Pohjois-Karjalan
trendit Talouskatsaus 2/2015
“START ME UP
2016 LÄHESTYY” Timo Ruohio
POHJOIS-KARJALAN VIENTI
selvästi koko maata parempaa
OHJELMISTOVIIDAKON KESYTTÄJÄ
tulee Joensuusta SUOMEN PARAS RUOKAMATKAILUTUOTE
Majatalosta majataloon -retket
POHJOIS-KARJALA maakuntien vertailun kärkikolmikossa Tämän Trendit-lehden sivuilla tarkemmin peratun Pohjois-Karjalan yrityssektorin liikevaihdon muutos summautui vuoden 2015 alkupuoliskolla 1,3 prosentin laskuksi. Luku oli sama sekä ensimmäisellä että toisella vuosineljänneksellä. Eroa ei juuri syntynyt koko maan kehitykseenkään (-1,1 %). Sitä, että liikevaihdon lasku ei ollut aivan yhtä suuri kuin vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä (-1,6 %), voidaan toiveikkaasti pitää merkkinä laskun taittumisesta. Ainakin viimevuotinen neljännes neljännekseltä heikentynyt trendi katkesi. Vaikka vuoden 2014 kokonaissaldoksi kertyi liikevaihdon 0,8 % kasvu, kuiville päästiin vain hyvän alkuvuoden ansiosta. Tosin ei tuota 0,8 % kasvua kannata vähätellä. Vaatimattoman oloinen luku oli maakunnista kolmanneksi korkein. Pohjois-Karjalan viennin vetäminen selvästi koko maata paremmin on positiivinen signaali maakunnan teollisuudelta. Myös vuoden 2015 suurtapahtumien onnistuminen kantaa pitkälle eteenpäin. Pohjois-Karjalan liikevaihdon kasvu on yltänyt viiden vuoden jakson aikana peräti neljään otteeseen maakuntavertailun kärkikolmikkoon. Kehityskuva on olosuhteisiin eli koko maan heikkoon talouskehitykseen ja maailmantalouden haasteisiin nähden ollut vähintäänkin kohtuullinen. Se on sitä liikevaihdon notkahduksesta huolimatta vieläkin.
Maakunnan vahvuuksilla eteenpäin Pohjois-Karjalan omat vahvuudet, monipuolinen toimialarakenne, vahvat kärkiyritykset, monet käynnissä olevat yritysten investointihankkeet ja biotalouden kaltaiset potentiaaliset kasvualat muodostavat vahvan perustan. Näistä huolimatta tulevaisuudennäkymät ovat edelleen epävarmat. Suomen talouden kasvunäkymät ja todennäköisesti entisestään tiukkenevat valtiontalouden raamit heikentävät näkymiä lähiaikojen kasvun edellytyksistä. Lisähaasteita asettaa mm. Venäjän kehitystä koskevien ennusteiden synkentyminen.
pohjois-karjala.fi
facebook.com/pkmaakuntaliitto
Ulkoa tulevien muutostekijöiden lisäksi pitkittynyt korkea työttömyys ja väestörakenteen ikääntyminen heijastuvat maakunnan kehitykseen. Työttömyystilanne on heikentynyt ja sen kehitykseen liittyy monenlaisia uhkakuvia. Vaikka osa työttömien määrän kasvusta selittyy erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä olevien määrän laskulla, aktivointiaste on edelleen maan korkein. Sen lisäksi, että heikot ajat lisäävät työttömyyttä, myös valtion määrärahojen niukkeneminen voi siis jatkossa lisätä työttömien määrää. Vaikka helpotuksia valtion taloushaasteisiin on haettu myös liikennemenoista, yhteyksien heikentäminen ei saa olla vaihtoehtona. Esimerkiksi junaliikennettä tulee vuorojen lakkautusten sijaan kehittää. Tilanne edellyttää kasvun eväisiin tarttumista, palvelurakenteiden uudistamista ja saavutettavuuteen panostamista. Maan hallituksen strategiset kärkihankkeet, esimerkkinä biotalouden kehittäminen, antavat runsaasti mahdollisuuksia maakuntamme kehittämiseen, jos osaamme ne oikein hyödyntää. Vaikka epävarmuus leimaa tulevaisuudennäkymiä, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen sekä alue- ja seututoimijoiden näkemyksiä kokoavassa Alueelliset kehitysnäkymät -katsauksessa nousi esille valonpilkahduksia. Syyskuussa julkistetun pk-yritysbarometrin tuloksissa näkyi myös pientä piristymistä suhteessa kevään alhaisiin lukuihin. Yleisten suhdannenäkymien saldoluku oli +1 kun se viime keväänä oli -9. Näiltä osin pää on niukasti, mutta tiukasti pinnalla.
RISTO POUTIAINEN vs. maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
@pkliitto
youtube.com/pkmaakuntaliitto
Päätoimialat
130
130
Liikevaihdon kehitys päätoimialoilla
Liikevaihdon kehitys seutukunnittain
120 110 100 90
110 100 Joensuun seutu
90
Pohjois-Karjala
Rakentaminen (F) Toimialat yhteensä (A-X)
80
Koko maa
80
Tukku- ja vähittäiskauppa (G)
Keski-Karjala Pielisen Karjala
Teollisuus (C) 2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
70
2015
150
115
Henkilöstön kehitys seutukunnittain
140
110 Indeksi (2010 = 100)
100
90
Joensuun seutu Pohjois-Karjala Koko maa
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Viennin kehitys seutukunnittain
Pielisen Karjala
2008
2009
120 110 100 90 80
Joensuun seutukunta Pohjois-Karjala Pielisen Karjala Koko maa Keski-Karjala
70 60
Keski-Karjala 85
2009
130
105
95
2008
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Indeksi (2010 = 100)
70
Indeksi (2010 = 100)
indeksi (2010 = 100)
120
50
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Indeksi 100 on vuosi 2010. Vuoden 2015 tiedot tarkentuvat vuoden 2016 loppuun asti. Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns. kokopäivätyölliset työntekijät. Ei sisällä julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen TOL 2008 -luokituksen mukainen. KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Luovien alojen yritysryhmä Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Tietojenkäsittelypalvelut (TOL 62-63) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Rakentaminen (TOL F) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Palvelut (TOL G-U) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Teollisuus (TOL C) Jalostus (TOL BC+DF) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Kaivostoiminta ja louhinta (TOL B) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237)
Liikevaihto 1 000 €
Muutos
1.-6.2015
1.-6.2014
1 000 €
%
115 782
99 337
16 445
16,6 16,5
8 259
7 087
1 172
141 062
130 480
10 582
8,1
27 045
25 118
1 927
7,7
20 913
19 485
1 427
7,3
52 441
50 057
2 384
4,8
109 054
104 846
4 208
4,0
134 000
129 047
4 953
3,8
41 309
39 999
1 310
3,3
403 015
395 630
7 385
1,9
288 297
287 570
726
0,3
59 061
59 223
-162
-0,3
1 363 944
1 370 136
-6 191
-0,5
3 024 119
3 064 444
-40 326
-1,3
1 128 573
1 146 142
-17 568
-1,5
1 533 126
1 561 576
-28 450
-1,8
1 243 057
1 271 337
-28 280
-2,2
51 522
53 065
-1 544
-2,9
855 878
882 416
-26 538
-3,0
93 414
97 392
-3 978
-4,1
174 151
181 811
-7 660
-4,2
28 913
30 689
-1 776
-5,8
71 495
76 239
-4 744
-6,2
159 766
181 630
-21 865
-12,0
11 411
14 389
-2 978
-20,7
Pohjois-Karjalan Trendit –lehden julkaisija on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/ETKO-hanke. Lehden tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 2015 alkupuolikkaalla. Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Tämän numeron teemana on teknologiateollisuus. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi keväänä. Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti www.pohjois-karjala.fi/trendit ja www.poketti.fi/trendit.
Joensuun seutu:
KEHITYS PAREMPAA
KUIN VALTAKUNNASSA KESKIMÄÄRIN
+ 0,1
Valtakunnan tasolla kaikkien toimialojen kehitys oli reilun prosentin miinuksella. Joensuun seudulla kehitys on sen sijaan ollut positiivista, joskin vain 0,1 %:n verran. Ilmapiiri on kuitenkin ollut silmiinpistävän positiivinen. Syksyn aikana mukavia uutisia on saatu eri toimialoilta. Muovi- ja metallituotteiden valmistus oli vahvimmassa vireessä. Muovituoteitten valmistuksen kasvun (13,7 %) taloudellinen merkitys on reilut 11 miljoonaa euroa. Metallituotteiden valmistuksen 10 %:n kasvu taas tarkoittaa rahassa yli 12 miljoonaa. Metalliteollisuuden kasvu on prosenteissa vaatimaton 3,6, mutta alan suuren volyymin takia se on euroissa lähes 13 miljoonaa. Myös palveluiden kasvu on prosenteissa niukkaa (0,9%), mutta rahassa mitattuna se kuitenkin merkitsee lähemmäs 10 miljoonaa euroa. Suhteellisesti heikoimmin menee nyt muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valJOENSUUN SEUTUKUNTA
Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Teollisuus (TOL C) Palvelut (tol G-U) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Kaikki toimialat (TOL A-X) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Jalostus (TOL BC+DF) Rakentaminen (TOL F) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Puutavaran ja -tuotteiden valmistus (TOL 162+310) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Metsätalous ja puun korjuu (TOL 02) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (TOL 23)
4
Pohjois-Karjalan TRENDIT
mistuksessa, miinusta on peräti 13,7 % ja sen rahallinen vaikutus on alle 4 miljoonaa euroa. Euromääräisesti suuri merkitys sen on sijaan tukku- ja vähittäiskaupan kehityksen jääminen 1,9 % miinukselle. Kaupan liikevaihto laski lähes 13 miljoonaa euroa. Myös seudun vienti kasvoi 2,4 % eli n. 11 miljoonaa euroa, kun valtakunnan tasolla vienti laski 4,6 %. Henkilöstön lisäys seudulla oli 0,8 %, kun valtakunnan tasolla sekin väheni 0,2 %.
Kuulumisia Joensuun seudun yrityskentältä Parin vuoden päästä viisi miljoonaa asuinneliötä Kazakstanissa lämpiää Polarsol Oy:n lämmitysjärjestelmillä. Joensuulaisen firman allekirjoittama sopimus on merkittävä. Kaupan kokonaisarvo on noin 3 miljoonaa euroa ja se tarkoittaa yrityksen tuotantokapasitee-
Liikevaihto 1 000 €
Muutos
1.-6.2015
1.-6.2014
1 000 €
%
94 302
82 958
11 344
13,7
132 925
120 825
12 100
10,0
14 938
13 804
1 134
8,2
93 011
86 710
6 301
7,3
103 736
97 749
5 987
6,1
49 312
47 278
2 034
4,3
368 634
355 689
12 945
3,6
36 830
35 831
999
2,8
861 224
852 905
8 319
1,0
1 128 788
1 119 090
9 698
0,9
47 693
47 404
289
0,6
2 368 018
2 366 465
1 553
0,1
972 949
974 129
-1 180
-0,1
1 194 537
1 198 368
-3 831
-0,3
223 014
225 559
-2 545
-1,1
681 085
694 026
-12 941
-1,9
42 186
43 003
-817
-1,9
158 119
161 349
-3 230
-2,0
70 335
72 033
-1 698
-2,4
75 234
80 246
-5 012
-6,2
42 259
45 221
-2 962
-6,5
23 995
27 794
-3 799
-13,7
tin tuplaamista. UPM:n Joensuun tehtaalle palkataan vanerintuotantoon lisää työntekijöitä. Lisäystarve vuoden loppuun mennessä on noin kymmenen henkilöä. Tällä hetkellä tehtaalla työskentelee Joensuussa yli 150 henkeä. Syynä työpaikkojen lisäykseen ovat UPM:n sisäiset järjestelyt sekä Joensuussa valmistettavan erikoisvanerin hyvä kysyntä. Vuoden 2015 Valtakunnallinen yrittäjäpalkinto jaettiin joensuulaiselle perheyhtiö Iivari Mononen Oy:lle. Vuonna 1952 perustettu ja 130 henkeä työllistävä yritys valmistaa sähkö- ja televerkoissa käytettäviä tuotteita ja palveluita, esimerkiksi sähköpylväitä. Yrityksen vahvuus on kyky reagoida suuriin ja yllättäviin muutoksiin. Viime vuosina yritys on laajentanut toimintaansa valmistamisesta palveluihin. Vientiä yrityksellä on yhteensä 60 maahan. Valion Joensuun tehtaan tyrehtynyt Venäjän-vienti on saatu paikattua. Uusi markkina on avautunut ehkä hieman yllättäenkin Japanista, jonne toimitetaan lähikuukausina miljoona kiloa juustoa. Lisäksi runsaan viiden miljoonan euron investointi Viola-tuorejuustojen tuotantolaitteistoon on osoittautunut onnistuneeksi. Tehtaan johdon asettama 30 %:n kasvutavoite jopa ylittyi. Sähköisiin hankintaratkaisuihin erikoistunut joensuulainen kasvuyritys Cloudia laajentaa toimintaansa Norjan markkinoille. Alussa Norjan toimipisteessä työskentelee erityisesti konsultoinnin sekä myynnin osaajia. Yhtiön palveluntuottaminen ja tuotekehitys on Suomessa. Jatkossa yritys aikoo laajentua myös muihin Pohjoismaihin.
PEKKA NUUTINEN toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
Keski-Karjala:
ALAVIREESSÄ
ILONPILKAHDUKSIA Keski-Karjalassa jatkuu alavireinen kehitys yritysten liikevaihdoissa alkuvuonna 2015. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto laski 5,6 % edellisvuoden alkupuoleen verrattuna. Parhaiten on pärjännyt rakentaminen, jonka liikevaihto kasvoi lähes kolmanneksen. Kaikille muilla toimialoilla liikevaihdot pienenivät. Alavire näkyy pahimmin viennissä: keskikarjalaisten teollisuusyritysten vienti putosi peräti 20 % edelliseen alkuvuosipuolikkaaseen verrattuna. Viennin väheneminen selittyy pitkälti metalliteollisuuden – erityisesti koneiden ja laitteiden valmistuksen – tilauskannan vähenemisellä. Negatiivisesta kehityksestä huolimatta seudun yrityksissä on onneksi tahtoa ja halua kehittää omaa toimintaansa. Kysyimme alkukesällä lähestulkoon kaikilta Keski-Karjalan yrityksiltä (867 vastausta) näiden työntekijätilannetta sekä suunnitelmia yrityksen kehittämiseksi vuoden kuluessa. Ilahduttavasti parisataa yritystä on kehittämässä yritystoimintaansa jo vuoden aikana, lisäksi moni yritys tavoittelee
uusia investointeja tai kehittää toimintaansa parin kolmen vuoden kuluessa.
Hyviäkin uutisia on Hyviäkin uutisia onneksi on. Kiteellä on käynnissä iso rakennushanke, kun kymmenen hoiva-alan yrittäjän yhteisyritys Karelian Kotilot Oy:n 5-kerroksinen vuokratalo on nousemassa keskustan tuntumaan Meijerinrannan alueelle. Ikäihmisille tarkoitettuun kiinteistöön tulee 36 asuntoa sekä yhteisiä tiloja. Samaan aikaan yksityinen lääkäriasema saneeraa uusia tiloja samassa pihapiirissä, joten myös ikäihmisten terveyspalvelut löytyvät läheltä. Omistusasuntoja rakennetaan toisessa vaiheessa. Tohmajärvellä Nordic Koivu Oy laajentaa edelleen toimintaansa uuden aseptisen kartonkipakkauslinjaston myötä. Koivumahlan lisäksi yritys pakkaa myös muiden valmistajien tuotteita, joten sopimusvalmistuksen myötä yrityksen tuotanto muuttuu ympärivuotisek-
- 5,6
KESKI-KARJALAN SEUTUKUNTA Rakentaminen (TOL F) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Jalostus (TOL BC+DF) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Puutavaran ja -tuotteiden valmistus (TOL 162+310) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Teollisuus (TOL C) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28)
Liikevaihto 1 000 €
si. Lisätilojen valmistumisen jälkeen tarvitaan myös lisää työntekijöitä. Kasvua on löydettävissä kansainvälisiltä markkinoilta, varsinkin kun globaali trendi erilaisista ”puuvesistä” näyttää leviävän jatkuvasti. Myös koneiden ja laitteiden valmistuksen osalta kuuluu jo parempia uutisia. Esimerkiksi Veekmas Oy:llä menee selkeästi paremmin kuin viime vuonna. Yritys on määrätietoisesti panostanut tiehöylien tuotekehitykseen ja ulkomaan markkinointiin. Näin vienti on lähtenyt merkittävään kasvuun, joten loppu- ja ensi vuoden näkymät ovat positiiviset. Kaikki uudet tiehöylät menevät tällä hetkellä vientiin. Uusia yrityksiä perustetaan edelleen ahkerasti. Esimerkiksi yrityspalveluihin keskittyviä yrityksiä on perustettu tänä vuonna jo useita. Edelleenkin yritysten nettomäärä kasvaa, sillä alkuvuonna perustettiin 19 yritystä enemmän kuin toimintansa lopetti. Yritysten toiminnan kehittäminen, kasvu ja kansainvälistyminen ovat nyt keinoja, joilla seudun yritykset pystyvät lisäämään tuotantoaan ja liikevaihtoaan.
Muutos
1.-6.2015
1.-6.2014
1 000 €
%
58 265
45 073
13 192
29,3
16 388
17 084
-697
-4,1
153 147
162 106
-8 959
-5,5
63 069
66 816
-3 747
-5,6
287 950
305 160
-17 211
-5,6
100 140
106 500
-6 360
-6,0
10 664
11 616
-952
-8,2
3 435
3 807
-372
-9,8
5 637
6 266
-629
-10,0
101 206
115 524
-14 318
-12,4
91 360
104 471
-13 111
-12,6
7 895
9 072
-1 177
-13,0
3 264
3 853
-588
-15,3
27 892
33 040
-5 148
-15,6
22 467
27 213
-4 746
-17,4
15 285
19 540
-4 255
-21,8
RISTO HILTUNEN toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI
Talouskatsaus 2/2015
5
Pielisen Karjala:
UUDET TUOTTEET JA INVESTOINNIT
VALOPILKKUNA Pielisen Karjalan elintarvikeyritysten voimakas panostus uusiin tuotteisiin ja tuotannon investointeihin on kasvattanut elintarvikealan liikevaihdoltaan metalliteollisuutta suuremmaksi toimialaksi. Elintarvikealan kasvuvauhti pysyi hyvällä tasolla myös alkuvuonna yltäen reiluun 7 %:iin. Toimitilojen laajennushankkeita on edelleen vireillä ja niiden kautta pystytään vastaamaan kasvuhaasteisiin jatkossakin. Myös koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli myönteistä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (+5,9 %). Teollisuuden osalta myönteistä oli viennin liikevaihdon pieni kasvu edellisen vuoden alkuun verrattuna. Muutoin teollisuuden lukemat laskivat vertailtaessa tämän vuoden alkua viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Viime vuoden alkuun ajoittunut voimakas kasvupyrähdys etenkin puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen toimialoilla on yksi taustatekijä. Pitemmällä aikajänteellä tarkasteltuna toimiala pysyi euromääräisellä liikevaihdolla mitattuna jopa viime vuosia korkeammalla tasolla. Palvelualojen kehitys oli näissä taloudellisissa suhdanteissa odotetun vaisua. Tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto on laskenut muutaman vuoden takaisiin lukemiin kuluttajien ostokäyttäytymisen muututtua entistä tarkemmaksi. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto pysyi alkuvuonna lähes edellisvuoden vastaavan ajankohdan tasolla. Varsinkin majoitustoiminnan kysyntä on säilynyt varsin hyvänä. Koko Pielisen Karjalan alueella rekisteröidyt yöpymiset alkuvuonna jopa kasvoivat viime vuoden tammi-kesäkuuhun verrattuna ja Kolin alueella tilanne on ollut erityisen hyvä. Toki koko maakunta ja Pielisen Karjala ovat menettäneet tärkeitä venäläisturisteja, mutta kotimaiset ja muut ulkomaiset matkailijat ovat paikanneet tilannetta. Toimialan loppuvuoden näkymät ovat kohtuulliset etenkin majoituskapasiteetin kysynnän
6
Pohjois-Karjalan TRENDIT
PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA
Liikevaihto 1 000 €
Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Puutavaran ja -tuotteiden valmistus (TOL 162+310) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Teollisuus (TOL C) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Jalostus (TOL BC+DF) Rakentaminen (TOL F) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) osalta. Matkailualalla jatketaan kansainvälisen matkailun kehittämisponnistuksia maakunnallisella yritysyhteistyöllä. Ensimmäisiä konkreettisia tuloksiakin on jo saavutettu: alueella vierailleet ulkomaiset matkanjärjestäjät ovat jo ottaneet Pielisen Karjalan yritysten palvelutuotteita kansainväliseen myyntiin. Nurmeksen kaupungin Känkkäälän vihreän teollisuuden alueen infrastruktuuri on valmistumassa ja sinne sijoittuvien yritysten ensimmäiset investoinnit ovat käynnissä. Tällä hetkellä rakenteilla on bioterminaali ja raskaan kaluston huoltohalli. Kolin, Lieksan ja koko Pohjois-Karjalan matkailun kannalta merkittävä Koli Cultura pääsee vihdoin vuosien valitusprosessien jälkeen etenemään. Luontomatkailu- ja kulttuurikeskus Koli Culturan mukana Kolin alueelle on tulossa uusia majoituspaikkoja noin tuhat. Yritystemme kehittämisaktiivisuus ja uudet investoinnit parantavat kilpailukykyä ja luovat hyvän pohjan vuodelle 2016.
Muutos
1.-6.2015
1.-6.2014
1 000 €
%
13 169
12 275
894
7,3
3 296
3 112
184
5,9
7 994
8 062
-68
-0,8
13 756
14 083
-327
-2,3
3 178
3 270
-92
-2,8
17 919
18 547
-628
-3,4
135 834
144 765
-8 931
-6,2
8 234
8 873
-638
-7,2
338 155
364 378
-26 223
-7,2
151 622
164 318
-12 696
-7,7
165 453
179 655
-14 201
-7,9
11 242
12 235
-992
-8,1
91 546
99 818
-8 272
-8,3
180 925
197 528
-16 604
-8,4
15 138
17 724
-2 586
-14,6
61 143
75 881
-14 738
-19,4
4 641
5 770
-1 129
-19,6
- 7,2 MINNA HEIKKINEN toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES
Alueelliset kehitysnäkymät 2016:
VIELÄ VUOSI
TALOUDEN KOHENTUMISEEN Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kokonaistilanne pysyy lähikuukausina suurin piirtein nykyisellään, mutta vuoden päästä tilanteen voidaan odottaa olevan parempi kuin nyt. Sen sijaan huolenaihetta on nähtävissä työllisyyskehityksessä. Se ei näytä parantuvan vuoden tähtäimelläkään erityisesti sen vuoksi, että työllisyysmäärärahat ovat selvästi vähentymään päin. Merkillepantavaa on nuorten työllisyyden huononeminen. “Alueelliset kehitysnäkymät” on TEM:n ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa laatima julkaisu. Siihen liittyen Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat1 arvioivat elokuussa ELY-keskuksen johdolla elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä kuuden kuukauden ja vuoden tähtäimellä. Elinkeinoelämän kehitysnäkymät ovat kaksijakoiset: Suomen ja EU-alueen taantuman jatkuminen, Kiinan talouden hiipuminen ja Venäjän kehityksen epävarmuus voivat hidastaa talouskehitystä myös Pohjois-Karjalassa. Toisaalta maakunnassa on tiedossa muun muassa merkittävä määrä uusia yritysinvestointeja aiemmin myönnettyjen merkittävien yritystukien myötä. Toteutuessaan ne vahvistavat elinkeinoelämää ja parantavat työllisyyttä. Kansainvälisiä brändejä edustavien veturiyritysten hyvä ote näkyy myös koko arvoverkon hyvänä tilauskantana. Bioenergian tehokas hyödyntäminen ja yleensäkin energiateknologian kehittäminen luovat paljon mahdollisuuksia. Joensuun seudulla on elinkeinoelämän suhteen havaittavissa varovaista toiveikkuutta ainakin vuoden päästä. Tuolloin useiden yritystuilla toteutettavien hankkeiden vaikutusten odotetaan näkyvän selvemmin. Keski-Karjalassa elinkeinoelämän ja työllisyyden kehitys on ollut viime vuosina muun muassa rakennemuutosten vuoksi muuta maakuntaa heikompaa. Nyt tuoreen pk-yritysbarometrin tuloksista voi päätellä myönteisempää Pohjois-Karjala
kehitystä. Myönteisten odotusten toteutuminen edellyttää kuitenkin tärkeiden investointisuunnitelmien toteutumista. Pielisen Karjalassa elinkeinoelämän ja työllisyyden kehitys on viime vuosina joiltakin osin poikennut myönteiseen suuntaan koko maakunnan ja maankin kehityksestä ja nytkin näkymät ovat suhteellisen hyvät. Toisaalta tuoreen pk-yritysbarometrin tulokset antavat myös ajattelemisen aihetta. Keskeisin huoli kohdistuu rakennetyöttömyyteen ja osaavan työvoiman saatavuuteen. Maaseutualueilla maatalous joutuu entistä tiukemmalle sopeutuessaan aleneviin tuottajahintoihin. Myös tuotantopanosten hinnoissa on tapahtunut laskua, mutta ei samassa suhteessa kuin tuottajahinnat ovat laskeneet. Uuden EU-ohjelmakauden käynnistymisen viivästyminen saattoi jarruttaa joidenkin investointien käynnistymistä. Hakemusaktiivisuus maatila- ja yritysinvestointeihin maaseutualueilla on kuitenkin varsin hyvä. Puukaupan ennustetaan käyvän kohtuullisella tasolla myös syyskaudella eikä hinnoissa ole havaittavissa merkittävää laskua. Energiapuun kysynnässä on vaihtelua. Sellu- ja paperiteollisuus on tehnyt edelleen hyvää tulosta ja lähimaakuntiin on vireillä useita merkittäviä investointeja. Niillä on myönteinen vaikutus myös Pohjois-Karjalaan. Yritystoimintaan liittyvissä ympäristöasioissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia eikä niitä ole nähtävissäkään. Elintarviketeollisuuden osalta laajenemismahdollisuuksia rajoittaa jätevesien käsittelykapasiteetti, joka edellyttää toimia sekä teollisuudelta että vesihuoltolaitoksilta. Asiassa on kuitenkin vuoden aikana edetty. Kahden bioteollisuushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt ovat valmistuneet ja toinen niistä on edennyt ympäristöluvan hakemusvaiheeseen.
Tilanne nyt verrattuna vuoden takaiseen
Tilanne 6 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen
Tilanne 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen
Elinkeinoelämä ja yritystoiminta
0
0
+
Työttömyyden määrä ja rakenne
-
-
0
Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi PEKKA MYLLYNEN johtava asiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Finnvera Oyj:n Joensuun aluekonttori, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Suomen metsäkeskus Pohjois-Karjala sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt (Josek2/2015 Oy, Keti Oy ja Pikes Oy).7 Talouskatsaus 1
Pohjois-Karjalan toimipaikkatiedot:
REILUT 10 000
YRITYSTEN TOIMIPAIKKAA Vuoden 2013 tietojen mukaan Pohjois-Karjalassa oli reilut 10 800 yritysten toimipaikkaa. Koko maan vastaavasta määrästä maakunnan osuus oli 2,8 % eli hieman väestöllistä (3,0 %) osuutta pienempi. Toimipaikkaluku ei kuvaa suoranaista yritysten lukumäärää, koska yhdellä yrityksellä tai toimijalla voi olla useita eri liiketoimintapaikkoja. Lisäksi on huomioitava, että luvuissa on mukana myös toimipaikat/yritykset, joissa liikevaihtoa voi kertyä vuodesta riippuen hyvin vähäisiäkin määriä. Näitä on paljon esimerkiksi alkutuotannon toimialalla. Alueellisesti toimipaikkoja on Pielisen Karjalassa lähes 1 600, Joensuun seudulla 7 500 ja Keski-Karjalassa noin 1 750. Toimipaikkojen rakenteessa korostuu edellä mainittuun viitaten alkutuotanto, minkä osuus oli 29 %, mutta toisaalta sen osuus kokonaisliikevaihdosta on ainoastaan 3 %. Teollisuuden osuus toimipaikoista oli 7 % ja liikevaihto puolestaan 38 %. Rakentamisen osuus toimipaikoista oli 10 %, mikä vastaa myös alan liikevaihdon osuutta. Palvelujen osuus toimipaikoista oli 54 % ja liikevaih-
8
Pohjois-Karjalan TRENDIT
toa kertyi vastaavasti noin puolet kaikkien toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta. Kauppa on tietysti palvelualan merkittävin. Henkilöstöä näissä toimipaikoissa oli kokovuosityöllisinä tarkastellen yhteensä noin 34 600, missä mukana ovat palkattu henkilöstö ja yrittäjät. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2013 maakunnan kokonaistyöpaikkamäärä oli 61 000, missä puolestaan ovat myös osa-aikaiset työpaikat. Kaikkien toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2013 oli 6,5 miljardia euroa, mistä kertyy työntekijää kohti keskimäärin 188 000 euroa. Koko maahan nähden lukemat ovat keskimääräistä alhaisemmat, esimerkiksi työntekijää kohti Pohjois-Karjalan lukema on 70 % koko maan vastaavasta. Pohjois-Karjalan taakse jäävät kuitenkin Itä-Suomesta Pohjois- ja Etelä-Savo sekä Kainuu. Pohjois-Karjalan kaikkien toimipaikkojen yhteenlaskettu jalostusarvo (eli saadut tuotantokustannukset) oli 1,8 miljardia euroa, minkä osuus koko maasta oli 1,9 %. SEPPO TIAINEN kuntakehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
YRITYSTEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
JOENSUUN SEUDULLA Teknologiateollisuuden yritykset näkevät seuraavalla vuosipuoliskolla lievää kasvua. Vientiyrityksien ja niiden arvoverkostoissa toimivien yritysten näkymät ovat positiivisemmat. Kasvunäkymiä tukee tarjouspyyntöjen lisääntyminen. Ruplan kurssin romahdus ja korkojen nousu Venäjällä ovat aiheuttaneet jopa kaupan totaalisen loppumisen. Yritykset ovat suunnanneet ponnisteluja uusille markkinoille. Alkuvuonna 2015 toimialan useat suuret ja pk-yritykset ovat investoineet poikkeuksellisen paljon koneisiin ja laitteisiin sekä tuotantotiloihin. Investoinnit ovat lähitulevaisuudessa pääosin tasaantumassa. On merkkejä siitä, että automaatio tuo maailmalta töitä takaisin maakuntaan. Henkilöstön määrän oletetaan toimialalla pysyvän ennallaan. Yritykset toivovat teknisten alojen koulutuksen pysyvän vähintään nykyisellä tasolla, sillä ammattitaitoisen henkilöstön saatavuudessa on ongelmia. Rakennus- ja puutuoteteollisuudessa näkymät ovat alueellisesti kaksijakoiset. Pelkästään kotimaan markkinoiden varassa olevat yritykset näkevät tilanteen pysyvän ennallaan tai supistuvan lievästi. Kun taas yritykset, joilla on merkittäviä kansainvälistymispanostuksia odottavat jopa lievää kasvua. Investointien odotetaan laskevan alkuvuoden tasosta, mutta toisaalta henkilöstön määrän pysyvän ennallaan. Tilaustapa on muuttunut hektisemmäksi, koska asiakkaat haluavat pitää varastot pieninä ja ostaa tavaran oikean
aikaisina toimituksina. Korjausrakentamiselyleisesti muihin maatalouteen yhteydessä olele on korkea tarve, joten myös viranomaistoiviin toimialoihin. Elintarvikkeille on kuitenkin menpiteet voivat vaikuttaa kasvun suuntaan löydetty osittain uusia korvaavia markkinoita. voimakkaasti. Yleisesti nähdään kilpailutilanSosiaali- ja terveydenhoitoalan yriteen kiristyneen ja kuluttajakäyttäytymisessä tykset näkevät asemansa säilyvän ennallaan, on tapahtunut siirtymistä edullisempien tuotmutta uusia toimijoitakin voi tulla. Mikäli kunteiden suuntaan. nat lisäävät omaa tuotantoa ja vähentävät osRakennus- ja vuolukiviteollisuuden topalveluja, niin se on selkeä kasvun este koko kehitysnäkymät seuraavat kotimaassa rakentoimialalla. Tulevaisuudessa yritysten tulee tamisen volyymiä, jossa ei ole odotettavissa erottua markkinoilla toisistaan, keskittyä palmerkittävää paranemista seuraavalla vuosivelujen sisältöön ja laatuun sekä henkilöstön puoliskolla. saatavuuteen. Palvelusetelin käytön lisäämiMetallien maailmanmarkkinahintojen pynen sote-palveluissa lisäisi asiakkaan valinsyminen alhaalla asettaa haasteita kainanmahdollisuuksia ja samalla vosteollisuudelle ja on uhka suhaitoa kilpailua. teellisen pienellä pääomalla JOSEK Oy ja ETKO alkoivat toimiville kaivoksille. Mepuolisen vuotta sitten kehittää menetallien hinnoissa ei ole telmää toimialojen tulevaisuudennäkymien odotettavissa nousystemaattiseen seurantaan. Yritysten näkymät sua lähiaikoina. -prosessi perustuu kehitysyhtiön yritysneuvojien hilElintarvikeajaisen tiedon hyödyntämiseen. Näkemystensä tueksi lan yleinen suhyritysneuvojat myös haastattelevat yrityksiä muun yhdanne näyttää teydenpidon lomassa. pysyvän ennalTavoitteena on tunnistaa muutokset ja reagoida niihin laan. Elintarvimahdollisimman nopeasti. Yritysten tunnelmia kuulostelkealaa varjostavat laan pitkin vuotta ja niistä tehdään kooste kahdesti vuoVenäjän kaupan dessa Trendit-julkaisuun. Yritysten näkymien kartoitrajoitteet. Erityisen taminen aloitettiin Josekin aloitteesta Joensuun huolestuttava tilanseudulta ja keväällä menetelmää testataan ne on liha- ja maitoPikesin kanssa Pielisen Karjalassa. tuotteiden osalta, joiden kysyntä on vähentynyt merkittävästi. Tämä vaikuttaa myös
JYRKI PELTOMAA ILKKA NYKÄNEN JOUKO PIIRAINEN TUOMO ROIVAS MINNA KOSKIMIES Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi (ETKO) • • • • • •
Ennakointitietoa aikuiskoulutuksen osuvuuden parantamiseksi ja muun päätöksenteon tuoksi Kasvu- ja rakennemuutosalojen alueellinen ennakointi Työvoiman kohtaannon parantaminen Yhteistyörakenne työvoimapalvelujen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen Hankkeen päätoteuttaja on Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja osatoteuttaja Itä-Suomen yliopisto Hankkeen toiminta-aika on 1.1.2015-31.5.2017
www.poketti.fi
Facebook: Ennakoiva Pohjois-Karjala Talouskatsaus 2/2015
9
POHJOIS-KARJALA 165 258 väkiluku (31.12.2014)
lukuina
Maahanmuutto ja maastamuutto 2014
13 kuntaa, joista 5 kaupunkia
(Tilastokeskus)
2 21 584 km Kokonaispinta-ala
70 % metsää 2 200 järveä 2 894 km Pielinen on Suomen neljänneksi suurin järvi
Maahanmuutto 595
347 m Koli on Etelä- ja Keski-Suomen korkein kohta
Maastamuutto 158
10 suurinta teollisuuden toimialaa 2014 (Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri)
Kumi- ja muovituotteet Muut koneet ja laitteet
1026
1012
Elintarvikkeet ja juomat
1236 559
Puu- ja paperiala
1582
521
493 402 Metallit ja metallituotteet
10
Pohjois-Karjalan TRENDIT
2204
Mineraalituotteet
363
Sähkölaitteet
Kaivostoiminta ja louhinta
Painaminen ja tallenteet
Sähkö- ja lämpöhuolto
TOP 3 maakunnat liikevaihdon suhteellinen kehitys 2014
1. Keski-Pohjanmaa 2,4 2. Lappi 1,7 3. POHJOIS-KARJALA 0,8
2013
1. POHJOIS-KARJALA 3,0 2. Kanta-Häme 1,5 3. Satakunta 1,5
2011
1. Etelä-Savo 9,8 2. Kanta-Häme 9,2 3. POHJOIS-KARJALA 9,2
2012
1. Pohjois-Savo 3,7 2. Satakunta 1,8 3. Pohjanmaa 3,4 ...
2010
1. Lappi 23,3 2. POHJOIS-KARJALA 18,4 3. Kainuu 17,6
18. POHJOIS-KARJALA -3,1
(Tilastokeskus)
POHJOIS-KARJALAN PROFIILI %-osuus koko maasta
Sisävedet 2014 11,1 Puuston vuotuinen kasvu 2009-2013 8,7 Metsämaan pinta-ala 2009-2013 7,2 Maanteiden pituus 2014 6,6 Haja-asutusalueväestö 2013 5,8 Pinta-ala 2014 5,5 Alkutuotanto, työlliset 2013 5,4 Kesämökit 2014 4,8
Rajanylitykset Niiralassa
(Rajavartiolaitos)
Maatilat 2013 4,1
1600000 1600000
Kuolleet 2014 3,8
1400000 1400000
Keskiasteen suorittaneet 2013 3,5
1200000 1200000
Työttömät työnhakijat elokuu 2015 3,4
1000000 1000000
Yli 64-vuotiaat 2014 3,4
800000 800000
Kirjastojen lainaukset 2014 3,4
600000 600000
Väkiluku 2014 3,0
400000 400000
Työikäiset (15-64-vuotiaat) 2014 3,0
200000 200000
Jalostus, työlliset 2013 2,8 Syntyneet 2014 2,7
0 0 1991 1991 1992 1992 1993 1993 1994 1994 1995 1995 1996 1996 1997 1997 1998 1998 1999 1999 2000 2000 2001 2001 2002 2002 2003 2003 2004 2004 2005 2005 2006 2006 2007 2007 2008 2008 2009 2009 2010 2010 2011 2011 2012 2012 2013 2013 2014 2014
Valtiosektorin työpaikat 2013 3,0
Ylittäjiä yhteensä Ylittäjiä Ylittäjiäyhteensä yhteensä
Venäläiset Venäläiset Venäläiset
Suomalaiset Suomalaiset Suomalaiset
Alle 15-vuotiaat 2014 2,7 Työpaikat 2013 2,7 Valtionveronalaiset tulot 2013 2,6 Korkea-asteen suorittaneet 2013 2,5 Palvelut, työlliset 2013 2,5 Yöpymiset majoitusliikkeissä 2014 2,5
Yöpymiset tammi-heinäkuussa 2015 (Tilastopalvelu Rudolf, Visit Finland)
Yritykset 2014 2,4 Aluetalouden arvonlisäys 2012 2,3 Aloittaneet yritykset 2014 2,2 Lopettaneet yritykset 2014 2,1 Kasvihuonekaasupäästöt 2013 2,1 Investoinnit 2012 2,0 Maahanmuutto 2014 1,9 Ulkomaan kansalaiset 2014 1,7 Liikevaihto 2014 1,6
Venäjä
Muut
59 451 Ulkomaiset
239 580 Kotimaiset
Viro Ruotsi
Norja Saksa
T&K -toiminnan menot 2013 1,3 Maastamuutto 2014 1,0 (Tilastokeskus, Liikennevirasto, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö) Talouskatsaus 2/2015
11
POHJOIS-KARJALAN VIENTI
SELVÄSTI KOKO MAATA PAREMPAA Tuoreiden vientitilastojen mukaan Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti vetää selvästi koko maata paremmin. Kuluvan vuoden ensimmäisellä puolikkaalla Pohjois-Karjalan vienti oli hieman plussalla (0,6 %), kun koko maan osalta vienti oli jyrkässä 4,6 %:n pudotuksessa. Alkuvuoden lukuja verrataan vuoden 2014 alkupuolikkaaseen. - Pohjoiskarjalaisten yritysten myönteinen kehitys näkyy erityisesti metalli- ja muoviteollisuudessa. Muovituotteiden vienti oli hui-
+ 0,6 C liikevaihto ja vienti
250
massa lähes 14 %:n kasvussa, mikä on erittäin kova luku, kertoo aluekehityspäällikkö Jarno Turunen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta. - Myös metalliteollisuudessa maakunta kuroi eroa muuhun maahan. Pohjois-Karjalan vienti kasvoi 3,8 %, kun koko maassa jäätiin miinukselle peräti 12,5 %. - Erityisesti turvallisuuteen ja siihen liittyvän teknologian markkinat ovat kovassa kasvussa. On hienoa, että maakunnassa on tällä alalla maailmanluokan osaamista. - Kasvu tulee tänä päivänä kansainvälistymisestä. Pohjoiskarjalaiset muovi- ja metal-
Pohjois-Karjala: teollisuuden liikevaihto ja vienti (tol C)
POHJOIS-KARJALAN VIENTI
1 000 000 euroa
200
150
100
50 liikevaihto 0
12
2008
2009
2010
2011
Pohjois-Karjalan TRENDIT
2012
2013
lituotteet ovat tehneet kauppansa maailmalla erinomaisesti. Karjalaisia kauppamiehiä tarvitsemme jatkossakin myymään erinomaisia tuotteita ja palveluita. - Suomen tilannetta on surkuteltu paljon. Pohjois-Karjala on nyt hyvien yritysten ansiosta onnistunut uimaan sinnikkäästi vastavirtaan valtakunnan kehitystä. Rukkasia ei kannata laittaa naulaan, vaan etsiä nauloille uutta käyttöä, Turunen päättää.
vienti 2014
2015
Teollisuus (TOL C) Metalliteollisuus (TOL 24–30+33) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus (TOL 16+310) Puun sahaus, höyläys ja kyllästys (TOL 161) Puutavaran ja -tuotteiden valmistus (TOL 162+310) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237)
Vienti 1 000 € 1.-6.2015 1.-6.2014 587 647 584 036 242 534 233 716 50 378 44 669
Muutos 1 000 € % 3 611 0,6 8 818 3,8 5 709 12,8
107 905 123 563 -15 658 -12,7 87 219 101 849 -14630 -14,4 20 767
21 898
66 161
58 199
5 717
7 575
-1 131
-5,2
7 962
13,7
-1 858 -24,5
MUOVITUOTTEIDEN VALMISTUKSESSA Tämänkertaisen Trendit -aineiston kovin kasvuala on maakunnan muoviteollisuus. Liikevaihto kasvoi alkuvuonna peräti kuudenneksen (16,6 %), mikä oli alan paras kasvuluku seitsemään vuoteen. Vahvaa kasvua on tullut tasaisesti sekä kotimaasta että ulkomailta. Muovituotteiden valmistus oli myös vientiaineiston kovin kasvuala (13,7 %). Muoviteollisuus on ollut maakunnassa hyvällä kasvu-uralla eikä ala ole kärsinyt suhdannevaihteluista. Sen merkitys maakunnan koko teollisuudesta on myös kasvanut. Maakunnan teollisuuden liikevaihdosta ja viennistä reilut 10 % tulee muovituotteista. Muovituotteiden valmistus tullee tänä vuonna ensimmäistä kertaa rikkomaan ennätyksellisen 200 miljoonan maagisen rajan. Muoviteollisuuden tulevaisuuden kilpailukyky edellyttää, että alan koulutukseen panostetaan entistä voimakkaammin.
+ 16,6
222 liikevaihto ja vienti
25
20 1 000 000 euroa
ENNÄTYSVILKASTA
Pohjois-Karjala: muovituoteteollisuuden liikevaihto ja vienti (tol 222)
15
10
5 liikevaihto 0
2008
2009
2010
2011
2012
2013
vienti 2014
2015
METALLIN KASVU VIENNISTÄ
– KOTIMARKKINOILLA HILJAISEMPAA Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden liikevaihdosta jo 60 % tulee ulkomailta. Tämä viennin osuus liikevaihdosta on kasvanut nopeasti. Viime aikoina pohjoiskarjalaisista metalliteollisuuden tuotteista menee ulkomaille suurempi osa kuin keskimäärin Suomessa. Pohjoiskarjalaisen metalliteollisuuden menestys pohjautuukin pitkälti vientiin. Alkuvuonna metalliteollisuuden kasvu on tullut ulkomailta, kotimarkkinoilla on ollut aiempaa hiljaisempaa. Erityisen lujaa on mennyt metallituotteiden valmistuksen toimialalla (8,1 %). Tuoreiden suhdannetietojen perusteella voi päätellä, että erityisesti turvallisuusteknologian ratkaisut ovat käyneet hyvin kaupaksi. Kun seuraa viimeaikaisia ulkomaan uutisia, voi olettaa tämän alan tuotteille vahvaa kysyntää myös jatkossa. Maakunnan sisällä metalliteollisuuden kehitys oli alkuvuonna erisuuntaista. Joensuun seudun hyvä kehitys veti koko maakunnan kasvuun, mutta Keski-Karjalassa ja Pielisen Karjalassa mentiin voimakkaasti alaspäin. Onkin hyvä huomata, että yritysten välillä on erittäin suuria vaihteluja kysynnässä. Tämä erisuuntainen kehitys näkyy myös toimialojen välillä: metallituotteiden valmistus, sähköteknisten laitteiden valmistus ja koneiden korjaus ja huolto olivat hyvässä kasvussa. Sen sijaan koneiden valmistuksen alalla mentiin hieman takapakkia. Yhteenvetona alkuvuodesta voi todeta, että kasvun edellytyksenä on ollut kansainvälinen liiketoiminta.
+ 1,9
Kansainvälistymisen ohella aivan viime aikoina metalliteollisuudessa on herätty teollisen internetin mahdollisuuksiin. Erityisen ilahduttavaa on ollut huomata, että maakunnan ict-yritykset ovat lähteneet tarjoamaan aivan uudenlaisia ratkaisuja teollisuudelle tuotantoprosessien kehittämiseen. Tämä kehitys luo uusia mahdollisuuksia koko maakunnan teknologiateollisuudelle ja 2020-luvun kilpailukyvylle. Pohjois-Karjala: liikevaihto, miljoonaa euroa kuukaudessa 90 80 24-30+33 Metalliteollisuus
70 60
28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus
50 40
25 Metallituotteiden valmistus
30
26-27 Tietokoneiden jne. valmistus
20 10 0
33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
JARNO TURUNEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Talouskatsaus 2/2015
13
OHJELMISTOVIIDAKON KESYTTÄJÄ
TULEE JOENSUUSTA
Kasvuyhtiö Process Genius hakee paluumuuttajia vahvistukseksi Yhdysvaltain-valloitukseensa. Tietotekniikka on korvaamaton apuväline. Mutta on se hankalakin. Kun teollisuusyrityksessä käytetään kymmeniä ohjelmistoja tuhansien laitteiden hallintaan, tarvittavien tietojen löytämiseen palaa aikaa – ja ehkä jopa pinna. Tätä ongelmaa ratkoo menestyksekkäästi joensuulainen ohjelmistoyhtiö Process Genius. Yritys tekee selkeää visuaalista käyttöliittymää teollisuusyritysten monimutkaisiin järjestelmäkokonaisuuksiin. ”Yhdistämme tietotekniikan käyttäjän takaisin siihen tietoon, mitä hän sitten tarvitseekaan työssään. Olitpa sitten johtaja tai huoltomies, saat juuri itsellesi räätälöidyn näkymän nopeasti esiin”, Process Geniuksen toimitusjohtaja Jani Akkila lupaa. Yhtiön tuote siis piilottaa ohjelmistosekamelskan käyttäjältä näkymättömiin ja nostaa siten tuottavuutta, kun aikaa ei enää mene eri järjestelmissä seikkailuun. ”Siitä seuraa heti kymmenen prosentin tuottavuusloikka, kun työntekijä voi avullamme keskittyä oleelliseen.”
”Joensuun Tiedepuiston yrityshautomon aktiivinen alkuvaiheen tuki oli yrityksellemme erittäin arvokasta”, Akkila muistelee. Process Genius on nyt asettunut tukevasti aloilleen Joensuuhun ja Tiedepuiston tiloihin. Jotain voi päätellä siitäkin, että toimitusjohtaja Akkilan perheelle on juuri valmistunut omakotitalo Joensuun Karhumäkeen. Suurin osa yrityksen nyt 16-henkisestä väestä on yhä Helsingin-aikojen perua ja viihtyy täällä hyvin. Vaihtuvuus on ollut hyvin pientä. ”Toimintaympäristönä Joensuu on erittäin tehokas. Kaupunki on riittävän suuri, joten eri alojen palveluita on hyvin saatavalla. Mutta Joensuu ei ole liian suuri. Ruuhkissa ei tarvitse kärvistellä”, Akkila sanoo. Matka asiakkaiden luo voi olla Joensuusta jopa lyhyempi kuin esimerkiksi Helsingistä. Yritys on saanut paikallisia vahvistuksia riveihinsä erityisesti Karelia-ammattikorkeakoulun harjoittelijaohjelman kautta. Myös Pohjois-Karjalan ammattiopiston Outokummun pelikoulutuksen opiskelijoita on tullut taloon visuaalisen puolen tekijöiksi.
Helsingistä Joensuuhun
Paluumuuttajien voimin Amerikkaan
Akkila perusti Process Geniuksen Antti Häkkilän kanssa Helsingissä jo vuonna 2012. Kumppanukset eivät kuitenkaan olleet erityisen tyytyväisen etelän menoon yrityksen toimintaympäristönä. Käynti Joensuussa avasi silmät. Yritys muutti pian Pohjois-Karjalaan.
Tällä hetkellä yhtiö hakee erityisesti kokeneita osaajia, jotka harkitsevat paluumuuttoa Pohjois-Karjalaan. Neuvotteluja on meneillään haastatteluhetkellä parikin. Ja enemmänkin voisi olla. ”Aina kannattaa pirauttaa, jos on osaa-
mista, joka voisi tulla kasvuyrityksessä tarpeeseen”, Akkila vinkkaa. Lisämuskeli on tarpeen sikälikin, että yhtiö suunnittelee laajenemista Yhdysvaltain markkinoille. Tarkempia yksityiskohtia valloituksesta valtameren taakse ei vielä haastattelun aikaan ole saatavilla, mutta kuvioiden pitäisi kirkastua kuluvan vuoden loppuun mennessä Process Geniuksella on tällä hetkellä kymmenkunta merkittävää asiakkuutta, joista valtaosa on Suomessa. Yhtiön tilanne on lupaava, koska sen tuote on markkinoiden monipuolisin. ”Kanssamme kilpailevat järjestelmät keskittyvät tyypillisesti yhden valmistajan tuotteisiin. Me taas käytämme avoimia rajapintoja, joiden avulla voimme integroida käyttöliittymäämme käytännössä mitä tahansa ohjelmistoja”, Akkila kertoo. Hän toivottaa kuitenkin kilpailijat tervetulleeksi. Niiden ilmaantuminen samoille apajille kun osoittaa konkreettisesti, että tuotteille on tarvetta – vieläpä enenevissä määrin. ”Eri järjestelmiä yhteen tuovan selkeän käyttöliittymän tarve vain kasvaa, kun teollinen internet yleistyessään kasvattaa sekä tiedon että käytettävien ohjelmistojen määrää”, Akkila sanoo. Lupaavista näkymistä huolimatta yhtiö ei unohda aktiivisen asiakastyön merkitystä. ”Vallitsevassa start-up-huumassa olisi helppo juuttua cocktail-tilaisuuksiin ’verkostoitumaan’. Kaikki lähtee kuitenkin asiakkaista. On jaksettava jalkautua kuuntelemaan heidän ongelmiaan ja sitten ratkaistava ne.”
KARI AHOKAS
14
Pohjois-Karjalan TRENDIT
Start Me Up –liikeideakilpailu
LIIKEIDEAKILPAILUSTA UUSIA YRITYKSIÄ JA LIIKETOIMINTAA Tiedepuistossa tapahtuu! Näin myös ensi vuonna, kun Start Me Up 2016 –liikeideakilpailu käynnistyy helmikuun alussa. Kilpailun avulla herätellään ideanikkareita ratkomaan arjen ongelmia uusilla tavoilla, menetelmillä ja tuotteilla. Näin syntyy tuoreita liikeideoita uuden tai olemassa olevan yritystoiminnan perustaksi. Palkinnon arvoinen idea voi jo nyt muhia yrityksen työntekijän, yrittäjän, tutkijan, yksityishenkilön tai opiskelijan korvien välissä tai vaikka työtiimin palaverikeskusteluissa. - Meillä on ideamäärältään ja palkintojen yhteissummaltaan Suomen suurin liikeideakilpailu. Olemme päättäneet olla vuonna 2016 vieläkin suurempia, kertoo kehityspäällikkö Timo Ruohio Joensuun Tiedepuisto Oy:n Yrityshautomosta. - Kilpailun kautta saavutetaan oikeasti vaikuttavuutta. Meillä on mitattua tietoa siitä, miten aikaisempien vuosien voittajat ovat kilpailun jälkeen pärjänneet, Ruohio jatkaa. Start Me Up -liikeideakilpailussa menestyneiden ideoiden ympärille on syntynyt uutta liiketoimintaa. Esimerkiksi vuoden 2014 kilpailun voittanut idea Care Care -potilassiirtosuojasta ja -liinasta johti nopeasti yrityksen perustamiseen idean eteenpäin viemiseksi. Alun perin kahden hengen tiimi on kasvanut viisijäseniseksi ja yritys on jo palkannut ensimmäisen työntekijän. Myös olemassa olevalle yritykselle menestyminen liikeideakilpailussa on referenssi. Lisäksi se vahvistaa idean esittäjän uskoa omaan ideaansa. Viime vuoden kilpailussa palkittiin myös PKP-Flex Oy ideallaan telakaivinkoneen monikäyttöalustasta. Liikeideakilpailun avulla yritys sai sellaista näkyvyyttä, että se johti huomattaviin positiivisiin harppauksiin yrityksen liiketoiminnassa. Niillekin ideoille, jotka eivät kilpailussa tule palkituiksi, tarjotaan apua idean kehittämiseksi. Start Me Up -liikeideakilpailun toteuttaminen ei ole ”vain yksi kisa”, vaan se on osa isompaa yritystoiminnan kehittämisen kokonaisuutta. Kilpailu aktivoi ideoimaan ja yrittämään, jotta tähtäimessä on menestyvä liiketoiminta.
- Ihmisten innostaminen mukaan kilpailuun on monen organisaation yhteinen ponnistus. Tänäkin vuonna meillä on yhteistyökumppaneina monta kehitysyhtiötä ja koulutusorganisaatiota, kertoo Timo Ruohio. Liikeideakilpailu tuo vuonna 2016 myös jotain uutta. Silloin jaetaan ensimmäisen kerran Tutkimuksesta liiketoimintaa -palkinto. - Oman idean esittelyyn tulemme tarjoamaan myös uusia sähköisiä välineitä, myhäilee Timo Ruohio paljastamatta vielä ihan kaikkea. Nyt on oikea aika laittaa oma idea mietintämyssyyn hautumaan! Seuraa Joensuun Tiedepuistoa Facebookissa ja Twitterissä niin tiedät, miten kilpailu ja sen valmistelu edistyy! SOILE ASIKAINEN viestintäkoordinaattori Joensuun Tiedepuisto Oy
FAKTAT: Start Me Up 2016 -liikeideakilpailu • Ideamäärältään ja palkintojen yhteissummalta Suomen suurin liikeideakilpailu • Järjestäjänä on Joensuun Tiedepuisto Oy • Kilpailuaika on 1.2.–31.3.2016 • Kuka tahansa voi osallistua • Säännöt ja osallistumisohjeet julkaistaan vuoden vaihteessa: www.startmeup.fi
Talouskatsaus 2/2015
15
SUOMEN PARAS RUOKAMATKAILUTUOTE ON
MAJATALOSTA MAJATALOON -RETKET Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi valittiin alkukesästä Nurmeksessa ja Valtimolla toimivien neljän yrityksen yhteistyössä toteuttama Majatalosta majataloon -retket. Voittajayritykset ovat Majatalo Puukarin Pysäkki ja Laitalan Lomat Valtimolta sekä Majatalo Pihlajapuu ja Männikkölän Pirtti Nurmeksesta. Yritykset kuuluvat Karelia à la carte -verkostoon. Hungry for Finland -ruokamatkailukilpailun järjestivät Visit Finland, työ- ja elinkeinoministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. - Tuotteessa ovat vahvasti mukana paikallisuus ja ympäristöystävällisyys. Ruoka on maukasta, puhdasta ja aitoa. Yrttiretken antimia opitaan käyttämään ruoanlaitossa, hyvinvointiin ja kauneudenhoitoon. Matkailija oppii esimerkiksi leipomaan karjalanpiirakoita. Majataloissa, kodinomaisissa kohteissa, matkailija kokee arjen elämyksiä. Elämys jatkuu kotiin viemisten myötä. Jakelukanavat ovat harkittuja. Neljän yrittäjän yhteistyö on mallikasta, kilpailun arviointiryhmä totesi. Palkinnot jakoi elinkeinoministeri Olli Rehn. Kilpailuun osallistui 77 hyvin erilaisia ruokamatkailutuotteita eri puolelta Suomea. Katso video voittajatuotteesta https://youtu.be/nhNsNRBRN1A
Kuvassa kisan voittajat (edessä vas.) Henna Nevalainen, Iida Nevalainen ja Ritva Ryttyläinen, (takana vas.) Anni Korhonen ja Minna Murtonen.
Pk-yritysbarometri:
ODOTUKSET PETRAANTUMAAN PÄIN
16
Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj ja TEM tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä kuvaavan Pk-yritysbarometrin kaksi kertaa vuodessa. Barometri arvioi yritysten suhdannenäkymiä vuoden eteenpäin. Barometri julkistettiin valtakunnallisena ja alueellisina raportteina syyskuun alussa. Pohjois-Karjalasta haastateltiin 251 yritystä. Barometrin mukaan maakunnan pk-yrityksistä suurin osa, 54 %, arvioi suhdannetilanteen pysyvän ennallaan. Suhdanteiden arvioi paranevan 24 % yrityksistä, kun suhdanteiden huononemista taas odotti 23 %. Positiivisten ja negatiivisten vastausten erotuksesta saadaan laskettua saldoluku, joka on siis 1 %. - Maakunnan taloustilanteen odotukset ovat petraantuneet keväästä. Vaikka nyt tuo saldoluku on vasta vain piirun verran plussalla niin pitää muistaa, että keväällä oltiin pohjamudissa eli -9 % lukemissa, toteaa Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitusjohtaja Matti Vuojärvi. Pohjois-Karjalan TRENDIT
- Harmi kun tuo suhdanteiden orastava optimismi ei ainakaan vielä heijastunut yritysten oman henkilökunnan määrään liittyviin odotuksiin. Vain 10 % yrityksistä uskoi seuraavan vuoden aikana ottavansa lisää työvoimaa, kun valtakunnan tasolla tämä luku on jo 17 %. Toki mitään suurta irtisanomisaaltoakaan ei näistä luvuista ole tulkittavissa. - On ilahduttavaa, että heikosta taloustilanteesta huolimatta edelleen reilu kolmannes Pohjois-Karjalan yrityksistä on kasvuhakuisia. Samaan aikaan on ymmärrettävää, että suurimman ryhmän muodostavat yritykset, jotka haluavat vain säilyttää nykyisen asemansa markkinoilla ja odottaa talouden kiihtymistä. Positiiviseksi voitaneen tulkita toimintansa lopettamista suunnittelevien yritysten pienehkö määrä (4%).
RAUNO JUSSILA viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
SUURTAPAHTUMISTA
EUROPIRISTE MATKAILUUN Alkuvuoden suurtapahtumat, Kontiolahden MM-kisat ja Farmari-tapahtuma, näkyvät selkeänä nousuna matkailun tilastoluvuissa. Kuukausitarkastelussa matkailuluvut olivat negatiivisia tammi-, huhti- ja toukokuussa. Tapahtumakuukausina eli helmi-, maalis- ja kesäkuussa matkailun liikevaihtoluvut olivat – kuten odottaa sopii – jo pari prosenttia positiivisia. Mihinkään riemun kiljahduksiin alalla ei ole aihetta, sillä vuosipuolikkaalla liikevaihdon kehitys jäi kokonaisuudessa edelleen negatiivisen puolelle (-0,3 %). Ongelmaksi paljastuu ulkomaalaisten matkailijoiden vähentyminen tarkastelujakson aikana. Valoisampaan päin ollaan toki menossa, sillä vielä vuoden 2014 alkupuolikkaan matkailuala tarpoi lähes viiden prosentin lasku-
suunnassa. Kasvuennustetta tukee myös se, että suuria tapahtumia ajoittuu erityisesti tämän vuoden loppupuolikkaalle. Valtakunnan tasolla alan liikevaihto kääntyi jo kasvuun ja kasvua oli tammi-kesäkuussa 1,7 %, mikä on myös hyvä signaali. Joensuun seudulla ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto kasvoi 0,6 %, kun taas Pielisen Karjalassa liikevaihto laski lähes vastaavan eli 0,8 %. Keski-Karjalan seudulla liikevaihto laski peräti 9,8 %. Kolin alueen matkailualan yritysryhmä oli kiitettävässä kasvupyrähdyksessä, kun liikevaihto kasvoi 12,7 %. Hyvä tilanne heijastui työvoiman tarpeeseen, sillä henkilötyövuodetkin kasvoivat lähes kymmenen prosenttia. Alan liikevaihdon yhteenlaskettu määrä oli
- 0,3 maakunnassa tutkimusajankohtana 59 miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku on siis euromääräisesti onneksi pieni. Kokonaisuudessaan maakunnan matkailulukujen lasku on taittunut ja parempaan ollaan menossa. Työmatkalla olleiden määrä kasvaa edelleen suhteessa vapaa-ajan matkalla oleviin. Kasvu kertoo maakunnan työelämän aktivoitumisesta. Majoitusliikkeiden huonekäyttöaste on edelleen nousussa ja samoin yöpymisten keskihinta. Kokonaisuutena voidaan todeta, että toimialan kilpailukyky vahvistuu ja maakunnallinen kasvuohjelma vahvistaa sitä edelleen. SEIJA VARIS yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus
ELINTARVIKEALALLA PIELISEN KARJALASTA KAJAHTAA
- 4,1
Vuoden 2015 alkupuoliskolla maakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihto oli 93,4 miljoonaa euroa. Maakunnan elintarviketeollisuus jatkaa sopeutumistaan heikkoon taloustilanteeseen ja Venäjän viennin kankeuteen. Viime vuoden saldo oli taantuva, liikevaihto väheni niukasti eli 0,4 %. Tämän vuoden alkupuoliskolla elintarvikealan liikevaihto on edel-
leen laskenut viime vuoden ensimmäiseen puolikkaaseen verrattuna 4,1 %. Euroissa tämä tarkoittaa lähes neljän miljoonan laskua liikevaihdossa. Lasku on kuitenkin hieman koko maata pienempää, sillä koko maan vastaava luku on -4,4 %. Joensuun seudulla liikevaihto laski peräti 5 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 6,2 %:n las-
kua. Alan valopilkku on Pielisen Karjala, jossa suhteellisesti tarkasteltuna huima kasvu jatkuu. Käytännössä 900 000 euron liikevaihdon kasvu tarkoittaa peräti 7,3 %:n suhteellista kasvua.
LEENA LESKINEN ympäristösuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Talouskatsaus 2/2015
17
PUUTAVARAN VALMISTUKSEN
METSÄTALOUDESSA
KURSSI EI KORJAANNU
KIRVES ISKI KIVEEN
- 2,9
Puutavaran, puutuotteiden ja huonekalujen valmistuksen liikevaihto on kyntänyt alamaissa jo vuosikymmenen alusta saakka. Parempaa ei ole luvassa, vaikka sitä jo kevään julkaisussa ehdittiin toivoa. Viime vuonna jokaisen kvartaalin kehitys osoittautui lopulta negatiiviseksi ja koko vuoden luvuksi summau-
Metsätalous ja puunkorjuu –toimiala on ollut viime vuodet erittäin hyvässä nosteessa. Alan liikevaihto on ottanut kasvupyrähdyksen vuoden 2010 noin 112 miljoonasta eurosta viime vuoden 162 miljoonaan. Hyvästä lähimenneisyydestä huolimatta toimiala kompastui alkuvuonna, sillä sen kehitys painui 6,2 % miinukselle. Kehitys oli negatiivista kaikissa seutukunnissa. Toimialan liikevaihto oli alkuvuonna n. 71 miljoonaa ja seutukunnittain tarkasteltuna Joensuun seudun liikevaihto oli 42 miljoonaa, Pielisen Karjalan 18 miljoonaa ja Keski-Karjalan lähes 11 miljoonaa. Metsätalouteen kuuluu metsän kasvatus, ainesja polttopuun tuotanto, muiden metsäntuotteiden keruu ja metsätaloutta palveleva toiminta. Puunkorjuuseen luetaan aines- ja polttopuun hakkuu ja lähikuljetus sekä jalostamattomassa muodossa käytettävän puutavaran teko.
tui -2,5 %. Sama linja jatkui tämän vuoden puolellakin ja alkuvuoden tulos oli -2,9 %. Synkästä tilanteesta kertoo myös alan liikevaihdon systemaattinen lasku viime vuosina. Vielä vuonna 2010 alan vuotuinen liikevaihto oli n. 121 miljoonaa euroa ja viime vuonna vain n. 103 miljoonaa. Viennin putoaminen selittää tästä noin puolet.
- 6,2
SAHAUKSESSA VAIN HUONOJA UUTISIA Kuluvan vuosikymmenen aikana puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen –toimialan kehitys on seuraillut aika tarkkaan alan viennin kehitystä. Tätä voidaan toki odottaakin, koska viennistä saadaan noin puolet alan liikevaihdosta. Kuluvalla vuosikymmenellä ainut negatiiviseksi painunut vuosi on ollut, sekä viennin että liikevaihdon osalta, vuosi 2012. Nyt tilanne ja ennusmerkit lähitulevaisuudelle näyttävät huonolta. Alkuvuoden kehitys oli viennin osalta -14,4 % ja liikevaihdon -12 %. Seutukunnittaisesti tarkasteltuna Pielisen Karjalan liikevaihto sakkasi yli 14 miljoonaa euroa, Keski-Karjala 5 miljoonaa ja Joensuun seutukin lähes 2 miljoonaa. Voi vain toivoa, että Pohjois-Karjala pääsee mukaan valtakunnan tasolla mahdollisesti piakkoin käynnistyvään
18
Pohjois-Karjalan TRENDIT
nousuun, jota tuore työ- ja elinkeinoministeriön Toimialojen näkymät –katsaus ennakoi. Katsauksessa ennustetaan, että Suomessa huonekalujen valmistusta lukuun ottamatta kaikkien muiden puutuotealojen liikevaihdon indeksin pysyy nykyisellä tasolla tämän vuoden. Katsaus kuitenkin ennakoi indeksien kääntyvän valtakunnan tasolla nousuun ensi vuoden aikana, ehkä jo osittain kuluvan vuoden lopullakin. Tämä perustuu olettamukseen, että pitkään heikkona ollut yleinen taloustilanne paranee ja osittain patoutunut kysyntä erityisesti rakentamisessa alkaa purkautua. Jos talouden epävarmuuksia saadaan voitettua, voi kasvu olla merkittävämpääkin.
- 12,0
RAUNO JUSSILA
Pohjois-Karjala: liikevaihto, miljoonaa euroa kuukaudessa 30 25
161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys
20 02 Metsätalous ja puunkorjuu
15
162+310 Puutavaran, puutuotteiden jne. valmistus
10 5 0
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
MAAILMANMARKKINAHINNAT PUDOTTAVAT
KAIVOSTOIMINNAN LIIKEVAIHTOA Kaivostoiminta ja louhinta kääntyi vuoden 2015 alkupuolella 5,8 %:n laskuun. Syynä on ensisijaisesti kansainvälinen laskusuhdanne, joka vaikuttaa metallien kysyntään ja maailmanmarkkinahintoihin. Muutoksen suuruus pysyttelee kuitenkin suhdannevaihtelun rajoissa, ja kasvun odotetaan jatkuvan yleisen taloustilanteen korjaan-
- 5,8
tuessa. Louhintamäärät eivät ole laskeneet liikevaihdon suhteessa, ja muista maakunnista poiketen malminetsintä Pohjois-Karjalassa jatkuu intensiivisenä.
@kaivos ja kivi
Pohjois-Karjala: liikevaihto, miljoonaa euroa kuukaudessa
1 000 000 euroa
8
6 B Kaivostoiminta ja louhinta
4
237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely 2
0
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015
KIVENLEIKKAAMISEN ALAMÄKI ALKAA LOIVENTUA Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely jatkaa alamäkeään tosin lievästi loiventuen. Kun pudotus vuoden 2014 loppupuolella oli 25,1 %, oli se tämän vuoden alkupuoliskolla 20,7 %. Hiljattain avattu rakennuskivilouhos ja -jalostuslaitos Ilomantsissa eivät ainakaan vielä ole ehtineet korjata kehityksen suuntaa. Avainasemassa ovat vuolukiviteollisuuden ongelmat. Liikevaihdon pieneneminen johtuu ennen kaikkea kotimaan markkinoiden heikenneestä kysynnästä. Omakotirakentaminen on hiipunut. Myös vienti on heikentynyt
- 20,7
muun muassa Venäjän markkinoiden vaikeutuessa. Keski-Euroopan markkinoilla on kova kilpailu tulisijojen valmistajien kesken, ja käytössä olevat standardoidut kamiinatestit ovat vuolukivelle epäedullisia. Tilannetta yrityksissä on korjattu voimakkaalla sopeuttamisella ja toimintojen karsimisella. Parin viime kuukauden aikana liikevaihto onkin kehittynyt yritysten budjetointien mukaisesti. Merkittäviä panostuksia on tehty tuotekehitykseen ja tutkimustyöhön, jotka parantavat tuotteiden kilpailukykyä. Myös uusia markkina-alueita on haettu erityisesti Itä-Euroopan suunnasta.
RAIMO TURUNEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Talouskatsaus 2/2015
19
KIINTEISTÖALAN KASVU
+ 3,3
SAI JATKOA
Suomen hypoteekkiyhdistyksen mukaan asuntokaupan alkuvuonna 2015 tapahtunut elpyminen jäi valtakunnallisesti puolitiehen, sillä kauppojen määrän selvästä kasvusta huolimatta normaalille tasolle ei päästy. Jatkon osalta talouden kehityksen suunta määrittelee myös asuntokaupan suunnan. 68
9
140
Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL 68)
120
8
100
7 6
80
5 4
60
3
40
2
20
1 0
indeksi (2010 = 100)
10
1 000 000 euroa
Kiinteistöalan liikevaihto kertyy kiinteistöjen kaupasta ja vuokrauksesta sekä muista kiinteistöpalveluista. Vuoden 2015 alkupuoliskolla alan liikevaihto kasvoi Pohjois-Karjalassa 3,3 %. Kehitys oli jatkoa vuonna 2014 tapahtuneelle käänteelle – tuolloinhan alan liikevaihto lähti kolmen vuoden hiipumisen jälkeen jälleen nousuun. Kiinteistöalan kehitys on siis koko talouden kehitykseen nähden ollut meillä varsin vastasyklistä. Merkittävä osa kiinteistökaupasta muodostuu käytettyjen asuntojen kaupasta. Niiden hinnat ovat olleet asuntomarkkinatietoa tarjoavan etuovi.com -palvelun tilastojen mukaan Joensuussa ja myös maakunnan tasolla parin vuoden ajan laskussa, joka tosin on jo tasaantunut. Hintojen lasku on toisaalta tarkoittanut sitä, että kauppa on käynyt hyvin. Kauppojen määrän suhteen trendi onkin viime vuosikymmenen vaihteessa koetun kuopan jälkeen ollut joitakin pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta nouseva.
1 000 000 € / kk
2008
2009
2010
trendi
2011
koko maa
2012
2013
2014
0 2015
KIMMO NIIRANEN maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
KESKIKARJALAISET
INTOUTUIVAT RAKENTAMAAN
rakentamiseen syntynyt patoutuma lähtisi purkautumaan vuoden 2016 aikana. Vuodesta 2015 ei vielä odoteta paljon parempaa. Rakentamisen alamäki on näkynyt valtakunnan tasolla kaikilla puutuotealan toimialoilla. Sahatavaran kysyntää on helpottanut merkittävä viennin osuus, joka on kasvanut ja korvannut osittain kotimaan kysynnän jättämää aukkoa. F
+ 0,3
90 80
Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL F) 150
1 000 000 euroa
70 60
100
50 40 30
50
20 10 0
1 000 000 € / kk
2008
2009
2010
trendi
2011
koko maa
2012
2013
2014
0 2015
RAUNO JUSSILA
20
Pohjois-Karjalan TRENDIT
indeksi (2010 = 100)
Keskikarjalaisten rakennusyritysten kiivas buumi nosti koko maakunnan osalta alan liikevaihtoluvun niukasti plussalle (0,3 %). Seutukunta ylsi peräti 29,3 % kasvuun vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Joensuun seutu painui 1,1 % ja Pielisen Karjala vieläkin rajummin eli 14,6 %. Valtakunnan tasolla rakentamisen tahti on piristynyt hyvään 6,6 % kasvuun parin staattisen vuoden jälkeen. Lokakuussa julkaistussa työ- ja elinkeinoministeriön Toimialojen näkymät –katsauksessa todetaan, että rakentamisen taantuma on jatkunut Suomessa jo usean vuoden ajan. Kuitenkin juuri nyt näyttää siltä, että aallonpohja on tavoitettu. Omakotitalojen rakennuslupien kysyntä on vihdoin kasvamassa. Arvion mukaan
M+N
LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT
30
+ 4,0
Talouden ongelmat jarruttelevat monien liike-elämän palveluihin luettavien alojen kehitystä, erityisesti toimialaa M (ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta). Mainontaja markkinointibudjetit ovat tiukoilla eikä tutkimus- ja kehittämistyöhön riitä samalla lailla paukkuja kuin normaalitilanteessa. Talouden elpyminen tulee aikanaan nostamaan tällaisten osaamisintensiivisten asiantuntijapalvelujen kysyntää. Toinen liike-elämän palveluihin kuuluva toimiala (N hallinto- ja tukipalvelutoiminta) ei ole yhtä suhdanneherkkä ja ala on Pohjois-Karjalassa vahvasti edustettuna. Tuoreen selvityk-
20 15
100
10 50 5 1 000 000 € / kk 0
2008
2009
2010
trendi
2011
2012
2013
0 2015
2014
sen mukaan maakunnassa toimivissa palvelu- ja yhteyskeskuksissa työskentelee yli 1 000 työntekijää, heistä noin puolet yksityisen sektorin palvelukeskuksissa. Hallinto- ja tukipalvelutoiminnan pidemmän aikavälin suuri trendi on selvä. Palvelujen sähköistäminen ja erilaisten hallinto- ja tukipalvelujen kokoaminen ja ulkoistaminen jatkuu. Palvelujen digitalisointi on asetettu hallituksen kärkihankkeeksi ja yksityisellä sektorilla digitalisoinnista haetaan mahdollisuuksia uusille liiketoiminnoille. Pohjois-Karjalalla on vankka jalansija palvelu- ja yhteyskeskustoiminnassa ja edellytykset kasvulle ovat hyvät. KIMMO NIIRANEN
KAUPAN ALKUVUOSI VAISU nan laskun myötä entisestään synkentyneet. Kun kaupan alan painoarvo aluetaloudessa on lähes 30 %:n luokkaa, on alan sakkaaminen painanut Pohjois-Karjalan liikevaihdon kehitystä alaspäin. Noidankehästä pääseminen edellyttää tulevaisuuden näkymien selkeää kirkastumista. Jonkinlaisia signaaleja käänteestä onkin jo olemassa. Vaikka kuluttajien talousodotukset ovat kotimaassa olleet pitkään apeita, sekä Yhdysvaltojen että EU-maiden taloudesta on kantautunut rohkaisevia uutisia. Tämä lupailee jatkoa Pohjois-Karjalassa jo varovaisesti käynnistyneelle viennin elpymiselle. Paljon riippuu myös siitä, mihin työelämäpäätöksiin nyt päädytään ja miten ne otetaan vastaan. Palkansaajien tulojen leikkaukset alentavat ostovoimaa eikä tämä anna odottaa pikaista kulutuksen tai kaupan liikevaihdon kasvua. Jos toimenpiteet kuitenkin koetaan välttämättömiksi ja ne lisäävät kuluttajien luottamusta tulevaan, ne voivat myös näkyä kulutusinvestointien elpymisenä. Vielä pidemmällä aikavälillä toimenpiteiden pitäisi vahvistaa kil-
pailukykyä, jolloin ne aikanaan vauhdittaisivat kaupankin kehitystä. Tilanteen monitahoisuudesta kertoo se, että ekonomistienkin arviot päätösten vaikutuksista ovat kovin ristiriitaisia. Kaupan kehitys ei ole kiinni vain yleisestä talouden kehityksestä. Kaupan alan omiin mahdollisuuksiin ja uusiutumiseen liittyy paljon potentiaalia. Esimerkiksi digitalisaatio on merkittävä tekijä myös kaupan alalla. Verkkokaupassa on huomattava ja varsinkin erikoistuneille kapean markkinasegmentin tuotteille jopa maailmanlaajuinen potentiaali.
- 3,0
G
200 180
150
Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL G)
140
100
120 100 80
50
60
indeksi (2010 = 100)
160 1 000 000 euroa
Heikko taloustilanne ja epävarmat ajat näkyivät alkuvuonna kaupan alan selvänä liikevaihdon laskuna (-3,0 %). Luku oli sama kuin koko maan tasolla. Pohjois-Karjalassa tätä suurempi kaupan notkahdus on tällä vuosituhannella koettu vain vuonna 2009. Kaupan kehitys oli laskeva kaikissa maakunnan seutukunnissa. Joensuun seudulla liikevaihto laski 1,9 %, Keski-Karjalassa 5,6 % ja Pielisen Karjalassa 8,3 %. Talous on siis yskähdellyt eikä käännettä parempaan ole ollut näköpiirissä. Kotitalouksien reaalitulotkin ovat Tilastokeskuksen mukaan supistuneet jo kolme vuotta peräkkäin. Kulutusmenot on tässä tilanteessa ymmärrettävästi katsottu normaalia tarkemmin ja vähemmän välttämättömiä hankintoja on lykätty odottamaan parempia aikoja. Pohjois-Karjalassa eväitä kaupan alan kasvulta ovat nakertaneet myös Venäjän tilanne ja hiipunut tax free -kauppa. Vuoden 2015 alkupuoliskolla tax free -kaupan arvo laski 56 % edellisvuodesta. Heinä-elokuussa suunta oli edelleen alaspäin. Käännettä ei ole näkyvissä, sillä Venäjän talousnäkymät ovat mm. öljyn hin-
40 20 0
1 000 000 € / kk 2008
2009
2010
trendi 2011
2012
koko maa 2013
2014
0 2015
KIMMO NIIRANEN
Talouskatsaus 2/2015
21
indeksi (2010 = 100)
1 000 000 euroa
150
KOHTUUVEDOSSA Liike-elämän palvelujen liikevaihto nousi vuoden 2015 alkupuoliskolla 4,0 %. Vaikka luku oli kohtuullinen, kasvuprosentti oli vielä pieni verrattuna toimialaryhmän voimakkaimman kasvun vuosiin. Alan liikevaihdon kasvu on puolivuositasolla yltänyt parhaimmillaan eli vuoden 2007 jälkipuoliskolla 18,5 prosenttiin. Liike-elämän palvelut ovat olleet merkittäviä kasvualoja ja potentiaalia ripeään kasvuun on jatkossakin. Kasvupotentiaalin merkitystä korostaa se, että ala on työvoimavaltainen.
200
Pohjois-Karjala: liikevaihto (TOL M+N) 25
MITÄ TEKEE KIRIKE OY MARKUS KINNUNEN KERTOO Mistä firman nimi Kirike - liittyykö se kiriherkkyyteen? Kiriherkkyys ei varmaankaan ole silloin mielessä ollut kun toiminnan aloittamista on mietitty. Kirikkeen perustamisvuotena käytämme vuotta 1982 ja yrityksen nimi tulee perustajien sukunimistä Kinnunen, Riikonen ja Kekäläinen. Nykyisistä perustajista kukaan ei ole enää toiminnassa mukana vaan yritystä vie eteenpäin seuraava sukupolvi, kertoo toimitusjohtaja/yrittäjä Markus Kinnunen.
Kaikista maailman vaihtoehdoista miksi juuri Outokumpu? Kirike aloitti toiminnan viiden henkilön eli kolmen yrittäjän ja kahden työntekijän voimin 250 neliön vuokratiloissa. Outokumpuun sijoituttiin, koska toimitilat löytyivät nopeasti Teollisuuskylän kautta. Kaupunki tarjosi jo silloin hyvät edellytykset yrittämiseen ja kaivoskaupungissa työt oli äärellään, sillä toimintamme keskittyi alussa kaivosteollisuuden tarpeiden palveluun. Ensimmäinen ja samalla edelleen pitkäaikaisin asiakkaamme oli Outokumpu-yhtiön Turulan konepaja, joka nykyään tunnetaan nimellä Outotec Turula.
Mitkä ovat olleet yritystaipaleenne kuningasideat? Nostan jokaiselta vuosikymmeneltä jonkin merkittävän asian mikä itselleni tulee päällimmäisenä mieleen – toki perustajat olisivat parempia kommentoimaan alkutaipaleeseen. Ensimmäinen kuningasideahan syntyi 80-luvun alussa. Kaverukset päättivät valita yrittämisen polun ja heidän näkemyksensä toiminnasta oli laaja palveluntarjonta asiakkaille eli osista kokonaisuuksiin heti alusta alkaen. Toinen merkittävä askel tulee 90-luvulta, jolloin selvittiin laman kourista ja toisaalta samaan aikaan toiminta keskittyi enemmän sopimusvalmistuksen suuntaan. Noihin aikoihin yhteistyömme nykyisen John Deere Forestryn metsäkonetehtaan kanssa syventyi entisestään ja yhteistyö on jatkunut hyvänä sieltä asti. Kolmas askel tulee omistajan vaihdoksesta, joka aloitettiin vuonna 2008 ja saatiin päätökseen vuonna 2013. Ostimme kavereideni, Markus Kuoppamaa ja Jussi Pelkonen, kanssa 50 % Kirikkeestä vuonna 2008 ja loppuosan vuonna 2013. Kukin meistä uusista yrittäjistä tuli Kirikkeelle vakituisen työpaikan ääreltä eli kaipa sitä jonkinlainen yrittämisen liekki on palanut pidempään. Kaupoilla varmistimme sen, että Kirikkeellä on jatkajat seuraaville vuosikymmenille eikä hyvämaineisen yrityksen toiminta lopu siihen ettei jatkajia olisi. Voidaan sanoa, että historia toistaa itseään eli Kirike on kaveriporukan perustama ja kaveriporukan jatkama yhtiö.
22
Pohjois-Karjalan TRENDIT
Neljäs askel on ollut uskallus kehittyä ja ylläpitää aktiivista otetta asiakkaiden suuntaan. Kuuntelemme aina asiakasta. Vuosikymmenien aikana yritys on kasvanut, vaikka tavoitteena ei ollut kuin työllistää itsensä. Viimeisimpänä kehitysaskeleena olemme saaneet päätökseen mittavan investointi- ja kehityshankkeen mitä toteutettiin yhdessä henkilöstömme, John Deere Forestryn ja heidän verkostonsa kanssa vuosina 2013–2015.
Paljonko teillä on väkeä töissä? Liikevaihtomme on tänä vuonna n. 3,5 miljoonaa euroa, toimimme noin 3 000 neliön tiloissa ja meitä on kaikkiaan 30 henkilöä kolmesta eri kansalaisuudesta. Suomalaisten lisäksi meillä työskentelee bulgarialaisia ja puolalaisia. Osaavia työntekijöitä on jouduttu etsimään Suomen rajojen ulkopuolelta, sillä kotimainen tarjonta ei ole ollut riittävää viimeisten vuosien aikana. Tehtävänimikkeitä meillä on useita kuten aarporari, robottihitsari, pintakäsittelijä ja levyseppähitsari. Yleensä meillä työskentelevät työntekijät ovat käyneet koneistustai hitsausalan ammattikoulun, jolloin perusteiden pitäisi olla hanskassa. Vanha sanonta, työ tekijänsä opettaa, pitää edelleen paikkaansa.
Ovatko asiakkaanne lähellä, kaukana vai todella kaukana? Meillä tehtyjä tuotteita lienee Etelämannerta lukuun ottamatta jokaisessa maanosassa. Asiakkainamme on kansainvälisesti tunnettuja yrityksiä kuten BMH Technology, John Deere Forestry, Kesla, Mantsinen ja Outotec Turula. Meillä valmistettavissa tuotteissa yhteinen nimittäjä on vaativat työkoneen osat, missä laatu- ja toimitusvarmuus ovat tärkeässä asemassa. Osat menevät työkoneisiin, jotka ovat investointihyödykkeitä eli ne on tehty tuottamaan koneen käyttäjien ja omistajien leivän päälle voita. Meillä tehdyn hitsisauman tulee kestää olipa työskentelylämpötila +40 °C tai -40 °C.
Jos kaikki menee putkeen, niin millaiselta yritys näyttää 10 vuoden päästä? Kymmenen vuoden päähän katsominen tuntuu pitkältä ajalta, sillä muailman meno on niin herkkää ja sitä eletään hetkessä. Lähdetään kuitenkin siitä että lanka palaa ja lastu lentää. Toki tavoitteita ja unelmia pitää olla, joten olisiko Kirikkeen nykyinen liikevaihto tuplaantunut ja ehkä meillä yrittäjillä olisi kesämökit Juojärven tai Rikkaveden rannalla, missä voisi terveenä viettää vähäisiä lomapäiviään. RAUNO JUSSILA
Luova
1 000 000 euroa
MYÖTÄTUULESSA
300
Pohjois-Karjala: liikevaihto (luova talous)
2,5
250
2
200
1,5
150
1
100
0,5
Luovien alojen yritysryhmän liikevaihdon merkittävä 16,5 % kasvu selittyy av-alan liiketoiminnan ja esittäviä taiteita palvelevan liiketoiminnan menestymisellä. Myös pelialalla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Luovat alat on verrokkitoimialoihin suhteutettuna volyymiltaan melko vaatimaton, niin että yksittäiset menestymiset ja takaiskut nä-
kyvät tilastoissa selvästi. Toimiala on muihin verrattuna myös melko uusi ja hahmottumaton. Toimialan täsmentäminen ja valtakunnallinen yhteismitallisuus ovat kehittelyn alla. Tulevaisuuden potentiaalia toimiala on osoittanut.
50 1 000 000 € / kk
0
indeksi (2010 = 100)
LUOVA TALOUS
3
2008
2009
+ 16,5
2010
trendi
2011
koko maa
2012
2013
2014
0 2015
RAIMO TURUNEN
TIETOJENKÄSITTELYN VAUHTI EI HYYDY Toimialan liikevaihto kehittyi suotuisasti jo vuonna 2014, niin että kasvuprosentiksi muodostui 12,7. Vuoden 2015 alussa myönteinen kehitys jatkui liikevaihdon kasvaessa ensimmäisellä neljänneksellä 4,5 ja toisella 11 %. Erityisen myönteisesti liikevaihto kehittyi kesäkuussa, jolloin se ampaisi 32,5 %:n nousuun. Liikevaihdon kehitystrendi on pysynyt positiivisena jo pitkään. Erittäin voimakkaat suhdanneheilahtelut lyhyelläkin aikajänteellä voi kuvastaa yksittäisten isojen tilausten ja töiden merkitystä vielä suhteellisen pienellä toimialalla. Kuitenkin yksityiskohtaisempi tarkastelu paljastaa, että neljännesvuositarkastelussa alan liikevaihto on pienentynyt vain yhtenä jaksona kymmenen viimeisen vuoden aikana. Ala on pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna vakaan kehityksen ja kasvun vaiheessa. Alan liikevaihdon määrä on puolessa vuo-
dessa n. 27 milj. euroa. Toimialan yritysten lukumäärä on ollut noin 90 jo parin vuoden ajan. Valtaosa toimijoista sijaitsee Joensuun seutukunnassa. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihdon kehitys Pohjois-Karjalassa jäi 1,3 % miinukselle, joten siihen verrattuna toimialan + 7,7 % kasvu kertoo hyvästä vauhdista. Myös odotukset ja näkymät alan edelleen kehittymiselle ovat hyvät. Maan hallitusohjelmassa digitalisaation edistäminen ja teollinen internet on yksi kärkihankkeista joihin panostetaan. Tavoitteen käytännön toteuttamisessa alan yritykset ovat avainasemassa. Valtakunnan tasollakin tietoteknisistä palveluista kertyi liikevaihtoa vuonna 2014 runsaat 15 % edellisvuotta enemmän. Kasvun kiistattomia vetureita olivat tietokonepelien kustannus- ja julkaisupalveluita tuottavat yritykset. Hanketoimilla
ollaankin Pohjois-Karjalassa juuri nyt panostamassa erityisesti pelialan osaamisen kehittämiseen mm. Joensuun Tiedepuistossa. Kevään 2015 talouskatsauksesta lukien on ollut käytössä uusi ja rajatumpi toimialaluokitus – tietojenkäsittelypalvelut (TOL 6263). Luokituksen kaksi päälukua ovat tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut ja niihin liittyvät palvelut sekä tietopalvelut. Tietopalveluja ovat muun muassa sovelluspalvelut, verkkoportaalit, tietojenkäsittely- ja internet-palvelinpalvelut sekä suunnittelu- ja kehittämispalvelut.
+ 7,7
JARMO HEISKANEN Tietopalvelupäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
KULJETUSALA KIIHDYTTELI + 3,8 Kuljetuksen ja varastoinnin liikevaihdon kehitys on usein heijastellut paitsi talouden yleistä myös kaupan alan trendiä. Yhteys on ollut selkeämpi kuin esimerkiksi kuljetuksen ja teollisuuden välillä, mikä kertoo sekä teollisuuden sisäisistä rakenteista että liikevaihdon ja tuotantovolyymien eroista. Kun kuljetusalan liikevaihto kasvoi Pohjois-Karjalassa vuoden 2015 alkupuoliskolla
3,8 %, yhteyttä ei ollut sen paremmin teollisuuden kuin kaupankaan kehitykseen. Ero oli selvä myös koko maan kehitykseen (-0,9 %). Toisin kuin valtakunnallisesti, kuljetusala ei tällä vuosikymmenellä ole puolivuositasolla käynyt meillä pakkasella. Kuljetus- ja logistiikka-alan maantiepalveluja tarjoavien yritysten edunvalvontajärjestö SKAL ry arvioi syksyllä 2015, että alan näkymät
ovat negatiiviset, joskin hieman valoisammat kuin vuotta aiemmin. Kuljetusmääristä on pidemmällä aikavälillä varovaisia kasvuodotuksia ja mm. lupaukset liikenneverkon korjausvelan lyhentämisestä nähdään positiivisina signaaleina.
KIMMO NIIRANEN
Talouskatsaus 2/2015
23
Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/ETKO-hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, ETKO-hanke Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Ville Kokkola kansi, Osuuskunta Korpipaja s. 2-5, Aapo Laiho s. 6-7, Rauno Jussila s. 8, 18-23, Annika Sutinen/Fabrik s.12-13 , Process Genius s. 14, Joensuun Tiedepuisto s. 15, Kirsi Partanen s. 16, Suomen Yrittäjien kuvapankki s. 16, Laura Jussila s. 17 Painatus: Kopio Niini Finland Oy Painosmäärä: 1 500 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa