NYT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
2/2013
Pohjois-Karjala kohti mitalisijoja Talouselämää pahasti purreet puhurit näyttävät vähitellen tyyntyvän, ja ilmassa on jo paljon orastavan nousun merkkejä. Edelleenkin toki joudumme lähes päivittäin kuuntelemaan erinäisiä lakkautus-, leikkaus- ja lomautusuutisia, minkä vuoksi nyt joulun lähestyessä onkin aiheellista täydentää negatiivista uutisvirtaa valoisilla uutisilla, jotka niin usein tuppaavat viestimissä jäämään taka-alalle.
niin ikään maakuntavertailussa pronssilla. Hyvät sijoitukset kertovat toisaalta monien muiden, erityisesti teolliselta pohjaltaan kapea-alaisten maakuntien vaikeasta tilanteesta.
Tämän päivän Pohjois-Karjala vetää puoleensa matkailijoita ja muuttajia. On hyvinkin mahdollista, että maakuntamme on tänä vuonna jo viidennen kerran peräkkäin muuttovoittoaluetta. Matkailussa etenkin Kolin alue Vuoden 2013 kuluessa Pohon vahvassa nosteessa. Vejois-Karjalan talous on näjältä saapuvien matkaisinnitellyt jälleen kaslijoiden rooli on tässä vu-uralle. Kaikkien kehityksessä merkittoimialojen yhteentävä. Matkailu alkaa Pohjois-Karjala laskettu liikevaihto siis lunastaa sille jo vetää kasvoi meillä lähes kauan aikaa aseprosentin, vaikka tettuja odotuksia. puoleensa koko maassa jäämatkailijoita ja tiin yli kolme proPäättymässä olemuuttajia senttia pakkaselle. vaan vuoteen mahRivakimmat kasvutuu monia säkenöiviä pyrähdykset nähtiin tarinoita. Lieksalainen puuteollisuudessa ja Joptek voitti lähes 15 rakentamisessa. Erityisen miljoonan euron jättiurakan ilahduttavaa on, että kaikki seuRanskassa valmistettavaan loistotukuntamme ylsivät tasapuolisesti kas- risteilijään. Teollisuuden lippulaivamme vuun. Abloy investoi rajusti. Unohtaa ei sovi myöskään Suomen vahvinta yritystä eli Työ- ja elinkeinoministeriön raportin Blanccoa – jonka kasvulle maailma ei mukaan Pohjois-Karjala oli liikevaihdon näytä asettavan rajoja. viimeaikaisen kehityksen osalta kaikista Suomen maakunnista kolmannella si- Maakuntaliitossa viime aikojen mittajalla ja kipusi rakentamisessa piikkipai- vin työsarka - ja samalla merkittävin kalle. Muuttoliikkeen ja työttömyyden aikaansaannos - on uuden EU-rahoimuutoksilla mitaten Pohjois-Karjala oli tuskauden valmistelu. Vuoteen 2020
”
2
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
ulottuvalla seitsemän vuoden ohjelmakaudella käytettävissä on peräti 220 miljoonaa euroa maakuntamme kehittämiseen. Saavutettu neuvottelutulos ylitti reilusti ennakko-odotukset, joissa pelättiin jopa aluetukien romahdusta. Edunvalvontataistelun kärki on syksyn kuluessa ollut suunnattuna vankiloidemme ja lentokenttämme puolustamiseen. Vääntö vankiloista kääntyi ainakin toistaiseksi eduksemme, kuten faktojen perusteella sopi odottaakin. Lentokentästäkään emme tule hevillä joustamaan, vaan haluamme säilyttää Joensuun kentän osana Finavian asemaverkostoa. Kaiken kaikkiaan ei ole yhdentekevää, millaisia videoita päässämme pyöritämme. Jatkuva kaikesta valittaminen sekä alasajojen ja pettymysten surkuttelu johtavat itseään toteuttavaan kurjistumisen kierteeseen. Haluankin kannustaa kaikkia maakuntamme toimijoita ajattelemaan kuin olympialaisiin valmistautuva huippu-urheilija, joka suoritukseen keskittyessään kelaa mielessään aikaisempia onnistumisen kokemuksia eikä visioi muusta kuin palkintokorokkeelle noususta. Rentouttavaa joulun seutua ja poikkeuksellisen energistä uutta vuotta kaikille!
Pentti Hyttinen maakuntajohtaja
ISD:n, Armenian, Azerbaidzanin, Moldovan ja Suomen edustajat.
JOENSUUSSA KESKUSTELTIIN Euroopan alueiden hyvästä naapuruudesta Joensuussa järjestettiin 20. marraskuuta laaja kansainvälinen konferenssi teemalla rajat ylittävä yhteistyö Euroopassa. Tapahtuma keräsi yli sata osanottajaa 17 eri maasta; Euroopasta, Keski-Aasiasta ja Amerikasta. Vuosittain eri puolilla Eurooppaa järjestettävän tapahtuman tavoitteena on saattaa yhteen rajat ylittävän yhteistyön päättäjiä ja asiantuntijoita. Puheenvuorojen ja vapaan keskustelun kautta on helppo jakaa eri alueilla syntyneitä käytännön kokemuksia eurooppalaisesta naapuruustyöstä. Vieraat kävivät konferenssia edeltävänä päivänä visiitillä Sortavalassa. Matkan aikana heille kerrottiin käytännön esimerkkejä rajat ylittävästä yhteistyötä Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan välillä. Sortavalassa pidetyissä työpajoissa laadittiin lista rajayhteistyöhön liittyvistä toimintasuosi-
Venäjän Federaation Kaupallinen edustaja Suomessa Valery Shlyamin ja Karjalan tasavallan taloudellisen kehityksen varaministeri Dmitry Kislov.
tuksista. Niiralassa vieraat kiittelivät rajanylityksen sujuvuutta. Konferenssissa pääpuhujina olivat Karjalan tasavallan talouskehitysministeri, päämiehen 1. varamies Valentin Chmil ja Suomesta työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen. Tämän vuoden konferenssi keskittyi kolmeen teemaan: Euro-alue rajat ylittävän yhteistyön mahdollistajana, rajat ylittävä yhteistyö Barentsin alueella sekä rajat ylittävä yhteistyö poliittisesti haasteellisessa ympäristössä. Tapahtuman organisoivat Institute for Stability and Development (ISD), Suomen ulkoasiainministeriö ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Ensi vuonna tapahtuma järjestetään Kirkkoniemessä Norjassa.
Apulaisosastopäällikkö Hanna Lehtinen ja ulkoasiainneuvos Marja-Leena Vuorenpää (UM).
Sisko Kaarto palkittiin rajayhteistyön edistämisestä Konferenssia edeltäneenä iltana ISD palkitsi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton vastuualuejohtaja Sisko Kaarton ansiokkaasta työstä rajayhteistyön edistämiseksi. Juhlapuheessa todettiin, että Kaarto on hyvä esimerkki paikallisesta päätöksentekijästä, joka on tehnyt jo vuosikymmenien ajan arvokasta työtä rajat ylittävän sujuvan naapuruuden puolesta. Samalla palkittiin myös Karjalan tasavallan taloudellisen kehityksen varaministeri Dmitry Kislov. Palkinto on annettu vuodesta 2010 lähtien vuosittain henkilöille, jotka ovat kehittäneet yhteistyötä Euroopan raja-aluilla. Palkinto on aiemmin annettu mm. Slovakian entiselle presidentille Rudolf Schusterille.
Maakuntaliiton vastuualuejohtaja Sisko Kaarto.
2/2013 3
POKAT 2017 MAAKUNTAOHJELMAN painopisteet hahmottuvat Pohjois-Karjalan seuraavan POKAT 2017 maakuntaohjelman vuosille 2014–2017 painopisteet alkavat hahmottua. Ohjelma sisältää Pohjois-Karjalan mahdollisuuksiin, tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet. Maakuntaohjelman toimenpiteillä tavoitellaan työtä, hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kestävällä tavalla. Ohjelmassa korostetaan kehittämisen toiminnallisia, rakenteellisia ja tuotannollisia painopisteitä. Maakunnan vahvoja tuotannollisia painopisteitä ovat hyvinvointituotanto, kivi- ja kaivannaisala, luovat alat, matkailu, metsä- ja bioenergiatuotanto, ruuan tuotanto ja jatkojalostus sekä teknologiateollisuuden alat muovi- ja metalliteollisuus, materiaaliteknologia ja ICT. Näitä aloja kehitetään vahvistamalla yritystoiminnan kilpailukykyä, erilaista osaamista ja kansainvälistymistä. Maakunnan sijaintia Venäjän läheisyydessä pyritään erityisesti hyödyntämään.
Lisäksi huomiota kiinnitetään nuoriin, maaseudun paikalliseen kehittämiseen sekä maakunnan vetovoiman ja tunnettuuden rakentamiseen. Toimintaympäristön kehittämisessä panostetaan liikenne- ja tietoliikennejärjestelmän toimivuuteen ja koulutus- ja tutkimusjärjestelmän korkealaatuisuuteen. Palvelujen saatavuuteen ja käytettävyyteen sekä palveluyrittäjyyteen panostetaan. Pohjoiskarjalainen kulttuuriympäristö ja sen kehittäminen ovat toimintaympäristön taustalla. Ympäristöasiat korostuvat erityisesti vähähiiliseen talouteen panostamisena, mutta myös asuin- ja elinympäristön laadukkuuden varmistamisena. Ohjelmavalmistelua on tehty eri kehittämistahojen kanssa laajassa yhteis-
työssä kuntien, valtion viranomaisten, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden ja järjestöjen kanssa. Maakuntavaltuusto evästi valmistelua syyskokouksessaan. Seuraavassa vaiheessa priorisoidaan toiminnan sisältöjä. Kevään kuluessa maakuntaohjelman valmistelusta järjestetään useita tilaisuuksia, joihin halukkaat tahot voivat osallistua. Maaliskuussa maakuntaohjelmaluonnos avataan yleisökuulemiselle ja keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään siitä viralliset lausunnot. Maakuntavaltuusto hyväksymiskäsittely on kesäkuussa 2014.
LUE LISÄÄ www.pohjois-karjala.fi/ maakuntaohjelma
Luovat alat
Ruoka
Hyvinvointi Matkailu Metsä
Kivi
Kulttuuri
4
Liikennejärjestelmä
- Yritystoiminnan kilpailukyvyn tukeminen - Osaamisen vahvistaminen - Kansainvälisyyden vahvistaminen - Venäjän läheisyyden hyödyntäminen - Paikallinen kehittäminen - Nuorten erityishuomioiminen - Vetovoiman ja tunnettuuden rakentaminen
Teknologia ja materiaalit
Palvelut
Ympäristö
Koulutus
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Eira Varis
aluekehityspäällikkö
Maakuntakaavan 4. vaihe: Käsittelyssä Joensuun kaupunkiseudun erityiskysymykset ja kaupan suuryksiköt
Pohjois-Karjalan maakuntakaavaa on edennyt neljänteen vaiheeseen. Siinä käsitellään Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven maankäyttöä sekä kaupan suuryksiköitä. Aiemmissa kaavavaiheissa on linjattu tärkeimmät maankäyttömuodot maakunnasta. Joensuun kaupunkiseudulla on tapahtumassa muutoksia, jotka edellyttävät maakuntakaavatarkastelua. Yhdyskuntarakenteen sisällä tapahtuvan toiminnan painopisteet ja tarpeet ovat muuttuneet erityisesti Joensuun kantakaupungin länsi- ja eteläpuolella. Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen vapauttaa suuria alueita muuhun käyttöön. Lisäksi Höytiäisen eteläpuolella olevan laajan alueen maankäyttöön kohdistuu tarpeita, jotka edellyttävät uudenlaista tarkastelua. Joensuun seudulla tarkastelun painopistealueita ovat: • Yhdyskuntarakenne, jonka erityiskohteita ovat mm.: • Ylämyllyn taajaman radan pohjoispuolen maankäyttö ja lentokentän ympäristö • Kontiolahden varuskunta-alueen maankäyttö • Kontiolahden Jaamankankaan alueen maankäyttö • Joensuun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6 itäpuoli kt 74 eteläpuolella) • Virkistysalueet ja -reitistöt sekä viheryhteystarpeet • Maakunnallisen/seudullisen ampumaradan sijoittamisvaihtoehdot Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säädökset on uudistettu. Pal-
LUE LISÄÄ www.pohjois-karjala.fi/ maakuntakaava
jon tilaa vaativa erikoiskauppa rinnastetaan vähittäiskaupan suurmyymälöihin. Suuryksiköissä myymäläpinta-ala on yli 2 000 neliötä. Edellytyksenä on, että maakuntakaavassa esitetään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön vähimmäispinta-ala. Lisäksi, mikäli kauppa haluaa uuden suuryksikön keskustan ulkopuolelle, on alue merkittävä maakuntakaavaan tätä tarkoitusta varten. Maakuntakaavaa varten tehdään erilaisia selvityksiä. Tällä hetkellä selvityksen alla ovat Joensuun kaupunkiseudulla yhdyskuntarakenne, seudullisen ampumaradan sijoituspaikka sekä viheralueet ja yhteydet. Lisäksi kaupan suuryksiköiden osalta tehdään selvitys. Selvitykset valmistuvat pääosin kevään 2014 aikana. Kaavaehdotus valmistuu 2014–2015 vaihteessa ja kaavan hyväksyminen tapahtuu kevään 2015 maakuntavaltuustossa.
Mikä on maakuntakaava? Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Siinä esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteita ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan aikajänne on 10–20 vuotta. Siinä sovitetaan yhteen valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita maakunnallisten ja kunnallisten maankäytön tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava on ohjeena kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa. Maakuntakaava vaikuttaa myös muuhun maankäyttöä koskevaan viranomaistoimintaan.
Kari Riikonen
maakuntainsinööri
TALON TUOREIN TYÖNTEKIJÄ: Paikkatietoasiantuntija
Heikki Viinikka
Heikki Viinikka aloitti maakuntasuunnittelijan työt Pielisjoen linnassa joulukuun alussa. Joensuussa syntynyt Viinikka on ItäSuomen yliopiston kasvatteja. Pääaineena oli yhteiskuntamaantiede ja hän erikoistui paikkatietoasioihin. Gradun teema, joukkoliikenne Pielisen Karjalassa, oli käytännönläheinen, sillä opiskelujen jälkeen työpaikka löytyi Lieksasta - joukkoliikennekoordinaattorina. Maakuntaliitossa Heikki on mukana maakuntakaavan valmistelussa mm. ampurata-asioiden ja yhdyskuntarakenteen osalta ja lisäksi hän vastaa paikkatiedosta. Käytännössä paikkatiedon avulla voidaan suunnitella mm. minne uusi rakentaminen sijoittuu Joensuun seudulla. Vapaa-aikaa Heikki kuluttaa kuntosalilla ja salibandykentällä. Hän kuuluu nelosdivarissa pelaavan ”Tuupovaaraan dynamon” hyökkääjäkaartiin.
a!
utett Anna pala
llisuus vaikutautuu mahdo Kansalaisille av akenteeseen rr he vi seudun taa Joensuun voi antaa paä sa. Internetiss es ud isu va le tu inaiskäytöstä ralueiden mon lautetta vihe avataan tamu el ttuna. Palv kartalle sijoite .pohjois-karja ivälissä www ja se tumik uun puol lla to us siv akaava la.fi/maakunt n puoliväliin auki helmik uu lee olemaan saakka. ineisto tulee s ja valmistelua Kaavan luonno teluun alkuus sk ke julkiseen nähtäville ja alaisilta ja eri nt . Toivomme ku a. kesästä 2014 kuntakaavast lautetta maa toimijoilta pa
2/2013 5
Hankerahalla suuri
VIPUVAIKUTUS Käynnissä oleva rakennerahastojen 7-vuonistunut ja hankerahoituksen vipuvaikutinen kausi päättyy vuodenvaihteessa. Uutus suuri, sillä esimerkiksi toimintalinjan den kauden hankkeita päästään käynnis1 hankkeissa noin 71 % on ollut yksityistämään ensi vuonna ja sitä silmällä pitäen tä rahaa. On selvää, että näin suuri rahoiPohjois-Karjalan maakuntaliitossa toteutuspotti myötävaikuttaa alueemme työllitettiin hankkeiden vaikuttavuusarviointi. syyteen ja yritysten kilpailukykyyn. Lisäksi tällä rahoituksella on luotu uusia Aikaperiodi arvioinnilla oli 2007– 2012 ja lähteenä käytettiin tuotteita, palveluja ja tuotanhankkeiden omia seurantomenetelmiä, Poutiainen taraportteja. Kyseisenä kertoo tyytyväisenä. aikana maakunnassa käynnistettiin 295 Sosiaalirahaston puorahoituksella kehittämishanketta lelta Pohjois-Karjaja 452 yritysten kelassa on rahoitettu on luotu uusia hittämishanketta. vuosien 2007–2012 tuotteita, palveaikana eri rahoittajiluja ja tuotantoArvioinnissa koottiin en voimin yhteensä yhteen maakunnassa 135 hanketta. Hankmenetelmiä Euroopan Sosiaalirakeita on ESR-osarahastosta (ESR) ja Aluehoitettu vajaalla 70 milkehitysrahastosta (EAKR) joonalla eurolla vuoden rahoitetut hankkeet rahoit2012 loppuun mennessä. tajittain, toimijoittain ja klustereittain.
”
- Yleensä on vain eduksi katsella hieman taaksepäin ennen kuin alkaa suunnitella tulevaa. Tämän arvion avulla saimme arvokasta tietoa mm. siitä miten hankerahoitus on viime vuosina vaikuttanut maakunnan kehitykseen ja painottunut eri alojen välillä. Saimme myös yhteenvedot syntyneiden työpaikkojen ja uusien yritysten määristä sekä hankkeissa mukana olleista organisaatioista, listaa suunnittelujohtaja Risto Poutiainen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Käynnissä olevalla hankekaudella EAKR ja valtion rahoitusta on yhteensä n. 154 miljoonaa. Se on ohjattu mm. ELY-keskuksen ja maakuntaliiton kautta yrityshankkeisiin, kehittämishankkeisiin ja saavutettavuuden parantamiseen. Rahoitusta on vielä jonkin verran jäljellä, vaikka ohjelma on toteutunut erittäin hyvin. Yksityisen rahoituksen määrä kehittämishankkeissa on ollut merkittävä. - Ohjelman yrityspainotus on ollut on-
6
Uutta työtä, yrittäjyyttä ja osaamista
- Vuoden 2012 loppuun mennessä hankkeiden arvioitiin osaltaan vaikuttaneen noin 3 000 työpaikan ja vajaan 300 yrityksen syntyyn Pohjois-Karjalassa. Keskeinen merkitys on ollut maakunnan yritysten investoinneilla, mutta myös elinkeinoyhtiöidemme ja kehittämisorganisaatioidemme aktiivisella työllä. Kokonaisvaikutuksia laskettaessa on huomioitava, että niihin sisältyy tulkintoja. Lisäksi hankkeiden kautta on vahvistettu ja rakennettu sellaista tietotaitoa ja osaamista, joka kantaa pitkälle tulevaisuuteen. - Hankekauden tuloksia arvioitaessa on muistettava se, että heti alussa maakuntaammekin kuritti globaali yleistaantuma. Jälkikäteen ajatellen oli hyvä, että meillä oli käytettävissä resursseja kehittämiseen ja niitä myös käytettiin onnistuneesti.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
Yritykset aktiivisesti mukana – erityisesti ESR-hankkeissa Vuosina 2007–2012 pohjoiskarjalaisten rakennerahastohankkeiden toimenpiteisiin on osallistunut 3 635 yritystä eli useampi kuin joka kolmas maakunnan yritys on ollut osallisena hanketoiminnassa. Lisäksi jokainen yritys on osallistunut keskimäärin kahteen eri hankkeeseen. Yrityksen henkilöstö on voinut esimerkiksi osallistua projektissa järjestettävään koulutukseen tai yritys on ollut mukana projektissa kehitettävän menetelmän, palvelun tai tuotteen kehitystyössä. ESR-hankkeista eniten yrityksiä osallistui Pienyritysten koulutustuki - Protek –hankkeeseen. Mukana oli kaikkiaan 822 yritystä, jotka olivat pääosin pien- ja mikroyrityksiä. Hankkeessa koulutettiin yritysverkostoja, kehitettiin ad hoc -verkostoja ja toteutettiin yksittäisten yritysten kehittämishankkeita. Toteuttamisessa olivat mukana kaikki seudulliset kehittämisyhtiöt, Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, ELY-keskus ja Keski-Karjalan yrittäjäjärjestöt. PK-yritysten kehitysklinikka oli EAKR-puolelta eniten yrityksiä mukaan houkutellut hanke. Kaikkiaan mukana oli 275 yritystä. Hanke loi mallin, jolla yritykset pystyvät nyt nopeasti löytämään kaipaamansa asiantuntijapalvelun. Hanke teki asiantuntijapalveluista kilpailutuksen ja rekisterin. Toteuttajana oli JOSEK Oy ja kohdealueena koko maakunta. Rakennerahastohankkeiden vaikuttavuuden arvioinnin laati suunnittelija Roope Tahvanainen.
LUE LISÄÄ www.pohjois-karjala.fi/ maakuntaliitto
Maakunnan kehittämisrahaa hankkeisiin 260 000 Vuonna 2013 maakuntaliitto käynnisti maakunnan kehittämisrahalla kuusi hanketta. Lisäksi rahoitettiin 360 000 eurolla Pohjois-Karjalan osaamiskeskusohjelmaa. Maakunnan kehittämisraha saadaan vuosittain Työ- ja elinkeinoministeriöstä. Se on maakuntaohjelman mukaisten hankkeiden toteuttamiseen tarkoitettu raha. •
Joensuun lentoaseman logistisen käytävän
Tulevaisuusrahasto synnyttää 50 hanketta vuodessa Yksi maakuntaliiton keskeisistä rahoitusmuodoista on Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto. Sen kautta jaetaan vuosittain 780 000 euroa kunnilta tulevaa hankerahaa. Rahaston tarkoituksena on edistää maakunnan henkistä ja taloudellista kehitystä ja toimeliaisuutta. Tulevaisuusrahaston hankkeet ovat yleensä budjetiltaan pieniä kehittämis- ja selvityshankkeita. Tänä vuonna tullaan rahoittamaan vielä muutama hanke, joten uusien hankkeiden lukumäärä kohoaa noin 50:een. Ohessa joitakin esimerkkejä tulevaisuusrahaston hankkeista.
kehittämissuunnitelma •
Metsien kestävän käytön lisääminen
•
Pielisen Karjalan energiatoimenpideselvitys
•
Kaivannaisalan kansallisen verkkopalvelun kehittäminen
•
KNOT – kansainväliset nuoret osaajiksi työyhteisöihin
Pohjois-Karjalassa
•
Kiertävä pysäkki
•
Pohjois-Karjalan esittäytyminen Senaatintorilla
•
Esiselvitys Karjalaisen kulttuurin keskuksesta
•
Vetovoimaiset liikunta- ja urheilutapahtumat (VELI)
•
Iglufest 2013 -tapahtuma
•
Loma Bennon kanssa -elokuvatuotanto
Maakuntaliiton rahoittamat hankkeet pallokuviona 2007–2012 Hyvinvointi
3 445 629
ICT ja tietoyhteiskunta
1 735 608
Kansainvälisyys ja vetovoima
3 837 019
Kivi ja kaivannais
1 907 585
Kulttuuri
423 808
Materiaaliteknologia ja optiikka
1 956 062
Matkailu
4 258 419
Metsäbiotalous
4 939 761
Muu koulutus ja osaaminen
1 444 472
Teknologiateollisuus
1 592 252
Yritysten toimintaympäristön kehittäminen
3 316 004
myönnetty EU:n ja valtion tuki
1,5 milj €
0,8 milj €
0,25 milj €
50 000 €
Osallistu uuteen hankkeiden ideahakuun! Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja ELY-keskus käynnistävät uudentyyppisen ideahaun. Ideahaulla nopeutetaan ensi vuonna alkavan uuden EU-ohjelmakauden avausta. Haun tavoitteena on löytää parhaat hankeideat ja -toimijat eri puolilta maakuntaa. Ideoita voi jättää kehittämis-, investointi- ja tutkimushankkeista, joiden avulla maakuntaan luodaan elinvoimaa, kestävää kasvua ja työpaikkoja. Hakuaika on 17.12.2013–14.2.2014. Tarkemmat tiedot ja hakulomakkeet www.pohjois-karjala.fi/ideahaku.
2/2013 7
Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä evästi strategiatyön jatkovalmistelua 12. marraskuuta. Poliittisia linjauksia lentoasemaverkon tulevasta laajuudesta on mahdollista tehdä kehysriihessä keväällä 2014. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on yhdessä Kauppakamarin kanssa viestinyt Joensuun lentoliikenteen olevan välttämätöntä maakunnan vientiteollisuudelle, verkostoituneelle kaupalle ja palveluille sekä tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle. Joensuun lentoaseman on jatkossakin kuuluttava Finavian asemaverkostoon kehittävänä kohteena. Tarpeita vastaavat lentoyhteydet ovat maakunnan edunvalvonnan yksi tämän hetken päätavoitteista.
Lentoliikenneyhteydet
MAAKUNNALLE ELINTÄRKEITÄ Liikenne- ja viestintäministeriön Suomen lentoliikenteen tulevaisuutta koskevassa strategiatyössä eletään vaihetta, jossa tehdään vaikutusten arviointia lentoasemaverkoston vaihtoehdoista.
Matkustajamäärällä mitattuna Joensuun lentoasema oli vuonna 2012 maan yhdeksänneksi vilkkain (146 197 matkustajaa). Finavian verkostoon kuuluu yhteensä 25 lentoasemaa. Viime vuosi oli Joensuun liikenteelle merkittävä siksikin, että saimme käännettyä 10 vuotta jatkuneen laskevien matkustajamäärien kierteen vahvaan kasvuun, mikä on ajoituksena tärkeä, nyt kun koko lentoasemaverkosto on kriittisessä tarkastelussa. Vuoden 2013 tammi-lokakuussa Joensuun matkustajamäärä on vähentynyt -11,7 % ja koko vuoden saldoksi kertynee noin 130 000 matkustajaa. Lisävolyymiä voitaisiin saada houkuttelemalla venäläisiä käyttämään Joensuun tarjoamaa reittiliikennettä ja suoria lomalentoja. Tärkeintä on nyt huolehtia siitä, että matkustajamäärissä pidetään ”nokka pinnalla”, eikä laskevaa kierrettä pääse syntymään. Vuorotarjonnalla ja aikatauluilla on matkustajien houkuttelemisessa ratkaiseva merkitys. Yöpyvän vuoron säilyminen Joensuussa on äärimmäisen tärkeää, sillä se varmistaa hyvät aamun jatkoyhteydet HelsinkiVantaalta ja kotiinpaluun ilman yöpymistä kohteessa. Joensuunkin erityishaasteena on ollut turvata kesäkauden vuorotarjonta, sillä juuri kesäkysyntä on varsin ohutta. Käymme parhaillaan Finnairin kanssa yhdessä läpi kesän 2014 mitoitusta ja tavoitteena on turvata maakunnalle riittävä ja operaattorille kaupallisesti kannattava vuoro- ja aikatauluratkaisu. Koko Itä-Suomen tasolla kaivataan lisää kansainvälisiä matkailijoita. Matkailijoiden kautta saatava lisäkysyntä lentoliikenteeseen olisi tärkeää nykyisin varsin ohuille reiteille. Kannustankin Pohjois-Karjalan ja koko Itä-Suomen matkailutoimijoita panostamaan vahvasti tuotekehitykseen ja markkinointiin sekä hakemaan kasvua kansainvälisistä asiakkaista. Joensuun lentoasema voisi hyvin olla yksi ”Lakeland Airports” asemista, joiden kautta lentäen saapuvat matkailijat siirtyisivät bussikuljetuksin kohteisiin.
Sami Laakkonen kehittämispäällikkö 8
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
VIISUMIVAPAUDEN MYÖTÄ
1,4 miljoonaa venäläismatkailijaa Tuoreen selvityksen mukaan viisumivapauden myötä venäläisten matkailijoiden määrä Pohjois-Karjalassa voisi vuonna 2025 nousta jopa 1,36 miljoonaan. Kasvu olisi erittäin merkittävää, sillä esimerkiksi viime vuonna venäläisiä matkailijoita vieraili maakunnassa 263 000. Vuosittaista kasvua on odotettavissa toki ilman viisumivapauttakin, mutta tällöin jäätäisiin 847 000 venäläiseen matkailijaan, kun arviointiajankohtana on käytetty vuotta 2025. Selvitystyön tilasi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinnoima Poketti-hanke. Selvityksen toteutti FCG Konsultointi Oy.
370 miljoonaa euroa vuodessa Mikäli viisumivapaus toteutuu niin venäläisten rahankäyttö 4,5-kertaistuu ja tämä tarkoittaisi noin 370 miljoonan euron välitöntä matkailutuloa venäläisiltä maakuntaan. Viime vuonna tuo tulosumma oli 80 miljoonaa euroa. Viisumivapaus lisäisi vuoden 2025 tilanteessa myös työllisyysvaikutuksia PohjoisKarjalaan siten, että työllisyysvaikutus olisi noin 850 työpaikkaa enemmän kuin ilman viisumivapautta. Viisumivapauden toteutuessa venäläisten säännöllisten käyntien kuten ostosmatkailun, sukulaisten luona vierailujen ja työmatkojen arvioidaan lisääntyvän suhteessa hieman enemmän kuin ns. perinteisen lomamatkailun. Viisumivapaus lisäisi myös venäläisten vapaa-ajan asuntojen hankintaa Pohjois-Karjalassa. Venäläisten matkailijoiden määrä on kasvanut 2000-luvulla Pohjois-Karjalassa sel-
keästi. Vaikka viisumivapaus ei toteutuisi, venäläisten matkailun kasvun arvellaan jatkuvan suunnilleen samalla tasolla useita vuosia. Pohjois-Karjalaan matkustavien venäläisten merkittävin lähtöalue on jatkossakin Karjalan Tasavalta, vaikka Pietarin alueelta tulevien matkailijoiden suhteellinen osuus kasvaa mm. paranevien tie- ja liikenneyhteyksien vuoksi.
nemäärien kasvun myötä lisää resursseja tarvitaan tieinfrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitoon.
Kanssakäymisen lisääntyminen aiheuttaa uusia palvelutarpeita logistiikassa ja joukkoliikenteessä etenkin Petroskoi–Joensuu -välille. Pitkällä aikaPietarin aluvälillä kyseiselle välille voi syntyä peneelta tulevien delöintiä.
”
matkailijoiden osuus kasvaa
Tarvetta uusille palveluille Viisumivapauden ja venäläisten matkailun kasvun myötä Pohjois-Karjalan majoitusja ravitsemuskapasiteettiin tarvitaan merkittäviä uusia investointeja. Kasvava venäläisten matkailijoiden määrä lisää myös kysyntää matkailun oheispalveluille kuten kulttuuri- ja tapahtumatarjonnalle. Kasvava venäläisten asiakkaiden määrä aiheuttaa huomattavaa lisäkysyntää sekä päivittäis- että erikoistavaran kaupan palveluille ja tätä kautta tarvetta uusille liiketiloille. Viranomaisista suurimmat vaikutukset kohdistuisivat rajaviranomaisten tehtäviin. Vaikutuksia tulisi olemaan myös muiden viranomaisten, mm. poliisin, pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen toimintaan. Liiken-
Palvelukonseptien ja kapasiteetin kehittämiseen sekä markkinointiin tarvitaan Pohjois-Karjalassa panostuksia, jotta mahdollisen viisumivapauden toteutumisesta saadaan täysimittainen hyöty maakuntaan.Viisumivapauden myötä työvoiman liikkuvuus rajan yli lisääntyy. Venäjältä Pohjois-Karjalaan saadaan kielitaitoista työvoimaa sekä työvoimaa etenkin matalapalkka-aloille. Suomalaista työvoimaa siirtyy Venäjälle lähinnä tietyissä asiantuntijatehtävissä. Työvoiman liikkuvuuden lisäksi myös tavaroiden liikkuvuus lisääntyy.
LUE LISÄÄ www.poketti.fi
2/2013 9
SENIORIMATKAAJA HALUAA
irti arkirutiineista ja kokea uutta
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Touragehanke toteutti kyselyn, jolla selvitettiin pohjoiskarjalaisten eläkeläisten matkailuun liittyviä tottumuksia, matkustamisen syitä ja esteitä. Kyselyllä kartoitettiin myös mitkä lomakohteen ominaisuudet ja aktiviteetit koetaan houkutteleviksi.
Seniorit arvostivat korkeatasoista hotellimajoitusta sen sijaan että haluaisivat mökkimajoitusta tai telttailua. Hyvillä kulkuyhteyksillä oli odotetusti suuri merkitys ja matkakohteet valikoituvat sen mukaan mihin on saatavilla helppoja ja turvallisia kulkuyhteyksiä. Paikallinen kulttuuri ja historia olivat luonnon sesongin ulkolisäksi tärkeitä vetovoimatekijöitä.
”
- Vastauksista käy ilmi, että sopivia lopuoliselle ajalle makohteita valitpalveluja nortaessa luotetaan - Kyselyssä merkitvahvasti omaan kotävimmäksi matkaimaalia edullikemukseen ja ystävilun esteeksi nousisemmin en suosituksiin. Myös vat taloudelliset syyt. Yksi ratkaisu olisi tuotmatkatoimistot ovat tärkeitä tiedonlähteitä. taa sesongin ulkopuoliselTietoa etsitään toki internele ajalle palveluja normaalia tistäkin, mutta ainakin toistaisekedullisemmin. Alueemme näkösi useimmin esitteistä, joten tälle kohdekulmasta tällaisen kohderyhmän matkailu lisäisi pääsesongin ulkopuolista matkailua ryhmälle olisi edelleen hyvä tarjota tietoa myös painettuna, kertoo projektipäällikkö ja toisi yrityksillemme toimeentuloa vuoden hiljaisiin kausiin. Erityisesti syksykauUlla Äänismaa. den tarjonnalla voisi olla kysyntää, Äänismaa toteaa.
Suomi, luontomatkailu ja hyvä hotelli houkuttavat
Kyselyssä tiedusteltiin myös senioreiden yleisimpiä matkakohteita. Suomalaiset kohteet osoittautuivat suosituimmiksi, toiseksi yleisimmin matkakohteena oli Viro. - Yllättäen Venäjä ei ollut, läheisyydestään huolimatta, monenkaan vastaajan kolmen viimeisimmäksi vieraillun matkakohteen joukossa. On toki ilmeistä, että mahdollinen viisumivapaus kasvattaa matkailua Venäjälle myös senioreiden joukossa. Vastaajat pitivät luontomatkailusta, mikäli kohde on turvallinen ja palveluvarustukseltaan laadukas. Matkoilla harrastetaan mieluummin kevyitä fyysisiä aktiviteetteja kuin raskasta liikuntaa.
10
Avarakatseisesti kohti uusia toimintatapoja - Matkailun piristämiseksi olisi mietittävä avarakatseisesti uusia tapoja toimia. Esimerkiksi järjestöjen ja kerhojen roolia matkanjärjestäjänä voisi lisätä. Tällöin reissussa oltaisiin tuttavan kanssa, mikä voisi madaltaa kynnystä matkalle lähtöön. - Pohjois-Karjala voi tarjota monia elämyksiä ja palveluja, joista seniorit ovat kiinnostuneita. Niistä pitäisi kehittää mielekkäitä kokonaisuuksia yhteistyössä kohderyhmän kanssa. - Pohjois-Karjalassa on kaunis ja monipuolinen luonto, vaaramaisemia, järviä ja luon-
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT
topolkuja. Päivän kestävät kalastus-, sieni- ja eräretket voisivat kiinnostaa senioreja syksyisin ja niitä voisi järjestää erilaiset kuntotasot huomioon ottaen. Myös kulttuuriin ja historiaan liittyen alueella on paljon koettavaa. - Vastausten perusteella ikäihmiset lähtevät matkalle oppimaan ja kokemaan uutta ja irtaantumaan arkirutiineista, joten tietopainotteinen sisältökin voisi olla osana ohjelmaa, Äänismaa kiteyttää lopuksi.
atkaieen (Seniorim Tourage-hankk ja raja-aluaun re n ine lun kehittäm vahvisaluetalouden eilla) tavoite on inoin ja ke n ilu ka at rim taminen senio istä hyista ikääntym edistää aktiiv rtneripa a all am vaiht viä käytäntöjä ttavat au et ks en. Tulo alueiden kesk n ”seää m tä paa kehit koko Euroop ia” all m ilu ka niorimat nerialuettiin 11 part Kysely toteut ssa (Latviaa nm se -jä EU eella 9 eri , Una, Slovakiassa assa, Puolass eikassa, Kr a, ss ria karissa, Bulga omesIrlannissa ja Su Espanjassa, a keeit alu t va tta et au sa). Vastauks niin, ita te ot tu ilu atka nihittämään m se in m m re pa vat että ne soveltu rpeisiin. ta n ide ilijo ka orimat kunis-Karjalan maa Hanke on Pohjo :n INTEREU ja a im no taliiton hallin ttu. Se lmasta rahoite REG IVC -ohje un. pu lop 14 20 kestää vuoden
LUE LISÄÄ www.tourage.eu
UUSIUTUVA POHJOIS-KARJALA – parempi paikka kuin moni kuvittelee
Valtamedia on usein sisältöineen ja näkökulmineen Helsinki-keskeinen. Negatiiviset asiat on kohdattava rehellisesti, mutta niiden julkipanosta yleensä muut pitävät huolen. Ellei hyviä uutisia tämän päivän Pohjois-Karjalasta kerrota, eivät suomalaiset voi niistä tietää. Oikean tiedon läpisaaminen on tärkeää esimerkiksi valtakunnan tasolla tehtävien maakuntaamme vaikuttavien päätösten tueksi. Alueen markkinoinnilla ja viestinnällä oikaistaan väärien mielikuvien muodostumista. Tarvitaan näkyvyyttä, jossa näkökulma ja painopisteiden priorisointi on omamme. Ihmisiä pitää muistuttaa jatkuvasti, koska muutoin asiat jäävät infotulvan alle ja unohtuvat hiljalleen kokonaan. Alue, joka ei näy missään, lakkaa olemasta yleisön tietoisuudessa. Monella maakunnan ulkopuolella asuvalla mielikuva Pohjois-Karjalasta on puutteellinen ja todellisuutta huonompi. Meillä on siis mahdollisuus yllättää positiivisesti. Koli ja kaunis luonto mökkirantoineen toki tunnetaan laajasti ja iloisuus meihin karjalaisiin liitetään ihan luonnollisesti. Eteläsuomalaisilla päättäjillä on liian usein tiedoissaan ammottavia aukkoja liittyen Pohjois-Karjalan osaamisen, koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan vahvuuksiin. Asiaan voidaan – ja siihen pitää puuttua. Alueiden välinen kilpailu resursseista (esim. investoinnit, osaajat, matkaili-
jat) on kiristynyt niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Monimuotoisella markkinointiviestinnällä saavutetaan kilpailuetua muihin alueisiin. Paikan markkinointi ei saa olla suhdanteista riippuvainen. Se on toimijoiden yhteistyöllä tapahtuvaa jatkuvaa ja pitkäjänteistä tavoitteellista vaikuttamista. Pohjois-Karjalalla on monia vetovoimatekijöitä, joiden perustalle tulevaisuutta rakennetaan. Kuluvan vuoden alussa Pohjois-Karjalan talous kääntyi jälleen kasvu-uralle. Pohjois-Karjala on liikevaihdon viimeaikaisen kehityksen osalta maakunnista kolmannella sijalla ja nousi rakentamisessa kärkeen. Euroopan metsäpääkaupunki Joensuu valittiin valtakunnalliseen INKA (Innovatiiviset kaupunkiseudut) -ohjelmaan biotalouden kansalliseksi veturiksi. Maakuntaamme syntyy jatkuvasti uusia mahdollisuuksia, joiden hyödyntäminen vaatii tekijöitä ja resursseja myös alueemme ulkopuolelta. Matkailumarkkinoinnin lisäksi Pohjois-Karjalasta tarvitaan esille muitakin viestintäsisältöjä. Niiden tavoitteena on sytyttää ajatuskipinä, joka on välttämätön ensi askel konkreettiselle toiminnalle investointeihin, businessyhteyksiin, töihin, opiskelijaksi ja asukkaaksi Pohjois-Karjalaan. On kaikkien pohjoiskarjalaisten toimijoiden yhteinen asia viestiä maakunnan puolesta!
Reijo Muje
projektipäällikkö
VisitKarelia.fi
UUDISTUU VisitKarelia.fi-nettisivusto uudistuu sekä teknisesti että visuaalisesti. Uusi versio otetaan käyttöön tammikuun puolivälissä ja se on entistä käyttäjäystävällisempi navigoinniltaan ja selkeydeltään. Myös sisällön laatuun ja monipuolisuuteen on kiinnitetty huomiota. Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelman puitteissa jo pari vuotta sitten sivustolle sijoitettiin matkailun lisäksi myös yrittämisen, työskentelyn, opiskelun ja asumisen teemat. Siten VisitKarelia.fi on kaiken kattava Pohjois-Karjalan näyteikkuna, joka palvelee asiakkaita suomeksi, englanniksi, saksaksi ja venäjäksi. Karelia Expert Oy on tehnyt mittavan kehittämistyön, jonka tuloksena VisitKarelia. fi on nykyisin pohjoiskarjalaisten matkailutuotteiden tehokas sähköinen kauppapaikka. Vuoden 2014 alussa saadaan rajatonta tarjontaa, kun VisitKarelia.ru julkaistaan. Sen avulla Venäjän Karjalan matkailutuotteet ovat markkinoitavissa myös kansainvälisesti.
www.visitkarelia.fi
2/2013 11
POHJOIS-KARJALA SENAATINTORILLA 2013
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto NYT Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tiedotuslehti 2/2013 Lehti ilmestyy 2 kertaa vuodessa. Julkaisu on luettavissa myös www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto. Julkaisija Kuvat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Ritva Melentjeva/Sanomalehti Karjalainen etukansi Pielisjoen linna, Siltakatu 2 Photl.com s. 2 80100 Joensuu Rauno Jussila s, 3, 5, 10 puhelin 013 337 4700 Annika Sutinen/Mainostoimisto Fabrik s. 6 s-posti: kirjaamo@pohjois-karjala.fi Finavia s. 8 www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto Stock.XCHNG s. 9 (ylä) Toimitus Rauno Jussila Keijo Penttinen s. 9 (ala) Ulkoasu ja taitto Laura Jussila Eija Hiltunen s. 11 (vasen) Painosmäärä 1400 kpl Topi Ylä-Mononen/Karelia Expert s. 11 (oikea) Painotalo Kopijyvä Oy Martti Rosendahl takakansi Maakuntaliiton kuulumisia myös facebook.com/pkmaakuntaliitto