NYT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
1/2016
Maakuntauudistus etenee
ASKEL ASKELEELTA
Maakuntauudistus on kaikkia Suomen maakuntia, kuntia ja valtion aluehallinnon toimintoja koskeva historiallinen uudistus. Muutos astuu lopullisesti voimaan 1.1.2019, mutta sen valmistelu on jo käynnissä. Uudistuksessa syntyy uusi Pohjois-Karjalan maakunta. Pohjois-Karjalassa on käynnistetty esiselvitys ”Siun Sotesta Meijän Maakuntaan”, jossa kevään aikana nostettiin valmiutta tulevaan uudistukseen. Nyt siirrytään varsinaiseen valmisteluun. Tänä syksynä meillä on kolme keskeistä tehtävää. Ensinnäkin koitamme vaikuttaa valtakunnalliseen valmisteluun nyt, kun koko lakipaketti on lausunnolla. Olemme valmistelleet yhteisen lausuntopohjan, jota mukana olevat organisaatiot voivat hyödyntää. Nämä lainsäädännön asettamat raamitkin liikkuvat vielä. Vahvan valtion ohjauksen sijaan haluamme täällä ratkaista itse asiat parhaalla mahdollisella tavalla. Toinen tärkeä tehtävä on oman valmistelumme käynnistäminen. Lähdemme liikkeelle nopealla tahdilla pohtimalla alkuvaiheessa uusia, parempia toimintamalleja. Seuraavassa vaiheessa ratkaistaan, miten jatkovalmistelu 2017 ja 2018 käytännössä tehdään ja organisoidaan.
Kolmas syksyn tehtävä on yleisen tietoisuuden lisääminen uudistuksesta. Pidämme kaikille avoimia infotilaisuuksia ja kierrämme keskustelemassa tulevasta uudistuksesta. Varsinainen valmistelu tehdään pitkälti ensi ja seuraavana vuonna. Tämä on kuin orkesteri, jossa kaikki soittavat samaa sävelmää. Uudet toimintamallit ja niiden kokoonkutsujat ovat seuraavat: • Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu, Ritva Saarelainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus • Alueidenkäyttö, Pasi Pitkänen, PohjoisKarjalan maakuntaliitto • Varautuminen, Markus Viitaniemi, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos • Ensihoito, Petteri Hakkarainen, PohjoisKarjalan pelastuslaitos • Öljyvahinkojen torjunta, Markus Piirainen, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos • Henkilökuljetukset ja logistiikka, Jyrki Suorsa, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto • Kehittämis- ja yritysrahoitus, Eira Varis, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto • Rahoitus- ja ohjausjärjestelmä, Seppo Tiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Digitaaliset palvelut, Pekka Penttinen, Joensuun kaupunki • Tukipalvelut ja ICT, Jari Aho, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto • Viljelijäpalvelut, Pekka Tahvanainen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Ryhmien tehtävänä on rakentaa uusia toimintamalleja esimerkiksi tulevaisuuden ensihoitoon, työvoimapalveluihin ja alueidenkäyttöön liittyen. Aikataulu on tiukka, sillä esitysten pitää olla valmiina jo tammikuussa. Oheisten toimintamallisen lisäksi perustettiin omat ryhmät viestinnälle ja henkilöstölle. Viestintäryhmään kuuluvat on jo nimetty ja henkilöstöryhmä tullaan nimeämään piakkoin. •
Jarno Turunen aluekehityspäällikkö 0400 818 352 jarno.turunen@pohjois-karjala.fi
Maakuntauudistuksesta kerrotaan VIESTINNÄN KOKO ARSENAALILLA Pohjois-Karjalassa maakuntauudistus koskettaa noin 7 000 ihmistä ja palvelee tehtäviensä kautta jokaista maakunnan asukasta. Maakuntauudistuksen myllerryksessä, kuten muissakin muutostilanteissa, aktiivisen viestinnän rooli korostuu. Se on äkkiä enemmän kuin sata jänistä. Olemme Pohjois-Karjalassa koonneet erillisen viestintäryhmän, jonka tehtävänä on hoitaa maakuntauudistuksen sisäinen ja ulkoinen viestintä. Ryhmässä on mukana viestintävastaavat Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta, Siun Sotesta, ELY:stä, Joensuun kaupungilta, TE-toimistolta ja AVI:sta. Olemme uudistuksen iholla ja kerromme siitä sekä kyseessä olevien organisaatioiden henkilöstölle että suurelle yleisölle. Hyödynnämme monipuolisesti koko viestinnän työkalupakkia, jotta sanoma tavoittaisi teidät mahdollisimman hyvin. Suosittelen seuraamaan erityisesti nettisivuja osoitteessa www.pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus. Tulemme koostamaan sinne 2 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
laajan kattauksen uudistuksen Pohjois-Karjalan materiaaleja. Lähetämme keskeisistä uutisista tiedotteita mediaan. Lisäksi luomme piakkoin sähköisen uutiskirjeen, joka kohdennetaan erityisesti muutoksessa mukana olevien organisaatioiden henkilöstölle sekä keskeisille pohjoiskarjalaisille toimijoille. Pidämme elokuvateatteri Tapiossa 13.10. avoimen tilaisuuden, jossa infoamme uudistuksen askelista. Tilaisuus tullaan myös videoimaan eli sitä voi seurata suorana netistä tai katsoa myöhemmin tallenteena. Vastaavia yleisötilaisuuksia järjestetään myöhemmin lisää. Viestinnässä hyödynnämme myös sosiaalisen median välineitä ja sidosryhmälehtiä. Henkilöstö on maakuntauudistuksen tärkein voimavara, siksi uudistusta tehdään ensi metreistä lähtien yhdessä henkilöstön kanssa. Yhdessä on sovittu, että esivalmisteluvaiheessa kunkin mukana olevan organisaation johto vastaa oman organisaationsa henkilöstön aktiivisesta informoinnista. Heidän tulee viestiä muutoksen lähtökohdista, tavoitetilas-
ta, valmistelun etenemisestä, muutoksen toteutustavasta vaikutuksineen sekä päätösten sisällöstä ja perusteluista. Johdon tulee myös kuunnella herkällä korvalla henkilöstön huolenaiheita ja huolehtia, että myös henkilöstö osallistuu uudistuksen valmisteluun. Viestintäryhmä tulee tekemään läheistä yhteistyötä myös perustettavan henkilöstöryhmän kanssa.
Rauno Jussila viestintäpäällikkö 040 733 8478 rauno.jussila@pohjois-karjala.fi
MAAKUNTAUUDISTUS Suomessa • • •
www.alueuudistus.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö valmistelevat Lakiluonnokset julkaistu – linjataan tulevien maakuntien tehtävät Toimeenpano neljässä vaiheessa:
– 1.7.2017
– 1.3.2018 VÄLIAIKAISHALLINTO
ESIVALMISTELU
Pohjois-Karjalassa Esiselvitys ja siihen liittyvä valmistelu käynnistetty Poliittinen ohjausryhmä ohjaa esiselvitystä Käytännön valmistelusta
vastaa johtavista virkamiehistä koostuva koordinaatioryhmä
Koskettaa arviolta 7 000 työntekijää
– 31.12.2018
1.1.2019 –
KÄYNNISTYMISVAIHE
UUSI MAAKUNTA
www.pohjois-karjala.fi/maakuntauudistus
Maakuntaliitto, kunnat, sairaanhoitopiirit, pelastuslaitos, ELY-keskus TE-toimisto sopivat väliaikaishallinnon kokoonpanosta
Toimielimen asettaa maakuntaliitto
Maakuntaa johtaa vaaleilla valittu valtuusto
Maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019
Maakuntavaltuusto valitaan presidentinvaalien yhteydessä tammikuussa 2018
Maakunnille siirtyy tehtäviä ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista, maakuntaliitoista ja kunnista
Ensimmäiset maakuntavaalit
Julkiseen hallintoon kolme tasoa kunta maakunta valtio
LISÄTIETOJA ohjausryhmän pj Hanna Huttunen p. 0400 673 114 vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen p. 040 546 9649 aluekehityspäällikkö Jarno Turunen p. 0400 818 352
1/2016
3
Pohjois-Karjalalle yhteistyösopimuksia
HEILONGJIANGIN KANSSA misten hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. Erityisesti heitä kiinnostaa suomalainen alan koulutus, kertoo FeFe-hankkeen koordinaattori Meijiao Xue-Pykäläinen. - Uskoisin, että meille syntyy sopimusten avulla lisää vientimahdollisuuksia Kiinaan sekä koulutus- että yrityssektorille, arvelee vt. maakuntajohtaja Poutiainen. Allekirjoitustilaisuuden on organisoinut Further East From the East -hanke. FEFE on Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteinen hanke, joka edistää Suomen ja Kiinan välistä ikääntyvien hyvinvointiin liittyvää yhteistyötä, kokoaa kansainvälistymisestä kiinnostuneet hyvinvointialan yritykset ja organisaatiot verkostoksi ja valmentaa yrityksiä kansainvälistymisessä.
Pohjois-Karjalan maakunta ja Heilongjiangin maakunta Koillis-Kiinasta solmivat kaksi alueidenvälistä yhteistyösopimusta maanantaina 3. lokakuuta. Sopimukset liittyvät hyvinvointisektorin ja elinkeinoelämän yhteistyön vahvistamiseen. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton puolesta sopimukset allekirjoitti vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen. Kiinasta vieraita saapui seit-
semän ja sopimukset allekirjoittivat elinkeinojen osaston varapääjohtaja Wujun Zhao ja sisäasioiden osaston varapääjohtaja Feng Wei Heilongjiangin alueelta. - Sopimusten tavoitteena on jatkaa ja vahvistaa Pohjois-Karjalan ja Heilongjiangin maakunnan yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Kiinalaiset ovat kiinnostuneita pohjoiskarjalaisesta osaamisesta liittyen ikäih-
Meijiao Xue-Pykäläinen projektikoordinaattori 050 438 7741 meijiao.xue-pykalainen@pohjois-karjala.fi FEFE-hanke
Kehittämishankkeille myönnetty jo
13 MILJOONAA EUROA Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelman alueelliset hankehaut järjestetään koko Suomessa yhtäaikaisesti kaksi kertaa vuodessa. Syyskuussa päättyneessä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankehaussa Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle jätettiin 11 hankehakemusta, joilla tukea haettiin noin 6 miljoonaa euroa. Hakemukset liittyivät erityisesti metsäbiotalouden, kiertotalouden ja vähähiilisyyden edistämiseen. Lisäksi rahoitusta haettiin kahteen liikenne- ja logistiikkahankkeeseen, jotka liittyvät Nurmekseen ja Lieksaan suunniteltuihin biotalousinvestointeihin. Maantieteellisesti hakemuksista valtaosa kohdistui Joensuun seutu-
4
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
kuntaan, mutta myös Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan alueet olivat edustettuina. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on tähän mennessä rahoittanut Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelmasta 42 EAKR-kehittämishanketta, joille on myönnetty tukea noin 13 miljoonaa euroa. Vahvimmin on tuettu älykkään erikoistumisen mukaisesti teknologia ja materiaalit sekä metsäbiotalous teemoihin liittyviä hankkeita sekä vähähiilisen talouden edistämistä. Lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on rahoittajana kuudessa ylimaakunnallisessa hankkeessa, joissa Pohjois-Karjalan rahoitusosuus on noin 0,7 miljoonaa euroa. Hankkeet liittyvät pää-
osin vuonna 2015 järjestettyyn Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannais- ja puualojen teemahakuun.
Maarit Siitonen EU-hankekoordinaattori 0400 668 149 maarit.siitonen@pohjois-karjala.fi
Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040:ssä
KURKOTETAAN TULEVAISUUTEEN Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 tähtää nimensä mukaisesti 24 vuotta eteenpäin nykyhetkestä. Ajassa taaksepäin siirryttäessä sama aikaetäisyys vie meidät vuoteen 1992. Voidaan hyvin kysyä miten paljon maailma on muuttunut ja miten tämä muutos näkyy maankäytössä. Teitä on levennetty, uusia asuinalueita on rakennettu ja tietokoneet ovat erilaisen tiedon kanssa tulleet autoihin ja päätelaitteisiin. Loppujen lopuksi vuosi 2040 ei olekaan niin kaukana. Toisaalta yhä nopeampitempoisessa maailmassa muutoksen vauhti on vain kasvanut ja tuntuu jatkavan kasvuaan. Maakuntakaava 2040:n sisältö hyväksyttiin maakuntahallituksessa kesäkuussa. Nyt on käsillä maakuntakaavan tavoitteiden asettaminen koko kaavatyön ja maakunnan alueidenkäytön tulevaisuuden linjaamiseksi. Tarvitaan entistä strategisempaa sekä selkeästi maakunnan erityispiirteet ja vahvuudet esiin nostavaa lähestymistapaa. Tämän työn mahdollistamiseksi lokakuussa käynnistyy Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 tarkastelu, johon tarvitaan eri toimijoita ja sidosryhmiä mukaan. Pohjois-Karjalan menestysmahdollisuuksia on koulutuksessa, korkeassa osaamisessa, puussa sen eri muodoissaan, puhtaassa vedessä, öljyvapaudessa, vähähiilisessä ratkaisuissa, Venäjän läheisyydessä ja kansainvälisyydessä. Jokainen voisi laatia oman listauksensa ja luettelo olisi
siten pitkä. Alueidenkäytössä nämä isot asiat konkretisoituvat. Venäjän läheisyys voi tarkoittaa kehityskäytävää Niiralasta Joensuuhun ja eteenpäin, vihreää vyöhykettä rajan molemmin puolin, valtatie 9 parantamista, raideliikenteen sähköistystä Onkamosta Niiralaan ja niin edelleen. Aluerakennetarkastelun ohessa maakuntakaavan selvitystöitä on liikkeellä erityisesti biotalouteen, rantojen käyttöön ja Jaamankankaan tulevaisuuden käyttöön. Sen lisäksi pohdimme maakuntaliitossa laajemminkin tulevaisuuden aluekehittämiseen ja alueidenkäyttöön liittyviä strategisia kysymyksiä. Näistä maankäyttöönkin vahvasti liittyvistä kysymyksistä mainittakoon syyskuussa valmistunut kyselytutkimus Pohjois-Karjalan vetovoimaisuustekijöistä, käynnissä oleva tiekartan laatiminen kohti öljyvapaata ja vähähiilistä maakuntaa sekä Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämistyö. Esimerkkinä liikennesuunnittelussa kuljetusvälinekeskeisyydestä pyritään pois kohti liikkumisen palvelualustaa ja digitaalisuutta.
www.pohjois-karjala.fi/maakuntakaava2040
”
Tulevaisuuteen kurkottaminen on vaikeaa, mutta kannatettavaa. Alueidenkäytössä se tarkoittaa muutosten suunnan tunnistamista ja niiden edellyttämiä konkreettisiakin maankäytöllisiä varauksia. Taustalla on kuitenkin koko ajan pidettävä mielessä maakuntakaavan rooli maakunnallisena kuntien alueidenkäyttöä ohjaavana maankäytön suunnitelmana, kunnat tekevät kyllä maankäytön ratkaisut kuntatasolla. Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 selvitystyö on tulevan syksyn aikana erinomainen alusta pohtia yhdessä maakunnan elinvoimaa ja tulevaisuutta ja sitä kautta kuntienkin. Pidetään yhteyttä.
kohti liikkumisen palvelualustaa ja digitaalisuutta
”
Pasi Pitkänen aluesuunnittelupäällikkö 0400 832 572 pasi.pitkanen@pohjois-karjala.fi
1/2016
5
Maakuntaohjelmaa on toteutettu
JO 314 HANKKEELLA Tuotannollisen painopisteet
Luovat alat 3,9 M€
Ruoka 0,9 M€
Hyvinvointi 6,3 M€ Metsä 9 M€
Kivi 0,7 M€ Erityisteemat
Teknologia ja materiaalit 7,2 M€
- Paikallinen kehittäminen 2,2 M€ (+ Leader 2,1 M€/vuosi) - Nuorten erityishuomioiminen 3,9 M€ - Vetovoiman ja tunnettuuden rakentaminen 1,2 M€
Kulttuuri 0,8 M€
Matkailu 2,6 M€
Kehittämisen toiminnallinen ydin - Älykkään erikoistumisen valinnat 25,7 M€ - Yritystoiminnan kilpailukyvyn tukeminen 5,1 M€ (+ yritystuet 18,1 M€ ja Tekes yritysrahoitus 8,9 M€) - Osaamisen vahvistaminen 7,7 M€ (+ Tekes hankkeet 11,1 M€) - Kansainvälisyyden vahvistaminen 8 M€ - Venäjän läheisyyden hyödyntäminen 0,3 M€ - Resurssiviisaus 2,7 M€
Liikennejärjestelmä 1,1 M€
Palvelut 1,1 M€
Ympäristö 2,2 M€
Koulutus 4,1 M€
Toimintaympäristö
POKAT 2017 on lakisääteinen maakuntaohjelma, joka sisältää Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat alueen kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelmaa toteuttavilla toimenpiteillä tavoitellaan työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Vuodesta 2014 alkaen maakuntaohjelmaa on toteutettu 314 kehittämishankkeella, joiden kokonaisrahoitus on noin 81 miljoonaa euroa. Lisäksi yritystukia on myönnetty noin 30 miljoonaa euroa. Hankkeita on rahoitettu Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan maaseuturahastosta, Horizon 2020 ohjelmasta, Tutkimuksen ja kehittämisen 7. puiteohjelmasta, Pohjoinen Periferia ja Arktinen ohjelmasta, Interreg Itämeren alueen ohjelmasta ja Interreg Europe -ohjelmasta. Pohjois-Karjalassa muuta EU-rahoitusta kuin alueelle myönnettävää rakennerahaston rahoitusta on 21 %, mitä voidaan pitää hyvänä tasona.
6
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Tuotannonaloista maakunnan suurimpia työllistäjiä hyvinvointituotantoa, metsä- ja bioenergiatuotantoa sekä teknologiateollisuuden aloja on myös tuettu eniten, yhteensä yli 20 miljoonalla eurolla. Tälle ohjelmakaudelle aluekehittämisessä on EU:n strategian mukaisesti valittu jokaisessa maakunnassa nk. älykkään erikoistumisen strategiset (äes) painopisteet. Pohjois-Karjalassa lähes puolet kehittämishankerahoituksesta on suunnattu näille äes-aloille metsäbiotaloudelle ja teknologiateollisuudelle. Venäjä-osaamisen vahvistamista on hidastanut se, että varsinainen Venäjä-yhteistyön EUrahoitusohjelma Karelia CBC ei ole vielä käynnistynyt. Ruuan tuotanto ja elintarvikkeiden jatkojalostus ovat olleet myös tukivaikeuksissa maaseutuohjelman käynnistymisvaikeuksien vuoksi. Sen sijaan kivi- ja kaivannaisala, luovat alat, ja matkailu ovat saaneet osuuttaan vastaavan tuen aluekehittämisessä. Kehittämistoimia on
suunnattu vahvistamaan yritystoiminnan kilpailukykyä, erilaista osaamista, kansainvälistymistä ja resurssiviisautta. Lisäksi on panostettu nuoria koskeviin toimenpiteisiin, paikalliseen kehittämiseen sekä maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden rakentamiseen. Toimintaympäristön kehittämisessä panostetaan liikenne- ja tietoliikennejärjestelmän toimivuuteen, koulutus- ja tutkimusjärjestelmän korkealaatuisuuteen, toimivaan palvelujärjestelmään ja palveluiden saatavuuteen. Nämä rahoituskanavat kulkevat kuitenkin pääsääntöisesti muuta kuin alueen oman päätöksentekojärjestelmän kautta, joten ne eivät juuri näy aluekehitysrahoituksissa. Näissä asioissa tarvitaan aktiivista edunvalvontaa erityisesti valtiovallan suuntaan. Toisaalta sosiaali- ja terveyspalvelujen tehostamisessa Pohjois-Karjalan kunnat ovat ottaneet oma-aloitteisesti kehitysloikan perustamalla Siun sote kuntayhtymän ja ovat siten edelläkävijöitä koko Suomessa.
Maakunnan suunnittelujärjestelmä
MUUTOKSESSA
MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ 2016 VN (TEM) Aluekehittämispäätös 2016-2019
Seudulliset ja paikalliset strategiat
VN (YM) Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet VAT
Maakuntasuunnitelma 2030 • Visio, tavoiteltava kehitys • Kehittämislinjaukset ja -strategia • Aikajänne 10-30 v.
Maakuntaohjelma 2014-2017 • Kehittämistoimenpiteet • Aikajänne 4 v.
Maakuntakaava • Alueidenkäyttö • Aikajänne 10-30 v. • Kokonaismaakuntakaava 2040 käynnistetty
Kuntien kaavoitus
Toimeenpanosuunnitelma • Hanke- ja toimenpide-esitykset • Aikajänne 1-2 v.
Maakunnan suunnittelujärjestelmä 2016
Vaikuttamisen kärjet • Edunajaminen • Seuraavan vuoden talousarvio
Nykyisin voimassa olevan lainsäädännön mukaan maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava ovat keskeiset suunnitelmat, jotka antavat strategisen pohjan maakunnan toiminnalle. Ne perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin ja alueiden kehittämislakiin. Pohjois-Karjalan strategia 2030 -maakuntasuunnitelma on tahdonilmaus maakuntamme tulevasta kehityksestä. Siinä määritellään Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys ja keskeiset strategiset linjaukset. Maakuntasuunnitelman strateginen osa on päivitetty osaksi POKAT 2017 maakuntaohjelmaa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyi vuonna 2014. Maakuntaohjelma sisältää Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelman toimenpiteillä tavoitellaan työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Keskeiset maakuntaohjelman toimenpide-esitykset ja rahoituksen kohdentaminen täsmennetään maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmassa. Pohjois-Karjalassa laaditaan myös edunajamisasiakirja ”Vaikuttamisen kärjet”, johon kootaan maakunnan tarpeet valtion seuraavan vuoden talousarvioon. Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa on laa-
dittu vaiheittain. 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu vuonna 2007, 2. vaihemaakuntakaava vuonna 2010 ja 3. vaihemaakuntakaava keväällä 2014. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt 4. vaihemaakuntakaavan kesällä 2014 ja se on vahvistettu ympäristöministeriössä elokuussa 2016. Jatkossa maakuntakaavan vahvistamismenettelystä on luovuttu. Kokonaismaakuntakaavan tarkistus on käynnistynyt vuoden 2015 aikana ja se valmistuu vuonna 2019. Kokonaismaakuntakaavan pohjaksi valmistellaan Pohjois-Karjalan aluerakenne 2040 -selvitys. Vuonna 2017 laaditaan nk. muutosmaakuntaohjelma vuosille 2018-2020. Siinä tullaan huomioimaan erityisesti valtakunnallisen aluekehityspäätöksen painopisteet, hyödynnetään valtakunnallista alueiden vahvuudet selvitystä, ennakoidaan rakennemuutosta ja alueen muutoskykyä, huomioidaan alueelliset innovaatiot ja kokeilut sekä maakuntauudistukseen valmistautuminen. Siirtymäkauden maakuntaohjelma tulee olemaan voimassa niin kauan kunnes uusimuotoinen maakuntastrategia valmistuu vuonna 2020. Käynnissä oleva maakuntauudistus muuttaa myös maakunnan suunnittelujärjestelmää merkittävästi. Vastuu alueiden kehittämisestä on jatkossa maakunnilla ja valtiolla. Valmisteilla olevan maakuntalain mukaan maakunnal-
la on oltava strategia, jossa maakuntavaltuusto päättää maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Sen tulee perustua arvioon maakunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista maakunnan tehtävien toteuttamiseen. Strategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Maakuntastrategia tulee vastaamaan nykyistä maakuntasuunnitelmaa eli siinä linjataan pitkää aikaväliä. Tämän lisäksi tullaan laatimaan nelivuotisiksi maakuntavaltuustokausiksi ohjelma, jossa määritellään yhdessä valtion kanssa maakunnan konkreettiset kehittämistavoitteet ja niitä koskevat toimenpiteet.
Eira varis vt. kehittämisjohtaja 050 307 4806 eira.varis@pohjois-karjala.fi
1/2016
7
Kimpassa halpaa sähköä
AURINGOSTA
POHJOIS-KARJALAN VIDEO
nyt myös venäjäksi Pohjois-Karjalasta valmistui viime vuonna nippu erilaisia videoita. Pohjois-Karjalaa kattavasti esittelevä päävideo on nyt käännetty myös venäjäksi ja se on maakunnan toimijoiden vapaasti esitettävissä. Kuuden minuutin pituinen video esittelee maakunnan yrityksiä, menestystarinoita ja tuotteita. Sama video on tehty jo aiemmin myös suomeksi ja englanniksi. Video toteutettiin kauppakamarin ja maakuntaliiton yhteistyönä. Tuotannot on tehnyt pohjoiskarjalainen Osuuskunta Korpipaja. Pitkä video ja lyhyet klipit löytyvät Youtubesta: www.youtube.com/pkmaakuntaliitto.
MAKSATUSHAKEMUKSET käsitellään liuhakkaimmin ESR- ja EAKR-hankkeiden maksatushakemuksia käsitellään Suomessa yli kymmenessä maakuntaliitossa ja ELYssä. Käsittelyaikojen vertailussa Suomen nopein on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Keskimäärin käsittelyaikamme on 17 päivää.
8
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Pohjois-Karjalassa käynnistellään yhteishankintaa katolle asennettavista aurinkosähköjärjestelmistä. Kimpassa toteutettavan kilpailutuksen avulla saadaan kustannushyötyä, mutta myös apuja ja ohjeistusta hankintaprosessiin. - Olisi toivottavaa, että kilpailutus saataisiin käyntiin marras-joulukuun aikana. Mikäli kilpailutuksen kesto olisi kuukausi, voitaisiin valinta tarjouskilpailun voittajasta tehdä tammikuussa, minkä myötä asennukset voisivat alkaa. Tämän aikataulun mukaisesti voisivat kaikki asennukset olla toteutettuna jo kesän 2017 aikana, kertoo Anniina Kontiokorpi, projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. - Kannattavammin raha makaa kuitenkin katolla kuin nollakorkoisella tilillä. Aurinkopaneelit nostavat kiinteistön arvoa ja samaan aikaan pienentävät kesän sähkölaskua. Kustannushyöty yhteishankinnasta voi nousta tuhansiin euroihin järjestelmän koosta riippuen, laskee tutkija Anna-Maria Rauhala Suomen ympäristökeskus SYKEstä. - Tuotettu sähkö tulisi ensisijaisesti omaan käyttöön, mutta ylimääräinen toki valtakunnan verkkoon. Kilpailutukseen kuuluisivat vain verkkojärjestelmät, eivät siis akut ja mökkijärjestelmät.
- Oman aurinkosähkön tuottaminen on paitsi kannattavaa, mutta myös ympäristöystävällistä ja ajankohtaista, Kontiokorpi listaa. Yhteishankintaan pääsevät mukaan kotitaloudet, kuntalaiset, yritykset ja yhteisöt. Näiden tulee olla Pohjois-Karjalan HINKU-kuntien alueelta eli Ilomantsista, Joensuusta, Kiteeltä, Lieksasta, Liperistä, Nurmeksesta, Outokummusta, Tohmajärveltä tai Valtimolta. - Olemme koonneet nettisivuillemme http:// pohjois-karjala.fi/web/hinku/yhteishankinta kattavan infopaketin asiasta. Aiheeseen liittyen järjestettiin infotilaisuuksia eri puolilla maakuntaa syyskuun aikana. Kävijoitä tilaisuuksissa oli kaikkiaan noin 250 henkeä. Tilaisuuksissa esiteltiin aurinkosähköjärjestelmiä, verkkoyhtiö kertoi näkökulmia pientuotantoon, lisäksi käsiteltiin yhteishankintaa ja sen etenemistä. - Mukaan kilpailutuksiin ehtii ilmoittautua vielä lokakuun 20. päivään mennessä, Kontiokorpi kannustaa. Kilpailutuksen järjestävät Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä Pohjois-Karjalaa -hanke, joka on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Suomen ympäristökeskus SYKEn yhteishanke.
www.pohjois-karjala.fi
Tilaa sähköinen uutiskirje netistä
facebook.com/ pkmaakuntaliitto
@pkliitto
instagram.com/ pkmaakuntaliitto
youtube.com/ pkmaakuntaliitto
KUNNAT HANKKIMAAN
puhtaampaa teknologiaa Puhtaan teknologian eli cleantechin elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ovat merkittävästi pienempiä kuin perinteisten ratkaisujen. Julkisen sektorin hankinnat tarjoavat ison markkinapotentiaalin tälle sektorille. Kun kunnat näkevät puhtaiden teknologioiden hyödyn ja arvon, mahdollistaa se niiden laajamittaisen hyödyntämisen.
Cleantech-hankinnat mahdollistajina Julkiset hankinnat ovat muuttuneet paljon tällä vuosituhannella, eivätkä ne enää kohdistu yhteen selkeään tuotteeseen, palveluun tai urakkaan. Hankinnat ovat kokonaisuuksia, joissa eri palasten yhteen sovittaminen on tärkeää. Tämä korostuu erityisesti cleantech-hankinnoissa, joissa teknologian lisäksi on järkevää panostaa myös ohjausjärjestelmiin ja käyttöön. Julkisen sektorin investoinneista merkittävä osa voisi kohdentua cleantechiin. Julkisilla toimijoilla on myös erinomainen mahdollisuus tarjota yrityksille referenssikohteita. Volter Oy:n hakkeella toimivan pien-CHP-laitoksen ensimmäisenä referenssikohteena toimi Kempeleen ekokylä. Kohteen osoitettua toimivuutensa on laitokset hankittu myös Itä-Suomen yliopistolle ja Karelia ammattikorkeakoululle. Testitoiminta ja näkyvyys julkisten toimijoiden kautta on ollut osaltaan merkittävää. Nyt yritys suuntaa vahvasti vientiin.
Potentiaalia on, mutta hankintoja vasta vähän Cleantech-hankintoja on potentiaalista huolimatta toteutettu julkisella sektorilla harmillisen vähän. Pienissä kunnissa resurssit kohdistuvat operatiiviseen toimintaan. Ja vaikka
hankintaosaajia kunnista löytyisikin, ei heidän osaamisensa yleensä ulotu cleantech-asioihin. Valintakriteeriksi päätyy hyvin helposti halvin hinta. Se ei suosi puhtaita teknologioita, koska ne voivat olla hankintahinnaltaan kalliimpia, mutta tuottavat kustannushyötyjä elinkaarensa aikana. Halvin hinta ei myöskään edistä hankintojen innovatiivisuutta, jota nykyään yhä enenevissä määrin julkisella sektorilla odotetaan. Innovatiivisen kilpailutuksen kautta yritys pystyisi kehittämään omaa tuotettaan ja saada siten markkinoita avattua.
Mistä lisää resursseja ja rohkeutta? Kuntien resursseja ja hankintaosaamista voidaan lisätä esimerkiksi Hankintamappipalvelun avulla, jonne eri sektoreiden toimijat voivat syöttää tietoja toteuttamistaan cleantech-hankinnoista. Hankintamapista voi saada ideoita ja se auttaa kokemusten vaihdossa. Hankintaprosessit ovat pääsääntöisesti monistettavissa jokaisen projektin erityispiirteet huomioiden. Hankintamappi voi tuoda tehokkuutta prosessiin ja myös kehittää sitä edelleen – ehkä tarjota myös rohkeutta omaksua uusia toimintatapoja ja ottaa käyttöön vertailukriteereitä ympäristönäkökohtien huomioimiseksi.
nasta yhdeksän on sitoutunut tavoittelemaan 80 % kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä osana valtakunnallista HINKU-verkostoa. Kuntien strateginen sitoutuminen tavoitteisiin edistää uusiutuvan energian investointeja sekä materiaali- ja energiatehokkuutta. Investoinnit hyödyttävät myös aluetaloutta.
Pohjois-Karjala on siirtynyt strategioista tekoihin Kohti öljyvapaata ja vähähiilistä PohjoisKarjalaa -hankkeen yhtenä tavoitteena on lisätä cleantech-tuotteiden ja -ratkaisuiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Osa Pohjois-Karjalan kunnista oli mukana aurinkopaneelien yhteishankinnassa syyskesällä 2016. Kilpailutuksen järjestämisestä vastasivat KLKuntahankinnat Oy ja Suomen ympäristökeskus. Tämä tarjosi kunnille helpon ja turvallisen väylän tutustua cleantech-hankintojen toteuttamiseen. – Ja prosessista löytyy varmasti myös oppia kuntien omiin tuleviin hankintoihin.
Toiminta osaksi aluekehittämistä Puhtaan teknologian edistämiseksi on tärkeää, että sektori huomioidaan aluekehittämisessä ja sen edistämiseen sitoudutaan. Pohjois-Karjala on asettanut tavoitteekseen öljyvapaan maakunnan, jossa fossiilista öljyä ei hyödynnetä energiantuotannossa eikä liikenteessä. Pohjois-Karjalan kolmestatoista kun-
Anniina Kontiokorpi projektipäällikkö 050 414 4816 anniina.kontiokorpi@pohjois-karjala.fi Öljyvapaa Pohjois-Karjala -hanke 1/2016
9
Suomen satavuotisjuhlan ohjelmaan valittu Tulevaisuuden kuusi –kampanja avattiin istuttamalla.
Uuden vuoden juhlaa vietettiin Liperissä perinteisesti hyvän ruoan äärellä.
MAAKUNTALIITON JUHLAVUOSI
on ollut tapahtumapotpuri Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikaselle kerrottiin maakunnan hyvästä talousvireestä.
80-vuotisjuhlavuosi on näkynyt tänä vuonna monin tavoin. Keväällä biotalousseminaarin pääpuhujana oli pääministeri Juha Sipilä. Pielisjoen linnan avoimet ovet -tilaisuus keräsi taas sankasti kiinnostuneita vierailijoita. Arvorakennuksen historia ja nykypäivä kiinnostivat maakunnan väkeä. Esa Timosen elämäntyöseminaarissa muisteltiin maakunnan suurta vaikuttajaa. Toukokuussa Suomen Pankin
pääjohtaja Erkki Liikanen oli pääpuhujana talousseminaarissa yliopistolla. Ohessa kuvakavalkadi keskeisistä tilaisuuksista ja tapahtumista. Tapahtumia riittää myös loppuvuoteen. Marraskuussa järjestetään Euregio Karelia –seminaari, Pohjois-Karjalan valtuuskunnan biotalousseminaari Helsingissä ja Pohjois-Karjalan maakuntavaltuuston juhlaseminaari.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjesti avoimen kyselytunnin.
10
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Finnarin toimitusjohtaja Pekka Vauramo (2. vas.) tutustui maakuntamatkalla mm. Abloyhin.
Esa Timosen elämäntyöseminaari järjestettiin huhtikuussa. Tytär Päivi Timonen keskellä.
Ministeri Anne Berner vieraili maakunnassa tutustumassa mm. liikenneasioihin.
Biotalousseminaari täytti Carelia-salin. Pääministeri Juha Sipilä kuvan keskellä.
Maakunnan kehittäjäksi vuonna 2015 valittiin Katajan taustavoima Jarkko Miinin.
Meppi Merja Kyllönen tapasi maakunnan väkeä Joensuun torilla.
Susiseminaari kokosi toimijatahot etsimään yhteisiä ratkaisuja.
Maakuntavaltuuston kevätkokouksessa puhuttiin mm. maakuntauudistuksesta.
1/2016 Avoimien ovien -tapahtuman paneelissa pohdittiin maakunnan tulevaisuutta.
…ja lisäksi tarjottiin täytekakkua, tarinoita ja ilmapalloja.
11
Mitkä pohjoiskarjalaiset ASIAT SYNNYTTÄVÄT ILOA Käynnistimme maaliskuussa 80-vuotisjuhlavuoteemme liittyvän #ilolla-kampanjan, jossa nostamme esiin iloisia asioita Pohjois-Karjalasta. Pyysimme ihmisiä kertomaan meille myönteisiä tarinoita miksi asua ja elää Pohjois-Karjalassa. Kampanja päättyy 31.10.2016, jonka jälkeen esittelemme yhteensä 80 iloista asiaa, kuvaa ja tarinaa osoitteessa www.pohjois-karjala.fi/ilolla. Ohessa jo otos Iloisista asioista Pohjois-Karjalassa.
Luonto, iloiset ihmiset, joilta löytyy vielä maalaisjärkeä. Väljyys, luonto, kiireettömämpi elämä… villi itä!
12
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Täällä asuu hyväntuulisia ihmisiä.
Täällä voi toteuttaa hurjimmatkin ideat puhtaiden vesien ja tuoksuvan metsän keskellä.
Luonto on mahtava ilon aihe, vaellusreitit eri puolilla maakuntaa, luonnon kauneus, monimuotoisuus, tilaa itselle ja ajatuksille vuodeajoista riippumatta. Ihmiset; löytyy aitoja, iloisia, vieraanvaraisia, myös itseään arvostavia lähimmäisiä. Näin kaupunkilaisena monipuoliset palvelut, kulttuuri ja harrastusmahdollisuudet ovat käden ulottuvilla.
Oma ”maa” mansikka, vaikka mustikatkin maistuvat. Folk-kulttuuri on täällä aivan ihanaa. Motoran tanssijat yllättävät aina – upeaa nykykansantanssia.
Kesän rokkiviikko! Kaikki haluaa silloin Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjala on nuorekas ja iloinen paikka asua. Tuntuu kuin olisimme kaikki yhtä suurta perhettä, olemme läheisiä ja helposti lähestyttäviä.
”Ei ihminen enemmän toivoa voi, ei kylliksi kiittää saata, kun kotiseuduksi saanut on palan kauneinta Karjalan maata.”
Lepposaa elellä, ei tarvihe olla hötkyymässä kokoajan. Hyvä on kalastella ja kaljotella ja on kotoisa olo. Piän voipi kallistoo ainahi toistaiseksi vielä melekeen mihin vuoan eikä tarvihe ressata.
Löysin ihanan naisen Pohjois-Karjalasta. Otti korvanlehdestä kiinni kuppilan tiskillä.
Edistyvää, kehittyvää, railakkaan perinteistä, puhdasta, kaunista, oman murteista.
Maakunta on täynnä hienoja yhdistyksiä!
Öllölässä ilo elää. Todella runsas kultuuritarjonta kaikenikäisille. Puhtaat järvet. Murre. Joenrantaa seurailevat pyörätiet Joensuussa. Kaisa Mäkäräinen. Luonto.
Lunta löytyy joka talvi, samoin jäätyneitä järviä. Mahtava luonto: Vedet polut, kansallispuistot. Murre, josta kuuluu nauru ja ilo. Omat merkilliset geenit, jotka tuottaa iloisia tapahtumia ja kummallisia höyräyksiä. Maailman paras maito puhtaasta luonnosta.
1/2016
13
TENTACLE-HANKKEELLA
livakampaa liikennettä ydinkäytävillä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto osallistuu partnerina Interreg Itämeren alueen -ohjelmasta haettavaan TenTacle-hankkeeseen, jossa keskeisenä teemana on parantaa yhteyksiä TEN-T-ydinverkostoon. Hanke on osa EU:n uutta liikennestrategiaa TEN-T Core Network Corridors. Hanke parantaa sidosryhmien kykyä saada hyötyä ydinkäytävistä luodakseen vaurautta, kestävää kasvua ja alueellisia synergioita Itämeren alueelle. Itämeren alueen ydinkäytävät ovat ScanMed, North Sea-Baltic ja Baltic-Adriatic. Toimivat liikenneyhteydet ovat keskeinen osa alueen kilpailukykyä. Hanke parantaa saavutettavuutta ja kehittää Pohjois-Karjalan ja Päijät-Hämeen maakuntien liikennejärjestelmiä siten, että ne palvelevat mahdollisimman hyvin toimijoiden tarpeita. Hankkeella on kaksi mittakaavaa tehtäville toimille: Paikallisten ja alueellisten yhteyksien parantaminen kohti TEN-T-verkkoa sekä toisena aluestrategioiden yhteistyö ja yhteensovittaminen tehokkaammaksi Itämeren alueella. Hankkeessa tullaan toteuttamaan pilotti Pohjois-Karjalan alueella. Pilotille on pohdittu seuraavat rajaukset: • Pilotilla täytyy olla selkeä kytkös sille kuinka liitymme täältä paremmin TEN-T-ydinverkkoon
14
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
• Siinä täytyy olla jokin uusi liikennettä parantava/kehittävä näkökulma tai ratkaisu • Sen täytyy olla monistettavissa ja hyödyksi ja käytettävissä muualla Itämeren alueella
EU:n liikennestrategia poistaa pullonkauloja EU:n liikennestrategialla on tarkoitus edistää liikkuvuutta, liikennemuotoja (intermodaalisuus) ja yhteentoimivuutta (läpäisevyys). Päätavoitteena on tavaroiden ja henkilöiden tehokkaampi Pohjois-Etelä ja Itä-Länsi suuntainen liikkuvuus parantamalla kuljetussektorin kapasiteettia. Uuden strategian tavoitteena on poistaa akuuteimmat fyysiset, tekniset, käytännön ja hallinnon pullonkaulat vuoteen 2030 mennessä.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,75 miljoonaa euroa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton budjetti on 68 400 euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 51 300 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa 11 970 euroa, joten lopullinen maakuntaliiton omarahoitusosuus on 5 130 euroa.
www.pohjois-karjala.fi/tentacle
Pääpartneri Ruotsista Laajassa kansainvälisessä hankkeessa on mukana 23 partneria, josta pääpartneri on Region Blekinge Ruotsista. Suomesta hankkeessa mukana Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja LADEC Lahden seudun kehitys. Hankkeella on lisäksi peräti 59 liitännäispartneria. Suomesta liitännäispartnereina tällä hetkellä mukana ovat Liikennevirasto, Hämeen kauppakamari ja Hämeen liitto.
Jukka Hasu projektisuunnittelija 050 322 2627 jukka.hasu@pohjois-karjala.fi EMMA ja TENTacle -hankkeet
EMMA-HANKKEELLA
parannetaan sisävesien rahtiliikennettä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto osallistuu partnerina Interreg Itämeren alueen -ohjelman EMMAhankkeeseen, jossa parannetaan sisävesien rahtiliikenteen yhteyksiä Itämereen. Liikennemäärien kasvu tulee olemaan merkittävää Itämeren alueella ja sisävesiliikenteen kapasiteetin lisäykselle on tarvetta. Vaikka sisävesien rahtiliikenne on vähäpäästöisempää, vähämeluisempaa ja vähemmän onnettomuusaltista kuin esimerkiksi maantieliikenne, on sen kehittäminen usein ollut vähäisempää kuin muiden liikennemuotojen. Sisävesien rahtiliikenne ei pysty myöskään nykyisessä muodossaan vastaamaan kapasiteetin lisäystarpeeseen. Sisävesialueiden olosuhteet ovat myös hyvin erilaiset Itämeren eri alueella eikä esimerkiksi sama alustyypin standardi sovellu kaikille reiteille. Lisäksi on olemassa myös navigointijärjestelmiin ja sääoloihin liittyviä haasteita. Hankkeen tavoitteena on kehittää sisävesien rahtiliikenteen kilpailukykyä ja kapasiteettia yhteistyössä alan keskeisten toimijoiden kanssa sekä vaikuttaa myös aihealan politiikkalinjauksiin, säädöksiin ja hallintojärjestelmiin. Hankkeen nimi on johdettu sen englanninkielisestä tehtävästä eli Enhancing freight Mobility and logistics in the BSR by strengthening inland waterway and river sea transport and proMoting new internAtional shipping services.
Mielenkiintoinen pilotti Pohjois-Karjalan vastuulla Saimaan alueen syväväylästö on ainut sisävesialue Suomessa, joka on osa TEN-T-ydinverkkoa. Syväväylästö täyttää jo nykyään ydinverkolle asetetut tavoitteet leveyden, siltojen alikulkukorkeuksien, lastauskykyvaatimusten ja alusten pituuksien osalta. Tulevaisuuden suunnitelmissa sisävesialueet Itämeren vaikutusalueella varustettaisiin RIS:llä (River Information System -jokiliikenteen tietopalvelu), jossa jaetaan tietoa mm. vedenkorkeuksista, sääolosuhteista ja liikenteestä. RIS-järjestelmän suunnittelu ja toteutus on hankkeessa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vastuulla. RIS määritetään pakolliseksi maille, joiden sisävesiverkko on yhteydessä toisen jäsenvaltion sisävesiverkkoon. Siten RIS ei ole Suomelle pakollinen ja sitä ei ole rakennettu. Saimaalla olisi tilausta hieman vastaavanlaiselle järjestelmälle, joka olisi räätälöity alueen olosuhteisiin. Aluksille annettavat palvelut paranisivat, kun niille tarjotaan ajantasaista tietoa liittyen turvallisuuteen, sujuvaan liikkumiseen satamasta toiseen ja aikataulutukseen ruuhkien estämiseksi.
Lisätään sisävesien käyttöä ja tunnettavuutta Itämeren alueella Hankkeen tavoitteiden lista on pitkä. Tarkoituksena on muun muassa; • Lisätä sisävesiteiden käyttöä ja tunnettavuutta Itämeren alueella • Poistaa liikennettä rajoittavia pullonkauloja • Aktivoida toimijoita edistämään sisävesitien käyttöä kuljetusketjuissa • Edistää poliittista ja taloudellista tukea sisävesiliikenteelle • Kehittää hallinnollisia rakenteita sisävesitien positiivisen kehityksen edesauttamiseksi • Suurimpana tavoitteena on perehdyttää kuljetusmarkkinat paremmin sisävesitien käytön mahdollisuuksista Itämeren alueella Käytännön hanketyö alkaa toimijoiden haastattelulla ja tiedon keruulla hyvistä tavoista käyttää sisävesikuljetuksia. Partnereiden välillä järjestetään kuusi laajaa tapaamista tietojen vaihtamiseksi. Hankkeessa laaditaan myös kansallinen sisävesitien kilpailukykysuunnitelma. Sisävesitien käyttöä markkinoidaan toimivana ja kustannustehokkaana osana kuljetusketjua kansallisille ja kansainvälisille politikoille, organisaatioille, varustamoille, rahdin antajille ja teollisuudelle.
Hanke kattaa laajan partnerijoukon Kyseessä on erittäin laaja kansainvälinen hanke, sillä mukana on 21 partneria Saksasta, Puolasta, Liettuasta, Ruotsista ja Suomesta sekä peräti 48 liitännäispartneria kahdeksasta eri maasta. Hankkeen päähakija on saksalainen Port of Hamburg Marketing. Suomesta hankkeessa ovat mukana PohjoisKarjalan maakuntaliiton lisäksi Lahden seudun kehittämisyhtiö Ladec ja Suomen vesitieyhdistys ry. Liitännäispartnereina Suomesta mukana ovat Liikennevirasto, Hämeen kauppakamari, Shortsea Promotion Centre Finland ja Saimaan Satamat. Kolmevuotinen hanke on rahoitettu Interreg Itämeren alueen -ohjelmasta. Maakuntaliiton budjetti on 196.000 euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 147.000 euroa. Omarahoitusosuus on 49.000 euroa, josta työ- ja elinkeinoministeriö rahoittaa 29.089 euroa. Lopullinen omarahoitusosuus on 19 911 euroa.
www.pohjois-karjala.fi/emma
1/2016
15
Destination SMEs –hanke
edistää pk-yritysten kilpailukykyä matkailualalla
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto osallistuu kansainväliseen Destination SMEs –matkailuhankkeeseen. Tavoitteena on tehostaa alueellisia kehittämistoimenpiteitä niin, että ne tukevat paremmin matkailualan pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä ja elinvoimaa. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat 1) alueiden välinen kokemusten ja tiedon vaihto, 2) hyvien käytäntöjen tunnistaminen, 3) toimintasuunnitelmien valmistelu ja toteutus. Huhtikuussa käynnistynyttä hanketta vetää ranskalainen matkailun kehittämisorganisaatio Regional Tourist Development Board of Auvergne. Mukana on yhteensä seitsemän partneria, jotka ovat Italiasta, Maltalta, Irlannista, Latviasta, Sloveniasta, Ranskasta ja Suomesta. Partnerit edustavat kansallisia ja alueellisia viranomaisia ja virastoja. Hankkeessa tärkeässä asemassa ovat myös alueelliset sidosryhmät, jotka osallistuvat toimintaan muun muassa alueilla järjestettävien työpajojen kautta. Hankkeen taustalla on partnereiden havainto, että matkailualan pk-yrityksiä tukevista EU-alueiden alueellisista politiikoista ja kehittämistoimenpiteistä puuttuu tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Ajatuksena on, että suotuisimmissa olosuhteissa pk-yritykset voisivat kasvaa nopeammin ja luoda enemmän työpaikkoja. Matkailualan pk-yritysten kohdalla kilpailukykyä ja siten myös liiketoimintaa voitaisiin tehostaa matkailukohteen strategisella johtamisella. Hankkeessa tarkastellaan matkailun pkyrityksiä osana laajempaa kokonaisuutta, kuten matkailukohdetta tai -keskittymää.
Oppimista partnereiden parhaista käytännöistä Matkailualueen johtamiseen sisältyvät muun muassa maankäytön suunnittelu, liiketoimintaluvat, ympäristösäädökset, toimijoiden välinen yhteistyö ja muut toimenpiteet, jotka vaikuttavat ja muokkaavat jokapäiväistä matkailutoimintaa. Erilaisia toimintamalleja on useita ja ongelmana on, että sama malli ei palvele kaikkia alueita. Tästä syystä hankepartnerit pohtivat minkälaisia toimintamalleja he tarvitsevat alueelleen ja kuinka he voivat kannustaa alueita toteuttamaan vastaavia käytäntöjä omien politiikkojen ja ohjelmien avulla. Hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja etsitään hankkeeseen osallistuvilta partnerialueilta ja niihin tutustutaan tarkemmin hankkeessa järjestettävien opintomatkojen aikana. Kokemusten vaihdon seurauksena soveltuvimmat toimintamallit siirretään osaksi Pohjois-Karjalan matkailun kehittämistä.
vuutta. Ohjelma keskittyy rakennerahasto-ohjelmien ja alueyhteistyöohjelmien toiminnan ja vaikuttavuuden parantamiseen. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1,48 miljoonaa euroa, josta Euroopan aluekehitysrahaston osuus on noin 1,26 miljoonaa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton budjetti on 205 037 euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 85 %.
Partnereita seitsemästä EU-jäsenmaasta: • Regional Tourist Development Board of Auvergne (Ranska), pääpartneri • Grand Paradis Foundation (Italia) • Ministry for Gozo (Malta) • Cork County Council (Irlanti) • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto • Vidzeme Planning Region (Latvia) • Institute for Culture, Tourism and Sport Murska Sobota (Slovenia)
Kaksivaiheinen toteutus Hanke on viisivuotinen ja sen toteutus on jaettu kahteen vaiheeseen. Ensimmäisen vaiheen aikana (04/2016-03/2019) hankepartnerit keskittyvät hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja toimintasuunnitelmien laatimiseen. Toisessa vaiheessa (04/2019-03/2021) seurataan suunnitelman toteutusta. Hanke on rahoitettu EU:n Interreg Europe -ohjelmasta, jonka päämääränä on parantaa aluekehityspolitiikan- ja ohjelmien vaikutta-
Tiina Hyvärinen projektisuunnittelija 050 441 6731 tiina.hyvarinen@pohjois-karjala.fi Destination SMEs -hanke
www.pohjois-karjala.fi/destination-smes 16
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
BIO4ECO
Kestävän alueellisen bioenergiapolitiikan pelinrakentaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on mukana huhtikuussa 2016 käynnistyneessä Bio4Eco - kestävän alueellisen bioenergiapolitiikan pelinrakentaja -projektissa. Bio4Eco tukee siirtymistä vähähiiliseen talouteen erityisesti uusiutuvan energian, rakennusten energiatehokkuuden sekä metsä- ja maatalousbiomassan käytön osalta. Hanke on rahoitettu Interreg Europe –ohjelmasta. Projekti kuuluu vähähiilisen talouden kehittämisen toimintalinjaan, jonka tavoitteena on parantaa aluekehityssuunnitelmien, -ohjelmien ja strategioiden toteuttamista etenkin Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 rakennerahasto-ohjelman ja eurooppalaisten alueyhteistyöohjelmien vähähiiliseen talouteen tähtäävien toimenpiteiden osalta.
Hankkeen pääpartnerina toimii Katalonian metsätieteiden keskus, ja kaikkiaan mukana on kymmenen eri organisaatiota eri Euroopan maista. Projektin puitteissa järjestetään temaattisia työpajoja, opintovierailuja eri alueille sekä tuetaan paikallista sidosryhmätyöskentelyä toimijoita osallistavan ohjelma- ja strategiatyön onnistumiseksi sekä suunnitelmien toLaura Mäki teuttamiseksi. Projektin odotetaan johtavan projektisuunnittelija uusiutuvan energian osuuden kasvuun alu050 302 3914 eiden kokonaisenergiankulutuksessa, tuovan laura.maki@pohjois-karjala.fi bioenergian ja biotalouden mukaan kaikkeen päätöksentekoon sekä suunnitteluun ja rai- BIO4ECO-hanke vaavan tietä tuleville strategioille, jotka kytkevät ilmastotavoitteet ja alueellisen biotalouwww.pohjois-karjala.fi/bio4eco den toisiinsa.
Työ parempien tietoliikenneyhteyksien
PUOLESTA JATKUU Maakuntaliitto jatkaa kehitystyötä entistä parempien tietoliikenneyhteyksien puolesta Pohjois-Karjalassa. Elokuun alussa käynnistyi yli kaksi vuotta kestävä Kaista käyttöön PohjoisKarjalassa -hanke. Siinä edistetään sähköisten palveluiden kehitystä ja käyttöönottoa, tuetaan valtakunnallista Nopea laajakaista -hanketta sekä huippunopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista ja käyttöönottoa haja-asutusalueilla. - Teemme hankkeessa tiedotus- ja koordinointityötä eri toimialojen sähköisten palveluiden kehittäjien sekä laajakaistayhteyksien rakentajien kanssa, kertoo hankkeen projektipäällikkö Esa Huurreoksa. - Hankkeen tuloksena sähköisten palveluiden kehitystyön päällekkäisyys vähenee, kunnille voidaan tarjota keskitettyä palvelukehittämisen asiantuntija-apua, tiedotetaan ja avustetaan julkisen tuen haussa. Lisäämme asukkaiden tietoisuutta sähköisistä palveluista sekä laajakaistayhteyksistä ja niiden hankinnasta, Huurreoksa listaa.
Hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteet liittyvät sähköisten palveluiden käytön lisäämiseen maaseudun elinvoiman, vetovoimaisuuden ja palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Tavoitteisiin kuuluu myös nopeiden laajakaistaverkkojen kattava rakentaminen Suomen maaseutualueille. Kohderyhmänä ovat maakuntien hajaasutusalueiden asukkaat, yritykset, julkishallinnon edustajat ja sähköisten palveluiden kehittäjät. Hanketta toteuttavat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy ja Maaseudun Sivistysliitto Pohjois- Karjalan aluejärjestö ry.
valtiontukea ei enää olisi saatavissa ja rakentamisen pitäisi tapahtua täysin markkinaehtoisesti. Asia ilmenee liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin kesäkuun tiedotteesta. Kuituverkkojen tukihakemusten jättämistä kannattaa siten kiirehtiä.
Kuituverkkojen tukihakemuksia kannattaa kiirehtiä Valtio on tukenut haja-asutusalueiden kuituverkkojen rakentamista vuodesta 2010 lähtien. Uusia tukihakemuksia vastaanotetaan vuoden 2017 loppuun saakka. Tämän jälkeen
Esa Huurreoksa projektipäällikkö 050 382 4980 esa.huurreoksa@pohjois-karjala.fi Kaista käyttöön!-hanke
1/2016
17
LÄHTÖLASKENTA juhlavuoteen alkoi Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta vuonna 2017. Tulossa on Suomen suuri vuosi, joka rakennetaan teemansa mukaisesti yhdessä. Juhlavuosi elää koko Suomessa, koko vuoden ja tarkastelee niin Suomen itsenäisyyden vuosisataa, nykyhetkeä kuin tulevaisuuttakin. Valtioneuvoston kanslian asettama Suomi 100 -hanke vastaa juhlavuodesta valtakunnallisesti. Toteutuksen koordinaatiosta eri puolilla Suomea huolehtivat maakuntaliitot ja suuret kaupungit.
Juhlavuoden valmistelut etenevät innolla Pohjois-Karjalassa Ainutlaatuisen satavuotisjuhlan viettoon valmistaudutaan Pohjois-Karjalassa innolla. Pohjois-Karjalan kunnat ja muut toimijat kuten esim. Joensuun kaupunginorkesteri, kirjastot, kansalaisopistot, museot ja yhdistykset sekä musiikkitapahtumat toteuttavat Suomi 100 -ohjelmaa koko juhlavuoden ajalle. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni pääsee rakentamaan ohjelmaa tai vähintäänkin osallistumaan Suomen juhlavuoden viettoon. Vuoden aikana tapahtumia riittää eri puolilla maakuntaa ja ne tarjoavat nautintoa kaikille aisteille. Tällä hetkellä Suomi 100 -ohjelmaan liitettyjä tapahtumia Pohjois-Karjalassa on jo yli 60. Juhlavuosi käynnistetään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton järjestämällä perinteisellä uudenvuoden vastaanotolla Kontiolahdella. Tällä kertaa tilaisuuden teemana on Suomi 100 vuotta.
18
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Suomea juhlitaan myös monissa yleisölle avoimissa suurtapahtumissa. Joensuussa järjestettävään Jukolan viestiin odotetaan paikan päälle 40 000 ihmistä. Kymmeniä tuhansia kävijöitä tavoitellaan myös Silva-metsämessuille Joensuun Laulurinteelle. Scifest kerää Joensuu Areenaan tieteestä ja teknologiasta kiinnostuneet lapset ja nuoret. Musiikkitapahtumista esim. Joensuun musiikkitalvi, Rääkkylän Kihaus ja Lieksan Vaskiviikot toteuttavat Suomi 100 –ohjelmaa. Outokummun vanhalle kaivokselle on suunniteilla ainutlaatuinen kymmenen päivän, kymmenen tarinan, yhteensä sadan esityksen interaktiivinen tapahtuma The Decameron, joka sisältää intiimejä esityksiä niin kuvataiteen, esitystaiteen, tanssin ja sirkuksen, kuin musiikin, teatterin, runouden ja tarinankerronnan muodossa. Teemana on ilmastonmuutos. Pohjois-Karjala on iloinen luonnostaan. Pogostalla hiihdetään yhdessä maaliskuussa ja Luonnonpäivinä 2017 järjestetään ohjelmaa eri puolilla maakuntaa eri vuodenaikoina. Pohjois-Karjala tunnetaan monipuolisesta ruokakulttuurista, jota myös tarjoillaan värikkäällä kattauksella erilaisissa tapahtumissa. Ensi vuonna Ilomantsissa järjestetään 26.8. Syödään Yhdessä –teemalla ”Maailman Suurimmat Villiruokafestarit”. Liperissä vietetään syyskuussa Kynnöstä leipään 100 vuotta -tapahtumaa. Metsä – yksi Pohjois-Karjalan vahvuuksista - nostetaan esille. Esim. Joensuun kaupunginorkesteri toteuttaa Metsä kutsuu kylään –sovitustyön ja konserttisarjan, Pohjois-Karjalan museo kokoaa Museodraaman metsän merkityksestä nimellä ”Tarinoita metsästä”. Maa-
kunnasta koordinoidaan Enon verkkokoulun tuki ry:n toimesta valtakunnallista Tulevaisuuden kuusi -kampanjaa. Siinä jatketaan Itsenäisyyden kuusen (1917) ja Kotikuusien (1967) perinteitä haastamalla koko Suomi maakuntineen, kuntineen ja asukkaineen istuttamaan juhlakuusia.
Tervetuloa mukaan rakentamaan juhlavuotta 2017! Kaikille avoin ohjelmaan haku tapahtuu osoitteessa suomifinland100.fi. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle on myönnetty Suomi 100 -hankkeelta 90 000 euroa valtionavustusta kanavoitavaksi juhlavuoden osaksi hyväksytyille toimenpiteille. Hakuohjeet löytyvät: www.pohjois-karjala.fi/suomi100.
Reijo Muje Suomi 100 -aluekoordinaattori 040 587 8262 reijo.muje@pohjois-karjala.fi
Aluetukea 16 hankkeelle Suomi 100 –aluetukihakemuksia Pohjois-Karjalan maakuntaliitolle on saapunut 28 kpl. Tässä vaiheessa tukea jaettiin yhteensä 45 000 euroa ja sen määrä hanketta kohden vaihtelee 300-4000 euron välillä. Jakamatta olevan tuen (45 000 euroa) hakuaika jatkuu 31.1.2017 saakka. Nyt aluetukea ovat saamassa seuraavat 16 hanketta. • • • • • • • • • • • • • • •
•
Kynnöstä leipään 100 vuotta, Liperi 29.-30.9.2017 Kihaus Folk 2017, Rääkkylä 7.-8.7.2017 Kotipolku, kotiseutupäivä koululaisille, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä Luonnon päivä, kesäyön vaellus ja yömelonta, Patvinsuon kansallispuistossa 17.6.2017 Maailman suurimmat villiruokafestarit, Ilomantsissa 26.8.2017 Metsä, raja ja kulttuuri – Suomi 100 -yleisöluennot, Lieksan kulttuurikeskus 18.9.-12.12.2017 Pogostan hiihto 40-vuotisjuhlahiihto, Ilomantsissa 18.-19.3.2017 Safkasynttärit Suomelle - lasten villiruokajuhlat, kaikissa kunnissa Pohjois-Karjalassa Scifest 2017, Joensuun Areenalla Sotaveteriaanien Veljesliiton Suomi 100 yhteinen kokemus, Joensuu Joensuun Paasikiviseuran Suomalaista turvallisuutta -tapahtumasarja, Joensuu ja digitaalisesti koko Suomi Suomen Tarina -multigenrespektaakkeliesitysten kiertue, elokuu 2017 Liperi, Nurmes, Kitee ja Joensuu The Decameron, Outokummun Vanha kaivos 1.-12.2.2017 Vaskien valtakunta, Lieksan Vaskiviikoilla heinäkuussa 2017 100 vuotta maataloutta Pohjois-Karjalassa 100 vuotiaassa Suomessa - Puutteesta yltäkylläisyyteen, kaikissa kunnissa Pohjois-Karjalassa 14. Divisioonan Perinneyhdistyksen Nuoriso-Perinnepäivät, Lieksa 1.-3.9.2017
1/2016
19
Onko Pohjois-Karjala
VETOVOIMAINEN? Teimme kyselytutkimuksen Pohjois-Karjalan ja Joensuun seudun vetovoimatekijöistä. Vetovoimaisuus-tutkimuksen tavoitteena oli saada selville näkemyksiä Pohjois-Karjalan vetovoimaisuustekijöistä alueidenkäytön suunnittelua ja maakunnan markkinointia varten. Tulevaisuuden vetovoimatekijöitä ovat pääsy vapaalle rannalle ja mahdollisesti hieman tiiviimpi taajamarakenne. Kaavoituksessa on kuitenkin syytä säilyttää mielikuva Joensuun pienuudesta, sillä kaupungissa viihtyvien mielestä Joensuu on nyt sopivan kokoinen. Tutkimus toteutettiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja ItäSuomen yliopiston yhteistyönä. Siihen voi tutustua osoitteessa www.pohjois-karjala.fi/julkaisut.
Miten kunnat hoitavat
TYÖTTÖMYYTTÄ? Julkaisimme selvityksen ”Pohjois-Karjalan kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömyydestä”. Sen tarkoituksena oli selvittää, miten kuntien maksuvastuun lisääntyminen on vaikuttanut kunnissa, miten kunnat hoitavat työttömyyttä ja millaisia haasteita tai ongelmia kunnat ovat kohdanneet. Julkaisun voi halutessaan tilata maakuntaliitosta paperiversiona ja se löytyy sähköisesti osoitteesta www.pohjois-karjala.fi/julkaisut.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tiedotuslehti 1/2016 Lehti ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa. Julkaisu on luettavissa myös www.pohjois-karjala.fi/nyt. Julkaisija Kuvat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto kansi: Tarmo Sotikov Pielisjoen linna, Siltakatu 2 Rauno Jussila s. 4, 10-11 80100 Joensuu Karelia Expert Matkailupalvelut s. 5, 18, 20 (ylä) puhelin 013 337 4700 Osuuskunta Korpipaja s. 8 (ylä) s-posti: kirjaamo@pohjois-karjala.fi Stockvault s. 8 (ala), 14, 20 (ala) www.pohjois-karjala.fi Jarno Artika s. 10 (ala oikea) Toimitus Rauno Jussila Jukka Hasu s. 15 (2 ylintä) Ulkoasu ja taitto Laura Jussila freeimage s. 15 (3 alinta) Painosmäärä 1 000 kpl Painotalo LaserMedia