ProAgria Itä-Suomi 04/2017

23. vuosikerta 4/2017

Kohti energiaomavaraisuutta Jauhaako tuotannon suorituskyky kohti tavotteita Parempaa satoa pienemmin päästöin täsmäviljelytekniikan avulla Byrokratian purku on edennyt

ProAgria

2

Anna äänesi vaikuttaa omistamassasi järjestössä Olemme järjestönä muutoksessa asiakaskuntamme mukana. ProAgria Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon osalta se tarkoittaa tiivistyvää yhteistyötä jo tulevan talven ja ensi vuoden aikana. Toimintatapojen yhtenäistäminen aloitetaan asiantuntijapalveluiden toiminnan ja toimintatapojen yhtenäistämisellä. Hallintojen yhdistymiselle hallitukset ovat asettaneet tavoitteeksi vuoden 2020, josta varsinaiset päätökset tullaan tekemään edustajiston kokouksissa tulevina vuosina.

Järjestöpohjaisen työyhteisön johtamiseen edustajisto ja hallitus tuovat osaamista, tukea ja näkemystä. Pohjois-Karjalassa edustajiston vaalit ovat nyt marraskuussa ja Pohjois-Savossa vaalit ovat tulevana talvikautena. Tämä on oivallinen mahdollisuus vaikuttaa oman alueen asiantuntijapalveluiden sekä järjestötoiminnan kehittämiseen ProAgriassa. Nyt tarvitaan näkemystä, kokemusta, uutta ajattelua ja ennen kaikkea halua olla mukana rakentamassa yhteistä ProAgriaa.

Me olemme samalla perinteikäs, mutta ajassa hyvin kehittyvä järjestö, jonka palveluiden ja osaamisen kehittymiselle mittarin asettavat kehittyvät maatilayritykset. Samalla järjestötoiminnan tulee tukea hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä ajassa mukana eläen. Tule ehdokkaaksi edustajistoomme ja äänestä vaaleissamme. Anna äänesi kuulua!

Palaute on meille kultaakin kalliimpaa ja edellytys kehittymisellemme. Sen vuoksi olen todella iloinen, että lähdemme talven aikana kokeilemaan helppoa tekstiviestillä annettavaa palautetta, kysymällä suosittelisitteko palveluamme. Lähdemme liikkeelle paljon palveluitamme käyttävistä asiakkaista, mutta tulemme tätä laajentamaan saamiemme kokemusten perusteella. Palautetta voi myös aina antaa nettisivujemme kautta, asiantuntijoillemme tai esimiehille soittamalla tai sähköpostilla. Kokemukset palveluista ja toimintatavoistamme, sekä hyvät että kehittämistä vaativat ovat toiminnallemme arvokkaita.

Keskustelemme mielellämme eri vaihtoehdoista kanssanne, jotta pääsemme kannaltanne parhaimpaan lopputulokseen. Kannustan aina antamaan palautetta, koska se on siemen palveluidemme kehitykselle ja edellytys sille, että ProAgrian palvelut ja osaaminen kehittyvät teidän tarpeiden mukaisesti.

ProAgria on asiakkaiden omistama järjestö ja jäsentemme äänen tulee kuulua ja vaikuttaa toimintamme kehittämisessä.

Rauhallista joulun odotusta, Katri Kostamo Toimitusjohtaja ProAgria Pohjois-Savo ProAgria Kainuu

Lehden julkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2018: Helmikuussa Huhtikuussa Syyskuussa Marraskuussa

Toimitus: Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Luettavissa sähköisenä https://issuu.com/proagriapk

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.net Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427 marko.natri@proagria.fi Etusivun kuva: Soile Tervakangas Kuvassa Liepala MTY, EU:n itäisin robottimaitotila

Suoraan työuralle AMK-agrologiopinnoissa tähdätään pikaiseen työllistymiseen

Talouden piristyminen heijastuu myös agrologien työkenttään. Agrologit ovat haluttua työvoimaa, ja kyvykkäimmät heistä aloittavat työnsä jo opiskeluaikana. Käytännönläheisten opiskelujen aikana luodaan toimivat verkostot työelämään, mikä edesauttaa nopeaa työllistymistä.

Savonia-ammattikorkeakoulusta juuri valmistumassa oleva Tommi Kauppila kertoo työskentelevänsä loppuvaiheen opintojensa ohella Hankkija Oy:ssa nautatilojen rehuasiantuntijana. – Työllistyin suunniteltua aiemmin, koska toimin jo opiskeluihin kuuluvassa asiantuntijaharjoittelussa maatalouskaupan alalla. Opinnot antoivat mielestäni hyvät valmiudet asiantuntijatehtäviin.

Opiskelijasta asiantuntijaksi Työelämälähtöinen opiskelu johtaa Kauppilan tapaan monen muunkin Savonian agrologiopiskelijan elämässä siihen, että opintojen aikana hankitut verkostot tuottavat halutun tuloksen: työpaikan.

Yhtenä syynä työpaikkojen saamiseen on varmasti se, että agrologiopinnoissa opiskeltavat aiheet liittyvät alan nykytrendeihin.

Opinnäytetöissä tutkitaan alaa hyödyttäviä ja usein toimeksiantajien toivomia aiheita.

- Esimerkiksi omaa opinnäytetyötäni varten tekemäni kysely elintarvikkeiden hankkimisen ostoperusteista koettiin tarpeelliseksi ja ajankohtaiseksi, kuvailee Tommi Kauppila.

Agrologien liiton tänä vuonna tekemän Vastavalmistuneiden agrologien sijoittumistutkimuksen mukaan agrologit luottavat itse työllistymiseensä: työllistymismahdollisuutensa arvioi kohtalaiseksi lähes 40 % ja hy-

väksi kolmannes vastaajista. – Työnhaussa oma aktiivisuus on tärkeää, ja työtä kyllä riittää, jos on oma asenne ja motivaatio kohdallaan, toteaa Kauppilakin.

Toki Savonian opetukseen kuuluva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma mahdollistaa myös koko tutkinnon suorittamisen työn ohella, mikäli työpaikka on jo opintojen alussa hankittuna.

Agrologeja tarvitaan työelämässä Talouden positiivinen vire näkyy myös agrologien työllisyystilanteen paranemisessa.

Työ- ja elinkeinotoimistojen Ammattibarometrin mukaan maa-, metsä- ja kalatalouden erityisasiantuntijoiden työllisyystilanne oli maaliskuussa 2017 tasapainoinen lähes koko Suomessa, ja tähän ryhmään lukeutuvat myös agrologit.

Esimerkiksi Pohjois-Savossa tilanne on tasapainossa kaikissa seutukunnissa: Ylä-Savossa, Kuopion seudulla ja Varkaudessa on sopivasti työnhakijoita suhteessa työpaikkojen määrään.

Syyskuun 2017 Ammattibarometri kertoo tilanteen kohentumisesta. Alalla on avoimia työpaikkoja keskimäärin 57,5 paikkaa kuukaudessa, kun maaliskuussa samana vuonna paikkoja oli 36. Työttömien ja lomautettujen määrän keskiarvo oli koko maassa kuukauden lopussa 690, kun se oli maaliskuussa 724.

AMK-agrologikoulutukseen voi hakea seuraavan kerran korkeakoulujen yhteishaussa 14.3.−28.3.2018.

Elintarvikkeet hankitaan edelleen supermarketista Tommi Kauppilan opinnäytetyötutkimuksessa Kuluttaja ruokaketjussa (2017) selvisi, että elintarvikkeita hankittaessa maku on kuluttajalle tärkein ostoperuste, toiseksi eniten hän arvostaa kotimaisuutta ja hinta on vasta kolmanneksi tärkein syy ostopäätökselle.

- Vähiten merkitystä on pakkauksen ulkoasulla ja luomustatuksella, kuvailee Kauppila.

Elintarvikkeet ostetaan tutkimuksen mukaan edelleen yleisimmin päivittäistavarakauppojen kivijalkamyymälöistä. Vain noin 13 % kuluttajista oli ostanut elintarvikkeita internetistä. Suoraan tuottajilta elintarvikkeita oli helpointa ostaa toreilta tai erillisistä kiinteistöistä. Tilamyynti, tuottajien omat verkkokaupat, REKO-renkaat ja ruokapiirit koettiin melko vaikeiksi jakelukanaviksi.

Kuitenkin lähes neljä viidestä kuluttajasta piti tuottajilta suoraan ostettuja elintarvik-

keita parempina kuin isojen elintarvikeyritysten tuotteita. Myös ne, jotka eivät olleet ostaneet elintarvikkeita suoramyynnistä, olivat kiinnostuneita ostamaan niitä suoraan tuottajalta tai tuottajien omia tuotemerkkejä vähittäiskaupasta.

- Suoramyynnin laajamittaisen kasvun ongelmana tuntuu siis olevan tuottajan ja potentiaalisten asiakkaiden kohtaaminen inhimillisillä kustannuksilla ja riittävän lyhyen matkan päästä, Kauppila analysoi.

Tulokset perustuvat kyselytutkimukseen, jossa tutkittiin kuluttajien toimintaa ja asenteita elintarvikekaupassa 9.4.– 23.4.2017. Siihen vastasi 1 007 suomalaista kuluttajaa. Kyselyn toimeksiantajana toimi MAST-hanke.

Alan toimijat voivat tarjota opinnäytetöiden aiheita Savonialle (yliopettaja Heli Wahlroos Heli.Wahlroos@savonia.fi).

3

Kohti energiaomavaraisuutta

Katolle sijoitus on paras tapa: kuvan voimala on 33,5 kWp ja vie noin 205 m2 kattopinta-alaa.

Aurinkovoimaa hyödyntämällä on mahdollista saavuttaa askel kohti maatilan energiaomavaraisuutta. Aurinkovoimalat ovat tällä hetkellä yksi tuottavimmista investoinneista, joita maatilayrityksiin tehdään. Investoinnin taloudelliset takaisinmaksuajat ovat parhaimmissa tapauksissa jopa alle 8 vuotta.

Mihin kohteisiin sopii?

Parhaiten aurinkovoimala sopii kohteisiin, joissa käytetään sähköä yli 50 000 kWh vuodessa. Toki pienempiin kohteisiin voi myös hankkia aurinkopaneelit mutta yksikkökustannukset aina kasvavat. Ratkaisevaa investoinnin takaisinmaksuajan suhteen on se, minkä verran oman voimalan tuottamasta sähköstä pystytään käyttämään itse. Tämän takia maatilan tai yrityksen sähkönkäytön profiili on ratkaisevassa merkityksessä. Paras hyötysuhde saavutetaan tiloilla,

joilla sähköä kuluu tasaisesti eli ei ole kulutuspiikkejä. Päiväaikaan kohoava kulutus on myös hyvä ja tietysti kesäaikaan painottuva kulutus antavat hyvän hyötysuhteen.

Esimerkkejä tällaisista kulutusprofiileista löytyy maitotiloilta, joilla on automaattilypsy, kana- ja lintutiloilta, vihannes- ja perunatiloilta, joilla on merkittävää jatkojalostusta, marjatiloilta, joilla on kylmiö- ja pakastinketju omalla tilalla sekä joiltakin matkailukohteilta. Myös kohteet, joiden lämmitys perustuu sähköön tai käytetään runsaasti lämmintä vettä, voivat hyötyä aurinkovoimasta.

Miksi nyt?

Aurinkosähköjärjestelmiä myyviä firmoja on nyt paljon ja kilpailu siis kovaa, joten hinnat ovat laskeneet. Laitteistot (paneelit, invertterit, ym) ovat riittävän kauan testattuja eli olleet kuluttajakäytössä ja siten luotettavia.

Millään muulla oman energian tuotantotavalla ei päästä yhtä hyviin taloudellisiin vasteisiin, kun verrataan tuottoa sijoitettuun pääomaan. Lisäksi aurinkovoimalan tekninen käyttöikä on 25-30 vuotta.

Maatalouden investointituet 2015-2020 Uusiutuvien energiamuotojen investointituet ovat tällä hetkellä varsin hyvät. Avustus-% voi olla kohteesta riippuen max. 40 %.

Yleisesti aurinkovoimalan tukitaso liikkuu 40-30 % välillä.

Hyvä investoinnin tuki-% kannustaa investoimaan puhtaimpaan mahdolliseen energiamuotoon.

Mistä haetaan ja miten?

kautta. Tukitasot ja edellytykset ovat molemmissa suunnilleen samat.

Maatilayritykseltä edellytetään (tilatunnus ja y-tunnus) - yrittäjätulo vähintään 25 000 EUR/v, 5. vuotena tuen myöntämisestä - liiketoimintasuunnitelma liitteineen - energiankäyttöselvitys (ProAgria tekee Neuvo 2020 palveluna) - laitetoimittajan tarjous Ely-keskuksesta myönnettävä minimiavustus on 7000 EUR, jolloin voimalan hyväksyttävien kustannusten tulee olla vähintään noin 18 000 EUR (Alv 0%). Tämä tarkoittaa sitä, että aurinkovoimalan tulee olla kooltaan vähintään noin 12-14 kWp, jotta avustuksen piiriin pääsee.

Jukka Sairanen Kasvintuotantoja energia-asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Lisätietoja antavat ja Neuvo2020 palveluja tekevät: Jukka Sairanen ProAgria Etelä-Savo p. 0400 165 414 jukka.sairanen@proagria.fi Soile Tervakangas ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 301 2450 soile.tervakangas@proagria.fi

Maatilayritykset voivat hakea tukea alueensa Ely-keskuksesta.

Mikro- ja pk-yritykset sekä ammatin- ja liikkeenharjoittajat, yhteisöt ja säätiöt hakevat Tekesin

NEUVO2020 energiap alvelut ovat saatavilla ProAgr iasta ja ovat siis maatilayritykselle ilm aiset!

Palveluun kuuluu mm:

Aurinkovoimala voidaan tehdä maaperustalle, mutta alusta ja lähiympäristö pitää kattaa niin, että heinä ja puut eivät kasva. Myös kallio on hyvä perusta jos vielä maakerroksen kuorii pois.

- aurinkovoimalan mitoit us ja soveltuvuus kohteeseen - energiankäyttöselvityk set = energiakartoitus ja -su unnitelma - energiatarvelaskelmat (lämmitys, sähkölaittee t, liikenne) - lämmitystapavertailut - sähkön kulutuksen erit tely (maatalous, yritystoiminta, yksityi stalous)

4

Työntekijän palkkaaminen Onko yrityksesi toiminta kasvanut niin suureksi, että et ehdi enää itse tehdä kaikkea? Tarvitsetko työtekijän kausiluonteisuuden vuoksi määräaikaisesti vai haluatko työllistää kokoaikaisen vakituisen työntekijän?

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yrittäjälle iso päätös.

Työtekijän palkkaamiseen liittyy useita velvoitteita, jotka on hyvä olla tiedossa etukäteen.

Rekrytointi Ennen palkkaamista on hyvä miettiä valmiiksi millaisiin työtehtäviin työntekijää haetaan.

Tuleeko työsuhde olemaan vakituinen vai määräaikainen, onko tuleva työ osa-aikaista vai kokoaikaista. Työntekijän rekrytointiin on olemassa useita kanavia, mm. työvoimaa vuokraavat yritykset, Työ- ja elinkeinotoimistot, oppilaitokset, sanomalehdet, yrityksen omat verkkosivut. Kannattaa miettiä soveltuisiko oppisopimuskoulutus työntekijän palkkaamiseen tai olisiko yrityksellä mahdollisuus saada palkkatukea työtekijän palkkauskustannuksiin.

Vuokrattaessa työntekijä työvoiman vuokrausyritykseltä huo-

lehtii työvoimaa vuokraava yritys työtekijän palkanmaksuun liittyvistä sivukuluista, kuten lakisääteisistä vakuutuksista, lomakorvauksista sekä työterveyshuollon järjestämisestä. Vuokrattaessa työvoimaa vuokrausyritykseltä, tehdään sopimus työskentelystä vuokrausyrityksen ja asiakasyrityksen välillä, kun taas työsopimus muodostetaan työntekijän ja vuokrausyrityksen välillä.

Työsopimus Kun rekrytointi on saatu onnistuneesti toteutettua, on aika laatia työsopimus. Työsopimus on syytä tehdä aina kirjallisena.

Työsopimuksella sovitaan kaikista keskeisistä ehdoista, kuten

työsuhteen kestosta, työajasta, sovellettavasta työehtosopimuksesta, koeajasta sekä palkasta.

Työterveyshuolto ja palkkauksen sivukulut Työnantajan kustannus työntekijästä ei rajoitu ainoastaan maksettavaan palkkaan, vaan sen päälle tulee lukuisa määrä muita sivukustannuksia. Työnantajan on lain mukaan järjestettävä työntekijöille työterveyshuolto. Lisäksi työnantajan on otettava kaikki lakisääteiset vakuutukset: eläkevakuutus, työttömyysvakuutus, tapaturmavakuutus sekä ryhmähenkivakuutus. Lisäksi tulee maksaa työnantajan sairausvakuutusmaksu.

Lakisääteisten vakuutusten maksut perustuvat osittain vuosittain vahvistettaviin prosentteihin sekä toteutuneisiin palkkakustannuksiin. Useimmiten lakisääteiset vakuutukset maksetaan etukäteen vakuutusyhtiölle ilmoitetun ennakkopalkkasumman mukaan. Tilitoimistosi

yhteyshenkilö voi auttaa yritystä ennakkopalkkasumman määrittämisessä.

Osakeyhtiömuotoisen yrityksen on muistettava ilmoittautua säännöllisesti palkkoja maksavaksi työnantajaksi, jos se aloittaa säännöllisen palkanmaksun ja työssä on vähintään kaksi työntekijää. Oma tilitoimisto neuvoo yritystä parhaiten tässä asiassa.

Työajan seuranta ja palkan maksaminen Työsopimuslain mukaan palkka on maksettava työntekijän pankkitilille. Palkka voidaan maksaa käteisenä ainoastaan pakottavasta syystä. Silloin maksetusta palkasta on oltava työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu selvitys.

Mikäli yritys päättää ulkoistaa palkanlaskennan tilitoimistolle on työajan kirjaaminen vaivattominta tehdä yhdessä järjestelmässä sähköisesti. Yrittäjä tarkistaa tunnit esimerkiksi palkka-

jakson lopussa ja palkanlaskija laskee ja maksaa palkat. Tieto liikkuu reaaliajassa ja siirtyy kirjanpitoon saakka samoin tein.

Työntekijä saa palkkalaskelmat omaan verkkopankkiin välittömästi palkanlaskennan jälkeen eikä paperisia palkkalaskelmia tarvitse lähettää. Palkkalaskelmien arkistointi tapahtuu palkansaajan omassa verkkopankissa ja laskelmat on tulostettavissa paperille sieltä milloin tahansa.

Kalenterivuoden aikana maksetuista palkoista on muistettava antaa vuosi-ilmoitukset verohallinnolle seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Jos palkansaajia on ollut vuoden aikana viisi tai enemmän on ilmoitukset annettava sähköisesti.

Yrityksen oma tilitoimisto hoitaa tämän automaattisesti, jos palkanlaskenta on ulkoistettu tilitoimiston hoidettavaksi.

Heidi Laaninen Yritystalouden asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Yhtiömuotoisen maatilan mahdollisuudet kiinnostavat yhä enemmän Vuoden 2016 lopussa Mavin tukihakutilastojen mukaan maatiloista oli osakeyhtiömuotoisia 767 kpl. Näistä sijaitsi Etelä-Savossa 14, Pohjois-Karjalassa 21 ja Pohjois-Savossa 30 tilaa.

Varainsiirtovero poistuu erittäin todennäköisesti maa- ja metsätilojen yhtiöittämisissä 1.1.2018 alkaen. Tämä on saanut yhä useamman maatilan pohtimaan yhtiöittämistä. Osakeyhtiön kevyt tulovero, 20 %, on yleisin syy toteuttaa yhtiöittäminen. Vasta kun maatilan verotettava tulos on henkilöä kohti n.

40 -50 000 euroa, saadaan merkittävää etua yhtiöittämisestä.

Näkyvissä ei ole yhtiöveron verokannan nostoa, mutta osinkojen verotuksessa nosto on tulevai-

suudessa todennäköisempää.

Yhtiötoiminta vaatii uudenlaista ajattelua Yhtiö perustetaan pitkällä tähtäimellä ja visiolla sen toiminnasta. Tavoitteena on saada yritystoiminta kukoistamaan ja tuottamaan palkkatulon lisäksi osinkotuloja. Ennen yhtiöittämispäätöstä kannattaa tehdä yhtiöittämisselvitys. Yhtiöittämisselvityksessä määritellään mm. siirrettävä yritystoiminta ja hahmotetaan mm. muodostuvan osakeyhtiön verotus ja eläkeasiat.

Yhtiöittäminen voi vaatia viljelijältä uudenlaista ajattelua: Oy: n tulo ei ole yrittäjän tuloa, vaan yrittäjän tuloa on yhtiöstä

Talvi tuli taas!

Lumilingot Masa-2230 ja Masa-2500 myy Valtra/Agco Suomi Oy toimipisteesi.

nostettu palkka ja mahdollinen osinko. Yritykseen kartutetaan ylijäämää tuleviin investointeihin ja yrityksen kehittämistä varten.

Pellot ja kaikki mikä siirretään yhtiöön, omistaa Osakeyhtiö, ei yksityishenkilö.

Investointitilanteissa yhtiöittämistä puoltaa Osakeyhtiön paremmat mahdollisuudet selviytyä veloistaan kuin ansiotulo-/ pääomatuloverotettuna yrittäjänä. Yritykseen jää samasta tuloksesta enemmän euroja verotuksen jälkeen lainojen lyhennyksiin ja voiton jakoon. Jos kaikki Oy:n saama tulo pitää saada yksityistalouteen, silloin Osakeyhtiö ei ole oikea ratkaisu. Ennen osakeyhtiöittämistä on oltava käsitys maatilan taloudesta, yksityista-

loudesta ja paljonko tarvitaan rahaa yksityistalouden käyttöön.

On tärkeää hahmottaa myös yrityksen elinkaari ja sen tuloksentekokyky.

Taloushallinnan ulkoistaminen Oy:n taloushallinnan toiminta on syytä sisäistää ennen siihen siirtymistä. Kirjanpito on kahdenkertainen ja arvonlisävero ilmoitetaan kuukausittain. Useimpien yrittäjien ammattitaito ja aikaresurssi eivät riitä kirjanpidon ja taloushallinnon hoitamiseen omatoimisesti. Yrittäjältä täytyy löytyä joka tapauksessa säntillisyyttä rahaliikenteen hoitoon ja asioiden dokumentointiin. Osa-

keyhtiönä toimiminen vaatii juridisten sääntöjen noudattamista.

Kirjanpitokulut ovat näiden syiden vuoksi tavanomaista maatalouden ulkoistettua kirjanpitoa merkittävästi suuremmat. Hyvä konsultoiva kirjanpitäjä auttaa ja säännöllisestä talousdatasta on hyötyä yrityksen johtamiseen, kun se vaan hyödynnetään.

Neuvo 2020 apua selvityksiin Yhtiöittämisselvitys on helppo tapa selvittää oman yritystoiminnan osalta yhtiöittämisestä mahdollisesti saatavat edut. Selvityksen tekoon on mahdollista käyttää Kilpailukyky ja Nykyaikaistaminen Neuvo-tukea. Yhtiöön liitettävä omaisuus ja yhtiöittämisen verovaikutukset lasketaan ja verrataan nykytilaan. Maatalousyrityksen yhtiöittäminen pohditaan ja suunnitellaan tapauskohtaisesti, tavoitteena saada hyvä toimintakokonaisuus, jossa mahdollistuvat myös MYEL-vakuutus ja karjatilan lomitus.

Ota yhteyttä alueesi ProAgrian talousasiantuntijaan.

Marjaana Olenius Talousasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

5

Vipuvoimaa viljelijöille Tämä vuosi on ollut maatalousyrittämisen kannalta todellinen yllätysten vuosi. Sää on tuottanut pään vaivaa ja aiheuttanut taloudellisia menetyksiä, tapaturmia. Maatalous ammattina vaatii hyvää terveyttä ja pohjakuntoa, johon ei päästä paneutumatta. Kestävän työura on yrityksen tärkein sijoitus ja sen rakentaminen tulisi alkaa heti yrittämisen alkumetreillä.

Välitä itsestäsi Hyvä työntekijä on yrityksen tärkein tuotannon osa, sanotaan. Usein työntekijä ja johto on yksi ja sama henkilö maatilalla, jolloin tärkeys korostuu. Se miten yrittäjä itse asennoituu itseensä ja työntekoon vaikuttaa

koko työyhteisön työssä jaksamiseen ja työtyytyväisyyteen.

Toimivassa työyhteisössä työhön liittyvistä asioista keskustelaan muulloinkin kuin työn lomassa ja otetaan huomioon samassa työssä olevien toisten henkilöiden havainnot, välitetään toisista. Välittäminen laajenee naapurustoon ja yhteisiin työketjuihin. Työ on yhteinen ylpeys ja se voi näkyä ulospäin yrityksen yhtenäisellä työvaatetuksella, tienviitoilla.

Toisista ja itsestään välittävä yrittäjä osaa ja tietää mitä tekee sekä arvostaa sitä mitä tekee, on sitoutunut työhönsä. Hän antaa tunnustusta muille ja itselleen.

Hän suunnittelee maatilan asioita omista tavoitteista käsin eikä esimerkiksi EU-määräyksistä kä-

sin. Yrittäjällä itsellään on ohjat käsissään myös silloin kun asiat eivät mene pyrkimällään tavalla.

Edellä kerrottu on tuottanut tulosta tutkitusti niin miksei se kelpaisi yleisempään käyttöön.

Asiantuntijoita tarvitaan kumppaniksi Nykyajan maatalousyrittäminen tarvitsee kovia osaajia ja myös yrityksen ulkopuolisia asiantuntijoita. Pärjätä vielä voi, mutta taloudellinen tulos ei ole paras mahdollinen, sillä jaksaminen ja aivokapasiteetti tulevat ilman suunnitelmia yksin tehden vastaan. Asiantuntijuus ja huippuosaaminen syntyvät yhteistyössä experttien kanssa ja silloin myös kulloiseenkin ongelmatilanteeseen

etsitään paras ratkaisu yhdessä.

Termi voi olla vaikkapa ”konsultoiva työote”, jossa säännöllinen hyvä vuorovaikutus yrittäjien ja experttien kanssa on arkea. Tällöin työhyvinvointia johdetaan suunnitelmien mukaan tunnistamalla ja analysoimalla ongelma tai asia sekä etsitään ratkaisuja ja avustetaan toimeenpanossa.

Nyt on oivallinen tilaisuus kokeilla asiantuntijoita yrittäjän itsensä ja koko työyhteisön työhyvinvoinnin tueksi. Palvelua tarjoaa ensi vuoden Vipuvoimaa viljelijälle, minkä kautta saa keskusteluapua, työnohjausta, sosiaali- ja terveysalan palveluja sekä tilanteen mukaan talousneuvontaa ja juristiapua. Maksutta ja luottamuksella. Jo yli viisikymmentä maatalousyrittäjää on

palvelun tilannut ja kymmenet ovat osallistuneet myös hankkeen organisoimille hyvinvointikursseille, jossa vahvistetaan mielen terveyttä.

Hanke tekee yhteistyötä ProAgrian asiantuntijoiden ja yksityisten talousasiantuntijoiden kanssa ohjaten Neuvo2020 palvelujen piiriin. Tähän valtio on korvamerkannut 7000 euroa jokaista EU-tukia hakevaa tilaa kohti vuosille 2015- 2020 vain alvit maksamalla.

Hyvinvointiterveisin Maija Kakriainen Vipuvoimaa viljelijälle-hanke vipuvoimaa@mtk.fi p. 040 575 8813 www.facebook.com/VipuvoimaaviljelijalleESR

ProAgria ja Neuvo 2020-palvelut yrityksen kehittämisen työkaluna Kataisten maitotilalla ollaan tällä hetkellä toteuttamassa SPV:n I-vaihetta, jossa yhtymään tulee mukaan Elsin ja Petrin poika Aleksi Katainen. Käytetty lypsyrobotti on otettu käyttöön kesällä ja tällä hetkellä peruskorjataan navettaa ja parannetaan vasikoiden tiloja. Kataiset ovat hyödyntäneet suunnittelussa Neuvo 2020 –järjestelmän mahdollisuuksia ja muita ProAgrian palveluita niin talouden suunnittelussa kuin tuotannon hallinnassakin.

Petri Katainen toteaa, että tietoa Neuvo-järjestelmästä on saanut asiantuntijoilta ja mm. erilaisissa neuvontatapahtumissa.

Eläinrekisterin asiat katsottiin tilalla läpi Anne Pylkkäsen kanssa Neuvo-palveluna, kun huomattiin aiheesta juttua Facebookissa. Infoa on ollut liikkeellä siis monessa eri kanavassa, ja Petri toteaakin, että asiakkaan vastuulla on sitten se ”mihin lankoihin on tarttunut”: hyvä tiedottaminen antaa asiakkaalle herät-

teen laittaa asia kuntoon. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse yrittäjän itse jaksaa, ehtiä tai osata tehdä.

Neuvo 2020 –järjestelmän hallinnollinen puoli ei näy juurikaan yrittäjälle, koska ProAgrian asiantuntija hoitaa palveluihin liittyvän raportoinnin ja maksatuksen haun ELY-keskukselta. Kataisten mielestä hommat etenevätkin parhaalla tavalla, kun jokainen tekee ne hommat, jotka parhaiten osaa – tilan väki huolehtii yritystoiminnasta ja asiantuntija hoitaa palveluiden hallinnollisen puolen.

Petrin mukaan heille on löytynyt sopivat henkilöt eri osaalueille: ”Annelta löytyy aina ne asiat, mitkä tilalla on hyvin ja ne antaa kannustusta, ja sitten Kyöstin ja Joakimin kanssa on löydetty ne asiat, mihin tartutaan yhdessä ja lähetään viemään eteenpäin.” ProAgrian asiantuntijoiden keskinäinen taustatyö säästää Kataisen kokemuksen mukaan asiakkaan voi-

mavaroja - asiakkaalle esitellään valmisteltuja vaihtoehtoja, jotka on jo käyty läpi maidontuotannon ja talouden näkökulmasta asiantuntijoiden kesken. ”Se, että on saatu asioita porukalla ratkaistua ja tehty selkeä polku eteenpäin, antaa tsemppiä tekemiseen ja auttaa jaksamaan”, Aleksi kertoo.

Neuvo-järjestelmää käytetään jatkossakin mahdollisuuksien mukaan. ProAgria Pohjois-Savon asiantuntijoista aiotaan jatkossa ottaa hyöty irti, kun pari kertaa vuodessa tullaan pitämään palaveria, jossa mukana ovat yrittäjät, rahoittajan edustaja sekä tuotannon ja talouden asiantuntijat. ”Palavereissa katsotaan miten meillä menee, ja mihin laitetaan paukkuja jatkossa. Näkymät on tiedossa, mitä missäkin kuussa pitää tehdä. Me on mietitty se jokin, jota kohti ollaan menossa.”

Aleksi ja Petri Katainen

Kataisten tiimissä ProAgria Pohjois-Savosta:

Neuvo 2020 –järjestelmän tuettu neuvonta:

Anne Pylkkänen: ruokinnan, tuotannonohjauksen ja tuotosseurannan tekninen asiantuntija

Ohjelmakaudella käytettävissä 7000 euroa/tila

Joakim Pitkälä:

talouden erityisasiantuntija

Kyösti Laajalahti: omistusjärjestelyiden erityisasiantuntija Pirkko Korhonen: valtakunnallinen Huippuosaaja, ruokinta ja automaattilypsy Aija Hentilä:

valtakunnallinen Huippuosaaja, tuotannon ohjauksen ja ruokinnan asiantuntija

Asiakas maksaa palvelusta vain vähennyskelpoisen ALV:n Neuvonnan aihealueina mm. tukilaskurit, kasvinsuojelusuunnitelmat, eläinten hyvinvointikorvauksen ja täydentävien ehtojen vaatimukset, taloussuunnittelu, omistusjärjestelyt sekä yhtiöittäminen

6

Jauhaako tuotannon suorituskyky kohti tavoitteita Hyvä johtaminen on elintärkeätä yrityksen muutosvaiheessa kuten sukupolvenvaihdosten, laajennusinvestointien ja tuotannon muutosten yhteydessä. Tuotannossa tapahtuvien muutosten ei välttämättä tarvitse olla suuria, jotta niiden aiheuttamat vaikutukset näkyvät tuotannossa tavalla tai toisella. Esimerkiksi säilörehu vaihtuu vuoden pääsadosta satoon 2, pahimmillaan satojen väliset erot voivat olla tuotannon kannalta hyvin merkittäviä, joka näkyy muun muassa maitomäärän notkahtamisella. Tärkeintä on, että tiedostetaan mitä kyseisessä tilanteessa voi tapahtua eli pyritään huomioimaan asia jo ennalta. Varmasti moni ottaa ilomielin avuksi kaiken mahdollisen avun arjen johtamiseen mitä tarjolla on kullakin hetkellä.

Syyskuussa valiolaisille maitoyrittäjille avautunut KPI-Avain on yksi tämän hetken parhaimmistoa tarjolla olevista työkaluista tuotannon johtamiseen. Mitta-

risto kertoo ajantasaisesti, kuinka tehokasta tuotanto on milläkin hetkellä, tässä on juuri se juttu mikä on elintärkeä asia. Puututaan muutoksiin ja epäkohtiin mahdollisimman pian ne huomattua. Aika on rahaa, joten tartutaan heti mahdollisiin pullonkauloihin niskaotteella ja tehdään tuotannossa korjaavia toimenpiteitä niin pian kuin mahdollista.

Muutosten jälkeen täytyy aktiivisesti seurata mihin suuntaan tehdyt muutokset johtavat.

KPI-Avain on ajantasalla, helppokäyttöinen ja tsemppaa tuloksiin sekä siitä on saatavana vertailutietoa. Vertailutieto sijaitsee mittarin vasemmassa ylälaidassa ja vertailutieto muodostuu lypsyjärjestelmän mukaan. Kuva 1. kuvassa on vertailussa kaikki asemalypsytilat ja kyseinen tila on vertailujoukon sijalla 20 tämän kyseisen tunnusluvun perusteella.

Mittaristoa on helppo tulkita, sillä visuaalinen ulkomuoto on havainnollinen ja paljon kertova.

Nopealla silmäyksellä voi tode-

Kuva 1. ta kuinka tuotanto sillä hetkellä pyörii suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Mittareiden raja-arvot on hyvä käydä läpi, sillä oletukseksi asetetut tunnuslukujen raja-arvot eivät välttämättä täysin istu yrityksen tavoitteisiin. Hyödynnä sopivien mittareiden ja tunnuslukujen raja-arvojen mietinnässä ProAgrian KPI-Avainasiantuntijoita (www.proagria.fi/ KPI-Avainasiantuntijat), yhteistuumin on tuottoisampaa miettiä mittaristolle sopivat raja-arvot.

Ennen kuin raja-arvot tai sopivat mittarit voidaan määritellä, täytyy yrityksellä olla selkeät ta-

voitteet. Perustana kaikelle on asetetut tavoitteet, joita silmällä pitäen tehdään muutoksia sekä hiotaan tuotannon eri prosesseja paremmiksi ja paremmiksi.

Mittariston on mahdollista kulkea mukana minne tahansa, sillä mobiilisovellus mahdollistaa KPI-Avaimen tarkastelun muuallakin kuin yrityksen tontilla.

Hyvä tavoite – määrittelee suunnan ja hyvä mittari - kertoo sen oikean suunnan!

Aija Hentilä Valtakunnallinen huippuosaaja Maitoyrityksen johtaminen Tuotannonohjauksen asiantuntija

Onko Tanskan maitotalouden kehityksestä opittavaa Itä-Suomessa?

Monella maitotilalla mietitään, kehitetäänkö maidontuotantoa vai ei. Uskalletaanko investoida, löytyykö tilalle jatkajaa, mihin suuntaan maidontuottajahinta menee, entä tuet jne?

90-luvulla Tanskan maitosektori oli vastaavassa tilanteessa ja suoraan sanottuna vaikeuksissa. Se olisi voinut jäädä naapureidensa jalkoihin, mutta sen sijaan Tanska kehittyi entistä vahvemmaksi maitotuotteiden viejämaaksi.

Mitä tapahtui? Mitä voisimme oppia Tanskasta täällä Itä-Suomessa? Asiaa tutkittiin pohjoissavolaisen MAST -hankkeen selvityksessä, jonka teki Tanskassa pitkään neuvonta- ja koulutussektorilla työskennellyt asiantuntija Ole Kristensen.

Ensimmäinen ja tärkein asia on päätös tavoitteesta. Sen jälkeen kaikki on ”vain” toteutusta. Tanskassa peltoa on yli 65 % kokonaisalasta, joten yleensäkin maatalouteen panostaminen on loogista. Erilaisten selvitysten ja analyysien perusteella todettiin, että maidolla on luontaisia edellytyksiä, mutta pysyäkseen esimerkiksi sikatalouden kehitysvauhdissa mukana tarvitaan

isoja kehitysaskeleita. Tanskan maataloudessa on vahvaa tuotannonalojen välistä kilpailua resursseista (erityisesti pelto).

Naudoilla on kilpailuetuina ruoan tuottamisen lisäksi muitakin arvoja liittyen esimerkiksi maiseman kunnossapitoon ja maaseudun elävöittämiseen; laiduntavat lypsylehmät ovat tärkeitä kuluttajille. Maito on erinomaisen monipuolinen raaka-aine moneen tuotteeseen ja tokihan Tanska on myös lähellä suuria eurooppalaisia markkina-alueita.

Tanskalaisten analyysi perustui luontaisiin vahvuuksiin ja faktoihin, mutta myös uhkakuviin, jotka tunnistaen lähdettiin ottamaan seuraavia askeleita. Maito on yhtälailla myös Itä-Suomen vahvuus, sillä nurmiviljely ja tätä kautta nautatalous on meille luontevinta. Puhumattakaan maitotalouden ympärillä olevasta valmiista verkostosta tutkimuksesta neuvontaan, koulutukseen, edunvalvontaan ja meijeriteollisuuteen saakka.

Ole Kristensen listasi 9 osaaluetta, joihin maitotiloilla ja maitotalouden kehityksessä tu-

lisi jatkossa panostaa nykyistä enemmän: 1. Tulevaisuushakuisuus ja tiedonhankinta. Tämä poistaa epävarmuutta ja varmistaa päätösten perustuvan faktaan eikä oletuksiin 2. Strategia. Jokainen yritys tarvitsee omat tavoitteet, jotka perustuvat omiin lähtökohtiin ja omiin resursseihin. Strategiaan liittyvässä opetuksessa ja koulutuksessa myös tärkeää ”suomentaa” termit niin, että yrittäjät pystyvät samaistumaan niihin 3. Laajennushaluisuus ja laajennushakuisuus. Pidetään aina mahdollisuudet auki tehdä seuraavia vaiheita tai muutoksia 4. Uudenlaiset toimintamallit omistajienvaihdoksissa sekä tilusrakenteessa. Entistä harvemmalla tilalla on omia jatkajia, mutta toisaalta on entistä enemmän sellaisia kiinnostuneita ostajia, joilla ei ole omaa tilaa. Ostajat ja myyjät tulisi saada yhteen.

5. Johtajuus/leadership. Tilakoon kasvaessa johtajuus on kaiken a ja o.

6. Management. Päätöksenteon tueksi tarvitaan entistä enemmän reaaliaikaista dataa ja tietoaineistojen hyödyntämistä 7. Rahoitus. Tanskassa maitotalouden nousu lisäsi perinteisten pankkien rinnalle myös muita rahoituslähteitä (yksityiset rahoittajat, säätiöt, kuluttajat ym.). Milloin Suomessa on vastaavaa?

8. Koulutus. Tarve erilaisille koulutusmalleille kasvaa, suoraa vuoropuhelua tutkimuksen ja neuvonnan välillä tulee lisätä 9. Organisoitu yhteistyömalli. Tehokkuus esim. kehitystyössä kasvaa kun tehdään samansuuntaista yhteistyötä eri orga-

nisaatioiden välillä. Tärkeää pitää mielessä, että yrittäjän hyöty ja lähtökohdat ovat tärkeimmät asiat kaikessa toiminnassa Selvitystyö on kokonaisuudessaan luotettavissa MAST -hankkeen nettisivulla www.masthanke. fi. Ole Kristensen esittelee selvitystyön lopputulemia myös 28.11.2017 Savonia-ammattikorkeakoululla järjestettävässä Agri Future -tapahtumassa.

Mika Repo Kehitysjohtaja MAST -hankkeen projektipäällikkö ProAgria Pohjois-Savo

7 Menesty Maidolla ja Lihaa Etelä-Savosta -hankkeissa järjestettiin Nautojen Kipu-teemapäivä 27.9.2017, jossa perehdyttiin nautojen kivun tunnistamiseen ja hoitoon ELT AnnHelena Hokkasen käytännönläheisellä otteella. Osallistujat saivat kattavan tietopaketin eläinten kivun tunnusmerkeistä ja merkityksestä hyvinvointiin ja tuotokseen.

Naudan kipu ja kivunhoito -teemapäivä Joensuussa 8.12. järj. Tulosta Maidosta -hanke.

Lisätiedot: pohjois-karjala.fi/tapahtumat

Nautojen kivun tunnistaminen on tärkeää

Kipu voi pitkittyä Normaalisti kipu helpottaa vamman tai sairauden parantuessa. Joskus kuitenkin kipu pitkittyy eli kestää pidempään kuin sen kuuluisi. Eläimet voivat myös herkistyä kivulle, jolloin ne kokevat kivun voimakkaampana kuin se oikeasti on. Lisäksi hoitamaton, voimakas tai pitkään kestävä kipu voi tietyissä olosuhteissa lopulta johtaa kipuaistis-

sa tapahtuviin pysyviin muutoksiin. Tällöin kipu ei ole suhteessa vamman tai sairauden paranemiseen, vaan on muuttunut itsessään sairaudeksi, krooniseksi kivuksi. Krooninen kipu on vakava hyvinvointiongelma. Eläimet eivät pysty sopeutumaan siihen, sen kaltaisesta kivusta ei ole eläimille mitään hyötyä ja se aiheuttaa pitkään kestävän stressireaktion. Lisäksi kroonista kipua on erityisen vaikeaa hoitaa. Pitkään ontuneet lehmät sairastavat kroonista kipua.

Ilme ja käytös kertovat kivusta Nautoja hoitaessaan on hyvä muistaa, että ne ovat perimältään saaliseläimiä. Siksi niille on kehittynyt hyvin korkea kynnys näyttää kipuaan ja heikkouttaan selvästi ulospäin. Tämä tekee kivun tunnistamisen ajoittain vaikeaksi ja on johtanut naudan kipua vähättelevään asenteeseen. Naudoilla on hienovarainen, pääosin laumatoverien nähtäväksi ja ymmärrettäväksi tarkoitettu kipukäytös.

Ilmeet, eleet ja asennot ovat hyvin tärkeä osa tätä kipukäytöstä, kuten muutakin nautojen välistä kommunikaatiota.

Nautojen kivusta kertova käytös riippuu usein siitä, missä kipu on. Yleensä eläimet aristavat kipeän kohdan, esimerkiksi haavan, ruhjeen tai nupoutusjäljen koskettamista. Nupoutetut vasikat ovat levottomia, nousevat ylös ja käyvät uudestaan makaamaan usein, puistelevat päätään, yrittävät hangata nupoutuskohtia ja heiluttavat korviaan. Sorkkasairaat lehmät ontuvat kipeää jalkaa ja voivat varoa liikku-

mista sekä makaavat normaalia enemmän. Ne voivat myös seistä oudossa asennossa. Utaretulehdukseen sairastuneet lypsylehmät voivat seisoskella normaalia enemmän, koska kipu utareessa tekee makaamisesta epämiellyttävää varsinkin kovalla alustalla.

Ripulivasikoilla kivusta vatsassa voi kertoa seisominen selkä kaarella sekä apaattinen olemus.

Kipu näkyy myös nautojen ilmeestä. Kivuliaiden nautojen silmät ovat tuskaiset, ja eläimet voivat narskutella hampaitaan ja ynähdellä vaimeasti. Korvat riippuvat ja naaman lihakset ovat kiristyneet. Sairaat naudat ovat usein poissaolevia ja ”sisäänpäin kääntyneitä”, vetäytyvät omiin oloihinsa eivätkä leiki muiden mukana. Joskus kipu voi myös muuttaa käytöksen pelokkaaksi tai aggressiiviseksi.

totuotoksen palautumista. Tehokkaan kipulääkityksen ansioista potilaiden toipuminen on nopeampaa, hoito taloudellisempaa ja antibioottikuurien tarve karjassa vähenee.

Tehokkaan kivunlievityksen avain on nopeus. Mitä paremmin hoitaja kivun tunnistaa, sitä nopeammin hän pystyy hoidos-

Kipua voidaan hoitaa Nykyään nautojen kipua voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa.

Toimenpiteiden aiheuttamaa kipua hoidetaan jo ennen kivuliaan aistimuksen syntymistä usean eri lääkeaineen yhdistelmällä.

Lisäksi tulehduskipulääkkeet ovat tehokkaita hoitamaan kipua toimenpiteiden jälkeen ja sairailla naudoilla. Esimerkiksi kipulääkettä saaneiden utaretulehduspotilaiden on todettu syövän ja lepäävän sekä märehtivän enemmän kuin lehmien, jotka eivät ole saaneet kipulääkettä. Kipulääkkeestä on hyötyä myös ripulien ja hengitystietulehdusten hoidossa.

Kipulääkityt eläimet voivat paremmin ja myös syövät ja juovat enemmän. Tämä edistää paranemista ja myös kasvun sekä mai-

saan olevien nautojen kipua hoitamaan. Siksi nautojen kivun ja sairauden tunnistaminen mahdollisimman pienistä alkavista merkeistä on tärkeä taito ja sitä kannattaa harjoitella.

Ann-Helena Hokkanen eläinlääkäri, ELT

Etelä -ja Keski-Savon pakkaamot Yrjö Ehrnrooth Mikkeli 0400-824 731 www.peltosiemen.fi

Kipuaisti on nautojen elimistölle tärkeä suojamekanismi, mutta kivusta on eläimille myös paljon ikäviä seurauksia. Kipu määritelläänkin epämiellyttäväksi tuntemukseksi, johon liittyy tietoisuus kudostuhosta tai elimistöä uhkaavasta vaarasta. Naudat kokevat kipua ja kärsivät siitä monin tavoin. Mitä voimakkaampaa kipu on ja mitä pidempään se kestää, sitä enemmän se heikentää eläinten hyvinvointia ja terveyttä. Siksi on tärkeää, että toimenpiteiden, vammojen ja sairauksien aiheuttamaa kipua hoidetaan nopeasti ja tehokkaasti.

Kipua voidaan luokitella sen keston mukaan. Kivun ensimmäinen vaihe on kestoltaan lyhyt, luonteeltaan terävä ja helposti paikallistettava. Tällä kivulla on ensisijaisesti elimistöä suojaava merkitys. Eläimet välttävät kipua ja lisävaurioilta vältytään. Sairauksiin ja vammojen paranemiseen liittyvä kipu on pidempikestoista, syvää ja laajemmalle leviävää. Tulehdukset aiheuttavat kipua. Tulehtunut kudos turpoaa, punoittaa, kuumottaa ja aristaa.

Tulehdussairauksiin liittyy usein myös kuumetta ja muita yleisoireita kuten huono ruokahalu.

Juha Rytkönen Joroinen 0400-178 711 Matti Teittinen Joroinen 050-560 3559

UU Alv TUUS ar BO O - sa i R& VeHRAT rajo atavil rtti BOR itet la usti

Viljat, palko- ja nurmikasvit, apilat ja seokset Katso pakkaamokohtainen lajikevalikoima netistä

8

Uudenlainen poikimisapukoulutus Lehmän poikiminen on monelle stressaava tilanne. Poikimisella on oma vakaa aikataulunsa – ja siksi, jos poikiminen ei avutta etene, on osattava toimia. Ratkaisut on tehtävä sen joka on paikalla, ja hänen on myös tehtävä sellaiset toimenpiteet, jotka eivät siedä viivytystä. Eläinlääkärin saa harvoin paikalle alle puolessa tunnissa, ja jos odottamaan joudutaan tunti tai kaksi, niin poikivan lehmän vieressä odottavalle ne voivat olla sen vuoden pisimmät tunnit.

Poikimisapu onkin asia, jossa useimmat kokevat olevansa lisätiedon tarpeessa. ”Varmennettu poikiminen”-koulutus käy kahden päivän aikana läpi useimmat poikimisongelmat, yleiset ja harvinaiset.

Pohjois-Savossa on tällä sisäruokintakaudella tarjolla opetusta lehmän poikimisten avustamisessa. Koulutus on tarkoitettu navetoissa työskenteleville – siis viljelijöille, heidän työntekijöilleen, alalle aikoville, lomittajille jne. Tämä poikimisapukoulutus käy läpi normaalin poikimisen, poikimisen häiriötilanteet – joita on lukuisa määrä ja hyvin erilaisia – sekä ratkaisuja ongelmatilanteisiin, mutta myös varteenotettavia asioita ongelmien ehkäisemiseksi.

Koulutus kestää kaksi päivää ja se järjestetään muutamaan kertaan. Koulutuspaikat ovat Pohjois-Savon alueella. Järjestäjänä on

Teksti: ELL Vesa Rainio Kuva: projektityöntekijä Leena Kärkkäinen

Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima VAAVI- Vaali viisaasti Vasikkaa-hanke.

Eläinlääkärin antamaa opetusta Uudenlaiseksi opetuksen tekee siihen sisältyvä käytännön harjoittelu, jossa opetellaan vasikan asennon tutkimista ja virheasentojen korjaamista. Poikimissimulaattorissa harjoitellaan vasikan asennon tunnustelua, virheasennon korjausta ja narujen tai ketjujen laittoa vasikan raajojen ja pään alueelle. Poikimissimulaattoriharjoituksia käytetään eläinlääkäriopetuksessa. Mutta tämä koulutuskokonaisuus saattaa olla Suomessa ensimmäinen, jossa simulaatioharjoituksia järjestetään muille kuin eläinlääkäreille. Valtaosan opetuksesta antaa kokenut eläinlääkäri, joka osallistuu opetukseen koko kaksipäiväisen kurssin ajan.

Tarkemmat tiedot VAAVI-hankkeen koulutuksista, niiden hinnoista ja ajankohdista löytyvät kotisivulta http://vaavi.savonia.fi/

Varmennettu poikiminen –koulutuksessa harjoitellaan käytännössä, miten vasikan asento tunnustellaan ja miten se tarvittaessa korjataan. Tämä eläinlääkäriopetuksessakin käytetty harjoittelu tapahtuu syntymäkuolleilla vasikoilla sinisissä ”synnytyssimulaattoreissa”.

Hankkeella on myös useita muita vasikoiden terveyteen ja hoitoon liittyviä koulutuksia, joista saa tietoa hankkeen vetäjältä Arja Korhoselta p. 044 785 6682 (arja.korhonen@savonia.fi).

Nurmesta maitolasiin!

NHK Group tunnetaan korkealaatuisista tuotemerkeistä ja alan kehittyneimmistä menetelmistä. Nämä ovat avain edulliseen, laadukkaaseen sekä tehokkaaseen maataloustuotantoon. Edustamiamme tuotemerkkejä ovat muun muassa Lely, KUHN, JCB, Strautmann ja GILLES. Meiltä saat myös toimintavarmat ja tuottavat ROBORA-pihatot. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme ja kysy lisää.

Ajankohtaista Neuvolla tsekattavaa tuotantoeläimiin liittyen:

Robotti- ja pihattomyynti: Kimmo Pennanen 050 596 7687 | Pohjois-Karjala Simo Jokinen 046 859 0112 | Pohjois-Savo Tapani Komonen 040 901 1248 | Etelä-Savo

2. Eläinten hyvinvointikorvauksen haku lähenee. Varmista Neuvon avulla, mihin korvauksiin tilallasi on mahdollisuudet. Hakuaika hyvinvointikorvaukselle on tammikuu.

Työkonemyynti: Raimo Trygg 040 901 1247 | Etelä-Savo Pauli Markkanen 045 124 9003 | Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

1. Minun Maatilani -eläinrekisteriohjelma kannattaa nyt viimeistään ottaa käyttöön. Neuvo2020 palvelulla varmistat eläintapahtumien ilmoittamisen oikein ja tehokkaan raporttien käytön. Vinkkien avulla saat selvää säästöä työaikaasi.

3. Löytyykö lääkekirjanpidossa vaadittavat tiedot? Sujuuko Nasevan käyttö? Neuvon kautta voit saada opastusta.

4. Kaikilla nautatiloilla tulee olla omavalvontasuunnitelma. Onhan omavalvontasuunnitelmasi ajan tasalla? Ellei, hyödynnä Neuvoa ja laadimme ajantasaisen omavalvontasuunnitelman.

9

Tavoitteena sujuva eläinten käsittely Joukko etelä-savolaisia karjankasvattajia teki opintomatkan lokakuisena päivänä Mty Jahkolan emolehmätilalle Urjalaan. Matka tehtiin osana hankkeiden Lihaa Etelä-Savosta ja Menesty Maidolla RAKE-pienryhmätoimintaa, ja saimme vielä muutaman karjan käsittelystä kiinnostuneen täydentämään porukkaamme.

RAKE-pienryhmätoiminnan tavoitteena on ollut helpottaa tiloilla eläinten käsittelytilanteita suunnittelemalla rakenteita sekä myös parantaa osaamista eläinten käsittelyyn liittyen.

Matkan päämääränä oli saada oppia eläinten käsittelystä ja sitä helpottavista ratkaisuista. Johanna Jahkola vastaanotti iloisesti ryhmämme ja pääsimme jo heti keskustelemaan laidunaitaustarvikkeista pukiessamme suojahaa-

lareita ja talon kenkiä ylle varastossa, josta löytyi aitalankakeloja, eristimiä, aitatolppia yms.

Toimivat työkalut helpottavat työn sujumista aitaustöiden yhteydessä. Huomiota kiinnitti vielä, kuinka siisti ja selkeä järjestys tarvikkeille oli saatu aikaan.

Tilalla on käytetty viime vuosina aktiivisemmin laidunnuskiertoa, mikä on näkynyt selvästi hyötynä niin nurmien kuin eläintenkin kannalta. Vasikoiden kasvut ovat selkeästi parantuneet, ja lehmät ovat motivoituneita laiduntajia, päästessään uudelle lohkolle. Tilalla on käynyt vierailemassa karjankasvattajia niinkin kaukaa kuin Uudesta Seelannista ja Australiasta, vahvoista nurmimaista, ja Johanna oli pannut merkille erona yleensä kotimaisiin vierailijoihin, kuinka he olivat hyvin kiinnostu-

Rake-ryhmäläisiä opintoretkellä Jahkolassa

neita nurmikasveista jääden monesti polvistumaan ja tutkimaan nurmikasvustoja, vaikka tulivatkin tilalle enemmän perehtymään muihin asioihin.

Tilalla oli jätetty vielä muutama vasikka vieroittamatta ryhmäämme varten, ja pääsimmekin tekemään vieroitusta nenäläppien avulla sekä näkemään vasikoiden punnituksen samalla. Aktiivisimmat matkalaiset olivat mukana eläinten ohjauksessa ja nenäläppien laittamisessa. Ryhmäläiset eivät olleet käyttäneet nenäläppiä, mutta jäivät pohtimaan niiden käyttöönottoa, koska samalla vasikoiden vieroituksen yhteydessä tulevat äänihaitat jäisi pienemmiksi, ja saattaisivat pienentää notkahdusta syönnissä.

Eläinrakennuksen vieressä oli pienempi kolmiseinäinen raken-

Nenäläppien laitto

Kääntyvä portti

LAATUA TILAN JALOSTUSTYÖHÖN Kestävyysjalostuksen tavoitteena on lehmä, joka pysyy terveenä ja lypsää korkeita tuotoksia vuodesta toiseen.

Semexin eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta.

Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille.

Finnmilk Oy:n osakkaat Ari Teppo ja Juhani Korkiamäki ovat tyytyväisiä Semexin sopimusasiakkuuteen.

Semex Finlandin listalta löytyy sekä jälkeläis- että genomiarvosteltuja Immunity+ -sonneja holstein-, ayrshireja jersey-roduista.

www.semex.fi Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi

nus, jota hyödynnettiin eläinten käsittelytilanteissa. Rakennuksessa oli vaaka, siirrettävä käsittelyhäkki sekä porteilla varustetut karsinat. Reunimmaisesta karsinasta saatiin eläimet siirrettyä välitys- tai teurasauton kyytiin kääntyvän portin avulla. Punnituksia tilalla tehtiin myös hiehojen kasvun seuraamiseksi. Eläinten siirto vaakaan ja käsittelyhäkkiin tai sen läpi sujui mallikkaasti ja rauhallisesti. Johanna kertoi, että hän opettaa eläimille ensin reitin, jotta ne tottuvat uuteen reittiin ennen kuin hän laittaa käsittelyhäkin kiinni toimenpiteisiin. Näin eläimelle jäisi positiivinen mielikuva reitistä eikä ensimmäisenä muistona mahdollinen käsittelykokemus kiinni joutuminen ja esim. nenäläpän laittaminen.

Poikimistilanteiden seurantaan oli hankittu valvontakamerat, joiden avulla voi vaikka puhelimesta seurata tapahtumia navetasta.

Rakennuksen sisäkatossa roikkui köysiä, joihin voitiin kiinnittää poikimisen yhteydessä punnitusteline vaakoineen, joilla saatiin vasikoiden syntymäpainot selville.

Saimme upeassa aurinkoisessa syyssäässä opettavaisen kokemuksen rauhallisesta ja suunnitellusta eläinten käsittelytilanteesta ja paikasta sekä jaettua matkan varrella muutenkin kokemuksia mm. eläinten hoitoon ja rakenteisiin liittyen.

Outi Kiesilä maidon- ja naudanlihantuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

10

Jääkö lehmän tilavuus liian pieneksi kesän 2017 rehuille?

Säilörehujen analysointi on vielä kesken viime kesän rehujen osalta, mutta jo nyt on huomioitavissa muutamia seikkoja säilörehujen suuntaviivoista.

Sulavuus D-arvo kertoo säilörehun orgaanisen aineen sulavuuden. Kesän 2017 1. sadon säilörehut ovat sulavuudeltaan keskimäärin aika samanlaisia kuin vuonna 2016. Sama on huomattavissa 2. sadon säilörehuissa. Pääsääntöisesti sulavuudet ovat olleet hyviä eli D-arvo on keskimäärinkin yli 690 g/kg ka. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

1. Voidaan alentaa väkirehuprosenttia 2. Poikineiden lehmien negatiivinen energiatase lievenee, sairauksien riski pienenee 3. Herumiset paranee Koko yrityksen taloudessa tämä tarkoittaa sitä, että menoja on mahdollista pienentää ja tuloja suurentaa. Mikä mahtava lähtökohta talvelle.

Valkuainen Valkuaisrehu on lehmän ruokinnan kallein komponentti.

Valkuainen on tähän mennes-

tantopotentiaali on 60 tai jopa 70 maitokiloa päivässä.

Mitä tälle sitten voi tehdä? Erityishuomio pitää kiinnittää heruviin lehmiin ja siihen, että niillä on koko ajan rehua tarjolla. Muutenkin märkä rehu kuluu nopeammin kuin kuiva, joten ruokintapöytä kannattaa tarkistaa, ettei se vaan tyhjene liian aikaisin.

Kivennäiset sä otetuissa säilörehuanalyyseissä ollut aavistuksen korkeampi kuin vuonna 2016. Mitä tämä voisi tarkoittaa ruokinnassa? Se riippuu pääsääntöisesti ruokintastrategiasta. Joka tapauksessa ruokinnasta voidaan tehdä taloudellisempi. Se, miten se tehdään, vaihtelee. Tässä yleisimmät keinot: 1. Pienennetään rypsin määrää appeessa 2. Pienennetään puolitiivisteen määrää ruokkijalla 3. Vaihdetaan vähemmän valkuaista sisältävään täysrehuun Kaikkien toimenpiteiden osalta voidaan todeta, että ruokinta halpenee.

Kuiva-aine Eräs tänä kesänä eniten vaihtelua sisältävistä parametreistä on kuiva-aine. Säät olivat sitä mitä olivat ja välillä jouduttiin tekemään rehua sateessa. Tämä tietenkin vaikutti kuiva-aineeseen.

Osa rehuista on hyvinkin märkiä.

Kuiva-aineen osalta tärkeintä olisi tunnistaa suurimmat riskikohdat. Lehmä, joka lypsää 50 kiloa maitoa päivässä, joutuu syömään kuiva-ainetta noin 30 kiloa vuorokaudessa. Tästä noin puolet on säilörehua. Tämä tarkoittaa, että lehmä joutuisi syömään 75 tuorekiloa säilörehua, jossa kuiva-aine on 200 g/kg. Sen sijaan säilörehua, jossa kuiva-aine on 300 g/kg, pitäisi syödä 50 kiloa säilörehua. Jos lehmän tuorekilojen syöntikyky ylittyy, maitotuotos jää potentiaalia alemmas.

Ja sama suomeksi, lehmän pötsin koko yksinkertaisesti käy pieneksi isolle rehumäärälle. Tilanne on vielä pahempi, jos lehmän tuo*8-10/2017

Tämän syksyn rehuanalyysien osalta kivennäispitoisuus ei keskiarvoisesti poikkea juurikaan edellisten vuosien rehuista. Sen sijaan tilakohtaisesti on huomattu kivennäis- ja hivenpitoisuuksissa alentumaa. Kivennäiset analysoimalla pystytään tarkentamaan kivennäisrehun määrää.

On täysin eri asia annetaanko lehmälle 200 g vai 300 g kivennäisrehua, vaikka ero tuntuu pieneltä. Esimerkiksi 60 kiloa lypsävä lehmä tarvitsee fosforia vähintään 126 g. Jos rehumäärät jäävät vajaaksi, fosforin saanti jää tavoitteesta. Puutostila taas johtaa tuotannollisiin menetyksiin

KuivaRaakaaine valkuainen NDF D-arvo SyöntiKpl g/kg ka g/kg ka g/kg ka g/kg ka indeksi 5504 338 143 547 689 110 3098 300 149 527 669 101 262 318 151 492 688 106

2017* 1. sato 2. sato 3. sato 4. sato Ei tietoa 726 kaikki 9590

311 323

137 145

529 538

639 679

108 107

Ruokinnan onnistumista voit seurata myös KPI-Avaimen ruokinnan mittareista. eli rahan hukkaan.

Kivennäisten ja hivenaineiden osalta kannattaa muistaa, että kokonaisuus ratkaisee. Lehmä saa kivennäisiä säilörehusta, viljasta, puolitiivisteestä, rypsistä ja kivennäisrehusta. Jos yksittäisestä kivennäisaineesta on pula säilörehussa, tarkistetaan kokonaissaanti. Todellisen syönnin arviointi nousee tässä tilanteessa arvoon arvaamattomaan.

Hyvät säilörehut takaavat yrityksen taloudellista tuotantoa. Asian ei kannata kuitenkaan olettaa menevän omalla painollaan, vaan suosittelen vahvasti selkeää suunnitelmaa, jossa otetaan huomioon tilakohtaiset erityispiirteet.

Eveliina Turpeinen Ruokinnan erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

2016 1.sato 2.sato 3.sato 4.sato Ei tietoa kaikki

Mielessä navettainvestointi? den tai useamman yrittäjän työnä. Kaikenkokoiset rakentamiset, korjaukset, laajennukset ovat kuitenkin aina ajankohtaisia, olipa tilalla lähtökohta millainen hyvänsä.

Isompaa ja pienempää

Tulosta maidosta-hankkeen parrenpielipäivässä Lieksassa Turusen Mirjan ja Markuksen tilalla.

Maidontuotannon ennusteet ovat viime aikoina olleet matalasuhdanteessa, milloin markkinoiden heiluessa milloin politiikan pyörteissä. Vaivalloinen satokausi painoi mielet maahan, josta nousu vie oman aikansa.

Suhdanteet vaihtuvat, mutta ruuan kysyntä on kuitenkin nousussa. Maidontuotannossa heilurit liikkuvat enimmäkseen vuosikymmenten ja sukupolvien tah-

dissa, yhden vuoden näkymällä ei päätöksiä tehdä. Tuotanto keskittyy vähitellen harvemmille alasta kiinnostuneille yrittäjille ja tilarakenne muuttuu sen myötä. Investointitarpeiden tarkastelua kannattaa tehdä joka tilalla, siihen voi käyttää maksutonta Neuvo 2020-palvelua. Tiluskehitys ja käyttöön tuleva pelto ovat ratkaisevia silloin kun kyse on isommasta rakentamisesta yh-

ProAgria Itä-Suomi-lehden alueella (E- ja P-Savo, P-Karjala) maitoa tuotetaan 1950 tilalla vajaa 570 milj. litraa. Lypsylehmiä on runsaat 66 100, keskimäärin 34 lypsävää/tila. Valtaosa lehmistä hoidetaan parsinavetoissa, mutta pihatot lisääntyvät tasaista tahtia. Uudet navetat ovat jälleen hypänneet aiempaa kokoluokkaa suuremmiksi, nyt niihin mahtuu 4-5 keskikokoisen navetan karja ja töitä on monin tavoin automatisoitu. Erityishuomiota kannattaa kiinnittää olemassa olevien navettojen seinien sisällä tapahtuviin korjauksiin ja laajennuksiin, joilla saadaan edullisesti lisää lehmäpaikkoja ja maitoeuroja, kohennetaan eläinten olosuhteita ja helpotetaan ihmisten työoloja. Fyysisesti kuluttava työ karjatiloilla voi toisaalta lisätä kuntoa ja voimia,

mutta usein se saa aikaan myös erilaisia vaivoja. Tiloilla onkin keksitty näppäriä kevennyksiä ja koneistuksia raskaille ja puuduttaville työvaiheille, ilmanvaihtoa on lisätty nostoikkunoilla ja hormeilla, jaloittelutarhoja tehty, lisätty led-valoja, laitettu taakkoja kiskoille tai pyörille ja korjattu parsioloja.

Maitohankkeissa investoinnit aiheena Itä-Suomen koulutus- ja kehittämishankkeissa navettainvestoinneista on tarjolla koulutuksia, opintomatkoja, pienryhmiä ja parrenpielipäiviä. Oman tilan investointiajatuksia on hyvä peilata muiden tilojen hankkeisiin ja vaihtaa kokemuksia tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Vaikka rahoituksen ja lupien hankinta vie aikaa ja välillä kysyy motivaatiotakin, on hyvin valmistellulla hankkeella paremmat mahdollisuudet päästä maaliin. EteläSavon Menesty maidolla-, Pohjois-Savon ProNavetta- ja Pohjois-Karjalan Tulosta maidostahankkeissa pääsee mukaan investointi-tapahtumiin.

Oppia myös muista maista Hankkeissa järjestetään myös ulkomaan opintomatkoja investointikohteisiin. Pohjois-Karjalan opintomatkalla Etelä-Saksaan perehdyttiin navettarakentamisen näkymiin Alppien reunamilla. Baijerin osavaltiossa tilusrakenne vastaa itäsuomalaista, mutta vuoristoseudun rinnenurmet tuovat lisähaasteita viljelyyn.

Pihattojen uudisrakentamista edistetään ponnekkaasti investointituilla. Pellon saanti isoissa hankkeissa ei ole helppoa sielläkään. Parsinavetoista taas muokataan pienpihattoja kevyemmillä investoinneilla, joka malli voisi meilläkin sopia monelle tilalle talous- ja työmääräriskien hallitsemiseksi. Puuta käytettiin rakentamisessa paljon ja sitä pidetään myös paikalliseen maisemaan hyvin sopivana. Kannattaa osallistua kevään opintomatkoille kotimaahan ja ulkomaille oppimaan ja hakemaan uusia oivalluksia.

Anna Liimatainen Kotieläintalouden asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

11

Sopimusviljelyä tuottajana ja ostajana Kipakka-hanke järjesti kaikille avoimen tilaisuuden 1.11. Juvalla kannustukseksi viljelijöille. Alustajina oli niin viljan ostajia kuin viljelijöitäkin.

ProAgria Etelä-Savon kasvintuotannon ja talouden asiantuntija Petri Tunnila avasi tilaisuuden ja korosti yhteistyön tärkeyttä viljelijöiden välisessä viljakaupassa ja myöskin myymisessä yhdessä kaupalliselle toimijalle. Yhteistyö vaatii sitoutumista ja toistensa kunnioittamista.

Myöskin pitää sietää todellisuutta, että koskaan hyödyt eivät ole yhtä suuret molemmille osapuolille, mutta vuosien varrella hyödyt tasoittuvat.

Talouden ja omistajanvaihdosten asiantuntija Tiia Tamlander kertoi erilaisista kauppasopimusmalleista, niiden ymmärtämisestä ja tekemisestä. MTK:n viljayhteistyöryhmä (VYR) on tehnyt kattavan julkaisun viljakauppasopimuksista. Opas on saatavilla joko painettuna tai sähköisenä versiona.

Taneli Marttila A-Rehusta kannusti viljelijöitä tekemään sopimuksia A-Rehulle. A-Rehu on suuri viljan ja myös herneen ostaja. Kotieläinrehujen tuotantoa heillä halutaan kasvattaa ja hyvälaatuiselle viljalle on aina kysyntää. Lisäksi rehutehdas sijaitsee lähellä Varkaudessa, jolloin Ete-

lä-Savon pohjoisreunalta on lyhyt matka toimittaa viljaa vaikka traktorikuormina tehtaalle.

Lounaan jälkeen pertunmaalainen viljanviljeljä Seppo Törnroos kertoi omista kokemuksistaan niin Fazerin kuin Viking Maltin sopimustuottajana. Hän tekee aina sopimuksen, mutta hinnan määrittäminen vaihtelee. Hän korosti myös huolellisen työn merkitystä. Pellot on oltava ojituksen osalta kunnossa, jotta voidaan saada mahdollisimman tasainen kasvusto. Tasalaatuisen sadon tuottamisessa metsän reunapellot ovat haasteellisia. Saattaa olla jopa kannattavaa puida reunapellot eri eriin. Hän korosti pellonreunojen raivausta, jotta mahdollisimman suuri osa pellosta pystyy tuottamaan tasaisen sadon. Tilan sijainti Etelä-Savon lounaiskulmassa mahdollistaa Lahdessa sijaitsevien rukiin ja mallasohran ostajien hyödyntämisen muun muassa edullisempina rahteina.

Kangasniemeltä Marko Hokkanen ja Ensio Väisänen kertoivat kasvinviljelytilan ja kotieläintilan yhteistyöstä. Karjatila luovuttaa lantaa kasvitilalle ja yhdessä tehdään säilörehut. Osa koneista on yhteisiä. Kerran vuodessa katsotaan, että suunnilleen puntit on tasan, mutta ei lähdetä kauhean

tarkasti euron tai tunnin päälle saamisia miettimään. Toisena vuonna se voi olla toisin päin.

Tärkeinä on, että yhteistyöhön molemmat ovat tyytyväisiä.

Peltosiemen ry:n pakkaaja ja siemenviljelijä Yrjö Ehrnrooth kertoi sopimustuotannosta. Luomusiementen tuotantoon kaivattaisiin uusia viljelijöitä.

Etelä-Savossa on varsin suuri kanamunantuottajien keskittymä ja kuvaavaa on, että nämä yritykset ovat keskimääräistä isompia ja ovat siksi suuria viljanostajia alueella. Kananmunan tuottaja Jouni Paunonen kertoi näkökulmaa tilojen väliseen viljakauppaan. Juvalaisten kanatilojen viljantarve on miljoonia kiloja vuodessa. Hyvällä ja tiiviillä yhteistyöllä voitaisiin saada toimivat ti-

lojen väliset viljamarkkinat. Myös laadulla on merkitys ja pienikin valkuaispitoisuuden vaihtelu on iso kustannustekijä kanojen rehumenoissa.

Yleisön ja alustajien kanssa käytiin vilkasta keskustelua ja uskon, että yhteistyö tiivistyy useiden toimijoiden kesken. Myös Kilpailukykyä kasvituotantoon

(Kipakka)-hankkeessa pidetään huoli, että maakunnan sisällä viljaa ja muitakaan kasvituotteita ei kuskata edestakaisin, vaan suunnitellusti kohteesta toiseen.

Riitta Savikurki kasvintuotannon ja talouden asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Kesän 2017 kokemuksia Kesä 2017 jää varmasti monen mieleen kylmänä ja hankalana kesänä. Vanhemmat viljelijät muistavat kesän 1987 kokemukset ja eräs viljelijä kertoi puineensa silloin marraskuussa. Tänä syksynä viimeiset puivat vielä lokakuun loppupuolella ennen lumisateen tuloa.

Alkukesä oli jo haasteellinen kylmyyden ja kuivuuden vuoksi.

Kylvötyöt myöhästyivät ja kuivuuden takia viljat ja rypsit itivät epätasaisesti. Tämä näkyi kasvustojen osittain vihreänä värinä loppukesällä korjuun lähestyessä.

Kasvustojen kannalta ratkaisevaa oli kesän kylmyys ja auringon säteilyn pieni määrä. Pitkän aikavälin keskiarvoon vertailtaessa lämpösummaa kertyi n. 200 astetta vähemmän Joensuun seudulla.

Lisäksi syksyllä korjuutöitä hankaloittivat vesisateet. Syyskylvöisiä kasveja päästiin kylvämään vain vähän.

Karjatilojen säilörehun korjuussa ei ollut niin pahoja ongelmia.

Nurmi kasvaa viileämmässä ja tiloilla saatiin kohtuullisia nurmisatoja niin määrällisesti kuin laadullisesti. Pohjois-Karjalassa ovat hanhi- ja kurkiongelmat lisäänty-

neet merkittävästi viime vuosina.

Hanhet syövät nuorta säilörehunurmea ja syysviljan oraita niin keväällä kuin syksyllä. Ongelmat keskittyvät tietyille alueille ja monesti samoille lohkoille.

Viljaa jäi korjaamatta merkittävät alat Itä-Suomen alueella.

Lisäksi laatutappiot ovat merkittävät kun vilja meni pahasti lakoon ja se rupesi itämään. Myös punahomeita esiintyi yleisesti.

Tiloilla huomattiin, että eri lajikkeissa on eroja itämisherkkyydessä esim. kaurojen osalta. Tämä johtuu eri lajikkeiden erilaisesta itämislevosta. Viime kesänä parhaimpia olivat sellaiset lajikkeet, joissa oli kovempi itämislepo.

Katse kohti kesää 2018 muistilista Mikäli epäilee rehuviljassa olevan punahomeita, niin kannattaa määrityttää hometoksiinit.

Määrityksiä tekevät Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Luonnonvarakeskus Luke, Eurofins Scientific Finland Oy, Suomen Viljava Oy, Västankvarnin koetila sekä teollisuuden ja kaupan viljan vastaanotto.

Viljan lajittelu vähentää toksiineja, sillä monesti pienissä jyvissä on eniten homeita.

Kylvösiemenestä saattaa tulla pula keväällä 2018, joten kannattaa nyt ostaa siemenet. Lajikkeissa kannattaa kiinnittää huomio kasvuaikaan ja lakoherkkyyteen. Lisäksi on viitteitä siitä, että jotkut kauralajikkeet ovat herkempiä hometoksiineille.

Mikäli omaa kylvösiementä aikoo käyttää, niin sen itävyys kannattaa varmistaa ja peitata se.

Sateinen syksy näytti selvästi vesitalouden ongelmat lohkoilla. Kannattaa kartoittaa lisäojitustarve tai onko salaojissa tukkeumia.

Pellon pinnan muotoilun tärkeys korostuu hankalina kasvukausina. Myös tiivistymisongelmat lisääntyvät märän kesän vuoksi.

Nyt kannattaa suunnata katseet kohti seuraavaa kesää ja tilata viljelysuunnitelma ProAgrialta. Kannattaa hyödyntää syksyn edullista hinnoittelun kausiporrasta.

Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala Kasvua pellosta -hanke

Mikäli vilja on jäänyt korjaamatta lohkolla: 1. Ympäristökorvauksen ehtojen mukaan lannoitteiden mukana annettu fosfori pitää siirtää seuraavalle kasvukaudelle viljelynsuunnittelussa 2. Olkimassa kannattaa murskata ja lohko kyntää. Se vähentää toksiiniriskejä seuraavana kesänä 3. Viljelykiertoon kannattaa kiinnittää huomiota. Yksipuolisessa viljakierrossa punahome riski kasvaa.

4. Viljan alla ollut nurmenoras on saattanut tuhoutua ja nurmia joutuu kylvämään uudestaan

12

Parempaa satoa pienemmin päästöin täsmäviljelytekniikan avulla

Koneurakoitsija Eino Kuhmonen Ajokaksikko Oy:stä asettaa täsmäviljelyjärjestelmän määränsäätöohjelmistolle työkoneen ohjaustiedostoa.

Kun biolannoitus levitetään määränsäätöautomatiikalla ravinnetarpeen ja huuhtoumariskin mukaan, voidaan samanaikaisesti saavuttaa sekä parempaa satoa että pienemmät ympäristövaikutukset. Tekniikka tähän on ollut markkinoilla jo lähes 20 vuotta, mutta korkean hinnan ja yhteensopivuusongelmien takia menetelmä ei ole yleistynyt. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä levitysurakoinnin myötä menetelmää voidaan hyödyntää myös ilman kalliita laitehankintoja. Lisäksi nelikopteritekniikka on tuonut kaukokartoituksen kustannuk-

sen käytännön viljelyn ulottuville.

Karelia AMK osallistuu Ravinnerenki -hankkeeseen kehittämällä täsmäviljelytekniikan hyödyntämistä biolannoitteiden levityksessä. Hanke demonstroi lietteen täsmälevitystä tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa tuotantomittakaavan koneilla ja ohjelmistoilla Liperin SM-kyntöjen yhteydessä syyskuun lopulla. Työnäytöksessä käytettiin lietteen sijasta vettä, mutta toimintakonsepti oli sama kuin käytännön lietteenlevityskonseptissa. Liperin työnäytöksessä koneina toimi Tervolaisen Ajokasikko Oy:n kalusto.

Työnäytöksessä esitelty levityskonsepti voidaan jakaa 4 vaiheeseen seuraavasti: Vaihe 1: Peltolohkon ravinnehuuhtoutumille alttiit kohdat etsitään automaattisesti pellon korkeuskäyräkarttojen ja maalajitietojen pohjalta.

Suuresta osasta suomen peltoja on tehty ns. laserkeilauskartoitus, minkä tuottamaa tietoa voidaan käyttää tämän vaiheen toteuttamiseen.

Vaihe 3: Lohkolle laaditaan täsmälannoitussuunnitelma siten, että lohko jaetaan kolmeen vyöhykkeeseen huuhtoutumisherkkyyden ja sadontuottokyvyn perusteella. 1. vyöhykkeeksi määritetään esim.

5% lohkon pinta-alasta, jossa on suurin huuhtoumaherkkyys.

Tämä osa voidaan jättää jopa kokonaan ilman lietteen levitystä. 2. vyöhykkeeksi määritetään alue, jossa todettu suurempi sadontuottokyky. Tällä alueella levitystasoa kasvatetaan, jolloin suurempi sadontuottokyky saadaan käyttöön. 3. vyöhykkeeksi jää loppuosa pellosta. Tätä osaa lannoitetaan normaalitasolla.

Nelikopterista eli tuttavallisemmin dronesta on tulossa yksi maatalouden rutiinityökaluista.

Vaihe 2: Pellon satopotentiaalialtaan hyvät kohdat etsitään joko edellisvuoden satokarttojen tai kasvillisuusindeksikarttojen avulla.

Kasvillisuusindeksikartat eli ns. NDVI kartat perustuvat joko satelliitista, lentokoneesta tai kuvausnelikopterista otettuihin väärävärikuviin.

Vaihe 4: Täsmälevityssuunnitelma siirretään esimerkiksi muistitikulla traktoriin, jossa on ISOBUS- yhteensopiva työkoneen ohjausyksikkö ja satelliittipaikannusjärjestelmä.

Traktorin tekniikka ohjaa perään kytketyn lietevaunun lietteen syöttöä siten, että täsmälannoitussuunnitelma toteutetaan automaattisesti levityksen aikana.

Kuljettaja voi käyttää normaaleja ajolinjoja riippumatta vyöhykkeiden monimuotoisuudesta.

Menetelmää pitkään vaivanneet ohjelmistojen ja laitteistojen yhteensopivuuden ongelmat ovat standardisoinnin ansiosta poistumassa. Onnistuessaan menetelmä avaa näkymiä tehokkaampaan kasvintuotantoon ilman lisääntynyttä ympäristökuormitusta.

Menetelmä mahdollistaa myös lannoitusmäärän säädön maalajien mukaan, jolloin lakoontuminen ja siitä johtuvat laatutappiot vähenevät.

13

Luomulisäysaineistot

Luomusiementuotantoon?

Täsmäsäädön lisäksi ympäristöystävällisyyttä lisää runsas rengastus sekä kiekkovantaisiin perustuva lietteen multausteknologia. Kuva on otettu työnäytöksen kenraaliharjoituksessa.

NIR –kameran avulla pellon kasvustosta voidaan ottaa kuvia, joiden avulla saadaan muodostettua ns. NDVI- eli kasvillisuusindeksikartta. Kartta kertoo, kuinka hyvin kasvusto yhteyttää eri kohdissa peltoa. Tietoa voidaan hyödyntää hyvätuottoisten lohkonosien paikannuksessa.

Luomusiemenen kysyntä on jatkuvassa kasvussa ja varsinkin nurmiheinien ja syysviljojen siemenistä on alituotantoa tällä hetkellä.

Nurmisiementuotannossa on sopivalla viljelykierrolla ja eloperäisellä lannoituksella mahdollista päästä samoihin satotuloksiin kuin tavanomaisessa viljelyssä. Alkavalla luomutilalla on mahdollisuus tuottaa yksivuotisista kasveista luomusiementä ensimmäisen siirtymävaihevuoden sadosta.

Nurmikasvien ja nurmipalkokasvien sato on luomua siirtymävaiheen toisena vuonna.

Luomusiementuotannon aloittaminen vaatii tarkkaa ja huolellista suunnittelua. Sopimustuotanto siemenpakkaamon kanssa on yhteistyötä ja sitoutumista sekä edellyttää aikaa huolehtia siemenkasvustoista. Luomutilalla on sovitettava yhteen sekä luomutuotantoehdot että siementuotantovaatimukset.

Luomulisäysaineiston käytön reunaehtoja (Eviran viljelijäkirje 1/2017, luomutiedote 1/2017) Luomutuotannossa on käytettävä luonnonmukaisesti tuotettuja siemeniä ja taimia aina, kun niitä on saatavissa.

Luomusiemen- ja luomutaimierien markkinatilanne löytyvät Eviran ylläpitämästä lisäysaineistorekisteristä. Tiedot perustuvat pakkaamoiden ja kauppiaiden omiin ilmoituksiin ja löytyvät osoitteesta: evira>yhteiset>luomu> luomukasvit>siemenet ja taimet.

Eräkohtainen lupamenettely Täsmäviljelyyn soveltuvassa vaunussa on paljon sähkötekniikkaa: lietteen virtausta mitataan ja määrää säädetään sähköisesti ISOBUS -dataväylän kautta.

Juha Kilpeläinen Lehtori Karelia AMK Oy

Jos luomusiementä ei ole saatavissa haetaan lupa tavanomaisen siemenen käyttöön. Yksittäinen luomuviljelijä voi hakea eräkohtaisen luvan Ely-keskuksesta.

Eräkohtainen lupa on voimassa 30.10. asti. Jos erää jää tähteeksi on sille haettava lupa seuraavan kasvukauden kylvöjä varten. Ke-

vätkylvöisten kasvien osalta lupa on haettava viimeistään 1. toukokuuta, mutta kylvö on sallittu vasta kun lupa on myönnetty.

Esimerkiksi jos on hankkinut tavanomaista lisäysaineistoa toimijakohtaisella poikkeusluvalla kasvukaudelle 2017, on kylvämättä jääneelle erälle haettava uutta ELY:n poikkeuslupaa, jotta sitä voidaan käyttää kasvukaudella 2018.

Eräkohtaista lupaa tavanomaisen siemenen käyttöön voi hakea toimitusvaikeuteen vedoten. Yksikään myyjä ei pysty toimittamaan luomulisäysaineistoa ennen kylvöä tai istutusta, vaikka viljelijä on tilannut lisäysaineiston hyvissä ajoin. Toimituksen takarajana Evira pitää 15 huhtikuuta kevätkylvöisten kasvien osalta. Tämän jälkeen kyseessä on toimitusvaikeus ja lupahakemus on lähetettävä viivytyksettä Ely-keskukseen.

luvan piirissä olevia kasvilajeja listalta 1.4. – 15.6. välisenä aikana.

Tämä käytäntö johtaa siihen, että samoja lajeja voi tänä aikana olla sekä luomulisäysaineistorekisterissä että yleisen luvan piirissä.

Esimerkiksi jos on hankkinut tulevalle kasvukaudelle tavanomaista siementä yleisen luvan mukaan ennen 1.10. eli esim. elo-syyskuulla, muuta lupaa ei tarvita, vaan yleinen lupa hankitulle erälle on voimassa kevään 2018 kylvöille.

Lisäksi edelliseltä kasvukaudelta tähteeksi jääneiden siementen tulee olla yleisen luvan piirissä uudestaan aikavälillä 1.10.2017 – 31.3.2018, jotta niitä voidaan käyttää seuraavalla kasvukaudella.

Tarkemmat tiedot ja esimerkit löytyvät Eviran ohjeen 18219/6 Luonnonmukainen tuotanto 1.

Yleiset ja kasvituotannon ehdot kohdasta 19 Lisäysaineistot sivulta 44 alkaen.

Siementilaukset kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen tulevaa kasvukautta, jotta varmistat haluamasi lisäysaineiston saannin.

Kasvilajikohtainen lupamenettely Evira voi myöntää kaikille luomuviljelijöille kasvilajikohtaisen luvan tavanomaisen siemenen käyttöön. Evira ei poista yleisen

Juha-Antti Kotimäki luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Siemenet

kevään kylvöille LAADUKKAAT NURMISIEMENET Timoteit mm.

Nurminata UULA , RUBINIA BOR

VALTTERI

BOR

BOR

Englanninraiheinät Seokset RIIKKA , SW BIRGER, Valmiit ja MATHILDE räätälöidyt Apilat Kaurat NIKLAS , MATTY Tilaa Ohrat WOLMARI nyt!

ELMERI BOR

BOR

BOR

BOR

KAARLE

Pohjois-Karjalan Siemen

BOR

Luonnollisesti myös luomuna!

p. 044 534 6914 osmo.koponen@tilasiemen.fi www.pksiemen.fi

14

TIETOA RAVINTEISTA YMPÄRISTÖN JA MAATILASI HYVÄKSI

Ravinnepiian Viljelyvinkit

Separointi apuna lantalogistiikan ja lannoituksen suunnittelussa - nopea apu myös täyttyville lantasäiliöille Lietelannan separointi mahdollistaa lannan monipuolisemman hyödyntämisen ja tehostaa tilan lantalogistiikkaa. Prosessissa lanta erotellaan mekaanisesti nestepitoiseen jakeeseen ja kuivajakeeseen, jolloin lietelantasäiliö täyttyy hitaammin: separoinnilla saadaan vuosittain noin 30 prosenttia lisää tilaa lietesäiliöön.

Separoinnin hyöty korostuu erityisesti kuluneen vuoden kaltaisina sateisina kesinä, jolloin lietesäiliöt täyttyvät nopeasti ja veden kyllästämät pellot eivät välttämättä kanna lannan levityskalustoa. Tällöin lisätila lietesäiliössä helpottaa lannan varastointia seuraavaa kasvukautta varten.

Separointiprosessissa muodostunut nestejae on typpipitoisempaa ja kuivajae fosforipitoisempaa, joten separointi mahdollistaa lietelannan monipuolisemman hyödyntämisen viljelykierron lannoituksen suunnittelussa: typpipitoisempaa jaetta voidaan hyödyntää esimerkiksi nurmilla ja fosforirikkailla mailla. Fos-

kuva: Saara Ryhänen

Ravinnepiika on EU:n Maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoittama tiedotushanke, jota toteuttavat yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus Etelä-Savon alueella.

Lisätietoa Ravinnepiika-hankkeesta: maajakotitalousnaiset.fi/ravinnepiika Ravinnepiika myös Facebookissa: facebook.com/Ravinnepiika

Jokaisella kasvulla on tarinansa

www.kinnusenmylly.fi www.kinnusentahtirehut.fi www.viljanosto.fi

foripitoisempi kuivajae voidaan puolestaan levittää fosforiköyhille lohkoille. Separoinnin myötä myös kuljettaminen järkeistyy, mikäli kuljetuskustannuksiltaan suhteessa kalliimmaksi tuleva nestejae voidaan levittää lähipelloille ja kuivajae viedä kauemmille pelloille.

Separoinnissa syntyvää kuivajaetta voidaan hyödyntää myös kuivikkeena. Tällöin sen kuivaainepitoisuuden tulee olla vähintään 35-40 %. Suomen oloissa kuivajae suositellaan mädätettäväksi tai kompostoitavaksi haitallisten mikrobien hävittämistä varten. Separoidun kuivajakeen ei ole todettu oikein käsiteltynä ja käytettynä aiheuttavan hygieniariskejä. Menetelmä on jo yleisesti käytössä Yhdysvalloissa ja muualla Euroopassa, kuten Ruotsissa.

Iina Haikarainen luomukasvintuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Hyödynnä pellolle jääneet ravinteet tulevan kesän viljelysuunnitelmassa Niin harmillista kuin sadon korjaamatta jääminen onkin, kannattaa pellolle jäävät ravinteet hyödyntää seuraavan vuoden viljelysuunnitelmassa. Korjaamatta jääneet kasvustot vähentävät seuraavan vuoden lannoituskuluja ja parantavat maan kasvukuntoa.

Jos maa kantaa tai se on pinnaltaan hieman jo routaantunut, kannattaa lohkolle jäänyt kasvusto murskata. Jos mahdollista, kannattaa pelto murskauksen jälkeen kyntää. Talven aikana lumen alle jäävä kasvustomurska hajoaa ja kasvimassa lisää orgaanisen aineksen määrää maassa. Vaikutus on samanlainen kuin viherlannoitusnurmella, vaikka puimatta jäänyt vilja ei nyt niin vihreää olekaan. Kasvin keräämät ravinteet ovat tallessa,

ja ovat käytettävissä uudelle kasvustolle kesällä 2018.

Kun sato jää korjaamatta, viljelysuunnitelman lannoitelaskentaan tulee tehdä sen perusteella korjauksia. Erityisesti fosfori (P) on otettava huomioon ja käyttämättä jäänyt määrä tulee huomioida tulevan vuoden ravinnelaskennassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos vuonna 2017 esimerkiksi rehuohralle tuli lannoitteen mukana 9 kg fosforia ja sato jäi korjaamatta, niin vuodelle 2018 korjataan fosforin tasetta lisäämällä 9 kg käsin fosforitaselaskentaan. Tällöin vuoden 2018 fosforin tarve vähenee, mikä vähentää pellolle levitettävän lannoitteen määrää. Lannoitusta suunniteltaessa kannattaa hyödyntää fosforin tasausta,

mikä mahdollistaa fosforirajojen ylittymisen tasausjakson aikana.

Fosforitasauksen käyttö on sallittua ja jopa suotavaa, varsinkin jos tulevien vuosien fosforilannoitus on vähäistä.

Kun talvi pikkuhiljaa tekee tuloaan, niin nyt loppuvuodesta on hyvä aika paneutua ensi kesän viljelysuunnitteluun ja mahdollisesti miettiä suurempiakin pellon kunnostustoimenpiteitä. Ajoissa tehty viljelysuunnitelma mahdollistaa oikeanlaisen lannoitelajin valinnan ja lannoitteiden hankinnan edullisemman hinnan aikaan.

Riitta Savikurki Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

15

Ravinnerenkien pellonpiennartilaisuudet Savossa kiksi lohkon lakopaikat sekä vesitalousongelmat näkyivät ilmakuvassa selvästi. Ilmakuvasta katsottuna lakopaikkoja oli huomattavasti enemmän, kuin miltä lohkon reunasta näytti. Myös ravinteiden puutosoireet ja täydennyskylvö sekä salaojitus tarpeen määrittäminen onnistuu ilmakuvan avulla.

Iisalmessa Henna ja Perttu Sirviön tilalla järjestettiin MuhkeatNurmet työnäytöspäivä sateisessa ja syksyisen kylmässä säässä.

Syksyisen ajankohdan ja havaintolohkon uudistamisen myötä päädyimme pitämään päivän teeman nurmen lopettamisessa ja uusimisessa. Paikalla olikin iso joukko sidosryhmiä esittelemässä heidän tuotteittaan ja antamassa vinkkejä nurmen viljelyyn. Esitteitä ja vinkkejä oli tarjoamassa Ilkka Suur-Uski Yaralta, Asko Seppänen Berneriltä, Jukka Repo Juuan Dolomiittikalkilta, Veli Turunen ja Paavo Lappi Vilomix:siltä ja Tero Jokelainen Valiolta. Ruoka ja juoma puolesta vastasivat Korpijärven Maa- ja kotitalousnaiset sekä Atrian Jari Mustonen.

Koneilta esittelivät BT-Agron Tom Hellström ja Turun Konekeskuksen Ari Kärkkäinen. BT-Agrolta esittelyssä olivat nurmen ilmastaja SUBSOILER 250, piensiemen kylvöäes, nurmijyrsin FORIGO sekä SUIRE Vaakatasoleikkuri.

Turun konekeskukselta esittelyssä olivat 5 siipinen Pönttingerin

SERVO kääntöaura ja Pöttingerin lautasmuokkain sekä muutama Massey Fergusoni.

Ravinnerenki ja Nurahankkeen yhteinen tilaisuus pidettiin Jari ja Anna-Mari Heiskasen luona Sonkajärvellä. Päivän aiheena oli maan ja säilörehun fosfori ja kaliumpitoisuus, joista kertomassa oli Sanna Kykkänen LUKE:lta Tutkimusten mukaan maan reservikalium on tarkempi maan kaliumvarojen ennustaja kuin viljavuuskalium. Reservikaliummäärityksen voi tehdä kokoomanäytteenä samakaltaisilta peltolohkoilta, se maksaa noin 25 EUR/näyte. Nurmen kaliumlannoitus tulisi suunnitella maan reservikaliumtuloksen ja säilörehun kaliumpitoisuuden mukaan.

Myös fosforin alhaiset pitoisuudet maassa sekä säilörehussa puhuttivat. Tutkimusten mukaan nurmen fosforilannoituksella ei ole saatu sadon lisää, jos käytetään karjanlantaa ja maan viljavuusfosfori on luokassa tyydyttävä tai parempi. Lisäksi tutustuttiin tarkemmin sinimailaseen Jarin lohkolla. ProAgria PohjoisSavosta Anu Rossin johdolla tutustuttiin mailasen juuristoon ja maan rakenteeseen sekä pohdittiin mailasen säilymiseen vaikuttavia seikkoja.

Tiina Hyvärinen Kasvintuotannonasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

www.bam54.se

Ravinnerenkihankkeen kesän ja syksyn tapahtumissa tutustuttiin uuteen ja kerrattiin jo tuttuja asioita. Erityisesti konenäytökset kiinnostivat viljelijöitä.

Heinäkuussa tutustuttiin mekaaniseen rikkatorjuntaan luomutuottaja Esko Väänäsen tilalla Pielavedellä. Kone esittelyissä olivat Combcut ja Kvick-finn rikkakasvien torjuntakoneet, joita BT-Agron Boris Lindgard esitteli. Työnäytöksissä nähtiin Jouni Poikosen jankkuri sekä Teemu Jaarasen kesantomurskain. Rikkakasvileikkuri combcut katkaisee rikkakasvien varret kasvuston päältä. Kone sopii erityisen hyvin paksuvartisten rikkakasvien kuten ohdake, valvatti ja hierakka torjuntaan. Kvick-finn juolannostokultivaattorissa on edessä hanhenjalkakultivaattori, joka pehmentää maata. Laitteen perässä on tiheät piikit, jotka nostavat rikkakasvien juuret maasta.

Nilsiässä Halunan kylätuvalla tutustuttiin ammattimaiseen kopterikameran lennätykseen.

Tuomo Huusko Kinahmin kopterikuvauksesta oli paikalla esittelemässä kopterikameran lennätystä Jani Pentikäisen vilja lohkolla. Mukana päivässä olivat myös edustajat Juuan Dolomiittikalkilta Jukka Repo ja SSAB:ltä Marko Sorjanen sekä Anne Lamberg. Lohkon kasvukunnon tarkkailu ilmasta herättikin paljon keskustelua. Esimer-

satoa Cresco®maanparannuskalkeilla

Varmista viljan turvallisuus Puintien viivästyminen heikentää sadon laatua ja lisää homeiden riskiä. Homeista punahome on haitallisin. Erityisesti lokakuulle siirtyvissä puinneissa sekä lakoviljassa ja sateiden piiskaamissa kasvustoissa punahomeen leviämisen vaara on suuri. Keinot sadon laadun pelastamiseksi vähenevät koko ajan, mutta huolellisella kuivauksella, tehokkaalla esipuhdistuksella ja lajittelulla sadon laatua voidaan parantaa merkittävästi. Viljaerien turvalli-

suus voidaan varmistaa tekemällä hometoksiinien pikamittaus.

Pikamittauksia tekevät mm. Suomen Viljava, Västankvarnin koetila sekä teollisuuden ja kaupan vastaanotto.

Kotieläintilojen on syytä varmistaa ruokintaan käytettävän viljan turvallisuus ruokinnassa.

Erityisesti siat, hevoset ja siipikarja ovat herkkiä, ja lypsylehmät ovat herkempiä kuin lihanaudat.

Korkeat toksiinipitoisuudet aiheuttavat eläimillä hedelmälli-

syyshäiriöitä, ruokahaluttomuutta ja tuotosten laskuja.

Ensi kasvukautena korostuu käytettävän kylvösiemenen laatu.

Punahome säilyy kylvösiemenessä, ja vain tarkastetun ja peitatun siemenen käytöllä ja huolellisella kunnostuksella ja lajittelulla varmistetaan kylvösiemenen riittävä laatu.

Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR seuraa ja tiedottaa Suomessa viljan hometoksiinitilanteesta www.vyr.fi

Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.

Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com

16

Herukan tuotannon päivitystä Markkinakysyntää on nyt monesta marjalajista, kuten myös erivärisistä herukoista. Useat ostajatahot ovat viestittäneet, että he saisivat myytyä enemmän marjoja kuin mitä tällä hetkellä saavat kotimaasta ostettua.

Marjamaat –hankkeessa olemme välittäneet tätä tietoa ja pyrkineet tiedonvälityksen keinoin muutenkin reagoimaan tähän.

Yksi tapa päivittää tietoja on ollut herukoiden tuotannon osalta työpajasarja, jossa olemme järjestäneet neljä erillistä tilaisuutta, joissa kussakin on pureuduttu erityyppisiin aihekokonaisuuksiin. Ensimmäisenä aloitettiin perehtymällä viimeisimpään tietoon eri lajikkeista ja niiden ominaisuuksista.

Terve taimimateriaali Tällä hetkellä herukan tuotannon vahvemman lisääntymisen esteenä on pula uudesta ja puhtaasta lisäysmateriaalista. Samaan aikaan myös jo olemassa olevia kasvustoja on aika uudistaa uudella lisäysmateriaalilla.

Kävimmekin myös läpi, että missä taimituotannon osalta tällä hetkellä mennään.

Puhtaan ja terveen taimimateriaalin lisäksi kasvinsuojelu ja

lannoitus ovat keskeisiä asioita viljelytekniikan osalta, jotta saadaan hyvää ja laadukasta satoa markkinoiden tarpeisiin. Toisessa herukkatyöpajassa aiheena olivat kasvitaudit, tuhohyönteiset sekä ravinneasiat ja niistä saatiin päivitetty ja kattava kooste.

Taloudellisesti kannattavaa Kaiken yritystoiminnan niin myös marjanviljelyn lähtökohta on, että se tehdään taloudellisesti kannattavasti ja tämä edellyttää omien tuotantokustannusten selvittämistä ja muutoinkin toiminnan tarkastelua taloudellisesta näkökulmasta. Tähän on suurena apuna netistä löytyvä herukan tuotantokustannuspohja http://www.savogrow.fi/kehittamispalvelut/marjaosaamiskeskus/tietopankki. Tätä pohjaa hyödyntäen saatiin hyvä kokonaisnäkemys, että mitkä kaikki asiat vaikuttavat tuotannon kannattavuuteen.

Tätä hyödyntäen osataan laskea eri toimenpiteiden järkevyyttä ja hakea syy-yhteyksiä eri toimenpiteiden välillä.

Herukat työpajoissa

maan pitkälti teollisuuden tarpeisiin. Marjoja on mennyt myös tuorekulutukseen, mutta yhä enemmän on tullut kuluttajakysyntää myös tuoreherukka – ja rasiaherukka puolelle. Marraskuun alussa viimeisessä työpajassa näkökulmana oli uusi tuotantotapa eli tuentalankoihin tuettu terttuherukan tuotanto niin avomaalla kuin tunneleissakin.

Samalla perehdyttiin myös tuoreherukan varastointi- ja pakkausmahdollisuuksiin varastointiajan pidentämiseksi.

Materiaalit näistä kaikista tilaisuuksista löytyvät hankkeen nettisivuilta www.proagria.fi/marjamaat. Seuraa myös hankkeen tarjontaa www.facebook.com/groups/ marjamaat Tilaisuudet järjesti Marjamaathanke, joka toimii Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja KeksiSuomessa. Hanke on em. alueiden ELY-keskusten rahoittama ja ProAgria Pohjois-Karjalan hallinnoima. Yhteistyökumppanina on Luke.

Päivi Turunen puutarhatuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Marjamaat hankevastaava

Herukoita on totuttu tuotta-

Marjapensaasta brändiksi Viimeisimmät tuulet sekä onnistuneet tarinat brändin rakentamisesta ja markkinoinnista!

Miten pieni ja keskisuuri tila voi omilla tuotteillaan erottua massasta ilman kalliita ja maata mullistavia keinoja.

Aika: ti 12.12.2017 klo 10-16.00 Paikka: Karjalaisen Auditorio (Lehtitalo, Kosti Aaltosen tie 9, Joensuu). Mahdollisuus osallistua etäyhteydellä, linkki lähetetään ilmoittautuneille.

10:00 Päivän avaus, Päivi Turunen, ProAgria Pohjois-Karjala 10:15 Maaseudun tulevaisuus? Jon ja Micke Silén, puolikuivat siiderimiehet 12:15 Ruokailu (omakustanteinen) 13:15 Deliverde – onnistuneen brändin tarina, Liisa Lindroth, Lindrothin Puutarha 14:15 Some hyödyksesi - Facebookin ja Youtuben mahdollisuudet markkinoinnissa, Susann Rännäri, Digiviljelijät hankkeen vetäjä, Svenska lantbrukssällskapens förbund Ilmoittautuminen: Järjestelyjä varten ilmoittautumiset 7.12.2017 mennessä pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401 Lisätietoja: Päivi Turunen Marjamaat hankevastaava ProAgria Pohjois-Karjala paivi.turunen@proagria.fi p. 040 301 2452

www.proagria.fi/marjamaat www.facebook.com/groups/marjamaat/

Satopotentiaalia herukalla. Kuva: Marko Natri

Luomuväki kokoontui Kuopiossa Luomupäiville 9.-10.11. Kuopion Kylpylä Hotelli Rauhalahteen osallistui 130 innostunutta henkilöä kuulemaan ajankohtaisia asioita luomusta ja vaihtamaan kuulumisia.

Monipuolinen ohjelma koostui sekä asiantuntijaluennoista että mielenkiintoisista ammatillisista retkikohteista. Varmasti jokainen mukana ollut sai paljon asiaa mietittäväksi myös omaan toimintaansa.

Vuoden Luomuyritys Jätkänkämpän iltajuhlassa julkistettiin Vuoden Luomuyritys. Tänä vuonna nimityksen sai Vertin luomutila Haukivuorelta.

Perheviljelmässä ja tilan hoidossa on mukana isäntäpari Heikki ja Olka Mustalampi sekä Heikin vanhemmat Leena ja Pentti. Tilalla kasvatetaan puhdasrotuista Hereford-karjaa ja monipuolisesta kasvivalikoimasta löytyvät

mm. sipuli, mansikka, omena, peruna sekä viljat ja nurmet.

Kunniamaininnat konkareille Muuruveden maatalousoppilaitos ja Jari Nousiainen.

Luomutila Pikkunuppu Liperin Vaiviosta Topin maatila myymälä, Muuruvesi

17

Marjaosuuskunnat tekevät kone- ja markkinointiyhteistyötä Itä- ja Keski-Suomessa on vuosikymmeniä toimineita marjaosuuskuntia. Niiden toiminta keskittyy herukan konepoimintaan ja markkinointiyhteistyöhön.

Kone- ja markkinointiyhteistyötä tekee myös KM Peltomarjat Osuuskunta, jonka toimintaa Yrjö Uitamo esitteli kainuulaisille Marjataito-hankkeen ja keskisuomalaisille Marjamaat-hankeen vieraille Markkulan Marjatilalla Multialla lokakuussa. Osuuskunnassa on yksitoista jäsentä, 117 ha eri värisiä herukoita ja jäsentilat sijaitsevat Keuruulla ja Multialla.

Poimintakoneet yhteisiä Heti osuuskunnan perustamisesta v. 1976 lähtien osuuskunnalla oli tähtäimessä konepoiminta ja ensimmäinen, kotimainen Joonas-herukkapuimuri tulikin osuuskunnan käyttöön. Nyt osuuskunnalla on kaksi herukkapuimuria.

Osuuskunta maksaa palkan puimurin kuljettajille ja tilat huolehtivat työvoiman laatikonvaihtoon ja lastaamiseen. Osuuskunta laskuttaa osakkaita herukanpuinnista tuntitaksalla tehollisesta työajasta. Koneen huoltoon ja muuhun yhteiseen osakkaat käyttävät noin kolme talkootyöpäivää vuodessa, muusta maksetaan käypä korvaus.

Kun puimurin uusintaan ajastaan tarvitaan lainaa, osuuskunnan jäsentilat ovat lainan takaajina. Muita koneita osuuskunnalla ei ole, vaan tiloilla on keskenään erilaisilla kokoonpanoilla yhteisiä koneita. Osuuskunnalla

on omistuksessaan myös marjalaatikoita.

Osuuskunta markkinoi

tarpeiden mukaan.

Keskinäistä luottamusta tarvitaan erityisesti myyntitilanteessa, sillä kaikki marjaerät eivät luonnollisestikaan ole saman hintaisia.

Muutamilla tiloilla on myös muita marjoja ja niiden markkinoimisesta kukin huolehtii itse.

Vähäisiä määriä herukkaa myydään suoraan tiloilta.

Herukanviljely Keurusseudulla rakentui neljäkymmentä vuotta sitten teollisuuden sopimusviljelyn varaan. Tuolloin ostajia oli vain yksi. Vaikeita vaiheita herukanviljelijöille oli Suomen liittyminen EU:iin, jolloin hinnat romahtivat ja v. 2000, jolloin pitkäaikainen ostaja irtisanoi sopiTeksti ja kuvat: muksen. Siitä alkoi uusien ostaMarjo Marttinen jien ja markkinoiden etsiminen ProAgria Keski-Suomi ja sinä ollaan onnistuttu. - Löytyi Marjamaat-hanke muutamia isompia ostajia. Niiden lisäksi asiakkaanamme on tällä hetkellä toistakymmentä mehun valmistajaa, puolenkymmentä viininvalmistajaa, tuoretukkuja ja torikauppiaita, Uitamo kertoo.

Osuuskunta markk i n o i ke s k i t e t y s t i osakkaidensa herukat ja marjatilitykset tulevat osuuskunnan kautta. Ostajien tarpeisiin pystytään osuuskuntana vastaamaan yksittäistä tilaa paremmin. Osuuskuntana pystymme tarjoamaan isompia eriä kuin yksittäisinä viljelijöinä, kertoo Yrjö Uitamo.

Tilojen ja lohkojen välillä on myös ai- Yrjö Uitamo kertoi KM Peltomarjat Osuuskunnan kaisuuseroja, joten toiminnasta Marjamaat- ja Marjataito-hankkeiden poimintaa voidaan vieraille. Hänen mukaansa osuuskunnan toiminta ajoittaa asiakkaiden perustuu avoimuuteen ja luottamukseen.

KM Peltomarjat Osuuskunnan puheenjohtaja Janne Miettinen esitteli Kotimaista Joonas-herukanpoimintakonetta Marjamaat- ja Marjataito-hankkeiden vieraille.

Ilomantsin marjaosuuskunta

• nelisenkymmentä jäsentä • toiminta-alue: Pohjois-Karjala (Ilomantsin ympäristö), muutama jäsen muista maakunnista • konepoimintayhteistyö ja marjojen ohjaaminen yhteistyössä markkinoille • pj. Tauno Kaltiainen

Etelä-Savon Arvomarjaosuuskunta

Maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden asiantuntija

• perustettu 1978 • kymmenen jäsentä • toiminta-alue: Etelä-Savo (Mäntyharju, Mikkelin ympäristö, Pieksämäki) • konepoimintayhteistyö, osin myös markkinointi yhdessä • pj. Ilkka Häyrinen

KM Peltomarjat Osuuskunta

• perustettu 1976 • toiminta-alue: Keski-Suomi (Keuruu ja Multia) • yksitoista jäsentä • konepoiminta-markkinointiyhteistyö • pj. Janne Miettinen

;ėįįėøjÞÎÎÄġçÞġÙjjÙÙ ġøjĐjėġÙjjĤjÐçį ÞġøjÞÎÎÄÃġÍjġĻjÎįįĤįėøjÐĻ ÐįÄ ÞġçėjjÍjþġ5 ÄÐĤoġ ėjjĤġjėÄjÞĤįÞĤÄÍjÃjøįjġÎjÄÎÄėėjġÙjjĤjÐçį ÞġĐjÁçÄĤįėjėÄçÄėėj ġøjÞÎÎÄøjÐĻ ÐįÄėėjġė Îoġ ĻjÎįįĤįÎėÄėėjþġ ėĤįġėÄÄėġĤįĤĤįįÞġÐoÁÄÎçÞĤĤçĐÄÄėÄġÍjġĤçĤ jġÄĤė ġėjjĤġÐjjÍjÞġĤjĐÍçÞÞjÞġÎjÄÎÄėĤjġ °ÞjÞėėÄøjÐĻ ÐįÄėĤjġė ÎoġøjĐÁjjÞġjėÄjÞĤįÞĤ ÙįÎė ÞġÃġjÄÞjġøjÄÎjÐÐÄė ėĤÄþġQjĐÍçÞĤjjÙÙ ġÎįįÐįĻjĤġ ÙÙþġÙjÎėįÐÄÄÎ ġĐjÁçÄĤįė ġĻjĐjÄÞÁçÄĤç ġĻjÁÄÞÎçĻjÎįįĤįÎė Ĥ ġÐjÄÞçøÄÐÐÄė ĤġøjÐĻ ÐįĤġė Îoġ Á ÞÎÄÐêĻjÎįįĤįÎė Ĥþġ ġ QįÐ ġÎoĿÙooÞġ;ėįįėøjÞÎÄėėjġĤjÄġÐį ġÐÄėooġçėçÄĤĤ ėĤjġçøþ°ĠÙjjĤjÐçįėþġ

bÁ ėėoġÁĿĻoġĤįÐ þġ

18

Traktorikynnön SM-kilpailut 2017 järjestettiin onnistuneesti Liperissä Pohjois-Karjalassa ratkottiin Suomen parhaimpien kyntäjien tittelit vuodelle 2017. Kynnöstä leipään 100-vuotta tapahtumaviikonloppuna 29-30.9.2017 Liperissä järjestettiin traktorikynnön SM-kilpailujen lisäksi Liperin koululaisten leipäpäivä sekä Liperin Leipäpäivä-tapahtuma.

Tapahtumaviikonloppua täydensi vielä MTK:n 100-vuotisjuhlaseminaari. Tapahtumaviikonlopun voidaan todeta onnistuneen hyvin, sillä SM-kyntökilpailuihin tutustui kahden kilpailupäivän aikana noin 2000 kävijää ja lauantaina 30.9. järjestetyn Liperin leipäpäivä-tapahtuman kävijämäärä oli noin 7000 henkilöä.

SM-kyntöjen kilpailualueella oli muutakin nähtävää kuin pelkästään kilpailijoiden suoritukset, sillä alueelle oli järjestetty myös pienimuotoiset maatalousmessut työnäytösalueineen. Näytteilleasettajia messuja työnäytösalueilla oli yhteensä

37. Kilpailualueen yhteydessä oli myös näyttävä museokoneiden osasto, jossa kävijät saivat tutustua mm. maatalouden koneellistumisen alkuaikojen voimanlähteisiin maamoottoreihin sekä vanhoihin traktoreihin, joista vanhin oli vuosimallia 1922.

Suurin osa museokoneista oli tuotu nähtäväksi liperiläisten vanhojen koneiden harrastajien toimesta. Suuri kiitos hyvin onnistuneesta museokoneiden osastosta kuuluukin heille.

Traktorikynnön SM-kilpailujen paikallisjärjestäjänä toimi Pohjois-Karjalan Agrologit ry yhteistyössä SM-kyntö ry:n kanssa. Agrologiyhdistyksen edustajat ovat tyytyväisiä kilpailujen kävijämäärään sekä toteutuksen onnistumiseen, vaikkakin oman maakunnan edustus kilpailussa hupeni kolmesta kilpailijasta yhteen syksyn vaikeiden sadonkorjuuolosuhteiden vuoksi.

Kiitos yhteistyöstä Ilman yhteistoimintaa ei tällaisiakaan tapahtumia saada järjestettyä onnistuneesti. Näin ol-

len Pohjois-Karjalan Agrologit ry haluaa kiittää kaikkia tapahtuman järjestelyihin osallistuneita yhteistyötahoja. Erityiset kiitokset Liperin kunnalle sekä tapah-

Voittajien on helppo hymyillä. Yleisen sarjan voittaja Jarmo Itälehto (toinen oikealta) edustaa Suomea vuoden 2018 MM-kisoissa Saksassa.

tuma-alueiden maanomistajille ja viljelijöille. Kilpailualueen lähialueiden asukkaille myös kiitokset kärsivällisyydestä.

19

Hyvinvointia Heiskalan Hoppalasta

- Hoivaa ja tule hoivatuksi

Care -toiminnassa ei ratsastaminen ole itsetarkoitus, vaan monipuolisen toiminnan avulla konkretisoidaan hyvinvointiin vaikuttavien asioiden merkitys huolehtimalla eläimestä. Hevonen hyväksyy jokaisen aitona omana itsenään, ilman suorittamisen paineita. Hevonen avaa, jos uskallamme heittäytyä piiloon painetut tunnesolmumme, jotka turvallisessa ja kiireettömässä ilmapiirissä on luottamuksellisesti hyvä purkaa.

Vankkaa sosiaali- ja terveysalan, hevosalan osaamista

Tarjoan sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä hevosalan ammattilaisena monipuolisia ja esteettömiä hevosalanpalveluja varmajalkaisilla islanninhevosilla ja suomenhevosilla. Hevosemme elävät mahdollisimman lajinmukaista elämää suuressa laumassa kengättä ja lähes koko lauma on myös kuolaimetta. Meille hevostemme hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää, kaikki toiminta lähtee liikkeelle hyvinvoivasta ja tyytyväisestä hevosesta. Ovathan hevosemme työkavereitamme ja rakkaita perheemme jäseniä. Jokainen hevonen on oma ainutlaatuinen persoonansa. Hevosavusteisessa työssä on tärkeää tuntea jokainen hevonen yksilöllisesti, näin osataan valita oikea hevonen työpariksi kulloiseenkin toimintahetkeen. Kertoo Helena Heiskanen Heiskalan Hoppalasta

Äärellä uuden ihanuuden jotain kuulen- niin luulen.

Ehkä kuiskatun salaisuuden tai toivon tulevaisuuden.

Haaveesta totta Hyvinvointia Heiskalan Hoppalasta on saanut alkunsa harrastuksesta, elämäntavasta, omista elämänkokemuksista sekä tietysti vahvasta haaveesta työskennellä hyvinvoiva hevonen työparinani. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisena haaveilin vuosia yhdistäväni työhöni hevosen parantavan ja eheyttävän vaikutuksen sekä pitkäaikaisen ammattitaitoni ja kokemukseni. Valjastaa käyttöön sen voiman, joka hyvin kohdellulla ja hyvinvoivalla hevosella on luonnostaan. Hevonen on sielumme ja käytöksemme peili! Nyt sosiaalipedagoginen, esteetön hevos- ja luontoavusteisia palveluja sekä islanninhevosvaelluksia ammatillisesti tarjoava tallimme on toiminut Liperissä 2 vuotta.

Kaikkea toimintaamme ohjaa sosiaalipedagoginen viitekehys: toiminnallisuus, osallisuus, elämyksellisyys, yhteisöllisyys ja dialogisuus, johon yhdistämme hevosen ja luonnon voimauttavan ja eheyttävän vaikutuksen. Tallimme on paikka, johon asiakas

tulee kokemaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja samalla oivaltamaan, kuinka huikean hieno, arvokas ja monipuolinen eläin hevonen on! Hevonen opettaa asiakkaalle paljon myös asiakkaan omasta hyvinvoinnista ja sen huolehtimisen tärkeydestä.

Hevonen ei ole tallillamme kone, jolla suoritetaan ja otetaan välineestä kaikki irti, vaan kaikki mitä tallillamme tehdään, tehdään se hevosen kanssa yhteistyössä, dialogissa hevosta kunnioittaen ja sen hyvinvoinnista huolehtien.

Tallimme tarjoaa kokonaisvaltaisia hevosharrastus- ja kuntoutuspalveluita yksityisasiakkaille, ryhmille, työporukoille, perheille.

Toteutan hevos- ja luontoavusteisen kuntoutuksen ohessa ohjattuja islanninhevosmaastoja ja vaelluksia, hevostaitotunteja, työhyvinvointi- ja virkistyspäiviä, hevoskerhoja, kesäleirejä ja erilaisia kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin pureutuvia teemakursseja.

Islanninhevosvaellus-asiakkaat tulevat ympäri Suomea ja vaellusasiakkaissa näkyykin vahvasti lomakaudet, jolloin ihmiset

matkustelevat ja hakevat elämyksiä sekä kokonaisvaltaista hyvää oloa, jonka turvin jaksaa taas arjen aherrukset. Asiakkaikseni hakeutuu paljon arkoja, kiusattuja, työuupuneita ja monella muulla tapaa elämän kolhuja kokeneita eri-ikäisiä ihmisiä, jotka hakevat rauhaa, aitoa kohtaamista ja kiireettömyyttä sekä hevosen pyyteetöntä lämpöä ja rakkautta.

Sosiaalipedagogisessa hevostoiminnassa SPHT:ssa, EASEL - tunnetaitovalmennuksessa ja Green Care -toiminnassa tallillamme toimitaan dialogisessa prosessissa moniammatillisesti ammattihenkilön, hevosen ja asiakkaan kanssa yhteistyössä yksilöinä tai pienryhmätoimintana.

Kaikenikäisille suunnattuun toimintaan voivat osallistua myös pyörätuolia käyttävät sekä henkilöt, joiden toimintakyky on heikentynyt. SPHT:ssa, EASEL - tunnetaitovalmennuksessa ja Green

Olen hevos- ja terveydenhuoltoalan moniosaaja. Hevosalan koulutukset ja täydennyskoulutukset täydentävät sosiaali- ja terveydenhuoltoalan 25 vuoden ammatillisuuttani. Näistä muodostuu vankka osaamis- ja kokemuspohja asiakkaiden kuntouttamiseksi ja kohtaamiseksi.

Olen mm. sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ohjaaja, hevosavusteinen mindfulness-ohjaaja, ja maaliskuussa 2018 valmistun EASEL - tunnetaitovalmentajaksi. Tallimme hevoset ovat koulutettuja tehtäviinsä luonnollisilla hevosmiestaidoilla ja pehmeillä arvoilla.

Hevostoiminnasta voimaa ja tukea arkeen Toiminta on suunnitelmallista, tavoitteellista ja kokonaisvaltaista. Toiminnan tavoitteena on asiakkaan sosiaalisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen. Samalla fyysinen ja psyykkinen toimintakyky ja elämänhallinta vahvistuvat toiminnallisuuden ja konkreettisen tekemisen keinoin. Toiminnassa hyödynne-

tään eri menetelmiä aktivoiden tekemisen ja oivalluksen kautta kuntoutujan omia ajatus-, tunne- ja toimintaprosesseja. Tuloksena syntyy omia oivalluksia ja kokemuksia, jotka mahdollistavat aktiivisen ja tuloksellisen kuntoutumisen.

Mukana Green CareGREEN KARELIA -hankkeessa Green Care – GREEN KARELIA-hankkeen keskeinen tavoite on tehdä Green Care -pohjaista liiketoimintaa tunnetuksi alueen yksityisille sekä julkisille hyvinvointipalveluntuottajille ja – maksajatahoille sekä suurelle yleisölle.

Hankkeen tavoitteena on myös Green Care –hyvinvointipalveluyritysten ja palvelujen ostajien verkostoituminen palvelujen tuotteistamisessa, markkinoinnissa ja osaamisen kehittämisessä. Yritysten yhteistyönä on tuotteistettu esim. Hyvinvointia Heiskalan Hoppalaan palvelupaketti, jonka kohderyhmänä on lapsensa menettäneet perheet.

Green Care-GREEN KARELIA-hanketta toteuttaa ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset ja Karelia Ammattikorkeakoulu. Rahoittajia ovat Itä-Suomen ESR-ohjelma, Elykeskus, Josek, Keski-Karjalan maaseututoimi ja yritykset.

Helena Heiskanen Hyvinvointia Heiskalan Hoppalasta Johanna Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset

20

Kulttuuriympäristöä tehdään näkyväksi Etelä-Savossa Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hankkeessa järjestettiin lukuisia tapahtumia myös syksyllä. Tervetuloa mukaan hankkeen toimintaan, seuraa tapahtumiamme www.maajakotitalous-

naiset.fi/kynahanke ja Facebook > Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ. Onko sinulla mielessäsi aihe, josta haluaisit kuulla, tai tapahtuma, johon haluaisit meidät yhteistyökumppaniksi?

Ota rohkeasti yhteyttä!

Hankevastaava Saara Ryhänen p. 040 4868 237 saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi

Pyöräretki kulttuuriympäristössä – tutustuimme Mikkelissä Porrassalmen ja Tuukkalan historialliseen alueeseen. 15 kilometrin lenkkiin mahtui yli 10 000 vuotta historiaa, monenlaisia kohteita ja aikakerrostumia jääkaudesta tämän kesän asuntomessuihin. Matkan varrella käytiin monta mielenkiintoista keskustelua Mikkelin alueen historiasta ja tulevaisuudesta.

Luontorastit Neitvuorella – yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton Suur-Savon yhdistyksen ja Navin kanssa järjestimme koko perheen suunnistus-, luonto- ja maisemaretken Hiidenmaalle Mikkelin Anttolaan. Kolmisenkymmentä suunnistajaa kiersi rastiradan ja kävi näköalapaikalla nauttimassa aina yhtä puhuttelevasta Saimaan järvenselkien ja metsäisten selänteiden kirjomasta maisemasta.

Lopuksi kokoonnuttiin nuotiolle kahvittelemaan Mikkelin maa- ja kotitalousnaisten tarjoilujen äärelle. Retki oli osa Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa ja Suomi 100 -tapahtuma.

Pieksämäen Venetmäessä sijaitsevan Häkkilän tilan Avoimien ovien -päivässä KYNÄn järjestämällä tilakierroksella tutustuimme tilaympäristöön maiseman tuotteistamisnäkökulmasta ja kuulimme myös tilan rakennusten kunnostuksesta.

Illan pimentyessä Hämärähetken tarinat tilan entisen ajurin kertomana antoi jännittävän elämyksen ja toimi hienona esimerkkinä historian tuotteistamisesta yritystoiminnassa.

Rengasmatka Keski-Suomeen johdatteli osallistujat Joutsan, Korpilahden ja Toivakan sekä paluumatkalla Etelä-Savon puolella Kangasniemen maaseutumaisemiin. Bussiretken antia olivat arvokkaiden maisema-alueiden opastukset ja kiinnostavat tilakohteet, joissa paikan tarinoita ja maisemia on otettu hyvällä otteella osaksi yritystoimintaa ja rakennettu näin persoonallisia käyntikohteita.

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ -hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015-31.8.2018. Tiedotushankkeessa tartutaan nopeasti ajankohtaisiin teemoihin. Tapahtumat, talkoot, infot, retket, luennot jne. ovat hankkeen toimintaa. Laadimme myös pieniä kulttuuriympäristön selvityksiä ja julkaisuja. Hanke toimii Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakuntien alueilla ja sitä toteuttavat alueiden ProAgriat ja MKN Maa- ja kotitalousnaiset. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskukset.

21

Byrokratian purku on edennyt!

Mistä on luovuttu - seminaari – Yhdet normit, yksi järjestelmä, yhdet tiedot kerran yhteen paikkaan, toteaa jämäkästi Maaja metsätalousministeri Jari Leppä puheessaan Etelä-Savon Byrokratia -hankkeen seminaarissa Mikkelissä 16.10.2017.

Seminaarissa oli aistittavissa paikalla olleiden viljelijöiden, asiantuntijoiden ja viranomaisten kesken vahva samaan ”maaliin” pelaamisen tunnelma. Puheenvuoroissa pidettiin yksiselitteisesti turhan ja päällekkäisen byrokratian poistamista tärkeänä. Tavoitteena tulee olla, että elinkeinon ja tuottajien kilpailukyky sekä elintarvikeketjun turvallisuus säilyvät ja paranevat ilman tarpeetonta byrokratiaa - jopa niin, että byrokratia tuo hyötyjä viljelijän liiketoimintaan.

Seminaarin puheenvuoroissa kiiteltiin kovasti eteläsavolaisten viljelijöiden panosta byrokratian purkutyössä. Lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sitoutuminen tähän byrokratian purkutyöhön nähtiin esimerkillisenä.

Viljelijät ja viranomaiset aktiivisia Etelä-Savon alueen maatalouden byrokratian purkamiseen liittyvää työtä on tehty vuoden 2015 lopulta lähtien. Byrokratian purkuun liittyvä aloite syntyi Etelä-Savon maitoryhmän kokouksessa syksyllä 2015. Vuoden 2016 alkupuolella eteläsavolaiset viljelijät yhdessä paikallisten viranomaisten, MTK:n ja asiantuntijoiden kanssa määrittivät konkreettisia byrokratian purkuun liittyviä kehittämisehdotuksia. Näistä ehdotuksista koottiin seikkaperäinen raportti Mistä tulee luopua? Eteläsavolaisten viljelijöiden ja viranomaisten esittämät Byrokratian purku – kehittämisehdotukset. Raportti on kaikkien asiasta kiinnostuneiden luettavissa osoitteessa https://etela-savo.proagria.fi/sites/default/files/ attachment/byrokratian_purku_kehittamisehdotukset25042016_maaseudun_itc_hankes_2.pdf (QR 1).

Raportti luovutettiin maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle projektin päätösse-

minaarissa 25.4.2016. Seminaarissa oli laajasti mukana eri viranomaistahoja ja viljelijöitä.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Maaseutuvirasto Mavi kävivät läpi kaikki raportissa esille tulleet byrokratian purku -kehittämisehdotukset. Kummaltakin viranomaistaholta tuli yksityiskohtaiset vastaukset kehittämisehdotuksiin kevään 2016 aikana. Vastaukset käytiin lävitse viljelijöiden, alueellisten viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa loppuvuodesta 2016.

Näihin vastauksiin pyydettiin viranomaisilta tarkennuksia. Viranomaiset (Evira, Mavi, MMM, Tukes) vastasivat syksyllä 2017 alkuperäisiin kehittämisehdotuksiin. Vastauksissa tuotiin esiin byrokratian purkutoimia, joita on tähän mennessä tehty sekä vastattiin viljelijöiden esittämiin tarkennuksiin. Vastaukset käsittelevät myös niitä toimia, joita ollaan tekemässä lähitulevaisuudessa sääntelyn keventämiseksi, tarpeettoman byrokratian poistamiseksi sekä hallinnon toimintatapojen uudistamiseksi. Tämä keskustelu dokumentointiin raporttiin Mistä on luovuttu eteläsavolaisten viljelijöiden ja viranomaisten esitysten pohjalta? Tämä raportti löytyy linkistä https://etela-savo.proagria.fi/sites/ default/files/attachment/byrokratian_purku_on_edennyt_raportti_julkaistu_16.10.2017_0.pdf (QR 2).

Voisiko byrokratiasta olla hyötyä?

Eteläsavolaisten viljelijöiden ja viranomaistahojen (Evira, Mavi, MMM, Tukes) keskustelu jatkuu Mistä on luovuttu - seminaarin jälkeen tiiviinä. Byrokratiaa tarkastellaan jatkossa näkökulmasta voisiko siitä olla hyötyä maatila- ja maaseutuyritystoiminnassa. Hanke jatkuu 30.6.2018 saakka. Tämän työn tuloksista kerrotaan kesällä 2018.

Maatalouden byrokratian purkutyötä on tehty osana EteläSavon maaseutu ICT -hankkeen sekä 1.2.2017 lähtien Byrokratian hyödyntäminen maatila- ja maaseutuyrityksen toiminnassa ja johtamisessa -hankkeiden toimintaa. Ensin mainitun hankkeen toteuttajat ovat Ete-

Seminaarin paneelikeskustelussa byrokratian purkutoimiin ottivat kantaa (vas. oikealle) MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg, Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, maatalousyrittäjä Yrjö Ehrnrooth, elintarviketurvallisuusvirasto Eviran pääjohtaja Matti Aho ja Maaseutuvirasto Mavin ylijohtaja Antti-Jussi Oikarinen. Paneelin puheenjohtajana toimi MT:n toimituspäällikkö Jussi Martikainen. Kuva: Päivi Purhonen

lä-Savon Koulutus Oy ja ProAgria Etelä-Savo. Byrokratian hyödyntäminen maatila- ja maaseutuyrityksen toiminnassa ja johtamisessa -hanke on ProAgria Etelä-Savon toteuttama hanke.

Molempia hankkeita rahoittavat Euroopan maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Pekka Häkkinen Palvelu- ja kehityspäällikkö Hankevastaava ProAgria Etelä-Savo Mervi Ukkonen Maidontuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Prosessikaavio: Byrokratian purku - kehittämisehdotuksista byrokratian hyödyntämiseen Byrokratian purku kehittämiskohteet huhtikuu 2016

Mavin ja Eviran vastaukset kehittämiskohteisiin huhti-kesäkuu 2016

Viljelijöiden tarkennukset viranomaisten vastauksiin loppuvuosi 2016

MMM:n, Mavin ja Eviran vastaukset viljelijöiden tarkennuksiin sekä toteutetut byrokratian purkutoimet syyskuu 2017

Yhteenvetoseminaari mitä byrokratian purkutoimia on tehty ja ollaan tekemässä 16.10.2017

Mistä on luovuttu? - raportin sisältöä • Päällekkäisten kirjaamisten ja valvontojen vähentäminen, yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen – Opas maataloustuotannon kirjaamisvaatimuksista syksy 2016, päivitys 2018 – Alkutuotantoasetuksen muutos 84/2017 – Selvitys maataloustuotannon valvontojen kehittämisestä, kesäkuu 2017 – Valvontojen yhdistäminen mahdollisuuksien mukaan – Uusi Ruokavirasto vuonna 2019 • EU-lainsäädännön ylittävistä kansallisista vaatimuksista luopuminen – Elintarvikehygienian kansallisia säännöksiä on poistettu ja kevennetty – Täydentävät ehdot ja niiden seuraamukset – Lievennyksiä viljelijätukien täydentävistä ehdoista annettuun valtioneuvoston asetukseen, lokakuu 2017 – Useita täydentävien ehtojen yksinkertaistamiseen ja seuraamusten kohtuullistamiseen liittyviä esityksiä komissiolle – Toimivat ohjelmat ja tiedonhallintajärjestelmät – tavoitteena Yhden tallennuksen – taktiikka – Uuden ruokaviraston ja maakuntauudistuksen mahdollisuuksien kartoittaminen – Maatalouden eri rekistereitä ja ohjelmistoja listaus

(QR 1)

(QR 2)

Viranomais- ja viljelijätyöpajat talvi 2018

Yhteenveto kehittämistoimista tuotantosuunnittain, hyödyllisen byrokratian toteuttamisesta viranomaisten toimesta

portit Avaa ra oheisista eista QR-kood Viljelijätyöpajat hyödyllinen byrokratia syksy 2017

22

Kuopiosta European Region of Gastronomy -alue vuonna 2020

Kuopion alueelle myönnettiin European Region of Gastronomy -status vuodelle 2020 lokakuun 11. päivänä Suomen suurlähetystössä Brysselissä.

European Region of Gastronomy –toiminnan taustalla on eurooppalaisten alueiden ja tutkijoi-

den sitoutumaton ICGAT-verkosto, joka edistää ruokakulttuurin, matkailun, taiteen ja kulttuurin

yhteistyötä. Yhdeksänhenkinen asiantuntijajury kokoontui Kuopiossa kesäkuussa 2017 arvioimaan

pohjoissavolaisten hakemuskirjan. Perusteluissaan raati totesi muun muassa, että Kuopion alueen hakemus osoittaa sitoutumista alueen monipuoliseen ruoantuotantoon sekä yhteyden säilyttämistä paikalliseen luontoon ja perinteeseen. Eurooppalaisen alueen gastronomista asemaa hakivat yhdessä ProAgria Pohjois-Savo, Kuopion kaupunki ja Savoniaammattikorkeakoulu.

European Region of Gastronomy palkinnon myötä liitymme eurooppalaiseen verkostoon joka koostuu elintarvike- matkailu- ja luovien alojen yhteistyön ammattilaisista. Yhdessä kehitämme vastuullisia malleja matkailuun ja elintarviketalouteen. Rakennamme paikallisesti ja kansainvälisesti tapahtumaohjelman, joka kannustaa ihmisiä arvostamaan paikallisia tuotteita ainutlaatuisina myyntituotteina. Pyrimme tukemaan uusia ruoka-alan start-upyrityksiä ja luovan turismin sekä elämysmatkailun tarjontaa – tekemään siis uusia vastuullisia talousmalleja.

Kuopion alueella tämä työ on jo aloitettu ELY-keskuksen maaseuturahoituksen turvin RuokaSavo- ja Premiumhankkeilla. Hankkeilla rakennamme Pohjois-Savosta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettua ruokamaakuntaa ELYn maaseutuvision mukaan.

RuokaSavo -hanke jatkuu vuoden 2018 loppuun asti.

Lisätietoja: Ilona Sares kv-koordinaattori ProAgria Pohjois-Savo ry ilona.sares@proagria.fi p. 043 8251216 Kirsi Soininen Markkinointipäällikkö Kuopion Kaupunki kirsi.soininen@kuopio.fi p. 044 718 2020 Antti Iire Tutkimus- ja kehityspäällikkö Savonia ammattikorkeakoulu antti.iire@savonia.fi p. 044 785 6925

Haluatko kehittää olemassa olevaa liiketoimintaasi ja pitää maaseudun elinvoimaisena?

Tule kehittämään yritystäsi yhdessä Suomen maaseudun yritysverkoston kanssa! Maaseudun Kasvupolku tarjoaa sinulle alustan yritystoimintasi kehittämiseen huippuasiantuntijoiden avulla – maksutta.

Ainutlaatuinen konsepti koostuu kaikille avoimesta kasvupajasta sekä kahdesta Kiitoratapäivästä, johon pääsee mukaan 15 kasvupajasta valittua yritystä.

Maaseudun Kasvupolku on maaseutuyrityksille kohdennettu osa valtakunnallista Kasvu Openia. Maaseudun kasvupolulle voivat ilmoittautua kaikki maaseudun yrittäjät. Kasvupolku käsittää starttitilaisuuden, kaksi sparrauspäivää eli Kiitorataa sekä semifinaalin, josta kaksi lupaavinta yritystä etenee valtakunnalliseen Kasvu Open -finaaliin. Kiitoradoilla yritykset kohtaavat eri alojen asiantuntijoita eli mylläreitä 45 minuutin mittaisissa luottamuksellisissa tapaamisissa. Nyt on käynnistymässä järjestyksessä toinen Maaseudun Kasvupolku, jossa ProAgria, MTK, Suomen Yrittäjät ja Maaseutuverkosto ovat kumppaneina.

Maaseudun uudet bisnesmahdollisuudet esiin Maaseudun Kasvupolku® tarjoaa mahdollisuuden pölyttää omia ajatuksia ja hankkia uutta osaamista yritykseesi. Kasvu vaatii käsipareja – kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Maaseutu tarjoaa paljon yrittämiselle, nyt on aika tarttua mahdollisuuksiin!

Maaseudun Kasvupolun kumppanit haluavat kannustaa sinua hakemaan uusia ideoita, ajatuksia ja innovaatioita maaseudulla yrittämiseen. Yrityksesi voi olla jo pidempään toiminut tai tuoreemmassa kehitysvaiheessa - Kasvupolulle ovat tervetulleita kaikki maaseudun yrittäjät.

Kasvupolun aikataulu Hakuaika 10.12. asti. Hakijoiden joukosta valitaan 15 lupaavinta yritystä Kiitoradalle.

Kiitoratapäivät 25.1.2018 ja 15.3.2018. Kasvupolulle mukaan valituille yrityksille järjestetään Kiitorata- työpajapäivissä pääkaupunkiseudulla. Eri alo-

jen (kasvu, kansainvälistyminen, myynti, rahoitus, markkinointi, johtaminen) asiantuntijat - myllärit auttavat yrityksiä pääsemään omiin kasvutavoitteisiinsa. Kukin yritys kohtaa 10 mylläriä 45 minuutin luottamuksellisissa tapaamisissa.

Kasvupaja on 14.2.2018 pääkaupunkiseudulla, jonne pääsevät kaikki Kasvupolulle mukaan hakeneet yritykset hiomaan kasvusuunnitelmiaan sekä verkostoitumaan keskenään. Iltapäivä rakentuu kolmesta teemakohtaisesta työpajasta, joiden aikana päästään tarkemmin pureutumaan omaan kasvusuunnitelmaan eri näkökulmista.

Kasvupolun tuomaristo valitsee lopuksi kaksi maaseudun kasvupolun voittajaa. Voittajat etenevät valtakunnalliseen Kasvu Open 2018 -finaaliin.

Hae mukaan nyt!

Hakuaika päättyy 10.12.

Voit hakea mukaan Maaseudun Kasvupolku ®-sparraukseen 10.12.2017 mennessä hakulo-

makkeella. Kasvupolun tuomaristo valitsee 15 suurimman kasvupotentiaalin omaavaa yritystä mukaan sparraukseen. Kaikille mukaan hakeneille ilmoitetaan valinnoista. Valintakriteereissä painottuu yrityksen kasvusuunnitelma. Tärkeimpiä painotettavia asioita ovat kasvun nälkä, kasvupotentiaali (markkinatilanne, kansainvälistymismahdollisuudet, tiimi), skaalautuvuus, uskottavuus, ajankohtaisuus, mahdollisuus vaikuttaa markkinaan ja omintakeisuus. https://www.kasvuopen.fi/hae https://www.kasvuopen.fi/kasvupolut/maaseudun-kasvupolku-2018

Miksi hakea mukaan Kasvu Openiin?

Rasilaisen Hapankaali valmistaa hapatettuja kasvistuotteita Keravalla ”Yrityksemme tulevaisuuden lyhyen ja pitkän tähtäimen strategiamme on selkiytynyt.

Kasvu Openin kautta avautuneet verkostot ovat auttaneet meitä löytämään erinomaisia alojen-

sa huippuosaajia. Näin olemme onnistuneet vahvistamaan ulkopuolisten resurssien kautta omaa sisäistä tiimiämme ja edesauttamaan tulevien vuosien kasvuamme.” Johanna Raatikainen, Rasilaisen Hapankaali Keski-Uudenmaan Kasvupolku® -finalisti 2016 Lisätietoja Janne Roiha Kasvupolku®-fasilitoija p. 044 034 2179 janne.roiha@roihu.com Lassi Starck Kasvupolku®-fasilitoija p. 0400 528 408 lassi.starck@roihu.com

23

Itäsuomalaiset maisemateot vuonna 2017 Maa- ja kotitalousnaisten kilpailussa valittiin maakunnittain vuoden maisemateko. Maakuntien parhaista valitaan Suomen vuoden maisemateko. Kansallisen kilpailun voittaja ei ollut vielä selvillä lehden painoon mennessä. Tämän kolmannen kerran järjestettävän kilpailun teemana oli tänä vuonna itsenäisyyden merkit maisemassa.

kehityksen mukaista. Yhdistyksessä toimii suuri joukko aktiivisia ihmisiä ja toiminta kiinnostaa laajasti myös muita, mikä turvaa toiminnan ja sitä kautta maisemanhoidon jatkuvuutta.

Valinnan suoritti maakunnallinen raati, johon kuuluivat toimittaja Kirsti Vuorela Länsi-Savolehdestä, ympäristöpäällikkö Sanna Poutamo ja Suomi 100-koordinaattori Anu-Anette Varho Etelä-Savo Etelä-Savon Maakuntaliitosta, maankäyttöasiantuntija Sirpa Etelä-Savon Vuoden maisema- Peltonen ja kulttuuriympäristöteko 2017 -tunnustus myönnet- asiantuntija Laura Hesso Etelätiin Otavan koulutilan ystävät Savon ELY-keskuksesta sekä toiry:lle toiminnastaan Otavan kou- minnanjohtaja Kirsi Mutka-Painlutilan puiston vaalimiseksi. tola, maisema- ja ympäristöasianMikkelissä sijaitsevan perinteik- tuntija Eeva Puustjärvi ja maikään Otavan koulutilan alueel- sema- ja ympäristöasiantuntija la toimi vuonna 1856 perustettu Saara Ryhänen Maa- ja kotitalomaa- ja puutarhatalouden oppi- usnaiset, ProAgria Etelä-Savosta. laitos, jonka oppilaitostoiminta päättyi vuoden 2014 lopussa. Pohjois-Karjala Koulutilan alue ja sen arvokas ja monimuotoinen puisto ovat OtaVuoden maisemateko 2017 van kylän keskeisimpiä elementte- tunnustus Pohjois-Karjalassa jä, joiden säilyminen edustavana myönnettiin Uskalin kyläyhdistykon kaikille otavalaisille tärkeää. selle Vihtakosken voimalaitossaaJoukko aktiiveja perusti Otavan ren maisemanhoitotöistä. koulutilan ystävät ry:n alkuvuoEnnen nykyisen voimalaitokdesta 2015. Yhdistys on hoitanut sen valmistumista vuonna 1952, ja vaalinut koulutilan maisemaa saaressa oli pieni maatila peltoimonin tavoin. He ovat tuoneet neen. Voimalaitoksen valmistutelämää lakkautettuun maatalous- tua saari jäi oman onnensa noja puutarhakouluympäristöön, jaan, pensaat ja puut peittivät toiminta on monipuolista, kai- vähitellen kaikki asumisen jäljet. kille avointa ja perustuu vahvasti Uskalin kyläyhdistys aloitti saayhteistyöhön. Koulutilan ystävien ren hoidon 12 vuotta sitten raitoiminnalla on saatu käännettyä vaamalla puustoa ja pensaikkoa koulutilan lakkauttamisen aiheut- ja vuokraamalla lampaat hoitatamat kielteiset vaikutukset posi- maan saaren maisemaa. Uskatiiviseksi toiminnaksi. Kohde toi- lin kylälle tärkeät elementit, Vihmii myös oppimisympäristönä ja takosken voimalaitos ja Jänisjoki, säilyttää näin sekä koulutilan pe- ovat tulleet näkyväksi osaksi kyrinteitä että jatkaa hyvinvoinnin län maisemaa. Maiseman hoitakeena olevaa koulutuksen ja tie- to on liittänyt yhteen kotimaisen donhankinnan perintöä. Toiminta uusiutuvan energiantuotannon ja on eteenpäin katsovaa, uutta luo- perinnemaiseman. Uskalin kyläyhvaa ja kehittävää sekä kestävän distys on ollut myös Suomen en-

Kevätpäivä on Otavan koulutilan suurin vuosittainen tapahtuma. Satavuotiaan Suomen kunniaksi istutettiin metsälehmus Mikkelin kaupunginjohtajan Timo Halosen johdolla puiston keskeiselle paikalle. Kuva: Otavan koulutilan ystävät ry.

lastus, ruovikoiden niitto sekä kesällä että talvella, verkkokoekalastus, kelluslehtisten kasvien juurakoiden haraus ja pienimuotoinen ruoppaus - unohtamatta kyläläisten sitkeää taustatyötä. Jo tässä vaiheessa järven kunnostus on vaikuttanut veden vaihtuvuuteen ja kirkkauteen, kalaston koostumukseen, linnuston pesimis- ja lisääntymismahdollisuuksiin, virkistyskäyttöön, maisemaan jne.

Työ jatkuu edelleen.

Järven kunnostus on vaatinut kyläläisiltä ongelman sitkeää selvittämistä, asian eteenpäin viemistä ja pitkäjänteistä sitoutumista talkootyöhön. Mukana on ollut myös lapsia ja nuoria. Työ on onnistunut vahvalla yhteistyöllä ja yhteen hiileen puhaltamisella. ”Meillä kaikilla on katse samaan suuntaan; haluamme peVihtakosken voimalaitoksen ympäristö säilyy avoimena laiduntamalla. lastaa Valkeisen, ei ainoastaan itKuva: Päivi Jokinen sellemme vaan myös tuleville sukupolville.” simmäisiä yhdistyksiä, jotka ovat nostamisessa, ja työ jatkuu edelPohjois-Savossa haluttiin ansaaneet hoitotukea maatalouden leen. Kyläläiset kutsuvat itseään taa kunniamaininnat myös ison, ympäristökorvausjärjestelmästä nimellä ”Valkeisen kunnostajat”. arvokkaan työn tehneille Nääperinneympäristöjen hoitoon.

Valkeisenjärvi kuuluu Maanin- dänmaan kyläseura ry:lle (NääPohjois-Karjalassa maakunnal- kajärven kulttuurimaisemaan, dänmaan kyläkirkon ”pelastamilisen voittajan valitsi maisema- ja aluetta on ehdotettu päivitys- nen” ja kunnostus v. 2013-2017) raati. Maisemaraatiin kuului tänä inventoinnissa sisällytettäväksi ja Puroniemen ystävät ry:lle (Puvuonna Helena Tahvanainen Sa- valtakunnallisesti arvokkaaseen roniemen leirikeskuksen ”pelastanomalehti Karjalaisesta, Jukka maisema-alueeseen. Ympäröivil- minen” ja myöhemmin maisemaNykänen Pohjois-Karjalan liitos- lä alueilla on elävää kulttuurimai- kunnostus v. 2012-2017). ta, Johanna Junno Pohjois-Kar- semaa. Valkeisenjärvi on NatuPohjois-Savon maakunnallisen jalan kylät ry:stä ja Päivi Jokinen ra 2000-aluetta järvivesikasvilli- voittajan valitsi raati, johon tänä Maa- ja kotitalousnaiset, ProAg- suuden perusteella ja alue kuuluu vuonna kuuluivat arkkitehti Eeva ria Pohjois-Karjalasta.

Maaningan lintuvesiin (Suomen Pehkonen Pohjois-Savon ELYkansainvälisesti tärkeät lintuve- keskuksesta, suojelubiologi MaaPohjois-Savo det). Valkeisen ranta-alueella si- ret Väänänen Metsähallituksesta, jaitsevat Tervarannan laitumet on Pohjois-Savon maa- ja kotitalousPohjois-Savon Vuoden maise- merkitty Pohjois-Savon maakunta- naisten puheenjohtaja Teija Kormateko 2017 -tunnustus myön- kaavaan. Rantalaitumia on laidun- honen sekä ruoka- ja elintarvikenettiin Kinnulanlahden ja Käär- nettu vielä joitakin vuosia sitten. asiantuntija Sanna Louna ja maimelahden (Kuopion Maaninka) Vuosien aikana (v. 2014-2017) semasuunnittelun asiantuntija Sivakituisten ja vapaa-ajan asukkai- järven kunnostuksessa on ollut nikka Jokela Maa- ja kotitalousden työstä Valkeisenjärven kun- erilaisia työvaiheita; mm. rysäka- naiset, ProAgria Pohjois-Savosta.

Valkeisenjärveä, Maaninkajärven kulttuurimaisemaa, on kunnostettu usean vuoden ajan mm. rysäkalastuksella, ruovikoiden niitoilla, verkkokoekalastuksella, kelluslehtisten kasvien juurakoiden harauksella ja pienimuotoisella ruoppauksella.

Vaikutukset alkavat näkyä. Kuva: Suomen Ilmakuvat Oy.

24

Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin Ruokahävikkiä välttämällä jokainen voi vaikuttaa myös vesistöjen kuntoon.

R uo ka hu kk a ru ot uu n, ka ts e ve si st öi hi n -h an ke näkyy myös sosia alisessa mediassa. Seuraa viestintää aihetunnistei lla #hukka ru ot uu n, #v ai ku ta ve siin, #ravinteetki ertoon ja #kärkihanke.

Myös tuleva sukupolvi tarvitsee puhdasta vettä. Ruokahävikin vähentäminen vaikuttaa osaltaan vesien hyvinvointiin. Kuva: Petri Pethman

Maa- ja kotitalousnaisten ja Vesistökunnostusverkoston valtakunnallinen, ympäristöministeriön rahoittama Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -kärkihanke herättää pohtimaan keinoja ruokahävikin vähentämiseen ja samalla kiinnittämään huomiota vesistöjen hyvinvointiin.

– Haluamme kannustaa ajattelemaan omia tottumuksia ja löytämään itselle sopivia tapoja toimia. Jokainen voi vaikuttaa, kannustaa kehityspäällikkö Katja Pethman Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Turhaa kuormitusta Luonnonvarakeskuksen tutkimukset kertovat, että suomalaiset kotitaloudet heittävät pois syömäkelpoista ruokaa yli 20 kiloa vuodessa henkilöä kohden. Kaikki tämä ruoka on tuotettu turhaan.

Ruuantuotannon vaikutukset ovat merkittäviä ympäristölle, sil-

lä se väistämättä vaikuttaa esimerkiksi rehevöitymiseen. Arvokkailla resursseilla tuotettua ruokaa pitää arvostaa niin, ettei sitä heitetä pois. Samalla arvostetaan koko elintarvikeketjun työtä.

Ruokahukka

ruotuun - ta io tähteistä - Raasta ju ustonjämä lä mpi pizzan, piira kan tai pais män leivän, toksen pääll - Pilko kuiv e. ahtanut leip ä kuutioiksi kuiksi, paah ja tida pannulla öl tongeiksi sa laattiin tai k jyssä krueittoon, napo tai dippaa tik stel kuja peruna lastujen sija e - Keitetty pe an. runa maistu u leivän pä muusin voi ällä, kä kan tai pizz yttää sämpylöiden, ries an taikinaan.

- Nuutuneet kin kullisilta esim hedelmät maistuvat her erkiksi piira nukakussa. kassa tai pa n-

taisen hävikkiin menevän ruuan määrän henkilöä kohden.

– Kokoamme lisäksi vapaaehtoisia toimimaan ruokahävikin vähentämisen puolesta.

Hukantorjuntapartioksi nimetyn vapaaehtoisten joukon Koulutusta, tapahtumia kokoaminen käynnistyy ensi ja vapaaehtoistoimintaa vuonna. Verkkosivuillamme www.maajakotitalousnaiset.fi Ruokahukka ruotuun, katse voi silloin käydä ilmoittauvesistöihin -hanke välittää tietoa tumassa mukaan ja valita ruokahävikin ehkäisemisestä ja oman tapansa toimia, kervesien hoidosta. too Katja Pethman.

Tulevana vuonna hanke näkyy monin tavoin: ruoka- ja maisema-asiantuntijat järjestävät Hyppää hyvän kierteeseen -tapahtumia vesistöjen äärellä, lisäksi asia on esillä ruokakursseilla ja muissa Haluatko vaikuttaa? Herätä huomiota hukkaruokapöydällä. Se on oiva keskustelunkoulutuksissa, webinaareissa sekä avaus ruuan arvostamiseen ja hävikin välttämiseen. Ohjeet pöydän kokoamiseen löydät lapsiperheille järjestettävissä infomaa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta: www.maajakotitalousnaiset.fi > Järjestötoiminta > Toitilaisuuksissa. mintavinkit > Hukkaruokapöydät huomataan Myös yhdistyksiä kannustetaan osallistumaan esimerkiksi kokoamalla hukkaruokapöytiä, jotka hätkähdyttävästi näyttävät vuosit-

25

Loikkaa liikkeelle - Maa- ja kotitalousnaisten liikuntakampanja 2018 Maa- ja kotitalousnaisten kampanjoissa kisailu on aina innoittanut yhdistykset ja jäsenet innokkaasti mukaan. Tavoitteena on innostaa jäsenemme läheisineen liikkumaan. Kannustamme yhdistyksiä myös järjestämään tutustumisia eri liikuntalajeihin. Säännöllinen liikunta lisää kuntoa ja notkeutta, rentouttaa ja kohottaa mielialaa.

Osallistuminen on helppoa. Kisassa kerätään vähintään puolen tunnin mittaisia, reippaita liikuntasuorituksia. Kun on liikkunut vähintään puoli tuntia, saa ruksin sen päivän kohdalle. Ja nyt annetaan kaikkien kukkien kukkia; liikuntasuoritukset voivat olla vaihtelevasti eri lajeja.

Ryhmähenki kannustaa liikkumaan Loikkaa liikkeelle -liikuntakisaan osallistutaan ensisijaisesti vähintään kuuden hengen ryhmänä. Kampanja on avoin kaikille ja toivommekin, että haastatte liikkumaan perheenjäsenet, ystävät, yhdistysten jäsenet ja työkaverit.

Yksinkin kampanjaan voi osallistua. Yksittäiset osallistujat kisaavat valtakunnallisessa ryhmässä.

Ryhmä syntyy luontevasti maaja kotitalousnaisten yhdistyksen tai maamiesseuran ympärille, mutta voitte kutsua ryhmiin myös ulkopuolisia tai haastaa heitä perustamaan omia ryhmiä.

Kisassa lasketaan ryhmän keskimääräiset liikkumiset, joten jo-

kaisen suoritukset vaikuttavat lopputulokseen. Jäsenet kannustavat toisiaan liikkumaan muistaen, että tärkeintä ei ole voitto, vaan hyvinvointi ja yhteinen liikunnanilo.

Jokainen voi liikkua omaan tahtiin ja omien lajimieltymysten mukaan, mutta ryhmässä liikkuminen voi innostaa enemmän.

Sopikaa yhteinen jumppa tai viikkolenkki tai järjestäkää yhteiskyydeillä uintireissuja. Ne osallistuvat, jotka kulloinkin ehtivät. Samalla tulevat kuulumisetkin vaihdettua.

Tutustukaa uusiin lajeihin Kiinnostaisiko kahvakuulaharjoittelu tai lavis? Yhdessä on helpompi lähteä kokeilemaan uutta lajia. Kysykää lajiesittelyitä urheiluseuroista, kunnan liikuntatoimesta tai vaikka tutulta lajiharrastajalta. Viime aikoina etenkin nuoret ovat löytäneet frisbeegolfin, ja ratoja on perustettu monille paikkakunnille. Kysykää nuorilta opastusta lajiin ja tarjotkaa heille vastavuoroisesti vaikka smoothietyöpaja ja vinkkejä välipalojen valmistukseen.

Ohjausta ja kannustusta netistä Netistä löytyy runsaasti liikuntaa tukevaa materiaalia. Esimerkiksi Kunnossa kaiken ikää -ohjelman (www.kkiohjelma.fi) sivuilta

voi tilata oppaita postimaksun hinnalla. Oppaat ovat myös netissä luettavissa ja tulostettavissa.

YouTubesta löytyvät jumppa- ja joogavideot voivat tsempata silloin kun harrastat liikuntaa yksin.

Tarjolla on myös maksullisia ohjelmia, ne ovat usein määräaikaisia käyttöoikeuksia palveluihin.

Maksullinen ohjelma saattaa sitouttaa liikkumaan jopa maksutonta peremmin.

Kokonaisvaltaista hyvinvointia yhteistyössä Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi henkinen hyvinvointi ja riittävät taloudelliset resurssit vaikuttavat jaksamiseen. Syksy on ollut viljelijäväestölle raskas huonon kesän, erityisen vaikeiden korjuuolosuhteiden ja sitä seuranneiden taloudellisten menetysten johdosta.

Henkiset voimavarat ovat joutuneet koetukselle.

Onneksi apua on saatavissa.

MELA:n Välitä viljelijästä -projekti ja Maaseudun tukihenkilöverkko tarjoavat tukitoimia vaikeuksissa oleville. Projektit tukevat myös Loikkaa liikkeelle -kampanjaa, ja liikuntakampanjan kautta viedään tietoa eteenpäin niistä.

Maakunnallista yhteyshenkilöä (www.mela.fi ja www.tukihenkilo.fi) voi kysyä tilaisuuksiin kertomaan projektien tarjoamista palveluista tai oman tarpeen ilmetessä olla itse yhteydessä auttavaan henkilöön.

Osallistuminen Loikkaa liikkeelle -kampanjaan 1.1.–15.10.2018!

Perustakaa ryhmä ja sille yhteyshenkilö, jonka tehtävä on ilmoittaa ryhmä, tilata liikuntakortit ja ilmoittaa kerätyt tulokset lokakuun 2018 lopussa. Yksittäiset osallistujat hoitavat nämä itse.

Ilmoittautuminen, liikuntakorttien hankkiminen ja tulosten ilmoittaminen: • tilaa nettilomakkeella osoitteesta www.maajakotitalousnaiset.fi/ sisalto/loikkaa-liikkeelle-liikuntakisa-9003 • sähköpostilla info@maajakotitalousnaiset.fi • kortteja on saatavana omasta piirikeskuksesta viimeistään marraskuun lopusta alkaen • kortti on tulostettavissa nettisivulta • tilaa kortit Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, PL 251, 01301 VANTAA • tulokset ilmoitetaan info@maajakotitalousnaiset.fi Voittajat julkistetaan 20.11.2018 osoitteessa www.maajakotitalousnaiset.fi. Voitosta ilmoitetaan yhteyshenkilölle ja yksilökisan voittajille henkilökohtaisesti. Parhaat palkitaan yllätyspalkinnoin.

Yhteistyössä Välitä viljelijästä -projekti

Kulttuurimaisemasta liiketoimintaa – uusia palveluja ja elinvoimaa -hanke Pohjois-savolainen yrittäjä; oletko kiinnostunut hyödyntämään maisemaa ja luontoa yritystoiminnassasi? Voimme miettiä yhdessä maiseman ja luonnon tuotteistamisen mahdollisuuksia sekä yrityksessäsi että laajemmin yhteistyössä omalla alueellasi. EU:n maaseuturahaston rahoittama hankkeemme kestää 30.9.2019 asti ja hanketyö on nyt saatu alkuun. Tavoitteena on edistää Pohjois-Savossa kulttuuriympäristöön ja -maisemaan liittyvää yrittäjyyttä ja elinkeinotoimintaa. Hankkeen aikana tulemme kokoontumaan pienryhmissä ja teemme yrityskäyntejä.

Ota yhteyttä maisemasuunnittelun asiantuntijaan Sinikka Jokelaan 0400 571 643 sinikka.jokela@ maajakotitalousnaiset.fi Sinikka Jokela Maisemasuunnittelun asiantuntija Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Pohjois-Savo

Oletko kiinnostunut hyödyntämään maisemaa ja luontoa yritystoiminnassasi?

Kuva: Sinikka Jokela

26

Maistuva Etelä-Savo – perinneruokien tuunauspajat Rättänä 2000 -luvulle Maa- ja kotitalousnaiset juhlistavat satavuotiasta itsenäistä Suomea Maistuva maaseutu -kampanjalla, jonka tavoitteena on kasvattaa ylpeyttä maaseudusta maistuvien makujen ja elämyksien lähteenä, herättää kiinnostusta maakuntien ruokaperinteitä ja raaka-aineita kohtaan, lisätä alueellista ja paikallista yhteisöllisyyttä sekä luoda uusia perinteitä yhteisöllisyyden tukemiseksi.

Kampanja on osa Syödään yhdes-

sä -kokonaisuutta ja juhlavuoden virallista ohjelmaa.

Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset halusivat herättää erityisesti nuorten kiinnostuksen maakunnan ruokaperinteitä kohtaan.

Etelä-Savon maakuntaliiton Suomi100 -aluetuella järjestettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun matkailu-, ravitsemisja nuorisoalan Mikkelin koulutusyksikön restonomiopiskelijoille työpajapäiviä, joissa opiskelijat ensin perehtyivät eteläsavolaisiin

Lammasburgeri lisukkeineen

perinneruokiin ja sen jälkeen uudistivat ja muokkasivat perinneruokia nykypäivään. Työpajoissa opiskelijat tutustuivat lähialueen tuottajilta hankittuihin perinneraaka-aineisiin ja kartuttivat perustietoja ja – taitoja eteläsavolaiseen ruokakulttuuriin ja perinteisiin liittyen. Tavoitteena oli, että uudistettujen perinneruokien valmistaminen onnistuu myös nuorilta ja erityisryhmiltä.

Tuunattuja perinneruokaohjeita testattiin Mikkelin Rantakylän yhtenäiskoulun 9. luokan valinnaiskotitalouden ryhmissä 25.4 ja 27.4. ja 11.5. Juvan Kehitysvammaisten kokkikerhossa. Testauspajoissa ruoat valmistettiin restonomiopiskelijoiden ohjauksessa. Opiskelijat opettaja Päivi Hostikan opastamina onnistuivat erinomaisesti sekä perinneruokien tuunaus- että tuunattujen ruokien testauspajoissa. Tuunatut ohjeet

ovat selkeitä ja ruokien ja leivonnaisten valmistaminen onnistui erittäin hyvin niin yhdeksäsluokkalaisten kuin kehitysvammaisten kokkaajienkin toimesta.

Tuunaus- ja testauspajoissa kehitetyt ohjeet on koottu ohjevihkoseksi, jota voidaan hyödyntää oppilaitoksissa sekä maa- ja kotitalousnaisten kursseilla. Ohjevihkosta elävöittävät opiskelijoiden ottamat valokuvat annoksista. Ohjevihkonen on vapaasti ladattavissa Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta.

Lisätietoa: Etelä-Savon maaja kotitalousnaiset Ruoka-asiantuntija Mervi Kukkonen p. 040 842 3549 mervi.kukkonen @maajakotitalousnaiset.fi

Maistuva Etelä-Savo -perinneruokien tuunauspajat toteutti ProAgria Etelä-Savo ry / Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset. Yhteistyökumppaneina olivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Mikkelin koulutusyksikön restonomiopiskelijat, Rantakylän yhtenäiskoulu ja Juvan Kehitysvammaisten Tuki ry. Perinneruokien tuunauspajat sai rahoitusta Etelä-Savon maakuntaliiton Suomi100 -aluetuesta.

Maa- ja kotitalousnaisten tapahtumat Etelä-Savo Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi Portaat yrittäjäksi -valmennus alkaa 22.11.2017 klo 16.00 Juvalla, Juvan Yrittäjien PopUp -tilassa Muut kokoontumiset alustavasti 13.12., 10.1.2018, 24.1.2018 ja 7.2.2018. Haaveiletko yrittäjyydestä? Kaipaatko tietoa, tsemppausta tai tukea yrittäjyyteen? Osallistu viiden kerran tehovalmennukseen! Valmennuksessa saa tietoa, kannustusta sekä vertaistukea yrittäjyyteen.

Valmennus on suunnattu erityisesti naisille sekä maaseutualueilla yrittäjyyttä suunnitteleville.

HINTA: Koulutus on maksuton.

Lisätietoja: Suvi Korhonen p. 043 824 9505, suvi.korhonen@maajakotitalousnaiset.fi Kekrikurssi Rantasalmella lauantaina 9.12.2017 klo 11.00 Valmistamme mm. erilaisia makkaroita ja lisäkkeitä syksyn sadosta.

Lisätiedot: Mervi Kukkonen p. 040 842 3549 tai mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi LOIKKAA LIIKKEELLE -liikuntakisa 1.1.- 15.10.2018 Kootkaa vähintään 6 henkilön ryhmä. Valitkaa ryhmästä yhteyshenkilö, joka hankkii ryhmän jäsenille liikuntakortit Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta. Lisätietoa: www.maajakotitalousnaiset.fi > järjestötoiminta > toimintavinkit > Loikkaa liikkeelle -liikuntakisa Naisvoimaa-viikolla 29.1.– 4.2. kootaan herättäviä hävikkipöytiä Naisvoimaa-viikolla Maa- ja kotitalousnaisten yhdistykset haastavat kuluttajia vähentämään ruokahävikkiä toteuttamalla paikallisen yhteistyötahon, esimerkiksi kaupan, koulun tai kirjaston kanssa hävikkituotteista hukkaruokapöydän, jolla havainnollistetaan suomalaisen keskimääräinen vuosittainen ruokahävikki. Pöydän ympärille tulevien ihmisten kanssa keskustellaan ruokahävikin seu-

rauksista ja annetaan vinkkejä ruokahävikin vähentämiseksi. Jo yksi silmäys pöytään havahduttaa useimmat pohtimaan omaa käyttäytymistään.

Lihalaitoksen perustaminen keskiviikko 7.2.2018 klo 12-16, Juva.

Haluatko perustaa lihaleikkaamon ja/tai lihavalmisteita valmistavan laitoksen? Näistä asioista keskustelemme Lihalaitoksen perustaminen -tilaisuuksissa. Asiantuntijoina ylitarkastajat Marjo Ruusunen ja Pirjo Korpela Evirasta.

Kohderyhmänä lihalaitoksen perustamista suunnittelevat ja muut asiasta kiinnostuneet.

Lisätietoa ja ilmoittautumiset: kirsi.mutka-paintola@maajakotitalousnaiset.fi, p. 043 826 7882. Tilaisuus on maksuton ja sen järjestävät Maa- ja kotitalousnaiset, Elintarvikevirasto Evira ja Ruokatieto Yhdistys ry.

25.1.2018 klo 9-15 Kannattavuutta Green Care –liiketoimintaan, Kukkolan tila Joensuu Lisätietoja: johanna.rinnekari@maajakotitalousnaiset.fi, p. 040 301 2441 pohjois-karjala.maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Savo Ruokakoulutukset 2018 Kuusenkerkästä maitohorsmaan – 10 villiä vihannesta Kurssilla tutustutaan syötäviin luonnon yrtteihinja valmistetaan niitä ruokapöytään. Myös jatkokurssi.

Suussa sulavaa suklaata Kurssilla tutustutaan mm. raakasuklaaseen ja tehdään erilaisia suussa sulavia herkkuja mm. kahvipöytään

Tulossa: Jäsenrekisterikoulutusta yhdistyksille Järjestämme koulutuksia yhdistyksille, jotta rekisterin käyttöönotto toisi yhdistyksille helpotusta ja tehokkuutta yhdistystoimintaan.

Ottakaa yhteyttä Mervi Kukkoseen puh. 040 842 3549 tai mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi Toimintaan on saatu avustusta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Maittavat ja monipuoliset salaatit Kurssilla valmistetaan erilaisia salaatteja erilaisiin tilaisuuksiin, opetellaan tekemään lisäkesalaatteja, ruokaisia salaatteja ja jälkiruokasalaatteja.

Pure Peruna –perunaruokakurssi Kurssilla valmistetaan maittavia perunaruokia, kuten peruna sorbettia ja perunaterriiniä.

Pohjois-Karjala

Maijan maukkaat kasvisruuat

8.12. klo 13-18 Kukkolan tilan Joulutapahtuma teemalla: Kukkolan tonttujen kotiinpaluu & Maistuva maaseutu 5.12. klo 10-18 Paikallisten tuotteiden kauppatapahtuma, Sokos Joensuu 8.12. klo 10-18 Paikallisten tuotteiden kauppatapahtuma, Prisma Joensuu 15.12. klo 10-18 Paikallisten tuotteiden Kauppatapahtuma, Sokos Joensuu 22.12. klo 10-18 Paikallisten tuotteiden Kauppatapahtuma, Sokos Joensuu 10.1.2018 klo 9-12 Green Care –hyvinvointipalvelualan kilpailutusinfo, Karelia Ammattikorkeakoulu Joensuu

Muut kurssiaiheemme mm. kotitekoiset makkarat, riistaruokaa, papu- ja palkokasvit, grilliherkkuja, ruokaa tulistellen nuotiolla, ruisleipä, erilaiset kukot, karjalanpiirakkaa, maan mainiot marjat ja muuta hyvää, jne.

Kysy lisää kurssiaiheistamme Marja Niskanen, p. 0400 905 782 marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi Sanna Louna p. 0400 571 642 sanna.louna@maajakotitalousnaiset.fi

27

Monen Toimen Pirjo saa virtaa talkootöistä Kangasniemeläiselle Pirjo Lahikaiselle myönnettiin Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten edustajakokouksessa 18.11. Vuoden Maa- ja kotitalousnainen -tunnustus hänen ansioistaan toisia kannustavasta tavasta toimia yhdistyksessä.

Pirjo Lahikainen on vuosikymmenet ollut mukana kangasniemeläisten tapahtumissa talkoolaisena. Maatilan tyttärenä toimeen tarttuminen on ollut luontaista.

Aktiivinen ihminen on tartuttanut tekemisen ilon myös muihin, ja hommat ovat yhteisesti hoituneet, olkoonpa kyseessä suuren kesätapahtuman kahvituksista, seurakunnan yhteisvastuurokasta tai torin lettukahvilasta.

- Välillä urakka voi hieman hirvittää etukäteen, mutta kertaakaan talkootöistä palatessa minulla ei ole ollut huono mieli. Aina on tunne, että olipa tosi mukava, kun tuli lähdetyksi, Pirjo naurahtaa Häntä innostaa toiminnassa onnistumisen ja osallistumisen ilo.

- Saan olla mukana toteuttamassa onnistuneita kahvituksia ja näen ihmisiä. Opin tehdessä itsekin ja saan omaa aikaa, Pirjo kertoo.

Hän sai innostuksen Maa- ja Kotitalousnaisten toimintaan jo äidinmaidossa. Seuratoiminta tuli tutuksi kotikylällä Kaihlamäellä jo 1970-luvulla Pienviljelijä-osas-

tossa. 1980-luvulla Pirjo valittiin Maatalousnaisten johtokuntaan ja siitä pitäen hän on ollut todella aktiivisesti toiminnassa mukana.

Pirjo hoiti mm. Kangasniemen Maatalousnaisten mehuasemaa ja opasti työntekijät Mehuaseman toiminnan loppuun asti pirjomaisella sitkeydellä ja neuvokkuudella. Maatalousseuran ja Maatalousnaisten yhdistymisen jälkeen 1990-luvun alusta Pirjo on toiminut Maaseutuseuran vastaavana emäntänä ja rahastonhoitajana.

Pirjo on aina ollut innokkaasti järjestämässä erilaisia ruoka- ja kahvitilaisuuksia Maa- ja Kotitalousnaisten sekä eri yhdistysten tilaisuuksissa, pienemmistä kekkereistä aina SM-tason kisaravinto-

loihin asti, iloisesti pitäen maa- ja kotitalousnaisten toimintaa esillä.

Päivätyönsä Pirjo teki Kangasniemen Seurakunnassa päiväkerho-ohjaajana. Lisäksi Pirjo on huolehtinut heidän perheyrityksensä, Metsätyö Lahikainen Ky:n, toimistotyöt, kirjanpidon ja tarvittaessa tallihommatkin. Pirjo on myös “virallinen evästäjä” railakkaassa rallitalli EM Racingissä Kangasniemellä. Perhepiirissä Pirjo huushollaa äitiään, miestään, 3 lasta ja 7 lapsenlasta.

Esityksessään Kangasniemen Maa- ja kotitalousnaiset perustelivat valintaa seuraavasti: ”Pirjo on oikea “Monen Toimen Pirjo”, jolta töiden lisäksi lentävät myös hersyvät jutut”.

Vuoden yhdistysteko Etelä-Savossa Toiminnasta jäsenille arkeen yhdessäoloa, juhlaa ja luksusta Monipuolinen toiminta luo vireyttä ja yhteenkuuluvuutta jäsenistölleen. Näin on käynyt Savonlinnan Louhella, jossa Maa- ja kotitalousseuran toimintaan on saatu mukaan aktiivijäsenten lapset ja lapsenlapset. Seura saikin tämänvuotisen Vuoden yhdistysteko -palkinnon Etelä-Savossa.

- Seuramme on kokenut viime vuosina sukupolvenvaihdoksen.

Kun lapsuudenkoti on ollut mukana yhdistystoiminnassa, seuraavat sukupolvet ovat tulleet tuttuun toimintaan mukaan, ja olemme saaneet joukkoomme paljon nuoria perheitä. Kun toiminta on kivaa ja jäsenistön toiveiden mukaista, niin se houkuttelee ja yhdistää kyläläisiä, kertoo seuran sihteeri Päivi Matilainen.

Päivin mukaan lähes kaikki jäsenet ovat työikäisiä ja aktiivisia seuran toimijoita. Tämän vuoksi seurassa on ollut mahdollisuus miettiä uusia toimintatapoja ja järjestää erilaisia tilaisuuksia yhdessäoloon. Toiminnassa käytetään myös hyödyksi jäsenten monitaitoisuutta.

- Tänä syksynä liitimme sadonkorjuujuhlaan miehille kalankäsittelykurssin. Samaan aikaan naiset osallistuivat kakunkoristelukurssille. Nämä kurssin vetäjät löytyivät omasta yhdistyksestämme, Päivi kertoo -Jokunen vuosi sitten jäsenet tekivät teatteriretken Pohjois-Karjalaan, ja viime kesäksi oli ajatuksena mennä Ruunaankoskelle laskemaan koskea, mutta huono sää sotki suunnitelmat. Porukalla on käyty myös Ilosaarirockissa Joensuussa. Ensi vuodelle on viritelty ajatusta teatteriretkestä Helsinkiin, jossa kiinnostavana esitykse-

nä voisi olla Mamma Mia. Reissuja varten yhdistys on kerännyt varoja mm. Kerimäen kesätorilla lettukahvilassa, joka on kaikkien Kerimäen Maa- ja kotitalousseurojen yhteinen ponnistus vuoroviikoin. Vaikka lettutaikinan resepti ja myyntihinnat ovat jokaisella seuralla samat, ovat louhelaiset keksineet myyntivaltikseen sen, että myyjinä ovatkin naisten sijaan miehet. Päivin mukaan naiset kyllä tekevät taikinan.

Impin ilta-ajot ovat kuuluneet miesten ja naisten erillisinä pyöräilyinä vuosittaisiin tapahtumiin.

Pyöräilyn määränpäänä on ollut jäsenten kesämökit tai kodit.

- Yhdistysten välinen yhteistyö on Louhella arvossaan. Kolme vuotta sitten järjestimme ensimmäistä kertaa Sadonkorjuujuhlan kylämme uudella kodalla, jonka Louhen Hirvimiehet ry rakensi Leader-hanketuella. Juhlan teemana oli syksyn sato, josta oli yhdessä paikan päällä valmistettu ruoka lähiraaka-aineista. Hieno juhla on saanut jatkoa jo kolmena vuonna, Päivi kertoo.

Juhlaan ovat osallistuneet lähes kaikki jäsenet ja kaikki ovat osallistuneet ruoan valmistukseen.

- Sadonkorjuujuhla tuo väkeä yhteen ja lisää näin kylän yhteisöllisyyttä. Itsetehty ruoka on myös tärkeä osa tilaisuutta. Kenelläkään ei ole kiire ja joka kerta on jo seuraava vuorokausi vaihtunut, ennen kuin olemme malttaneet lähteä kotiin, Päivi sanoo.

Louhen Maa- ja kotitalousseura osallistui Sadonkorjuujuhlallaan Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten Suomi 100 -juhlavuoden yhdistysteko kilpailuun.

Yhdistysteko tuli totuttaa vuoden

2017 aikana ja sen piti jollakin tavoin liittyä Suomi 100 – Maistuva maaseutu -teemaan. Teko voi olla perinteinen, jo aiemminkin yhdis-

tyksen toimintaan kuulunut tai se voitiin toteuttaa ainutkertaisesti vain kuluvana vuonna. Yhdistysteon valitsi ilmoittautuneiden jou-

kosta Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten hallitus.

Louhen Maa- ja kotitalousseuran toiminta kiinnostaa sukupolvesta toiseen. Mukava yhdessä tekeminen yhdistää.

28

Tapahtumakalenteri Lisätiedot ja Ilmoittautumiset: ProAgria Etelä-Savo, p. 0400 261 094 tai www.proagria.fi/tapahtumat sähköposti: etunimi.sukunimi@proagria.fi Seuraa päivityksiä ja lue lisää tapahtumista ProAgrian verkkosivuilla www.proagria.fi/tapahtumat

Menesty Maidolla/Lihaa Etelä-Savosta -hankkeet Pienryhmät • Sopimuskumppanuudesta varmuutta rehuyhteistyöhön -pienryhmä alkaa v 2018 alkupuolella • Potrat pojat ja topakat tytöt -loppukasvatuspienryhmä Juva, alkaa v 2018 alkupuolella, Atria yhteistyö • Aperuokinnan pienryhmä alkaa 9.1.2018 • AgriBisnes - Talouden, tuotannon ja johtamisen yhdistävä pienryhmä alkaa Mikkelissä 29.1.2018 • Laajentavan emolehmätilan pienryhmä, kevät 2018, HKScan yhteistyö Teemapäivät • Vahva vasikka -teemapäivä 14.12.2017 Juva • Kansainvälinen teemapäivä 7.3.2018 (useita hankkeita mukana) Opintomatkat/Muut tapahtumat • 12.-13.4.2018 (alustava) Navettarastit Pohjois-Karjalassa (vierailuja navettakohteissa ja ideoita investointeihin) • Lean -matka Tanskaan 12.-15.3.2018 Lisätiedot Liisa Heinonen, p. 043 824 9506 ja Mervi Ukkonen, p. 040 728 7263 www.proagria.fi/lihaaeteläsavosta ja www.proagria.fi/menestymaidolla

Katras -hanke

Teemapäivät • Talous kuntoon -teemapäivät 5.12. ja 13.12.2018 etäkoulutus klo 12-15 ilmoittautuminen marjaana.olenius@proagria.fi • Lampaan anatomia ja fysiologia, Eeva Mustonen, tammikuu 2018 • Lampolan rakenteet tammikuu 2018 • Sorkanhoitopäivä, kevät 2018 Opintomatkat • Lean -matka Tanskaan 12.-15.3.2018 • Lammaspäivät kevät 2018 • Lammas -opintomatka Englantiin viikko 29 Lisätiedot: Sari Heltelä. p. 040 593 7528 ja www.proagria.fi/katrashanke

Marjamaat -hanke Marjapensaasta brändiksi markkinointipäivä 12.12.2017 Joensuu ja etäyhteys Luomumarja- sekä marjojen uusimmat viljelytekniikat -työpajasarjat alkavat tammikuussa 2018, paikkakunnat tarkentuvat Lisätiedot Mirja Tiihonen, p. 0400 638 138 ja www.proagria.fi/marjamaat

Kipakka -hanke

Pienryhmät • Heinärinki, hevosten laatuheinän tuottajien pienryhmä alkoi 3.11.2017, mukaan mahtuu vielä!

• Luomuviljan tuottajien koulutus alkaa 26.1.2018 Teemapäivät • Kansainvälinen teemapäivä, teemana yhteistyö ja johtaminen maaliskuussa 2018

Opintomatka • Kasvintuottajien Opintomatka Pohjois-Savoon 21-22.2.2018 Lisätiedot: Tuomas Ruottinen p. 043 826 7888 ja Iina Haikarainen p. 043 827 0632

Työllistävä maaseutu -hanke

• Johtamistaitovalmennus Teema 3: Esimiesvalmennus – Esimiehen työkalupakki 1.12. ja 15.12.2017 150 EUR + alv 24 / teema Lisätiedot: Niina Koponen, p. 043 826 7883

Startti -hanke

Omistajanvaihdosteemapäivät • 5.12.2017, Anttolanhovi, Anttola, Mikkeli • 10.1.2018 Savonlinna, Lypsyniemi • Joroinen tammi-helmikuu 2018 Nuorisopäivä Muuttuva maaseutumme • 11.12.2017, Partala, Juva Luopujien päivä • Juva helmikuu 2018 Opintomatka • Maatilojen nuorten jatkajien opintomatka Ruotsi 7.-11.3.2018 Lisätiedot: Vuokko Ahonen, p. 040 524 9945 ------------------------------------------------------------ProAgria Etelä-Savo Luomuperuskurssit Etelä-Savossa • 23-25.1.2018 ja 31.1-1.2.2018 Kasvipäivät • 14-15.2.2018 Kotieläinpäivät -------------------------------------------------------------

Pienryhmät • Nou hau käsittelyryhmä, sisäruokintakausi kevät 2018 • AgriBisnes - Talouden, tuotannon ja johtamisen yhdistävä pienryhmä alkaa Mikkelissä 29.1.2018 • Vientipilotti pienryhmä helmikuu 2018 • ”Madon munat” pienryhmä kevät 2018

Hanketapahtumat ProAgria Pohjois-Karjala Marjamaat hanke

Tulosta Maidosta

12.12. Joensuu, Marjapensaasta brändiksi

30.11. Joensuu, Strateginen johtaminen maitotilalla 8.12. Joensuu, Nautojen kipu ja hoito-teemapäivä 12.12. Joensuu, Yhtiöittämispäivä Alkavat pienryhmät 4.12. Kitee, Lean – menetelmien pienryhmä 5.12. Paikka avoin, Nuorten maitotilayrittäjien pienryhmä 13.12. Nurmes, Maitotilan johtaminen 11.1. Nurmes, Robotista hyöty irti (VMS) 31.1. Joensuu, Ruokinnalla tulosta-pienryhmä Vuosi 2018 4.- 6.4. Opintomatka Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle 12.-13.4. Navettarastit

Kasvua pellosta

Teemapäivät: 30.11. Nurmes, Uusilla kasveilla markkinoille Vuosi 2018 17.1. Kitee, Öljykasvipäivä 22.1. Joensuu, Luomulla nousuun 23.1. Lieksa, Varmuutta viljanviljelyyn 24.1. Porukalla parempiin tuloksiin, Polvijärvi, Tulosta maidosta- ja Kasvua pellosta-hanke yhteistyössä 25.1. Porukalla parempiin tuloksiin, Kitee, Tulosta maidosta- ja Kasvua pellosta-hanke yhteistyössä 30.1. webinaari Viljatilan riskien hallinta, 15.2. Joensuu, Ohrasta olueksi, Olutklusteri- ja Kasvua pellosta -hanke yhteistyössä 20.2. Joensuu, Täsmäviljelyllä eurot kuriin -päivä, Ravinnerenki ja Kasvua pellosta -hanke yhteistyössä Pienryhmät: 30.11. Kitee, 5 tonnia luomukasvi-pienryhmä 5.12. Nurmes, Teknologia -pienryhmä 12.12. Joensuu, Valkuaista elintarvikkeeksi Vuosi 2018 18.1. Joensuu, Siementuottajien pienryhmä 25.1.Joensuu, Luomusiementuottajien -pienryhmä

Tiedolla tuloksia 29.11. Joensuu, Sukupolven- ja omistajanvaihdos 13.12. Joensuu, Maatilan lakipäivä Vuosi 2018 2.1. Nurmes, Investointi-info 3.1. Joensuun seutu, Investointi- info 4.1. Kitee, Investointi-info 9.1. Sähköiset työkalut maatilalla, Juuka 10.1. Sähköiset työkalut maatilalla, Joensuu 11.1. Sähköiset työkalut maatilalla, Kitee 19.1. Tietoiltamat

24.1. Nurmes, Maatilan yhtiöittäminen- info 5.-9.2. Maitoa maakunnasta kampanja, koulut ja kaupat 9.2. Webex, Maatila työllistäjänä- info, 21.2. Joensuun seutu, Maaseudun tulevaisuusfoorumi Joensuu/webex 14.3. Joensuun seutu/Webex+video, Maatilan turvallisuus ja riskienhallinta- info Ilmoittautuminen 7 vrk ennen tapahtumaa Ilmoittautumiset ja lisätiedot: pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401

29

Maakunnan metsistä maailman markkinoille Syksyn puunkorjuukelit ovat olleet haasteelliset, mutta puunjalostuslaitokset tarvitsevat raaka-ainetta tasaisesti ympäri vuoden. Stora Enson puunhankintaorganisaatio Stora Enso Metsä vastaa haasteeseen säässä kuin säässä.

taisista uudistus- ja harvennushakkuukohteista. Puuntarpeet vaihtelevat alueittain, joten metsänomistajan kannattaa kysyä ajankohdan ostotarpeet alueensa Työtä metsässä riittää. Sellu- koneen sekä viilupuu-, eli LVL-lin- metsäasiantuntijalta. tehtaiden kasvavat kuitupuun- jan toteutuneet investoinnit ovat Markku haluaa muistuttaa käytöt edellyttävät tasaista puu- lisänneet havupuun käyttöä n. myös metsäsertifioinnin tärkeyvirtaa ja lyhenevät talvet tuovat 0,5 miljoonaa kuutiota. LVL-teh- destä, koska kuluttajien vaatimus kasvavaan puuntarpeeseen uuden taan operaatiojohtaja Jarkko Ne- tuotteen raaka-aineen hankinnan haasteen. Konetekniikan kehitty- valaisen mukaan massiivipuuele- vastuullisuudesta on kasvussa. essä yhä useampi perinteisesti tal- menttien tuotanto pyörii täysillä Sertifiointi on kolmannen osavikohteeksi mielletty savotta voi- vuoden 2018 puolivälissä. puolen arvio metsien vastuullisesdaan tehdä nykyään sulan maan Uimaharjussa iloittiin lokakuun ta käytöstä ja hoidosta. Suomen aikaan. Puunkorjaaja ei paukku- lopussa 52 miljoonan euron in- talouskäytössä olevista metsistä pakkasia kaipaa, mutta jo muu- vestoinnista Enocellin selluteh- n. 85 % on sertifioitu PEFC-järtaman viikon pikkupakkaset jäh- taaseen. Tehtaan tuotanto muu- jestelmään. Nyt markkinoille hamettävät metsätiet ja korjuukeli tetaan liukosellulle, jonka kysyntä lutaan lisää myös FSC-sertifioitua metsässä paranee. tekstiiliteollisuuden raaka-ainee- puuta. Stora Enson FSC-ryhmäna kasvaa. Vuoden 2019 loppuun sertifiointi on kustannustehokas Investoinneilla lisää mennessä toteutettavan muutok- ja vaivaton tapa sertifioida metsä. uusiutuvia puupohjaisia sen jälkeen tehtaan puunkäyttö Stora Enso on kansainvälinen säilyy lähes ennallaan, mutta sel- metsäteollisuusyhtiö, mutta myös tuotteita lun tuotantomäärä vähenee. Liu- paikallinen toimija. Puun toimiStora Enson Varkauden tehtai- kosellulla on paperisellua parem- tukset Kiteen, Uimaharjun sekä den investoinnit aaltopahvin pin- mat mahdollisuudet saada uusia Varkauden laitoksille ovat katkeatakartongin ja massiivisten raken- asiakkaita myös lääke- ja elintar- maton virta kuitu- ja tukkipuuta nuspuuelementtien tuotantoon viketeollisuudesta. ympäri vuoden. Puukauppa, -korovat piristäneet puukauppaa Itäjuu, -kuljetus sekä metsänhoitoSuomen alueella parin viime vuo- Puukauppaa työt tuovat kaivattua tuloa metden aikana. Varkauden tehdas- vastuullisesti sänomistajille, yrittäjille ja puun alueesta on kehittynyt monipuolijalostuksessa työskenteleville. nen jalostuslaitos, jonka vahvuukPuukauppa on käynyt hyvin sia ovat uusi LVL-linja, kuusisaha, syksyn aikana. Stora Enson Kiteen Seppo Turunen sellutehdas sekä uudistettu pape- tiimin ostopäällikkö Markku OiStora Enso rikone. Tehtaan aaltopahvin pin- karin mukaan kauppaa käydään takartonkia valmistavan paperi- nyt erityisesti kuusi- ja mäntyval-

Kuva: Arja Malmberg

Jo ensimmäisellä puukaupalla Tähtiasiakkaaksi Hoida metsääsi yhdessä Stora Enson metsäasiantuntijan kanssa. Olipa kyse sitten hakkuista tai metsänhoitotöistä, suoritetaan ne ammattitaidolla ja jämptisti sovitun mukaisesti. Tämän helpommaksi metsäasioiden hoito ei voi mennä.

Stora Enso Metsä p. 02046 1478 ZZZ VWRUDHQVRPHWVD Ƅ www.facebook.com/StoraEnsoMetsa

30

AJANKOHTAISTA RUOKA-ALALLA -koulutuskiertue 2018 Luomuperuskurssit 2018 Etelä-Savo Luomuperuskurssit Mikkelissä: Luomuperuskurssin kasvipäivät 23-25.1 ja 31.1 – 1.2.2018 Luomuperuskurssin kotieläinpäivät 14-15.2.2018 Ilmoittautumiset: etela-savo.proagria.fi/tapahtumat Lisätietoa Iina Haikarainen p. 043 827 0632 tai iina.haikarainen@proagria.fi Peruskurssin hinta 70 EUR + alv/peruskurssipäivä.

Pohjois-Karjala Luomuperuskurssin kasvipäivät Kitee tai Nurmes, ilmoittautumisten perusteella ti 13.2. to 15.2. ti 20.2. pe 23.2. ti 27.2.

Luomuperuskurssin kasvipäivät Joensuu ti 20.3. to 22.3. ti 27.3. to 5.4. ti 10.4.

Päivien aiheet: *Luomun perusteet * Maaperä ja viljelykierto* Kasvinsuojelupäivä *Palkokasvipäivä * Talous- ja luomuehdot Lisätietoja Pasi Hartikainen p. 040 301 2404 tai pasi.hartikainen@proagria.fi Luomuperuskurssin kotieläinpäivät, Joensuu ke 28.2. Luomueläinten hankinta, ruokinta, olosuhteet ja rakennukset to 1.3. Luomukotieläinsitoumus, valvonta, lääkintä, kirjanpito, markkinat Lisätietoja Ulla Turunen p. 040 301 2453 tai ulla.turunen@proagria.fi Koulutuspäivän hinta 70 EUR/pv + alv.

Ilmoittautumiset proagria.pohjois-karjala.fi/tapahtumat tai Tiina Polo p. 040 301 2402 viimeistään kaksi viikkoa ennen koulutuksen alkamista Kurssi toteutuu, jos kurssille ilmoittautuu vähintään 7 henkilöä.

Pohjois-Savo Luomuperuskurssin kasvipäivät Pielavesi 15.-17.1. ja 22.-23.1.2018 Luomuperuskurssi kotieläinpäivät Pielavesi 29.-30.1.2018 Luomuperuskurssin kasvipäivät Muuruvesi 7.-8.2., 21.-22.2. ja puutarhapäivä 15.3.2018 Luomuperuskurssin eläinpäivät Muuruvesi 21.-22.3.2018 Ilmoittautumiset: pohjois-savo.proagria.fi/tapahtumat Lisätietoja Pirkko Tuominen p. 0400 124 976 tai pirkko.tuominen@proagria.fi

VUOMET®

2

EN VUOD U TAKU Vuomet Oy 050 300 7713

Korkealaatuiset kotimaiset Kartioaurat ● Kärkiaura Vallileikkuri-Sivuaura

www.vuomet.fi puh. 0400 208 824 vuomet@vuomet.fi

Maa- ja kotitalousnaiset, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kuluttajaliitto ja Ruokatieto Yhdistys ry järjestävät valtakunnallisen koulutuskiertueen, jonka tavoitteena on tukea maatiloja tuotteiden jatkojalostamisessa ja myynnissä sekä antaa tietoa lihalaitoksen tai elintarvikeyrityksen tai ravintolan perustamisesta. Lisäksi perehdytään elintarvikemarkkinointiin kuluttajansuojalain näkökulmasta.

Tilaisuudet on tarkoitettu maatilojen ja muiden yritysten edustajille, valvontaviranomaisille ja muille asiasta kiinnostuneille.

Tilaisuuksissa asiantuntijat kertovat aihealueesta ja vastaavat kysymyksiin. Olet lämpimästi tervetullut haluamaasi tilaisuuteen. Tilaisuudet ovat maksuttomia.

Itä-Suomen alueella järjestetään seuraavat tilaisuudet:

ETELÄ-SAVO: ke 7.2. klo 11.45−16, Juva LIHALAITOKSEN PERUSTAMINEN Lisätietoa ja ilmoittautumiset: kirsi.mutka-paintola@ maajakotitalousnaiset.fi, p. 043 826 7882.

POHJOIS-SAVO: to 8.2. klo 11.45–16, Lapinlahti MAATILAN TUOTTEIDEN JALOSTAMINEN JA MYYNTI Lisätietoa ja ilmoittautumiset: marja.niskanen@ maajakotitalousnaiset.fi, p. 0400 905 782.

POHJOIS-KARJALA: to 12.4. klo 11.45–16, Joensuu ELINTARVIKE- TAI RAVINTOLA-ALAN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Lisätietoa ja ilmoittautumiset: johanna.rinnekari@ maajakotitalousnaiset.fi tai p. 040 301 2441.

Koulutuskiertueeseen on saatu avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

www.maajakotitalousnaiset.fi

Laskutus- ja reskontrapalvelu uudistuu ProAgria Pohjois-Karjalassa ProAgria Pohjois-Karjala ry on päätynyt laskutus- ja reskontrapalvelun ulkoistamiseen osana taloushallinnon prosessien tehostamista. Vuoden 2018 alusta alkaen Ropo Capital Oy hoitaa laskutuksemme sähköisesti tai paperilaskuina. Muutos ei vaikuta meijerien kautta tehtävään palvelulaskutukseen.

Automaation ansiosta laskukohtainen käsittelykulu saadaan mahdollisimman alhaiseksi. Ropo Capitalin palvelut ovat käytettävissä useampia kanavia myöten,

laajennetuin palveluajoin. Myös saatavien perintä hoituu Ropo Capitalin toimesta.

Palveluiden maksuaikoihin liittyvissä kysymyksissä on aina hyvä olla itse aktiivinen ja olla yhteydessä Ropo Capitaliin, tai keskustella oman asiantuntijan kanssa jo palvelua tilattaessa. Laskutuksen ulkoistamiseen liittyvissä kysymyksissä voitte olla yhteydessä Controller Susanna Eroseen, puh. 040 301 2449 ja s-posti susanna.eronen@proagria.fi.

31

Maatilan laki- ja tyĂśnantajainfo 13.12.2017 Joensuu klo 10-15

Karelia-AMK, Wärtsilä kampus, Dynamo -lounge, Karjalankatu 3, 80200 Joensuu Tilaisuus on maksuton ja vapaa kaikille.

Infoa voi seurata myÜs webex- yhteydellä, ilmoittautumisen yhteydessä laita myÜs sähkÜpostiosoite, johon lähetämme webex- linkin ja ohjeet.

Ilmoittautuminen 5 päivää ennen tilaisuutta ProAgria Pohjois-Karjala- tapahtumat sivuilla https://pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai Ajurissa http://eduksi.pkky.fi/ajuri/

sta – jatkuva

koulutu Perustutkinto

haku

Maatalousalan perustutkinto ELĂ„INTENHOITAJA

Maatalousalan perustutkinto MAASEUTUYRITTĂ„JĂ„

Puutarhatalouden perustutkinto o PUUTARHURI y Haku alkaa keväällä 2018

Lisätietoja: Pirjo Korhonen, p. 050 523 4262 ja Elina Hokkanen, p. 050 407 4852

Ohjelma 10.00 - 12.00 TyÜnantajana toimiminen; tyÜsopimukset, lakisääteiset velvollisuudet. TyÜvoiman rekrytointi, harjoittelijat maatilalla Lehtori Pirjo Suhonen, Savonia amk 12.00 - 12.30 Lounas (omakustanteinen)

Lisätietoja: Marja Pulkkinen ProAgria Pohjois-Karjala ry Tiedolla Tuloksia- tiedonvälityshanke p. 0403012438 marja.pulkkinen@proagria.fi

Kysy myĂśs oppisopimuksen mahdollisuutta: Pirjo Korhonen, p. 050 523 4262 Uusi oppilaitoksemme on 1.1.2018 alkaen

RIVERIA

ammatillinen koulutus

12.30 - 15.00 Viljelijän oikeussuoja, maatilan omistus- ja perintÜjärjestelyt, testamentti, avioehto, avoliitto, avioero, edunvalvontavaltakirja. Asianajaja, laamanni Harri Kontturi, Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy 15.00

PäätÜs

HAE TUETULLE LOMALLE! Järjestämme lomia perheille, ikääntyneille, tyÜttÜmille sekä eri potilas- ja vammaisryhmiin kuuluville henkilÜille!

Tuetut lomat on tarkoitettu henkilÜille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta päästä lomalle!

PORTAAT YRITTĂ„JĂ„KSI -VALMENNUS

Vuoden 2018 tuetut lomat ovat nyt haettavissa!

Hakuajat lomille päättyvät 3 kk ennen loman alkamispäivää!

Tutustu lomiin ja täytä sähkÜinen hakemus sivuilta ZZZ PWOK ¿ WDL WLODD HVLWH S ORPDW#PWOK ¿

Haaveiletko yrittäjyydestä? Kaipaatko tietoa, tsemppausta tai tukea yrittäjyyteen? Osallistu viiden kerran tehovalmennukseen!

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten MKN Yrityspalvelut järjestää Portaat yrittäjäksi -valmennuksen talvella 2018 Valmennus koostuu viidestä 2–3 tunnin tilaisuudesta, jotka toteutetaan pienryhmissä.

Valmennuksessa saa tietoa, kannustusta sekä vertaistukea yrittäjyyteen.

VALMENNUKSEN OSIOT • yrittäminen ammattina • suunnittelu ja perustaminen • talouden hallinta • markkinointi ja myynti • johtaminen Valmennus on suunnattu erityisesti naisille sekä maaseutualueilla yrittäjyyttä suunnitteleville.

TULE MUKAAN! RYHMÄ ALKAA: Ylä-Savossa, tarkempi paikka ilmoitetaan myÜhemmin HINTA: XXX EUR ILMOITTAUTUMINEN: Viimeistään 30.1.2018 osoitteeseen heli.sulola@maajakotitalousnaiset.fi VALMENTAJA Valmentajana ja ryhmän vetäjänä toimii maaja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Heli Sulola. Hänellä on vuosien kokemus aloittavien yritysten tukemisesta ja yritystoiminnan kehittämisestä erityisesti elintarvike-, ruokapalvelu-, matkailu- ja hyvinvointialalla.

Heli Sulola puh. 040 672 0597 heli.sulola@maajakotitalousnaiset.fi Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Pohjois-Savo

OTA KUMPPANIKSESI ASIANTUNTIJA LYHYET KULJETUKSET JA NOPEAT NOUDOT – ILMAN LISÄKULUJA

HKScan tarjoaa maitotiloille markkinoiden parhaat kokonaisratkaisut. Lehmien ja vasikoiden nopeat noudot ja lyhyet kuljetukset takaavat joustavan, laadukkaan palvelun. Kiirenaudat noudamme aina ilman lisäkuluja.

Ota yhteyttä paikalliseen asiantuntijaan!

ZZZ KNVFDQDJUL Ä&#x;

Tilaa uusi PELTOJEN kunnostus -kirja Uusin peltoviljelyn ammattikirjamme on nyt tilattavissa ProAgrian sisäisestä verkkokaupasta. Kirja on kirjoitettu ratkaisulähtÜisesti ja helppolukuisesti, ja se sopii käsikirjaksi kaikille peltoviljelyn ammattilaisille. Kirja sisältää tietoa pellon kasvukunnon parantamisesta, hyvän peruskunnon ylläpidosta sekä pellon käytÜn vaihtoehdoista. Pellon hyvä kasvukun-

to on tuottavan viljelyn edellytys ja lähtÜkohta hyvien ja laadukkaiden satojen tuottamiseksi.

vukuntoa. Tavoitteena on saada käyttÜÜn kullekin peltolohkolle oikeat ja kannattavimmat toimenpiteet.

Kirjassa tuodaan esille eri tilanteisiin sopivia peltojen kunnostustoimia, joilla voidaan ylläpitää ja parantaa hyvätuottoisten lohkojen sadontuottokykyä ja korjata heikkotuottoisten lohkojen kas-

KäytännÜn Maamiehen tilaajat saavat kirjan kestotilaajaetuna 10/2017-lehden liitteenä.

Kestotilaajaedut eivät enää sisälly ProAgrian erikoishintaiseen lehtitilaukseen.

Tilaa osoitteesta www.proagrianverkkokauppa.fi

Aikaiset lajikkeet kevään kylvÜille

WOLMARI- ja ELMERI ohrat RIINA- ja AKSELI kaurat

Mm. Uutuus Rubinia-timotei KUOPIO (017) 465 3011 LAPINLAHTI (017) 731 234 JUANKOSKI (017) 613 999 PIELAVESI (017) 465 3021 SUONENJOKI (017) 465 3031

Ravinnetasapaino kunnossa?

SELVITĂ„ PELTOJESI TILANNE VILJAVUUSTUTKIMUKSILLA Tutustu markkinoiden kattavimpaan analyysitarjontaan kotisivuillamme WWW VILJAVUUSPALVELU l

Puh. 015 320 400 t PL 500 (Graanintie 7) t 50101 Mikkeli Puh. 044 5885262 t Sammonkatu 8 t 90570 Oulu

PYHĂ„SELĂ„N PAKKAAMO