4 minute read
Metsäkoneet apuna maastopalojen sammutuksessa
by Ponsse Plc
Ponssen lanseeraama metsätraktorin kuormatilaan asennettava palonsammutuslaitteisto on saanut tulikasteensa varsinaisessa sammutustyössä Yhdysvalloissa ja Suomessa. Laitteiston erinomaiset maasto-ominaisuudet ja tehokas sammutuskyky vaikeissa olosuhteissa ovat tehneet suuren vaikutuksen ammattilaisiin.
Lisääntyneillä metsäpaloilla ja paloissa vapautuvilla hiilidioksidipäästöillä on ilmastonmuutoksen näkökulmasta vakavia seurauksia. Metsäpalojen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat maailmassa merkittävät: kasvillisuuteen varastoitunut hiili vapautuu ilmaan, ja kasvanut hiilidioksidipitoisuus sitoutuu meriin ja kasvillisuuteen. Hiilidioksidipitoisuuksien kasvun vaikutukset ovat globaaleja, vaikka savukaasut ja hiukkaset vaikuttavat ilmanlaatuun lähinnä paikallisesti.
Maastopaloalueet ovat yleensä pitkien matkojen päässä tiestä, jolloin paloauton pääsy palopaikalle voi olla hidasta tai jopa mahdotonta. Palon rajaaminen ja sammuttaminen metsäkoneen avulla säästää aikaa ja voimia palohenkilöstön käsin tekemään työhön verrattuna. Ponsse lanseerasi vuoden 2020 lopulla metsätraktorin kuormatilaan asennettavan palonsammutuslaitteiston, joita on toimitettu jo Chileen, Brasiliaan, Saksaan, Venäjälle, Yhdysvaltoihin ja Suomeen.
Ensimmäinen Yhdysvaltoihin toimitettu palonsammutuslaitteisto Miller Timber Servicelle
Palonsammutuslaitteisto on ollut tositoimissa Yhdysvalloissa kesällä 2021, kun Miller Timber Service oli avustamassa paikallista palolaitosta metsäpalon sammutuksessa Philomathissa Oregonissa.
”Ponssen palonsammutuslaitteisto toimii erittäin hyvin vaikeissa olosuhteissa. Sillä saadaan kuljetettua paljon vettä kerralla epätasaiselle maastoalueelle, jonne ei muilla ajoneuvoilla pääse. Metsäkoneessa kuljettaja on turvassa putoavilta oksilta ja palavilta kappaleilta”, kertoo Lee Miller, Miller Timber Servicen johtaja.
Lee Miller, Miller Timber Servicen johtaja
”Palonsammutuslaitteistoa käytettiin alkusammutukseen ja turvavyöhykkeen suojaamiseen palon leviämisen estämiseksi. Uusi palonsammutuslaite on ollut meillä vasta vähän aikaa, joten opettelemme vielä sen käyttöä. Voidaan jo kuitenkin todeta, että tuote on menestys ja tulee mullistamaan maastopalojen hallinnan. Metsäkoneen avulla pystytään vähentämään paloalueen henkilökuntaa ja tekemään työskentelystä turvallisempaa”, Miller jatkaa.
Kalajoen metsäpalojen sammutuksessa nähtiin todellista yhteisöllisyyttä
Kaikkialta Suomesta saapuneet pelastusalan ammattilaiset ja sadat vapaaehtoiset olivat valmiita käärimään hihat, kun Kalajoella Raution kylällä syttyi historiallisen suuri maastopalo heinä–elokuun taitteessa. Kalajoen seurakunnan metsää paloi kaikkiaan noin 227 hehtaaria. Palo oli tämän vuosikymmenen toiseksi suurin Suomessa – edelle menee vain Muhoksen metsäpalo vuodelta 2020.
Kalajoen paloa sammutettiin yli kahden viikon ajan. Paikalla oli yhteensä noin sata pelastusalan ammattilaista lähes jokaisesta Suomen palolaitoksesta. Lisäksi palontorjuntaan osallistui valtava määrä vapaaehtoisia, esimerkiksi alueen urakoitsijoita traktoreineen, metsäkoneineen ja kaivinkoneineen.
Kalajoen palonsammutus oli koko Suomen pelastushenkilöstölle todellinen yhteisponnistus.
”Hommahan toimii hyvin, kun toimintaperiaatteet ovat kaikkialla samat ja ammattilaiset osaavat käyttää kalustoa, olipa se mistä yksiköstä vain. Kalajoellakin säiliöauto saattoi olla Kittilästä ja säiliöauton kuljettaja Kotkasta, mutta kaikki tekivät töitä yhdessä sulassa sovussa. Meiltäkin palonsammutukseen osallistui viikon aikana noin 30 henkilöä”, kertoo Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti.
Kalajoen laajoilla metsäpaloalueilla apuna PONSSE palonsammutuslaitteistoja
Etelä-Savon pelastuslaitokselta lähdettiin avuksi Kalajoen sammutustöihin heti kun virka-apupyyntö saatiin.
”Olimme ennakoineet kesän mahdollisia maastopaloja jo keväällä, kun asensimme koulujen loputtua palonsammutuslaitteistot Etelä-Savon ammattiopiston metsäopetuksen (ESEDU) kuormatraktorin päälle Mikkeliin ja Itä-Savon koulutuskuntayhtymän (SAMIEDU) kuormatraktorin päälle Savonlinnaan. Näin pääsimme lähtemään palopaikalle heti kun kuljetukset saatiin järjestettyä”, kertoo Halmeslahti.
”Tosin eihän palonsammutuslaitteiston asentamiseen metsäkoneen kuormatilaan mene muutenkaan kuin puoli tuntia, silloin kun kuormatraktoriin on asennettu liitäntävalmius”, hän lisää.
Avunpyyntöön vastannut koulutettu ryhmä pääsi Halmeslahden mukaan liikkeelle kahdessa tunnissa.
“Pelastustöistä vastaa aina koulutuksen saanut henkilöstö, metsäkoneeseen kommunikoidaan radiopuhelimella ja yhdessä katsotaan, mistä ja mihin on turvallista ja kannattavaa edetä”, hän kertoo.
Etelä-Savon pelastusyksikön hälytysryhmässä toimii myös Ponssen Seppo Kinnunen, joka osallistui palonsammutuksiin Kalajoella. ”Ehdottomasti maasto-ominaisuudet ovat metsäkoneen kuormatilassa olevan palonsammutuslaitteiston vahvin puoli. Metsäkoneella pääsee yleensä sinnekin, minne muilla koneilla ei”, Kinnunen kertoo.
”Miesvoimiahan tässä säästyy, kun ei tarvitse paloletkuja vetää käsin paloalueelle. Metsäkoneen ohjaamossa on myös turvallista, kun esimerkiksi Kalajoella pystyyn palaneet puut kaatuivat omia aikojaan”, jatkaa Ponssella teknisenä asiantuntijana toimiva Kinnunen.
Kalajoen laajoilla metsäpaloalueilla apuna PONSSE palonsammutuslaitteistoja
Kalajoen maastopalo oli kolmas, missä Kinnunen on ollut PONSSE Palonsammutuslaitteistolla mukana palontorjunnassa.
”Tätä ennen olen ollut sammuttamassa maastopaloa Hartolassa ja turvepaloa Taipalsaaressa, jonne lähdettiin kesken protokoneen testauksia. Olin kyllä heti ensimmäisestä tosipaikasta vakuuttunut, että tämä laite toimii.”
PONSSE Palonsammutuslaitteiston 10 m³ vesitankin voi täyttää omalla pumpulla luonnonvesilähteestä tai paloauton tankista.
”Tankin täyttö sujui hyvin Kalajoen seudun urakoitsijoiden toimesta. Heillä oli 28 m3 lietesäiliöitä käytössään, joista palonsammutuslaitteiston sai täytettyä 2–3 kertaa”, Kinnunen sanoo.
Tehokasta sammutuskykyä vaikeissakin maastoissa
Kinnusen lisäksi Tuomo Halmeslahti on samoilla linjoilla palonsammutuslaitteiston ominaisuuksista. Ehdottoman hyvä puoli ovat maasto-ominaisuudet.
”Kalajoellakin maasto oli osittain sellaista kivikkoa, että ei sinne ollut mitään asiaa mönkijällä tai muillakaan koneilla. Etenemiskyky vaikeissa maastoissa ja tehokas sammutuskyky ovat omaa luokkaansa, kun vesitykin kantama on yli 40 m ja 360°. Sillä saa ison alan sammutettua kerralla.”
Tuote on Halmeslahden mukaan jo nyt hyvä, mutta sitä kehitetään eteenpäin koko ajan. Viime aikoina on testattu erilaisia vedenpehmentimiä ja kemikaaleja, joiden avulla paloja saataisiin sammutettua ja rajattua tulevaisuudessa entistä tehokkaammin.
Pelastuspäällikkö Halmeslahden mukaan on vaikea ennustaa, onko Suomessa tulevaisuudessa enemmän maastopaloja kuin nyt, mutta ei ilmaston lämpeneminen ainakaan niitä vähennä. Hän antaakin vahvan suosituksen muille pelastusyksiköille hankkia palonsammutuslaitteistoja käyttöönsä.
“Näin saadaan hajautettua kalustoa ja meillä pelastuslaitoksilla läpi maan olisi voimaa vastata palontorjunnan haasteisiin”, Halmeslahti sanoo.”Yhteistyötä kannattaa tehdä oman alueen metsäkoneyrittäjien ja kuljetusyritysten kanssa, lavetillahan metsäkone palopaikalle kuitenkin siirretään.”
Yhteistyötä koulujen kanssa Halmeslahti kiittää hyväksi keksinnöksi. Koulujen metsäkoneet ovat juuri maastopalojen syttymisaikoina kesäisin parkissa, kun koululaiset ovat lomalla.
Kun palopaikalle lähdetään, aina pelataan aikaa vastaan.
“Kalajoen tapauksessa matkaa Mikkelistä palopaikalle oli yli 300 kilometriä. Jos samanlaisia laitteita olisi lähempänä, pääsisi palontorjuntaan monta tuntia aikaisemmin. Oma lavetti on mietinnässä, se säästäisi aikaa vielä lisää, kun sitä voisi omalla kalustolla kuljettaa”, Halmeslahti suunnittelee.
Ponssen lanseeraama metsätraktorin kuormatilaan asennettava palonsammutuslaitteisto on saanut tulikasteensa varsinaisessa sammutustyössä Yhdysvalloissa ja Suomessa. Laitteiston erinomaiset maasto-ominaisuudet ja tehokas sammutuskyky vaikeissa olosuhteissa ovat tehneet suuren vaikutuksen ammattilaisiin.
