Metsästä löytyi rauha ja uusi ura

Metsäkoneenkuljettajaksi opiskeleva Laura Linkoneva löysi äskettäin itsensä iltavuorosta taistelemasta haastavien olosuhteiden kanssa. Satoi ja metsään oli laskeutunut syksyinen pimeys.

“Kysyin itseltäni, että olisinko jossain muussa ammatissa mieluummin. Oli helppo vastata, että en todellakaan. Tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä”, sanoo urallaan täyskäännöksen tehnyt Laura.

Vielä äskettäin Laura Linkoneva tunnettiin sijoittamisen opiskelijana ja sijoitusaktivistina, joka innosti esimerkillään etenkin nuoria ja naisia tutustumaan sijoittamisen ja säästämisen maailmaan.

Vuodet korkeakouluopiskelijana ja samanaikaisesti työelämässä, kirjoittajana, bloggaajana ja aktiivisena sosiaalisen median vaikuttajana jättivät kuitenkin jälkensä jaksamiseen.

“Voi sanoa, että uupumus ajoi minut metsään.”

Laura sanoo viihtyneensä metsässä pienestä pitäen suunnistaen, partiossa ja koiran kanssa ulkoillen. Aina metsään mennessä ahdistukset kaikkosivat ja olo tuntui paremmalta.

“Mietin, että miksipä en tekisi metsästä ammattia. Löysin netistä metsäkoneenkuljettajan koulutuksen, ja se kolahti. Hain opiskelemaan spontaanisti samalta istumalta, ja sillä tiellä ollaan.”

Kymmenen Helsinki-vuoden jälkeen Lauran maisemat ovat vaihtuneet maanläheiseen Pirkanmaahan. Hän asuu opiskelujen ajan vanhempiensa luona Mänttä-Vilppulassa, opiskelee Kurussa ja kuljettajan työt ovat vieneet esimerkiksi Juupajoelle ja Ruovedelle.

“Etsin parhaillaan omaa taloa, joka olisi reilusti korvessa eikä naapureita olisi ihan vieressä. Talon jälkeen olisi aikomus ostaa omaa metsää. Tuntuu, että kaupunkielämä saa jo riittää”, Laura kertoo.

Metsäkoneenkuljettaja on varainhoitaja

Laura lähti uudelle alalle avoimin mielin vailla ennakkoasenteita. Vasta koulussa hän oppi esimerkiksi, että on erikseen ajokoneita ja harvestereita.

“Monipuolisuus, vaativuus ja vastuun määrä ovat yllättäneet positiivisesti. Koneen käsittely on lopulta pieni osa kokonaisuutta. Hyvä kuljettaja on reipas, ja tarvitaan myös kunnianhimoa ja halua kehittää ammattitaitoaan.”

Metsäkoneenkuljettaja on myös varainhoitaja, Laura tähdentää.

“Varainhoitaja on sataprosenttisesti hyvä sana kuvaamaan metsäkoneenkuljettajaa, joka huolehtii toisen omaisuudesta ja laittaa metsänomistajan varallisuuden tuottamaan. Teen työt toisen metsässä aivan yhtä huolellisesti – ja vähän paremminkin – kuin mitä tekisin omassa metsässä.”

”Metsäteollisuus ja vastuullisuus sopivat samaan metsään. Ei olisi Suomen hyvinvointivaltiota ilman metsiä ja metsäteollisuutta.”

Todellinen Ponsse-Girl

Opiskelujen alussa Laura päätti, että ei ala suosia mitään tiettyä konevalmistajaa ja haluaa oppia ajamaan kaiken merkkisillä koneilla. Alle kelpaisi hyvin myös vanhempi kalusto. Ajokokemuksen karttuessa nämä periaatteet joutuivat puntariin, sillä yhden valmistajan koneet nousivat muiden yläpuolelle ergonomian ja kuljettajan ajomukavuuden suhteen.

Laura valmistuu metsäkoneenkuljettajaksi oppisopimuksella.

“Ei voi mitään, aika nopeasti minusta tuli todellinen Ponsse-girl. Liekö johtuu savolaisista sukujuurista”, sanoo Laura hymyillen.

“PONSSE Wisent istui käteen muita kuormatraktoreita paremmin, ja sillä oli mukava tehdä töitä. Koulussa pääsin ajamaan Scorpionia ja nyt teen töitä Scorpion Kingillä. Olen fani, nytkin on Ponsse-lippalakki päässä ja olen sijoittanut Ponssen osakkeisiin”, hän jatkaa.

Laura valmistuu metsäkoneenkuljettajaksi oppisopimuksella, mikä Suomessa tarkoittaa, että teoriaopinnot suoritetaan koulussa ja käytäntöä opitaan työelämässä. Lauraa työllistää koneellisia hakkuita ja metsänhoitopalveluja tarjoava Metsä-Multia Oy, jonka päätoimialue on keskinen Suomi. Töitä tehdään kahdessa vuorossa.

“Minulla on aina kokeneempi kuljettaja kaverina. On todella kiva saada ammattilaiselta palautetta ja neuvoja. Meillä on hyvä kemia, ja siksi on mukava mennä töihin”, Laura kiittää.

“Metsä-Multialla koneet on nimetty, ja ajamani Scorpion King on nimeltään Björn. Juttelen sille kuten ihmistyöparille, sanon huomenta ja heippa. Kehun konetta, kun se tekee jotain hyvin. Björn on minun työkaveri.”

"Metsäteollisuus ja vastuullisuus sopivat samaan metsään"

Laura sanoo koulukavereistaan monen tulleen alalle moottoreiden, ajamisen ja isojen koneiden houkuttelemana. Lauraa motivoi eniten kiinnostus metsänhoitoon. ”Metsäteollisuus ja vastuullisuus sopivat samaan metsään. Ei olisi Suomen hyvinvointivaltiota ilman metsiä ja metsäteollisuutta”, hän sanoo.

Kun puhutaan vastuullisesta metsänhoidosta ja ympäristön huomioimisesta, lopputulos on paljon kiinni kuljettajan ammattitaidosta ja asenteesta.

“Suojelualueita tulisi mielestäni lisätä, mutta toisaalta keskustelussa usein unohtuu, että päivittäin kuljettajat tekevät talousmetsissä lukemattoman määrän hyviä ratkaisuja. Toivoisin metsäkeskusteluun lisää vuoropuhelua.”