtehtävästä ja rekrytointiprosessiin käytetystä ajasta. Laaditun arvion mukaan uuden työntekijän perehdyttämisen kuluu noin 2000 – 3000 €. (Kumppanuudella tuloksiin …2007).

7

2 MESTARI-KISÄLLI -MALLIN TARPEELLISUUS JA HYÖDYLLISYYS 2.1 Aineistot Haastattelut Mestari-Kisälli -mallin käyttöönottamisen edellytysten selvittämiseksi haastateltiin viittä (5) Mestari-Kisälli -mallin kehittämisen kannalta keskeistä asiantuntijaa. Asiantuntijahaastattelut tehtiin koulutusorganisaatioiden, TE-toimiston ja ELY-keskuksen edustajille. Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimistosta haastateltiin yhtä ja Pohjois-Karjalan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksesta yhtä henkilöä. Selvitystä varten haastateltiin lisäksi kolmea ammattiopiston (Nurmes, Lieksa, Valtimo) sekä yhtä Aikuisopiston edustajaa. 1 Kysely Mestari-Kisälli -mallin käyttöönottamisen edellytysten selvittämiseksi toteutettiin myös sähköinen kysely, joka lähetettiin paikallisille yrittäjille sekä työ- ja elinkeinohallinnon, oppilaitosten ja kuntien edustajille. Kyselyyn saatiin yhteensä 31 vastausta. Kyselyn avulla pyrittiin selvittämään, millaiselle Mestari-Kisälli -mallille olisi tarvetta ja mitä tarvitaan, jotta malli voitaisiin ottaa käyttöön.

Mestari-Kisälli -mallin toteutettavuuskyselyyn vastanneista noin 40 prosentilla on työpaikka Nurmeksessa, noin 30 prosentilla Lieksassa ja noin 10 prosentilla Valtimolla. Loput noin 20 % vastaajista työskentelee seudullisessa tai valtakunnallisessa organisaatiossa tai muussa PohjoisKarjalan kunnassa.

1

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymään (PKKY) kuuluu 7 ammattiopistoa eri alueilla (Valtimo, Nurmes, Lieksa, Joensuu, Outokumpu, Niittylahti, Kitee). Pohjois-Karjalan Aikuisopistolla on toimintaa Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa, Niittylahdessa, Outokummussa ja Valtimolla. Oppisopimuskoulutus toimii kaikilla maakunnan alueilla.

8

Työpaikan sijaintipaikkakunta Työskentelen seudullisessa usean kunnan alueella toimivassa organisaatiossa (n=2) 7%

Muu, mikä (n=2) 7%

Lieksa (n=11) 32 %

Valtimo (n=3) 11 %

Nurmes (n=13) 43 %

Kuva 1 Vastaajan työpaikan sijaintikunta Kyselyyn vastanneista enemmistö, eli noin 70 %, työskentelee yksityisessä yrityksessä. Kuntien edustajia on noin 10 % vastaajista. Muita taustayhteisöjä ovat yhdistykset ja ammattijärjestöt, joita on samoin noin 10 %:lla vastaajista. Kyselyyn saatiin vastauksia myös yrittäjäjärjestöjen sekä työ- ja elinkeinohallinnon edustajilta.

Vastaajan taustayhteisö Yksityinen yritys

68%

Muu

13%

Kunta

13%

Yrittäjäjärjestö

3%

Työ- ja elinkeinohallinto

3%

Koulutusorganisaatio

0% 0%

20%

40%

Kuva 2 Vastaajan taustayhteisö 9

60%

80%

100%

2.2 Mallin hyödyllisyys Kyselyyn vastanneet arvioivat yleisimmin mallin olevan hyödyllinen nuorille työnhakijoille sekä yritystoiminnasta luopumassa oleville ja yritystoimintaa aloitteleville. Näiden ryhmien arvioi hyötyvän Mestari-Kisälli -mallista melko tai erittäin paljon noin 90 % vastaajista. Mallista hyötyvät etenkin yritystoimintaa aloittelevat, joille Mestari-Kisälli -mallista arvioi olevan erittäin paljon hyötyä 60 % vastaajista. Mestari-Kisälli -mallista arvioi olevan melko tai erittäin paljon hyötyä julkiselle sektorille työnantajina, maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille ja eläköitymässä oleville työntekijöille noin 60 % vastaajista. Keskimääräistä harvemmin hyötyä mallista arvioidaan olevan koulutusorganisaatioille, työmarkkinajärjestöille ja kolmannelle sektorille.

Arvio Mestari-kisälli -mallin hyödyllisyydestä nuoret työnhakijat

10%

50%

yritystoiminnasta luopumassa olevat

13%

yritystoimintaa aloittavat

13%

julkinen sektori (kunta ja valtio) työnantajina

14%

maahanmuuttajataustaiset työnhakijat 3% eläköitymässä olevat työntekijät muut työnhakijat

37%

57%

18%

13%

54%

17%

17% 11%

koulutusorganisaatiot

26%

20 % kohtalaisesti

12%

30% 33%

15% 30%

43% 30%

25% 38%

44%

21%

0% jokseenkin vähän

14%

25%

42%

työmarkkinajärjestöt 4%

14%

39%

50%

muut järjestöt (kolmas sektori) 4%

23% 43%

39%

8%

27%

43%

32%

työ- ja elinkeinohallinto (ELY-keskus) 4% 7%

14%

40%

17%

muut tahot

ei lainkaan

50%

30%

työ- ja elinkeinohallinto (TE-toimistot) 4%4% yrittäjäjärjestöt

40%

25% 41%

15%

40 % 60 % 80 % melko paljon erittäin paljon

7% 11% 11% 100 %

Kuva 3 Arvio Mestari-Kisälli -mallin hyödyllisyydestä

Kyselyyn vastaajia pyydettiin kertomaan tarkemmin, millä perusteilla he arvioivat Mestari-Kisälli -mallin hyödyttävän eri tahoja. Vastausten perusteella hyöty liittyy sekä luopuvien eläköityvien yrittäjien ja vastaavasti uusien yrittäjien alkutaipaleen helpottamiseen. Mallin avulla saadaan turvattua yritystoiminnan jatkuvuutta Pielisen Karjalan alueella. Uusi yrittäjä pystyy hyötymään vanhemman yrittäjän verkostoista ja asiakaskontakteista. Mestari-Kisälli -malli auttaa yrittäjäksi ryhtymisessä, sillä joillakin aloilla vie useamman vuoden ennen kuin aloittanut yrittäjä on niin sanotusti ajettu sisään yrityselämään ja hän on saanut riittävät ammatilliset tiedot ja taidot.

Toinen keskeinen hyöty liittyy siihen, että uudet työntekijät oppivat tekemällä ja heille saadaan siirretyksi hiljaista tietoa ja tietotaitoa. Mestari-Kisälli -mallista hyötyvät etenkin ne nuoret, jotka eivät hyödy koulumaisista opinnoista, vaan haluavat suoraan töihin. Mallin avulla voidaan myös entistä paremmin vastata yrityskohtaisiin osaamisen tarpeisiin. Vastauksissa kerrotaan, kuinka Mestari-Kisälli -mallin avulla saadaan pienissä yrityksissä siirrettyä tietoa uudelle 10

sukupolvelle ilman, että se vaikeuttaisi taloudellista kannattavuutta. Lisäksi Mestari-Kisälli mallilla voidaan kasvattaa ikääntyvien työntekijöiden arvostusta.

Työllisyystilanne huomioiden mahdollisuus siirtää tieto-taitoa ja yrittäjyyttä tällä mallilla nuorille, työttömille tai muuten halukkaille, saadaan työpaikat alueella säilytettyä ja työllistymistä parannettua.

Myös yritysten säilyminen yrittäjän ikääntymisen myötä on tärkeää.

Yritysten elinvoimaisuuden takaamiseksi on tärkeää saada jatkajia yrityksille. Alueen koulutusmahdollisuudet eivät vastaa täysin yritysten työvoimatarvetta ja tällä sitä voitaisiin paikata.

Ihmiset joutuvat vaihtamaan ammattia useamman kerran elämänsä aikana ja tämä olisi joustava ja varmasti työllistävä vaihtoehto.

Yrittäjyyteen ja uuteen työpaikkaan on helpompi tulla mukaan, jos pystyttäisiin sisäänajamaan ja perehdyttämään henkilö pikkuhiljaa. Osattavaa ja opittavaa asiaa tulee helposti muuten liian kanssa.

Pielisen Karjalan alueella on paljon pienyrittäjiä, jotka jäävät sivuun työelämästä lähinnä eläköitymisen takia. Vastaavasti olisi varmaan kiinnostuneita nuoria, jotka haluaisivat hankkia toimeentulon näillä seuduilla. Jos saisi luopuvat ja uutta suunnittelevat nuoret kohtaamaan Mestari-Kisälli periaatteen mukaan, hyöty olisi molemminpuolinen.

Luontevassa työkaverikontaktissa tiedot ja työtavat siirtyvät luontevasti ilman koulutusnimikettä.

Muualta muuttaneille, nuorille jne ison kynnyksen omaaville hidas perehtyminen on ainoa keino päästä työhön kiinni. tuki auttaa työnantajaa katselemaan vajaatuottoista työntekijää siirtymäajan.

Kartoitustyötä varten tehtyjen TE-toimiston ja ELY-keskuksen edustajien haastatteluiden mukaan Mestari-Kisälli -malli on tärkeä ja hyödyllinen. Mestari-Kisälli -mallista hyötyvät etenkin yritykset ja työnantajat, jotka sen avulla saavat toimintaansa jatkumaan. Samoin hyötyvät mallin avulla työuraansa pidentämään pystyvät ikääntyvät työntekijät ja nuoret työnhakijat, joiden työllisyys paranisi. Ikääntyville työntekijöille mentorointiin liittyvä tavoitteellinen koulutus voi antaa työhön uutta sisältöä. Mentoreilla on paljon kokemusosaamista ja hiljaista tietoa, josta mentoroitavat hyötyvät. Nuoret mentoroitavat voivat puolestaan antaa yrityksille tietoa muuttuvista asiakastarpeista. Nuorille työnhakijoille Mestari-Kisälli -malli on myös matalampikynnyksinen väylä töihin, sillä monet vastavalmistuneet kokevat työelämään siirtymisen pelottavana.

Haastatteluissa korostettiin, että Mestari-Kisälli -mallista on hyötyä etenkin luopuville ja aloittaville yrityksille. Työnhakijoiden ja ammatillisesta koulutuksesta vastavalmistuneiden työpaikoille siirtymiseen on jo olemassa hyvin toimivia koulutuksia ja tukimuotoja kuten työpaikoilla työhönopastajan palvelua. Sen sijaan yritystoiminnasta luopuville ei ole juuri tarjolla aloittavan yrittäjän mentorointia tukevia palveluita eikä tukimuotoja. Mentoroinnista kiinnostuneiden yrittäjien tavoittamista tarvitaan myös siksi, että luopuvista yrityksistä on saatavilla vähän tietoa. Yrittäjyyskoulutuksia järjestetään, mutta niiden jatkoksi ei ole useinkaan tarjolla mahdollisuutta siirtyä jatkajaksi jo toiminnassa olevaan yritykseen. Työpaikoilla toteutettavan mentoroinnin tavoin myös yritysluovutusten yhteydessä voitaisiin haastateltavien mukaan panostaa aloittaviin nuoriin yrittäjiin. Etenkin nuoret yrittäjät tarvitsevat räätälöityä tuki- ja neuvontapalvelua. Haastateltavien mukaan kannattaisi siten kehittää mentorointimallia nuorille yrittäjille, vaikka heidän määränsä on pieni.

11

Koulutusorganisaatioiden haastatellut edustajat totesivat, että Mestari-Kisälli -ajatteluun perustuvat mallit ovat yleensäkin hyviä ja niistä on eri muodoissa kokemusta Suomessa ja muissa maissa pidemmältä aikaväliltä. Suomessa siihen liittyviä mahdollisuuksia ei ole kuitenkaan kovin laajalti hyödynnetty. Mestari-Kisälli -mallia pidettiin erittäin tärkeänä ja hyvänä mallina. Aikuiskoulutuksen näkökulmasta Mestari-Kisälli -malli on erittäin tervetullut ja juuri sitä, mitä alueella tarvitaan. Sen toivotaan edistävän yritystoiminnan jatkumista ja nuorten töihin pääsyä. Myös ammatillisen peruskoulutuksen organisaatioissa pidettiin hyvänä, että tällaista mallia kehitetään. Todettiin, että malli sopii todella hyvin esimerkiksi teollisuuden aloille.

Mestari-Kisälli -mallin todettiin olevan juuri Pielisen Karjalaan sopiva johtuen alueen ikärakenteesta. Ongelmana alueella on esimerkiksi se, että yrittäjät eläköityvät ja yritysten jatkuminen on epävarmaa. Suuri ongelma alueella on rakenteellinen työttömyys. Samaan aikaan kun yrityksillä on pula työvoimasta, on korkea työttömyysaste. Yrityksillä on myös taloudellisia vaikeuksia. Koulutusorganisaatioiden edustajien mukaan nykyisin ei enää riitä, että on sekatyömiehiä, vaan tarvitaan ammatti-ihmisiä. Ongelmakohtana on rekrytointi ja siihen tarvitaan tällaisia Mestari-Kisälli -mallin tyyppisiä malleja ja muita välittäviä toimia.

2.3 Mallin käyttöön ottamisen paikat ja työtehtävät Kyselyyn vastaajista noin 60 % arvioi, että Mestari-Kisälli -mallia voitaisiin käyttää yleisesti Pielisen Karjalan alueen työpaikoilla. Kukaan vastaajista ei kokenut, etteikö malli olisi käyttökelpoinen alueen työpaikoilla. Samoin noin 60 % vastaajista arvioi, että mallia voitaisiin käyttää uuden työntekijän saamiseen omalla työpaikalla tai yleisemmin alueen työpaikoilla.

Toisaalta harvinaisimmin koetaan, että mallin avulla saataisiin mentoreita uuden työntekijän ohjaajaksi: tässä suhteessa mallin käyttöön ottamisen mahdollisuudet kokee melko tai erittäin hyväksi vain noin 40 % vastaajista.

Mestari-kisälli -mallin käyttöönottamisen mahdollisuus Pielisen Karjalan alueen työpaikoilla yleisesti

33 %

Uuden työntekijän saamiseksi mentoroitavaksi 3% 3% työpaikallasi/alueen työpaikoilla Omalla työpaikallasi

Uuden työntekijän saamiseksi yrittäjäksi työpaikallesi/alueen työpaikoille

6%

32 %

16 %

11 % 7 %

Mentorin saamiseksi uuden työntekijän ohjaajaksi 3 % 16 % työpaikallasi/alueen työpaikoilla 0% en lainkaan

jokseenkin vähäisenä

53 %

42 %

26 %

32 %

20 %

40 % melko hyvänä

Kuva 4 Mestari-Kisälli -mallin käyttöönottamisen mahdollisuus 12

19 %

32 %

19 %

46 %

35 %

kohtalaisena

13 %

32 % 60 %

4%

13 % 80 %

erittäin hyvänä

100 %

Kartoitusta varten vastaajia pyydettiin täsmentämään mallin käyttöönottamisen mahdollisuutta koskevia arvioitaan. Vastauksissa kerrotaan, kuinka Mestari-Kisälli -malli sopisi etenkin yksityisille yrityksille, sillä julkisella sektorilla käyttöönotto on hankalampi taloudellisista syistä.

Omassa yrityksessä olisi ainakin mahdollista mentoroida mahdollista jatkajaa kaikin mahdollisin keinoin Yksityisellä sektorilla pidän sitä erittäin mahdollisena siitä syystä, että luopuva mestari sitoutuu esim. omaan yritykseensä senkin jälkeen, kun on jo poistunut sorvin äärestä Sukupolvenvaihdostilanteissa ainoa oikea tapa turvata yrityksen menestyminen jatkajan hoteissa; Julkisen sektorin tilanne on ilmeisesti hankalampi, täytyy olla panoksia mestarin motivoimiseksi.

Julkisen puolen tiedossa oleva rahapula ei juuri tue samassa työtehtävässä kahden toimimista edes lyhyen aikaa. Yritystoiminnassa erittäin hyvä tällainen saattaen vaihdettava toimija; tutustutaan yhdessä yhteistyökumppaneihin ja asiakkaisiin, opastetaan sudenkuopat ja välitetään terveen yrityksen toimintakulttuuri seuraajalle.

Mestari-Kisälli -mallin käyttöönottamiseen vaikuttaa vastausten mukaan myönteisesti etenkin se, että mallia kuvataan järkeenkäyväksi ja sopivaksi etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Mallia pidetään hyvänä ammateissa, joissa tarvitaan perinteisiä kädentaitoja. Mallin käyttöönottoa tukee se, että koulutusta räätälöidään työpaikan tarpeen mukaan eikä odoteta valmiiksi täysin osaavaa työntekijää. Mallin käyttöönottoa edistää se, että se olisi oppisopimuskoulutusta kevyempi pienille yrityksille. Mallin käyttöönottoa edistäisi mentorointiverkosto, joka tukisi malliin lähteneitä yrittäjiä ja työpaikkoja.

Työpaikoilla on jo kokemusta oppisopimuksesta ja tämä malli on sitä lähellä ja helppo ottaa käyttöön. Oma työpaikkani on yhdistys jossa työllistymismahdollisuuksia yleensäkin vähän.

Mentorin saaminen riippuu työnantajan tahdosta nimetä joku työntekijä tehtävään. Työntekijän saaminen onnistuu varmasti jos ollaan valmiita tekemään työtä työntekijän kouluttamiseksi eikä haeta valmista pakettia. Jatkavan yrittäjän löytäminen on vaikeaa, koska yritykset eivät usein julkisesti etsi jatkajaa ja oikeita henkilöitä ei näin ollen tavoiteta.

Kaikki kivet on käännettävä asian suhteen...jos mentorointiin saadaan vielä kestävä malli = yrittäjille/työnantajille tukea, niin asia varmaan etenee. Voisi olla myös mentoriverkosto, joka on yrittäjille/työnanajille työnohjaustukea antamassa (siis koulutettuja mentoreita, jotka olisivat yrittäjän tukena tarvittaessa - mentoreille tosin pitäisi saada myös jonkinlainen tulon lähde mentoroinnistaan....)

Mallin käyttöönottoa vaikeuttavat asenteet ja riittämätön sitoutuminen mentorointiin sekä taloudellisten kannusteiden vähäisyys.

Palkkatuen määrän pitää olla tarpeeksi kannustava yrityksille. Haasteena on sitoutuminen puolin ja toisin. Huonosta oppipojasta pitää voida päästä eroon ja toisaalta hyvä työntekijä olisi kiva pitää kauemminkin.

Valmista työntekijää ei yleensä saa yrityksiin. Henkilön perehdytys ja koulutus vaativat yleensä 1-2 vuoteen toimialasta riippuen, jotta työntekijä pystyy taloudelliseen tuotokseen kokonaiskuluihin nähden. Mikäli yritykset saisivat taloudellista tukea mukaan alkuvaiheeseen, esim. sosiaalikulujen

13

pudotus 30% nykyisestä/ per koulutettava, työvoiman kysyntä kasvaisi alueellamme radikaalisti.

Työpaikalla tehtävä koulutus yrityksen tarpeeseen on varmasti halvempaa yhteiskunnalle. Lisäksi yritys saa mieleisen tekijän täsmäkoulutettuna.

Asenteet ovat merkittävin este tai motivaatiotekijä mallin käyttöönotossa. Pitää nähdä mallin hyödyt suhteessa sen vaatimaan resurssitarpeeseen.

Vaikka malli on hyvä, voi esteeksi nousta sitoutuminen; mestarin; osalta, johon vaikuttaa mahdollinen korvaus, onko työpaikoilla henkilöä ja aikaa; kisälli ei opi pelkällä katselulla.

Kartoitusta varten tehdyssä kyselyssä selvitettiin, millaisessa työssä ja millaisille työntekijöille Mestari-Kisälli -mallia voitaisiin käyttää ja millaisia mentoreita olisi saatavilla. Kyselyyn vastaajista selvä enemmistö (85 %) arvioi, että Mestari-Kisälli -mallia voitaisiin käyttää erityisesti paljon erityisosaamista vaativassa työssä.

Arvio siitä, millaisessa työssä Mestari-kisälli -mallia voitaisiin käyttää?

Vähän erityisosaamista vaativassa työssä 15 %

Paljon erityisosaamista vaativassa työssä 85 %

Kuva 5 Mestari-Kisälli -mallin käyttämisen mahdollisuus työssä Vastaajista enemmistö (noin 60 %) kertoo, kuinka työpaikalta olisi löydettävissä mentoroinnin kannalta ihanteellisia työntekijöitä, joilla on sekä paljon ammattiosaamista että paljon perehdytyksessä vaadittavaa osaamista. Noin 40 % kokee, että työntekijöillä on paljon ammattiosaamista, mutta hieman puutteita perehdytyksessä vaadittavassa osaamisessa. Loput vastaajista arvioi, että työpaikalla on henkilöitä, joilla on erityisesti perehdytyksessä tarvittavaa osaamista.

14

Arvio siitä, millaisia mentoreita löytyisi työpaikalta Kohtalaisesti/vähän ammattiosaamista ja paljon perehdytyksessä tarvittavaa osaamista 4%

Kohtalaisesti/vähän ammattiosaamista ja kohtalaisesti/vähän perehdytyksessä tarvittavaa osaamista 0%

Paljon ammattiosaamista ja kohtalaisesti/vähän perehdytyksessä tarvittavaa osaamista 37 %

Paljon ammattiosaamista ja paljon perehdytyksessä tarvittavaa osaamista 59 %

Kuva 6 Arvio mentoreiden löytymiseksi työpaikalta Noin puolet vastaajista kokee, että Mestari-Kisälli -mallin käyttöönottamiseksi työpaikalle voitaisiin palkata uusi työntekijä, jolla on kohtalaisesti tai vähän aiempaa ammattiosaamista.

Vaikka vastaajat kokevat, että mallia voitaisiin käyttää erityisesti erityisosaamista vaativaan tehtävään, vain alle kymmenesosa kokee mentoroitavan tarvitsevan paljon aiempaa ammattiosaamista. Noin neljäsosa vastaajista arvioi, ettei mentoroitava tarvitsisi lainkaan etukäteistä ammattiosaamista, vaan hänet voidaan kouluttaa työtehtävään työpaikalla. Noin 10 % palkkaisi mentoroitavaksi erityisesti nuoren työntekijän ja noin 5 % erityisesti muun uuden työntekijän.

Arvio siitä, millainen mentoroitava voitaisiin palkata työpaikalle Kohtalaisesti/vähän aiempaa ammattiosaamista Ei etukäteistä ammattiosaamista, sillä voimme kouluttaa työtehtäviin

54% 23%

Erityisesti nuori työntekijä

12%

Paljon aiempaa ammattiosaamista

8%

Erityisesti muu uusi työntekijä

4% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%100%

Kuva 7 Arvio mentoroitavien palkkaamisen mahdollisuudesta 15

Kyselyyn vastaajia pyydettiin kertomaan arvioistaan, jotka liittyvät mentorien ja mentoroitavien tarpeeseen ja saatavuuteen. Myös näissä vastauksissa tulee esille, kuinka mentoroinnin koetaan sopivan etenkin yksityisiin yrityksiin. Kuitenkin esimerkiksi yhdistyksissä ei ole välttämättä mahdollisuutta tarjota työtä, vaikka koulutusta ja asiantuntevaa ohjausta voitaisiin tarjota. Vastauksissa kerrotaan, kuinka mentorointi on hyvä malli, mutta siihen saatavilla olevia mentoreita on harvemmin tarjolla kuin mentoroitavia.

Yritykseni osalta kysymyksessä olisi mahdollisen jatkajan perehdyttämisestä.

Mentoroitavia on tarjolla kohtalaisesti; Mentoreita sitä vastoin rajallisesti, koska aikapula ja muut yrityksen tarpeet rajaavat mahdollisuuksia. Edustamieni yritysten osalta mentorointi on lähes ainoa tapa rekrytoida uusi työntekijä.

Tarvitsen uuden työntekijän vanhan tilalle ja vanha on halukas opettamaan uutta.

Yhdistyksessä tuskin mahdollista ottaa ketään koulutettavaksi taloudellisista syistä. Koulutuksen jälkeen ei olisi tarjota työtä. Osaamista löytyy ja mahdollisuus perehdyttää.

Mentoroitavalta toivotaan jonkinlaista ammatillista koulutusta. Pelkkä ammatillinen koulutus ei kuitenkaan anna jokaiseen työpaikkaan riittävää erityisosaamista. Vastauksissa korostuu se, että mentoroinnissa tarjottaisiin ammatillisen peruskoulutuksen jälkeen työpaikkakohtaista erityisosaamista. Kaikkiin työpaikkoihin ei ole lainkaan ammatillista koulutusta ja osassa työpaikoista tarvitaan erityisosaamista, joka edellyttää jonkinlaista aiempaa kouluttautumista.

Aiempien opintojen lisäksi toinen keskeinen edellytys mentoroitavalta on motivoitunut, sitoutunut ja kiinnostunut asenne.

Tekniset alat kehittyvät ja tarvitsevat työvoimaa. Nykyajan ammatillinen koulutus ei anna kuin pinta raapaisun ammatilliseen osaamiseen. Lisäksi työvoima hallinto sotkee omilla vaatimuksillaan ja velvoitteellaan aivan liikaa. Siitä syystä tekijät ja työnantajat eivät kohtaa.

Vakansseissa on tietyt koulutus/ pätevyysvaatimukset. Erityisosaamista on kouluopin lisäksi vaatimuksena kaikkiin töihin nykyään.

Jokin ammattiosaaminen osoittaa, että on saanut jonkin koulun valmiiksi. Meille ei voida ottaa ihan ketä vaan.

Saatavuuteen vaikuttaa lähinnä sopivan asenteen omaavan työntekijän löytäminen. Oikea koulutus yleensä puuttuu vähäisestä ammattiväestöstä johtuen.

Pitää oma halu mentoroitavalla olla kyseiselle alalle, ei väkisin. Ammattikoulun peruslinja olisi aina eduksi koska silloin ei tarvitse keskittyä perusopetukseen vaan voi suoraan aloittaa erikoiskoulutuksen joka jo sinänsä vie oman aikansa sisäistää oppimansa.

Koulutusorganisaatiot näkivät haastatteluissa yhtenä haasteena hyvien mentoroitavien löytymisen. Tarvitaan toimivia verkostoja, joita todettiin syntyvän helpommin pienemmillä paikkakunnilla.

16

Ammattiopistojen näkökulmasta mallille on tarvetta esimerkiksi tilanteissa, joissa nuori 19vuotiaana valmistuu ammattiin. Tuolloin on tarvetta työpaikkakohtaiselle perehdyttämiselle ja koulutukselle juuri siihen työpaikkaan, johon nuori on menossa. Pelkät työssäoppimisjaksot eivät riitä. Tutkinnot ovat melko laajoja ja tarvitaan lisäksi juuri tulevaan työpaikkaan tarvittavia taitoja ja tietoja. Eri työpaikoissa on esimerkiksi erilaiset laitteet, ohjelmistot ja työtavat.

Hyvänä pidettiin mallia, jossa yhdistyisivät mestarin ohjaus ja työpaikkakohtainen koulutus.

Mestari-Kisälli -mallin uskottiin soveltuvan tähän.

3 TYÖLLISYYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TALOUDELLISTEN

SEURAUSTEN

Työllisyysvaikutusten taloudellisen arvioinnin tarkoituksena on toimia päätöksenteon apuvälineenä selvitettäessä yhteiskunnan kannalta hyödyllisintä tapaa kohdistaa käytössä olevia resursseja. Arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ja arvioida intervention vaikutusta eri tahojen näkökulmasta. Silloin kun on riittävästi tietoa intervention kustannuksista, voidaan laskea siitä koituvat nettokustannusvaikutukset. Taloudellisia vaikutuksia voidaan tarkastella etenemällä vaiheittain. Mallin avulla taloudellinen arviointi saadaan jäsennettyä, jotta eri tekijät saadaan pysymään erillään ja saadaan vältettyä asioiden sekoittaminen. Vaiheittainen menetelmä soveltuu laskentatyökaluksi silloin, kun halutaan tarkastella jotakin osa-aluetta yksityiskohtaisesti. Laskelmissa otetaan ensin huomioon perusmuuttujat, jotta laskenta voidaan pelkistää ja tehdä ymmärrettäväksi. Vaiheiden lisääntyessä otetaan mukaan lisää muuttujia, jotta eri tekijöiden merkitys saadaan selville mahdollisimman monipuolisesti, mutta käytännölliseltä kannalta riittävän yksinkertaisesti ja pelkistetysti. (Alatalo, Räisänen & Tiainen 2010, 16-18.) Pilkkomalla rahavirrat sen mukaan, mikä sektori ne maksaa ja mikä ne saa, voidaan nettovaikutuksia tarkastella sektoreittain. Työstä maksettavaan palkkaan ja peruspäivärahaan sisältyvät verot ja sosiaaliturvamaksut ovat korvamerkittyjä, jolloin saadaan selville ne osuudet, jotka ohjautuvat valtiolle, kunnille ja sosiaaliturvarahastoille.

Tässä selvityksessä edetään vaiheittaisen mallin mukaan Mestari-Kisälli -mallin suorien vaikutusten tarkastelussa. Tämän jälkeen tarkastellaan saatuja vaikutuksia Pielisen Karjalan alueen työllisyyteen ja yrittäjyyteen. (TAULUKKO 1.). Välillisiä, talouskasvu- sekä rakenne- ja makrovaikutuksia ei tarkastella. Vaiheittaisesta tarkastelusta saatuja nettovaikutuksia tarkastellaan valtion, kunnan ja sosiaalivakuutuksen näkökulmasta2. Mallista saatuja nettovaikutuksia hyödynnetään vielä soveltamalla niitä Pielisen Karjalan alueelle. Vertailusta 2

Vastaavanlaista tarkastelua on käytetty julkaisussa Mustonen, Esko & Viitamäki, Heikki 2004. Työmarkkinatuelta ansiotyöhön: vaikutukset valtion ja kuntien verotuloihin ja menoihin. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. VATTmuistioita 65. Helsinki 2004.

17

saatuja yksilökohtaisia nettovaikutuksia käytetään hyväksi koko Pielisen Karjalan alueen tarkastelussa. Mallin nettovaikutusten muutosten avulla voidaan tarkastella työllistymisestä ja yrittäjyydestä syntyneitä säästöjä ja lisäkustannuksia alueella lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä.

Kohteena ovat pienet PK-yritykset ja yksityisyrittäjät. Tilastoista saatujen tietojen avulla nettovaikutuksia tarkastellaan eri tilanteissa, joissa työntekijöille/yksityisyrityksille ei löydy jatkajaa. Voidaan kysyä miten käy julkisen sektorin hyödyille silloin ja taas toisaalta tilanteessa, jossa työn jatkajia löytyy ja hyödyt saadaan pysymään ennallaan tai kasvamaan.

TAULUKKO 1 Vaiheittaisen menetelmän eri vaiheet Vaiheittaisen menetelmän eri vaiheet l Suorat vaikutukset 1. Suorat nettovaikutukset 2. Säästöt ja lisäkustannukset eri vaiheitten välillä ll Vaikutukset alueen työllisyyteen 3. Työllisyyden ja työttömyyden rakenteen muutoksen merkitys 4. Mestari-Kisälli -mallin työllisyyteen kohdistuvat säästöt ja lisäkustannukset lll Vaikutukset alueen yrittäjyyteen 5. Yrittäjyyden merkitys alueelle 6. Mestari-Kisälli -mallin yrittäjyyteen kohdistuvat säästöt ja lisäkustannukset

Vaikutuksia tässä tutkimuksessa ovat valtion ja kunnan verotulot ja maksetut sosiaaliturvavakuutukset sekä maksetut tuet, starttiraha ja koulutuskustannukset. Nämä vaikutukset esitetään euromääräisenä. Yle-veroa ei ole huomioitu, koska se on erikseen korvamerkittyä rahaa.

18

4

SELVITYKSESSÄ HUOMIOIDUT ASIAT

4.1

Tuet

Mestari-Kisälli -mallin on ajateltu rakentuvan jo olemassa olevista palveluista ja tukimuodoista, joita käytetään mentorien ja mentoroitavien apuna. Seuraavaksi kerrotaan palveluista ja tukimuodoista, joita voidaan käyttää Mestari-Kisälli -mallissa uuden työntekijän palkkauksesta ja perehdyttämisestä koituvien kustannusten kompensoimiseksi. Luvussa on käytetty pääasiallisena aineistona mol.fi -sivustolla olevia palvelu- ja tukimuotokuvauksia.

Toimijoiden välinen työnjako ja koordinaatio tarvittavien palveluiden ja tukimuotojen järjestämisessä Tukimahdollisuudet työpaikalle ja mentorille: Ikääntyvä pienyrittäjä

Ikääntyvä työntekijä pienyrityksessä

Palkkatuki- Sanssi-kortti (maks 10 kk 700 e/kk) Vaihtovalmennuskoulutus

PIKES, TE-toimisto, oppilaitokset:

Työhönopastajakoulutus ja opastajalle annettava korvaus Työhönvalmennus

Nuori työnhakija

Muu ammattikoulutettu /ammattiin kouluttautuva työnhakija

Tulot ja menot Työpaikka Kunta

Tukimahdollisuudet mentoroitavalle: Rekrykoulutus (10 pvä-9 kk) Toppis-koulutus (palkkatuen ja työvoimapooliittisen koulutuksen yhdistelmä Työhönvalmennus Starttiraha

Kaavio 1. Mestari-Kisälli -mallin lähtökohta Selvityksen tarkastelukohteena on tilanne ennen Mestari-Kisälli -mallia, Mestari-Kisälli -malli ja tilanne mallin jälkeen. Ennen mallia lähtökohtana on tilanne, jossa on työtön työnhakija.

Työttömän toimeentuloa on tuettu peruspäivärahalla sekä asumistuella 3. Selvityksessä on oletuksena, että työtön, kisälliksi ryhtyvä, voi olla nuori tai vanha, ja jonka työttömyyden kestoa ei huomioida. Mestari-Kisälli -mallissa huomioidaan käytettyjen tukien rahallinen arvo ja kestoajat, mutta ei niiden myöntämisperusteita. Tämä sen takia, että tällainen teoreettinen malli vaatii toimiakseen asioiden yksinkertaistamista. Tämän oletuksen käyttöä tukee se, että huomioidut tuet ovat rahallisesti samanarvoisia, jolloin mallin yleistäminen kustannusten osalta on helpompaa.

3

Työttömän tuki voi olla myös työmarkkinatuki, maksetut tuet ovat samansuuruisia, mutta myöntämisperusteet ovat erilaiset.

19

Mestari-Kisälli -mallissa tuetaan uuden työntekijän vähenevää tuottavuutta, kun hän joutuu opettelemaan työhön liittyviä uusia asioita. Vastaavasti korvataan uutta työntekijää kouluttavan/opastavan vanhemman työntekijän tai yksityisyrittäjän koulutuksessa menetettyä työtuloa. Olemassa olevista tukimuodoista tähän tarkasteluun sopivat palkkatuki ja starttiraha.

Nämä molemmat tuet myöntää Työ- ja elinkeinotoimisto. Tukien saamisella on olemassa selkeät säännöt, vaikkakin tapauskohtaisesti tukien myöntämisessä voidaan käyttää harkinnanvaraa. Koska kysymyksessä on uuden mallin kehittäminen, tässä selvityksessä ei ole huomioitu tuen yksityiskohtaisia myöntämisperusteita. Palkkatuen ja starttirahan perusosat ovat määrällisesti samat, mutta starttirahaa voidaan maksaa pidempään.

Selvyyden vuoksi alla on käyty läpi aikaisemmin mainitut tuet4, myöntämisperusteet ja summat ja ne on esitetty taulukossa 2.

Asumistuki. Kela voi maksaa yleistä asumistukea asumismenojen vähentämiseksi. Asumistuki myönnetään samassa taloudessa asuvalle ruokakunnalle ja tuki myönnetään heille kaikille yhteisesti. Selvityksessä asumistuen määrä on Lieksassa maksetun yleisen asumistuen keskimääräinen tuki (Kelasto, Yleisen asumistuen saajaruokakunnat ja keskimääräiset tuet 2012) ja asumistuen määrä vastaa vuonna 2012 maksettua tukea.

Peruspäiväraha. Työelämässä mukana olleen työttömäksi jääneen päiväraha. Peruspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivän ajan.

Palkkatuki on työnantajalle työttömän henkilön palkkauskustannuksiin tarkoitettu tukimuoto.

Palkkatuki on kompensaatiota palkattavan alentuneesta tuottavuudesta tarjolla olevassa työtehtävässä. Tuottavuuden alentuminen voi johtua työttömän työnhakijan osaamisen ja ammattitaidon puutteista, työttömyyden kestosta, vammasta, sairaudesta tai muusta syystä.

Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Sanssi-kortti on työ- ja elinkeinotoimiston myöntämä työllistämisseteli. Sanssi-kortin voi saada alle 30-vuotias, joka on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa. Myös peruskoulun ja lukion suorittaneet nuoret voivat saada kortin, mutta ensisijaisesti heitä kannustetaan jatko-opintoihin. Tuki on korkeintaan 700 euroa kuukaudessa enintään kymmeneksi kuukaudeksi. Summan suuruus kuukaudessa riippuu tehtyjen työpäivien määrästä.

Palkkatuki muodostuu perustuesta ja lisäosasta. Palkkatuki voi olla enintään 75 % palkkakustannuksista, kun tuella palkattavan henkilön vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä. Palkkatuki voi olla enintään 50 % palkkauskustannuksista, jos tuella palkattava on 1) saanut työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä, 2) ollut yhdenjaksoisesti työttömänä vähintään kuusi kuukautta ennen palkkatuen myöntämistä, 3) vailla ammatillista koulutusta, 4) yli 50-vuotias tai 5) oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan

4

Tukien tiedot on poimittu Kelan ja Työ- ja elinkinotoimiston internet-sivuilta.

20

maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisestä annetun lain 11 §: nojalla. Lisäosan suuruus vaihtelee tapauksittain ja on 60–90 % perustuen määrästä.

Palkkatukea voidaan myöntää 1) enintään 10 kuukaudeksi kerrallaan, 2) oppisopimukseen koko sen ajaksi, 3) enintään 24 kuukaudeksi kerrallaan, jos tuella palkattavan vamma tai sairaus vaikeuttaa työllistymistä, tai jos tuella palkattava on saanut työttömyysetuutta työttömyyden perusteella vähintään 500 päivältä tai työsuunnittelijan palkkaukseen sekä 4) sosiaaliselle yritykselle tuella palkattavan työnhakijan tilanteesta riippuen enintään 12 kuukaudeksi, 24 kuukaudeksi tai 36 kuukaudeksi Starttiraha. Uuden yritystoiminnan syntymistä ja henkilön työllistämistä edistetään starttirahalla, joka turvaa uuden yrittäjän toimeentulon yritystoiminnan käynnistämisen ja vakiinnuttamisen aikana. Tuki maksetaan yrittäjälle, ei yritykselle. Tukea maksetaan enintään 18 kuukauden ajan. Työ- ja elinkeinotoimisto selvittää starttirahahakijan sopivuuden yrittäjyyteen. Starttiraha voidaan myöntää uudelle yrittäjälle, jos hänellä katsotaan olevan valmiudet aiottuun yritystoimintaan sekä mahdollisuudet sen kannattavaan toimintaan ja yritystoiminta on tarpeellinen yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulon kannalta. Starttiraha ja yrittäjäkoulutus on mahdollista yhdistää joustavasti. Alkaville yrittäjille järjestetään koulutettaville maksuttomia koulutuksia ja myös starttirahan saamisen aikana voi aloittaa yrittäjäkoulutuksen.

21

TAULUKKO 2 Yhteenveto selvityksessä huomioiduista tuista ja nykyiset myöntämisperusteet Asumistuki (Kela)

Peruspäiväraha (Kela)

Palkkatuki (Työelinkeinotoimisto) Starttiraha (Työelinkeinotoimisto)

Tuen myöntämisen perusteet - tuen määräytymiseen vaikuttaa ruokakunnan henkilöluku, bruttokuukausitulojen yhteismäärä ja omaisuus sekä asunnon koko, sijaintikunta, ikä ja lämmitysjärjestelmä

- 17-64 työtön - asuu Suomessa - ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon - hakee kokoaikatyötä - on työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä - täyttää työssäoloehdon5

Tuen määrä vuonna 2013 yleinen asumistuki = kohtuulliset asumismenot – perusomavastuu, enintään 80 % kohtuullisista asumismenoista, vuonna 2012 keskimääräinen asumistuli Lieksassa 210,73 €/kuukausi (huom. vuosi) 32,46 €/päivä, 5 päivää viikossa

ja - myönnetään työsopimussuhteessa perusosa 32,46 €/päivä tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen ja - työtön työnhakija perusosa 32,46 €/päivä - palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvä

4.2 Koulutukset ja muut tukipalvelut

Työ- ja elinkeinohallinto rahoittaa työttömille työnhakijoille ja työttömyyttä uhkaaville yli 20 vuotta vanhoille henkilöille työvoimakoulutusta. Tietyin edellytyksin myös muut henkilöt voivat osallistua koulutukseen. Koulutuksen sisältö vastaa yleensä omaehtoisen aikuiskoulutuksen sisältöä ja se on usein ammattitutkintoon tai sen osaan tähtäävä. Koulutus on työttömälle ilmainen ja hänelle voidaan maksaa koulutuksen ajalta työttömyysturvaa vastaavaa koulutustukea tai työmarkkinatukea. Mestari-Kisälli -malliin sisältyvän koulutuksen tarkoituksena ei ole saada ammattitutkintoa, vaan sen tarkoituksena on siirtää vanhemman työntekijän osaamista uusille työntekijöille sekä mahdollistaa mahdollisen työpaikan ulkopuolisen lyhytaikaisen koulutuksen tarve uudelle työntekijälle. Mestari-Kisälli -malliin sisältyvän työpaikan ulkopuolisen koulutuksen kustannusten tarkastelun lähtökohdan 5

Työssäoloehto: on ollut töissä 8 kk työttömyyden edeltäneiden 28 kk aikana, työaika on ollut vähintään 18 tuntia/viikko, kokoaikatyön palkka on ollut työehtosopimuksen mukainen, tai jos työehtosopimusta ei ole ollut, palkka on ollut vähintään 1134 €/kk. (Kela)

22

selvittämiseksi tiedusteltiin muutamista ELY-keskuksista alueella toteutuneiden eri koulutusmallien kustannuksia.

Vastauksia saatiin Toppis-koulutuksesta, täsmä- ja rekrykoulutuksesta, työhönvalmennuksesta ja jälkiohjauksesta.

Työvoimapoliittiset koulutukset RekryKoulutus on työvoimapoliittinen koulutus, jota voidaan käyttää, jos työnantaja ei löydä ammattitaitoisia työntekijöitä eikä alan osaajia ole valmistumassa lähiaikoina. Koulutus räätälöidään yrityksen tarpeisiin ja opiskelijat saavat pätevyyden tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. RekryKoulutus on työelämälähtöistä koulutusta, johon sisältyy tietopuolista opetusta, ohjattua työssäoppimista ja työharjoittelua. RekryKoulutuksena ei rahoiteta tavanomaista perehdytys- ja henkilöstökoulutusta, jotka kuuluvat työnantajan kustannettaviksi. Koulutuksen tavoitteena voi olla perus-, lisä-, täydennys- tai ammatinvaihtoon tähtäävä koulutus. RekryKoulutus kestää pääsääntöisesti 3-9 kuukautta.

Koulutuksen vähimmäiskesto on 10 koulutuspäivää. RekryKoulutuksen rahoittavat yhdessä työnantaja sekä työ- ja elinkeinohallinto. Työnantajan maksuosuus on 30 % hankintasopimuksen mukaisesta kokonaishinnasta. RekryKoulutus voidaan suunnitella yhteistyössä useamman työnantajan kanssa.

TäsmäKoulutus on henkilöstölle ja yrittäjille tarkoitettua koulutusta. TäsmäKoulutusta voidaan käyttää, kun yrityksessä tapahtuu yrittäjän tai työntekijöiden osaamisen perusteellisempaa päivittämistä edellyttäviä teknologisia tai toiminnallisia muutoksia. TäsmäKoulutus on yrityksen ja henkilöstön tarpeisiin räätälöityä ammatillista perus- tai lisäkoulutusta, joka tähtää ammattitaidon kehittämiseen tulevia työtehtäviä varten. TäsmäKoulutuksella pyritään estämään lomautuksia tai irtisanomisia. Koulutuksia voidaan toteuttaa määräaikaisten lomautusten aikana tai niiden asemesta.

RekryKoulutusta ja TäsmäKoulutusta voidaan yhdistää ns. vaihtovalmennuksessa.

Vaihtovalmennus on koulutusmalli, jossa työpaikalta jatko- tai täydennyskoulutukseen lähtevän tai lähtevien työntekijöiden tilalle koulutetaan työtön työnhakija joko samoihin tai eri työtehtäviin. Vaihtovalmennus sopii hyvin työpaikoille, joilla halutaan edistää ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä. Vaihtovalmennuksella turvataan työntekijän ammattitaidon kehittyminen tai uusien vaativampien tehtävien oppiminen. Tavoitteena voi olla myös tutkintojen ja/tai osatutkintojen suorittaminen. Ikääntyvien henkilöiden koulutuksessa yhtenä tavoitteena voi olla, että he voisivat toimia työorganisaatiossa kouluttajina ja työhönopastajina esimerkiksi uusissa rekrytointitilanteissa tai työpaikkaoppimisen malleissa.

(Vaihtovalmennuksen opas 2006.)

Palkkatuettuun työhön voidaan liittää koulutusta ja oppimismahdollisuuksia yhdistämällä siihen työvoimakoulutusta tai oppisopimuskoulutusta. Työ- ja elinkeinoministeriö on laatinut vuonna 2011 rakennetyöttömyyden alentamista ja ennalta ehkäisemistä koskevat linjaukset, joilla halutaan parantaa pitkäaikaistyöttömien asemaa työmarkkinoilla sekä kiinnittää 23

rakennetyöttömyyden alentamisessa huomiota parempaan työvoimavarojen käyttöön (Pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisesta…2011). Linjauksissa korostetaan mm. osaavan työvoiman saatavuuden parantamista palvelutarjontaan lisättävien ammatillisen koulutuksen ja koulutuksen tukipalveluiden avulla. Tavoitteena on ohjata nykyistä useampi työnhakija ammatilliseen koulutukseen, käyttää erilaisia kouluttautumismahdollisuuksia sekä tukea työnhakijoiden kouluttautumista koulutusvalmentajaan/tukihenkilöön perustuvilla toimintamalleilla. Rakennetyöttömyyttä koskevissa linjauksissa nostetaan esille työpaikalla toteutettavien oppisopimus- ja Toppis-koulutusten merkitys.

Toppis-koulutus on lyhytkestoista eikä se yleensä johda valmiiseen tutkintoon. Toppiskoulutuksessa yhdistetään palkkatuettuun työhön työvoimapoliittista koulutusta, jolloin asiakkaalle tehdään koulutusta sisältävä työsopimus. Palkkatuella työssä oleva henkilö voi näin osallistua ammatilliseen koulutukseen työajalla, josta työnantaja maksaa työehtosopimuksen mukaisen palkan. Toppis-koulutuksen avulla parannetaan työnhakijoiden ammatillista osaamista ja kehitetään sitä työelämän tarpeita vastaavaksi. Välityömarkkinahankkeissa on kehitetty sekä ryhmämuotoisia että yksilöille suunnattuja Toppis-koulutuksia. Toppiskoulutuksia on toteutettu mm. Tampereen Välke-hankkeen ryhmämuotoisena Toppiskoulutuksena. Myös Lapin ELY-keskuksen Suunto-hankkeessa on kehitetty osatutkintoihin perustuvia Toppis-koulutuksia. Tampereella on toteutettu 7-12 henkilön ryhmämuotoisia Toppis-koulutuksia, joista esimerkiksi ryhmämuotoinen lähiavustajakoulutus toteutettiin yhteistyössä Koukkuniemen vanhainkodin ja Pirkanmaan aikuisopisto kanssa. Toppiskoulutuksella on saatu hyviä tuloksia: lähiavustajakoulutuksen suorittaneista oli kolme kuukautta koulutuksen päättymisen jälkeen 58 % jatkanut lähihoitajakoulutukseen ja vain n. 8 % oli työttömänä työnhakijana. (Pitkänen & Lidman 2012.)

Hankkeissa kehitettyjen Toppis-koulutusten vakiinnuttamista on vaikeuttanut se, että ne vaativat resursseja mm. koulutussisältöjen, tutkinnon perusteiden ja osittamisen mahdollisuuksien selvittämisen edellyttämän työn vuoksi. Toppis-koulutukset ovat suunnittelutyön vuoksi hieman tavanomaista kalliimpia. Yhtenä merkittävänä tekijänä hankkeissa kehitettyjen tuetun koulutuksen mallien vakiintumiselle on yksilöllisen tuen resursointi. Onnistuneidenkaan pilotointien jälkeen tällaiselle tuetulle kouluttautumiselle ei ole löytynyt rahoittajaa, sillä yksilöllisesti räätälöityjen koulutusten hinta on usein korkeampi kuin massakoulutusten. Toimintamallien siirtymisessä on keskeistä se, että kansallisella rahoituksella toteutetussa koulutuksessa voidaan toteuttaa ESR-hankkeessa suunniteltu opiskelua tukeva palvelu. Yksi Toppis-koulutusten vakiinnuttamista helpottanut tekijä on ollut koulutuskapasiteetti, joka on vaikuttanut mm. Lapin Suunto-hankkeen mahdollisuuteen järjestää yksilöllisesti asiakkaan tarpeisiin sopivia osatutkintokoulutuksia.

Kapasiteettisopimukset ovat mahdollistaneet Toppis-koulutusten toteuttamisen hankeajan jälkeen kansallisella rahoituksella työvoimakoulutusten kapasiteetin kautta.

Työssäoppimispainotteinen koulutus on yksilöllinen ja räätälöity koulutusmuoto.

Työssäoppimispainotteisella koulutuksella pyritään sitouttamaan työnhakijoita koulutukseen tai 24

työelämään mahdollistamalla työn ohessa suoritettavat ammatilliset opinnot tai osakokonaisuudet. Koulutuksella pyritään osatutkintatavoitteisiin ja sen kesto on enimmillään noin kuusi kuukautta. Koulutukset ovat kestoltaan hyvin yksilöllisiä, ne kestävät kahdesta päivästä noin yhdeksään kuukauteen. Tavoitteena on ollut, että tietopuolista koulutusta olisi noin 20 % opinnoista, mutta koulutusten tietopohjaisten opintojen määrä on vaihdellut tapauskohtaisesti: jollakin se on pari päivä viikossa, toisella kaksi päivää kuukaudessa ja jollakin viikko yhtäjaksoisesti. Työssäoppimispainotteinen koulutus voidaan toteuttaa osana palkkatuettua työtä, harjoittelua tai työhönvalmennusta. Hyviksi havaittu toimintamalli on työssäoppimispainotteisissa koulutuksissa niiden käynnistäminen nopealla aikataululla, sillä yritykset tarvitsevat haluamansa opintojakson nopeasti. Koulutusten nopeaa käynnistymistä voidaan edistää käyttämällä yksinkertaisen sopimuksen sisältävää hankintamallia, josta ei tule myöskään työnantajille ylimääräistä paperityötä. Työssäoppimispainotteisessa koulutuksessa käydään tapaamassa asiakkaita noin pari viikon välein työpaikalla, mikä on ollut opintojen etenemisen ja tukemisen kannalta hyvä malli. (Pitkänen & Lidman 2012.)

Työnhakijoiden osaamista kehittäneissä välityömarkkinahankkeissa on havaittu hyväksi toimintatavaksi asiakkaan tukeminen koulutuksen aikana, jolloin valmennuksen avulla on voitu varmistaa koulutuksen sujuminen erilaissa siirtymävaiheissa. Muita hyviä toimintamalleja ovat olleet työvoimapoliittiseen koulutukseen yhdistetty jälkiohjaus ja koulutuskokonaisuus, joka sisältää asiakkaan ryhmätoiminnan, työssäoppimisjakson ja jälkiohjauksen (Pitkänen ym. 2012).

Työhönvalmennus on palvelu, jossa autetaan henkilöasiakasta työpaikan hankkimisessa ja työsuhteen alussa. Julkisen työvoimapalveluiden muutoksen myötä työhönvalmennusta voidaan jatkossa hankkia kaikille henkilöasiakkaille. Rakennetyöttömyyden ennalta ehkäisemisen ja vähentämisen linjauksissa työhönvalmennus nostetaan esille työnantajien palveluna, jolla voidaan lisätä työvoiman kysyntää. Työnantajat voivat saada työhönvalmentajan avulla tukea palkkatuen hakemiseen, työolosuhteiden järjestämiseen sekä työhön kiinnittymiseen ja perehdyttämiseen. Työhönvalmennusta voidaan tarjota itsenäisenä ja muiden palveluiden kuten palkkatukijakson ohessa tarjottavan palveluna.

Työhönvalmennuksesta on saatu hyviä tuloksia. Esimerkiksi Tampereella Välke-hankkeessa asiakkaat saivat työhönvalmennusta noin 14 tuntia. Hankkeessa saatujen kokemuksen mukaan työhönvalmennus lisäsi huomattavasti palkkatuetun työn vaikuttavuutta. Ilman lisäpalveluita palkkatuella työssä olleista sijoittui 11 % avoimille työmarkkinoille, kun työhönvalmennusta palkkatukijakson aikana saaneista 44 % työllistyi avoimille työmarkkinoille. (Pitkänen & Lampinen 2011.)

Työvoimakoulutuksena järjestetään aloitteleville yrittäjille yrittäjäkoulutusta, jonka voi sovittaa joustavasti starttirahan saamisen kanssa. Koulutus on koulutettavalle maksuton. Esimerkiksi Joensuussa järjestetään työvoimakoulutuksena yrittäjän peruskurssi. Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena, joka sisältää 35 tuntia lähiopetusta ja 35 tuntia omatoimista opiskelua. Koulutus on suunnattu yritystoiminnan aloittamista suunnitteleville ja

25

yritystoiminnan äskettäin aloittaneille sekä starttirahan saajille ja sitä suunnitteleville henkilöille. Tämä vaihtoehto huomioidaan myös Mestari-Kisälli -mallissa.

Pääosa koulutuksista hankitaan julkista hankintamenettelyä noudattaen kouluttajaehdokkailta.

Koulutuksia tarjotaan sekä yksilöille että ryhmille. ELY-keskuksilta kerättyjen tietojen mukaan koulutusten hinnat vaihtelevat hyvinkin paljon (Liite 1.). Koulutushintojen vaihtelusta huolimatta hinnat olivat suuntaa antavia ja niitä käytetään Mestari-Kisälli -mallissa esitetyn koulutusmuodon kustannuksina. Koulutusten hinnat oli pääsääntöisesti esitetty muodossa koulutuspäivän hinta/opiskelija. Ainoastaan jälkiohjauksen hinta oli ohjaustuntia kohden.

Tuntihinta vastasi muiden koulutusten päivähintaa. Saatujen hintatietojen mukaan MestariKisälli -malliin lasketaan kaksi eri koulutuskustannusta (TAULUKKO 3).

TAULUKKO 3 Mestari-Kisälli -malliin huomioidut keskimääräiset koulutushinnat Koulutuspäivän keskimääräinen hinta Jälkiohjauksen tuntihinta

57,65 €/päivä (vuoden 2012 hinta)

keskimääräinen 60,25 €/h (vuoden 2012 hinta)

4.3 Palkat ja eläke

Selvityksessä nettovaikutuksia tarkastellaan valtion, kunnan ja sosiaalivakuutuksen näkökulmista. Vaikutuksia ovat näille kolmelle taholle mallista koituvat säästöt ja lisäkustannukset. Palkkatiedoissa on käytetty Tilastokeskuksen kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansioiden tilastotietoja vuodelta 2011 (Suomen virallinen tilasto, myöhemmin SVT) ja sieltä lähtökohdaksi on otettu Pohjois-Karjalan yksityisen sektorin keskipalkan mediaani, 33 120 €/vuosi. Useissa palkkavertailututkimuksissa on käytetty keskipalkkojen mediaania keskiarvon sijaan, koska mediaani on alhaisempi6. Tässäkin tapauksessa mediaani vastaa paremmin Pielisen Karjalassa työskentelevien keskiasteen koulutuksen käyneiden palkkatasoa. Vuoden 2011 keskiansio on korjattu vastaamaan vuoden 2012 palkkatasoa ansiotasoindeksillä korjattuna (SVT). Vasta työllistetyn palkan on oletettu olevan 70 % keskipalkan mediaanista, 22 260 €/vuosi (vrt. Mustonen & Viitamäki 2004, 3).

Yrittäjän tulona mallissa oletetaan olevan vuoden 2011 keskimääräinen tulo, 45 061 €/vuosi, josta pääomatuloa oli keskimäärin 12763 € ja ansiotuloa 32 298 € (Malinen 2013, 4).

Pääomatuloista ei tässä mallissa tehdä mitään vähennyksiä. Ansiotulo oli hieman alhaisempi 6

Mediaanipalkkaa on käytetty muun muassa seuraavissa julkaisuissa: Alatalo, Johanna, Räisänen, Heikki & Tiainen, Pekka 2010. Lainsäädännön työllisyysvaikutusten arviointi ja taloudelliset vaikutukset. TEM-analyysejä 27/2010.

Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki 2010. Julkaisuvapaa 4.9.2012. Talousennuste vuosille 2012–2013 Euroopan velkakriisi hidastaa kasvua. Ennusteryhmä Seija Ilmakunnas, Mari Kangasniemi, Mauri Kotamäki, Markku Lehmus, Eero Lehto, Heikki Taimio & Svante Henriksson. Palkansaajien tutkimuslaitos

26

kuin vuoden 2012 mediaanipalkka. Yrittäjän maksamat verot on kuitenkin tarkasteltu vuoden 2013 verotuksen mukaan. Kuten vasta työelämään tulleella niin myös aloittelevalla yrittäjällä mallissa huomioidaan pienemmät tulot. Yrittäjyyden alkuvaiheessa uudella yrittäjällä tulo on laskettu olevan 71 % yrittäjän keskituloista, siitä pääomatuloa on 4822 €/vuosi ja ansiotuloa 27 365 €/vuosi. Yrittäjän työeläkemaksut yli 53 -vuotiaalla yrittäjällä ovat 23,85 % ansiotuloista ja uudella, vuonna 2013 aloittavalla alle 53 -vuotiaalla yrittäjällä työeläkemaksu on 22 % (Yrittäjät 2013). Selvityksessä käytetään yrittäjän työeläkemaksuna kuitenkin vain 23,85 % sekä vanhalla että uudella yrittäjällä7.

Eläketulona on huomioitu keskimääräinen työeläke vuonna 2011 eläkkeelle siirtyneillä vuoden 2011 lopussa. Keskimääräinen työeläke eroaa kokonaiseläkkeestä siten, että siinä ei huomioida osa-aikaeläkkeitä, perhe-eläkkeitä eikä kansaneläkkeitä. Vuonna 2011 eläkkeelle siirtyneillä keskimääräinen työeläke oli 1 658 €/kk. Tämä oli merkittävästi suurempi kuin keskimääräinen työeläke jo eläkkeellä olevilla vuonna 2011, joka oli 1271 €/kk. (Hiltunen, Nyman & Kiviniemi 2012, 17).

Selvityksessä on huomioitu Lieksan kaupungin vuoden 2013 kunnallis- ja kirkollisverotus. (ks. luku 5 laskentamallin rajauksista) Valtion verotusta on samoin tarkasteltu vuoden 2013 ansiotuloverotuksen mukaan. Sosiaalivakuutukset on huomioitu myös vuoden 2013 maksujen mukaan.

TAULUKKO 4 Selvityksessä huomioidut tulot, verotus ja sosiaalivakuutusmaksut Tarkastelussa huomioitu Työntekijän palkka/kk Yrittäjän tulot/v Työeläke/kk Yrittäjän työeläkemaksu, Työnantajan työeläkemaksu Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu Työnantajan sairasvakuutusmaksu Palkansaajan työeläkemaksu Palkansaajan työttömyysvakuutus Palkansaajan sairaanhoitomaksu Palkansaajan päivärahamaksu Kunnallisvero Kirkollisvero

7

2649,65 € 45061€ 1658 € 23,85 % 17,35 % 0,8 %

Huomioitu vuosi 2012 2011 2011 2013 2013 2013

2,04 % 5,15 % 0,6 % 1,3 % 0,74 % 20 % 1,5 %

2013 2013 2013 2013 2013 2013, Lieksa 2013, Lieksa

Kahden eri työeläkemaksu prosentin ero käytetyssä yrittäjän keskimääräisessä tulossa on noin 600 €/vuosi.

27

4.4 Selvityksessä tehdyt rajaukset ja oletukset

Selvityksessä tarkasteltava malli vaatii rajauksia ja oletuksia, jotta laskelmia on mahdollista tehdä. Palkansaajan ja yrittäjän kohdalla rajausta on tehty veroihin kohdistuvien vähennysten suhteen. Tuloista ei ole huomioitu vähennyksiin muita kun normaalisti verotuksessa tehtävät ansiotulo- ja työtulovähennykset. Normaalissa elämässä suurin osa veronmaksajista vähentää tuloistaan ennen verotusta esimerkiksi matkakulut, työmarkkinajärjestöjen- tai työttömyyskassan jäsenmaksut, muut tulonhankkimiskulut ja muita verovähennyksiin hyväksyttäviä kuluja. Verojen jälkeen jäävällä tulolla palkansaaja/yrittäjä ostaa hyödykkeitä, joista maksettavia välillisiä veroja ei myöskään huomioida tässä mallissa. Yrittäjän kohdalla on rajattu pois yhteisövero. Näiden tehtyjen rajausten johdosta valtiolle ja kunnalle kohdistuvat verotulot eivät vastaa täysin todellisuutta, joskin suuruusluokka on oikea.

Oletuksena selvityksessä tehdyssä mallissa on työttömän asumistuki ja sen jääminen pois työttömän työllistyessä. Useamman työttömän kohdalla oletus vastaa todellisuutta.

Asumistukeen huomioidaan koko ruokakunnan tulot, ja jos ruokakuntaan kuuluu useampia henkilöitä, yhden henkilön tulot eivät välttämättä nosta ruokakunnan tuloja sille tasolle, että asumistukea ei myönnetä. Tämän oletuksen huomioiminen mallissa vaikuttaa valtion nettovaikutuksiin. Jos asumistuen saaminen jatkuu työllistymisestä huolimatta, niin se vähentää mallissa esitettyjä valtion nettovaikutuksia.

5 MESTARI-KISÄLLI –MALLI Mestari-Kisälli -mallin rakentamisen lähtökohtana on ollut Pikes Oy:n ja Uusi SeutUra-hankkeen esittämä malli, jossa työtön koulutetaan uuteen työhön työn ohessa. Selvityksessä tarkastellaan Mestari-Kisälli -mallin taloudellisia vaikutuksia Pielisen Karjalan alueella. Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, kuinka malli mahdollisesti toteutetaan hallinnollisesti eikä sitä, mitkä olisivat mallin tuen myöntämisperusteet. Mallissa ei myöskään tehdä vertailua suoraan mihinkään olemassa olevaan malliin, koska tämä ei ole puhdas työllistämismalli, vaan tällä pyritään vastaamaan alueen tämänhetkiseen tarpeeseen turvata olemassa olevan työn määrä.

Mallin tarkastelukuntana on Lieksa, mutta Pielisen Karjalan alue on tarkasteltavien seikkojen suhteen hyvin homogeeninen, joten saadut tulokset on helppo yleistää sekä tälle alueelle että myös Juukaan. Kustannuksia ja hyötyjä/vaikutuksia tarkastellaan julkisen talouden (valtio, kunnat ja sosiaalivakuutus) näkökulmasta, jolloin kysymykseen tulevat vaikutukset verotuloihin, yrittäjien eläkemaksuihin, mahdolliset tuet yrittäjille ja työllistyville. Tarkastelu lähtee liikkeelle ensin yksilötarkastelusta ja sen jälkeen malli yleistetään Pielisen Karjalan alueelle tilastoista saatavien tietojen avulla. Tulevaisuuden näkymiä tarkastellaan alueelle tehtyjen ennusteiden 28

avulla. Mestarien kohderyhmänä ovat pienet PK-yritykset ja yksityisyrittäjät ja kisällin kohderyhmänä työttömät (ei ikäsidonnainen eikä riippuvainen työttömyyden kestosta).

Mestarina mallissa on vanhempi, jo pidempään töissä ollut työntekijä tai yksityisyrittäjä ja kisällinä työtön, joka työllistetään uuteen työtehtävään. Mestarin tehtävänä on kouluttaa kisälliä uuteen työtehtävään ja samalla siirtää omaa osaamistaan kisällille. Mallissa sekä mestarilla että kisällillä kuluu tuottavaa työaikaa koulutukseen. Tämä tuottavan työajan menetys korvataan tukemalla työnantajaa palkkakustannuksissa. Mallissa käytetään olemassa olevia työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka on sovitettu Mestari-Kisälli -malliin sopiviksi.

Tästä syystä mallissa ei huomioida tukien myöntämisperusteita, vaan ainoastaan tukien summat ja tukien ajanjakso. Kisällin työpaikan ulkopuolinen koulutus on hänelle ilmaista ja sen saa suorittaa työaikana. Yksilökohtaisesti tarkastellaan, mitä ulkopuolisia koulutustarpeita on työnantajalla ja mitä kisällillä. Työpaikan ulkopuolisella koulutuksella tarkoitetaan kappaleessa 3.2 kuvattuja koulutusmuotoja. Koulutuksen tarkoituksena ei ole ammatillinen tutkinto, vaan se lähtee yrityksen tarpeista saada jatkavia työntekijöitä. Mestari–Kisälli -mallissa koulutuksen pituus on 4-6 kuukautta ja sinä aikana kisällillä on noin kymmenen työpaikan ulkopuolista koulutuspäivää (TAULUKKO 5). Mallilla pyritään kouluttamaan uusi työntekijä pääsääntöisesti työpaikalla ja pyrkiä täsmentämään lisäkoulutuksen tarve. Työvaltaista oppimista pidetään tässä tapauksessa parempana oppimiskeinona luentokoulutuksien sijaan (vrt. Pitkänen, Lampinen, Klem, Huotari & Partanen-Salosto 2012,130). Mallin pääpaino on yrityspuolella, mutta sitä voi toteuttaa myös julkisella sektorilla.

TAULUKKO 5 Mestari-Kisälli -malli Mestari: vanhempi työntekijä, yrittäjä Kisälli: työtön korvataan kisällin koulutukseen työpaikalla korvataan työpaikalla koulutukseen kulunutta työaikaa työnantajalle/yrittäjälle kulunutta työaikaa työnantajalle työpaikan ulkopuolinen koulutus on kisällille ja työnantajalle maksuton Koulutusjakson pituus 4-6 kuukautta

Mestari-Kisälli -mallin taloudellisten seurausten arvioinnissa otetaan huomioon tuen ja koulutuksen kustannukset mestarin ja kisällin osalta sekä työttömän elämäntilanteen parantumisesta aiheutuvat säästöt. Kokonaisvaikutukset muodostuvat maksetuista tuista, koulutuksen kustannuksista, maksetuista veroista ja sosiaalivakuutusmaksuista. Vaikutukset arvioidaan vertailemalla Mestari-Kisälli -mallia lähtötilanteeseen, jossa ei tehdä mitään työvoimapoliittisia toimenpiteitä ja sekä tilanteeseen, jossa Mestari-Kisälli -mallia on jo toteutettu ja työelämässä jatkaa uusi työllistetty. Laskelmissa käytetään todellisen kaltaisia henkilötapauksia ja näihin kohdistuvia kustannuksia ja säästöjä.

Selvityksen lähtökohta kuvastaa tilannetta Pielisen Karjalan alueella. Alueeseen kuuluu kolme kuntaa, Lieksa, Nurmes ja Valtimo. Näistä kunnista lähtökohdaksi on otettu Lieksa. Selvityksessä käytetään Lieksan kunnan tilastoja, verotietoja sekä maksettuja sosiaaliavustuksia. Tietoja on 29

poimittu Tilastokeskuksen ja Kelaston tilastoista. Tarkoituksena on selvittää Mestari-Kisälli mallista aiheutuvia työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyviä säästöjä tai lisäkustannuksia alueelle.

Selvityksessä tarkastellaan kahta eri tapausta (TAULUKKO 6.). Tapaus 1. kohdistuu työttömän työllistymiseen ja siinä tarkastellaan työttömän työllistymistä Mestari-Kisälli -mallin kautta työelämään ja siitä koituvia valtion, kunnan ja sosiaalivakuutuksen nettovaikutuksia. Tässä tapauksessa mallissa on huomioitu mukaan vanha työntekijä, koska hänen työnantajalle korvataan kisällin koulutukseen kuluvasta työnajan menetyksestä aiheutuvat tulonmenetykset.

Tapauksessa 2. tarkastellaan yrittäjyyden jatkumista Mestari-Kisälli -mallin avulla ja siitä seuranneita vaikutuksia. Tarkastelun kohteena on lähtötilanteessa pari työtön-yrittäjä ja kun Mestari-Kisälli -vaihe on ohitettu, niin tästä parista on tullut uusi pari, yrittäjä-eläkeläinen.

Jokaisen vaiheen tarkasteltava aikajakso on yksi vuosi. Kun vaikutuksia tarkastellaan vaiheittain ja vertailemalla eri vaiheita keskenään, saadaan kuva nettovaikutuksista. Olennaisinta mallissa on tunnistaa kustannusten ja hyötyjen kohdistuminen valtion, kunnan sekä sosiaalivakuutuksen kesken.

TAULUKKO 6 Selvityksessä tarkasteltavat tapaukset

Tapaus 1.

Tavoite

Lähtökohta

Mestari-Kisälli -malli

Mallin jälkeinen tilanne

Työtön työllistyy

Työtön

Työllistetty

Uusi työntekijä

Kouluttava työtekijä Tapaus 2.

Yrittäjän toiminta Työtön jatkuu työttömän toimesta Yrittäjä

Tarkasteluajanjakson pituus

1 vuosi

vanhempi

Työllistetty

Uusi yrittäjä

Yrittäjä

Eläkeläinen

1 vuosi

1 vuosi

Seuraavassa taulukossa (TAULUKKO 7.) on eri vaiheissa tarkasteltavat tekijät. Tapauksessa 1. lähtötilanteessa työttömälle maksetaan peruspäivärahaa ja tämän lisäksi hän saa asumistukea.

Mestari-Kisälli -vaiheessa koulutukseen menetettyä työaikaa korvataan työnantajalle palkkatuella. Koska tukea maksetaan 10 kuukautta, se on tässä mallissa jaettu niin, että sekä mestarin että kisällin työajanmenetystä tuetaan viiden kuukauden ajan. Kisällin palkkatulot kokonaisuudessaan ovat 70 % mediaanipalkasta ja tähän palkkaan sisältyy palkkatuki viiden kuukauden ajalta. Lisäksi kisällin kohdalla huomioidaan ulkopuolisesta koulutuksesta johtuvat kustannukset. Vanhemman työntekijän kohdalla vaikutuksiin huomioidaan vain viiden kuukauden ajan työnantajalle maksettava palkkatuki. Mallin jälkeisessä tilanteessa oletetaan,

30

että uuden työntekijän palkka on jo mediaanipalkka. Jokaisessa vaiheessa vaikutuksia tarkastellaan yhden vuoden ajanjaksolla.

Tapauksen 2. lähtökohtana on pari työtön ja yrittäjä -tapaus. Lähtökohdassa työttömän tilanne on sama kuin tapauksessa 1., eli hän saa peruspäivärahaa ja asumistukea. Mukana olevalla yrittäjällä on keskimääräinen yrittäjän tulo. Mestari-Kisälli -mallissa työllistetty saa 70 % mediaanipalkasta ja palkka sisältää työnantajalle maksetun palkkatuen viiden kuukauden osalta. Lisäksi työllistetyn kohdalle tulee koulutuskustannukset. Myös yrittäjä saa viiden kuukauden ajalta palkkatukea, joka korvaa yrittäjän tulon menetystä koulutukseen kuluneelta ajalta. Mestari-Kisälli -mallissa tarkasteltava aikajakso on yksi vuosi, joten työllistetyn ajanjakso kestää vuoden, jonka jälkeen mallin jälkeisessä tilanteessa työllistynyt on siirtynyt uudeksi yrittäjäksi ja saa jo yrittäjän keskimääräistä tuloa. Tässä vaiheessa vanha yrittäjä on jo siirtynyt eläkeläiseksi ja hän saa eläkettä keskimääräisen työeläkkeen verran. Selvityksessä ei oteta kantaa siihen, kuinka uusi yrittäjä rahoittaa uuden yrityksen investoinnin TAULUKKO 7 Selvityksessä tarkasteltavat tapaukset ja mukaan huomioidut tekijät Lähtökohta

Tapaus 1.

Työtön työllistyy

Työtön - peruspäiväraha - asumistuki

Tapaus 2.

Yrittäjän toiminta jatkuu työttömän toimesta

Työtön - peruspäiväraha - asumistuki

Yrittäjä, keskimääräinen yrittäjän tulo

Mestari-Kisälli –malli

Mallin jälkeinen tilanne Työllistetty, yhteensä 70 % Uusi mediaanipalkasta työntekijä, työnantajalle maksettu mediaanipalkkatuki, palkka - koulutuskustannus Vanhempi työtekijä - palkkatuki Työllistetty, yhteensä 70 % Uusi yrittäjä, mediaanipalkasta, yrittäjän - työnantajalle maksettu keskimääräipalkkatuki, nen tulo - koulutuskustannus Yrittäjä, yhteensä keskimääräinen Eläkeläinen, yrittäjän tulo keskimääräi- palkkatuki nen eläke

Tarkastelujakso 1. vuosi 1. vuosi 1. vuosi Verojen ja maksujen muutoksia tarkastellaan valtion, kunnan ja sosiaalivakuutuksen näkökulmasta

Tapauksessa 2. mallinnetaan kustannusten osalta myös toinen vaihe, jossa tarkastellaan starttirahan käyttöä Mestari-Kisälli -malliin (TAULUKKO 8.). Mallissa jätetään huomioimatta starttirahan nykyiset myöntämisperusteet ja käsitellään sitä vain euromääräisenä.

Starttirahahan on tarkoitettu aloittelevalle yrittäjälle, mutta tässä mallissa sen käyttöä on muutettu niin, että yrittäjä, joka ottaa kisällin koulutettavaksi, saa starttirahaa vuoden. Puolet 31

maksetusta starttirahasta kohdistuu yrittäjän tulonmenetyksen korvauksiin kisällin koulutuksesta johtuen ja toisella puolikkaalla yrittäjä saa korvattua kisällin koulutukseen kuluneet työnajanmenetykset palkkakustannuksissa. Tästä starttirahasta käytetään jatkossa nimeä ”käänteinen starttiraha”. Tämä ”käänteisen starttirahan” ajatusmalli on lähtöisin selvityksen teettäjiltä, Pikesiltä ja Uusi SeutUra-hankkeesta. Pielisen Karjalan alueella on koettu, että luopuvat yksityisyrittäjät haluaisivat toimintansa jatkuvan ja näkevät, että yritystoiminnalla on tulevaisuus. Ongelmana on, että yrittäjällä ei ole resursseja oman työnsä ohella kouluttaa uutta toiminnan jatkajaa. Ongelmalle haetaan ratkaisua ja ”käänteisen starttirahan”-malli koetaan mahdolliseksi ratkaisuksi tähän tilanteeseen. Malliin sisältyvä ulkopuolinen koulutus oletetaan olevan työvoimakoulutuksena järjestettävää yrittäjäkoulutusta, joka on koulutettavalle maksutonta.

TAULUKKO 8 Mestari-Kisälli -malli "käänteisellä starttirahalla" Lähtökohta Tapaus 2.

Yrittäjän toiminta jatkuu työttömän toimesta

Tarkastelujakso

Työtön - peruspäiväraha - asumistuki

Mestari-Kisälli -malli

Mallin jälkeinen tilanne Työllistetty, yhteensä 70 % Uusi yrittäjä, mediaanipalkasta, yrittäjän - ”käänteinen starttiraha”, keskimääräinen tulo maksetaan yrittäjälle, hän saa korvattua koulutukseen kuluneen työajan palkkakustannuksia

Yrittäjä, keskimääräinen yrittäjän tulo

Yrittäjä, yhteensä Eläkeläinen, keskimääräinen yrittäjän keskimääräinen tulo eläke -”käänteinen starttiraha”

1. vuosi

1. vuosi

1. vuosi

Verojen ja maksujen muutoksia tarkastellaan valtion, kunnan ja sosiaalivakuutuksen näkökulmasta

Kaaviokuvat ovat laadittu eri tukien, starttirahan ja erilaisten koulutuskustannusten hahmottamiseksi. Kustannuksia kuljetetaan kaavioissa rinnakkain, jolloin muutoksen vuorovaikutukset tulee huomioitua koko vertailun ajan. Tilanteet ovat sikäli pelkistettyjä, että palkka- ja eläketuloihin ei kohdistu mitään muita vähennyksiä kuin verotuksessa normaalisti tehtävät vähennykset. Työttömän työllistymisen mallia laajennetaan tarkastelemalla tilannetta, jossa työtön työllistyy ja siirtyy yrittäjäksi jatkamalla eläkkeelle siirtyneen yrittäjän yritystoimintaa, puuttumatta kuitenkaan siihen, kuinka uusi yrittäjä rahoittaa uuden yrityksen investoinnin. Molemmissa tapauksissa tarkastellaan suoria nettovaikutuksia. Tarkastelun kohteena ovat työvoimapoliittisten toimenpiteiden erilaisten kombinaatioiden vaikutukset valtion, kunnan ja sosiaalivakuutuksen näkökulmasta. Vaiheittaisessa tarkastelussa on helpompi 32

tiedostaa kokonaisvaikutuksiin vaikuttavat osatekijä, jolloin niiden merkitystä johtopäätöksiin on helpompi arvioida (Alatalo, Räisänen & Tiainen 2010, 16).

Tämäntyyppinen mallin käyttö vaatii aina siihen huomioitavien asioiden yksinkertaistamista.

Mallilla pyritään vastamaan todellisuuteen, mutta edellä mainittujen seikkojen takia malli ei vastaa täydellisesti todellisuutta. Mallista saatujen tuloksien tarkastelussa tämä seikka pitää ottaa huomioon.

5.1 Työtön työllistetään 5.1.1 Suorat nettovaikutukset

Tapaus 1. on yksinkertaistettu siten, että siinä ei huomioida mahdollisia muita menoja kuin aiemmin mainitut. Työttömän kohdalla huomioidaan peruspäiväraha ja asumistuki.

Työllistettyyn liittyvistä eristä huomioidaan palkka, palkkatuki sekä koulutuskustannukset ja jo työelämään mukaan päässeen kohdalla huomioidaan palkka. Mestari-Kisälli -vaiheen palkkatuki on kohdennettu kisällille ja mestarille niin, että molemmat saavat palkkatukea viisi kuukautta.

Kokonaistarkastelun ajanjakso on yksi vuosi. Koulutusmenoihin on huomioitu 10 koulutuspäivää ja keskimääräisen koulutuspäivän hinta on 57,65 €/koulutettava. Tämä vastaa aikaisemmin esitettyjen koulutushintojen keskimääräistä kustannusta opiskelija/päivä.

Palkka- ja koulutustuesta yhteiskunnalle palaavan osuuden laskennassa lähdetään liikkeelle palkoista, joista osa katetaan tukena. Työllisyyden lisääntyessä valtiolle, kunnalle ja sosiaalivakuutukselle kohdistuvat säästöt tai lisäkustannukset saadaan vertaamalla palkkaa ja siitä maksettavia eriä työttömyysturvaan. Suorat nettovaikutukset ovat valtion, kunnan ja sosiaalivakuutuksen suoria tuloja ja menoja lähtökohtatilanteessa, Mestari-Kisälli -vaiheessa ja mallin jälkeisessä tilanteessa (TAULUKKO 9).

TAULUKKO 9 Tapaus 1., suorat nettovaikutukset, työtön työllistetään työtön työllistyy, €/vuosi Suorat valtion nettovaikutukset Suorat kunnan nettovaikutukset Suorat sosiaalivakuutuksen nettovaikutukset Tarkastelujakso

Lähtökohta

Mestari-Kisälli - Mallin malli tilanne -10 904,80 -7 556,50 1 155,66 3 105,67 108,89 5 431,44

1. vuosi

1. vuosi

jälkeinen -6 915,02 5 485,63 8 081,43

1. vuosi

Lähtökohdassa suorat valtion nettovaikutukset sisältävät valtion maksaman peruspäivärahan ja asumistuen. Näiden yhteisvaikutuksista valtiolle kertyy menoja 10 904 €/vuosi. Mestari-Kisälli vaiheessa suorat valtion menot koostuvat työllistetylle ja vanhemmalle työntekijälle maksetusta palkkatuesta ja työllistetylle maksetusta koulutustuesta. Mallin jälkeisessä 33

tilanteessa valtion nettovaikutuksiin huomioidaan edelleen Mestari-Kisälli -mallissa maksetut palkkatuet ja koulutuskustannukset sekä työllistetyn maksama ansiotulovero8. Valtio on yhä maksajan roolissa. Kunnan suorat nettovaikutukset ovat kunnan verotuloja ja sosiaalivakuutuksen nettovaikutukset sisältävät työnantajan eläkemaksun ja palkansaajan sairasvakuutusmaksun, työttömyysvakuutusmaksun sekä työeläkemaksun.

Mestari-Kisälli -mallissa työttömän työllistäminen palkkatuella ja koulutustuella maksaa valtiolle 7556,50 €/vuodessa, mutta vain yhden vuoden ajan. Se on vähemmän kuin työttömän tuet vuodessa, kun huomioidaan peruspäiväraha ja asumistuen perusosa. Kun työllistetty työllistyy normaaliin palkkatyöhön, niin alkuvaiheessa palkan pienuudesta johtuen siitä ei makseta lainkaan ansiotuloveroja. Palkan noustessa mediaanipalkan tasolle, valtio saa verotuloja työllistetyltä. Kunta saa sen sijaan verotuloja sekä työttömältä, että työllistetyltä, mutta työllistetyn palkan noustessa myös verotulot nousevat.

5.1.2 Säästöt eri vaiheitten välillä

Muutokset nettovaikutuksissa saadaan selville vertailemalla nettovaikutuksia eri vaiheiden välillä. Nettovaikutuksen muutokset kuvaavat vertailuissa saatuja säästöjä ja lisäkustannuksia.

Laskennan peruslogiikka on, että verrataan siirtymää tilanteesta toiseen, eli tässä tapauksessa työttömyyden tilaa työllistetyn tilaan (TAULUKKO 10). Maksettujen peruspäivärahan ja asumistukien sekä palkka- ja koulutustuen määrä vähennetään palkasta julkiselle sektorille palautuvista hyödyistä verotulolisäyksinä ja säästöinä työttömyysturvassa. Muutokset nettovaikutuksissa saadaan, kun Mestari-Kisälli -mallin nettovaikutuksista vähennetään lähtötilanteen nettovaikutukset ja vastaavasti mallin jälkeisessä tilanteessa nettovaikutuksista vähennetään Mestari-Kisälli -mallin nettovaikutukset. Mestari-Kisälli -vaiheen ja lähtötilanteen vertailussa valtion säästö on suuri, koska asumistuki jää pois ja koulutusajan palkkatuki ja koulutuskustannukset ovat peruspäivärahaa ja asumistukea pienemmät. Toisessa vaiheessa säästöksi jää vain ansiotulovero, koska tässä vaiheessa otetaan huomioon edelleen MestariKisälli -mallissa maksetut palkkatuet ja koulutusmaksut. Kunnan ja sosiaalivakuutuksen säästöt kasvavat työllistetyn palkan noustessa. Mestari-Kisälli -malli tuottaa lähtötilanteen ja mallin jälkeisen tilanteen välillä valtiolle, kunnalle ja sosiaalivakuutukselle säästöjä. Pitkällä aikavälillä, eli siinä ajassa, kun työllinen on ollut työelämässä sen aikaa, että hänen palkkatulot ovat kasvaneet mediaanipalkan tasolle, valtion säästöt on lähtökohtaan verrattuna 3989 €/vuosi, kunnan 4329 €/vuosi ja sosiaalivakuutuksen 7972 €/vuosi.

8

Vuoden 2013 verotuksen mukaan vasta yli 29 010 € vuosipalkasta aletaan maksaa veroa valtiolle. (Veronmaksajat 2013).

34

TAULUKKO 10 Tapaus 1., säästöt säästöt, €/vuosi

Mestari-Kisälli -malli - Mallin jälkeinen Mallin lähtökohta tilanne -Mestari- jälkeinen Kisälli -malli tilanne lähtökohta Säästöt valtion kohdalla 3 348,26 641,48 3 989 Säästöt kunnan kohdalla 1 950,01 2 379,96 4 329 Säästöt sosiaalivakuutuksen 5 322,55 2 649,99 7 972 kohdalla

Kunnan nettovaikutukset lisääntyvät tasaisesti työllistetyn tulojen kasvaessa. Tässä kohtaa on tärkeätä huomioida, että työllistämisellä on kuitenkin valtiolle ja kunnalle sellaisia positiivisia välillisiä vaikutuksia, mitä tässä mallissa ei huomioida. Ostovoiman lisääntyessä valtion tulot kasvavat myös välillisten verojen kautta. Kunnalle näitä välillisiä vaikutuksia ovat esimerkiksi syrjäytymisestä aiheutuvat kustannusten aleneminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon vähentyneet menot.

Tällaisella laskentamallilla perusvertailuun voidaan tehdä erilaisia muunnoksia (Alatalo, Räisänen & Tiainen 2010, 19). Tässä mallin muunnoksessa lähtökohta ja mallin jälkeinen tilanne pysyy muuttumattomana. Mestari-Kisälli -mallia muutetaan siten, että koulutuskustannuksissa huomioidaan aikaisemmista hankkeista saatujen hintojen perusteella keskimääräinen työhönvalmennuskoulutuksen ja jälkiohjauksen tuntihinta, 60,25 €/h. Hankkeissa, joissa näitä koulutusmuotoja oli käytetty, koulutuksen määrä oli maksimissaan 50 h/koulutettava. Mallin alkuperäisenä oletuksena on, että työllistetty saa koulutusta 10 päivää. 50 h ei kata tätä, mutta oletetaan, että tämä määrä henkilökohtaista ja hyvin tarkasti räätälöityä koulutusta riittää. Tällä hinnalla mallin koulutuskustannukset ovat 3012,50 €. Tämä mallin muunnos eroaa nettovaikutuksissa aikaisemmasta mallista vain siten, että Mestari-Kisälli -vaiheessa valtion menot kasvavat koulutuksen hinnan kasvaessa. Näillä koulutushinnoilla valtiolle jää menoja 9852,50 €/vuosi ja tällöin säästöt lähtötilanteen ja Mestari-Kisälli -vaiheen välissä pienenevät huomattavasti ja ovat enää 912 €/vuosi. Koulutuskustannuksen nousu ei muuta säästöjä mallin jälkeisen tilanteen ja Mestari-Kisälli -mallin välillä. Kunnan nettovaikutuksiin koulutuksen kustannukset eivät vaikuta.

5.2 Yrittäjyyden jatkuminen 5.2.1 Suorat nettovaikutukset Tapaus 2. on samalla tavalla yksinkertaistettu huomioitujen seikkojen suhteen kuin tapaus 1.

Myös tarkastelujakso on sama, eli yksi vuosi. Tapauksessa 2 lähtötilanteessa on työtön- yrittäjä pari, Mestari-Kisälli -vaiheessa pari on muuttunut työllistetty-yrittäjä pariksi ja mallin jälkeisessä tilanteessa pari on yrittäjä-eläkeläinen. Työttömän menot valtiolle ovat lähtötilanteessa samat 35

kuin aikaisemmassa laskelmassa. Työtön saa peruspäivärahaa ja asumistukea. Mukaan lähtökohtaan huomioidaan nyt myös keskituloinen yrittäjä. Mestari-Kisälli -vaiheessa työllistymiseen sisältyy koulutusta ja sen työaikamenetystä kompensoidaan yrittäjälle maksetulla palkkatuella. Palkkatukea saa sekä työllistetty että yrittäjä, joka huolehtii omalta osaltaan työllistettävän koulutuksesta. Ulkopuolista koulutustukea maksetaan samoin kuin edellisessä mallissa.

Yrittäjän tulot on vuoden 2011 keskimääräiset tulot (Malinen 2013, 9). Maksut ja verot on huomioitu kuitenkin vuoden 2013 maksujen mukaan. Oletuksena on, että yrittäjän keskimääräiset tulot tarkasteltavalta vuodelta vastaavat Pielisen Karjalan alueen yrittäjien keskimääräistä tuloa myös vuonna 2013. Yrittäjän tulot jakautuvat ansio- ja pääomatuloihin.

Yrityksen maksamia yhteisöveroja ei huomioida. Vuoden 2013 verotuksen mukaan yhteisöveron vaikutukset kunnille ovat kasvaneet, mutta edelleen vaikutukset ovat valtiolle (68,16 %) huomattavasti merkitsevämpiä kuin kunnille (29,49 %)9 (Valtiovarainministeriö 2013).

Lähtökohdassa valtion nettovaikutukset sisältävät työttömällä maksetut tuet sekä yrittäjän maksamat verot pääoma- ja ansiotuloista (TAULUKKO 12.). Kunnan nettovaikutukset ovat työttömän ja yrittäjän maksamat kunnallisverot. Mestari-Kisälli -vaiheessa työllistetyn palkka on 70 % mediaanipalkasta, yrittäjän tulot säilyvät samana kuin lähtökohdassa. Palkat ja tulot sisältävät valtion maksamat puolen vuoden palkkatuet sekä työllistetylle että yrittäjälle ja lisäksi työllistetty saa koulutustukea 10 päivälle yhteensä 576,50 €/vuosi. Mallin jälkeisessä tilanteessa työllistetty on siirtynyt uudeksi yrittäjäksi ja hänen tulonsa ovat keskimääräiset yrittäjän tulot ja hän maksaa sekä pääoma- että ansiotuloveroa valtiolle. Vanha yrittäjä on siirtynyt eläkeläiseksi ja hänen eläkkeensä on keskimääräinen työeläke.

TAULUKKO 11 Tapaus 2., suorat nettovaikutukset, työtön yrittäjäksi työtön yrittäjäksi, €/vuosi

Lähtökohta Mestari-Kisälli Mallin jälkeinen -malli tilanne Suorat valtion nettovaikutukset -6 574,46 -3 226,20 -3 226,20 Suorat kunnan nettovaikutukset 4 870,30 6 925,84 7 622,59 Suorat sosiaalivakuutuksen 8 231,83 13 554,38 -11 773,10 nettovaikutukset Tarkastelujakso 1. vuosi 1. vuosi 1. vuosi

Valtion nettovaikutuksiin mallin jälkeisessä tilanteessa on huomioitu tapauksen 1. mukaisesti Mestari-Kisälli -vaiheen palkkatuet ja koulutuskustannukset. Koska kisälli ja eläkeläinen eivät maksa ansiotuloveroa, niin Mestari-Kisälli -vaiheen ja mallin jälkeisen tilanteen nettovaikutukset ovat samansuuruiset. Mukaan huomioituihin sosiaalivakuutusmaksuihin

9

Kunnan kohdalla yhteisöveron tuotto tässä tapauksessa on noin 580 €/vuosi.

36

kuuluu yrittäjän eläkemaksu10. Yrittäjän jäädessä eläkkeelle, hän saa eläkekassasta työeläkkeen.

Tästä johtuen mallin jälkeisessä tilanteessa sosiaalivakuutuksen menot on 11 773 €/vuodessa.

5.2.2 Säästöt ja lisäkustannukset eri vaiheitten välillä

Valtiolle Mestari-Kisälli -mallista koituu menoja 7556,50 €/vuodessa, joista vähennetään yrittäjän maksamat ansiotuloverot. Säästöt saadaan taas vertailemalla eri vaiheita.

Vertailtaessa Mestari-Kisälli -mallia lähtökohtaan, syntyy valtiolle säästöä, koska palkkatuen ja koulutuskustannusten summa on pienempi kuin peruspäivärahan ja asumistuen summa. Valtio säästää Mestari-Kisälli -mallilla 3348,26 €/vuodessa verrattuna tilanteeseen, jossa on yrittäjä ja työtön (TAULUKKO 12). Mallin jälkeisen tilanteen ja Mestari-Kisälli -vaiheen vertailussa ei synny eroja, koska vertailtavat vaiheet sisältävät samat summat, eli yrittäjän ansiotuloverot sekä Mestari-Kisälli -vaiheen palkkatuet ja koulutuskustannukset. Mestari-Kisälli -mallin ja lähtökohdan vertailussa mallista tulee säästöä kunnalle 2055,54 €/vuosi. Kisälli maksaa palkastaan enemmän veroa kuin työtön peruspäivärahasta. Mallin jälkeisen tilanteen ja Mestari-Kisälli -vaiheen vertailussa syntyy edelleen säästöä, huolimatta siitä, että mukana on jo eläkeläinen, jolla on pienemmät tulot kuin kisällillä. Eläkkeiden verotuksesta johtuen eläkeläinen maksaa veroja enemmän kuin suurempaa palkkaa saava kisälli. Sosiaalivakuutuksen säästöt ovat suuret Mestari-Kisälli -mallin ja lähtökohdan vertailussa, koska kisällille kohdistuu pakolliset sosiaalivakuutusmaksut. Mallin jälkeisen tilanteen ja Mestari-Kisälli -mallin vertailussa taas sosiaalivakuutukselle tulee lisäkustannuksia työeläkkeestä. Tapauksessa 2., kuten myös tapauksessa 1. Mestari-Kisälli -mallin tuo valtiolle ja kunnalle säästöjä, kun koulutuskustannukset on huomioitu keskimääräisen opiskelijapäivähinnan mukaan.

Tapauksessa 2. työtön-yrittäjä–parin muuttuminen Mestari-Kisällin -mallin kautta yrittäjäeläkeläis-pariksi tuo valtiolle säästöjä 3348 €/vuodessa, kunnalle 2752 €/vuodessa ja sosiaalivakuutukselle lisäkustannuksia 20 004 €/vuosi.

TAULUKKO 12 Tapaus 2., säästöt ja lisäkustannukset säästöt €/vuosi

Mestari-Kisälli -malli - Mallin jälkeinen Mallin jälkeinen lähtökohta tilanne -Mestari- tilanne Kisälli -malli lähtökohta valtion 3 348,26 0 3 348

Säästöt kohdalla Säästöt kunnan kohdalla Säästöt sosiaalivakuutuksen kohdalla

2 055,54

696,75

2 752

5 322,55

-25 327,40

-20 004

10

Yrittäjän työeläkemaksut yli 53 -vuotiaalla yrittäjällä on 23,85 % ansiotuloista ja uudella, vuonna 2013 aloittavalla alle 53 -vuotiaalla yrittäjällä työeläkemaksu on 22 % (Yrittäjät 2013). Mutta tässä sekä vanhalle että uudella yrittäjällä on sama työeläkemaksu, 23,8 %.

37

Mestari-Kisälli -malliin liittyvän koulutusmallin muuttaminen tuntiperusteiseksi kasvattaa valtion menoja taulukkoon 12. verrattuna 2436 €/vuodessa. Muiden nettovaikutuksiin koulutuskustannukset eivät vaikuta.

Vastaavasti kuin Tapauksessa 1., niin tässäkin voidaan muuttaa mallia tekemällä muunnoksia tarkasteltavista vaiheista. Tarkastellaan nyt tapausta, jonka ajatusmalli on lähtöisin Pielisen Karjalan alueelta. ”Käänteisellä starttirahalla” tuetaan vanhemman yrittäjän mahdollisuutta kouluttaa omalle toiminnalleen uusi jatkaja. Tässä mallissa hyödynnetään jo olemassa olevaa starttirahaa puuttumatta kuitenkaan siihen, millä perusteella sitä myönnetään. Tällähän hetkellä uudelle yrittäjälle voidaan maksaa ensimmäisenä vuonna starttirahaa.

Starttirahapäätös tehdään yleensä kahdessa jaksossa ja jakson pituus voi olla enintään 6 kuukautta. Jos kahden jakson jälkeen starttirahan tarvetta toimeentulon turvaamiseen arvioidaan olevan edelleen, voidaan tukea myöntää vielä kolmannelle jaksolle. Starttirahaa voidaan maksaa maksimissaan 18 kuukautta. (Starttirahalla yrittäjäksi 2013.) Starttirahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa, kuukaudessa saman verran kuin palkkatukea, eli 698 €.

Tässä mallissa starttirahaa maksetaan 12 kuukautta siten, että sekä kisällille että mestarille maksetaan sitä puoli vuotta. Lisäksi tässä mallissa kisällin työpaikan ulkopuolinen koulutus oletetaan olevan työvoimakoulutuksena järjestettävää aloitteleville yrittäjille tarkoitettua yrittäjäkoulutusta, joka on koulutettavalle maksutonta. Taulukkoon 12. verrattuna muutosta tulee vain valtion nettovaikutuksiin. Muutosta on ”käänteisen starttirahan” osuus, joka mestarin kohdalla on 8376 €/vuosi ja koulutuskustannusten poisjääminen. Säästö mallin jälkeisen tilanteen ja lähtötilanteen välillä on tällöin 2528,76 €/vuosi.

6 VAIKUTUKSET ALUEEN TYÖLLISYYTEEN 6.1 Työllisyyden ja työttömyyden rakenteen muutoksen merkitys

Mestari-Kisälli -mallilla haetaan apua Pielisen Karjalan työllisyyden ja työmäärän säilymiseen.

Tällä hetkellä uhkana on ikääntyvien yksityisyrittäjien toiminnan loppuminen, koska yrittäjät eivät löydä toiminnalleen jatkajia. Mahdollisia jatkajia voi olla, mutta alan erityisosaaminen puuttuu. Pielisen Karjalan alueella työttömyyden alenemiseen on eläköitymisellä suuri merkitys. Muuhun maahan verrattuna alueen eläköityminen on 1.5-kertainen ja se tulee kasvamaan aina 2020-luvun alkupuolelle asti. Kiivainta eläköitymisaikaa on vuosien 2015–2025 välinen aika. Tästä johtuen eläköityminen selittää selvästi alueen työmarkkinoiden muutosta ja työpaikkojen avautumista. Työmarkkinoille tulevien määrä on pienempi kuin eläkkeelle jäävien määrä ja vaikka alueellisesti ei ole kyse valtavista työntekijämääristä, niin alueiden väliseen kilpailuun osaajista tulee varautua ja näin huolehtia työvoiman turvaamisesta. (Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys 2012, 9.)

38

Pielisen Karjalan alueella on käytetty maakuntasuunnittelun tukena HEMAASU- hankkeessa kehitettyä ennakointimallia. Maakuntasuunnittelu- ja ohjelma edellyttää tulevaisuuden arviointia muun muassa väestöstä, työvoimasta, työllisyydestä sekä koulutustarpeesta.

Suunnitelmat sisältävät maakuntien kehittämistahdon ja ilmaisevat maakuntien poliittisen tahdon. HEMAASU-malli antaa maakunnille itselleen välineet, jolla ennakoida vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia siten, että suunnitelmien keskeiset indikaattorit ovat suhteessa esimerkiksi erilaisiin väestötavoite– ja –ennustusvaihtoehtoihin. Mallin hyötynä on, että sen avulla pystytään arvioimaan esimerkiksi työpaikkatavoitteiden realistisuutta. Asettamalla malliin toimialojen aluetuotteen kasvutavoitteet ja arvioimalla toimialojen tuottavuudenkasvun, malli tuottaa työpaikat automaattisesti (Ennakointimalli maakuntasuunnittelun tueksi ”HEMAASU 2030” –hanke 2005). Vuonna 2010 Pielisen Karjalassa oli 7853 työpaikkaa ja ennakointimallin mukaan työpaikkojen määrän arvellaan säilyvän myös seuraavien vuosien aikana.

Rakenteellisia vaikutuksia voidaan käsitellä tilanteessa, jossa kokonaistyöllisyys ei muutu, mutta työttömiä saadaan työllistettyä eläköityvien tilalle. Työttömien työllistyessä kunnan näkökulmasta merkitystä on sillä, onko työllistyvä pitkäaikaistyötön tai ajautumassa pitkäaikaistyöttömyyteen. Pitkäaikaistyöttömän siirtyminen työelämään lisää kunnan säästöjä merkittävästi. Eläköitymisen lisääntyessä työvoiman kysyntä alueella purkautuu siten, että ensin alueella asuvat työhön halukkaat työllistyvät ja sitten vasta osa työttömistä työllistyy.

6.2 Mestari-Kisälli -mallin työllisyyteen kohdistuvat nettovaikutukset

Aikaisemmin esitetyistä malleista saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että yhden työllistetyn säästö kunnalle työttömään verrattuna on 4329 €/vuosi tilanteessa, jossa työllinen saa mediaanipalkkaa. Tästä voi päätellä, kuinka verotulot vaihtelevat kunnan osalta, jos työpaikkoja saadaan lisää (TAULUKKO 13.)

TAULUKKO 13 Työllistettyjen määrän muutos kunnan verotuloihin Työllistettyjen määrän muutos kunnan verotuloihin, €/vuosi 10 työllistettyä lisää 25 työllistettyä lisää 43 299 108 249

50 työllistettyä lisää 216 498

Pielisen Karjalan kohdalla HEMAASU-mallissa työpaikkojen määrä väheni vuosien 2005–2010 välillä 51 työpaikkaa. Tämä määrä tarkoittaisi tässä mallissa tarkasteltujen kustannusten mukaan alueen kunnille noin 220 000 €/vuosi verotulojen menetystä. Valtiolle tulee yhdestä työttömästä kustannuksia 10 904 €/vuodessa, kun huomioidaan peruspäiväraha ja asumistuki.

Lyhytaikainen työtön aiheuttaa valtiolle menoja. Työttömyyden jatkuessa yli 500 päivää puolet työttömän tuesta tulee kunnan maksettavaksi.

39

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan Lieksassa oli vuonna 2012 926 työtöntä työnhakijaa, joka on 18,1 % koko työvoimasta (Työttömyystietoja ELY-keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2012). Näistä työttömistä 500 oli yli 50 –vuotiaita, eli yli puolet.

Koko Pielisen Karjalan alueella oli 31.12.2011 työttömistä 37 % 50-59 –vuotiaita, eli yli kolmasosa työttömistä (Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys 2012, 59). Useimpia ikääntyneitä uudelleen kouluttautuminen ei houkuttele, mutta se ei tarkoita sitä, että heiltä puuttuisi halukkuutta osallistua työelämään. Työssä kouluttautuminen voisi olla heistä monellekin vaihtoehto, jolla työelämään pääsisi uudelleen mukaan. Puolen vuoden kouluttautuminen ei ole pitkä aika ja kun sen voi vielä tehdä työn ohessa niin, että koulutuksen ajalta ei tule tulonmenetyksiä. Tämä malli voisi houkutella vanhempia työnhakijoita takaisin työelämään.

Useimmilla heistä on kuitenkin edellisistä töistä osaamista, jota voisi hyödyntää uudessa työpaikassa. Työnantajalle taas malli soisi mahdollisuuden ottaa uusi työntekijä, jonka opettamiseen voisi käyttää aikaa ilman että työnantajalle kohdistuisi tulonmenetyksiä koulutukseen kuluvasta ajasta. Ulkopuolisella koulutuksella voitaisiin paikata niitä koulutustarpeita, joita työpaikka ei pysty itse tarjoamaan, tai jotka ovat mahdollisesti lakisääteisiä työn tekemisen kannalta.

Keski-asteen ammattikoulutus antaa nuorelle valmiudet opiskelemansa ammatin harjoittamiseen. Monella alalla vaaditaan kuitenkin erityisosaamista, jota kouluissa ei opeteta.

Nuoren kohdalla tämä Mestari-Kisälli -malli mahdollistaisi nuoren työllistämisen ja opettamisen uuteen työpaikkaan. Lisäksi on nuoria, jotka eivät halua opiskelemaan, vaan jotka pyrkivät työelämään ja oppimaan työntekoa sitä kautta. Oppisopimus on tähän yksi vaihtoehto, mutta se on pidempiaikainen ja siinäkin opiskelija joutuu osallistumaan ”koulumaiseen” opiskeluun.

Näille nuorille malli mahdollistaisi työelämään ”sisään ajon” ja samalla koulutuksen valittuun työtehtävään.

Vuonna 2012 Lieksassa nuoria työttömiä työnhakijoita oli 83. Jos heistä voitaisiin työllistää esimerkiksi kymmenen nuorta, niin jo sinä vuonna, kuin nuoret kouluttautuvat, he maksaisivat kunnalle verotuloja 31056 €/vuodessa (vrt. TAULUKKO 9 ). Muutosta tilanteeseen, jossa vastaava määrä nuoria olisi työttömänä saaden peruspäivärahaa ja asumistukea, tulee jo Mestari-Kisälli -vaiheessa 19 500 €/vuodessa. Jos verrataan lähtökohtaa mallin jälkeiseen tilanteeseen, missä työllistetty saa jo mediaanipalkkaa, niin säästö kymmenen nuoren kohdalla olisi jo 43 290 €/vuodessa. Valtiolle nämä samat säästöt kymmenen nuoren kohdalla olisivat 33 480 €/vuosi ja 39 890 €/vuosi (vrt. TAULUKKO 10. ).

Työllistymisellä on kunnalle merkitystä tilanteessa, jossa työtön on siirtymässä lyhytaikaisesta työttömästä pitkäaikaistyöttömäksi. Työttömyyden jatkuessa yli 500 päivää, kunta joutuu maksamaan sakkomaksun työttömyyden hoitamatta jättämisestä, eli maksamaan puolet pitkäaikaistyöttömän työttömyystuesta. Vuonna 2012 Lieksassa oli pitkäaikaistyöttömiä 252.

Yhden pitkäaikaistyöttömänkustannukset kunnalle ovat 4188 €/vuosi ja 252 pitkäaikaistyöttömän kustannukset 1 055 376 €/vuosi.

40

Kunnalle työttömän työllistyminen Mestari-Kisälli –mallilla tuo aina säästöä. Valtiolle työllistämisen vaikutukset ovat ensin pelkkää menoa, mutta tässä selvityksessä käytetyillä työvoimapoliittisilla toimenpiteillä valtionkin menot pienentyvät jo toimenpiteiden aikana verrattuna työttömälle maksettuihin tukiin ja avustuksiin. Mestari-Kisälli -mallin halvemmalla koulutuskustannuksella syntyy säästöjä. Kalliimmalla koulutuskustannuksella tulee ensin lisäkustannuksia, mutta kun koulutusajasta työllinen siirtyy normaaliin työelämään, niin säästöjä syntyy merkitsevästi.

7 VAIKUTUKSET ALUEEN YRITTÄJYYTEEN 7.1 Yrittäjyyden merkitys alueelle

Yrittäjyyden merkitys yhteiskunnassa kasvaa ja vahvistuu koko ajan. Tällä hetkellä Suomessa 80 % uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksille. Tämä kehitys jatkuu ja voimistuu lähivuosina.

(Elinkeinopolitiikan mittaristo 2012, 1.) Pienten ja keskisuurten, alle 250 henkilöä työllistävien yritysten osuus oli vuonna 2011 99,8 % kaikista yrityksistä ja niiden henkilöstö oli 65 % kaikkien yritysten henkilöstöstä. Tilastokeskuksen vuoden 2011 asiakaskohtaisen suhdannepalvelun mukaan Pielisen Karjalan teollisuuden liikevaihdon kehitys on ollut noususuuntainen vuoden 2009 jälkeen. Suhdannetilasto kuvaa talouden eri oastekijöiden kehitystä lyhyellä aikavälillä ja siitä saatavaa tietoa voidaan käyttää muun muassa alueellisen kehittämisen suunnittelussa.

(SVT). Pitkän aikavälin vertailussa Pohjois-Karjalan sijoitus maakuntien joukossa on noussut, kun vertaillaan maakuntia työllisyyden, liikevaihdon ja väestökehityksen perusteella. (PohjoisKarjalan maakunta-ohjelma 2011-2014, 5).

Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pielisen Karjalan alueella yrittäjien määrä on pysynyt tasaisena viimevuosien aikana (Kuva 8). Vuosien 2005 ja 2011 välisenä aikana Valtimossa yritysten määrä on pysynyt samana (110), Nurmeksessa määrä on kasvanut (423456) ja Lieksassa vähän vähentynyt (547540). Pielisen Karjalan alueella julkisen työnantajan tarjoamat työpaikat ovat vähentyneet vuosien 2000–2009 aikana 21,4 % (27172139).

Vastaavasti yksityisen sektorin työntekijöiden ja yksityisyrittäjien määrä on supistunut (55725222). (SVT)

41

Kuva 8 Pielisen Karjalan yrityskanta vuosina 2005-2011 (SVT) Elinkeinopolitiikan mittariston mukaan Pohjois-Karjalassa yrittäjien mielestä koulutus sekä elinkeinotoiminnan resurssit ovat nostaneet merkitystä. Yrittäjien vastauksista parhaat arviot sai muun muassa oppilaitosten ja yritysten riittävä yhteistyö. Yleistä elinkeinopolitiikkaa koskevassa osiossa parhaimman arvioin yrittäjät antoivat elinkeinopoliittisten ohjelmien ajantasaisuudelle sekä elinkeinopolitiikan tuesta yritystoiminnan kehittämiselle.

(Elinkeinopolitiikan mittaristo 2012, 6, 8, 13.)

7.2 Mestari-Kisälli -mallin yrittäjyyteen kohdistuvat nettovaikutukset

Kunnan verotulojen kohdalla yrittäjyyden jatkaminen tuo positiivisia nettovaikutuksia joka vaiheessa. Jos tarkastellaan pelkästään yrittäjän maksuja, niin keskimääräistä yrittäjätuloa saavan yrittäjän maksut ovat valtiolle 4470 €/vuosi, kunnalle 3714 €/vuosi ja sosiaalivakuutukselle 8122 €/vuosi. Kun asiaa tarkastellaan Mestari-Kisälli -mallin kautta, niin parin työtön-yrittäjä muuttuminen pariksi yrittäjä- eläkeläinen tuo säästöjä valtiolle on 3348 €/vuosi, kunnalle 2752 €/vuosi ja sosiaalivakuutukselle lisäkustannuksia 20 004 €/vuosi (TAULUKKO 12), kun huomioidaan alhaisemmat koulutusmaksut. Kun tarkastellaan tilannetta Lieksassa, jossa yrityksien määrä on vähentynyt seitsemällä yrityksellä vuosien 2005–2011 aikana ja oletetaan, että nämä yritykset olivat yksityisyrittäjä -toimintaa, niin lopettamisen menot kunnalle ovat 19 264 €/vuosi verrattuna tilanteeseen, jossa yrittäjyys olisi jatkunut aikaisemmin esitetyn mallin mukaisesti. Vastaavasti tällä samalla tavalla laskettuna Nurmeksen 42

kasvaneen yrittäjätoiminnan lisätulot kunnalle ovat 90 816 €/vuosi (uusia yrityksiä vuosien 2005–2011 välisenä aikana 33). Valtimossa yritysten määrä on pysynyt samana, mutta vastaavaa laskentamallia voi käyttää myös siellä, kun halutaan arvioida yrittäjyyden merkitystä kunnan verotuloihin.

Yrittäjyyden jatkuminen lisää kunnan verotuloja sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Taulukossa 14 on esitetty kunnan suorat nettovaikutukset yrittäjien määrän lisääntyessä ja säästöt, joita tulee, jos Mestari-Kisälli -mallin jälkeinen tilanne toteutuu. Tarkastelussa täytyy ottaa huomioon tässä selvityksessä pois jätetyt asiat, joilla on välillisiä vaikutuksia julkiseen talouteen. Yritystoiminnan jatkumisesta syntyy kerrannaisvaikutuksia, kun työllistetty käyttää ansaitsemaansa rahaa kuluttamiseen. Sen seurauksena yritysten myyntivoitot kasvavat ja mahdollistavat yritystoiminnan laajentamisen, mikä taas tuo lisää uusia työpaikkoja.

TAULUKKO 14 Kunnan suorat nettovaikutukset ja säästöt yrittäjien määrän vaihtuessa Yrittäjien määrän vaihtelu

1 yrittäjä lisää

suorat nettovaikutukset 7622 kunnalle, €/vuosi säästöt kunnalle, €/vuosi 2752

5 yrittäjä lisää

10 yrittäjä lisää

28 110

76 220

13 760

27 520

Mestari-Kisälli -mallissa käytetyt yrittäjälle kohdistuvat tuet voivat olla ratkaisevassa asemassa yritystoiminnan jatkamisessa. Keskimääräistä yrittäjän tuloa saavalle yrittäjälle puolen vuoden ajalta maksettavat koulutustuet merkitsevät hänen omissa palkkamenoissaan noin kahdeksasosaa palkasta ja työllistettävälle maksettavasta palkasta noin reilua viidesosaa. Tällä tavalla tuettu yritystoiminnan jatkuminen mahdollistaisi varmasti usean yksityisyrittäjän toiminnan jatkumisen. Työllistettävälle tässä mallissa suurta lisäarvoa tuo yritystoiminnan oppimisen lisäksi vanhan yrittäjän asiakaskuntaan tutustuminen, jotka voivat jatkaa myös hänen asiakkainaan.

8 MESTARI-KISÄLLI –MALLIN KEHITTÄMISSUUNNAT JA KÄYTTÖÖN OTTAMISEN EDELLYTYKSET 8.1 Mallin käyttöönottamisen esteet ja edellytykset Mestari-Kisälli -mallin toteutettavuusselvityksessä kartoitettiin, mitkä asiat edistävät mallin käyttöönottamista. Paikallisille avaintoimijoille suunnattuun kyselyyn vastaajat nostavat kaikkein merkittävimmiksi tekijöiksi Mestari-Kisälli -mallin käyttöönoton kannalta mentoreiden ja mentoroitavan yhteensaattamisen. Miltei kaikki vastaajat kokevat lisäksi työpaikkojen saamat taloudellisesti tuet ja kannustukset melko tai erittäin tärkeiksi. Myös mentorien ja 43

mentoroitavien mahdollisuus saada taloudellista tukea ovat vastausten perusteella tekijöitä, joilla voitaisiin vaikuttaa mallin käyttöönottamiseen. Vastaajat eivät sen sijaan pidä yhtä tärkeänä ohjauksen ja lisäkoulutuksen järjestämistä mentoreille ja mentoroitaville. Näitä pitää melko tai erittäin merkittävänä mallin käyttöönottamisessa noin 60 % vastaajista.

Mestari-kisälli -mallin käyttöönottoa edistävät tekijät mentorin ja mentoroitavan yhteensaattaminen 3%

58%

työpaikkojen saamat taloudelliset tuet ja kannustimet 3%

45%

mentorien mahdollisuus saada taloudellista tukea 3%6%

ohjauksen ja lisäkoulutuksen järjestäminen mentoreille

erittäin vähän

vähän

39%

61% 21%

10% 0%

52% 52%

mentoroitavien mahdollisuus saada taloudellista tukea 3% 10% ohjauksen ja lisäkoulutuksen järjestäminen mentoroitaville 3%3%

39%

59%

27% 20 %

ei vähän eikä paljon

26% 14%

50% 40 %

melko paljon

60 %

13% 80 %

100 %

erittäin paljon

Kuva 9 Mestari-Kisälli -mallin käyttöönottoa edistävät tekijät Vastaajia pyydettiin täydentämään kuvassa 9 esitettyjä vastauksia ja kertomaan omin sanoin, mitä heidän mielestään tulisi huomioida Mestari-Kisälli -mallin kehittämisessä.

Mentorin ja mentoroitavan yhteensaattamisessa on vastausten perusteella keskeistä mentorointiin halukkaiden kartoitus, heidän motivaationsa ja keskinäisten henkilökemioiden kunnossa oleminen. Mentoroinnista kiinnostuneiden kartoituksessa ovat ehdotettuja keinoja tietopaketit, internetissä toimiva kohtaamisfoorumi, tapaamiset, kyselyt sekä viranomaisten toiminta mentorien ja mentoroitavien yhteensaattamiseksi. Mentoroinnissa olisi mahdollista hyödyntää myös sukupolvenvaihdoksia, joita tehdään yritystoiminnasta luopuvien vanhempien ja heidän yritystoimintaansa jatkavien lasten välillä.

Yrittäjille/työttömille tuhdit tietopaketit.

Pielisen Karjalassa alkaa olla asialla kiire, koska eläköityvät suuret ikäluokat lopettelevat yrittäjäuraansa. Yhteyden ottoja yrityksiin, henkilökohtaisia tapaamisia, kyselyjä ammattikoulunsa päättäneille, työvoimahallinnon kartoituksia työvoimasta jne.

Foorumi esimerkiksi nettiin, jossa osapuolet voisivat tutkia kysyntää ja tarjontaa.

Siinä yleensä ELY-keskuksen ja yrittäjäjärjestöjen rooli olisi merkittävä. Oman yrityksen kohdalla mentoroitava voisi löytyä omasta perhepiiristä.

44

Mestari-Kisälli -mallista kiinnostuneiden ja työpaikkaan sopivien työntekijöiden kohtaamisessa mainitaan keinoksi TE-toimistojen toiminta mentoroitavien löytymisessä sekä tutustumisjaksot, joiden aikana osapuolet voivat tutustua toisiinsa ennen varsinaisen mentorointisuhteen käynnistymistä.

Ensin pitää olla luonnollinen tarve, tulevaisuuden näkymät ja sitten pitäisi löytää kehityskelpoinen oppija (siinäpä yhtälön tekijät) Henkilökemioiden on toimittava hyvin ja molempien on oltava riittävän motivoituneita, jotta yhteistyö onnistuu.

Mentoroitavan kiinnostus hakeutua P-K:aan tai opiskelun loppuunsaattaminen P-K:ssa Yhteensopivuus. Mentoiroitavan luotettavuus, ammattisalaisuuksia ei haluta luovuttaa kelle tahansa ja mentoroitavan on sitouduttava koulutuksen loppuun saattamiseen.

Tutustumisjaksot, jolla voidaan puolin ja toisin nähdä, tuntuuko ala sopivalta ja onko motivaatiota ja innostusta jatkaa projektia Esim työvoimatoimiston, opiskelupaikan yms myötävaikutus, ts. tilanteen kartoitus mentoroitavan henkilökohtaisten taipumusten tai lahjakkuuksien osalta. (alalle sopivuus)

Ohjauksen ja lisäkoulutuksen järjestämisessä mentoreille on vastausten perusteella tärkeää tiedon tarjoaminen, tuen saaminen ja koulutuksen joustavuus, kuten monimuotoisuus ja painottuminen teoreettisuuden sijasta ammattitaidon siirtämiseen. Mentorien ohjaukseen ja lisäkoulutukseen tarvitaan oppilaitosten panostusta.

Henkilökohtainen tietoisku, kun mentorointisuhde on saatu aikaan Koulutus voisi olla monimuotokoulutuksena ja osittain myös verkossa tapahtuvaa koulutusta. Tällöin kustannukset pysyisivät kohtuullisina. Koulutuksessa tulisi antaa eväitä, miten parhaiten löydetään yhteinen sävel sukupolvien väliseen rakentavaan vuorovaikutukseen.

Liika teoria vesittää idean ja tekee siitä liian monimutkaisen. Tärkeintä on ammattitaidon siirtäminen.

Koulutuksen sisältö, muoto, kesto (ei pitkiä), missä Ei mitään aikaa vievää niitä-näitä jutteluita; meillä ei ole aikaa. Tai ainakin itselläni on jo osaamista tässä. Osaamme lukea asiat verkosta/paperista hiljaisena aikana.

Keskeisenä teemana kyselyn vastauksissa tuodaan esille se, kuinka ammattiosaamisen siirtämiseen uusille työntekijöille vaikuttaa mentorien asennoituminen ja ohjausosaaminen.

Mentoroitavien osaamiseen vaikuttavaa mentorien osaamista tulisi vastausten mukaan lisätä heille suunnatulla perehdytyskoulutuksella.

Oma ammattiosaaminen varmaan hyvää, mutta onko yrittäjällä/mentorilla taitoa opettaa muita?

Aina parantaa tilannetta mentoroitavan kannalta, kun meistä kaikista ei ole suoralta kädeltä opettajiksi.

45

Mentorien ohjaus ja back up- tuki olisi varmistettava .

Miten tietoa siirretään osaajalta noviisille, asennekasvatusta siinäkin tyyliin; sinä olet se mestari;.

Liika vaatimattomuus kokeneilla voi olla este.

Perehdytyskoulutus, miten kertoa omasta ammattitaidostaan ja luoda rakentava asenne mentorointiin. Mitä mentorointi tarkoittaa

Vastauksissa, jotka koskevat ohjauksen ja lisäkoulutuksen järjestämistä mentoroitaville, kerrotaan etenkin uusien työntekijöiden asennoitumiseen ja koulutusmuotoihin liittyvistä tekijöistä. Ohjauksella ja lisäkoulutuksella todetaan olevan pienempi painoarvo, jos uusi työntekijä on motivoitunut ja tuntee jo ennestään työelämän perussäännöt. Motivoitumista lisää se, että työpaikka löytyy omalta paikkakunnalta.

Yleiset ja työpaikkakohtaiset valmiudet oltava kohdallaan/tultava kohdilleen.

Tarvitaan löytää motivoitunut nuori. Käyttäytymissäännöt on osattava: töihin ajoissa, siistit vaatteet, ei maanantai-poissaoloja...

Riittävä tieto siitä mikä on jutun juoni ja mikä on päämäärä. Työpaikan saanti omalta paikkakunnalta saattaa motivoida nuorta oppimaan työtä, jos sillä keinoin taataan nuoren mahdollisuus jäädä paikkakunnalle.

Koulutusmuotoja koskevissa vastauksissa korostetaan sitä, ettei mentoroitaville tule järjestää liian monimutkaisia koulutusohjelmia. Lyhytkestoista työpaikassa tarvittavia taitoja varten järjestettävää lisäkoulutusta voidaan tarjota työn ohessa. Tarvittaessa voidaan käyttää myös oppisopimuskoulutusta, mutta tämä tuodaan esille vain yhdessä vastauksessa.

Erityisosaamista varten vois kurssimuotoista lisäopetusta harkita.

Miksi? Korkeintaan tarvittaessa esim. työhön tarvittavat atk taidot ja teoria.

Alan perustietoja, lainsäädäntö yms säädökset tutuiksi asiantuntijoiden kertomana. Esimerkkinä maatalousyritys, kuljetusyritykset yms joissa lupamenettelyjä.

Lyhyt muotoiset kurssit tai opintopäivät työssä oppimisen ohessa esim. asiakaspalvelukurssi, jossa opetellaan perustaitoja Varsinainen koulutus tarpeeton koska mentori hoitaa homman. Järjestelmästä tiedottaminen ja sen markkinointi ts. mielenkiinnon herättäminen luonnollisesti kuuluu kuvioon.

Vastaajat kertoivat täsmennyksiä työpaikkojen saamia taloudellisia tukia ja kannustimia koskeviin vastauksiinsa. Työpaikan saamia tukia tarvitaan, sillä ilman niitä osallistumisen todetaan jäävän suhteellisen vähäiseksi. Tuet toimivat kannustimen ja helpottavat aloittamaan Mestari-Kisälli -mallin. Etenkin pienillä yrityksillä ohjaukseen tarvittavat resurssit ja uuden työntekijän palkkauksesta aiheutuvat kulut vaikuttavat liikevaihtoon. Tämän vuoksi tarvitaan jonkinlaista tukea, jolla katetaan osa mentoroitavan palkasta. Tuen houkuttelevuuteen ja 46

merkitykseen vaikuttavat vastausten perusteella tuen määrä, muoto, kuten suora tuki, verotus ja sivukulut sekä vakuutukset.

2-3 hengen yrityksissä opetusaika on suoraan pois liikevaihdosta joten tuki on tosi tarpeellinen Tukea palkkakustannuksiin. Ohjaus vie aikaa ja resursseja, on poissa ohjaajan omasta työpanoksesta ja ajasta.

Mentoreita ei tule löytymään jos se ei kannata yrittäjälle.

Nämä ovat tärkeitä, koska silloin kynnys työhön ottamiseen pienenee, koska ei tarvitse olla heti tarjolla täysiaikaisesti töitä uudelle työntekijälle, mutta uusi työntekijä saisi kuitenkin tukien ansiosta täysiaikaisen palkkaa ja kykenee talouden olleessa kunnossa sitoutumaan.

Ehdottoman tärkeitä sillä opettaminen vie aikaa. Jos ammatista valmistuneita saa myös valmiiksi omista oppilaitoksista, ei aina viitsi sitoutua opettamaan.

Vastauksissa pidetään tärkeänä sen varmistamista, että mentorointiin ei lähdetä vain taloudellisen tuen takia. Tämä edellyttää valvontaa, joka tulisi laatia kuitenkin mahdollisimman kevyeksi. Lisäksi vastauksissa kerrotaan jo nykyisin olemassa olevista tukimuodoista kuten oppisopimuskoulutuksesta ja muuntokoulutuksesta, joita voitaisiin käyttää Mestari-Kisälli mallissa.

Idean alkuperäinen tarkoitus on tuotava yrityksille selväksi. Tuki ei tule pelkästään siitä, että on nimetty mentoriksi, vaan mentorin tulee myös tehdä hänelle määrätyt asiat mentoroitavalle. Eli ettei tähän aleta vain tukirahojen toivossa.

Tärkeät ja avainasemassa. Tuet ja kannustimet eivät saa tuoda liian pilkuntarkkaa byrokratiaa mukanaan. Totta kai valvontaa on oltava, mutta järkevää.

Taloudellinen tuki edesauttaa, kuten esim. oppisopimuskoulutuksessa tällä hetkelläkin jo on tilanne. Mielestäni kannattaa tutkia, kuinka oppisopimuskoulutusta voisi laajentaa mentoroinnin suuntaan ennen kuin perustetaan uusi organisaatio.

Minulla on kokemusta lähihoitajan muuntokoulutuksesta hammashoitajaksi viime vuoden aikana.

Toteutettiin yhdessä työvoimaviranomaisten ja keskiasteen oppilaitoksen kanssa, ja todella hyviä kokemuksia. Saimme osastolle vuodessa koulutettua tosi ammattilaisen ja lisäksi hänen työllistäminenkin onnistui

Kyselyyn vastanneiden mukaan mentoreiden mahdollisuus saada taloudellista tukea on välttämätöntä ja tarpeellista, sillä taloudellinen tuki parantaa motivaatiota. Aika on rahaa työpaikoilla ja kouluttaminen on aina pois omasta työstä varsinkin pienessä yrityksessä.

Korvaus välttämätön, sitoutuminen tehtävään edellyttää korvausta Erittäin tärkeä seikka, koska opetustyö vie tosi paljon aikaa ja se on suoraan pois mentorin/yrittäjän palkasta Välttämätön ehto yleensä - panostuksia uuteen, vaikkakin tärkeään, ei mikroyrittäjillä ole.

47

Tärkeänä pidetään samalla sen varmistamista, ettei mentorointiin lähdetä vain tukirahoituksen toivossa. Mentoroijien saamaa tukea kuvataan kaksiteräiseksi miekaksi eivätkä kaikki vastaajat pidä tukea tarpeellisena, sillä mentori saa työstään palkan jo muutoinkin. Jos koulutukseen ja mentorointiin käytetty määritellään työajaksi, erillisiä tukimuotoja ei tarvita.

Mentoreiden saama tuki on kaksiteräinen miekka. Huono puoli siinä voisi olla se, että työpaikoilla nyt vallitseva vanhempien työntekijöitten vastuu nuoremmista loppuisi kokonaan, ellei siitä saisi riksaa. Jos mentori saa riksaa, toiset ehkä luopuisivat mentoroinnista kokonaan ko. mentoroitavan osalta. Ainakin pitäisi luoda varajärjestelmä esim. kakkosmentori jne Ei välttämätön mielestäni. Yleensähän mentori saa jo korvauksensa palkan muodossa. Mikäli mentori on esim. eläkkeellä, koulutus korvaus on perusteltua.

Tähän ei kyllä tarvitse yhteiskunnan ohjausta, vaan työpaikalla pitäisi tämä olla palkan henkilökohtaisissa lisissä.

Vastaajat kertoivat myös näkemyksistään koskien mentoroitavien mahdollisuutta saada taloudellista tukea. Vastausten perusteella on tärkeää turvata mentoroitavalle toimeentulo ja samalla kannustaa häntä opiskelemaan taloudellisten kannustimien turvin. Taloudelliset tuet ja kannustimet lisäävät kiinnostusta oppimiseen samoin kuten tiedossa oleva työpaikka kouluttautumisen jälkeen.

Tuskin kukaan suostuu mentoroitavaksi, ellei saa esim. perustoimeentuloturvaa. Kun yritys on rekrytoinut henkilön, jota mentoroidaan, palkka-asiat ovat silloin kunnossa. Jos yrityksen ulkopuolelta joku tulee mentorointisuhteeseen, ts. ei työsuhteeseen, sekä mentori että mentoroitava tarvitsevat riksaa.

Toimeen tulo mahdollisuus on turvattava. Oppimisen myötä kasvava työntuotos tulee maksaa palkkana.

On oleellinen asia, jotta mentoroitava saadaan paremmin motivoitumaan ammattiin. Hän tekee käytännön työtä opiskellessaan: näin on hyvä saada siitä myös muodollinen korvaus

Myös mentoroitavien saamien taloudellisten tukien kohdalla haluttaisiin varmistaa se, ettei mentorointiin lähdetä vain taloudellisen tuen vuoksi. Tukimuodot toivottaisiin kytkettävän mentoroitavan aiempaan osaamiseen ja kokemukseen. Lisäksi ei haluttaisi luoda sellaista mallia, joka kilpailee oppilaitoksissa tarjottavan koulutuksen kanssa. Taloudellista tukea kerrotaan tarvittavan joko työpaikalle tai mentoroitavalle, joista työpaikat ovat keskeisempiä tuen saajia Voisi olla linkitettynä pohjalla olevaan työkokemukseen, koulutukseen. (Esim. Jos ei koulutusta ja työkokemusta alalle= pohjapalkka pienempi+taloudellinen tuki, vaikkapa työmarkkinatuki) Työstä on hyvä saada jotain korvausta, jotta se motivoi duuniin. Toisaalta opiskelu oppilaitoksissa ei tuota rahaa, joten ei pidä tehdä tästä liian houkuttelevaa vaihtoehtoa.

Tämä pitäisi tulla kohdan työpaikkojen saamat taloudelliset tuet ja kannustimet -kautta katettua.

48

Kyselyyn vastaajia pyydettiin kertomaan, millaisia esteitä ja edellytyksiä he näkevät yleisesti Mestari-Kisälli -mallin kehittämisessä. Esteitä ovat etenkin asenteet ja rahoituksen puuttuminen sekä suhdanteet ja yritysten taloudellinen tilanne, joka ei mahdollista uuden henkilöstön rekrytointeja. Myös yrityksissä tehtävän työn kiireisyys vaikuttaa niin, että kehittämistyöhön ei jää aikaa. Siten ei ole rohkeutta ryhtyä toimenpiteisiin mallin käyttöönottamiseksi.

Lähinnä taloudellinen tilanne pienissä yrityksissä estää mallin käytön, koska monellakaan ei ole varaa opettaa ilmaiseksi.

Liika 'teoria' tulisi poistaa opinnoista ja keskittyä käytännön ammattitaitoon. Yritykset tulisi saada nopeasti mukaan ja käytännöstä saada pysyvä. Pahin este on avoimien työpaikkojen puute ja sitä kautta mallille ei ole silloin tarvetta.

Esteinä näen asenteet ja riittävän rahoituksen saamisen. Jos nämä esteet saadaan raivattua, homma voisi toimia hyvinkin. Voisiko tämän ainakin osasittain kytkeä oppisopimusjärjestelmään, jossa on jo valmiit rahoitussysteemit?

Kuka maksaa=? Arvot yhteiskunnassa: työnteon on oltava kannattavampaa kuin sosiaalitukien nosto.

Palkkaus pitäisi porrastaa työtaidon kehittymisen mukaan, kukaan ei ole seppä syntyessään. esim. vuosi on lyhyt aika opetella uusi ala ja ammatti Esteenä voi olla, ettei yritykset halua sitoutua, tai ei ole henkilöstöllä mahdollisuutta "mestarina" toimimiseen. Sitoutumisen vaatii myös "kisälliltä". Molemmilta näkymän tulevaisuuteen.

Uuden asian vastarinta ja kateus. Ne yleisimmät syyt mihin näillä main törmää. Valitettava tosiasia.

Yrittäjät tai tavalliset palkansaajat eivät näe, että oma yritys tai elämä voisi menestyä ja mennä paremmin, jos naapurustolla menee hyvin!

Lisäksi liian vähäinen tietous asiasta ja liiallinen byrokraattisuus mallin rakentumisessa vaikeuttaa Mestari-Kisälli -mallin käyttöön ottoa. Mallin käyttöönotto edellyttää mentoroijien saatavuutta ja heidän tavoittamistaan riittävän varhain ennen kuin mentorit siirtyvät eläkkeelle.

Mestari-Kisälli -mallin käyttöön ottaminen edellyttää työpaikkatasolla sitoutumisen lisäksi myös yhteistyökumppaneiden sitouttamista kehittämistyöhön.

Ei ole tietoa tarpeeksi.

Potentiaalisten henkilöiden löytäminen. Mentorin oma sitoutuminen tiedonsiirtämiseen.

Seniorimentorit, jollainen itsekin olen, täytyy motivoida ajoissa, ennen kuin liukenevat esim.

Espanjan aurinkorannoille. Eläkkeelle jäävä tarvitsee päivittäisen agendan tylsyyden poistamiseksi ja siihen saumaan tulisi "iskeä". Työpaikoilla kokeneiden konkareiden motivointi saattaa olla vaikeaa edes riksan voimalla. Ovat hankkineet kannuksensa ja talous on kunnossa.

Liian vähän uusia opetettavia henkilöitä.

49

Esteinä näen lähinnä ylimääräisen byrokratian ja virastoissa ramppaamisen. Tukien mukana tuomat selvitykset ja erikoisvelvoitteet tappavat mielenkiinnon. Mahdollisuuksia on varmasti jos homma tehdään vain helpoksi.

Liiallinen sitovuus sopimuksissa Esteet: asenteet, puolitekoinen kokeilu eli ei riittävästi resursseja tehokkaaseen läpiviemiseen.

Edellytykset: tarvittavat yhteystyökumppanit otettu mukaan ja ne ovat sitoutuneet mallin kokeiluun

ELY-keskuksen ja TE-toimiston edustajien haastatteluissa tuotiin esille, kuinka mallin käyttöönotossa pidetään tärkeänä jo olemassa olevia palveluita ja tukimuotoja. Mestari-Kisälli mallissa tulisi hyödyntää tehokkaasti jo olemassa olevia koulutuksia. Näitä ovat mm.

RekryKoulutus ja TäsmäKoulutus sekä muut ammatilliset työvoimakoulutukset, joissa työnantaja on tiiviisti mukana tarvittavan osaamisen määrittelyssä ja koulutuksen suunnittelussa sekä työssäoppimisjaksojen järjestämisessä. RekryKoulutukset ovat olleet noin 3-9 kuukauden kestoisia ja TäsmäKoulutukset ovat kestäneet 10 päivästä kahteen vuoteen, joten ne sopisivat myös kestoltaan Mestari-Kisälli -mallissa käytettäviksi palveluiksi.

Rekry- ja TäsmäKoulutukset on havaittu toimiviksi ja tuloksiltaan hyviksi palveluiksi, kunhan niihin löydetään sopivat osallistujat. Toisaalta toivotaan, että Mestari-Kisälli -mallia varten työvoimakoulutuksia kehitettäisiin sisällöltään ja toteutustavaltaan sellaisiksi, että ne houkuttelisivat ja osallistaisivat työnantajia paremmin. Tarvetta on myös työpaikoilla tarvittavan osaamisen paremmalle ja oikeanlaiselle tunnistamiselle. Kyselyyn vastanneiden tavoin haastateltavat korostavat, että mentorointiin siirtyvillä olisi oltava taustallaan jonkinlainen teoreettisempi peruskoulutus. Mestari-Kisälli -malli olisi siten tapa, jolla vahvistettaisiin käytännön osaamisella jo saatua teoreettista koulutusta ja lisättäisiin työelämätaitoja.

Haastatteluissa korostettiin, kuinka tärkeää olisi käyttää mentoroinnin tukena myös uusia työvoimapalveluita kuten työhönvalmennuspalvelua. Työhönvalmennuksella pyritään parantamaan työntekijän yleisiä työstä selviytymisen taitoja ja auttamaan sopeutumista uuteen työpaikkaan. Työhönvalmennus on tuntiperusteisesti tarjottavaa palvelua, jota voidaan käyttää työnantajan tukena uuden työntekijän mentoroinnissa.

Aloittavien yritysten tukena käytetään tyypillisesti starttirahoitusta ja yrittäjyyskoulutusta.

Luopuvien ja aloittavien yrittäjien voitaisiin haastatteluiden mukaan käyttää yrityskummitoimintaa. Yrityskummit ovat kokeneita yrittäjiä, jotka neuvovat yrittäjyyden aloittaneitta tai yrittäjäksi aikovia vapaaehtoispohjalta. Yrityskummit muodostavat valtakunnallisen yli 1000 yrityskummista muodostuvan verkoston, joka mentoroi aloittaneita yrittäjiä ja toimii heidän yritystensä liiketoiminnan onnistumisen tukena. Uutena palveluna on kehitetty yrittäjyysvalmennusta, joka on tarkoitettu yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille.

Yrittäjyysvalmennuksessa tuetaan yritystä sen alkutaipaleella 0—3 vuotta kumppanuusverkostossa olevien palveluiden avulla. Yrittäjyyskoulutuksessa toivotaan 50

erityisesti verkkomuotoisen koulutuksen järjestämistä. Maakunnassa välimatkat ovat pitkät ja koulutukseen osallistumisen kynnystä madaltaa, jos osallistujat voivat suorittaa opintoja verkon kautta. Verkko-opiskelut vahvistavat myös tietoteknistä osaamista, jota yrittäjät tarvitsevat.

Tätä mahdollisuutta voidaan hyödyntää jatkossa mm. Yritys-Suomi –palveluun tulevassa verkkotoimistossa, jossa asiat hoituvat sähköisesti.

Koulutusorganisaatiot toivat esiin mallin kehittymisen haasteena ja mahdollisena esteenä rahoituksen. Jos rahoitusosuutta jää paljon yrityksille, se nostaa kynnystä toteuttaa mallia.

Valtion raha on tässä tärkeä tekijä. Resurssien pitäisi olla niin suuret, että mestareita saataisiin koulutettua suurempi määrä, jotta mallilla olisi vaikuttavuutta. Esteeksi voivat muodostua myös asenteet. Haasteena on muuttaa yritysten asenteita niin, että ne näkisivät toiminnasta saatavan hyödyn.

Aikuisopiston näkökulmasta olemassa olevista työkaluista voisivat olla Mestari-Kisälli -mallissa hyödyllisiä ainakin yrittäjätutkinnot ja oppisopimuskoulutus. Yrittäjätutkinnot ovat kahden vuoden ammattitutkintoja aloittaville yrittäjille ja niihin on hyvä liittää mentorointi työpaikalla.

Tämä koulutus on hyvä mentoroitavalle. Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto kokeneelle yrittäjälle taas on hyvä mentorille. Näissä molemmissa kehitetään yritystä ja ne sopivat yrityksen omistajanvaihdoksiin ja yrityskauppoihin hyvin. Haastateltava kertoi ikääntyneestä kauppiaasta, jolla oli vaikeuksia saada yrityksensä myytyä. Lopulta hän tarjosi yritystä nuorelle naismyyjälle. Vaihdoksessa myyjä sai kahden vuoden koulutuksen työn ohella ja rinnalla vanhan yrittäjän mentoroinnin. Myös yrittäjä sai kahden vuoden siirtymäajan, joten ratkaisu oli onnistunut molempien kannalta.

Toinen hyvä mallissa hyödynnettävä mahdollisuus on haastateltujen mukaan oppisopimus yhdistettynä mentoriin työpaikalla. Aikuisten näyttötutkinnot ovat haastatellun aikuisopiston edustajan mukaan hyviä. Niihin pyritään saamaan mahdollisimman paljon valtion rahaa, jolloin yritysten kynnys hyödyntää niitä laskee. Ne ovat hyviä myös siksi, että ne toimivat non stop periaatteella, eli niihin voi tulla mukaan silloin, kun tarve ilmenee. Hyvää on myös se, että lähipäiviä ryhmässä on vain vähän. Teoriaa voi olla esimerkiksi yksi päivä kuukaudessa vaikka arvonlisäverosta tai muista vastaavista aiheista. Hyvää on myös se, että koulutukset räätälöidään ja ovat siten hyvin joustavia. Myös ammattiopistot pitivät oppisopimusta mallin toteuttamisen kannalta tärkeänä koulutusmuotona. Malliin hyvin sopivana tuotiin esiin myös uusi työvalmennuksen erikoisammattitutkinto.

Ammattiopistojen edustajat pitivät oppisopimusta erityisen hyvänä heidän aloillaan.

Perustutkinto tulee koulusta, mutta rekrytointia helpottamaan tarvitaan räätälöityjä malleja ja tässä oppisopimus on hyvä. Yhdellä ammattiopistolla on ollut esimerkiksi parin firman kanssa yhdessä räätälöity AT-malli, joka on juuri rekrytointivaiheeseen suunniteltu koulutusmalli.

Ammattioppilaitosten edustajat totesivat, että näytöt työelämään ovat lisääntyneet ja lisääntyvät edelleen. Lisäksi tarvitaan työpaikkakohtaista koulutusta siihen paikkaan, mihin mennään töihin. Perustutkinto sisältää 120 opintoviikkoa, joista suoritetaan 30 työpaikoilla, 51

joten nuoret tulevat hyvin tutuiksi yrityksissä. Jos yrityksissä olisi lisäksi mentorit, tämä olisi hyvä yhdistelmä. TOPPIS-jaksot ovat myös hyviä, mutta ne eivät korvaa mestarin olemassaoloa.

Ammattioppilaitosten antamasta koulutuksesta mainittiin myös työpaikkaohjaajakoulutus, joka on yrityksille ilmaista. Tätä on annettu jo noin viisi vuotta ja se on jatkuvaa toimintaa. Verkkoopetus on myös yksi kasvava ala ja se tulee sisältymään kaikkeen opetukseen.

Maahanmuuttajista on alueen oppilaitoksilla myös paljon kokemusta. Eräällä alueella esimerkiksi Kristillinen opisto huolehtii suomen kielen perusopetuksesta haastatellun mukaan hyvin. Osalla maahanmuuttajista kielitaito riittääkin ja he menevät opiskelemaan yhteisvalinnan kautta. Monesti myös kielitaito ehtii kehittyä riittävän hyväksi kolmen vuoden tutkinnon aikana.

Ratkaistava on kuitenkin, miten parhaiten saadaan ammatillinen koulutus heille, joilla kielitaito ei riitä. Näille maahanmuuttajille on nyt saatu 15 paikkaa valmistavaan koulutukseen. Se on yhden lukuvuoden mittainen ja siihen tulee rahoitus opetushallitukselta. Tämä on yksi heidän sivuiltaan löytyvä tukimuoto. Aikuisopistossa on myös kielikoulutusta monipuolisesti. Venäjän kieli on alueella tärkeä ja siellä on myös omistuspohjaltaan venäläisiä yrityksiä.

Koulutusorganisaatioiden edustajat pitivät keskeisenä asiana mestarin kouluttamista. Henkilöt, jotka ovat osaajia omalla työalueellaan, eivät automaattisesti ole hyviä opettajia ja ohjaajia.

Kaikilla ei ole pedagogisia taitoja, vaan tarvitaan koulutusta kouluttajiksi. Eräs haastateltu korosti sitä, että on tärkeää miettiä mitä asioita halutaan siirtää mestarilta kisällille. On myös iso ero halutaanko tietoa ja osaamista siirtää työntekijöille vai yrittäjille. Nikkarointiosaamista esimerkiksi voidaan siirtää mestarin opastuksella, jolloin mestarityöntekijä voi olla hyvä siirtämään osaamistaan uudelle työntekijälle. Jos taas puhutaan yrittäjyyden jatkamisesta, ei riitä, että on hyvä itse työssä ja siirtää sitä eteenpäin. Silloin kun on esimerkiksi kyse lopettavasta yrittäjästä, jonka yritys halutaan siirtää nuorempiin käsiin, ei aina riitä mestarin opetus, sillä kaikki mestariosaajat eivät välttämättä ole yrittäjäosaajia. Tulevaisuuden yrittäjämestari tarvitsee laaja-alaisempaa tietoa ja näkemystä ja pitää osata analysoida yrityksen menestystekijät. Uudet yrittäjät tarvitsevat substanssiosaamisen lisäksi ulkopuolista yrittäjäkoulutusta ja konsultointia, jonka avulla he pystyvät mallintamaan yrityksen toimintaa, kuuntelemaan heikkoja signaaleja sekä visioimaan ja suhteuttamaan tulevan yrityksensä laajempiin yhteiskunnan kehitystrendeihin ja tulevaisuuden haasteisiin. Tässä tarvitaan koulutusta mestarin opetuksen lisäksi.

8.2 Mallin kehittämisen ja vakiinnuttamisen toimijat ja keinot Kyselyyn vastanneilta tiedusteltiin myös heidän näkemyksiään siitä, keiden toimijoiden tulisi olla mukana Mestari-Kisälli -mallin kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa. Noin 90 % vastaajista pitää melko tai erittäin tärkeänä, että mukana mallin kehittämistyössä ovat yksityiset yritykset ja TE-toimistot. Noin 80 % vastaajista kokee, että yrittäjä- ja työnantajajärjestöjen, ELYkeskuksen ja koulutusorganisaatioiden tulisi olla mukana paljon tai erittäin paljon mallin

52

kehittämis- ja vakiinnuttamistyössä. Vähiten odotuksia on muiden palveluntuottajien ja kolmannen sektorin osallistumiselle mallin kehittämiseen.

yksityisten

Toimijoiden osallistumisen tärkeys mallin kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa yksityiset yritykset

10%

TE-toimistot 4%

7%

koulutusorganisaatiot

10%

kunta- ja valtiotyönantajat 3% muut

68% 21%

18%

41%

34%

18%

61%

17%

33%

30%

57%

4%

ei lainkaan

33% 33%

23%

46%

8% 0%

10%

33% 43%

muut järjestöt (kolmas sektori)

14%

40%

33%

työntekijäjärjestöt muut yksityiset palveluntuottajat

50%

11%

yrittäjä- ja työnantajajärjestöt 3% ELY-keskus

40%

38% 50%

20 % melko vähän

12%

31% 40 %

kohtalaisesti

60 % paljon

12% 80 %

100 %

erittäin paljon

Kuva 10 Toimijoiden osallistumisen tärkeys Mestari-Kisälli -mallin kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen Kartoitusta varten tehdyt haastattelut vahvistivat kyselyn avulla saatua kuvaa siitä, että TEtoimistot, ELY-keskukset ja koulutusorganisaatiot ovat keskeisessä asemassa Mestari-Kisälli mallin kehittämis- ja vakiinnuttamistyössä. Malli tulee rakentaa helposti käytettäväksi, mikä edellyttää hyvää eri tahojen välistä yhteistyötä. Jos yhteistyö työ- ja elinkeinohallinnon, työantajien ja oppilaitoksen kanssa ei toimi, mallia on vaikea toteuttaa. Nykyisin on olemassa TE-hallinnon ja kouluttajien tapaamisia ja toimialatapaamisia sekä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisen toimikunta. Näillä foorumeilla voidaan keskustella Mestari-Kisälli -mallista ja edistää sen toteuttamista. Luopuvien ja aloittaneiden yritysten kohtaamisessa olisi apua toimimisesta yrityskauppoja tekevien tahojen kanssa. Näiden kanssa toimimisen kautta voitaisiin kehittää luopuville ja aloittaville yrityksille tarkoitettuja mentorointimalleja.

Kyselyyn vastaajia pyydettiin kertomaan, keneltä ja mitä toimia Mestari-Kisälli -mallin kehittäminen edellyttäisi. Vastausten mukaan tärkeää on koulutusorganisaatioiden osallistuminen koulutusten kehittämiseen, ELY-keskusten ja työnantajajärjestöjen mallin rahoittamisjärjestelmän kehittämiseen ja TE-toimistojen mallin hallinnointiin sekä työnantajien osallistumista mallin kehittämiseen. Yhdistysten kautta on mahdollista saada kontakteja mentoroitaviin henkilöihin. Kyselyyn vastaajat korostavat rahoituksen järjestämiseen liittyviä tekijöitä, sillä mentoroitavan tai mentorin saamaa taloudellista tukea pidetään merkittävänä Mestari-Kisälli -mallin kehittymiseen vaikuttavana tekijänä. Vastauksissa kerrotaan myös 53

työpaikkatasolla vaadittavista asioista, joita ovat yrittäjiltä ja eläköityvältä työntekijältä edellytettävä aika sekä ammattitaito, jota tarvitaan osaamisen välittämiseksi.

Koulutusjärjestelmän luomisessa tulisi olla koulutusorganisaation lisäksi mukana eri osapuolten edustusta, jotta siitä saataisiin toimiva ja kustannustehokas. Rahoituksen järjestämisessä ELYkeskuksen ja työnantajajärjestöjen rooli järjestelmän luomisessa on ratkaiseva. Järjestelmän markkinoinnissa ja motivoinnissa tarvitaan kaikkia tahoja.

Valtiolta (Ely) rahoitus/avustukset,koulutusorganisaatiolta esimerkiksi syventävät teoriapohjaiset lisäopinnot+yrityksien/mentoreiden pohjakoulutus,yrittäjiltä opiskelu/työpaikat ja mentorit.

Esim Te-toimiston hallinnoima järjestelmä. Räätälöitynä tapauskohtaisesti Mielestäni myös työttömien yhdistykset olisi oltava mukana alusta asti, heillä on paljon tietoa ja osaamista kohdeasiakkaidensa kanssa toimimisesta. Miten turvataan nuorten henkilöiden mukaan tulo myös? Apajan kautta? Rekrytointi ammattiopistolta suoraan?

Toisena keskeisenä kehittämisehdotuksena tuodaan esille mallin kartoitukseen ja luonnosteluun, sekä yhteisiin tapaamisiin ja kehittämistyön hankkeistamiseen liittyviä ehdotuksia.

Mallin luonnostelu hankkeen tms kautta ja työnanatajien panos sen kehittämiseen ja siihen sitoutumiseen.

Kaikilta edellisessä kysymyksessä mainituilta. Yhteistä kokoontumista, kartoitusta kiinnostavuudesta, soveltuvat ammatit, mallinluomisen ja testauksen. Olisi yksi vaihtoehto ennen kaikkea nuorten ammatillisessa oppimisessa, ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Ammatti työvoiman lisäyksenä.

Laittakaa pilottina jollekin alueelle, niin saadaan lastentaudit ilmi. Ei tehdä tästä liian byrokraattista.

Jos on halua, niin kyllä onnistuu.

Kolmanneksi vastauksissa kerrotaan tiedottamiseen ja markkinointiin liittyviä asioita. MestariKisälli -mallin tyyppistä toimintaa on ollut jo aiemmin, mutta nyt tarvittaisiin mallin brändäystä ja mainostamista.

Eiköhän näin ole toimittu kivikaudelta asti, joku hieno brändi vaan nykymallin mukaan tuotteelle Tiedottamista / tunnetuksi tekemistä ja lähelle viemistä kaikilta toiminnassa mukana olevilta tahoilta kaikille kohderyhmille.

Vastauksissa tuodaan esille myös se, että mallin kehittämiseen vaikuttaa se, mihin suuntaan päätetään edetä ja millaista mallia lähdetään rakentamaan: - Kun kyseessä organisaatio, joka toimii yritysten ulkopuolella, ei siis koske yritysten "luonnollista" rekrytointia: 1. Julkinen keskustelu idean esittelyksi ja mielenkiinnon herättämiseksi, 2. Organisaatiomallin kehittely yhteistyössä eri tahojen kanssa ja panoksista sekä vastuista sopiminen, 3. Eri tahojen sitouttaminen idean toteuttamiseksi, 4. Mentoreiden kartoittaminen (eri alat huomioiden) 5. Mentoroitavien löytäminen

54

- Jos yritysten "luonnollista" rekrytointia niin 1. Panoksista sopiminen ja mallin toimintaperiaatteiden luominen (esim. oppisopimuskoulutus jne)

ELY-keskuksen ja TE-toimiston edustajien haastatteluiden mukaan ensimmäiseksi tulisi kirkastaa sitä, mihin suuntaan Mestari-Kisälli -mallia lähdetään kehittämään. Tärkeää on määritellä kohderyhmät, keinot, rahoitus sekä lopputuote, jota ryhdytään yhteisesti työstämään. Palvelun rajaamisen lisäksi tulee selvittää se, tuleeko yrittäjälle maksaa palvelusta, maksaako yrittäjä itse palvelusta vai hoidetaanko mentoroinnin tukeminen esimerkiksi verohelpotuksilla tai yrityskaupan yhteydessä tehtävillä korvauksilla. Haasteita mallin kehittämisessä ovat työpaikka- ja toimialakohtaisuuden huomioiminen ja asiakaskohtainen räätälöinti suhteessa siihen, että Mestari-Kisälli -mallin tulisi olla tuote.

Mestari-Kisälli -mallin kehittämistä ja vakiinnuttamista voidaan edistää sillä, että alueella toteutetaan pienimuotoisia käytännön kokeiluja ja hyödynnetään niistä saatuja hyviä kokemuksia. Tärkeää on se, että otetaan mukaan TE-toimistot, ELY-keskus ja etenkin yritykset, jotka ovat keskeisiä mallin kehittämistyössä. Parhaimpia pilotointipaikkoja olisivat asiantuntijoiden mukaan pienet yritykset, joissa on paljon käytännön tekemistä ja kokemustiedon kertymistä. Pienet yritykset olisivat hyviä kokeiluareenoita sen vuoksi, että omistajajohtajilla ja pienyrittäjillä on arvioiden mukaan suurempi motivaatio ja aktiivisempi ote kehittämistyöhön kuin suuremmissa yrityksissä. Kun tietoa hyvistä käytännön kokemuksista ja onnistuneista mentoroinneista saadaan leviämään ns. puskaradion ja aktiivisen tiedottamisen kautta, kiinnostus Mestari-Kisälli -malliin kasvaa ja toiminta laajenee. Vaikka pienissä yrityksissä kokeilut ovat hankalia toteuttaa, mentoroinnista saadaan etuja. Pienten yritysten on usein hankala lähteä mukaan kehittämistyöhön, mutta kun kynnys ylittyy, Mestari-Kisälli -mallista saatavat hyödyt tulevat todennäköisesti selvemmin esille kuin suurissa organisaatioissa. Pienet yritykset nostetaan esille merkittävänä kohderyhmänä myös yritysluovutusten yhteydessä tehtävien mentorointimallien kokeilussa. Vaikka pienissä yrityksissä korostuvat toimintaan liittyvät perehdyttämistarpeet, myös pienistä yrityksistä luopuville yrittäjille ja niissä aloittaville uusille yrittäjille voidaan luoda yleisempi perehdyttämissuunnitelma ja tuoda esille mentoroinnin hyviä käytäntöjä.

Haastateltavien mukaan tiedottamisessa kannattaisi tuoda onnistuneiden kokemusten lisäksi esille lisäkoulutuksesta ja muusta työpaikkaan perehdyttämisestä koituvat taloudelliset edut.

Eri tahojen motivoitumista mallin toteuttaminen lisää, kun tuodaan esille panosten ja tuotosten välinen suhde ja eri tahojen saamat hyödyt Mestari-Kisälli -mallista. Yritysten henkilöstön osaamisen hyödyntämistä on vaikea osoittaa, mutta se on tärkeää mallin toteuttamisen kannalta.

Oleellista mentorointia tukevien palveluiden käyttämisessä on niiden asiakaskohtainen räätälöinti. Haastateltavien mukaan mitään erityistä lainsäädännöllistä estettä palveluiden käyttämisessä Mestari-Kisälli -mallissa ei tällä hetkellä ole. Kyselyn tavoin myös haastatteluissa korostettiin, kuinka taloudellisten tukien sijasta yritysten ja työpaikkojen tarve olisi oltava 55

merkittävä motivaattori Mestari-Kisälli -malliin lähtemisessä. Keskustelua on käyty muun muassa yrityskummitoiminnan maksullisuudesta, mutta tällöin mentoroinnin ja konsultoinnin raja voisi hämärtyä.

Aikuiskoulutuksen näkökulmasta nimettiin kolme keskeistä tahoa mallin kehittämisessä. 1) PIKES on tärkeä mallin kehittämisessä, mutta hankkeen jälkeenkin tarvitaan taho, joka tuo mentorin ja mentoroitavan yhteen, tämä voisi jatkossa olla PIKES 2) Tarvitaan koulutusorganisaatio, joka tarjoaa malliin koulutuspalat sekä mentoroitavalle että mentorille.

Aikuiskoulutuskeskus nähtiin tässä juuri oikeaksi tahoksi ja toivottiin sen mukaan ottamista toimijaksi malliin. Verrattuna muihin ammatillisiin PKKY:n oppilaitoksiin, jotka antavat nuorille kolme vuotta kestävää perusopetusta, Aikuisopiston koulutus on joustavaa. Sillä on useita tuotteita, ja ennen kaikkea kyse ei ole koulun penkillä istumisesta, vaan aikuisten näyttötutkinnoista. 3) Yrittäjäjärjestö voisi olla kolmas toimija, joka istuttaisi tätä ajatusta ja mallia yrityksiin ja yrittäjiin. Sen rooli olisi asennemuokkauksessa. Myös ammattioppilaitosten edustajat totesivat, että omat oppilaitokset voivat olla mukana kehittämässä ja toteuttamassa mallia, vaikka Aikuisopisto onkin se, missä on erilaista koulutusvalikoimaa juuri näihin tarpeisiin.

Yhtenä tärkeänä toimijana mainittiin myös oppisopimustoimisto. Yritys tekee opiskelijan kanssa sopimuksen ja oppisopimustoimisto järjestää koulutuksen.

9 JOHTOPÄÄTÖKSET Tässä selvityksessä mallinnettiin Mestari-Kisälli -malli Pielisen Karjalan alueelle. Selvityksessä pyrittiin vastaamaan kysymyksiin, kuinka paljon mallin käyttöönotto tulisi maksamaan valtiolle ja kuinka mallin käyttöönotto vaikuttaisi alueen verotuloihin ja millaisia ovat mallin muut mahdolliset vaikutukset julkiseen talouteen. Mestari-Kisälli -mallia käytettiin kahdessa eri tapauksessa. Tapauksessa 1. sen avulla laskettiin työttömän työllistymisen vaikutukset ja tapauksessa 2. yksityisyrittäjän toiminnan jatkumista mallinnettiin työtön-yrittäjä parin avulla.

Mestari-Kisälli -mallin tavoitteena on säilyttää Pielisen Karjalan alueella tällä hetkellä oleva työvoima ja mahdollisesti myös lisätä sitä.

Selvityksessä saatujen tulosten perusteella valtio säästää Mestari-Kisälli -mallilla. Valtio maksaa Mestari-Kisälli -mallin työllistämistoimenpiteistä palkkatukea käytettäessä 6980 €/vuosi ja ”käänteistä starttirahaa” käytettäessä 8376 €/vuosi. Palkkatuen käyttämiseen liittyy myös koulutuskustannus, joka on 576 €/vuosi, kun käytetään keskimääräistä opiskelijapäivähintaa.

Nämä summat ovat pienemmät, kuin lähtötilanteessa valtion työttömälle maksamat peruspäiväraha ja asumistuki, joiden yhteissumma mallissa lasketuilla oletuksilla on 10 904 €/vuosi. Näiden summien vertailu, sekä malleista saadut tulokset nettovaikutusten muutoksista osoittavat, että Mestari-Kisälli -mallin käyttöönotolla yhteiskunnalle syntyy säästöjä. Työttömän työllistyminen tuo säästöjä valtiolle 3989 €/vuosi, kunnalle 4329 €/vuosi ja 56

sosiaalivakuutukselle 7972 €/vuosi. Yrittäjän toiminnan jatkuminen tapauksessa 2. tuo valtiolle säästöjä 3348 €/vuosi ja kunnalle 2752 €/vuosi, kun taas sosiaalivakuutukselle tulee menoja eläkkeestä 20 004 €/vuosi. Kunnalle Mestari-Kisällin -mallista ei ole menoja, ainoastaan tuloja ja tulot kasvavat työllisyyden jatkuessa. Työllistämisellä on kunnan verotuloihin suurempi vaikutus kuin sillä, että yrittäjän toiminnalle löytyy jatkaja. Tässä pitää kuitenkin muistaa, että nämä laskentamallit ovat yksinkertaistettuja ja niissä huomioidaan vain osa suorista vaikutuksista.

Yritystoiminnan kohdalla toiminnan jatkuminen tuottaa kuitenkin kerrannaisvaikutuksia, joilla on merkitystä työmäärän lisääntymiseen alueella.

Mestari-Kisälli -malliin sisältyvää koulutusta ja sen sisältöä ei ole mallissa määritelty tarkemmin.

Peruslähtökohtana siinä on, että se on räätälöityä koulutusta työpaikan ja työllistettävän osaamistarpeen mukaan. Koulutuksella ei pyritä ammattitutkintoon. Pielisen Karjalan alueella on maahanmuuttajia, joiden työllistymistä pyritään tukemaan. Kynnyksenä työpaikan saamiseen voi olla huono suomenkielen taito. Tässä mallissa koulutustarpeen voi kohdistaa esimerkiksi kielen opiskeluun. Laissa Kotouttamisen edistäminen 11 § todetaan, että maahanmuuttajan yksilöllisessä kotouttamissuunnitelmassa sovitaan muun muassa mahdollisuuksista hankkia riittävä suomenkielen taito, joka edistää hänen mahdollisuuksiaan osallistua yhdenvertaisena jäsenenä yhteiskunnan toimintaan (Laki kotouttamisen edistämisestä 1386/2010). Mestari-Kisälli -mallin avulla voisi olla mahdollista yhdistää maahanmuuttajan kieliopinnot ja työllistyminen.

Tässä selvityksessä oli oletuksena, että työttömän työllistyessä kisälliksi hänelle ei makseta enää asumistukea. Tämä voi olla oletuksena liian vahva. Jos asumistuen maksaminen jatkuu työllistyneelle kisällille Mestari-Kisälli -vaiheen tarkastelujakson ajan ja asumistuki vastaa edelleen Lieksassa (Mestari-Kisälli –mallissa esimerkkikuntana on Lieksa, kappale 5) maksettua keskimääräistä asumistukea, niin valtion nettovaikutuksiin Mestari-Kisälli -vaiheeseen täytyy huomioida asumistukimenoja 2528 €/vuodessa lisää. Mallista syntyy kuitenkin säästöjä valtiolle.

Arvioinnissa pitäisi aina huomioida myös mitä tapahtuu ilman interventiota. Tässä MestariKisälli -mallin tapauksessa ilman interventiota ollaan tilanteessa, jossa työttömälle maksetaan edelleen peruspäivärahaa ja asumistukea. Tässä tilanteessa valtio on pääasiallinen maksaja ja kunta saa verotuloja. Tilanne saattaa kuitenkin olla päinvastainen kunnalle, jos tarkasteluun otettaisiin mukaan myös välillisistä vaikutuksista syntyviä kustannuksia. Tällaisia ovat muun muassa syrjäytymisestä, osaamisen heikentymisestä ja perheelle koituvista seurauksista syntyvät kustannukset, joita ei laskelmissa huomioida. Toinen tilanne ilman interventiota on yrittäjän mallissa tilanne, jossa yrittäjälle ei löydy jatkajaa ja tilanteesta työtön- yrittäjä siirrytään tilanteeseen työtön-eläkeläinen. Tästä valtiolle tulee lisäkustannuksia ja kunnalle lisää verotuloja, mutta hyvin vähän.

Valtiolle työllistämisen vaikutukset ovat ensin pelkkä kustannus, mutta tässä selvityksessä käytetyillä työvoimapoliittisilla toimenpiteillä valtion menot Mestari-Kisällin -mallin aikana ovat pienemmät kuin työttömälle kohdistuvat menot. Asplund (2009) on arvioinut aktiivisen 57

työvoimapolitiikan toimenpiteiden vaikutusten arviointitutkimusten tuloksia ja toteaa että vaikuttavuudessa esiintyy huomattavia eroja johtuen esimerkiksi kohderyhmästä, talouden yleisestä tilanteesta, työllisyystilanteesta sekä toimenpiteiden yhdistelmistä. Tulosten mukaan toimenpiteiden yhdistäminen tehokkaalla tavalla parantaa vaikuttavuutta erityisesti silloin, kun taloudellinen tilanne on epäsuotuisa korkean rakenteellisen työttömyyden tai työvoiman heikkenevän kysynnän aikana. Myös toimenpiteiden tehokkuus paranee, kun ne toteutetaan yhteistyössä työnantajan kanssa ja näin ne ovat osana todellista työelämää. (Asplund 2009b, 90-91.) Mestari-Kisälli -mallissa yhdistetään erilaisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia vahvistetaan toteuttamalla ne yhteistyössä työnantajan kanssa.

Arviointitutkimusten tulokset työvoimapolitiikan toimenpiteiden vaikutuksista tukevat MestariKisälli -mallin käyttöönottoa.

Nuoriin työttömiin kohdistetun ammatillisen työvoimakoulutuksen vaikuttavuustutkimusten mukaan työvoimakoulutus parantaa selvästi osallistujien työnsaanti mahdollisuuksia ja koulutus on myös nostanut nuorten vuosiansioita. Alle 25- vuotiaisiin nuoriin kohdistettu työvoimakoulutus on työllisyysvaikutuksiltaan tehokkaimpia toimenpiteitä. Yksityisen sektorin tukityöllistämisellä on merkittäviä positiivisia työllistymisvaikutuksia, kun taas julkisen sektorin tukityöllistäminen ei tutkimusten mukaan näytä edistävän työttömien työllistymistä.

Oppisopimuskoulutus vaikuttaa erittäin myönteisesti osallistujien työllistymiseen. (Asplund 2009a, 15-16.) Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen vuonna 2009 teettämään työvoimakoulutuksen opiskelijakyselyyn vastasi 2036 sinä vuonna opiskelunsa päättänyttä vastaajaa, vastaajat olivat iältään yli 24 -vuotiaita. Heistä 31,9 %:lla oli koulutuksen päättyessä tiedossa pysyvä tai määräaikainen työpaikka. Työpaikan saaneista 81,3 % arvioi työvoimakoulutuksen vaikuttaneen työpaikan saamiseen joko täysin tai osittain. (Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hankkiman työvoimakoulutuksen opiskelijapalaute v. 2009.)

Yhdellä työllisyyspoliittisella toimenpiteellä voi olla useita vaikutuksia. Tässä selvityksessä on vaikutuksia tarkasteltu vain valtiolle, kunnalle ja sosiaalivakuutuksille kertyvien tulojen ja menojen kautta, eli taloudellisten vaikutusten kautta. Alatalon ym. (2010) julkaisussa toimenpiteiden eri vaikutuksina mainitaan taloudellisten vaikutusten lisäksi ympäristövaikutukset, muut yhteiskunnalliset vaikutukset sekä vaikutukset viranomaisten toimintaan. (Alatalo ym. 2010,26.) Nämä työllistymisen muut kuin taloudelliset vaikutukset on vaikea mitata ja kaikille vaikutuksille ei mittareita edes pystytä laatimaan, mutta kuten useissa muissa julkaisussa on todettu, nämä mittaamattomat vaikutukset ovat pääsääntöisesti positiivisia.

Selvitystä varten toteutettiin Mestari-Kisälli -mallin käyttöönoton kustannuksia ja julkisen talouden vaikutuksia koskevan mallinnuksen lisäksi toteutettavuusselvitys.

Toteutettavuusselvityksessä kartoitettiin paikallisten toimijoiden näkemyksiä Mestari-Kisälli mallin tarpeellisuudesta ja hyödyllisyydestä eri tahoille, mallin käytännön toteuttamisen edellytyksistä sekä mallin kehittämisestä ja vakiinnuttamisesta Pielisen Karjalaan.

58

Toteutettavuusselvityksen perusteella Mestari-Kisälli -malli koetaan hyödylliseksi etenkin yritystoiminnasta luopumassa oleville ja yritystoimintaa aloitteleville sekä nuorille työnhakijoille. Mallin tarpeen ja siitä saatavien hyötyjen taustalla on Pielisen Karjalan työmarkkinatilanne, jossa on runsaasti eläköityviä yrittäjiä ja työntekijöitä sekä samanaikaisesti työttömyyttä. Yrityksille ja etenkin pienille yrityksille on harvoin tarjolla mentorointia tukevia palveluita. Tarvetta olisikin yritystoiminnasta luopumisessa ja yritystoiminnan aloittamisessa tukevien mentorointipalveluiden kehittämiselle. Työpaikoille sopisi hyvin Mestari-Kisälli -malli, jonka avulla saadaan rekrytointien tueksi täsmäkoulutusta ja opastusta uusille työntekijöille.

Selvityksen perusteella Mestari-Kisälli -mallia voitaisiin käyttää hyvin alueen työpaikoilla. Malli sopisi erityisesti tehtäviin, joissa tarvitaan työssä paljon erityisosaamista. Mestari-Kisälli -mallia voidaan hyödyntää hyvin myös kädentaitoja vaativiin tehtäviin perehdyttämisessä. Työpaikoille voitaisiin palkata tyypillisesti kohtalaisesti tai vähän aiempaa ammattiosaamista omaavia uusia työntekijöitä. Mentoroiltavilta edellytetään tulosten mukaan jonkinlaista ammatillista koulutusta, jota voidaan mentoroinnin aikana vahvistaa työpaikkakohtaista osaamista lisäävällä koulutuksella. Haasteellisimpana kohtana Mestari-Kisälli -mallissa pidetään mentorien saamista uusien työntekijöiden ohjaajiksi. Vaikka selvityksen perusteella on työpaikoilla tyypillisimmin ammattiosaavia ja hyvät perehdytystaidot omaavia mentoreita, tarvetta olisi saada vankoille ammattiosaajille lisää perehdytyksessä tarvittavaa osaamista. Asennoituminen ja sitoutuminen sekä taloudellisten kannusteiden vähäisyys vaikeuttavat mallin käyttöönottoa.

Mestari-Kisälli -mallin käyttöön ottamisessa pidetään keskeisenä mentoreiden ja mentoroitavien yhteensaattamista sekä taloudellisia tukia ja kannustimia. Paikalliset asiantuntijat korostivat sekä mentoreiden että mentoroitavien osaamisen kehittämistä.

Mestari-Kisälli -mallin käyttöön ottoa voitaisiin tukea mentoroitaville tarjottavilla joustavilla ja käytännönläheisillä koulutuksilla, joissa korostuisi teoreettisuuden sijasta työpaikan erityistaitojen oppiminen sekä mentoreille tarjottavilla ohjausosaamista lisäävillä koulutuksilla.

Mestari-Kisälli -mallilla voitaisiin edistää erityisesti pienten yritysten tarvitsemia taloudellisia kannustimia, jotka vähentäisivät mentoroinnista aiheutuvia kustannuksia sekä työpaikkoja tukevalla mentorointiverkostolla. Yleisesti tarvetta on mallin yhteiselle kehittämissuunnan selvittämiselle sekä Pielisen Karjalan Mestari-Kisälli –mallin kautta saatavista hyvistä kokemuksista ja taloudellista hyödyistä tiedottamiselle.

Kehittämisehdotukset 1. Pielisen Karjalan alueella olisi tarpeen jatkaa Mestari-Kisälli Kehittämistyöhön tulisi ottaa tiiviisti mukaan alueen yrittäjät, toimistojen sekä aikuiskoulutusorganisaatioiden edustajat. tehtävänä olisi luoda koordinoitu yhteistyöhön perustuva malli, mallia tuotteistettaisiin ja markkinoitaisiin alueella.

-mallin kehittämistä.

ELY-keskusten ja TENäiden toimijoiden jossa Mestari-Kisälli -

2. Mestari-Kisälli –mallia olisi hyödyllistä pilotoida yksityisissä yrityksissä. Tarvetta on etenkin etenkin pienissä yrityksissä sovellettaville sekä yritystoiminnan luopumisesta 59

tukeville mentorointipalveluille. Toisena pilotoinnin kohderyhmänä voisivat olla nuoret ammattikoulutetut tai ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet nuoret.

3. Uusia mentorointia tukevia palveluita voitaisiin kehittää erityisesti yritysluovutusten tueksi. Työntekijöiden mentorointia varten on jo käytettävissä hyviksi havaittuja mentorointia tukevia palveluita kuten lyhyitä työpaikkakohtaisia räätälöityjä koulutuksia ja muita tukipalveluita kuten työhönvalmennusta ja koulutuksen jälkiohjausta.

60

10 LÄHTEET Alatalo, Johanna, Räisänen, Heikki & Tiainen, Pekka 2010. Lainsäädännön työllisyysvaikutusten arviointi ja taloudelliset vaikutukset. TEM-analyysejä 27/2010. Työ- ja elinkeinoministeriö.

Helsinki 2010.

Asplund, Rita 2009a. Työvoimapolitiikan vaikuttavuus Suomen näkökulmasta katsottuna.

Työvoimapoliittinen Aikakauskirja 3/2009 Artikkeleita.

Asplund, Rita 2009b. Työmarkkinoiden toiminnan ja toimivuuden vaikutus työllisyyteen ja työttömyyteen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 40/2009.

Elinkeinopolitiikan mittaristo 2012.

Pohjois-Karjala.

Pohjois-Karjalan http://www.yrittajat.fi/fi-FI/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/elinkeinopolitiikanmittaristo_2012/ . [viitattu 6.5.2013]

Yrittäjät.

Ennakointimalli maakuntasuunnittelun tueksi ”HEMAASU 2030” –hanke 2005. Pohjois-Savon liitto. Kuopio 2005.

Kela. Työssäoloehto. http://www.kela.fi/kenelle_tyossaoloehto. [viitattu 16.5.2013] Kelasto, Yleisen asumistuen saajaruokakunnat ja keskimääräiset tuet 2012. Kelan wwwtilastotietokannat. http://raportit.kela.fi/ibi_apps/WFServlet?IBIF_ex=NIT151AL. Kumppanuudella tuloksiin pk-yrityksissä – OR-BITS. Hyvä perehdytys –opas 2007. Lahden ammattikorkeakoulun julkaisu. Sarja B Oppimateriaalia osa 4.

Laki kotouttamisen edistämisestä 1386/2010. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101386. [viitattu 14.5.2013]

30.12.2010.

Hiltunen, Maija, Nyman, Heidi & Kiviniemi, Marja 2012. Katsaus eläketurvaan vuonna 2011.

Eläketurvan tilastoraportteja 04/2012. Eläketurvakeskus. Helsinki 2012.

Malinen, Petri 2013. Yrittäjien tulot ja verot 2013. Suomen yrittäjät.

Mentorointi. Johdon ja asiantuntijoiden kehitysmenetelmä; mentorointimalli sosiaali- ja terveysalalle 2005–2007.

61

Jobsis

Equal-projektin

Mustonen, Esko & Viitamäki, Heikki 2004. Työmarkkinatuella ansiotyöhön: vaikutukset valtion ja kuntien verotuloihin ja menoihin. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. VATT-muistioita 65.

Helsinki 2004.

Mykrä Tarja 2007. Työpaikkaohjaaja oppimisen edistäjänä – opiskelijan ohjaaminen ja arviointi työpaikalla. Opetusministeriö ja Opetushallitus / Educa-Instituutti, Vammala.

Perkiö-Mäkelä Merja ja Kauppinen Timo (toim.) Työ, terveys ja työssä jatkamisajatukset. Työ ja ihminen, Tutkimusraportti 41. Työterveyslaitos 2012.

Pielisen Karjalan työmarkkinaselvitys 2012. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Joensuu. Julkaisu 157 2012.

Pitkäaikaistyöttömyyden hoitamisesta elinkeinoministeriön raportteja 13/2011.

työvoimavarojen

turvaamiseen,

Työ-

ja

Pitkänen Sari & Lampinen Pauliina. 2011. Kokeiluista vastuunsiirtoon ja yhteiskehittämiseen.

Välke-hankkeen ulkoisen arvioinnin loppuraportti.

Pitkänen Sari, Lampinen Pauliina, Klem Simo, Huotari Kari & Partanen-Salosto Leila 2012. Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien. ESR-välityömarkkinahankkeiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva tutkimus. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 17/2012. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki.

Pitkänen Sari & Lidman Jukka. 2012. Välittämistä ja vaikutuksia Välke-projektista. Selvitys Välkeprojektin palveluiden vaikuttavuudesta.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen hankkiman työvoimakoulutuksen opiskelijapalaute v. 2009. http://www.ely-keskus.fi/fi/tiedotepalvelu/2010/Sivut/Pohjois-KarjalanELYkeskuksenhankkimanty%C3%B6voimakoulutuksenopiskelijapalautev2009.aspx. [viitattu 21.5.2013] Pohjois-Karjalan maakunta-ohjelma 2011-2014. 2010. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Julkaisu 128 2010. Kopijyvä Oy. Jyväskylä 2010.

Rekrytoinnin tuki: http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyonantajat/06_2rekrytoinnin_tuki/index.jsp [viitattu 15.5.2013] Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ati/ati_2012-10-15_uut_002.html.

62

Starttiraha: http://www.mol.fi/mol/fi/04_yrittaminen/05_starttiraha/index.jsp sekä Starttirahalla yrittäjäksi 2013.

TE-palvelut. http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/01_esitteet/starttiraha.pdf. [viitattu 29.4.2013]

Suomen virallinen tilasto ISSN=1796-3737.

Helsinki:

(SVT): Ansiotasoindeksi Tilastokeskus [viitattu:

[verkkojulkaisu].

10.4.2013].

Toppis-koulutukset: http://www.tyollisyysportti.fi/tampere/kehittamishankkeet/valkeprojekti/te-hallinnon-osio/toppis-koulutukset [viitattu 15.5.2013] Työpaikkaohjaajien koulutus 2012. Määräykset ja ohjeet 2012:41. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/143209_Tyopaikkaohjaajan_koulutus_2012.pdf. [viitattu 24.5.2013].

Työttömyystietoja ELY-keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2012. Työ- ja elinkeinoministeriö/Tiedonhallinta. 2013. http://www.tem.fi [viitattu 3.5.2013].

Vaihtovalmennuksen opas (2006). Työministeriön Vaihtovalmennus osana ESRtuotekehityshanketta -projektin (2003–2006) laatima opas Valtiovarainministeriö 2013. http://www.vm.fi/vm/fi/10_verotus/03_elinkeinoverotus/01_yhteisovero/index.jsp [viitattu:

2.5.2013] Varma-Sampo, Evita-mentoroinnin työkirja 2002.

Veronmaksajat. Veroprosentit 2013. http://www.veronmaksajat.fi/omatveroasiat/veroprosentit2013. [viitattu 15.4.2013]

Yhteishankintakoulutus: http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyonantajat/03_yhteishankintakoulutus/index.jsp; [viitattu 15.5.2013] Yrittäjät. TyEL- ja YEL-maksu vuonna 2013. https://www.varma.fi/fi/Yritykset/YrityksenToiminta/MaksutJaTodistukset/maksuprosentit/Pages/Defa ult.aspx http://www.yrittajat.fi. [viitattu: 2.5.2013]

63

Liite Liite 1. Aikaisemmin toteutettujen koulutusten hintoja

Koulutus/palvelu

Koulutusohjelma

Koulutuksen kustannus

TOPPIS-koulutus, työvoimakoulutuksen ja palkkatuetun työn muodostama kokonaisuus

Sosiaali- ja terveysalan osatutkinto; hoito- ja huolenpito 6kk Myynnin osa-ammattitutkinto 7 kk Talotekniikan perustaidot 10 kk Laitoshuoltajan ammattitutkinto 6 kk Kiinteistöpalvelut 9 kk, Joustava työllistymis- ja kouluttautumisväylä vanhus- ja vammaispalvelujen avustaja 11 kk Lähiavustajakoulutus* Asiakaspalveluosaaja* Kiinteistöhoitaja*

45 €/opintopäivä

Täsmä- ja rekrykoulutukset* Muu ammatillinen työvoimakoulutus* Työssäoppimispainotteinen koulutus* Työhönvalmennus** Jälkiohjaus, max 50 tuntia/vuosi*

45 €/opintopäivä 63,44 €/opintopäivä 58,75 €/opintopäivä 87,36 €/opintopäivä 58,75 €/opintopäivä

49 €/päivä 55 €/päivä 58,85 €/päivä 45,98 €/päivä 55,23 €/päivä 68-71 €7päivä 180-693 €/opiskelija 46-85 €/tunti

* kustannuksissa huomioitu vuosi 2012, ** kustannuksissa huomioitu vuosi 2008-2010

64