Pohjois-Karjalan
trendit Talouskatsaus 2
Kärkisijoilla monella mittarilla
Teollisuuden vienti kovassa kasvussa
Suuntana Venäjä
marraskuu 2014
Pohjois-Karjala ei enää ole maan heikointa työttömyysaluetta
KÄRKISIJOILLA MONELLA MITTARILLA
Pohjois-Karjalan aluetalous on ainakin suhteellisesti tarkastellen oivassa vireessä. Tuskinpa koskaan maakunta on nähty taloustilastojen kärkisijoilla näin monipuolisesti ja monella mittarilla kuin juuri tällä hetkellä. Maakunnan kaikkien alojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla lähes kaksi prosenttia edellisvuodesta, kun koko maassa kasvu oli vain 0,6 %. Seutukunnista liikevaihdon kasvu oli ripeintä Pielisen Karjalassa, peräti 7,1 %. Joensuun seutukunnassa kasvua oli 1,7 %. Keski-Karjalassa yritysten liikevaihto sen sijaan laski 3,5 %.
”Pohjois-Karjala on ollut nyt jo viisi vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta” Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti kasvoi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa peräti 8,6 % verrattuna vuotta aiempaan, kun samaan aikaan koko valtakunnan luku oli pakkasen puolella, -0,1 %. Maakunnan vienti onkin noussut jo taantumaa edeltäneelle vuoden 2007 tasolle, vaikka muualla maassa ollaan siitä selvästi jäljessä. Pohjois-Karjala on viime kuukausina ollut ainoa maakunta, jossa työttömien määrä on laskenut. Osaksi kohentunut tilanne selittyy sillä, että 90-luvun laman perua olevat pitkäaikaistyöttömät ovat nyt siirtymässä hyvää vauhtia
eläkkeelle. Työttömien osuus työvoimasta on toki edelleen lähes 15 prosenttia, mikä on valtakunnassa neljänneksi suurin, mutta nousu pahnan pohjilta on kuitenkin tosiasia. Elinkeinoelämämme vireydestä kertoo myös Joensuun lentoaseman hyvä kehitys. Tänä vuonna matkustajamäärä on ollut yli 7 % kasvussa kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Suorituksen arvoa nostaa se, että matkustajamäärät ovat kasvaneet maassamme vain neljällä maamme yhteensä 25 lentoasemasta. Samankaltainen ilmiö on Niiralan rajanylityspaikalla: vaikka rajaliikenne on kokonaisuutena hiipunut Suomen itärajalla alkuvuonna yli 8 %, on se Niiralassa kasvanut 1 % verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Positiivisen kehityksen pitkäjänteisyyttä puolestaan kuvaa se, että Pohjois-Karjala on ollut nyt jo viisi vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta. Muuttoliikkeen dynamiikka yllättää: maakuntaan on viime aikoina muuttanut vuosittain noin 4 500 uutta asukasta. Eli joka vuosi meille tulee melkein Tohmajärven asukasluvun verran uusia ihmisiä. Pohjois-Karjalassa vallitsee varsin hyvä tekemisen meininki elinkeinojen kehittämisessä. Kilpailukykyämme kuvaa esimerkiksi Joptekin saama jättitilaus Ranskasta. Maakunnan myönteinen kehitysvire näyttää jatkuvan lähitulevaisuudessakin. Yksistään ELYkeskuksen tukemia yrityshankkeita on yhteensä 100 miljoonan euron edestä. Niiden arvioi-
Suurtapahtumista työtä ja tuloa maakuntaan Pohjois-Karjalalla on ensi vuonna ainutlaatuinen kunnia toimia monen mittavan suurtapahtuman isäntämaakuntana. Supervuosi starttaa käyntiin maaliskuussa, jolloin järjestetään ampumahiihdon MM-kisat Kontiolahdella. Kyseessä on peräti merkittävin huippu-urheilutapahtuma Suomessa vuonna 2015. Heinäkuun alussa Farmari 2015 -maatalousnäyttely tuo aidon maaseudun kolmeksi päiväksi kaupunkiin Mehtimäen alueelle Joensuuhun.
2
Sen jälkeen Laulurinteen valtaa perinteiseen tapaan rokkikansa. Ilosaarirockin jälkeen viimeisenä helmenä suurtapahtumien nauhassa on vielä Kuninkuusravit elokuun alussa. Suurtapahtumat tuovat maakuntaan runsaasti matkailutuloja ja avaavat uusia portteja maakuntamme yrityksille. Näkyvyyttä ja monipuolisia kontakteja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa lukuisin tavoin.
daan tuovan parin vuoden kuluessa noin 600 uutta työpaikkaa ja vastaavan määrän välillisiä palvelualan työpaikkoja. Tummia pilviä taivaanrantaan tuovat EU:n ja Venäjän väliset pakotteet ja vastapakotteet. Selvää on myös, että euroalueen taloustaantuman pitkittyminen vaikuttaa kielteisesti myös Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kehitykseen. Pentti Hyttinen maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Pohjois-Karjalan Trendit –julkaisun tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 2014 alkupuolikkaalla. Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Tämän numeron teemana on Venäjä. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi keväänä. Voit ehdottaa ajankohtaisia teemoja tuleviin julkaisuihin osoitteessa www.poketti.fi.
k_päätoimialat
Pohjois-Karjalan liikevaihto päätoimialoilla
Liikevaihdon kehitys seutukunnittain
130
indeksi (2010 = 100)
130
110 100 90
110 100 90
Rakentaminen (F) Toimialat yhteensä (A-X)
80 70
120
Teollisuus (C)
2008
2009
2010
2011
2012
2013
koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala
80
Tukku- ja vähittäiskauppa (G)
2007
Indeksi (2010 = 100)
120
70
2014
Henkilöstön kehitys seutukunnittain
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2013
2014
Viennin kehitys seutukunnittain 150
115
Indeksi (2010 = 100)
105 100
90 85
130 120 110 100
koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala
95
90 80 70 60 50
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Indeksi (2010 = 100)
140
110
2014
koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala
2007
2008
2009
2010
2011
2012
KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA
Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) Metalliteollisuus (TOL 24–30+33) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Teollisuus (TOL C) Rakentaminen (TOL F) Televiestintä, Ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (TOL 61–63) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Jalostus (TOL BC+DF) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Elintarviketeollisuus (TOL 10–12) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A–X) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Palvelut (TOL G–U) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (TOL 72, 712) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237)
Henkilöstömäärä
Liikevaihto 1 000 €
Muutos
Muutos %
1.-6.2014
1.-6.2013
1 000 €
%
-0,9 1,5 8,4
183 847 182 759 98 761 65 017 398 674 130 945 1 155 755 294 768 68 964 39 817 1 575 021 1 276 758 98 426 3 043 894 50 741 861 086 1 347 561 125 936 20 526 61 216 53 525 4 078 104 301 16 413
155 414 165 255 89 302 59 301 370 473 122 554 1 098 888 282 844 66 195 38 298 1 515 334 1 228 775 96 353 2 990 145 50 259 856 772 1 344 204 127 519 20 809 62 101 54 403 4 271 109 338 18 070
28 432 17 504 9 459 5 716 28 201 8 392 56 867 11 924 2 769 1 519 59 688 47 982 2 073 53 749 481 4 314 3 357 -1 584 -283 -884 -879 -193 -5 037 -1 657
18,3 10,6 10,6 9,6 7,6 6,8 5,2 4,2 4,2 4,0 3,9 3,9 2,2 1,8 1,0 0,5 0,2 -1,2 -1,4 -1,4 -1,6 -4,5 -4,6 -9,2
-4,1 -7,9 -2,1 -1,5 -3,2 -1,6 -1,9 -2,1 -1,4 -3,5 -3,8 -4,8 -4,0 -2,1 -3,1 -9,1 -6,0 -1,7 -0,2
Indeksi 100 on vuosi 2010. Vuoden 2014 tiedot tarkentuvat vuoden 2015 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä alkutuotantoa ja julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen.
3
Vahva alkuvuosi Pielisen Karjalassa Minna Heikkinen toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES
Viime vuoden lopussa alkanut myönteinen käänne loi positiivisia odotuksia kuluvalle vuodelle Pielisen Karjalassa. Kaikkien toimialojen liikevaihdon nousu yli 7 %:lla täytti kasvuodotukset. Kasvu tuli pääosin teollisuudesta, jonka liikevaihto kasvoi yli 23 miljoonalla eurolla (+16,5 %). Teollisuuden menestystä vauhditti viennin
positiivinen kehitys. Vienti kasvoi alkuvuonna noin 18 %, lähes 14 +7,1% miljoonaa euroa. Teollisuuden hyvä vire on heijastunut jo tämän syksyn aikana työllisyyteen. Toimialoittain vaihtelu oli suurta. Puun sahaus, höyläys ja kyllästys –toimialan yritykset kasvoivat vientimarkkinoilla. Viime vuoden lopulla alkanut metalliteollisuuden myönteinen kehitys jatkui alkuvuonna, kasvua oli erityisesti koneiden ja laitteiden valmistuksessa. Pielisen Karjalan metalliyritykset ovat lisänneet myyntiään ja osa yrityksistä on toiminut jopa kapasiteetin ylärajoilla. Osittain myönteisen kehityksen ovat mahdollistaneet metalliyritysten aiemmin toteuttamat oikeanlaiset investoinnit. Rakentamisen toimiala oli kasvussa muutamien
teollisuustilainvestointien ja julkisten rakennushankkeiden ansiosta. Elintarviketeollisuudessa pitkään jatkunut liikevaihdon kasvu taittui alkuvuonna mm. kuluttajien ostokäyttäytymisen muutoksen vuoksi. Pielisen Karjalan elintarvikealan yrityksissä on kuitenkin edelleen kova investointitahti ja useat yritykset kehittävät uusia tuotteita tarkkaan valituille kohderyhmille. Palvelualojen liikevaihdon kehitys pysyi lähes samalla tasolla kuin viime vuonna. Palvelualoilla myönteisintä kehitys oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa, sillä toimialan liikevaihto kasvoi 1,3 %. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät seutukunnan majoitusliikkeissä hieman alkuvuoden aikana, mikä oli poikkeuksellista muuhun maahan verrattuna.
assa John Deere Forestry Oy rekrytoi Joensuun tehtaalle kuluvana syksynä viitisenkymmentä uutta työntekijää. Ensi vuonna tehdas saa valmistettavakseen metsätraktoreiden kuormatilat. Se tietää kymmenen henkilön lisätarvetta. Liikevaihdollisesti vahvin kasvu Joensuun seudulla oli muovituotteiden valmistuksessa (+13,5 %). Kasvu näkyy myös muoviteollisuudessa toimivassa Medisize Oy:ssä, joka valmistaa muun muassa erilaisia lääkeannostelijoita, terveydenhuolto- ja laboratoriolaitteita. Medisize palkkaa kuluvan syksyn mittaan useita kymmeniä uusia työntekijöitä Joensuun seudulle. Venäjän talouskriisi, ruplan arvon aleneminen ja ostovoiman hiipuminen ovat pienentämässä kävijöiden määrää Joensuun seudulla kuluvana vuonna. Se heijastunee alueellamme sekä kauppaan että matkailuun. Onneksemme
vuoden 2015 suurtapahtumat urheilun ja kulttuurin puolel+1,7% la vetävät väkeä Joensuun seudulle. Ampumahiihdon MM-kisat, Ilosaarirock, Farmari 2015 ja Kuninkuusravit jättänevät alueelle matkailutuloa varovaisestikin arvioituna yli 50 miljoonaa euroa. Venäjällä kysyntä on useilla toimialoilla laskemassa. EU:n ja USA:n asettamat vientipakotteet vaikuttavat entisestään alenevaan kysyntään. Josekissa vientimahdollisuuksia alueen yrityksille haetaan nyt Barentskeskus Finland Oy:n kanssa. Barentskeskus toimittaa kuukausittain tarjouspyyntötiedot Luoteis-Venäjän lisäksi Pohjois-Norjasta ja Pohjois-Ruotsista. Raportti sisältää tarjouspyynnön tekijän tiedot, projektin budjetin, aikataulut ja laatukriteerit. Saamansa tiedot Josek jalostaa ja jakaa alueen yrityksille.
Vienti vetää taas Pekka Nuutinen toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
Joensuun seudun teollisuuden vienti kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla reilusti muuhun maahan verrattuna. Kasvua oli viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta 7,7 %, kun koko maassa vienti pieneni 0,1 %. Puunkorjuusektorilla tilauskannat säilyivät hyvinä koko ensimmäisen vuosipuoliskon. Metsäkonekaupan uuden nousun myötä muun mu-
Muutokset maltillisia Keski-Karjalassa Risto Hiltunen toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI
Yritysten liikevaihdot muuttuivat maltillisesti alkuvuonna vuoden 2013 hyvän kehityksen jälkeen. Kaikkien toimialojen liikevaihto laski 3,5 %. Pieni alavire näkyy erityisesti teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa, mutta muutokset näillä toimialoilla ovat suhteellisen pieniä. Teollisuuden maltilliset muutokset näkyvät myös viennin kehityksessä: viennin arvo on vähentynyt vain 0,2 % edellisvuoteen verrattuna.
4
Venäläisten matkailijoiden väheneminen nätuntumassa sijaitseviin Nurminen Logistics Oy:n kyy matkailun ja kaupan liikevaihdoissa. Ylitykentisiin halleihin ollaan perustamassa ensi vuoset Niiralan raja-asemalla ovat kasvaneet tänäden alussa popup-myymäläkokonaisuutta, jokin vuonna, mutta viisumillisten ylittäjien määrä hon parhaillaan etsitään yrityksiä ja palveluja. on vähentynyt melkein kymmenen prosenttia. Raja-asemalla rakennetaan jälleen uusia kaistoKaupan liikevaihto piti edellisvuoteen pinja kasvavan rajaliikenteen sujuvoittamiseksi. tansa ja kasvoi hieman. Majoitus- ja ravitKeski-Karjalaan perustetaan pieniä yrisemusyritysten liikevaihto sen sijaan vätyksiä ahkerasti. Alkuvuonna yritysten –3,5% heni lähes 7 %. Venäläiset ovat tehneet nettomäärä kasvoi 33:lla, kun yritykalkuvuonna taxfree-ostoksia noin neljänsiä perustettiin 37 ja niitä lakkautui vain neksen vähemmän kuin edellisenä vuonneljä. 80 % uusista yrityksestä perustetaan na. Muutosta selittää osin myös lisääntynyt inKETIn yritysneuvonnan kautta, joten neuvontavoice-kauppa. Vaikka venäläisten ostokset ovat palveluja selvästi tarvitaan. Uutta tänä vuonna vähentyneet, lisääntyivät ulkomaalaiset yöpyjät on Barentskeskus Finland Oy:n kautta saatavat Keski-Karjalassa alkuvuonna melkein 9 %. palvelut. Ensimmäinen seudun yritys on pilottiVaikka venäläisten matkailu on vähentynyt, vaiheessa mukana. Erityisesti rakennus- ja teolpanostetaan Niiralan raja-aseman ylittävän liilisuusalan yrityksiä odotetaan mukaan Barentkenteen pysäyttämiseen 9-tien varressa. Rajan sin alueen hankkeisiin.
PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS
Eri toimialojen liikevaihdon kasvun voimakas painottuminen vuoden ensimmäiselle neljännekselle luo epävarmuutta loppuvuodelle 2014. Toisaalta myönteisiä uutisia sekä yritysten investoinneista että julkisen sektorin suunnittelemista rakennushankkeista on tiedossa ensi vuodelle. Pielisen Karjalassa on yhdessä muun maakunnan toimijoiden kanssa alettu kartoittaa systemaattisesti Barentsin alueella avautuvia liiketoimintamahdollisuuksia. Verkottamalla yrityksiä maakunnan sisällä ja osin myös maakunnan ulkopuolella ja pitkäjänteistä työtä tekemällä on mahdollista hakea Barentsin alueelta lisää työtä ja tuloa maakunnan yrityksille.
Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 161) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26–27, 28) Rakentaminen (TOL F) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Teollisuus (TOL C) Metalliteollisuus (tol 24–30+33) Jalostus (TOL BC+DF) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A–X) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Palvelualat yhteensä (TOL G–U) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Elintarviketeollisuus (TOL 10–12) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (TOL 162+310)
JOENSUUN SEUTUKUNNAN KEHITYS
Yhteistyössä mukana olevat Pikes ja Keti toimittavat tiedot oman alueensa yrityksille. Josek tekee päivittäin työtä elinkeinoelämän kehittämiseksi. Lokakuussa isännöimme yli 20 yritysedustajan vierailua Venäjän tullissa. Neuvotteluun osallistuivat Värtsilän ja Karjalan tullin johtajat sekä Karjalan tasavallan taloudellisen kehityksen ministeri.
Työvoima vähenee edelleen: alkuvuonna yritysten henkilöstö väheni lähes 4 %. Sen sijaan kaikkien alojen palkkasumma kasvoi 1,1 %, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Työvoiman saatavuuteen panostetaan, kun KETI käynnistää tänä syksynä hankkeen Osaava Keski-Karjala, jonka tavoitteena on saada yrityksiin osaavaa työvoimaa uusin koulutuksellisin keinoin.
Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) Metalliteollisuus (TOL 24–30+33) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 161) Rakentaminen (TOL F) Elintarviketeollisuus (TOL 10–12) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Ohjelmistot ja tietopalvelutoiminta (TOL 61–63) Teollisuus (TOL C) Jalostus (TOL BC+DF) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Kaikki toimialat (TOL A-X) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Palvelualat yhteensä (TOL G–U) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Sähköteknisten tuotteiden valmistus (TOL 26–27) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Majoitus ja ravitsemustoiminta (TOL I) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta ym.(TOL M+N) Tieteellinen tutkimus ja tekninen testaus (TOL 72, 712) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (TOL 23) KESKI-KARJALAN SEUTUKUNNAN KEHITYS Koulutus sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (TOL P+Q) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26–27, 28) Metalliteollisuus (TOL 24–30+33) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Teollisuus (TOL C) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Jalostus (TOL BC+DF) Rakentaminen (TOL F) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A–X) Palvelualat yhteensä (TOL G–U) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N)
Liikevaihto 1 000 € 1.-6.2014 1.-6.2013 78 967 55 077 3 361 2 719 17 865 15 168 5 770 4 935 167 408 143 701 12 345 10 777 200 884 175 541
Muutos 1 000 € 23 890 642 2 697 835 23 707 1 568 25 343
% 43,4 23,6 17,8 16,9 16,5 14,6 14,4
182 868
160 182
22 687
14,2
360 471 8 167 94 569 138 901
336 429 8 066 94 022 138 820
24 043 101 547 82
7,1 1,3 0,6 0,1
8 658
8 690
-32
-0,4
12 132 14 065
12 363 14 556
-231 -492
-1,9 -3,4
5 715
6 188
-473
-7,6
3 831
4 215
-384
-9,1
Liikevaihto 1 000 € 1.-6.2014 1.-6.2013 83 267 73 372 162 198 145 759
Muutos 1 000 € % 9 895 13,5 16 439 11,3
54 031
48 891
5 140
10,5
358 768 121 178 71 146 231 699 81 412 35 702 68 463 860 551 1 208 933
332 961 113 307 67 890 221 470 77 884 34 204 65 737 828 484 1 172 249
25 806 7 871 3 256 10 228 3 529 1 498 2 727 32 066 36 684
7,8 6,9 4,8 4,6 4,5 4,4 4,1 3,9 3,1
978 081
950 883
27 198
2,9
2 354 069 94 721 1 103 473 679 984 48 055 42 918 49 212
2 315 217 93 825 1 095 903 676 696 48 297 43 249 49 881
38 853 896 7 570 3 288 -242 -331 -669
1,7 1,0 0,7 0,5 -0,5 -0,8 -1,3
14 937
15 398
-461
-3,0
86 442
89 244
-2 802
-3,1
3 564
3 745
-181
-4,8
29 718
32 497
-2 779
-8,6
Liikevaihto 1 000 € 1.-6.2014 1.-6.2013
Muutos 1 000 €
%
3 972
3 416
556
16,3
19 284 26 890 32 923 65 967 103 796
18 470 26 257 32 340 65 669 103 930
814 633 583 298 -134
4,4 2,4 1,8 0,5 -0,1
114 815
115 834
-1 019
-0,9
163 509 50 445 6 233 302 895 105 841 3 889 3 925 17 012
165 853 51 985 6 427 313 971 110 156 4 177 4 230 18 932
-2 344 -1 540 -193 -11 076 -4 315 -288 -305 -1 920
-1,4 -3,0 -3,0 -3,5 -3,9 -6,9 -7,2 -10,1
9 044
11 275
-2 231
-19,8
5
Teollisuuden vienti kovassa kasvussa Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti kasvoi peräti 8,6 % kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa. Samaan aikaan koko maan luku oli -0,1 %. Pohjois-Karjalassa viennin kasvua vauhdittivat erityisesti metalliteollisuus, puutavaran valmistus ja muoviteollisuus. Näyttää siltä, että Pohjois-Karjalassa valmistetut koneet, muovi- ja metallituotteet sekä sahatavara ovat tehneet kauppansa maailmalla. Koko 2010-luvun ajan Pohjois-Karjalan viennin kehitys on ollut selvästi parempaa kuin koko maassa. Tämä kertoo vahvasta tulevaisuudenuskosta Pohjois-Karjalan yrityksissä ja siitä, että pitkäjänteiset vientiponnistelut alkavat tuottaa hedelmää. Hyviä merkkejä on ilmassa poikkeuksellisen paljon. Joensuun lentoaseman liikenne on ollut yli 7 % kasvussa kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana, mikä kertoo siitä, että kauppa käy. Pohjois-Karjala oli elokuussa ainoa alue Suo-
messa, jolla työttömien määrä oli viime vuoden elokuuta pienempi. Syksyn koronlasku Euroopassa ja euron kurssin halpeneminen voivat vauhdittaa vientiä edelleen.
Pohjois-Karjala talouskriisin voittajia Pohjois-Karjalan talousmenestyksen taustalla on neljä syytä. Talouden graafeista voi lukea, että Suomen polkiessa paikallaan Pohjois-Karjalalla menee suhteellisesti paremmin. Pohjois-Karjala on houkutteleva muuton kohde ja toisaalta viime vuosina myös Etelä-Suomen vetovoima on ollut vaimeaa. Pohjois-Karjala on ollut jo viisi vuotta peräkkäin muuttovoittomaakunta. Toinen tulkinta on, että Pohjois-Karjala kohtasi rakennemuutoksen ennen muuta Suomea. Perloksen, Puhoksen ja Kontiorannan varuskunnan aiheuttamaan rakennemuutosten hoitoon
on tartuttu alueen toimijoiden kanssa yhdessä. Pohjois-Karjalassa vallitsee vahva yhdessä tekemisen kulttuuri elinkeinojen kehittämisessä. Monipuolinen toimialarakenne on myös etu, kasvun mahdollisuuksia on haettu mm. biotaloudesta, teknologia- ja materiaaliosaamisesta, matkailusta ja hoivasta – Venäjästäkin. Toisaalta haasteenamme on edelleen alihankintapainotteisuus. Vallitsevalla ilmapiirillä on valtava merkitys aluekehitykseen. Täällä rukkaset eivät ole huonona aikana pudonneet maahan, vaan on kääritty hihat. Tässä on pakko kiitellä uutta yrittäjäsukupolvea sekä kansainvälisiä veturiyrityksiämme kuten Abloyta ja John Deereä sekä muita vahvoja brändejä. Näyttää vahvasti siltä, että Pohjois-Karjala kuuluu talouskriisin voittajiin.
24-30+33
Metalliteollisuuden vienti
200
Pohjois-Karjala: vienti (TOL 24-30+33)
175
50
1 000 000 euroa
150 40
125
30
100 75
20 10 0
50
1 000 000 € / kk trendi
25
koko maa 2007
2008
indeksi (2010 = 100)
60
2009
2010
POHJOIS-KARJALAN VIENTI Teollisuus (TOL C) Metalliteollisuus (TOL 24–30+33) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Puutavaran valmistus (TOL 16+310) Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 161) Puutuotteiden sekä huonekalujen valmistus (TOL 162+310) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237)
2011
2012
Vienti 1 000 € 1.-6.2014 1.-6.2013 582 691 536 795 221 951 183 935 44 975 38 305 125 230 113 127
2013
2014
0
Muutos 1 000 € 45 897 38 016 6 670 12 103
% 8,6 20,7 17,4 10,7
102 963
89 122
13 840
15,5
22 437
24 078
-1 641
-6,8
57 709
52 753
4 956
9,4
8 666
8 825
-159
-1,8
Jarno Turunen aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
6
Metalliteollisuus edelleen pirteänä Pohjois-Karjalan metalliteollisuus (24–30, 33) on piristynyt viennin vetämänä vuoden 2013 viimeisestä neljänneksestä lähtien. Tammi-kesäkuussa alan liikevaihto kasvoi 7,6 %. Kasvu tuli kansainvälisiltä markkinoilta, sillä alan vientiliikevaihto nousi peräti viidenneksen (20,7 %). 7,6% Metalliteollisuuden koneiden ja laitteiden kauppa selittää valtaosan koko Pohjois-Karjalan teollisuuden viennin kasvusta. Ilahduttavaa on, että Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden kehitys on selvästi koko maata parempaa. Toimialoittain tarkasteltuna kehitys on ollut erityisen vahvaa koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja hyvää metallituotteiden valmistuksessa. Tietokoneiden ja muiden sähkölaitteiden valmistuksen toimiala ylsi vielä niukasti plussalle, kun taas koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus supistui. Suhdannevaihtelut ovat viime vuosina olleet rajuja. Nämä rajut kysynnän vaihtelut ovat asettaneet isoja haasteita esimerkiksi pitkäjänteiselle henkilöstöpolitiikalle. Toivottavasti nyt liikkeelle lähtenyt kasvu jatkuu.
Metalliteollisuuden toimialojen liikevaihto Pohjois-Karjala: liikevaihto metalliteollisuuden toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa 90 80
24-30+33 Metalliteollisuus
70 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus
60 50
25 Metallituotteiden valmistus
40 26-27 Tietokoneiden ym. valmistus
30 20
33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus
10 0 2007
2008
2009
Muovin kaikki mittarit plussalla
2011
2012
2013
2014
Muovituotteiden valmistuksen k_222 liikevaihto ja vienti 20
Pohjois-Karjala: liikevaihto ja vienti (TOL 222)
15 1 000 000 euroa
Muoviteollisuus jatkaa vahvalla kasvu-uralla. Muovituotteiden valmistuksen (222) liikevaihto nousi vuo10,6% den ensimmäisellä vuosipuoliskolla 10,6 %. Toimialojen vertailussa ala oli siis maakunnan toiseksi kovin kasvaja. Näyttää todennäköiseltä, että alan vuotuinen liikevaihto saavuttaa tänä vuonna maagisen 200 miljoonan euron rajan. Viime vuonna päästiin jo n. 190 miljoonaan, mikä sekin oli 2000-luvun ennätys. Myös vienti kasvoi lähes kymmenen prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihdon ja viennin kasvu on ollut vahvaa jo kesästä 2013 lähtien. Hyvien kasvulukujen triangelin täydentää henkilöstön määrän ilahduttava 8,4 % nousu, missä taustalla lienevät mm. Medisize Oy:n mittavat rekrytoinnit.
2010
10
5 liikevaihto vienti 0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
7
Suuntana Venäjä Barentskeskukselta kuukausittain markkinatietoa Pohjois-Karjalaan Josek Oy, Keti Oy ja Pikes Oy ovat sopineet Barentskeskus Finland Oy:n kanssa siitä, että ne saavat kuukausittain tiedot Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Luoteis-Venäjän avoimista tarjouskilpailuista. Yhteistyö käynnistyi elokuun aikana. Barentskeskus toimittaa elinkeinoyhtiöille kattavan, keskimäärin 20–30-sivuisen maakohtaisen raportin, josta löytyvät tarjouspyyntöjen tekijöiden tiedot, projektien budjetit, aikataulut, jättöajat ja laatukriteerit. Pekka Nuutinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö Josek Oy:n toimitusjohtaja kertoi päätöksestä; ”Olemme hakeneet oikeita vientimahdollisuuksia alueemme yrityksille. Meille oli positiivinen yllätys, kun huomasimme, että Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan tarjouspyynnöt PK-sektorille ylittivät kahden miljardin euron rajan vuoden 2014 ensimmäisen kuuden kuukauden aikana. Esimerkiksi LKAB ilmoitti heinäkuun lopussa aloittavansa jo tänä kesänä yli miljardin euron investointiohjelman kolmeen avolouhokseen Svappavaarassa. Työvoimaa tarvitaan 500-700 ammattilaista lisää. Tämän lisäksi LKAB:n ylläpitoinvestoinnit ovat yli 400 miljoonaa euroa vuodessa. Pohjois-Norjassa tahti on vieläkin kovempi. Barentskeskus koostaa tämän tiedon jakelussaan oleville elinkeinoyhtiöille ja soveltuvin osin ministeriöille ja suurlä-
hetystöille. Meidän tehtävämme on jakaa ja jalostaa tieto alueemme yrityksille.” Martti Hahl, Barentskeskuksen toimitusjohtaja on erittäin tyytyväinen, että Pohjois-Karjala on tullut mukaan yhteistyöhön. ”Meille on äärimmäisen tärkeää, että tieto löytää tiensä suomalaisille yrityksille ja yrittäjille. Siihen me tarvitsemme elinkeinoyhtiöiden ammattitaitoa ja paikallistuntemusta. Sitä löytyy Josekilta, Ketiltä ja Pikesiltä. Tuottamamme tieto on käytännössä reaaliaikaista, osin myös ennakoivaa. Ohjaamme elinkeinoyhtiöitä ja yrityksiä hakemaan tarjouspyyntötietoa ja rekisteröitymään itsenäisesti suurimpien asiakkaiden alihankkija- ja jakelutietokantoihin. 15-vuotinen kokemukseni Ruotsista ja yli kaksikymmenvuotinen yrittäjäja johtotehtävätausta Venäjältä antavat käytännön työkalut, jotka voin antaa elinkeinoyhtiöiden ja yrittäjien käyttöön”. Barentskeskus Finland Oy:n omistavat Pohjois-Suomen kaupungit, maakuntaliitot, ammatti- ja korkeakoulut. Barentskeskus hankkii strategista markkinatietoa Barentsin alueelta ja välittää sen osakkailleen, niiden elinkeinoyhtiöille ja valtiojohdolle. Se kommunikoi suoraan valtiojohdon ja aluehallinnon kanssa Barentsin alueella.
Raja-alueohjelman hankkeisiin jopa 75 miljoonaa Suomen ja Venäjän välisen Karelia CBC –ohjelman valmistelu on edennyt ja ohjelman arvioidaan käynnistyvän vuosien 2015–2016 vaihteessa. Ohjelmalla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä kaudella 2014–2020. Ohjelman rahoitukseksi on varmistunut noin 43 miljoonaa euroa. Mikäli ohjelma saa lisärahoituksen kauden viimeisille vuosille, saattaa ohjelman kokonaisrahoitus nousta jopa 75 miljoonaan euroon. Tulevan ohjelman ydinalue on sama kuin aiemmilla ohjelmakausilla eli Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Karjalan tasavalta. Uusi käytäntö on, että ohjelma-alueen ulkopuolisiin toimijoihin sovelletaan ns. joustavuusperiaatetta. Ulkopuolinen toimija voi olla mukana
8
hankkeessa, jos sen toimenpiteet ja hyöty kohdistuvat ydinalueelle ja jos mukana on partnerit ydinalueelta Suomesta ja Venäjältä. Maakuntaliitossa avoinna olleeseen yhteyspäällikön paikkaan valittiin Timo Leinonen. Yhteyspäällikkö vastaa Venäjä-yhteistyön kehittämisestä ja rajan ylittävän EU-ohjelman toteuttamisesta Pohjois-Karjalan osalta. Paikka avautui kuin tehtävää pitkään hoitanut Sisko Kaarto jäi eläkkeelle. Leinosen työparina on maakuntasuunnittelija Tiina Moisala. Nyt jo päättyneellä raja-alueohjelmakaudella on rahoitettu 66 hanketta, joista 36 hankkeessa on ollut mukana pohjoiskarjalainen toimija.
Niiralassa parannetaan infraa ja yritysmahdollisuuksia Rajanylitykset lisääntyvät Niiralassa edelleen. Syyskuun loppuun mennessä rajan ylitti noin 1,23 miljoonaa kulkijaa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna on 0,8 %. Sen sijaan muilla itärajan rajanylityspaikoilla ylitykset ovat vähentyneet 8 %. Vaikka matkailijoiden määrä on hienoisessa kasvussa, on venäläisten ylittäjien osuus Niiralassa vähentynyt lähes 10 %. Venäläiset matkailijoiden määrä vähenee lähinnä ruplan heikon kurssin vuoksi. Silti Venäjä on edelleen suuri mahdollisuus maakunnan ja Keski-Karjalan kaupan ja palvelualan yrityksille. Lisäpontta venäläisten matkailijoiden tavoittamiseen toi lupapäätös, jonka mukaan Kiteen, Tohmajärven ja Joensuun kaupat saavat olla avoinna vuoden jokaisena päivänä. Rajavartioston ennusteiden mukaan Niiralassa ylitetään raja vuonna 2018 jo 2,5 miljoonaa kertaa. 9-tien yritystoiminnan kehittämishankkeessa on paneuduttu rajaliikenteen hyödyntämiseen ja sen edellytyksiin 9-tien tuntumassa sijaitsevissa yrityksissä. Yhä vilkastuvaa liikennettä – sekä venäläisiä että suomalaisia kulkijoita – varten ollaan rajan tuntumaan perustamassa popup-myymäläkokonaisuutta, joka olisi samalla näyteikkuna maakuntaan ja sen palveluihin. Nurminen Logistics
Oyj:n entisiin halleihin (ylin kuva) on syntymässä ”Popup Raja”, johon on jo sitoutunut muutama maakunnan yritys. Myyntiin etsitään päivittäis-, kulutus- ja erikoiskaupan tuotteita. Potentiaalisia asiakkaita ovat venäläisten matkailijoiden lisäksi myös suomalaiset rajanylittäjät sekä paikalliset ja kesäasukkaat. Popup avaa ovensa näillä näkymin alkuvuonna 2015. Rajan tuntumassa on tyhjää tilaa monenlaiseen yritystoimintaan. Nurminen Logistics Oyj:n tyhjiksi jääneissä halleissa on vapaata tilaa kaikkiaan 18 000 m2, joka soveltuu esimerkiksi tuotantoon, varastointiin ja kauppaan. Popup vie osan tiloista, mutta edelleen vuokrattavissa on tuhansia neliöitä tilaa, joka soveltuu erityisesti Venäjälle suuntautuvaa liiketoimintaa tekeville yrityksille. Myös Niiralan rajanylityspaikkaa on kehitetty jatkuvasti. Parhaillaan on menossa raja-aseman ajokaistojen parantaminen. Työt etenevät Niiralan rajanylityspaikan alueella suunnitellussa aikataulussa ENPI-rahoitteisen hankkeen turvin.
Suvi Spoof seutumarkkinoija Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI
Joptek vaativilla raiteilla Lieksalaisen Joptekin liikevaihto oli viime vuonna noin 10 miljoonaa euroa ja se nousee kaksinkertaiseksi kuluvan vuoden aikana. Vienti Venäjälle tapahtuu yhteistyössä eurooppalaisten junanvalmistajien kanssa. Joptek vie Venäjälle pääasiassa junien wc- ja suihkumoduuleita, jotka asennetaan juniin Euroopan suurilla junatehtailla tai Minskissä Valko-Venäjällä. Joptekin toimittamia moduuleja käytetään muun muassa Moskovan lentokenttäliikenteen junissa. Venäjällä on edessä valtavat investoinnit uuteen tekniikkaan, joten markkina-alue on suuri mahdollisuus Joptekille. Tällä hetkellä investointeja jarruttaa epävakaa tilanne. Isot projektit käynnistyvät, kun taloustilanne selkiytyy. Joptekin kasvumahdollisuudet ovat kansainvälistymisessä. Viennin viimeisimpiä aluevaltauksia ovat ranskalaiselle telakalle toimitettavat laivasektorin tuotteet, erityisesti kylpyhuoneiden lattiat ja kevytparvekkeet. Viennin osuus liikevaihdosta nousee noin 75 %:iin kuluvan vuoden aikana. - Luotettavat kumppanit, hyvät suhteet paikallisiin toimijoihin ja yhteistyö johtavien eurooppalaisten valmistajien kanssa takaavat menestymisen haasteellisilla vientimarkkinoilla, luonnehtii Joptekin toimitusjohtaja Aku Lampola yrityksen kasvunäkymiä.
Turvallisuus ja laatu edellä Joptek kuuluu alan kansainvälisiin kärkiosaajiin. Yritys hyödyntää pohjoisissa oloissa hankittua yli 25 vuoden kokemusta ja osaamista, kun se suunnittelee uusia ratkaisuja vaativaan Euroopan ja Venäjän liikenteeseen. Raideliikenteessä on tärkeintä täyttää tiukat turvallisuus- ja laatuvaatimukset. Joptek on saanut junapuolen tuotteille, kuten wc- ja suihkumoduuleille, eurooppalaiset normit ja venäläiset GOST-normit täyttävät palo- ja hygienia- yms. sertifikaatit. Joptek Oy Composites on voimakkaasti kehittyvä, kansainvälistyvä lieksalainen yritys, joka suunnittelee ja valmistaa räätälöityjä kevytrakenne- ja komposiittirakennejärjestelmiä niin merelle, raiteille, tieliikenteeseen kuin teknologia- ja rakennusteollisuuden sovelluksiin Suomessa ja ulkomailla. Yrityksessä työskentelee yli sata alan ammattilaista.
Kaija Turunen viestintäasiantuntija Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES
9
Sahateollisuus ennätysvauhdissa Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialan (161) liikevaihto oli alkuvuonna lähes 184 miljoonaa euroa. On hyvinkin mahdollista, että tänä vuonna tullaan ohittamaan ennätysvuoden 2007 liikevaihdon lukema 328 miljoonaa. Ala kääntyi ripeään nousuun jo vuoden 2012 lopulla ja nyt alkuvuonna kasvu oli 18,3 %, millä saavutettiin maakunnan toimialojen ykköstila. Toimialan vientikysyntä alkoi kuumenemaan jo viime vuoden alkupuolella. Hyvä vire on jatkunut tänäkin vuonna, viennin kasvu oli erityisen nopeaa tammi-maaliskuussa (34,1 %). Harmillista kyllä, mutta alan hyvät liikevaihtolukemat eivät ole heijastuneet henkilöstön määrään positiivisesti. Alkuvuodesta henkilöstöä vähennettiin 0,9 %. Metlan tuore Metsäsektorin suhdannekatsaus 2014−2015 toteaa, että suomalaisen metsäteollisuuden kannattavuus kohenee tänä vuonna. Suomen metsäteollisuuden tuotanto, vienti ja vientihinnat kasvavat vuonna 2014 paperia lukuun ottamatta. Alkuvuoden hyvän kehityksen ansiosta sahatavaran tuotannon arvioidaan tänä vuonna kasvavan 10,6 miljoonaan kuutiometriin. Myös va+18,3% nerin tuotanto ja vienti kasvavat.
k_161 ja kyllästyksen liikevaihto Puun sahauksen, höyläyksen
30
150
20
100
10
50
1 000 000 € / kk trendi
0
2007
2008
2009
2010
Rakentamisessa 12 miljoonan kasvu Alkuvuonna naulapyssyt paukkuivat maakunnan rakennustyömailla entiseen malliin, sillä rakentamisalan (F) liikevaihto säilytti hyvän 4,2 % kasvuvauhdin. Viime vuodelta maakunnan kasvuvauhdiksi summautui 7,1 % kun valtakunnan tasolla päädyttiin -1,7 % laskuun. Vuoden alkupuolikkaalla Joensuussa rakennettiin n. 232 miljoonalla eurolla ja kasvua oli 4,6 %, mikä euroissa tarkoitti hieman yli 10 miljoonaa. Keski-Karjalassa mentiin miinukselle 3 % ja liikevaihdoksi summautui n. 50 miljoonaa euroa. Pielisen Karjalassa rakennettiin n. 18 miljoonalla ja kasvua oli kiitettävät 17,8 %. Henkilöstön osalta toimialan kehitys kääntyi vuodenvaihteessa huo-
+4,2%
lestuttavasti laskuun. Viime vuoden tilanteeksi summautui 4,8 % lisäys, mutta alkuvuonna henkilöä jo vähennettiin 1,5 %. Valtakunnantason tilanteesta on valtiovarainministeriön nimeämä rakennusalan suhdanneryhmä todennut raportissaan ”Rakentaminen 2014” mm. seuraavaa: ”Rakentamisessa jatkuu heikko suhdannetilanne kolmatta vuotta. Aloitettujen rakennuskuutioiden vuosisumma on supistunut lähes 30 milj. kuutioon, samalle tasolle kuin vuonna 2009. Asuntorakentaminen vähenee syksyllä ennakoitua enemmän. Lupakehitys on ollut hyvin heikkoa, mitä osoittaa asuntolupien kappalemäärän vuosisumman lasku 25 000 asunnon tasolle.”
k_F Rakentamisen liikevaihto
300
90
Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL F) 250
1 000 000 euroa
70
50
150
40
100
30 20 10 0
10
200
60
1 000 000 € / kk
50
trendi koko maa 2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
indeksi (2010 = 100)
80
200
Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 161)
indeksi (2010 = 100)
1 000 000 euroa
40
2011
2012
2013
2014
0
Puutavaran valmistus piirun verran miinuksella Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen toimialojen (162+310) liikevaihto painui alkuvuonna lievään -1,6 % laskuun. Viime vuoden kokonaisluvuksi summautui hieman yllättäen 1,1 % kasvu kahden alavireisen vuoden jälkeen. Nyt alkuvuonna seutukunnittainen suoritus oli yhtä molli–1,6% voittoinen; Joensuun seutu -0,8 %, Keski-Karjala -3 % ja Pielisen Karjala -9,1 %. Erityisen heikkoa on ollut alan henkilöstön määrän kehitys. Kuluvalla 2000-luvulla vain kolmena vuonna henkilöstön määrä on lisääntynyt. Alkuvuonna vähennystä tuli 9,1 %. Helpotusta alan tilanteeseen näytti jo tuovan viime vuonna tapahtunut hyvä viennin piristyminen, sillä koko vuoden kasvuksi summautui 10,5 %. Orastava positiivisuus kääntyi kuitenkin heti kuluvan vuoden alkupuolikkaalla -6,8 % luisuksi.
Pakotteet purevat siivun elintarvikealasta? Maakunnan elintarviketeollisuus (10–12) kasvoi alkuvuodesta 2,2 %:n vauhdilla. Tuolloin pakotteet eivät vielä purreet muun muassa Joensuussa valmistetun juuston vientilukuja. Valitettavasti on odotettavissa, että lievä kasvuluku kääntyy loppuvuonna miinuksen puolelle. Valtakunnan tasolla alan liikevaihto painui jo alkuvuonna prosentin laskuun. Tilastot paljastavat toisenkin harmillisen tiedon; koko vuosikymmenen ja vielä viimeisimmässä Trendit-julkaisussa todettu Pielisen Karjalan kasvukiihdytys (6 %) oli nyt kään-
tynyt yllättäen -1,9 % laskuksi. +2,2% Joensuun seudun hyvä 4,5 % kasvu nosti alan koko maakunnan osalta positiivisen puolelle. Pohjois-Karjalassa ala on ollut takuuvarma suorittaja kuluvalla vuosituhannella, sillä vain kahtena vuonna alan liikevaihto on supistunut. Valtakunnallinen kehitys on tänä aikana ollut hyvin samansuuntaista. Vielä viime vuonna alan henkilöstömäärä kasvoi 4,1 %, mutta kuluvan vuoden alkupuolikkaalla väkeä jo vähennettiin 1,4 %.
k_10-12 Elintarviketeollisuuden liikevaihto
30
200
Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 10-12)
1 000 000 euroa
150 20
125 100
15
75
10 1 000 000 € / kk 5
indeksi (2010 = 100)
175
25
50
trendi
25
koko maa 0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
Kiviteollisuuden alamäki loiveni Kivituotteiden valmistuksen toimialan (237) vaikeudet jatkuivat vuoden 2014 alkupuoliskolla liikevaihdon laskiessa 9,2 %. Vuonna 2013 alan liikevaihto oli 38,5 miljoonaa euroa, joka on enää noin puolet vuoden 2006 huipputasosta (75 milj. €). Viime vuonna alan liikevaihto laski vuoden jokaisena neljänneksenä ja koko vuoden tasolla liikevaihdosta hävisi 16,2 %. Alan liikevaihdosta lähes puolet tulee viennistä. Viime vuoden aikana kivituotteiden viennin arvo laski lähes 10 % vuoden 2012 tasosta. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vientiliikevaihto laski 8,7 %:n vauhdilla, mutta toisella neljännekselle vienti kääntyi 3,9 % kasvuun. Ensimmäisellä vuosipuolikkaalla viennin arvo –9,2% laski 1,8 % ja oli 8,6 miljoonaa euroa.
Lisäpotkua alan yrityksille Josek Oy on käynnistänyt maakunnan kaivannaisalaa kehittävän uuden kaksivuotisen hankkeen. Sillä tuetaan maakunnassa kaivannaisalalla toimivien tai siihen liittyvien pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Yritysten liiketoimintamahdollisuuksien parannetaan mm. lisäämällä alan yritysten tietoisuutta kaivannaisteollisuuden tarjoamista mahdollisuuksista. Uuden hankkeen myötä maakunnan yritykset pääsevät mukaan kaivannaisalan kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin. Hanke on ajankohtainen, sillä uusia avauksia mm. malmietsinnän sekä louhinta- ja jalostustoiminnan osalta on käynnistymässä Suomessa. Näihin mukaan pääseminen on alueen yritysten kasvun kannalta tärkeää.
Rauno Jussila viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Tuukka Arosara projektipäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
11
Kauppa edelleen hienoisessa kasvussa
12
150
Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL G)
150
100
100
indeksi (2010 = 100)
200
1 000 000 euroa
50 50
1 000 000 € / kk trendi koko maa
0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
k_68
Kiinteistöalan liikevaihto 10
Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 68)
140 120
7,5
100 80
5
60 40
1 000 000 € / kk
2,5
trendi
20
koko maa 0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
indeksi (2010 = 100)
Kiinteistöala (68) on ollut koko maan tasolla pitkään kasvuala. Taantuman pitkittymisen myötä kasvu on kuitenkin hidastunut ja viime vuoden liikevaihdon kasvuprosentti (+2,6) oli vuosituhannen pienin. Pohjois-Karjalassa alan kehitys on jäänyt jälkeen valtakunnallisesta, mutta nyt ero on pienenemään päin. Vielä viime vuonna kiinteistöalan liikevaihto oli Pohjois-Karjalassa laskussa (-1,4 %). Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla alan liikevaihto kasvoi ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen (+4,0 %). Koko maan tasolla kasvu oli vain hieman vahvempaa eli 4,9 %. Kiinteistöalan henkilöstömäärä kasvoi maakunnassa liikevaihdon laskusta huolimatta vuonna 2013 (+0,7 %). Tänä vuonna tilanne on kääntynyt toisinpäin: vuoden ensimmäisellä neljänneksellä henkilöstö väheni liikevaihdon kasvusta huolimatta 1,7 % ja toisella neljänneksellä 1,5 %. Tilanne on tuttu monelta alalta: henkilöstömäärän kehitys seuraa liikevaihdon kehitystä viiveellä. Jos taloustilanne ei helpotu ja esimerkiksi liikekiinteistöjä au4,0% tioituu, ei myöskään kiinteistöpalveluja tuottavien siivouspalvelu-, kiinteistöhuolto- ja toimitilapalveluyritysten liikevaihdon kasvun edelleen vahvistumista ole odotettavissa.
k_G
Kaupan alan liikevaihto
1 000 000 euroa
Kiinteistöala kääntyi kasvuun
Talouden pitkittynyt taantuma on näkynyt jo piMaakunnan viime vuoden kaupan alan lukua demmän aikaa kaupan toimialan (G) valtakunvahvalla 5,9 %:n kasvullaan nostaneen Pielisen nallisessa kehityksessä. Kasvanut työttömyys, osKarjalan kehitys (+0,6 %) oli tämän vuoden alkutovoiman pienentyminen ja jatkuva epävarmuus puoliskolla lähes samalla tasolle kuin Joensuun tulevasta ovat tekijöitä, jotka ovat painaneet alan seudulla ja Keski-Karjalassa, joissa molemmissa luottamusindikaattoreita alaspäin. Samaiset kaupan liikevaihdon kasvu oli 0,5 %. tekijät ovat heijastuneet automaattisesVaikka alan liikevaihto on tänä vuonti myös toteutuneeseen kulutuskäyttäyna hieman kasvanut, kasvu ei ole riittätymiseen ja sitä kautta edelleen kaupan nyt estämään alan henkilöstömäärän las+0,5% liikevaihdon kehitykseen, alan kannattakua. Henkilöstö väheni vuoden alkupuovuuteen ja työllistävyyteen. Valtakunnan liskolla 4,8 %. tasolla kaupan liikevaihto onkin laskenut yhYksi alan kehitykseen maakunnassa vaitäjaksoisesti jo lähes kahden vuoden ajan. Sakuttava tekijä on venäläisten asiakkaiden kulumalla alalta on kadonnut tuhansia työpaikkoja. tuskäyttäytyminen. Ruplan kurssin heikentymiPohjois-Karjalassa kaupan alan liikevaihdon nen ja Venäjän talouskehitys ovat vähentäneet kehitys kääntyi koko maan kehityksestä myönvenäläisten asiakkaiden määrää ja pienentäneet teisesti poiketen kasvuun jo vuoden 2013 keostoskoreja. Tämä on luettavissa mm. taxfree väällä. Vuoden ensimmäisen neljänneksen heik-kaupan jyrkkää laskua osoittavista tilastoista, ko kehitys piti koko vuoden 2013 saldon kevyjoskin osittain tähän kehitykseen on vaikuttaesti miinuksella (-0,3 %), mutta kehitys oli kuinut myös ns. kuittikaupan merkityksen kasvu. tenkin selvästi koko maata (-3,1 %) parempaa. Talouspakotteiden vaikutukset eivät näy vieTämän vuoden alkupuoliskolla verkkainen kaslä tarkastelujakson luvuissa. Tulevankin kehitykvu on saanut Pohjois-Karjalassa jatkoa. Kaupan sen osalta ne ovat vaikeasti arvioitavissa. Vaikka liikevaihto nousi vuoden ensimmäisen neljänkokonaisvaikutukset olisivat negatiivisia, kaupan neksen aikana 0,7 % ja toisella neljänneksellä 0,3 ala voi myös hyötyä tilanteesta. Käytännössä %. Koko maan tasolla liikevaihdon muutosluvut esimerkiksi osa elintarviketeollisuuden viennisovat edelleen pakkasella, tosin merkkejä paremtä Venäjälle on korvautunut sillä, että kaivatut masta on saatu. Tammi-maaliskuussa kaupan liituotteet käydään hakemassa suoraan suomakevaihto supistui 0,4 %, mutta huhti-kesäkuussa laisista kaupoista. jäätiin enää 0,1 % viime vuoden luvuista.
Liike-elämän palvelut ajautuivat laskuun Jo edellisessä Trendit-katsauksessa nähtävissä Laaja toimialaryhmä M+N muodostuu hyvin ollut heikentynyt kehitys liike-elämän palveerilailla taloustilanteen vaihteluihin reagoivisluissa (M+N hallinto- ja tukipalvelutoiminta) ta aloista. Esimerkiksi työvoimaa rekrytoivien ja kääntyi vuoden alussa liikevaihdon laskuksi. Vievuokraavien yritysten tilanne on suoraan kytlä vuonna 2013 alan liikevaihto kasvoi jokaisella köksissä yleiseen taloustilanteeseen. Toisaalta vuosineljänneksellä, joskin kasvuluvut pieneniPohjois-Karjalalle merkittävää taloushallintoalaa vät vuoden mittaan. Vuoden 2014 tammi-maaeivät suhdannevaihtelut juuri heiluttele. liskuussa liikevaihto laski selvästi, peräti 7,0 % Toimialaryhmään kuuluva, erikseen seuratvuodentakaisesta. Tasaisen vahvan kasvualan liitava ala tieteellisen tutkimus ja tekninen teskevaihto oli edellisen kerran laskenut vuotaus (72, 712) kehittyi viime vuonna vaihteden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä. levasti, vuositasolla liikevaihto pieneni 0,4 Tämän vuoden huhti-kesäkuussa kehitys prosentilla. Vaihteleva kehitys jatkui tä–4,6% ei ollut aivan yhtä heikkoa kuin ensimmän vuoden alussa: tammi-maaliskuusmäisellä neljänneksellä, mutta liikevaihto sa liikevaihto kohosi 6,0 % supistuakseen supistui edelleen. Laskuksi kirjautui 2,5 %. kuitenkin toisen vuosineljänneksen aikana Myös toimialan henkilöstömäärä on pienenty12,3 %. Suuret suhdanneheilahtelut ovat tyynyt. Tammi-maaliskuussa henkilöstö väheni 2,0 % pillisiä pienelle toimialalle. Toimialan liikevaihja huhti-kesäkuussa 1,5 % vuoden takaisiin vasdon kehitystrendi on ollut laskeva vuoden 2012 taaviin ajanjaksoihin verrattuna. alusta lähtien.
k_H Kuljetusten liikevaihto
30
200
30
20 15
100
10
25
1 000 000 euroa
150
indeksi (2010 = 100)
25
1 000 000 euroa
150
Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL H)
Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL M+N)
20
100
15 10
50
50 1 000 000 € / kk
5
1 000 000 € / kk 5
trendi
trendi 0
2007
2008
indeksi (2010 = 100)
k_M+N
Liike-elämän palvelujen liikevaihto
koko maa 2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
Kuljetus ja varastointi loivassa alamäessä Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan (H) liikevaihdon kehitys on Pohjois-Karjalassa heikentynyt. Vielä viime vuonna ala oli maakunnassa hienoisessa, joskin vuoden mittaan hiipuneessa kasvussa (+1,1 %) kun koko maan tasolla alalla mentiin alaspäin (-1,6 %). Vuoden 2014 ensimmäisen neljänneksen aikana toimialan liikevaihto kohosi maakunnassa 0,8 %, mutta kääntyi huhti-kesäkuussa 3,1 % laskuun. Kaikkiaan kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihto supistui vuoden alkupuoliskolla 1,2 %. Samaan aikaan koko maan tasolla kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihto laski hieman nopeammin eli 1,4 %.
Valtakunnallisesti alaa ja sen kannattavuutta on painanut alaspäin –1,2% sekä viennin takkuilu että koventunut hintakilpailu. Toimialan henkilöstömäärä kasvoi maakunnassa viime vuonna (+2,1 %), mutta tämän vuoden alkupuolella henkilöstömäärä väheni. Tammi-maaliskuussa henkilöstömäärä väheni 2,7 % vuoden takaisesta ja huhti-kesäkuussa 1,6 % vuotta aiemmasta.
Kimmo Niiranen maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
13
Telealalla hyvä 69 miljoonan liikevaihto Televiestinnän, ohjelmistojen ja tietopalvelutoiminnan toimialojen (61-63) liikevaihto kohosi alkuvuonna 4,2 % päätyen 68,9 miljoonaan euroon. Kaikkien toimialojen kasvu maakunnassa oli 1,8 % eli telealan kasvu oli yli kaksi kertaa sitä voimakkaampaa. Vuosineljänneksiin purettuna kasvu jakautui etupainotteisesti siten, että tammi-maaliskuussa liikevaihto kohosi 6,1 %, mutta vielä kevät-kesälläkin kasvua oli 2,3 %. Vähän pitemmän ajan tarkastelu osoittaa, että alan suhdannekehitys on ollut tasaisen positiivista jo vuodesta 2010. Viime vuoden 134 miljoonan euron liikevaihto on enää 12 miljoonan päässä huippuvuoden 2008 tasosta. Henkilöstömäärän kehitys kääntyi laskuun vuoden 2014 alkupuolella muutaman hyvän vuoden jälkeen. Tammi-maaliskuussa vähennys-
5
50
200
12
150
8
100
1 000 000 € / kk
4
1 000 000 € / kk
2008
50
trendi
trendi
2007
indeksi (2010 = 100)
Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL I)
1 000 000 euroa
100
indeksi (2010 = 100)
1 000 000 euroa
16
150
Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 61-63)
10
0
Jarmo Heiskanen tietopalvelupäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto k_I
Telealan liikevaihtok_61-63 15
tä oli 2,6 % ja huhti-kesäkuussa 3,8 %. Ensimmäisen vuosipuo4,2% liskon kehitys noudatti maakunnan keskimääräistä vähennystahtia ollen 3,2 %. ICT-toimialasta reilusti yli 95 % on edelleen keskittynyt Joensuun seudulle, mistä syystä lukuja ei volyymin vähäisyyden takia ole saatavilla Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutukuntien osalta. Yritysten lukumäärässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaan se on pysynyt suunnilleen edelliskausien tapaan noin sadassa yrityksessä.
koko maa
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
0
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
Majoituksella negatiivinen vire Majoitus- ja ravitsemistoiminnan (I) liikevaihdon ja henkilöstön määrän myönteinen kehitys taittui alkuvuonna. Negatiiviset luvut ovat onneksi pieniä; liikevaihdon lasku oli 1,4 % ja henkilöstön määrän väheneminen 3,1 %. Myös koko valtakunnan tasolla alan liikevaihto laski tammikesäkuussa 0,2 %. Pohjois-Karjalan liikevaihdon yhteenlaskettu määrä oli vuoden alkupuolikkaalla runsaat 61,2 miljoonaa euroa ja laskua on hieman vajaa 0,9 miljoonaa euroa. Ulkomaiset yöpymiset lisääntyivät kyseisenä aikana eli lasku koostuu kotimaisten yöpymisten vähentymisestä. Työ-
14
den tilastot eivät sisälly tässä esitettyihin matkalla olleiden määrä lisääntyi ja vamajoituslukuihin. paa-ajan matkalla olleiden osuus laski. –1,4% Alkuvuosi oli Kolin matkailuyrityksille Majoitusliikkeiden huonekäyttöaste on huono, sillä alueen liikevaihto putosi 33 % noussut ja samoin yöpymisen keskihinja henkilöstömäärän osaltakin laskua oli 18 ta. Kokonaisuutena voinee todeta, että toi%. Suurimpana vaikuttajana negatiivisten lukumialan kilpailukyky on vahvistunut. Siitä on tojen taustalla on mitä todennäköisimmin matkaidisteena myös maakunnan markkinaosuuden lun kannalta liian lämmin talvi ja kevät. hienoinen nousu. Joensuun seudulla ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihdon lasku oli 1,3 %. Pielisen Karjalassa saavutettiin puolestaan kasvua 1,3 %. KesSeija Varis ki-Karjalan seudulla liikevaihto laski 6,9 %. Seuyritysasiantuntija dulla on runsaasti vuokramökkejä, mutta niiPohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjala ei enää ole maan heikointa työttömyysaluetta Pohjois-Karjalan työttömyystilanne on vuoden 2012 loppupuolelta lähtien kehittynyt suhteellisesti koko maahan ja moniin maakuntiin nähden suotuisasti. Työttömien määrän muutos on ollut jatkuvasti koko maata myönteisempi ja esimerkiksi elokuun lopussa 2014 työttömien määrä on maakunnassa hieman vähentynyt, kun koko maassa kasvua on kertynyt edelliseen vuoteen verrattuna noin 10 %. Suhteellisen hyvä kehitys on merkinnyt myös sitä, että Pohjois-Karjala on sivuuttanut pitkään jatkuneen tilanteen, missä työttömyys on ollut maan korkeinta. Taakse ovat jääneet ensin Lappi sitten Kainuu ja nyt jo vakiintuneesti myös Keski-Suomi. Elokuun lopun tietojen mukaan maakunnan työttömyysaste oli 14,8 %, kun vastaavasti heikoimman alueen Lapin 16,1 % ja koko maan 12,2 %. Viimeisen vuoden aikana Pohjois-Karjala on ollut ainoa alue, missä työttömien määrä on laskenut. Erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden kehitys on ollut eriytyvä, viimeisen vuoden aikana vähennystä on ollut maakunnassa 7 %, kun koko maassa kasvua oli peräti 21 %. Sen sijaan nuorisotyöttömyydessä Pohjois-Karjalan kehitys ei ole ollut suhteessa yhtä suotuisa koko maahan nähden, vaikka kasvu on ollutkin vähäisempää. Nimenomaan nuorisotyöttömyyden kolmatta vuotta jatkunut valitettava kasvu Pohjois-Karjalassakin on se osa-alue työttömyyden sisällä, mitä ei voida jättää muuten suotuisan kehityksen varjoon. Suotuisan työttömyyskehityksen taustalla on monia tekijöitä. Merkittävin niistä on talouskatsauksessakin ilmi tuleva koko maata parempi aluetalouden kehitys, esimerkiksi mitään merkittäviä yksittäisiä tuotannollisten toimipaikkojen lakkauttamisia ei onneksi ole viime aikoina ollut. Pelkästään elinkeinoelämän suhteellisen hyvään kehitykseen työttömyyden muutos ei kuitenkaan ole yksin perustunut. Jatkuvasti kasvava eläkkeelle jääminen on myös huomioitava. Pohjois-Karjalan työllisten ikärakenne on koko maata vanhempi ja eläkepoistumat sen myötä korkeammat. Esimerkiksi Pielisen Karjalassa eläköitymistaso on tutkimuksen mukaan 1,5-ker-
tainen koko maahan nähden. Alueen työllisistä jää eläkkeelle jo nyt yli 4 % vuosittain. Kolmantena tekijänä on nähtävä myös työvoimapoliittiset toimet, missä maakunnan aktivointiaste on ollut tänä vuonna maan korkein ja aikaisempina vuosina korkeimpien joukossa. Muun muassa tukityöllistettyjen määrä on kasvanut vuodessa 15 % eli noin 200 hengellä. Vuoden 2014 tammi-elokuun aikana työttömiä on maakunnassa ollut kuukausitasolla keskimäärin reilut 11 600, mikä on lähes sama määrä kuin vuotta aiemmin. Kokonaismäärästä pitkäaikaistyöttömiä on noin 3 000, joista 70 % on yli 50-vuotiaita ja 44 % vailla ammatillista koulutusta. Työttömyysaste on ollut vastaavasti keskimäärin 15,7 %, kun koko maassa se on ollut 12,3 %. Maakunnan sisäisessä kehityksessä työttömien määrä on pysynyt lähes ennallaan Joensuun ja Keski-Karjalan seutukunnissa viimeksi kuluneen vuoden aikana, mutta on vähentynyt varsin selvästi (-8,6 %) Pielisen Karjalassa. Alueella liikevaihtojen kehitys on ollut varsin myönteistä, mutta osaltaan on vaikuttanut varmasti myös em. työllisten ikärakenne. Kuntatasolla työttömyystilanne on vaikein Tohmajärvellä ja Rääkkylässä, paras tilanne on Kontiolahdella ja Liperissä. Erot kuntien kesken ovat varsin suuria, muun muassa Joensuun tilanne on selvästi työssäkäyntialueen heikoin. Ammattiryhmittäin työttömyys on kasvanut korkeammin koulutetuissa ns. asiantuntijatyöntekijäryhmässä, selvää laskua on puolestaan tapahtunut ammattiryhmissä ”ammattia vailla olevat” sekä ”muut työntekijät”, missä on avustavaa työtä tekeviä muun muassa teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden tehtävissä.
Seppo Tiainen kuntakehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (Lähde: Pohjois-Karjalan ELY-keskus)
15
Maakuntaliiton löydät myös Facebookista www.facebook.com/pkmaakuntaliitto
Pohjois-Karjalalla komea sarja sijoituksia Liikevaihdon kehityksellä mitaten Pohjois-Karjala on menestynyt viime vuosina erinomaisesti. Maakuntavertailussa saavutuksena vuosilta 2010–2013 on peräti kolme mitalisijoitusta. Vuonna 2010 Pohjois-Karjala nousi poikkeuksellisen kovatasoisessa kisassa komealla tuloksella (+18,4 %) hopeasijalle ja seuraavana vuonna hyvällä lukemalla (+9,2 %) irtosi pronssia. Vuonna 2012 ote lipsui pahemman kerran, ja tuloksella -3,1 % jäätiin maakuntavertailun viimeiselle sijalle. Vuoden 2013 taantumassa vain seitsemän maakuntaa ylsi plusmerkkiseen tulokseen, ja Pohjois-Karjalan +3,0 % riitti tasaisessa mittelössä vihdoin paalupaikalle. Pienestä kompastelustakin huolimatta maakunnan komealla sarjalla saavutettiin vuosien 2010–2013 kokonaisvertailussa kolmas sija. Tämän julkaisun tiedot kertovat, että tuloskunto on vuonna 2014 ollut edelleen hyvä.
A
PA LA
T AU
www.p oketti. fi/ annapalaut etta
NA AN
ETTA
N AN
PA L
Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti: www.poketti.fi/trendit, www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto, www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala, www.josek.fi, www.keti.fi, www.pikes.fi
ETTA UT
Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/POKETTI-hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, POKETTI-hanke Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Jarno Artika (s.1, 13), freeimage (s. 6, 11, 12, 14, 15), Jouko Parviainen (s. 7), Keti (s. 8-9), Pekka Turtiainen (s. 8-9), Iivari Mononen Oy (s. 8-9, 10), Joptek Oy (s.8-9), Eija Hiltunen (s. 11, 15), Photl.com (s. 13, 15), Karelia Expert Matkailupalvelut (s. 15), Jukka Möhönen/Imagepark.biz (s. 15) Painatus: LaserMedia Oy Painosmäärä: 1 400 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa