Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys 2 (13)

SISÄLTÖ 1

TAUSTA JA TAVOITTEET ...................................................................................................................... 3 1.1 1.2

2

Tavoitteet........................................................................................................................................ 3 Menetelmät..................................................................................................................................... 3

HAASTATTELUIDEN JA TYÖPAJAN TULOKSET ............................................................................... 5 2.1 2.2

Yritysten kuljetukset ....................................................................................................................... 5 Yhteistoimintamallit ........................................................................................................................ 6

3

TAVARAKULJETUKSET JA BIOENERGIAN KULJETUKSET ............................................................. 8

4

ESITYS JATKOTOIMENPITEISTÄ ....................................................................................................... 13

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys 3 (13)

1

Tausta ja tavoitteet Maaseutumaisten alueiden yritysten, yleensä mikro- ja pk-yrityksiä, osto- ja myyntikuljetusten logistiikka on usein haasteellista pitkien etäisyyksien ja pienten toimitusmäärien johdosta. Monissa selvityksissä erityisesti elintarvikealan yritykset ja niiden kuljetustarpeet ovat nousseet esiin haasteellisena toimialana. Lisäksi esille ovat nousseet kaupan alan kuljetuksien tehostamistarpeet haja-asutusalueilla. Pkyrityksissä kuljetuksia hoitavat osittain yritykset itse, osittain erityisesti tuotantopanosten hankintaan liittyvät kuljetukset hoituvat valtakunnallisten logistiikkayritysten kautta ja osa kuljetuksista hoituu paikallisten kuljetuspalveluyritysten hoitamana. Kuljetuksia hoitavia yrityksiä on useita ja niiden reitit pahimmillaan risteävät tai toinen suunta ajetaan tyhjänä.

1.1

Tavoitteet Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvityksen tavoitteena oli selvittää Pielisen Karjalan alueen tuotannollisten yritysten, kaupan alan yritysten sekä kuljetusyritysten kiinnostus logistiikkayhteistoiminnan kehittämiseen. Kohderyhmänä olivat erityisesti alueen pienyrittäjät. Tavoitteena oli myös hahmottaa Pielisen Karjalan alueelle yhteistoimintamalleja logistiikan kehittämiseksi ja alueen yritysten kuljetusten turvaamiseksi ja helpottamiseksi. Lisäksi tavoitteena oli tehdä esitys jatkotoimenpiteiksi logistiikan parantamiseksi.

Työn tuloksena syntyi joukko nimettyjä yhteistyöhön halukkaita yrityksiä sekä ehdotus alustavasta toimintamallista, jonka avulla nimetyt yritykset voivat aloittaa yhteistoiminnan.

Selvityksessä käytiin myös läpi Pielisen Karjalaan suunnitteilla olevien kahden bioenergia-alan laitosten kuljetusten vaikutukset alueen liikennevirtoihin ja mahdolliset ongelmakohdat nykyisellä tie- ja rataverkolla.

1.2

Menetelmät Selvitystä varten listattiin joukko Pielisen Karjalan alueen yrityksiä, jotka potentiaalisesti olisivat kiinnostuneita yhteistoiminnasta logistiikan osalta. Yritykset jaettiin viiteen ryhmään: elintarvikeyritykset, metalliyritykset, puutuoteyritykset, vähittäiskaupat sekä kuljetustyritykset. Tavoitteena oli saada jokaisesta ryhmästä yrityksiä mukaan yhteistoiminnan kehittämiseen.

Yhteydenotot yrityksiin tapahtuivat puhelimitse. Yhteydenottoja eri yrityksiin tehtiin noin 70 kappaletta. Aluksi tiedusteltiin yritysten kiinnostusta ja halua lähteä mukaan yhteistoimintaan logistiikan ja kuljetusten kehittämiseksi muiden alueen yritysten kanssa. Jos yritys oli kiinnostunut, sitä haastateltiin tarkemmin. Myös tarkemmat haastattelut suoritettiin puhelimitse.

Tarkemmissa haastatteluissa selvitettiin yritysten logistiset tarpeet: • yritysten toiminnot, tuotanto, tuotteet, raaka-aineet • nykyiset kuljetukset, reitit ja toimintamallit, käytössä olevat logistiikkapalvelut • toimitus- ja hankinta-alueet • kiinnostus ja mahdollisuudet yhteistyöhön ja alustavasti yritykselle parhaiten soveltuvat yhteistoimintamallit • yhteistyöllä saavutettavat edut asiakkaisiin nähden, asiakastarpeet yhteistyölle jne.

Haastatteluiden sekä aiempien selvitysten avulla hahmotettiin erilaisia vaihtoehtoja kuljetusten ja logistiikan yhteistoimintamalleiksi pienyrityksille. Haastatteluiden jälkeen tehtiin yhteenveto yhteistyöstä kiinnostuneiden yritysten perustiedoista logistii-

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys 4 (13) kan yhteistoiminnan aloittamisen mahdollisuuksien kannalta sekä määriteltiin nykyiset kuljetusreitit.

Yhteistoiminnasta kiinnostuneille yrityksille järjestettiin työpaja. Työpajaan kutsuttiin haastateltujen yritysten lisäksi myös muita alueen yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita logistiikan kehittämisestä. Työpajassa keskusteltiin eri toimintamallivaihtoehdoista sekä arvioitiin niiden toimivuutta. Tavoitteena oli löytää paras ja toteutettavissa oleva toimintamalli. Työpajan lopuksi täsmennettiin jatkotoimet sekä sovittiin, miten yhteistoimintaa lähdetään viemään eteenpäin.

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys 5 (13)

2

Haastatteluiden ja työpajan tulokset Selvitystyön aikana oltiin yhteydessä noin 70 eri yritykseen. Varsinaisiin haastatteluihin osallistui 20 yritystä. Haastatelluista yritysten joukossa oli 5 elintarvikeyritystä, 4 metalliyritystä, 4 vähittäiskauppaa, 2 puutuoteyritystä sekä 5 kuljetusliikettä. Monet haastattelusta kieltäytyneistä näkivät kuitenkin hankkeen tärkeänä ja suhtautuivat siis asiaan oli positiivisesti. Näiden yritysten pääasialliset syyt kieltäytymiseen olivat aikaja resurssipula. Lisäksi osa yrityksistä kuului konserniin, jolloin myös kuljetuksiin ja logistiikkaan liittyvät asiat on hoidettu konsernitasolla eikä paikalliselle yhteistyölle ole tarvetta eikä mahdollisuuksia.

Osa kieltäytyneistä ei nähnyt yhteistyön tuovan omalle toiminalle mitään lisäarvoa.

Joissain tapauksissa yhteistyön jopa koettiin ennemminkin sekoittavan omaa toimintaa.

2.1

Yritysten kuljetukset Haastateltujen elintarvikeyritysten raaka-ainevirrat tulevat Pielisen Karjalan alueelle pääsääntöisesti Etelä-Suomesta. Lisäksi raaka-aineita tulee Itä-Suomesta, erityisesti Kuopion suunnalta. Samoin vähittäiskauppoihin saapuvat tavaravirrat tulevat joko Etelä- tai Itä-Suomesta. Haastateltujen metalliyritysten raaka-ainevirrat tulevat pääosin Etelä-Suomesta. Suurimmaksi osaksi sekä elintarvike- että metalliyritysten raaka-aineet sekä kauppoihin tulevat tavarat saapuvat toimittajien toimesta ja toimittajien rahdeilla. Haastatellut yritykset eivät näin ollen hallinnoi saapuvia tavaravirtoja.

Puutuotteiden osalta raaka-ainevirrat sen sijaan keskittyvät lähialueille, toimintasäteen ollessa muutamasta kilometristä noin 150 kilometriin.

Pielisen Karjalan alueelta lähtevien, valmiiden tuotteiden osalta kuljetusvirrat hajaantuvat haastateltujen yritysten osalta laajemmalle. Toiminta-alueena on käytännössä koko maa, vaikkakin suurimmat kuljetusvirrat suuntautuvat Etelä-Suomeen. Tuotteita valmistetaan myös vientiin.

Tuotteita toimitetaan paljon myös lähialueille. Yrityksillä on jonkin verran omaa kuljetuskalustoa. Omaa kalustoa käytetään nimenomaan lähialueille toimitettavien tavaroiden kuljetuksiin.

Monessa haastattelussa esiin nousi ongelma paluukuljetuksista. Paluukuormia ei ole riittävästi, joka aiheuttaa paljon tyhjänä ajamista. Kokonaisuudessaan alueen kuljetusvirrat ovat melko ohuita. Myös yksittäisten yritysten, erityisesti pienten pk-yritysten omat kuljetusmäärät ovat pieniä. Kuljetusmäärien vähäisyydestä, suhteellisen pitkistä etäisyyksistä sekä alueen sijainnista johtuen kuljetuspalveluita (esimerkiksi pikakuljetus) ei aina pystytä tarjoamaan Pielisen Karjalan alueen yritysten toiveiden mukaisesti. Myös itä–länsi-suuntaisten kuljetusten järjestelyissä on haasteita.

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys 6 (13) 2.2

Yhteistoimintamallit Kuljetusten ja logistiikan yhteistoimintaa on tässä selvityksessä tarkastelu erityisesti pk-yritysten näkökulmasta. Seuraavia yhteistoimintamalleja selvityksen aikana käsiteltiin: • • • • • • • •

Alueellinen keskusvarasto Julkinen logistiikkakeskus Yhteiskuljetukset pienterminaaliin, josta operaattori hoitaa jakelun Yhteistoimitukset tiettyyn kohteeseen Yhteiskuljetukset, jossa yksi hoitaa kuljettamisen tai jokainen vuorollaan Kuljetusten yhdisteleminen Kuljetusten yhteishankinta, yhteiskilpailutus Muu hankintayhteistyö

Pielisen Karjalan alueen yritystoiminta on aktiivista. Logistiikan ja kuljetusten osalta yhteistyötä ei tällä hetkellä ole juurikaan. Muuten yhteistyötä alueen yritysten kesken on. Erityisesti alueen metalliyritysten yhteistyö on tiivistä. Metalliyritykset tekevät yhteistyötä paljon muun muassa tuotteiden valmistuksen osalta.

Tiiviimpi logistiikkayhteistyö nähtiin alueella tarpeelliseksi. Pielisen Karjalan alueen yritysten kuljetuksille haasteita luovat pitkät välimatkat ja toiminnan osittainen hajanaisuus. Hyvin toimivan logistiikan avulla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä sekä taataan asiakkaille hyvä palvelutaso. Näin myös alueen yritysten kilpailukyky vahvistuu. Selvityksen aikana voimakkaimmin esille nousivat tarpeet kuljetusten yhdistelemisestä, kuljetuspalveluiden yhteishankinnasta sekä varastointi. Lisäksi esitettiin yksittäisiä tarpeita liittyen muun muassa koulutukseen ja muuhunkin kuin logistiikkaan liittyvään yhteistyöhön.

Yritykset ovat tietoisia, että alueella liikkuu runsaasti erilaisia kuljetuksia edestakaisin eri suuntiin. Kenelläkään ei kuitenkaan ole tällä hetkellä kokonaisnäkemystä alueella liikkuvista kuljetuksista. Esille tuotiinkin tarve kerätä lista kaikista kuljetuspalveluita alueelle tuottavista toimijoista. Tämän jälkeen tulisi kartoittaa mahdollisimman tarkasti kaikki alueella liikkuvat tavaravirrat. Kartoituksen avulla voitaisiin löytää mahdollisuuksia kuljetusten yhdistämiseen.

Haastatteluissa tuotiin esille myös se, että esimerkiksi leipomotuotteita kuljetetaan kauppoihin jokaisen tuottajan toimesta erikseen. Tämä on tehotonta sekä tuottajille, mutta myös kaupoille, jotka joutuvat vastaanottamaan usean eri kuorman peräjälkeen. Panimoteollisuus on jo yhdistänyt kuljetuksiaan ja juomia tuodaan kauppaan yhdessä autossa. Myös leipomotuotteiden yhteisjakelua tulisi miettiä.

Kuljetuspalveluiden yhteishankinta nousi esille useammassa haastattelussa potentiaalisena yhteistyömuotona. Tällä hetkellä jokainen neuvottelee kuljetussopimuksensa yksin. Yritysten kannalta parempi vaihtoehto olisi koota kuljetukset reiteittäin ja kilpailuttaa ne yhdessä. Näin rahtineuvotteluihin saataisiin tehokkuutta ja samalla alueen kuljetuksia tehostettua sekä turhaa tyhjänä ajamista vähennettyä.

Yhtenä vaihtoehtona esiin nousi malli, jossa paikallinen kuljetusyrittäjä keräisi kuljetuksia lähialueelta (n. 100 km säde) ja toimittaisi Kuopioon tai Joensuuhun keskusliikkeiden runkokuljetuksiin. Malli nousi esiin ennen kaikkea elintarvikealan yritysten kuljetuksissa. Mallilla tavoiteltaisiin sekä kustannussäästöjä että joustavampaa toimintaa. Kuorma-autojen tavaratilat on mahdollista jakaa eri lämpötilaisiin osioihin, joten erilaisten lastien yhdistäminen samaan autoon pitäisi olla myös mahdollista. Myös kuljetusten yhdistäminen ja paluukuljetusten hyödyntäminen toimialarajojen yli, reunaehdot toki huomioiden, nostettiin esiin.

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys 7 (13)

Kuljetusten osalta nostettiin esille mahdollisuus luoda yhteinen tietojärjestelmä, jonka kautta alueen kuljetuksia voitaisiin tehostaa. Alueen yritykset ilmoittaisivat järjestelmään kuljetustarpeensa (mitä, mihin ja milloin). Kuljetusliikkeet puolestaan näkisivät tarpeet ja voisivat mahdollisuuksiensa mukaan tarjota kuljetuspalvelua kyseiselle lähetykselle. Järjestelmän avulla kuljetukset tehostuvat ja kustannussäästöt olisivat mahdollisia.

Varastoinnin osalta esiin nousi mahdollisuus luoda metalliyrityksille yhteinen alueellinen raaka-ainevarasto, terästukku, kauppavarasto tai muu vastaava järjestely, jonka avulla alueelle saapuvat raaka-ainevirrat voitaisiin yhdistää ja säästää kustannuksissa. Varastoinnin osalta esiin nousi myös varastointitilan puute.

Varastointitilan lisäksi esille nousivat puutteet myös mahdollisten uusien teollisuustoimijoiden toimitiloista. Alueen kilpailukyvyn ja kasvun edellytyksenä on, että uusille toimijoille on tarjolla houkuttelevia toimintamahdollisuuksia. Tulevaisuuteen tulisi varautua maankäytönsuunnittelussa teollisuuden tarpeet sekä logistiset näkökohdat huomioiden.

Esille nousi myös tarve tahosta, joka koordinoisi yhteistyötä. On kuitenkin tärkeää, että yritystoimijat ovat itse mukana suunnittelemassa yhteistyötä. Näin yhteistyöstä muodostuu yritysten todellisia tarpeita vastaava ja oikeasti toteutettavissa oleva toimintatapa.

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys 8 (13)

3

Tavarakuljetukset ja bioenergian kuljetukset Pielisen Karjalassa on runsaat metsävarannot ja biotalous on alueen strategisia painopisteitä. Alan toimijat näkevätkin alueen houkuttelevana sijoittumispaikkana, ja Pielisen Karjalaan on suunnitteilla kaksi biojalostamoa: Nurmeksen biohiiltämö ja Lieksan pyrolyysilaitos. Toteutuessaan näiden laitosten kuljetustarpeet tulevat olemaan suuria niin maanteillä kuin myös raideliikenteessä.

Seuraavissa kuvissa (Kuva 1, Kuva 2 ja Kuva 3) on esitetty Pielisen Karjalan alueen tie- ja rautatiekuljetukset vuosilta 2007–2009 sekä 2009–2012. Lisäksi vuosilta 2007– 2009 on esitetty raakapuun ja puupolttoaineiden tiekuljetukset. Raakapuun ja puupolttoeineiden tiekuljetukset on esitetty ainoastaan vuosilta 2007-2009, koska vuoden 2009 jälkeen ei ole saatavilla tavararyhmittäisiä tilastotietoja. Rautatiekuljetuksista ei tavararyhmittäistä aineistoa ole saatavilla.

Aineistona kuvissa on tiekuljetusten osalta käytetty Tilastokeskuksen Suomen virallisen tilaston Tieliikenteen tavarankuljetukset -tilastoja. Tämä aineisto on kerätty otostutkimuksina, joissa kuorma-auton haltijat keräsivät tiedot mm. kuljetetusta lastista sekä kuljetuksen lähtö- ja määräpaikoista. Tavaratonnit (1000 tonnia vuodessa) on esitetty yhdistelmäaineistoina vuosien 2007–2009 keskiarvona ja vuosien 2009–2012 keskiarvona. Rautatieliikenteen osalta aineistona on käytetty Liikenneviraston Tavaraliikenteen kuljetusvirrat vuosina 2007–2012 -kartoilla esitettyjä rataosittaisia kutakin rataosaa pitkin kuljetettuja nettotonneja (1000 tonnia vuodessa).

Valtimo

Nurmes

Lieksa Juuka

Kuva 1

Tie- ja rautatiekuljetukset Pielisen Karjalan alueella 2007–2009

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys 9 (13)

Valtimo

Nurmes

Lieksa Juuka

Kuva 2

Tie- ja rautatiekuljetukset Pielisen Karjalan alueella vuosina 2009–2012

Valtimo

Nurmes

Lieksa Juuka

Kuva 3

Raakapuun ja puupolttoaineen tiekuljetukset Pielisen Karjalan alueella

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys 10 (13)

Tavarakuljetusten määrä on Pielisen Karjalan alueella kasvanut 2000-luvulla. Kuljetusmäärien kasvu on näkynyt päätie- ja päärataverkolla (Kuva 1 ja Kuva 2). Määrät ovat vähentyneet ainoastaan Lieksasta etelään kantatietä 73. Tämän johtunee osittain Uimaharjun sellutehtaan tuotannon katkoksesta vuonna 2009. Erityisesti alueen sisäisissä tavarakuljetuksissa kuljetusmäärät vaihtelevat vuositasolla mm. raakapuun, turpeen ja maa-ainesten vuosittaisten kuljetusmäärien muutoksista johtuen.

Nurmeksen biojalostamo Feedstock Optimum Oy on suunnitellut biojalostamoa Suomeen ja pitänyt Nurmesta potentiaalisena sijoittumispaikkana. Jalostamo sijoittuisi Känkkäälän tontille Pitkämäen teollisuusalueelle. Känkkäälään on suunnitteilla myös bioterminaalialue, joka palvelisi uutta jalostamoa sekä muuta Pielisen Karjalan alueen biojalostus toimintaa.

Terminaalihankkeen takana on Nurmeksen kaupunki yhdessä Karjalan Metsä ja Energia Oy:n kanssa.

Jalostamon alustavat investointikustannukset ovat 19,1 miljoonaa euroa. Tässä laajuudessa jalostamo valmistaisi 100 000 tonnia biohiiltä ja 90 000 tonnia biseliä (puuöljyä) vuodessa. Tämän määrän valmistukseen tarvitaan raaka-aineeksi 325 000 tonnia uunikuivaa puumassaa eli 650 000 tonnia hakkuutuoretta puuta eli noin 770– 880 000 k-m3 puumassaa. Pohjois-Karjalasta on hankittavissa puuta jalostamolle 300 000 k-m3, josta Pielisen Karjalan osuus voisi olla 150 000 k-m3. Pohjois-Savosta voitaisiin puuta toimittaa 50 000–150 000 km3 ja Kainuun puuntoimituksen potentiaali on 400 000 k-m3. Tämän lisäksi puuta voitaisiin tuoda myös Venäjältä lähinnä Kostamuksen ja Ruunaanjärven Venäjän puoleisilta alueilta Lieksan Inarin tilapäisen rajanylityspaikan kautta.

Raaka-aineet voitaisiin toimittaa maantie-, rautatie- sekä aluskuljetuksina Nurmekseen. Juna- ja aluskuljetukset ovat kilpailukykyisiä pitkillä, yli 150 km kuljetusmatkoilla ja edellyttävät tarkoituksenmukaisia terminaaleja metsäpolttoaineen varastointiin, käsittelyyn, kuormaukseen sekä kuorman purkuun. Nurmekseen vesitse raaka-aineet kuljetettaisiin Ritoniemen satamaan, josta jatkokuljetus jalostamoon tapahtuisi maanteitse. Rautatiekuljetukset puolestaan toimitettaisiin Porokylän kuormauspaikalle, josta jatkokuljetus jalostamoon tapahtuisi niin ikään maanteitse. Esillä on ollut myös pistoraiteen rakentaminen jalostamoon, jolloin rautatiekuljetukset tapahtuisivat suoraan jalostamoon. Lopputuotteiden kuljetukset voitaisiin hoitaa maanteitse tai rautatiekuljetuksina. Rautateitä hyödynnettäessä lopputuotteet kuljetettaisiin ensin maanteitse Porokylän kuormauspaikalle, jossa tuotteet siirrettäisiin rautateille. Jos pistoraide rakennettaisiin, tuotteet lastataan junaan suoraan jalostamon alueella.

Lieksan pyrolyysilaitos Green Fuel Nordic Oy on suunnitellut pyrolyysilaitosta Lieksan Kevätniemeen. Laitos tuottaisi vuodessa noin 100 000 tonnia pyrolyysiöljyä. Tämän määrän valmistamiseen tarvitaan 350 000 k-m3 puuraaka-ainetta. Pielisen Karjalassa on kolme suurta sahaa, joiden sivuvirtoja laitos voisi hyödyntää raaka-aineena. Vapon tehtaat Nurmeksessa ja Lieksassa synnyttävät molemmat noin 200 000 k-m3 sivuvirtoja. Samoin Anaikan tehdas Lieksassa synnyttää sivuvirtoja noin 200 000 k-m3 vuodessa. Lähin seuraava vaihtoehto on Kuhmossa, Kuhmo Oy, joka tuottaa vuodessa sivuvirtoja 400 000 k-m3.

Tämän lisäksi Pielisen Karjalan alueella olisi mahdollista ostaa energia- ja kuitupuuta.

Tarvittaessa raaka-aineita voidaan hankkia Pielisen Karjalan ulkopuolelta sekä Venäjältä.

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys 11 (13) Haasteet tieverkolla Suurin osa jalostamoiden läheisyydessä tapahtuvasta liikenteestä tulee todennäköisesti olemaan maantiekuljetuksia. Pielisen Karjalan alueen kannalta uudet kuljetusvirtamäärät ovat merkittäviä molempien laitosten toteutuessa. Pelkästään tiekuljetuksina näiden määrien kuljettaminen tarkoittaisi yli sadan ajoneuvoyhdistelmän päivittäistä lisäystä tieverkolle.

Nurmeksen biojalostamo: Saapuva – 650 000 tonnia vuodessa Lähtevä – 190 000 tonnia vuodessa

Lieksan pyrolyysilaitos: Saapuva – 300 000 tonnia vuodessa Lähtevä – 100 000 tonnia vuodessa

Molempien laitosten toiminnan kannalta sujuva ja katkeamaton raaka-ainevirta on oleellinen asia. Raaka-aineet sijaitsevat pääsääntöisesti alemman tieverkon ja yksityisteiden varsilla. Pientiestön hoito ja kunnossapito on tästä johtuen laitoksille tärkeää. Liikennöitävyyden kannalta tärkeiden tieosuuksien mahdolliset ongelmakohdat tulee hoitaa kuntoon mahdollisimman tehokkaasti. Myös liikennöinnin varmistaminen yksityistiestöllä on tärkeää.

Tällä hetkellä tiestön kunto Pielisen Karjalan alueella on kohtuullinen nykyisille liikennemäärille. Jos määrärahoja kuitenkin edelleen vähennetään, on vaarana tieverkon kunnon heikkeneminen niin, että kuljetusten palvelutaso heikkenee oleellisesti.

Huonokuntoiset tiet asettavat haasteita kalustolle. Uusien voimaantulleiden painorajoitusten myötä tiet joutuvat entistä kovemmalle rasitukselle. Uudet painorajoitukset on huomioitava myös siltojen kantavuuksissa. Pielisen Karjalan alueella tällaisia siltoja ovat Kuikanpuron silta Nurmeksessa, Koskenkorvan ja Huutojoen sillat Juuassa, Siikajoen, Vuonisjärven, Löpönsalmen ja Viitakosken sillat Lieksassa sekä Mäntylän silta Valtimolla. Siltojen osalta haasteita aiheuttaa myös suurimman sallitun korkeuden nosto. Matalat sillat joudutaan jatkossa kiertämään. Tällaisia on mm. Nurmeksessa Rautatiesillan alitus.

Jalostamoiden lopputuotteiden kuljetusten osalta alueella ei tällä hetkellä ole ongelmia tieverkolla. Suurimmat kuljetusvirrat suuntautuvat Etelä-Suomeen valtatietä 6 pitkin. Nurmeksessa Pitkämäen teollisuusalueelta on suora yhteys kantatielle 75 ja edelleen valtatielle 6. Höljäkästä on hyvät yhteydet kantatielle 73. Samoin Lieksassa Kevätniemen alueelta on hyvät yhteydet kantatielle 73 ja sitä pitkin edelleen Pohjois-, Länsi- ja Etelä-Suomeen.

Kuljetusmäärien kasvu nykyisistä määristä moninkertaisiksi on kuitenkin haaste alueen tieverkolle. Laitosten kannalta on luonnollisesti tärkeää, että tulevaisuudessa seudun pääteillä ja saavutettavuuden kannalta keskeisillä yhteysväleillä tieverkonkunto pysyy jatkossakin hyvätasoisena. Liikennemäärien kasvu ja samanaikainen kunnossapidon heikentyminen olisi erittäin huono yhdistelmä alueen kehittymisen kannalta.

Haasteet rautateillä Pielisen Karjalan rautatieyhteydet ovat kohtuullisen hyvät. Pohjoisen suuntaan Porokylä–Vuokatti-rataosuus kaipaisi perusparannusta. Lisäksi Nurmes–Uimaharju– Joensuu-rataosuus on sähköistämätön. Muuten yhteydet ovat toimivat eikä kapasiteetin puolesta pullonkauloja ole. Ratakapasiteettia voitaisiin hyödyntää entistä enemmän.

Rautatiekuljetuksia on Pielisen Karjalassa tällä hetkellä jonkin verran (Kuva 1 ja Kuva 2). Tällä hetkellä suurimmat kuljetusvirrat muodostuvat raakapuukuljetuksista. Nur-

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys 12 (13) meksen Porokylässä sekä Lieksassa sijaitsevat raakapuun kuormauspaikat, jotka tulevat säilymään myös tulevaisuudessa. Lieksan kuormauspaikan osalta kehittämistarpeita ei ole todettu. Porokylän kuormauspaikalla tulisi kuormausraidetta pidentää sekä varastoaluetta laajentaa.

Rautatiekuljetusten hyödyntämisessä ratkaisevaa on rautatiekuljetusten kilpailukyky suhteessa maantiekuljetuksiin. Riittävän pitkien etäisyyksien päästä (yleensä vähintään 150 kilometriä) junakuljetukset voivat olla kustannustehokkaampia. Suunniteltujen laitosten osalta junakuljetukset olisivat raaka-ainekuljetuksia eli jalostamoille tulevia raakapuukuljetuksia. Jalostamojen läheisyydessä ei ole riittäviä varastointialueita, jotta myös valmiiden tuotteiden kuljetuksissa voitaisiin rautatiekuljetuksia hyödyntää.

Laitosten lopulliset toimintamallit ja tuotantomäärät määrittävät rautatiekuljetusten hyödyntämismahdollisuudet ja mm. pistoraiteiden rakentamisen tarpeet.

Suurimmat haasteet rautatiekuljetusten toiminnalle muodostavat operaattoreiden toiminta. Laitosten kannalta tärkeintä on löytää palveluntuottaja, joka pystyy tarjoamaan kilpailukykyisiä ja yritysten tarpeita vastaavia rautatiekuljetuspalveluita.

Pielisen Karjalan logistiikkaesiselvitys 13 (13)

4

Esitys jatkotoimenpiteistä Selvityksen aikana tuli hyvin esille se, että yhteistyöhön logistiikan ja kuljetusten osalta on sekä tarvetta että kiinnostusta alueen yritysten keskuudessa. Selvityksen aikana seuraavat yhteistyömuodot nousivat esille: -

Kuljetusvirtakartoitus  kuljetusten yhdistäminen Leipomotuotteiden yhteisjakelu (mm. kauppoihin) Kuljetuspalveluiden yhteishankinta/ yhteiskilpailutukset Tietoportaali, joka mahdollistaa kuljetusten hoitamisen tehokkaasti Yhteisvarastointi

Yrityksiä eniten kiinnostavat mahdollisuudet liittyivät kuljetusten yhdistämiseen sekä yhteiskuljetuksiin. Seuraavat toimenpiteet tulisi toteuttaa, jotta yhteistoimintaa saadaan alueella edistettyä.

1. Jatketaan vuoden 2014 alusta syvempiä keskusteluita alueen elintarvikeyritysten kesken yhteiskuljetuksen järjestämiseksi. Perustetaan hanke, jonka vetäjänä toimii Pielisen Karjalan Kehittämisyhtiö. Hankkeelle nimetään koordinaattori, joka koordinoi keskusteluita ja valmisteluita.  yhteistoimintamalli: paikallinen kuljetusyrittäjä toimitusten kerääjänä  selvitettävä: toimintaan sitoutuvat yritykset ja niiden kuljetusvirrat  toimintaasteen laajuus, toiminnan kannattavuus Aluksi keskitytään elintarvikealan yritysten toiminnan kehittämiseen. Jatkossa samaa mallia voidaan hyödyntää myös muiden alojen yritysten kanssa.

2. Tehdään tarkka kartoitus siitä, mitä tavaroita ja miten paljon alueella liikkuu, mistä ja minne tavarat liikkuvat. Samassa yhteydessä kartoitetaan kaikki alueella toimivat kuljetuspalveluita tarjoavat yritykset, kerätään tiedot yhteen ja toimitetaan alueen kuljetuspalveluja tarvitseville yrityksille.

3. Rakennetaan tietoportaali, jonka avulla alueen yritykset voisivat tarjota tavaroitaan kuljetettavaksi ja kuljetusliikkeet puolestaan tarjota kuljetuspalveluita alueen yrityksille. Järjestelmän avulla alueen kuljetustarpeet olisivat reaaliaikaisesti näkyvissä ja tavaravirtoja voitaisiin optimoida päivittäisten kuljetustarpeiden osalta.

On tärkeää, että itse toimijat ovat mukana yhteistyötä suunnittelemassa. Näin yhteistyöstä muodostuu yritysten todellisia tarpeita vastaava ja oikeasti toteutettavissa oleva toimintatapa.