Hankeluettelo 2015 by Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

2014

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu 2014

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Sami Laakkonen Kimmo Niiranen

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JOENSUU Puhelin Faksi Sähköposti Internet

(013) 337 4700 (013) 267 4730 kirjaamo@pohjois-karjala.fi http://www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Taitto Laura Jussila Kuvat

Kansi Jarno Artika (ylä) Pekka Turtiainen (ala vasen) Photl.com (ala keski) Fortum Oyj (ala oikea)

Painopaikka

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2014

Sisältö Saatteeksi....................................................................................................................6 Pohjois-Karjalan strategiset kärkihankkeet....................................................................7 Osaamisrakenteet sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikka....................................7 Liikennejärjestelmän kehittäminen....................................................................7 Hallinnon kehittäminen ja aluepolitiikka...........................................................8 Hankkeet hallinnonaloittain..........................................................................................9 Ulkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24).............................................9 Oikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25)................................................10 Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26)............................................12 Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27)............................................16 Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28)........................................17 Opetus- ja kulttuuriministeriö (talousarvion pääluokka 29)............................24 Maa- ja metsätalousministeriö (talousarvion pääluokka 30)...........................30 Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31)...........................41 Työ- ja elinkeinoministeriö (talousarvion pääluokka 32)..................................57 Sosiaali- ja terveysministeriö (talousarvion pääluokka 33)..............................66 Ympäristöministeriö (talousarvion pääluokka 35)...........................................68 Liitteet Liite 1 Pohjois-Karjalan väestömuutokset 2013..............................................71 Liite 2 Liikevaihdon muutos vuoden 2013 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ja yritysten liikevaihto 2012..........................................72

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Saatteeksi Pohjois-Karjalan hankeluettelo on maakuntahallituksen hyväksymä edunvalvonnallinen asiakirja. Hankeluettelo antaa kokonaiskuvan sekä vireillä olevista hankkeista että myös tahtotilan niistä hankkeista, jotka Pohjois-Karjalan kehittämiseksi nähdään tärkeinä. Hankeluettelo täydentää lakisääteistä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa. Luettelossa esitettävien hankkeiden toteutuminen edellyttää valtion rahoitusta ja/tai maakunnan ulkopuolella tehtäviä päätöksiä. Useilla esitetyistä hankkeista on välittömiä talousarviovaikutuksia seuraavaa valtion budjettivuotta koskien. Osa hankkeista on luonteeltaan yleisempiä edunvalvonnallisia aloitteita. Hankeluettelon ensimmäisille sivuille on koottu tärkeimmiksi katsotut kärkihankkeet. Lähtökohtana on ollut, että hankkeet on mahdollista viedä eteenpäin nopealla aikataululla. Hanke-esitysten tekijöiltä edellytetään pääsääntöisesti suunnitelmat, sitoutuminen ja omarahoitusosuudet. Luetteloon sisältyy myös hankkeita, joiden edistyminen edellyttää suunnittelutoimenpiteitä ja pitemmän aikavälin orientaatiota. Hankeluettelo tähtää valtion talousarvion valmistelussa aina seuraavan budjettivuoden suunnittelun alkuvaiheeseen. Kevättalven aikana järjestetään tapaamiset tarvittavissa ministeriöissä sekä valtion laitoksissa ja virastoissa. Yksittäisten hankkeiden toteutumisen lisäksi on tärkeää, että valtion talousarviossa osoitetaan riittävä rahoitus kuntien peruspalvelujen rahoittamiseen. Tämä koskee sekä käyttötalouden valtionosuuksia että investointien rahoittamista. Kuntapalvelujen lisäksi tulee turvata valtion järjestämien palvelujen saatavuus maan kaikissa osissa liikenneinfrastruktuurin, liikennepalvelujen, tietoliikenneyhteyksien, koulutuksen, yritys- ja työvoimapalvelujen sekä turvallisuuden osalta. Valtion palveluverkko on säilytettävä riittävän kattavana koko maassa. Kuntien kannoille on annettava vahva painoarvo kuntarakenneuudistusta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa. Yleisen taloustilanteen näkymä sekä valtiontalouden liikkumavara vuodelle 2015 ovat edelleen haastavia. Maan hallituksen toivotaan varmistavan, etteivät eri hallinnonalojen säästötoimenpiteistä ja uudistuksista aiheutuvat vaikutukset kohdistu kestämättömällä tavalla samoille alueille. Säästötoimenpiteiden rinnalla on perusteltua panostaa suhdanteita tasaaviin toimenpiteisiin työllisyyden edistämiseksi. Hyviä toimenpiteitä ovat elinkeinoelämän kasvua tukevien infrastruktuurihankkeiden toteuttaminen sekä koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon investointi- ja korjaushankkeiden vauhdittaminen. Toimintaympäristön kannalta huomionarvoista on myös se, että ruplan kurssin heikentyminen näkyy sekä koko maan tasolla ulkomaankaupassa että alueilla mm. matkailun ja kaupan kehityksessä. Suomen vienti Venäjälle kääntyi vuonna 2013 laskuun ja myös tuonti on pienentynyt. PohjoisKarjalassa Niiralan rajanylityspaikalla rajanylitysten määrän vuosia kestänyt yhtäjaksoinen kasvu taittui venäläisten rajanylittäjien osalta helmikuussa 2014. Tax free -kaupan volyymi oli vuoden 2014 alussa yli kolmanneksen edellisvuoden vastaavaa tilannetta pienempi. Hallitusohjelmassa mainittu työryhmä Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi jätti loppuraportin työja elinkeinoministeriölle tammikuussa 2013. Linjauksissa nostetaan vahvasti esille mm. matkailun kehittäminen, luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvä osaaminen, puuraaka-aineiden uudet käyttömahdollisuudet, bioenergia sekä Venäjän tuoman potentiaalin hyödyntäminen. Hallituksen tulee yhdessä alueiden kanssa edistää tavoitteiden toteuttamista. Toimeenpanon yhteydessä on selvitettävä mahdollisuudet alueellisille kannustimille ja kokeiluille koskien elinkeinopolitiikkaa ja osaavan työvoiman saatavuutta.

6 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Pohjois-Karjalan strategiset kärkihankkeet Osaamisrakenteet sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikka ÇÇ Pohjois-Karjalan metsäosaamisen sekä luonnonvara- ja biotaloustutkimuksen kehittäminen kansainvälisenä huippuyksikkönä −− 1.1.2015 aloittavan Luonnonvarakeskuksen toimintojen sijoittaminen Joensuuhun vahvana ja monipuolisena −− Euroopan metsäinstituutin (EFI) perusrahoituksen pysyvä tasonosto valtion budjetissa sekä Venäjän EFI -jäsenyys ÇÇ Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttaminen −− biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen ja eri osaamisalojen yhdistämisestä syntyvien innovaatioiden edistäminen −− konepajateollisuuden kasvua tukevan Penttilän yrityspuiston toteuttaminen sekä Penttilänrannan asuinalueen liikenneja rakentamisratkaisujen kehittäminen kestävän kehityksen mukaisesti −− Joensuun keskustan Pielisjoen itäpuolelle laajenemiseen tähtäävien investointien edistäminen (Nikolaintori -hanke) ja Joensuun ratapiha-alueen omistajajärjestelyjen muuttaminen −− Kontiorannan varuskunta-alueen uudiskäytön sekä Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen toimintojen kehittäminen −− Venäjän kasvavien markkinoiden hyödyntäminen ja rajaliikenteen sujuvoittaminen ÇÇ Kuntien teollisuusalueiden infrastruktuurin kehittäminen yritysinvestointeja tukevalla tavalla −− Lieksan Kevätniemen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen (maa-aluehankinnat, kaavoitus, tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen, teollisuussivuraide) – edistetään biojalostamon ja metsäteollisuutta palvelevan bioterminaalin sijoittumista alueelle sekä toteutetaan kantatie 73 kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Kevätniemen teollisuusalueella −− Nurmeksen puuterminaalin toteuttaminen Känkkäälän teollisuusalueelle osana Grow Green Nurmes -hanketta - edistetään biojalostamon sijoittumista alueelle −− Kiteen Puhoksen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen – edistetään keskitetyn energiavoimalaitoksen toteuttamista teollisuusalueen yritysten tarpeisiin −− ”Niirala Business Center” – Niiralassa kansainvälisen rajanylityspaikan välittömästä läheisyydestä on vapautunut vuoden 2014 alussa merkittävä määrä sisäterminaalitiloja. Uuden liiketoiminnan saaminen kyseisiin tiloihin vaatii panostuksia ja kokonaisvaltaista kehittämisotetta logistisen ja teollisen toiminnan edistämiseksi −− Joensuun, Liperin ja Outokummun teollisuusalueiden kehittäminen

Liikennejärjestelmän kehittäminen

ÇÇ Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus–Viinijärvi ÇÇ Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen ja valtatien 9 Onkamo–Niirala yhteysvälin parantaminen ÇÇ Vt 6 Raatekankaantien eritasoliittymä Joensuussa ÇÇ Joensuun ratapihan ja matkakeskusalueen kehittäminen ÇÇ Karjalan radan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella ml. tasoristeysten poisto Kitee-Imatra välillä ÇÇ Joensuun lentoaseman ja lentoliikenteen palvelutason parantaminen

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Hallinnon kehittäminen ja aluepolitiikka ÇÇ Kuntien valtionosuusuudistuksen toteuttaminen Pohjois-Karjalan kuntataloutta ja elinvoimaa tukevalla tavalla −− valtionosuuksilla on suuri merkitys palvelujen järjestämisessä kohtuullisella verotuksen tasolla – valtionosuusjärjestelmän uudistuksen laskentaperusteissa sairastavuuden merkitys tulee korostua Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimustulosten mukaisesti −− ikärakenteen osalta tulee huomioida, että kalleimman hoidon kustannukset ajoittuvat viimeisille vuosille ja että Itä-Suomessa väestön elinikä on koko maata alhaisempi eivätkä asetetut ikärakenneluvut anna tasapuolista kuvaa kustannusjaosta – yli 65 -vuotiaiden kustannuksille tulee saada riittävä painoarvo valtionosuuslaskennoissa −− väestörakenteeseen liittyen taloudellinen huoltosuhde tulee ottaa yhdeksi valtionosuuskriteeriksi −− olosuhdetekijöiden painoarvoa tulee nostaa niin, että pitkät etäisyydet, kuntien laaja-alaisuus ja harva asutus sekä vesistöjen pirstoma rakenne huomioidaan – erityistekijöistä työttömyyden painoarvo on nykyisin liian alhainen −− kuntien korjausvelka kiinteistökannasta kasvaa jatkuvasti ja sen korjaamiseen tarvitaan lisärahoitusta valtiolta - tämä tapahtuisi parhaiten työllisyys- ja suhdannepoliittisin perustein −− valtion osuus lakisääteisten palvelujen kustannusvastuusta on supistunut – valtionosuuksien on vastattava niitä velvoitteita, joita palvelujen järjestämisestä kuntien kustannuksiin aiheutuu ÇÇ Mikäli aluehallintoon tehdään isompi rakenteellinen uudistus seuraavalla vaalikaudella, tulee se toteuttaa Pohjois-Karjalan maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla −− alueiden kehittämisen ja työllisyyden edistämisen kannalta ratkaiseva valmistelu, päätöksenteko ja neuvonta sekä paikallistuntemusta ja alueella liikkumista edellyttävät tehtävät on perusteltua pitää mahdollisimman lähellä asiakkaita ja maakuntaa −− seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota koko aluehallinnon tulevaisuuteen ja tarkasteluun on otettava valtion aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten ohella myös lukuisat kuntayhtymät ja maakunnan liitot sekä erilaisten aluejakojen yhtenäistäminen - toimintoja on mahdollista järjestää uudelleen siten, että monikerroksista hallintoa kevennetään, organisaatioiden määrää vähennetään sekä samalla kunnallista ja demokraattista ohjausvaltaa maakuntatasolla vahvistetaan −− parlamentaarisen valmistelun pohjalta on lähdettävä kehittämään koko maata koskevaa uutta aluehallintoa, jotta vähenevillä resursseilla on mahdollista toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuuden takaava ja alueellista kasvua sekä hyvinvointia vahvistava hallintomalli −− uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön

8 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Hankkeet hallinnonaloittain Ulkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24)

Euroopan unionin ja Venäjän välisen liikkumisen helpottaminen Perustelu:

Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani ja maiden välisen kaupan arvo on kasvanut voimakkaasti jo vuosikymmenen ajan. Vuoden 2013 vaikeassa kansainvälisessä taloustilanteessa tuonti Venäjältä säilyi ennallaan ja viennin lasku jäi pieneksi. Venäläisten matkailijoiden määrän kasvu on jatkunut vahvana. Niiralan rajanylityspaikalla ylitysten määrä oli vuonna 2013 yli 1,6 miljoonaa ja kasvu edellisvuodesta 8 %. Kaupan ja matkailun kannalta venäläiset asiakkaat ovat erittäin merkittävä asiakasryhmä kaikille itärajan maakunnille. Kasvun mahdollisuuksia on myös yhä useammilla toimialoilla, perinteisten teknologiateollisuuden ja matkailun lisäksi ICT-sektorilla, palvelualoilla ja mm. elintarvikkeiden viennissä. Myös venäläisille myönnettyjen viisumeiden määrä on kasvanut nopeasti (n. 20 % vuodessa). Venäjän WTO-jäsenyyden myötä hankalasta viisumikäytännöstä luopuminen on entistä ajankohtaisempi asia, sillä EU ja Venäjä ovat asettaneet tavoitteeksi helpottaa tavaroiden, investointien ja palvelujen vapaamman liikkumisen lisäksi myös ihmisten liikkumista. Biometristen passien yleistyessä myös Venäjällä viisumipakon poistamisen tekniset esteet ovat vähentyneet. Turvallisuus- ja rikosten torjuntaan liittyvät kysymykset ovat ratkaistavissa raja- ja muuta ennaltaehkäisevää valvontaa tehostamalla. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto teetti vuonna 2013 selvityksen viisumivapauden aluetaloudellisista vaikutuksista. Selvitys tarjoaa tarpeellista ja hyödyllistä lähtöaineistoa viisumivapauteen varautumiselle ja myös pilottikokeilulle. Selvityksen mukaan viisumivapauden myötä venäläisten matkailijoiden määrä Pohjois-Karjalassa voisi vuonna 2025 nousta jopa 1,36 miljoonaan. Vuosittaista kasvua on odotettavissa toki ilman viisumivapauttakin, mutta tällöin vuonna 2015 jäätäisiin 847 000 venäläiseen matkailijaan. Pohjois-Karjalan rajavartioston tekemä kysely kertoo myös viisumivapauteen liittyvästä potentiaalista, sillä nykyiset rajanylitysmäärät syntyvät varsin pienellä määrällä henkilöitä. Niiralan rajanylityspaikalla oli vuonna 2012 noin 1,5 milj. ylittäjää, joista 667 000 viisumivelvollista. Nuo ylitykset sai aikaan noin 20 000 henkilön joukko, ja tästäkin joukosta noin 3 400 henkilöä sai kasaan noin 470 000 ylitystä. Suomen tulee edistää EU:ssa viisumipakon poistamista EU:n ja Venäjän väliltä. Liikkumisen esteiden vähentämistä, esimerkiksi rajanylitysmuodollisuuksien helpottamista tulee ajaa myös kahdenvälisissä neuvotteluissa Venäjän kanssa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja kauppakamari esittivät syksyllä 2013 viisumivapauden asteittaista käyttöönottoa siten, ettei niiltä henkilöiltä, joilla on biometrinen passi, edellytettäisi viisumia. Vaihtoehtoisesti ennen varsinaisen viisumivapauden toteutumista voitaisiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueella kokeilla pilottihankkeena rajoitettua 72 tunnin viisumivapautta. Helsingin ja Pietarin välisessä risteilyliikenteessä toteutettu 72 tunnin viisumivapaus osoittaa kuinka paljon viisumivapaus voi lisätä matkailua ja helpottaa kanssakäymistä. Itä-Suomen talouselämään viisumivapaudella olisi huomattava positiivinen vaikutus.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Oikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25) Muiden tuomioistuinten toimintamenot 25.10.03 Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke Kustannusarvio 45–55 milj. euroa Perustelu:

Joensuun poliisilaitoksen pääpoliisiasema ja osa käräjäoikeuden istuntosaleista toimii väliaikaisissa tiloissa viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Osa poliisin toiminnoista on hajasijoitettu muihin pisteisiin eri puolille kaupunkia. Järjestely hankaloittaa poliisin ja käräjäoikeuden toimintaa. Uuden oikeus- ja poliisitalon rakentaminen on laajennustarpeiden ja tontin ahtauden takia ollut jo pitkään vireillä. Toimitilahanketta tehdään yhteistyössä sisäasiain- ja oikeushallinnon kanssa. Joensuun oikeus- ja poliisitalon tiloissa ovat toimineet Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen Joensuun pääpoliisiasema, liikkuva poliisi, keskusrikospoliisi ja Joensuun käräjäoikeus. Mm. suojelupoliisi on joutunut jo aiemmin siirtymään tilanpuutteen takia muihin tiloihin. Oikeushallinnosta hankesuunnittelussa ovat mukana Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen syyttäjänviraston Joensuun palvelutoimisto, joiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 65–70 henkilöä ja tarvittava toimitilamäärä noin 3 000 m2. Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi 5.12.2012 Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanketta. Joensuun kaupunki on osaltaan valmistellut maankäyttöä ja oikeus- ja poliisitalon mahdollistava asemakaavan muutos on lainvoimainen. Kaupunki toteuttaa tarvittavan kunnallisteknisen rakentamisen vuoden 2014 alussa. Kaupunki ja Senaatti ovat sopineet tonttikaupan helmikuulle ja rakentamiskelpoinen tontti voidaan luovuttaa Senaatti-kiinteistöille keväällä 2014. Senaatti ei ole toistaiseksi saanut edelleenkään poliisihallinnolta eikä oikeusministeriön hallinnonalan toimijoilta lopullisia sitoutumisia hankkeeseen. Rakentamisvaiheen osalta projekti on valmis käynnistettäväksi. Etenemisaikataulun lähtökohtana on se, että vuokranmaksu alkaisi toukokuussa 2017. Koska hanke on suuri ja sisältää paljon erikoistiloja ja lisäksi turvallisuuden varmistaminen on huomioitava rakentamisen kaikissa vaiheissa, rakentaminen kestänee 2 vuotta. Rakentamisen aloittaminen ajoittuu näin välille syksy 2014–kevät 2015. Hankesuunnitelman arvioinnin mukaan hankkeen kokonaiskustannusarvio vaihtelee toteutustavasta riippuen välillä 45–55 milj. euroa, josta SM:n osuus on 82 % ja OM:n osuus 18 %.

Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot 25.40.01 Pyhäselän ja Juuan vankiloiden toiminnan kehittäminen Perustelu:

Rikosseuraamusalalta edellytetään merkittäviä määrärahasäästöjä. Rikosseuraamuslaitos laati syksyllä 2013 toimitilavision, jossa esitettiin Pyhäselän vankilan lakkauttamista vuonna 2020 ja Juuan avovankilan toiminnan lakkauttamista vuoteen 2025 mennessä. Vankiloiden sulkemisia perusteltiin kustannussäästöillä ja toiminnallisen tehokkuuden vaatimuksilla. Kokonaisvaikutukset huomioiden Pohjois-Karjalan vankiloiden sulkemiset eivät tulisi palvelemaan kumpaakaan esitettyä tavoitetta. Molemmat vankilat ovat tunnuslukujen perusteella toiminnallisesti keskimääräistä tehokkaampia. Seurausvaikutukset vankiloiden lakkauttamisista ja vankien siirtämisestä kauempana sijait-

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

seviin vankiloihin tulisivat aiheuttamaan merkittävää toiminnallisen tehokkuuden laskua Rikosseuraamuslaitoksen sidosryhmien (poliisi, syyttäjät, tuomioistuin, oikeusavustajat) toiminnoissa ja myös näiden organisaatioiden toiminnallisten kustannusten lisääntymistä. Koska vankimäärien ei arvioida valtakunnan tasolla oleellisesti muuttuvan, vankiloiden sulkeminen merkitsisi investointeja muissa, jo ennestään täyskäytössä olevissa vankiloissa tai kokonaan uusien vankiloiden rakentamista. Oikeusministeriö onkin syksyllä 2013 todennut, ettei Pohjois-Karjalan vankiloiden lakkauttaminen ole perusteltua eikä ajankohtaista. Pohjois-Karjalan kahden vankeinhoitolaitoksen (Joensuu, Juuka) on lukeuduttava kehitettävien yksiköiden joukkoon. Molemmat vankilat ovat toiminnallisesti tehokkaita, kiinteistöteknisesti hyvässä kunnossa, ne turvaavat rikosseuraamusalan palvelujen saavutettavuutta ja niillä on alueen kannalta merkittävä työllisyysvaikutus.

Muiden tuomioistuinten toimintamenot 25.10.03 Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun Perustelu:

Oikeusministeriön asettama neuvottelukunta on esittänyt pitkän aikavälin kehittämistoimena tuomioistuinhallinnosta huolehtivan tuomioistuinviraston perustamista. Perustettava tuomioistuinvirasto vahvistaa tuomioistuinten riippumattomuutta. Vähentämällä rutiininomaisia ja pienempiä oikeusturvariskejä sisältävien asioiden käsittelyä tuomioistuimissa, nopeutetaan erityisesti oikeusturvan kannalta vaativien asioiden käsittelyä. Tuomioistuinvirasto on tarkoituksenmukaista sijoittaa alueelle, jossa on tarjolla oikeustieteellistä koulutusta. Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella annetaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijakoulutusta, joka johtaa HTK- ja HTM-tutkintoihin. Oikeusnotaarin (ON) ja oikeustieteen maisterin (OTM) -tutkintoihin johtava oikeustieteellisen alan koulutus käynnistyi elokuussa 2013. Oikeustieteissä on Itä-Suomen yliopistossa noin 1 000 perustutkinto- ja yli 70 jatko-opiskelijaa. Joensuu olisi tältä pohjalta hyvä sijoituspaikka tuomioistuinvirastolle.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26)

Poliisitoimen toimintamenot 26.10.01

Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke Kustannusarvio 45–55 milj. euroa Perustelu:

Rajavartiolaitoksen toimintamenot 26.20.01 Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelutyössä Perustelu:

Niiralan rajanylityspaikan liikenne on kasvanut viimeiset neljä vuotta 8-25 % vuosivauhdilla. Vuonna 2013 rajanylittäjien määrä oli yli 1,6 miljoonaa. Mikäli rajanylitysliikenteen kasvu jatkuu samalla tasolla, rajanylittäjien kokonaismäärä lienee vuonna 2017 yli 2,5 miljoonaa. Lisäksi viisumivapaus lisännee toteutuessaan merkittävästi rajanylitysliikennettä. Nykyistä rajanylityspaikkaa aikanaan suunniteltaessa rajanylityspaikalla ajateltiin tehtävän noin 150 000 tarkastusta vuodessa. Nykyrakenteilla ja resursseilla Niiralan rajanylityspaikan välityskyky uhkaa muodostua esteeksi sujuville ylityksille ja liikennemäärien kasvulle. Niiralan kehittämiseksi on käynnistetty kehittämishanke, jossa ovat mukana Rajavartiolaitos, Senaatti-kiinteistöt, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskukset sekä Tulli.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Kehittäminen etenee kahdessa vaiheessa. Vuonna 2012 varmistui ENPI-rahoitus Suomen puolen kaistajärjestelyihin Niiralassa. Kyseinen hanke on suunnitteluvaiheessa ja järjestelyjen on suunniteltu toteutuvan vuoden 2014 kuluessa. Tämä hanke parantaa toteuduttuaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta Niiralassa. Hankkeen yhteydessä on suunniteltu kasvatettavaksi tarkastuspisteiden lukumäärää ja otetavaksi käyttöön Rajavartiolaitoksen uuden rajatarkastusmallin mukaiset kaistatarkastukset. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on osaltaan parantaa liikenteen sujuvuutta. Kyseisillä toimenpiteillä arvioidaan kyettävän sujuviin rajatarkastuksiin infrastruktuurin puolesta 2,5–3,0 miljoonaan rajanylittäjään saakka. Tällä järjestelyllä saadaan turvattua toiminnan edellytykset ennen vaiheen 2 mukaisia kehittämistoimia. Niiralan jatkokehittämisen (vaihe 2) osalta on laadittu tarveselvitys vuonna 2013. Kyseissä tarveselvityksessä tavoitevaihtoehtona on esitetty eriyttää maasta lähtevän liikenteen rajatarkastukset nykyisen rajatarkastusaseman eteläpuoliselle alueelle. Jatkokehittäminen perustuu Rajavartiolaitoksen uuteen kaistatarkastusmalliin. Jatkokehittämisen osalta ei ole toimeenpantu varsinaista hankesuunnittelua, koska hankkeeseen ei ole osoitettu tällä hetkellä rahoitusta. Pohjois-Karjalan rajavartioston näkemyksen mukaan Niiralan rajanylityspaikan jatkokehittäminen on tarpeellista etenkin tulevaa viisumivapautta silmälläpitäen. Kyseiselle hankkeelle tulisikin varata näillä perusteilla rahoitus. Hankkeen alustavana aikatauluna esitetään, että esisuunnittelu käynnistetään vuoden 2015 kuluessa, varsinainen hankesuunnittelu vuonna 2016 ja hankkeen toimeenpano vuonna 2017. Kustannusarvioon vaikuttaa oleellisesti jatkokehittämisen toteutustapa. Tämä täsmentyy hankkeen esisuunnitteluvaiheessa. Hanke edellyttää Rajavartiolaitoksen ja Tullin lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten, Senaatti-kiinteistöjen ja Liikenneviraston tiivistä yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena tulee olla suunnitelma Niiralan rajanylityspaikan kokonaiskehittämiseksi. Hankkeen tulee mahdollistaa toteutuessaan yli 3 miljoonan rajanylittäjän rajaliikenne Niiralassa. Valtakunnallisesti rajanylityspaikkojen kehittämishankkeen (20 miljoonaa rajanylittäjää) loppuunsaattamisen on arvioitu edellyttävän pysyvää 5,0 milj. euron lisärahoitusta Rajavartiolaitokselle. Rajanylittämispaikkojen jatkokehittämishankkeen (30 miljoonaa rajanylittäjää) on arvioitu edellyttävän noin 2,75 milj. euroa kertaluonteisiin investointeihin sekä noin 23 miljoonaa euroa pysyvää lisärahoitusta. Valtion on varauduttava talousarvioissaan rajanylityspaikkojen kehittämisen rahoitukseen.

Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen Perustelu:

Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Muita tilapäisiä rajanylityspaikkoja ovat Ilomantsin Leminaho ja Haapovaara, joilla ei ole ollut säännöllistä liikenettä vuosiin. Tilapäiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan raja-alueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajanylityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä. Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on ollut metsäteollisuuden näkökulmasta merkittävä. Vaikka rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta (korkeimmillaan noin 250 000 m3) on laskenut, viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tapahtunut kehitys ja suomalais-venäläisen yhteistyön vahvistuminen mahdollistaa puumäärän kasvun suhteellisen nopeasti. Inarin ylityspaikan säilyttämisellä ja vahvistamisella on

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

metsäteollisuuden vahva tuki. Pohjois-Karjalan maakunnan ensisijainen tavoite on Niiralan kehittäminen. Tilapäisten rajanylityspaikkojen osalta pidetään tärkeänä olemassa olevan verkoston rakenteiden ja kehittämismahdollisuuksien säilyttämistä mahdollisia tulevia tarpeita varten.

Rajavartioston toimintojen kehittäminen Onttolassa Perustelu:

Pohjois-Karjalan rajavartiosto on varautunut Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkauttamisen aiheuttamiin keskeisiin muutoksiin. Keskeisin yhteistyökumppani Rajajääkärikomppanian koulutuksen tukeutumisessa on jatkossa Kainuun Prikaati. PohjoisKarjalan rajavartioston on kehittänyt Rajajääkärikomppanian koulutusympäristöä edelleen vuoden 2013 aikana Onttolassa ja Hiienvaaran alueella. Onttolan ampumaratojen käyttö on ympäristöluvan ehtojen mukaisesti rajattu Pohjois-Karjalan rajavartioston omaan käyttöön. Tämä turvaa sen, että asevelvollisten ja rajavartiomiesten ampumakoulutus voidaan toteuttaa tulevaisuudessakin. Onttolan Rajajääkärikomppanian toimintaedellytyksiä on kehitettävä jatkossakin systemaattisesti.

Pelastustoimen toimintamenot 26.30.01 Pelastustoimen rakenneuudistuksen ja säästöjen toteuttaminen Perustelu:

Valtioneuvosto on 29.11.2013 päättänyt toteuttaa pelastustoimen hallintoon kohdistuvan rakenneuudistuksen osana rakennepoliittista ohjelmaa. Tavoitteena on uudistaa pelastustoimen aluejakoa vähentämällä alueita nykyisestä 22:sta 11:sta lähtökohtaisesti vuoden 2014 alusta voimaan tulevan poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että muodostetaan yksi Itä-Suomen poliisilaitos yhdistämällä entiset Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon pelastuslaitokset. Koko maan tasolla uudistuksella tavoitellaan 7,5 miljoonan euron säästöjä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä Pohjois-Karjalan kunnat esittävät ensisijaisesti, että pelastustoimelle nyt asetettu valtakunnallinen 7,5 milj. euron säästötavoite (1,40 €/asukas) toteutetaan nykyisellä pelastustoimen aluejaolla. Pelastustoimen uudelleen organisointi kytkeytyy muihin rakenneuudistuksiin ja toiminnot voidaan suunnitella mahdollisimman tarkoituksenmukaisten aluerajojen mukaan vasta sitten, kun mahdolliset kuntarakennetta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevat ratkaisut ovat tiedossa. Mikäli pelastustoimen aluejakomuutos päätetään kuitenkin toteuttaa esitetyssä aikataulussa, tulee aluejakomuutos toteuttaa ehdotetun aluejaon mukaisena, jolloin Itä-Suomeen (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) muodostetaan yksi pelastustoimen alue. Itä-Suomen pelastuslaitoksen johtamistoiminnot ja johto tulee sijoittaa Joensuuhun toiminnallisin ja taloudellisin perustein. Edellytämme, että laajempi kolme maakuntaa kattava pelastustoimi on järjestettävä vähintään samalla palvelun saatavuudella ja laadulla sekä kustannustasolla asukasta kohden, kuin nykytilassa itsenäisen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tuottamana.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten määrärahojen ja toiminnan turvaaminen

Perustelu:

Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten määrärahoja on leikattu viime vuosina rajulla kädellä. Säästöjä on haettu hallinnollisista uudistuksista, joiden kohteena ovat olleet käytännössä kaikki viranomaiset (tulli, rajavartiolaitos, puolustusvoimat, alueelliset hätäkeskukset, poliisi ja viimeisimpänä pelastuslaitokset). Hallinnolliset uudistukset eivät kuitenkaan ole onnistuneet tuomaan kaikkia vaadittavia säästöjä ja viranomaiset joutuvat toimimaan riittämättömin resurssein ja jatkuvan leikkauspaineen alla. Viranomaisiin kohdistuneiden säästöjen kokonaisvaikutuksia operatiiviseen valmiuteen ja kykyyn ei ole arvioitu. Harvaanasutuilla alueilla tilannetta on pyritty helpottamaan viranomaisyhteistyöllä ja mm. HARVA-hankkeella. Raja-alueella HARVA-toiminnalla on ollut vaikuttavuutta, mutta edelleen kiristyvien toimintamäärärahojen johdosta, myös viranomaisten toisiaan tukeva yhteistoiminta vaikeutuu. Tilannetta kuvaa hyvin se, että Suomessa on Euroopan maista väkilukuun suhteutettuna jo nyt vähiten poliiseja, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että poliisien määrää vähennettäisiin määrärahapulassa jopa edelleen 400 poliisilla. Tämän suuruusluokan vähennykset näkyvät pakostakin kansalaisten turvallisuudessa ja turvallisuuden tunteessa. Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten toiminnan riittävät määrärahat on turvattava valtion talousarviossa.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27) Puolustusvoimien palvelukeskuksen kehittäminen Joensuussa Perustelu:

Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Puolustusvoimien palvelukeskuksen pääosa päätettiin sijoittaa Joensuuhun. Palvelukeskuksen henkilömäärä tulee olemaan kokonaisuudessaan noin 220 henkilöä, josta Joensuun toimintojen vahvuudeksi puolustusministeriö on vahvistanut 120 henkilöä. Palvelukeskus tulee tuottamaan kaikille puolustusvoimien hallintoyksiköille henkilöstöpalveluja, talous- ja matkapalveluja, tietohallintopalveluja sekä kuva- ja tuotantopalveluja. Joensuuhun tulevat sijoittumaan palvelukeskuksen johto ja kanslia, suurin osa henkilöstöpalveluista, talous- ja matkapalveluyksikkö kokonaisuudessaan sekä osa tiedonhallintapalveluista. Toiminta Joensuussa on käynnistynyt vuoden 2014 alussa ja organisaatio vahvistuu 120 asiantuntijaan vuoden loppuun mennessä. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja Joensuun toimintoja on kehitettävä edelleen avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28)

Kuntien kestävän rahoituspohjan ja peruspalvelujen turvaaminen valtionosuusjärjestelmällä (Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen 28.90.01) Perustelu:

Pohjois-Karjalan kuntien talous on erityisesti käyttötalouden osalta selvästi koko maata heikommalla tasolla. Lisäksi taseissa ns. kertynyttä alijäämää on useilla kunnilla ja tilanne on näiden talouden puskureiden osalta heikompi. Huonompaa kuntataloustilanne osoittaa selvästi se, että vuodelle 2014 peräti kahdeksan kuntaa kolmestatoista korotti tuloveroprosenttia. Kaksi kireimmän verotuksen kuntaa koko maasta on Pohjois-Karjalasta ja ero alhaisimman ja kireimmän kunnallisveroprosentin välillä on koko maan tasolla jo kuusi prosenttiyksikköä. Pohjois-Karjalan kuntien painotettu tuloveroprosentti 20,74 on nyt yhden % -yksikön koko maan tasoa korkeampi ja maakuntatasolla verotus on kolmanneksi kireintä. Kuntataloudessa heikon veropohjan kuntien näkökulmasta valtionosuuksilla on erityisen suuri merkitys palvelujen järjestämisessä kohtuullisella verotuksen tasolla. Tilanne olisi entistäkin haasteellisempi, mikäli valtionosuuksien tasoa leikataan viime vuosien tapaan epäoikeudenmukaisesti tasasuuruisella asukaskohtaisella osuudella. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen laskentaperusteissa sairastavuuden merkitys tulee korostua Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimustulosten mukaisesti. Ikärakenteen osalta tulee edelleen huomioida se, että kalleimman hoidon kustannukset ajoittuvat viimeisille vuosille ja että Itä-Suomessa laajemminkin väestön elinikä on koko maata alhaisempi eivätkä asetetut ikärakenneluvut anna tasapuolista kuvaa kustannusjaosta iän mukaan. Yli 65 -vuotiaiden kustannuksille tulee edelleen saada riittävä painoarvo valtionosuuslaskennoissa. Väestörakenteeseen liittyen taloudellinen huoltosuhde tulee ottaa yhdeksi valtionosuuskriteeriksi. Myös olosuhdetekijöiden painoarvoa tulee nostaa niin, että pitkät etäisyydet, kuntien laaja-alaisuus ja harva asutus sekä vesistöjen pirstoma rakenne huomioidaan. Erityistekijöistä varsinkin työttömyyden painoarvo on liian alhainen. Työttömyys aiheuttaa seurannaisvaikutuksineen korkeita menoja kunnille ja lisäksi viime vuosina kuntien rahoitusvastuuta erityisesti pitkäaikaistyöttömyydestä on työmarkkinatukijärjestelmän kautta lisätty merkittävästi. Kun suunnitelmien mukaan perustamiskustannusten valtionosuuksia tullaan vuoden 2015 alusta siirtämään peruspalvelujen valtionosuuksiin, tulee korjausinvestointeihin kohdistuvaa tukea lisätä. Tämä tapahtuisi parhaiten työllisyys- ja suhdannepoliittisin perustein. Kuntien ns. korjausvelka kiinteistökannasta kasvaa jatkuvasti ja sen korjaamiseen tarvittaisiin perustellusti lisärahoitusta valtiolta.

Valtion osuus lakisääteisten palvelujen kustannusvastuusta on lähes vuosittain supistunut ja uudet velvoitteet ovat merkinneet huomattavia kustannuspaineita kunnille. Valtionosuuksien on jatkossa vastattava niitä velvoitteita, joita palvelujen järjestämisestä kuntien kustannuksiin aiheutuu.

Valtion alue- ja keskushallinnon uudistaminen

Valtion aluehallintoviranomaisten tehtävät koottiin vuoden 2010 alussa aluehallintovirastoihin (6 virastoa) ja elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksiin (15 keskusta). Hallitusohjelmaneuvotteluissa kesällä 2011 sovittiin, että ELY-keskusten toimintaa kehitetään niiden nykyisen rakenteen ja lukumäärän perustalta (ELY 15).

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Kaikille ELY-keskuksille yhteisiä palveluja, kuten neuvonta, on mahdollista tuottaa keskitetysti tietotekniikan mahdollisuudet huomioiden. Sen sijaan alueiden kehittämisen ja työllisyyden edistämisen kannalta ratkaiseva valmistelu, päätöksenteko ja neuvonta sekä paikallistuntemusta ja alueella liikkumista edellyttävät tehtävät on perusteltua pitää mahdollisimman lähellä asiakkaita. Pitkäjänteinen työ aluehallinnossa varsinaisen toiminnan kehittämiseksi vaikeutuu, mikäli taustalla on koko ajan uuden muutoksen paine. Jatkuvien rakenteellisten uudistusten sijaan on keskityttävä itse palvelujen kehittämiseen. Lisäksi ELYkeskusten ja aluehallintovirastojen (AVI) rakenne- ja toimialuemuutosten asemesta ajankohtaisempaa olisi siirtyä aluehallintoa ohjaavan keskushallinnon uudistukseen.

ELY-keskukset ja rakennerahastokauden 2014–2020 toteutus Vuoden 2013 joulukuussa hallitus vahvisti asetuksen, jossa päätettiin rakennerahastojen hallinnoinnin hoitamisesta neljässä ELY-keskuksessa. Vaikka kaikki ELYt osallistuvat jatkossakin hankevalmisteluun ja maakunnittaisten yhteistyöryhmien (MYR) työhön eivätkä henkilöt siirry fyysisesti RR-ELYihin, muutos on merkittävä, sillä se koskee 1.7.2014 alkaen myös EAKR-rahoitteisia yrityshankkeita. Uudella ohjelmakaudella 2014–2020 on varmistettava maakuntalähtöinen toimintapa ELY-keskusten hankevalmistelussa. Pohjois-Karjalan osalta RR-hallinnoinnin hoitaa Etelä-Savon ELY-keskus. Pohjois-Karjalan ELY-keskus on sekä asiakas- ja sidosryhmä- että henkilöstötyytyväisyydellä mitattuna laadukas ja tehokas yksikkö. Vuonna 2013 ELY-keskus kehitti maakunnan elinkeinoelämää sekä ympäristö- ja luonnonvara-asioita yhteensä 125 miljoonalla eurolla. Pohjois-Karjalassa toimivien yritysten kehittämiseen sekä alueella tapahtuvaan julkiseen tutkimukseen ohjattiin ELY-keskuksen ja Tekesin kautta 35 miljoonaa euroa vuonna 2013. Rahoitettujen hankkeiden myötävaikutuksella odotetaan käynnistyvän yli 160 miljoonan euron hankkeet ja uusia työpaikkoja syntyy yli 600. ELYkeskuksen yhteistyö Pohjois-Karjalan yritysten kanssa onkin ollut asiantuntevaa ja yrityskenttää aktivoivaa. Asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavan toiminnan kannalta on tärkeää, että jatkossa myös Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen virkamiehet voivat esitellä rahoituspäätöksiä ratkaisijalle Etelä-Savon ELY-keskuksessa.

Aluehallintouudistuksen seuraava vaihe Valtion aluehallintouudistuksen seuraavaa vaihetta on valmisteltu ministeriöiden kansliapäällikkötyöryhmässä. Kevään 2014 aikana valmistelutyötä jatketaan siten, että seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa olisi käytettävissä esitys aluehallinnon uudistamiseksi. Mikäli aluehallintoon tehdään isompi rakenteellinen uudistus seuraavalla vaalikaudella, tulee se toteuttaa Pohjois-Karjalan maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla. ÇÇ seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota koko aluehallinnon tulevaisuuteen ja tarkasteluun on otettava valtion aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten ohella myös lukuisat kuntayhtymät ja maakunnan liitot sekä erilaisten aluejakojen yhtenäistäminen – toimintoja on mahdollista järjestää uudelleen siten, että monikerroksista hallintoa kevennetään, organisaatioiden määrää vähennetään sekä samalla kunnallista ja demokraattista ohjausvaltaa maakuntatasolla vahvistetaan ÇÇ parlamentaarisen valmistelun pohjalta on lähdettävä kehittämään koko maata koskevaa uutta aluehallintoa, jotta vähenevillä resursseilla on mahdollista toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuuden takaava ja alueellista

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

kasvua sekä hyvinvointia vahvistava hallintomalli ÇÇ uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön

Valtiontuki kunnille yhteispalvelujen kehittämiseen täysimääräisenä Perustelu:

Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä on viime vuosina lakkautettu ja palveluja on korvattu yhteispalveluilla. Pohjois-Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 (20.2.2013 tilanne). Yhteispalvelun kehittäminen on etenemässä Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen kautta. Hankkeessa pyritään saamaan täyden palvelujen asiakaspalvelupisteitä, joita tullee entistä vähemmän. Suunniteltaessa uutta lähellä asiakasta olevaa asiakaspalvelua olisi huomioitava kuntauudistuksen yhteydessä myös kuntien palvelujen siirtyminen yhä kauemmas ja samanaikaisesti valtion palvelupaikkojen väheneminen (mm. TE-toimistojen palvelut, poliisin yksiköt). Palvelupisteiden vastuuviranomaiseksi on suunniteltu kuntia, mutta toiminnan turvaamiseksi ja valtion palvelujen paikalliseen hoitamiseen on kuntien saatava lisärahoitusta. Valtion tulee varata yhteispalvelupisteiden perustamiseen, ylläpitoon ja eri viranomaisten toimintakuluihin erillinen määräraha. Yhteispalvelun toiminnan kustannusten jaossa tulisi perusteena käyttää todellisia kustannuksia ja valtion avustuksen kunnille tulee olla jatkuva. Nyt rahoitusta on myönnetty kokeiluluonteisesti tai osa viranomaisista antaa toiminnan alkaessa joihinkin palvelupisteisiin kehittämisrahaa.

Pelastusvalmiuden ylläpito Suomen ja Venäjän pelastusviranomaisten kesken Itä-Suomessa – Pelastusalan lähialueyhteistyön jatkaminen Perustelu:

Pelastustoimen lähialueyhteistyötä Venäjän kanssa on rahoitettu ulko-asiainministeriön lähialueyhteistyömäärärahasta vuoteen 2012 asti ja vuonna 2013 valtiovarainvaliokunnan mietinnön VaVM 39/2012 vp (13.12.2012) ja sen pohjalta tehdyn määrärahalisäyksen mukaisella määrärahalla. Lähialueyhteistyötä ovat tehneet aluehallintovirastot pelastuslaitosten kanssa. Vuoteen 2004 saakka lähialueyhteistyössä olivat mukana valta-kunnan rajaan rajoittuvat aluehallintovirastot ja pelastuslaitokset sekä vuodesta 2004 PohjoisKarjalan, Oulu-Koillismaan, Kainuun, Lapin sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitokset. Pelastusalan rajat ylittävän yhteistyön tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa, erityisesti viisumivapauden tullessa voimaan. Rajaliikenteen lisääntyessä haasteet matkailun turvallisuudelle sekä pelastustoimen valmiudelle kasvavat. Pelastusalan hankkeet ovat olleet erittäin tuloksellisia ja niillä on saatu hyvä perusta myös raja-alueiden eri turvallisuusviranomaisten yhteistyölle. Pelastusvalmiuden ylläpitämiseksi Itä-Suomen aluehallintovirasto esittää, että jatkossakin valtion tuloja menoarvioon sisällytetään määrärahaa käytettäväksi rajat ylittävän pelastustoiminnan viranomaisyhteistyöhön. Määrärahat varattaisiin Suomen tasavallan rajaan rajoittuvien alue-hallintovirastojen ja pelastuslaitosten yhteistyön toimintaedellytysten säilyttämiseen sekä yhteisten harjoitusten toteuttamiseen Venäjän federaation rajaan rajoittuvien pelastusorganisaatioiden kanssa.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Lähialueyhteistyön pienten hankkeiden turvaaminen ministeriöiden budjeteissa Perustelu:

Lähialueyhteistyössä on oletettu molemminpuoliseen rahoituksen jo toimivan muun muassa EU-rahoituksen avulla. Pieniin asiantuntijavaihto -hankkeisiin tai kansalaisjärjestöjen tai sosiaalialan hankkeisiin jäljelle jäävät rahoitusmuodot ovat joko liian raskaita tai rahoitus puuttuu kokonaan. Hankkeiden avustusten koko on ollut pieni, mutta toiminnaltaan hankkeet voivat olla laajoja eri toimijoiden yhteistyöverkostoja. Myös aluehallintovirasto on ollut osatoimijana näissä hankkeissa kooten muita yhteistyötahoja. Opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisä-ministeriön osalta tulee varmistaa, että jo hyvin alkaneet yhteistyöverkostot ja hankkeet saadaan toteutettua. Ministeriöille tulisi mahdollistaa jatkossakin pienten koulutus-, sosiaali- ja terveysalan sekä järjestöjen lähialuehankkeiden rahoittaminen.

Valtion toimintojen alueellistaminen Perustelu:

Hallitus linjasi valtion toimintoja koskevan alueellistamispolitiikan jatkoa 26.6.2012. Hallitus jatkaa pääkaupunkiseudulla olevien ja uusien yksikköjen ja toimintojen alueellistamista silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti perusteltua. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää alueellistamisen jatkamista välttämättömänä. Alueellistamistoimenpiteitä tulee kohdistaa Itä- ja Pohjois-Suomeen niille alueille, joilla on tarkasteltavana olevaan alueellistettavaan toimintoon liittyvää osaamista. Joensuun vetovastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa (Palkeet) ja päätös Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) sijoittamisesta Joensuuhun ovat esimerkkejä merkittävistä alueellistamistoimenpiteistä, joiden pohjalta on syntynyt huomattava alueellinen osaamiskeskittymä. Syksyllä 2011 tehty periaatepäätös Metsäntutkimuslaitoksen johdon ja esikuntatehtävien siirtämisestä Joensuuhun on myös hyvä esimerkki osaamiseen pohjautuvasta alueellistamispäätöksestä. Luonnonvarakeskuksen fuusiohankkeen yhteydessä on varmistettava Metlaa koskevan periaatepäätöksen toteutuminen. Viime vuosina tehdyt valtion toimintoja koskevat päätökset (mm. Pohjois-Karjalan Prikaatin, Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen ja kahden vastaanottokeskuksen lakkautukset, rajavartiolaitoksen henkilöstövähennykset ja -siirrot, Itä-Suomen pääpoliisiaseman sijoittaminen Kuopioon sekä koulutussektoria koskevat päätökset) merkitsevät lähivuosina satojen työpaikkojen katoamista Pohjois-Karjalasta. Puolustusvoimien palvelukeskuksen perustaminen kompensoi vain osaa vähennyksistä. Alueellistamiseen liittyvässä keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle se, että alueellistamistoimenpiteistä huolimatta valtion työpaikkojen määrä Uudellamaalla kasvoi vuosina 1995–2011 noin 2 700 työpaikalla eli 5,0 %. Pohjois-Karjalan vastaavat luvut olivat -673 ja -14,1 %. Pohjois-Karjalan osaamispohjaan ja vahvuuksiin perustuvia, valtion tehtäviä tuloksellisesti turvaavia ja tasapainoista aluekehitystä edistäviä alueellistamismahdollisuuksia on useita. Maakunnan koulutusprofiili on alueellistamisen kannalta otollinen. Joensuussa on tarjolla monipuolista yliopistotasoista koulutusta sekä mm. talous- ja henkilöstöhallinnon amk-tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutus luo pohjan sekä valtionhallinnon tukipalveluille että tutkimuslaitoskentän vahvistamiselle.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Valtion työpaikat vahvistaisivat lisäksi osaltaan työpaikkakehitystä maakunnassa, jonka työttömyysaste on maan korkeimpia. Alueellistamistoimilla voidaan kompensoida valtion työpaikkoja koskevia viimeaikaisia päätöksiä. Taloustilanne, velkaantuminen ja ikääntymiseen liittyvät kansalliset haasteet edellyttävät säästötoimia, mutta mikään alue ei saakärsiä säästöistä ja työpaikkavähennyksistä kohtuuttomasti. Tällä hetkellä yksittäiset ministeriöt tekevät päätöksiään vain oman sektorinsa näkökulmasta ilman selkeää valtioneuvostotason koordinaatiota. Jo alueellistettuja yksiköitä (Palkeet, Puolustusvoimien palvelukeskus, SYKE, Metla/Luonnonvarakeskus) on mahdollista vahvistaa mm. tehtäväsiirroin pääkaupunkiseudun eläköitymisten myötä. Tällöin alueellistamistoimenpiteisiin ei liity pakkosiirtoja eikä kaksoismiehitysongelmia. Tuottavuusohjelmaan vedoten tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole täysimääräisesti hyödynnetty. Paikasta riippumattomien toimintojen sijoitusmahdollisuuksia on myös muualla maakunnassa. Esimerkiksi Lieksalla on jo kokemusta ja näyttöä yhteistyöstä valtion kanssa (KELA:n yhteyskeskus ja asiakaspalvelukeskus ASPA). Mikäli toimeentulotukien käsittelytehtävä siirretään kunnilta valtiolle, tulee KELA:n Lieksan yhteyskeskuksen toimintaa laajentaa toimentulotukien käsittelyyn. Lieksan toimipiste on yksi viidestä Kelan yhteyskeskuksesta ja Lieksasta johdetaan kaikkia yhteyskeskuksia. Vakinaista henkilöstöä on 75 ja lisäksi kausityövoimaa 12–15 henkilöä vuodessa. Syksyllä 2013 Lieksan Teollisuuskylä saneerasi yhteyskeskukselle lisätilaa, joka on jo täysin käytössä. Lieksan yhteyskeskusta tulee vahvistaa johtavana toimijana. Valtion toimipaikkojen vahvistamista ja alueellistamista koskevia mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa ovat: ÇÇ 1.1.2015 aloittavan Luonnonvarakeskuksen toimintojen sijoittaminen Joensuuhun vahvana ja monipuolisena ÇÇ Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen ÇÇ Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) vahvistaminen ÇÇ Luonnontieteellisten aineistojen digitointikeskus ÇÇ GTK:n mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen Outokummussa ÇÇ SYKE:n toimintojen vahvistaminen Joensuussa ÇÇ Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun ÇÇ Arkistopalvelujen alueellistaminen ÇÇ Verohallinnon paikasta riippumattomat toiminnot ÇÇ KELA:n paikasta riippumattomat toiminnot (mm. Lieksan yhteyskeskuksen laajennus ja toimeentulotukien käsittely) ÇÇ VTT:n toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa ÇÇ Metsähallituksen toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa ÇÇ Puhelinpalvelujen ja sähköisen asioinnin alueellistaminen ÇÇ Valtionorganisaatioiden Venäjään kytkeytyvät tehtävät

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen Perustelu:

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikka on Joensuussa, jossa työskentelee noin 220 henkilöä. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuspalveluja on tuotettu Joensuussa jo 2000-luvun puolivälistä alkaen Palkeiden edeltäjän, Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen, toimesta. Alueellistamispäätöksin perustettu palvelukeskus Joensuussa on malliesimerkki toimivasta alueellistamisesta, jolla on onnistuttu kokoamaan hyvä kombinaatio asiakasvirastoista siirtyneitä ja alueelta avoimesti rekrytoituja asiantuntijoita. Joensuun

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

seudun hyvä koulutustarjonta yliopistosta, ammattikorkeakoulusta ja toisen asteen oppilaitoksista on taannut Palkeille osaavan ja koulutetun työvoimatarjonnan. Palkeiden toiminta Joensuussa on taloudellisuus- ja tuottavuusmittareiden mukaan tuloksellista. Henkilöstön työtyytyväisyys Palkeiden muihin toimipaikkoihin verrattuna on Joensuussa paras, samoin kuin asiakastyytyväisyys hoidettujen asiakkuuksien osalta. Henkilöstön pysyvyys ja työnhakijoiden määrä avointa työpaikkaa kohden on Palkeiden korkein. Palkeiden päätoimipaikkaa Joensuussa tulee edelleen vahvistaa ja monipuolistaa avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen. Palvelukeskuksen toimipaikkarakenteen järkeistäminen, hallinnon työpaikkojen keskittäminen sekä uusien asiantuntijapalvelujen kehittäminen mahdollistaisivat Joensuun volyymin lisäämisen nykyisten toimitilaratkaisujen puitteissa. Palkeiden strategiana on laajentaa palveluvalikoimaa ja vahvistaa asiantuntijapalvelujen tarjontaa tavoitteena kehittyä asiakkaiden ja valtionhallinnon prosesseja tukevaksi osaamiskeskukseksi.

Joensuun seudun ampumaratahanke Perustelu:

Joensuun seudun harrasteampujien toimintamahdollisuudet ovat kapenemassa merkittävästi valtion toimenpiteiden johdosta. Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen ja Onttolan rajavartioston alueen käytön rajaaminen yksinomaan rajavartioston toimintaan ovat synnyttäneet tilanteen, jossa Joensuun kaupunkiseudulla ei ole käytettävissä yleistä ampurataa harrastajien ja metsästäjien käyttöön. Maakuntaliiton maakuntakaavoituksen yhteydessä haetaan parhaillaan uutta paikkaa ampumaradan sijoittamiselle. Uuden ampumaradan perustaminen merkitsee huomattavia investointeja. Kuntien ja harrastajien rahoitusmahdollisuudet ovat erittäin heikot. Valtion talousarviossa tulee varautua investointiavustukseen uuden Joensuun kaupunkiseudulle sijoittuvan ampumaradan rakentamiseksi.

Metsähallituksen myyntituottojen tulouttaminen osin kunnille Perustelu:

Valtio on asettanut tuottotavoitteet metsähallituksen hallinnoimille metsille ja kiinteistöille. Vuonna 2012 metsätuotto ei riittänyt, vaan metsähallitus myi myös omaisuuttaan saavuttaakseen valtion asettamat tavoitteet. Tämä merkitsee myös sitä, että metsähallituksella on entistä vähemmän rahaa maillaan olevien teiden, rakennusten ym. kunnostamiseen. Valtion omistamista metsistä ei jää verotulon tai omistajan käyttämän rahan muodossa tuloja juuri kunnan alueelle, kuten tapahtuu yksityismetsien osalta. Metsähallituksen puunmyynnin ja maavuokrauksen vuokratuotoista tulisi jättää esimerkiksi 15 % paikkakunnan teiden, rakennusten ja rakennelmien sekä muun infrastruktuurin kehittämistä varten. Perusteltu käyttökohde myyntituotoille olisi alemmanasteinen tieverkko, jonka ylläpitoon perusväyläpidon budjetti on ollut jo pitkään riittämätön. Tieverkon hyvä kunto tukee välittömästi puuhuoltoa ja liittyy siten suoraan metsähallituksen ja metsäsektorin toimintaedellytyksiin.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Kunnallisveron jakaminen kotikunnan ja vapaa-ajanasumiskunnan kesken Perustelu:

Vapaa-ajan asuntojen eli kakkosasuntojen määrä ja käyttö on vahvassa kasvussa. Kuntien näkökulmasta kakkosasuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajan asumisen kunnat myös velvoitteiden eteen, mikä merkitsee investointeja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan. Valtiovarainministeriön on selvitettävä mahdollisuutta verotukselliseen käytäntöön, jossa kakkosasunnon sijaintikunta saa tietyn osuuden kakkosasunnon omistajan nykyisin kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Opetus- ja kulttuuriministeriö (talousarvion pääluokka 29) Luonnontieteellisten aineistojen digitointikeskus (Digitarium) Perustelu:

Joensuussa on käynnissä yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) kanssa hanke luonnontieteellisten aineistojen digitointikeskuksen perustamiseksi. Tavoitteena on luoda digitointityössä tarvittavan asiantuntemuksen ja infrastruktuurin palveluja osaamiskeskus. Hankkeen taustalla on valtioneuvoston hyväksymä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma, jossa edellytetään, että LUOMUKSEN hallussa oleva taksonominen aineisto ja luonnontieteellisten aluemuseoiden tärkeimmät aineistot muunnetaan digitaaliseen muotoon. Hanke on kirjattu valtakunnallisen luonnontieteellisten museokokoelmien digitointia koskevaan strategiaan ja toimintasuunnitelmaan. Digitointikeskus on Helsingin yliopiston LUOMUKSEN ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen tutkimusinfrastruktuuripalveluja tuottava yksikkö, jonka toiminta käynnistettiin EU-rahoituksella elokuussa 2010. Se suorittaa kokoelmien digitointia ja tuottaa sähköisiä tietoaineistoja seuraten KDK:n (Kansallinen digitaalinen kirjasto) linjauksia. Yksikkö toimii osaamiskeskuksena, tarjoaa koulutuspalveluja sekä digitointipalveluja ja koordinoi luonnontieteellistä digitointia Suomessa. Digitointikeskus on myös osa ympäristöhallinnossa käynnistettyä valtakunnallista lajitietokeskushanketta. Digitointikeskuksen asemointi nykyisen hankekauden jälkeen on ratkaistava pikaisesti. Joensuun digitointikeskus on luonnontieteellisen museosektorin rakenteellisessa kehittämisessä edelläkävijä. Se on kehittänyt kansainvälistä kiinnostusta herättäneitä ainutlaatuisia massadigitointilinjastoja, jotka mahdollistavat nopean, kustannustehokkaan ja laadukkaan luonnonhistoriallisten näytteiden digitoinnin. Digitointikeskus tarjoaa jo nyt kokoelmien haltijoille digitointipalveluja ovelta ovelle -periaatteella, jossa yhdistyvät osaaminen näytteiden pitkän matkan kuljettamisesta ja käsittelystä kuvantamiseen ja suuren mittakaavan tietoaineistojen hallintaan. Digitariumissa alkoi elokuun 2013 lopulla avoimen kilpailutuksen pohjalta Norjan kansallisen herbaarion osien digitointi. Projektissa hyödynnetään ESR- ja EAKRhankkeiden avulla luotua digitointi-infrastruktuuria ja näissä hankkeissa kertynyttä osaamista. Jatkossa kansallisten luonnontieteellisten aineistojen digitalisointi tietoyhteiskunnan kehittämiseen liittyvien ja sähköisten aineistojen saatavuuden linjauksien mukaisesti edellyttää keskitettyä resursointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön toivotaan edistävän aineistojen digitointia huomioiden Joensuuhun syntyneen osaamisen mahdollisuudet.

Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen aseman vahvistaminen Suomen johtavana kansainvälisten suurtapahtumien järjestämispaikkana Perustelu:

Kontiolahti-Joensuulle on myönnetty Kansainvälisen ampumahiihtoliiton (IBU) kongressissa ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailut vuodelle 2015. Kilpailupaikka on Kontiolahden ampumahiihtokeskus. Suomen ampumahiihtoliitto on nimennyt Kontiolahden Suomessa pidettävien kansainvälisten arvokilpailujen pitopaikaksi 2010-luvulla. Kontiolahdelle on myönnetty myös ampumahiihdon maa-

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

ilmancupin kilpailut vuosille 2014 ja 2018. Suomen Olympiakomitean elokuussa 2011 opetusja kulttuuriministeriön pyynnöstä tekemässä listauksessa Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittäminen on nimetty suomalaisen huippu-urheilun kannalta kolmanneksi merkittävimmäksi rakennushankkeeksi heti Olympiastadionin ja Tampereen keskusareenan jälkeen. Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittämisen hankesuunnitelma 2012-2014 valmistui syksyllä 2011. Hankesuunnitelmassa esitetyt kehittämistoimenpiteet on jo pääosin toteutettu vuoden 2015 maailmanmestaruuskisojen edellyttämällä tavalla. Jatkossakin kehittämistoimenpiteet ovat välttämättömiä, että Kontiolahti pidetään kilpailukyisenä suurtapahtumien järjestämispaikkana ja varteenotettavana monipuolisena, ympärivuotisena liikuntaja matkailukeskuksena. Stadionalueen lähiympäristöjen kehittäminen on mahdollista laajemminkin vuoden 2013 lopulla lakkautetun Pohjois-Karjalan prikaatin maa-alueen ja kiinteistökannan vapauduttua uudiskäyttöön. Kontiolahden kunta on käynnistänyt masterplan -suunnitelman laatimisen alueelle. Työn yhteydessä selvitetään mahdollisuuksia ampumahiihtostadionin toimintaa tukeville toiminnoille ja maankäyttöratkaisuille.

Kielivalintojen monipuolistaminen ja venäjän kielen opetuksen vahvistaminen Itä-Suomessa (Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin 29.10.30) Perustelu:

Venäjän kielellä on suuri ja kasvava elinkeinopoliittinen merkitys Itä-Suomessa. Tahtotila lisätä venäjän kielen opetusta yleissivistävässä koulutuksessa on alueella laaja. Maan eri osien erityistarpeet kieliopetuksen järjestämisessä tulisikin ottaa paremmin huomioon lainsäädännössä ja yleissivistävän koulutuksen rahoituksessa. Itä-Suomen maakunnat ja joukko kuntia ovat esittäneet, että opetusja kulttuuriministeriö antaisi Itä-Suomen kunnille kokeiluluonteisesti luvan päättää kieliopetuksen järjestämisestä siten, että kunta voi antaa oppilaille mahdollisuuden valita peruskoulussa B1-kieleksi ruotsin tai venäjän. Mallissa olisi turvattu myös ruotsin kielen asema. OKM antoi 20.12.2012 kielteisen päätöksen kuntien esitykseen todeten, ettei sillä ole toimivaltaa myöntää kokeilulupaa, jossa luovutaan toisen kotimaisen kielen opettamisesta. Ministeriö kuitenkin ilmoitti käynnistävänsä toimet venäjän kielen opetuksen kehittämiseksi. Toimilla pohjustetaan vuonna 2016 voimaan tulevaa perusopetuksen tuntijakoa. Uusi tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet mahdollistavat venäjän kielen opiskelun joko pakollisena tai valinnaisena A-kielenä tai valinnaisena B2-kielenä. Valtioneuvoston antama asetus perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaosta lisää opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia monipuolistaa kielten opetustarjontaa. Kielten opetus edellyttää erityisrahoitusta, josta on tarkoitus säätää ennen uusien opetussuunnitelmien voimaantuloa. Rahoituksella pyritään turvaamaan oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet kielten opiskelemiseen alueelliset erityistarpeet huomioiden. Itä-Suomen kunnille tulee taata venäjän kielen opetuksessa riittävän korkeat valtionosuudet, jotka mahdollistavat tarvittaessa myös normaalia pienemmät opetusryhmäkoot. Uudet rahoitusmallit tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pikaisesti pilottihankkeina jo ennen tuntijakouudistuksen voimaan tuloa.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee Itä-Suomea koskien olla valinnanvapaus ruotsin ja venäjän kielten välillä. Vaikka esitetyt järjestelyt mahdollistavat venäjän kielen koulutustarjonnan järjestämisen, ne eivät ratkaise käytännön ongelmia. Ylimääräisenä kielenä venäjän opiskelu on vaativaa ja monille koululaisille kyseessä on kohtuuttomasti työmäärää lisäävä taakka. Tämä vähentää kiinnostusta venäjän opiskeluun, jolloin pelkkä valinnaisuusmahdollisuuksien lisääminen ilman kokonaiskuormittavuuden tarkastelua ei tuota toivottua lopputulosta. Ruotsinkielen aseman sementoiva laki ei vastaa enää arkielämän vaatimuksia ja toimintaympäristöä Itä-Suomessa. Kielten opetuksen tulisi painottua niihin kieliin, joille on alueella käyttöä, ilman tarpeetonta kielipoliittista vastakkainasettelua.

Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin 29.10.34 Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 2,0 milj. euroa vuodessa Perustelu:

Pohjois-Karjalassa on suuri tarve koulujen sisäilma- ja kosteusvauroiden korjauksiin, mutta vuosittain vain muutama koulu maakunnassa on saanut avustusta hankkeisiin. Myös oppilasmäärien väheneminen on aiheuttanut tarvetta kouluverkon sopeuttamiseen, koulujen yhdistämisiin ja peruskorjaus- sekä laajennusinvestointeihin. Kuntien taloudelliset mahdollisuudet investointeihin ovat rajalliset. Valtion talousarviossa tulee varata riittävät määrärahat kuntien oppilaitoshankkeisiin ja alueellisessa rahanjaossa tulee ottaa huomioon alueiden ja kuntien taloudelliset mahdollisuudet rakentaa ja kunnostaa oppilaitoksia. Kunnat ovat esittäneet hankeluetteloon oheiset oppilaitosten perustamishankkeet (kustannusarviot 0 % alv). Kiteen hankkeen ensimmäinen vaihe on mukana opetusja kulttuuriministeriön vahvistetussa perustamishankkeiden rahoitussuunnitelmassa vuosille 2013-2016. ÇÇ Koulukeskuksen peruskorjaus, Kitee ka 8,3 milj. euroa (2013-15) ÇÇ Koulukeskuksen teknisen opetuksen tilat, Kitee ka 2,5 milj. euroa (2015-16) ÇÇ Kiteen koulukeskuksen kirjasto ka 2,5 milj. euroa (2016-17) ÇÇ Kontioniemen koulu, Kontiolahti ka 2,5 milj. euroa (2015) ÇÇ Nepenmäen koulu, Joensuu ka 23,0 milj. euroa (2015-17) ÇÇ Papinkadun lukio, Joensuu, muutos ja laajennustyöt ka 10,7 milj. euroa (2013-15) ÇÇ Pataluodonkadun päiväkoti ja koulu, Joensuu ka 8,0 milj. euroa ÇÇ Vanhatie 12:n peruskorjaus päiväkotitiloiksi, Juuka ka 1,1 milj. euroa

Ammatillisen koulutuksen turvaaminen maahanmuuttajille ja koulutuksen anto-oikeus myös muilla kuin kotimaisilla kielillä Perustelu:

Nuorten koulutuspaikkoja on päätetty vähentää nuorisoikäluokkien pienentymisen ja valtion säästötavoitteiden takia. Suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtyminen näkyy toisaalta lähivuosina huomattavan suurena työvoimatarpeena erityisesti hyvinvointialalla, mutta myös muilla sektoreilla.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Työvoiman aikuiskoulutustarve on kasvava, minkä lisäksi maahanmuuttajat ja muu ulkomaalaisväestö ovat potentiaalinen ryhmä täydentämään työvoimavajetta. Maahanmuuttajien osalta työelämään saattamiseen tarvitaan pidempää yksilöllistä valmennusta ja koulutuksessa on oltava tavallista pienempiä ryhmiä. Olisi ensiarvoisen tärkeää saada ammatillisen koulutuksen anto-oikeus myös muilla kuin kotimaisilla kielillä, eritoten englanniksi.

Ammatillisen koulutuksen oppilaitosrakentamisen investoinnit Perustelu:

Erillisen perustamishankerahoituksen osoittaminen ammatillisen koulutuksen investointihankkeisiin on tarpeen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymällä (PKKY) on vuosien 2014–2016 investointisuunnitelmassa useita investointihankkeita. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärään pohjautuvaan yksikköhintaan sisältyy laskennallinen investointirahoitusosuus, jossa ei kuitenkaan oteta huomioon esim. harvaan asutun alueen koulutuksen saatavuuden turvaamista hajautettuna maakunnassa. Harvaanasutuilla pitkien etäisyyksien alueilla ja rakennemuutospaikkakunnilla pitäisi mahdollistaa erillinen investointien rahoitus tai työllisyysperusteisten investointimäärärahojen käyttö ammatillisen koulutuksen rakennusinvestointeihin. Tämä edellyttäisi tasokorotusta kyseisiin varoihin. PKKY:n investointihankkeet, kustannusarviot vuoden 2015 osalta: ÇÇ Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, Otsolan alueen keittiö ym. rakentaminen ja Peltolan keittiö ym. muutostyöt, ka: 6,0 milj. euroa, vo. 3,0 milj. euroa ÇÇ Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu, raskaan kaluston konekeskus, ka: 5,0 milj. euroa, vo. 2,5 milj. euroa ÇÇ Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu, kulttuuritalo, uudisrakennus, ka: 2,6 milj. euroa, vo.1,3 milj. euroa ÇÇ Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa, prosessi-, sähkö- ja koneasennustilojen rakentaminen, ka:1,5 milj. euroa, vo. 0,75 milj. euroa ÇÇ Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes, metalli- ja autohalli, vesikattotyö, ka 0,4 milj. euroa, vo 0,2 milj. euroa

Karelia-ammattikorkeakoulun osuus INKA -ohjelman (biotalous) toteutuksessa

Perustelu:

Karelia-ammattikorkeakoulun yksi koulutus- ja tutkimusala on Sirkkala-kampuksella toimiva biotalous. Biotalouden TKI-toiminnan painoalaksi on valittu uusiutuva energia. Karelia on yksi vahvoista toimijoista Joensuun vetovastuulle myönnetyssä biotalouden INKA-ohjelmassa. Sirkkala-kampukselle on suunnitteilla osana uusiutuvan energian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa ns. Sirkkalan energiapuisto, joka palvelee oppimis- ja kehitysympäristönä tukien maakunnan uusiutuvan energian liiketoimintaa, toimialan osaamista ja INKA-ohjelmaa. Suunnitelmien mukaan energiapuistossa demonstroidaan kiinteistöjen mahdollisuuksia tuottaa lämpö- ja sähköenergiaa omavaraisesti osana isompia lämpö- ja sähköverkkoja. Energiapuisto on osa Joensuun vahvistuvaa biotalouden osaamiskeskittymää. Biotalouden systemaattinen kehittäminen vaatii toteutuakseen konkreettista yhteistyötä sekä toimivia kehitysympäristöjä, ja siksi Itä-Suomen yliopisto, Karelia-amPohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

mattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Joensuun tiedepuisto pyrkivät yhteistyöverkostona toteuttamaan energiapuiston lisäksi biotalouden ”demoverstaan” biojalostuksen kehittämistoiminnan vahvistamiseksi. Energiapuiston sijainti ammattikorkeakoulun kampuksella tuo synergiaetuja mm. monialaisuuden, kansainvälisten ja kansallisten verkostojen sekä osaamisen hyödyntämisen kautta. Suunnitellussa hankkeessa tehdään tarvittavat investoinnit ja luodaan toimintamalleja, joilla energiapuiston toiminnot kytkeytyvät osaksi yrityselämän kehittämis- ja palvelutoimintaa sekä Karelia-ammattikorkeakoulun ja sen kumppaneiden opetusta ja tutkimusta. Hankkeen hyödynsaajia ovat uusiutuvan energian toimialan yritykset sekä energian- ja sähkönkuluttajat. Hanke on merkittävä osa maakunnan energiaomavaraisuuteen ja vähähiilisyyteen tähtääviä toimenpiteitä. Karelia-ammattikorkeakoulu esittää, että Sirkkalan energiapuistohanke tunnistetaan kansallisesti merkittävänä panoksena INKA-ohjelman toteutuksessa ja että tutkimus- ja kehittämistoimintaa tuetaan myös rahallisesti.

Koulutusviennin mahdollistaminen Perustelu:

Suomen menestys koulutusvertailuissa luo pohjaa koulutusviennille, mutta toistaiseksi vientiä on potentiaaliin nähden hyödynnetty vähäisesti. Vientiä voitaisiin edistää monin tavoin. Ammattikorkeakoulujen haasteena on päästä mukaan ulkomaille tapahtuvaan koulutusvientiin. Karelia-ammattikorkeakoulua on lähestytty useammilta ulkomaisilta tahoilta koulutusviennin ja koulutuksen myynnin tiimoilta. Käytännössä koulutuksen vientiä hidastaa ja nykymuodoissaan jopa estää koulutuksesta perittävien maksujen ongelmallisuus. Uudessa valmisteilla olevassa ammattikorkeakoululaissa pykälä oli lakiluonnoksen ensimmäisessä versiossa kirjoitettu muotoon, joka mahdollistaa koulutusviennin käytännön toteuttamisen ja maksujen perimisen EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Apurahajärjestelmä turvaa myös heikossa taloudellisessa asemassa olevien opiskelijoiden tasavertaisen osallistumisen. Myöhemmin lausunnolla olleessa luonnoksessa pykälään oli lisätty maksullisuuden mahdollisuus koskien ammattikorkeakoululle vahvistettuun ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan vieraskieliseen koulutukseen hyväksyttyjä opiskelijoita. Tämä muotoilu rajaa pois tärkeimmän osan ammattikorkeakoulujen koulutusviennin kehittämisen mahdollisuuksista eli ammattikorkeakoulututkintoon liittyvän koulutuksen viennin. Koulutusviennin todelliseksi mahdollistamiseksi teksti olisi syytä korjata muotoon, jossa huomioidaan myös ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen vienti. Koulutusvienti osana alueen monipuolista elinkeinotoimintaa on tulevaisuudessa yksi merkittävä ammattikorkeakoulun palvelumuoto. Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat perustaneet yhteisen koulutusvientiyhtiön. Yliopistojen osalta koulutusvientiä on tukenut se, että yliopistot voivat periä vuosina 2010–2014 vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan koulutusohjelmaan hyväksytyiltä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta lukukausimaksua. Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu päättyy 2014. Koulutusviennin edellytyksille on ehdottoman tärkeää, että lukukausimaksujen periminen mahdollisestaan selvitysmies Päivi Lipposen raportin esityksen mukaisesti.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Yliopistotalouden yleinen kehys Perustelu:

Yliopistouudistuksen yhteydessä sovittiin yliopistojen taloudellisen aseman turvaamisen periaatteet, joihin kuuluvat mm. yliopistoindeksi sekä yliopistojen työttömyysvakuutusmaksun kompensointi. Yliopistoindeksi palautettiin vuoden 2012 puolittamisen ja vuoden 2013 jäädyttämisen jälkeen vuodelle 2014. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksuun on myös tullut muutoksia vuosittain. Myös yliopistojen työttömyysvakuutusmaksun määrä ja tämän kompensointi tulisi ratkaista pysyvästi. Valtiotalouden kevään 2014 kehyspäätöksessä tulee varmistaa yliopistojen mahdollisuudet osaamisperusteisen kasvun rakentamiseen.

Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus Perustelu:

Lankisen työryhmän esitykseen Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistamisesta sisältyy esitys koota tutkimusvoimavaroja valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaksi tutkimukseksi ja strategisesti suunnatun tutkimuksen rahoitusvälineeksi. Esitys on kannatettava sillä edellytyksellä, ettei tutkimusvoimavarojen kokoaminen ja suuntaaminen vaalikausittain vaaranna perustutkimuksen toteutuksen edellytyksiä. Esimerkiksi 1.1.2015 aloittavaan Luonnonvarakeskukseen on kohentumassa jo heti aloituksessa rajut budjettileikkaukset, jotka johtuvat osin valtion tutkimusrahoituksen kohdentamisen uudistamisesta.

Opintoihin liittyvät Venäjä-yhteistyön erilliskysymykset Perustelu:

Venäjällä ei tunnusteta eurooppalaista kolmen vuoden bachelor-tutkintoa (Venäjän bachelor-tutkinto neljä vuotta) ja Venäjän valmisteilla oleva lainsäädäntö ei poista ongelmaa. Venäjä on listannut yliopistot, joiden bachelorin hyväksyvät. Suomesta listalla on ainoastaan Helsingin yliopisto. Kiinalaiset opiskelijat eivät voi saada viisumia Venäjälle Suomesta, vaan ainoa keino saada viisumi on matkustaa Kiinaan hankkimaan se. Joustavan kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden näkökulmasta kiinalaisten opiskelijoiden viisumin hankkimisen mahdollistaminen Suomesta olisi perusteltua.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Maa- ja metsätalousministeriö (talousarvion pääluokka 30) Metsäalan toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa Perustelu:

Pohjois-Karjalaa voidaan perustellusti pitää Euroopan metsämaakuntana ja Joensuuta Euroopan metsäpääkaupunkina. Vastaavaa metsävarojen, metsäteollisuuden, metsäteknologian sekä metsäntutkimuksen ja alan koulutuksen keskittymää ei löydy muualta Euroopasta. Temaattisina aihealueina Joensuussa ovat Suomen johtavat asiantuntemusalueet metsäbioenergian, puutieteen, metsäsuunnittelun, metsätalouden vesikysymysten, Venäjän metsätalouden sekä metsävarojen inventointien ja metsävarojen seurannan osaamisessa. Julkisella sektorilla Pohjois-Karjalassa metsäbiotalouden sektorilla toimii noin 600 asiantuntijaa tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, koulutuksen ja hallinnon tehtävissä. Viime vuosien aikana osaamisen ja tutkimuksen perustaa on lavennettu määrätietoisesti kohti laaja-alaista biotalouden ja luonnonvarojen, erityisesti bioenergian, tutkimusta ja koulutusta. Joensuussa tutkimushenkilöstö pääsee valmiiseen kansalliseen ja kansainväliseen verkostoon ilman ylimääräisiä ponnisteluja. Metsäbiotalous siihen liittyvine rajapinta-aloineen työllistää Pohjois-Karjalassa yhteensä yli 6 000 ihmistä yli 500 yrityksessä. Näiden yritysten liikevaihto on yhteensä yli 1,7 miljardia euroa. Koko metsäbiotalouden ketju ”kasvatuksesta hakkuuseen ja kannosta tuotteiksi” on maakunnassa läsnä (metsätalous, uusiutuva energia, puutuoteteollisuus ja puurakentaminen, sellu- ja kartonkiteollisuus, biotalouteen liittyvä teknologiateollisuus). Metsäosaamisen monipuolinen institutionaalinen perusta sekä kansalliset ja kansainväliset verkostosuhteet luovat synergiaetuja sekä olemassa olevien toimintojen edelleen kehittämiselle että kokonaan uusien toimintojen sijoittamiselle. ItäSuomen yliopiston Joensuun kampukselta, Karelia-ammattikorkeakoulusta sekä maakunnan toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat metsäosaajat turvaavat alan työvoiman myös tulevaisuudessa. Pohjois-Karjalan metsäosaamisen kehittäminen tukee erinomaisella tavalla alueiden kehittämisen yleisiä tavoitteita maakuntien vahvuuksiin ja osaamiseen perustuvien klustereiden vahvistamisesta.

1.1.2015 aloittavan Luonnonvarakeskuksen toimintojen sijoittaminen Joensuuhun vahvana ja monipuolisena Perustelu:

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015. Luonnonvarakeskuksen visiona on olla biotalouden suunnannäyttäjä ja luoda osaamisella perustaa kestävälle kasvulle ja hyvinvoinnille. Luonnonvarakeskuksesta tulee Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos. Luonnonvarakeskuksen on luontevaa toimia vahvasti paikkakunnilla, joissa on merkittävää fuusioitavien laitosten tutkimusta sekä luonnonvara-alan koulutusta, hallintoa ja yritystoimintaa. Joensuu on luonnonvarakeskukseen integroitavien

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

laitosten henkilöstövahvuudella mitattuna maan kolmanneksi suurin ja kykenee vastaamaan luonnonvarakeskuksen toimintaympäristöön kohdistuviin odotuksiin. Metlan ja RKTL:n toiminnot sijoittuvat Joensuussa puusta rakennettuun ja arkkitehtuurisesti näyttävään Metla -taloon, joka valmistui vuonna 2004 Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampusalueelle. Maakunnallinen ja Joensuun kaupungin strateginen tahtotila luonnonvara-alan ja biotalouden kehittämiseksi (maakuntaohjelma, Joensuun kasvustrategia) tukevat erinomaisella tavalla luonnonvarakeskuksen visiota, strategiaa ja tutkimusagendaa sekä Suomen biotalousstrategiaa ja metsäpoliittista selontekoa. Selkeästi fokusoiduilla strategioilla ja älykkäällä erikoistumisella sekä niitä seuraavilla kehittämistoimilla ja vankalla maakunnallisella sitoutumisella tehtyihin linjauksiin Pohjois-Karjalasta kehitetään kansainvälisesti merkittävä ja sijoittumispaikkana houkutteleva vihreän kasvun ja biotalouden osaamiskeskittymä. Joensuun kaupunkiseutu oli yksi vuoden 2013 lopulla valtion kanssa kasvusopimuksen solmineista 12 suurimmasta kaupunkiseudusta. Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut Joensuun vetovastuuseen INKA-ohjelman biotalouden pääteemaan vuosille 2014–2020. Luonnonvarakeskukseen fuusioitavista organisaatioista Joensuussa toimivat metsäntutkimuslaitos sekä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. METLA:n Itä-Suomen alueyksikköä johdetaan Joensuusta ja lisäksi yksikköön kuuluvat Punkaharjun ja Suonenjoen toimipaikat. Itä-Suomen yksikössä työskentelee noin 200 työtekijää, joista 130 toimii tutkijoina. Tutkijamäärä on noin kolmannes Metlan tutkijoista. Joensuussa toimivien tutkijoiden vetäminä koordinoidaan pääosaa strategisista tutkimusohjelmista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Joensuun tutkimusaseman henkilövahvuus on 11. Sen vahvuuksia ovat Saimaan vesistöön kohdistuva kalantutkimus, hirvieläintutkimus ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus sekä sijainti yliopistopaikkakunnalla. Toiminnot tulee turvata uudistuksessa. Puusta rakennettu Metla -talo tarjoaa upeat kansainvälisestikin edustavat puitteet luonnonvarakeskuksen toiminnalle. Lisärakentamiselle on tarvittaessa mahdollisuus nykyisen toimitilakiinteistön vieressä. Joensuussa on olennaista, että luonnonvarakeskus sijaitsee Itä-Suomen yliopiston kampusalueella Metla-talossa, johon jo sijoittuvat Metla, RKTL, Evira ja EFI ja SYKE. Tämän yhteisön kokonaisuutta ja työtä tukevat muut Joensuun toimijat, jotka ovat käve-ymatkan päässä toisistaan. ”Face to face” -kontaktien merkitys arkisessa työssä ja innovaatiotoiminnassa on tutkitusti erittäin merkittävää. Kansainvälisyys on vahvasti arjessa läsnä. Esimerkiksi yliopistolla metsätieteissä maisteritutkinnon ja jatko-opinnon suorittavista lähes puolet on kansainvälisiä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Joensuun kaupunki ovat tehneet tammikuussa 2014 maa- ja metsätalousministeriölle kumppanuuslupauksen tarjoten Luonnonvarakeskukselle strategista pitkän aikavälin kumppanuutta biotalouden kehittämisessä sekä luonnonvaroihin liittyvässä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Kumppanuussopimuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti Joensuun vahvuudet ja mahdollisuudet sekä tutkimus- ja kehittämisrahoituksen maakunnalliset referenssit. Tavoitteena on luonnonvarakeskuksen biotaloustutkimuksen vahvan osaamisalueen (ytimenä metsäbiotalous) sijoittaminen Joensuuhun. Luonnonvarakeskusfuusion yhteydessä on varmistettava valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen Metlan toimintojen vahvistaminen Joensuussa. Koska Metlalla ei enää jatkossa ole periaatepäätöksen mukaista itsenäistä johtoa ja Luonnonvarakeskuksen johto on päätetty sijoittaa Viikkiin, tulee valtioneuvoston

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

tahtotila toteuttaa vahvistamalla ensisijassa Joensuussa sijaitsevien tutkijoiden määrää. Luonnonvarakeskuksen alueellisen toiminnan turvaamiseksi tulosyksiköiden johtamistoimintoja tulee sijoittaa muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle. Luonnonvarakeskuksen rahoitusrakenne tulee muuttumaan olennaisesti Metlan nykyisestä rahoitusmallista. Valtioneuvoston päätös 2013 uuden ns. strategisen tutkimusrahoitusvälineen perustamisesta merkitsee sektoritutkimuslaitosten budjettimäärärahojen olennaista pienenemistä. Luonnonvarakeskuksen henkilöstö tulee pienentymään ja alueellisten toimipaikkojen määrä vähentyy. Budjettirahoituksen pienentymistä voidaan kompensoida ulkopuolisen, erityisesti kansainvälisen tutkimusrahoituksen kautta. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinta vaatii uudenlaista toimintakulttuuria ja laajaa osaamisen koulutustehtävää. Joensuun tutkimusyhteisöllä on vahvat näytöt ulkopuolisen rahoituksen menestyksekkäästä hankkimisesta ja Pohjois-Karjalan kehittämisrahoitusta myöntävät viranomaiset näkevät luonnonvara- ja biotaloustutkimuksen tärkeänä osana maakunnan tulevaisuusstrategiaa.

Euroopan metsäinstituutin (EFI) päämajan perusrahoituksen pysyvä tasonosto Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 30.01.66 Määrärahat 2014 talousarviossa 4,114 milj. euroa Pohjois-Karjalan määrärahatarve (EFI) 1,5 milj. euroa Perustelu:

Euroopan metsäinstituutti (European Forest Institute, EFI) on kansainvälinen organisaatio, jonka jäseninä on 25 Euroopan maata. Instituutin päämaja sijaitsee Joensuussa. Toiminta on laajentunut voimakkaasti ja päämajan lisäksi instituutilla on 8 muuta toimipistettä, joista yksi on projektitoimisto Malesiassa ja muut aluetoimistoja eri puolilla Eurooppaa. Brysselin toimisto käynnistyi vuoden 2013 alussa. Vuonna 2014 avataan toimisto Pietarissa. Suomi on rahoittanut EFI:n päämajan toimintaa vuotuisella avustuksella, ns. vapaaehtoisella jäsenmaksulla, jonka suuruus on ollut miljoona euroa vuosittain vuodesta 1995 lähtien. EFI:n aluetoimistojen ja projektitoimiston rahoitus tulee aluetoimistojen isäntämaista ja muista paikallisista rahoituslähteistä ja projektitoimisto rahoitetaan ao. projektista. EFI:n kokonaisbudjetti on kasvanut reilusta miljoonasta eurosta yli 15 miljoonaan euroon. Suomen valtion rahoitus on pysynyt ennallaan miljoonassa eurossa vuoteen 2013 asti. Inflaation ja palkkojen nousun johdosta valtion avustuksen määrä on reaalisesti laskenut noin 40 % vuodesta 1995. Instituutilla on henkilökuntaa 110, josta 50 Joensuussa. On arvioitu, että EFI:n päämaja merkitsee alueen taloudelle ja Suomen valtiolle noin 2,8 miljoonan euron lisätuloja yksityisenä kulutuksena, veroina, sosiaaliturvamaksuina, vuokratuloina, palvelujen ostoina ja muina hankintoina. Suomen valtiolle tuloutuu vuonna 2014 vero- ja vuokratuloina noin 0,8 miljoonaa euroa – käytännössä valtion nettomenot ovat siten olleet vain 0,2 miljoonaa. Kansainvälisenä organisaationa EFIllä on erityinen rooli EU:n ja Venäjän metsäyhteistyön kehittäjänä. EUn rahoituksella yhteistyö on jo käynnistynyt, ja tulee lisääntymään lähivuosina. Päämajan tutkimuskapasiteetin vahvistamiseksi yhteistyötä Metsäntutkimuslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa on lisätty. Venäjän lisäksi toinen EFI laajentumisura on tieteen ja metsäpolitiikan yhteistyön

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

tiivistämisessä. EFI:n ThinkForest -ajatuspajaan Brysselissä ja Strassbourgissa on osallistunut kahden viime vuoden aikana 400 asiantuntijaa ja 20 europarlamentaarikkoa. Eduskunta hyväksyi vuoden 2014 budjetissa EFI:lle kertaluontoisen 0,4 milj. euron lisämäärärahan. Kasvun jatkuessa aluetoimistoissa on tärkeää, että päämajassa säilyy toimintojen vahva koordinointikyky. Lisäksi valtion avustusta tarvitaan toiminnan laajentumisen turvaamiseksi ja projektien omarahoitusosuuden täyttämiseksi. Pysyvä puolen miljoonan euron lisärahoitus on välttämätön.

Vihreän kasvun keskus Perustelu:

Pohjoiskarjalainen osaaminen muodostaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen kokonaisuuden metsäbiotalouden ympärille. Varsinaista metsiin ja puuhun liittyvää osaamista tukevat muut alueen kärkiosaamisalat ja rajapinnoista on löydettävissä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Osaamiskeskittymän ytimeksi ollaan valmistelemassa Vihreän kasvun keskusta, jonka tärkein tehtävä on jalkauttaa alueen osaaminen uusiksi liiketoiminnoiksi ja yrityksiksi. Vihreän kasvun keskus toteutetaan virtuaalisena osaamisverkostona, jolla on kuitenkin fyysinen ydin, joka sijoittuu Joensuun Tiedepuistoon, jossa se muodostaa hyvän kokonaisuuden yhdessä Biotalous INKA toteutuksen kanssa. Näistä muodostuva kokonaisuus tarjoaa keskukselle hyvät mahdollisuudet linkittyä kansallisen biotalouden osaamiskeskittymän keulakuvaksi. Vihreän kasvun keskuksen toiminnalliset painopisteet ovat: ÇÇ uudet biojalosteet ÇÇ puumateriaaliteknologia ÇÇ metsäbioenergia ja metsäbiomassan hankinta Vihreän kasvun keskuksen rooli on liiketoiminnan kehittämisessä, innovaatioiden aktivoimisessa ja kaupallistamisessa, osaamisen siirrossa sekä kansainvälistymisessä. Fyysiset demonstraatio- ja tutkimusympäristöt toteutetaan kumppaniverkoston toimesta siten, että keskuksen roolina on koota fyysinen infrastruktuuri yritysten ja tutkijoiden saataville ja tehostaa resurssien yhteiskäyttöä. Fyysisiä kehitysympäristöjä ovat mm. Sirkkalan energiapuisto ja biojalostuksen demoverstas. Alussa keskuksen toimijaytimen muodostavat Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Ytimeen yhdistyy jatkossa myös muita toimijoita niiden omien suunnitelmien ja tehokkaan synergian syntymisen edellyttämällä tavalla.

Metsien kestävän käytön lisääminen Perustelu:

Pohjois-Karjalassa metsää omistavien henkilöiden puunmyyntitulot ovat vuosittain 80–100 miljoonan euron luokkaa. Tärkeimmän haasteen metsäsektorin tuhansien perustyöpaikkojen säilymiselle ja tulovirtojen kehitykselle maakunnassa muodostaa metsien kasvua alhaisempi käyttö. Maakunnan metsien kokonaiskasvu on hieman yli 8 miljoonaa kuutiometriä ja hakkuut vain noin 4–5 miljoonaa kuutiometriä. Maakunnan metsiä olisi mahdollista käyttää huolellisesti suunniteltuna nykyistä enemmän, metsien käytön kestävyyttä vaarantamatta. Raaka-aineen hankinta on yksi puun teollisen jalostuksen ja energiakäytön haasteellisimmista tehtävistä. Investointeja suunniteltaessa on saatava varmuus paitsi raaka-aineen olemassa olosta, niin myös sen saatavuudesta markkinoille. Runsaatkaan metsävarat eivät ole riittävä edellytys teollisille investoinneille. ParantamalPohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

la metsien kestävään käyttöön perustuvaa puuraaka-aineen saatavuutta ja varmuutta, lisätään olemassa olevan teollisuuden edellytyksiä jatkaa toimintaansa, sekä luodaan pohjaa uusille puuta käyttäville laitosinvestoinneille. Pohjois-Karjalan alueellisen metsäneuvoston ja Metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueneuvottelukunnan kokouksissa on käsitelty ajatusta metsien kestävän käytön korkeammasta hyödyntämisestä poistamalla puun liikkuvuutta ja markkinoille tuloa hidastavia esteitä. Työskentelemällä puun saatavuuden varmistamiseksi autetaan käytettävissä olevista keinoista parhaiten perusmetsäsektorin toiminnan jatkumista ja uusien investointien saamista maakuntaan. Metsä- ja energia-alan investointiedellytyksiä on mahdollista parantaa myötävaikuttamalla päätöksiin, jotka helpottavat puun liikkuvuutta. Keinoja ovat mm. metsänomistuksen kehittäminen ammattimaisemmaksi, metsävaratiedon tehokas hyödyntäminen, metsänomistajapalvelujen kehittäminen, kysyntää vastaavan työvoimatarjonnan turvaaminen sekä puun kuljetuksen esteiden purkaminen.

Hajautetun energiantuotannon tuki Perustelu:

Hajautettu energiatuotanto ja energiankulutuksen vähentäminen merkitsevät uusia mahdollisuuksia. Maatilojen rakennemuutoksen myötä tilakoko kasvaa ja tilat erikoistuvat, mikä tarkoittaa väistämättä energiatuotannon ulkoistamista niin lämmön kuin myös sähköntuotannossa. Näin jatkossa tulee avautumaan oma toimialansa energiayrittäjille. Uusinvestointien suunnittelun yhteydessä tulee huomioida biokaasun tuotannon ja metsäbioenergian mahdollisuus tilojen energianlähteenä. Sähköntuotannon edistämiseksi yhteistyötä tullaan tekemään erityisesti kunnallisten kaukolämpöä tuottavien yhtiöiden kanssa. Uusien laitosten suunnitteluvaiheessa tullaan esittämään ja laskemaan mahdollisuuksia sähköntuotannon aloittamiseksi kotimaisella energialla. Energiantuotannon sivuvirtoina syntyviä tuotteita halutaan jalostaa jatkossa yhä pidemmälle (lannoitteet, peltobiohiili, liikennebiokaasu). Hajautettu energiantuotanto avaa mahdollisuuksia myös yksityistalouksien energiantuotannolle. Hajautetulle energiantuotannolle tulee varata riittävä valtion tuki.

Valtionapu Suomen metsäkeskukselle 30.60.42

Määrärahan tarve Pohjois-Karjalassa 2,5 milj. euroa

Perustelu:

Uusiutuvien luonnonvarojen lisääntyvään käyttöön perustuva talous- ja yhteiskuntakehitys, biotalous, tukee olemassa olevia ja luo uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia metsäsektorille. Esimerkiksi pyrolyysiöljyt, puuperäinen biodiesel ja uudet pakkaamisen älytuotteet kasvattavat puuhun perustuvien tuotteiden kirjoa. Alueellisten metsäkeskusten yhdistäminen vuoden 2012 alusta Suomen metsäkeskukseksi lisäsi Metsäkeskuksen mahdollisuuksia edistää uusiutuvan metsäresurssin hyödyntämistä metsäsektorin perinteisissä sekä uusissa tuotteissa. Keskiössä ovat vuodesta 2012 alkaen vaiheittain käyttöön otettavat Metsäkeskuksen sähköiset metsänomistajille ja metsäalan toimijoille suunnatut Metsään.fi-palvelut, jotka lisäävät metsävaratiedon käyttöä. Pohjois-Karjalan alueellisen metsäohjelman lailla myös Metsäkeskuksen uudistettu strategia painottaa metsävaratiedon käyttöä metsäalan elinkeinomahdollisuuksien kehittämiseksi. Metsäkeskus panostaa voimakkaasti elinkeinolähtöisen tehtävänsä, ”metsäala nousuun”, toteuttamiseen. Metsäkeskukselle osoitetun valtionavun vuosia jatkuneen supistamisen kääntäminen kasvuun helpottaisi vaativassa mutta metsäsektorin tulevaisuuden kannalta oleellisessa tehtävässä onnistumista.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen 30.50.31 Perustelu:

Paineet haja-asutusalueiden keskitetyn vesi- ja jätevesihuollon rakentamiseen ovat rahoitusmahdollisuuksia suuremmat. Keskitetyt järjestelmät ovat usein kokonaistaloudellisesti ja käyttövarmuudeltaan kiinteistökohtaisia ratkaisuja parempia ja siten ensisijaisia ratkaisuja. Erityisen suuri merkitys korkeatasoisella ja varmalla vesi- ja jätevesihuollolla on maaseudun yritystoiminnan, mm. matkailun toimintaedellytyksille. Pohjois-Karjalassa tarpeita lisää myös se, että maakunnassa on runsaasti vesistöjä ja suojeltuja pohja-vesialueita.

Niva - Elovaara alueiden runkoviemäreiden rakentaminen, Joensuu Kokonaiskustannus 1,5 milj. euroa, josta valtion osuus 0,6 milj. euroa Hanke on Pohjois-Karjalan viemäröintiohjelman mukainen. Hankkeen toteutusalue sijaitsee pääosin pohjavesialueella, joten vesiensuojelullisesti alueen viemäröinti on tärkeää. Hankkeessa mukana olevia kiinteistöjä on 130 kpl. Hanke on vuonna 2010 valmistuneen Joensuun haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelman mukainen. Alue sijoittuu entisen Pyhäselän kunnan alueelle, jossa kahdeksan osuuskuntaa sulautui yhdeksi osuuskunnaksi, joka on hankkeen toteuttaja.

Kylänlahden vesihuoltohankeen runkojohdot, Lieksa Kokonaiskustannus 0,6 milj. euroa, josta valtion osuus 0,24 milj. euroa Hanke on Pohjois-Karjalan viemäröintiohjelman mukainen. Hankkeessa on mukana 70 kiinteistöä ja hankkeen toteuttajana on vesiosuuskunta. Hankkeen rakennussuunnitelmat ovat valmiit.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tasapuolisuuden turvaaminen Perustelu:

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tulee nimensä mukaisesti luoda mahdollisuuksia maaseudun ja maatalouden kehittämiseksi koko maassa. Edelliset maaseudun kehittämisohjelmat ovat siirtäneet maataloustuotannon painopistettä Itä- ja Pohjois-Suomesta Etelä- ja Länsi-Suomeen. Erityisesti tämä näkyy kotieläintalouden tuotantomäärissä ja maataloustuissa. Uuden ohjelmakauden valmistelussa ympäristökorvauksen kohdentamisaluetta eli painopistettä ollaan suuntaamassa Länsi- ja Etelä-Suomeen. Perusteluina ovat väitteet Itämereen kulkeutuvista ravinteista ja niiden vähentämisestä. Samalla kun ympäristökorvauksen painopistettä siirretään Etelä- ja Länsi-Suomeen, joudutaan sitä vastaavasti pienentämään Itä- ja Pohjois-Suomesta (painopisteen ulkopuolelle jäävät alueet). Toimenpide johtaa merkittävään tulonsiirtoon maan eri osien välillä. Tätä tulonsiirtoa ei korvaa ”ekologisen alan” vaatimuksen poistuminen metsän perusteella. Taloudellisten vaikutusten arviointia ei ole tehty tai niistä tehtyjä laskelmia ei ole julkaistu. Toinen merkittävä muutos on ympäristökorvauksen kohdentamisalueen muodostaminen ohi nykyisten maatalouden tukialueiden. Tämä avaa mahdollisuuksia suunnata muun muassa luonnonhaittakorvausta alueille, jotka joutuvat huonompaan kilpailuasemaan sen johdosta, että ympäristökorvausta suunnataan alaville maille rannikolle. Lisäksi on huomioitava, että liki samat ympäristövaatimukset ja -rajoitteet koskettavat myös Itä- ja Pohjois-Suomea kuin Etelä- ja Länsi-Suomea. Itäja Pohjois-Suomen maatalouden suhteellinen kilpailuasema muuhun Suomeen heikkenee olennaisesti, ellei vastapainoksi tehdä luonnonhaittakorvauksesta tasapainottavaa tukijärjestelmää nimensä mukaisesti. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Edelleen ongelmallinen asia on, että vesiensuojelukeskustelu ympäristökorvauksen ja myös nitraattiasetuksen osalta keskittyy pitkälti Itämeren tilanteeseen. Kokonaan huomiotta on jätetty se, että Itä-Suomessa on runsaasti järviä ja muita vesistöjä, joiden vesienhoito ja vesien hyvä tila edellyttävät ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntämistä. Lisäksi vesienhoitotyössä maataloutta syyllistetään myös Itä-Suomessa Itämeren rehevöitymisestä. Mikäli maatalouden vesiensuojelutyöhön Itä- ja Pohjois-Suomeen (ympäristökorvauksen painopisteen ulkopuoliset alueet) ei osoiteta yhtäläisiä välineitä kaavailtuun kohdentamisasetukseen verrattuna, kohdentamisalueen ulkopuolella ei voi olla yhtä mittavia vesiensuojeluvaatimuksia. Kohdentamisalueajattelussa samalla myönnetään, että alueen ulkopuolella maatalous ei ole yhtä merkittävä kuormittaja. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää, että luonnonhaittakorvauksen (LFA) painopistettä siirretään yläville maille Itä- ja Pohjois-Suomeen (myös Pirkanmaa), vastaavalla tavalla kuin ympäristökorvauksen painopistettä siirretään alaville maille Etelä- ja Länsi-Suomeen.

MAKERA rahoituksen turvaaminen Perustelu:

Maatalouden investointitukea on rahoitettu maatalouden kehittämisrahaston, MAKERA:n kautta. Makera on turvannut maatalouden tarvitsemat investointituet niin määrällisesti kuin alueellisesti. Hallitus ei ole kuitenkaan enää rahoittanut rahastoa, vaan se on ajanut koko erillisrahaston lopettamista. Maatalouden investoinnit muodostavat Pohjois-Karjalan maaseudulla merkittävän osuuden investoinneista ollen maaseudun työpaikkojen turvaajia. Ellei Makera:n rahoitusta turvata, merkitsee tilanne rahaston rahoitusmahdollisuuksien puolittumista jo vuonna 2015. Rahoituksen puolittuminen koskee erityisesti niitä alueita, joissa maatalouden rakennekehitys ja investoinnit ovat viriämässä pitkän taantuman jälkeen. Tällainen tilanne on esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Investointihalukkuuden heikentäminen madaltamalla käytettävissä olevaa rahoitustukea vähentää merkittävästi erityisesti nuorten viljelijöiden kiinnostusta alaan. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää, että MAKERA:n rahoitus on pidettävä vuoden 2013 tasolla (175,9 miljoonassa euroa). Toimenpiteellä turvataan maatalouden toimintaedellytykset tasapuolisesti koko Suomessa. Maatilatalouden kehittämisrahaston tulevaisuuden vaihtoehtoja selvittänyt työryhmä pitää rahastoa edelleen perusteltavissa olevana rahoitusvälineenä.

Maakunnan maitotuotannon määrän turvaaminen Joensuun meijerin raaka-aineeksi Perustelu:

Pohjois-Karjalan maitotuotannon määrä vuonna 2012 oli 135,9 miljoonaa litraa, maitotiloja oli 635 kappaletta. Vaikka maitotilojen lukumäärä on ollut voimakkaasti laskeva, on maitotuotannon volyymi pystytty pitämään kohtuullisella tasolla. Tuotantomäärien väheneminen ja tuottajien runsas luopuminen johtuu ikärakenteesta ja jatkajien vähäisestä kiinnostuksesta maidontuotantoon. Pohjois-Karjalan peltoolosuhteet soveltuvat hyvin nurmivaltaiseen maidontuotantoon. Peltoresurssien ja navettainvestointeja suunnittelevien tilojen pellontarve eivät valitettavasti aina kohtaa niin, että laajentamisinvestointien peltovaatimus täyttyisi. C-alueen maidontuotanto on keskittynyt Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ja PohjoisKarjala on jäänyt kehityksestä jälkeen. Vuonna 2012 maakunnassa investoitiin 5 uutta lypsykarjanavettaa. Tällä tahdilla maitomäärä laskee edelleen. Toisaalta yrittäjät suhtautuvat positiivisesti mai-

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

dontuotannon tulevaisuuden näkymiin ja investointiaktiivisuuden lisääntymisestä on selviä merkkejä. Maatalouden myyntituloista maidon osuus on Pohjois-Karjalassa ratkaisevan tärkeä. Vuonna 2010 myyntituloista peräti 69 % kertyi maidonmyynnistä, jonka rahallinen arvo oli 60,3 miljoonaa euroa. Valion Joensuun tehdas vastaanottaa vuodessa noin 195 miljoonaa litraa raakamaitoa. Yksistään Valion tarvitseman maitomäärän ja Pohjois-Karjalan oman maitotuotannon välinen erotus on 55 miljoonaa litraa. Lähtökohdat Pohjois-Karjalan oman maitotuotannon määrän nostamiselle ovat siis hyvät. Joensuun meijeri on erikoistunut erityisesti juustojen valmistukseen ja Venäjän viennin osuus on toiminnassa merkittävä. Joensuun seudulla on vahva tahtotila synnyttää entistä suurempia maitotiloja, joilla voitaisiin turvata meijerin raaka-aineen riittävyyttä. Joensuun seudun aloitteesta on valmisteltu vakuussäätiön perustamista uusien navettahankkeiden aikaansaamiseksi. Vakuussäätiön pankkilainan takaukset auttaisivat erityisesti yhteisinvestointien toteuttamista ja nuorten viljelijöiden navettainvestointihankkeita. Investointitukiehtoja tulisi muuttaa siten, että korotettu tuki olisi mahdollista investointikehityksestä jälkeen jääneillä alueilla. Pohjois-Karjalan alueella tuotantotuet ovat riittämättömiä kompensoimaan luonnonolosuhteista johtuvia kilpailuhaittoja C-alueen sisällä. Pohjois-Karjalan maitoryhmä esittää, että Pohjois-Karjalassa voitaisiin soveltaa vakavien vaikeuksien tukea (artikla 141) kompensoimaan epäedullisia tuotanto-olosuhteita ja jälkeenjäänyttä rakennekehitystä C-tuotantotukialueella. Tuki voi olla kohdennettua korotettua investointiavustusta ja tuotantotukea. Samalla on mahdollistettava olosuhteiltaan karujen ja huonokuntoisten sekä pienten peltolohkojen tukioikeuksien siirtäminen tukien ulkopuolella oleville viljelyteknisesti paremmille lohkoille

Villisian kasvatuksen investointituki Perustelu:

Valtioneuvoston asetuksessa maatalouden investointituen kohdentamisesta kielletään villisikojen kasvatuksen investointituet. Villisian kasvattajat ja muut maatalousyrittäjät saatetaan näin eriarvoiseen asemaan. Villisian tuonti Suomeen vapautettiin vuonna 1992 ja sen jälkeen villisikatarhoja on perustettu ympäri Suomea. Pohjois-Karjalaan on luotu maan johtava villisian kasvatuksen keskittymä ja toiminnassa on saavutettu toimitusvarmuus ja vakaus. Pohjois-Karjalassa villisiat ovat rotupuhtaita ja niiden kasvatus on eettistä ja hygieenistä. Villisian lihalle on kysyntää, sillä kuluttajat ovat löytäneet sen ja kysyntä myös ammattikeittiöissä on kasvanut tasaisesti. Villisikojen kasvatusala maakunnassa on noin 130 hehtaaria ja eläinten määrä 2 300. Villisian kasvatuksen vaikutus liitännäiselinkeinoihin, kuten pienteurastamoiden toimintaan, on myös merkittävä. Villisikoja teurastetaan viidessä teurastamossa, joista kahdessa villisian teurastus on jo yli puolet liikevaihdosta. Tuotantoketjua tukevat alan tutkimus, koulutus ja EU-hanketyö. Hyvin alulle saatu kehitystyö on kuitenkin kesken ja Pohjois-Karjalassa suuri tarve alan investointitukeen. Kasvattajilla on tarpeita tarhojen peruskorjaukseen. Lisäksi voidaan arvioida, että mikäli investointituki myös villisikatarhoille olisi mahdollinen, niin se toisi maakuntaan uusia kasvattajia. Mikäli villisikatarhojen investointeja ei tueta, on todennäköistä, että alan houkuttelevuus romahtaa, jolloin alalle ei hakeudu uusia kasvattajia ja nykyiset tilatkin uhkaavat jäädä laajentumatta. Alaan aikaisemmin sijoitetut eurot ovat tässä tapauksessa hukkainvestointi ja ulkomaisen villisian liha valtaa uudelleen markkinat. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Kalakantojen hoito ja kalastuksen sääntely Järvilohen luontaisen lisääntymisen turvaaminen Perustelu:

Saimaan alueella esiintyneen järvilohen luontaiset lisääntymisalueet ovat olleet Ala-Koitajoessa ja Pielisjoessa. Pielisessä aikoinaan elänyt järvilohi lisääntyi Lieksanjoessa. Pielisen kanta on menetetty ja Saimaan alueen järvilohi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Entiset lisääntymisalueet on padottu ja rakennettu 1950-1970-lukujen aikana. Järvilohi on nykyisin kokonaan emokalanviljelyn ja istutusten varassa. Järvilohi on Pohjois-Karjalan maakuntakala. Päävastuu emokalanviljelyn ja säilytysistutusten järjestämisessä on RKTL:lla, Enonkoskella olevalla laitoksella, missä järvilohen emokalastoja on kasvatettu vuodesta 1983 lähtien. Järvilohen perinnöllinen monimuotoisuus on hyvin vähäistä. Jäljellä olevan monimuotoisuuden vaalimiseksi Enonkoskelle perustetaan uusi järvilohen emokalasto joka vuosi. Emolohet on pyydetty 1970-luvulta lähtien Pielisjoesta ja 1990-luvun alkupuolta myös Lieksanjoesta. Järvilohi on nopeakasvuisuutensa takia erittäin suosittu vapaa-ajankalastajien saaliskala ja kalataloudellisesti esimerkiksi taimenta tuottoisampi. Istuksia tehdään paljon myös Vuoksen vesistön ulkopuolelle. Poikastuotannon arvo oli noin 0,9 miljoonaa euroa vuonna 2011. Järvilohisaalis on noin 60 tonnia. Vapakalastajien osuus on kasvanut ja kasvaa edelleen, ja lienee jo yli puolet kokonaissaaliista. Maa- ja metsätalousministeriön järvilohistrategissa (2003) määritettyyn 50 kutuparin emokalamäärään ei ole vielä yhtenäkään syksynä päästy. Parhaanakin pyyntivuonna 2008, emolohia saatiin yhteensä 80 (60 naarasta ja 20 koirasta). Viime vuosina emolohimäärä on huolestuttavasti vähentynyt ja uhka perinnöllisen monimuotoisuuden ja samalla järvilohikannan elinkelpoisuuden hiipumisesta on todellinen. Yhtä Pielisjokeen nousevaa kutulohta varten on istutettava noin 1500– 2000 2-vuotiasta vaelluspoikasta. Järvilohen säilytysistutukset on keskitetty pääasiassa Pielisjokeen ja istutuksia tehdään jonkin verran myös Lieksanjokeen. RKTL järjestää ns. sopimusviljelyllä noin 60 000–80 000 kappaletta 2-vuoden ikäistä järvilohta Pielisjokeen ja noin 10 000 1-vuoden jokipoikasta Ala-Koitajokeen ja Lieksanjokeen. Lisäksi tulevat mm. voimaloiden kalatalousvelvoitteina tehtävät istutukset. Kokonaistavoite on noin 100 000 2-vuotista vaelluspoikasta (smolttia) vuodessa, mutta tavoite on saavutettu toistaiseksi vain muutamana vuonna. Vuoden 2013 tammikuussa KHO antoi päätöksen nostaa Ala-Koitajoen minimivirtaamia järvilohen elinolosuhteiden parantamiseksi 7 vuoden ajaksi. KHO antoi myös Pielisjoen voimalaitoksia koskevat päätökset kalatalousmaksujen nostamisesta. Molemmissa päätöksissä viitattiin MMM:n hyväksymään järvilohistrategiaan ja VN:n hyväksymään kalatiestrategiaan. KHO 29.1.2013: ”Olosuhteiden olennaisena muutoksena on pidettävä sitä, että saimaanlohen viljelyistutukset eivät ole toteutettavissa tehokkaasti aiemmilla toimilla ja saimaanlohen säilymisen kannalta on syytä viljelyistutusten lisäksi pyrkiä tukemaan luonnon-mukaista lisääntymistä.” Ala-Koitajoella aloitettiin KHO:n päätöksen mahdollistamana ja RKTL:n koordinoimana järvilohen luontaisen lisääntymiskierron palauttamisselvitykset ja -kokeet. Yhteistyötä tehdään Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Vattenfallin, vesialueiden omistajien, Itä-Suomen yliopiston ja luontojärjestöjen kanssa.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Järvilohen luontainen lisääntyminen on saatava käyntiin ja onnistumisen varaan voidaan rakentaa toimintamalli, jolla luontainen järvilohikanta säilyy ja jopa vahvistuu ja samalla voidaan saada ylläpidettyä elinkelpoista viljelykantaa. Siitä puolestaan voidaan tuottaa kalastettavaa (=rasvaeväleikattu) järvilohta eri vesistöihin. Ala-Koitajoella käynnistetty tutkimus- ja koehanke 2013–2019 on avainasemassa luontaisen lisääntymiskierron käynnistämiseksi ja palauttamiseksi. Luontainen tuotanto ei kuitenkaan tule riittämään kalastusta varten. Parhaassakin tapauksessa sen avulla voidaan varmentaa järvilohikannan elinkelpoisuuden säilyttäminen mm. käyttämällä Ala-Koitajokea kutu- ja poikastuotannon tarpeisiin. Luonnonkierto vaatii pitkäjänteistä toimintaa, sillä järvilohen sukupolvikierto kestää 7–8 vuotta. Tarvitaan siis järjestelyjä, joilla tukitoimien jatkuvuus voidaan varmistaa vielä hankkeen päätyttyä. Pamilon voimalaitoksen (luvanhaltijan) on tehtävä viimeistään tammikuussa 2019 uusi hakemus lupavirastoon virtaaman järjestämisestä Ala-Koitajoella. Pielisjoen Kuurnan alapuolisilla alueilla sekä Lieksanjoella on tehtävä uudelleenarviointi toimenpiteistä, joilla voidaan vaikuttaa järvilohen luontaiseen lisääntymiseen tai ainakin mäti- ja pienpoikasistutuksiin perustuvaan kannan ylläpitoon luontaisessa elinympäristössä. Lieksanjoen vanhaa uomaa on pyrittävä kehittämään virtakutuisten kalojen luontaisena lisääntymisalueena ja arvioitava laajemminkin Pielisen altaaseen laskevien pienempien jokien hyödyntämistä kutualueina. Kalastuskäytäntöjä on saatava muutettua järvilohen koko esiintymisalueella Vuoksen vesistössä. Kutulohien määrä on saatava nousemaan ja kalastusta on kyettävä sääntelemään nykyistä tehokkaammin. Kaikki rasvaevälliset järvilohet on rauhoitettava kokonaan kalastukselta. Kalastettavaksi on tuotettava rasvaeväleikattuja järvilohia, ja tiedotusta säilytettävistä (=rasvaevälliset) ja kalastettavista (=rasvaeväleikatut) järvilohista on lisättävä. Samalla on lisättävä tiedotusta elävänä pyytävien kalastusvälineiden (vapakalastus, rysät jne.) suosimiseksi. Kutulohien määrä on saatava nousemaan reilusti, ainakin muutamaan sataan. Kutulohet (tai ainakin osa niistä) on siirrettävä Pielisjoesta, Kuurnasta Ala-Koitajokeen siihen saakka, kun voidaan saada varmuus järvilohen luontaisen lisääntymisen onnistumisesta Ala-Koitajoessa. Kuurnan ja Kaltimon kalateitä tai muita kalan kulun mahdollistavia ratkaisumalleja voidaan lähteä suunnittelemaan jo ennakkoon, mutta niille on todellinen tarve vasta Ala-Koitajoen tilanteen selkiytymisen jälkeen. Ilman riittävää luontaista lisääntymistä ja vaelluspoikasmäärää, ei kalateitä tarvita. Samanaikaisesti on varmistettava myös nykyisen kaltainen emokalastojen uusiminen ja täydentäminen, jotta emokalaviljelyyn perustuva kannan säilytys ja poikastuotanto kalastusta varten voidaan turvata. Järvilohen istukaspoikasten kasvatustapoja on kehitettävä luonnonmukaisempaan suuntaan (mm. virikekasvatus), jotta poikasten elinkelpoisuutta voidaan parantaa. Kokonaisuudessa on kyse lyhyemmällä aikavälillä järvilohen luontaisten lisääntymismahdollisuuksien mahdollistamisesta ja biodiversiteetistä, eli äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen säilymisestä. Pitemmällä aikavälillä on kyse Saimaan vesistöalueen kalastusmatkailun merkittävästä elinkeinollisesta kehittämisestä. Vesivoimatalouden intressit on pyrittävä yhteen sovittamaan järvilohikantojen luontaiseen lisääntymiseen liittyvien tavoitteiden kanssa.

Kalastuslain muutos Perustelu:

Uuden kalastuslain hallituksen esitysluonnoksen mukaan nykyisestä kalastusaluejaosta on tarkoitus siirtyä laajempiin aluekokonaisuuksiin. Kalatalousalueita ehdotetaan vähennettäväksi nykyisestä noin 220 kalastusalueesta noin 100 alueeseen. Alueellisen päätöksenteon ja kalatalouden organisaatioiden toiminnan vahvista-

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

minen on kuitenkin toteutettava tukemalla kalatalousalueiden yhteistyötä paikallisten toimijoiden tarpeista käsin alueiden pakkoliitosten sijaan. Hallituksen luonnoksessa valtion yleisten vesialueiden kalastusta koskeva hallinnointi esitetään siirrettäväksi elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksilta Metsähallitukselle. Järvissä yleisten vesialueiden hallinta tulisi antaa kalatalousalueille, joilla on vuosikymmenten kokemus kalastuksen järjestämisestä kyseisillä alueilla. Tämän muutoksen vaarana on suurten yhtenäislupa-alueiden pirstoutuminen jälleen pienemmiksi alueiksi ja edessä on sama tilanne kuin vuosikymmeniä sitten, eli yhdelle järvelle tarvitaan lukuisia, erihintaisia lupia. Metsähallituksen tulosvastuun takia riskinä voi olla myös lupien kallistuminen. Pohjois-Karjalassa yleisvesialueita on mm. Pyhäselällä, Savonselällä, Pielisellä ja Koitereella, joten yleisten vesialueiden hallinnalla on maakunnassa suuri merkitys. Lain 90 §:n 2 momentissa on asetettu kotitarvekalastajien saaliille myyntikielto, lukuun ottamatta pieniä suoraan loppukuluttajalle myytäviä 5 kg:n päivittäisiä eriä. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan säännös on käytännössä kestämätön, koska kieltoa ei voida valvoa millään tavalla. Viiden kilon päivittäiselle kalanmyynnille asetettu raja tulee poistaa kokonaan tai asettaa raja selvästi korkeammalle. Pohjois-Karjala kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen, jolla on erityisvastuu monista uhanalaisista lohikalakannoista ja saimaannorpasta. Voimassa olevan lain mukaan valtioneuvosto voi määräajaksi kieltää tietynlaisten pyydysten tai kalastustapojen käytön silloin, kun uhanalaisen eläinlajin suojeleminen sitä edellyttää. Hallituksen esitysluonnoksen 59–61 §:t ovat aineellisesti pääosin nykyisen voimassa olevan kalastuslain sisältöisiä. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan uhanalaisten lajien osalta erityisesti, kun on kyse äärimmäisen uhanalaisista lajeista, ELY-keskuksella on oltava mahdollisuus asettaa tarvittavia rajoituksia viranomaispäätöksin. Valtioneuvoston tasolla tehtävät kalastusrajoituspäätökset ovat jäykkää ja tehotonta hallintoa. Ajallisesti ja alueellisesti rajatut rajoitukset eivät ole ristiriidassa perustuslain turvaamien perusoikeuksien kanssa varsinkaan, kun otetaan huomioon kalastuslain säännökset korvausten maksamisesta uhanalaisten eläinlajien suojelusta aiheutuneesta haitasta.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31) Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmää kehitetään maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja aiesopimuksen mukaisesti priorisoiduin hankkein. Lisäksi tuetaan Itä-Suomen kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) yhteisessä liikennestrategiassa määritettyjen kehittämistavoitteiden ja investointihankkeiden toteuttamista. Keskeiset valtakunnantasolla päätettävät tiestön kärkihankkeet Pohjois-Karjalassa ovat VT 23 Varkaus-Viinijärvi ja Niiralan rajanylityspaikan liikennettä välittävä VT 9 Onkamo–Niirala. Välttämätön pienempi hanke on VT 6 Raatekankaan eritasoliittymä, joka on Joensuun kehätien valmistumisen jälkeen kaupunkiseudun pahin liikenteen puollonkaula. Kaivostoiminnan edellytysten turvaamiseksi on huolehdittava kaivoskuljetusten edellyttämästä tiestön rakentamisesta ja kunnossapidosta. Valtakunnallisesti päätettäviä raideliikenteen maakunnallisia kärkihankkeita ovat Joensuunsuun ratapihan ja matkakeskusalueen kehittäminen sekä Karjalan radan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella. Imatra–Luumäki rataosuuden kehittämisen yhteydessä on selvitettävä myös Imatran pohjoispuolisen radan nopeuden nostoa poistamalla mm. tasoristeyksiä. Kärkihankkeeksi nostetaan myös Joensuun lentoaseman ja lentoliikenteen kehittäminen. Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulee suunnata aiempaa vahvemmin kaupunkiseutujen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin. Erityisesti Joensuussa on valmiutta panostaa yhteisrahoitteisiin kevyenliikenteen hankkeisiin.

Tieverkon kehittämishankkeet Kärkihanke: Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus–Viinijärvi Kustannusarvio 43,3 milj. euroa Perustelu:

Valtatie 23 on Pohjois-Karjalalle, varsinkin maakunnan keskiselle ja pohjoiselle osalle, erittäin tärkeä yhteys eteläiseen Suomeen. Tieosuus Liperin Kontkala - Varkaus ei vastaa nykyisellään liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vaatimuksia. Valtatien 5 parantamistoimenpiteet etelässä ovat lisänneet myös vt 23:n vetovoimaa esimerkiksi raskaan liikenteen väylänä. Tien liikennemäärät ovat kasvaneet ennakoitua nopeammin ja raskaan liikenteen arvioidaan edelleen kasvavan. Valtatie 23:n korjaus on välttämätön. Tiesuunnitelma on valmistunut. Valtion vuoden 2013 talousarviossa hankkeen toteuttamisen osoitettiin 5 miljoonan euron määräraha, jolla perusparantaminen on saatu liikkeelle Alikylän ohituskaistojen sekä Kurolan ja Unnukanniemen tiejärjestelyjen rakentamisella. Valtion tulee osoittaa jatkossa määrärahat hankkeen toteuttamiseksi kokonaisuudessaan.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

”Kuutostiepaketti” – valtatien 6 kokonaiskehittäminen (hankkeet ovat etuoikeusjärjestyksessä)

Kärkihanke: Vt 6 Raatekankaantien eritasoliittymä Joensuussa Kustannusarvio 8,8 milj. euroa Perustelu:

Valtatie 6 muodostaa keskeisen yhteyden Joensuun läpi edelleen pohjoiseen. Liikenteellisesti pahin pullonkaula kehätien valmistuttua on valtatien ja Raatekankaantie – Salpakankaankadun liittymä, joka on yksi Joensuun seudun vilkkaimmista liittymistä. Liittymän kautta kulkee Joensuusta pohjoiseen suuntautuva liikenne ja lisäksi liittymä välittää keskeisten liike- ja teollisuusalueiden liikennettä. Liittymän kapasiteetti nykytilanteessa on riittämätön, mistä aiheutuu jatkuvasti liikenteen jonoutumista ja ruuhkautumista kaikilla liittyvillä suunnilla. Liittymä on liikenneturvallisuustilastoissa ollut jo useita vuosia suurimpia liikenneonnettomuuksien kasautumispisteitä. Liikenteen toimivuus edellyttää eritasoliittymän rakentamista. Liikennemäärät (KAVL) liittymässä vuonna 2013 olivat: ÇÇ vt 6 kaupungin suunta 18 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, ÇÇ Kontiolahden suunta 13 800 ajoneuvoa vuorokaudessa ÇÇ Raatekankaantien suunta 15 500 ajoneuvoa vuorokaudessa ÇÇ Salpakankaantien suunta 14 300 ajoneuvoa vuorokaudessa Valtatien ja Raatekankaan kadun liittymää sekä Raatekankaan katu- ja liikennejärjestelyjä koskeva asemakaavamuutos on hyväksytty keväällä 2010 ja tiesuunnitelma on valmistunut. ELY-keskus ja kaupunki ovat sopimassa kustannusten jaosta.

Vt 6 Kiteen Puhoksen Lepikon liikennejärjestelyjen kehittäminen (1. vaihe) ja tarvittaessa eritasoliittymän rakentaminen (2. vaihe) Kustannusarvio 3,7 milj. euroa (1. vaihe) Perustelu:

Valtatien 6 tasoristeyksestä Kiteen Puhoksessa on muodostunut liikenneja ympäristöturvallisuusriskikohde. Puhoksen teollisuusalueen yritysten rekkaliikennemäärät ovat suuria ja osa liikenteestä on vaarallisiksi luokiteltuja kemikaalikuljetuksia. Kiteen kaupungilla on vahva tahtotila Puhoksen teollisuusalueen kehittämiseksi. Useilla yrityksillä on laajennussuunnitelmia ja uusia toimijoita houkutellaan sijoittumaan. Rekkaliikennemäärän uskotaan lisääntyvän 10–20 rekalla vuorokaudessa. Hankekokonaisuuden 1. vaiheen toimenpiteiden tiesuunnittelu on käynnissä sisältäen Lepikon liittymän porrastamisen sekä yksityistie- ja kevyen liikenteen järjestelyjä. Järeämpi eritasoliittymän rakentaminen kohteeseen on sidoksissa alueen maankäytön ja liikennemäärien kehitykseen.

Vt 6 perusparantaminen Imatran ja Joensuun välillä Kustannusarvio 55 milj. euroa Perustelu:

Yhteysväli Imatra–Joensuu on osa Helsingin ja Kajaanin välistä valtatietä 6, ollen merkittävä Kaakkois- ja Itä-Suomen pääväylä mahdollistaen yhteydet Kotkan ja Haminan merisatamiin. Kansainvälistä merkitystä lisäävät itärajan läheisyys sekä yhteydet raja-asemille. Etelä-Karjalan parannushankkeet tukevat myös kehittämistä Imatralta pohjoiseen. Nykytilanteessa tien leveys ja pinnan muoto eivät vastaa valtateiden tämän päivän vaatimuksia eikä tiellä ole yhtään ohituskaistaa Pyhäselän ja Imatran välillä. Pintaus tulee uusia ja asfaltoitua piennaraluetta on levennettävä kevyen liikenteen turvallisuuden vuoksi.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen tiepiirien vuonna 2002 tekemässä Imatra-Joensuu yhteysvälin kehittämisselvityksessä toimenpiteiksi esitettiin liittymien parantamisia, kevyen liikenteen järjestelyjä, ohituskaistoja ja tievalaistusta. Selvityksen perusteella yhteysvälin (pois lukien Joensuun kehätie ja Reijola–Niittylahti) parantamisen kustannusten voidaan arvioida olevan noin 55 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamiseen on varauduttava käynnistämällä yleissuunnittelu.

”Ysitiepaketti” – valtatien 9 kokonaiskehittäminen (hankkeet ovat etuoikeusjärjestyksessä) Kärkihanke: Vt 9 Onkamo–Niirala yhteysvälin parantaminen Kustannusarvio 25,0 milj. euroa Perustelu:

Valtatie 9 välillä Onkamo–Niirala muodostaa keskisen Suomen yhteyden Venäjälle ja voimakkaasti kasvaneelle Niiralan kansainväliselle rajanylityspaikalle. Tien merkitys on elinkeinoelämän kuljetusten kannalta suuri. Tietä ei ole mitoitettu nykyisiin liikennemääriin. Yhteysvälin liikenneturvallisuus on heikko, sillä tie on kapea ja mutkainen ja sen varrella on runsaasti asutusta. Hankkeella on suuri vaikutus Niiralan rajanylityspaikan, Värtsilän taajaman ja Tohmajärven kuntakeskuksen kehittymiseen. Tien kunto välillä Onkamo-Niirala tulee saada valtatiestatuksen edellyttämälle tasolle. Ensi vaiheessa tulee toteuttaa noin 13 kilometrin mittainen osuus Lahdenvaara–Niirala. Suomen ja Venäjän välinen henkilö- ja tavaraliikenne on kasvussa ja on mahdollista, että viisumivapaus EU-maiden ja Venäjän välillä toteutuu. Hankkeen yleissuunnitelman laatiminen on käynnissä. Valtion on varauduttava hankkeen rahoittamiseen osana rajaliikenteen kehittämistä itärajalla. Onkamo– Niirala parantamisessa olisi tarkoituksenmukaista käynnistää toteutus ylityspaikalta alkaen tukien etupainotteisesti rajaliikenteen sujuvuutta.

Vt 9 Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelytoimenpiteet Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa

Perustelu:

Vuoden 1998 alussa valtatien 9 pohjoispuolella oleva vajaan 400 hehtaarin varuskunta-alue (Ylämyllyn varuskunta) siirtyi Liperin kunnalle. Kunta on kehittänyt aluetta viihtyisäksi asuinalueeksi palveluvarustuksineen. Alueelle on rakennettu ja kunnostettu 400 asuntoa, kaksi päiväkotia, kouluja, hoivakoti ja liikuntahalli muun infrastruktuurin ohella. Asuinrakentaminen jatkuu noin 20 asunnon vuosivauhdilla ja pientaloasutusta on yleiskaavoitettu yhteensä 800 asunnolle. Jyrinkylän asukasmäärä on 1 300 ja alue kasvaa noin 2 000 asukkaaseen 3–5 vuodessa. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Pärnävaaran urheilukeskus. Vt 9 yleissuunnitelman (1998) mukaisesti Joensuun ja Ylämyllyn välinen yhteys muuttuu moottoritieksi. Suunnitelman mukaan vt 9 ja Liperintien (476) kohtaan rakennetaan Ylämyllyn eritasoliittymä. Eritasoliittymästä on Joensuun yleiskaavassa ja Ylämyllyn osayleiskaavassa esitetty yhteys myös Jyrinkylään. Näiden kunnissa hyväksyttyjen kaavojen päätökset eivät hallinto-oikeuksissa ole saaneet lainvoimaa, vaan ovat palautuneet uuteen käsittelyyn. Suunnittelutilanteen takia vt 9 ja Ylämyllyn eri osien välinen liikennöinti on muodostunut ongelmalliseksi kasvavan liikenteen ja asutuksen takia. Välitöntä parannusta on saatu Liperin liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä, mutta rakenteelliseen ongelmaan tarvitaan kasvavan JoensuuKuopio -liikenteen ja taajamien välisen liikenteen osalta mittavampia toimenpitei-

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

tä. Turvallisuutta lisätään myös kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien parantamisella. Perusongelmaan, eli liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja asiakasystävälliseen liikennöintiin, Liperin kunta esittää kokonaisvaltaista ja moniportaista ratkaisua. 1. Toteutetaan VT 9 ja Liperintien risteyksen eritasoistaminen ja tähän liittyvät risteysjärjestelyt Ylämyllyntien kohdalla ja Honkatien kohdalla (asemakaavan mukainen ratkaisu). Rakentamisella turvataan Liperin kirkonkylälle ja Ylämyllyn keskustan eri osiin suuntautuvan liikenteen sujuvuus ja turvallisuus. 2. Parannetaan Ylämyllyn taajamateiden liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja tieympäristön viihtyisyyttä. Paikallistien 15641 (Ylämyllyntie) ongelmat muodostuvat mm. autoliikenteen liian suurista ajonopeuksista, raskaanliikenteen aiheuttamasta meluhaitasta, laajoista jäsentymättömistä liittymistä ja kevyen liikenteen turvattomista tienylityksistä. 3. Paikallistien 15640 (Mattisenlahdentie) ongelmana on kevyen liikenteen väylien puute. Tieosuudella on pidetty katselmus yhdessä ELY -keskuksen kanssa toukokuussa 2013. Tavoitteena on saada tieosuus muutettua kaavatieksi sillä edellytyksellä, että tieosuus on kunnostettu ja muutettu kaavatiemäiseksi. 4. Jyrinkylän liikenteen kanavoiminen uuden suunniteltavan yhteyden kautta Lautasuolle Ylämyllyn taajamatien kautta ja edelleen Ylämyllyn keskustaan ja Polvijärventien eritasoliittymän kautta VT 9:lle. 5. Jyrinkylään johtaa Ylämyllyn keskustasta ainoastaan yksi varuskunnan aikainen kapea ja vaikeakulkuinen tieyhteys VT 9:stä Ylämyllyn kiertoliittymän ja VT 9:n sekä rautatien alikulkujen kautta. Lisäksi liikennettä purkaa osittain huonokuntoiset ja taajama-alueiden halki kulkevat yhteydet Pärnävaaran urheilukeskuksen ja Välikankaan teollisuusalueen kautta Polvijärventielle ja edelleen Joensuu – Kuopio VT 9:lle. 6. Kuntien hyväksymien kaavoitusratkaisujen kariutuminen hallinto-oikeudessa, ja tässä yhteydessä liikenneyhteyksien kanavoimisen suoran yhteyden estyminen Jyrinkylältä VT 9 ja Liperintien eritasoristeykseen, aiheuttaa tarpeen suunnitella uusi liikenneyhteys kylän ja Ylämyllyn keskustan välille kiireellisenä. 7. Tässä yhteydessä tulee toteuttaa Patteristontien ja Tehtaantien risteyksen näkyvyyttä parantavat toimenpiteet Jyrinkylälle päin ja suunnitella ajoradasta erillisen jalankulun ja pyörätien rakentaminen VT 9:n ja rautatien alikulussa.

Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi-Vartiala) Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Perustelu:

Valtatie 9 toimii Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhdysväylänä muodostaen yhtenäisesti numeroidun itä-länsi -suuntaisen yhteyden Turku–Jyväskylä–Kuopio–Joensuu–Niirala. Tie on tärkeä sekä poikittaisyhteyksien kehittämisen että elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Yhteysvälin merkitystä kasvattaa Itä-Suomen yliopiston toiminta ja kampusten välinen vuorovaikutus. Joensuun ja Kuopion kaupunkien vuorovaikutus lisääntyy vuosi vuodelta. Viinijärvi–Vartiala yhteysväli on noin 70 km pitkä ja osa yleiseurooppalaista TENverkkoa. Yhteysvälin geometria ja poikkileikkaus eivät täytä valtatienvaatimuksia. Nopeustaso vaihtelee välillä 60 - 100 km/h ja yksityistieliittymiä on tiheästi koko matkalla. Liikenneonnettomuusaste on 1,5 -kertainen ja kuoleman riski yli kaksinkertainen valtateiden keskiarvoon verrattuna. Kyläalueilla kärsitään liikenteen melusta ja päästöistä. Hankkeesta on laadittu tarveselvitys vuonna 1999 ja osal-

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

le tietä on tehty yleissuunnitelmia. Hankkeen suunnitteluvalmiutta tulee parantaa ja pyrkiä vaiheittaiseen toteutukseen.

Kaivostoiminnan ja teollisuuden toimintaedellytyksiä parantavat paikalliset liikennehankkeet

Perustelu:

Polvijärven Kylylahden kaivoshankkeen väyläinvestoinnit Kustannusarvio 6,5 milj. euroa (tiestö), ratainvestointi täsmentyy suunnittelussa Altona Mining Ltd on käynnistänyt kaivostoiminnan Polvijärven kirkonkylän välittömässä läheisyydessä Kylylahdessa. Kaivoksesta saatavat tuotteet ovat kupari, koboltti, nikkeli, sinkki ja kulta. Merkittävin hyödynnettävä malmi esiintymästä on kupari. Kaivos työllistää noin 220 henkilöä, joista noin 140 työskentelee Polvijärvellä. Altona Miningistä saadun tiedon mukaan Polvijärveltä Luikonlahteen kuljetettava malmimäärä on 550 000 tonnia vuodessa. Yhden rekan kapasiteetti on 40 tonnia malmia. Käytännössä Polvijärveltä tulee Luikonlahteen noin 50 malmirekkaa joka arkipäivä. Tie Maarianvaaralta Polvijärvelle on huonokuntoinen ja vaatii kunnostusta. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta Polvijärvi – Luikonlahti maantien numero 502 kunnollinen perusparantaminen on välttämätöntä ja tien kunnossapitotasoa tulee nostaa. Niukoista tiemäärärahoista johtuen Pohjois-Savon ELY-keskuksen on vaikea osoittaa kehyksistään rahoitusta hankkeeseen. Valtion on osoitettava erillinen kaivosperusteinen rahoitus Polvijärvi - Luikonlahti maantien numero 502 perusparantamiseen liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Hankekokonaisuus sisältää seuraavat toimenpiteet: 1. Tien 502 levittäminen välillä Maarianvaara – Saarivaaran risteys, ka. 3 miljoonaa euroa 2. Radan rakentaminen välille Luikonlahden asema – rikastamo noin 2 km (kiskotus ja vanhan ratapenkan vahvistaminen) 3. Outokumpu – Luikonlahti tien päällysteen kuntoonlaitto, ka. 3 miljoonaa euroa (Outokummussa suunnitteilla kaivostoimintaa) 4. Luikonlahti Kaavi -tien 573 risteys, liittymään väistötila, ka. 0,5 miljoonaa euroa

Pampalon kaivoksen liikenneyhteydet Kustannusarvio 1,0 milj. euroa (tiestö) Perustelu:

Pampalon kultakaivos sijaitsee Ilomantsin Hattuvaarassa ns. Karjalan kultalinjalla. Kaivoksen omistaa Endomines Oy. Kaivosalueelle on rakennettu rikastamo, murskaamo, rikastushiekka-alue, konttori ja huoltotilat. Kaivos käynnisti toimintansa helmikuussa 2011. Vuonna 2012 Pampalon kaivoksesta louhittiin malmia runsaat 250 000 tonnia, josta saatiin kultaa 866,5 kiloa. Kaivos työllistää vakituisesti lähes 100 henkeä ja lisäksi merkittävän määrän urakoitsijoiden työtekijöitä. Endomines on investoinut Pampalossa malminetsintään ja rikastamon laajentamiseen. Malmin louhinta- ja käsittelymäärän odotetaan nousevan vuoden 2013 aikana 380 000. Niin kutsutun Karjalan kultalinjan muista esiintymistä tehdään kannattavuus- ja ympäristöarviointeja. Pampalon kaivokselta kultarikaste kuljetetaan edelleen rekkakuljetuksin jatkojalostettavaksi. Lisääntyvät rikastekuljetukset ja muu kaivoksen toimintaan kuuluva liikennöinti edellyttää maantien 522 parantamista, mikä on kustannusarvioltaan noin 1 miljoonan euron hanke. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Kantatie 73 kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Lieksan Kevätniemen teollisuusalueella Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Perustelu:

Lieksan keskustan välittömässä läheisyydessä, noin 2 km etäisyydellä, sijaitsee kantatien 73 ja Kevätniementien risteys. Risteys on vilkas, koska sitä kautta kulkee liikenne Kevätniemen teollisuusalueelle, jossa toimivat mm. Vapo Timber Oy:n saha, Vapo Oy:n lämpölaitos, Anaika Wood Ltd Oy:n liimapalkkitehdas ja Höyläämö Suomipuu Oy:n tuotantolaitos. Lisäksi samasta risteyksestä tapahtuu kulku raskaan tavaran alueelle, jossa on mm. rakennustarvike- ja tukkukauppaa. Risteyksestä käännytään myös Kuhmontielle ja sen varrella sijaitseville asuntoalueille. Tällä hetkellä Lieksan Teollisuuskylä Oy:llä on menossa Kevätniemen teollisuusalueen vahvistamishanke, johon sisältyy mittavat teollisuushankkeet ja teollisuutta palvelevan yritystoiminnan alueelle sijoittumistoimenpiteet. Kokonaisuutena hankkeiden liikennevaikutukset ovat mittavat. Pohjois-Savon ELY-keskuksella on olemassa kantatien 73 ja Kevätniemen tien risteyksen suunnitelmat kiertoliittymästä, johon on perusteltua liittää myös kevyenliikenteen välien rakentaminen. Hanke on Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n yhteishanke.

Kolin liikenteellisen saavutettavuuden kehittäminen Perustelu:

Kolia kehitetään Pohjois-Karjalan matkailustrategian mukaisesti kansainvälisesti merkittävänä ympärivuotisena matkailukeskuksena. Kolille valmistui matkailun masterplansuunnitelma vuonna 2007. Suunnitelmassa kehittämisen linjattiin perustuvan kolmen alueen – Ukko Kolin, Kolin kylän ja Loma-Kolin – muodostamaan palvelukokonaisuuteen kullekin ominaisine vyöhykkeineen. Jotta alueen kehittyminen voi toteutua vision mukaisesti, tulee mainittujen kolmen alueen yhteydet olla kunnossa. Sisäisen liikenteen lisäksi on varmistettava kolin ulkoinen saavutettavuus maanteitse sekä liityntäyhteyksin juna- ja lentoliikenteeseen. Lisäksi tärkeää on turvata Pielisen yli Lieksaan ulottuva yhteys ympäri vuoden. Kolin saavutettavuusstrategia valmistuu vuoden 2014 aikana.

Kevyen liikenteen järjestelyt Kevyen liikenteen väylä on Kolilla rakennettu ainoastaan Kolin kylän ja Jeron tiehaaran välille. Lisäksi maantien 504 kevyen liikenteen järjestelyt välillä Kolin kylä – Purnuniementien liittymä on valmistumassa. Kolin alueen palvelukokonaisuus ja ympäristövastuullinen kehittäminen edellyttävät, että alueiden välillä voi tulevaisuudessa liikennöidä kevyen liikenteen väyläverkostoa pitkin mm. kävellen ja pyörällä sekä rullasuksilla ja -luistimilla. Tarvittavan väyläinvestointikokonaisuuden toteuttaminen perusväylänpidon varojen kautta on nykyrahoitustasolla vaikeaa. Hankekokonaisuutta on vietävä eteenpäin matkailuelinkeinolle tärkeänä erillishankkeena. ÇÇ Jeron tiehaara – UkkoKoli, ka. täsmentyy suunnittelussa ÇÇ Purnuniemi – Loma-Koli, ka. täsmentyy suunnittelussa ÇÇ Loma-Kolin alue (Käränkälammen ympärireitti, loma-asuntoalue, Käränkälampi – Loma-Kolin rinteet), ka. täsmentyy suunnittelussa

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Julkisen liikenteen varmistaminen Koli – Joensuu kimppataksilla Matkailukohteen kilpailukyvylle saavutettavuus julkisin liikennevälinein on välttämätöntä. Nykyisellään Kolin matkailu on vahvasti yksityisautoilun varassa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista ja rajoittaa matkailun kasvua. Kimppataksipalvelu on todettu toimivaksi ratkaisuksi Kolin ja Joensuun välillä palvellen sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Kimppataksipalvelun rahoitusta ja palvelun laajentamista Kolin sisäiseen liikenteeseen selvitetään parhaillaan. Tällä hetkellä palvelu vaatii kuntien, alueen yritysten ja valtion rahoitusta. Tavoitteena on vähentää tukirahoitusta asteittain käyttäjämäärien lisääntyessä.

Koli – Vuonislahti (Lieksa) liikenneyhteyden ympärivuotisuus Pielinen on edelleen matkailullisesti heikosti hyödynnetty. Pielisen molemmin puolin sijaitsee useita matkailukohteita, joiden yhdistäminen tehokkaasti tarvitsee Pielisen ylittävän liikenneyhteyden Kolin ja Lieksan välillä. Matkailukasvua tukevan vaikutuksen lisäksi ympärivuotinen liikenneyhteys edistäisi myös työmatkaliikennettä. Hanke on sisällytetty valtioneuvoston hyväksymään Saaristoasiainneuvottelukunnan valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan. Nykyisellään yhteys on ainoastaan muutaman kuukauden vuodessa, silloin kun Koli – Vuonislahti jäätie (7 km) on käytössä. Jäätie lyhentää Lieksan ja Kolin välistä ajomatkaa yli 50 kilometrillä. Autolautta Pielinen liikennöi puolestaan kesäelokuussa aikataulun mukaisesti Kolin ja Lieksan välillä. Muuna aikana vuodesta Pielisen ylittävää yhteyttä ei ole. Tilanteen korjaisi ympärivuotinen lauttayhteys, joka olisi osa liikenneviraston ylläpitämää maantieverkkoa. Vuonna 2006 lautan vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu 800 000 euroa.

Pohjois-Karjalan maantielauttojen (lossit) palvelutason turvaaminen Perustelu:

Maantielauttojen ja yhteysalusliikenteen hoito on valtakunnallisesti keskitetty Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, joka vastaa 41 lauttapaikasta, joista suurin osa sijaitsee Turun saaristossa ja Itä-Suomen järvialueilla. Saaristoliikenteen palvelutason arviointityö käynnistyi 2013. Tavoitteena on uudistaa lauttakohtaiset palvelutasomääritykset vuoden 2014 aikana siten, että uudet palvelutasot ovat voimassa 2015 alusta lähtien. Pohjois-Karjalassa liikennöi kaksi maantielauttaa, Hirvisalmi Juuan Paalasmaalla ja Arvinsalmi Liperissä. Lossiliikenne on välttämätöntä vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden arjen sujuvuuden sekä matkailun, metsätalouden ja muun elinkeinoelämän edellytysten ja turvallisuuspalvelujen saatavuuden näkökulmista. Maantielauttojen palvelutasouudistuksen yhteydessä tulee turvata Pohjois-Karjalan maantielauttojen palvelutason säilyminen vähintään nykytasolla. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet toteuttaa maantiesillat korvaamaan nykyinen lauttaliikenne.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Rataverkon ja raideliikenteen kehittämishankkeet

Perustelu:

Kärkihanke: Joensuun ratapihajärjestelyt ja matkakeskus alueen kehittäminen Kustannusarvio 83 milj. euroa (yleissuunnitelma) Joensuun ratapiha on teknisesti vanhentunut ja käyttöikänsä lopussa. Ratapiha tulee uudistaa nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi koskien sekä tavara- että henkilöliikennettä. Ympäröivän kaupunkirakenteen paineisiin ratapihan pienentämiseksi ja toiminnan yksinkertaistamiseksi on pystyttävä vastamaan. Ratapihajärjestelyt mahdollistavat alueen maankäytön kehittämisen Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen mukaisesti (symmetrinen kaupunki Pielisjoen molemmin puolin). Matkustajaratapihan järjestelyjen toteuttaminen parantaa myös joukkoliikenteen toimivuutta mahdollistamalla matkakeskuksen toteuttamisen. Joensuun ratapihan toimivuudella on merkittävää vaikutusta koko Karjalan radan liikennöitävyyteen. Joensuun kaupunki aikoo toteuttaa alueelle Nikolaintori -hankkeen, joka muodostuu keskustamaisesta liike-, toimisto-, ja asuinrakentamisen kokonaisuudesta. Järjestelyyn kytkeytyy myös matkailijoille tarjottavien palvelujen lisääminen. Pohjois-Karjalan osuuskauppa suunnittelee kylpylän rakentamista hotelli Kimmelin yhteyteen. Ratapihan yleissuunnitelma on valmistunut ja tarvittavat muutostyöt tulee aloittaa mahdollisimman pian. Liikenneviraston valmistelussa Joensuun hanke on priorisoitu korkealle moniongelmaisena kohteena (tavara- ja henkilöliikenne). Hanke on tavoitteena toteuttaa vuosina 2013-2020. Joensuun ratapihan järjestelyjen on sisällyttävä seuraavan hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon hallituskauden aikana toteutettavana kohteena.

Kärkihanke: Karjalan radan parantaminen Joensuu–Imatra rataosuudella ml. tasoristeysten poisto Kitee–Imatra välillä Kustannusarvio 84,0 milj. euroa Karjalan radan parantaminen nopealle henkilöjunaliikenteelle sopivaksi on maakunnan saavutettavuuden ja logistisen kilpailukyvyn kannalta keskeinen toimenpide. Vuosien 2007–2013 aikana EAKR-ohjelman rahoituksen turvin (13,9 miljoonaa euroa) Karjalan radan tasoristeyksiä on vähennetty Pohjois-Karjalassa Joensuun eteläpuolella siten, että jäljellä on enää neljä tasoristeystä, joista kaksi kohdetta on suunnittelultaan toteutusvalmiita. Imatran ja Pohjois-Karjalan maakuntarajan välisellä rataosuudella tasoristeyskohteita on jäljellä 11 kappaletta. Ensi vaiheessa toteutettavia toimenpiteitä ovat vielä jäljellä olevien tasoristeysten poistaminen sekä välin Joensuu-Parikkala järeämmät ratatekniset ja nopeuksien nostoa edistävät toimenpiteet. Rataosan kantavuuden parantamiseksi tulee seuraavan perusparannuksen yhteydessä tutkia, onko syytä esittää perusparannukseen lisättäväksi akselipainojen nosto kuljetusten kustannustehokkuuden parantamiseksi. Imatra–Luumäki rataosuuden kehittämisen yhteydessä on vauhditettava myös Imatran pohjoispuolisen radan nopeuden nostoa poistamalla mm. tasoristeyksiä. Pohjoisempana toteutettavia toimenpiteitä on mahdollisuuksien mukaan kytkettävä kaksoisraiteen hankekokonaisuuteen.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Muut rataverkon ja raideliikenteen kehittämishankkeet (hankkeet ovat etuoikeusjärjestyksessä) Henkilöjunaliikenteen kehittäminen Petroskoi–Joensuu Perustelu:

Vuonna 2012 Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan yhteisenä toimenpiteenä selvitettiin mahdollisuuksia henkilöjunaliikenteen avaamiselle Joensuun ja Petroskoin kaupunkien välillä. Ensimmäinen tilausjuna saapui Joensuuhun 29.12.2012 tuoden noin 200 matkailijaa päivävierailulle. Toinen tilausjuna toteutui 8.4.2013 tuoden 170 matkailijaa. Vuodenvaihteessa 2013/2014 toteutuivat Petroskoi–Joensuu–Kuopio (29.12.2014) ja Petroskoi–Joensuu (6.-7.1.2014). Matkustajajunaliikenteen vakiinnuttaminen kaupunkien välille vahvistaisi Joensuun sijoittumista Venäjäyhteistyön kehittymisvyöhykkeelle ja loisi kasvumahdollisuuksia. Satunnaisten tilausjunien rajatarkastukset on kyetty suorittamaan ilman merkittävää haittaa maantieliikenteen rajatarkastuksille. Niiralan rajanylityspaikan henkilöstövoimavaroja, infrastruktuuria ja rajantarkastustekniikkaa on kehitettävä tukemaan henkilöjunaliikennettä Niiralan kautta. Niiralan ratapihalla tarvitaan turvalaitteiden uusimista ja pienehköjä raidemuutoksia (10 milj. euroa).

Nurmeksen puuterminaali Kustannusarvio 1,2 milj. € Nurmekseen ollaan kehittämässä uuden konseptin mukaista ja liikennöitsijäriipPerustelu: pumatonta rautateiden purku- ja lastauspaikkaa. Asian tekee ajankohtaiseksi rautateiden kasvava kilpailu tavaraliikenteessä, kasvavat puun kuljetusvirrat, puun energiakäytön lisääntyminen sekä Nurmekseen suunniteltu puupolttoainetehdas (biohiiltämö). Tehdas käyttää puuta noin 800 000 k-m3 vuodessa ja tuottaa noin 100 000 tonnia puuhiiltä ja 90 000 tonnia kirkasta puuöljyä eli biseliä. Tehdasinvestoinnin koko käyttöpääoma mukaan lukien on noin 27 miljoonaa euroa. Jotta logistiikkakustannukset eivät nouse liian suuriksi, on uuden lastaus ja purkupaikan sijaittava mahdollisimman lähellä tehdasta. Uutta puupolttoaineterminaalia tukee myös se, että Karjalan Metsä ja Energia Oy perustaa Känkkäälän tien varteen bioterminaalin, jonka rakentaminen on jo käynnissä. Myöskään Porokylän nykyisen puutavaran lastauspaikan kapasiteettia ei voida enää nykyisestä kasvattaa ja jo nykyvolyymilla lastauspaikka häiritsee merkittävästi asutusta. Puuterminaalin vuosikapasiteetti on noin 500 junaa ja 7 000 rekka-autoa. Yhteensä terminaalin läpi kulkisi puuta 1,1 miljoonaa kuutiota, puuhiiltä 100 000 tonnia ja puuöljyä 90 000 tonnia. Puupolttoaineterminaalin rakentaminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: ÇÇ tarkan paikan valinta ÇÇ operaattorin valinta ja toimintatavan määrittely ÇÇ pistoraiteen (n. 800 m) ja vaihteen rakentaminen ÇÇ katulenkin (n. 500 m) rakentaminen ÇÇ kuormavaihtojärjestelmä ja junavaunun siirtomekanismi Terminaalin tarkan paikan valinta ja alustava suunnittelu tapahtuu osana Grow Green Nurmes -hanketta. Tarkempaa suunnittelua tehdään vuoden 2014 aikana. VR-Rata on jo alustavasti hahmotellut Känkkäälän sivuraiteiden sijoitusta. Terminaali rakennetaan Känkkäälään ns. vihreän energian teollisuusalueen yhteyteen. Hankkeen perustelut ovat: 1) puutavaran junaliikenteen lastaus- ja purkupaikka

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

siirretään Porokylästä asutuksen keskeltä taajaman ulkopuolelle uudelle teollisuusalueelle, jolloin yhdyskuntarakenne paranee, 2) biohiiltämön ja uuden teollisuusalueen logistiikka sekä raaka-aineiden että lopputuotteiden osalta paranee, eikä biohiiltämö aiheuta liikenteen kasvua Nurmeksen taajamassa ja 3) kuormanvaihtojen sekä junien lastausten ja purkujen tehokkuus kasvaa lisäten alan yritysten kilpailukykyä. Puupolttoaineterminaalin toteutuksesta vastaa Nurmeksen kaupunki ja toimenpiteen kustannusarvio on n. 1,2 miljoonaa euroa. Toimenpiteelle tavoitellaan 30 % valtion rahoitusosuutta.

Joensuu–Nurmes–Kontiomäki rataosuuden sähköistäminen ja henkilöjunaliikenteen kehittäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Joensuu–Nurmes–Kontiomäki -rataosuuden sähköistäminen on Nurmes–KonPerustelu: tiomäki -välin peruskorjauksen valmistuttua aiempaakin tarpeellisempaa. Sähköistäminen palvelee teollisuuden kuljetustarpeita Uimaharjun sellutehtaan ja sahan, Lieksan saha- ja kartonkiteollisuuden sekä Nurmeksen sahan ja kyllästämö- sekä taloteollisuuden osalta. Raidekuljetuksilla kulkee tuotteita Suomen vientisatamiin. Sähköistämisratkaisun myötä Joensuun ratapihan ympäristöhaitat vähenisivät. Sähköistäminen palvelee myös henkilöliikenteen kilpailukykyä. Tällä hetkellä henkilöjunaliikenne hoidetaan Joensuu–Nurmes välillä kiskobussein. On arvioitava mahdollisuuksia avata uudelleen henkilöjunayhteys Kontiomäelle saakka, jolloin Karjalan radan henkilöjunaliikenne kytkeytyisi Kontiomäellä Savon rataan Kuopion suuntaan ja edelleen pohjoiseen Kajaanin suuntaan. Uudella yhteysjärjestelyllä olisi sekä matkailullista että asiointiin liittyvää merkitystä.

Säkäniemi–Niirala rataosuuden sähköistäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa

Niiralan raja-asema on kasvava rajanylityspaikka. Säkäniemi–Niirala rataosuuPerustelu: den välityksellä Suomen rautatieverkko kytkeytyy Karjalan radalta Venäjän rataverkkoon. Rataosuuden sähköistäminen tukee sekä henkilö- että tavaraliikenteen kasvutavoitteita ja konttiliikenteen kehittämistä.

Joensuu–Ilomantsi yhteyden perusparantamisen jatko rataosuudella Heinävaara-Ilomantsi Kustannusarvio 14,0 milj. euroa Perustelu:

Joensuu–Heinävaara rataosuuden parantamistoimenpiteet (alus- ja päällysrakennetyöt) ovat valmistuneet. Myös osuus Heinävaarasta edelleen Ilomantsiin saakka on saatava valtion rahoituksen piiriin rataosuuden liikennöitävyyden varmistamiseksi myös tulevaisuudessa puun kuljetuksen, pellettikuljetuksen sekä luonnonkiven ja malmirikasteen kuljetuksen tarpeita varten.

Joensuu–Siilinjärvi rataosuuden sähköistäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Perustelu:

Rataosuuden sähköistys nousi esiin Etelä-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittämisselvityksessä vuonna 2009. Yksi peruste oli oletus raakapuukuljetusten merkittävästä lisääntymisestä Kainuun ja muun Pohjois-Suomen alueelta Kaakkois-Suomeen. Joensuu–Siilinjärvi ratayhteyden sähköistäminen parantaisi Itä-Suomen poikit-

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

taisyhteyksiä yhdistämällä sähköisellä radalla jo sähköistetyt Karjalan ja Savon radat. Ratkaisu mahdollistaisi sähköveturein hoidettavan rahdin ja tulevaisuudessa ehkä myös henkilöliikenteen Joensuun ja Kuopion maakuntakeskusten välillä. Joensuu–Siilinjärvi sähköistämisen yhteiskunnallisista hyödyistä tarvitaan esiselvitys.

Joensuu–Pieksämäki rataosuuden liikenneturvallisuuden parantaminen Perustelu:

Joensuu–Pieksämäki rataosuudella on pelkästään Liperin kunnan alueella noin 60 ylikäytävää ja niissä on tapahtunut useita tasoristeysonnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulee toteuttaa toimenpiteitä onnettomuuksien vähentämiseksi. Turvallisuussuunnitelma laaditaan vuonna 2014 ja kohteiden toteuttaminen on käynnistettävä siten, että vaikuttavimmat hankkeet saadaan heti toteutukseen.

Puutavaravarastoinnin lopettaminen Ylämyllyn entisen aseman alueella Perustelu:

Liperin Ylämyllyn läpi kulkee rautatie ja entistä asema-aluetta käytetään laajamittaisesti rautateitse tulevan ja lähtevän puutavaran välivarastointiin. Asema-alue sijaitsee aivan Ylämyllyn keskustassa ja liikennöinti tapahtuu rekkaliikenteelle ahtaiden katujen kautta asutuksen keskellä. Puutavaran varastoiminen ja kuljetukset aiheuttavat Ylämyllyn alueella liikenteen sujuvuusongelman, katuverkon rasitusta, turvallisuusriskin sekä asumisviihtyisyyttä heikentävän ja alueiden käyttöön liittyvän ympäristö- ja meluongelman. Liikenneviraston selvityksen mukaan Ylämyllyn kuormauspaikka on toiminnassa niin kauan kun käyttö ei aiheuta investointeja. Liperin kunnan näkemyksen mukaan puutavaran varastoiminen tulee lopettaa heti.

Lentoliikenteen kehittäminen Kärkihanke: Joensuun lentoaseman ja lentoyhteyksien kehittäminen Perustelu:

Joensuun lentoaseman matkustajamäärät kehittyivät vuonna 2012 erittäin myönteisesti. Matkustajamääräksi kirjattiin 146 000 matkustajaa, kun vuonna 2011 matkustajia oli 118 000. Vuoden 2012 matkustajamäärillä mitattuna Joensuu oli Suomen yhdeksänneksi vilkkain lentoasema. Vuonna 2013 matkustajamäärät laskivat, mutta eivät kuitenkaan niin paljon kuin useilla muilla maakuntalentoasemilla. Alkuvuodesta 2014 matkustajamäärät ovat jälleen kehittyneet positiivisesti. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii Suomelle kansallista lentoliikennestrategiaa. Strategian yhteydessä arvioidaan myös Finavian ylläpitämän lentoasemaverkon laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kevään 2014 aikana hallituksen on tarkoitus linjata valtion lentoliikennepolitiikkaa ja Finavian asemaverkostoa. Joensuun lentoasema on Pohjois-Karjalan elinvoimalle ja yritysten toimintaedellytyksille välttämätön. Joensuun on kuuluttava jatkossakin Finavian asemaverkostoon kehitettävä kohteena. Lentoaseman infrastruktuuria on uudistettava kilpailukykyisemmäksi ja viihtyisämmäksi. Myös asemalla tarjottavia palveluja on monipuolistettava. Lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsee runsaasti maa-alueita, joita ei ole toistaiseksi hyödynnetty lainkaan. Myös lentoasemalle johtavan tien kehitPohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

täminen esimerkiksi yritystoiminnan kehityskäytävänä on otettava ylikunnallisesti työn alle. Joensuun seudun kehitysyhtiö Josekin johdolla laaditaan lentoaseman ja lentoliikenteen kehittämissuunnitelma, joka valmistuu keväällä 2014. Yhteyksien osalta keskeistä ovat vuorotarjonnaltaan ja -kapasiteetiltaan riittävät sekä aikatauluiltaan tarkoituksenmukaiset yhteydet Helsinkiin, josta edelleen toimivat jatkoyhteydet ulkomaille. Mahdollisuuksien mukaan on pyrittävä avaamaan suoria kansainvälisiä reittejä.

Perustienpidon määrärahat ja joukkoliikenteen kehittäminen

Perustienpidon rahoitustason nostaminen Esitetään perustienpidon määrärahojen valtakunnallista tasokorotusta 100 milj. euroa (Pohjois-Savon ELY-keskuksen osuus 15 %) Perustelu:

Perustienpidon kokonaisrahoituksen taso on riittämätön laajan tieverkon ylläpitoon ja investointeihin. Perustienpidon rahoituksesta valtaosa käytetään tieverkon hoitoon ja ylläpitoon, joilla turvataan päivittäinen liikennöitävyys. Vain vähäinen osa rahoituksesta kohdistuu alueellisiin investointeihin. Pohjois-Karjalan kunnat ovat esittäneet useita pienehköjä tiehankkeita. Nykyiset perusväylänpidosta irrotettavissa olevat määrärahat eivät riitä purkamaan hankesumaa ja korjausvelka kasvaa. Kustannustason nousun myötä tienpitäjän ostovoima myös heikentyy noin 5 %:n vuosivauhtia. Nykyrahoituksella pystytään varmistamaan vain pääteiden kunnon säilyminen. Myöskään tiestön päivittäisestä hoidosta ei tingitä. Lähivuosien rahoitusnäkymät johtavat alemman tieverkon kunnon radikaaliin heikkenemiseen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueella päällystysohjelma jää jo nykyisin noin 10 miljoonaa euroa vajaaksi, mikä merkitsee, että yli 100 kilometriä alempaa tieverkkoa jää korjaamatta vuosittain. Nopeusrajoituksia on jouduttu alentamaan useilla teillä päällystevaurioiden takia ja huonokuntoisimpia vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä on muutettu sorapintaisiksi. Siltojen kunto on toistaiseksi pystytty varmistamaan, mutta jatkossa niidenkin kunto tulee heikkenemään. Myös sorateiden kelirikkokorjaukset uhkaavat loppua käytännössä kokonaan välttämättömiä hätäaputöitä lukuun ottamatta. Perusväylänpidon rahoituksen lisäämiseksi ratkaisuna voisivat olla teemaohjelmat, jotka mahdollistaisivat esimerkiksi liikenneturvallisuuden, puuhuollon tai kaivosteollisuuden kannalta välttämättömien hankkeiden toteuttamisen.

Joukkoliikenteen kehittämisedellytysten turvaaminen Perustelu:

Heinäkuun 2014 alusta muuttuu joukkoliikenteen järjestämistapa koko valtakunnassa. Muutokseen varautuminen on käynnistynyt ja rahoitusta on esitetty lisättäväksi valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän kehittämiseen. Uuden joukkoliikennejärjestelmän käyttöönottoon liittyy kunnissa myös informaation lisääminen matkustajille. Valtakunnallisesti yhtenäisen järjestelmän luominen ei saa tuoda kunnille merkittäviä lisäkustannuksia ja kunnille tulee myöntää kehittämisavustusta uusien järjestelmien edellyttämiin investointeihin. Joukkoliikenteen kehittämiseksi tarvitaan valtion pitäjänteistä sitoutumista joukkoliikenteen rahoittamiseen vähintään nykyisellä rahoitustasolla. Joukkoliikenteen alueellisia ostoja on jouduttu jatkuvasti sopeuttamaan supistuviin määrärahakehyksiin. Vuonna 2012 Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueella (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) lakkautettiin 46 vuoroa. Linja-autoliikenteen alasajo jatkui vuonna 2013 eikä vuosi 2014 näytä yhtään paremmalta. Erityisesti koulukuljetuksia palvelevien kaikille avoimien yhteyksien lopettaminen

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

merkitsee tuntuvia kustannuspaineita kunnille, jotka lainsäädännön edellyttäminä on pakotettu ostamaan korvaavat vuorot. Pidemmällä aikavälillä joukkoliikenteen kokonaismatkaketjut uhkaavat vaarantua kun syöttö- ja liityntävuorot lakkaavat yksi toisensa jälkeen ja järjestelmä sirpaloituu kohti toisistaan erillisiä linja-autovuoroja. Pohjois-Karjalan ostoliikenteen hankintamäärärahat ovat viime vuosina olleet noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnat ostavat vuosittain eri hallintokuntien kuljetuspalveluja noin 14 miljoonalla eurolla. Kohtuullisten joukkoliikennepalvelujen turvaaminen koko maakunnan alueella asumisen, kilpailukyvyn ja peruspalvelujen kannalta on tärkeää. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueen määrärahatarpeet tulee turvata siten, että joukkoliikenteen palveluntarjonta ei enää supistu.

Junien kaukoliikenteen osto Perustelu:

Kohdentamalla valtion budjettivaroja kaukojunaliikenteen ostoon, tyydytetään tarpeellisiksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin, kun näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti. Useat Pohjois-Karjalalle tärkeät junayhteydet ovat valtion ostojen piirissä. Joensuu–Lieksa–Nurmes ja Joensuu–Pieksämäki yhteyksien turvaamiseen valtion tukirahoitusta käytetään noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion tulee osallistua jatkossakin riittävällä budjettirahoituksella junien kaukoliikenteen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Perustelu:

Valtionapu yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseen Esitetään rahoituksen nostamista tasolle 20 milj. euroa vuodessa Pohjois-Karjalassa yksityisteiden peruskorjauksiin tarvitaan vähintään 2,0 milj. euroa vuodessa. Rahoitus käytetään peruskorjauksiin, joilla turvataan teiden liikennöintikelpoisuus ja liikkuminen. Yksityisteillä on Itä-Suomessa suuri merkitys, ei pelkästään perustuotannon ja alueen asukkaiden, vaan laajasti eri elinkeinojen ja vapaa-ajan kannalta. Valtionavustusten romahdusmaista pudotusta seuraava yksityistieverkon kunnon heikkeneminen tulee aiheuttamaan merkittävää haittaa maa- ja metsätalouden lisäksi esimerkiksi matkailulle.

Konttikuljetusten mahdollistaminen Niiralan rajanylityspaikalla Perustelu:

Suomen ja Venäjän välinen rajaliikennesopimus (rautatieliikenteen yhdysliikennesopimus) ei mahdollista tavarakonttien kuljettamista Niirala–Värtsilän rajanylityspaikan kautta. Kasvava kaupankäynti ja raja-asemien liikennepaineen tasaaminen edellyttävät konttiliikenteen mahdollistamista myös muualla kuin Vainikkalassa. Logistiikkayritystoiminnan kehittymisen kannalta asia on merkittävä. Konttikuljetusten avaaminen edellyttää Suomen ja Venäjän välisten sopimusten uudistamista siten, että konttiliikenne sallitaan Niiralassa ja muillakin kansainvälisillä Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla. Valmisteilla olevan uuden Suomen ja Venäjän välisen rautatieyhdysliikennesopimuksen myötä poistetaan raja-asemakohtaiset rajoitukset koskien tavaralajeja, joita kunkin rajanylityspaikan kautta saa kuljettaa. Tämän myötä konttikuljetukset sallitaan myös Niirala–Värtsilän kautta. Ulkoasiainministeriöstä saadun tiedon mukaan uusittu sopimus on tarkoitus allekirjoittaa maiden välillä mahdollisimman pian.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa Pohjois-Karjalan laajakaistarakentaminen Pohjois-Karjalan valtiontuen määrärahatarve tällä hetkellä toteuttajaa vailla oleviin laajakaistahankkeisiin on noin 12 milj. euroa nykyisellä tukitasolla laskettuna Perustelu:

Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaistahankkeesta. Hankkeen tavoitteena oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta. Valtakunnallisen laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin osoittautunut ennakoitua vaikeammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen, kireä aikataulu ja teleyritysten vähäinen kiinnostus investoida hankeen tavoitteiden mukaisiin seuraavan sukupolven laajakaistaverkkoihin. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että julkista tukea on saatavilla laajakaistaverkkojen rakentamiseen myös vuosien 2014–2015 jälkeen. Lisäksi on varmistettava, että kaikki kunnat ovat tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa, eivätkä esimerkiksi 22 % kunnat saa olla huonomassa asemassa muihin kuntiin verrattuna. Pohjois- ja Itä-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuonna 2009 tehtyjen suunnitelmien mukaan 315 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Itäja Pohjois-Suomen alueella on hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 162 miljoonan edestä eli noin puolet hankkeista on menossa toteutukseen. Toteuttajaa vailla olevia hankkeita on 164,5 miljoonan edestä. Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnat esittävät seuraavia ratkaisuja hankkeen edistämiseksi maakunnissaan: a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen Pohjois- ja Itä-Suomen liitot edellyttävät, että jo valtion vuoden 2014 talousarviossa turvataan rahoitus kaikille vuoden 2015 loppuun mennessä hyväksytyille hankkeille, jotka rakennetaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Näin kunnilla ja rakentavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan tehokkaan tietoliikenneverkon aikaansaamiseksi on viimeistään vuoden 2014 aikana päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vuoden 2020 loppuun saakka Eurooppa 2020 -ohjelman ja digitaaliagendan velvoitteiden mukaisesti. Lisäksi on varmistettava, että kunnat ovat jatkossa tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa riippumatta rahoittavasta viranomaisesta. b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa on kokonaisia kuntia tai kuntien osia, joissa ei ole toteutunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haasteellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille alueille on valmisteltava erillisratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä hankkeiden toteuttamiseksi. Kuntien heikkenevä taloustilanne on aiheuttanut sen, että kaikki kunnat eivät ole valmiita rahoittamaan hankkeita nykyisillä ehdoilla, jotka ovat kohtuuttomat.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

c) Taajama-alueiden laajakaistapalvelujen varmistaminen Koska laajakaistapalvelujen markkinaehtoinen leviäminen on ollut ennakoitua hitaampaa, tulee käynnistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta keskeisten alueiden ja taajamien laajakaistaverkkojen edistämiseksi. d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen Haja-asutusalueiden laajakaistapalvelujen suurin haaste on vähäinen asiakasmäärä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipolitiikassa tulisikin siksi poistaa tarpeeton jaottelu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkaisiin. Pohjois- ja Itä-Suomen liitot esittävätkin vapaa-ajan asutuksen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen. Maakunta

Kainuu Lappi

Arvio vuoden 2015 loppuun mennessä tarvittavasta tukirahoituksesta M€

Arvio vuosina 2015–2020 tarvittavasta tukirahoituksesta M€

Erillisratkaisuja vaativien alueiden nykyohjelman tukitasolla laskettu tuen tarve M€

4,5

2,3

(2,3)

6,8

12,0

15,0

(8)

27,0

Pohjois-Pohjanmaa

5,2

6,0

Pohjois-Karjala

4,0

8,0

15,4

4,3

4,0

20,0

Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Yhteensä

5,0

3,0

50,1

58,6

Arvioitu rahoitustarve yhteensä M€

11,2 (8)

12,0 19,7

(12)

24,0

(30,3)

108,7

8,0

Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden rahoitustarve on vuoteen 2015 mennessä karkeasti arvioituna 50 miljoonaa ja vuoden 2015 jälkeen 59 miljoonaa, yhteensä 109 miljoonaa euroa. Erillisratkaisuja vaativien alueiden kustannukset on arvioitu vuosien 2015–2020 varauksiin. Lisäksi laajakaistahankkeen väliarvioinnin perusteella mahdollisesti tehtävät tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan (nykyisin 2 km) tai loma-asuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen voivat kasvattaa tarvittavan rahoituksen määrää.

Saimaan sisävesiliikenteen kehittäminen Perustelu:

Vuonna 2010 allekirjoitettu sopimus Saimaan kanavan käytön pitkäaikaisesta jatkamisesta 50 vuodella on tärkeä Itä-Suomen talousalueen teollisuuden raaka-aine- ja tuotekuljetuksille ja logistisille ratkaisuille. Saimaan kanavan kautta tapahtuvan tavaraliikenteen pullonkaulana on pidetty kanavan käytön osavuotisuutta. Kanavan liikennekausi on nykyisin 9,5–10 kuukautta ja liikennöintipäiviä kertyy vuodessa noin 300. Kanavalla ei liikennöidä talviolosuhteiden vuoksi keskimäärin kolmena kuukautena vuodesta. Talviliikennöinti edellyttäisi kanavan jäätymisen estämistä sekä jäänmurron järjestämistä. Ympärivuotisen liikenteen on laskettu lisäävän kuljetuksia kanavan kautta noin 0,6 milj. tonnia vuodessa. Alusliikennettä korvaavia tie- ja rautatiekuljetuksia ei tarvitsisi järjestää. Lisäksi ympärivuotisuus houkuttelisi lisäkuljetuksia ja investointeja alueelle. On erittäin tärkeää mahdollistaa ympärivuotinen liikennöinti kanavalla. Nykyistä Saimaan kanavaa on käytetty vuodesta 1968 lähtien ja osa kanavan rakenteista on teknisesti vanhentuneita ja vaati korvausinvestointeja, jotta liikenteen sujuvuus voidaan taata. Myös muu syväväyläverkosto ja satama- ja uittorakenteet VuokPohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

sen vesistön alueella vaativat korvausinvestointeja jatkossa. Näihin investointeihin tulee kyetä varautumaan, jotta kanavan ja Vuoksen vesistöalueen satamien liikennettä voidaan kehittää pitkäjänteisesti. Suomalaisen teollisuuden mahdollisuudet investoida pitkäkestoisesti sisävesiliikenteen kuljetusjärjestelmään ovat parantuneet merkittävästi ja sopimuksen uusimisen myötä kustannustehokas sisävesiliikenteen hyödyntäminen on mahdollista. Positiivisena asiana on myös muun liikenneverkon, rautateiden ja erityisesti Kaakkois-Suomen tieverkon kuormituksen vähentäminen sisävesiliikenteen aluskuljetusten myötä. Tätä mahdollisuutta tulee hyödyntää maksimaalisesti. Sisävesiverkon vesiväylistä tulee huolehtia. Käynnissä olevan Savonlinnan ohikulkutien ja siihen liittyvän vesiväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen tulee toteuttaa suunnitellusti. Väylän siirrolla on suuri merkitys vesiliikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantumisena koko pohjoisella Saimaalla.

Joensuun ja Puhoksen satamien kehittäminen Joensuun syväsatamassa on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti kotimaan puu- ja metsähakeliikenne. Vuonna 2013 aluksia kävi satamassa 124 kappaletta. Satamasta viedään ulkomaille lähinnä talkkia, sellua sekä puu- ja sahatavaraa. Ulkomainen ja kotimainen vienti oli vuonna 2013 yhteensä 232 881 tonnia. Joensuun satamaan tuotiin sementtiä, puutavaraa, sellua ja suolaa vuonna 2013 yhteensä 47 041 tonnia. Sataman rautatieliikenne on viime vuosina ollut 170 000-200 000 tonnia. Kaikki kuljetettava tavara ei lähde vesitse satamasta. Kuorma-autoliikennettä sataman kautta on keskimäärin 350 000–450 000 tonnia vuodessa. Osa tavarasta tulee tai lähtee vesitse. Joensuuhun kaivataan uusia varastokenttäalueita ja tulevaisuudessa myös lisää laiturikapasiteettia. Sataman lisäaluetäytöstä jätettiin vuoden 2013 lopulla suunnitelmahakemus Itä-suomen aluehallintovirastolle. Täyttösuunnitelma mahdollistaisi noin seitsemän hehtaarin aluelisäyksen satamalle ja sen myötä myös laiturin lisärakentamisen. Laiturikapasiteetin lisääminen avaa samalla mahdollisuuden satamaoperaattorin terminaali-investoinneille. Puhoksen syväsatamassa Kiteellä laivattavia aluksia on noin 50 kappaletta vuodessa ja volyymia100 000 tonnia. Eniten rahdataan sahatavaraa. Kiteen kaupunki varautuu Puhoksen syväsataman toiminnan kehittämiseen valmistelemalla teollisuusraiteen jatkamista satamaan ja sataman varastoalueen laajentamista.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Työ- ja elinkeinoministeriö (talousarvion pääluokka 32)

Kaupunkipoliittiset kehittämistoimenpiteet Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen ja INKA-ohjelman toteuttaminen Perustelu:

Joensuun kaupunkiseutu on mukana valtion ja kaupunkiseutujen välisessä kasvusopimusmenettelyssä. Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa sovitaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kesken strategisista kehittämisen painopisteistä vuosille 2013–2015. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina, edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä siten, että tavoitteina ovat merkittävät kasvuhyppäykset, uudistuminen ja kansainvälistyminen kestävällä tavalla. Valtio on solminut kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Sopimuskumppanina kaupunkiseutujen kanssa ovat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ympäristöministeriö, opetusja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, liikenneja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä puolustusministeriö. Aiesopimusten toimeenpanoa seurataan kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän suurkaupunkijaostossa. Aluetasolla on myös nimetty kaupunkiseutukohtaiset seurantaryhmät Joensuun kaupunkiseudun toimijat ovat sitoutuneet toteuttamaan sopimusta omissa strategioissaan, talousarvioissaan, kaavoituksessa ja muussa päätöksenteossa. Ministeriöt ovat sitoutuneet edistämään sopimuksen toetutumista omassa toiminnassaan. Joensuun kasvusopimuksessa on käytännön toimenpiteinä linjattu viisi asiaa: ÇÇ biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen ja eri osaamisalojen yhdistämisestä syntyvien innovaatioiden edistäminen ÇÇ konepajateollisuuden kasvua tukevan Penttilän yrityspuiston toteuttaminen sekä Penttilänrannan asuinalueen liikenneja rakentamisratkaisujen kehittäminen kestävän kehityksen mukaisesti ÇÇ Joensuun keskustan Pielisjoen itäpuolelle laajenemiseen tähtäävien investointien edistäminen (Nikolaintori -hanke) ja Joensuun ratapiha-alueen omistajajärjestelyjen muuttaminen ÇÇ Kontiorannan varuskunta-alueen uudiskäytön sekä Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen toimintojen kehittäminen ÇÇ Venäjän kasvavien markkinoiden hyödyntäminen ja rajaliikenteen sujuvoittaminen Samat 12 kaupunkiseutua ovat mukana myös Innovatiiviset kaupungit (INKA) – ohjelmassa, jonka tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä ja tätä kautta luoda uusia työpaikkoja. Lähtökohta on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yhteistyö ja voimavarojen koonti. Joensuu on vetovastuussa biotalouden kansallisesta teemasta. Valtio rahoittaa INKA-ohjelmaa vuosittain 10 miljoonalla eurolla ja kaupunkiseudut 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen varataan EU:n rakennerahastojen varoja. Ohjelman teemat ja kaupunkiseudut tarkistetaan vuonna 2017. Operatiivisesta johtamisesta ja hallinnoinnista vastaa Tekes. Strategisesta ohjauksesta ja ohjelman arvioinnista vastaa johtoryhmä, johon työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ministeriöistä kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriö, opetusja kulttuuriministeriö, liikenneja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö sekä Sitra ja Tekes.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Seutukaupunkipilotit Perustelu:

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt neljä pilottia erityisesti seutukaupunkien sekä kasvusopimusmenettelyn ulkopuolisten maakuntakeskusten kilpailukyvyn ja yhteistyön edistämiseksi. Tavoitteena on kannustaa innovatiivisiin avauksiin ja tukea kaupunkien yhteistyötä vahvuuksien ja kasvupotentiaalin hyödyntämisessä sekä edistää kilpailukykyä. Pohjois-Karjalassa Lieksan Teollisuuskylä Oy vetää Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -teeman alateemaa Kansainvälistyminen. Siinä ovat mukana myös Kiteen kaupunki ja KETI Oy, jotka osallistuvat myös Imatran kaupungin vetämään Liikunta- ja urheilumatkailu -teeman kehittämisverkostoon. Seutukaupunkipilotit ovat alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta merkittäviä avauksia, ja on tärkeää, että näille useita kuntia kokoaville malleille ja mukana olevien alueiden verkostoitumiselle luodaan kannustavat toimintaedellytykset.

Kaivannaisteollisuuden investointien ja kehittämistoimien tukeminen Vahva kansallinen kaivos- ja mineraalipolitiikka Perustelu:

Suomen tavoitteena on nousta johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän, taloudellisen ja innovatiivisen hyödyntämisen osaamisen maaksi. Itä- ja Pohjois-Suomessa kaivannaisala työllistää kokonaisuudessaan 10 000–14 000 henkilöä. On arvioitu, että yksi kaivostyöpaikka tuottaa 2,5–3,5 työpaikkaa muilla aloilla. Huolimatta muutoksista maailmanmarkkinatilanteissa on arvioitu, että kaivoksissa työvoiman tarve kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 2 700 työtekijällä. Uusia kaivoksia on avattu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Mineraalivarantojen suunnitelmallinen ja kestävä hyödyntäminen turvaa kansallista raaka-ainehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle. Suomesta on tulossa Ruotsin jälkeen EU:n toiseksi tärkein kaivosmaa. Itä- ja Pohjois-Suomessa halutaan korostaa kestävää kaivannaisalan kehitystä, jossa panostetaan luontoa säästävään toimintaan. Toimiva lainsäädäntö, maankäytön suunnittelu, ympäristövaikutusten arviointi, lupamenettelyt ja muihin hallinnon käytänteisiin on panostettava. Toisaalta tarvitaan tutkimus- ja kehittämispanostuksia kokonaisvaltaisen resurssitehokkuuden kehittämiseen, sivuvirtojen minimointiin ja hyödyntämiseen, kaivosten ympäristöhaittojen vähentämiseen, yritysten verkostoituseen ja koulutuksen kehittämiseen. Kaivosten vesiturvallisuuden parantaminen ja riskien hallinta sekä kaivosvesien kierrätys ja puhdistus ovat tärkeitä kehittämiskohteita. Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät keskeisesti kaivos- ja teollisuuspalveluyritykset, johon liittyen Pohjois-Karjalassa on vahvaa osaamista. Maailmanluokan kaivos- ja teollisuustoimijat luovat jatkuvaa kysyntää erikoistuneille palveluille niin investointivaiheessa kuin kunnossapito- ja huoltopalvelujen muodossa. Kansainvälisesti kaivosalaa palvelevaan suomalaiseen teknologiateollisuuteen ja palveluosaamiseen tulee suunnata merkittäviä tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa tukevia resursseja. Valtion osallistuminen kaivoshankkeiden toteutumisen tukemiseen ja niihin liittyvän infrastruktuurin rakentamiseen on tärkeää. Myös koulutushankkeet työvoiman turvaamiseksi ovat keskeisiä. Pohjois-Karjalan merkittävimmät kaivoskohteet ovat

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Pampalon kultakaivos Ilomantsissa, Kylylahden monimetallikaivos Polvijärvellä sekä Juuan kunnan Nunnanlahden vuolukiviteollisuus.

Mustankiven hyödyntäminen Ilomantsissa Koidanvaaran–Kivijärven mustakivialueella Kustannusarvio 2,0 milj. euroa, investointiavustus 35 % Perustelu:

Ilomantsin Hattuvaaran kylällä Koidanvaaran–Kivijärven alueella esiintyy markkinoita kiinnostavaa hyvälaatuista mustaa kiveä. Alueen varannot on tutkittu ja hyvälaatuisen kaupallisesti hyödynnettävän esiintymän laajuus on selvitetty GTK:n Mustakivi 2011 -hankkeessa. Hyödynnettävät alueet on merkitty maakuntakaavaan. Ilomantsissa tehty selvitys on johtamassa tuotantolaitoksen perustamiseen ja valmistelutyöt ovat käynnistyneet. Investointitukihakemus on jätetty. Kustannusarvio on noin 2 miljoonaa euroa, ja investointiavustusta haetaan 35 %

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK Mintec) Mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen Outokummussa Perustelu:

GTK:n Mineraalitekniikan laboratorio Outokummussa (GTK Mintec) on erikoistunut malmien prosessitutkimukseen ja rikastusteknologioiden kehitykseen yhteistyössä alan teollisuuden ja laitetoimittajien sekä tutkimuslaitosten kanssa. GTK Mintecin tutkimuskokonaisuus kattaa ketjun mineralogisesta tutkimuksesta ja laboratoriomitan rikastuskokeista lähtien aina jatkuvatoimisiin pilotmitan koeajoihin saakka, mikä tekee laboratoriosta ainutlaatuisen kansainvälisestikin tarkasteltuna. GTK Mintec tarjoaa rikastusteknisiä tutkimuspalveluja kaivosteollisuuden tarpeisiin sekä ratkaisuja maaperän puhdistukseen että materiaalien kierrätykseen. Tutkimuspalvelut tähtäävät ekotehokkaiden prosessien kehittämiseen ja sen myötä alan teollisuuden kilpailukyvyn paranemiseen sekä mineraalivarojen ympäristöystävälliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen käyttöön. Mintecin toiminta on erittäin tärkeää kaivostoiminnan kestävän tulevaisuuskehityksen kannalta. Toiminnan kehittämisessä on oleellista varmistaa sekä laite- että henkilöstöresurssien riittävyys siten, että tutkimuksen kansainvälinen taso voidaan taata kaivosteollisuuden taloudellisen merkityksen edelleen kasvaessa. Valtion odotetaan olevan aktiivinen Outokummun laboratoriotoimintojen kehittämisessä.

Kuntien teollisuusalueiden infrastruktuurin kehittäminen yritysinvestointeja tukevalla tavalla

Perustelu:

Pohjois-Karjalassakin teollisuustoiminta on keskittynyt vahvoille teollisuusalueille, joiden kehittämisessä ja vetovoiman lisäämisessä kunnilla on merkittävä rooli. Teollisuusalueiden infrastruktuuria ja energiahuoltoa on kehitettävä yritysinvestointeja tukevalla tavalla (mm. teollisuusraiteet, syväsatamat, puuterminaalialueet, tietoliikenneyhteydet, kuntien omistamien teollisuuskiinteistöjen kunnostaminen, keskitetty bioenergiaan ja kierrätyspolttoaineisiin perustava energiatuotanto). Valtion odotetaan olevan hankkeiden rahoituksessa mukana. Pohjois-Karjalan merkittäviä teollisuuskeskittymiä ja hankekokonaisuuksia ovat: ÇÇ Lieksan Kevätniemen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen (maa-aluehankinnat, kaavoitus, tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen, teollisuussivuraide) - edistetään biojalostamon ja metsäteollisuutta palvelevan bioterminaalin sijoittumista alueelle sekä toteutetaan kantatie 73 kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Kevätniemen teollisuusalueella

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

ÇÇ Nurmeksen puuterminaalin toteuttaminen Känkkäälän teollisuusalueelle osana Grow Green Nurmes -hanketta - edistetään biojalostamon sijoittumista alueelle ÇÇ Kiteen Puhoksen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen – edistetään keskitetyn energiavoimalaitoksen toteuttamista teollisuusalueen yritysten tarpeisiin ÇÇ Niirala Business Center – Niiralassa kansainvälisen rajanylityspaikan välittömästä läheisyydestä on vapautunut vuoden 2014 alussa merkittävä määrä sisäterminaalitiloja. Uuden liiketoiminnan saaminen kyseisiin tiloihin vaatii maakunnallisia ja valtakunnallisia panostuksia ÇÇ Joensuun, Liperin ja Outokummun teollisuusalueiden kehittäminen

Energiapolitiikka ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Bioenergiahankkeiden toteuttaminen – Energiatuki Määrärahan tarve Pohjois-Karjalassa 8,0 milj. euroa Perustelu:

Kotimaisen bioenergian kilpailukyky on heikentynyt, kun kivihiilen ja päästöoikeuksien hinta on maailmanmarkkinoilla laskenut ja kotimaisen energian tukea on samaan aikaan leikattu. Lämpöä ja sähköä tuotetaan entistä enemmän tuontikivihiilellä. Kivihiili aiheuttaa suuria ympäristöhaittoja, ja sen käytön vähentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kivihiilen tuonti laskee Suomen vaihtotasetta ja merkitsee kansantalouden velkaantumista ja pienentää samalla elvytysvaraa. Samalla kun kivihiiltä tuodaan, pysyvät bioenergiatuotanto, kuten pellettitehtaat suljettuina. Uusiutuvan energian tuki Suomessa on kaikki verotuet mukaan lukien paljon pienempi kuin Saksan kivihiileen käyttämä tuki. Lainsäädäntöä on Suomessa muutettu siten, että turpeen verotusta on kiristetty ja puuhun liittyvää tukea on pienennetty. Suomessa on ryhdyttävä käyttämään energiantuotannossa entistä enemmän kotimaista bioenergiaa. Kivihiilen käyttöä voidaan korvata myös kotimaisella puuhiilellä. Kotimaisia resursseja hyödyntävät energiantuotantohankkeet parantavat energiaomavaraisuutta ja niillä on merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen. Samalla vähennetään haitallisia päästöjä ja oikaistaan vaihtotasetta ja velkaantumiskierrettä. Energiapolitiikan linjauksia on tarkistettava ja tuotantohankkeille on ohjattava valtion rahoitustukea. Pohjois-Karjalassa on useita merkittäviä hankkeita, joilla vastataan ajankohtaisiin haasteisiin (uuden teknologian käyttöönoton edistäminen energian tuotannossa, energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistäminen, alan pienyritystoiminnan kehittäminen ja uusien energian tuotantomahdollisuuksien hyödyntäminen). Isompia hankkeita on vireillä Lieksassa ja Nurmeksessa. Lisäksi Ilomantsin pellettitehtaan uudelleen käynnistäminen on tavoitteena. Eri puolilla maakuntaa valmistellaan myös pienempiä bioenergiahankkeita.

Kiteen kaupungin ja Kontiolahden kunnan yhteinen ajoneuvokaasun tankkausasemaverkosto Perustelu:

Pohjois-Karjalassa aloitettiin vuonna 2009 biokaasun liikennekäyttöä edistävän hankekokonaisuuden toteuttaminen. Kokeilu- ja esittelyhanke kuuluu yhtenä osana maakunnalliseen liikennebiokaasuverkoston kehittämiskokonaisuuteen tarkoituksena luoda mahdollisuus siirtyä fossiilisista polttoaineista ympäristöystävällisen, hiilidioksidineutraalin ja paikallisista biojätteistä tuotetun uusiutuvan liikennebiokaasun käyttöön.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Yleishyödyllisessä investointihankkeessa Kiteen kaupunki ja Kontiolahden kunta investoivat laitteisiin, joilla demonstroidaan liikennebiokaasun jalostusta, paineistusta, kuljetusta sekä jakelua kahdella erilaisella tankkausasemalla. Kiteellä investoidaan biokaasujalostamoon ja tankkausasemaan (ns. emoasema) ja Kontiolahdella biokaasun siirtovälineistöön (2 pullopatteriston sisältävää kuljetuskonttia) ja tankkausasemaan (ns. tytärasema). Kiteen kaupungin ja Kontiolahden kunnanhallitukset ovat tehneet myönteisen päätöksen hankkeen käynnistämisestä edellytyksellä, että hankkeeseen saadaan valtion rahoitusosuus 70 %.

Innovaatioväylätoimintamalli metsäbiotalouden osaamiskeskittymässä Perustelu:

Pilottihankkeessa Pohjois-Karjalaan muodostetaan innovaatioväyläajatukseen perustuva toimintamalli, joka muodostuu keskuskaupunki Joensuun ja maakunnan vahvojen teollisten alueiden ympärille (Puhos, Lieksa, Uimaharju). Joensuun tutkimuksellinen osaaminen, koulutus ja kansainväliset verkostot yhdistettynä teolliseen osaamiseen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden metsäbiotalouden ympärille, mikä lisää alueiden kiinnostavuutta teollisuuden sijoittumispaikkana ja varmistaa uusien investointien syntymisen. Tavoitteena on innovaatioväylästrategian luominen maakuntaan. Toimintamallissa Joensuun kaupunki tarjoaa esimerkiksi houkuttelevia ekologisen rakentamisen pilottimahdollisuuksia osana INKA-ohjelman toteutusta ja toisessa vaiheessa Puhoksen alueen teollinen tuotanto pystyy tarjoamaan tarvittavat ratkaisut yhdessä verkoston kanssa. Kehittämiskohteet, jotka mahdollistavat toimintamallin käynnistymisen ovat: 1) teollisen puurakentamisen tuotannollisen yritystoiminnan ja investointien varmistaminen Puhoksen alueella sekä sitä tukevat rakenteet ja jatkojalostus, 2) puunjalostukseen ja biotalouteen liittyvät terminaaliratkaisut Keski- ja Pielisen-Karjalassa ml. Venäjän puu, 3) pyrolyysiöljyn jatkojalostuksen kehitystoiminta, demonstraatiot ja uusien arvoverkkojen kehittäminen ja 4) muut mahdolliset uudet biotalouteen ja bioenergian tuottamiseen liittyvät alueelliset ja hajautetut ratkaisut

Alueellisen kuljetustuen uudistaminen Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 1,5 milj. euroa vuodessa Perustelu:

Hallitus päätti keväällä 2013 jatkaa alueellista kuljetustukea. Kuljetustukijärjestelmällä ylläpidetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä vähentämällä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannusrasitetta. Päätös kuljetustuen jatkamisesta oli tervetullut, mutta määrärahat ovat tarpeisiin nähden riittämättömiä. Suomen kuljetustuki on ollut noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja tuki on säilymässä tällä tasolla vuoteen 2017 asti. Itä- ja Pohjois-Suomen pk-teollisuuden kannalta kuljetustuki on toimenpide, joka saattaa yritykset samaan asemaan samantyyppisillä sijaintialueilla olevien esimerkiksi ruotsalaisten pk-yritysten kanssa. Ruotsissa kuljetustukea maksetaan sekä raaka-aineiden ja komponenttien tuonnista että valmiiden tuotteiden viennistä vientisatamiin. Valtion toivotaan selvittävän Ruotsin mallin mukaisen kuljetustuen käyttöönottoa Suomessa.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 32.30.45

Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 4,8 milj. euroa vuodelle 2015

Perustelu:

Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisen vuoksi tukialueeksi määritellylle Joensuun seudulle tarvitaan erityisiä ponnisteluja työpaikkavaikutuksiltaan merkittävien yrityshankkeiden aikaansaamiseksi. Pienentyneillä rakennerahastovaroilla ei ole mahdollista saavuttaa tavoiteltua vaikutusta. Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvukykyisten aloittavien sekä kehittyvien toimivien yritysten kehittämishankkeisiin. Rahoitus kohdistetaan innovatiivista osaamista edustaviin ja/tai kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin, joiden kehittämishankkeilla on positiivinen vaikutus aluetalouteen.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 32.30.45 Toimintaympäristötuki Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 2,2 milj. euroa vuodelle 2015 Perustelu:

Valtion vuoden 2015 talousarviossa tulee osoittaa ko. momentille vähintään 2,2 miljoonaa euroa toimintaympäristöhankkeisiin Pohjois-Karjalaan. Toimintaympäristötuella edistetään kansainvälisesti vetovoimaista toimintaympäristöä, edellytyksiä kilpailukykyisten ja ympäristövastuullisten yritysten kasvulle sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantotoimintaa. Rahoitusta suunnataan hankkeisiin, joiden tarkoituksena on yritysten toimintaympäristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantaminen. Tukea tarvitaan yritystoiminnan kannalta tarpeellisiin selvityksiin, yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen, yritysten yhteistyön edistämiseen sekä muihin yritysten toimintaympäristöä ja kehittymisedellytyksiä parantaviin hankkeisiin.

Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut 32.30.51 Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 25 milj. euroa vuodelle 2015 Perustelu:

ELY-keskus esittää määrärahatasoksi 25 miljoonaa euroa. Pohjois-Karjala on edelleen maan vaikeimpia työttömyysalueita. ELY-keskuksen käytössä olevat julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin tarkoitetut määrärahat ovat vähentyneet selkeästi viime vuosina. Vuonna 2010 käytössä oli yli 10 miljoonaa euroa enemmän, mitä vuodelle 2015 esitetään. Sekä ELY-keskus että TE-toimisto ovat joutuneet sopeuttamaan toimintaansa vähentyneiden määrärahojen mukaiseksi. Niukentuneiden resurssien ja pitkittyneen taantuman seurauksena erityisesti pitkäaikaistyöttömien määrä maakunnassa on lisääntynyt. Pitkäaikaistyöttömyyden kääntäminen laskuun on erittäin vaikeaa, jos määrärahat edelleen vähenevät. Myös nuorten työllisyystilanne on pitkittyneen taantuman johdosta heikentynyt. Nuorten että pitkäaikaistyöttömien työllistymisen parantaminen ovat toiminnan painopisteitä.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin Määrärahan tarve Pohjois-Karjalassa 3,5 milj. euroa Perustelu:

Pohjois-Karjalan alhaisen työllisyysasteen nostaminen lähemmäksi maan keskimääräistä tasoa edellyttää korkean työttömyyden ja rakennemuutoksen oloissa työllisyysperusteisten investointimäärärahojen pitämistä kohtuullisella tasolla. Valtion talousarviossa tulee osoittaa 3,5 miljoonaa euroa Pohjois-Karjalaan. Rahoituksella pystytään hoitamaan riittävässä laajuudessa mm. rakennemuutostilanteiden (Joensuun seutu ja Keski-Karjala) sekä rakenteellisten ongelmien (mm. Pielisen Karjala) edellyttämiä toimenpiteitä. Työllisyysperusteista investointiavustusta koskevat hakemukset ovat olleet lähinnä elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseen liittyviä infrastruktuurihankkeita, joilla on huomattavat rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset. Välillisesti hankkeet auttavat säilyttämään olemassa olevia työpaikkoja ja synnyttävät kerrannaisvaikutuksina myös uusia työpaikkoja. Työllisyysperusteinen investointiavustus on käytännössä lähes ainut valtion tukimuoto erilaisten julkisyhteisöjen investointihankkeisiin. Tuen merkitys on suuri erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Maakunnan kehittämisraha

Määrärahan tarve Pohjois-Karjalassa 1,2 milj. euroa (ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha) Perustelu:

Maakunnan kehittämisrahaa on leikattu rajusti viime vuosina. Ohjelmiin sitomaton maakunnan kehittämisraha on tarjonnut nopean ja joustavan tavan käynnistää aluekehityksen kannalta merkittäviä strategisesti tärkeitä selvityksiä ja kehittämishankkeita. Pienelläkin siemenrahoituksella voidaan saada käyntiin koko maakunnan elinkeinoelämää hyödyttäviä hankekokonaisuuksia ja parhaimmillaan päätöksiä on tehty viikon sisällä hakemuksen saapumisesta. Tämän kaltainen nopea reagointi on entistä tärkeämpää etenkin äkillisissä rakennemuutostilanteissa. Pohjois-Karjalassa maakunnan kehittämisrahahankkeilla on vauhditettu mm. investointien liikkeellelähtöä edistäviä selvityksiä. Konkreettisena tuloksena esimerkiksi Kontiolahdella järjestetään vuonna 2015 ampumahiihdon MM-kisat, joiden saamisessa ratkaisevana kehittämisresurssina toimi maakunnan kehittämisrahahanke. Kulttuurin saralla on kehitetty merkittävien tapahtumien (Ilosaarirock, ENOverkkokoulun konferenssi, Koli Forum) nousemista kansainväliselle tasolle ja mm. alueellisen elokuvatuotantorahaston perustamista. Maakunnan kehittämisrahalla on vaikutettu hyvinvointialan uusiin avauksiin kuten ikäosaamiseen, ennaltaehkäisevään työhön ja nuorten osallistumismahdollisuuksiin.

Rakennemuutosalueiden toimenpiteet

Joensuun seudun rakennemuutostoimenpiteet Perustelu:

Joensuun seutu on nimetty äkillisen rakennemuutoksen tukialueeksi vuoden 2015 loppuun saakka Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisen takia (280 työpaikkaa). Joensuun seudulle on kohdistunut myös muita, pääosin valtion työpaikkojen vähennyksiä. Valtion tulee huolehtia riittävistä toimenpiteistä Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkautuksen jälkihoitotoimien tukemiseksi. Vapautuvan alueen uuteen maankäyttöön,

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

kiinteistöihin ja muuhun infrastruktuuriin liittyvien investointien tukeminen tulee aikanaan ajankohtaiseksi ja edellyttää valtiolta kehittämisavustusta. Rahoitusta tulee olla saatavilla niin kunnille kuin yritysten hankkeisiin.

Keski-Karjalan rakennemuutoksen jatkohoito Kitee on kuulunut äkillisen rakennemuutoksen alueisiin ja haluaa säilyttää statuksen edelleen. Kiteellä on useita suuria yrityksiä, joiden toimintaan maailmanlaajuinen taloustilanne vaikuttaa negatiivisesti. Paikallisten yritysten toimintaan sisältyy edelleen suuria markkinoista johtuvia riskejä siitä huolimatta, että yritykset ja Keski-Karjalan kehitysyhtiö Oy ovat aktiivisesti työskennelleet riskien minimoimiseksi ja toiminnan kehittämiseksi. Tähänastinen toiminta-aika äkillisen rakennemuutoksen alueena on ollut liian lyhyt, jotta toiminnalla olisi riittävää vaikuttavuutta.

Itä-Suomen Monitoimikeskus Kiteen AIMO Perustelu:

Kiteen lentokentän ympäristöön rakennetaan monipuolinen liiketaloudellisesti kannattava elämysmatkailu- ja harrastuskeskus AIMO. Alueella on jo toteutettu hankekokonaisuuteen kuuluvat liikennejärjestelyjen sekä vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen. Alueen toimijat rakentavat lentokonehallin ja sen yhteyteen koulutustiloja, seudullisen ampumaradan aputiloineen sekä moottoriurheilijoiden huoltohallin ym. toiminnan kehittämisen edellyttämiä rakenteita. Yritysinvestointien kokonaiskustannusarvio on 2,0 miljoonaa euroa. AIMO-alue on hyväksytty seutukaupunkiverkoston ”Matkailun- ja hyvinvoinnin kehittäminen seutukaupungeissa” -osion pilottikohteeksi.

Meijerinrannan yritys- ja kulttuurikeskus II-vaihe Kiteellä Kustannusarvio (2014–2017): kaupungin investoinnit 4 milj. euroa (vo. 50 %) ja yritysinvestoinnit 4 milj. euroa Perustelu:

Meijerinrannasta ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta Hutsin liikuntaja urheilukeskuksesta kehitetään vetovoimainen matkailukeskittymä. Suunnitellut investoinnit kohdistuvat vanhojen rakennusten peruskorjaukseen sekä Meijerinrannan infrastruktuurin kehittämiseen. Yksityiset toimijat toteuttavat alueella matkailua tukevia investointeja sekä muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Alueelle ohjataan myös asuntotuotantoa ja laadittavana on yleiskaava ja asemakaavan tarkistus.

Pielisen vesistömatkailun kehittäminen (liikenne, palvelurakenteet ja reitit) Perustelu:

Pielinen valittiin vuonna 2011 Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi. Pielisen vesistö on elinkeinokäytössä alihyödynnetty resurssi, vaikka mahdollisuuksia on valtavasti. Keskeisiä syitä alihyödyntämiseen ovat matkailua palvelevien rakenteiden puuttuminen ranta-alueilta ja se, että järvialtaan matkailupalvelujen tuotteistamiseen ei ole panostettu riittävästi. Matkailun kehittämiseksi tulee panostaa sekä julkiseen rakentamiseen (väylät ja yleisten alueiden rakentaminen, mm. satama-alueet ja julkiset laituri-alueet) että yksityiseen rakentamiseen (kaupalliset palvelut). Valtion odotetaan olevan rahoitusvälinein mukana Pielisen järvialtaan vesistömatkailun kehittämisessä.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Finnveran takausten myöntäminen maatilataloudelle Perustelu:

Pohjois-Karjalassa arvioidaan jäävän vuosittain käynnistymättä 3–5 navettahanketta vakuuksien puutteen vuoksi. Ongelma paikallistuu erityisesti isoimpiin investointeihin ja sukupolvenvaihdosten yhteyteen. Ongelman ratkaisemiseksi esitetään Finnveran takausten myöntämistä myös maatilataloudelle.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Sosiaali- ja terveysministeriö (talousarvion pääluokka 33) Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin 33.60.31 Perustelu:

Määrärahaa tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon vanhan rakennuskannan peruskorjauksiin sekä sisäilma- ja kosteusvaurioiden korjaamiseen. Rahaa tulisi voida käyttää tarvittaessa myös uudisrakentamiseen, silloin kun se on tarkoituksenmukaisempaa kuin vanhojen rakennusten korjaus. Toimenpiteitä voidaan ajoittaa suhdanteita tasaavalla tavalla ja kohdistaa investointeja yhteiskunnallisesti merkittävällä pitkävaikutteisella tavalla. Hankkeisiin on saatu rahoitusta vain valtion lisäbudjetissa, vuosille 2013-2014 koko maahan vain 15 miljoonaa euroa.

Kuntien hankeluetteloon ilmoittamat hankkeet (alv 0 %, eivät ole etuoikeusjärjestyksessä): ÇÇ Siilaisen terveysaseman peruskorjaus ja laajennus, Joensuu (2013–2018) ka 38,1 milj. euroa ÇÇ Terveyskeskuksen rakentaminen, Kitee (2013–2016) ka 10,3 milj. euroa ÇÇ Terveyskeskuksen rakentaminen, Liperi (2014–2016) ka 17,0 milj. euroa ÇÇ Hoivakoti (kunnan hankintana), Juuka ka 3,5 milj. euroa ÇÇ Juuan terveyskeskuksen vesikaton saneeraus ja asumisyksikön laajennus ka 4,4 milj. euroa ÇÇ Kesälahden terveyskeskuksen toiminnalliset muutokset ja peruskorjaaminen, Kitee (2014–2015) ka 2,6 milj. euroa

Yliopistojen apteekkioikeus Perustelu:

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen apteekeilla on yksityisapteekeista poiketen kaksi erityistehtävää, jotka ovat farmasian opetukseen liittyvän harjoittelun ja lääkehuoltoon liittyvän tutkimuksen toteuttaminen. Molempien yliopistojen apteekkioikeus perustuu siten farmasian opetukseen ja tutkimukseen. Itä-Suomen yliopistosta valmistuu vuosittain sama määrä farmaseutteja ja proviisoreja kuin Helsingin yliopistosta. Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella tehdään runsaasti lääkehuoltoon liittyvää tutkimusta ja aiheesta on valmistunut kymmeniä väitöskirjoja. Itä-Suomen yliopistolla ei farmasian opetuksesta ja tutkimuksesta huolimatta ole tällä hetkellä oikeutta pitää sivuapteekkeja. Yksityisellä apteekilla voi lain mukaan olla enintään kolme sivuapteekkia ja Helsingin Yliopiston apteekilla 16 sivuapteekkia. Koska Itä-Suomen yliopistolla on kampukset Joensuussa ja Savonlinnassa, olisi perusteltua ja luontevaa siirtää näiden sivuapteekkien pito-oikeus Itä-Suomen yliopistolle. Lääkelakiin (52 §) on esitetty muutosta siten, että Itä-Suomen yliopistolla olisi oikeus pitää kolmea sivuapteekkia. Valmistelussa oleva lakiesitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn keväällä 2014. On tärkeää huolehtia, että lakimuutos etenee päätökseen esitetysti. Apteekit tulouttavat merkittävät omistajayliopistolleen ja varat ovat käytettävissä opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Liköörin vähittäismyynnin mahdollistaminen viinitiloilta Perustelu:

Maaseudun viinitilatoiminta käynnistyi uuden alkoholilain puitteissa Suomen liittyessä Euroopan Unioniin. Ensimmäiset suomalaiset viinitilat aloittivat toimintansa keväällä 1995, jolloin myös tilaviinin vähittäismyynti alkoi. Viinitilojen määrä kasvoi aluksi, mutta on puolittunut noin 25 tilaan, jotka ovat ensisijaisesti matkailuyrityksiä. Lukumäärän pienentymiseen ovat vaikuttaneet taloudelliset ja rakenteelliset syyt. Liiketoiminta pitää saada kannattavaksi, että vanhempikin yrittäjä saa jatkajan yritykseensä. Viinitilojen toiminta on vuosien varrella kohdannut monia ongelmia, joista useimmat on saatu ratkaistua. Liköörin vähittäismyyntikielto haittaa kuitenkin edelleen kohtuuttomasti tilaviiniyrittäjien toimintaa siitä huolimatta, että vaalikaudella 2003– 2007 tehdyn lakialoitteen liköörin myynnin sallimiseksi tilaviinimyymälöistä allekirjoitti yli 115 kansanedustajaa. Vuonna 2010 myös EU:n komissio ilmoitti hyväksyvänsä itse tuotetun liköörin myynnin suoraan tiloilta, jos myynti on alle 5 000 litraa/vuosi/tila ja näin ollen ei aiheuta markkinahäiriöitä. Valitettavasti lakia ei ehditty tuolloin käsitellä. Uusi hallitus päätti uudistaa alkoholilain, jolloin annettiin ymmärtää, että myös likööriasia tulisi käsittelyyn. Asia ei kuitenkaan edelleenkään ole ratkennut toivotulla tavalla. Tilaliköörin myynnin on arvioitu nostavan viinitilojen liikevaihtoa 25 % ja kannattavuuden kasvu olisi merkittävä. Liikevaihdon kasvu toisi myös lisää työpaikkoja maaseudulle. Marja- ja hedelmäliköörit ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä, jonka vaaliminen on käytännössä jäänyt suomalaisten viinitilojen harteille. Hienot, aromikkaat ja puhtaat tuotteet tarvitsevat lisää volyymiä pysyäkseen tuotannossa. Useista yrityksistä huolimatta Alko ei pysty huolehtimaan pienistä tuottajista. Monopolin transparentti tarjousjärjestelmä ja henkilökunnan koulutus ovat taanneet edun suurille toimijoille. Suomalaisen yhteiskuntapolitiikan tulee antaa mahdollisuudet elävän maaseudun säilymiseen ja kehittämiseen. Komissio ymmärtää, ettei liköörin vähittäismyynti suoraan tiloilta aiheuta markkinahäiriöitä eikä uhkaa Alkon monopolia. Liköörin vähittäismyynti tulee mahdollistaa kotimaisessa lainsäädännössä mahdollisimman nopealla aikataululla.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Ympäristöministeriö (talousarvion pääluokka 35) Ympäristönsuojelun edistäminen 35.10.61 Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 2,56 milj. euroa Perustelu:

Poikkeukselliset ilmasto-olosuhteet, ekotehokkuuden lisääminen ja vesienhoitosuunnitelman toteuttaminen edellyttävät uusia ratkaisuja vesiensuojeluun. Vesihuollon kehittämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti vesihuoltolaitosten toimintavarmuuteen, jätevesien käsittelyn tehokkuuteen ja haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn. Pohjavesiä suojellaan ennaltaehkäisevästi ja riskejä poistaen.

35.10.61.2.1 Keskeneräiset ja uudet hankkeet Tikkala – Onkamo siirtoviemäri, Tohmajärvi (vaihe I) Kokonaiskustannus 0,5 milj. euroa, josta valtion osuus 0,2 milj. euroa Hankkeessa toteutetaan siirtoviemäri Tikkalan alueelta Onkamoon. Hankkeen myötä Tikkalan pienpuhdistamo poistuu käytöstä. Hanke mahdollistaa siirtoviemärin välialueen (Teerisuo) viemäröimisen.

Onkamo–Kemie siirtoviemäri, Tohmajärvi (vaihe II) Kokonaiskustannus 0,6 milj. euroa, josta valtion osuus 0,24 milj. euroa Hankkeessa toteutetaan siirtoviemäri Onkamon alueelta Tohmajärven kirkonkylän viemäriverkostoon, jolloin Onkamon pienpuhdistamo poistuu käytöstä. Hanke mahdollistaa siirtoviemärin välialueen viemäröimisen. Hankkeen myötä kaikki Tohmajärven kunnan alueen viemäröintialueet on liitetty kunnan pääpuhdistamoon. Hankkeet on mahdollista toteuttaa edellä kuvatusti vaiheittain tai yhtenä hankekokonaisuutena, jolloin kokonaiskustannukset ovat 1,1 milj. euroa ja valtion osuus 0,44 milj. euroa.

35.10.61.2.2 Ympäristötyöt, pilaantuneiden alueiden kunnostus ÇÇ pilaantuneiden alueiden kunnostus, valtion osuus 0,20 milj.euroa

35.10.61.2.3 Ympäristötyöt, vesistöjen kunnostus ja muut ympäristötyöt ÇÇ luonnonsuojeluhankkeet, valtion osuus 0,20 milj. euroa ÇÇ vesistöjen kunnostus, valtion osuus 0,20 milj. euroa ÇÇ pienehköt vesihuoltotyöt, valtion osuus 0,28 milj. euroa

35.10.61.1.1 Avustukset vesiensuojelua edistäviin investointeihin ÇÇ avustukset vesiensuojelua edistäviin investointeihin 0,12 milj. euroa

Kolin luontokeskus Ukon ja hotellikiinteistön maalämpöratkaisut Perustelu:

Nykyisellään Luontokeskus Ukon ja vieressä olevan hotellikiinteistön lämmitykseen käytetään ainoastaan öljyä. Tämä ei ole taloudellisesti ja ympäristön kannalta tarkoituksenmukaista. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat vaaran laella ja kansallispuistossa. Parhaaksi ratkaisuksi on todettu maalämpö, joka voidaan sijoittaa jo rakennetulle alueelle. Maalämpö vähentäisi öljyn tarvetta oleellisesti ja maalämpöön siirtymisen kustannukset tarkentuvat suunnitelmien edetessä. Kiinteistöt omistaa Met-

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

sähallitus. Maalämpöön siirtyminen tukee Kolin matkailukeskuksen profiloitumista kestävän matkailun kansainvälisenä kohteena ja edistää Pohjois-Karjalan energiastrategian mukaisia tavoitteita kohti vähähiilisyyttä.

Pielisen säännöstelyn kehittäminen Perustelu:

Pohjois-Karjalan pohjoisosissa sijaitseva Pielinen on Suomen neljänneksi suurin ja samalla Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielinen valittiin Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi syksyllä 2011. Pielisen valuma-alue Pielisjoen yläosalla Kaltimon voimalaitoksen kohdalla on lähes 21 000 neliökilometriä. Valuma-alueesta 43 prosenttia sijaitsee Venäjän puolella. Suurimpia Pieliseen laskevia jokia ovat Lieksanjoki ja Koitajoki. Pielinen laskee Pielisjoen kautta Pyhäselkään ja alemmas Saimaalle. Pielisjoen keskivirtaama on 240 kuutiota sekunnissa ja joessa sijaitsee kaksi voimalaitosta, Kaltimo ja Kuurna. Pielisen juoksutuksen kehittämishanke alkoi vuoden 2006 alussa. Aloite selvitysten käynnistämiseksi tuli alueen kunnilta ja hankkeen päätavoitteena on ollut erityisesti kaikkein alimpien kesä- ja syysaikaisten vedenkorkeuksien nostomahdollisuuksien selvittäminen. Hankkeen vetovastuu on Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella. ELY-keskuksen koordinoima juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä on kokoontunut keskustelemaan kehittämistyön linjauksista vuosina 2005–2013 viisitoista kertaa. Säännöstelyhankkeen tueksi on toteutettu lukuisia selvityksiä eri osaalueista, vaihtoehdoista ja vaikutuksista optimaalisen ehdotuksen löytämiseksi. Vuodenvaihteessa 2013/2014 valmistui oikeudellinen selvitys, joka käsitteli ensisijassa Kaltimon voimalaitosluvan muuttamisedellytyksiä. Selvitys liittyy Itä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen 23.7.2013, jossa ELY-keskus velvoitettiin selvittämään, onko Pielisen korkeuteen mahdollista vaikuttaa muulla tavoin kuin tähän saakka käytäntönä olleella poikkeusmenettelyllä (vesilain ns. vaarantorjuntapykälän nojalla tapahtuva poikkeaminen). Alkuvuoden 2014 aikana valmistuu säännöstelyselvitysten koontiraportti, jonka jälkeen osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan Pielisen säännöstelyedellytyksistä. Tavoitteena on kaikkien Pohjois-Karjalan toimijoiden yhteinen esitys valtiolle säännöstelyhankkeen toteuttamiseksi.

Suomen ympäristökeskuksen toimintojen vahvistaminen Joensuussa Perustelu:

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Joensuun toimipaikassa on 28 työntekijää, joista osa työskentelee Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta vuoden 2010 alussa siirtyneessä laboratoriossa. Yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa on läheistä. 1.1.2015 aloittava Luonnonvarakeskus tulee olemaan Joensuussa jatkossa tärkeä yhteistyökumppani. SYKEn Joensuun toimipaikan tutkimuksessa keskitytään monitieteiseen luonnonvarojen kestävän käytön, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen tutkimukseen. Painopisteet tarjoavat hyvän lähtökohdan toiminnan vahvistamiselle ja pitkän aikavälin suunnitelmalliselle kehittämiselle yhteistyössä alueen muiden toimijoiden eli Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, EFI:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Vahvojen yhteistyöverkostojen lisäksi vakaa tutkimusrahoituksen saatavuus on olennaisessa asemassa Joensuun toimipaikan roolin kehittämisessä. Joensuun ympäristömittaus- ja testauslaboratorio palvelee pääasiassa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntia. Kuhmossa sijaitseva Ystävyyden puiston tutkimuskeskus on osa Joensuun toimipaikkaa. Kuhmossa tehdään tutkimusyhteistyötä Venäjän kanssa.

Lieksan kaarisillan korjaus kulttuuriympäristökohteena Kustannusarvio 0,9 milj. euroa Perustelu:

Vuonna 1930 valmistunut Lieksan kaarisilta sijaitsee Siltakadulla ylittäen Lieksanjoen. Silta on tanskalaisen Christiani & Nielsenin Ostenfeld -menetelmällä rakentama, tyypiltään 2-aukkoinen teräsbetoninen kaarisilta, jonka kansirakenne on ripustettu kaarista vetotangoilla. Tällaisia siltoja on Suomessa jäljellä Lieksan kaarisillan lisäksi yksi. Kaarisilta kuuluu olennaisena osana lieksalaiseen kulttuurimaisemaan. Lieksan kaupunginhallitus on päättänyt, että siltaa ei pureta, vaan korjataan myöhemmin päätettävällä tavalla. Vaikka silta sijaitsee kunnan kaava-alueella, niin valtion tulisi osallistua sillan korjauksen kustannuksiin kulttuuri- ja rakennushistoriallisin perustein.

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Liitteet Liite 1

Pohjois-Karjalan väestömuutokset 2013

Väestönmuutokset

Pohjois-Karjala 165 445 -309 -0,2

Valtimo 2 379 -42 -1,7

Väkiluku 31.12.2013 (ennakkotieto) Väestönmuutos vuonna 2013 Väestönmuutos % vuonna 2013 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot

Nurmes 8 192 -116 -1,4

Pielisen Karjalan seutukunta Lieksa

22 873 -255 -1,1

12 302 -97 -0,8

Juuka 5 197 -127 -2,4

Polvijärvi

Joensuun seutukunta 124 037 139 0,1

4 664 -64 -1,4

Outokumpu 7 266 -77 -1,0

Ilomantsi 5 620 -73 -1,3

Kontiolahti 14 419 174 1,2

Liperi Joensuu

12 397 0 0

74 474 306 0,4

Rääkkylä Tohmajärvi

2 471 -19 -0,8

4 871 -26 -0,5

Kitee

Keski-Karjalan seutukunta

11 193 -148 -1,3

18 535 -193 -1,0

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

Liite 2 Liikevaihdon muutos vuoden 2013 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ja yritysten liikevaihto 2012

Liikevaihdon muutos (%) vuoden 2013 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä Pohjois-Karjala Koko maa A-X Kaikki toimialat

1,7

-2,3

C Teollisuus

-0,2

-4,6

F Rakentaminen

9,1

-1,8

G Tukku- ja vähittäiskauppa

0,3

-3,7

H-U Muut palvelut

1,1

Lähde: Tilastokeskus: Asiakaskohtainen suhdannepalvelu/Toimiala Online

Yritysten liikevaihto (2012) Milj. euroa

Osuus koko maan tasosta, %

45,8

27,9

222 Muovituotteiden valmistus

164,4

7,2

16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus

379,2

5,8

F Rakentaminen

650,6

2,3

10-11 Elintarviketeollisuus

200,3

1,8

C Teollisuus

2 184,6

1,7

A-X Kaikki toimialat

6 430,6

1,4

G Tukku- ja vähittäiskauppa

1 940,5

1,4

237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely

24-30+33 Metalliteollisuus H-U Muut palvelut

846,7

1,3

1 092,2

1,3

Lähde: Tilastokeskus: Asiakaskohtainen suhdannepalvelu/Toimiala Online

Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015