Pohjois-Karjala NYT by Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

NYT Pohjois-Karjala

Tapahtumien vuosi 2015

NYT NAUTTIMAAN Suurtapahtumien Supervuodesta Pohjois-Karjalassa! Iloisella, ahkeralla ja vieraanvaraisella Pohjois-Karjalalla on tänä vuonna ainutlaatuinen kunnia toimia monen mittavan suurtapahtuman isäntämaakuntana. Supervuosi starttaa käyntiin maaliskuussa, jolloin järjestettävänämme on peräti merkittävin huippu-urheilutapahtuma Suomessa vuonna 2015: ampumahiihdon MM-kilpailut Kontiolahdella. Kilpailuihin osallistuu noin 700 joukkueenjäsentä 38 maasta. Kisapaikalle odotetaan jopa 100 000 katsojaa. Kyseessä on itse asiassa kaikkien aikojen suurin ja näkyvyydeltään merkittävin kansainvälinen urheilutapahtuma koko Itä-Suomessa. Ja mikä parasta: pääsemme kannustamaan Kaisaa ja Maria, näitä nykyajan gladiaattoreita, omalla kotiareenallaan. Tapahtumapotpuri jatkuu heinäkuun alussa toisenlaisella ammunnalla, kun Farmari 2015 -maatalousnäyttely tuo aidon maaseudun kolmeksi päiväksi Joensuuhun. Maaseutua kaikilla aisteilla ihastelemaan odotetaan lähes 70 000 vierasta. Farmarissa estradille pääsevät erityisesti kotieläimet, energia ja metsä. Mansikkien palattua takaisin kotilaitumilleen Laulurinteen valtaavat perinteiseen tapaan rokkikukot. Viime heinäkuussa tapahtuma kokosi 53 000 bailaajaa festivaalialueelle. Viimeisenä helmenä suurtapahtumien nauhassa on Kuninkuusravit elokuun alussa. Vuonna 2013 Kuopioon laukkasi lähes 60 000 innokasta hevosurheilun ystävää. Vähintään samaa määrää odotetaan Joensuuhunkin. Isot tapahtumat eivät ole pieniltä pois – päinvastoin. Etenkin kesälomakauteen ajoittuvat tapahtumat tuovat alueellemme runsaasti vieraita, jotka voivat samalla reissulla piipahtaa esimerkiksi Kihauksessa, Vaskiviikolla, Ilovaarirockissa, kesäteattereissa ja pitäjäpäivillä. Myös urheilulliselle väelle on tarjolla runsas kattaus. Lukuisat massahiihtotapahtumat ajoittuvat keväthangille, kesällä puolestaan ollaan vetten päällä Karelia Soudussa tai juostaan Vaarojen Maratonilla Kolilla.

4–5 Ei enää asfalttia 6

Kuninkuusravit Linnunlahdella

Farmari 2015 -maatalousnäyttely

8–9 Ilosaarirock 10

Kolin kansallismaisemassa

Tapahtumia on kaikille aisteille ja kehoa voi ravita esimerkiksi Ilomantsin Piiroovestivaaleilla tai Liperin Leipäpäivässä. Joensuun kuuluisalla torilla kannattaa aina piipahtaa.

Kolin kylpylä hemmottelee

Tämä vuosi on Pohjois-Karjalassa ainutlaatuinen, mutta ei ainutkertainen. Tervetuloa nauttimaan iloisista tapahtumista!

Elämää kuin elokuvissa

Joensuulla 15 000 fb-tykkääjää

Pentti Hyttinen Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja

Mobiili sopii maastoon

Luonnon luksusta

12–13 Juuan jääkatedraali

18–19 Joki keskelle Joensuuta 20–21 Kaukolasipartio viihdyttää 22

Joensuun kentällä vilkasta

Monitoimikeskus – Kiteen AIMO

Kontiolahden erikoisuus

JÄÄHDYTETTY LATU TEKSTI: Leila Koistinen — KUVA: Kontiolahden Urheilijat

Kontiolahdessa hiihtokansaa hellitään omalla jäähdytetyllä ladulla. Tämä ensilumenlatu avataan säiden vähän viilennyttyä, yleensä lokakuun keskivaiheilla. Perusladulla on mittaa puolitoista kilometriä ja se on syksyn ensimmäisiä hiihtolatuja Suomessa. Ladulla pystyy hiihtämään sekä perinteisellä että vapaalla hiihtotavalla. Helppo latuprofiili palvelee niin kunto- kuin kilpahiihtäjiäkin. Korkeuseroa ladulla on kuusi metriä ja kokonaisnousua 26 metriä, joten latu palvelee kaiken kokoisia ja tasoisia hiihdon ystäviä. - Vuosi vuodelta innostus latua kohtaan on lisääntynyt, koska on huomattu, että latu mahdollistaa hiihtokauden jatkamisen 2-3 kuukaudella alkupäästä, kertoo myyntipäällikkö Jarno Lautamatti.

teluun. Hiihtäjien käytössä on kolme - neljä erilaista ja erityyppistä nousua, jotka mahdollistavat kaikkien hiihtotekniikoiden harjoittelun. Ladun kokonaispituus on kolmesta viiteen kilometriä, sisältäen neljä erilaista latuvaihtoehtoa. Joka syksy ladulla on hiihtäjiä lähes kymmenestä eri maasta. Lisäksi latu mahdollistaa kilpailukauden avaamisen jo marraskuussa, mikä tuo myös urheilijoita Kontiolahdelle. vuodelta

”

Vuosi innostus latua kohtaan on lisääntynyt.

- Kausikortteja on myyty tänä talvena kotimaisille hiihtäjille reilut 160 kappaletta ja ulkomaisia kausikortin hankkijoita on hieman alle 100. Määrät ovat olleet viime vuosina pienoisessa nousussa, Lautamatti jatkaa.

KUVA: Jarno Artika KANNEN KUVAT: Kontiolahden Urheilijat Vesa Härkönen Tuukka Pakarinen Marjaana Pykäläinen

Vuosittain latua jatketaan lokakuun lopulla vaativampaan mäkimaastoon. Tämä latu on suunniteltu erityisesti aktiivi- ja ampumahiihtäjien harjoit-

Latupohjan lumen paksuus vaihtelee 50–70 sentin välillä, siksi latu kestää säävaihtelut hyvin. Ladun lumetus on hoidettu edellistalvena varastoidulla tykkilumella, jota on varastossa noin 30 000 m³. Ladun aktiivikäyttäjät kehuvat erityisesti ladun luisto-ominaisuuksia. Jäähdytetyllä ladulla hiihtäminen on miellyttävää. Jäähdytetty latu sijaitsee Kontiolahden ampumahiihtokeskuksessa. Sieltä löytyy myös kahvilapalvelut, juhlatilat 80 hengelle, maailmanluokan voitelutilat ja mahdollisuus ekoaseammuntaan. 3

EI ENÄÄ ASFALTTIA KUVA: Aapo Laiho

Entistä useampi suuntaa juoksulenkkinsä poluille. Polkujuoksutapahtumiin osallistujat lasketaan tänä vuonna jo kymmenissä tuhansissa. Perinteiset kyliä ja taloja yhdistävät polut ovat häviämässä Suomen metsistä. Kun karjakaan ei enää laidunna metsissä, polut uhkaavat kadota vähäisen käytön takia.

- Juoksutossuja vie poluille moni sellainenkin, joka ei aiemmin ole juoksua harrastanut. Keho kiittää polkujuoksun pehmeää alustaa ja monipuolisia liikeratoja asfalttijuoksuun verrattuna, Hamunen sanoo.

Lehmien sijasta poluilla näkee entistä useammin juoksijoita. - Poluilla on liikuttu ja lenkkeilty iät ja ajat. Nyt Suomessa eletään polkujuoksutapahtumien buumia. Uusia tapahtumia ilmaantuu koko ajan, sanoo Heikki Hamunen, Kolin kansallispuistossa ja sen ympäristössä juostavasta Vaarojen Maraton -tapahtumasta. Vaarojen Maraton järjestettiin ensimmäisen kerran 2006, jolloin se keräsi kymmenen osallistujaa. Tapahtuma on kasvanut ja suosio lisääntynyt niin, että viime vuonna sen 800 paikkaa myytiin loppuun kahdessa tunnissa. Polkujuoksijat hakevat mieluiten kapeita polkuja lähiluonnossa tai vaikka suomalaisen luonnon helmiä esittelevissä kansallispuistoissa. Poluilla juostessa korostuu vahva luontoyhteys.

- Kun askelpituus ja juoksualusta muuttuvat, jalat kestävät paremmin juoksua. Polkulenkit virkistävät, minkä jälkeen ajoittaiset asfalttipätkätkään eivät tunnu entiseen tapaan pakkopullalta. Vaarojen Maraton juostaan tulevana syksynä Kolin vaaramaisemissa kymmenennen kerran. Suomalaisten polkujuoksutapahtumien pioneeri saa vuonna 2015 seurakseen muitakin pohjoiskarjalaisia tapahtumia. Kesäkuussa starttaa Valtimolta Vuokattiin juostava Vuokatti Trail Challenge ja syksyllä juostaan Kalevan Rastin Polkujuoksu Joensuun tuntumassa.

Pohjois-Karjalan liikuntatapahtumia 2015 • • • •

Kolin Maisemahiihto 28.2.–1.3. Ahmanhiihto (Koli) 6.–7.3. Pogostan Hiihto (Ilomantsi) 21.–22.3. Joensuu Maraton 16.5.

• • • •

Karelia-soutu 26.–31.7. Liikunnainen (Joensuu) 5.9. Koli347 (Koli) 26.9. Vaarojen Maraton (Koli) 3.10.

KUNINKAALLISET RAVIJUHLAT Linnunlahdella

TEKSTI: Rauno Jussila — KUVA: Marianne Pykäläinen Ravivuoden suurimmat kinkerit eli Kuninkuusravit järjestetään Joensuussa Linnunlahdella 1.–2. elokuuta. Kisa on suomenhevosten vuosittainen ja tärkein kilpailu, jossa kolmen osamatkan jälkeen kruunataan kansallisrotumme Kuningas ja Kuningatar. Vuodesta 1924 järjestetyt Kuninkuusravit ovat kasvaneet megaluokan matkailutapahtumaksi. Vuonna 2013 Kuopion Kuninkuusraveja seurasi 59 000 katsojaa. Kuninkuusravit on järjestetty Joensuussa vuosina 1948, 1984 ja 2000. Jokaiset Joensuun Kuninkuusravit ovat tarjonneet ravikansalle todellista historian lehtien havinaa. Vuonna 1984 ravikuninkuuden voitti Vekseli ja kuningattareksi kruunattiin Vekkuliina. Pentti Savolainen oli molempien hevosten kasvattaja, omistaja ja valmentaja – saavu-

tus hakee vertaistaan. Vuosituhannen vaihteessa kaikkien aikojen suomenhevonen Viesker otti valtikkansa viidettä kertaa peräkkäin. - Odotamme Linnunlahdelle reilusti yli 50 000 vierasta ympäri Suomea. Piknik-alue, Ravitori ja huikeat iltaesiintyjät ovat valmiina, kertoo Joensuun Raviradan toimitusjohtaja Pasi Pykäläinen tyytyväisenä. - Elämä Kunkkareissa on tehty yleisölle helpoksi, sillä lauantain iltajuhla järjestetään Joensuun Areenassa, vain kävelymatkan päässä raviradalta ja kaupungin keskustasta. Myös kaikki oleelliset palvelut kuten karavaani- ja leirintäalueet ovat aivan tässä äärellä. Lisätietoja www.kuninkuusravit.fi

Tapahtumia Pohjois-Karjalassa 2015 4.–15.3. Ampumahiihdon MM-kisat 6.-7.3. Ahmanhiihto 21.–23.3. Pogostan hiihto 28.3. Koli Winter Festival 18.–19.4. RALVIS Karjalan Rakennusmessut 23.–25.4. Scifest 16.5. Joensuu Maraton 6.6. Nightwish Laulurinteellä 12.–14.6. Osuuskaupparock 12.–14.6. Joensuu Soccer

FARMARISSA elämänmakuinen ohjelma

2.–4.7. Farmari 2015 3.–4.7. Kihaus Folk 17.7. Ilovaarirock 17.–19.7. Ilosaarirock 19.7. Ilomantsin piiroovestivaali 23.7. Joensuun Loiste Eliittikisat 24.7.–1.8. Lieksan Vaskiviikko

TEKSTI: Anu Pesonen — KUVA: Marko Natri Heinäkuun alussa Joensuussa käy todellinen kuhina, kun Suomen suurin maaseututapahtuma Farmari-maatalousnäyttely rantautuu kaupunkiin 2.-4.7.2015. Maaseutua kaikilla aisteilla ihastelemaan odotetaan lähes 70 000 vierasta. Farmarissa estradille pääsevät erityisesti kotieläimet, energia ja metsä. Farmari on kesän kohokohta ja siellä kohtaavat niin ammattilaiset, alan harrastajat kuin kuluttajatkin. Pohjoiskarjalainen iloisuus ja vahva kulttuuri luovat näyttelyn runsaan elämänmakuisen ohjelman. Näytteilleasettajia on tulossa eri puolilta Suomea, joten tarjonta on hyvin laaja.

24.–25.7. Kiteen Nallerock

Näyttelyalue on kävelymatkan päässä Joensuun keskustasta ja paikoitusalueet ovat kiinni näyttelyalueessa. Maamerkkeinä näyttelyalueella ovat Joensuu Areena ja Joensuun Laulurinne.

26.–31.7. Karelia Soutu

Farmari on myös paikka hankinnoille, monipuoliset näyttelyosastot esittelevät ja myyvät tuotteittaan ja tuovat elämisen koko kirjon esille. Eri puolilla Pohjois-Karjalaa olevissa retkikohteissa on mahdollista tutustua tämän päivän maatalouteen ja maaseudun yritystoimintaan.

26.9. Liperin Leipäpäivä

Liput: lipputoimisto.fi Tapahtuma: farmari.net

www.pohjois-karjala.fi/tapahtumat2015

1.-2.8. Kuninkuusravit 7.-10.8. Gospel-festivaali 20.–22.8. Karhufestivaali

30.9.–2.10. Viscult 3.10. Vaarojen Maraton

ILOSAARIROCK – hyvien puolella jo vuodesta 1971 TEKSTI: Petri Varis — KUVA: Arttu Kokkonen Joensuun Ilosaarirockin on Itä-Suomen suurin musiikkitapahtuma ja yksi Euroopan vanhimmista yhtäjaksoisesti järjestetyistä festivaaleista. Ensimmäisen kerran se järjestettiin vuonna 1971 ja siitä lähtien tapahtuma on kerännyt kymmeniätuhansia suomalaisia ja kansainvälisiä kuuntelijoita nauttimaan elävästä musiikista.

Elävän musiikin asialla Festivaali sai alkunsa paikallisten muusikoiden huolesta – hiljaisessa kotikaupungissa ei soinut rock, eikä bändeille ollut esiintymismahdollisuuksia. Vaikka festivaali on paisunut alkuajoista liki sata kertaa suuremmaksi, on taustalla yhäkin samat arvot kuin 70-luvun alussa. - Tärkeintä meille on tuoda omaan kotikaupunkiin maailman parasta elävää musiikkia. Festaria järjestävässä yhdistyksessä melkein kaikki työntekijät ovat entisiä tai nykyisiä muusikoita ja hommaan suhtaudutaan hyvin intohimoisesti, kertoo Ilosaarirockia järjes-

tävän Joensuun Popmuusikot ry:n toiminnanjohtaja Markku Pyykkönen. Koska järjestäjä on voittoa tavoittelematon elävän musiikin yhdistys, myös paikalliset bändit hyötyvät Ilosaarirockin menestyksestä. Osa festivaalin tuotoista jaetaan avustuksina demojen äänittämiseen ja kiertueiden järjestämiseen. - Ilosaarirockin tuella on biisejä äänitelleet paikkakunnan suuret ja pienet nimet Stellasta Insomniumiin. Yhdistyksen toiminnassa on ollut myös mukana muusikoita Alangon veljeksistä lähtien. Ilosaarirockilla on jo vuosikymmeniä ollut suuri rooli paikkakunnan kulttuuriväen yhdistäjänä ja tukijana, toteaa Pyykkönen.

Ympäristönsuojelu ja vapaaehtoisuus arvossaan Musiikin ohella Ilosaarirock tunnetaan vihreistä arvoistaan ja vapaaehtoisar-

meijasta, joka täyttää Laulurinteen festivaalialueen hymyllään. Festivaalilla työskentelee parhaimmillaan miltei 2 000 vapaaehtoista työntekijää, jotka tuovat tapahtumaan omaleimaisen tunnelman. Pyykkösen mukaan vapaaehtoisuus on tekemisen lähtökohta. - Koko festari on käynnistynyt vapaaehtoispohjalta ja samalle yhdessä tekemisen ajatukselle toiminta yhäkin perustuu. Vapaaehtoisen asenne välittyy myös yleisöön ja tekee tapahtuman tunnelmasta erityisen. Ilosaarirockin pitkällinen työ ympäristön suojelemiseksi on huomioitu myös muualla Euroopassa. Ilosaarirock valittiin ensimmäisenä suomalaistapahtumana Euroopan viiden vihreimmän festivaalin joukkoon tammikuun European Festival Awards -gaalassa Hollannissa. Ilosaarirockilla on kunnianhimoinen kierrätysohjelma ja festivaalin hiilipäästöt lasketaan vuosittain. Festivaali myös tukee paikallista luonnonsuojelutyötä rahalahjoituksilla.

Ilosaarirock pähkinänkuoressa • • • • • • • • 8

Perustettu vuonna 1971 Järjestäjä elävän musiikin yhdistys Joensuun Popmuusikot ry Suomen seitsemänneksi suurin tapahtuma (Teosto ry:n tilasto vuodelta 2014) Viime vuonna yli 53 000 kävijää Viisi lavaa ja yli 60 artistia Elokuvateltta, skeittikisat, roller derby -ottelu, stand up -ohjelmaa, kaksi omaa leirintäaluetta Viime vuonna 1974 vapaaehtoista työntekijää Tuo Joensuun alueelle n. 10 miljoonaa euroa vuosittain

• • • • •

Festivaalin tuotoista on jaettu yli 250 000 euroa paikallisille musiikintekijöille Ehdolla ympäristötyöstään European Festival Awards -gaalassa Hollannissa Ennakkoliput myynnissä Tiketissä ja Lippupisteessä Esiintymässä mm. Bastille (UK), Damian Marley (JAM), Charli XCX (UK), Tom Odell (UK), Apocalyptica, Haloo Helsinki!, Popeda, Apulanta, Elastinen ja CMX. Järjestetään 17.–19.7.2015 Joensuun Laulurinteellä

KUVA: Tuukka Pakarinen

MUSIIKKIFANIN

aarreaitta KUVA: Arttu Kokkonen

TEKSTI: Petri Varis — KUVA: Markus Korpi-Hallila Heinäkuun 17.–19. vietettävä Ilosaarirock tunnetaan terävästä bändikattauksesta, jossa on tilaa eri musiikkigenreille urbaanista rytmimusiikista äärimetalliin. Festivaalin lavealla pensselillä laadittua ohjelmaa on ihmetelty ympäri maailman, mutta ohjelmapäällikkö Panu Hattunen kertoo bändibuukkausten noudattavan tarkkaan harkittua kaavaa.

KUVA: Tuukka Pakarinen

- Me halutaan tuoda Joensuuhun eri musiikkityylien kirkkaimmat tähdet. Ei juosta trendien perässä, vaan haetaan parhaimmat live-esiintyjät ja mielenkiintoisimmat aktit, Hattunen summaa.

Kansainvälinen huippu ja kotimaan suurimmat tähdet Tulevana kesänä muun muassa kotimaan reggaefaneille koittaa suuri päivä, kun jamaikalainen Damian Marley saapuu Joensuun Laulurinteelle ja samalla ensimmäistä kertaa Suomeen. Bob Marleyn poika on kenties suurin elävä reggaetähti ja Grammy-palkittu esiintyjä. Toista ääripäätä Ilosaarirockin ohjelmistos-

sa edustavat drone-metallin mystikot Sun o))))) ja islantilainen tunnelmoija Solstafir. Ei kattauksesta silti listahittejäkään puutu. Jo pelkästään brittiläisen poprock-yhtye Bastillen kappaleita on kuunneltu YouTubesta ja Spotifystä yli puoli miljardia kertaa. Nykypäivän popilmaisua edustavat myös kevään kuumin naistähti Charlie XCX sekä laulaja-lauluntekijä Tom Odell. - Meillä on hieno suhde yleisön kanssa, he luottavat meidän makuun valita parhaat mahdolliset bändit ja me luotamme yleisön uteliaisuuteen. Ilosaarirockin yleisö seuraa aikaansa ja haluaa kokea uusia elämyksiä, siksi halutaan tarjota myös haastavampia yhtyeitä, analysoi Hattunen. Kansainvälisten nimien lisäksi Ilosaarirockissa esiintyvät kotimaan suurimmat tähdet kuten Apulanta, Haloo Helsinki!, Popeda, Elastinen, Sanni, Olavi Uusivirta, CMX, Apocalyptica, Amorphis ja Michael Monroe. Kaikkiaan festivaalilla soittaa kolmen päivän aikana yli 60 artistia. Ilosaarirockin koko ohjelma julkaistaan kevään aikana. 9

KOLI

– Pohjois-Karjalan oma Narnia TEKSTI: Veli Lyytikäinen — KUVA: Rauno Jussila

Koli tunnetaan erityisesti kansallismaisemasta ja -puistosta. Kolilla ja Pohjois-Karjalassa vieraillut Daily Mail -lehden toimittaja Chris Leadbeater kuvaili pari vuotta sitten talvista matkailualuetta Narniaksi. Narnia on C.S. Lewisin Narnian tarinat -klassikkokirjoista tuttu satumainen paikka. Erityisen vaikutuksen toimittajaan tekivät kauniit maisemat Kolilla. Tykkylumiset puut luovat taianomaisuutta.

Kaksi rinnekeskusta, Ukko-Koli ja Loma-Koli, täydentävät toisiaan. Ukko-Kolilla on eteläisen ja keskisen Suomen haastavimmat rinteet, kun Loma-Kolin rinteet sopivat paremmin lapsiperheille ja freestylelaskettelijoille. Loma-Kolilla sijaitsee suosiotaan kasvattanut Snowpark. Tämän kauden uutuutena on Loma-Kolin Lastenmaa taikamattoineen, karuselleineen ja tuubimäkineen.

Jo yli sata vuotta sitten kirjailija Juhani Aho totesi Kolista: ”Kolilla Karjalan luonto nousee huippuunsa”. Näihin maisemiin on rakentunut ympärivuotinen matkailukeskus. Talveksi Koli muotoutuu täysiveriseksi hiihtokeskukseksi.

Hiihtämään Kolilla pääsee normaalisti jo joulukuussa Suomen pisimmällä yhtämittaisella valaistulla ladulla (25 km). Laajimmillaan helmi-maaliskuussa latuverkosto on noin 80 kilometrin pituinen.

Iso osa Kontiolahden ampumahiihtokisojen yöpyvistä kisavieraista tulee majoittumaan Kolin mökeissä ja hotellissa. Illat ja välipäivät sujuvat mukavasti talviaktiviteettien, näyttelyiden ja yleisötilaisuuksien parissa. Kylpylä rentouttaa liikunnasta ja kisajännityksestä jumiutuneet lihakset. Laadukkaat ravintolapalvelut takaavat ruokanautinnot. Palvelu Kolilla on karjalaisittain hyvin vieraanvaraista.

Ohjelmapalveluihin kuuluvat muiden muassa talviratsastus, kalastus, moottorikelkka- ja huskysafarit sekä poroajelut. Alueella järjestetään lisäksi lukuisia tapahtumia, niin myös kisojen aikaan. Tapahtumat ja kisojen aikaiset ohjelmapalvelut löydät sivulta www.koli.fi.

Anna veden hemmotella

KANSALLISMAISEMASSA TEKSTI: Leila Koistinen — KUVA: Jarno Artika Ukko-Kolilla sijaitseva Sokos Hotel Koli on kokenut muutaman vuoden aikana melkoisen muodonmuutoksen. Hotellia isännöivä PKO on investoinut ravintola- ja kokoustilojen uusintaan ja kylpylään peräti 3,6 miljoonaa euroa. Sokos Hotel Kolin uudistus aloitettiin ravintolan ja baarin remontilla, jossa tilat saivat upean tunnelmallisen ilmeen. Nyt tiloissa loimottaa oikea takka tuomassa lämpöä talviseen iltaan. Ravintolan edustalle valmistui suuri näköala- ja istuskeluterassi. Näin entistä useampi vierailija pääsee nauttimaan Kolin ainutlaatuisesta luonnosta. Myös he, joiden kulku Ukko-Kolin laelle on syystä tai toisesta vaivalloista, saavat nämä ihanat maisemat silmiensä eteen vaivattomasti. Mittavan remontin tavoitteena oli varmistaa hotellin ympärivuotinen toiminta, edistää matkailua ja lisätä myös työpaikkojen määrää Kolilla.

Kylpylä aikuiseen makuun Koli Relax Spa -hemmottelu- ja maisemakylpylä ulkopaljuineen ja kirjastobaareineen kutsuu nautiskelemaan. Maisemakylpylä ei ole suuren suurin, mutta sitäkin viihtyisämpi. Ikkunoista aukeaa uljas kansallismaisema, jonka ilme vaihtuu vuoden- ja kellonajan mukaan. Kylpylä on suunniteltu erityisesti aikuiseen makuun. Toki lapsetkin ovat tervetulleita, mutta aikuisten kanssa yhdessä hiljaisesta ja rentouttavasta tunnelmasta nauttimaan. Kylpylässä on omat pukeutumis- ja peseytymistilat naisille ja miehille. Allasosastot ja saunat ovat yhteisiä. Yhteisissä tiloissa kuljetaankin kylpytakeissa, jotka vieras saa kylpylään tullessaan lainaksi. Saunassa rentoudutaan uima-asuissa.

Saunojen erikoisuutena on paikallisen Tulikivi-yhtiön toteuttamat vuolukiviset lauteet, jotka ovat kylpyläkäytössä uusinta uutta. Myös tyylikkäät kiukaat ovat Tulikiven tuotantoa. Kylpylävieraat saavat hemmottelukylpykäynnilleen kylpykiulun, joka sisältää valinnan mukaan Lumenen hoitotuotteita tai juomatuotteen. Lisäksi vieraille on valmiiksi suunniteltu omatoimisia erilaisia hemmotteluohjelmia eli ”saunapolkuja”, joita ovat esimerkiksi virkistävä, rentouttava tai kaunistava polku. Kylpylän sisätiloissa on useita altaita ja suihkuunkin pääsee erilaisilla teemoilla. Miltä kuulostaa trooppinen elämyssuihku tai Kolin kuohu? Ulkona on kolme kylpypaljua, joissa voi ihastella maisemaa lämpimän veden syleilyssä ja tuulentuiverrus kasvoilla tähtitaivaan alla.

JUUAN JÄÄKATEDRAALI säväyttää KUVAT: Bart van Overbeeke Viime vuonna Juukaan rakennettiin maailman suurin jääkupoli. Tänä vuonna projekti sai jatkoa yrityksenä rakentaa maailman korkein jäärakennelma. Sagrada Familia in Ice on Eindhovenin yliopiston ja Juuan kunnan hanke, jonka yhteistyökumppaneina ja sponsoreina on useita yrityksiä. Projektin tavoitteena oli luoda jäärakennelma käyttämällä mallina maailmankuulua Sagrada Familia -katedraalia. Jääkatedraali koostuu useasta kuperasta rakennelmasta. Korkein kohta katedraalista nousee 21 metriin ja se on maailman korkein koskaan tehty pykriittirakennelma. Jotta tällaisiin korkeuksiin päästään, on vahvistetun jään käyttö välttämätöntä. Jäätä ja puukuituja yhdistämällä saadaan materiaaliksi pykriittiä, joka on jopa kolme kertaa vahvempaa kuin jää. Pykriitin lisäksi jääkatedraalin keskilaivan rakentamisessa käytettiin tekstiiliä ja köysiä. Jääkatedraalin rakentaminen aloitettiin joulukuun viimeisellä viikolla ja se valmistui maailmanennätyskorkeuteen tammikuun puolessa välissä. Avajaisia vietettiin 24. tammikuuta 2015. Jääkatedraali, talvipuisto ja Kivikeskuksen näyttelyt ovat avoinna yleisölle keskiviikosta sunnuntaihin kello 10-18 (lauantaisin kello 10–16). Pääsymaksu 10 euroa, lapset 7–12 vuotta 5 euroa. Alle 7-vuotiaat lapset ilmaiseksi. Perhelippu: kaksi aikuista ja perheen lapset 30 euroa. Lippu sisältää pääsyn Jääkatedraali-alueelle ja Talvipuistoon sekä Kivikeskuksen näyttelyihin. Erikoistapahtumissa erikoishinnat. Löydät alueelta myös ravintolapalvelut. Tulikivi-ravintola palvelee aivan Kivikeskuksen vieressä sijaitsevassa Tulikivi-rakennuksessa. www.juuka.fi/fi/jaahankkeet 12

Nippu rouheita videoita

ELÄMÄÄ KUN ELOKUVISSA TEKSTI: Rauno Jussila

Pohjois-Karjalasta on valmistunut viime kuukausina rypäs rouheita videoita, jotka kertovat maakunnan menosta tänä päivänä. Pohjois-Karjalaa ja erityisesti sen elinkeinoelämää esittelevä uusi video julkaistiin viime vuoden lopulla. Kuuden minuutin pituinen video esittelee maakunnan yrityksiä, menestystarinoita ja tuotteita. Videon toteuttajana oli paikallisen kauppakamarin lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. - Halusimme tehdä pirteän videon tämän päivän Pohjois-Karjalasta, jossa esille pääsisivät erityisesti kärkiyritykset. Lisäksi maakunnan tekemisen meininkiä esittelevät mm. juoksija Jukka Keskisalo, jalkapallotemppuilija Lassi Hurskainen, muusikko Aki Tykki ja juontaja Rami Kiiskinen, kertoo kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vänskä.

Laaja kattaus videoklippejä Pitkän videon lisäksi on julkaistu kahdeksan, vajaan minuutin mittaista, videoklippiä, jotka kertovat Pohjois-Karjalan elinvoimasta ja omaleimaisuudesta. Sisältöinä olivat mm. tapahtumat, urheilu, kulttuuri, luonto ja vapaa-aika.

- Pohjois-Karjalan elinvoimaisuus on nyt tallennettu ”filmille”, hehkuttaa projektipäällikkö Reijo Muje Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Videotuotannot on tehnyt pohjoiskarjalainen Osuuskunta Korpipaja. Pitkä video ja lyhyet klipit löytyvät Youtubesta: www.youtube.com/pkmaakuntaliitto.

Joensuu – Toisesta näkökulmasta Joensuu-video esittelee kaupunkia perinteisestä markkinointivideosta poikkeavalla tavalla. Videolla seikkailee Joensuun torin laidalla sijaitseva Kosiosusi. Video sai jo ensimmäisen vuorokauden aikana yli 10 000 katselukertaa ja herätti paljon mielipiteitä sosiaalisessa mediassa. Videolle on luvassa jatkoa. Video on tehty Joensuun kaupungin, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n ja Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n yhteistyönä. Video on katsottavissa Youtubesta: www.youtube. com/joensuunkaupunki.

Videon on ohjannut Heikki Oinonen ja tuottanut joensuulainen Koju Film Company Oy.

Mustarinta – Elokuva Kolista Viime joulukuussa ensi-iltansa saanut lyhytelokuva Kolin kansallismaisemasta esittelee Kolin neljä vuodenaikaa ja kansallismaiseman syntyä. Elokuvan päähenkilönä ei ole ihminen vaan luonto ja sen asukkaat. Kameran liikkeet on suunniteltu musiikin kanssa sulavaksi audiovisuaaliseksi kokonaisuudeksi, jollaista Kolista ei ole koskaan ennen nähty. Elokuvan rinnalla äänimaailmassa kulkee myös taustatarina, jossa välittyy elämän kiertokulku. Elokuva on osa uudistunutta ”Katse Kansallismaisemaan” -näyttelyä ja se on nähtävissä Kolin Luontokeskus Ukossa. Elokuvan traileri löytyy Youtubesta. Videon on ohjannut Heikki Oinonen ja tuottanut joensuulainen Koju Film Company Oy.

JOENSUU-YHTEISÖLLÄ on 15 000 tykkääjää Facebookissa

Pohjois-Karjalan kuntia Facebookissa • • • • • • • •

Joensuu Juuka Kitee Liperi Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi

Facebook-yhteisösivu ”Joensuu – kaupunki idässä” siirtyi uudelle tuhatluvulle tykkääjien määrässä, kun 2.2. meni 15 000 rikki.

- Sen voi kai sanoa olevan paljon, täkäläisittäin ja muutenkin, sanoo sivuston ylläpidosta nykyisin vastaava Arttu Laakkonen joensuulaisesta Steam Company Oy:stä. - Joensuun kaupungin virallisella Facebook-sivulla on vajaat 1 500 tykkääjää ja jollain Karjalaisellakin noin 4 500. Helkkari, tää sivustohan on maakunnan kovin somessa!

Rakkaudesta lajiin Laakkosen osin omistama Steam Company Oy hankki sivuston ylläpidon käsiinsä viihteen monitoimimies Cyde Hyttiseltä viime kesänä. Tuolloin hivottiin jo 12 000 tykkääjän rajaa. Syitä hommaan ryhtymiselle on Laakkosen mukaan kaksi. - Rakkaudesta lajiin, pääasiassa. Hilloa eli täppäähän tällä ei varsinaisesti tahkota, mutta antaahan tällainen yleisömäärä kaikenlaisia mahdollisuuksia tulevaisuudessa, hän selventää. - Toisekseen tämä toimii erinomaisena koelabrana niin sosiaaliseen mediaan kuin ihmisten verkkokäyttäytymiseen yleensäkin. Ja sillä tiedolla me taas teemme ihmeitä tuolla varsinaisen leiviskämme, asiakasyritystemme verkkotoimintojen ja bränditoimituksen parissa. Sivustolla julkaistaan kuvia ja videoita Joensuusta ja lähiseuduista, linkkejä muiden medioiden uutisiin sekä kommentteja ajankohtaisiin asioihin.

Seuraajista suurin osa on alueella asuvia, mutta myös muualta päin Suomea Joensuun asioita seurataan. Laakkosen mukaan pohjoiskarjalaisia tykkääjiä on karkeasti laskien noin 10 000, loput tulevat muualta. - Siellä on esimerkiksi entisiä joensuulaisia jotka haikailevat kotiseutunsa perään. Ja mikäpäs parempi tapa pysytellä perillä kotikaupungin asioista. Facebookin tilastoinnin mukaan naisilla on tykkääjissä hienoinen enemmistö: heitä on 58 prosenttia. Ulkomaista eniten seuraajia on Ruotsissa, perässä seuraavat Saksa ja USA.

Kuvat kiinnostavat Joensuu – kaupunki idässä -sivu kerää viikoittain parhaimmillaan yli 70 000 ihmistä postaustensa ääreen. Alimmillaankin ollaan parissakymmenessä tuhannessa. Yksittäisiä postauksia silmäilee useimmiten 2 000–10 000 ihmistä. Mutta hetkinen, sehän on vähemmän kuin sivustolla on tykkääjiä? - Aivan totta, sivujen postaukset eivät näy läheskään aina edes kaikille tykkääjille. Facebook on kiristänyt sivujen näkyvyyttä, Laakkonen kertoo. - Se on hyvin pitkälle kiinni siitä, mitä siihen postaukseen laittaa.

Pohjois-Karjalan kunnat verkossa • • • • • • • • • • • • •

www.ilomantsi.fi www.joensuu.fi www.juuka.fi www.kitee.fi www.kontiolahti.fi www.lieksa.fi www.liperi.fi www.nurmes.fi www.outokummunkaupunki.fi www.polvijarvi.fi www.raakkyla.fi www.tohmajarvi.fi www.valtimo.fi

www.facebook.com/ Joensuunkaupunki 15

MOBIILI sopii maastoon

Netin mobiilikäyttäjien määrä kasvaa nopeasti. Pohjois-Karjalan virkistysreittien karttapalvelu auttaa ulkoilijaa myös kännykän ja tabletin ruudulla.

Syksyllä julkaistu karttapalvelu Pohjois-Karjalan virkistysreiteistä kattaa patikointi- ja vesiretkeilyreittejä sekä latuja, moottorikelkkauria ja taukopaikkoja. Esimerkiksi kelkkauria on palvelussa noin 2 000 kilometriä. Maakunnan ulkoilukohteita voi hakea avainsanoilla, selaamalla etusivun karttaa tai eri kriteerien mukaan, esimerkiksi reitin pituuden, vaativuuden tai kulkutavan mukaan. - Noin viidennes kaikista käyttäjistä on mobiilikäyttäjiä. Mobiilisovellus antaa mahdollisuuden käyttää palvelua myös maastossa, sanoo maakuntasuunnittelija Heikki Viinikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. Kalastajien, metsästäjien, marjastajien ja sienestäjien osuus kansalaisista on Itä-Suomessa selkeästi koko maan lukuja suurempi. Metsästyksen harrastajien

osuus Pohjois-Karjalassa on noin kaksinkertainen koko Suomen keskiarvoon verrattuna. Viinikka toivookin, että uusi palvelu vastaisi reittejä ja taukopaikkoja ahkerasti käyttävän kansan tarpeisiin. Kansalaiset voivat muovata uutta palvelua mieleisekseen antamalla kehitysehdotuksia. - Palvelua täydennetään yleisöpalautteen avulla. Reittien käyttäjät voivat myös osallistua palvelun rakentamiseen lähettämällä omia valokuviaan reittien varrelta. Kuvia voi lisätä palveluun, jolloin ne kertovat reitistä muillekin ulkoilijoille.

Pohjois-Karjalan virkistysreittien karttapalvelu osoitteessa outdoors.visitkarelia.fi 16

KUVA: Keijo Penttinen

LUONNON LUKSUSTA Itävaltalaiset Jean-Luc ja Elsbeth Patry poikkeavat maanmiehistään. Kun muut matkustavat lomallaan etelään, Patryt hakevat luonnonrauhaa Suomesta.

Salzburgissa asuva pariskunta ajautui vuosia sitten Suomen-matkallaan Patvinsuon kansallispuistoon. Kansallispuistojen perässä reissannut kaksikko huomasi pitävänsä rauhallisesta tunnelmasta. Patvinsuon kansallispuistosta tuli avioparin seuraavan Suomi-loman pääpaikka. - Patvinsuolla pidämme ennen kaikkea rauhasta. Tarjolla on luontoa ilman muuta hässäkkää, sanoo kasvatustieteen tohtorina yliopistossa työskentelevä Jean-Luc. m in 80 k on no a la s il s e o t lu puis ikkoa ansallis o- ja koste u suon k Patvin jä reittejä. S puita. s ty merkit 20 km pitko isto. rk in on no tryjen kotia Pa Kuva:

Välillä Patryt lähtevät ihmisten ilmoille. Matka taittuu vuokra-autolla. - Pari kertaa kävimme Lieksassa Vaskiviikon konserteissa. Teimme myös yhden pitemmän matkan Kuhmon pohjoispuolelle asti. Viiden viikon kesälomansa aikana Patryt asuvat Patvinsuolla reilut kaksi viikkoa. Suomun Luontotuvan yläkerta ei tarjoa majoittujalle sähköisten kodinkoneiden tuomaa luksusta, mutta Patryn pariskunnalle luksus onkin jotakin muuta. - Emme tee juurikaan etukäteen suunnitelmia päivän ohjelmasta. Enimmäkseen luemme, uimme ja keräämme mustikoita. Saunomme ja istumme iltaisin nuotiolla. Jean-Luc kehuu Patvinsuon puitteita. Käyttäjälle ilmaiset polttopuut saavat itävaltalaismiehen kiitokset. - Telttapaikkahan on erityisen kaunis. Useimmat ovat täällä vain kaksi tai kolme yötä. Siinä ajassa ei kyllä vielä ennätä ottamaan paikasta kaikkea iloa irti.

Joensuun tiikerinloikka 2030

MILJARDIPANOKSELLA

JOKI KESKELLE KAUPUNKIA TEKSTI: Rauno Jussila — KUVA: Joensuun kaupunki

Joensuun kaupunki on ottamassa suurta kehitysharppausta käynnistämällä joen itäpuolella olevan alueen laajamittaisen kehittämisen. Keskusta-alueella on jo osittain käynnistyneitä ja suunnitteilla olevia investointikohteita yhteensä yli miljardin euron edestä vuoteen 2030 saakka. Kaikista investoinneista yksityisen sektorin osuus on noin 800 miljoonaa, kaupungin noin 110 miljoonaa ja valtion noin 120 miljoonaa euroa. Investoinneista joen ”uudelle” eli itäpuolelle kohdistuu noin 700 miljoonaa euroa. Kehitys- ja kasvusysäyksen seurauksena Joensuu laajenee Pielisjoen itäpuolelle kestävällä tavalla muodostaen tiiviin elinkeinoelämän, asumisen, huippuosaamisen, palvelujen ja koulutuksen yhdistävän vetovoi-

maisen uuden keskuksen. Kaupungin ydinkeskustasta muodostuu symmetrinen - joki siirtyy keskelle kaupunkia. Symmetriaa toteutetaan ydinkeskustan lisäksi myös ydinkaupunkiseudun sekä maantieteellisen sijainnin tasoilla. Ydinkaupunkiseudun kolme ulkoista kasvusuuntaa ja Joensuun keskustan kasvu sisäänpäin etenevät rinnan. Maantieteellisessä sijainnissa symmetria-teema keskittyy rajan avautumisen kasvumahdollisuuksien hyödyntämi-

”

Joensuu laajenee Pielisjoen itäpuolelle kestävällä tavalla.

seen. Joensuun maantieteellistä asemaa vahvistetaan avautumalla Venäjälle. Symmetrisen kaupungin teema sisältää konkreettisia hankkeita ja toimenpiteitä niin elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, kaupan alan, koulutuksen, energiatehokkaan rakentamisen ja asumisen, liikenteen uusien ratkaisujen, keskustan tiivistämisen kuin myös viihtyisän ja elämyksellisen kasvun teemoissa.

JOENSUUN PARAATIPAIKALLE nousee uusi kaupunginosa TEKSTI: Tero Toivanen — KUVA: Joensuun kaupunki

Penttilänrannan alueella toteutetaan pitkäkestoinen aluerakentamishanke, jolla tavoitellaan useita positiivisia vaikutuksia Joensuun kaupungille ja koko kaupunkiseudulle. Penttilänrannasta rakennetaan kaupunkimainen, jokimaisemaa hyödyntävä ja historiastaan ylpeä asuin- ja työpaikka-alue. Alueen ensimmäinen vaihe on jo osittain toteutettu. Vuonna 1918 valmistuneella, Pielisjoen rannalla aivan Joensuun kaupungin keskustan tuntumassa sijainneella Penttilän sahalla oli teollista toimintaa noin sadan vuoden ajan. Vuonna 1996 tulipalo tuhosi suojeltavaksi esitetyn sahan. Vuonna 2003 järjestettiin osayleiskaavaan pohjautunut, sahan aluetta ja Aittarantaa koskenut asemakaavallinen ideakilpailu, jonka voittivat arkkitehdit Jesse Anttila ja Mikko Rusanen. Yleisten alueiden suunnittelun tavoitteena oli laatia toiminnallisesti ja esteettisesti yhtenäinen, monipuolinen, teknisesti toimiva ja visuaalisesti korkeatasoinen suunnitelma Penttilänrannan alueelle. Suunnitelmassa korostuvat siirtymiset aukioille ja puistolle sekä paikkaan liittyvät näkymät. Suunnittelun lähtökohdat ovat paikan historiassa ja luonnonolosuhteissa. Alue alkoi kehittymään, kun vuonna 2008 Joensuun kaupunki osti 33 hehtaarin suuruisen saha-alueen.

Penttilänraitti houkuttaa kulkemaan Penttilänrannassa kevyen liikenteen ympäristöön tullaan panostamaan. Jokirantaa pitkin linjataan levähdyspaikoilla varustettu rantareitti, Penttilänraitti, joka johtaa aina Aittarannan kautta Ilosaaren suuntaan asti. Penttilänrannan keskivaiheille on rakennettu uusi kevyen liikenteen silta, Ylisoutajan silta, jota myöten keskustan saavutettavuus on erinomainen. Levähdyspaikkojen lisäksi rantabulevardia jaksottavat eriluonteiset aukiot; suuri-

mittakaavainen ja pelkistetty Cederberginaukio, Ylisoutajanaukio ja Varvinpuisto rannan näköalatasanteineen - sekä venesatama puupintaisine reitteineen. Cederberginaukio yhdessä Suola-Kustin puiston ja sen jatkeena oleva pitkän puistoakselin kanssa muodostaa pitkän poikittaisen yhteyden kohti jokea. Myös venesatamaan liittyvä rantaviiva on osa viihtyisää kevyen liikenteen ympäristöä. Raittiin liittyvät aukiot ja puistot ovat alueen tärkeimpiä identiteetin luojia.

Valaistus korostaa muotokieltä Valaistusratkaisut tukevat alueen pääyhteyksiä, korostavat tärkeitä paikkoja ja alueen muotokieltä. Valon avulla korostetaan myös vanhan sahan rakenteita, jolloin ne muodostavat maamerkin omaisia aiheita Penttilänrannan hämärään. Suola-Kustin puiston keskelle sijoitetaan sahan palosta selvinneet raamisahojen rungot. Ne sijoitetaan alkuperäiseen muodostelmaan ja nostetaan esille myös pimeän aikaan pehmeällä valistuksella. Tärkeää on myös alueen yhtenäinen iltailme vastarannalta katsottuna. Ylisoutajanaukio sijaitsee Joensuun keskustasta johtavan kevyen liikenteen sillan päässä. Aukiolta avautuu näkymä Pyhäselälle. Pajamäen kookas männikkö jatkuu istutettuna aiheena aukiolle. Penttilänrannan alueelta kaupunkitila avautuu Pielisjokea ja keskustaa kohti. Pajamäen metsä on asuinalueen taustana. Rannan avoin tila jatkuu julkisena ulkotilana puistoakseleita pitkin Penttilänrannan kaupunkirakenteen sisälle, minkä ansiosta tärkeimmät maamerkit, kirkko ja kaupungintalo, asettuvat näkymien päätteiksi myös alueen sisällä. 19

Kaukolasipartio tarjoaa

MUSIIKKIA, SUTKAUKSIA JA SULAVAA LIIKETTÄ

TEKSTI: Leila Koistinen — KUVA: YiteLai

Kaukolasipartio tuo raikkaan tuulahduksen Suomen musiikkimaailmaan. Energinen ja itäsuomalaisella huumorilla ryyditetty bändi mainitsee elämäntehtäväkseen viihdyttämisen. Melkoisia supliikkimiehiä ovat veljekset Ilja ja Johannes Teppo. Viihdyttäjän taidot ovat periytyneet isältä, sanaseppona ja kansaan uppoavien laulujen tekijänä kunnostautuneelta Jaakko Tepolta, jonka laulujen tunnetuimpina sankareina muistetaan Ryynäsen Topi ja Römppäisen Veikko. Veljeksistä vanhempi, Ilja, tähtäsi jo nuoresta pitäen isänsä viitoittamaan tietä esiintyvän taiteilijan uralle. Hän opiskeli musiikkia Pietarissa. Myöhemmin hän valmistui markkinointipuolelta ammattikorkeakoulusta ja jatkoi kansanmusiikkiopintojaan Joensuun konservatoriossa.

- Isossa Pietarissa oli mukava opiskella. Kuitenkin Joensuussa elämä on monin verroin helpompaa. Täällä voi saman illan aikana tehdä monia asioita, kun siirtymisiin ei tarvitse varata juurikaan aikaa, Ilja Teppo perustelee Joensuuhun paluutaan. Viisi vuotta nuorempi Johannes – perhepiirissä Jope – ei taas innostunut koulunkäynnistä. - Lukio ei oikein ottanut tulta alleen, Jope tunnustaa. - Sen sijaan laitoimme perheen – Tepon poppoon – kanssa yrityksen pys-

tyyn. Funpanmedia Oy on viihdealan yritys, joka myy teppomaista huumoria ja keikkoja. Pojat toimii yrityksen ”piällysmiehenä” ja isä tekee töitä taustajoukoissa, Jope jatkaa. Tepon veljesten musisointi lähti liikkeelle sukulaisille esiintymisestä. Kokemuksen ja rohkeuden kasvaessa yleisökin laajeni. - Aluksi keikkailimme pienissä perheja yritysjuhlissa tuomalla ilomieltä ihmisten arkeen. Sitten puskaradio lähti toimimaan ja meitä kutsuttiin yhä suurempiin tilaisuuksiin eri puolilla Pohjois-Karjalaa, Jope kertoilee.

- Vuonna 2009 otimme porukkaan Sampsa Asikaisen ja laitoimme oikean bändin kasaan. Nimeksi tuli Trio Tepander ja kysyntä laajeni jo kotimaakunnan ulkopuolelle, Ilja Teppo muistelee. Reilua vuotta myöhemmin sattui Trio Tepanderin keikalle yleisön joukkoon Neljästä Ruususta tuttu lyömäsoittaja Kämy Kämäräinen ja multi-instrumentalisti Pertti Feller. - He hyppäsivät siltä istumalta meidän kelkkaan ja toivat mukanaan bändiin repullisen ammattitaitoa ja vankkaa kokemusta, Ilja paljastaa yhtyeen synnyn. - Viime vuonna rumpujen taakse Kämäräisen tilalle vaihtui Antti Huuskonen. Yhteen nimen, Kaukolasipartio, takaa löytyy sisäpiirihuumoria. Sen verran pojat valottavat asiaa, että kaukolaseilla näkee kauas ja partiossa

ollaan aina valmiina. Viisihenkisen bändin roolit on jaettu osaamisalueiden mukaan. Pertti Feller soittaa kaikkia instrumentteja ja Huuskonen pitää porukan rytmissä takomalla rumpupalikoita. Bassovelho Sampsa Asikainen tuottaa matalat äänet ja Tepon veljesten kontolle on jäänyt laulupuoli.

Kaukolasipartion tulevia keikkoja

- Minä myös sävellän biisit ja kirjoitan sanoitukset. Jopen ehdoton valttikortti on sujuvaliikkeisyys. Hän onkin tanssillisen viihdyttävä showmies, Ilja ilkamoi.

27.3. Veijon baari, Kuusama

Kaukolasipartio kiertää noin 80 keikan vuositahdilla. Keikkapaikat ovat niin ravintoloita, festareita kuin yritysjuhliakin.

30.4. Penny Night, Joutseno

- Lavalla meillä on lupa päästää itsemme irti. Mukana on musiikkia, tanssia, näyttelemistä ja ennen kaikkea teppomaisia sutkauksia elämästä ja eri tilanteista, Ilja Teppo lupaa.

28.3. Yksityistilaisuus, Rääkkylä 4.4. Kiteen Karhu, Kitee 25.-26.4. Savon Erämessut, Kuopio 5.6. Jokiravintola Romeo, Joensuu 6.6. Koskipub, Enonkoski 2.-4.7. Farmari 2015, Joensuu 4.7. Kihaus Folk, Rääkkylä 8.7. Henry’s Pub, Tampere

JOENSUUN LENTOASEMALLE pronssisija kasvussa TEKSTI: Rauno Jussila — KUVA: Jarno Artika

Joensuun lentoasema oli viime vuonna matkustajamäärällä mitattuna Suomen kymmenenneksi vilkkain, matkustajia oli 138 219. Matkustajamäärien kasvussa asema ylsi kolmanneksi heti Jyväskylän ja Oulun jälkeen. Joensuun kentällä kasvua oli 5,3 %. Finavian verkostoon kuuluu yhteensä 25 lentoasemaa. Tulevan kesän aikana Joensuun lentoasemalla aloitetaan ulkoasun uudistaminen ja samalla kohennetaan matkustajaterminaalin viihtyvyyttä ja parkkialuetta. Nyt suunnitteluvaiheessa tavoitteena on, että aseman uudistuvassa ilmeessä tuodaan esille Pohjois-Karjalan ja Joensuun metsäosaamista.

- Joensuun lentoaseman ilmeeseen ja viihtyvyyteen tullaan panostamaan lähivuosina, kertoo Finavian aluejohtaja Raija Niskanen. - Aloitamme parannukset jo tämän vuoden puolella. Tarkoitus on tarjota matkustajille hyvät ja sujuvat palvelut lentoasemalla. Panostamme kahvilapalveluihin, pysäköintialueisiin ja yleisilmeeseen. Tällä hetkellä lentoliikennetarjonta on Helsinkiin hyvällä päivittäisellä frekvenssillä ja lisänä ovat kausittaiset lomalennot. - Kuuntelemme herkällä korvalla asiakkaiden toiveita ja pyrimme vastaamaan toiveisiin.

KITEEN AIMO on kansainvälisesti kiinnostava monitoimikeskus

TEKSTI: Rauno Jussila — KUVA: Jouko Väistö Kiteellä sijaitsevassa monitoimikeskus Aimo on alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittävä monitoimikeskus. Moottoriurheilu- ja ilmailukeskuksia on eri puolilla Suomea, mutta ei mitään Aimon kaltaista yli kymmenen lajin kokonaisuutta. - Talvella alueella on lähes joka viikonloppu opastettua tai itsenäistä harjoitusajoa tai eri lajien jäsentenvälisiä kilpailuja, listaa Esko Kähkönen Kiteen Aimo osuuskunnasta. - Helmikuussa Aimossa ajetaan moottorikelkkailun Cross Country SM-kisat. Keski-Karjalan Moottorikelkkailijat ry on lanseerannut Suomeen tämän eksoottisen kilpailumuodon. Kilpailussa ajetaan luokasta riippuen jopa kaksi tuntia pitkä yhtäjaksoinen kisa, jonka perusideana on, että pisimmän matkan ajanut voittaa. Kilpailu ajetaan yleensä alle 10 km:n pituisella radalla ja yhdessä lähdössä voi olla useita kymmeniä kuljettajia. Yleisölle riittää siis nähtävää. Aimon alue toimii myös maaliskuussa ajettavan Lumirallin kokoontumispaikkana. Lumirallihan tunnetaan kelkkaharrastajien kokoontumisajona. Kesäaikaan harrasteilmailun erilaiset koulutus- ja kurssitoiminnot pitävät Aimon ilmatilaa varattuna lähes jokaisena viikonloppuna ja joskus myös viikollakin. Karting-radalla nuoret hurjapäät koittavat rikkoa omia rataennätyksiään tai testaavat karting-autojaan tuleviin kilpailuihin. Motocrossarit ja enduroharrastajat kiertävät moottoripyörillään Aimon kankaita useana iltana viikossa. Kilpailuista on tarjolla ainakin moottoripyörien Karjalan Kankaat endurokisat loppusyksystä. Sulassa sovussa moottoriurheilun kanssa harjoituttavat hevosiaan alueen vanhimman harrasteryhmän, Kiteen Hevostalousyhdistyksen jäsenet. Hiukan kauempana omalla koulutuskentällään opetetaan niin seura- kuin palveluskoirillekin käytös- ja tottelevaisuusasioita. Syksymmällä metsästyskoirat kilpailevat paremmuudesta erilaisissa haukku- ja jäljestyskilpailuissa. Kiteen kaupungin omistamalla ja alueen toimijoille vuokratulla noin 400 hehtaarin alueella on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti lähes ympäri vuoden. Lisätietoja: www.kiteenaimo.fi

Pohjois-Karjala Väkiluku 165 445

Kuntia 13

Helsinkiin 437 km

Pinta-ala 21 584 km2

Kesämökkejä 24 227

Pietariin 410 km

Koli 347 m

Venäjän rajaa 302 km

Metsiä 70%

Järviä 2 200 kpl

Tunnettuja yrityksiä Abloy Oy

Enerke Oy

John Deere Forestry Oy

Heikkinen Yhtiöt Oy

Pohjois-Karjalan Osuuskauppa

Ouneva Oy

Autotalo Laakkonen Oy

Broman Group Oy

Tulikivi Oyj

Anaika Wood Ltd Oy

Mantsinen Group Ltd Oy

Jotwire Oy

PunaMusta Oy

Lakan Betoni Oy

Kekäle Oy

E. Hartikainen Oy

Joptek Oy

Kesla Oyj

Nanocomp Oy

Outotec Turula Oy

Blancco Oy

Enocell Oy

Piippo Oyj

Arcusys Oy

Iivari Mononen Oy

Sanomalehti Karjalainen Oy

6 73

Pohjois-Karjala NYT Toimitus Rauno Jussila, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Ulkoasu ja taitto Laura Jussila, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Painosmäärä 2 000 kpl Painotalo Grano Oy Julkaisu on luettavissa myös www.pohjois-karjala.fi. Julkaisijat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Pielisjoen linna, Siltakatu 2 Länsikatu 15 80100 Joensuu 80110 Joensuu puhelin 013 337 4700 puhelin 020 721 8770 s-posti: kirjaamo@pohjois-karjala.fi s-posti: info@josek.fi www.pohjois-karjala.fi www.josek.fi