NYT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
1/2015
Millaisin askelin KOHTI ITSEHALLINTOALUETTA
Uudet itsehallintoalueet perustetaan 1.1.2019. Itsenäisen aluehallinnon perustaminen Suomeen on paitsi historiallinen, mutta lopulta myös nopeasti etenevä uudistus. Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston syyskokouksessa puhuneen kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta eli syntyy 18 itsehallintoaluetta. Sotetehtävien lisäksi itsehallintoalueille osoitetaan ministerin mukaan seuraavat tehtävät: 1. pelastustoimen tehtävät, ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset tarpeet järjestää itsehallintoaluetta laajempaa aluetta ja väestöpohjaa vaativat tehtävät laajemmalla alueella 2. maakuntien liitoille kuuluvat alueiden kehittämisen ja sen rahoituksen mukaan lukien EU:n ohjelmaperusteisen rahoituksen välittämisen tehtävät sekä alueellisen maankäytön suunnittelun tehtävät 3. ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen kehittämis- ja rahoitustehtävät 4. mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto
2
Keskeiset toimijat koolle tammikuussa - Maakuntaliitto haluaa kutsua kuntapäättäjät ja muut keskeiset toimijat pyöreän pöydän ääreen heti tammikuussa. Pohjois-Karjala hoiti mallikkaasti Siun Soten muodostamisen ja vastaavilla askelmerkeillä voisimme viedä tätä itsehallintoasiaakin eteenpäin, pohtii PohjoisKarjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja Hanna Huttunen. - Maakuntaliitto haluaa nyt historiallisen muutoksen kynnyksellä olla kokoonkutsujana ja keskustelun avaajana. Edelläkävijäalueena Pohjois-Karjalalla olisi nyt oivallinen hetki käynnistää keskustelu siitä millaisen itsehallintoalueen juuri me haluamme. Vs. maakuntajohtaja Risto Poutiaisen mukaan uudistus on myönteinen asia, joka vahvistaa ja kokoaa aluehallintoa. Tulevan Pohjois-Karjalan itsehallintoalueen kannalta on keskeistä se, miten vahvaksi tehtäväkenttä muodostuu ja miten työnjako eri hallinnon tasojen välillä järjestetään. Samalla demokratia vahvistuu kun ylintä päätösvaltaa itsehallintoalueella käyttää vaaleilla valittu valtuusto. Ensimmäiset vaalit ovat joko vuonna 2017 tai 2018.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Tammikuun lopulla moni asia on jo selvillä Uudistuksessa ministeri Vehviläistä avustaa vastikään nimitetty selvitysmies Lauri Tarasti. Tarasti selvittää, mitkä tehtävät siirtyvät itsehallintoalueille. Hän aloitti selvitystyön 8. joulukuuta ja selvityksen pitäisi olla valmis jo tammikuussa 2016. Eri ministeriöt eli SM, TEM, STM, MMM, OKM, LVM ja YM arvioivat tarkemmin siirrettävien tehtävien sisältöä ja toteuttamistapaa. Selvitykset kohdistuvat erityisesti alueellisiin ja kuntien lakisääteisessä yhteistyössä hoidettuihin tehtäviin. Valmistelussa selvitetään ja turvataan mahdollisuudet hoitaa osaa siirrettävistä tehtävistä yhteistyönä yhtä itsehallintoaluetta laajemmalla alueella. Itsehallintoalueille siirrettävien tehtävien selvityksen lisäksi arvioidaan valtionhallintoon jäljelle jäävien tehtävien hoidon kokonaisuutta. Samalla selvitetään voidaanko joitakin aluehallinnon ja alueellisesti hoidettuja tehtäviä siirtää kokonaan tai joiltain osin kunnille. Hallitus linjaa Tarastin ja ministeriöiden työn pohjalta tammikuun lopussa mitä tehtäviä itsehallintoalueille siirretään.
Hanketyön parhaita
PALKITTIIN Maakuntaliitto ja ELY-keskus palkitsivat parhaita EU:n rakennerahastotoiminnan kehittäjiä ja teemoja 9. joulukuuta ravintola Kerubissa järjestetyssä tilaisuudessa. - Rakennerahastojen kautta on vaikutettu Pohjois-Karjalan elinvoimaisuuteen jo 20 vuoden ajan. Halusimme nyt ensimmäisen kerran palkita hanketyön menestyksekkäitä teemakokonaisuuksia ja henkilöitä, kertoo tilaisuuden taustasta EU-hankekoordinaattori Maarit Siitonen. - Mielestämme tällainen palkitseminen tuo osaltaan esille EU-hanketyön tuloksia ja vaikuttavuutta maakunnassa, mutta toivottavasti kannustaa samalla uusiakin toimijoita hakijaksi.
Palkintoja henkilöille ja kokonaisuuksille Palkintoperusteissa todetaan, että Penttilän yrityspuisto -hankekokonaisuus on käynnistynyt pitkälti John Deere Forestry Oy:n Joensuun tehtaalle tekemien mittavien kehittämistoimien kautta. Kokonaisuus toteutetaan laaja-alaisena yhteistyönä, mutta alueen avainyrityksen rooli on ollut merkittävä ja saanut aikaan positiivia vaikutuksia mm. toimittajaketjun yrityksissä. Vuosien 2012-2014 aikana yrityspuiston kehittämiseen on sijoitettu noin 7 miljoonaa euroa EAKR-rahoitusta. Yksityistä rahaa hankekokonaisuuteen on sitoutunut noin 50 miljoonaa euroa. Älykkääseen erikoistumiseen liittyen annettiin palkinto materiaali- ja tarkkuustekniikan osaamiskokonaisuudelle, jonka parissa Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu ovat tuloksekkaasti työskennelleet. Mainituissa osaamisalueissa on tehty hyvää yhteistyötä jo pitkään usean ohjelmakauden aikana. Toteutetut hankkeet ovat limittyneet ja täydentäneet toisiaan. Teknologia ja materiaalit muodostavat yhden Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen kärjistä, joilla haetaan tulevaisuuden kasvua ja sovellusmahdollisuuksia muille aloille.
Seudullisille elinkeinoyhtiöille ja Joensuun Tiedepuistolle annettiin tunnustus hyvästä maakunnallisesta yhteistyöstä ja kasvuohjelmien tuloksekkaasta toteutuksesta. Yhteistyön tiiviys ja avoimuus ovat kansallisestikin ainutlaatuisia. Yrityskehittäjien ja asiantuntijoiden rooli ja asiantuntemus on keskeisesti korostunut kasvuohjelmien toteutuksessa. Tämän johdosta toimitusjohtajien lisäksi haluttiin yksittäisenä henkilönä antaa tunnustus Tiedepuiston hankepäällikkö Veikko Tahvanaiselle. Äkilliseen rakennemuutokseen reagointia on toteutettu Pohjois-Karjalassa erityisesti Joensuun ja Keski-Karjalan seutukunnissa. Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamisesta johtuva Joensuun seutukunnan äkillisen rakennemuutoksen status päättyy vuoden 2015 lopussa. Viimeisimpänä äkillisen rakennemuutoksen kohteena Kontiolahden kuntaa päätettiin muistaa asiaan liittyen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on toteuttanut Yrittäjyys ammatillisessa koulutuksessa ESR-hankkeen, jossa tuloksekkaasti kehitettiin yrittäjyyskasvatusta ja -koulutusta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Mukana olleiden opiskelijoiden yrittäjämäinen toimintatapa ja elämänasenne, oma-aloitteisuus ja vastuunkanto vahvistuivat sekä opettajien osaaminen kehittyi. Opintoja suoritettiin käytännönläheisesti ja hankkeen tuloksena syntyi 18 yritystä. Hankkeen toiminta on juurrutettu osaksi PKKY:n normaalitoimintaa.
Henkilöpalkinnot kolmelle Vanhempi tutkija Lauri Sikanen Luonnonvarakeskuksesta palkittiin metsäbiotalouden edistäjänä. Elina Pajula Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksestä palkittiin puolestaan järjestösektorin edustajana. Lisäksi maakunnan yhteistyöryhmän jäsen Asko Mäkinen palkittiin aktiivisesta ja ahkerasta työskentelystä.
Pikkukuvissa toiminnanjohtaja Elina Pajula, kunnanjohtaja Jere Penttilä ja John Deeren tehtaanjohtaja Janne Haapasalo
1/2015 3
PALVELU- JA YHTEYSKESKUSTOIMIALA
TYÖLLISTÄÄ 1 070 HENKILÖÄ
POHJOIS-KARJALASSA Puolustusvoimien palvelukeskuksen johtaja Timo Viinikaisen mukaan toiminta Joensuussa on lähtenyt hyvin liikkelle.
4
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Palvelu- ja yhteyskeskustoimialasta on kasvanut merkittävä työllistäjä Pohjois-Karjalassa. Maakuntaliiton tekemän selvityksen mukaan alan julkiset toimijat ja yritykset tarjoavat työtä jo 1 070 henkilölle. Palvelu- ja yhteyskeskustoimijat tuottavat mm. talous-, matka- ja henkilöstöhallinnon palveluja, tiedonhallintaa ja tietoliikennepalveluja, asiakkaiden neuvontapalveluja eri kanavissa (puhelin, sähköposti, internet, sosiaalinen media) sekä rekrytointipalveluja. Julkisen puolen toimijoista merkittävimmät ovat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet sekä Puolustusvoimien palvelukeskus, joiden molempien päätoimipaikat sijaitsevat Joensuussa. Lisäksi kansaneläkelaitos Kelalla on yhteyskeskukset Joensuussa ja Lieksassa. Yrityspuolen toimijoita ovat mm. OP -palvelukeskus, Barona ja Elisa.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspailu tämänkin alan toimijoista on kovaa, päällikkö Sami Laakkonen ja Joensuun eikä oman alueen vetovoimaa saa pitää itseudun kehitysyhtiö JOSEK Oy:n yrityssestäänselvyytenä. neuvonnan johtaja Risto Ravattinen toLaakkonen ja Ravattinen haluavat jatteavat alan kehittyneen hyvään suuntaan. kossa lisätä systemaattisuutta toimijarek- Jatkossakin Pohjois-Karjalan ja Jorytoinnissa. ensuun toimintaympäristö on pidettä- Alueemme tunnettuutta ja vahvuukvänä kilpailukykyisenä, kun yritykset ja sia tulee tuoda yhteisvoimin vieläkin nävaltio miettivät toimintojensa kyvämmin esille toimijoiden kessijoittumista. Keskeistä on kuudessa. Uskomme, että hyvä liikenteellinen saatoiminnan volyymia ja vutettavuus, osaavan työpaikkoja on tulevaityövoiman saatavuus suussakin mahdollista työtehtäviin sekä toilisätä edelleen. Kilpailu mitilatarjonta. - Perustettavien tämänkin alan - Haluamme itsehallintoalueiden viestiä koko maakeskitettyjen tukitoimijoista on kunnan ja Joensuun palvelujen osalta aikovaa olevan aktiivinen palomme olla aktiivisia, velu- ja yhteyskeskustoteaa Laakkonen. alan kehittämisessä. Kil-
”
1/2015 5
Maakuntakaavoitus POSITIIVISTEN MULLISTUSTEN ÄÄRELLÄ Vuosi 2016 tuo kaksi merkittävää muutosta Pohjois-Karjalan maakuntakaavoitukseen. Ensimmäinen muutos liittyy maakuntakaavan sisältöön. Jo 2000-luvun alkuvuosista saakka kaavaa on Pohjois-Karjalassa tehty vaiheittain ja kussakin vaiheessa on pureuduttu kaavoituksen eri teema-alueisiin. Vuoden vaihde tuo työskentelyyn murroksen, sillä silloin maakuntakaavaa aletaan tarkistamaan yhtenä kokonaisuutena. Toinen maakuntakaavoitusta koskeva iso muutos on päätösvallan siirtyminen entistä vahvemmin alueille. - Kokonaismaakuntakaavan tarkistus lähtee liikkeelle uudenlaiselta pohjalta. Kokonaisvaltainen käsittely antaa meille hyvät mahdollisuudet pohtia maakuntakaavan strategisuutta ja maankäytön ylikunnallista, maakunnallista ja valtakunnallista merkitystä, pohtii aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen. - Prosessin aikana on varmasti syytä tarkistaa ja kumota voimassa olevia kaavamerkintöjä, mutta samalla katsoa myös tarvetta uusille merkinnöille.
Uusi kaavatyö jo vauhdissa Kokonaismaakuntakaavaan liittyen on laitettu jo liikkeelle kaksi selvitystyötä liittyen metsäbiotalouteen ja Venäjä-osaamiseen. Teemat pohjautuvat maakuntaohjelmassa tehtyihin älykkään erikoistumisen valintoihin. Ensimmäinen selvitystyö, joka on valtakunnallinen maakuntakaavoituksen pilotti-
6
hanke, tarkastelee biotalouden alueidenkäytön ulottuvuuksia Pohjois-Karjalassa. Tarkasteltavat teemat ovat metsäbiotalous, peltobiotalous ja biotalouden aineettomat arvot. Ympäristöministeriö toimii työn osarahoittajana. Toisessa selvitystyössä kartoitetaan puolestaan NiiKa-kehittämiskäytävää, joka kulkee linjalla Petroskoi-Niirala-Joensuu-Kajaani-Oulu. Selvitystä tehdään elinkeinoelämän toimintaedellytysten, liikenteen ja liikkumisen sekä kehittämiskäytävän varren kaupunki- ja kuntakeskusten kehittämisen näkökulmista. - Uuden kaavan aikataulu etenee niin, että tavoitteenamme on saada kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma maakuntahallituksen hyväksymiskäsittelyn kautta lausunnoille ensi vuoden alkupuolella. Uskon, että nyt käynnistyy keskustelu entistä strategisemmasta ja uuden ajan maakuntakaavasta, Pitkänen kannustaa lopuksi.
Vahvistaminen siirtyy valtiolta maakuntavaltuustolle Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tulee voimaan 1.1.2016 ja sen myötä maakuntakaavojen nykyisestä vahvistamismenettelystä luovutaan. Pohjois-Karjalassa uudistus tarkoittaa sitä, että maakuntakaavan hyväksyy kuten nykyäänkin Pohjois-Karjalan maakuntavaltuusto, mutta sen jälkeen maakuntakaava kuulutetaan voimaan ilman erillistä vahvistamismenettelyä ympäristöministeriössä.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Vaihemaakuntakaavoja ehdittiin laatia neljä Pohjois-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin joulukuussa 2007 ja siinä käsiteltiin pääosa maakunnan maankäytön kysymyksistä mukaan lukien keskeiset yhdyskuntarakenteen kehittämiseen liittyvät alueet ja kohteet. Kesäkuussa 2010 vahvistettiin 2. vaihemaakuntakaava ja siinä käsiteltiin erityisesti luonnonvarojen käyttöä, energiakysymyksiä ja säilytettäviä arvokkaita luonnonalueita ja kohteita. Maaliskuussa 2014 vahvistettiin 3. vaihemaakuntakaava ja siinä käsiteltiin erityisesti kulttuuriympäristöön, reitistöihin, tuulivoimaan ja puolustusvoimien ja rajavartioston toimintaan liittyviä alueita ja kohteita. Viimeisin eli 4. vaihemaakuntakaava on parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana sisältäen erityisesti Joensuun kaupunkiseutuun liittyviä aluerakennekysymyksiä sekä vähittäiskaupan suuryksikkökysymykset koko maakunnan alueelta. Vahvistuspäätöstä 4. vaiheen osalta odotellaan alkuvuoden aikana.
LUE LISÄÄ
www.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava
Kehittämiskäytävän esiselvitys:
Miltä kuulostaisi PETROSKOI–NIIRALA–JOENSUU–KAJAANI–OULU Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakuntaliitot ovat käynnistäneet esiselvityksen uudesta kehittämiskäytävästä, joka kulkisi akselilla Petroskoi–Niirala–Joensuu–Kajaani–Oulu. Työnimeksi väylälle on annettu Niika. Työn taustalla on, että maakunnat haluavat olla vahvasti mukana Barentsin alueen luonnonja energiavarojen käytön sekä yhteistyön ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Ajatus uudesta kansainvälisestä kehittämiskäytävästä on esitetty Barentsin alueen liikennestrategiassa. Kehittämiskäytävä yhdistyy idässä sekä Petroskoihin että laajemmin koko Karjalan tasavallan alueelle. Lännessä kehittämiskäytävä yhdistyy Oulun seudun lisäksi Perämeren kaaren (Bothnian Corridor) kehittämiskäytävään ja sitä kautta myös laajemmin koko Pohjois-Skandinavian alueelle. Selvitystyössä muodostetaan tavoitekyselyn, toimijahaastattelujen ja aikaisemman stra-
tegia- ja selvitysaineiston sekä tiedossa olevien investointi- ja kehittämishankkeiden perusteella kehittämiskäytävän kokonaiskuva vuoteen 2040. Kokonaiskuva palvelee sekä maakuntakaavoitusta että muuta maakuntien suunnittelu- ja ohjelmatyötä. Työ laaditaan tiiviissä yhteistyössä PohjoisKarjalan ja Kainuun maakuntien liittojen sekä keskeisten sidosryhmien, kuten alueen kuntien, kauppakamarien, alueellisten elinkeinoyhtiöiden ja muiden kehittäjätahojen kanssa. Selvitystyön painopiste on Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa. Lisäksi kytkeytyminen Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ja Karjalan tasavallan tulevaisuuden suunnitelmiin varmistetaan. Kehittämiskäytävän esiselvityksen tuloksia esitellään yhteistyöfoorumissa 14.1.2016 klo 1216 Nurmeksessa Hyvärilän nuoriso- ja matkailukeskuksessa, tervetuloa mukaan!
NiiKa
Erityiset painopisteet: • • •
Liikenne ja liikkuminen: logistiikka-alueet, tie- ja rataverkon kehittäminen, Niiralan rajanylityspaikka, asemanseudut ja matkakeskukset jne. Elinkeinoelämän toimintaedellytykset: matkailu, metsäbiotalous, kaupan alueet, teollisuus jne. Kehittämiskäytävän varren kaupunki- ja kuntakeskusten kehittäminen: ydinkeskustojen kehittäminen, palvelut, uudet asuin- ja työpaikka-alueet jne.
1/2015 7
LEPÄÄ RAUHASSA fossiilienergia Pohjois-Karjalan maakuntaliitto asetti vuonna 2010 kunnianhimoisen tavoitteen olla fossiilisesta öljystä vapaa maakunta sekä energiantuotannon että liikenteen osalta. Öljyn korkea hinta, hinnan heilahtelut ja ennakoinnin vaikeus sekä ympäristötekijät ovat vaikuttaneet ihmisten päätöksiin tehdä muutos lämmitystapaan. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa lämmöstä tuotetaan enää viisi prosenttia fossiilisella öljyllä. Liikennepolttoaineen kulutuskin on vuodesta 2008 lähtien ollut laskussa, vaikka samanaikaisesti ajosuoritteiden määrä ei ole laskenut. Olemme siis hyvässä vauhdissa etenemässä kohti tavoitetta. Pohjois-Karjala on täynnä hyviä esimerkkejä uusiutuvan energian hyödyntämisestä ja energiatehokkaista ratkaisuista. Maakuntaliitto, yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa, kerää tietoja toteutetuista edelläkävijäratkaisuista ja esittelee maakuntamme ratkaisuja myös muualla Suomessa sekä kansainvälisesti. Uusiutuvan energian hyödyntäminen ja energiatehokkuus mahdollistavat rahavirtojen liikkumisen omalla alueella ja sitä kautta posi-
8
tiivisen vireen aluetaloudessa. Samalla myös vähennetään maakunnan alueella muodostuvia kasvihuonekaasupäästöjä ja vastataan niin kansallisiin kuin kansainvälisiin ilmastonmuutoksen torjuntatalkoisiin. Maakunnassa tehdään myös merkittävää kehitystyötä uusiutuvien ja vaihtoehtoisten polttoaineiden kehityksessä. Vireillä on myös useita biojalostamohankkeita. Pohjois-Karjalan biotalousprofiili ponnistaa alueen luontaisista vahvuuksista ja sitä kautta menestymisen eväät on katettu parhaalla mahdollisella tavalla. Kehitetään sitä mitä osataan ja mikä on meille luontaista. Ei niin paljon pahaa, ettei jotain hyvääkin. Kärjistetysti voisi sanoa, että fossiiliset polttoaineet mahdollistivat yhteiskunnan teollistumisen ja pelastivat aikoinaan maapallon metsät sekä valaat sukupuutolta. Fossiilisten polttoaineiden ilmasto- ja muita ympäristövaikutuksia ei tuolloin ymmärretty, eikä energiatehokkuus muutenkaan ollut huipussaan, mutta ne toimivat hyvänä välivaiheena energiantuotannossa. Nyt, kun uusia tekniikoita energiantuottamiseen on syntynyt, on ymmärryksemme metsäbiomassan kestävästä käytöstä kasvanut
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
ja energiantuotannon hyötysuhde on merkittävästi parantunut, on tarpeellista palata yhä vahvemmin muun muassa puuenergian hyödyntämiseen. Toki unohtamatta muita uusiutuvan energian ratkaisuja tai kiertotalouden tarjoamia mahdollisuuksia. Asiastahan voisi kirjoittaa romaanin. Mutta mitä me kaikki sitten tästä uusiutuvasta energiasta, biotalouden investoinneista ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä hyödymme? Kun emme sido rahojamme fossiiliseen tuontipolttoaineeseen, vaan kulutamme paikallisia tuotteita, vahvistamme alueemme yritystoimintaa. Panostamalla paikalliseen yritystoimintaan luomme maakuntaan aina niin tarpeellisia työpaikkoja. Työpaikkoja syntyy niin duunareille kuin tutkijoille. Ennen kaikkea parannamme niin omaa kuin tulevien sukupolvienkin hyvinvointia. Mikäs olisi sen parempi motivaation lähde kuin omat lapset ja lastenlapset. Heillehän tässä tulevaisuuden eväitä luodaan.
Anniina Kontiokorpi
Öljyvapaa Pohjois-Karjala -hankkeen projektipäällikkö
KOLMEVUOTINEN HANKE KANNUSTAA HINKUILUUN Maakuntaliitossa käynnistyi syyskuun alussa uusi EAKR-hanke, jonka tavoitteena on tehdä Pohjois-Karjalasta ensimmäinen HINKUkonseptin mukainen maakunta. Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanke vahvistaa Pohjois-Karjalan kuntien edelläkävijyyttä energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja cleantech-ratkaisujen käyttöönotossa. Tällaisen toiminnan lisääminen kunnissa vahvistaa kuntataloutta ja mahdollistaa alan yritystoiminnan kehittymisen maakunnassa sekä luo edellytykset Pohjois-Karjalan vapautumiselle fossiilisen öljyn käytöstä. Hanke on kolmevuotinen ja sen osatoteuttaja on Suomen ympäristökeskus SYKE. - Nyt hankkeen alkuvaiheessa olemme olleet yhteydessä keskeisiin toimijoihin ja tehneet kuntakierroksen kaikkiin maakunnan HINKUkuntiin. Kuntakierroksen perusteella pystymme hahmottamaan kuntia yhdistävät tekijät ja seuraavat isot askeleet, kertoo hankkeen projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi.
- Mielenkiintoista tulee olemaan parhaiden energiatehokkuutta parantavien pilottikohteiden etsiminen. Niitä tullaan nostamaan esille niin maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin. Ne kannustavat yrityksiä ja muitakin toimijoita energiaa säästäviin ratkaisuihin. - Valmistelemme maakuntaliitossa tiekarttaa kohti öljyvapaata Pohjois-Karjalaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä PohjoisKarjalasta uusiutuvan energian tuotannoltaan yliomavarainen maakunta, jossa fossiilista öljyä ei käytetä energiantuotannossa, Kontiokorpi päättää. Anniina Kontiokorpi on 33-vuotias ympäristötekniikan diplomi-insinööri. Hän on työskennellyt aikaisemmin Parikkalan kunnassa HINKU-hankkeessa ja muissa kehittämishankkeissa mm. biotalouden, bioenergian ja jätevedenpuhdistuksen uusien ratkaisujen osalta sekä rakennuttamisinvestoinneissa.
uusiutuva energia työllistää Pohjois-Karjalan tavoitteet ovat kovat, mutta näyttöäkin on. Pelkästään uusiutuvan energian ala työllistää maakunnassa noin 1 300 henkilötyövuotta ja liikevaihtoa kertyy noin 165 miljoonaa euroa vuosittain. Pohjois-Karjalan kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuodesta 2007 vuoteen 2012 yli 20 %. Asukaslukuun verrattuna pohjoiskarjalaisen ihmisen hiilijananjälki on kansallista keskiarvoa selvästi alemmalla tasolla. Kokonaisuutena METSÄBIOTALOUS TYÖLLISTÄÄ TÄLLÄ HETKELLÄ POHJOIS-KARJALASSA NOIN 600 ASIANTUNTIJAA JA KAIKKIAAN YLI 6 000 IHMISTÄ YLI 500 YRITYKSESSÄ. Liikevaihtoa alalla kertyy yli 1,7 miljardia euroa.
Mitä öljyvapaudella tarkoitetaan?
Öljyvapaudella tarkoitetaan fossiilisesta lämmitysöljystä vapaata maakuntaa vuoteen 2020 mennessä, jossa lämmitys perustuu lähes täysin uusiutuviin energialähteisiin. Toiseksi sillä tarkoitetaan pidemmällä aikatähtäyksellä vuoteen 2030 mennessä myös vaihtoehtoisilla uusiutuvilla energialähteillä toimivaa liikennettä.
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020 valmistui vuonna 2011 ja siinä kirjattiin askeleet öljyvapauden toteuttamiselle. Ilmasto- ja energiaohjelman 2020 visiona on ”Pohjois-Karjala on hiilineutraali, uusiutuvan energian tuotannoltaan yliomavarainen maakunta, jossa fossiilista öljyä ei käytetä energiantuotannossa”. Käytännössä tavoite merkitsee vuoteen 2020 mennessä noin 65 miljoonan fossiilisen öljylitran (POR ja POK) vuosittaisen käytön korvaamista uusiutuvilla energialähteillä. Samalla puhutaan noin 65 miljoonasta eurosta, joka maksetaan lämmön hintana maakunnasta ulos vuosittain.
puuenergia lämmittää Pohjois-Karjala on ERITTÄIN HYVISSÄ ASETELMISSA tavoitteen saavuttamiseksi. Käytännössä kaikki maakuntamme kuntakeskukset ja suurimmat taajamat lämpiävät pääosin puuenergiaan perustuvalla kaukolämmöllä. Öljyä käytetään kaukolämmön tuotannossa kulutushuippujen tasaajana sekä erilaisten huoltoseisokkien aikana kesällä. Pohjois-Karjalassa on lähes 7 000 kiinteistöä, jotka käyttävät fossiilista öljyä päälämmitysmuotonaan. Suunta lämmitysöljyn käytössä on kuitenkin alaspäin ja samaan aikaan uusiutuvan energian käytössä ylöspäin. Fossiilisesta lämmitysöljystä luovuttaessa ratkaisuina voi olla lämmitysjärjestelmän muutos, mutta myös siirtyminen bioöljyjen käyttöön.
www.pohjois-karjala.fi/hinku Hankkeen nettisivut julkaistaan vuoden vaihteessa. 1/2015 9
Joensuu ja Pohjois-Karjala irtautuvat vauhdilla
FOSSIILISEN ÖLJYN KÄYTÖSTÄ
Joensuun kaupunki liittyi 23. marraskuuta ta ”latua”, jota muiden on helppo seurata - toimaltillisemmin (-8 - 12 %). Päästösektoreismukaan Kohti hiilineutraalia kuntaa- eli Hinkumintamme on herättänyt jo kansainvälistäkin ta erityisesti kaukolämmön (-52 %) ja sähkön verkostoon. Pohjois-Karjala toimii verkostossa kiinnostusta. päästöt (-22 %) vähenivät merkittävästi. Myös kansallisesti tiennäyttäjänä. Kun Suomessa täIdea Pohjois-Karjalan maakunnallisesta muun fossiilisen polttoaineen kulutuksen (-17 hän edelläkävijäkuntien verkostoon kuuluu 28 Hinkusta syntyi puolitoista vuotta sitten. %) ja liikenteen päästöt (-12 %) vähenivät selkuntaa, on Pohjois-Karjalasta mukana nyt pevästi. Myös maatalouden (- 3 %) ja jätehuollon räti yhdeksän kuntaa. (- 5 %) päästöt vähenivät maltillisesti. Pohjois-Karjalassa - Joensuun kaupunki voi edistää hiilineutuusiutuvan energian raaliutta myös kaupunki- ja yhdyskuntasuunosuus jo 66 % nittelulla, jolla lisätään kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Kaikki ei ole HINKU-kunnat pelkästään energiamuotojen valintaa, toteaa Sitä mitä Suomessa vasta taPohjois-Karjalassa Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen. voitellaan, on Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan kunnianhimoisena taValtimo jo tehty. Esimerkiksi uusiutuvan voitteena on irrottautua fossiilisesta öljystä ja energian osuus on maakunnasNurmes korvata se uusiutuvalla energialla. Lämmityksa 66 %, kun Suomessa tavoitellaan sen osalta ollaan jo yllättävän pitkällä, sillä Hinvuoteen 2030 mennessä 50 % enerku-kunnissa enää yksittäisiä kuntien kiinteisgiasta tuotettavaksi uusiutuvilla muotöjä toimii öljylämmityksellä. doilla. Lieksa - Joensuun mukaantulo HINKUun on esi- Alueen pääkaupunkina Joensuu on merkkinä koko Suomelle. Maakunnastammetehnyt mahdolliseksi sen, että ilmasverkostoon ovat liittyneet Joensuun lisäksi ValJuuka tonmuutoksen hillintäasioissa pystytimo, Nurmes, Lieksa, Ilomantsi, Tohmajärvi, tään hakemaan helpommin kustannusKitee, Liperi ja Outokumpu, toteaa tyytyväisetehokkaita ja innovatiivisia ratkaisuja yli nä aluekehityspäällikkö Jarno Turunen Pohkuntarajojen. Pohjois-Karjalassa on nyt yhjois-Karjalan maakuntaliitosta. tenäinen ja kunniahimoinen ilmastomuutokPolvijärvi - Jokainen uusiutuvalla energialla korvattu sen hillintäalue, joka on kansainvälisestikin öljylitra jää kiertämään aluetalouteen ja samalaivan ainutlaatuinen, professori ja HINla työllistää pohjoiskarjalaisia. Tämä on KU-hankeen valtakunnalliIlomantsi Kontiolahti erinomainen suunta. Energiatenen vetäjä Jyri Seppälä Outokumpu hokkuudessa meillä riittää Suomen ympäristötoki edelleen tehtävää. Läkeskuksesta sanoo. Joensuu hivuosina esimerkiksi kaLiperi Pohjois-Karjalan tuvalaistus muuttuu noTeemme nyt kasvihuonekaasupääspeasti ledeiksi. Samoin töt vähenivät 18 % vuouutta ”latua”, aurinkopaneelit tulevat desta 2007 vuoteen Tohmajärvi jota muiden on Rääkkylä yleistymään nopeas2013 mennessä. Joenti, kun hinnat ovat tulhelppo seurata. suun päästövähennys leet alas. oli runsaat 19 %. Maa- Pohjois-Karjala Kitee kunnan suurimmat pääs-projekti nousi aikanaan tövähentäjät olivat Hinmaailmankuuluksi terveyku-kunnat Kitee ja Lieksa (-27 den edistämisen ratkaisuillaan. %) ja Outokumpu (-26 %). Muiden Nyt käynnissä olevassa energiaremontisHinku-kuntien Ilomantsin, Liperin, Nurmeksen, samme on samoja aineksia. Teemme nyt uutTohmajärven ja Valtimon päästöt vähenivät
Pohjois-Karjalan HINKU-kunnat
”
10
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Fossiilisesta öljystä
Fossiilisesta öljystä
vuoteen 2020 mennessä
vuoteen 2030 mennessä
luopuminen lämmityksessä
luopuminen liikenteessä 140 000 000 l
65 000 000 l 0l Lämmityksessä käytettävä fossiilinen öljy korvataan uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2020 mennessä. Tavoite saavutetaan joko korvaamalla nykyisin öljylämmitysjärjestelmissä käytettävä fossiilinen öljy bioöljyllä tai investoimalla vaihtoehtoisiin lämmitysjärjestelmiin. Maakunnan kuntakeskukset ja suurimmat taajamat lämpiävät jo nyt pääosin puuenergiaan perustuvalla kaukolämmöllä. Öljyä käytetään kaukolämmön tuotannossa kulutushuippujen tasaajana sekä huoltoseisokkien aikana. Pohjois-Karjalassa lasketaan olevan vielä noin 7 500 kohdetta, jotka käyttävät fossiilista öljyä päälämmitysmuotonaan.
Liikennepolttoaineina fossiilisia polttoaineita käytetään Pohjois-Karjalassa nykytasolla yhteensä noin 140 miljoonaa litraa vuodessa. Siitä bensiiniä on noin 62 miljoonaa litraa ja dieseliä noin 77 miljoonaa litraa. Nämä määrät korvataan biopolttoaineilla ja sähköllä. Käytännössä biopolttoaineen osuus kasvaa sekoitteena.
Puuenergian käytön lisääminen 64
51 %
Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergian käytöstä 67 % 100 %
0l
Tavoitteena on olla uusiutuvan energian tuotannon osalta omavarainen maakunta vuoteen 2025 mennessä.
Biotalouden liikevaihdon kasvu Tavoitteena on kasvattaa biotalouden vuosittaista liikevaihtoa miljardilla eurolla vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoden 2014 tilanteeseen, jolloin liikevahto oli 1,7 miljardia euroa.
%
Puuenergian osuus kokonaisenergiankäytöstä on tavoitteena nostaa 51 prosentista 64 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Samalla tavoitteena on puun vuotuisen käytön lisääminen kestävästi nykytasosta miljoonalla kuutiolla vuoteen 2025 mennessä.
Kasvihuonekaasupäästöjen
nettovähennys
80 % Tavoitteena on maakunnan kasvihuonekaasupäästöjen nettovähennys 80 % vuodesta 2007 vuoteen 2030 mennessä.
1/2015 11
Suomi 100 vuotta 2017 Teemana on YHDESSÄ Pian on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi – itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Se on Suomen suuri vuosi, joka rakennetaan yhdessä. Juhlavuosi synnyttää tekoja, elämyksiä ja ohjelmaa. Se elää koko Suomessa käynnistyen vuoden 2017 alussa ja huipentuen itsenäisyyspäivän viettoon joulukuussa. Tekojen kautta tarkastellaan Suomen itsenäisyyden vuosisataa, nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Juhlavuoden teemana on Yhdessä. Juhlavuoden tulee lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteiskunnassamme. Teema Yhdessä on siten enemmän kuin logo tai
sana – se on tekemisen tapa ja sisältö. Siksi myös juhlavuoden ohjelma rakennetaan yhdessä, ja kaikille avoin hankehaku jatkuu syksyyn 2017 asti. Juhlavuosi tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden osallistua ja ”liputtaa” juhlavuotta. Suomen itsenäisyyden juhlavuosi 2017 rakennetaan kansalaisten ja organisaatioiden yhteistyönä. Valtioneuvoston kanslia on asettanut Suomi 100 -hankkeen koordinoimaan valmistelua. Hankkeen sihteeristö jakaa tietoa, aktivoi toimijoita ja kytkee yhteen kumppaneita tekemään juhlavuoden ohjelmaa. Maakuntien liitoista ja kuu-
desta suurimmasta kaupungista koostuva Suomi 100 -alueverkosto vie viestiä juhlavuodesta kaikkialle Suomeen. Vuonna 2017 muun muassa suunnitellaan tulevaisuuden Suomea yhdessä, syödään yhdessä, saunotaan yhdessä, liikutaan yhdessä, istutetaan tulevaisuuden kuusia, nautitaan monenlaisesta musiikista ja teatterista, käydään näyttelyissä, katsotaan uusia elokuvia, nautitaan Suomen luonnosta, kuunnellaan Suomea avaruudesta, muistellaan maamme merkkihenkilöitä ja annetaan lahjoja satavuotiaalle. Lapset ja nuoret nousevat ohjelmassa vahvaan rooliin sekä tekijöinä että kokijoina.
Näin pääset mukaan Suomi 100 –ohjelmaan Suomi 100 –ohjelmaan pääsy edellyttää, että valtioneuvoston kanslia hyväksyy ohjelmaidean. Ehdota siis ohjelmaideaasi valtioneuvoston kanslian Suomi 100 –sihteeristölle verkossa sähköisellä lomakkeella. Juhlavuoteen osallistuva toimenpide voi olla esim. tapahtuma, näyttely, tilaisuus, teos tai vaikkapa rakennus- tai kehitysprojekti. Jos ohjelmaideasi täyttää asetetut perusedellytykset, se pääsee osaksi Suomi 100 -ohjelmaa ja saa oikeuden käyttää Suomi 100 -tunnuksia sekä mahdollisuuden hakea myös valtionavustusta, josta tiedotetaan tarkemmin vuoden 2016 alussa. Ohjelmavalmistelun periaatteet, edellytykset ohjelmaan valittaville hankkeille sekä sähköisen hakulomakkeen löydät osoitteesta www.suomifinland100.fi. Nyt aktiivisesti hakemaan Suomi 100 –tunnuksia omille toimenpiteillenne!
LISÄTIETOJA:
projektipäällikkö Reijo Muje 040 587 8262 reijo.muje@pohjois-karjala.fi Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. År 2017 fyller det självständiga Finland 100 år. Finland will celebrate its centenary as an independent state in 2017. suomifinland100.fi
12
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
www.suomifinland100.fi
Itämeren alueen Interreg-ohjelmasta
HYVÄ POTTI MAAKUNTAAN Itämeren alueen Interreg-ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella oli 282 haettua hanketta ja näistä hyväksyttiin 35 hanketta. Pohjoiskarjalaisia toimijoita oli mukana kolmessa hyväksytyssä hankkeessa. Pohjoiskarjalaiset hyväksytyt hankkeet käsittelevät kestävää luonnonresurssien käyttöä sekä vesi- ja tieliikenneyhteyksiä. - Itämeren alueen Interreg-ohjelman rahoitus on kilpailtua rahaa, joka jaetaan aktiivisuuden ja osaamisen perusteella ilman alue- tai toimijakohtaisia kiintiöitä. Kolme hyväksyttyä hanketta toivat maakuntaan lähes miljoonan euron potin suoraa EU rahoitusta, toteaa tyytyväisenä erikoissuunnittelija Pia Pitkänen.
Toinen hakukierros tulossa alkuvuodesta Itämeren alueen Interreg-ohjelman toinen hakukierros avautuu vuoden 2016 ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Hakukierros on kaksivaiheinen ja sen ensimmäisessä vaiheessa vaaditan lyhyehkö concept note hakemus ja vasta toiseen vaiheeseen valitut hankkeet tekevät varsinaisen hankehakemuksen. Toisella hakukierroksella on avoinna ohjelman kaikki kolme prioriteettia: innovaatiokapasiteetti, kestävä luonnonvarojen hallinta ja kestävä liikenne.
Keskiössä innovaatiot, saavutettavuus ja kestävä kehitys Itämeren alueen Interreg-ohjelma 2014– 2020 tukee yhtenäistä aluekehitystä ja alueyhteistyötä ja sitä kautta innovointia, saavutettavuutta ja kestävää kehitystä Itämeren alueella. Ohjelman monikansalliset hankkeet keskittyvät yhteisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin ja niihin osallistuu kumppaneita koko Itämeren alueelta. Itämeren alueen ohjelma on 11 maan välinen yhteistyöohjelma. Siinä ovat mukana Suomi, Ruotsi, Tanska, Saksa, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Norja, Venäjä ja Valko-Venäjä. Rahoitettavissa hankkeissa tulee olla kumppaneita vähintään kolmesta mukana olevasta maasta. Suomesta ohjelma-alueeseen kuuluu koko maa.
OHJELMAN SIVUT
www.interreg-baltic.eu
OHJELMAN YHDYSHENKILÖ
erikoissuunnittelija Pia Pitkänen, pia.pitkanen@pohjois-karjala.fi
IMPROVE-HANKE ETSII UUSIA KEINOJA tuottaa julkisia palveluja syrjäseudulle EU-rahoitteinen IMPROVE-hanke luo uusia toimintamalleja julkisten palvelujen järjestämisessä syrjäisillä ja harvaanasutuilla alueilla. Hankkeen taustalla on kaikkia Euroopan maita koskettava yhteiskunnallinen tilanne, jossa julkiseen sektoriin kohdistuu suuria taloudellisia paineita. Hankkeen tavoitteena on parantaa julkisia palveluita mm. pilotoimalla uusia digitaalisia palveluja. Pohjois-Karjalassa toteutetaan pilottina eTerveydenhuoltopalvelu, jossa lisätään kansalaisten osallisuutta ja palvelujen saatavuut-
ta uusimpien viestintävälineiden avulla. Pilotti toteutetaan yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Hankkeen päätoteuttaja on irlantilainen ERNACT ja mukana on partnereita PohjoisIrlannista, Ruotsista, Norjasta ja Islannista. Suomesta hankkeeseen osallistuvat PohjoisKarjalan maakuntaliitto ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen aloituskonferenssi on Bifröstissä Islannissa. Huhtikuussa hanketoimijat saapuvat Pohjois-Karjalaan, kun täällä järjestetään sekä
konferenssi että hankekokous. Vieraat kuulevat myös heissä kiinnostusta herättäneestä Siun Sote –toimintamallista ajankohtaiset kuulumiset. Samalla paikalliset toimijat kuulevat mukana olevien alueiden mielenkiintoisimmista palveluratkaisuista.
www.facebook.com/ImproveNPA www.twitter.com/ImproveNPA
1/2015 13
kuulumisia
facebook.com/ pkmaakuntaliitto
Pielisjoen linna, Siltakatu 2
www.pohjois-karjala.fi
facebook.com/ pkmaakuntaliitto
@pkliitto
youtube.com/ pkmaakuntaliitto
Tilaa sähköinen uutiskirje netistä
14
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Pielisen virtavesissä VAELLUSKALAPOTENTIAALIA
Future Missions Oy on laatinut selvityksen ”Pielisen alueen virtavedet järvitaimenen ja järvilohen näkökulmasta”. Siinä esitetään Pielisen uhanalaisten lohikalakantojen elvyttämiseksi tarvittavia toimenpiteitä ja edistetään niiden toteutusta. Esityksistä muodostuu toimenpidekokonaisuus, jota voidaan hyödyntää mm. tulevien hankkeiden suunnittelussa. Selvitys on laadittu asiantuntijoita, vesialueiden omistajia ja muita sidosryhmiä kuunnellen sekä valituissa kohteissa vieraillen. Selvityksessä käsitellään Pielisen alueen suurinta jokea, Lieksanjokea, sekä nostetaan esille lukuisia pienempiä Pieliseen laskevia virtavesiä. Osa kohteista ja niissä tarvittavista toimenpiteistä on ennalta tunnettuja, kun taas osa nostetaan julkiseen keskusteltuun nyt ensimmäistä kertaa. Selvityksen rahoittajia ovat Itä-Suomen kalatalousryhmä / Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Metsähallitus sekä Pielisen ja Ruunaan kalastusalueet.
Lieksanjokeen kokeiltava rohkeasti uusia menetelmiä Pielinen on järvilohen ja -taimenen luontainen esiintymisalue. Järvilohi on lisääntynyt Lieksanjoessa ja taimen myös pienemmissä alueen virtavesissä. Lieksanjoen patoamisen myötä järvilohen lisääntyminen Pielisen alueella on estynyt. Myös järven vaeltavat taimenkannat ovat ihmisen toiminnan seurauksena romahtaneet. Lieksanjokeen liittyy järvilohi- ja taimenkantojen elvyttämisen näkökulmasta huomattava potentiaali, joka on suurelta
osin hyödyntämättä. Vaikka Lieksanjokeen palaavien järvilohen ja -taimenen emokalojen määrä ei ole kehittynyt toivotulla tavalla, on niiden suhteellinen paluuaste viime vuosien aikana parantunut. Uhanalaisten lohikalakantojen elvyttäminen Lieksanjoella edellyttää lisääntymisalueiden kunnostamista, istutettavien poikasten määrän lisäämistä ja laadun parantamista, istutuskäytäntöjen kehittämistä, emokalapyynnin tehostamista ja kalojen vaellusyhteyden avaamista. Lieksanjoella tulee myös kokeilla rohkeasti uusia menetelmiä ja ottaa käyttöön muualla hyödylliseksi todettuja toimenpiteitä.
Pienissä virtavesissä potentiaalia Järvilohesta poiketen taimen pystyy lisääntymään myös pienissä virtavesissä. Selvityksessä on nostettu esille lukuisia Pielisen alueella virtaavia jokia ja puroja, joita ei ole tutkittu mahdollisina taimenkohteina. Suuri osa Pieliseen laskevista joista ja puroista on perattu, niissä on erilaisia ihmisen rakentamia nousuesteitä sekä niiden alueella on tehty ojituksia. Vaellusesteitä poistamalla ja virtavesiä kunnostamalla on Pielisen alueen pienten virtavesien taimenkantoja mahdollista elvyttää. Taimenelle potentiaalisia joki- ja purokohteita on eri puolilla järveä ja niiden kunnostamiseksi tarvitaan sekä hanketoimintaa että paikallista aktiivisuutta.
TUTUSTU SELVITYKSEEN
www.pohjois-karjala.fi/edunajaminen
1/2015 15
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO TÄYTTÄÄ 80 VUOTTA 21.3.2016
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tiedotuslehti 1/2015 Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Julkaisu on luettavissa myös www.pohjois-karjala.fi/nyt. Julkaisija Kuvat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto kansi: Sanomalehti Karjalainen/Marko Puumalainen Pielisjoen linna, Siltakatu 2 Rauno Jussila (s. 2) 80100 Joensuu Visuaalinen viestintätoimisto Salama/Ville Kokkola (s. 3) puhelin 013 337 4700 Sanomalhti Karjalainen/Jarno Artika (s. 4-5), s-posti: kirjaamo@pohjois-karjala.fi Jarno Artika (s. 6), www.pohjois-karjala.fi freeimage (s. 8,13), Toimitus Rauno Jussila Niilo Valkonen (s. 14-15) Ulkoasu ja taitto Laura Jussila Painosmäärä 800 kpl Painotalo LaserMedia