PIKES-uutiset 2/2013

Yleisö äänesti Vuoden 2013 Pielisen Karjalan Kasvuasenneyritykseksi Porokylän Leipomo Oy:n.

Kuva: Foto-Laser

uutiset 2/2013

ASIAKKAIDEN ASIALLA PIKES Oy:n asiakasmäärä näyttää vakiintuvan vajaan 400 tienoille vuositasolla. Se kertoo siitä, että tarjoamillemme yritysneuvontapalveluille on tarvetta. Tärkein tehtävämme onkin tuottaa asiakkaillemme sellaisia palveluja, joista he saavat konkreettista apua ja hyötyä omaan liiketoimintansa suunnitteluun tai kehittämiseen.

Tänä vuonna Pielisen Karjalaan on jo perustettu uusia yrityksiä lähes 50 kpl. Me PIKES Oy:ssä olemme pyrkineet petraamaan omaa suoritustamme erityisesti aktiivisessa yhteydenottamisessa yrityksiin ja yrittäjiin päin.

Yksi hyvä keino tähän ovat erilaiset aktivointija kehittämistilaisuudet, joita oli jo kesäkuun loppuun mennessä järjestetty toimestamme kaikkiaan lähes 150 kpl ja osallistujia niissä oli yli 1600. Sen sijaan erityisesti investointihakemuksia kertyy tänä vuonna alueeltamme vähemmän kuin viime vuonna.

Taloudellisesti epävarma toimintaympäristö on siirtänyt monia hankkeita. Ilahduttavaa kuitenkin on, että investointihakemusten määrä on kasvanut loppuvuonna.

Haluan tässä yhteydessä muistuttaa, että ensi vuoden heinäkuussa alkaa uusi yritysrahoituskausi ja samalla tulee voimaan myös uusi yritystukilaki. Tästä asiasta löytyy lisätietoa Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yritysasiantuntijoiden kirjoittamasta artikkelista tästä samasta julkaisusta (sivut 14-15).

Tämän vuoden aikana on valmisteltu uutta seudullista elinkeinostrategiaa vuosille 2014-2017. Tällä hetkellä tehdään vielä vii-

2

PIKES-uutiset 2/2013

meisiä hienosäätöjä sisältöön ennen julkaisua. Tässä vaiheessa on hyvä hetki kiittää kaikkia, jotka ovat olleet valmiita antamaan omaa aikaansa ja näkemyksiään käyttöömme. Toivon, että voimme jatkaa yhteistyötä myös strategian käytäntöön toteuttamisessa.

suunnitteluista tilaisuuksista ensi vuodelle mm. yrityksen myyntikuntoon laittamisesta, Venäjän markkinoista, erilaisista messutapahtumista Venäjällä. PIKES Oy:n alkutaipaleella olemme kuulemma saaneet paljon konkreettisia hankeideoitakin, tämä olisi toivottavaa edelleenkin. Olkaa siis rohkeasti yhteydessä suoraan allekirjoittaneeseen tai Ottakaa yhteyttä ja kertokaa toiveistanne kehen tahansa meistä PIKES Oy:ssä! kehittämistyötä tai palvelujamme koskien.

Toiveita voi esittää myös siitä, millaisista ai- Minna Heikkinen, toimitusjohtaja healueista olisi tarpeellista järjestää info- Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES tilaisuuksia. Tässä julkaisussa on tietoa jo minna.heikkinen@pikes.fi / 050 599 4326

Sisältö • Asiakkaiden asialla. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2-3 • Uusi yritystukilaki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14-15 • Uusi SeutUra -pojekti 2011-2013 . . . . . . . . . . . . 4-6 • Yrityksen omistajanvaihdos . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15 • Pielisen Karjalan VI Tulevaisuusfoorumi . . . . . . . 7 • Kasvun haasteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .16-17 • Young People for Young People -hanke . . . . 8-11 • Turvakorttikoulutuksia Pielisen Karjalassa. . . .18 • Pielisen Karjalan energiaselvitys . . . . . . . . . .12-13 • Vuoden 2013 asiakaspalvelija äänestys . . . . . . 18 • HYMY 2008-2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 • Tapahtumia 2014 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

3

UUSI SEUTURA -PROJEKTI 2011–2013: Uudet seututyömallit äkillisestä väestörakennemuutoksesta johtuvien työvoimaongelmien ratkaisussa Vuoden loppuun päättyvän Uusi SeutUra -projektin tavoitteena oli löytää ratkaisuja Pielisen Karjalan aluetta kohtaavaan työvoiman ikärakennemuutokseen. Lähtöoletuksena oli ajatus, että osa-aikatöitä yhdistämällä saadaan yhden henkilön työpanos paremmin hyötykäyttöön, jolloin kyseisen henkilön ansiotaso paranee ja sitä kautta tarve sosiaalitukiin vähenee. Sitoutuminen seutuun lujittuu paremman työllistymisen ansioista, kun henkilön ei tarvitse lähteä etsimään kokoaikaista työtä muualta. Myös aluetalous hyötyy työntekijän paremman veronmaksukyvyn ansiosta.

Projektin tuloksena huomattiin, että aluetalouden kannalta tavoiteltava asia ei näyttäydy yksilötasolla samanlaisena. Osa-aikatöiden yhdistäminen osoittautui haasteelliseksi erilaisten syiden vuoksi, joita olivat mm. asenteet, työpaikkojen vähäinen kokonaismäärä, omavaraisuus, edulliset asumiskustannukset (vähemmälläkin tulee toimeen) ja tekemistä riittää vaikka töitä ei olisikaan koko vuodeksi.

4

Suurten ikäluokkien ikääntyessä ja jäädessä eläkkeelle herää kysymys, löytyykö uusia työntekijöitä eläköityvien tilalle?

Tähän demografiseen haasteeseen on projektin tavoitteena ollut löytää vastauksia mm. osa-aikatöitä yhdistämällä.

Uusi Seutura –projektissa lähdettiin kokeilemaan muita keinoja, joilla vastataan tuleviin ikärakennehaasteisiin. Projektissa kehitettiin palveluita ja malleja, joista osaa päästiin kokeilemaan käytännössä ja osa on sellaisia, joita voidaan hyödyntää tulevaisuudessa.

PIKES-uutiset 2/2013

Projektissa kehitettyjä palveluita ja malleja:

• Yrittäjäksi! -työvoimakoulutus, joustavasti toteutettu koulutus kehitettiin vastaamaan mm. suoraan palkkatyöstä yrittäjiksi siirtyvien henkilöiden koulutustarvetta.

• Työnantajien taholta tuli esille myös useita pieniä koulutustarpeita, joihin palvelun löytyminen koettiin usein hankalaksi.

Tähän tarpeeseen vastaamaan järjestettiin projektin puitteissa lyhytkestoisia koulutuksia esim. sosiaalisen median hyödyntämiseen markkinoinnissa sekä valmennustyyppistä koulutusta omistajanvaihdoksiin.

• Uratori-tapahtumat vuonna 2012 Lieksassa ja vuonna 2013 Nurmeksessa. Muita projektin järjestämiä tapahtumia oli mm. Pielisen Karjalan Tulevaisuusfoorumi ”Juuret ja Siivet” vuonna 2013 Valtimolla.

• Mestari-Kisälli -malli, jossa ajatuksena on hyödyntää työelämästä poissiirtyvien ”mestareiden” osaamista uusien työntekijöiden ja yrittäjien perehdyttämiseen ja samalla helpottaa eläkkeelle siirtymässä olevan henkilön työmäärää hänen käyttäessään osan työajastaan ”kisällien” ohjaamiseen. Mestari-Kisälli -mallia voisi käyttää hyödyksi sekä yritysten sukupolvenvaihdoksissa että uusien työntekijöiden perehdyttämisessä.

Mallin tavoitteena on helpottaa sekä työelämään että eläkkeelle siirtymistä.

• 4H- järjestöjen kanssa yhdessä toteutetulla Pesti&Bisnes -pilotilla selvitettiin yritysten ja kotitalouksien halukkuutta tarjota lyhyitä työpestejä nuorille sekä nuorten kiinnostusta keikkatöihin. Pilotin kautta työnantajat pystyivät palkkaamaan nuoria helposti lyhytaikaisiin työsuhteisiin, kun palkanmaksu oli tehty mahdollisimman vaivattomaksi yhden laskun periaatteella.

5

Vuoden 2013 aikana projektissa panostettiin erityisesti nuorisonäkökulmaan. Nuorten parempi huomioiminen lähti siitä huomiosta, että samaan aikaan väestön ikääntyessä ja nuorten ikäluokkien pienentyessä suuri osa alueen nuorista suuntaa muualle opiskelemaan ja töihin. Nuorilta itseltään on tullut viestiä, että seutukunta kiinnostaa asuinpaikkana, mutta tärkein asuinpaikan valintaan vaikuttava tekijä on työpaikan löytyminen.

Tiina Köngäs-Siira ja Mainos- ja muotoilutoimisto Aamu&Virkku Ky:n Minna Kähkönen kotakahvien äärellä Nurmeksen torilla Yrittäjän päivänä 5.9.2013. Kuva: Anne Kokkonen •

Uusi SeutUra -hankkeen loppuraportti

•

Vahvat Klusterit (loppuraportin liite)

•

Mestari - Kisälli -malli

6

Johtopäätöksenä voidaan sekä nuorten että aikuisten osalta todeta, että paikallistalouden ja kohderyhmän intressit kohtaavat parhaiten joustavien, paikallisten ”urien”, koulutusten ja yrittäjyysmallien kautta. Nuorten näkökulmasta tämä tarkoittaa nuorisoyrittäjyyden edistämistä sekä vahvaa viestiä nuorille siitä, että pienikin työpesti kannattaa.

Työtä lyhyiden työpestien ja osa-aikaisuuksien markkinoimiseksi kannattaa jatkaa. Keskeistä on myös yrittäjyysilmapiiriin vaikuttaminen yleensä.

Tiina Köngäs-Siira, projektipäällikkö Uusi SeutUra -projekti tiina.kongas-siira@pikes.fi / 040 687 5531 Anna Kähkönen Uusi SeutUra -projekti Young People For Young People anna.kahkonen@pikes.fi / 040 524 8483

PIKES-uutiset 2/2013

Pielisen Karjalan VI Tulevaisuusfoorumi ”jUURET JA sIIVET” 6.11.2013 ValtimotaloLLa ”JUURET JA SIIVET” - tositarinoita yrittäjyydestä -tapahtuma esitteli yrittäjyyden asennetta, rohkeutta tavoitella unelmiaan ja kotiseudun merkitystä yrittäjyydelle monelta kantilta. Kuulijoita paikalla oli lähes 150.

itää olla” p ia m l e n ”U ” oppiminen ä l l ä m e k e ”T ” rittäminen y nsa” ä s s e d h ”Y ä ja ideaa s n e e s it n aa ”Uskoa om n” n tekemine u t ju n a m ”O ” heittäytyä a a t l a k s ” ”U , mitä teet ä n ii s s a r ”Ole pa ”Asenne ”

Pielisen Karjalan kuudennessa Tulevaisuusfoorumissa sekä esiintyjien että panelistien ja yleisön puheenvuorossa nostettiin esille uskominen omiin unelmiin. Sekä omat että yhteisön, niin läheisten kuin pankin rahoituksesta vastaavien työntekijöiden kommentit ja asenne vaikuttavat, jolloin usko Kun on unelma ja usko sen toteutumiseen, omaan itseen ja omaan ideaan korostuu: ole asioilla on tapana järjestyä – tarvitaan unelma, usko itseen ja asennetta! paras siinä mitä teet!

Oman jutun löytäminen vaatii usein uskalRitva Kurkinen, hanketyöntekijä lusta heittäytyä, jolloin ystävät ovat tärkeiUusi SeutUra -projekti tä. Tärkeitä ovat myös yhteistyökumppanit, ritva.kurkinen@pikes.fi / 040 184 0431 mm. yritysneuvonta auttaa vaihtoehtojen pohdinnassa ja eteenpäin viitoittamisessa. • Juuret ja Siivet -tulevaisuusfoorumin aineistot

Tulevaisuusfoorumin 6.11.2013 panelistit Valtimotalolla.

Kuva: Foto-Laser 7

Kuva: BigStockPhoto

Young People for Young People -hanke Nuorisonäkökulmaa ikärakennemuutoshaasteisiin Osallistuva, yhteisistä asioista kiinnostunut ja vastuuta kantava nuori on seudun etu. Mutta kuinka ikääntyvät paikkakunnat voivat houkutella nuoriaan?

Young People for Young People -hankeella tuotiin nuorisonäkökulmaa ikärakennemuutoshaasteiden ratkaisuun. Työn lähtökohtana oli se negatiivinen kierre, joka syntyy ikärakennemuutoksesta ja jota nuorten pois8

muutto vauhdittaa. Pienten kuntien tulevaisuuden uhkakuvana siintää ”viimeinen lähtijä sammuttaa valot” -tyyppinen metafora, jossa työt jäävät vaille tekijää, verokertymä pienenee, järjestötoiminta kuihtuu, palveluita karsitaan ja yhteisvaikutuksena koko seudun elinvoimaisuus hiipuu. Haaste on mittaluokaltaan yleiseurooppalainen, väestön ikääntymisessä Suomi on edelläkävijä Euroopassa.

PIKES-uutiset 2/2013

Nuorisolähtöistä seutukehittämistyötä tehtiin yhteiskunnallisessa käymistilassa; finanssikriisin elinkeinoelämää lamauttavassa ilmapiirissä, kunta- ja palvelurakenneuudistusten levottomuudessa, järjestökentän kriisissä sekä kasvavan nuorisotyöttömyyden ja kansalaisten heikon osallistumisaktiivisuuden todellisuudessa. Nuoriin liittyvää työtä taustoitti vahvasti myös laajamittainen ja monisyinen syrjäytymiskeskustelu.

Idea hankkeesta periytyi ylisukupolvisesti EU:ssa palkitun Older People for Older People -projektin vertaistoiminannasta, jossa kohderyhmä aktivoidaan ratkomaan oman ikäryhmänsä arjen ja tulevaisuuden haasteita. Young People for Young People -hankkeen lähtökohta nuorten kuuleminen ja -aktiivisuuden tukeminen on tärkeä.

Työ perustui nuorten kuulemiseen, yhdessä nuorten kanssa tekemiseen ja sukupolvien rajat ylittävään toimintaan.

Voiko siipiään levittää katkomatta juuriaan?

Nuorten kotiseutuunsa kiinnittymistä hahmoteltiin kuminauha-vertauksella. On seudun etu pitää kiinni maailmalle lehahtavista nuoristaan ja toivottaa heidät, korkeasti koulutettuna ja kokemusten myötä avartu-

nein katsein, tervetulleeksi takaisin kotiseudulleen. Tutkimusten mukaan lapsuudessa ja nuoruudessa muodostuva muistijälki kotiseudusta vaikuttaa vahvasti paluumuuttohalukkuuteen. Muistijäljessä kysymys on kotiseudulla hankituista kokemuksista. Maailmassa, jossa välimatkat ovat teknologian kehityksen myötä kutistuneet ja työn tekeminen ja siihen liittyvät merkitykset ovat muuttuneet, myös ryhmiin, tekemiseen tai paikkaan sitoutuminen sekä osallistuminen yleensä ovat muuttuneet. Kolmen hankkeessa mukana olleen seutukunnan välisellä triangulaatiolla kiteytimme ikärakennemuutosseutujen nuorten yhteisen viestin.

Nuorten aktiivisuus ja osallistuminen ovat muuttuneet nopeammin kuin ikärakennemuutosseutujen toimintakulttuuri Nuorten osallistumisen muutosta taustoittaa ikärakennemuutoksen lisäksi sekä viestintäteknologian että työelämän muutos.

Nuorisokulttuurit eivät näy pienten vähäväkisten paikkakuntien katukuvassa, joten arkiset esimerkit nuorten aktiivisuudesta puuttuvat. Nuorten aktiivisuus suuntautuu helposti Internetin vertaisverkostojen välityksellä kotipaikkakunnan ulkopuolelle.

Paikallisuudesta on tullut monelle nuorelle etäisempää kuin globaalista.

9

Viestintäteknologian kehityksen myötä osallistuminen ei edellytä fyysistä läsnäoloa tai edes kotoa lähtemistä. Netin kautta tai tekstiviestein asioiminen ja osallistuminen vähentävät nuorten arkisia kohtaamisia aikuismaailman kanssa ja heikentävät niitä sosiaalisia taitoja, joita vaaditaan perinteisessä järjestötoiminnassa, kunnallisessa päätöksenteossa ja työelämässä. Sukupolvien väliset erot sosiaalisissa valmiuksissa ja kommunikaatiotavoissa ovat suurempia kuin koskaan ennen ja vuorovaikutuksen kompastuskivenä on usein sosiaalisen median kielioppi.

Nuorille työelämä tarkoittaa useita perättäisiä, jopa päällekkäisistä lyhytkestoisia työjaksoja. Muuttunut työelämä pirstoo vapaa-aikaa, eikä mahdollista perinteistä pitkäkestoiseen sitoutumiseen perustuvaa osallistumista. Ikääntyvillä paikkakunnilla koko nuorten osallistumiskulttuuri on usein muutaman aktiivin varassa ja nuorten osallistumiselle ladataan epärealistisia odotuksia. Liian usein nuorten osallistuminen on synonyymi vetovastuulle. Perinteiset osallistumistavat ja nuorten osaamistasoon epäsuhdassa olevat odotukset vähentävät nuorten aktiivisuutta.

Kuva: BigStockPhoto 10

PIKES-uutiset 2/2013

Ikääntyvillä paikkakunnilla nuorten aktiivisuuden paikallinen tukeminen on elintärkeää

laavan kokeilukulttuurin ja sen joustavien rahoitusmuotojen jalkauttaminen paikalliseen toimintakulttuuriin. Pian valmistuva Pielisen Karjalan elinkeinostrategia painottaakin Paikallisten vertaisesimerkkien puuttuessa vahvasti nuorisoyrittäjyyden edistämistä. nuoret tarvitsevat aikuisten tukea aktiivisuudelleen. Kotipaikkakunnan tarjoamien työAnna Kähkönen, projektipäällikkö ja osallistumismahdollisuuksien avaaminen Young People For Young People nuorille vahvistaa nuorten ja kotiseudun väUusi Seutura -projekti lille muodostuvaa ”kuminauhaa”. Myöhemanna.kahkonen@pikes.fi / 040 524 8483 pään paluumuuttohalukkuuteen voidaan vaikuttaa suuntaamalla seutumarkkinointia • Young People-hankkeen loppuraportti vielä paikkakunnalla asuville nuorille sekä opiskelemaan muuttaneille nuorille aikuisille.

Nuorten palaute yrittäjäleiristä Kolilla:

Elinkeinoyhtiön ja nuorisokeskusten yhteistyö kannattaa. Nuorisotyön kentältä lainatut viestintäkanavat ja toiminnalliset menetelmät auttavat paikallisen työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvän viestin viemisessä nuorille. Nuorisokeskusten toiminnan suuntaaminen vahvasti paikallisille nuorille ja järjestöjen tueksi on seudun etu.

Strategisen seutukehittämisen työnjaossa osallisuuskasvatus on nuoriso- ja järjestötyön sekä oppilaitosten kenttää. Elinkeinoyhtiöiden tehtäviä ovat nuorten yrittäjyyden edistäminen sekä tekemisen kautta oppimiseen perustuvan ja nuorten maailmaan pei-

yrittäjyyn a v u k is e ” mman yl ”Sain pare yviä puolia h n e d y jy ä ritt ä ei” destä ja y s – miksip y jy ä t it r Y elen: ”Nyt ajatt tä” netta ja ys on asen

”Yrittäjy

kovaa työ

astuuta ja äjyys on v

”Yritt

. vapautta”

ipuolista”

s on mon ”Yrittäjyy

11

Pielisen Karjalan energiaselvitys: Kohti vihreän teollisuuden kasvua ja teollisia symbiooseja Pielisen Karjalan energiaselvitys -hankkeessa on syksyn aikana luotu perustaa seutukunnan vihreän teollisuuden kasvuohjelmalle. Osana ohjelman toteutusta on valmisteltu hanketta, jonka tavoitteena on kehittää uusia teknologiaratkaisuja ja synnyttää yritysten välille sekä uudenlaista yhteistyötä että siihen perustuvaa uutta liiketoimintaa. Tarkoituksena on parantaa yritysten materiaali- ja energiatehokkuutta ja edistää hajautettua energiantuotantoa lisäämällä uusiutuvan lähienergian osuutta yritysten energiankäytössä.

Pielisen Karjalasta on arvioitu virtaavan 50 miljoona euroa vuodessa energiamaksuina, joista merkittävä osa koostuu lämmitysöljyn käytöstä. Suuria kustannuksia syntyy myös yritysten materiaalihankinnoista etenkin niissä tapauksissa, joissa tuotannon sivuvirroista ja tähteistä joko saadaan hankintahintaa huomattavasti huonompi korvaus tai niiden poistamisesta joudutaan maksamaan.

Usein sivuvirrat tai tähteet päätyvät seutukunnan ulkopuolelle hyödyntämään toisen alueen taloutta.

Esimerkiksi metalliyrityksen tuotannon sivuvirtoja tai tähteitä on mahdollista ohja-

Kuva: Kimmo Salminen 12

PIKES-uutiset 2/2013

HYMY 2008-2014

ta toisen yrityksen raaka-aineeksi, ja tällöin metallista saa paremman hinnan kuin romuraudasta. Ja toinen yritys saa raaka-aineensa edullisemmin kuin joutuisi hankkimaan sen uutena. Muita ”teollisuuden symbiooseja”, joilla haetaan kustannusten säästöjä ja toiminnan tehokkuutta, voivat olla yhteiset hankinnat, kuljetusten yhdistäminen tai tilojen vuoroittainen hyödyntäminen.

Puupolttoaineiden, aurinkolämmön ja yritysten sivuvirtojen käyttöön perustuvilla lämpö- tai pien-chp-laitoksilla on mahdollisuus tuottaa lähienergiaa. Sillä korvataan tuontipolttoaineita, pidetään energiaeurot omalla alueella ja parannetaan energiantuotannon huoltovarmuutta.

Hyvinvointialan ja etenkin sosiaalija terveysalan kehittämistä on Pohjois-Karjalassa toteutettu yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vuosina 20082014. HYMY-projekti päättyy helmikuussa 2014 ja suuntaamme tulevaan, uusiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.

HYMY-projektin tuloksia Pielisen Karjalan alueella: • uusia yrityksiä kolme • yritysten osaaminen kasvoi • yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö tiivistyi • yritysten välisiä verkostoja syntyi • palvelusetelien käyttö lisääntyi • hankintaosaaminen parani • kilpailutuksiin osallistuminen lisääntyi • toimialatietous kasvoi Riitta Kinnunen, yritysneuvoja HYMY-projekti / Ekotassu -projekti riitta.kinnunen@pikes.fi / 040 483 0607

Jouko Parviainen, projektipäällikkö Pielisen Karjalan energiaselvitys jouko.parviainen@pikes.fi / 050 431 2297 •

Uskalletaan uudistua -loppuseminaari 23.1.2014 klo 12-17, Joensuun Tiedepuisto 13

Uusi yritystukilaki

koittamia toimenpiteitä voidaan rahoittaa kehittämistuella jatkossakin.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan uutta yritystukilakia. Entinen laki on ollut voimassa vuodesta 2007 lähtien. Uusi laki tarvitaan uuden Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmakauden toteuttamista varten. Uusi ohjelma otetaan käyttöön 1.7.2014 ja uusi laki tulee voimaan samaan aikaan.

Kunnan omistaman kiinteistöyhtiön rahoitus uudistuu sikäli, että tukitaso tulee olemaan alhaisempi. Kunnan omistus merkitsee TEM:n tulkinnan mukaan sitä, että kyseessä on suuryritys ja tukitaso määräytyy sen mukaan paitsi kunnissa, joissa asukasmäärä on alle 5000.

Yritystukilaissa on ollut myös harvoin käytetty yhteishanke; se poistuu nimenä, mutta Uudelle laille asetetut tavoitteet hanketyyppi säilyy niin, että kullekin yhteishankkeessa mukana olevalle yritykselle tehUuden lain tavoite on parantaa yritysten kil- dään oma päätös. pailukykyä kehittämällä osaamista, kannustamalla uuden teknologian käyttöönottoa, Yritysten toimintaympäristön edistämällä yritysten kansainvälistymistä kehittämisavustus sekä kehittämällä yritysten toimintaympäristöä. Avustusta halutaan kohdentaa hyvät Toimintaympäristön kehittämisavustus on kasvuedellytykset omaaville yrityksille sekä tarkoitettu voittoa tavoittelemattomille julmyös aiempaa riskipitoisempiin toimenpi- kisille ja yksityisille yhteisöille sekä säätiöille. teisiin. Se tarkoittaa sitä, että kokeilutkin Sen avustuksen tarkoitus on edistää alueen ovat uudella ohjelmakaudella mahdollisia. pienten ja keskisuurten yritysten käynnistämistä, kasvua tai kehittämistä. Avustuksen Uudelta lailta odotetaan parempaa selkeyt- vaikutusten tulee kohdistua ensisijaisesti ja tä. Yritystukilaista poistuu kyläkauppatuki, välittömästi alueen yrityskenttään. valmistelurahoitus, pienen yrityksen palkkaja muut toimintamenot, ns. hautomotuki. Tämän avustuksen piirissä voisivat jatkossa Kuntahallien tukeminen nykymuodossaan olla myös sellaiset kuntien hankkeet, joissa poistuu myös. Kaikkia poistuvien tukien tar- rakennetaan yritysten tarvitsemaa tai niitä 14

PIKES-uutiset 2/2013

välittömästi palvelevaa infrastruktuuria, kuten esimerkiksi teollisuusalueiden vesi- ja viemäriverkkoja.

Hallinnollisia uudistuksia Toiminnasta halutaan tehokkaampaa ja tuottavampaa ja avustushakemukset halutaan pääosin sähköisesti. Uutta ovat myös yksinkertaistetut kustannusmallit, joista odotetaan helpotusta maksatusvaiheeseen.

Todellinen uutuus on se, että avustuksesta voidaan maksaa ennakkoa. Tällä tulee olemaan merkitystä erityisesti hankkeissa, joissa tuloa alkaa kertyä vasta vuosien päästä.

Uuden lain ja ohjelman valmistumista odotellessa kehittämistukien haku jatkuu yli vuoden vaihteen ilman katkoja. Rahaakin on vielä jäljellä 2007-2013 ohjelmasta ja päätöksiä tehdään 30.6.2014 saakka nykyisellä toimintamallilla.

Seija Varis, yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus seija.varis@ely-keskus.fi

Tuula Lehtonen, yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus tuula.lehtonen@ely-keskus.fi

Yrityksen omistajanvaihdos Pielisen Karjalassa, kuten muuallakin Suomessa, on yritysten omistajanvaihdoksille kasvava tarve. Koko prosessi sisältää useita haasteita niin ostajan kuin myyjän näkökulmasta. Tätä prosessia helpottamaan kannattaa ottaa ajoissa yhteys yritysneuvojiin, jotka osaavat kertoa prosessista. Näin pystytään viemään omistajanvaihdos suunnitelmallisesti ja hallitusti läpi.

PIKES Oy:n Masva -hanke järjestää Ostokunto® -koulutukset Lieksassa 21.1.2014 ja 28.1.2014 Nurmeksessa. Koulutuksessa tulee kattava paketti tietoa ja vinkkejä yrityksen myyntikuntoon saattamisesta. Tarvittaessa voimme suunnitella yhdessä myös sparrauspaketin. Koulutuksen toteuttaa SunProfile.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Sami Pursiainen, projektipäällikkö Masva -hanke sami.pursiainen@pikes.fi / 040 356 8306 • •

Ostokunto®-koulutustiedote alueen myytävät yritykset: OSUVA Yrityspörssi 15

Kasvun haasteet

turvataan yrityksen olemassaolo nyt ja tulevaisuudessa sekä luodaan uusia työpaikkoja, joita kipeästi rapistuva kansantaloutemme PK-yrityksen kasvutekijät ja kasvun hallin- kaipaa. ta -tutkimuksessa on jäsennelty yrityksen kasvuun vaikuttaviksi keskeisiksi tekijöiksi Olemme löytäneet uusia työvälineitä yritysten kasvulle Kasvu Open -toiminnan avulla. yrittäjä ja hänen persoonansa sekä tausTavoitteenamme on järjestää jatkossakin tatekijät. Haluaako yrittäjä kasvaa? Onko Kasvun Kiitoratapäiviä, jotka osaltaan tukeresursseja käytettävissä riittävästi? vat yritysten uudistumista ja kasvuhalua.

Yrityksen ympäristö ja toimiala voivat tarjota mekanismeja, jotka tukevat kasvua, kuten uudet toimialat, alueen yrityskulttuuri ym.

Kasvun haluun ja kykyyn vaikuttaa myös erilaiset esteet ja riskit kuten pelko kasvun tuomasta joustamattomuudesta, byrokratiasta ja tehottomuudesta liiketoiminnassa.

Huomioni kiinnittyi tutkimuksessa erityisesti yrittäjän oman asenteen merkitykseen yrityksen menestyksessä. Voimmeko vaikuttaa yrittäjän asenteeseen? Suoraan vaikuttaminen voi olla vaikeaa, mutta uskon merkittäväksi avuksi muodostuvan alueen yleisen yrityskulttuurin, joka omalla imullaan kannustaa yhä useamman yrittäjän hakemaan kasvua. Pielisen Karjalan yrityskulttuuri kehittyy jatkuvasti yritysmyönteisemmäksi.

Osaltani kannustan kaikkia yrittäjiä pohtimaan yrityksen kasvun mahdollisuuksia, vaikka kasvua ei aina voida pitää kaikissa yrityksissä ja toimialoilla yritystoiminnan itseisarvona. Yrityksen tahtotilalla kasvaa, 16

Kasvua ja uudistumista Pielisen Karjalassa PIKES Oy aloitti KasvuOpen harjoitteet Ekosysteemipäivillä Lieksassa 18.9 ja Nurmeksessa 19.9. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä kolmisenkymmentä henkeä. Mielenkiintoisten alustusten ja työryhmätyöskentelyn kautta toimintaympäristömme määriteltiin ja yhteinen tahtotila kehittää Pielisen Karjalaa vahvistui. PIKES Oy sai mandaatin lähteä toteuttamaan tilaisuuksissa tulleita tavoitteita käytäntöön.

Pielisen Karjalan ensimmäiseen kiitoratapäivään 5.11. osallistui yhteensä kuusi yritystä.

Edustettuina oli koko PIKES Oy:n toimialue.

Usealla yrityksistä oli mukana rinnallakulkija, joka osaltaan teki havaintoja ja toi omaa näkökulmaa käsiteltäviin asioihin. Kiitoratapäivään osallistuneet yritykset antoivat hyvän läpileikkauksen alueemme elinkeinoelämästä: mukana oli alihankinta, elintarvike,

PIKES-uutiset 2/2013

Antti Haapakorva sparraa PK-levyn tiimiä Pielisen Karjalan kiitoratapäivässä 5.11. Nurmeksessa.

Kuva: Matti Härkönen

tekstiili ja hoiva-alan yrityksiä. Tilaisuuden myllärit saapuivat naapurikunnista. Heidän osaamisensa keskeisiä painopistealueita olivat mm. myynti ja markkinointi, taloushallinto, rahoitus sekä kansainvälinen kauppa.

Mylläri Martti Artamo kiteytti päivän tunnelmia seuraavasti: ”Pielisen Karjalassa on suuri kehittämisen tahtotila. Keskusteluissa oli rohkeaa ajatusten vaihtoa, joista välittyi myös vahva halu hakea menestyksen avaimia.” Kehitysyhtiön edustajana on helppo yhtyä näiMatti Härkönen Kasvun Roihusta luotsasi hin havaintoihin laajemminkin - pielisenkarpäivää rautaisella ammattitaidolla. Tilaisuu- jalaisista yrityksistä löytyy vahvaa tahtotilaa den alussa pidettyjen yritysesittelyjen pe- uusiutumiselle ja kasvulle. rusteella kävi ilmi osallistujien huolellinen valmistautuminen päivään. Kuuden 45 minuutin yrityskohtaisen session jälkeen päivä Aki Nevalainen, yhteyspäällikkö oli paketissa ja tunnelma riemastuneen inPIKES Oy:n yrityspalvelut nostunut. Yritykset saivat uusia näkökulmia, aki.nevalainen@pikes.fi / 0400 905 829 sparrausta toimintansa kehittämiseen sekä verkostoitumista ja uusia liikeideoita. Myös • PK-yrityksen kasvutekijät ja kasvun hallinta tutkimus myllärit kertoivat päivän olleen antoisan ja • Pielisen Karjalan Kasvu Open yritysten vastaanottavaisuus sai kiitosta.

17

TURVAKORTTIKOULUTUKSIA PIELISEN KARJALASSA Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä järjestää turvakorttikoulutuksia. Usein toteutuvia turvakorttikoulutuksia ovat mm. Tulitöiden turvallisuustutkinto, Työturvallisuuskortti- ja Tieturva I-koulutukset. Lisähyötynä sitä tarvitseville ovat autonkuljettajan ammattipätevyyden jatkokoulutuspäivät, joita saa tietyistä korttikoulutuksista.

Koulutus on mahdollista toteuttaa joko yrityksen järjestämässä tilassa tai paikallisella ammattiopistolla. Samoin ajankohta on soviteltavissa yrityksen toiveiden mukaan. Paikalliset ammattiopistot toimivat käytännön toteuttajina.

Lisätietoja: Tarmo Korhonen 050 346 0617 / tarmo.korhonen@pkky.fi

www.yrityssuomi.fi kokoaa yhteen yrittäjän tarvitseman tiedon ja palvelut.

Puhelinpalvelu: 0295 020 500 ma–to klo 8.00–17.00, pe klo 10 - 17 18

Käyttäjille ja ilmoittajille ilmainen.

Ostetaan omalta seudulta -kampanjaan kuuluva vuoden 2013 asiakaspalvelija äänestys on alkanut. Puhu hyvää selän takana -teemalla järjestettävän äänestyksen tarkoitus on tuoda esille hyviä esimerkkejä ja suorituksia Pielisen Karjalan palveluyrityksissä ja yhteisöissä. Äänestää voi Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kauppaliikkeissä sekä PIKES Oy:n nettisivuilla: www.pikes.fi. Äänestysaikaa on lauantaihin 11.1.2014 saakka. Äänestäneiden kesken arvotaan neljä kappaletta ”Tuotteita Pielisen Karjalasta” -koria (arvo n. 100€). Vuoden 2013 asiakaspalvelijat palkitaan kunnittain tammi-helmikuussa 2014.

PIKES-uutiset 2/2013

Tapahtumat

tammi-kesäkuu 2014 PIKES Oy:n toimistot ovat kiinni joulun ajan 23.12.2013-2.1.2014.

TAMMIKUU • 16.-19.1. Matkamessut, Helsingin Messukeskus, Visitkarelia.ru -sivusto julkaistaan • 18.1. IGLU avajaiset, Juuka • 21.1. Ostokunto® -koulutus, Lieksa • 23.1. Hyvinvointialan seminaari, Joensuu: Uskalletaan Uudistua • 28.1. Ostokunto® -koulutus, Nurmes • 29.1. Näe hyvä lähelläsi -seminaari, Joensuu • Vuoden 2013 Asiakaspalvelijoiden julkistus: Juuka, Nurmes, Lieksa, Valtimo • Taloushallinnon koulutusta keväällä 2014.

Tulossa koulutustarvekysely yrityksille. helmi-MAALISKUU • 1.2. KOLI-tempaus, Kuopio • 5.2. Miten Venäjän markkinoille -infotilaisuus, ISBE Oy:n palvelujen esittely • helmi-maaliskuussa Matcmaking -tilaisuus Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan yrityksille, Sortavala • 12.3. Valon värit valokuituseminaari, Nurmes, Hannikaisen salissa klo 9.00 alkaen • Yritystreffit, Lieksa • Keski-Karjalan matkailuyrittäjien vierailu Pielisen Karjalaan helmikuun aikana HUHTIKUU • Sortavala TOP-messut

Paikalliset matkailuyritykset!

Lähtekää mukaan Sortavalaan:

Matchmaking -tilaisuus helmi-maaliskuussa sekä SORTAVALA TOP -messut huhtikuussa!

Lisätiedot: Eila Lintunen, projektikoordinaattori eila.lintunen@pikes.fi / 040 747 8905 Karelia ENPI CBC -hanke

TOUKOKUU • Karelia ENPI CBC -hankkeen loppuseminaari, Joensuu, matkailijatutkimuksen tulokset KESÄKUU • 13.6. Yritystreffit, Nurmes, PielisAreena • 14.6. Pielisen Messut, Nurmes, PielisAreena Tapahtumalista elää vuoden aikana, joten lisäykset, tarkennukset ja muutokset ovat mahdollisia. Suosittelemme seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia facebook- ja nettisivuiltamme sekä Pohjois-Karjalan tapahtumakalenterista: • www.pikes.fi • https://www.facebook.com/PikesOy • http://kareliaexpert.fi/tapahtumat/ 19

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES

2/2013

HyvääJoulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta 2014!

Taitto: Anne Kokkonen / PIKES Oy

uutiset

Asiakaspalvelu: 040 104 5930 pikes@pikes.fi / www.pikes.fi www.facebook.com/PikesOy

PIKES Oy