NYT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
1/2014
Ottakaamme ilo irti suurtapahtumien SUPERVUODESTA POHJOIS-KARJALASSA! Iloisella, ahkeralla ja vieraanvaraisella Pohjois-Karjalalla on ensi vuonna ainutlaatuinen kunnia toimia monen mittavan suurtapahtuman isäntämaakuntana. Supervuosi starttaa käyntiin maaliskuussa, jolloin järjestettävänämme on peräti merkittävin huippu-urheilutapahtuma Suomessa vuonna 2015: ampumahiihdon MM-kilpailut Kontiolahdella. Urheilijoita saapuu yli 40 maasta. Joukkueiden, median, kansainvälisen ampumahiihtoliiton ja muiden virallisten kisavieraiden määrä on yhteensä noin 1 700 henkilöä. Kisapaikalle odotetaan pitkälti yli 100 000 katsojaa.
Farmari 2015 -maatalousnäyttely tuo aidon maaseudun kolmeksi päiväksi kaupunkiin Mehtimäen alueelle Joensuuhun. Maaseutua kaikilla aisteilla ihastelemaan odotetaan lähes 70 000 vierasta. Farmarissa estradille pääsevät erityisesti kotieläimet, ruoka ja metsä. Ruokapuolella Pohjois-Karjalan vahvuus on monipuolinen elintarvikeyrittäjyys. Mainiossa Karelia á la Carte -verkostossa on jo yli 70 yritystä, joille Farmari on verraton näytön paikka. Mansikkien palattua takaisin kotilaitumilleen Laulurinteen valtaavat perinteiseen tapaan rokkikukot. Ilosaarirockin talousvaikutusten on arvioitu olevan yli 10 miljoonaa euroa.
Kyseessä on itse asiassa kaikkien aikojen suurin ja näkyvyydeltään merkittävin kansainvälinen urheilutapahtuTaloustutkimuksen tuoreen selma koko Itä-Suomessa. Ja vityksen mukaan Ilosaarimikä parasta: pääsemrock on ohjelmaltaan ja me kannustamaan tunnelmaltaan SuoKaisaa ja Maria, näimen paras tapahSuurtapahtutä nykyajan gladituma. Viime heinäaattoreita, omalkuussa tapahtuma mien myönteila kotiareenallaan. kokosi 52 000 set vaikutukpääsylipun hankset ulottuvat Arviolta jopa 150 kinutta bailaajaa miljoonaa katsofestivaalialueelle. pitkälle tulevaijaa eri puolilla maaLisäksi alueen ulkosuuteen ilmaa voi ihastella puolella hengaili arHöytiäisen rantamaisevioiden mukaan noin mia television välityksellä. 10 000 rockin ystävää. Journalisteja ja valokuvaajia saapuu noin 300 edustaen 25 maata. Viimeisenä helmenä ensi vuoden suurtapahtumien nauhassa on KuninkuusKisoilla on monipuolinen vaikutus ravit elokuun alussa. Viime vuonna ympäröivään yhteiskuntaan. Välittö- Kuopioon laukkasi lähes 60 000 innomät taloudelliset vaikutukset alueella kasta hevosurheilun ystävää. Vähinovat arviolta noin 20 miljoonaa euroa tään samaan on pyrittävä Joensuusja työllisyysvaikutus on noin 350-400 sakin. työvuotta. Pohjois-Karjala pystyy tarjoamaan taTapahtumapotpuri jatkuu heinäkuun pahtumille oivalliset puitteet. Tapahtualussa toisenlaisella ammunnalla, kun mat ovat luonnon keskellä, mutta sa-
”
2
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
malla kaupunkikeskustan tuntumassa, palvelut ovat lähellä ja liikenneyhteydet pelaavat. Meiltä löytyy timantinkovia järjestäjäorganisaatioita ja kaikkensa peliin laittavaa talkooväkeä. Suurtapahtumien myönteiset vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Tapahtumat avaavat uusia portteja ja mahdollisuuksia maakuntamme yrityksille ja muille toimijoille. Näkyvyyttä ja monipuolisia kontakteja voidaan hyödyntää lukuisin tavoin. On hienoa, että esimerkiksi oppilaitokset ja opiskelijat hyödyntävät ampumahiihtokisoja oman alansa käytännön harjoitteluun. Kisojen myötä meille tarjoutuu ainutlaatuinen kansainvälinen ympäristö omilta kotikulmiltamme. Isot tapahtumat eivät ole pieniltä pois – päinvastoin. Etenkin kesälomakauteen ajoittuvat tapahtumat tuovat alueellemme runsaasti vieraita, jotka voivat samalla reissulla piipahtaa esimerkiksi Kihauksessa, Vaskiviikolla, kesäteattereissa ja pitäjäpäivillä. Olkoon ensi vuosi ainutlaatuinen, mutta ei ainutkertainen. Jukolan viesti, maailman cupit ja monet muut tapahtumat tuleville vuosille ovat jo allakassa. Ottakaamme yhdessä ilo irti upeista suurtapahtumistamme!
Pentti Hyttinen maakuntajohtaja
Teksti on julkaistu kolumnina Sanomalehti Karjalaisessa 25.9.2014
MAAKUNTALIITON ORGANISAATIO justeerattiin uusiksi
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto uudisti organisaationsa toukokuussa. Maakuntaa on kuluvalla syyskaudella viety eteenpäin kuuden yksikön voimin. - Olemme jakautuneet Pielisjoen linnassa neljään avainyksikköön, joita ovat aluekehitys, alueidenkäyttö, maakunnan edunajaminen ja kehittämisrahoitus. Lisäksi meillä on kaksi tukiyksikköä, jotka ovat hallintopalvelut sekä johtaminen ja viestintä, taustoittaa maakuntajohtaja Pentti Hyttinen. - Uudistuksessa olemme korostaneet perustehtäviämme. Yksiköiden nimet tuovat hyvin esille maakuntaliiton keskeistä työsarkaa. Kutakin yksikköä vetää tulosvastuullinen päällikkö. Saman yksikön jäsenten työpisteet on sijoitettu mahdollisuuksien mukaan lähelle toisiaan.
Linnaan lisää kovan luokan osaajia - Henkilöstössä on tapahtunut monia muutoksia etenkin eläkkeelle siirtymisten vuoksi. Venäjä-yhteistyön kehittämisestä vastaavan yhteyspäällikön paikkaan saimme 41 hakemusta. Paikka laitettiin hakuun, kun tehtävää pitkään hoitanut vastuualuejohtaja Sisko Kaarto jää eläkkeelle marraskuussa. Tavoitteena on, että uusi henkilö valitaan lokakuussa. Aluesuunnittelua tekevä yksikkö on täydentynyt kahdella tuoreella asiantuntijal-
Seuraa maakuntaliiton kuulumisia
facebook.com/ pkmaakuntaliitto
Eira Varis (Jarno Turunen)
Sami Laakkonen (Kimmo Niiranen)
Jari Aho (Jarmo Heiskanen)
Pasi Pitkänen (Leena Leskinen)
Pentti Hyttinen (Risto Poutiainen)
Risto Poutiainen (Tuija Astikainen)
Rutiinien pöllyttelystä uutta energiaa - Uusiutuminen oli todellakin paikallaan, koska edellisestä justeerauksesta ehti kulua jo seitsemän vuotta. Totuttujen rutiinien pöllyttely on selkeästi antanut meille kaikille uutta energiaa. - Tarve uudistukselle syntyi, koska maakuntaliiton tehtäväkirjo on hieman muuttunut uuden aluekehityslain myötä. Ajankohtakin oli otollinen, kun olemme rakennerahastokausien taitekohdassa. Myös toimintaympäristömme on aivan toinen kuin edellistä muutosta valmisteltaessa.
la. Ympäristösuunnittelija Leena Leskisen tehtäväkenttänä on kulttuuri- ja luonnonympäristöön, ilmastonmuutokseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien asioiden valmistelutyö. Jyrki Suorsa valittiin maakuntasuunnittelijaksi kesäkuussa. Hänen tehtäviinsä kuuluvat vapaa-ajan toimintoihin ja erityistoimintoihin liittyvät suunnittelutehtävät sekä liikennejärjestelmätyö. Myös avoinna ollut maakuntajohtajan sihteerin/johdon assistentin paikka täytetään loka-marraskuussa. Päätehtävänä on maakuntajohtajan työhön liittyvät sihteeri- ja asiakaspalvelutehtävät. Tehtävään haki 69 henkilöä.
Voit myös tilata sähköisen uutiskirjeemme nettisivuilta
www. pohjoiskarjala.fi
TUTUSTU HENKILÖSTÖÖMME www.pohjois-karjala.fi/henkilosto
1/2014 3
STARTTI SEITSEMÄLLE
HANKKEELLE Pohjois-Karjalan maakuntahallitus päätti 6. lokakuuta vuoden alussa käynnistyneen uuden EU-kauden ensimmäisen hakukierroksen hankkeista. Eniten käynnistyviä hankkeita kohdentui vähähiiliseen talouteen ja biotalouteen. Hankkeet ovat: 1) Kaivannaisalan kehittämishanke, 2) BiNo - Puurakentamisen osaaTällä rahoitusmisen siirto, 3) MetPro - Metkaudella säbiotalouden tutkimuksen ja kilpailu elinkeinoelämän yhteistyön tiivistäminen ja profiilin nostarahoituksesta minen Pohjois-Karjalassa, 4) on kova Sirkkalan energiapuisto - Biotalousosaamisen kehittäminen, 5) Sirkkalan energiapuisto - Biotalousosaamisen investoinnit, 6) Teolliset symbioosit, 7) Ilmastotorilta eväitä vähähiilisyyteen.
”
- Ensimmäinen hakukierros oli hyvä lähtö uudelle EU-kaudelle. Saimme maakuntaliittoon arvioitavaksi 21 hankehakemusta, joista nyt hyväksyttyjen lisäksi kaksi jäi jatkovalmisteluun, kertoo kehittämisjohtaja Risto Poutiainen. - Hankearvioinnin lähtökohtana on kesäkuussa hyväksytyn maakuntaohjelman ja EU:n rakennerahasto-ohjelman mukaisuus. Nykyinen rakennerahastoohjelma on täsmentynyt aiemmasta ja siinä korostuu nimensä mukaisesti kestävä kasvu ja työ, mikä on myös näkynyt hakijoille hankearvioinneissa. Olemme käyneet hakijoiden kanssa aiempaa enemmän neuvotteluja ja hakijat ovat joutuneet perustelemaan lisää hankkeiden tavoitteita, toimenpiteitä ja vaikuttavuutta. - Tällä rahoituskaudella kilpailu rahoituksesta on kova, joten rahoitusta saavien hankkeiden tulee olla laadukkaita ja niissä tulee olla selkeä elinkeinoyhteys. Suomen rakennerahasto-ohjelma on nimeltään Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020. Pohjois-Karjalassa on käynnissä jatkuva haku ja toinen hakujakso päättyy lokakuun lopussa. Ohjelmalla tuetaan Euroopan Aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpiteitä.
4
LISÄTIETOJA HANKKEISTA www.pohjois-karjala.fi
MILLAINEN ON SIUN SOTE? Tällä hetkellä laaditaan suunnitelmaa siitä, miten Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen. Miten asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, miten turvaamme lähipalvelut ja miten alueen erikoisosaaminen saadaan parhaalla mahdollisella tavalla käyttöön.
Järjestämme marraskuussa iltatilaisuuksia – tule mukaan antamaan panoksesi! 19.11. Lieksa, Valtuustosali 20.11. Nurmes, Hyvärilä, Höljäkkä-sali 25.11. Ilomantsi, Kalevala-sali 26.11. Joensuu, Carelicumin auditorio 27.11. Kitee, Valtuustosali
LISÄTIETOJA maarita.mannelin@pohjois-karjala.fi tai www.pkssk.fi/sote
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Matkailu on globaali kasvuala. Suhdanteiden vaihteluista huolimatta ala on kasvanut Suomessa viidessä vuodessa yli 20 prosenttia. Matkailun megatrendit suosivat myös tulevaisuudessa Suomea ja Pohjois-Karjalalla on hyvät edellytykset vastata niihin.
MAAKUNNAN MATKAILUN kasvua kiihdytetään yrittäjälähtöisesti Maakuntaliitto käynnisti vuoden 2014 alussa matkailun teema- ja toimenpideohjelman laadinnan. Ohjelmassa on määritelty linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla vauhditetaan matkailun yrityslähtöistä kasvua. Uusi ohjelma täydentää Pokat-maakuntaohjelmaa ja sillä ohjataan kuluvan EUkauden rahoitusta. - Matkailuelinkeino on yhä maakunnallemme suuri mahdollisuus, joka voi roihahtaa aiempaa nopeampaan kasvuun. Toimialan voima on yrityksissä ja niiden toimintaedel-
lytyksiä on myös yhteisin ponnistuksin tuettava, kiteyttää kehittämispäällikkö Pekka Huovinen. Ohjelman tärkeimmät teemat ovat: 1) Kansainvälisen matkailun kasvattaminen 2) Matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantaminen 3) Matkailutapahtumien edelleen kasvattaminen 4) Tärkeimpien matkailuinvestointien edistäminen. - Kun keväällä käynnistimme ohjelman laadinnan, niin halusimme painottaa aiempaa vahvemmin toimialan yrittäjien huomioimista. Kuuntelimme palautetta kentältä ja selkeä viesti oli, että aiemmalla ohjelmakaudella tapahtunut matkailun kehittäminen on ollut liian hajanaista. Hankkeita ja toteuttajia on yksinkertaisesti ollut liikaa. Alan toimijoiden mielestä kehittämisvarat ovat liiaksi ohjautuneet hankkeiden hallintoon, eivätkä olleet riittävän tehokkaasti käytössä yrittäjien tärkeimmiksi katsomiin teemoihin. - Olemmekin valmistelemassa nyt uuden ohjelmakauden alkuun matkailulle omaa kasvuohjelmaa. Tavoitteena on, että merkittävä osa uuden ohjelmakauden matkailuun käytössä olevista resursseista keskitetään yhden hankekokonaisuuden kautta matkailuyrittäjien tärkeimmiksi katsomiin tavoitteisiin vuosien 2015–2018 aikana.
Esimerkkejä menestyneistä ja tuettavista matkailutapahtumista Ilosaarirock Kontiolahden urheilutapahtumat Vaarojen maraton Pogostan hiihto Ahman hiihto Kolin maisemahiihto Karelia soutu Lieksan Vaskiviikko Kihaus Folk Puruveden lohikuninkuus Kolin retkiviikko
- Strategiat eivät ratkaise matkailumme menestystä – vaan teot. Toivomme, että tämä ohjelma kannustaa ja ohjaa oikeansuuntaisiin tekoihin ja askeliin toimialan kehittämisessä, Huovinen toteaa lopuksi toiveikkaana. Maakuntahallitus tekee päätöksen ohjelmasta 27.10. Ohjelman työstivät Jani Karjalainen JK Kehitystoimisto Oy:stä ja Hannu Komu Onvisio Consulting -yrityksestä. Lisäksi työtä on ohjannut työryhmä, johon kuului sekä maakunnan matkailutoimijoiden että yrittäjätahojen edustajia. Laadintatyön johtamisesta on vastannut maakuntaliitosta kehittämispäällikkö Pekka Huovinen ja prosessi on rahoitettu maakunnan tulevaisuusrahastosta.
OHJELMA TULOSSA www.pohjois-karjala.fi/julkaisut
1/2014 5
Pohjois-Karjalaan uusi VIRKISTYSREITTIEN KARTTAPALVELU
MAAKUNTAKAAVAA TA R K E N N E TA A N
lausuntojen pohjalta Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheessa käsitellään useita kiinnostavia kokonaisuuksia. Mukana on niin Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen kysymyksiä ja ampumaradan sijoittumisen vaihtoehtoja kuin kaupan suuryksiköiden ratkaisuja koko maakuntaan liittyen. - Luonnosvaiheesta saimme 51 lausuntoa ja mielipidettä. Käymme niitä nyt läpi ja teemme tarvittaessa muutoksia kaavaluonnokseen. Oli hyvä, että toimijat ja kansalaiset aktivoituivat, koska vielä tässä vaiheessa kaavan laadinnassa voidaan tehdä korjausliikkeitä, kiittelee aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen.
Pohjois-Karjalan virkistysreiteistä on tehty uusi monipuolinen karttapalvelu. Palvelu tuo kattavasti esiin maakunnan erilaisia virkistysreittejä ja markkinoi siten luontomatkailun mahdollisuuksia. Karttapalvelu sijaitsee osoitteessa outdoors.visitkarelia.fi. - Jo tässä vaiheessa palvelusta löytyy tietoja vaellus-, patikointi- ja vesiretkeilyreiteistä sekä reittejä tukevista infrapalveluista. Palvelu on suunnattu paitsi pohjoiskarjalaisille, mutta myös matkailijoille, kertoo maakuntasuunnittelija Heikki Viinikka.
”
Karttapalvelua tullaan vielä täydentämään, mutta halusimme julkaista palvelun jo nyt
- Palvelun tarkoituksena on esitellä maakunnan liikkumismuotojen monipuolisuutta ja luontomatkailua sekä samalla toki parantaa luontomatkailuyritysten liiketoimintaa. Karttapalveluun on luotu erilaisia kriteereitä, joilla reittejä voi hakea oman kiinnostuksen mukaan. Reiteistä on mahdollisuus lukea reittikuvaus, katsella mahdollisia valokuvia reitin varrelta ja taukopaikoilta. Näin ollen käyttäjällä on selkeä kuva kaikista mahdollisuuksista reittiä suunnitellessaan tai reitillä kulkiessaan. - Toiveenamme on myös, että ylläpitäjät olisivat motivoituneempia ylläpitämään reittejä, koska vain hoidetut ja ylläpidetyt reitit näkyvät palvelun kautta. Myös matkailu- ja ohjelmapalveluyrityksille välittyy paremmin tietoa reiteistä ja niiden kunnosta, jolloin he voivat hyödyntää paremmin reittejä omassa toiminnassaan.
6
Kokonaisuus on sijoitettu Karelia Expertin VisitKarelia.fi -sivustolle, jolloin se on helposti löydettävissä ja täydentää siellä jo parhaillaan olevia matkailijoille suunnattuja tietoja ja palveluja.
Talvireitit tulossa talvikaudelle
- Karttapalvelua tullaan vielä täydentämään, mutta halusimme julkaista palvelun jo nyt, että saisimme käyttäjiltä palautetta. Tulemme täydentämään palvelua edelleen ainakin hiihtoreittien ja moottorikelkkaurien osalta. Parannamme myös palvelun soveltuvuutta mobiilikäyttöön ja karttatulosteiden ottamista siitä.
- Palaute keskittyi erityisesti Joensuun kaupunkiseudulle. Jaamankankaan tulevaisuuden ratkaisut herättivät paljon keskustelua sekä virkistyskäytön edistämisen ja alueen säilyttämisen puolesta että toisaalta tehokkaamman maankäytön puolesta. Joensuun kaupunkiseudulla kaivattiin muun muassa viheryhteyksien tarkempaa määrittelyä. Myös suunnitellun Joensuun seudun ampumaradan neljä sijaintivaihtoehtoa kirvoittivat kommentteja. - Kaupunkiseudun ulkopuolelta erityistä pohdintaa vaatii vielä Keski-Karjalan Niiralan alue ja sinne harkitaan vielä laadittavaksi kaupan ja rajaliikenteen yhteenvetoselvitys. Tavoitteena on, että maakuntakaavan 4. vaiheen ehdotus viedään maakuntahallitukseen ensi vuoden alussa. Ehdotusvaihe asetetaan tämän jälkeen nähtäville ja lausunnoille alkuvuodesta ja nykyisen tavoitteen mukaan hyväksymiskäsittely olisi kevään 2015 maakuntavaltuustossa.
- Tavoitteena on, että palvelusta löytyvät retkeilyyn liittyvän infran osalta tiedot esimerkiksi tauko- ja nuotiopaikoista, laavuista ja uimarannoista, mutta myös virkistysreitteihin liittyvät ohjelmapalveluyritykset. Virkistysreittien kokonaisuuden laatiminen nettiin tehtiin alkuvuodesta käynnistyneessä hankkeessa. Hankkeen hakijana oli maakuntaliitto, sen rahoitti ELY-keskus EAKR-rahalla ja lisäksi rahoituksena käytettiin maakunnan tulevaisuusrahoitusta ja Karelia Expertin rahoitusta.
TUTUSTU PALVELUUN outdoors.visitkarelia.fi
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Maakuntahallituksen jäsen Kari Kulmala tutki maakuntakaavaa Kiteen yleisötilaisuudessa.
LUE LISÄÄ www.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava
MAAKUNNAN VENÄJÄ-RYHMÄSSÄ
pohdittiin pakotteiden vaikutuksia Maakunnan Venäjä-ryhmä kokoontui viimeistä kertaa nykyisellä kokoonpanollaan 19. syyskuuta kuulemaan mm. Petroskoin konsulaatin kuulumisia ja Venäjän talouspakotteiden vaikutuksia Pohjois-Karjalaan.
Tilaisuudessa puhuneen Suomen Pietarin-pääkonsulaatin Petroskoin toimipisteen konsulin Tuomas Kinnusen (kuvassa) mukaan konsulaatilla on kolme tehtäväkokonaisuutta. Merkittävän kokonaisuuden muodostavat maahantuloasiat, viime vuonna he myönsivät 90 000 viisumia Petroskoista. Kinnunen arvioi, että yleisimpiä syitä Karjalan tasavallan kansalaisille viisumin hakuun ovat ostos- ja virkistysmatkat Suomen puolelle. On huomionarvoista, että viisuminhakuun ja rajanylitykseen liittyvät asiat toimivat edelleen normaalin mutkattomasti sanktioista huolimatta. Suomen kielen ja kulttuurin tukeminen muodostaa toisen kokonaisuuden konsulaatin toiminnassa. Kinnusen mukaan Karjalan tasavallassa asuu edelleen n. 8 500 etnisesti suomalaista henkilöä, mutta määrä on toki laskusuunnassa. Suomea puhuvien kannalta on positiivista, että alueella ilmestyy suomenkielisiä lehtiä ja opetusta annetaan suomeksi sekä perusopetuksessa että yliopistossa. Konsulaatti järjestää vuosittain muutamia suomenkielisiä kulttuuritapahtumia. Kolmannen kokonaisuuden muodostaa suomalaisen viennin ja kaupan edistäminen. Venäjällä toimii lähes 600 suomalaisyritystä ja Karjalan tasavallassa operoi muutamia yrityksiä, joissa on suomalaista pääomaa. Konsulaatti toimii oikea-aikaisen tiedon välittäjänä mm. tarjouskilpailujen osalta. Lisäksi se tarjoaa arvovaltapalveluita ”avaamalla ovia” suomalaiselle elinkeinoelämälle sekä yhdistämällä suomalaisia paikallisten toimijoiden kanssa. Kinnusen mukaan Karjalan tasavallassa olevia suomalaisyrityksiä arvostetaan,
sillä ne ovat vahvoja työllistäjiä ja näin kerryttävät alueen veropohjaa. Karjalan tasavalta voisi tarjota kiinnostavia toimintamahdollisuuksia mm. maakunnan metsäsektorin yrityksille, Kinnunen vihjasi. Karjalan tasavallan taloustilanteen osalta Kinnunen piti mielenkiintoisena vuotta 2020, jolloin Karjalan tasavalta täyttää 100 vuotta. Parhaillaan odotetaan rahoituspäätöstä Moskovasta juhlavuoden toimenpideohjelman hankkeiden toteuttamiseksi. Juhlavuoden kautta haetaan ennen kaikkea kansallista näkyvyyttä sekä federaatiotason rahoitusta useille infrastruktuuri- ja modernisaatiohankkeille. Tavoitteena on Karjalan tasavallan asukkaiden hyvinvoinnin ja elintason huomattava parannus ja investointien saaminen laajassa mittakaavassa. Pohjoiskarjalaisten yritysten kannattaakin olla kuulolla millaisia projekti-ideoita Karjalan tasavallan alueella lähivuosina syntyy ja hakeutua niihin mahdollisuuksien mukaan partneriksi.
Pakotteilla ei vaikutusta yli puoleen yrityksistämme Pohjois-Karjalan Kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vänskä kertoi koko kauppakamariryhmässä toteutetusta valtakunnallisesta kyselystä pakotteiden vaikutuksesta yritysten toimintaan. Vastauksia saatiin 2 684 yritykseltä joista 73 oli pohjoiskarjalaisia. Pohjois-Karjalassa yrityksistä 56 % oli sitä mieltä etteivät Venäjään kohdistetut pakotteet ja vastapakotteet vaikuttaneet yri-
tyksen toimintaan negatiivisesti. Pakotteet vaikuttivat epäsuorasti 32 % yrityksistä ja suoraan 8 %. Vastaajayrityksistä 3 % oli itse pakotteiden kohteena. Vänskä totesi, että pakotteilla näyttäisi Pohjois-Karjalassa olevan vaikutusta mm. matkailubisnekseen, markkinointiin, rakennuskohteisiin ja asuntokauppaan. Myös investointihyödykkeitä valmistavin yritysten loppuvuosi näyttää heikolle. Merkittävin vaikuttava tekijä näyttäisi kuitenkin olevan ruplan epäedullinen kurssikehitys – pakotteet ovat olleet piste iin päälle, Vänskä pohti. Vänskän mukaan tuntuma yrityskentältä on, että pitkäaikaisia ja hyvin toimineita yrityssuhteita ei haluta kariuttaa pakotteiden vuoksi. On toki selvää, että suurin osa yrityksistä odottelee eikä tee tässä vaiheessa mittavia toimenpiteitä. Kokouksen lopuksi Pohjois-Karjalan rajavartiostosta majuri Simo Purmonen kertoi, että valtakunnan rajalla tilanne on rauhallinen. Niiralan rajanylitysten määrän arvioidaan tänä vuonna päätyvän noin 1,6–1,7 miljoonaan ylitykseen, mikä on sama kuin vuonna 2013. Purmosen mukaan rajanylitysten kasvussa on nyt hengähdystauko, lähitulevaisuudessa kasvun odotetaan olevan vuositasolla 5–10 %. Venäläisten rajanylittäjien määrä on tänä vuonna vähentynyt n. 8 %, mutta tilannetta on kompensoinut suomalaisten ylittäjien määrän kasvu samalla prosentilla. Sen sijaan muualla Suomen rajanylityspaikoilla ylittäjien määrät ovat olleet pääosin laskussa.
1/2014 7
Pielisjoen linna rakennettiin alun perin kruununjyvästöksi. Kruunu peri veroja luonnontuotteina ja vilja nousi tärkeimmäksi veronmaksun välineeksi 1600-luvulla. Kameraalihallinnon isännöimä Pielisjoen linna palveli jyvästönä aina 1910-luvulle saakka. Vuodesta 1919 lähtien Pielisjoen linna toimi Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin varastona. Linnan pohjakerroksessa säilytettiin muun muassa Joensuun kenttäpatterin tykkejä. Kun suojeluskunta sittemmin tarvitsi toimi- ja asuintilaa henkilöstölleen, apuun kutsuttiin arkkitehti Ole Gripenberg. Arkkitehti Gripenbergin uudistussuunnitelman mukaisesti Pielisjoen linnan sisätilat kokivat perusteellisen muutoksen. Rakennuksen keskelle sijoitettiin jyhkeä porraskäytävä, johon tulvii valoa keskelle kattoa rakennetun pyramidimaisen lyhtyrakennelman ikkunoista.
Pielisjoen linna
HELMI KESKELLÄ J O E N S U U TA Vuonna 1852 valmistunut Pielisjoen linna on Joensuun kaupungin vanhin kivirakennus. Joensuun kaupunki perustettiin vain neljä vuotta ennen linnan valmistumista.
Linnan ilme muuttui myös ulkoisesti, kun linnan tiiliseinät rapattiin. Samassa yhteydessä linnan länsiseinän yläosaan tehtiin kaksi kipsistä medaljonkia. Toisen medaljongin kuviona on suojeluskuntain hihamerkki, toinen kuvio on Karjalan vaakunan suoraa säilää pitelevä haarniskoitu käsivarsi. Mittava uudistustyö saatiin valmiiksi kesällä 1929, jolloin linna vihittiin Pielisjoen linnaksi. 1930-luvulla Lapuan liike nautti Joensuussa rajattua suosiota, vaikkakin kiihkeimpien suojeluskuntalaisten harjoittamat kyyditykset ja lisääntynyt väkivalta kasvattivat myös kritiikkiä. Lapuan liikkeen hiipumisen virstanpylvääksi mainitaan episodi, jossa maamme ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg puolisoineen kyydittiin Joensuuhun lokakuussa vuonna 1930. Muilutuksen kohteeksi Ståhlberg joutui, kun hän tunnettuna ja tiukkana laillisuusmiehenä kritisoi Lapuan liikettä. Kyyditys päättyi Joensuun kaupungintalon eteen, jossa muiluttajat itse häipyivät pimeään yöhön. Vaiheikkaan päivän päätteeksi presidenttiparille löytyi lopulta yösija Pielisjoen linnasta sen jälkeen, kun suojeluskuntapiirin sotilasohjaaja, jääkäriluutnantti Lang tunnisti entisen ylipäällikkönsä Ståhlbergin. Ståhlbergit palasivat takaisin Helsinkiin jo seuraavana päivänä lukuisten tervehdysten saattelemina. Joensuusta lähtien lähes jokaisella rautatieasemalla presidenttiparia kunnioitti suojeluskunnan paraati sekä kuntien kukkatervehdykset. Sodan aikana Pielisjoen linna palveli sotilaskäytössä. Sodan jälkiaikojen vaiheet näkyivät myös Pielisjoen linnan länsiseinällä, kun suojeluskunnan tunnusta kantanut medaljonki hakattiin irti. Sodan jälkeen Pielisjoen linna toimi Sotilaspiirin esikuntana aina vuoteen 1967 saakka. Vuonna 1971 linnaan muutti Joensuun yliopiston alainen Karjalan tutkimuslaitos. Linna oli tutkimuksen ja tieteen tyyssija aina vuoteen 2006 saakka. Tuolloin Karjalan tutkimuslaitoksen väki muutti linnasta Joensuun yliopiston yhtenäiselle kampusalueelle.
8
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Vuosina 1992-1993 Pielisjoen linnassa tehtiin suurremontti. Arkkitehti Esa Piiraisen johdolla linnan tunnelma saatettiin 1920-luvulle. Eräs entisöitävistä kohteista oli linnan länsipääty, jossa komeilee jälleen suojeluskunnan hihamerkki. Samalla linnassa toteutettiin nykyaikaisia teknisiä ratkaisuja. Marraskuussa 2006 yksi maakunnan merkittävimmistä arvorakennuksista sai uuden isännän, kun Pohjois-Karjalan maakuntaliitto muutti Pielisjoen linnaan. Linnan on alkujaan suunnitellut arkkitehti Ernst B. Lohrmann. Pielisjoen linna kuuluu Joensuun kaupungin kulttuuri- ja rakennushistoriallisten suojelukohteiden ykkösluokkaan. Myös osa linnan sisätiloista on suojeltu. Linnassa on kolme kerrosta. Neliöitä on yhteensä 1 500. Linna sijaitsee Niskasaaren tontilla, jonka pinta-ala on noin 3 400 neliötä. Aiemmin valtion omistama linna tuli Joensuun kaupungin omistukseen vuonna 2003.
1/2014 9
MIELIKUVAT ajan tasalle
Edunvalvontatyössä joudutaan usein perustelemaan maakunnan elinvoimaisuutta. Viime vuosina tämä asetelma on valtion määrärahakurimuksessa vain korostunut. Toisaalta puolustustaistelujen ohessa on välillä avautunut hyviä mahdollisuuksia myös maakunnan esille tuomiseen sijoitettavien yksiköiden sijaintipaikkana. Olipa kyse sitten siitä, että valtio päättää lakkauttaa alueyksikköjä tai toimintojen tehostamisvaatimus ajaa jonkin valtion viranomaisen henkilöstöä karsiviin organisaatiouudistuksiin – ja joskus jopa perustamaan uusia yksikköjä, joille on osoitettava pääpaikka – maakuntaliitto on taho, jonka kantaa asiaan kysytään. Puhuttaessa uusista sijoitettavista toiminnoista, keskeinen alueen potentiaalista kertova asia on tietenkin kyseessä olevaan toimintoon liittyvä osaaminen. Joskus perusteluissa on kuitenkin tuotava esille myös alueen elinvoimaisuus ja yleinen kehitys. Kun perusteluja sitten esitetään, tosiasiat törmäävät usein tiukassa asuviin, ikiaikaisiin ennakkokäsityksiin ja mielikuviin: ”Eihän teillä noin voi mennä”. Joskus faktat huomioidaan: esimerkiksi Puolustusvoimien Palvelukeskusta perustettaessa ja sijaintipaikkaa valittaessa Joensuun ja lähiseudun osaavan työvoiman riittävyyteen ja alueen houkuttelevuuteen myös muualta tulevia työntekijöitä ajatellen luotettiin. Luonnonvarakeskuksen biotalouden strategisesta päätoimipaikasta ja biotalous INKA:n vetovastuusta päätettäessä alueen osaaminen tunnustettiin. Joskus mitkään perustelut eivät tunnu auttavan. Esimerkiksi maakunnan kahden vankilan tulevaisuudesta väännettiin kättä viime syksynä. Väännön lopputuloksena oli lupaus siitä, että vankiloita ei tällä hallituskaudella lakkauteta. Nyt ollaan kuitenkin jälleen samassa tilanteessa: vankilaverkkoa on karsittava, ja lakkautukset on kohdennettava Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä väki vähenee. Yksiköiden kunnolla tai toiminnan hyvillä tunnusluvuilla ei ole mer-
10
kitystä, jos ne sattuvat sijaitsemaan alueilla, joiden väestökehitys näyttää vähänkin negatiiviselta. Vastaavaan mustavalkoiseen ja asioita yksinkertaistavaan tai jopa vääristävään asetelmaan on törmätty usein, puhutaanpa sitten vaikka varuskunnista, vastaanottokeskuksista tai hätäkeskuksista. Välttämättömät liikennehankkeetkin ovat tiukassa niillä alueilla, joilla ”väki vain vähenee”. Ja valtion toimintojen alueellistaminen ei tunnu onnistuvan Hämeenlinnaa kauemmaksi, kun työvoimaa ei kuulemma maakunnista löydy. Pohjois-Karjalan kehitykseen ja tulevaisuuteen liittyy toki ikääntymisen kaltaisia mittavia haasteita aivan omasta takaa emmekä ole turvassa maailmantalouden myllerrykseltäkään, mutta tosiasia on, että maakunnan viime vuosien kehitys on ollut varsin myönteistä. Esimerkiksi yritysten liikevaihdon kasvu oli vuonna 2013 kaikista maakunnista vahvinta juuri Pohjois-Karjalassa. Kasvuprosentti oli varsin pieni (+3,0 %) ja osin kehityksen taustalla oli se, että vuonna 2012 olimme liki vastaavalla negatiivisella luvulla (-3,1 %) maakuntavertailun peränpitäjiä, mutta eipä kehitys vähän pidemmälläkään aikavälillä heikkoa ole ollut. Vuonna 2011 Pohjois-Karjala sijoittui vastaavassa vertailussa maakunnista kolmanneksi ja vuonna 2010 sijoitus oli toinen. Pohjois-Karjalalla on siis tästä maakuntavertailusta peräti kolme mitalisijaa neljän vuoden aikana. Vastaavaa sarjaa ei ole esittää millään muulla maakunnalla. Tämän vuoden ensimmäiseltä neljännekseltä on tiedossa maakunnista toiseksi paras kasvuprosentti. Erityisesti rakentaminen on ollut hyvässä iskussa, mutta eipä huonosti ole mennyt muillakaan päätoimialoilla. Työttömyyden kehityksen osalta PohjoisKarjala on tänä vuonna ollut ainoa maakunta, jossa työttömien määrä on vähentynyt viime vuoteen verrattaessa. Miinus on toki pieni ja sen taustalla on mm. työikäisen väestön määrän pieneneminen ja myös erilaisissa työvoimahallinnon toimen-
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
”
maakunnan viime vuosien kehitys on ollut varsin myönteistä piteissä olevien suuri määrä, mutta kyseessä on joka tapauksessa asia, jossa on menty mukavasti vastavirtaan. Pohjois-Karjala on myös ollut nyt jo viisi vuotta (2009–2013) peräkkäin muuttovoittomaakunta. Muuttovoittoluvut eivät ole olleet suuria, mutta tämäkin viesti kehityksen tilasta on hyvin positiivinen. Vastaargumentiksi ei myöskään kelpaa se, että Etelä-Suomen kehityksen ollessa ongelmissa, Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien muuttoliikeluvut kohentuvat automaattisesti. Pohjois-Karjalan ohella IP-alueen seitsemästä maakunnasta nimittäin vain Pohjois-Pohjanmaa on ollut kaikkina em. viitenä vuotena muuttovoittomaakunta. Pohjois-Savo on kivunnut plussalle viimeisenä kolmena vuotena, mutta neljä muuta alueen maakuntaa ovat olleet muuttotappiomaakuntia kaikkina viitenä vuotena. Myös tulevaa kehitystä koskevat näkymät ovat maakunnassa maailmantalouden epävarma tilanne huomioiden vähintäänkin kohtuulliset. Alueelliset kehitysnäkymät 2/2014 -katsauksessa Pohjois-Karjalan kehityksen odotetaan tulevan vuoden aikana jatkuvan jotakuinkin nykyisen kaltaisena, luottamusta tulevaan antavat mm. lukuisat yrityssektorin investoinnit. Syksyn Yritysbarometrissa yritysten kehitysnäkymiä kuvaava saldoluku oli puolestaan +6. Parannusta viime kevään tilanteeseen oli 14 prosenttiyksikköä. Koko maan osalta näkymät olivat viime keväästä heikentyneet. Nyt on hyvä aika päivittää mielikuvat vastaamaan todellisuutta.
Kimmo Niiranen
maakunta-asiamies
MAAKUNNAN ELINVOIMAA
esille elävillä kuvilla
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Pohjois-Karjalan Kauppakamari ry tuottavat yhteistyössä videon, joka esittelee maakunnan elinkeinoelämää. Yrityksiä, menestystarinoita ja tuotteita on mukana peräti viitisenkymmentä. Lisäksi toteutetaan 12 kpl parhaita paloja Pohjois-Karjalasta esitteleviä videoklippejä, jotka kertovat maakunnan elinvoimasta ja omaleimaisuudesta. Sisältöinä ovat mm. tapahtumat, urheilu, kulttuuri, luonto, vapaa-aika ja esille nostetaan myös eri vuodenajat. Videoiden jakelu ja esittäminen tehdään laajasti. Välineinä käytetään VisitKarelia.fi-brändiä, omia ja sidosryhmien nettisivuja sekä sosiaalista mediaa. Esitykset ovat avoimesti kaikkien käytettävissä kokouksissa, tapahtumissa, viestinnässä sekä markkinoinnissa. Videomateriaalien tavoitteena on antaa moderni ja kiinnostava kuva tulevaisuuteen uskovasta Pohjois-Karjalasta sekä herättää positiivinen huomio maakuntaan. Video ja klipit valmistuvat tämän vuoden aikana. Elinvoimaa esille Pohjois-Karjalasta -hanke on saanut rahoitusta EAKR:sta.
Henri Niiranen teki videoihin ilmakuvauksia kauko-ohjattavilla helikoptereilla.
Reijo Muje
projektipäällikkö
POHJOIS-KARJALAN MESSUOSASTO PARAS KIINASSA Pohjoiskarjalaisia yrityksiä esittelevä osasto palkittiin kunniakirjalla parhaasta ulkoasusta suurilla China-Russia Expo messuilla Kiinassa. ”Pohjois-Karjalan olohuone” –ulkoasuisessa osastossa oli 36 neliötä. Messuilla ovat esillä mm. Arbonaut, Fastroi, Meskari, Konepaja Antti Ranta, Nordic Koivu, Nordic Vitality, Nikkarituote ja Prime Loudspeakers. Lisäksi tapahtumaan osallistuivat Josek, Karelia Ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Messut olivat kesäkuussa. Yritykset ovat mukana Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoimassa China Green Economy Platform -hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää Pohjois-Karjalan ja Heilongjiangin alueen välistä yhteistyötä biotaloussektorilla.
1/2014 11
TUTUSTU UUSIMPIIN TILASTOIHIMME!
www.pohjois-karjala.fi/tilastot
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tiedotuslehti 1/2014 Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Julkaisu on luettavissa myös www.pohjois-karjala.fi/nyt. Julkaisija Kuvat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto kansi: Erko Raaman (ylä), Pielisjoen linna, Siltakatu 2 Kontiolahden Urheilijat/Laiho (vasen) 80100 Joensuu Marko Natri/ProAgria Pohjois-Karjala (ylä oikea), puhelin 013 337 4700 Jarno Artika (ala oikea) s-posti: kirjaamo@pohjois-karjala.fi Kontiolahden Urheilijat/Laiho s. 2, Eija Hiltunen s. 3 (ylä), www.pohjois-karjala.fi Freeimage s. 3 (ala), Rauno Jussila s. 4, 6, 7, 9 (ala vasen) Toimitus Rauno Jussila Jaakko Kilpiäinen s. 8–9, P–K:n Museo s. (9 ala oikea), Ulkoasu ja taitto Laura Jussila Teemu Tretjakov/Vastavalo s. 10 Painosmäärä 1400 kpl Heikki Hamunen s. 11 (ylä), Painotalo LaserMedia GEP–hanke s. 11(ala) Maakuntaliiton kuulumisia myös facebook.com/pkmaakuntaliitto