ProAgria Itä-Suomi 01/2015 by ProAgria Pohjois-Karjala

21. vuosikerta 1/2015

Neuvo 2020

-palvelut uuden tukikauden ratkaisuihin sivut

4 ja12

Tuotannon Ohjaus

Viljelykierrot

kehittyneet monipuolisiksi ja kannattaviksi menetelmiksi

asiakkaiden toivoma uudistus sivu

sivu

FARMARI 2015

esittelee suomalaista kotiel채intuotantoa sivu

Toimintaympäristö muuttuu – mitä pitäisi tehdä Kuluva vuosi tuo maatilayrityksille useita toiminnallisia ja taloudellisia haasteita, jotka liittyvät mm. markkinahintojen nopeisiin heilahteluihin ja tukisäädösten muutoksiin. Muutokset aiheuttavat erityisiä uhkia sekä kannattavuuden että maksuvalmiuden hallintaan. Tilatasolla on tarkasteltava omat mahdollisuudet vaikuttaa niin tuottoihin kuin tuotantokustannuksiin. Voidaanko parantaa tuotoksia navetassa ja pellolla esim. säilörehun ha-satoa ja laatua (D-arvo) kohentamalla, ruokintaa parantamalla ja täsmentämällä, panoshankintojen ja investointien kannattavuutta vertailemalla, utareterveyttä parantamalla tai heikkoa karja-ainesta poistamalla. Tuotantokustannuslaskelmilla ja vertailemalla tuloksia muiden tilojen lukuihin voidaan etsiä keinoja oman toiminnan kannattavuuden parantamiseksi. Tuotantokustannusten ja tuotteesta saatavan hinnan suhteen muuttuessa, myös optimaalinen panosten käyttö muuttuu. Tuottavuudesta ei kuitenkaan kannata tinkiä. Kannattavan tuotannon perustana ovat edelleen pellon ja eläinten hyvä kunto. Maksuvalmiuden hallinnan kannalta tulojen ja menojen budjetointi kuukausi- tai jopa viikkotasolle tulee tärkeäksi. Pelkkä tuotantokustannusten tarkastelu ei enää riitä vaan sekä yrittäjältä että yrittäjän tukena toimivilta asiantuntijoilta tarvitaan nyt entistä laajempaa tarkastelukulmaa asioiden pohdintaan. Tämä merkitsee asiantuntijoille tarvetta entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Muuttuvassa tilanteessa ei voida ns. jäädä tuleen makaamaan vaan on löydettävä kullekin maatilalle sopivia ratkaisuja, jopa sellaisia, jotka tällä hetkellä tuntuvat vierailta ja ”ennen kuulumattomilta”. On löydettävä tilalle uusi kehityspolku. Moni maatilayritys haluaa edelleen aktiivisesti kehittää ja mahdollisesti myös laajentaa tuotantoaan. Löytyykö kustannustehokkaita ja samalla parempaan riskien hallintaan liittyviä ratkaisuja esim. tilojen uudenlaisen yhteistyön ja yhteenliittymien kautta? Myös eri tuotantosuuntien kesken, esim. maitotila – lihatila – kasvinviljelytila – urakointitila. Työvoiman riittävyys ja toisaalta palkanmaksukyky voivat monella tilalla olla kynnystekijä, jolloin voidaan miettiä useamman tilan yhteisen työntekijän palkkaamista. Viljelijän kannattaa aktiivisesti hyödyntää myös toimintaympäristössä avautuvat uudet mahdollisuudet. Sellaisiakin aina on. Yksi niistä on uusi Neuvo 2020 –järjestelmä. Kuluvalla EU-ohjelmakaudella 2015-2020 maatilan on mahdollista saada asiantuntija-apua mm. maatilan ympäristökysymysten, kasvinsuojelun, eläinten hyvinvoinnin, luomutuotannon ja energiatehokkuuden parantamisen suunnitteluun Neuvo 2020 –järjestelmän kautta. Tuki yhdelle maatilalle voi ohjelmakauden aikana olla enintään 3500 euroa. Toivottavaa on, että järjestelmä saadaan maataloushallinnon puolelta käyntiin mahdollisimman nopeasti jo tulevaa kasvukautta silmällä pitäen, sillä v. 2015 tukijärjestelmien ja säädösten muutokset herättävät runsaasti pohdittavia ja keskusteltavia asioita tilatasolla. Neuvo 2020 rahoituksella ei voida tehdä ns. normaaleja suunnittelupalveluja kuten viljely- ja verosuunnittelua, mutta se tarjoaa maatilalle erinomaisen keinon saada apua esim. säädösten hallintaan ja uusien tukijärjestelmien hyödyntämisen pohdintaan. Ja sitä kautta tarjoaa avaimia myös taloudellisen tilanteen parantamiseen. Palvelu on tilalle tuen johdosta hyvin edullinen, sillä ainoastaan alv-kustannus laskutetaan. Maatilayrityksen johtamisessa tieto on valttia. Nykyisessä muuttuvassa tilanteessa tiedon hankintaa sekä asioiden suunnittelua ja laskentaa on tehtävä entistä tiiviimmin. ProAgria on aina viljelijän puolella ja yhdessä yrittäjän kanssa pyrkii kullekin tilalle löytämään ne ratkaisuvaihtoehdot, jotka parhaiten palvelevat tilaa ja sen tavoitteita. Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja ProAgria Etelä-Savo

Lehden julkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2015 viikoilla 7, 15, 37 ja 48 Toimitus: Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.net Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427 marko.natri@proagria.fi Etusivun kuva: Marko Natri, kuvassa taviokuurna (vanha uros)

Maatilan maksuvalmius ja kassanhallinta Tänä vuonna maatilojen maksuvalmiuteen ja kassanhallintaan tulee uusia haasteita sen vuoksi, että tulotukien maksuaikatauluun on tulossa viiveitä aikaisempaan verrattuna. Maaseutuviraston mukaan huomattava osa tukien maksusta siirtyy vuoden 2016 puolelle. Tähän saakka LFA- ja ympäristötukien ensimmäinen erä on maksettu aivan syyskuun alussa ja LFA-tuen kansallinen lisäosa lokakuussa. Näin varat ovat olleet käytettävissä myös lokakuun lopussa erääntyvien korkotuki- ja valtionlainojen lyhennysten ja korkojen maksuun. Tukien maksun aikataulua on kovasti hierottu, mutta näyttää siltä, että vuodelle 2016 siirtyvä summa on reippaasti pienempi kuin Maaseutuviraston alkuperäiset suunnitelmat esittivät. Alun perin siirto olisi ollut jopa 450 milj. euroa, mutta neuvottelujen jälkeen se on supistumassa n. 200 milj. euroon. Etelä-Suomen maitotiloilla AB-alueella nykyinen litrakohtainen kansallinen tuki loppuu, ja tiloille maksetaan lehmäkohtaista palkkiota, joka on n. 540 euroa/lehmä. Tuki maksetaan kuitenkin viiveellä, ensimmäinen erä vasta vuoden loppupuolella ja loput vuoden 2016 puolella. Tuottajat ovat kääntyneet myös pankkien puoleen ja tiedustelleet, mitä mahdollisuuksia meillä on vaikuttaa edessä olevaan käyttöpääomatarpeen kasvuun ja parantaa näin maatilan maksuvalmiutta ja kassanhallintaa. Pankkien keinot tilanteen helpottamiseksi ovat varsin perinteiset. Voimme toki lykätä lainojen lyhennysten maksua eteenpäin ja myöntää lainaa ylimenokauden ajaksi, esim. yritystilin luottolimiitin muodossa. Muut mahdollisuudet ovat varsin rajalliset. Kun vielä otetaan huomioon tuottajahintojen alentumat useammassakin tuotantosuunnassa, on erilaisten lainajärjestelyjen tarvetta vuoden aikana varmastikin tiedossa. Tukien maksun siirtymä vaikuttaa olevan pysyvä järjestely. Ainakin vuoteen 2020 mentäneen tällä aikataululla. Siksi tuo siirtymä aiheuttaa vastaavan suuruisen käyttöpääomatarpeen lisäyksen suomalaisille maatiloille. Monet tilat varmasti voivat järjestellä sen käytettävissä olevien varojensa avulla, esim. puunmyyntituloilla. Mutta osa tiloista tarvitsee muita keinoja. Tilapäinen luotto on tällaisessa tilanteessa väliaikainen ratkaisu, sekin täytyy maksaa pois ja hakea kohta uutta tilalle. Siksi nykyisten luottojen kertaluontoinen järjestely siten, että tarpeellinen määrä lyhennyksiä siirretään laina-ajan loppuun saattaa olla luontevin ratkaisu näille tiloille.

Pankit suhtautuvat periaatteessa myönteisesti lainajärjestelyihin. Niitä on aina totuttu tekemään silloin kun lainalyhennysten ja tulojen ajallinen kohdentaminen on vaakalaudalla. Toki jokainen päätös on perustuttava luotonhoitokykyyn. Eniten velkaantuneet tilat saattavat tarvita perusteellisempia toimia, jotta niiden talous saataisiin tasapainoon. Joka tapauksessa jokaisella maatilalla pitäisi olla käytössään kätevä vararahasto, joka on kytketty maatilan yritystiliin. Tilin luottolimiitillä voidaan hoitaa tilapäisiä rahoitustarpeita maatilan juoksevien menojen hoitamiseen. Se olisi hyvä mitoittaa esim. rehu- tai lannoitelaskujen suuruiseksi, jolloin kassasta suoraan voidaan hoitaa menot ja hyödyntää esim. käytettävissä olevat alennukset. Tililimiittiä ei ole kuitenkaan tarkoitettu pysyvän maksuvalmiusvajeen hoitamiseen. Ehkä tärkein apu maatilan maksuvalmiuden hoitamisessa on kuitenkin tilan oma suunnitelmallinen rahaliikkeen hoito. Sitä varten tarvitaan tarkkaa kirjanpitoa ja sen seurantaa. Kuukausittain ennakkoon tehty budjetointi, jossa tulot ja menot on listattu, on todella tärkeä apuväline maksuvalmiuden suunnittelussa. Sen avulla on jo helpompi kääntyä pankin puoleen ja suunnitella sopivat toimenpiteet mahdollisten kassavajeiden kattamiseen. Ja myös toisin päin: budjetoinnin avulla nähdään myös maatilan rahoitukselliset ylijäämät, ja voidaan suunnitella myös sopivat välineet niiden sijoittamiseksi – myös lyhytaikaisiin tarpeisiin. Myös yksityistalouden kulutus saadaan näin tarkempaan seurantaan, nähdään todella kuinka viljelijäperheen omassa taloudessa varoja käytetään ja voidaan suunnitella tulojen ja menojen aikataulutusta.

Reijo Särkkä Asiakkuusjohtaja, agronomi Suur-Savon Osuuspankki

talous

HKScan panostaa hyvään palveluun

HKScanin valttina ovat hyvä palvelu ja keskeinen sijainti. Outokummun teurastamoon ollaan valmiita satsaamaan, jotta eläimet saadaan noudettua nopeasti. Tuotantoeläinten kuljetusmatkat Outokumpuun ovat Itä-Suomessa lyhyet. Valtaosa teurasnaudoista tulee noin 150 kilometrin säteeltä. Outokumpuun on Iisalmesta noin160 km, Nurmeksesta alle 120 km, Savonlinnasta noin 130 km ja Joensuusta alle 50 km. HKScanin nautojen hankinnasta vastaavan johtaja SamiJussi Talpilan mukaan Outokummun teurastamon rooli on yritykselle tärkeä, ja HKScan näkee tulevaisuuden toiminnassa paljon kehityspotentiaalia. Talpilan mukaan tuotantolaitokseen on jo investoitu viime vuosien aikana, jotta se pystyy vastaanottamaan kasvavia nautamääriä. Viimeisten kolmen vuoden aikana teurastamoon on rakennettu esimerkiksi uutta varastotilaa, kylmäainekeskus sekä autopesula. Laajennuksen myötä varastoon on saatu lisää tilaa yli sadan naudan ruhoille. Nyt meneillään on navetan laajennus, joka valmistuu vappuun mennessä. - Uskomme itäsuomalaiseen naudanlihantuotantoon ja luotamme siihen, että alueen lihan-

tuottajat arvostavat pitkäjänteisesti sitoutunutta yhteistyökumppania. Naudan hankintamäärät ovat kasvaneet ja teurastamoamme on kehitetty sen mukaisesti, Talpila toteaa.

Sami-Jussi Talpila

Parantuneet päiväkasvut piristävät vasikkamarkkinaa HKScanin nautojen hankinnasta Itä-Suomessa vastaava tiiminvetäjä Osmo Könönen kertoo, että nuorten nautojen tuotannossa päiväkasvut ovat parantuneet ja kierto nopeutunut. Se parantaa myös vasikoiden menekkiä. - Laatusonni-ohjelman avulla pidetään päiväkasvut kunnossa, jolloin nykyisten paikkojen tehokkaan käytön kautta menee enemmän eläimiä.

Laatusonni-ohjelmassa tuottaja ja HKScanin tuotantoneuvoja käyvät yhdessä läpi niin tuotanto-olosuhteet, hoitokäytännöt kuin ruokinnan. Yhdessä etsitään tilakohtaisia kehitysmahdollisuuksia ja uusia ratkaisuja päiväkasvun nostamiseen. - Suuret lypsylehmätilat ovat investoineet nimenomaan maidontuotantoon, ja toivovat, että vasikat noudetaan mahdollisimman nopeasti. Uudet navetat suunnitellaan siten, ettei siellä ole tilaa muille kuin vastasyntyneille ja uudistukseen kasvatettaville omille hiehoille, Könönen kuvaa. Tällä hetkellä erikoistuneet lihanaudankasvattajat kasvattavat noin 75 prosenttia nuoresta naudasta. Loput kasvatetaan edelleen maitotiloilla, mutta erikoistuneen kasvatuksen osuus kasvaa jatkuvasti. - Ketjuumme tuli viime vuonna vajaa pari tuhatta uutta kasvatuspaikkaa ja tälle vuodelle on suunnittelussa tuhansia paikkoja. Ketjuun tarvittaisiin kolmisentuhatta uutta kasvatuspaikkaa vuodessa, Sami-JussiTalpila kertoo. - Toivomme Laatusonnitilojen myönteisen kehityksen saavan käyntiin myös uusia investointihankkeita. Teksti: Sari Järvinen

Vesa Erosen on erikoistunut sonnien loppukasvatukseen. Tuotantoa on laajennettu muutaman vuoden välein, nyt sonneja on noin 800. Ja lisää sonnipaikkoja on suunnitelmissa.

Tasaiset ryhmät loppukasvatukseen Loppukasvattajan kannalta ihanteellinen teinivasikkaryhmä on hyvin kehittynyt ja tasakokoinen. Se kasvaa tasaisesti ja saavuttaa teuraskypsyyden nopeasti, pohtii liperiläinen Vesa Eronen. Havukkaniemessä siirryttiin maidosta lihantuotantoon 15 vuotta sitten sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Ensimmäiseen navettaan tuli paikat 130:lle yli puolivuotiaalle sonnille. Tuotantoa on laajennettu muutaman vuoden välein, nyt sonneja on noin 800. Ja taitaa seuraavakin investointi jo siintää isännän mielessä. Uusimmassa kasvattamossa sonneilla on ruokinta-alueen ritilän takana laaja kuivitettu makuualue. Muissa navetoissa on kokoritiläkarsinat. Seosrehuruokinta on ollut käytössä alusta lähtien. Viljan ja säilörehun lisäksi Eronen laittaa seokseen kivennäistä ja tarpeen mukaan rypsirouhetta. Tila tuottaa itse kaiken tarvitsemansa säilörehun ja yli puolet rehuviljasta. Uusilla rehunkorjuun menetelmillä Eronen pyrkii kustannustehokkuuteen ja hyvään laatuun. Murskeviljaan siirryttiin viisi vuotta sitten. Paalirehusta luovuttiin vuonna 2011 ja säilörehu ryhdyttiin korjaamaan ajosilppurilla. Teinivasikoiden terveystilannetta Eronen pitää yleisesti ottaen hyvänä. Joskus saapuvien eläinten mukana tulee hengitystie-infektio, joka lähtee kiertämään, mutta muuten hoitoja on vähän. Eronen toivoo, että välitysvasikat lähtevät maitotilalta hyväkuntoisina jatkokasvatukseen. - Vasikan teuraaksi kasvattava loppukasvattaja pitää eläintä 18-19 kuukauden ikään. Kun alkuvaiheen hoito on ollut hyvää, pääsee loppukasvattaja paljon nopeammin eteenpäin. Teksti: Harri Jalli

talous

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut uuden tukikauden ratkaisuihin Uusi tukikausi tuo tullessaan monia muutoksia, joten tilakohtaisiin ratkaisuihin ja valintoihin on hyvä alkaa perehtyä hyvissä ajoin ennen tukihakua. ProAgria tarjoaa osana Maatilojen neuvontajärjestelmää, Neuvo 2020, tiloille asiantuntijapalveluita, joissa tarkastellaan, mitä mahdollisuuksia uusi järjestelmä tarjoaa omalle tilalle, millaisia toimenpiteitä uudet vaatimukset ja ehdot edellyttävät, ja toisaalta mitä muutokset tarkoittavat tilan kokonaistukimäärissä.

Varmuutta, optimointia ja verkostoja

sutonta viljelijälle, vain alvin osuus laskutetaan. Viljelijälle ei koidu neu-

Ympäristö

ProAgrian kautta saa lisäksi asiantuntijanäkemystä, neuvontaa, suunnitelmia, selvityksiä ja kartoituksia maatilan ympäristökysymyksiin, kasvinsuojeluun, eläinten hyvinvointi- ja terveysasioihin, maatilan energian käyttöön ja luomutuotantoon. Neuvontaa saa haluamastaan aihealueesta omien tarpeiden ja lähtökohtien mukaan. Neuvonta on mak-

Hyödyn asiantnuä ProAgrian n osaamtiijoiden nen P Varmis tat tuk

ien saan senä ja nin täy tied tukiehto ät, mitä lainsä smääräiädännö jen vaati n ja m käytänn össä ma ukset tarkoitta vat atilallas i P Kartoit at u järjestelm udet mahdollis uudet tu än hyöd k vioimm y e ympäri ntämiseen sek iö arstö-, hy energian vinvo sä tuvuutta ästötoimenpite inti- tai iden sov ja kann e attavuu lesi tta maa ltilalP Löydät yrity rannat tu ksesi kehitysko hteet ja losta. A pan voisia o hjeita ja namme rahana rtoimenp sia ja sa idesuos at itukyritykses ulkopuolisen n äkemyk i kehittä sen miseen

Energia

Kasvinsuojelu Tuotantoeläimet vonnan käytöstä mitään lisätyötä, sillä ProAgria

Turvallisuutta tilakauppaan metsäammattilaisilta

Savilahdenkatu 5-7 Minna Canthinkatu 11 B 50100 Mikkeli 70100 Kuopio puh. 045 341 6990 puh. 044 977 3767 www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

Tähtitilillä metsävarallisuutesi

kasvaa.

Stora Enson Tähtitilillä® saat puukaupparahoillesi 4,5% kiinteän koron jopa viideksi vuodeksi ilman kuluja. Ota yhteyttä, kerromme lisää!

Stora Enso Metsä p. 09 8860 2102 www.storaensometsa.fi www.facebook.com/StoraEnsoMetsa

Luomu

hoitaa kaiken neuvontapalvelun käyttöön liittyvän paperityön hallinnon kanssa.

Neuvo 2020 korvaa nykyisen tilaneuvontajärjestelmän EU-osarahoitteinen Maatilojen neuvontajärjestelmä, Neuvo 2020, tulee osana Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa kaikkien viljelijöiden käyttöön helmimaaliskuussa 2015. Se korvaa nykyisen Tilaneuvontajärjestelmän ja samalla myös laajenee merkittävästi. Esimerkiksi energiasuunnitelmien laadinta siirtyy tämän uuden järjestelmän alle. Energian säästössä liikkuvat suuret rahat, joten kannattaa hyödyntää tämän järjestelmän kautta saatava selvitys oman tilan energiakulutuksesta ja suurimmista säästön paikoista. Neuvontaa tarjotaan uutena asiana tämän järjestelmän puitteissa myös luomutuotantoon, integroituun kasvinsuojeluun, erilaisiin ympäristökartoituksiin ja uusien ratkaisujen testaamiseen - innovaatioihin - sekä eläinten hyvinvointi- ja terveyskysymyksiin. Neuvontaa on saatavissa koko ohjelmakauden ajan eli vuosina 2015–2020. Viljelijällä on mahdollisuus hyödyntää

asiantuntijapalveluita 3 500 euron edestä ohjelmakauden aikana.

Neuvonta on luottamuksellista ja erillään tarkastuksista Neuvonnan avulla saa varmuutta ja oikeellisuuden tarkistamista ehtoihin ja säädöksiin sekä vaatimusten ymmärtämiseen ja noudattamiseen käytännössä. Tämä vähentää tukitarkastuksiin liittyvää epävarmuutta ja tukisanktioihin liittyviä pelkoja. Neuvonnassa voidaan tehdä myös kartoituksia ja selvityksiä kiinnostusta herättäneihin, tilalle mahdollisesti soveltuviin uusiin ympäristötoimiin, energiaratkaisuihin ja eläinten hyvinvointitoimenpiteisiin. Neuvonnan avulla voidaan myös selvittää, mitä luomutuotantoon siirtyminen tarkoittaisi omalla tilalla ja samalla saa apua luomutuotantoon siirtymiseen liittyvien paperitöiden tekemiseen. Neuvonnan avulla on mahdollista muuttaa ympäristökorvauksen valintoja, jos neuvonnan kautta voidaan todeta, että jokin toimenpide olisi tilalle tarkoituksenmukaisempi ja tehokkaampi kuin aiemmin valittu. Neuvonnan voi tilata itse hallinnon järjestelmästä tai kysyä suoraan palveluiden tarjoajilta. Neuvontaa voi käyttää samas-

ta aihealueesta useamman kerran ohjelmakauden aikana. Maatilojen neuvontajärjestelmän neuvojat on hyväksytty järjestelmään pätevyyden, koulutusten ja tentin kautta.

Tukivalintoja puntaroimaan ProAgrian asiantuntijoiden opastuksella ja tukimuutosten ennakointiin kehitetyn työvälineen, Tukipuntarin avulla tukimuutosten arviointi tapahtuu helposti. Tukivalintoja on hyvä lähteä selvittämään hyvissä ajoin ennakkoon, jotta tukihaun aikaan tilalle sopivimmat valinnat ovat selvillä ja toisaalta ehditään vielä reagoimaan ajoissa viljelysuunnittelussa, lannoitteiden ja lannan käytön suunnittelussa sekä kylvösiementen hankinnassa. Eniten tarkastelutarvetta todennäköisesti aiheuttavat uuden ympäristökorvauksen ja eläinten hyvinvointikorvauksen valinnat. Lisäksi viherryttämistuen ehtojen noudattaminen erityisesti viljelyn monipuolistamisen osalta edellyttävät uudenlaista tilakohtaista tarkastelua vaatimusten täyttämiseksi. Myös luomutuotannon ehdot ja valinnat, sekä vaikutukset tukimääriin selviävät tukipuntarin avulla. Tilan on mahdollista kasvattaa tukimäärää huomattavasti oikeilla, tilan toimintaan luontevasti soveltuvilla toimenpiteillä, joilla voidaan samalla parantaa esimerkiksi maan kasvukuntoa tai eläinten tuotostasoja. Oikeilla valinnoilla varmistetaan parhaat tukiratkaisut ja kannattavimmat pellon käytön vaihtoehdot tilalle. Lisätietoa: www.proagria.fi/neuvo2020 www.mavi.fi

talous

Hörppääkö kassa tyhjää? Miten tuet muuttuvat? Entäs niiden maksuaikataulu? Riittääkö rahat tänä vuonna vai hörppääkö kassa tyhjää? Miten maidon ja lihan hinta kehittyy? Saadaanko kaikki laskut maksettua? Voidaanko vaihtaa auto? Jokaisella tilalla omat kysymykset, mutta samankaltaisten kysymysten äärellä me kaikki pyörimme. Suurimpana huolena rahojen riittävyys eli maksuvalmiuden

varmistaminen koko vuodeksi. Alkuvuodesta tilinpäätöksen valmistuttua on hyvä istahtaa hetkeksi alas ja miettiä kuluvan vuoden kassan kehitystä kassabudjetoinnin avulla. Parempi käyttää siihen hetkinen nyt, kuin miettiä loppuvuosi kylmä hiki otsalla rahojen riittävyyttä. Kassabudjetoinnin avulla saadaan käsitys rahavirroista kuukausitasolla ja voidaan varmis-

tua, että kassassa on rahaa silloin kun sitä tarvitaan. Kassabudjetti muotoutuu taustalla olevien laskelmien, edellisten vuosien kirjanpidon, yrittäjien kanssa käydyn keskustelun sekä asiantuntijan näkemyksen pohjalta. Jos kassabudjetti näyttää kassan menevän miinukselle vuoden aikana eli ns. hörppävän tyhjää voidaan siihen varautua jo etukäteen ja siten välttää mah-

dolliset kulut laskujen maksun viivästymisestä. On myös helpompi mennä rahoittajan juttusille, kun on olemassa mustaa valkoisella eli kassabudjetti. Kassabudjetoinnin tarkoituksena ei ole jäädä pöytälaatikkoon homehtumaan loppuvuodeksi. Paras hyöty kassabudjetista saadaan, kun sen toteutumista seurataan vuoden mittaan ja tehdä tarvittavat päivitykset. Tä-

män vuoksi ajantasainen kirjanpito on kassabudjetin paras kaveri! ProAgria Pohjois-Savo tarjoaa kassabudjetointia ja seurantaa kolmella erisuuruisella paketilla. Lisätietoja kassabudjetoinnista ja paketeista saat oman alueesi talousasiantuntijoilta. Anne Idström Talousasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Onko oikea aika käynnistää navettainvestointi? Euroopan Unionin ja Venäjän välinen pakotteiden asettaminen estää juuri nyt maitotuotteiden viennin Venäjälle. Maidon tuottajille maksama hinta ei näytä olevan ainakaan nousussa. Mikään ei kestä ikuisesti ja oletettavasti vientikielto Venäjällekin poistuu aikanaan. Vientiyritykset löytävät jossakin vaiheessa myös uusia markkina-alueita korkealaatuisille suomalaisille tuotteille. Myös uudet EU:n investointituet tulevat voimaan vuoden 2015 alusta ja investointeja harkitsevat tilat odottelevat tarkempaa tietoa tulevista tukiehdoista. Taantuman vaikutuksesta rakentaminen kaikilla sektoreilla on vähentymään päin. Rakennushankkeeseen ryhtyvän kannalta hiljaisemmat rakennusajat pienentävät rakentamiskustannuksia olennaisesti. Rakennusmateriaalien hinnat eivät nouse. Kone- ja laitekustannusten nousu pysyy maltillisena. Ammattitaitoista työvoimaa on vapaana runsaasti ja palkkataso pysyy maltillisena. Ammattitaitoisilla rakennussuunnittelijoilla ja -asiantuntijoilla on hiljaisempi työtilanne ja aikaa käynnistää uusien investointien suunnittelu.

Käynnistä investointi nyt Mikäli navettainvestointisi esisuunnittelu ja investoinnin tarveselvitys on tehty ja rahoitusneuvottelut pankin kanssa ovat myönteiset, aloita varsinainen suunnittelu välittömästi. Huomioi, että ympäristöluvan käsittelyaika on 4 kk – 1 v. Myös ELY- keskuksen rahoituksen hakemiseen menee muutama kuukausi, eikä rakentamista saa aloittaa ennen tukipäätöstä.

Hanke on syytä kilpailuttaa huolellisesti. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi rakennustyöhön kannattaa valita navettarakentami-

sen hallitseva urakoitsija tai rakennusryhmä sekä navettarakentamisesta kokemusta hankkinut rakennustyön valvoja. Näillä keinoilla rakentamiskustannusten pitäminen hallinnassa ja kustannusarvion puitteissa on todennäköistä.

On aika ryhtyä toimeen Mikäli navettainvestointisi esisuunnittelua ja investoinnin tarveselvitystä ei ole tehty, aloita selvittäminen välittömästi, vaikka oletettu rakentamisajankohta on 2-4 vuoden päässä. ProAgrian henkilöstön asiantuntemus investoivien tilojen tukena on saanut myönteistä palautetta rahoittajilta, investoivilta tiloilta ja yhteistyötahoilta. Rahoitusneuvottelut pankin kanssa ja pankin luottolupaus on hankkeen käynnistymisen kannalta olennainen asia. ProAgrian asiantuntijat ohjaavat ja ovat tukena myös yrityksen johtamisessa. ProAgria tarjoaa asiantuntemustaan käyttöösi koko investoinnin ajan esisuunnittelusta jälkiseurantaan saakka sekä palveluja tuotannon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi käynnistymisen jälkeen. - rakennussuunnittelija suorit-

taa käynnin tilallasi ja laatii investoinnin tarveselvityksestä muistion kustannusarvioineen harkitsemastasi investoinnista tai investointivaihtoehdoista ja mitä investointi vaikuttaa työvoiman tarpeeseen, työmäärään ja työskentelyolosuhteisiin - talousasiantuntija laatii kustannusarvioiden pohjalta vertailevia laskelmia investointivaihtoehdoista kannattavimman vaihtoehdon valitsemiseksi ja pankin kanssa käytävien rahoitusneuvotteluiden pohjaksi - nurmi- ja viljelypuolen asiantuntijan kanssa tutkitaan, mikä on peltojen kasvukunto nyt tai miten saadaan lisää satoa pelloista ja kuinka paljon peltoa tarvitaan investoinnin jälkeen rehun saannin turvaamiseksi ja lannan sijoittamiseksi ympäristölupaehtojen mukaan - ruokinnan asiantuntija vertailee ruokintajärjestelmiä ja mitä vaikutuksia investoinnilla on koneja peltotyökalustoon tai onko työmäärän takia kannattavampaa ostaa palveluita urakoitsijoilta - kotieläinasiantuntijalta saa tukea lypsyjärjestelmän valinnassa sekä investoinnin vaikutuksesta eläinmäärään ja tietoa eläinten hankitaan

- rakennussuunnittelija laatii rakennussuunnitelmat ja kustannusarvion ympäristöluvan, rakennusluvan ja rahoituksen hakemista varten sekä hoitaa kilpailutuksen ja rakennuttamistehtävät sovitussa laajuudessa

- talousasiantuntija laatii elinkeinosuunnitelman ja opastaa ennen ja jälkeen investoinnin sekä verotukseen että kirjanpitoon ja tilipalveluihin liittyvissä asioissa sekä laatii hankkeen taloudellisen loppuselvityksen On tärkeää, että uusi tuotantorakennus saadaan tuottamaan täydellä teholla mahdollisimman pikaisesti valmistumisen jälkeen. Kun valitset tueksesi luottohenkilöt, jotka ovat perillä taloudesta, rakentamisesta, rehun tuotannosta, tuotannonsuunnittelusta, ruokinnasta ja ruokintaketjuista, eläinten hoidosta, lypsytyöstä sekä hoitajien hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, voit keskittyä tilan töihin ja valmistautua levänneenä investoinnin mukanaan tuomiin uusiin työtapoihin ja ongelmien ratkaisuun.

Tapio Pasanen Rakennusinsinööri ProAgria Pohjois-Savo

KESTO-oviverho vähentää vedontunnetta • lisää mukavuutta

Suikaleverhot säilyttävät joustavuutensa pakkasessakin. Verhot pysyvät hyvin paikoillaan kovassakin tuulessa.

Oviverhot ovat erittäin käyttökelpoisia avoimissa eläinten kulkuaukoissa, pihatoissa, lypsyasemilla sekä rehutilojen ajo-ovissa.

• Kotimainen UV-suojattu. Pakkasenkesto -40°C • Materiaali: Polyesteri-verkolla vahvistettu PVC Suoraan maahantuojan varastosta:

Puh. 015-484 311 Fax. 015-484 313 www.euro-kumi.com

Meiltä myös mm.: ruokinta-automaatin hihnat, klapikoneen hihnat, kumilevyt, ym.

kotieläin

100 vuotta tuotosseurantaa Hännilän tilalla Hännilän tilalla Savonlinnan Punkaharjulla on kehitetty maidontuotantoa erityisen pitkällä aikavälillä. Tuotosseurannassa tilan karja on ollut jo 100 vuotta, alkaen 1.6. 1914, kolmen eri sukupolven aikana. Nykyisen isäntäparin Juho Hännisen ja Sirkku Rajalan on hyvä jatkaa tilan pitoa edellisen sukupolven, Aulin ja Veijon, tekemän työn pohjalta. Edellinen isäntäpari osallistuu säännöllisesti karjatilan töihin, ja myös Sirkku viihtyy eläinten parissa. Tyttäret Vilma ja Ida käyvät myös mielellään katselemassa navetan elämää. Tilan arki onkin välillä varsin vauhdikasta pienten lasten ja Juhon toisen ammatin, ralliautoilun, myötä. ”Ukin sisko toimi tarkkailukarjakkona aikanaan”, kertoo Juho tilan tuotosseurannan alkuajoista. Sadassa vuodessa maidontuotanto ja sen myötä myös tuotosseuranta on kokenut melkoisen muodonmuutoksen nykyiseksi tuotannon kehittämisen ja tilan johtamisen välineeksi.

Raporteista kuva tilanteesta Koelypsyn jälkeen tilan väki katsoo raporteista, paljonko koko karja ja yksittäiset lehmät ovat tuottaneet maitoa. Näin saadaan hyvä yleiskäsitys lehmien tilanteesta. Maitomäärien ja pitoisuuksien perusteella voidaan

muuttaa ruokintaa tarpeen mukaan. Maitonäytteenottolaitteet eivät aina ole yksinkertaisimmasta päästä käyttää, ja näytteenottotyö ottaa oman aikansa. Eläinkohtaisten näytteiden ottamisen hyödyt koetaan kuitenkin niin suuriksi, että työ kannattaa ehdottomasti tehdä. Erityisesti lehmäkohtainen soluluku koetaan hyödylliseksi utareterveyden hallinnassa, ja sillä päästään tilanteessa paljon ”pintaa syvemmälle” verrattuna pelkkään tankkimaidon solulukuun.

Tuotosseuranta jalostuksen pohjana Tuotosseurannasta saadaan tärkeää tietoa karjan jalostuksen pohjaksi. Hännilän tilalla koetaan, että eläinaineksen perinnöllistä tuotospotentiaalia voisi parantaa jatkossa esimerkiksi lihasonnisiemennyksiä lisäämällä ja valitsemalla seuraavan sukupolven emät huolella. Lehmien keskipoikimakertojen lisääminen on myös tulevaisuuden tavoitteena. Samalla kasvatettavan nuorkarjan määrää on mahdollista vähentää, ja tuotannon taloudellisuus siltä osin paranee. Tilalla ollaan kiinnostuneita siitä, mikä vaikuttaa maidontuotannossa mihinkin. Kerättävien tunnuslukujen avulla seurataan maidontuotannon taloudellisuutta. Tämä koetaan tärkeäksi

Todellisia tuloksia terveysjalostukseen Semexin Immunity -sonneilla

etenkin maidontuotannon markkinatilanteiden muuttuessa. ”Ilman karjan tuotosseurannasta saatavia tietoja oltaisiin aikalailla hukassa”, Juho toteaa. Hän myös kertoo, että suhteellisen tuoreena yrittäjänä on vielä opittavaa kerättyjen tietojen täysimääräisessä hyödyntämisessä käytännön tekemiseksi saakka. Siihen kuitenkin keskitytään jatkuvasti enemmän, ja tuotosseurannan palvelut kuuluvat jatkossakin oleellisena osana tilan johtamisen työkaluihin. Vertailutietoa muiden tuotosseurantakarjojen tuloksiin voidaan hyödyntää oman toiminnan onnistumisen arviointiin.

Ajassa mukana Suunnitelmissa on muun muassa nuorkarjatilojen kohentaminen ja navetan ilmanvaihdon parantaminen. Tuotosseurannan uudet palvelut, kuten viivakoodattujen näytepullojen käyttöönotto ja niiden myötä tulossa olevat lisäpalvelut, kuten tiineystesti, kiinnostavat. Hännilän tilalla on positiivinen asenne maidontuotannon tulevaisuuden suhteen, ja tilaa kehitetään maltillisin askelmin etenemällä. Liisa Heinonen maidontuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Hyvä metsänomistaja, etsiessäsi sopivinta säästämis- ja sijoituskohdetta puukauppatuloillesi Säästöpankki Optia tarjoaa sinulle vastuullisen tavan sijoittaa:

Pyydä henkilökohtainen talletustarjous lähimmästä konttoristamme!

Tilaa Realtime-kiimanseurantajärjestelmä helpottamaan arkipäivän rutiineja

SemexFinlandOy Viikatetie3,91900Liminka,puh.0405507643 sari.alhainen@semex.fi, www.semex.fi

IISALMI, Savonkatu 15, puh. 029 041 2500 JOENSUU, Kauppakatu 27 B 3, puh. 029 041 2690 KIURUVESI, Kiurukatu 1, puh. 029 041 2600 KUOPIO, Kauppakatu 22, puh. 029 041 2650 LAPINLAHTI, Juhani Ahontie 2, puh. 029 041 2610 RAUTAVAARA, Savontie 17, puh. 029 041 2560 SONKAJÄRVI, Lyseotie 1, puh. 029 041 2570 VARPAISJÄRVI, Kauppatie 25, puh. 029 041 2580 VIEREMÄ, Ponssentie 2, puh. 029 041 2590 NILSIÄ, Nilsiäntie 71, puh. 029 041 2580

www.saastopankki.fi/optia

Puh.hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

Kun teet talletuksen meille, tuet samalla paikallista toimintaympäristöä – sijoitamme talletusvarat oman toimialueemme ihmisten ja yritysten hyväksi. Pidetään yhdessä kotiseutumme elinvoimaisena.

kotieläin

Esimerkkejä palvelun sisällöstä yksilöidysti räätälöidylle Tuotannon Ohjaukselle • Karjan olosuhteiden ja terveyden parantaminen (lisää tuloja, vähemmän kuluja) – Utareterveyden hallinta – Sorkkaterveyden hallinta – Hedelmällisyys ja karjan uudistus -teemat – Tarttuvat taudit, miten hallitaan riskiä esim. investointivaiheessa – Hoitokäytännöt työajan tehostamiseksi – Eläinten ryhmittely, poistolistat yms – Nuorkarjan hoito ja ruokinta, ensikot tuottavimmiksi • Lehmäliikenteen sujuvuus ja eläinten käsittely – lypsy, laidunnus ja eläinten siirrot – automaattilypsytilalla robotin käyttöönotto • Ruokinnan Ohjaus –palvelun tueksi riippuen ruokinnan palvelukokonaisuudesta • Työn sujuvuus ja tehokkuus • Tuotannon- ja talouden yhdistämistä (mukana voi olla eri alojen asiantuntijoita) Kassabud-jetointi – kirjanpito - seuranta • Opastusta raporttien tulkintaan ja hyödyntämiseen • Ohjelmistopäivityksiä ja opastusta tuotantotyökalujen käyttöön Sopivin asiantuntija tai asiantuntijatiimi toteuttaa palvelua tai tiettyä osa-aluetta.

Tuotannon Ohjaus -asiakkaiden toivoma uudistus Tuotosseurannan uudistuksen ohessa ProAgrian maitotilan palvelutarjontaan tuli uudistuksia. Tuotannon Ohjaus on luotu asiakkaiden toiveista ja tarpeista. Tuotannon Ohjaus mahdollistaa tilakohtaisen toiminnan juuri oikeaan hetkeen ja tarpeeseen. Tuotosseurannan uudistus on ollut esillä tilaisuuksissa ja neuvojien viesteissä viime syksystä alkaen, mikä konkretisoitui nyt vuoden vaihteessa. Tuotosseuranta keskittyy nyt maidon mittaukseen sekä -näytteen ottoon. Näistä syntyy tarpeellista tuotantotietoa ja –tuloksia jatkohyödynnettäväksi.

Mitä on Tuotannon Ohjaus -tapaaminen? Tilakunto-raporttien, sekä tuotostietojen analysointi antaa vahvan lähtölaukauksen tilan ja neuvonnan väliselle yhteistyölle. Samalla navettakäynnin havainnot yhdistetään tuotosseurannan tuloksiin. Tapaamisen aikana voidaan vihdoinkin keskittyä pohtimaan mitä halutaan saavuttaa maidontuotannossa lähimmän vuoden aikana, mitä olemme saavuttaneet tähän saakka. Raporttien tulosten analysointiin on kaivattu kovasti asiantuntevaa apua. Lukuja osaavat kaikki lukea, mutta mitä luvut kertovat. Tähän saat vastauksen Tuotannon Ohjaus tapaamisella. Tavoitteiden kirkastaminen ei aina ole helppoa, ja tässä ProAgrian asiantuntijat ovat yrittäjien apuna sovitun mukaisesti. Toimenpiteistä tehdään selkeä vuosikalenteri sekä työnjako asiakkaan ja asiantuntijan välillä. Markkinamuutokset ovat aiheuttaneet pohdintaa jokaisen maidontuottajan aivosolukoissa.

Miten pärjään kun maidon hinta muuttuu? Missä voin tehostaa tuotantoa, että kuluja saadaan pienemmiksi? Miten enemmän tuottoa nykyisellä eläinmäärällä? Missä asioissa tehostamista voidaan tehdä, että kohdistetaan tekemiset ja oma energia oikeisiin asioihin? Säästäminen väärässä asiassa voi maksaa pidemmän päälle moninkertaisesti, jolloin lopputuloksena on jälleen uusien säästökohteiden etsintä, ja omien hermojen kiristyminen. Tuotannon Ohjauksen vuosittaisella ensimmäisellä tapaamisella

ProAgrian maidontuotannon asiantuntija auttaa yrittäjiä kirkastamaan tavoitteet käytännön tekemiseksi.

Tavoite selvillä, miten jatketaan Esimerkiksi erittäin ajankohtainen tavoite. Maidon hinnan alentumisen myötä tulojen menetys 30 lehmän karjassa on noin 13 500 euroa vuodessa. Tavoitteena on kompensoida tuotantoa tehostamalla maitotulon menetys, eli mistä 13 500 euroa enemmän rahaa nykyisellä eläinmäärällä? Asiantuntijan avus-

tuksella kartoitetaan keinot, jotka ovat realistisia. Tilakunto-raporttien avulla kartoitetaan missä mennään nyt, miten parhaat saman kokoluokan tilat ovat hoitaneet samoja asioita. Kun ”akilleen kantapää” löytyy, mietitään mitä pitää tehdä jatkossa toisin että tulokset muuttuvat. Saadaanko säästöä aikaiseksi tai lisää tuottoja. Liittyykö tehostaminen esimerkiksi rehuntuotantoon, ostorehukustannuksiin, re-

hustukseen, nuorkarjan kasvatukseen, umpikauden ruokintaan, lypsävien ruokintaan, olosuhteiden fiksaamiseen, hedelmällisyyteen vai tuotannon suunnitteluun yleisesti. Miten saadaan meijeriin menevän maidon osuutta lisättyä? Mitä pitää tehdä toisin että lehmää kohden tuotetaan 500 litraa enemmän maitoa meijeriin, miten maidon pitoisuudet saadaan paremmiksi ja siten maidon hintaa nostettua, entä maidon laatu? Meneekö nyt meijeriin 95 %:a maidosta, miksi sitä menee vähemmän kuin optimaa-

lisessa tilanteessa? Jokaisen tilan kohdalle löytyy juuri ne oikeat ratkaisut ja tavoitteet mietitään konkreettisten toimenpiteiden kera ajan kanssa. Näitä asioita ovat viljelijät toivoneet asiakaspalautteissa.

Jatkopalveluna räätälöityä Tuotannon Ohjausta Tuotannon Ohjaus tapaamisen yhteydessä on kirkastettu tavoitteet ja pohdittu alustavasti mitä täytyy tehdä toisin. Tosiasia on usein, että mikäli jatketaan samalla tavalla, niin tulokset ovat vuoden päästä tismalleen samat kuin nyt, jopa huonommin. Maitoa ei ole lähtenyt meijeriin enempää, hedelmällisyys ei ole kohentunut, tuotos on sama jne. Räätälöity Tuotannon Ohjaus on nimensä mukaisesti laadittu jokaiselle omien tarpeiden mukaisesti. Tässä tekemiset keskittyvät tilakohtaisesti sovittuihin asioihin.

Otetaan esimerkiksi poikimaväli, joka on pidentynyt aikaisemmista vuosista. Poikimaväli vaikuttaa merkittävästi tilan talouteen (sekä työfiilikseen), räätälöidyllä palvelulla selvitetään miksi poikimaväli on kasvanut esimerkiksi 425 päivään. Kun 30 lehmän karjassa saadaan poikimaväliä alennettua n. 400 päivään, saadaan maitotuloja lisättyä nykyhinnoilla noin 5400 euroa. Tällöin alhaisen tuotantokauden päiviä on vähemmän, jonka seurauksena maitoa tulee lehmää kohden enemmän. Miksi poikimaväli on liian pitkä? Tämän selvittämiseksi tarvitaan keskusteluapua, useita Miksi-kysymyksiä ja perimmäisten syiden kartoittamista. On hyvä pysähtyä silloin tällöin tilan ulkopuolisen henkilön kanssa pohtimaan todellisia syy -seuraus suhteita. Räätälöidyssä palvelussa yhteistyössä voi olla myös muita asiantuntijoita, kuten talous- tai nurmiasiantuntija, kenties myös terveydenhuoltoeläinlääkäri. Lisätietoja Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 301 2431 Outi Kiesilä ProAgria Etelä-Savo p. 0400 693090 Aija Hentilä ProAgria Pohjois-Savo p. 043 825 4984

kotieläin

Eläinten hyvinvointituesta hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointituki muuttuu hyvinvointikorvaukseksi ja korvauksen rakenne muuttuu. Hyvinvointikor vaus laajenee nautojen ja sikojen lisäksi koskemaan myös lampaita, vuohia ja siipikarjaa. Kaikki vanhat hyvinvointitukisitoumukset päättyvät 30.4.2015 ja uudet korvaussitoumukset voidaan tehdä 1.5.2015 alkaen. Sitoumukset ovat jatkossa viiden vuoden sijaan yksivuotisia, kalenterivuotta koskevia. Eläinten hyvinvointikorvaussitoumus tehdään nyt kevään päätukihaun yhteydessä poikkeuksellisesti ajalle 1.5.201531.12.2016. Tämän jälkeen sitoumus uusitaan kalenterivuosittain. Korvaus maksetaan ajalta 1.5.-31.12.2015 keväällä 2016.

Sikojen ja siipikarjan osalta tukihakemuksessa tulee ilmoittaa eläinmäärä, jolle korvausta haetaan. Nautojen, lampaiden ja vuohien eläinmäärät saadaan keskiarvona eläinrekistereistä. Sikojen ja siipikarjan määrästä sitä vastoin on pidettävä tilalla kirjaa kuukausittain. Vuoden 2016 tukihaku tehdään marraskuussa 2015. Hyvinvointikorvauksen rakenne muuttuu niin, että perus- ja lisätoimenpiteitä ei enää ole. Kaikki valittavat toimenpiteet ovat yhdenvertaisia. Toimenpiteet koskevat jatkossa vain tiettyä eläinryhmää, ei koko tilan eläinmäärää. Esimerkiksi vasikoita koskevat toimenpiteet korvataan vasikoiden lukumäärän mukaan. Toimenpiteitä voi valita yhden tai useampia.

Hyvinvointitukikorvauksen kaikkiin toimenpiteisiin tulee muutoksia entiseen hyvinvointitukijärjestelmään verrattuna, mm terveydenhuoltosopimusta ei enää vaadita. Korvaukseen sitoutuminen ei myöskään edellytä vähimmäispinta-alaa. Tilalla täytyy kuitenkin olla vähimmäiseläinyksikkömäärä korvaukseen oikeutettuja eläimiä. Nautoja ja sikoja on oltava 15 ey, lampaita ja vuohia 5 ey sekä kanoja 14 ey, broilereita 70 ey ja kalkkunoita 60 ey. Hyvinvointitukikorvauksen vaatimuksena on edelleenkin täydentävien ehtojen täyttyminen tilalla sekä eläinsuojelulakien vaatimukset. Korvausta voi saada vain toimenpiteistä, jotka ylittävät lain minimivaatimukset.

Hyödynnä Neuvo 2020 tilaneuvontajärjestelmää Uuden Maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 mukainen Neuvo 2020 tilaneuvontajärjestelmä mahdollistaa järjestelmään hyväksytyn asiantuntijan käyttämistä arvioimaan tilan edellytyksiä eläinten hyvinvointikorvaukseen sitoutumisessa. Asiantuntijan tilakäynnillä saadaan näkemys, mitä toimenpiteitä tilan on mahdollista sekä taloudellisesti kannattavaa valita. Asiantuntijan Neuvo 2020 käynnillä tehdään havainnointikäynti tilan kotieläintiloissa sekä lasketaan eläinten hyvinvointitukipuntarin avulla madollinen korvaustaso. Tilakäynnillä käydään läpi myös täydentäviin eh-

toihin liittyviä vaatimuksia. Tila saa neuvontakäynnistä kirjallisen raportin kehittämiskohteineen. Neuvo 2020 tilaneuvontajärjestelmän mukaisen neuvonnan voi tilata Maaseutuviraston nettisivuilta tai suoraan palvelua tuottavalta asiantuntijalta. Neuvo 2020 tilaneuvontajärjestelmä on EU-rahoitteista. Järjestelmää hyödyntävä tila maksaa käyttämästään neuvontapalvelusta vain alv-osuuden. Ulla Eronen ja Ilpo Kiviranta Maidontuotannon asiantuntijat ProAgria Pohjois-Karjala

Ruokinnansuunnittelu- ja tulosennusteohjelma lihanautojen loppukasvatukseen Oikein valitut rehut ja onnistunut kasvatusstrategia sanelevat lihanautatilan taloudellisen tuloksen. Rehujen hinnat voivat vaihdella voimakkaasti lyhyelläkin aikavälillä. Tuottaja joutuu ratkaisemaan, onko vallitsevassa markkinatilanteessa järkevämpää tinkiä hieman eläinten kasvuista ja pidentää kiertoaikaa vai pyrkiä korkeisiin kasvuihin ja lyhyeen kiertoaikaan. Päätöksenteon tueksi Savoniaammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus ovat tuottaneet lihanautojen ruokinnansuunnittelu- ja tulosennusteohjelman (eMulli). Ohjelman perustana oleva syöntimalli arvioi rehun syöntikyvyn, ja ohjelma ennustaa valitulla kasvatusstrategialla saavutettavan kasvun, teuraspainon, lihakkuus- ja rasvaluokan sekä teurastilin. Biologisiin malleihin on linkitetty tiedot kustannuksista, lihan hinnasta sekä kasvatettavien eläinten kiertonopeuden ja tukipolitiikan vaikutuksista. Tuloslaskennan kannalta tärkeitä ohjelmaan syötettäviä tilan tietoja ovat mm. tuotantorakennuk-

set, koneet ja laitteet, työn käyttö, rehukustannukset ja eläintuet. Ohjelma toimii tällä hetkellä loppukasvatettavien sonnien osalta. Myöhemmin on mahdollista laajentaa kokonaisuutta käsittämään myös teurashiehojen kasvatus. Syöntikyky ratkaisee pitkälti sen, paljonko eläin sille tarjotuilla rehuilla kasvaa. Ohjelman pohjaksi haluttiin luotettava arvio kasvavan naudan rehun syöntikyvystä. Meillä nykyisin käytössä olevat ruokinnansuunnittelun välineet eivät ota kantaa syöntikykyyn, vaan laskelmat perustuvat tiettyyn kasvutasoon tarvittavaan laskennalliseen energiamäärään. eMullissa lähtökohdaksi haluttiin ottaa eläimen rehun syöntipotentiaali vapaalla seosrehuruokinnalla. Syöntipotentiaali määritetään ennustemallin sekä rehuarvojen perusteella. Ohjelmassa toteutettava ruokinnansuunnittelu perustuu kotoisiin ja ostorehuihin. Ohjelman rehuvarastossa oleville rehuille syötetään rehuanalyysitulosten mukaiset arvot tai käytetään vi-

Tuloslaskelma ja tunnusluvut. Mallilaskelmassa tulos eläintä kohti on 36 euroa/kasvatusaika, mutta eläinpaikkaa kohti reilut 22 euroa/vuosi 406 päivän kasvatusajalla. Esimerkissä tulosta voisi parantaa kasvatusta tehostamalla ja kasvatusaikaa lyhentämällä. rallisten rehutaulukoiden rehuarvoja. Rehuannoksen koostumuksen ja syöntipotentiaalin perusteella lasketaan, paljonko eläin syö rehua kussakin elopainoluokassa. Syöntimäärän ja rehuseoksen energiapitoisuuden perusteella muodostuu energian saanti (MJ/pv), joka puolestaan määrittää kasvutason, joka kyseisellä ruokinnalla voidaan saavuttaa. Kasvutuloksen perusteella lasketaan, missä ajassa eläin saavuttaa tietyn teuraspainon, ja paljonko kyseiseen painoon pääsemiseen tarvitaan rehua. Tietojen pohjalta voidaan valita ha-

luttu kasvatusaika tai teuraspaino sekä saadaan tietoon tarvittava rehukomponenttien määrä. Laskurissa olevat rehujen hinnat ovat päivitettäviä tietoja, jotka kertovat rehukustannuksen kasvatuskauden aikana. Ohjelma antaa hyvät mahdollisuudet tuloksen suunnitteluun ennakolta. On tärkeää, että tuottaja voi rehun ja lihan hintojen vaihdellessa testata etukäteen ruokinnan ja kasvunopeuden vaikutuksia taloudelliseen tulokseen ruokintajaksoittain ja vuositasolla. Ohjelmaa testataan parasta aikaa erilaisissa

suunnittelutilanteissa todellisilla tila-aineistoilla. eMullin tämän hetkinen versio on saatavilla Maatila2020-sivustolla osoitteessa maatila2020.savonia.fi ja Naudanlihantuottajan Tietopankissa osoitteessa www.mtt.fi/ruukki. Arto Huuskonen ja Maiju Pesonen Luonnonvarakeskus Jyri Tuovinen, Hannu Viitala, Seppo Mönkkönen ja Risto Kauppinen Savonia-ammattikorkeakoulu

kotieläin

Havaintoja Hollannista Lehmähavaintoja koulutusmatkalla nähtyä ja kuultua Kuivikkeina parsissa monenmoista Separoitua lantaa Navetan alla osittain olevasta lietesäiliöstä jatkuvatoiminen separaattori erotteli nesteen takaisin säiliöön ja kuiva-aineksen asfalttipihalle pikku katokseen, josta se ajettiin traktorikäyttöisellä ”härvelillä ” parsiin. Hevosen lantaa Tilalle tuli hevostilalta hevosen lantaa, jota käytettiin sellaisenaan parsissa kuivikkeena. Molemmissa edellä mainituissa lantaparsissa on iso riski pöpöjen takia. Hiekkaa Muutamat tilat olivat käyttäneet hiekkaa kuivikkeena parsissa joitakin vuosia. Malli oli tullut Amerikan mantereelta. Hiekan tulisi olla hienoa ”hiekkarantahiekkaa”, pyöreää niin ei raavi herkkiä utareita. Hiekka maksoi 10 - 20 EUR /t. Hiekkaparsissa ehkä vähiten kinnervaurioita tai hiertymiä. Tämä voisi olla meilläkin mahdollista, jos aines olisi pyöreä ja lannanpoistojärjestelmä suunniteltu sitä silmällä pitäen. Jäätyminen varastossa ja parsissa voi olla iso ongelma, jos siihen ei varaudu.

Rakenteet Uudet navetat ( alle 5 v ) olivat verhoseinäisiä tai lähes seinättömiä, vain verkko oli jarruttamassa lintujen kulkua. Ilmasto on huomattavasti lämpimämpi kuin meillä, ehkä yhtenä yönä / vuosi on pakkasta -20, lunta on harvoin. Rakenteiltaan kasvihuonemaisia, koska ei ole lumikuormaa. Nuorenkarjan navetat olivat ”vanhaa mallia” 10 - 50 vuotta vanhoja. Niissä oli seinät tai

vain osa seinistä verhoa ja ne olivat nykyisiä navetoita matalampia ja nenän perusteella niiden ilmanvaihto oli vajavainen.

Työn tehokkuus Työntekijöiden määrä tiloilla vaihteli. Karkeasti oli henkilö / robotti tai robotillinen lehmiä. Lypsykarjanavetassa oli pelkästään lehmät ja pehkupohjaiset poikimakarsinat. Yhdellä tilalla poikimaosasto oli jaettu. Ensikot poikivat samassa navetassa ja parhaat lehmät vanhassa navetassa vielä isommassa pehkupohjaisessa karsinassa. Näin oli uudesta navetasta saatu hieman pienempi. Nuorkarja oli neljässä erillisessä navetassa. Eläinten siirtelyä ei koettu ongelmaksi. Lypsykarjanavetan ja nuorkarjanavetan etäisyys max 200 m ja pihat harvoin jäässä. Vasikat olivat vanhimmassa navetassa, joka oli muutettu lypsykarjanavetasta vasikkatiloiksi. Täällä ilmanvaihto oli surkea, vaikka ovet olivat auki. Tehokkaimmalla tilalla (litraa/h) oli 100 lehmää, kaksi robottia ja nuorkarja kahdessa erillisessä navetassa. Isäntä hoiti navettatyöt yksin ja tuntimäärä oli 50h/ viikko. Peltotöistä isäntä ainoastaan pöyhi ja karhotti, muut peltotyöt teki urakoitsija. Isäntä oli lisäksi emännän hoitoalan yrityksessä apuna ”joutoaikoina”. Lehmien ruokinta oli automatisoitu pitkälle. Automatiikka hoiti appeen teon ja jaon kiskolla liikkuvalla vaunulla. Isännän arvion mukaan tila säilyy nykyisen kokoisena pitkälle tulevaisuuteen, koska nykyinen navetta pyörii hyvin isännän voimin ja kannattavuus on hyvä. Kiintiöt olivat kalliita ja vielä rajoittamassa tuotantoa 2014, joten kaikki navetat eivät olleet täyn-

nä, vaikka navetan valmistumisesta saattoi olla jo useita vuosia. Osaltaan tilojen kasvua rajoitti pellon korkea hinta 40 000- 70 000 EUR/ha. Joten ei ole odotettavissa laajennus buumia. Ulkomaalaista työvoimaa ei vierailutiloilla näkynyt.

Mitä hyvää? Vierailutiloilla lehmät olivat pitkäikäisiä, keskimäärin viisi kertaa poikineita. Tuotos oli 9500-11 000 l/v. Tiloilla panostettiin työn tehokkuuteen. Makuuparsissa oli paljon kuiviketta jopa 30 cm. Poikimatilat väljiä ja hyvin kuivitettuja. Ja lehmien hoitoon ennen poikimista ja sen jälkeen panostetaan paljon. Usko maatalouden kannattavuuteen tiloilla oli myös hyvä. Päällisin puolin näytti että kotieläintuotanto ei häirinnyt ”naapureita” sillä uusiakin tuotantorakennuksia oli rakennettu lähelle muuta asutusta. Siitä meillä Suomessa olisi oppimista.

Parsiin sopi kuiviketta jopa 300mm

Nuorkarja vanhassa navetassa

Parannettavaa Lähes kaikilla tiloilla lehmien parret olivat kapeita alle 120 cm (putken keskeltä keskelle), suunnitelmissa oli leventää parsia. Parrenerottajat olivat meidän silmin katsottuna vanhanmallisia. Laajakaistaverkko ei ulotu maaseudulle ja kännykkäverkoissakin oli toivomisen varaa vaikka maa on huomattavasti Suomea pienempi ja tiheämmin asutettu.

Jouko Kulin rakennusmestari ProAgria Pohjois-Savo

Apekeskus ja poikimakarsinat

Maittava täysrehu robottiruokintaan Maito-Tähti 210 Robotti - Suosittu, elävää hiivaa sisältävä houkutusrehu - Tehostaa kiertoa ja pitää pötsin ja sorkat kunnossa - Sisältää runsaasti sulavia kuituja, lisättyä biotiinia ja korotetun määrän E-vitamiinia

Myynti: maatalouskaupat

Parsissa oli toivomisen varaa, liikaa seisovia lehmiä

kotieläin

Koottua tietoa kehittävän maatilan tarpeisiin RAE – Ravinnehävikit euroiksi-hanke on päättymässä, mutta tulosten hyödyntäminen jatkuu. Kolmen vuoden aikana koottiin mittava tietopankki http://maatila2020.savonia.fi, josta löytyy monipuolisesti työvälineitä (laskureita, videoita, tietokortteja) tilan kehittämisen tueksi. RAE tuotti uutta testattua tietoa mm. erilaisten lannanprosessointi ja –levitysmenetelmien soveltuvuudesta ja kannattavuudesta ItäSuomessa; esimerkkinä lannan separointi, lietteen syyslevitys ja maan syvämuokkaus. Hyviä viljelykäytäntöjä ja maatalouden vesiensuojelukeinoja myös siirrettiin käytäntöön tilakohtaisen neuvonnan ja työnäytösten kautta. Kyläkohtaisten kokoontumisten ja teemapäivien myötä lisääntyi samalla tilojen välinen yhteistyö, jopa uusia urakointirinkejä muodostettiin. RAE järjesti kaikkiaan 80 tapahtumaa, joihin oli yhteensä yli 2100 osallistumista. Varsinaisia ”RAE-maatiloja” (kuva 1), joille tehtiin räätälöidyt, tilakohtaiset (jopa lohkokohtaiset) toimenpidesuunnitelmat, oli mukana 170 kpl. Parhaiten jo nyt toteutuneista toimenpidesuosituksista esimerkkejä ovat aluskasvien lisääminen, valkoapilan käyttö laidunkasvina, fosforilannoituksen tarkentaminen, pellon ojaston kunnostaminen ja lannan levityksen tarkentaminen. Hankkeen aikana on myös perustettu useita kosteikoita alueelle (kuva 2). RAE-nettisivuille on koottu viljelijöitten omia kokemuksia eri toimien tehokkuudesta. Toivotaan hyvien käytäntöjen tuovan kustannussäästöjä tiloille ja näkyvän järvien tilan parantumisena jatkossakin!

”Ravinteet rahoiksi”-kiertueella (Vuorela, Joensuu, Mikkeli) marraskuussa 2014 kurkotettiin tulevaan ja kerrottiin uuden maaseutuohjelman valmistelusta ja rahoitusmahdollisuuksista esimerkiksi vesistöjen kunnostuksiin. Keskustelua herätti muuttuvan tukisysteemin myötä lisääntyvä byrokratia, vaikka tavoitteena oli järjestelmän helpottuminen sekä viljelijöille että hallinnolle. Viljelijät toivovatkin hallinnolta paremmin parempaa ymmärrystä maatilan toiminnasta kokonaisuutena eikä pelkästään yksittäisten ohjeiden valvontaa. Tilaisuuksien esitykset ovat katsottavissa http://rae.savonia.fi –sivuilta. Muista julkaisuista mainittakoon Etelä-Savon alueella syntyvistä lannan laskennallisista kokonaistyppi- ja kokonaisfosforimääristä laadittu kuntakohtainen selvitys. Selvitys on luettavissa verkkojulkaisuna nimellä ”Kotieläinten lannan typpi- ja fosforimäärät Etelä-Savossa”. Selvityksen selkein tulos on, että Etelä-Savossa lanta ja sen sisältämät kokonaistyppi ja –fosfori jakautuvat suhteellisen tasaisesti eri kuntien alueelle eikä alueella ole voimakkaita kotieläinkeskittymiä. Kotieläintuotanto perustuu maidon- ja naudanlihantuotantoon, mikä näkyy myös siinä, että peltojen fosforiluvut ovat maltillisia. Maakunnan pelloista lähes puolet (46 %) on nurmiviljelyssä, mikä lisää selvästi myös peltokasvien typpilannoitustarvetta.

Lannan vastaanotto kiinnostaa Syksyllä 2014 toteutettiin lan-

nankäyttö ja – urakointikysely Liperin Polvijärven ja Outokummun alueella. Sähköinen kysely oli suunnattu aktiivisille kotieläin- ja kasvintuotantotiloille. Tavoitteena oli selvittää viljelijöiden yhteistyöhalukkuutta ja lannanlevitys urakoinnin tarpeellisuutta. Kysely lähetettiin Liperin ja Polvijärven maaseutupalveluiden kautta 142 maatilalle ja vastausprosentti oli 15% Kyselyn perustella alueella on halukkaita lannanluovuttajia tai –myyjiä (kuva 3). Ylimääräistä lantaa olisi hyödynnettävissä alueen kasvinviljelijöiden pelloille noin 2900 m3 verran. Lannan vastaanottaminen kiinnosti kaikkia vastanneita kasvinviljelytiloja sekä yhtä maidontuotantotilaa. Määrällisesti lannalle olisi ollut kysyntää noin 3800 m3 verran. Näin ollen lannan vastaanottamisille olisi enemmän kysyntää kuin mitä alueella halutaan luovuttaa karjanlantaa. Tulevaisuudessa lannanlevitysurakoinnille olisi kysyntää nykyistä enemmän. Etenkin lietelannan sijoittaminen peltoon herätti kiinnostusta eniten ja toiseksi suurin kiinnostuksen kohde oli perinteinen kuivalannanlevitys.

Kuva 1. RAE-hankkeen tilakäyntikohteet sijaitsevat vesiensuojelun kannalta keskeisimpien vesistöreittien varrella.

Joni Jolkkonen AMK- agrologi opiskelija / maatalousyrittäjä Arja Ruokojärvi Savonia-ammattikorkeakoulu

Kuva 2. Kosteikkojen ravinteiden pidätyskykyä seurattiin mm. Polvijärvellä vesinäytteiden avulla.

Etelä- ja Keski-Savon palvelevat maatilapakkaamot

www.peltosiemen.fi

Yrjö Ehrnrooth Mikkeli 0400-824 731 Juha Rytkönen Joroinen 0400-178 711 Matti Teittinen Joroinen 050-560 3559

U Tori UTUU a & DE ObeSeveriTB OR lix

Viljat, palko- ja heinäkasvit, apilat sekä seokset

Kuva 3. Lannan vastaanottamiselle on paikoin jopa enemmän kysyntää kuin on tarjontaa.

k o t i e l ä i n 11

Ravinteista rahoiksi Joensuussa RAE-hankkeen viimeinen viljelijätilaisuus pidettiin Pielisjoen varrella Utran uittotuvalla. Kansanedustaja Eero Reijonen kertoi uuden maaseutuohjelman valmistelusta ja rahoitusmahdollisuuksista esimerkiksi vesistöjen kunnostuksiin. PohjoisKarjalassakin on tullut vesistöjen

kunnostukseen valtion budjettirahoitusta Onkamo-järvien kunnostamiseen ja Viinijärven valuma-aluekunnostukseen. Keskustelua herätti muuttuvan tukisysteemin lisääntyvä byrokratia, vaikka tavoitteena oli järjestelmän helpottuminen sekä viljelijöille että hallinnolle. Maatalous-

yrittäjän näkökulmaa maatilan ympäristöasioiden hoitoon toi Jere Jääskeläinen Nurmeksesta. Jääskeläisen tilalla huomioidaan monin eri keinoin, että ravinteet päätyvät sadoksi eikä viereiseen vesistöön. Myös Jääskeläinen toivoi hallinnolta paremmin parempaa ymmärrystä maatilan

toiminnasta kokonaisuutena eikä pelkästään yksittäisten ohjeiden valvontaa. Mari Räty MTT Maaningan tutkimusasemalta esitteli RAE-hankkeessa Maaningan koepelloilla tehtyjä tutkimuksia, kuten lietteen syyslevitys sijoittamalla ja kynnön syventäminen fosforirikkailla pelloilla. RAE-

hankkeessa tehdyn tutkimuksen välittämistä neuvonnan kautta viljelijälle pidettiin tärkeänä ja tälle toivotaan jatkoa. Helvi Leinonen kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Hevosenlannan hyötykäyttöä energianlähteenä Hevosen lannan hyötykäyttö on puhuttanut jo pidemmän aikaa Suomessa. Useampi talli on lähtenyt toteuttamaan suljettua glykolivesikiertoista järjestelmää, jolla saadaan lannan palamisesta syntyvä lämpö ympäristöystävällisesti hyötykäyttöön. Tässä yksi esimerkki Nurmeksesta.

taneet kesällä 2014 uuden tallin. Tallissa on kuusi karsinaa, valjashuone, pesupaikka, hevosten hoitotila, rehuvarasto ja lantala saman katon alla.”Vanhassa tallissa olisi jouduttu tekemään niin paljon muutoksia, että päädyttiin tähän ratkaisuun”, Sakari Kolehmainen toteaa. ”Samalla myös tallin työolosuhteet paranivat huomattavasti”, hän lisää. Tallin hevoset saavat valmennuksen lisäksi ammattitaitoista hierontaa, akupunktiota ja laser käsittelyä. Hoitotilat ovat näihin tarkoituksiin nykyaikaiset. Glygolivesikiertoisen lämmitysjärjestelmän lisäksi, talli hyödyntää myös aurinkoenergiaa.

Mistä on kysymys?

Nurmeslainen, eläkkeellä poliisin ammatista oleva Sakari Kolehmainen on mies Kolotalli Ky:n takana on pitkänlinjan hevosmies. Hänet tunnetaan mm. Mimmu Kempin omistaja/valmentajana. Tällä hetkellä tallissa on viisi hevosta, joista kolme ajettavaa. Uusien tallimääräysten vuoksi Kolehmaiset ovat raken-

”Monille talleille lanta on ongelmajäte, josta on hankkiuduttava eroon. Tästä aiheutuu lisää kustannuksia. Lantalan pohjalaatan kautta tapahtuva lämmön talteenotto on ratkaisu tähän tarpeeseen. Järjestelmän perustamiskustannus on muutamia tuhansia euroja, lantalan rakentamisen yhteydessä lähinnä vain lattialämmitysputkiston, kiertovesipumpun ym tarvikkeiden ver-

ran.” Kirjoittaa Hanne Turunen opinnäytetyössään aiheesta. Hevosenlannan kompostoituneen lämmön talteenotto kasvattaa tilan energiaomavaraisuutta ja vähentää muilla energiamuodoilla tapahtuvaa lämmöntuottoa. Systeemi perustuu siis hevosenlannan varastoinnin aikaansaamaan passiivisen kompostoinnin tuottamaan lämpöenergiaan. Kolehmaisten tallilla kuivikkeena käytetään purua. Lantapurupatteri lämmittää pohjalaatassa kiertävän glykolivesiseoksen. Kiertovesipumpun avustuksella kierrätetään lämmin neste tallin käytävillä, valjashuoneessa, hoitotiloissa ja pesutilassa. Jäähtynyt neste palaa taas takaisin lantalan laattaan. Tallin lämpötila on pysynyt 4-5 asteessa myös pakkasella. ”Kyllä järjestelmästä on selkeästi huomattavaa etua, sekä käytännössä, että kustannuksellisesti”. Kolehmainen ei pidä mahdottomana ajatusta käyttää järjestelmää hyväksi myös asuintalonsa energiana kesä aikaan. Energianlähteenä hevosenlanta on uusiutuvaa, paikallista raaka-ainetta ja tukee siis erinomaisesti Suomen ilmastostrategiassa itselleen asettamien tavoitteidensaavuttamista. Lisäksi hevosenlannan hyötykäyttö energianlähteenä on hyvä esimerkki kotimaisesta, hajautetusta energiantuo-

tannosta, joka lisää Suomen huoltovarmuutta ja vähentää riippuvuutta tuontienergiasta, kirjoittaa Turunen. Lähteet: Hanne Turunen, opinnäytetyö, Hevosenlanta lämmönlähteenä vesikiertoisessa lämmitysjärjestelmässä. Tanja Kuittinen

Maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden asiantuntija

T u l ek äy m äänOs u u s p a n k i s s ata il u el i s ää o s o i tte e s ta o p . ﬁ/ m a a ta l o us .

pelto ja kasvi

Neuvo 2020 – Varmuutta ja vähemmän huolia mahdollisuuksia viljelijä voi selvittää yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa. Päätöksien teossa on hyvä käyttää apuna tukipuntaria sekä eläintenhyvinvointikorvauslaskuria, joita tarjotaan Neuvo 2020 -neuvontajärjestelmässä. Neuvo 2020 -neuvontajärjestelmä on tarkoitettu kaikille viljelijöille. Palvelut ovat käytettävissä koko ohjelmakauden ajan eli vuosina 2015 – 2020. Ne ovat maksuttomia viljelijöille. Jokaisella viljelijällä on käytettävissään 3500 ärj est elm ä oh jel ma taj euroa asiantunon uv ne n to su ak M , jokaisella viljelijällä tijapalveluihin. kaudelle 2015 -2020 jelmakauden oh a ro eu 00 Palveluiden 35 sä käytettävis käyttäminen ajalle äron helppoa ja taj on uv ne tila atilan Korvaa vanhan ma an vaivatonta: villm hje iao erg en lan jestelmän sekä maati jelijä valitsee : eri osa-alueeseen een viit a luj haluamansa lve pa Erilaisia t, jelu, tuotantoeläime uo ns svi ka palvelun sekä tö, ris pä ym asiantuntijan. luomu ja energia hyväkja Asiantuntija t ma tta ulu ko n Maaseutuvir asto hoitaa kaikki julkaistaan t tija tun ian as an symät ProAgri palveluun liita aikan Mavin sivuilla kevään tyvät paperi20 palveluja oman alu työt. Neuvo Tiedustele Neuvo 20 tuntijaltasi! 2020 – paleen ProAgrian asian velua tarjoavat ProAgri-

Vuosi 2015 tuo tullessaan uuden ohjelmakauden. Sen mukanaan tuovat uudistukset, esimerkiksi ympäristökorvausjärjestelmä, viherryttäminen ja eläintenhyvinvointikorvauksen ehdot mietityttävät varmasti monia. Tulevia tukitasoja, -ehtoja, uuden ympäristökorvauksen vaikutuksia ja

tysti Neuvo2020 tiiviste

an asiantuntijat ovat Maaseutuviraston kouluttamia ja hyväksymiä. Mavin sivuille tulee rekisteri hyväksytyistä asiantuntijoista keväällä 2015.

Mitä palveluja Neuvo 2020 sisältää? Asiantuntijapalveluita tarjotaan viiteen eri osa-alueeseen: ympäristö, kasvinsuojelu, tuotantoeläimet, luomu ja energia. Yhtenä esimerkkinä palveluista on tukipuntari- ja eläintenhyvinvointikorvauslaskurit. Tukipuntari on Excel-taulukko, joka on tehty uuden ympäristökorvauksen valintojen suunnittelua ja tilakohtaisen kokonaistukimäärän karkeaa laskentaa varten. Työkalun käyttö perustuu tilan kokonaistukien määrän arvioimiseen tilan tukikelpoisen kokonaispeltopinta-alan mukaan. Uuden ympäristökorvauksen lohkokohtaisista toimenpiteistä arvioidaan, mitkä sopivat tilalle, ja kuinka monella hehtaarilla niitä toteutetaan vuosittain. Viljelijän ja asiantuntijan keskustelun pohjalta voidaan tehdä vertailua erilaisten vaihtoehtojen välillä. Tukipuntarin avulla voidaan esimerkiksi todeta, kannattaako tilan liittyvä uuteen ympäristökorvausjärjestelmään. Myös eläintenhyvinvointikorvauslaskuri on Excel-taulukko, johon on koottu eläintenhyvin-

Kuminaketjun ylivoimaisesti vahvin lenkki

Heidi Jaukkuri teki tukipuntarilaskentaa Mikko Antikaiselle Höyryn tilalla. vointikorvauksen eri osa-alueet. Laskuriin syötetään tilan eläinmäärät ja valitaan halutut toimenpiteet. Yhdessä asiantuntijan kanssa voidaan tarkastella, mitkä toimenpiteet tilan on mahdollista toteuttaa ja mikä on kertyvä tukisumma. Laskurilla voi tehdä myös vertailua eri toimenpiteitten vaihtoehtojen välillä. Olisiko mahdollista valita vaihtoehdoista korkeampi tukitaso, pienillä parannuksilla. Lisäksi tukimäärän vertailua voi tehdä edelliseen vuoteen; Kuinka paljon tukisumma muuttuu. ProAgria Pohjois-Savon kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Heidi Jaukkuri teki tukipuntarilaskentaa Höyryn tilalle. Laskentataulukon täyttämisen ohessa käytiin asiantuntijan kanssa keskustellen läpi tulevia tukiehtoja, niiden toteuttamista tilalla sekä erilaisia pellonkäyttömuodon mahdollisuuksia tulevalla tukikaudella. ”Yhdessä asiantuntijan kanssa pohtiessa tukiehdot tulee käytyä ajatuksen kanssa läpi ja aina voi kysyä tar-

kentavia kysymyksiä. Viljelijä saa varmuutta siitä, mihin hän on sitoutumassa ja mitä hän pystyy toteuttamaan tilallaan. Varmuus vähentää huolia tukiasioista”, Jaukkuri toteaa. Jaukkuri nostaa esille myös tukien ennakkolaskennan tärkeyden tilan maksuvalmiuden kannalta. ”Tänä päivänä tiloille on entistä tärkeämpää tietää tulevien rahavirtojen määrät esimerkiksi budjetointia varten. Laskurit ovat hyviä apuvälineitä tähän: tukien määrän laskennan jälkeen tukien maksatus aikataulun voi tarkistaa Mavin sivuilta ja sijoittaa luvut omaan vuosi- tai kuukausibudjettiin”, Jaukkuri huomauttaa. Heidi Jaukkuri ProAgria Pohjois-Savo p. 0400 867 400 Katri Karjalainen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 301 2410 Petri Tunnila ProAgria Etelä-Savo p. 040 533 6683

. Tee sinakin Sopimus kanssamme!

Hatlammintie 2, 11310 Riihimäki puh. 019-779620 www.kumina.fi

KUOPIO (017) 465 3011 LAPINLAHTI (017) 731 234 JUANKOSKI (017) 613 999 PIELAVESI (017) 465 3021 SUONENJOKI (017) 465 3031

p e l t o j a k a s v i 13

Onnistuneella viljelysuunnittelulla huipputuloksia Tilan vuosittainen ja pitkän aikavälin viljely kannattaa suunnitella asiantuntijan kanssa. Lähtötilanteen selvittämiseksi tarkastellaan tilan vahvuuksia ja heikkouksia. Sen jälkeen on aika siirtyä uusien näkökulmien pohtimiseen, ja samalla on mahdollisuus oppia tuntemaan tilan toimintaan vaikuttavat keskeiset tekijät. Viljelykiertosuunnitelma kuuluu pakollisiin ympäristökorvausjärjestelmän vaatimuksiin myös tavanomaisilla tiloilla.

Tilan resurssit ohjaavat suunnitteluprosessia Tilan vahvuudet kuten hyvä konekanta tai kasvintuotantotilalla riippumattomuus rehun tuotannosta laajentavat mahdollisten kasvien valikoimaa. Toisaalta myös heikkouksien - kuten esimerkiksi tiivistyminen, konekannan niukkuus tai työvoiman vähäisyys - vaikutusta voi keventää monivuotisilla, maan rakennetta parantavilla kasveilla kuten kuminalla. Viljelyn mahdollisesti monipuolistuessa on huomioitava työmäärän, ammattitaidon ja konekannan tarve, mutta myös mahdollisuudet urakointipalvelujen käyttöön. Tuotannon asiantuntija auttaa muuttamaan muutokset numeroiksi ja kannattavuuden mittareiksi.

Pellot Viljelysmaan ominaisuudet rajoittavat osaltaan kasvivalikoimaa. Esimerkiksi leipäviljat sopivat huonosti eloperäisille maille, pienisiemeniset yksivuotiset kärsivät eniten huonosta rakenteesta tai kaksitahoista ohraa ei pidä sijoittaa happamille maille. Myös etäisyys tilakeskuksesta, ravinnetila tai hallanarkuus rajoittavat mahdollisia kasveja. Toisaalta

pitkä ajomatka lisää esimerkiksi maahan jätettävän maanparannuskasvin suhteellista kannattavuutta. Karjatilalla laidunlohkoille laaditaan oma viljelykiertonsa. Kauempana sijaitsevilla lohkoilla korostuvat toimenpiteiden ja kuljetusten samankaltaisuus, jolloin on järkevää keskittää vuorovuosina tietyt kasvit samalla suunnalle.

tusnurmen hoitoon tai uusien viljelykasvien viljelyyn? Talouden tarkastelu kannattaa kohdistaa koko viljelykiertoon, ja laskelmiin tulee sisällyttää mahdollisesti tarvittavat investoinnit sekä niiden vaikutus tilan kiinteisiin kustannuksiin ja kasvilajivalikoiman edellyttämät vuotuiskustannukset. Työmäärän tarkalla arvioinnilla selvitetään työkustannus.

Karja

Lohkojako

Nauta-, lammas-, vuohi- ja hevostiloilla suunnittelu lähtee eläinten karkearehun tarpeesta, mutta nurmi ei ole hyvä esikasvi nurmelle. Viljelysuunnitelmassa on monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää myös rehuntarvelaskelman tieto ja lannan ravinteet tehokkaasti. Uusilla kasvilajeilla voi saada myös lisää joustavuutta lannan levitykseen ja parantaa lannan ravinteiden käyttöä.

Seuraavaksi kannattaa tehdä lohkojako ja suunnitella viljelyjärjestys lohkojen mukaisesti. Usein laaditaan omat kasvijärjestykset kivennäismaille ja eloperäisille maille. Monipuolinen viljelykierto kannattaa kohdentaa kaikille lohkoille. Heikommat lohkot hyötyvät kasvukunnon paranemisen ja paremmat sen säilymisen kautta.

Kasvit Kasvituotantotiloilla kierto suunnitellaan markkinakysynnän ja lajien soveltuvuuden mukaan. Viherlannoitushyöty kohdennetaan esimerkiksi viljalle. Samalla huomioidaan kasvitaudit ja torjunta-ainerajoitukset. Vihannes- ja marjatilojen viljelykiertojen suunnittelussa mahdollisimman tarkka työmäärän arviointi on edellisten seikkojen lisäksi tärkeää. Tilojen välinen yhteistyö säästää kustannuksissa ja lisää mahdollisuuksia entistä suurempaan monipuolisuuteen.

Karjanlannan hyödyntäminen ja sijoittaminen viljelykiertoon Karjanlannan tarkka talteenotto ja varastointi varmistavat tilan omien ravinnevarojen onnistuneen hyödyntämisen. Tarkastelua varten selvitetään karjanlannan määrä ja varastointi tilalla. Eri lantalajien kasviravinteiden määrä saadaan selville lanta-analyysin avulla, ja sitä voidaan verrata myös taulukkoarvoon. Lisäksi kannattaa laskea ravinnetase. Karjanlannan sijoittaminen viljelykiertoon riippuu tilan koti-

Talous Kaipaavatko varasto- ja tuotantotilat muutoksia? Soveltuvatko koneet viljelykierron toteutukseen, ja tarvitaanko uusia koneita esimerkiksi viherlannoi-

Siemenet kevään kylvöille Satoisat viljansiemenet Ohrat ELMERIBOR, WOLMARIBOR, STREIF Siemen Kaurat AKSELIBOR, VENLABOR Pohjois-Karjalan Osmo Koponen p. 044 534 6914 Vehnät ANNIINABOR, WELLAMOBOR osmo.koponen@tilasiemen.fi www.pksiemen.fi Monipuolinen valikoima nurmisiemeniä ja valmiita seoksia. Luonnollisesti myös luomuna. www.tilasiemen.fi 044 534 6914 | osmo.koponen@tilasiemen.fi | www.pksiemen.fi

eläintiheydestä ja kasvien ravinnetarpeesta. Tilusten sijainti voi rajoittaa karjanlannan tarkoituksenmukaista jakamista viljelykierrossa; kauimmaisten lohkojen omavarainen ravinnetalous voidaan turvata etälantavarastolla tai tilojen välisellä yhteistyöllä.

Juha-Antti Kotimäki luomukasvituotannon erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p. 050 301 1752

kasvi

Viljelykierrot kehittyneet monipuolisiksi ja kannattaviksi menetelmiksi

– uudenlaiset viljelykierrot hyödyntävät esi-, alus- ja kerääjäkasvit, typen kierron ja vähentävät kasvien tautipainetta Toimiva viljelykierto korostuu useilla pelloilla merkittävästi johtuen useiden vuosien yksipuolisesta viljelystä ja raskaasta peltoliikenteestä. – Laskelmiemme mukaan monipuolinen viljelykierto, jossa on viljaa puolet pintaalasta ja muita, lähinnä öljy- ja palkokasveja lopulla alalla, taloudellinen tulos on noin 50 euroa hehtaarilta parempi yksipuoliseen viljanviljelyyn verrattuna. Ero kasvaa lähes 90 euroon hehtaarilta, jos viljan hinnat laskevat 20 euroa tonnilta enemmän kuin muiden kasvien hinnat, sanoo palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta ja kumoaa samalla harhakäsityksen, että viljelykierto vähentää tulosta ja vaatii investointeja. – Sekä kasvintuotantotilojen että nurmivaltaisten kotieläintilojen kannattaa tiedostaa, millä viljelyvalinnoilla viljelykiertoja voidaan luontevasti monipuolistaa, ilman lisäinvestointien tarvetta. Nurmivaltaisen tilankin on hyvä monipuolistaa viljelyä, sillä vaikka nurmi itse on hyvä esikasvi monille kasveille, se myös hyötyy itse viljelyn vuorottelusta. Myös raskas peltoliikenne asettaa nurmilohkojen rakenteen kovalle koetukselle, sanoo Peltonen.

Esikasvilla merkittävä vaikutus viljelykiertoon Olennaista on suunnitella tilan pelloille ja tuotantoon sopiva viljelykierto, jossa huomioidaan kannattavimmat kasvivalinnat ja tehokkaimmat ympäristöhyödyt. – Viljelykiertojen suunnitte-

lun lähtökohtana on edullisten esikasvivaikutusten hyödyntäminen. Tämä realisoituu esimerkiksi edellisen kasvin keräämän typen hyödyntämisenä seuraavalle kasville ja toisaalta kasvinsuojeluriskien pienentämisenä ja siten kasvinsuojelutoimenpiteiden tarpeen vähenemisenä, sanoo Peltonen. Esimerkiksi palkokasvien tai hyvän viherlannoitusnurmen jälkeen voidaan seuraavan kasvin lannoituksessa huomioida 25–70 kiloa jääntityppeä hehtaarilta. Erityisesti paljon typpeä käyttävillä kasveilla tai toisaalta korkeisiin satomääriin ja valkuaispitoisuuksiin tähtäävässä vehnän viljelyssä tämä tuo toivottua lisätyppeä ilmaiseksi käyttöön.

Viljelykierron tulokset esille jo muutamassa vuodessa Viljelykiertojen vaikutuksia ei aina saa takaisin suorina satohyötyinä. – Monet viljelijäkokemukset ja myös viimeaikaiset tutkimustulokset ovat osoittaneet, että esikasvihyödyt eivät välttämättä ilmene heti ensimmäisenä vuonna, vaan saattavat tulla esille muutaman vuoden säteellä ja erityisesti tilanteissa, joissa esimerkiksi sääolosuhteet ovat äärevät ja kasvintuhoojapaine kova. Viljelykiertojen positiiviset vaikutukset ovat usein monen tekijän summa. Keskimäärin viljelykierrossa saadut sadonlisät ovat viljoilla olleet noin 300–400 kiloa hehtaarilta yksipuoliseen viljelyyn verrattuna, kertoo Peltonen.

Uutta tietoa on viime aikoina saatu erityisesti alus- ja kerääjäkasvien viljelytekniikasta ja niiden parhaasta mahdollisesta sopivuudesta viljelykiertoon. – Erityisesti viljantuotannossa kerääjäkasvit tuovat toivottua eloperäistä ainesta ja juuristomuokkausta pellolle, mikä näkyy kasvukunnon parantumisena, toteaa Peltonen.

Työvälineitä ja osaamista vaihtoehtojen arviointiin – ProAgrian asiantuntijapalveluissa on kehitetty työvälineitä pellon käytön vaihtoehtojen punnitsemiseen sekä viljelykiertojen hyötyjen arvioimiseen. Lisäksi monet ympäristöhankkeet ovat tuottaneet käytäntöön sovellettavia tuloksia uusista viljelytekniikoista ja -menetelmistä. Viljelijät yhdessä asiantuntijoiden kanssa ovat kehittäneet uusia ratkaisuja ja kokeilleet uusia vaihtoehtoja monipuolistaa kasvustoja ja viljelykiertoja. Viljelykiertojen monipuolistamiseen voi löytyä uusia mahdollisuuksia muun muassa tilayhteistyön kautta. Näitä uusia tuloksia ja työkaluja hyödynnetään viljelyn suunnittelussa, joka tähtää tilan olosuhteisiin parhaiten sopiviin valintoihin ja taloudellisesti kannattavaan viljelyyn.

Entä jos peltomaa on jo mennyt huonoon kuntoon? Peltomaa on saattanut useilla alueilla ajautua niin huonoon kuntoon, että sen parantaminen

vaatii peruskunnostustoimia. Merkit huonosta kunnosta ovat selkeitä, kun tuotantopanosten käyttöä muuttamalla ei enää saada odotettua satoa. – Näillä pelloilla täytyy aloittaa maan rakenteen kunnostus perustoimenpiteistä: ojituksen huollosta, viljavuuden parantamisesta, kalkituksesta ja mekaanisesta kuohkeutuksesta. Näiden toimenpiteiden jälkeen lääkkeenä on syväjuuristen kasvien viljely ja vaihtoehtoisten viljelykasvien viljely. Vasta siitä alkaa varsinainen maan toipuminen, jota tuetaan hyvällä viljelykierrolla, sanoo Peltonen ja jatkaa, – Tärkeintä on ensin arvioida lähtötilanne ja syyt heikkoon maan rakenteeseen, jotta voidaan ottaa käyttöön oikeat kunnostustoimet.

Neuvo 2020:stä tukea maan rakenteen hoitoon ja viljelykiertojen monipuolistamiseen Nyt alkavalla uudella tukikaudella pellon käytön vaihtoehtoja on mahdollista miettiä aivan uusista näkökulmista. Myös tuettua neuvontaa maan rakenteen hoitoon ja viljelykiertojen monipuolistamiseen on tarjolla uuden Neuvo 2020 -maatilojen neuvontajärjestelmän kautta. – Tukimahdollisuuksia kannattaa nyt tarkastella pellon kunnostuksen näkökulmasta, varsinkin kun viljan ja muiden peltokasvien markkinahinnat ovat suhteellisen matalalla tasolla. Useamman vuoden satoja ravinnetasetulosten perusteella ar-

vioidaan, mitkä peltolohkot kannattaa ottaa peruskunnostukseen ja ”lepäämään” varsinaisesta viljelystä, ja millä tuotetaan myyntikasveja, summaa Peltonen. Lisätietoja: Sari Peltonen palveluryhmäpäällikkö, kasvi-, puutarha, sika- ja siipikarjayritykset ProAgria Keskusten Liitto p. 020 747 2477 sari.peltonen@proagria.fi ProAgria Etelä-Savo palvelupäällikkö Petri Tunnila p. 040 533 6683 petri.tunnila@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala yritysneuvoja Kaisa Matilainen p. 040 301 2423 kaisa.matilainen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Savo erityisasiantuntija Hannu Mäkipää p. 040 563 8759 hannu.makipaa@proagria.fi Food and Agriculture Organization of the United Nation, FAO, on nimennyt vuoden 2015 maan vuodeksi. Teemavuoden tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä maaperän merkityksestä ruokaturvallisuudelle ja ekosysteemin olennaisille toiminnoille. Lisätietoa teemavuodesta löytyy osoitteesta: www.fao.org/ soils-2015

Viljelykiertojen monipuolistaminen -kirja ilmestyy MONIPUOLINEN VILJELY ON INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN Viljelykiertojen monipuolistaminen -kirjaan on koottu uusin tieto viljelykiertojen hyödyistä, vaikutuksista maaperään, satoihin ja ympäristöön sekä erilaisista mahdollisuuksista monipuolistaa viljelyä. Julkaisussa tuodaan monien eri näkökulmien, kuten kannattavuuden, ilmastonmuutoksen, työn ja energian käytön kautta esille, miten viljelyn monipuolistamisen avulla maatila voi parantaa tulevaisuuden toimintaedellytyksiä ja hallita viljelyn riskejä. Julkaisu ilmestynyt 22.1.2015 ProAgria Keskusten Liiton ja Luonnonvarakeskuksen (Luken) Tieto tuottamaan -sarjassa.

Julkaisun ulkoasu, hinta ja saatavuus Nelivärikuvitetun julkaisun koko on 170 x 245 mm ja laajuus 96 sivua. ISBN 978-951-808-249-4. Kirjastoluokka 67.3. Käytännön Maamies -lehden kestotilaajat saavat kirjan tilaajaetuna lehden nro 1 liitteenä. Julkaisuja voi ostaa jälleenmyyjiltä ja kustantajalta ProAgria Keskusten Liitosta: myynti@proagria.fi, puh. 020 747 2485 tai www.proagriaverkkokauppa.fi. Kirjan hinta on kustantajalta tilattaessa 31,90. Kotimaan lähetykset toimitetaan ilman toimitus- ja postimaksua kirjeenä tai pakettina. Julkaisu on saatavana myös sähkökirjana, ISBN 978-951-808-250-0. Lisätietoja ja tilaukset: www.ellibs.fi -> E-kirjakauppa.

Lisätiedot

Lisätietoja julkaisusta antavat ProAgria Keskusten Liitosta palveluryhmäpäällikkö Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 020 747 2477 tai kustannuspäällikkö Hanne Teräväinen, hanne.teravainen@proagria.fi, puh. 020 747 2406.

Kasvinsuojelukoulutukset ja -tentit

Lähtisinkö luomukurssille

Vuodesta 2015 alkaen vaaditaan kaikilta ammattimaisesti kasvinsuojelu-aineita käyttäviltä (riippumatta ympäristötuesta) suoritettu tutkinto. Aikaisemmat ympäristötukeen liittyvät kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutuksen voimassa olevat todistukset täyttävät tutkintovaatimuksen niiden päättymispäivään asti. Tutkinto on henkilökohtainen. Koulutusmateriaaliin voi tutustua etukäteen www.tukes.fi/kasvinsuojelu

Kiinnostaako palkokasvien viljely? Haluaisitko pienentää lannoitelaskuasi? Mietityttääkö peltojen kunto? Kiinnostaako uuden oppiminen?

ProAgria Etelä-Savo

Ti 24.3. Savonlinna, Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 5 Ti 31.3. Mikkeli, Yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5 Ti 14.4. Rantasalmi, Luontokeskus Oskari, Ohitustie 7, (aamupala Rinssi-Everstissä) Koulutusosuudessa käsiteltävät aiheet: Ajankohtaiskatsaus uudistuneeseen kasvinsuojelu-lainsäädäntöön, ruiskujen suutinvalinta ja lisävarusteet, hyviksi todetut käytännöt ja uutuudet kasvinsuojeluaineista. Koulutustilaisuus (vapaaehtoinen osuus) alkaa ilmoittautumisella ja aamukahvilla klo 9.00 ja päättyy n. klo 14.30. Kurssimaksu 65 EUR +alv (sisältää koulutuksen, tutkinnon ja aamukahvin). Tutkintotilaisuus alkaa klo 12.45, josta hyväksytyille todistus. Hinta 45 EUR +alv (sisältää pelkän tutkinnon). Lounas omakustanteinen. Ilmoittautumiset viimeistään 5 pv ennen tilaisuutta ProAgria Etelä-Savo p. 0400 261 094.

ProAgria Pohjois-Karjala

Ke 25.2. Joensuu, Sanomalehti Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9. Koulutus- ja tenttitilaisuus klo 10 - 15, tentti alkaa klo 14:00 Hinta: 67 EUR+ alv/henkilö, sis. koulutuksen, luentoaineiston ja tentin. Ilmoittautuminen 18.2. mennessä: pohjois-karjala.proagria. fi/tapahtumat puhelin/tekstiviesti p. 040 301 2401sähköposti kirsi. peuhkurinen@proagria.fi Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään laskutusosoite ja Y-tunnus.

ProAgria Pohjois-Savo

Tiedustelut ja ilmoittautumiset ProAgria Pohjois-Savoon viimeistään viisi päivää ennen kurssin alkua p. 020 747 3650 tai kotisivujen pohjois-savo.proagria.fi/tapahtumat kautta. Kurssin hinta on 65 EUR +alv, sisältäen koulutuksen, tutkinnon sekä väliajan lounastarjoilun. Pelkkään tutkintoon osallistumisen hinta on 45 EUR+alv. Järjestämme myös kurssit loka-marraskuussa Iisalmessa ja Kuopiossa. Kurssit alkavat klo 9.00. Väliajan lounastarjoilu sisältyy kurssimaksuun. To 26.2. Kiuruvesi, Seurakuntatalo, Kirkkokatu 8 Ti 24.3. Iisalmi, Ylä-Savon ammattiopisto (PEMO), Kotikyläntie 254, auditorio La 28.3. Siilinjärvi, Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3, Vuorela To 16.4. Suonenjoki, Yrityspuisto Futuria, Jalkalantie 6 Pe 5.6. Siilinjärvi, Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3, Vuorela Kouluttajat: Hannu Mäkipää, p. 040 563 8759 Liisa Pietikäinen, p. 0400 375 583 puutarha

ProAgria PohjoisKarjalan hallinto 2015 Ylärivissä vasemmalta Kari Piironen (vara pj), Timo Reijonen (edustajiston pj), Antti Timonen. Keskellä vasemmalta Heli RoutaMutanen, Kari Tahvanainen (hallituksen pj). Alhaalla vasemmalta Risto Hiltunen, Katri Karjalainen (varatoimitusjohtaja) ja Eero Parviainen (toimitusjohtaja).

Mm. näitä asioita käsitellään luomukurssilla. Luomuviljelymenetelmät ja palkokasvien viljely voi tuoda merkittäviä kustannussäästöjä nykyiseen tuotantoosi. Luomukurssin suorittaminen ei edellytä luomuun siirtymistä, vaan yhä useampi tavanomainen tila on hakenut ideoita viljelyn kehittämiseen. Luomukurssi jakaantuu nykyisin kahteen osaan. 5 pv peruskurssin aikana käydään läpi luomuviljelyn periaatteet. Lisäksi kotieläintiloille on 2 luomukotieläinpäivää. Peruskurssin (5 pv) läpikäynti mahdollistaa luomupeltositoumuksen tekemisen, mutta jos tila hakee myös kokonaan uutta luomukotieläinsitoumusta pitää lisäksi suorittaa 2 kotieläinpäivää.

Kevään luomukoulutuspäiviä: ProAgria Pohjois-Karjala

Joensuu, Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9 Klo 9.00 – 15:00 1/5 pv Tiistai 10.3.2015 4/5 pv Torstai 19.3.2015 2/5 pv Torstai 12.3.2015 5/5 pv Tiistai 24.3.2015 3/5 pv Tiistai 17.3.2015 Kotieläinpäivät keskiviikkona 25.3 ja torstaina 26.3 Hinta: 70 EUR/pv + alv 24% Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu viimeistään 2 viikkoa ennen kurssin alkua: pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401 Lisätietoja: Pasi Hartikainen p. 040 301 2404, pasi.hartikainen@proagria.fi

ProAgria Etelä-Savo Luomukotieläinpäivät Juva, Juvan kunnanvirasto, kokoushuone 354. tiistaina 24.2. ja torstaina 26.2.2015 Hinta: 70 EUR/päivä + alv 24% Sisältää opetuksen ja todistuksen. Lounaat ja kahvit ovatomakustanteiset. Ilmoittautuminen: Viimeistään pe 20.2. Marjo Laitiselle p. 0400 261 094 tai marjo.h.laitinen@proagria.fi Lisätietoja: Luomuasiantuntija Aila Asikainen p. 040 867 5575 tai aila.asikainen@proagria.fi

ProAgria Pohjois-Savo Luomukotieläinpäivät Muuruvesi, Savon Ammatti- ja aikuisopisto, Hietapohjantie 926 keskiviikkona 18.3. ja torstaina 19.3. klo 9-15.30 Hinta: 70 EUR/pv + alv 24% Ruokailut ja kahvit omakustanteisia, kurssista annetaan todistus. Ilmoittautuminen 11.3. mennessä pohjois-savo.proagria.fi/tapahtumat tai p. 020 747 3650 (klo 8-15). Lisätietoja Pirkko Tuominen p. 0400-124976 tai pirkko.tuominen@proagria.fi Järjestäjät: ProAgria Pohjois-Savo ja SAKKY Muuruvesi

Nimitys ProAgria Keskusten Liitossa

Kuvaaja: Juha Vääräkangas ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtajana on aloittanut MMM,MBA Juha Nuutila. Nuutila vastaa organisaation, verkoston ja sidosryhmätyön johtamisesta, toiminnasta ja kehittämisestä. Tehtävä sisältää myös yhä lisääntyvää yhteistyötä ja yhteyksiä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Nuutila seuraa tehtävässä helmikuun lopussa eläköityvää Jouko Setälää. ProAgria Keskusten Liiton toimipaikka sijaitsee Vantaalla. Juha Nuutilan tavoittaa numerosta 020 747 2403 ja sähköpostilla juha.nuutila@proagria.fi

Hygieniaosaamiskoulutusta ja -testejä Järjestämme hygieniaosaamistestejä sekä hygieniaosaamiseen liittyvää koulutusta. Tarvittaessa räätälöimme koulutuksen yhdistyksenne jäsenten tai yrityksenne henkilökunnan tarpeisiin. Testejä ja koulutusta järjestetään myös muille, kuten kesätöihin aikoville koululaisille ja opiskelijoille sekä kouluille ja yhdistyksille. Tarjous ja lisätietoja testitilaisuuksista ja hygieniakoulutuksista: Mervi Kukkonen, puh. 040 842 3549 tai mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi

yritys

Kotimaiset taitto-ovet Iistä.

ProAgria palvelutuottajana

yritysten kehittämispalveluissa ProAgrian vastuukonsultit osaamisalueineen ovat mukana ELY-keskusten Yritysten kehittämispalvelujen tarjonnassa. Palveluntuottajiksi on hyväksytty myös seitsemän proagrialaista asiantuntijaa. Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia

Siemenet

valkuaistuotantoon Härkäpapu KONTUBOR Herneet ROCKETBOR, FLORIDA, HUBAL Apilat SAIJABOR, FRIDA, SONJA, YNGVE Kaurat RIINABOR, AKSELIBOR, VENLABOR, LISBETHBOR

Analyysi – ja Konsultointipalveluja, joiden avulla tuetaan pkyritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Palvelut ovat harkinnanvaraisia ja sisältävät de minimis -tukea. Yritysten kehittämispalvelujen toteutuksesta ELY-keskus

tekee päätöksen kenelle myöntää palvelun ja valitsee yhdessä yrittäjän kanssa kaikkien osaajien joukosta yritykselle sopivan kumppanin. Lisätietoa osoitteesta: www.proagria.fi/kehitayritystasi

Oiva-järjestelmä laajenee elintarvikealan yrityksiin Uusia Oiva-järjestelmä laajenee elintarvikealan yrityksiin. Kuntien elintarvikevalvojat ovat tarkastaneet jo puolitoista vuotta elintarvikemyymälöiden, ravintoloiden ja suurkeittiöiden elin-

tarviketurvallisuutta koko Suomessa Oiva-järjestelmän mukaisesti. Oiva-järjestelmä laajenee noin 7600 elintarvikealan yritykseen vuonna 2015. Oivassa jo mukana olevia myymälöitä ja ra-

Valikoimissa myös: Mesikkä, keltamaite, vuohenherne, sinimailanen, pelto- ja ruisvirnat Pyhäselän pakkaamo p. 0500 923 294

www.bam54.se

vintoloita on noin 37 500. Elintarvikevalvojat tarkastavat muun muassa yrityksen yleistä hygieniatasoa, elintarvikkeiden lämpötiloja ja pakkausmerkintöjä. Elintarvikevalvonnan tulokset kerrotaan Oiva-raportissa, jossa hymynaama-symboleilla kuvataan yrityksen elintarvikevalvonnan tuloksia. Valvontatietojen julkistamisella pyritään lisäämään valvonnan läpinäkyvyyttä ja antamaan kuluttajille tietoa valintojensa tueksi. Tavoitteena on myös lisätä tarkastusten vaikuttavuutta. Lisää tietoa elintarvikevalvontatuloksista Oivan internetsivuilla: www.oivahymy.fi/portal/fi/ Tilaa meiltä omavalvontasuunnitelma- ja pakkausmerkintäpäivitys (=OIVA-tarkastusvalmennus).

Etelä-Savo

Mervi Kukkonen Kotitalous- ja järjestöasiantuntija mervi.kukkonen@ maa-jakotitalousnaiset.fi p. 040 842 3549

Pohjois-Karjala

satoa Cresco maanparannuskalkeilla ®

Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.

Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com

Johanna Rinnekari Yritysasiantuntija, Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja johanna.rinnekari@proagria.fi p. 040 301 2441

Pohjois-Savo

Marja Niskanen Yritysasiantuntija, ruokapalvelut marja.niskanen@ maa-jakotitalousnaiset.fi p. 0400 905 782

Kohti Farmaria Joensuussa 2.-4.7.2015 pidettävä Farmari maatalousnäyttelyn valmistelut elää kiireistä aikaa. Koko perheen tapahtuma valmistautuu vastaanottamaan 60-70 000 näyttelyvierasta. Näyttelyn teemat käsittelevät ajankohtaista asiaa enrgiantuotannosta, tuo monipuolisen kattauksen maaseudun asioita metsäenergiasta eläinten hyvinvointiin. Alueen toimijat ovat innolla mukana tapahtuman valmistelussa yhteistyöstä talkootöihin ilmoittautumiseen.

Osastot hupenevat Näyttelyn tavoitteena on 400 osastoa ilmoittautumisajan päät-

tyessä 31.3. Näyttelyn ulkopaikat täyttyvät tasaisesti ja alkavat vähitellen olla täysiä, tosin järjestelemällä isojakin osastopaikkoja löytyy. Koko elintarvikeketju tulee olemaan todella hyvin edustettuna. Näytteilleasettajia on tulossa eri puolilta Suomea joten tarjonta on hyvin monipuolinen.

Kotieläinkenttä upealla Laulurinteen alueella Tänä kesänä Joensuun laulurinteeltä kuuluu monenmoista ääntä. Laulun lisäksi Laulurinteen täyttää ammuminen, määkiminen, hirnuminen, kotkotus jne. Pari sataa erilaista hännän huiskijaa valtaa tämän alueen

Farmarin ajaksi. Kesän suurin lypsykarjanäyttely esittäytyy tällä alueella Farmarista tulee vahva kohtauspaikka eri alojen ihmisille. Kun olemme ”maito ja nurmi maakunnassa”. Tuotantorakentamisen erilaiset vaihtoehdot löytyvät myös tältä alueelta.

Ohjelmat

ProAgria PohjoisSavon hallinto 2015 ProAgria Pohjois/Savon edustajiston puheenjohtajana on Riitta Ahtiainen Kuopiosta ja varapuheenjohtajana Ari Pöyhönen Suonenjoelta. Hallitukseen valittiin kuvassa vasemmalta Sirpa Lintunen Kuopiosta, (toimitusjohtaja Katri Kostamo), Juha Eskelinen Vieremältä, Asko Kärkkäinen Kiuruvedeltä, Riitta Ryhänen Lapinlahdelta, Perttu Sirviö Iisalmesta ja Ville Pekkarinen Kuopiosta. Hallituksen puheenjohtajana on Juha Eskelisen ja varapuheenjohtajana Sirpa Lintunen.

Maakunnan retkikohteet julkaistaan helmikuussa. Ohjelmat, ja Farmarin infoa tulee lisää huhtikuun ProAgria Itä-Suomi lehdessä. Tervetuloa Farmariin! Lisätietoa: 2015 Farmari –näyttelystä löytyy osoitteesta farmari.net

Farmari 2015 esittelee suomalaista kotieläintuotantoa Farmari 2015 maatalousnäyttelyn yhtenä kohokohtana on kotieläinnäyttely, joka nähdään peräti 18 vuoden tauon jälkeen Joensuussa Pohjois - Karjalassa. Näyttelyssä esitellään suomalaista ja varsinkin itäsuomalaista kotieläintuotantoa erilaisten kilpailujen, näytösten ja esittelyjen muodossa. Pääosassa ovat itse eläimet, lypsykarjarodut vasikoista lypsäviin lehmiin, erirotuisia lampaita, sikoja, hevosia, kanoja ja muita maaseudun eläimiä, kuten alpakoita. Työnäytöksissä voi seurata maatiloilla tapahtuvia arkisia toimia eläinten kanssa.

Maidolla suuri merkitys Itä-Suomelle Näyttelyn yhtenä pääteemana on maidontuotanto, jolla on vahva

asema koko itäisessä Suomessa. Joensuussa toimii satoja ihmisiä työllistävä Valion juustola, jonka jatkuvasti kehittyvä tuotanto tarvitsee ympärilleen laajan maitotilojen verkoston. Farmarissa on mahdollisuus tutustua eläimiin, yrittäjiin ja koko tuotantoketjuun pellolta ja navetasta ruokapöytiin asti. Lypsykarjanäyttelyn pääyhteistyökumppanina on jalostusorganisaatio FABA, joka omistaa osan pohjoismaisesta VikingGenetics-genetiikkayrityksestä. Yhteistyössä ovat mukana kaikki muutkin merkittävät paikalliset ja valtakunnalliset karjanomistajien yhdistykset. Farmarissa on myös Holstein-rodun valtakunnallinen vuosinäyttely. JuniorHandler-kilpailuissa arvioidaan hoitajan ja eläimen yhteispeliä, joissa innokkaat nuoret eläinharrastajat pääsevät esittelemään

taitojaan. Nyt on hyvää aikaa harjoitella taitoja ennen näyttelytapahtumaa ja aloittaa vaikka uusi harrastus eläinten parissa.

Kotoisen ruokamme raaka-aineet tulevat omasta maasta Maatalous ja koko elintarvikeketju ovat jälleen uudenlaisten haasteiden edessä. Kaikkien on kuitenkin syötävä joka päivä maailmanmenosta riippumatta. Farmari 2015 – näyttely on osoitus siitä, että kotimainen maatalous on elintarviketuotannon ja ruokahuollon perusta, jonka jatkuva kehittyminen on kaikkien suomalaisten yhteinen asia. Anna Liimatainen Kotieläinvastaava ProAgria Pohjois-Karjala

Farmarin liput ennakkoon

Sähköinen lipunmyynti avautui helmikuun alussa osoitteessa lipputoimisto.fi. Klikkaa Farmarin banneria ja pääset ostoksille. Lippu käy Farmariin 2.-4.7.2015 välillä juuri sinä päivänä mikä käy omiin suunnitelmiin parhaiten. Setukortilla näyttelyn lipuista saa 2

euron alennuksen/ lippu. Myynnissä sekä aikuisten, lasten että perheliput. Farmari lippu on halutta lahja tai huomionosoitus, ilahduta ystäviäsi koko päivän kestävällä elämysmatkalla. Ryhmäliput Nyt kannattaa koota ryhmät ja suunnitella matka Joensuuhun Farmariin. Retkibussit pääsevät aivan portin viereen ja mikäs sen mukavampaa kun lähteä kesäpäivää viettämään Pohjois-Karjalaan Farmariin. Samalla kannat-

taa tutustua laajemminkin maakuntaamme ja kokea itäisimmän Suomen eksotiikkaa. Ryhmälippujen tilaus viimeistään 12.6.2015. Ryhmän koko (väh. 10 hlöä) 18 EUR/hlö, Liput laskutetaan käytettyjen mukaan näyttelyn jälkeen. Liput voit tilata sähköisellä lomakkeella farmari.net/node1 linkillä, sähköpostilla farmari.myynti@ proagria.fi tai p. 040 301 2468.

Haluatko saada Farmari tietoa Farmarin facebook ja twitterit tuottavat tietoa matkan varrella liity mukaan ja seuraat helposti matkaamme kohti Farmaria. Farmari.net sivut täydentyvät myös valmistelujen edetessä. Meillä on jo tuhansia ystäviä mukana matkalla. Twitterissä: @Tule_Farmariin Facebookissa: www.facebook.com/ProAgria.Farmari

VUOMET

Tienhoitolaitteet VallileikkuriSivuaura 8VS

ANA AINO ESSA M SUO DEN KAH DEN VUO U! U TAK

Työleveys 235 cm, paino 750 kg Kääntösektori max 213°, varoventtiili, paineakku, murtopultti

Kärkiaura 16T Työleveys 330 cm, kiinteärunkoinen, pulttikiinnitteiset sovitteet

www.vuomet.fi Vuomet Oy

puh. 0400 208 824 050 300 7713 vuomet@vuomet.fi

Yhteishaku 24.2. - 17.3.2015

MEILTÄ VALMISTUU OSAAJIA Kokki Merkonomi Lähihoitaja Levyseppähitsaaja Automaatio- ja sähköasentaja Talonrakentaja Maaseutuyrittäjä Eläintenhoitaja

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee, Savikontie 13, 82500 Kitee puh. 013 244 3262. Lisätietoja opinto-ohjaaja Elina Hokkanen puh. 013 244 3269.

Maa- ja kotitalousnaisten tapahtumat Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset järjestävät

kesämatkan Ahvenanmaalle 4. - 7.6. Näe ja koe Ahvenanmaa sekä nauti saaristotunnelmasta Ahvenanmaa on jotakin erityistä, keskellä merta Suomen ja Ruotsin välissä. Saariryhmällä on lyhyet etäisyydet ja roppakaupalla nähtävää ja koettavaa. Nautimme paikallisista herkuista mm. mestarikokki Michael Björklundin Smakbyn ravintolassa. Tutustumme Maarianhaminaan ja ahvenanmaalaisiin yrityksiin mm. pienpanimoon, käsityöyritykseen ja lammastilaan. Menomatkalla vierailemme Kultarannassa ja yövymme Naantalissa. Laivamatkoilla voi tehdä edullisia ostoksia ja nauttia saaristotunnelmasta. Hinta: Hinta 500-570 €, tarkentuu myöhemmin, jäsenille jäsenalennus (sis. bussi- ja laivamatkat, puolihoito ja majoitukset 2 hh:ssa Naantalissa, Ahvenanmaalla ja Turussa sekä opastukset). Tarkempi ohjelma www.maajakotitalousnaiset.fi - nettisivuilla ja facebookissa. Matkanjohtaja ja lisätietoa: Helena Lehtoaro, p. 040 572 0312 helena.lehtoaro@maajakotitalousnaiset.fi Ilmoittautumiset: Sitovasti to 30.4. mennessä laivalippujen ja majoitusten takia https://pohjois-savo.maajakotitalousnaiset.fi/ tapahtumat-ja-ajankohtaista/tapahtumakalenteri tai p. 020 747 3650. Matka toteutuu jos lähtijöitä on vähintään 25. Tervetuloa!

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset järjestävät

Nainen ja tulevaisuuden -metsä -seminaari ti 24.3.2015, klo 18-20.30, Jännevirta Uudistalo, Jänneniementie 298 Järjestämme yhteistyössä Stora Enson kanssa Nainen ja tulevaisuuden metsä -teemalla erityisesti naismetsänomistajille suunnatun illan. Ohjelmassa mm.: Tulevaisuuden metsiä hoidetaan tänään Ensiaskeleet metsätilan sukupolvenvaihdokseen (Stora Enso) ”Syö puuta, pue päällesi puuta, pakkaa puuhun” (Sirpa Välimaa/Stora Enso) Ilmoittautumiset ti 17.3. mennessä tarjoilujen takia https://pohjois-savo.maajakotitalousnaiset.fi/tapahtumat-ja-ajankohtaista/ tapahtumakalenteri tai p. 020 747 3650. Tarjolla on runsas iltapala. Tilaisuuteen on vapaa pääsy Tervetuloa!

Etelä-Savo

Pohjois-Savo

Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi

Syö hyvää -tilaisuuksia lapsiperheille seurakunnanperhekerhoissa 25.2. Jynkänvuoren perhekerho 26.2. Petosen perhekerho 27.2. Srk:n perhekerho Iisalmessa, paikka tarkentuu myöhemmin 27.3. Srk:n perhekerho Iisalmessa, paikka tarkentuu myöhemmin Syö Hyvää - ikääntyvän ravitsemus Vieremä Eläkeliitto 24.3. klo 10. Tiedustelut Marja Niskanen p. 0400 905 782 Iisalmi Eläkeliitto 26.3.2015 klo 10. Tiedustelut Marja Niskanen p. 0400 905 782 Iisalmi Parkinson kerho 12.5.2015 klo 12.30. Tiedustelut Marja Niskanen p. 0400 905 782 19.2.2015 klo 17 Gluteeniton leivonta kurssi Tervon SRK- talolla. Tiedustelut Aune Matilainen p. 0500 749025 Maaliskuu 3.3.2015 klo 9 Pikkusuolaista kurssi Sukevan kyläkeskuksella. Tiedustelut Riitta Heiskanen p. 040 835 2030 14.3. Terveelliset välipalat ja smoothiet kurssi Vehmasmäessä klo 10-14. Lisätiedot ja ilmoittautumiset Anja Miettinen p. 050 408 7068 Huhtikuu Makujen Kuopio kävelykierros Kuopiossa 24.3. Nainen ja tulevaisuuden metsä – seminaari yhteistyössä Stora Enson kanssa. Jännevirta, UudistaloVapaa pääsy. Iltapalatarjoilu. 18.4. Oikein & Nurin käsityöristeily Turusta. Valtakunnallinen risteily. 23.4. Paikallisyhdistysten puheenjohtajille, sihteereille, rahastonhoitajille ja yhdyshenkilöille suunnattu kokoontuminen kurssin merkeissä Toukokuu Makujen Kuopio kävelykierros Kuopiossa Kesäkuu Makujen Kuopio kävelykierros Kuopiossa 4.-7.6. Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten retki Ahvenanmaalle 6.6. Villiyrttikurssi Siilinjärvellä Lisätiedot ja ilmoittautumiset Anita Snellman p. 044 517 9360 7.6. Villiyrttinäyttely Vehmasmäessä Ilveskasinolla klo 10-16 Lisätietoja Sanna Louna p. 0400 571 642 11.6. Valtakunnallinen, perinteinen Impin päivän tapahtuma

Helmikuu 11.2. Syö hyvää –tapahtuma lapsiperheille, Pieksämäen seurakunnan perhekerho, Uusi Kirkko, Pieksämäki 13.2. Hevietsivä-koululaistapahtuma, Lohilahden koulu, Sulkava Maaliskuu 14.3. Raakasuklaata ja superruokaa –kurssi, Pieksämäen Jäppilä, Heinäselkä 19.3. Syö hyvää –tietoisku ikääntyneille, Mikkelin seudun omaishoitajien Kahvila Hengähdys, Mikonkatu 5, Mikkeli Huhtikuu 8.4. Syö hyvää –tietoisku ikääntyneille, Tuttavan Tupa, Vuorenmaa, Juva Tulossa: 12.-18.9. Ruskamatka läntiseen Lappiin, pääkohde Kilpisjärven seutu, päiväretki Tromssaan Lisätiedot: Mervi Kukkonen, puh. 040 842 3549, mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Karjala

Helmikuu ke 25.2.2015 klo 17-20.30 GreenCare Itä-Suomi verkostoituu, Kukkolan tila Joensuu Maaliskuu pe 6.3. klo 10 -18 Lähiruokatapahtuma MM-ampumahiihtoteemalla, Prisma pe 13.3. klo 10-18 Lähiruokatapahtuma MM-ampumahiihtoteemalla, Sokos Huhtikuu ke 1.4. klo 10-18 Lähiruokatapahtuma pääsiäisteemalla, Sokos to 2.4. klo 10-18 Lähiruokatapahtuma pääsiäisteemalla, Prisma ke 29.4. klo 10-18 Lähiruokatapahtuma vapputeemalla, Sokos Toukokuu la 16.5. KevätKiekaus, Kukkolan tila Joensuu Heinäkuu 2.-4.7. Farmari Maatalousnäyttely, Joensuu Ilmoittautumiset, lisätiedot: Johanna Rinnekari p. 040 301 2441 johanna.rinnekari@proagria.fi, pohjois-karjala.proagria.fi

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten hallitus 2015

Vuoden 2014 Karelia à la carte yritykseksi valittiin Joensuun Teatteriravintola

Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten edustajakokous pidettiin Hotelli Ruusuhovissa Rantasalmella lauantaina 22.11.2014. Hallitukseen valittiin uudelleen Taina Harmoinen Mikkelin Anttolasta ja uutena Soili Montonen Mikkelin Ristiinasta. Hallituksen muut jatkavat jäsenet ovat puheenjohtaja Riitta Savikurki Pertunmaalta, Päivi Lappalainen Kangasniemeltä, Marja Sisko Nousiainen Savonlinnan Kerimäeltä, Ritva Poikolainen Pieksämäeltä, Marttiina Sihvola Sulkavalta ja ProAgria Etelä-Savon edustajana Heikki Pahkasalo Mikkelistä. Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen.

Kokouksessa palkittiin ansioituneita toimijoita Vuoden Maa- ja kotitalousnainen on Jaana Hottinen Sarvikummusta ja tiedotuspalkinto annettiin Hirvensalmen maa- ja kotitalousnaisille. Lisätietoja: Leena Lahdenvesi-Korhonen toiminnanjohtaja Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi p. 0400 875 326

Henkilöstöuutiset sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Heidi Jaukkuri, agrologi AMK palasi 5.1. vanhempainvapaalta pääasiassa Vieremän alueelle kasvintuotannon ja talouden asiantuntijatehtäviin. Toimenkuvaan kuuluvat viljelysuunnitelmat, veroneuvonta, EUtukineuvonta, viljelystarkastukset sekä siemennäytteenotto. Lisäksi työterveyshuollon asiantuntijan ja tukihakuneuvonnan osaamisvastaavan tehtävät. Heidin tavoittaa osoitteesta Meijerintie 2, Vieremä ja puh. 0400 867 400.

Anne Idström, agrologi AMK, agronomi MMM, palasi 5.1. vanhempainvapaalta talousasiantuntijaksi. Anne toimii myös naudanlihantuotannon asiantuntijana. Toimenkuvaan kuuluvat talouslaskelmat, veroneuvonta sekä naudanlihantuotantoon liittyvät asiat. Annen tavoittaa osoitteesta Harjukatu 2, Kiuruvesi ja puh. 0400 159 970.

Minna Päivärinta palaa vanhempainvapaalta töihin 20.2. yritysasiantuntijaksi, toimipisteenä Iisalmi, Päiviönkatu 22 ja puh. 040 509 1511. Hannu Pirkkalainen tekee maitomittarien testausta Lapinlahdella 16.2.-30.4.2015 ajalla, puh. 0400 380 205. Reino Suutari tekee tuotannon- ja ruokinnanohjauksen sijaisuuksia YläSavon alueella 15.5. saakka. Toimipiste on Iisalmi, puh. 043 825 2682.

Kevään EU-tukiviljelijätilaisuudet Pohjois-Karjalassa Tilaisuudet klo 9-15 Ympäristö, luomu ja puutarhama 23.3. Juuka, kunnantalon valtuustosali, Poikolantie 1 tukipäivät viljelijöille klo 9-15 ma 23.3. Kitee, Kitee -sali, Koulutie 3 ti 31.3. Nurmes, Hyvärilä, ti 24.3. Outokumpu, kaupungintalo valtuustosali Höljäkkä-sali ti 24.3. Ilomantsi, kunnantalo, Kalevala-Sali, Soihtulantie 7 ke 1.4. Joensuu, Peltola-Sali, ke 25.3. Nurmes, Hyvärilä, Lomatie 12 P-K:n ammattiopisto, Pelke 25.3. Eno, kunnantalon valtuustosali, Kunnantie 2 tolankatu 4, C-talo to 26.3. Polvijärvi, koulukeskuksen auditorio Polvijärventie 6 to 2.4. Kitee, Kitee -sali, to 26.3. Lieksa, ammattiopisto Kuhmonkatu 32 Koulutie 3 pe 27.3. Valtimo, Kuntalaisten talo, juhlasali pe 27.3. Rääkkylä, kunnantalon valtuustosali la 28.3. Joensuu, Joensuun yliopisto, auditorio C2, (Carelia-salin vieressä), Yliopistokatu 4 ma 30.3. Tohmajärvi, koulukeskuksen auditorio Asematie 35A ma 30.3. Liperi, Penttilä-Sali, Koulukuja 1 Aiheina: mm. Tukien haku 2015 (sähköinen haku ja lomakemuutokset), tukioikeuksien siirto, perustuki, viherryttämistuki, nuorenviljelijän tuet, peltokasvipalkkio, Vipu-kartat sis. lohkojen piirtäminen, Neuvo 2020 –järjestelmä, muutokset valvonnassa, ympäristökorvaus, luonnonhaittakorvaus, kansalliset peltotuet, luomusitoumus ja ympäristösopimukset (lyhyesti), eläinten hyvinvointikorvaus, EU-eläinpalkkiot, kansalliset kotieläintuet, eläinten merkintä ja rekisteröinti. Ympäristö, luomu ja puutarhatukipäivissä käsitellään puutarhatilojen erityiskysymyksiä EU-tukijärjestelmissä, luomusitoumus ja ympäristösopimukset yksityiskohtaisemmin. Tarkempi ohjelma osoitteessa: pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat Ilomantsin tilaisuutta 24.3. voi seurata suorana lähetyksenä omalta tietokoneelta nettilinkin kautta, joka ilmoitetaan lähempänä tilaisuutta osoitteessa pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat sekä ajurissa. Tämä tilaisuus myös tallennetaan. Tilaisuudet ovat maksuttomia, mutta ennakkoilmoittautuminen edellytetään. Tervetuloa! Ilmoittautumiset viimeistään 7 vrk ennen tilaisuutta järjestelyiden vuoksi. ProAgria Pohjois-Karjalan nettisivuilla pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat, Koulutuskalenterissa: www.ajuri.fi, Puhelin/tekstiviesti p. 040 301 2401, Sähköpostilla: kirsi.peuhkurinen@proagria.fi Lisätietoja: Päivi Turunen p. 040 301 2452, paivi.turunen@proagria.fi Tilaisuudet järjestävät Pohjois-Karjalan ELY –keskus, Joensuun seudun, Keski-Karjalan ja Pielisen-Karjalan maaseutupalvelut, MTK Pohjois-Karjala ja ProAgria Pohjois-Karjala

ProAgria Etelä-Savon hallitus 2015 Hallituksen jäsenet vasemmalta Matleena Pulkkinen Mikkelistä, Heikki Pahkasalo Mikkelistä (siht.), Leena Pekonen Pieksämäeltä, Esa Karjalainen Puumalasta, Pasi Pulkkinen Juvalta (pj.), Jukka Nousiainen Savonlinnasta, Ritva Poikolainen Pieksämäeltä ja Juha Lahtinen Mäntyharjusta.

EvoLED i

Energiaystävällinen kustannustehokas paloturvallinen • • • •

Nopea asentaa itse - kytkennät pikaliittimin Valokiskon nosto- ja laskulaitteisto Tasainen luonnonvalojakauma Syttyy välittömästi sähkökatkon jälkeen täydellä teholla, myös kylmässä Kestävä ja pitkäikäinen Energiansäästö 50-70% Investoinnin takaisinmaksuaika keskim. 4 vuotta Saatavana myös parsinavetoihin ja sikaloihin

• • • • Osamaksulla kustannussäästöä heti käyttöönotosta alkaen.

Kysy tarjous!

Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

See io l ev ah ink o , e t t ä 63 % o n v al innutme idät me t säasio issa k umppanik se e n. Suomen suurimpana metsävakuuttajana LähiTapiola on turvallisuuden erityisasiantuntija. Panostamme vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja riskien hallintaan. Jo muutaman tukkipuun hinnalla vakuutat metsäsi lähes kaikkien luonnontuhojen varalta. Tule käymään ja kerro meille, kuinka voimme auttaa.

Puheluhinnat: www.lahitapiola.ﬁ. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.