Pohjois-Karjalan
trendit Talouskatsaus
1
toukokuu 2013
TALOUSKEHITYS PAINUI NIUKASTI PAKKASEN PUOLELLE
Viimeaikaisen maailmantalouden kehityksen valossa ei ole suuri yllätys, että myös PohjoisKarjalan talous on yskähdellyt ja liikevaihdon kehityslukemat ovat painuneet negatiivisiksi. Maakunnan yrityksissä kertyneen liikevaihdon pienentymistä 1,2 prosentilla vuoden 2012 jälkipuoliskolla voidaan pitää jopa kohtuullisena saldona jaksolle, jota leimasivat epävarmuus talouden kehityksestä ja yritysten heikentyneet vientinäkymät.
”nykyisenkaltaisessa taloustilanteessa tulevan kehityksen arvioiminen on hankalaa” Helpotuksella voidaan todeta myös se, että kun vuoden 2012 alkupuoliskolla ero koko maan liikevaihdon muutoslukuihin oli vielä 5,0 prosenttiyksikköä, vuoden toisella puoliskolla tuo ero jäi 0,8 prosenttiyksikköön. Toivoa sopii, etteivät aluekehityserot repeäisi jatkossakaan, vaan pikemminkin mahdollisimman pian päästäisiin vuosina 2010–2011 aluetalouden elpymistä siivittäneisiin hyviin kasvulukuihin, joilla otettiin kiinni kehityseroa suhteessa koko maahan. Nykyisenkaltaisessa taloustilanteessa tulevan kehityksen arvioiminen on hankalaa. Maaliskuussa julkistetussa ja alla tarkemmin avatussa TEM:n ja ELY-keskusten Alueelliset kehitysnäkymät 2013 -katsauksessa todetaan, että yleisilmapiiri maakunnassa on varovaisen odottava ja kehityssuunnan odotetaan
olevan vähitellen ylöspäin. Paljon on kiinni yleisestä talouskehityksestä. Mikäli maailmantalous lähtee jälleen vetämään, pari edeltävää vahvaa vuotta antavat olettaa, että PohjoisKarjalassa on potentiaalia hyvään kasvuun. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon valmisteluun liittyvässä tuoreessa verkkokyselyssä vastaajat nostivat annetuista yli 20 vaihtoehdosta Suomen tulevaisuudelle tärkeimmäksi asiaksi luonnon kestävän hyödyntämisen. Tällä saralla luonnonvaroiltaan rikkaalla Pohjois-Karjalalla on hyvät eväät. Monet maakunnan sinänsä perinteiset resurssit ovat osoittautuneet arvokkaiksi tuohen tuojiksi myös globaalissa taloudessa. Luonnonvarojen uusi aika onkin osuva otsikko bioenergian, mineraalien ja puhtaiden elintarvikkeiden merkityksen kasvulle. Näitä resursseja me voimme jalostaa liikevaihdoksi ja työpaikoiksi. Suoranaisia ilonaiheita ovat olleet väestökehitysluvut – olihan Pohjois-Karjala vuonna 2012 jo neljättä vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta. Venäjään liittyvän potentiaalin realisoituminen on puolestaan näkynyt rajanylitysten määrän ja tax free -kaupan vahvana kasvuna. Haastetta sen sijaan tuntuu riittävän työttömyyden kukistamisessa. Pohjois-Karjalan jo ennestään korkeat työttömyysluvut ovat talouskurimuksessa edelleenkin nousseet. Myös maakunnan kuntatalouden tilanne heikkeni merkittävästi vuonna 2012 vuosikatteen painuessa miinukselle neljässä kunnassa. Kaikkiaan 12 kunnassa vuosikate heikkeni
edellisestä vuodesta. Kuntatalouden näkymiä synkistävät entisestään kehysriihessä päätetyt valtionosuusleikkaukset ja muut kuntataloutta heikentävät toimenpiteet. Kuntakentän edessä ovat kuntarakenneja soteuudistukset sekä valtionosuusuudistus. Useat kunnat ovat jo varautumassa muuttuvaan tilanteeseen ja laatimassa talouden tasapainottamisohjelmia.
Risto Poutiainen suunnittelujohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Keskeisten toimialojen tilanne ja näkymät Yritysten tilauskannat heittelevät toimialojen välillä, mutta myös niiden sisällä rajusti. Kone- ja metallialalla on pientä laskua, kun taas elintarviketeollisuudessa on nousua. Metallissa osalla on kova vauhti päällä, mutta kokonaisuutena eletään siltä osin laskusuhdannetta. Myös lukkopuolen tuotteilla on globaalisti hyvä tilanne pidemmällä tähtäimellä, mutta rakentamisen laskiessa EU-alueella tulee laskua syksyyn saakka. Lääketeollisuuden laitteita valmistava teollisuus on hyvässä vedossa ja paranee syksyä kohti entisestään. Kysyntää alan laitteille on ja se kasvaa. ICT:ssä on varsinkin ohjelmistoyritysten osalta hyvä tilanne. Myös kaivostoiminnassa on alueella hyvät kehitysnäkymät. Kaupan alalla on kasvupo-
2
tentiaalia venäläisten asiakkaiden lisääntyessä. Toisaalta kaupan suuret investoinnit on pääasiassa tehty ja nyt vedetään henkeä. Metsäsektorin kehitys on hidasta syksyyn saakka, mutta vilkastuu vuoden loppua kohti. Sellu menee nyt hyvin kaupaksi. Mekaanisessa puussa on kasvuodotuksia, mutta myös supistuksia ja lomautuksia. Metsäteollisuuden yleistilanne Suomessa ei ole paranemassa. Pohjois-Karjalan onneksi täällä ei ole kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevaa paperituotantoa. Mutta Euroopan ja Pohjois-Afrikan tilanne vaikuttaa kielteisesti sahatavaran kysyntään ja voi heijastua lomautuksina ja jopa lopettamisina. Sama ongelma koskee myös vanerintuotantoa, mutta
ei yhtä suuresti. Alueen selluteollisuuden tilanne on nyt selkeästi parempi kuin jokunen vuosi sitten, koska havusellusta maksetaan edelleen kohtalaisen hyvin ja siirtyminen osin liukosellun tuotantoon voi osoittautua viisaaksi liikkeeksi. Seudun voimakas sitoutuminen metsäbioenergiaan ja biojalostukseen edellyttää, että myös Fortumin pyrolyysilaitoksen jälkeen Pohjois-Karjalassa saadaan tällä alalla syntymään merkittävää uutta tuotannollista teollisuutta. Tiivistelmä Pohjois-Karjalan aluekehityskatsauksesta kevät 2013. Koottu eri toimijoiden näkemyksistä Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa (strategiapäällikkö Pekka Myllynen).
k_A-X Pohjois-Karjalan liikevaihto
800
Liikevaihdon kehitys 140
200
Pohjois-Karjala: liikevaihto (toimialat yhteensä)
400
100
200
110 100 90 koko maa Joensuun sk Pohjois-Karjala
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
01.09
07.08
01.08
80
07.07
01.07
07.06
01.06
07.05
0
50
€ / kk trendi koko maa
120
Indeksi = 100
150
indeksi (2005 = 100)
600
01.05
0
70 01.05
Henkilöstön kehitys
01.06
Pielisen Karjala Keski-Karjala
01.07
01.08
01.09
01.10
01.11
01.12
01.10
01.11
01.12
Viennin kehitys 140
120
130
110
100
100 90 80 70 60
90 koko maa Joensuun sk Pohjois-Karjala
80 01.05
Indeksi = 100
120
110 Indeksi = 100
1 000 000 euroa
130
01.06
01.07
50
Pielisen Karjala Keski-Karjala
01.08
01.09
40
01.10
01.11
01.12
30 01.05
koko maa Joensuun sk Pohjois-Karjala 01.06
01.07
Pielisen Karjala Keski-Karjala 01.08
01.09
KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA 7.-12.2012/7.-12.2011 Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) Rakentaminen (tol F) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) Kuljetus ja varastointi (tol H) Sähköteknisten laitteiden valmistus (tol 26-27) Kiinteistöalan toiminta (tol 68) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) Elintarviketeollisuus (tol 10-12) Muovituotteiden valmistus (tol 222) Palvelut (tol G-U) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Jalostus (tol BC+DF) Televiestintä, ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) Puutavaran valmistus (tol 162+310) Teollisuus (tol C) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (tol 237) Metallituotteiden valmistus (tol 25) Metalliteollisuus (tol 24-30+33) Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28)
Henkilöstömäärä Muutos % 0,1 -3,0 -3,8 4,6 -3,2 3,1 5,8 -2,8 -0,4 -8,5 -0,7 1,1 -2,4 2,2 -3,5 -2,2 -4,2 -25,8 -7,8 -5,1 -11,6 -5,6
Liikevaihto 1 000 €
Muutos
7.-12.2012
7.-12.2011
1 000 €
%
83 494 395 493 114 860 142 001 60 222 45 141 65 502 97 203 84 445 1 574 995 136 172 23 623 3 407 482 1 003 401 1 734 159 66 326 1 339 958 50 363 1 118 963 24 882 127 175 443 043 4 175 221 304
69 884 372 832 110 467 136 651 58 161 43 757 63 937 95 767 83 718 1 573 232 136 093 23 818 3 447 673 1 016 303 1 788 705 68 563 1 416 554 53 638 1 220 657 27 314 141 556 520 256 4 959 286 315
13 610 22 661 4 393 5 351 2 062 1 384 1 565 1 436 726 1 763 79 -196 -40 191 -12 901 -54 546 -2 237 -76 596 -3 275 -101 694 -2 432 -14 381 -77 213 -783 -65 011
19,5 6,1 4,0 3,9 3,5 3,2 2,4 1,5 0,9 0,1 0,1 -0,8 -1,2 -1,3 -3,0 -3,3 -5,4 -6,1 -8,3 -8,9 -10,2 -14,8 -15,8 -22,7
Indeksi 100 on vuosi 2005. Vuoden 2012 tiedot tarkentuvat vuoden 2013 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä alkutuotantoa ja julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen.
3
Hyvä perusvire säilynyt Minna Heikkinen toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Puutavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistus kasvoi eniten Pielisen Karjalan alueella vuoden 2012 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Toimialan liikevaihto oli yhteensä noin 5,2 miljoonaa ja kasvu lähes 15 prosenttia. Myös puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen liikevaihto kääntyi lievästi kasvuun. Käänne on tärkeä, sillä toimialan
painoarvo Pielisen Karjalassa on suuri. Toimialan liikevaihto oli yli 50 miljoonaa euroa viime vuoden loppupuolella. Pielisen Karjalan kannalta yksi tärkeimmistä toimialoista – elintarviketeollisuus – jatkoi kasvuaan ja liikevaihto nousi yli puolella miljoonalla eurolla viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Elintarviketeollisuuteen on Pielisen Karjalassa muodostunut vahva klusteri, joka muodostuu alkutuotannosta, leipomoteollisuudesta ja elintarvikejalostusyrityksistä. Toimialan yritykset ovat tärkeitä työllistäjiä Pielisen Karjassa. Kolin kehittämiseen tehdyt panostukset alkavat kantaa hedelmää. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan hienoinen kasvu, runsaat 3 prosenttia on erittäin ilahduttavaa. Kolilta onkin kantautunut useita positiivisia uutisia sekä viime vuonna että alkanee-
Tasaista tahtia eteenpäin
Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
Joensuun seudun kehitys vuoden 2012 loppupuolella on ollut hyvin tasaista. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu muutos on prosentin verran miinuksella. Selkeästi vahvin kasvu on ollut koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Erityisen ilahduttavaa on matkailutulojen merkittävä kasvu – vuonna 2012 seudulle kertyi matkailu-
tuloa Venäjältä peräti 50 miljoonaa euroa. Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen kehitys vuoden 2012 loppupuoliskolla päätyi 21,2 prosenttia plussan puolelle vuoden takaiseen ajanjaksoon verrattuna. Rahana kasvu oli lähes 12 miljoonaa euroa.
”erityisen ilahduttavaa on matkailutulojen merkittävä kasvu” Hyviä lukuja saatiin myös rakentamisesta, sen kasvu samalla ajanjaksolla oli noin 8 prosenttia. Rakentamisen kasvun rahallinen merkitys oli kuitenkin tuplasti suurempi, ollen lähes 23 miljoonaa euroa. Rakenta-
Venäläiset tärkeitä palvelujen käyttäjiä Risto Hiltunen toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto laski vuoden 2012 loppupuoliskolla kenties odotettua vähemmän: muutos oli maltillinen -4 prosenttia loppuvuoteen 2011 verrattuna. Palvelualojen liikevaihto pysyi lähestulkoon samansuuruisena, kun taas teollisuuden liikevaihdot jatkoivat laskuaan. Suurin pudotus (-44 %) oli puutavaran valmistuk-
4
sessa, missä edelleen näkyy lastulevytehdas Puhos Board Oy:n konkurssin vaikutukset. Myös metallituotteiden valmistus (-28 %) ja koko metalliteollisuus (-16 %) menettivät liikevaihtoaan edellisvuoteen verrattuna, kuten koko maakunnassa. Teollisuuden alamäki näkyy myös viennin vähenemisenä: viennin arvo pieneni lähes 10 prosenttia. Palveluala kasvattaa ja säilyttää liikevaihtoaan edellisvuoteen verrattuna. Palveluista eniten liikevaihtoaan kasvattivat hallinto- ja tukipalvelut (17,5 %) sekä koulutus ja terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (9 %). Majoitus, ravitsemistoiminta sekä kauppa pysyivät lähes samoissa liikevaihtoluvuissa edellisvuoden loppupuoleen verrattuna. Vaikka vakituisten asukkaiden ostovoima onkin osin pienentynyt työpaikkojen
na vuonna. Erityisesti venäläiset ovat löytäneet tiensä Kolille yhä enenevässä määrin. Kolin Master Planissa 2007-2015 linjataan Kolin alueen matkailun kehittämistä ja investointeja siten, että Kolin omaleimaisuus suomalaisten matkailukohteiden joukossa
”Kolin kehittämiseen tehdyt panostukset alkavat kantaa hedelmää” säilyy. Vuoteen 2015 mennessä asetettuja tavoitteita ovat majoituskapasiteetin nosto 5 000 vuodepaikkaan sekä kansainvälisten matkailijoiden määrän kasvattaminen 25 prosenttiin kaikista matkailijoista. Näiden tavoitteiden eteen on tehtävä vielä paljon töitä. Kehitys on kuitenkin lähtenyt kulkemaan oikeaan suuntaan.
misen nousu jatkuu myös kuluvana vuonna, sillä parhaillaan Joensuun alueella on valmistumassa tai valmisteilla useita suuria rakennuskohteita. Myös kuljetus ja varastointi porskuttaa myötätuulessa. Lähes seitsemän prosentin nousu tarkoitti lähes seitsemää miljoonaa euroa lisää seudun yritysten liikevaihtoon. Venäläismatkailu on edelleen reippaassa kasvussa. Vaikuttaa siltä, että mm. Josekin toimet yhdessä yritysten kanssa venäläisasiakkaiden tavoittamiseksi ja seutuinformaation levittämiseksi tuottaa tulosta. Vuoden 2012 aikana kertynyt matkailutulo, 50 miljoonaa euroa, on hyvä lisä seudun elinvoimaisuuteen. Myös Joensuun seudun taxfree-myynti on kasvanut vauhdilla. Viime vuonna myynti ylitti 13 miljoonan euron rajan, ja Joensuu komeileekin neljäntenä koko maan taxfree-myyntitilastoissa. Kasvu jatkuu myös kuluvana vuotena.
menetysten myötä, on venäläisten matkailijoiden lisääntyminen kasvattanut asiakasmääriä ja liikevaihtoakin Keski-Karjalassa. Niiralan rajanylityspaikan ylitti viime vuonna jo 1,5 miljoonaa kulkijaa, joista liki puolet on venäläisiä. Tämä näkyy erityisesti maakunnan ja Keski-Karjalan kaupan ja matkailualan yrityksissä. Esimerkiksi taxfree-myynti kasvoi Keski-Karjalassa viime
”palveluala kasvattaa ja säilyttää liikevaihtoaan edellisvuoteen verrattuna” vuonna 40 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myös ulkomaalaisten yöpymiset paikallisissa majoitusyrityksissä kasvoivat lähes 50 prosenttia. Henkilöstömäärä väheni edelleen KeskiKarjalassa lähes 2 prosenttia, eniten Pohjois-Karjalassa. Teollisuustyöpaikkojen vä-
Rakentamisen toimialan kasvun taittuminen kuvastaa toimialan yleisiä näkymiä. Pielisen Karjalassa toimialan kasvua aiemmin ylläpitänyt julkinen rakentaminen on vähentynyt. Metalliteollisuus ja metallituotteiden valmistus Pielisen Karjalassa seuraa maakunnan yleistä laskusuuntausta. Yrityskohtaiset erot toimialan sisällä ovat kasvaneet, osalla yrityksistä menee yhtä hyvin kuin ennenkin, toisilla taas tilauskanta on supistunut. Yleinen ilmapiiri alueella on säilynyt rauhallisen toiveikkaana. Investointeja on menossa ja suunnitteilla tasaiseen tahtiin. Positiivisia odotusarvoja luovat erityisesti Kolin noste ja uusiutuviin energiamuotoihin liittyvät investointisuunnitelmat.
PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (tol 162+310) Elintarviketeollisuus (tol 10-12) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) Jalostus (tol BC+DF) Teollisuus (tol C) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) Palvelualat yhteensä (tol G-U) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) Rakentaminen (tol F) Kuljetus ja varastointi (tol H) Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) Metalliteollisuus (tol 24-30+33) Metallituotteiden valmistus (tol 25)
JOENSUUN SEUTUKUNNAN KEHITYS
Vaikka palvelualalla kehitys on ollut hyvinkin maltillista, vain 0,3 prosenttia plussalla, tarkoittaa se suuresta volyymista johtuen kuitenkin 3,6 miljoonan euron kasvua. Palvelualan näkymät jatkunevat edelleen suhteellisen positiivisina. Teollisuudella, ja erityisesti metallituoteteollisuudella, näkymät ovat hieman synkemmät. Muiden koneiden ja laitteiden valmistus on ajautunut ikävään yli 23 prosentin alamäkeen. Euroopan tasolla näyttäisi siltä, että velkakriisin kierre on saatu pysäytettyä. Parhaiten se näkyy kriisimaiden korkotason tuntuvana alenemisena. Vaikutukset Suomeen ja Joensuun seudun yritysten talouteen jää nähtäväksi, yritysten investointihalut ja myös investoinnit ovat kuitenkin varsin hyvällä tasolla. Katse kohti tulevaa!
heneminen näkyy näissä luvuissa. Silti palkkasumma kasvoi, tosin kaikkien toimialojen osalta vain 0,1 prosenttia. Koulutus ja terveyshuolto- ja sosiaalipalvelujen palkkasumma kasvoi yli 2 prosenttia. Keski-Karjala odottaa edelleen teollisuusinvestointeja. Ekokem Oyj vetäytyi viime metreillä Puhoksen ekovoimalaitoksen rakentamisesta, mikä olisi ollut todella tärkeä piristysruiske seudullemme. Uusin teollisuuden suru-uutinen on Marimekon tehtaan todennäköinen sulkeminen Kiteellä tämän vuoden aikana. Onneksi positiivisia merkkejäkin on, sillä parhaillaan neuvotellaan uudesta tuotannollisesta teollisuudesta mm. Puhoksen teollisuusalueelle.
Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) Rakentaminen (tol F) Kuljetus ja varastointi (tol H) Puutavaran valmistus (tol 162+310) sähköteknisten tuotteiden valmistus (tol 26-27) Kiinteistöalan toiminta (tol 68) Muovituotteiden valmistus (tol 222) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ym. (tol M+N) Majoitus ja ravitsemustoiminta (tol I) Elintarviketeollisuus (tol 10-12) Palvelualat yhteensä (tol G-U) Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (tol 161) Kaikki toimialat (tol A-X) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (tol 33) Jalostus (tol BC+DF) Televiestintä, ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (tol 61-63) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) Teollisuus (tol C) Metallituotteiden valmistus (tol 25) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (tol 23) Metalliteollisuus (tol 24-30+33) Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (tol 72, 712) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (tol 28) KESKI-KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (tol M+N) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (tol P+Q) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (tol I) Tukku- ja vähittäiskauppa (tol G) Palvelualat yhteensä (tol G-U) Rakentaminen (tol F) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (tol 161) Kaikki toimialat yhteensä (tol A-X) Kuljetus ja varastointi (tol H) Jalostus (tol BC+DF) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (tol BCD) Teollisuus (tol C) Koneiden ja laitteiden valmistus (tol 26-27, 28) Metalliteollisuus (tol 24-30+33) Metallituotteiden valmistus (tol 25) Puutavaran valmistus (tol 162+310)
Liikevaihto 1 000 € 7.-12.2012 7.-12.2011
Muutos 1 000 €
%
5 154
4 500
654
14,5
12 405 9 076 50 391 360 532
11 841 8 778 49 515 360 816
564 298 876 -285
4,8 3,4 1,8 -0,1
162 428
162 767
-340
-0,2
185 463 147 904
186 194 149 480
-731 -1 576
-0,4 -1,1
8 330
8 435
-105
-1,2
153 429 104 141
155 401 105 613
-1 972 -1 472
-1,3 -1,4
7 824
7 942
-117
-1,5
22 575 16 563 3 130 11 537 6 450
23 007 16 887 3 416 12 748 7 292
-432 -325 -286 -1 211 -842
-1,9 -1,9 -8,4 -9,5 -11,5
Liikevaihto 1 000 € 7.-12.2012 7.-12.2011
Muutos 1 000 €
%
67 974
56 063
11 912
21,2
313 969 107 152 37 810 58 250 39 671 66 458 96 544 51 104 78 012 1 302 810 57 299 2 754 695 835 215
291 036 100 314 36 148 56 027 38 255 64 096 93 525 49 897 77 351 1 299 201 57 458 2 782 614 847 457
22 933 6 837 1 662 2 223 1 416 2 363 3 020 1 207 661 3 608 -159 -27 919 -12 242
7,9 6,8 4,6 4,0 3,7 3,7 3,2 2,4 0,9 0,3 -0,3 -1,0 -1,4
18 392
18 795
-403
-2,1
1 386 882
1 426 803
-39 921
-2,8
65 850
68 098
-2 248
-3,3
1 070 886
1 134 129
-63 242
-5,6
874 648 116 934
961 407 128 932
-86 759 -11 997
-9,0 -9,3
40 209
45 055
-4 846
-10,8
407 594
478 852
-71 258
-14,9
3 743
4 404
-661
-15,0
203 465
265 617
-62 152
-23,4
Liikevaihto 1 000 € 7.-12.2012 7.-12.2011
Muutos 1 000 €
%
9 998
8 512
1 486
17,5
5 307
4 859
449
9,2
5 237 72 721 117 932 56 390 29 057 294 549 18 366 160 840
5 146 72 297 117 654 56 635 29 325 306 981 19 319 175 396
91 423 278 -245 -269 -12 432 -954 -14 556
1,8 0,6 0,2 -0,4 -0,9 -4,0 -4,9 -8,3
106 597
119 856
-13 260
-11,1
94 629 16 671 24 024 3 804 7 106
108 067 19 415 28 564 5 255 12 686
-13 439 -2 745 -4 540 -1 451 -5 581
-12,4 -14,1 -15,9 -27,6 -44,0
5
Metalliteollisuudessa kysyntä hiipunut Pohjois-Karjalan metalliteollisuus (24– 30, 33) on kärsinyt voimakkaista suhdannevaihteluista. Vuoden 2009 syvän pohjakosketuksen jälkeen ala toipui nopeasti, mutta liikevaihto kääntyi vuonna 2012 jälleen laskuun. Liikevaihto supistui loppuvuodesta yhteensä 14,8 prosenttia edellisestä vuodesta. Henkilöstömäärän osalta lasku ei ollut niin jyrkkä. Erityisen huolissaan voi olla viennin hiljenemisestä. Vuoden 2012 toisella puolikkaalla vienti supistui peräti 22,8 prosenttia edellisvuodesta.
”rajut suhdannevaihtelut kertovat maakunnan metalliteollisuuden alihankintapainotteisuudesta” Suhdanteiden heikkenemisestä on pahiten kärsinyt metalliteollisuuden toimialoista koneiden valmistus. Tämä on Pohjois-Karjalan kannalta huolestuttavaa, sillä toimiala on liikevaihdoltaan selvästi merkittävin toimiala metalliteollisuudessa. Käytännössä koneiden valmistuksen hiljeneminen painoi koko Pohjois-Karjalan liikevaihtoluvut miinuksen puolelle. Rajut suhdannevaihtelut kertovat myös maakunnan metalliteollisuuden alihankintapainotteisuudesta. Heikentyvät markkinat näkyvät ensimmäisenä alihankinnan vähentymisenä. Tästäkin syystä olisi ensiarvoisen tärkeää saada entistä enemmän omia tuotteita ja palveluja. Uusien asiakkuuksien hankkimiseksi vientiponnisteluja tulee edelleen jatkaa määrätietoisesti.
Tarkasteltaessa loppuvuoden heikkoa kehitystä on muistettava se, että vertailuvuosi 2011 oli erittäin vahvaa toipumisen aikaa metalliteollisuudelle. Loppuvuodesta 2011 rikottiin kaikkien aikojen liikevaihtoennätyksiä, nyt tuotantoa on jouduttu sopeuttamaan heikentyneeseen markkinatilanteeseen. Euroopan velkaantumiskierre ja teollisuuden tilanteen heikentyminen lisäävät eri puolilla Eurooppaa huolta teollisuuden tuotannon pysyvästä vähenemisestä. Jos oli muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (28) vuosi 2011 nopean toipumisen aikaa, vuonna 2012 koettiin jälleen raju pudotus. Koko vuonna laskua maakunnassa kertyi yhteensä 17,8 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Koko maan tasolla toimialan liikevaihto kasvoi vuonna 2012. Henkilöstömäärä väheni maakunnassa lähes 5 prosenttia vuonna 2012. Metallituotteiden (25) liikevaihto supistui viime vuoden heinä-joulukuussa 10,2 prosenttia. Metalliteollisuuden toimialoista ainoa ilonaihe oli loppuvuodesta 2012 tietokoneiden ja muiden sähkölaitteiden valmistus (26-27). Toimialan liikevaihto maakunnassa kasvoi 3,5 prosenttia. Myös toimialan henkilöstömäärä kasvoi. Kohtalaisen hyvin metalliteollisuuden toimialoista on pärjännyt koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (33). Sielläkin tosin liikevaihdon kasvu vaihtui vuoden 2012 toisella puolikkaalla lieväksi laskuksi (0,8 %). Panostamalla palveluliiketoimintaan ja erilaisiin elinkaaripalveluihin voitaisiin osaltaan vähentää suhdannevaihteluita.
Metalliteollisuuden toimialojen liikevaihto 100
Pohjois-Karjala: liikevaihto metalliteollisuuden toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa
90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 01.05 01.06 01.07 01.08 01.09 01.10 01.11 01.12 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu
6
24-30+33 Metalliteollisuus
28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 25 Metallituotteiden valmistus 26-27 Sähköteknisten ym. tuotteiden valmistus 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus
Muovialan vienti piristyi Muovituotteiden valmistuksen (222) kehitys on ollut varsin tasaista. Vuoden 2012 toisella puoliskolla liikevaihto kasvoi hieman (0,9 %). Muovituotteiden valmistus on merkittävä vientiala Pohjois-Karjalassa ja viennin merkitys näyttää edelleen korostuvan. Yli 60 prosenttia liikevaihdosta menee vientiin. Ilahduttavaa onkin se, että vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihdon kasvua kertyi viennin vetämänä yli 7 prosenttia. Vienti kääntyi vuoden viimeisellä neljänneksellä peräti 14 prosentin kasvuun edellisvuodesta.
Muovituotteiden valmistuksen k_222 liikevaihto ja vienti 20
Pohjois-Karjala: liikevaihto ja vienti (tol 222)
1 000 000 euroa
15
10
5 liikevaihto
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
Koneiden ja laitteiden k_28 valmistuksen liikevaihto 150
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
0
01.09
0
€ / kk trendi koko maa
10
07.08
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
01.09
07.08
01.08
07.07
01.07
07.06
01.06
07.05
0
50 20
07.07
25
trendi
30
01.08
€ / kk
40
01.07
50
100
07.06
20
50
01.05
75
60 1 000 000 euroa
100
indeksi (2005 = 100)
40
01.05
1 000 000 euroa
125
150
Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 28)
70
Pohjois-Karjala: vienti (tol 24-30+33)
01.06
60
indeksi (2005 = 100)
24-30+33
Metalliteollisuuden vienti
07.05
01.09
07.08
07.07
01.08
01.07
07.06
01.06
01.05
07.05
vienti
0
0
Jarno Turunen aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
7
Yksityiset sosiaalipalvelut - miltä tulevaisuus näyttää?
8
200
6 5
150 4 3
100
2
€ / kk
1
indeksi (2005 = 100)
250 7
50
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
01.09
07.08
07.07
01.08
01.07
07.06
01.06
trendi
0
LIS Ä
Ä
Irma Ahokas-Kukkonen maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
LU
tin rojek p Y HYM kyselyn yritys sia: tulok k.fi/fi/ .jose www jektit/ pro
E
LU
Pohjois-Karjala: palkkasumma (tol Q)
Ä
LIS Ä 8
300
9
0
E
Järjestöjen osuus sosiaalipalvelujen tuottamisesta oli 35 prosenttia. Järjestöt ovat kuitenkin viime vuosina joutuneet vaikeuksiin palvelujen tuottajina. Vaikeuksien syynä ovat verottajan tulkinnat elinkeinotoiminnasta sekä kuntien ja Kelan kilpailutuskäytännöt ja hankintakriteerit. Suurimmat vaikeudet ovat olleet kuntoutus- ja asumispalveluissa (Järjestöbarometri 2012). Sosiaalipalvelujen ensisijaisena tavoitteena on edistää väestön hyvinvointia. Sosiaalipalvelut toimialana on ollut kansallisesti kasvuala. Alan yritysten palvelutuotannon kehittyminen on yhteneväinen hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalipoliittisten tavoitteiden kanssa. Väestön ikääntyminen sekä tulo- ja koulutustason nousu lisäävät sosiaalipalvelujen kysyntää. Ikääntyneiden palveluasuminen, lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut ovat toimipaikkojen ja henkilöstön määrällä sekä liikevaihdolla mitattuna suurimmat toimialat sosiaalipalveluissa (TEM toimialaraportti 5/2012).
Yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen palkkasumma
07.05
Maakunnan yritykset näkevät tulevaisuuden pääsääntöisesti positiivisena ja kasvusuunnitelmia on joka kolmannella yrityksellä. Kasvua haetaan tuotteistamalla uusia palveluja tai investoimalla toimitiloihin asiakaspaikkojen lisäämiseksi. Maakunnassa on jo nyt nahtävissä markkinoiden selkeää kasvua ja keskittymistä, jolla on merkitystä aluetaloudelle. Kuitenkin 10 prosenttia yrityksistä näkee tulevaisuuden näkymät negatiivisina. Näkymiä perusteltiin huonoiksi mm. yleisellä heikolla taloudellisella tilanteella, pienten palveluntuottajien jäämisellä suurten jalkoihin sekä laitospalvelujen vähentämisellä. Kunnat ja yritykset ovat monien muutosten keskellä. Kunnilla on lakisääteisesti sosiaalipalvelujen järjestämisvastuu ja siten vastuu toimivista markkinoista. Kunnissa tarvitaan osaamista omien palvelujensa tuotteistamiseen, avoimeen hinnoitteluun, hankintoihin sekä markkinatilanteen tunte-
01.05
”väestön ikääntyminen sekä tulo- ja koulutustason nousu lisäävät sosiaalipalvelujen kysyntää”
mukseen. Yrityksiltä edellytetään palvelujen usein nopeaakin muuntautumista asiakkaiden ja kuntien kysyntää vastaaviksi. Toimivan yhteistyön aikaansaamiseksi tarvitaan avointa keskustelua palvelujen tuottamistavoista ja pidemmän aikavälin palvelustrategioista. Joensuun seudun kehittämisyhtiön JOSEK Oy:n HYMY -projektin (Hyvinvointialan monitoimijaiset yhteistyökäytännöt P-K:ssa/EAKR) tavoitteena on ollut edistää hyvinvointialan yksityisten palveluntuottajien sekä julkisen sektorin yhteistyötä, yritysten liiketoimintaosaamista ja keskinäistä yhteistyötä. Projekti toteutti syksyllä 2012 yrityskyselyn, johon vastasi 139 yritystä (61 %). Kyselyn tavoitteena oli selvittää yksityisen sosiaalipalvelutoimialan kehittymistä, toimintaedellytyksiä ja tulevaisuuden näkymiä. Yrityskyselyn tulokset ovat verrattain yhteneväiset työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman sosiaalipalvelujen toimialaraportin kanssa.
1 000 000 euroa
Sosiaalialan yritykset ovat merkittävä maakunnan yksityisen sektorin työllistäjä. Suurin osa sosiaalipalvelujen tuottajista on alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Yrityksistä 60 prosenttia kertoi liikevaihtonsa kasvaneen viimeisen kolmen vuoden aikana. Kansalaisten palvelutarpeiden lisääntyminen, kuntien ostopalvelujen lisääntyminen ja palveluseteli ovat kehittäneet toimialan liikevaihtoa. Itsemaksavien asiakkaiden määrä on lisääntynyt erityisesti kotiin tarjottavien sosiaalipalvelujen alueella.
Pohjois-Karjalan maakunnan (P+Q) Yksityisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen palkkasumman kasvu hidastui selvästi vuoden 2012 toisella vuosipuoliskolla kasvun ollessa 2,4 prosenttia (v. 2011: 8,4 %). Palkkasumma kasvoi eniten Joensuun seudulla 2.5 prosenttia ja vähiten Pielisen Karjalan alueella 1,9 prosenttia. Koska kattavia liikevaihtotietoja ei ole saatavilla, seurataan yritysten palkkasumman kehitystä.
Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuuden näkymiä Lähimenneisyyden ja tämän hetken ehkä kiivain puheen- ja kirjoittelun aihe kuntaalalla on ollut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelut on kuntien toimialoista suurin ja hyvin keskeinen osa hyvinvointipalvelujärjestelmää. Sote-palvelujen kustannukset ovat yhteensä noin 52 prosenttia (maakunnassa n. 0,6 mrd. euroa) kuntien toimintakuluista. Tämän vuoksi on tärkeää, että sote-palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Se, millä palvelurakenteella ne tuotetaan, on loppujen lopuksi sivuseikka. Järjestelmän keskiössä tulee olla kuntalainen, jota varten järjestelmä on olemassa – eikä päinvastoin. Sote-palvelujen lakisääteinen järjestämisvastuu on kunnalla. Kuntien on talousongelmissa painiessaan päätettävä, miten palvelukysynnän tarpeisiin vastataan. Kunnalla on mahdollisuus tuottaa palvelut joko itse tai hankkia ne yksityisiltä palveluntuot-
”kunnissa on tiedettävä palvelujen kustannukset, osattava kilpailuttaa ja ymmärrettävä hankintalainsäädännön koukerot” tajilta tai kolmannelta sektorilta. Palvelujen kysynnän jatkuva lisääntyminen sekä määrärahojen niukkuus edellyttävät, että kuntien on käytettävä kaikkia edellä mainittuja vaihtoehtoja. Tämä tarkoittaa, että kunnissa on tiedettävä palvelujen kustannukset, osattava kilpailuttaa ja ymmärrettävä hankintalainsäädännön koukerot. Liiketoimintaosaaminen kunnissa ei ole ollenkaan pahaksi vaan tänä päivänä jopa välttämättömyys! Hankintalain mahdollisen muutoksen jälkeen (vuonna 2015) kunnilla tulee olemaan mahdollisuus ostopalveluillaan ohjata alueen elinkeinotoiminnan kehittämistä mm. pk-sektorilla. Kunta voi kilpailutuksen kautta valita yrityskumppanin, jonka kanssa kehitetään palveluja. Sosiaalialan yksityiset toimijat voidaan nähdä maakunnan vahvuutena kuntatoimijan näkökulmasta. Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelutuotanto on työvoimavaltaista. Väestörakenteen muutoksen johdosta näkymä on, että työikäisen väestön määrä jat-
kossa supistuu ja heikentää kuntasektorin työvoiman saatavuutta. Työvoimakilpailu luo henkilöstökustannusten kasvupaineita. Toimiva ja tiivis yhteistyö kuntien ja yksityisten sosiaali- ja terveysalan yritysten kesken on merkittävää. Se edistää kuntien mahdollisuutta ylipäänsä järjestää palvelut sekä järjestää palvelut kansantaloudellisesti kustannustehokkaasti. Lisäarvoa toimintaan tuo se, että kunnilla on mahdollisuus vertailla oman palvelutuotannon ja toisaalta ostetun palvelun kilpailukykyä, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta. Voitaneen kuitenkin todeta, että yksityiset palvelujen tuottajat eivät kilpaile julkisen palvelutuotannon kanssa, vaan ovat yksi osa sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantojärjestelmää. Vuoden 2012 tilinpäätökset osoittavat, että maakunnan kuntien vuosikatteet heikkenivät 55 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion kehysriihessä maaliskuussa tehdyt päätökset eivät suinkaan kevennä kuntien talousahdinkoa. Kun otetaan huomioon ikärakenteen ja väestön määrän muutoksesta johtuva sotepalvelujen reipas kysynnän kasvu, kunnat joutuvat toden teolla arvioimaan palvelutuotantonsa kustannustehokkuutta. Oleellista on pystyä nostamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottavuutta. Kunnissa tuottavuuden nostaminen korreloi hyvin tarkasti aiemmin mainittuun henkilöstön määrän mitoitukseen palvelurakennetta vastaavaksi. Tämä on huomioitu myös VM:n peruspalveluohjelman 20142017 kuntatalouden laskelmissa, joissa väestötekijöistä arvioitu palvelutarpeen kysynnän kasvu hoidetaan palvelujen ostoilla. Kunnan talouden tasapaino on yksi tärkeimpiä perusedellytyksiä järjestää palvelut ja niiden vaatimat investoinnit. Mihin kunta jatkossa panostaa, selvinnee kuntien parhaillaan laatimista talousohjelmista, joissa - toivon mukaan - kirkastetaan kunnan perustehtävät sekä toisaalta nostetaan esille ne vetovoima- ja kärkihankkeet, joihin kunnassa panostetaan ja joilla houkutellaan yrityksiä ja ihmisiä, elinvoimaa ja toimeliaisuutta maakuntaan. Päivi Lintumäki kuntakehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
9
Rakentaminen notkahduksesta hopealle Rakentamisen toimiala (F) teki viime vuoden alkupuolella erikoisen -3,1 prosentin notkahduksen edellisvuoden hyvän kasvupyrähdyksen jälkeen. Onneksi ala käänsi kurssin heti viime vuoden loppupuolikkaalla 6,1 prosentin kasvuun, minkä seurauksena vuositasolla päädyttiin 2,2 prosentin kasvulukuun. Nyt tarkastellulla puolivuotisjaksolla ala on maakunnan toiseksi kovin kasvuala koulutuksen ja terveydenhuollon jälkeen. Hyvää tulevaisuutta ennustanee se, että aivan vuoden viimeisinä kuukausina eli loka-joulukuussa kiihdytettiin jo 7,8 prosentin kasvuvauhtiin.
Valtakunnan tasolla rakentamisessa mentiin hivenen vauhdikkaammalla 3,9 prosentin vuosikasvun nopeudella. Siellä yllättävän raju sakkaus 1,1 prosenttiin ajoittui loppuvuoteen. Joensuun seutukunnassa rakentamisen liikevaihto oli puolivuotisjaksolla n. 314 miljoonaa euroa ja kasvu 7,9 prosenttia. Keski-Karjalassa luvut olivat n. 56 miljoonaa ja -0,4 prosenttia ja Pielisen Karjalassa n. 23 miljoonaa ja -1,9 prosenttia. Pohjois-Karjalassa rakentamisen toimialalla henkilöstömäärä kasvoi vuonna 2011 yhteensä 3,5 prosenttia. Viime vuonna henkilöstömäärä nousi 1,2 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
k_F
Rakentamisen liikevaihto
300
90
Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol F)
80
50
150
40
100
30 20
Sahaus odottaa viennin vetoa
Puutavaran valmistus alamaissa Keski-Karjalassa
Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialalle (161) vuosi 2010 oli hurjan kasvun vuosi, tuolloin kasvuprosentti oli 40. Seuraavana vuonna rauhoituttiin 2,3 prosentin kasvuun ja viime vuonna päädyttiin jo -0,4 prosenttiin. Alan kehitys viime vuoden loppupuolella kuvastaa hyvin sen kaksijakoisuutta. Heinä-syyskuussa liikevaihto väheni 9,1 prosenttia, mutta heti seuraavalla neljänneksellä kasvua kertyikin jo mukavat 10,3 prosenttia. Puolivuotisjaksolle summautui lievä 0,1 prosentin kasvu. Joensuun seutukunnassa alan liikevaihto oli puolivuotisjaksolla n. 57 miljoonaa euroa ja liikevaihdon muutos -0,3 prosenttia. Keski-Karjalassa vastaavat luvut olivat n. 29 miljoonaa ja -0,9 prosenttia. Alaa piti pinnalla Pielisen Karjalan kehitys, sillä seutukunnassa liikevaihto oli n. 50 miljoonaa ja kasvua saatiin 1,8 prosenttia.
Viimeiset kolme vuosipuolikasta eivät ole olleet suotuisia maakunnan puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen toimialalle (162+310). Ala painui 14,3 prosentin laskuun vuoden 2011 loppupuoliskolla. Viime vuonna vuosipuolikkaat menivät 20,9 ja 6,1 prosenttien laskulla. Positiivinen pilkahdus lienee, että viime vuoden viimeisellä neljänneksellä ala kääntyi jo 1,9 prosentin nousuun. Alan notkahdusta selittää erityisesti Keski-Karjalan heikko tilanne Puhos Boardin lopetettua. Muissa seutukunnissa päästiin hyviin kasvulukuihin. Keski-Karjalassa ala on hännänhuippuna, mutta Pielisen Karjalassa kasvulukujen kärjessä. Keski-Karjalassa liikevaihto oli n. 7 miljoonaa ja laskuun painuttiin 44 prosenttia. Pielisen Karjalassa liikevaihto oli n. 5 miljoonaa ja kasvuprosentti oli 14,5. Joensuun seudulla alan liikevaihto oli n. 38 miljoonaa
10
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
01.09
07.08
01.08
50
07.07
01.07
07.05
01.05
0
07.06
€ / kk trendi koko maa
10
01.06
1 000 000 euroa
200
60
indeksi (2005 = 100)
250
70
0
ja kasvua saatiin 4,6 prosenttia. Alan liikevaihto on maakunnassa vuositasolla noin 100 miljoonan euroa. Parhaista vuosista on jääty kauas, sillä vuonna 2000 oltiin n. 165 miljoonassa ja vuonna 2007 yli 158 miljoonassa eurossa. Vienti väheni vuonna 2011 yhteensä 7,9 prosenttia. Viime vuonna tilanne oli vielä synkempi, sillä vienti supistui 19,9 prosenttia. Toki huomionarvoista on, että viime vuoden viimeisellä neljänneksellä vienti alkoi vetämään 13,3 prosentin voimalla. Tämä näkyi loppuvuoden liikevaihdossa ja mitä todennäköisimmin tulee näkymään vielä ainakin kuluvan vuoden alussa.
Rauno Jussila viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Kivialan vienti kääntyi kasvuun Pohjois-Karjalan kivituotteiden valmistamisen päätuotteita ovat vuolukiviset tulisijat. Tulisijojen lisäksi vuolukivestä jalostetaan mm. korkealaatuisia kaiuttimia, käyttötavaroita ja lahjaesineitä. Vuolukiviteollisuuden lisäksi maakunnassa jalostetaan luonnonkiveä rakennustarkoituksiin ja hautakiviksi. Vuoden 2011 lopussa maakunnassa toimii 18 kivituotteita valmistavaa yritystä ja ala työllisti lähes 500 pohjoiskarjalaista. Koko maan kivituotteiden valmistuksen liikevaihdosta liki kolmannes syntyy pohjoiskarjalaisissa yrityksissä. Kivituotteiden valmistuksesta (237) kertyi liikevaihtoa yli 47 miljoonaa euroa vuonna 2012, mikä on yli 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Alkuvuonna 2012 liikevaihdon lasku edellisen vuoden vastaavasta ajasta oli 3 prosentin luokkaa, mutta loppuvuonna ero kasvoi lähes 9 prosenttiin. Valtaosa maakunnan kivialan liikevaihdosta syntyy vuolukiviteollisuudessa ja tulisijojen kysynnässä tapahtuvat muutokset määrittävät koko alan liikevaihdon ke-
hitystä. Kotimaan tulisijamarkkinat kehittyivät vuoden 2012 aikana alavireisesti johtuen uudisrakentamisen hiipumisesta ja kuluttajien varovaisuudesta. Kivituotteiden liikevaihdosta lähes puolet tulee viennistä. Globaalin talouden vaikeudet ovat näkyneet kivituotteiden viennin kehityksessä ja viennin arvo on puolittunut vuoden 2006 huipputasosta. Viime vuoden aikana viennin arvo ylitti 22 miljoonaa euroa. Viennin arvo kasvoi ensimmäistä kertaa vuoden 2006 jälkeen ja kasvua kertyi lähes kaksi prosenttia edeltävästä vuodesta. Vuoden 2012 aikana kivialan työllisyys heikkeni maakunnassa ja henkilöstömäärä väheni erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Toimialan yritykset ovat sopeuttaneet henkilöstömääräänsä markkinoilla ja tuotannossa tapahtuneisiin muutoksiin. Tuukka Arosara projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
k_237 Kivialan liikevaihto
10
200
5
100
50 € / kk
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
01.09
20
150
Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 10-12)
100 10
75 50
5
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
01.09
07.08
01.08
25
07.07
01.07
07.06
01.06
07.05
0
€ / kk trendi koko maa
0
indeksi (2005 = 100)
125 15
01.05
07.08
0
k_10-12 Elintarviketeollisuuden liikevaihto
1 000 000 euroa
07.07
01.08
01.07
07.06
01.06
07.05
trendi
0
01.05
1 000 000 euroa
150
indeksi (2005 = 100)
Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 237)
Elintarvikeala investoi ja vetää väkeä Maakunnan kuten koko Suomenkin elintarvikealan (10-12) liikevaihto on ollut kasvussa lähes koko 2000-luvun. Pohjois-Karjalassa miinusmerkkisiä vuosia on ollut kaksi ja Suomessakin vain kolme. Viime vuonna maakuntatasolla yllettiin 1,2 prosentin lievään kasvuun. Kasvu oli tasaista, sillä vuosineljännesten kehitys oli lähes identtistä verrattaessa niitä toisiinsa. Koko maan tasolla elintarvikealan liikevaihto kehittyi viime vuonna melko samansuuntaisesti kuin Pohjois-Karjalassa, kun kasvuksi summautui 3,2 prosenttia. Nyt tarkastelussa olevan vuosipuolikkaan aikana kasvua kertyi 1,5 prosenttia maakuntatasolla. Joensuun seutukunnalla kasvu oli 0,9 prosenttia ja Pielisen Karjalassa kiitettävä 4,8 prosenttia. Vuosipuolikkaan liikevaihto jakautui seutukunnittain seuraavasti: Joensuun seutukunta n. 78 miljoonaa, Pielisen Karjala n. 12 miljoonaa ja Keski-Karjala n. 7 miljoonaa. Alan suurten toimijoiden kuten Valion, Karelian Lihajalosteen ja useiden leipomoiden viimeaikaiset laajat investoinnit heijastuivat positiivisesti alan henkilöstömäärään. Viime vuoden ensimmäisellä vuosipuolikkaalla henkilöstömäärä lisääntyi 1,5 prosentilla ja toisella puolikkaalla jo 5,8 prosentilla. Hyvä suunta oli näkyvissä jo vuonna 2011, jolloin työvoiman vuotuinen kasvu oli 4,5 prosenttia. Luvut kertovat alan yllättävästä suunnan muutoksesta, sillä kuluvalla vuosituhannella alan henkilöstömäärä on vähentynyt kahdeksana vuonna.
Rauno Jussila viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
11
Kiinteistöala piristyi hieman
Kauppa hiipui autokaupan yskähdeltyä Lukuun ottamatta taantumavuotta 2009 kaupan toimiala on ollut Pohjois-Karjalassa tasaisen vahva kasvuala. Kaupan alan kehityksen vaikutus maakunnan kokonaisliikevaihdon kehitykseen on ollut huomattava, sillä alalla muodostuu peräti lähes 30 prosenttia maakunnan kaikesta liikevaihdosta. Lisäksi ala on vaikuttanut merkittävästi mm. rakentamisen kehitykseen, sillä kaupan yksiköihin on investoitu viime vuosina eri puolilla maakuntaa. Osaltaan alan piristysruiskeena on toiminut tax free -kauppa, jonka arvo Pohjois-Karjalassa kasvoi esimerkiksi vuonna 2012 kaikkiaan 36 prosenttia. Vuonna 2011 kaupan (G) liikevaihto kasvoi maakunnassa 6,8 prosenttia vuodentakaisesta ja vielä vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto jatkoi nousujohteista kehitystään. Toisella neljänneksellä liikevaihto kuitenkin kääntyi pieneen laskuun, joka jatkui myös loppuvuonna. Viime vuoden jälkipuoliskolla kaupan kehitys oli 1,3 prosenttia pakkasella ja koko vuoden kasvuksi jäi lopulta vain hienoiset 0,4 prosenttia. Liikevaihdon kasvun taittuminen ei heijastunut yhtä vahvana alan henkilöstömäärän kehitykseen. Kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta koko vuoden henkilöstömäärän kasvuksi muodostui kohtuulliset 2,9 prosenttia. Joensuun seutukunnassa kaupan alan kehitys oli pitkälti samansuuntaista kuin koko maakunnassa eli vuoden 2011 vahva
Kiinteistöalan toiminnan (68) (kiinteistöjen myynti, osto ja vuokraus, kiinteistöpalvelut ja isännöintitoiminta) liikevaihto jäi Pohjois-Karjalassa vuonna 2011 heikon viimeisen neljänneksen takia lähes edellisen vuoden tasolle. Vuonna 2012 alan kehitys oli hieman edellisvuotta vahvempaa. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla liikevaihto kasvoi yhteensä 2,6 prosenttia ja vuoden toisella puoliskolla kasvu oli 3,2 prosenttia. Koko vuonna 2012 liikevaihto kohosi yhteensä 2,9 prosenttia vuodesta 2011. Kasvu jäi kuitenkin puoleen koko maan kasvusta (+6,3 %). Kiinteistöalan toiminnan henkilöstömäärä laski voimakkaasti vuonna 2011 (-16,9 %). Henkilöstömäärä alkoi kohota vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, mutta toisella neljänneksellä kasvu pysähtyi ja sitten henkilöstömäärä kääntyi laskuun. Kiinteistöalan henkilöstömäärän vuosimuutosprosentiksi muodostui -0,2 prosenttia. Valtaosa eli lähes 90 prosenttia maakunnan kiinteistöalan liikevaihdosta muodostuu Joensuun seutukunnassa, jossa alan liikevaihto kasvoi varsin tasaisesti kaikilla vuoden 2012 neljänneksillä. Heinä-joulukuussa kasvu oli 3,7 prosenttia ja koko vuoden kasvuksi muodostui 3,2 prosenttia.
k_68 Kiinteistöalan liikevaihto
kasvu hiipui vuoden 2012 mittaan ja koko vuoden kasvuksi muodostui samainen 0,4 prosenttia kuin maakunnan tasolla. Pielisen Karjalassa kaupan alan liikevaihto väheni 0,7 prosenttia edellisvuodesta. Keski-Karjalan luvut olivat maakunnan myönteisimmät: vuosikasvu oli 1,4 prosenttia. Kaupan alan kehityksen kokonaiskuva oli samankaltainen myös koko maan tasolla, joskin luvut olivat hieman parempia. Loppuvuoden liikevaihdon supistumisesta huolimatta kaupan koko maan liikevaihto kasvoi vuositasolla 2,0 prosenttia. Valtakunnan tason luvut antavat myös tarkempaa tietoa alan kehityksestä. Maakuntatasolla ei ole käytettävissä toimialan sisäistä tietoa kaupan alan liikevaihdon muodostumisesta tai liikevaihdon kehitykseen vaikuttaneista osatekijöistä, mutta koko maan luvut kertovat, että alan hidastuneen kasvun taustalla on ollut moottoriajoneuvojen kaupan huomattava, yli 20 prosentin lasku vuoden 2012 jälkipuoliskolla. Sen sijaan tukku- ja vähittäiskaupan kasvu on jatkunut – joskin selvästi hidastuen – aina vuoden 2012 viimeiselle neljännekselle saakka. Kaupan alan notkahdus ei siten niinkään kerro kuluttajien luottamuksen heikentymisestä vaan erityisesti autokaupan pahasta takkuamisesta. Tähän puolestaan vaikuttaa paitsi yleinen taloustilanne myös viime keväänä toteutettu ajoneuvoveron korotus.
k_G Kaupan alan liikevaihto
10
200
240
200
Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol G)
Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 68)
80
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
01.09
07.08
07.07
01.08
01.07
07.05
0
50
€ / kk trendi koko maa
01.05
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
01.09
07.08
07.07
01.08
0
indeksi (2005 = 100)
100
40
01.07
07.06
01.06
07.05
0
01.05
€ / kk trendi
120
07.06
50
160
01.06
100
150 1 000 000 euroa
1 000 000 euroa
5
indeksi (2005 = 100)
200 150
0
Kimmo Niiranen maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
12
Liike-elämän palvelujen kasvu hidastui Liike-elämän palvelujen M+N (hallintoja tukitoiminta sekä tieteellinen ja tekninen toiminta) liikevaihdon kasvu jatkui maakunnassa vuonna 2012 kaikilla neljänneksillä: tammi-maaliskuussa liikevaihto kohosi 10,8 prosenttia, huhti-kesäkuussa 5,0 prosenttia, heinä-syyskuussa 5,0 prosenttia ja lokajoulukuussa 3,0 prosenttia edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Koko vuoden kasvuksi summautui 5,6 prosenttia. Vaikka toimialan kasvuluvut ovat useimpiin muihin aloihin verrattuna hyviä, ne ovat selvästi pienempiä kuin mitä alalla on totuttu viime vuosina näkemään. Kehityskuvan heikentyminen näkyi myös toimialan henki-
löstömäärän muutoksessa. Henkilöstömäärä kasvoi vielä tammi-maaliskuussa, mutta kääntyi sitten pieneen laskuun. Koko viime vuoden aikana liike-elämän palvelujen henkilöstömäärä väheni yhteensä 1,2 prosenttia. Joensuun seutukunnassa alan liikevaihto kasvoi vuoden 2012 aikana 5,0 prosenttia. Keski-Karjalassa toimialan kasvuprosentit olivat viimeistä vuosineljännestä lukuun ottamatta kovia ja vuoden kokonaiskasvuksi kirjautui 18,3 prosenttia. Alan kasvuluvut olivat sekä suhteellisesti että euromääräisesti Keski-Karjalan seutukunnan suurimmat. Pielisen Karjalassa alan kehitys oli vuo-
k_H Kuljetusten liikevaihto
k_M+N
Liike-elämän liikevaihto 250
25
30
200
Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol H)
Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol M+N)
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
01.09
07.08
07.07
01.08
0
indeksi (2005 = 100)
50
€ / kk trendi koko maa
5
01.07
0
10
07.06
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
01.09
07.08
07.07
01.08
01.07
07.06
01.06
07.05
01.05
trendi
100
01.06
50
€ / kk
15
07.05
100
20
01.05
10
1 000 000 euroa
150
150 indeksi (2005 = 100)
1 000 000 euroa
15
0
25
200
20
5
den 2012 aikana vaihtelevaa. Koko vuoden aikana liike-elämän palvelujen liikevaihto kasvoi 1,1 prosenttia. Yhden osan liike-elämän palveluja muodostaa alatoimiala tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus. Pienellä toimialalla muodostuu maakunnassa vuositasolla noin 9 milj. euron liikevaihto. Toimialan kasvuprosentit olivat 2000-luvun alussa vahvoja eikä ala sukeltanut pahasti edes vuoden 2009 taantumassa, joten viime vuoden jälkipuoliskon 15,8 prossntin liikevaihdon lasku on alan kehitykselle poikkeuksellista.
0
Kuljetusala jarrutteli Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan (H) liikevaihto kasvoi niin Pohjois-Karjalan maakunnassa kuin koko maankin tasolla vuoden 2011 kaikilla neljänneksillä. Kuljetusalan liikevaihdon kehityksessä on nousuineen ja laskuineen näkynyt kuljetuksia käyttävän teollisuuden kehitys joten ei ollut yllätys, että vuonna 2012 kuljetusalan liikevaihdon kasvuluvut jäivät noin puoleen siitä, mitä ne olivat olleet vuotta aikaisemmin. Koko vuonna 2012 kasvua kertyi 3,3 prosenttia. Alan pienoinen piristyminen vuoden viimeisellä neljänneksellä Jo-
ensuun seutukunnassa nosti samalla koko maakunnan liikevaihdon kehityksen hieman koko maata (+2,9 %) vahvemmaksi. Tästä huolimatta alan henkilöstömäärä väheni maakunnassa kaikkina vuosineljänneksinä. Yhteensä henkilöstömäärä laski vuoden kuluessa 3,3 prosenttia. Kuljetusalalla tapahtui viime vuoden alussa merkittävä yrityskauppa, jonka myötä alan huomattava pohjoiskarjalainen yritys siirtyi osaksi kansainvälistä kuljetusalan konsernia.
13
Telealalla laskua 3,3 prosenttia Liikevaihdon vuosimuutos televiestinnän, ohjelmistojen ja tietopalvelutoiminnan aloilla (61-63) seurasi muiden toimialojen tapaan lievää negatiivista trendiä vuoden 2012 lopulla. Liikevaihto laski vuodentakaisesta 3,3 prosenttia, joka oli hieman suurempi kuin kaikkien toimialojen keskimääräinen. Laskusuuntaus oli kohtuullisen jyrkkää alkuvuoteen 2012 verrattuna, jolloin vielä päästiin vastaavaan lukuun, mutta positiivisella etumerkillä varustettuna. Toiselta kvartaalilta alkanut huonompi kehitys jatkui loppuvuoden ajan. Loppuvuoden positiivisia uutisia olivat kuitenkin parin joensuulaistaustaisen IT-alan yrityksen (Blancco ja Arcosys) saamat kansalliset ja kansainvä-
lisetkin huomionosoitukset liiketoimintamenestyksestä. Yritykset toimivatkin hyvinä esimerkkeinä siitä, että myös Pohjois-Karjalasta voidaan nousta kansainvälisille markkinoille ja pysyä siellä. Yritysten lukumäärä pysyi ennallaan vajaassa sadassa yrityksessä ja myös toimialan tuotannon kokonaisarvo on pysynyt hyvin pitkään vakaalla ja tasaisella tasolla ollen noin 11 milj. euroa kuukaudessa ja n. 130 milj. euroa vuodessa. ICT-toimialasta reilusti yli 95 prosenttia on keskittynyt Joensuun seudulle, mistä syystä lukuja ei volyymin vähäisyyden takia ole saatavilla Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutukuntien osalta. Henkilöstömää-
rän lievä positiivinen kehitys oli loppuvuoden 2012 piristysruiske, joka antaa uskoa toimialan vahvistumiseen edelleen. Kasvua tuli 2,2 prosenttia loppuvuonna, mikä nosti koko vuoden henkilöstömäärän kehityksen nipin napin plussalle, päinvastoin kuin keskimäärin kaikilla toimialoilla. Näköpiirissä on Joensuun seudulla mm. puolustusvoimien palvelukeskustoimintojen aloittaminen, jonka heijastusvaikutuksia odotetaan tulevan näkymään ICT-alan toimintojen ja palvelujen lisäyksenä. Jarmo Heiskanen tietopalvelupäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Telealan liikevaihtok_61-63
Rauno Jussila viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
14
10
100
5
50
indeksi (2005 = 100)
150
Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol 61-63)
€ / kk
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
01.09
07.08
07.07
01.08
01.07
07.06
01.06
07.05
01.05
trendi
0
0
k_I Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto
16
200
12
150
8
100
4
07.12
01.12
07.11
01.11
07.10
01.10
07.09
01.09
07.08
01.08
07.07
01.07
07.06
01.06
07.05
0
50
€ / kk trendi koko maa
0
indeksi (2005 = 100)
Pohjois-Karjala: liikevaihto (tol I)
01.05
Maakunnan majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) liikevaihto on ollut vakaalla kasvu-uralla lähes koko 2000-luvun. Vain vuonna 2003 piipahdettiin miinuksella ja vuonna 2009 tehtiin nollatulos. Viime vuoden alkupuolikkaalla summattiin 3,9 prosentin kasvu ja loppuvuonna kasvuprosentti oli puolestaan 2,4. Koko vuodelle kertyi 3,1 prosentin kasvu, mikä vain 0,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin valtakunnan tason kasvuluku. Alan liikevaihto oli viime vuonna 122 miljoonaa. Alalle on ominaista, että ensimmäisen vuosipuolikkaan liikevaihto on hieman alhaisempi kuin loppuvuoden. Valtaosa alan toiminnasta on keskittynyt Joensuun seutukunnalle. Vuoden 2012 jälkipuoliskolla alan liikevaihto alueella oli n. 51 miljoonaa ja kasvu 2,4 prosenttia. Keski-Karjalan vastaavat luvut olivat n. 5 miljoonaa ja 1,8 prosenttia ja Pielisen Karjalan n. 9 miljoonaa ja 3,4 prosenttia. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan henkilöstömäärä kasvoi 3,3 prosenttia vuonna 2011. Kasvu jatkui lähes identtisenä myös viime vuonna, sillä kasvuprosentiksi kirjautui 3,2.
1 000 000 euroa
Matkailualan vakaa kasvu jatkui
1 000 000 euroa
15
Elintarvikeala vahvistuu yhteistyöllä Pielisen Karjalassa Elintarviketeollisuus on liikevaihdoltaan Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala ja merkittävä työllistäjä. Pielisen Karjalassa elintarviketeollisuus on puu- ja paperiteollisuuden rinnalla merkittävimpiä teollisuuden aloja, työllistäen noin 200 henkilöä. Se on 20 prosenttia kaikista maakunnan elintarviketeollisuuden työpaikoista. Teollisista työpaikoista elintarvikealan osuus on huomattavasti muuta maakuntaa korkeampi: Joensuun seudulla osuus on 7,1 prosenttia, Keski-Karjalassa 6,7 prosenttia, ja Pielisen Karjalassa jopa 15,5 prosenttia. Pielisen Karjalan vahvuutena ovat leipomoteollisuus ja alkutuotanto. Kaksi maakunnan merkittävimmistä leipomoista löytyy Pielisen Karjalasta, Pielispakari Oy ja Porokylän Leipomo Oy. Yritykset eivät koe kilpailua negatiivisena asiana, vaan se on auttanut molempia kehittymään ja löytämään omat vahvuudet. Muita merkittäviä yrityksiä ovat mm. Lieksan Laatuherkut Oy ja A&R Sveholm Oy. Myös lihan, kalan, vihannesten ja marjojen jalostuksessa toimii yrityksiä, jotka ovat tärkeitä seutukunnan työllistäjiä ja lähiraaka-aineiden käyttäjiä. Pielisen Karjalan elintarvikealan yritysten markkinat ovat laajentuneet nopeasti viime vuosina. Yhteistyö seutukunnan kaupunkien ja maakunnan rahoittajien kanssa on mahdollistanut tarvittavat investoinnit. Kasvua on haettu myös alihankinnasta isompien kumppaneiden kanssa, esimerkiksi Pielispakari mm. Valion ja Keskon kanssa sekä Lieksan Laatuherkut Inex Partners Oy:n kanssa. Näiden avulla haetaan tukea myös vientimahdollisuuksille. Vähittäiskauppojen lisäksi tuotteet ovat päässeet julkisen ruokahuollon valikoimiin. Seutukunnan isot yritykset toimivat enemmän itsenäisesti, pienemmät hakevat
voimaa verkostoista. Yhteistyö seutukunnalla näkyy kaupan, kuluttajien ja jalostajien välisinä hyvinä suhteina. Esimerkki paikallisesta yhteistyöstä on lieksalaisen A&R Sveholm/Perhekokin valmistamat, kauppojen palvelutiskien suositut kaalikääryleet, jotka saavat alkunsa Nurmeksen Filetuotteessa. Yhteistyötä edistävät osaltaan maakunnan kehittämishankkeet, joiden kautta saadaan mm. yhteisnäkyvyyttä erilaisissa valtakunnallisissa tapahtumissa. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES on ollut aktiivisesti apuna myös alan yritysten verkostoitumisessa. Suuntaus elintarvikealalla Pielisen Karjalassa näyttää olevan edelleen kasvava. Yritysten määrä ei ole lisääntynyt, mutta yritysten liikevaihdot ovat kasvaneet, investoinnit lisääntyneet ja elintarvikesektorille palkataan jatkuvasti lisää työvoimaa maan yleisestä suuntauksesta poiketen. Kansainvälistyminen, lähi- ja luomuruoka sekä uudet teknologiat ja tuotekehitys tuovat tullessaan uusia kasvumahdollisuuksia myös Pielisen Karjalaan. Näin ollen seutukunnallamme tuotettuja elintarvikkeita löytyy jatkossakin ympäri maailmaa, myös Muumimaailmasta.
Riitta Kinnunen yritysneuvoja Ekotassu -projekti Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Anne Kokkonen seutumarkkinoija Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES
15
Teolliset työpaikat hienoiseen laskuun
14 000 13 500 13 000 12 500 12 000 11 500 11 000 10 500
Lähde: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisteri
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009* 2010 2011 2012
10 000
*TOL 2008-luokituksen vuoksi muutos -281 työp.
Elintarviketeollisuuden työpaikkamäärät kasvussa Muista päätoimialoista elintarviketeollisuuden työpaikat kasvoivat mukavasti lähes 6 prosenttia ylittäen nyt 1 000 työpaikan rajan. Suurimmat kasvut elintarviketoimialalla olivat Nurmeksessa (12 työpaikkaa) sekä etenkin Outokummussa (20 työpaikkaa), mikä on positiivista ottaen huomioon metalliteollisuuden työpaikkamenetykset Outokummussa. Kumi- ja muovi- sekä tekstiiliteollisuuden työpaikkamäärissä tapahtui pientä vähennystä. Kivialalla vuolukivituotannon näkymät eivät vaikuta kovin hyviltä, kun sitä peilataan alan työpaikkakehitykseen. Vähennys oli 42 työpaikkaa eli miinusta tuli reilut 4 prosenttia. Sen sijaan kaivostoiminnassa tapahtui myönteistä kehitystä, kun maakunnan työpaikkalisäys oli 128 työpaikkaa. Päivi Lintumäki kuntakehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
ETTA
AN
NA
PA L TA TET AU
Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/POKETTI-hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, POKETTI-hanke Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Irma Ahokas-Kukkonen (s. 1, 9), Jaakko Kilpiäinen (s. 2), Stock.XCHNG (s. 6, 13, 14, 15), Pekka Turtiainen (s. 7), MorgueFile (s. 10), Keijo Penttinen (s.11), Stockvault (s. 11, 15), Jukka Mähönen/ImagePark (s. 12-13), Erko Raaman (s. 14), OF Pohjois-Karjala -hanke (s. 15), Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES (s. 15), Rauno Jussila (s.15) Painatus: Kopijyvä Oy Painosmäärä: 1 500 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa
www .p anna- oketti.fi/ palau tetta
T AU
Kaikista teollisuuden työpaikosta metalliteollisuuden osuus on 41 prosenttia. Vaikka teollisten työpaikkojen määrä maakunnassa kääntyikin laskuun, metalliteollisuus piti onneksi hyvin pintansa ja vähennystä tuli vain 16 työpaikan verran eli -0,3 prosenttia. Kuntien kesken vaihtelu oli kuitenkin suurta. Vaikuttavuudeltaan suurin pudotus metalliteollisuudessa oli Outokummussa, missä toimialalta katosi 43 työpaikkaa (-7 %). Seutukunnittain metallin työpaikkojen vähennykset kohdistuivat tasaisesti kaikille kolmelle seutukunnalle. Metsäteollisuudesta katosi 164 työpaikkaa (-7,9 %). Metsäteollisuuden työpaikat jäivät nyt ensimmäistä kertaa alle kahden tuhannen. Toimialan työpaikoissa on ollut hiljalleen laskeva trendi jo pitemmän aikaa. Metsäteollisuuden menestyminen on tärkeä tekijä metallin alaan kuuluvalle metsäkoneteollisuudelle, jossa oli nähtävissä pientä laskua.
Pohjois-Karjalan teolliset työpaikat
PA L
Maakunnan teollisuus nojaa metalliin
14 500
NA AN
Teollisten työpaikkojen (tol B, C, D, E) määrä kääntyi PohjoisKarjalan maakuntaliiton teollisuusyritysrekisterin tietojen mukaan hienoiseen laskuun kahden peräkkäisen kasvuvuoden jälkeen. Vuoden lopussa työpaikkoja oli 11 647, missä on laskua edelliseen vuoteen verrattuna 140 työpaikkaa eli 1,2 prosenttia. Kovin merkittävästä pudotuksesta ei siis koko maakunnan näkökulmasta arvioituna ole kysymys. Edellisen kerran teollisten työpaikkojen määrä väheni vuonna 2009, jolloin pudotusta tuli yli 1 000 työpaikan verran. Teollisuuden toimialan liikevaihto supistui vuonna 2012 kaikkiaan 5,4 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Euromääräisesti teollisuuden kokonaisliikevaihto vuonna 2011 oli 2,9 mrd. euroa ja vuonna 2012 päästiin 2,7 mrd. euron lukemiin. Teollisuuden liikevaihdon kehitykseen vaikuttivat eniten suuret yritykset. Pelko euroalueen velkakriisin kärjistymisestä piti yritysten tilauskannat alhaisina, eikä viennin veto ole vieläkään kunnolla päässyt käynnistymään.
Julkaisu on luettavissa myös Internetissä: www.poketti.fi/trendit, www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto, www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala, www.josek.fi, www.keti.fi, www.pikes.fi