Yrittävä maaseutu 2017 by ProAgria Pohjois-Karjala

Maito Kasvi Maatilojen tukikoulutukset Maatiloja palvelevat muut Marjat ja vihannekset Ympäristö kehittämishankkeet Liha

Maatiloille suunnatun hanketoiminnan esittely Itä-Suomen alueella

Maaseutuohjelman toteutus on hyvässä vauhdissa Jo yli kolmannes maaseutuohjelman varoista on saatu käyttöön - eniten EU-tasolla. Vuosi 2016 oli kuluvan EU-ohjelmakauden ensimmäinen kokonainen vuosi. ELY-keskuksiin jätettiin vuoden loppuun mennessä lähes 30 500 hakemusta (yritys- ja hanketuet, rakennetuet, teemahanke ja neuvontakorvaus). Näistä valtaosa, 93%, oli sähköisiä. Sähköisten hakemusten määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi tukimuodoittain ja ELY-keskuksittain. Esimerkiksi rakennetukien eli maatilainvestointien ja nuorten viljelijöiden aloitustuen hakijoista reilut puolet eli 57% teki hakemuksensa sähköisesti. Kuluvan ohjelmakauden käynnistymisessä on riittänyt ratkottavia asioita, varsinkin tietojärjestelmiin liittyen. Tunnuslukujen valossa maaseutuohjelman toteutus on kuitenkin hyvässä vauhdissa. Varoista lähes 60% oli sidottu viime vuoden loppuun mennessä. Ympäristökorvauksia koskevia sopimuksia on tehty todella paljon. Hanke- ja yritystuissa päätöksiä on tehty eniten koulutus- ja tiedonvälitystoimiin. Myös maaseudun palveluiden ja kylien kehittäminen on käynnistynyt vahvasti. Yrityksen perustamistuki uutena tukimuotona on vielä lähtökuopissa, mutta joillakin alueilla sitä on lähdetty rohkeasti kokeilemaan, kuten juuri Pohjois-Karjalassa. Yritysten investointien määrässä on havaittavissa kasvua, mikä kertoo maaseutualueilla toimivien yritysten tulevaisuuden uskosta. Leader-ryhmät ovat sitoneet reilun kolmanneksen EU-rahoituksestaan. Leader-ryhmät ovat mahtava paikallistoimijoiden verkosto ympäri maata ja ympäri EU:ta. Lähellä meitä kaikkia. EU-tason tarkastelussa Suomi pärjää yleensä erinomaisesti. Niin nytkin. Tammikuun loppuun mennessä 35% Suomen maaseutuohjelman varoista oli saatu maksettua tuensaajille, mikä on Euroopan paras suoritus. Keskimäärin EU:n maaseutuohjelmista oli maksettu vasta 14%.

Laajakaista kuuluu kaikille

Sanna Sihvola Kirjoittaja on neuvotteleva virkamies maaja metsätalousministeriöstä.

Lehden julkaisija ELY -keskukset: Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo

Laajakaistan saatavuuden lisääminen on ehdoton edellytys maaseudulla asumiselle ja yrittämiselle. Nopea laajakaista on saatavilla vasta 52% Suomen kotitalouksista. Kuluvalla kaudella on rahoitettu jo yli 30 laajakaistainvestointia noin 12 miljoonan euron edestä. Hankkeita on vireillä saman verran. Lisäksi jonkin verran on jo rahoitettu sähköisten palveluiden kehittämistä, myös Pohjois-Karjalassa. Digitalisaatio tuo palvelut lähelle, mutta edellyttää tietysti, että yhteydet ovat ensin kunnossa ja että osaamme hyödyntää digin avun. Maaseudun yritysrahoitusta on mahdollista käyttää digitaalisten ratkaisujen viemiseen käytäntöön yrityksissä. Yrityksen perustamistuella yritys voi hankkia ulkopuolista asiantuntemusta digitalisaatioon liittyvien uusien asioiden suunnitteluun. Varsinaiseen toteutukseen soveltuu tuki aineettomiin investointeihin. Lisätietoa tukimahdollisuuksista saa ELY-keskuksista ja Leader-ryhmiltä.

Maatilojen tulevaisuuden usko nousussa Maatalous on viime aikoina kärsinyt kannattavuusongelmista ja epävarmoista markkinanäkymistä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että viljelijöiden tulevaisuudenusko ja kehittämishalukkuus ovat pikkuhiljaa jälleen nousussa. Vuonna 2016 maatalouden investointitukea myönnettiin lähes 1 800 kohteeseen, kun vuonna 2015 myönteisiä tukipäätöksiä tehtiin alle 1 000. Investoinneille onkin suuri tarve, sillä rakennekehityksen ennakoidaan edelleen jatkuvan vähintään samalla tasolla kuin tähän saakka. Etenkin kotieläintaloudesta luopuminen jatkuu vilkkaana ja poistuvien eläinpaikkojen korvaamiselle on suuri tarve. Samalla kun investoidaan, kiinnitetään myös entistä enemmän huomiota esimerkiksi sekä eläinten että yrittäjien hyvinvointiin, energiatehokkuuteen ja ympäristöasioihin. Myös hallitus on nähnyt panostuksen maatalouden kilpailukykyyn ja kannattavuuden parantamiseen arvokkaana. Yhtenä hallituksen kärkihankkeena Maatilatalouden kehittämisrahastolle osoitettiin merkittävä lisärahoitus: 90 miljoonaa euroa. Lisärahoituksella mahdollistetaan vuosina 2016–2019 maatilojen tuotantorakennetta parantavia, kustannuksia vähentäviä sekä uuden teknologian ja prosessien käyttöönottoa tukevia investointeja. Nyt onkin monella tapaa hyvä aika panostaa tuotannon kehittämiseen ja katsoa kohti tulevaa.

Neuvo2020 laajenee talousneuvontaan Maaseutuohjelman Neuvo 2020-toimenpiteessä viljelijä valitsee, mistä aiheesta hän kaipaisi neuvoja. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatalouden nykyaikaistamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa. Sillä parannetaan tietämystä maatilan ympäristökysymyksissä sekä eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa sekä siitä kuinka vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä. Kevään 2017 aikana neuvonta laajenee maatilojen nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Tämä osaltaan auttaa maatiloja tulevaisuutta koskevien ratkaisujen tekemisessä.

Entistäkin parempi maaseutu rakentuu pala palalta Maaseudun elinvoimaisuus on kiinni asukkaiden ja yrittäjien aktiivisuudesta, yritystoiminnan monipuolisuudesta ja palvelujen valikoimasta. Yrittävä maaseutu -liite on täynnä upeita ja innostavia esimerkkejä hyvinvoinnin ja kasvun lähteistä.

Lehden kokoaminen ja suunnittelu ProAgria Pohjois-Karjala / Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Taitto ja graafinen suunnittelu ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427 marko.natri@proagria.fi

Luettavissa sähköisenä https://issuu.com/proagriapk

Etusivun kuva: MMM/Heli Sorjonen

Mavin julkinen hankerekisteri löytyy linkistä: www.mavi.fi/fi/tietoa-meista/tietopalvelut/Sivut/hankerekisteri.aspx

Maaseutuohjelma maatalouden toimintaympäristön kehittäjänä Maaseudun kehittämisohjelma sisältää EU:n osarahoitteisen ja kansallisen tuen maataloudelle, maaseudun muulle yritystoiminnalle, maaseudun kehittämishankkeisiin sekä Leader-toimintaryhmille. Maataloudella on ohjelmassa ylivoimaisesti suurin painoarvo, sillä ohjelmaan sisältyvät peltoalakohtaiset viljelijätuet, maatalouden rakennekehitykseen liittyvät investointi- ja aloitustuet sekä lisäksi myös maatalouden toimintaympäristön kehittämiseen liittyvät hanketuet. Tässä itäsuomalaisten ELY-keskusten yhdessä toimittamassa lehdessä tarkastellaan erityisesti maatalouden kehittämishankkeita, joita toteuttavat maatalouden neuvontajärjestöt, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset ja monet muut alueen kehittämisyhteisöt. Hankkeilla kehitetään kotieläin- ja kasvituotantoa sekä puutarhatuotantoa, ympäristöystävällisiä tuotantomenetelmiä ja annetaan koulutusta viljelijöille niin energia-asioista kuin myös sähköisten palveluiden käytöstä. Tarkasteltavista hankkeista useimmat ovat alueellisia. Osa hankkeista on myös alueiden välisiä, joissa yksi ELY-keskus hallinnoi hanketta, mutta rahoittajina on useampi ELY-keskus. Maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 käynnistyminen otti oman aikansa tietojärjestelmien valmistumisviiveistä johtuen. Rahoitukset saatiin kuitenkin viimevuonna liikkeelle ja kuluvana vuonna kaikissa ohjelman toimenpiteissä voidaan tuet hakea, myöntää ja maksaa sähköisesti. Maaseudun kehittämisohjelman kuuluu maaja metsätalousministeriön hallinnon alalle. Ohjelman hanketoimintaa toteuttavat Maaseutuvirasto ja ELY-keskukset yhdessä.

Maija Puurunen Etelä-Savo

Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjala

Juha Kaipiainen Pohjois-Savo

Etelä-Savossa ennä- Pohjois-Karjalassa yri- Pohjois-Savossa tysmäärä hankkeita tysrahoitus valtakun- hankevetoisesti nallista huipputasoa liikkeelle

Maaseudun kehittämisohjelmassa on Etelä-Savossa käynnistynyt ennätysmäärä kehittämishankkeita; 45 kpl ja niihin on varattu 8,8 milj. euroa avustusta. Hankkeista puolet kohdistuu maatalouden kehittämiseen, metsätalouteen ja elintarvike- ja ruoka-alaan. Myös useissa muissa kehittämishankkeissa on maatilojen toimintaan eri tavoin liittyviä toimenpiteitä. Hankkeista monet ovat alueiden välisiä. Maatalouden investointien ja aloitustukien myöntöjen määrät ja rahoitus ovat myös lisääntymässä Etelä-Savossa, mutta niissä ei vielä ole päästy edellisen ohjelmakauden tasolle. Myös maaseudun muiden yritysten investoinnit ovat aiempaa harvalukuisempia, joskin aivan viimeaikoina myös ne ovat olleet lisääntymään päin. Elinkeinoihin kohdistuva vireä hanketoiminta luo edellytyksiä yritysten investoinneille ja kannattavuuden parantamiselle.

Pohjois-Karjalassa vilkkainta on ollut maaseudun yritysrahoituksessa. Vuonna 2016 rahoitettiin kaikkiaan 158 yrityshanketta 8,8 miljoonalla eurolla. Määrä on valtakunnallisestikin huipputasoa. Tähän on päästy hyvällä yhteistyöllä seudullisten kehittämisyhtiöiden ja neuvontajärjestön kanssa. Tärkeintä on kuitenkin yrityksien aktiivisuus. Ilman siellä tapahtuvaa toimeen tarttumista hakemuksia ei tule vireille eikä päätöksiäkään tehdä. Toivotaan, että aktiivisuus säilyy myös kuluvana vuonna ja saamme Pohjois-Karjalan maaseudulle sen kautta lisää työtä ja toimeentuloa. Vastaavaa aktiivisuutta kaivataan myös maatiloille Pohjois-Karjalassa. Alkuohjelmakaudella investoinnit maatiloilla ovat olleet vähäisiä, joka heijastuu mm. keskeisten tuotantomäärien laskuna. Nyt kannattaa panna hankkeita vireille myös maatiloilla, kun siihen on hyvät mahdollisuudet. Kuluvan vuoden ensimmäinen hakujakso osoittikin pientä piristymistä myös pohjoiskarjalaisillakin maatiloilla.

Pohjois-Savon alueella kehittämishankkeiden rahoittamiseen panostettiin alkukaudesta voimakkaasti. Perusmaatalouden hankkeet ovat olleet vahvassa pääosassa ja osa-alueen vahvuutta korostaa myös uudelleen korkealle tasolle nousseet maatilainvestoinnit. Hyvinä esimerkkeinä kehittämishankkeista toimivat uudenlainen maitotalouden kehittäminen eurooppalaisella yhteistyöllä sekä uudenlaiset tuorerehun tuotantomenetelmät taloudellisuutta ja eläinten hyvinvointia kasvattaen. Yritysrahoituksen puolella on pitkään jatkuneesta taantumasta huolimatta päästy hyvään vauhtiin elintarvikejalostuksen hankkeissa. Aktivoitumista toivotaan erityisesti yritysryhmähankkeissa tuotanto- ja palveluketjujen kehittämiseksi. Orastavan nousun näkyessä odotamme myös toimivien yritysten investointihankkeiden lisääntyvää volyymia.

MAITO Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

EuroMaidossa etsitään maidontuotannon parhaita käytäntöjä

EuroDairyn verkosto tutustui Millers Court lypsykarjatilaan tammikuussa 2017. Kuva: ©Luke / Marketta Rinne.

EuroMaito Kesto 1.1.2017 - 31.12.2018

Kuinka tehostaa tutkimuksen, koulutuksen, neuvonnan ja maidontuottajien välistä tiedonvaihtoa? Kevättalvella 2017 käynnistyneessä EuroMaito-hankkeessa maidontuotannon eri toimijoiden tietotaito yhdistetään ja maidontuotannon hyviä toimintamalleja etsitään ja testataan suoraan käytännössä. Viime vuosina maidontuotanto on elänyt voimakkaan rakennemuutoksen aikaa eikä tahti ole hidastumassa. Lypsykarjatilojen määrän on ennustettu puolittuvan seuraavan kuuden vuoden aikana, mutta tuotettu maitomäärä pysynee ennallaan. Elinkeinon rakennemuutokset ja alati muuttuva markkinatilanne edellyttävät maidontuotannon tehostamista sekä uusien toimintamallien ja ammattitaidon kehittämistä. EuroMaito-hankkeessa rakennetaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden, ProAgrian ja Savonia ammattikorkeakoulun asiantuntijoiden sekä maitotilayrittäjien välinen pilottitilaverkosto. Verkoston tavoitteena on yhdistää eri toimijoiden tietotaito ja havainnoida uusia maidontuotannon toimintamalleja suoraan käytännössä. EuroMaidon toimintaan etsitään 12 maidontuotantotilaa Itä-Suomen ja Kainuun alueilta. Hankkeen päätoteuttaja on Luke ja hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Savonia ammattikorkeakoulu sekä ProAgria Pohjois-Savo. Ylimaakunnallisen kehittämishankkeen rahoittaa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja tuki on myönnetty Pohjois-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon ELY-keskusten kautta. Hankkeen yksityisiä rahoittajia ovat Osuuskunta Itä-Maito, Hankkija, Atria ja Faba.

Yhdessä eurooppalaisten ammattilaisten kanssa – EuroMaito on lähtenyt liikkeelle keväällä 2016 käynnistyneestä EuroDairy-hankkeesta. Kansallinen rahoitus mahdollistaa meille suomalaisen pilottitilaverkoston luomisen ja eurooppalaiseen EuroDairyyn verkostoitumisen, kertoo tutkimusprofessori Marketta Rinne Lukelta. EuroDairyssa on mukana 14 EU:n jäsenvaltiota. Verkosto kattaa 40 % eurooppalaisista maidontuottajista ja 60 % EU:n maidontuotannosta. Mukana on yli 120 pilottimaitotilaa eri puolilta Eurooppaa. EuroDairyssa keskitytään neljään aiheeseen: maatilan resurssitehokkuuteen, biodiversiteettiin, eläinten hyvinvointiin ja sosioekonomiaan. Tällä hetkellä verkostossa puhuttavat muun muassa kuivikelannan, hiekkaparsien ja kestokuivituksen käyttö sekä kompostinavetat. Keskustelua käydään myös siitä, kuinka tehdään maittavaa ja maitotuotosta lisäävää

seosrehua (”compact TMR”) ja miten parantaa lehmien sorkkaterveyttä. EuroDairyn laaja verkosto mahdollistaa sen, että toimintamalleista löytyy sekä käytännön kokemuksia että tutkimustuloksia. – Uutta tietoa tuodaan Suomen rajojen ulkopuolelta esimerkiksi webinaarien ja sähköisten materiaalien avulla. Suomalaista osaamista viedään puolestaan Eurooppaan. Lisäksi suomalaisille pilottitilallisille järjestetään verkostoitumismatka EuroDairyn tiloille, kertoo hankkeessa työskentelevä Salla Ruuska Savonialta.

Toimivat vinkit tilaverkostosta EuroDairyssa ja EuroMaidossa pyritään siihen, että ideointi ja innovaatioketjut alkavat suoraan alkutuotannosta. Verkoston avulla halutaan voimistaa tuottajien, neuvojien, koulutuksen parissa työskentelevien ja tutkijoiden välistä viestintää. Uusia maidontuotannon toimintamalleja esitetään puolin ja toisin ja yhdessä pohditaan, mikä voisi olla järkevää toteuttaa ja mikä ei. Voisiko jotain uutta kokeilla suoraan tilalla ja minkälaisia hyviä käytäntöjä tiloilla jo on käytössä? – Tällä hetkellä EuroMaito-verkostossa pohdittavia toimintamalleja ovat esimerkiksi urakoinnin käyttäminen maatilalla ja suurten tilojen rehuhuollon järjestäminen, syväkuivikemakuuparret ja lannan käyttö kuivikkeena, jatkettu tuotoskausi lypsylehmillä, umpikauden pituuden merkitys ja poikimavaiheen hoito ja ruokinta, listaa EuroMaidon hankevetäjä, tutkija Sari Kajava (Luke). Ideoiden pohjalta mietitään yhdessä, mitä kannattaa testata ja jatkojalostaa. Hanke antaa myös pohjaa maaseudun innovaatioryhmien kehitykselle eli EIP-AGRI-toiminnalle.

Miten resurssitehokkaita edistykselliset maatilat ovat? EuroMaito-hankkeen kotimaisten pilottitilojen taloudellinen tilanne kartoitetaan ProAgrian Tulosanalyysin ja European Dairy Farmers (EDF) -laskentamenetelmän mukaisesti, mikä mahdollistaa EU-tason benchmarkingin hanketilojen välillä. Laskennan avulla selvitetään tuotteiden yksikkökustannuksia ja tilan kokonaiskannattavuutta. EDF-seurantatilat vertailevat taloudellisia tunnuslukuja keskenään ja toimintaan liittymisen tärkeänä motivaationa on vertaistuen saaminen. Tilojen ravinteiden käytön resurssitehokkuutta lasketaan ravinteiden porttitaseiden kautta. Mittauskohteena ovat ympäristön ja talouden kannalta merkittävät typpi, fosfori ja kalium. Hankkeen aikana pilottitiloille tehdään

Yhteydenotot Sari Kajava p. 029 532 6038 sari.kajava@luke.fi Hallinnoija Luonnonvarakeskus (Luke)

www.luke.fi/projektit/euromaito/ http://euromaito.savonia.fi

laskennan aikaansaattamiseksi satotasomittaukset - näin selvitetään, ovatko lannoitus ja satotaso tasapainossa. Hankkeen pilottitilojen lehmien hyvinvointi arvioidaan kansainvälisellä WelfareQuality® (WQ) -arviointijärjestelmällä. WQ-arvioinnin neljän periaatteen - hyvä ruokinta, hyvä kasvatusympäristö, hyvä terveys ja tarkoituksenmukainen käyttäytyminen - alle sijoittuvat mittarit ja kriteerit antavat laajan kokonaiskuvan eläinten hyvinvoinnin tilasta. – EuroMaidon tavoitteena on myös kannustaa tilallisia tekemään päivittäisiä havaintoja eläimistään ja puuttumaan ongelmakohtiin ajoissa, sanoo tutkija Lilli Frondelius Lukelta. Esimerkiksi se, kuinka karjasta havaitaan lievästi ontuva lehmä, on erittäin hyödyllinen ja pitkällä tähtäimellä paljon aikaa sekä rahaa säästävä taito, Frondelius jatkaa. EuroMaidossa on myös ulottuvuus ympäristön monimuotoisuuteen. Hankkeen biodiversiteettikartoituksessa selvitetään, kuinka maatilamittakaavassa luonnon monimuotoisuus voidaan parhaiten huomioida ja ylläpitää. Biodiversiteetin arvioinnissa hyödynnetään EuroDairyhankkeessa käytettävää työkalua, jonka avulla kartoitetaan maatilojen tilusrakennetta sekä maatilan viljely- ja laidunnuskäytäntöjä.

Yksi EuroDairyn pilottitiloista on englantilainen Millers Court Farm, jonka hiljattain laajennetulla tilalla lypsää 500 holsteinlehmää. Lehmät ruokitaan seosrehulla, jossa on nurmi- ja maissisäilörehua ja noin 50 % väkirehua. Lehmien keskituotos on 11 000 litraa. Tilan tavoitteena on kasvattaa edelleen lehmälukua, parantaa eläinten jalkaterveyttä ja pienentää säilörehun tuotantokustannuksia. Tilalla käytettiin puoli vuotta kuivikkeena kuivikelantaa, mutta utaretulehdustilanteen huononnuttua hälyttävästi tilalla vaihdettiin hiekkaparsiin. Verkostossa seurataan mielenkiinnolla, soveltuuko uusi kuivike tilalle paremmin ja pysyykö utareterveys nyt ruodussa.

MAST –hanke syventänyt yhteistyötä ja tuonut uutta tietoa

selvityksistä kootaan raportit hankkeen nettisivuille kesän-syksyn 2017 aikana. Kannattaa siis vierailla sivulla!

Ydinryhmän itsearviointi vuoden 2016 lopussa Itsearvioitava asia (asteikko 1-5)

Keskiarvo

Toimijoiden välinen yhteistyö kokonaisuutena Yhteistyön avoimuus

3,75 3,5

Yhteistyö ja ideatasolla

Win-win periaatteen huomiointi

3,75

Yhteistyön vieminen juhlapuheista käytäntöön

3,5

Itse kunkin tahon vahvuuksien huomiointi

3,5

Yhteensä

3,5

Ydinryhmän jäseniä (Sirpa Lintunen MTK-Pohjois-Savo, Hilkka Kämäräinen Savonia-amk ja Mikko Järvinen LUKE) opintomatkalla syyskuussa 2016.

MAST - maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen kehittäminen Pohjois-Savossa Kesto 1.7.2015 - 31.12.2017 Yhteydenotot Mika Repo p. 043 825 2679 mika.repo@proagria.fi Hallinnoija ProAgria Pohjois-Savo ry

www.masthanke.fi

Tulosta maidosta -hanke kouluttaa Luvassa monimuotoisia koulutuksia

Koulutushanke järjestää monimuotoista koulutusta toiminta-aikana Pohjois-Karjalan maitotilayrittäjille ja yrittäjäkumppaneille. Pääteemoja koulutuksissa ovat navettainvestointien edistäminen, tuottavuuden parantaminen navetoissa ja pelloilla, yrittäjien yhteistyön lisääminen ja talouden hallinta tiloilla. Maakunnassa asetettu maidontuotantotavoite on 150 miljoonaa litraa maitoa, jonka saavuttamista tuetaan hankkeen toimilla. Koulutusmuotoina ovat pienryhmät, teemapäivät, seminaarit sekä opintomatkat kotimaassa ja ulkomailla. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseuturahasto, Suomen valtio, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, alueen kunnat sekä Osk. ItäMaito, Osk. Maitomaa ja Arla Oy Itä-Suomi.

Koulutushanketta hallinnoi ProAgria Pohjois-Karjala ja osatoteuttajina ovat TTS Työtehoseura, Karelia ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan aikuisopisto, joiden asiantuntijoiden tieto ja taito ovat hankkeen käytettävissä. Oppia ostetaan myös muilta alan ammattilaisilta kotimaasta tai ulkomailta. Koulutuksista pääosa toteutetaan pienryhmissä eri puolilla maakuntaa paitsi koulutustiloissa myös tuotantopaikoissa tiloilla, pellonpientareilla ja navetoissa. Ohjelmassa on myös sähköisiä luentoja ja koulutuksia, joihin voi osallistua kätevästi kotikoneilta tai mukana kulkevista laitteista. Vertailutietoa, oppia ja kokemuksia haetaan lisäksi opintomatkoilta kotimaahan ja ulkomaille.

Ryhmissä tieto jalostuu uudelle tasolle Tietoa taotaan parhaiten pienryhmissä, jotka toimivat pienemmillä tai isommilla alueilla aiheesta riippuen. Ryhmissä asiantuntijatiedon ja käytännön kokemusten vaihto sujuu tehokkaammin ja voidaan paneutua myös

maidontuotannon yksityiskohtiin. Pieni oppimisryhmä liikkuu helposti, jos tulee tarve käydä hakemassa tietoa ja mallia käytännössä vaikkapa aperuokinnasta, nurmen täydennyskylvöstä, navetan rakentamisesta tai yhtiönavetan arjesta. Kiitosta on saanut myös mahdollisuus perustaa omien tarpeiden ja toiveiden mukaisia pienryhmiä. Kommentteja pienryhmistä: * Nurmiryhmästä olemme saaneet neuvoja tehokkaaseen nurmiviljelyyn mm. siemenseosten lajikkeista. *Parasta antia on ollut vinkit muilta ryhmäläisiltä, esimerkiksi säilöntään liittyen. Säilöntälaatu on parantunut pienillä muutoksilla. Lean-ryhmän ajatusten pohjalta pyritään töiden suoraviivaistamiseen. Sieltä saatuja vinkkejä etenkin tiedon siirtämisessä työntekijöille aiotaan hyödyntää.

Tulosta maidosta koulutushanke Kesto 1.11.2015 - 31.10.2018 Yhteydenotot Anna Liimatainen p. 040 301 2421 anna.liimatainen@proagria.fi Hallinnoija ProAgria Pohjois-Karjala ry

proagria.fi/tulostamaidosta

Pohjois-Karjala

1.7.2015 käynnistettiin Pohjois-Savossa MAST –hanke, jonka nimi tulee sanoista ” Maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen tehostaminen Pohjois-Savossa ”. Hanke on yhteistyötoimenpiteen alla oleva hanke, jonka tavoitteena on kehittää yhteistyötä ProAgria PohjoisSavon, Luonnonvarakeskuksen, Savonia-ammattikorkeakoulun ja MTK Pohjois-Savon kanssa maitotalouden kehitystyössä. Hanke kestää 31.12.2017 saakka. Hankkeessa on 7 eri toimenpidettä, joista keskeisiä ovat ydinryhmän jatkuvan tiedonvaihdon lisäksi kansainvälinen tiedonhankinta ja asiantuntijapooli. Ydinryhmä on toteuttajatahoista muodostuva 4 henkilön työryhmä, joka kokoontuu kuukausittain vaihtamaan tietoa ajankohtaisista tekemisistä, jakamaan valmisteluvastuita sekä suunnittelemaan toimintaa. Ydinryhmän itsearvioinnin perusteella MAST -hanke on lisännyt ja syventänyt yhteistyötä ollen nyt jo hyvää tasoa (keskiarvo 3,5) Kansainvälistä tiedonhankintaa on tehty hankkeessa osallistumalla sellaisiin seminaareihin ja tapahtumiin, joista on nähty saatavan uutta tietoa alkutuotannon ja maitotalouden kehittämiseen. Haettu tieto on jaettu yli organisaatioiden lyhyiden, alle 30 minuutin pituisten infojen kautta. Infot on toteutettu sähköisiä välineitä hyödyntäen ja ne on nauhoitettu. Tällä hetkellä osoitteessa www.masthanke.fi löytyy jo 10 eri osallistumismatkan infoa sekä 1-4 sivun kirjalliset tiivistelmät. Asiantuntijapoolin kautta on kustannettu ja toteutettu nopeita esiselvityksiä. Tällä hetkellä on toteutettu tai toteutusvaiheessa 13 eri selvitystyötä. Työt ovat olleet lähinnä erilaisia taustoituksia hankesuunnitelmiin, mutta myös ajankohtaisia elinkeinoelämästä nousseita aiheita on työstövaiheessa. Näistä mainittakoon mm. Maissisäilörehun käytettävyys lypsykarjatiloilla, Rypsin, rapsin ja apilan kasviperäiset haitalliset jäämät maidossa -selvitys sekä Tanskan maitotalouden kasvuprosessin benchmarkkaus ja hyödyntäminen Suomessa. Asiantuntijapoolin

Pohjois-Savo

Etelä-Savo

Menesty Maidolla -koulutushankkeessa kasvatetaan osaamista, verkostoidutaan ja innostutaan Voimaa samanhenkisestä porukasta Menesty Maidolla -koulutushankkeessa eteläsavolaisille maitotiloille on kuluneen talven aikana ollut toiminnassa Ensikot-pienryhmä, joka on tarkoitettu erityisesti tilanpidon aloittaneille yrittäjille. – Samassa elämäntilanteessa olevien ja samojen asioiden kanssa pohdiskelevien kanssa on mukava vaihtaa ajatuksia, kertoo Ensikot-ryhmässä mukana oleva Simo Martikainen Juvalta. Hankkeen tapahtumissa käytetään etäosallistumisen mahdollisuuksia, mutta kokemusten vaihto ja erilaisten työtapojen vertailu tapaamisissa ovat edelleen pienryhmien suola. – Pienryhmän tapaamisessa tulee suunnattua ajatukset päivän aiheeseen eri tavoin kuin kotona tietokoneelta osallistuessa, ryhmäläiset kommentoivat. – Lisäksi pienryhmäpäivä on melkein kuin lomapäivä, tulee lähdettyä kotoa pois ja saa uutta energiaa arkeen.

Hyvä kokonaisuus koostuu pienistä onnistumisista

Pohjois-Savo

Maidontuotannossa on useita eri osa-alueita, jotka tulisi osata ja pitää hallinnassa. Hankkeessa ja Ensikotpienryhmässä taustalla on seuraavia kysymyksiä: Kuinka hallitsen kokonaisuutta? Kuinka kokonaisuus kannattaa jakaa pienemmiksi osiksi? Mihin erityisesti täytyisi osata kiinnittää huomiota ja tehdä oleellisia töitä ja päätöksiä päivittäisessä työssä? Ensikot-pienryhmän tapaamisissa perehdyimme mm. hedelmällisyyteen, sorkkaterveyteen ja ruokintaan rennolla mutta asiapitoisella otteella sekä navetassa havainnoiden että pöydän ympärillä. Osallistujat saavat ryhmän aikana läpileikkauksen maidontuotantoon monesta näkökulmasta. – Olen oppinut pienryhmässä uusia asioita kotiin vietäväksi. Tärkeintä kuitenkin on ollut se, että tavallaan jo tiedossa olleet asiat ovat nyt yhdistyneet omaan tekemiseeni ja saaneet sitä kautta uutta painoarvoa, Simo Martikainen kertoo.

Martti Turakainen (vas.), Simo Martikainen, Niina Löppönen, Kukka-Maaria Kärki ja Carin Grotenfelt kehuvat Ensikot-pienryhmän rentoa ilmapiiriä, vilkasta keskustelua ja oman osaamisen syventymistä ryhmän tapaamisissa. Kuva: Mervi Ukkonen.

Talous syntyy tuotannosta

Perehdytys Tavoitteena on kehittää tilallisille väline työhön perehdyttämisen tueksi ja työntekijöille mahdollisuus itseopiskeluun. Hankkeessa järjestetään myös kohderyhmän tarpeisiin räätälöityjä demopäiviä, joissa teoreettinen tieto yhdistetään käytännön harjoitteluun sekä useammalla kielellä toteutettavia seminaareja. Hanke pyrkii auttamaan yrittäjiä työntekijöiden perehdyttämisessä tuottamalla oppimateriaalia ja kielellä, jota työntekijät parhaiten ymmärtävät. Varsinkin ulkomaalaisilla työntekijöiltä puuttuu usein alan koulutus ja sen mukana tieto siitä, minkä vuoksi työtehtävät tehdään tietyllä tavalla. Tieto motivoi ja auttaa työskentelemään tarkoituksenmukaisesti erilaisissa tilanteissa. Erityisesti tämä koskee työtehtäviä, joiden yhteys tilan kannattavuuteen ei ole suoraan havaittavissa. Tällaisia ovat esimerkiksi eläintautien torjuntaan liittyvät toimenpiteet. Lypsyssä ja monissa muissa työtehtävissä on myös tärkeää, että kaikki työntekijät suorittavat toimenpiteet samalla tavalla. Videoiden avulla tavoite on helpompi saavuttaa. Tiedonvälityksen avulla voidaan myös välittää

Kesto 1.3.2016 - 28.2.2019 Yhteydenotot Liisa Heinonen p. 043 824 9506 liisa.heinonen@proagria.fi Hallinnoija ProAgria Etelä-Savo ry

Nuoret tulevaisuuden maitoyrittäjät ovat ottaneet tapaamisissa opittuja asioita omaan arkeensa mukaan. – Sorkkavaivaiset eläimet tunnistetaan karjasta nyt entistä varhaisemmassa vaiheessa yhdessä opeteltujen tunnusmerkkien perusteella, kertoo Juvalainen Carin Grotenfelt. Jalkaterveydellä kuten monella muulla ryhmässä keskustellulla aiheella on suuri merkitys tilan talouteen. Pienryhmän ohjelmarunko oli valmiiksi mietitty ja lopulliseen muotoonsa pienryhmän sisältö muotoiltiin osallistujien toiveiden mukaan. Kiimakoirat kiinnostivat, joten osana hedelmällisyyspäivää tutustuttiin Iris Kaimion kanssa kiimakoirien koulutukseen ja käyttöön. – Yrityskohtaisia tulevaisuuden ajatuksia ja kehittämisen kohteita kirkastetaan ProAgria

Työtavoilla tulosta maitotiloille Hankkeen tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja tehokkuutta maidontuotantotiloilla välittämällä uusinta tietoa maidon laadunhallinnalta, eläintautien hallinnasta, nautojen hyvinvoinnista sekä kustannustehokkaista työtavoista tiloilla työskenteleville palkatuille työntekijöille, mukaan lukien ulkomaalaiset työntekijät, sekä tilallisille. Tieto välitetään usealla kielellä ja monella välineellä, mm. videoiden avulla. Välitetty tieto laitetaan vapaasti saataville verkkoon myöhemmin hyödynnettäväksi.

Menesty maidolla

tietoa uusista, tuottavuuden parantamiseen tähtäävistä työtavoista. Esimerkiksi suositukset lypsystä muuttuvat jatkuvasti tiedon karttuessa. Hankkeessa tuotettava perehdyttämismateriaali nopeuttaa työntekijöiden perehdyttämistä, joka voi työllistää yrittäjiä merkittävästi, erityisesti mikäli työntekijät vaihtuvat usein. Videot mahdollistavat myös työntekijöiden omaehtoisen ammattitaidon kehittämisen, mikä parantaa työmotivaatiota ja tuottavuutta. kuva: Hannele Suvanto

etela-savo.proagria.fi/menestymaidolla facebook.com/groups/menestymaidolla Etelä-Savon hankkeissa kehitetyn johtamisindeksin ja tuloskortin avulla yhdessä keskustellen, kertoo maidontuotannon asiantuntija, hankevastaava Liisa Heinonen. Tuloskorttia apuna käyttäen seurataan hankkeen aikana ja siitä eteenpäinkin tilan kehittymistä tavoitteita kohti mahdollisten toimintatapojen muutosten kautta. Yhden pienryhmän aikana ei kaikkea ehditä käydä läpi, joten lisää uusia näkökulmia ja oppimisen mahdollisuuksia on tarjolla hankkeen muissa pienryhmissä ja teemapäivissä.

Työtavoilla tulosta maitotiloille Kesto 1.8.2016 - 31.3.2018 Yhteydenotot Timo Nieminen p. 029 414 0088 timo.t.nieminen@helsinki.fi Hallinnoija Helsingin Yliopisto

www.helsinki.fi/ruralia/uutiset/2016/ Ty%C3%B6tavoilla_tulosta_maitotiloille_2016.html

7 Pohjois-Savo

VAAVI – Vaali viisaasti vasikkaa - Haluan oppia uutta ja kehittää ammattitaitoani karjanhoitajana, sanoo Sonja Korhonen Tervosta. Koskaan ei ole valmis ja siksi uuden oppiminen on aina tarpeen. - Olin mukana Vaavi -hankkeen Vasikan hyvinvointipassi –koulutuksessa ja sieltä olen hyödyntänyt oman karjani hyvinvointiin ja hoitoon ternimaidon vasta-ainetason mittaamista. Osaan nyt myös auttaa puhaltunutta vasikkaa poistamalla kaasun letkun avulla. - Vaavi-hankkeessa olemme laatineet myös ”Bioturvallisuussuunnitelman” tilallemme tarttuvia tauteja vastaan. Hankkeen avulla pystymme seuraamaan vasikkakuolleisuutta aiheuttavien corona-virus (BCV) ja hengitystietulehdus virustartuntojen (BRSV) tilannetta kolmen vuoden ajan. Vaavi eli vaali viisaasti vasikkaa on koulutushanke, jossa pohditaan ja parannetaan yhdessä asiantuntijoiden sekä vasikankasvattajien kanssa vasikoiden terveyttä ja hoitajan mahdollisuutta auttaa sairasta vasikkaa. Terve ja hyvinvoiva vasikka tuo tulosta maitotilalle kestävämpänä lehmänä ja naudanlihantuotantoketjuun saadaan laatuluokituksen täyttäviä elinvoimaisia vasikoita.

Valisikkakuolleisuus hallintaan Hanke käynnistettiin, koska oltiin huolissaan Suomen lypsykarjatilojen varsin korkeasta vasikkakuolleisuudesta sekä välitykseen tulevien vasikoiden osittain heikosta laadusta. Suurimmalla osalla tiloista vasikat hoidetaan hyvin, mutta tilastojen mukaan vuonna 2014 koko maan tuotosseurantatilojen vasikkakuolleisuus oli 6,3 %. Karjakoossa 100 – 200 lehmää (244 tilaa) vasikkakuolleisuus oli keskimäärin 8,9 % ja heikoimmalla 10 %:lla tämän karjakokoluokan tiloista se oli jo 18,3 % eli lähes joka viides vasikka menetettiin. Suurissa karjoissa vasikkakuolleisuus saattaa olla siis jopa kolminkertainen keskimääräiseen kuolleisuuteen nähden ja kun karjakokomme kasvaa koko ajan tulisi tähän asiaan kiinnittää ajoissa huomiota. Pohjois-Savon alueen tuotosseurantatiloilla vasikkakuolleisuus oli 2014 keskimäärin 7,5 %. Menetämme alueellamme noin 3 000 vasikkaa vuosittain tavalla tai toisella ja menetys sonnivasikan hinnalla olisi n. 465 000.€ Jos vasikat olisivat säilyneet elossa ja päässeet kasvamaan naudanlihantuotan-

toketjussa teuraaksi saakka, olisivat ne tuoneet pelkkänä teurastulona n. 3 milj. EUR loppukasvatukseen ja koko ketjuun. Vaavi-hankkeen koulutukset on kohdennettu kaikille vasikoiden parissa työskenteleville. ”Vasikan hyvinvointipassi”- koulutuksissa käydään läpi vasikoiden tärkeimmät sairaudet, niiden ehkäisy ja hoito sekä muita vasikan menestyksen tekijöitä. Eläinlääkärien avustuksella harjoitellaan esim. nesteyttämään heikkoa vasikkaa erityisellä juottolaitteella suoraan sen mahaan. Syksyllä 2017 on tulossa ”Varmennettu poikiminen” –koulutus, missä eläinlääkäri luennoi synnytyksen normaalit kulut sekä siinä ilmenevät häiriöt. Toisena päivänä harjoitellaan eläinlääkärin johdolla mm. syntyvän vasikan virheasentojen korjaamista synnytyssimulaattorissa. Vaavi-hankkeessa selvitetään myös rs- ja coronavirusvasta-aine tilannetta pohjoissavolaisilla maitotiloilla ja osallistuneille tiloille on laadittu eläinlääkärin opastuksella tarttuvien tautien vastustussuunnitelma, jotta epidemioilta, taloudellisilta tappioilta sekä ylimääräiseltä työltä vältyttäisiin. Hankkeen tuella on tutkittu jo lähes 70 maitotilan seleeniruokinnan tasoa tankkimaitonäytteiden avulla. Lisätietoa http://vaavi.savonia.fi/ ja facebookista sekä http://laari.info/ -tiedotussivustolta. Vaavi-hankkeen toteuttajina ovat alan ammatilliset edelläkävijät Savonia ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus LUKE. Rahoittajana on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Hyvälaatuista ternimaitoa on vasikalle annettava parin tunnin sisällä syntymästä. Tarvittaessa käytetään erityistä laiteta, jonka käyttö Vasikan hyvinvointipassi –koulutuksessa opetellaan. Vain puolet lehmistä tuottaa hyvää ternimaitoa ja siksi ternimaidon laatumittareiden käyttöä koulutuksessa harjoitellaan. maaseutualueisiin ja Pohjois-Savon ELY -keskus. Tukea on myönnetty 343 566 EUR ja muuta yksityistä rahaa Vaavi-hankkeelle ovat myöntäneet A-Tuottajat Oy/AtriaNauta, Faba sekä Osuuskunta ItäMaito.

Vaavi - Vaali viisaasti vasikkaa Kesto 1.1.2016 - 31.12.2018 Yhteydenotot Arja Korhonen p. 044 7856 682 arja.korhonen@savonia.fi Hallinnoija Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

vaavi.savonia.fi laari.info facebook: Vaavi-hanke

Pohjois-Savolaisilla maitotiloilla on ollut syyskuusta asti mahdollisuus osallistua ProAgria Pohjois-Savon hallinnoimaan Pro Navetta kehityshankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on muun muassa vauhdittaa maitotilojen investointeja, etsiä kustannustehokkaampia investointiratkaisuja, jakaa tietoa ja ottaa prosessien tehostaminen osaksi investointia. Pro Navetta hankkeen tavoitteena on kerätä mukaan investointihalukkaita maitotiloja, joille järjestetään tilakäyntejä, tutustumismatkoja, pienryhmiä ja erilaisia tapahtumia. Hankkeeseen mukaan lähteminen ei maksa mitään, eikä velvoita investoimaan. Käytössä olevat maksulliset palvelut ovat edullisia ja osallistuminen vapaaehtoisia. Esimerkiksi tilakäynti kustantaa vain 100 EUR ja sillä saa rakennusinsinöörin tekemän tilakäynnin, jolla mietitään tilakohtaisesti laajennusvaihtoehtoja -ja mahdollisuuksia. Näille yhdessä pohdituille vaihtoehdoille samaan hintaan lasketaan myös karkea kustannusarvio. Kustannusarviot lasketaan realististen kustannusten mukaisesti, mutta tarkoituksena on myös avata kustannuksia ja pohtia erilaisia säästövaihtoehtoja, jotta investointikustannukset saataisiin toteutettavalle tasolle.

Tilakäynneistä kustannusarvioihin Yksi hankkeessa mukana olleista on maidontuottaja Lauri Kananen Keiteleeltä. Laurin kanssa istuttiin tilakäynnillä pöydän äären ja kuulosteltiin millaisia suunnitelmia tilalla oli mielessä, niiden pohjalta laadittiin investoinnin tarveselvitys sekä kustannusarvio. Tässä tapauksessa kyseessä oli kylmäkasvatustilasta hiehoille ja umpilehmille, jonka kustannusarvio osoittautui liian korkeaksi. Asiaa pohdittiin uudelleen ja päädyttiin edullisempaan vaihtoehtoon pressuhallista jaloittelutarhoineen ja erillisine ruokintakatoksineen. Lauri pitääkin hyvänä asiana että tällaisia hankkeita ylipäätänsä on ja että tilan tarpeet ja halut otetaan hyvin huomioon. Tämä asiakaslähtöisyys onkin yksi Pro Navetta-hank-

Maaliskuussa Navettarastit-tapahtuma keräsi salin täyteen Kunnonpaikkaan. Päivän puheenaiheita oli mm. työmenetelmien tehostaminen, puunkäyttö maatilarakentamisessa sekä Lean-johtaminen maatiloilla. Kuva: Taina Voutilainen, Osuuskunta ItäMaito.

keen kulmakivistä. Kaikki vaihtoehdot eivät sovi kaikille ja tulisikin pyrkiä löytämään parhaat vaihtoehdot tilakohtaisesti, jotta investoinnin kannattavuus olisi kokonaisuutena paras mahdollinen.

Pohjois-Savo

Uusia ideoita investointeihin

Pro Navetta Kesto 1.9.2016 - 31.5.2017 Yhteydenotot Perttu Kattainen p. 043 825 4983 perttu.kattainen@proagria.fi Hallinnoija ProAgria Pohjois-Savo ry

proagria.fi/pronavetta

Koulutuspäiviltä uusia ideoita ja kontakteja.

Investoinnin kannattavuus?

Lauri on myös osallistunut hankkeen järjestämille koulutuspäiville ja pitääkin niitä hyvänä väylänä saada tietoa erilaisista investointivaihtoehdoista. Varsinkin koulutuspäivien viljelijäpuheenvuoroja hän arvostaa, koska heidän kauttaan käytännön kokemukset parhaiten tulevat esille. Tähän mennessä koulutuspäivillä esillä olleita teemoja ovat olleet kustannustehokas rakentaminen, parsinavetan laajennustyöt sekä asteittaiset investoinnit ja niiden jaksottaminen. Ääneen tilaisuuksissa ovat päässeet niin rahoittajat, viljelijät kuin suunnittelijatkin. Ensi talvena on tarkoitus järjestää vielä lisää koulutuspäiviä, sekä tutustumisretkiä investoineille tiloille.

Maidontuotannon kannattavuuden heikentyessä on etsittävä erilaisia säästökohteita ja mahdollisuuksia tuottaa enemmän maitoa pienin investoinnein. Kannattavuuden parantaminen voidaan ajatella koko tuotantoketjun tarkasteluna ja arvoa tuottamattomien toimintojen karsimisena, yhtä hyvin kuin ruokinnan tai vaikkapa viljelyn tehostamisena. Kaikki nämä tähtäävät kuitenkin samaan lopputulokseen, joka on kannattavuuden parantaminen. Pro Navetta-hanke yrittää vaikuttaa myös näihin tilakohtaisiin prosesseihin, jotta mahdollinen investointi olisi tehokas ja tukisi koko tilan kokonaisuutta, sekä palvelisi myös seuraavan investointiaskeleen jälkeen.

Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

LIHA

Tuottavuutta nautatiloille – parhaita käytäntöjä ja uusia ideoita Alueen naudanlihantuottajat ovat jo pitkään toivoneet oman tuotantosuunnan erityiskysymyksiin painottuvaa hanketta. Tuottava itäsuomalainen naudanlihantuotanto-hanke (TuIsNa) on vastaus naudanlihantuottajien tarpeeseen. Hanke edistää toimialan parhaiden käytäntöjen löytymistä ja jakamista naudanlihantuottajien kesken. Tavoitteena on turvata edellytyksen naudanlihaa tuottavien tilojen jatkuvuudelle ja parantaa kotimaisen naudanlihantuotannon kilpailukykyä. Hanketta toteuttavat A-tuottajat Oy ja Luonnonvarakeskus (Luke). Hankkeeseen voivat osallistua kaikki naudanlihantuotantoon erikoistuneet tilat; vasikka- ja loppukasvattajat sekä emolehmätuottajat Pohjois-Savosta ja Pohjois-Karjalasta. Hanke kestää syksylle 2018 saakka.

Vihdoin BM-pienryhmätoimintaa naudanlihantuottajille Hankkeen pienryhmät tarjoavat oivan areenan vaihtaa ajatuksia ja ideoita oman tuotantohaaran onnistumisista ja haasteita. Jokaiselle tuotantohaaralle on omat 5-15 tilan tuottajista koostuvat benchmarking eli BM-pienryhmät. Pienryhmissä jaetaan kokemuksia ja viisautta toisten tuottajien kanssa ja saadaan hyviä ajatuksia ja ideoita omaan tuotantoon kollegalta. Syksyn 2016 ja kevään 2017 aikana Pohjois-Karjalassa ja Savossa on toiminut 10 pienryhmää ja lisää on tuossa kevään ja seuraavan syksyn aikana. Ryhmissä tehdään pieniä tehtäviä, joiden avulla oman tilan toimintatavat, oivallukset ja haasteet tulevat tutuiksi koko ryhmälle. Pienryhmäkokoontumiseen kuuluu myös lyhyt asiantuntija-alustus. Alustukset liittyvät ryhmän ensimmäisellä tapaamisella valitsemiin teemoihin. Teema voi liittyä hoitokäytäntöihin, ruokintaan, tuotantotalouteen tai vaikka johtamiseen. Pääasia on, että valitut aiheet kiinnostava yhteisesti ryhmää. Ryhmässä asioita lähestytään käytännön läheisillä tehtävillä ja keskusteluilla. Ryhmäläiset ovat kertoneet mm. emolehmien hoitokäytännöistä poikima-aikaan, lääkitys- ja hoitokäytännöistä vasikkakasvatuksessa, säilörehuruokinnan toteutuksesta tai konsteista, joilla emolaitumet saadaan kasvamaan tasaisesti koko kesän. Asioihin käydään käsiksi myös konkreettisten lukujen avulla pohtimalla esimerkiksi emolaidunten siemenmääriä ja -seoksia, säilörehun satotasoja, sairastavutta ja lääkityksiä tai karsinoiden ryhmäkokoja. Vähintään puolet ryhmä kokoontumisista on toteutettu tilaretkinä tai ryhmäläisten omilla tiloilla, lähellä käytännön tekemistä. Päivän päätteeksi ryhmässä pohditaan, mitä käytännön ratkaisuja tai uusia ajatuksia päivästä voisi viedä omaan toimintaan. Lähes joka kerta joku ryhmästä myös toteaa, että ”olipa kiva käydä tilalla” tai että ”oli mukava huomata, että kaikilla on ollut samoja ongelmia”. Vertaistukea ei voita mikään, kun haetaan voimaa omaan tekemiseen! Ryhmäläiset ovat aktiivisia oman työnsä kehittäjiä myös tietotekniikan osalta. Erilaiset Excel-pohjaiset laskurit ovat löytäneet uusia käyttäjiä ja edelleen kehittäjiä. Laskureita on sorvattu laidunkierron suunnitteluun, apereseptien muuntamiseen erilaisen kosteuden paaleille ja budjetointiin. Tuottajien parhaista käytännöistä on koottu myös postereita, ja ne julkaistaan myös sähköisesti hankkeen nettisivulla.

myös asiantuntijaluentoihin painottuvia seminaareja ja ryhmätilaisuuksia, joissa luennoivat alansa parhaat osaajat. Tästä esimerkkinä on hankkeen tuoreviljaseminaari, johon osallistui lähes 40 tuottajaa. Seminaari järjestettiin samanaikaisesti Maaningalla ja Joensuussa niin, että luennot tapahtuivat etänä vuoroin Maaningalta ja vuoroin Joensuusta. Yhteydet toimivat hyvin ja jatkossa onkin tarkoitus järjestää myös muita koulutustilaisuuksia samaan tyyliin, ensimmäiseksi emolehmätuottajille. Kaikki kiinnostuneet eivät aina pääse koulutuksiin ja siksi luentomateriaalit löytyvät pysyvästi luke.fi/ruukki sivuilta. Ruukin tutkimusaseman sivuilta löytyy runsaasti muidenkin naudanlihantuotantoon liittyvien hankkeiden ja tutkimusten materiaalia. Yhteistyönä Savonian hallinnoiman Vaavi-hankkeen kanssa toteutettiin Parempi pihvivasikkakoulutus, jonka materiaalia löytyy puolestaan vaavi.savonia.fi sivuilta. Kannattaa käydä tutustumassa molempien sivujen antiin. TuIsNa järjestää yhdessä muiden hankkeiden ja alan yhdistysten kanssa retkiä ulkomaille. Viimeksi emolehmätuottajat retkeilivät Ranskassa ja tulossa on vielä ainakin kaksi matkaa Eurooppaan. Raportteihin matkoista voi tutustua myös hankkeen nettisivuilla.

Tilojen parhaita käytäntöjä hankkeen nettisivuilla Uutta tietoa ryhmätilaisuuksista ja retkiä ulkomaille. Hanke järjestää

Tuottava itäsuomalainen naudanlihantuotanto

Arto Huuskonen Lukelta tuo pienryhmiin painavaa tutkimustietoa, mutta myös osallistuu mielellään vapaamuotoisiin keskusteluihin. Arton mielestä tutkijalle onkin parasta kun käy välillä olemassa poissa konttorista.

Mikael esittelee emopihaton porttiratkaisuja Savon emopienryhmälle. Edullista ja toimivaa.

Lukelta tutkimusta ja vahvaa tukea TuIsNa:lle Suomalainen kotieläintuotanto on laadukasta, ympäristöystävällistä ja eettistä. Ilman kotimaista ja laadukasta tutkimusta tämä ei olisi mahdollista. Luonnonvarakeskus (Luke) on mukana hankkeessa ja tuottaa tietoa mm. liharotuisten nautojen syöntikyvystä. Luken tutkijoiden asiantuntemusta hyödynnetään niin hankkeen koulutuksissa kuin pienryhmissäkin. Tutkijat ovat mukana ohjaamassa myös hankkeelle tehtäviä muita selvitystöitä.

Kesto: 1.11.2015 - 31.10.2018 Yhteydenotot Arja Mustonen p. 046 921 5544 arja.mustonen@atria.com Hallinnoija A-Tuottajat Oy

www.atriatuottajat.fi/hankkeet

Seuraa hanketta somessa Ajurissa ja Laarissa • •

www.atriatuottajat.fi/hankkeet Hankkeen kotisivut Facebook.com/atrianautahankkeet Kaikkien niiden nautahankkeiden, joissa AtriaNauta on mukana, yhteinen Facebook-sivu. Tietoa pienryhmien alkamisesta, teemapäivistä ja seminaareista. • Pienryhmien suljetut FB-ryhmät Pienryhmien jäsenten suljetut ryhmät, joissa voi jakaa kuvia oman tilan toiminnasta, hyvistä ideoista tai haasteellisista tilanteista ja kysellä muiden ryhmäläisten mielipiteitä mieltään askarruttavista asioista. Suljetuissa ryhmissä pienryhmien ohjaajat jakavat myös ryhmätapaamisten keskeistä antia sekä hyödyllisiä linkkejä alan julkaisuihin ja tapahtumiin. • Ilmoitusalustat ajuri.fi ja laari.info

Marjon hoidokit eivät vieraita pelkää.

Innostus on Ranch Herttuaisen tilan kehittämisen moottori

Kesto 1.1.2016 - 31.10.2018

Ranch Herttuaisen isäntäväelle, Petri ja Outi Herttuaiselle, osallistuminen Lihaa Etelä-Savosta -hankkeeseen on tuonut mukanaan lisää innostusta, uutta motivaatiota ja pohdittavaa heidän Aberdeen Angus -karjatilansa kehittämiseen.

Hallinnoija ProAgria Etelä-Savo ry

Visiolla ja tavoitteilla kohti tulevaa

Yhteydenotot Mervi Ukkonen p. 040 728 7263 mervi.ukkonen@proagria.fi

etela-savo.proagria.fi/lihaaetelasavosta facebook.com/groups/lihaaetelasavosta

Etelä-Savo

Lihaa Etelä-Savosta

– Nykyaikaisella maatilalla on syytä miettiä tulevaisuutta tarkasti ja siinä auttaa tavoitteiden asettelu ja visioiden luominen, toteaa Petri Herttuainen. Heidän tilansa visioita ja tavoitteita kirkastettiin sekä kirjattiin hankkeessa tehdyn alkukartoituksen, johtamisindeksin ja tuloskortin avulla. Tuloskorttia apuna käyttäen seurataan hankkeen aikana tilan kehittymistä mahdollisten toimintatapojen muutosten kautta.

Innostusta oman osaamisen kehittämiseen

Outi ja Petri Herttuainen pohtimassa Johanna Jahkolan kanssa vaakakujan toiminnallisuutta Nautojen käsittelypäivässä lokakuussa. Kuva: Mervi Ukkonen. Etäkoulutusten hyödyntämisestä hankkeissa Petri kommentoi: – Webinaari-koulutukset helpottavat ajankäytöllisesti ja ovat tätä päivää – kokonaan toki en näe niiden korvaavan perinteisiä luentoja.

Jakamalla omia kokemuksia voi oppia uutta

Selkeitä parannuksia tulossa

RAKE-pienryhmän tarkoituksena on antaa osallistujille lisävinkkejä ja uutta tietoa nautojen käyttäytymiseen, sujuvaan käsittelyyn ja toimiviin rakenteellisiin ratkaisuihin. RAKE-pienryhmän kokoontumiskerrat ovat oppimistilanteiden lisäksi myös hengähdystaukoja arjen keskellä, joissa saa vaihtaa ajatuksia muiden kanssa. – Yleinen keskus-

– Tilamme eläinten käsittelyjärjestelmät tulevat kokemaan kehitystoimenpiteitä hankekoulutuksen ansiosta, Petri toteaa loppuyhteenvetona Lihaa Etelä-Savosta -hankkeen koulutusten hyödyistä ja vaikuttavuudesta tilallaan. Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, millaisia ratkaisuja tilalle on tulossa.

Lihatilan talous ja johtaminen Lihantuotanto suomessa elää voimakasta murrosta. Kilpailu on kovaa ja suomalainen tuotanto kamppailee tuontilihan ja kannattavuusongelmien kanssa. Johtaminen ja tarkka talouden pito sekä markkinoiden ja muuttuvan maailman tuntemus korostuvat. Lihatilojen talous ja johtaminen – hanke on tarkoitettu lihatuottajille. Hankkeeseen voivat osallistua sekä sian- ja naudanlihantuottajat. Hankkeessa tarkastellaan lihantuotannon muuttuvaa toimintaympäristöä ja koko tuotannon arvoketjua. Hankkeen toteuttavat Vaasan yliopiston Levón-instituutti ja A-Tuottajat Oy yhteistyönä. Lihatilan talous ja johtaminen – hanke on käynnistynyt syksyllä 2016. Hanke toteutetaan lyhytkestoisena koulutusohjelmana neljässä eri maakunnassa Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla. Ohjelman sisältö on suunniteltu siten, että osa päivistä on seminaarityyppistä, lähinnä informatiivisia, suurelle joukolle suunnattua koulutusta. Workshoppäivinä syvennytään eri osa-alueiden tietämystään vuorovaikutteisesti, yhteistoiminnallisen oppimisen keinoin. Workshopeissa osallistujat tekevät pienemmissä ryhmissä aiheeseen liittyviä tehtäviä, joissa teoriaa ohjaajan kanssa peilataan

telu aiheesta on aina antoisaa näissä tapaamisissa. Kootusti keskustellaan ja vaihdetaan mielipiteitä, kokemuksia ja käytäntöjä. Luennoitsijoiden selkokielisyys ja kyky ottaa kuulijat huomioon on tärkeässä asemassa, tässä hankkeessa on siinä onnistuttu, kehuu Petri.

omaan työhön ja omaan tilan haasteisiin. Koulutushankkeen aikana on tarkoitus syventää tuottajien talouden ja johtamisen osa-alueita. Hanke koostuu neljästä isommasta kokonaisuudesta, jotka ovat muuttuva maailma, muuttuva tuottajat, tuottajan talousosaaminen, ulkomaan opintomatka sekä esimiestyö ja johtaminen. Muuttuva maailma - muuttuva tuottaja osiossa, tuotiin esille tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia ja miten niihin voi varautua. Jokaisen ryhmän kanssa mietittiin myös uhkia jotka voivat toteutua tulevaisuudessa ja miten niihin pitää varautua ja minkälaisia työkaluja ja menetelmiä voidaan hyödyntää tilan toiminnan ennakointiin ja kehittämiseen. Hankkeessa järjestettiin Seinäjoella kaikille yhteinen Superseminaaripäivä, jossa käsiteltiin maatalouden arvoketjua pellolta pöytään. ”Osallistujien mielestä oli hyvä että samaan tilaisuuteen tuotiin puhujia arvoketjun eri vaiheissa oleellisesti mukana olevilta tahoilta, kuten tutkimuslaitokselta, tuottajan etujärjestöltä, teurastamolta, kaupan alalta sekä puheenvuoro kuluttajan ostokäyttäytymisestä. Keskustelu seminaarissa oli hyvää ja osallistujat saivat esittää kiperiä kysymyksiä puhujille.”

Lihatilan talous ja johtaminen Yhteydenotot Mikael Hallbäck p. 029 449 8289 mikael.hallback@uva.fi Hallinnoija Vaasan Yliopisto Levón-instituutti

Tuottajan talousosaaminen osiossa keskityttiin talouden tärkeimpiin mittareihin. Tuottajat analysoivat oman tilan kannattavuutta, maksuvalmiutta, vakavaraisuutta ja kasvua tilinpäätöstietojen perusteella. Päivien tarkoituksena oli kehittää tuottajien talouslukutaitoja ja vertailla perinteisen yhdenkertaisen- ja kahdenkertaisen kirjanpidon eroja, sekä muokkaamaan yhdenkertaisesta kirjanpidosta tase- ja muita talouslaskelmia. Kahdenkertaisen kirjanpidon perusteella pystytään tekemään laajempia analysointeja tilan kehittämisen kannalta. ”Osallistujien mielestä tuottajien ymmärrys tilalla tehtävien päätöksien ja toiminnan kehittämisen sekä talouden tärkeimpien lukujen välillä kasvoi. Näiden perusteella voimme itse tai kirjanpitäjän kanssa miettiä toiminnan kehittämistä talouden näkökulmasta.” Maaliskuun lopussa hankkeen osallistujat lähtevät opintomatkalle Hollantiin ja Saksaan. Opintomatkalla tutustutaan Naudan- ja sianlihan tuotannon eri osa-alueisiin. Vierailukohteissa tutustumme myös biokaasulaitoksen toimintaan. Vierailemme myös maatalouden tutkimuslaitoksella sekä vasikoiden ja porsaiden rehuihin erikoistuneella rehutehtaalla. Koulutukset jatkuvat syksyllä 2017 riskienhallinta ja lean-ajattelu osioilla sekä talvella 2018 tilan esimiestyö ja johtaminen osiolla. Tuleviin koulutusosioihin voi vielä ilmoittautua hankkeen nettisivuilla ja facebookista.

Etelä-Pohjanmaa,, Pohjanmaa Pohjois-Savo, Pohjois-Pohjanmaa

Herttuaiset ovat ehtineet olemaan mukana jo monessa hankkeen koulutuksessa tilan omien kehittämistarpeiden ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Isäntäväkeä on erityisesti kiinnostanut sujuva eläinten käsittely ja siihen liittyvä oman osaamisen kasvattaminen. – Etenkin eläinten lastaaminen, käsittely ja käsittelyjärjestelmät tarvitsevat koulutusta ja kehitystä. Suomessa ollaan eläinten käsittelyjärjestelmien osalta alkutekijöissä tiloilla, toteaa Petri ja jatkaa: – Työturvallisuutta ei voi väheksyä ja siinä koulutus auttaa oman osaamisen ja käsittelyjärjestelmien kehittämisessä. Ranch Herttuaisessa pidettiin lokakuussa 2016 Nautojen käsittelypäivä yhteistyössä Menesty maidolla -hankkeen ja HKScanin kanssa, jonka käytännönläheinen anti summautuu Petrin kommenttiin: – Tämä on paras koulutus, jota on koskaan järjestetty! Päivän aikana saatiin ideoita ja oppia eläinten käsittelyn helpottamiseksi sekä sujuvaan siirtelyyn. Tästä inspiroituneena pariskunta osallistui myös Eläinten sujuvan käsittelyn webinaariin ja aloitti RAKE (Rakenteet ja käsittely) -pienryhmässä tammikuussa 2017.

Pohjois-Savo

Korkealaatuista Angus pihvilihaa Suomesta Hankkeen tavoitteet Korkealaatuista Angus pihvilihaa Suomesta hankkeen hakijana ja päätoteuttajana toimii Finn Angus osuuskunta. Hankkeessa on mukana osuuskunnan tuottajat sekä potentiaaliset uudet pihvilihan tuottajat. Hankkeessa tehdään monipuolisesti yhteistyötä eri tahojen kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistyötahoja ovat mm. yksityiset lihakaupat, ravintolat ja ravintola-alan ammattilaiset, sekä muut liha-alan tahot. Korkealaatuista Angus-pihvilihaa Suomesta– hankkeen tavoitteena on luoda pitkäjänteiset edellytykset kestävän kehityksen omaavalle, laadukkaalle kotimaiselle angus-pihvilihalle sekä luoda yhteistyömallit -työverkosto kestävän angus-pihvilihan tuotantoon, myyntiin, tuotantoketjun valvontaan ja toiminnan kehittämiseen. Selkeä tavoite on myös pihvilihatilojen kannattavuuden parantaminen ja toimintaedellytysten varmistaminen tulevaisuudessa.

Hankkeen hyödyt

Pohjois-Savo

Hankkeen hyödyt tulevat koko suomalaiselle pihvilihaketjulle. Hankkeessa mukana olevat pihvilihantuotantotilat hyötyvät hankkeesta verkostoitumisen ja toiminnan kehittämisen kautta. Tavoitteena on rakentaa avoin ja läpinäkyvä pihvilihan tuotantomalli, joka kestävästi tuottaa kotimaista huippuraaka-ainetta kuluttajille hyvään markkinahintaan. Tiloille hyöty tulee yhteistyöstä, tuotannon kehittämisen ja laajentamisen mahdollisuuden sekä kannattavuuden paranemisen kautta. Tämä lisää maaseudun elinvoimaisuutta ja turvaa työpaikkojen säilymisen pihvilihatiloilla. Tiivis tuottajaverkosto mahdollistaa kokonaisvaltaisen toiminnan ja lopputuotteen laadun kehittämisen.Hankkeen hyöty yhteistyössä toimiville teurastamoille, leikkaamoille ja eläinkuljettajille tulee pihvilihan leikkuun kehittämisen ja työpaikkojen säilyvyyden kautta.

Korkealaatuista anguspihvilihaa Suomesta Kesto 1.1.2016 - 1.12.2018 Yhteydenotot Katri Strohecker p. 040 703 3423 katri@finnagus.fi Hallinnoija Finnangus Osuuskunta

www.finnanfus.fi/hankkeet

Hanke hyödyttää mm. ravintoloita ja kauppoja, tuottamalla korkealaatuista, turvallista, kotimaista pihvilihaa vastapainona tuontilihalle. Useat suomalaiset kuluttajat haluavat ostaa kaupasta tai ravintolasta kotimaista pihvilihaa, jos se on syöntilaadultaan moitteetonta. Hankkeen avulla pystymme rakentamaan korkeaan syöntilaatuun tavoittelevan pihvilihan, jolla pystytään turvaamaan ja kehittämään kotimaista tuotantoa. Asiakastyytyväisyys varmistaa rahavirtoja yhteistyöravintoloille, joka edistää mm. työpaikkojen säilyvyyttä alalla. Monipuolinen tiedotus yhteistyötahojen kanssa hyödyttää koko toimintaa. Hankkeen hyödyt tulevat pihvilihatietoisuuden kasvun kautta koko angus-pihvilihaketjulle. Hankkeen avulla on rakennettu paljon tietoa sisältävät nettisivut ja Facebook-sivusto. Kuluttajatietoisuuden parantaminen kotimaisesta angus-pihvilihasta onkin yksi hankkeen tärkeimpiä tavoitteita.

Lietelannan separointi

on maatalousoppilaitoksen arkipäivää

Case-esimerkki Yhteistyöesimerkkinä on yksityinen lihakauppa, joka on hankkeen alusta alkaen ollut mukana kehittämässä angus-pihvilihan myyntiä, markkinointia ja kuluttajatietoisuutta. Kaupan kautta kuluttajille on annettu avointa tietoa angus-pihvilihan ominaisuuksista ja eri lihan osista. Kauppa on käyttänyt angus-pihvilihan esilletuonnissa Finn Angus -logoa sekä esim. kuvamateriaalin avulla kertonut Finn Angus-tuotannosta. Kaupan asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä kaupan kautta tulleeseen tuotteen taustainformaatioon, kotimaiseen laadukkaaseen tuotteeseen, monipuolisiin lihavalikoimiin ja tuottajalähtöisyyteen tuotannossa ja markkinoinnissa.

Lantalogistiikka Kesto 29.6.2015 - 28.9.2019 Yhteydenotot Pasi Eskelinen p. 044 785 6636 pasi.eskelinen@savonia.fi Hallinnoija Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

lantalogistiikka.savonia.fi www.facebook.com/lantalogistiikka

Havaintolohkon lietteenlevityksessä PEMO:lla käytetään separoitua lietelantaa. Nestejae sijoitetaan letkulevittimellä. Ylä-Savon Ammattiopiston peltosalmen koulutilalla separaattori on käynnissä noin kerran viikossa. Navetan lietekuiluissa olevasta lietelannasta erotellaan kuiva- ja nestefraktio erilleen. Yli 10 vuoden kokemuksella separoinnista on tullut maatilan ravinnehallinnan kivijalka. Tilanhoitaja Jussi Ahonen on vankkumaton separoinnin kannattaja. ”Nestejae on nurmien lannoituksen erinomainen peruslannos. Nurmen lannoituksessa nestejaetta voi levittää 65 % enemmän kuin raakalietettä. Separointi erottelee fosforista suuremman osan kuivajakeeseen.” Nestejakeeseen ovat tutustuneet myös monet opiskelijat, osa huomaamattaan. ”Nestejae levitetään pelloille lietevaunun letkulevittimellä. Vaunun jakolaitetta ei saa opiskelijavoimin tukkoon kuten raakalietteellä”, toteaa Ahonen. Lantalogistiikka –hanke tarkastelee lietelannan separoinnin vaikutuksia lantalogistiikkaan niin hyötyjen kuin haittojenkin osalta. Vertailun suorittaminen pelkillä numeroilla on pelkästään lähestymistapa. Vuosien kokemuksena tulevat käytänteet ja uudet toteutustavat mahdollistavat hyötyjen lisäämisen. Kaikille tekijöille ei voi kirjata arvoa etukäteen. ”Nestejakeen käyttö säilörehunurmen lannoituksessa on aivan erilaista kuin raakalietteen, varsiinkin

pintalevityksenä. Kasvuston puhtaus, haju ja imeytymisnopeus on helppo huomata”, mainitsee Ahonen. Näiden taloudellinen laskenta on tosin vaikea arvottaa. ”Saamme levitettyä nyt suurimman osan nestejakeesta lähimmille pelloille. Siirto etälohkoille opiskelijoiden ajamana on huomattavasti vähäisempää, kuin mitä se olisi raakalietteellä. Siirto on kustannus oppilaitoksellekin”, sanoo Ahonen. Lietteen siirto voi vähentyä juuri fosforin erottumisen verran. Nurmia lannoitettaessa niille sijoitetaan maksimimäärä fosforia. Nestejaetta käytettäessä se PEMOn tapauksessa tarkoittaa 60% suurempaa kuutiomäärää hehtaarille.

rinnakkaisilla lohkoilla. Havaintokokeessa on nähtävissä mm. vuosittaisen multauksen vaikutus nurmikasvustoon ja pintalevityksen tehoero multaukseen. Kesällä 2016 toteutetut ajokerrat toistetaan vielä 2017 ja 2018. Jo ensimmäisenä vuonna jokaisesta levitysmenetelmästä erottui omat vahvuutensa.

Faktat pöytään Maaningalta

Levitysmenetelmiä esitellään koekentällä

Havaintokoetta tarkempi havainnointi toteutetaan Maaningalla Luonnonvarakeskuksen koetilalla. Lantalogistiikan parantamiseksi on käynnissä useita koesarjoja, joiden perusteella saadaan uutta tietoa eri osa-alueille. Näitä ovat mm.Tiivistymisriskin kartoitus ja mittaaminen - Multaimen sijoitusvantaiden vaikutus nurmen kasvuun - Lietelannan hapottamisen vaikutus ravinteiden hyväksikäyttöön - Separointi ja separointijakeiden hyödyntäminen mm. kuivikkeena ja biokaasutuotannossa - Separoidun kuivajakeen käyttö lypsylehmien kuivikkeena

Lantalogistiikka hanke on perustanut separointijakeiden levitystä havainnoivan koekentän PEMOn koulutilan viereiselle, n. 4 hehtaarin kokoiselle nurmilohkolle. Vuonna 2016 sille levitettiin 2 levityskertaa nestejaetta toukokuussa ja kesäkuussa. Havaintokokeen tavoite on esitellä multaimen, letkulevittimen ja hajalevittimen työjälkeä

Nurmikasvustosta silmämääräisten tulosten vertailu on vaikeaa, siksi tarkat mittaukset antavat lahjomatonta tietoa. Myös kuivituskokeen ja separoinnin analyysit on vertailtava tieteellisesti kestävästi. Alustavasti tulokset ovat rohkaisevia ja mielenkiintoisia. Tuloksia esitellään vuoden 2017 ja 2018 tapahtumissa ja julkaisuissa.

Katras jatkaa Tosilampurihankkeen työnsarkaa Lammastuotannon kehityksen jatkuessa aktiivisena, ylimaakunnallinen Katras-koulutushanke tarjoaa jatkoa lammastiloille osaamisen kehittämiseen kohti asiakaslähtöistä ja kannattavaa tuotantoa. Johtaminen sekä tuotannon ja talouden yhteys ovat kiinteänä osana hankkeen koulutuksissa. Lampurit janoavat tietoa, joten hanke tulee tarpeeseen. Lammastiloja on harvassa, joten Katraskin on ylimaakunnallinen hanke. Mukana ovat Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja uutena alueena Kainuu. Hankkeen etämenetelmin toteutetut koulutukset tuovat uusia mahdollisuuksia jakaa koulutusta laajemmallekin alueelle ilman matkustustarvetta. Lähipäivissä ollaan sitten konkreettisesti asian äärellä, jopa käsituntumalla. Samalla luodaan verkostoja omiin sekä muidenkin maakuntien lampureihin.

Katras Kesto 1.9.2015 - 31.8.2018 Yhteydenotot Sari Heltelä p. 040 593 7528 sari.heltela@proagria.fi Hallinnoija ProAgria Etelä-Savo ry

proagria.fi/katrashanke facebook.com/groups/katrashanke

Konkarikin kouluttautuu, onhan osaaminen tärkein resurssi Lapinlahdella Haukivillan lammastilalla Annaelina Kotilainen, Ellis, odotti innolla Katras-hankkeen alkua. Tila oli mukana jo Tosilampuri-hankkeessa ja silloin perehdyttiin lammastuotannon perusasioihin, mutta aina on uutta opittavaa. Ellis on kokenut saavansa hankkeiden kautta koottua lammastietoa helposti ja on samalla oppinut toisilta lampureilta uusia käytäntöjä sekä saanut vertaistukea. Vaikka tila on aktiivisesti kehittänyt tuotantoaan ja käyttänyt asiantuntijoiden palveluja, on tiedonnälkä kasvanut ja tavoitteet tilan tuotannolle ovat yhä kovemmat. Siksi myös osaamista pitää jatkuvasti kehittää.

PersonalPaimen opastaa, Katras kouluttaa Haukivillan tilallekin tehtiin aloituskartoituskäynti, jossa arvioitiin tilan nykyisiä toimintatapoja ja siitä johdettiin johtamisindeksi. Kyselyn avulla saatiin esiin kehityskohtia, ei vaan lammastuotannosta, vaan koko maatalouden näkökulmasta. Samalla tehtiin tuloskortti, johon kirjattiin eri osa-alueilta tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi. Osa toimenpiteistä on oman toiminnan muutosta, osaan saa apua Neuvo 2020 -palveluista sekä asiantuntijoilta. Samalla saatiin selville tilan koulutustarpeet ja toiveet. Vuokko Pietikäinen-Kauppinen, Pohjois-Savon PersonalPaimen, sparraa ja ohjaa tilaa toteuttamaan toimenpiteet.

Tehokkuutta eläinten käsittelyyn Tehokas ja eettinen lampaankäsittely -ryhmän oppi on helpottanut ja tehostanut eläinten käsittelyä sekä auttanut suunnittelemaan tehokkaita hoito- ja käsittelyrakenteita lampolaan. Työnkäyttö on yksi suurimmista kustannuksista lammastaloudessa, joten työtapojen ja rakenteiden kehittäminen on tärkeää tuottavuuden kannalta. Tehokas ja eettinen lampaankäsittelyryhmä harjoitteli työskentelyä sekä paimenkoiran avulla, että ilman. Tässä on vuorossa lampaiden erottelu apuaitakujan kanssa eläimiin koskematta.

Rantasalmella Putkisalon kartanossa tutustuttiin karitsointiprosessiin ihan käytännössä.

Hyvät lampaat – parempi tulos Tuotosseuranta ja karitsoiden jalostusarvostelu lihasmittauksineen ovat kehittäneet katraan eläinainesta niin, että nyt jalostuseläinmyynnillä on iso merkitys taloudelle. Tila osallistuukin Valinnalla Valioita -pienryhmään, jossa jalostuseläimiä myyvät tilat saavat opastusta niin rakennearvostelun kehittämiseen kuin ennen kaikkea markkinointiosaamiseen. Myös eläinaineksen vientiä opetellaan. Lampaita markkinoidaan paljon verkon kautta, ja siihen tarvitaan erityisosaamista. Eläimen esittely ja kuvaus onkin ryhmän ohjelmassa. Lähimyyntikoulutusta ryhmä saa konkreettisesti, kun hanke järjestää pässihuutokaupan, missä voi testata kynsiään lampaiden markkinoinnissa. Hyvä eläinaines ei riitä, vaan oikealla ruokinnallakin on suuri merkitys. Siksi myös Uhkeat uuhet -ryhmä kuuluu Elliksen ohjelmaan, lisäksi nyt on käytössä asiantuntijan tekemä ruokintasuunnitelma. Ryhmässä mennään jo syvemmälle ruokinnan saloihin, tämä antaa varmuutta tulevaisuudessa oman katraan ruokintasuunnitelman laatimiseen. Haukivillan tila aikoo hyödyntää hanketta edelleen ahkerasti ja kerää koulutustarjonnasta omaan tarpeeseensa sopivat osat. Pienryhmien lisäksi teemapäivät kiinnostavat ja tietenkin opintomatkat, joita hankkeessa on suunniteltu tehtäväksi ulkomaille, jotta saataisiin lammastiloille eniten hyötyä. Sieltä voimme oppia suurempien ja tehokkaampien lammastilojen toiminnasta malleja niin hyvästä kuin vältettävästäkin toiminnasta, kun kehitämme suomalaista tuotantoa.

Heti alkuun oikein Kontiolahdella Kulhossa on aloittanut uusi lammastila. Miia Varis päätti aloittaa kunnolla ja hankkia tie-

toa jo etukäteen. Katras-hanke oli sopivasti alkamassa samaan aikaan, joten sitä on hyödynnetty ahkerasti neuvonnan lisäksi.

Oppimislampolasta kokemusta Miia pääsi hankkeen avulla opettelemaan ihan käytännössä lampaan hoitoa Mäenkoikkalan tilalle Rantasalmelle. Tila valikoitui tuotantomallinsa ansiosta, olihan se juuri sellainen, jota Miia oli suunnitellut. Karitsointiprosessi tuli tutuksi samoin kuin lampaiden valinta ja käsittely. Nyt Miialla onkin katraassa Mäenkoikkalasta Ann-Mari Lintuselta kotoisin olevia värillisiä suomenlampaita. Eikä ensimmäinen karitsointikaan hirvittänyt, kun oli saanut hyvät opit ja kokemusta. Oppimislampolaharjoittelussa heräsi myös suuri halu kehittää tilan lammastuotantoa.

Käytännön lisäksi teoriaa Koska Variksen tila ei ole suinkaan ainoa uusi lammastila alueella, on Katraassa tarjontaa myös aloittaville lammastiloille. Tuloskortin avulla saatiin suuntaviivat tilan kehittämiselle ja koulutustarpeelle. Yhä useampi lammastila on kiinnostunut talouden parantamisesta ja seuraamisesta, Miia aloittikin Lampurin laskuoppi -pienryhmässä talousopeilla ja Käsittelyryhmässä lampaankäsittelyllä ja paimenkoiraopeilla ja jatkoi Aloittaville lammastiloille tarkoitetussa Lampuriksi-ryhmässä. Hän on tulossa Opi hoitamaan ja Opi ruokkimaan -ryhmiin, joissa annetaan perustietoa, ja jatkaa siitä mahdollisesti syksyn Uhkeat uuhet -jatkoruokintaryhmään. Jalostuskärpäsen purtua oppimislampolassa Miia on lähdössä sekä Katras kuntoon -eläinaineksenkehittämisryhmään sekä myös Valinnalla Valioita -jalostusryhmään, onhan toiveissa jalostuseläinten myynti. Koska pelto ja rehuntuotanto ovat perusta kannattavalle tuotannolle, myös Pellosta potkua -pienryhmä on ohjelmassa. Näillä tiedoilla on hyvä lähteä lammastuotantoa viemään eteenpäin.

Vielä mahtuu mukaan! Katras-hankkeessa on vielä paljon koulutuksia alkamassa ja osa ryhmistä on vasta alussa, joten mukaan mahtuu niin aloittavia kuin kehittäviä tiloja. Etäkoulutusmenetelmillä säästetään matkakustannuksia ja lähipäivissä treenataan käytäntöä, opitaan tuntemaan toisia lampureita ja tekemään yhteistyötä. Lammasporukoissa on hyvä henki ja mukavaa toimia. Katras-hanke löytyy internetistä niin ProAgrian kotisivuilta kuin Facebookista. Yhteyttä voi ottaa myös maakunnallisiin PersonalPaimeniin tai hankevastaavaan.

Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

KASVI Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Savo

Hydrorehu Kesto 1.2.2017 - 31.12.2018 Yhteydenotot Kirsi Mäkiniemi p. 044 785 6131 kirsi.makiniemi@savonia.fi

Hydroponisella tuotannolla versoväkirehua kotieläimille

Hallinnoija Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

Ohra on yksi suosituimmista hydroponisesti viljellyistä kotieläinten versoväkirehuista. Kotielämille voi syöttää koko kasvuston. Kuva: iStockphoto

Kasvit tarvitsevat kasvaakseen Auringon valoenergiaa, vettä, ilmaa ja kasvualustan, johon ne kiinnittyvät ja josta ne ottavat vettä ja ravinteita. Näinhän meille on opetettu. Jos aiotaan tuottaa täysikasvuisia kasveja, tämä pitääkin pääosin paikkansa, mutta kasvun alku ei välttämättä tarvitse maaperää tai muuta kasvualustaa. Kuinka niin? - Hydroponisessa viljelyssä tarvitaan siementen lisäksi vähimmillään vain pelkkää vettä, keinovaloa ja –lämpöä. Itäminen ja sitä seuraava versominen onnistuvat ilman kasvualustaa tai kasvinravinteita, koska siemen itsessään sisältää ravinteiden ja energian starttipaketin noin viikoksi, selventää kasvinviljelyn lehtori Kirsi Mäkiniemi Savonia-ammattikorkeakoulusta. Hydroponiseen viljelyyn pohjautuvaa menetelmää ryhdytään kehittämään ja demonstroimaan Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla vuosina 2017 – 2018 Hydrorehuhankkeessa, joka on Savonia-ammattikorkeakoulun, Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Itä-Suomen yliopiston yhteisponnistus. Idea lähti liikkeelle paria vuotta aiemmin muutamalta ennakkoluulottomalta kotieläintuottajalta, jotka olivat ulkomaan opintomatkoilla ja messuilla tutustuneet hydroponiseen rehuntuotantoon. - Ulkomailla useat tilat ovat päässeet menetelmän ansiosta merkittäviin rehukustannussäästöihin ja olivat samalla pystyneet parantamaan eläinterveyttä. Tuottajat kokivat, että hydroponinen rehuntuotanto voisi sopia myös suomalaisille tiloille, mutta ulkomailla käytettävien järjestelmien ja kasvatettavien kasvilajien sopivuus sellaisenaan suomalaisiin pohjoisiin oloihin tuntui epävarmalta, jatkaa Mäkiniemi.

Facebookista alkusysäys hankkeelle Tuottajat pyörittelivät ajatusta menetelmän testaamisesta Facebook-ryhmissä ja sitä kautta idea tavoitti myös Mäkiniemen, joka työskenteli tuolloin peltokasvitutkijana Luonnonvarakeskuksessa Ylistarossa. Vauhtiin hankeideointi lähti kesäkuussa 2016 Seinäjoella järjestetyn Food Business Summitin jälkimainingeissa. Eräs tilaisuuden puhujista oli Snafu Oy:n Samuli Laurikainen, joka kertoi kehittämästään hydroponisesta, luomukelpoisesta silmusalaattituotannosta. Pian tämän jälkeen selvisi, että myös Itä-Suomen yliopisto on kehittänyt hydroponista kasvatusta yhdistettynä energiatehokkaaseen LED-valaistukseen. Näiden signaalien perusteella alkoi vaikuttaa sille, että ideassa voisi olla potentiaalia. Lopulta muovattu hankeidea vakuutti päärahoittajan siinä mittakaavassa,

että kehittämis- ja demonstraatiohankkeelle saatiin Maaseutuohjelmasta myönteinen rahoituspäätös Suomen kahdessa merkittävässä kotieläintuotantomaakunnassa.

Tutkimusta, uutta tietoa ja taloudellisuutta - Kotieläintuotantoon kehitetty versoväkirehun tuotanto on Suomessa vielä vähäistä, mutta esimerkiksi KeskiEuroopassa, Afrikassa ja Yhdysvalloissa se on käytetty menetelmä, taustoittaa TKI-asiantuntija Piia Kekkonen Savonia-ammattikorkeakoulusta. Hydrorehu-hankkeen taustaselvitysten mukaan hydroponista rehua käyttämällä säästöt väkirehukustannuksissa ovat noin 10 - 50 %, kun myös hydroponisen kasvatuksen kustannukset huomioidaan. Ulkomailla hydroponisen rehun kasvatuskustannukset keveillä rakennelmilla ovat noin 60 – 70 EUR/ tn, mikä on noin 25 – 50 % tavanomaisesta viljan tai väkirehun kustannuksesta. Koska vastaavia tietoja Suomesta ei ole saatavilla, onkin näiden lukujen selvittäminen yksi Hydrorehu-hankkeen keskeisimpiä tavoitteita. Kevään ja kesän 2017 aikana selvitetään Suomessa versoväkirehun viljelyyn soveltuvat kasvit ja lajikkeet sekä niiden rehuarvojen muutokset ja hygienia hydroponisessa kasvatuksessa. Seinäjoen ammattikorkeakoulu tekee saaduista näytteistä alustavia rehuanalyysejä. Kasvatusmenetelmän kehitystä muun muassa kasvatusajan, lämpötilan ja valontarpeen osalta tehdään Itä-Suomen yliopistolla Ympäristö- ja biotieteiden laitoksella yliopistotutkija Minna Kivimäenpään ja professori Jarmo Holopaisen johdolla. – On todennäköistä, että valosta saadaan lisähyötyä lähinnä kasvatussyklin viimeisinä päivinä. LED-valaistuksella valon sini-puna-suhde pystytään säätämään kunkin lajin kasvatukseen optimaaliseksi, selventävät Holopainen ja Kivimäenpää. Alustavien testausten jälkeen on tarkoitus päästä kokeilemaan menetelmää maatilatasolla sekä Pohjois-Savossa että Etelä-Pohjanmaalla talvikaudella 2017 - 2018. Maatilademonstraatioita varten hankeryhmä laatii parhaillaan hahmotelmaa sopivan vuokralaitteiston ominaisuuksista. – Laitteisto täytynee vuokrata räätälöitynä tätä tarkoitusta varten, koska valmiita laitteistoja ei luultavasti ole saatavilla, toteaa Hydrorehu-hanketta vetävä Kirsi Mäkiniemi. – Hydrorehu-hankkeen kautta haemme eteläpohjalaisille tiloille uutta tietoa ja rohkaisua harkita tilan taloutta parantavia investointeja, tiivistää tutkimus- ja kehittämispäällikkö Risto Lauhanen Seinäjoen ammattikor-

keakoulusta. Maatilakokeiluihin halutaan mukaan useita eri tuotantosuuntien tiloja, jotta menetelmän sopivuutta pystytään arvioimaan monipuolisesti. Tähän hankkeen kaksi maakuntaa onneksi tarjoavat hyvät mahdollisuudet: molemmissa maakunnissa on voimakasta maidonja naudanlihantuotantoa, ja Etelä-Pohjanmaalta löytyy sika- ja siipikarjatilojen keskittymä. Demonstraatioiden yhteyteen järjestetään viljelijöille ja muille kiinnostuneille avoimia tilaisuuksia, joten laitteiston pääsee näkemään ja kokemaan livenä hankemaakunnissa. Hydroponisen viljelyn menetelmäkehityksen lisäksi hanke tulee järjestämään aiheesta kiinnostuneille opintomatkan Keski- tai Etelä-Eurooppaan sekä hankkeen loppupuolella infotilaisuuksia, joissa hydroponisen rehuntuotannon tulevaisuuden mahdollisuuksia Suomessa ruoditaan olan takaa.

MITÄ HYDROPONINEN VILJELY ON? Hydroponisessa viljelyssä väkirehuina käytettävien jyvien tai palkokasvinsiementen nopea idätys ja versotus tapahtuu tarkoitusta varten rakennetuissa kaukaloissa käyttäen lisäksi pelkkää vettä ja keinovaloa ja -lämpöä. Idätyksessä ja versotuksessa kuiva-ainemassa lisääntyy nopeasti moninkertaiseksi ja samalla ruokinnalliset arvot kuten sulavuus ja vitamiinipitoisuus yleensä paranevat. Menetelmällä tuotettu rehu muistuttaa nuorta laidunta ja ituja, ja eläimet syövät sitä mielellään, mikäli itse ruokinnan tekniikka saadaan järjestettyä. Versotetulla väkirehulla on mahdollista korvata paitsi osa väkirehusta, myös osa tyypillisestä nurmirehusta. Hydroponisesti tuotettu rehu vaatii erillisen käsittelyn ruokinnassa, mutta lypsylehmien tai lihanautojen aperehuruokintaan se on yhdistettävissä helposti. Yksimahaistuotannossa (siat, siipikarja) rehu soveltuu sellaisenaan esimerkiksi sikojen tai siipikarjan virikerehuksi, mutta sitä on mahdollista käyttää myös liemiruokinnassa jauhettuna.

Nurmet Rahaksi tuottaa tietoa tiloille

Luonnonvarakeskuksen vetämässä Nurmet Rahaksi –hankkeessa tuotetaan yrittäjille monipuolista tietoa nurmen hyödyntämisestä lypsy- ja lihakarjan rehuna.

Bolodinien tilalla haetaan ratkaisua poikimahalvausten vähentämiseen Pasi ja Maria Bolodinin tilalla Maaningan Haatalassa NuRa –hankkeen poikimahalvausryhmästä kuultiin

nen hyödyllinen hankkeen tuottama tieto on ollut omien peltolohkojen reservikaliumpitoisuuden merkitys rehuntuotannon kannalta. Lehmien kuntoluokan merkitys poikima-ajan terveyteen ja poikimisesta palautumiseen kiinnostaa Mariaa ja toiveena onkin, että sen tiimoilta päästäisiin arvioimiaan porukalla lehmien tilaa seuraavassa tapaamisessa. -Joskus tuntuu, että kuntoluokka riippuu enemmän katsojan silmistä kuin lehmästä, Maria miettii. Kuntoluokka-aiheeseen palataan ensi syksyn pienryhmätapaamisissa, joissa suunnitelmissa on jakaa porukka kahtia ja järjestää tapaamiset tiloilla kuntoluokka-aiheen tiimoilta, jolloin päästäisiin omin silmin ja käsin tekemään kuntoluokka-arvioita ja tulos tulisi kalibroitua muiden arvioihin verrattuna. Hankkeen lopussa tilat saavat yhteenvedon hankkeen aikana tehdyistä maaja rehuanalyyseistä yhdistettynä poikimahalvausten esiintymiseen sekä hankkeessa tuotettuja toimintaohjeita koko dieetin sekä nurmirehun kivennäispitoisuuden optimoimiseen. ProAgrian neuvojan kautta. Maria kertoo tilalla olleen joinain vuosina paljon poikimahalvauksia ja ongelman ratkaisemiseen toivottiin apua ja tietoa. Niinpä hankkeeseen osallistuminen tuntui mielekkäältä. Tiedonvälittämistapana pienryhmä toimii. -Isoilla luennoilla tuppaa ajatus karkaamaan, kun istuu pitkään paikoillaan, nauraa Maria. Pienryhmässä taas keskustelu vie mennessään, kun osallistujat painivat samojen haasteiden kanssa ja ajatuksia pohditaan monesta näkökulmasta. Vertaistuki ja kokemusten jakaminen koetaan hyvin tärkeiksi. -Toisaalta aihevalinta, joustava aikataulu ja alustuskin ovat tärkeitä, muuten keskustelu lähtee helposti polveilemaan turhan kauas aiheesta. Tähän mennessä pienryhmässä on käsitelty poikimahalvausten fysiologisia taustatekijöitä ja lehmien hoitoa ja kivennäisruokintaa poikima-aikana sekä laskettu omien rehujen kivennäistasapainoa ja dieetin magnesiumin riittävyyttä. Bolodineilla otettiin mm. käyttöön poikimaajan magnesiumlisä ja se tuntuu hyvältä ratkaisulta. Toi-

Nurmet rahaksi (NuRa) Kesto 1.7.2015 - 31.12.2018 Yhteydenotot Maarit Hyrkäs p. 029 532 6150 maarit.hyrkas@luke.fi Hallinnoija Luonnonvarakeskus (Luke)

www.luke.fi/nurmetrahaksi

Kipakassa nostetaan kasvintuotannon vaihtoehdot tapetille Hongiston tilalla pidetään kasvintuotantoon siirtymisen myötä lippua korkealla toiminnan kehittämisen suhteen. Tilalla luovuttiin maidontuotannosta vuonna 2015. Mikkelin Vanhalassa tilaa viljelevät Matti Paajanen ja poikansa Juhamatti Paajanen ovat keskittyneet kasvituotannon ohella myös metsäkoneurakointiin. Maatalouden toiminnan perustana on aina ollut vahvasti yhteistyö lähialueen muiden yrittäjien kanssa. Kasvintuotantoon siirtyessä se korostuu entistä enemmän, koska pienillä tiloilla ei ole järkevää toimia yksin. – Yksin toimimisen periaate on nykyään jo vanha juttu, toteaa Matti Paajanen. Toiminnan vahvuutena Hongiston tilalla pidetään yhteistyötä muiden tilojen kanssa sekä paikallisen maamiesseuran toimintaa, jotka mahdollistavat tilakohtaisen kevyemmän kulurakenteen. Silti pelkällä kevyemmällä kulurakenteella ei tulosta vielä tehdä, vaan on löydettävä tilalla menestyvä tuotantokasvi, jolle löytyy varmat markkinat.

teena on saada lisää hyötyä toiminnasta meille tiloille, sanoo Matti Paajanen.

Yhteistyöllä ratkaisuja tuotannon haasteisiin KIPAKKA-hankkeen koulutuksen tavoitteena on asiakaslähtöisen kasvintuotannon ja johtamistaitojen kehittäminen kasvitiloilla, joista saatavaa hyötyä mitataan tarkemmin pienryhmän toiminnan loputtua. Hankkeen toteuttajat ProAgria Etelä-Savo, Luonnonvarakeskus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti tuovat aiheeseen eri-

Koulutuksen kautta hyötyjä Vaihtoehtoja kasvitilalle -pienryhmä on yksi Etelä-Savon alueella toimivan Kilpailukykyä kasviyrityksiin KIPAKKA -hankkeen pienryhmistä. Joulukuussa 2016 aloittaneen pienryhmän toimintaan yrittäjät hyppäsivät mukaan muiden lähialueen viljelijöiden kanssa, jotka olivat tismalleen samassa tilanteessa oman yritystoimintansa suhteen: Maidontuotanto loppui ja tilalle etsittiin muita vaihtoehtoja. Vaikka pienryhmä on toiminut vasta vähän aikaa, on sen välittöminä hyötyinä jo nähty ryhmätapaamiset muiden yrittäjien kesken ja erilaisten näkökulmien saaminen. – Yrittäjillä ovat odotukset korkealla ja tavoit-

laisia näkökulmia ja asiantuntemusta. Osallistujille hyötyä on tullut mm. erikoiskasveihin perehtymisestä, joiden viljelyä on vakavasti harkittu Hongiston tilallakin. Koska kaikki yhteistyötilat ovat entisiä maitotiloja, ei kenelläkään ole omaa viljankuivaamoa, mikä asettaa haasteen markkinakelpoisen sadon tuottamiselle. Yrittäjät ovat kuitenkin jo viritelleet erilaisia yhteistyövisioita sadonkäsittelyyn. Hongiston tilalla on tarkoitus löytää yhteinen viljelykasvi muiden lähialueen kasviyrittäjien kanssa, jotta eteenpäin toimitettavat erät olisivat riittävän suuria. Yrittäjien kouluttautumisen hankkeen tarjonnan avulla Paajaset näkevät hyvänä asiana. – Varsinkin omalla kohdalla korostuu markkinointiosaamisen ja palvelumuotoilun kehittäminen, koska aiemmin maidontuotannossa niistä ei ole tarvinnut huolehtia. Hankkeen avulla ehkä tähänkin löydetään nostetta, toivoo Matti Paajanen.

KIPAKKA - Kilpailukykyä kasviyrityksiin Kesto 1.9.2015 - 30.6.2018 Yhteydenotot Mirja Tiihonen p. 0400 638 138 mirja.tiihonen@proagria.fi Hongiston tilan yrittäjät Juhamatti ja Matti Paajanen hakevat koulutuksesta tukea tuotantosuunnan vaihdokseen. Kuva: Tuomas Ruottinen.

Hallinnoija ProAgria Etelä-Savo ry

etela-savo.proagria.fi/kipakkahanke

Etelä-Savo

Hankkeessa on perehdytty muun muassa poikimisen ajan rehun kivennäispitoisuuksiin poikimahalvauksen ennaltaehkäisyssä. Uusimpien tutkimustulosten perusteella tärkein yksittäinen poikimahalvausriskiin vaikuttava kivennäisaine on magnesium. Toinen merkittävä tekijä on rehun kaliumpitoisuus. Korkea kalium nostaa poikimahalvauksen riskiä. Viljavuusmagnesiumpitoisuuden ohella peltolohkojen maan reservikaliumpitoisuus on tärkeä tekijä rehun kaliumpitoisuuden kannalta. Lohkon reservikaliumpitoisuuden voi määrittää maanäytteestä, siitä on tilattava analysoitavaksi maan ravinnereservit. Saatu tulos on voimassa 10–20 vuotta ja sen hinta on noin 30 EUR. Reservikalium määrityksen tulos on matala, jos se on alle 500 mg/l ja korkea, jos se on yli 1000 mg/l. Reservikaliummääritys kannattaa tehdä, jos rehun kaliumpitoisuus on jatkuvasti korkea. Kivennäistasapaino-osiossa on mukana vajaat parikymmentä tilaa, joilla rehun vaikutusta poikimahalvauksiin tarkastellaan uusimman tiedon valossa. Mukana on tiloja, joilla halvauksia esiintyy tavallista enemmän sekä tiloja, joilla halvaukset ovat harvinaisia. Muita hankkeessa tutkittavia asioita ovat mm. laji- ja lajikevalinnat sekä nurmen täydennyskylvö. Näiden optimointi tähtää mahdollisimman suuren sadon tuottamiseen. Valkuaiskasveista viljely- ja ruokintakokeessa ovat olleet valkolupiini ja sinimailanen. Katetuottolaskelmilla ja tilamallilla lasketaan kannattavuuksia eri viljelytoimenpiteille ja selvitetään satotasotavoitteita erilaisilla tilusrakenteilla. Ruokintakokeessa tutkitaan kolmannen säilörehusadon maidontuotantovaikutusta ja nurmimallien avulla pyritään ennustamaan nurmien kasvua tulevaisuudessa. Lisäksi käynnissä on pienryhmä sinimailasen viljelystä.

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

Kasvua pellosta

kuva: MMM/Heli Sorjonen Kasvua pellosta -koulutushanke toimii koko PohjoisKarjalan alueella. Hankkeessa tavoitteena on parantaa kasvintuotannon kannattavuutta ja tuoda uutta tietoa erikoiskasveista perinteisten viljelykasvien rinnalle. Avomaavihannekset kuuluvat myös hankkeen piiriin. PohjoisKarjalassa avomaavihannesten viljelyä on vähän, joten hankkeessa pyritään tuomaan lisää tietoa ja saamaan uusia viljelijöitä.

Avomaavihannesten viljelyssä haasteita

Pohjois-Savo

Avomaavihannesten viljely on haastavaa ja vaatii pitkiä hermoja. Parhaiten sen tietävät Puromäen puutarhan

Tavoitteena kasvintuotannon kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen, havaita uusia tuotanto- ja markkinamahdollisuuksia sekä tuotanto-osaamisen lisääminen.

yrittäjät Hanne ja Jukka Kinnunen. Puromäen puutarhalla on kasvatettu avomaavihanneksia vuodesta 2009, ennen sitä tilalla oli kotieläimiä, joista luovuttiin 90-luvulla, ja rehuviljan viljelyä. ” Lähdimme aivan puhtaalta pöydältä liikenteeseen, sillä tilalla ei ollut koskaan ennen viljelty avomaavihanneksia”, kertoo Hanne. Tällä hetkellä tilalla viljellään muun muassa parsakaalia 10,5 ha, mikä on heidän päätuotteensa, kiinankaalia 1 ha, parsaa 1,8 ha ja avomaankurkkua kasvihuoneessa. Viljelyssä on ollut myös hieman sokerimaissia. Inkivääri on tällä hetkellä uutena tulokkaana kokeilussa. Kesäisin on kasvimaalla pieniä kokeiluja uuden tuotteen löytämiseksi. Viljelykierrossa on ohraa, kauraa ja nurmea. Vilja myydään rehuksi naapuriin.

Lisätyövoimaa kesällä

Oppia luokkahuoneissa, pellonpientareilla ja verkossa - Pohjois-Savossa aiemmin toteutetuissa kasvintuotannon kehittämishankkeissa on yleensä keskitytty lähes täysin nurmeen. KASVI-Taidon avulla meillä on nyt mahdollisuus tukea myös muun kasvintuotannon monipuolista kehittämistä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Jukka Ruotsalainen Savonia-ammattikorkeakoulusta. - Koulutuksiin ovat tervetulleita kaikki kasvinviljelyn kehittämisestä kiinnostuneet viljelijät tilan tuotantosuunnasta riippumatta. Tarjolla on oppia niin uuden kehittäjille kuin tietojen päivitystä kaipaaville viljelijöille. Lisäksi hankkeen puitteissa on mahdollisuus järjestää esimerkiksi erilaisten viljelijäryhmien tarpeisiin räätälöityjä kokonaisuuksia. Osallistumismahdollisuuksia on myös verkko-opiskeluna, ilta-aikaan ja viikonloppuisin, Ruotsalainen linjaa.

Kasvua pellosta Kesto 1.9.2016 - 31.12.2018

Kesäisin tilalla on noin 10-15 henkeä töissä. Jukan äiti työskentelee vakituisesti tilalla ja myös Jukan isä tekee töitä tilalla. Molemmat yrittäjät haluavat ylläpitää omaa koulutusta ja mielenkiintoa työhön. Jukka on osallistunut Kasvua pellosta -koulutushankkeen pienryhmään (6 tonnia viljaryhmä) saadakseen lisää tietoa ja myös uusia näkökulmia omaan työhön. ”Pienryhmässä pääsee vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia toisten viljelijöiden kanssa, mikä auttaa itsensä

KASVI-Taito tuo täydennystä kasvinviljelytaitoihin KASVI-Taito on Savonia-ammattikorkeakoulun ja ProAgria Pohjois-Savon kasvinviljelyn koulutushanke. Hankkeen tavoitteena on auttaa pohjoissavolaisia viljelijöitä parantamaan kasvintuotannon kannattavuutta ja tukea peltomaan tehokkaampaa käyttöä. Kasvinviljelytilojen määrä ja näiden tilojen käytössä oleva peltopinta-ala kasvaa jatkuvasti myös PohjoisSavossa. Tilojen kehittämistä jarruttavat kuitenkin usein heikko kannattavuus, peltojen tehoton käyttö ja monella tilalla myös viljelyn sivutoimisuus. Toisaalta monen alueen kotieläintilan pulmana on rehuntuotanto- ja lannanlevitysalan riittävyys sekä lähialueella tuotetun, laadukkaan rehuviljan ja valkuaisrehujen saatavuus. KASVI-Taidon tavoitteena on tarttua näihin haasteisiin tarjoamalla monipuolista täydennyskoulutusta kasvinviljelyssä.

kehittämisessä. Myös kierrossa olevat pellot on saatava tuottamaan, joten pienryhmässä voi saada siihen apua”, kertoo Jukka. Hän toteaa lisäksi, että pienryhmässä saa tietoa maan kasvukunnon parantamisesta ja suunnitteilla onkin käyttää Neuvo2020-palvelua maan kasvukuntoon liittyen. Aikaisemmin on jäytetty Neuvo2020palvelua energiansuunnittelua varten. Jukan ja Hannen mielestä Neuvo2020-palvelua kannattaa käyttää, koska ulkopuolinen näkee paremmin mitä asiaa kannattaisi lähetä korjaamaan ja parantamaan. Vaikka Kasvua pellosta -hanke on vasta alussa, heidän mielestään on hyvä, että hanke on alkanut ja että hankkeessa on myös otettu huomioon avomaavihannekset. ”Jos hankkeessa saadaan edes yksikin yrittäjä kiinnostumaan avomaavihannesten viljelystä, se on paljon parempi kuin ei yhtään”, toteavat yrittäjät. Tulevaisuudessa yrittäjät haluavat edelleen kehittää itseään ja tilaa. He ovat myös valmiita kokeilemaan uutta, ”Mikään ei ole poissuljettu, paitsi kaalisukuiset kasvit, koska niillä on samat tuholaiset”, toteaa Hanne. Hankkeen myötä kiinnostus on herännyt kuminan viljelyyn, ”Ehkä jossain vaiheessa kokeillaan myös sitä”, miettii Jukka.

Varmuutta ja monipuolisuutta viljelyyn Lokakuussa 2016 käynnistyneen KASVI-Taidon ensimmäisissä koulutuksissa on pureuduttu palko- ja valkuaiskasveihin ja maissin mahdollisuuksiin. Porukalla on myös pohdittu keinoja satotasojen pysyvään nostamiseen. Lisäksi viljelijöiden kasvinviljelyyn liittyviä kehittämissuunnitelmia ja koulutustoiveita on kartoitettu puhelinkyselyllä. Esimerkiksi monen Tavoitteena +5000 kg satotaso – koulutuksen osallistujan pellolla on jo ylletty yli 5000 kilon satoihin. Koulutuksesta toivotaankin tukea nimenomaan satotasojen säilyttämiseen viiden tonnin paremmalla puolen. Viljelyvarmuutta ja huippusatoja haetaan myös etsimällä täydennystä oman tilan viljelykasvivalikoimaan ja päivittämällä tietoja esimerkiksi öljykasvien viljelystä. Asiantuntijaluentojen lisäksi erityisen hyödylliseksi koetaan kokemusten vaihtaminen toisten viljelijöiden kanssa ”ettei kaikkia virheitä tarvitsi itse tehdä ensimmäistä kertaa”.

Yhteydenotot Henna Hyttinen p. 040 301 2444 henna.hyttinen@proagria.fi Hallinnoija ProAgria Pohjois-Karjala ry

proagria.fi/kasvuapellosta

KASVI - Taito kasvinviljelyn täydennyskoulutushanke Kesto 1.10.2016 - 31.5.2019 Yhteydenotot Jukka Ruotsalainen p. 040 785 6637 jukka.ruotsalainen@savonia.fi Hallinnoija Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

kasvitaitohanke.savonia.fi facebook.com/kasvitaito

Viljelijävinkkien perusteella esimerkiksi maissiin ja huippusatojen saavuttamiseen palataan KASVI-Taidossa jatkossakin. Lisäksi hankkeen ohjelma täydentyy muun muassa öljykasveihin, erikoiskasveihin ja luomutuotantoon syventyvillä koulutuksilla. Oppimismenetelminä ovat luentojen ja tietoiskujen lisäksi havaintokäynnit, osallistujien omat viljelykokeilut sekä opintomatkat.

VIHANNEKSET

Kastu –kasvisketjun tuoteturvallisuuden ja vähähiilisyyden parantaminen koulutuksen keinoin

Alueen ulkopuoliset tuorekasvistuottajat, ostajat ja alaa opiskelevat pystyvät hyödyntämään hankkeessa tuotettua ja yhteen paikkaan kerättyä tietoa. Aineisto on saatavilla osoitteessa: https://urly.fi/JDG Hanke edesauttoi tiedonvälityksen keinoin eteläsavolaisia tuorekasvistuottajia Suomessa kesällä 2015 käyttöönotetun IP-Kasvikset Perussertifiointi järjestelmän vaatimusten täyttämistä tuoteturvallisuuden osalta. IP-Kasvikset Perussertifiointi on kolmannen osapuolen (=sertifiointilaitoksen) tekemään tarkastukseen perustuva tuoteturvallisuusstandardi syötävien kasvisten alkutuotantoa varten.

Vihannestuotannon resurssit tehokkaaseen käyttöön Ravinteiden tarkempi hyödyntäminen, maan kasvukunnon hoito ja varastohävikin vähentäminen ovat vihannesviljelyyn keskittyvän Revi-hankkeen tähtäimessä. Kannattavan vihannesviljelyn perusta on hyvälaatuinen ja riittävän suuri sato. Kestävään tuotantotapaan kuuluu, että ulkopuolisia tuotantopanoksia käytetään viisaasti ja tarpeen mukaan. Vuonna 2016 alkaneen Resurssitehokas vihannestuotanto (Revi) -hankkeen tavoitteena on lisätä viljelyn resurssitehokkuutta ja vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia. Tarkastelun kohteena ovat vihannesten ravinnetalous, viljelykierrot ja varastotautien hallinta. Hanke toimii keskeisillä vihannestuotantoalueilla Varsinais-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Savossa ja Pohjois-Savossa. Lannoituskokeita ja ravinnetarpeen arviointia Revi-hankkeessa tehdään Luken koekentillä ja tiloilla lannoituskokeita, joissa keskitytään mm. fosforilannoituksen tarkentamiseen ja nestemäisten lannoitteiden mahdollisuuksiin. Porkkanan fosforilannoitustarvetta on tutkittu mm. Jaakko Räsäsen tilalla Tuusniemellä. Jaakko kertoo hankkeeseen osallistumisen hyödyistä, että hanketoiminnassa saa uutta tietoa suoraan, erikseen etsimättä. Kun omalle pellolle saa tutkijoita, tulosten käytäntöön soveltaminen on mutkatonta. Toisaalta hankeryhmässä pääsee ottamaan etäisyyttä omaan toimintaansa ja vaihtamaan näkökulmaa. Jaakko on ollut myös tyy-

tyväinen, ettei koetoiminta ole lisännyt juurikaan hänen omaa työmääräänsä, sillä paikallisen ProAgrian hanketoimijat ovat huolehtineet kokeiden vaatimista lisätöistä. Lannoituskokeiden ohessa hankkeessa kehitetään maaja kasvianalyysien hyödyntämistä lannoituksen optimoinnissa. Markkinoille on tullut uudenlaisia analyysejä, joiden sovellettavuutta vihannestuotantoon selvitetään yhdessä analyysien tarjoajien, neuvonnan ja viljelijöiden kanssa.

KASTU - Kasviketjun tuoteturvallisuuden ja vähähiilisyyden parantaminen koulutuksenkeinoin Kesto 1.12.2015 - 28.2.2017 Yhteydenotot Hanna-Maija Väisänen p. 044 300 1216 hanna-maija.vaisanen@helsinki.fi Hallinnoija Helsingin Yliopisto Ruralia -instituutti

Revi - Resurssitehokas vihannestuotanto 1.1.2016 - 28.2.2019 Yhteydenotot Terhi Suojala-Ahlfors p. 029 532 6557 terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Hallinnoija Luonnonvarakeskus (Luke)

www.luke.fi/projektit/revi

Huomio vihannesmaiden kasvukuntoon Viljelyn onnistuminen on riippuvainen maaperän kasvukunnosta. Revi-hankkeessa keskitytään erityisesti viljelykiertojen monipuolistamiseen ja erilaisten väli-, kerääjä- ja saneerauskasvien mahdollisuuksiin ja taloudellisuuteen. Tavoitteena on myös lisätä osaamista pellon kasvukunnon arvioinnissa. Hankkeessa järjestetään mm. havaintokokeita eri viherlannoituskasvien menestymisestä eri alueilla. Kokeita esitellään kiinnostuneille pellonpiennarpäivissä. Kokeissa tarkastellaan myös välikasveissa esiintyviä juuristotauteja, joilla on suuri merkitys vihannestilojen viljelykiertoja suunniteltaessa. Talvikauden teemapäivissä jaetaan tietoa maan kasvukunnon kohentamisesta sekä pohditaan yhdessä viljelykiertojen vaihtoehtoja.

Porkkanan varastotaudit aiheuttavat suuria tappioita viljelmillä. Revi-hankkeessa selvitetään, mitkä taudit ovat pahimpia pilaajia tällä hetkellä. kuva Heikki Inkeroinen

Varastotautien hallinnassa haasteita Varastotaudit aiheuttavat vihannesviljelyssä suuria taloudellisia tappioita ja vaikeasti käsiteltävää jätettä. Revi-hankkeessa selvitetään keinoja sipulin Fusarium-ongelman vähentämiseksi – olisiko sipulin viljely taimista tulevaisuutta etenkin luomutiloilla, tai löytyisikö maailmalta nykyistä puhtaampia sipulin istukkaita viljelyyn? Porkkanan varastotautiongelmien selättämiseksi on lähdetty perusteista: kartoittamaan eri viljelyalueilta kerätyistä satonäytteistä, mitkä varastotaudit ovat nykyisin porkkanasadon pahimpia pilaajia. Tarkoitus on saada ajantasainen käsitys satoa pilaavista taudeista, jotta voidaan miettiä ratkaisuja kohdistetusti näiden tautien hallintaan.

Etelä-Savo, Pohjois-Savo

Etelä-Savossa toteutetun KASTU hankkeen tavoitteena oli tiedonvälityksen ja koulutuksen keinoin hakea ratkaisuja tuorekasvistuotannon tuoteturvallisuuden ja -laadun parantamiseen. Tuoteturvallisuuden ja -laadun parantumisen on havaittu vähentävän hävikkiä ja tätä kautta lisäävän kasvistuotannon kannattavuutta. Hävikin pieneneminen vähentää myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti koko kasvisketjun ilmasto- ja ympäristökuormitusta. Koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä olivat eteläsavolaiset kasvisten tuottajat ja pakkaajat. Hankkeessa järjestettiin koulutustilaisuuksia ja tuotettiin koulutusaineistoa kasvisten alkutuotantoa palvelevista kokonaisuuksista, jotka olivat seuraavat: 1. Kasvisketjun käytänteet alkutuotannossa: alkutuotannon ja pakkaamon prosessit ja vastuullisuus-järjestelmät 2. Tuoteturvallisuustietouden lisääminen ja laadun parantaminen: tuoteturvallisuus ja kasvisvälitteiset ruokamyrkytyspatogeenit kasvisten alkutuotannossa 3. Kontaktimateriaalit ja haihduttavat pinnat kasvisten alkutuotannossa, biosidit ja tuhoeläintorjunta 4. Tuotannon kestävyysindikaattorit ja hävikin hallinta soveltuvin menetelmin ja jäljitettävyys Hankkeessa järjestettiin kolmisen kymmentä koulutustilaisuutta. Lisäksi on tuotettu tietoaineistoa eteläsavolaisille kasvistuottajille. Koulutuksessa hyödynnettiin ja jalkautettiin aikaisemmin tuorekasvisten tuotantoon laadittua materiaalia. Koulutus- ja tietoaineisto on kaikkien saatavilla internetissä, jolloin tuotettu aineisto palvelee myös laajempaa alue-, toimiala- ja osaamisrajapintoja.

Etelä-Savo

MARJAT ja HEDELMÄT

Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala

Marjamaat Marjantuotannolla on nyt hyvät näkymät Kotimaista ja lähellä tuotettua terveyspommia halutaan ostaa ja kuluttaa yhä enemmän. Monet marjojen ostajat ovat ilmoittaneet, että ostavat kaiken saatavilla olevan tuotannon niin luomuna kuin tavanomaisestikin tuotettuna. Käsillämme on nyt hyvin poikkeuksellinen tilanne, joka on syytä hyödyntää. Tähän päästään olemassa olevien kasvustojen tuotannon tehostamisella, pintaalaa hallitusti lisäämällä. Lisäksi tarvitsemme myös jatkajia sekä ihan uusia yrittäjiä alalle. Ilomantsilainen marjanviljelijä Leo Kontturi on koko viljelyhistoriansa ajan pyrkinyt kehittämään tuotantoaan, lisäämään viljelypinta-alaa ja etsimään kannattavimpia toimintamalleja. Hänellä on viljelyssä n. 40 hehtaaria, josta marja-ala on n. 34 hehtaaria. Suurin osa pinta-alasta on mustaherukkaa, mutta myös punaherukkaa sekä karviaista. Leo osti ensimmäisen oman tilan vuonna 2005 ollessaan parikymppinen. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2010. Siitä vuoden päästä Leo osti vielä toisen tilan. Lisäalaa on myös vuokrattu ja näin onkin saatu jo olemassa olevat herukka-alat pysymään viljelyssä. Leo on myös Ilomantsin marjaosuuskunnan jäsen. Viljelyn lisäksi Leo teki kalkitusurakointia Pohjois-Karjalan alueella liki seitsemän vuotta. Myös muut marjakasvit mm. mansikka on kiinnostanut ja sen viljelyyn olisikin hyvät edellytykset Ilomantsissa vähäisen mansikan viljelyn takia. Uutta viljelytekniikkaa marjanviljelypuolella on tunneliviljely ja sen mahdollisuuksista ja edellytyksistä Leo oli kuulemassa Marjamaat –hankkeen infotilaisuudessa. Leo on osallistunut muutenkin aktiivisesti Marjamaat –hankkeen tilaisuuksiin. Herukan tuotantoon liittyen on järjestetty kaksi työpajaa, joissa on käsitelty taimituotantoon ja muuhun viljelytekniikkaan liittyviä asioita. Jatkojalostus on yksi varteen otattava mahdollisuus ja Leoa mietityttänyt asia. Kannattavuuden parantamiseksi olisi hyvä, jos voisi jalostaa itse tuotteet pidemmälle ja markkinoida ne itse. Luomutuotanto on myös yksi erikoistumisen muoto, mutta siinä mietityttää kasvinsuojelu sekä satovarmuus. Toiveena onkin, että hankkeessa saisi näihin asioihin tietoa ja varmuutta.

Tilalle on istutettu omenapuita erilaisilla perusrungoilla, lisäksi viljelyssä on jonkin verran tyrniä ja vadelmaa. Yrittäjät ovat muuttaneet maalle Helsingistä, joten käytännön viljelyssä riittää vielä opittavaa. Neuvoja on haettu niin naapureilta kuin tilan mentoriksi lupautuneelta Ismo Ruutiaiseltakin, joka on pitkän linjan puutarhaviljelyn asiantuntija ja marjanviljelijä. Jon opiskelee tällä hetkellä oppisopimuksella puutarhuriksi.

heessa. Joillakin on muutaman vuoden kokemus, joku on viime kesänä istuttanut ensimmäiset taimensa. Joillakin marjatarha on vielä harkintavaiheessa. Työpajoissa on käyty läpi marjatarhan perustamiseen liittyviä asioita ProAgrian ja Luken asiantuntijoiden johdattelemana. Oman tarinansa marjayrittäjyydestä ryhmälle ovat kertoneet sekä Katri-Maija Heikkinen että Tarja Simola. Katri-Maija on aloittanut marjatilayrittäjänä muutama vuosi sitten Markkulan marjatilalla. Tarja Simola on Simolan mansikka- ja villisikatilan emäntä ja hänellä on yli kolmenkymmenen vuoden kokemus mansikasta yrittäjänä.

Vertaistukea

Jon on ollut aktiivisesti mukana omenatyöpajoissa. Teksti: Mirja Tiihoenn Kuva: Silénien kotialbumi Jon lähti mukaan hankkeen omenatyöpajoihin hakemaan uutta tietoa ja käytännön vinkkejä omenanviljelyyn. – Kaikki oppi on hyväksi. Jokaisella kerralla jokainen osallistuja varmasti oppii jotakin uutta, vaikka olisi jo kymmenien vuosien kokemus viljelystä, toteaa Jon. Parasta työpajoissa on ollut vertaistuki saman alan toimijoilta. Työpajojen keskustelua Jon on pitänyt antoisana ja uusia ideoita antavana. – On hyvä saada eri näkökulmia samaan asiaan. Teoriaa voi opiskella kirjoista, mutta pelkästään kirjoja lukemalla ei käytännön asioita voi kunnolla omaksua, sanoo Jon. – On kuitenkin hyvä, että hankkeen tilaisuuksien materiaalit ovat jälkikäteen saatavilla netissä, jolloin niihin voi palata ja kerrata asioita. Siléneillä, niin isällä kuin pojalla, on taustaa markkinoinnin ja mainonnan parista, mistä on apua oman tilan brändin rakentamisessa. Tavoitteena on, että jakeluketju saadaan pidettyä omissa käsissä ja suurin osa tuotteista lähtisi tilalta eteenpäin erilaisina jalosteina. – Jalosteet antavat pelivaraa tuotteiden myyntiaikaan ja varastointiin, ja laadunhallinta on helpompaa, perustelee Jon Silén. Aluksi tehdään perinteisempiä jalosteita, kuten mehua ja jatkossa siideriä, mutta yrittäjät hakevat uusia tuoteideoita jatkuvasti. Markkinointitausta auttaa myös tuotteiden hinnoittelussa: Kun omasta tuotteestaan ja sen laadusta on terveesti ylpeä, hinta on helpompi asettaa kannattavaksi. – Työpajatapaamisissakin keskustelu on usein lopulta kiertynyt aina markkinointiin ja kannattavuuteen, oli aihe aluksi mikä tahansa, naurahtaa Jon.

Heli Salonen on yksi ryhmään osallistuneista yrittäjistä. Hän on aloittanut mansikanviljelyn yhdessä puolisonsa Iiro Raunion kanssa Jämsänkoskella. Heillä mansikka on osa kasvinviljelytilan kokonaisuutta. Helin mukaan ryhmässä on hyvä jakaa kokemuksia ja mielipiteitä. - Ryhmästä saa vertaistukea. Päivien aihealueita on käsitelty kattavasti. On tullut paljon asiaa tiiviisti esitettynä, hän jatkaa. - Oli erittäin mukava olla tiedonjakajana. Keskustelua olisi piisannut vaikka kuinka, sanoo Tarja Simola oltuaan päivän ryhmän kanssa. - Sama ala yhdistää. Kukaan muu ei ymmärrä marjanviljelijää niin hyvin kuin toinen marjanviljelijä, hän sanoo. Heli Salonen osallistui myös ylimaakunnallisena järjestettyyn, nettiyhteyksien kautta välitettyyn tunneliviljely-infoon. Siihen oli mahdollista osallistua joko luentopaikalla Joensuussa, etäyhteyden välityksellä kotoa käsin tai etäistunnossa Mikkelissä tai Jyväskylässä. Heli seurasi mukana viiden muun viljelijän kanssa marjantuotannon erityisasiantuntijan Arja Raatikaisen pitämiä luentoja ProAgrian kokoushuoneessa Jyväskylässä.- Yhteinen etäistunto oli ihan hyvä vaihtoehto. Esitys sekä kuului että näkyi hyvin. Tauoilla oli taasen hyvä keskustella toisten kanssa, Heli Salonen sanoo.

Keski-Suomessa on keskusteleva ryhmä Aloittelevien marjayrittäjien työpaja käynnistyi hyvin Keski-Suomessa. Ryhmän jäsenet ovat innostuneita ja aktiivisia. Ajatusten ja kokemusten vaihto käy vilkkaana koko ajan. Osallistujat ovat marjayrittäjyyden alkuvai-

Marjamaat Leo Kontturi hakee aktiivisesti tietoa toiminnan kehittämiseksi. Kuva ja teksti Päivi Turunen

Työpajoista ideoita ja uutta tietoa Kerimäeltä löytyy toimintaansa pikku hiljaa kasvattava omenatila, jota luotsaa Jon Silén yhdessä vanhempiensa kanssa. Tila hankittiin alun perin vanhempien eläkeprojektiksi, mutta Jonin tultua mukaan toimintaa on vähitellen kehitetty yhä ammattimaisempaan suuntaan.

Kesto 1.1.2016 - 30.6.2018 Yhteydenotot Päivi Turunen p. 040 301 2452 paivi.turunen@proagria.fi Hallinnoija ProAgria Pohjois-Karjala ry

proagria.fi/marjamaat facebook: Marjamaat-hanke

Heli Salonen on yksi aloittelevien marjayrittäjien työpajaan osallistunut viljelijä. Kuva ja teksti: Marjo Marttinen. Marjamaat-hanketta toteutetaan Etelä-Savon, KeskiSuomen ja Pohjois-Karjalan ProAgrioiden alueella. Hanke järjestää erilaisia tilaisuuksia ja välittää tietoa monin erilaisin mm.sähköisin menetelmin marjan- ja hedelmän viljelijöilleviljelijöille hankealueella. Toimintaan voi osallistua yli maakuntarajojen. Hankkeessa ei ole mahdollisa tehdä tilakohtaisia toimenpiteitä. Niihin voi hyödyntää Neuvo2020 järjestelmää.

Virtaa viljelyyn uudella tiedolla ja koulutuksella Kotimaisen marjantuotannon näkymät ovat tällä hetkellä hyvät. Eri elintarvikeryhmistä juuri marjojen kysyntä kasvaa eniten ja kotimaisuus on merkittävä lisäetu kuluttajien suuntaan. Tuotantomäärien nostamiseksi tarvitaan kuitenkin viljelyn kehittämistä ja uutta tietoa, jota BerryGrow ja EduBerry -hankkeiden avulla viedään viljelijöille niin Pohjois-Savossa kuin valtakunnallisestikin.

Pohjois-Savo

BerryGrow -hanke luo uutta tietoa ja ratkoo ongelmia BerryGrow on marja-alan toimijoiden yhteistyöhanke, jonka tavoitteena on turvata kotimainen marjantuotanto ja parantaa sen kannattavuutta. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus testaa Suonenjoella sijaitsevalla Marjanviljelyn koetilalla uusia viljelymenetelmiä, lajeja ja lajikkeita. Koetilalla tutkitaan myös erilaisia marjasatoja heikentäviä kasvintuhoojia ja etsitään niille toimivia torjuntamenetelmiä. Tuloksia esitellään teemapäivissä ja seminaareissa sovellettaviksi käytännön viljelyssä.BerryGrow -hankkeessa ovat mukana myös Itä-Suomen yliopisto sekä Luonnonvarakeskus.

”Tauti voi Ei”

Marjanviljelyn koetilalla testattiin kesällä 2016 erilaisia kasvualustoja, lajikkeita ja kasvinsuojeluaineita mansikan tunneliviljelyssä. (Kuva: Raija Kumpula) taimiaines ei pääse leviämään”, kommentoi leppävirtalainen viljelijä Noora Räsänen. ”Lisää valveutuneisuutta ulkomaisten taimien kanssa tarvitaan vielä, ja laadukasta taimiaineistoa on vaadittava. Lisäksi tarvitaan kokemuksia myös itse viljelijöiltä”, Räsänen lisää.

Pienet, mutta tuhoisat setelinleikkurit Luonnonvarakeskuksen osuudessa tutkitaan vattukärsäkkään torjuntaa marjatiloilla. Vattukärsäkäs aiheuttaa tuhoja mansikalle ja vadelmalle aikaisin kesällä puremalla kukkavarret poikki ja aiheuttaa näin vahinkoa satomäärässä. ”Vattukärsäkästä on ollut vaikea pitää kurissa ja se on aiheuttanut paikoin paljon vahinkoa.” Kertoo tutkija Isa Lindqvist. Luken tutkimuksessa selvitettiin torjunta-aineille kestävien kantojen esiintymistä ja havaittiin viitteitä jonkinasteisesta vastustuskyvystä. Laboratorioolosuhteista poiketen marjatiloilla heikkoon torjuntatulokseen vaikuttavat muutkin asiat, kuten ruiskutustekniikka, - olosuhteet ja ajankohta. Vattukärsäkkään osalta

BerryGrow Kesto 1.7.2015 - 31.12.2018 Yhteydenotot Raija Kumpula p. 020 746 4630 raija.kumpula@savogrow.fi Hallinnoija Kehitysyhtiö Savogrow Oy

www.savogrow.fi/berrygrow

tutkimukset jatkuvat myös kesällä 2017. Luonnonvarakeskus tutkii BerryGrow -hankkeessa myös marjojen sienitautien torjuntaa vanhemman tutkijan Päivi Parikan johdolla. Erityisesti härmä ja harmaahome ovat tutkijoiden mielenkiinnon kohteina. ”Molemmat ovat tauteja, jotka pahimmillaan pilaannuttavat marjasadon peltoon”, kertoo Parikka. ”Ongelmalliseksi harmaahomeen tekee se, että sillä on todettu olevan kasvinsuojeluaineille vastustuskykyisiä kantoja. Härmän torjunnan osalta puolestaan olennaista on ajoittaa torjuntatoimet oikein”, hän lisää.

Virtaa viljelyyn EduBerryn koulutuksilla EduBerry -hankkeella parannetaan viljelijöiden osaamista ja luodaan edellytyksiä kannattavammalle marjantuotannolle. Hankkeen aikana viljelijöille tuodaan uutta tietoa BerryGrow:n tuottamista tutkimustuloksista sekä muista marjatutkimuksista, viljelymenetelmistä ja -välineistä. Punaisena lankana hankkeen koulutuksissa kulkee taloudellinen kannattavuus.

EduBerry Kesto 1.5.2016 - 31.12.2018 Yhteydenotot Raija Kumpula p. 020 746 4630 raija.kumpula@savogrow.fi Hallinnoija Kehitysyhtiö Savogrow Oy

www.savogrow.fi/eduberry

”Kaiken kaikkiaan hankeaikana järjestetään 14 eriaiheista kurssia, joiden toteutuksessa hyödynnetään perinteisen luokkaopetuksen lisäksi verkko-opetusta, teemaja havaintopäiviä, seminaareja sekä yritysvierailuja”, kertoo projektipäällikkö Raija Kumpula. ”Koulutukset ovat yllättäneet suosiollaan positiivisesti. Kursseille on ilmoittautunut enemmän opiskelijoita, kuin, mitä osasimme odottaa”, kertoo kehittämispäällikkö Leena Koponen. ”Esimerkiksi helmikuussa pidetylle Tehokkuutta herukantuotantoon -kurssille osallistui 35 opiskelijaa”. ”Uutta nostetta on selvästi marja-alalle olemassa. Herukan tuottajahinnan nousu näyttää kannustavan uusia yrittäjiä alalle”, Koponen ja Kumpula pohtivat. Tuleva herukanviljelijä Jyrki Antikainen Vartialasta kommentoi koulutuksen nostaneen hyvin lajikevalinnan vaikutuksia ja taloudellista ajattelua esille. ”On tärkeää kokoontua viljelijäkollegoiden kanssa yhteen vaihtamaan ajatuksia ja kokemuksia”, Antikainen summaa. Myös koulutuksen aikana perustettu WhatsApp -ryhmä sai kehuja viljelijältä. Kasvukauden ajaksi EduBerry siirtyy tauolle ja toiminta

painottuu BerryGrow tutkimushankkeeseen. ”Koulutushankkeen kurssit jatkuvat taas satokauden jälkeen, jolloin myös kesän tutkimustulokset ovat tuoreeltaan käytettävissä koulutuksiin”, Kumpula selvittää.

Marjatila työnantajana -kurssilla pohdittiin työpajoissa ulkomaisen työvoiman kanssa toimimiseen liittyviä kysymyksiä Kuva: Soilimaria Korhonen

Pohjois-Savo

Itä-Suomen yliopistossa etsitään keinoja mansikan juuristotautien kanssa pärjäämiseksi. ”Kartoitamme erityisesti mansikan tyvi- ja punamädän esiintyvyyttä viljelmillä ja taimissa”, tutkija Harri Kokko kertoo. ”Tavoitteena on löytää ennaltaehkäiseviä keinoja sekä uusia mansikkalajikkeita tautiongelmien välttämiseksi. Viime kesänä keräsimme kasvinäytteitä useilta mansikkatiloilta Pohjois-Savosta, joista tutkimme puna- ja tyvimädän esiintyvyyttä uusilla ja herkillä analyysimenetelmillä.” Savon alueelta on tutkittu 18 peltoa, joista kahdeksalta löydettiin tyvimätää ja kahdelta punamätää. Kokon mukaan tyvitaudit ovat kasvustoissa yllättävän yleisiä ja ne aiheuttavat kasvuongelmia erityisesti Polka-kasvustoissa. Tyvimätä- ja punamätäsaastunta tulee pelloille usein tuontitaimien mukana ja taudinaiheuttajat voivat jäädä maaperään, jolloin myös uudet puhtaat taimet pellolla voivat saada tartunnan. Taimien testaamiseen on kehitetty nopea RPA-menetelmä, jolla mahdollinen tyvimätä saadaan selville jopa puolessa tunnissa. ”Yliopistolle on hankittu kannettava laite, jolla voidaan testata taimieriä ennen istuttamista. Tulevana kesänä testaamme sekä ulko- että kotimaisia taimieriä niiden terveystilanteen kartoittamiseksi”, kertoo Kokko. ”Hanke on tuonut toimivan menetelmän taimien tutkimiseen. Testausmenetelmää tulisi hyödyntää ainakin suomalaisilla taimitarhoilla, jolloin tautinen

YMPÄRISTÖ Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

Ravinnerenki Kesto 24.6.2015 - 28.2.2019 Yhteydenotot Teija Rantala p. 044 785 5522 teija.rantala@savonia.fi

Ravinnerenki huhkii, neuvoo ja tutkii Ravinnerenki-hankkeen tavoitteena on vauhdittaa maatalouden ravinnekiertoa ja vesienhoitoa testaamalla uusia ratkaisuja maatiloille ja edistämällä niiden käyttöä erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella. Hankkeen koordinaattorina toimii Savonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina Luonnonvarakeskus Maaninka, ProAgria Pohjois-Karjala, ProAgria Pohjois-Savo, Karelia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopisto sekä Suomen ympäristökeskus. Ravinnerenki tuottaa tietoa maatilojen, neuvonnan, opetuksen ja viranomaisten käyttöön sekä lisää yhteistyötä näiden eri tahojen välillä. Tutkimustietoa tuotetaan syyslevityksen eduista ja haitoista, maan varastokaliumin yhteydestä satomääriin sekä maan tiivistymisen vaikutuksista nurmen juuristoon ja satopotentiaaliin. Lisäksi hankkeessa kehitetään mallinnustyökalua jonka avulla voidaan vähentää ravinnevalumia ja demonstroidaan paikkatietosovelluksen käyttämistä lannoituksen toteutuksessa. Suunnitteilla on myös sovellus, jolla voidaan arvioida salaojituksen kunnostus- ja uusintatarvetta. Muita aihepiirejä ravinnerengissä on mm. lietteen sijoittamisen kannattavuus, ravinteiden valumavesien suodatinmateriaalit ja erilaisten maanparannusaineiden, kuten järviruo’on käyttö pelloilla.

Järviruokoa peltoon Järviruoko on kilpailukykyinen kosmopoliitti, joka kasvaa kosteilla kasvupaikoilla ympäri maapalloa. Se on hyödyllinen vesikasvi, joka sitoo rannoilta valuvaa kiintoaineista ja veden ravinteita. Liian runsaina kasvustoina järviruoko kuitenkin umpeuttaa rantoja heikentäen veden virtausta sekä ranta-alueiden virkistyskäyttöä. Mätänevä ruoko kuluttaa vedestä myös happea ja tuottaa metaania sekä hajuja. Niitetty järviruoko tulee aina kerätä pois vedestä, ettei siihen sitoutuneet ravinteet vapaudu uudestaan veteen. Niitettyä ruokoa voidaan hyödyntää eri tavoin, esimerkiksi kuivikkeena, kasvualustoina, karjan rehuna, biokaasutuksessa sekä maanparannus- ja viherlannoitteena. Ravinnerenki-hankkeessa selvitetään järviruo’on käyt-

töä maanparannus- ja viherlannoitteena, koska aiheesta on Suomessa vasta vähän tutkimustietoa. Tavoitteena on sekä ravinteiden kierrätys rannan ruovikosta peltoon että maan laadun parantaminen. Havaintomaatilana järviruokoselvityksessä on Eero ja Markus Lappalaisen maatila Liperissä ja selvityksen toteuttajana ProAgria Pohjois-Karjala. Eero Lappalainen kertoo, että Liperin Roukalahden 9300 ha vesialueesta 300 ha on ruovikkoa ja mittavista niitoista huolimatta ruovikon alue on kasvamassa. Ruokomassaa on siis paljon ja siitä eroon pääseminen hankalaa, joten käyttöä pelloilla halutaan kokeilla. Samalla pyritään saamaan viljelykierrossa olleelle hiesusavilohkolle lisää humusta. Ennen levitystä järviruoko oli ollut kasassa kompostoitumassa vuoden, koska kompostointi on edellytys levityksen onnistumiselle. Oleellista kompostoinnin onnistumisella on, että järviruoko niitetään kesäaikaan vihreänä. Talvella niitetty kuiva ruoko ei lähde kompostoitumaan. Järviruo’on levitys toteutettiin Lappalaisten havaintolohkolle syyskuussa 2016 kuivalannan levityskoneella. Levityksen jälkeen pelto ajettiin kultivaattorilla. Lohkon maaperästä oli ennen levitystä tehty viljavuus- ja hivenainetutkimukset. Lisäksi maan rakennetta oli arvioitu kuoppatestillä. Myös maatuneesta järviruo’osta otettiin näyte juuri ennen levitystä ravinneaineiden määritystä varten. Uuden maanäytteen ja kuoppatestin aika on keväällä 2017, jolloin järviruo’on vaikutusta maaperään voidaan arvioida. Lisäksi ohjelmassa on kasvuston havainnointi sekä infiltraatio- eli vedenläpäisykyky testi. Ravinnerengin selvityksen tuloksena laaditaan ohje järviruo’on peltokäytöstä. Ohjeessa kerrotaan, miten järviruokoa voidaan käyttää pellossa maanparannusaineena ja mitä kannatta huomioida.

Työkaluja ravinteiden hallintaan Riski ravinteiden valumiseen vesistöihin on erityisesti kaltevilta rantojen läheisiltä pelloilta. Ravinnerengissä kehitetään Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) johdolla Itä-Suomen olosuhteisiin soveltuvaa työkalua, jolla vil-

Hallinnoija Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

ravinnerenki.savonia.fi www.facebook.com/ravinnerenki

jelijä voi arvioida eri toimenpiteiden vaikutusta kasvien ravinteidenottoon ja toisaalta myös eroosion ja ravinnehuuhtoumien riskiin. Toteutuksessa oleva malli hyödyntää olemassa olevaa lähes koko maan kattavaa kartta-aineistoa, josta selviää peltolohkokohtaiset kaltevuudet. Malli huomioi myös sääolosuhteet ja lumen sulamisen ja laskee niiden perusteella veden virtaamistiedot maalla ja vesistöissä koko Suomen alueella. Kaltevia rantapeltoja löytyy Itä-Suomen alueelta melko paljon. Kuopion Nilsiä on yksi alueista, jossa kaltevia peltoja on huomattava määrä. Ravinnerenki järjesti pellonpiennartilaisuuden Nilsiän Halunassa Jani Pentikäisen tilalla syksyllä 2016. Tilaisuudessa keskustelemassa aiheesta oli viljelijöitä, tutkijoita, viranomaisia ja neuvojia – Ravinnerengin tiedonvaihtoa parhaimmillaan. Pentikäinen on yksi kahdestakymmenestä Savo-Karjalan alueella olevasta tilasta, joissa SYKE tekee koemallinnuksia yhteistyössä ProAgrian neuvojien kanssa. Tiloilta kerätään maalajeihin, viljelytoimenpiteisiin ja satomääriin liittyviä tietoja ja tehdään peltomaan laatutesti sekä arvioidaan maan laatua mm. penetrometritestillä. Mallin valmistuttua se on käytössä kaikille viljelijöille ja siihen voidaan syöttää tietoa mm. maalajeista ja erilaisista viljelytoimenpiteistä. Näin viljelijöille mahdollistuu toiminnan suunnittelu huomioiden viljelyn vesistövaikutukset. Ilmaston muuttuessa ennakoinnin merkitys kasvaa entisestään. Vesistövaikutuksia vähentämällä on mahdollista säästää myös lannoitukseen kuluvia euroja, kun arvokkaat ravinteet saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti viljelyssä.

Tule mukaan! Ravinnerengin pellonpiennartilaisuuksista ja muista tilaisuuksista ilmoitetaan hankkeen kotisivuilla sekä Facebookissa. Kotisivuilta löydät myös toteutettujen tilaisuuksien materiaalit ja linkkejä videoihin ja muihin materiaaleihin.

19 Etelä-Savo, Keski-Suomi

KYNÄ-hankkeen aidattoman, paimenkoirien avulla tapahtuvan laidunnuksen näytös kiinnosti kävijöitä Otavan koulutilan ystävien kesätapahtumassa Mikkelissä. Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen.

Yhteinen kulttuuriympäristömme esiin – KYNÄ jättää jäljen KYNÄ - Kulttuuriympäristö näkyväksi Kesto 1.9.2015 - 31.8.2018 Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ -hanke pyrkii edistämään kulttuuriympäristön arvostusta ja säilyttämistä sekä lisäämään sen hyötykäyttöä mm. yritystoiminnassa. KYNÄ tiedottaa maisemaan, perinnebiotooppeihin ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvistä asioista, järjestää erilaisia tapahtumia, infoja ja talkoita sekä tekee julkaisuja. KYNÄ toimii yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja tarttuu ajankohtaisiin asioihin nopeasti.

Paimenkoiria ja lampaita työssään Otavan koulutilan ystävät ry toimii Mikkelissä, entisen Otavan maatalousoppilaitoksen maisemissa, arvokkaassa kulttuuriympäristössä. Yhdistys järjestää monenlaisia tapahtumia puistoalueilla ja ylläpitää vanhassa kivinavetassa Kulttuurinavettaa. Osana Kulttuurinavetta-tapahtumasarjaa kesällä 2016 vietettiin tapahtumapäivää Karja-teemalla. Ohjelmassa oli esitelmä kyytöistä koulutilalla, nähtävillä karjanhoidon historiaa ja KYNÄ-hankkeen osuutena aidaton paimennusnäytös. ”KYNÄ-hankkeen aidattoman paimennuksen näytös tarjosi tuohon teemasunnuntaihin sen tärkeimmän osan, eli elävät eläimet ja niiden ammattikäyttöön tutustumisen”, kiittelee Kerttu Hakala Otavan koulutilan ystävistä.

Kiinnostusta metsämaiseman hoitoon Metsäkeskuksen vetämän Naisenergia metsiin -hankkeen tilaisuuksissa eri puolilla Etelä-Savoa KYNÄ-hanke on ollut mukana kertomassa maisemanhoidosta.

”Moni metsänomistaja on jo tilaisuuksiin ilmoittautumisen yhteydessä ilmaissut kiinnostuksensa maisemaaihetta kohtaan: näyttääkin siltä, että KYNÄ-hankkeen mukanaolo on osaltaan lisännyt Naisenergiaa metsiin -hankkeen tilaisuuksien houkuttelevuutta ja toisaalta tuonut tilaisuuksiin tavallista monipuolisemman ja laajemman osallistujakunnan”, kertoo hankesuunnittelija Tuuli Väkeväinen Metsäkeskuksesta. ”Tilaisuuksien palautekyselyissä kysyttiin myös, mihin toimintaan tilaisuudet ovat innostaneet osallistujia. Palautetta antaneista 20 - 30 % on ilmoittanut, että tilaisuus on innostanut heitä maisemanhoitoon.”

Sormet savessa kulttuuriympäristötyöpajassa Mikkelin Lyseon seitsemäsluokkalaisten kanssa tutkittiin kulttuuriympäristötyöpajassa, miltä kaupunki näytti sen perustamisen aikoihin 1800-luvulla. Kaupungista löytyy edelleen monta kaunista 1800-luvulta peräisin olevaa rakennusta. Keramiikkapajassa nämä kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ikuistettiin saveen. Valmiin työn tuloksista on tarkoitus järjestää myöhemmin näyttely. Työn lomassa pohdittiin yhdessä, miten erilaiselta kaupunki näyttäisikään, jos täältä olisi kaikki vanhat rakennukset purettu pois. ”Tämä tehtävä pysäytti pohtimaan kauneutta, ympäristömme muutosta ja rooliamme siinä. Oli ilo olla mukana. Tällä hankkeella oli arvokas merkitys oman ympäristön kauneuden huomioimisessa”, kuvaamataidonopettaja Pauliina Kuronen kuvailee.

Yhteydenotot Saara Ryhänen p. 040 486 8237 saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi Hallinnoija ProAgria Etelä-Savo ry

maajakotitalousnaiset.fi/kynahanke Facebook: Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ

Maisemanhoitoprojektiin tukea Juvan Kaskiin kylä on valtakunnallisesti arvokas maisemaalue ja elinvoimaista maaseutua. Kaskiin kyläläiset ovat aktiivisia oman elinympäristönsä kehittämisessä. He ovat mm. käynnistäneet hankkeen luonnonsuojelulain mukaisen maisemanhoitoalueen perustamiseksi Kaskiiseen. Tässä he ovat saaneet tukea KYNÄ-hankkeesta. ”Ilman KYNÄ-hanketta valtakunnallisesti arvokas kylämaisemamme jäisi varmaan hakematta maisemanhoitoalueeksi. Kaikki se perusselvitystyö jäisi kyllä meiltä kyläläisiltä tekemättä. Jokainen meistä, jotka olemme tähän asiaan sitoutuneet, olemme sen verran aktiivista väkeä, ettei meillä riittäisi aika esimerkiksi projektisuunnitelman tekoon”, pohtii Marjaana Pajunen, yksi Kaskiin kylän aktiivisista toimijoista. ”Hankesuunnittelija pystyi heti laatimaan aikataululuonnoksen. Tämä antaa ryhtiä hankkeen etenemiselle. On aivan eri juttu, kun mukana on ulkopuolinen henkilö, tällöin hanke lähtee etenemään paremmalla otteella.”

Etelä-Savo

Tietoa ravinteista ympäristön ja maatilasi hyväksi Etelä-Savossa toimivan Ravinnepiika-tiedotushankkeen tavoitteena on tehostaa ravinteiden kiertoa pellolla sekä turvata ja parantaa vesistöjen tilaa. Tavoitteeseen päästäkseen Ravinnepiika välittää tutkittua ja ajankohtaista tietoa viljelymenetelmistä ja ympäristön ja vesien tilan parantamisesta. Hankkeen teemoja ovat ravinteiden kierto, maan rakenne ja valumavesien hallinta. Näiden teemojen ympärillä Ravinnepiika järjestää erilaisia työnäytöksiä, havaintotilaisuuksia, pellonpiennarpäiviä ja infoja sekä tekee julkaisuja. Pellonpiennartilaisuuksissa on mm. esitelty kalkitusta, salaojien huuhtelua ja erilaisia maanmuokkausmenetelmiä. Maanrakennetta on tutkittu ja havainnoitu erilaisin menetelmin ja esillä on ollut mm. typensitoja- ja maanparannuskasveja. Lannan ravinteiden hyödyntämistä pyritään erityisesti edistämään. Ravinnepiika on järjestänyt kahtena keväänä kolmen iltapäiväseminaarin eli Kevätinfojen sarjan. Kevätinfoissa on käsitelty käytännönläheisellä otteella mm. viljelymenetelmiin liittyviä asioita. Ravinnepiika toimii kiinteässä yhteistyössä sähköistä oppimisympäristöä kehittävän Resurssitehokas Maanosaaja -hankkeen kanssa tuottamalla mm. sisältöä ja materiaalia hankkeen sivustolle.

Pellonpiennarpäivistä konkreettista tietoa viljelyn tueksi

Etelä-Savo

Arnevi Rautanen Joroisista on nuori maatalousyrittäjä, joka alkuvuodesta tapahtuneen sukupolvenvaihdoksen myötä aloittaa viljelyn sukutilalla yhdessä puolisonsa Juha Utriaisen kanssa. He osallistuivat Ravinnepiika-

hankkeen ja yhteistyötahojen järjestämään pellonpiennarpäivään Mikkelin Karilassa viime kesänä. ”Karilassa hyvin konkreettisella tavalla tarjottiin tietoa maan kasvukuntoon vaikuttavista tekijöistä ja tutkimustuloksista. Ehdottoman tärkeää ja mielenkiintoista asiaa niin aloittavalle kuin vähän kokeneemmallekin viljelijälle”, Arnevi Rautanen toteaa. He aikovat hyödyntää myös Neuvo2020-palvelua mm. tilan maisema- ja luontokohteiden ja ympäristösopimusmahdollisuuksien kartoittamiseksi.

Ravinnepiika Kesto 1.9.2015 - 31.3.2018 Yhteydenotot Saara Ryhänen p. 040 486 8237 saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi Hallinnoija ProAgria Etelä-Savo ry

maajakotitalousnaiset.fi/Ravinnepiika www.facebook.com/Ravinnepiika

Karilan peltohavaintopäivässä Mikkelissä tutustuttiin maan rakenteeseen pintaa syvemmältä. Kuva: Päivi Purhonen.

Rannat kuntoon –toimintamalli vesistökunnostuksen tueksi Ravinnepiika-hankkeessa pilotoidaan myös omaehtoiseen vesistökunnostukseen kehitettyä Rannat kuntoon -toimintamallia, joka on muunneltavissa kunnostuskohteen tarpeiden mukaisesti. Vesistökunnostuskohteeksi valikoitui yleisöehdotusten perusteella Joroisten Valvatus. Valvatukselle koottiin ranta-asukkaista työryhmä, jonka toiminnan tuloksena perustettiin vesiensuojeluyhdistys Eläköön Valvatus. Se aikoo käynnistää järvellä suunnitel-

Peltohavainto -ravinnekiertoa ja peltoviljelyn uusia avauksia

mallisia ja pitkäjänteisiä vesistökunnostustoimenpiteitä. Rautasen ja Utriaisen tila sijaitsee Valvatuksen rannalla, ja järven kunto on mietityttänyt heitä jo pitkään. Kun Ravinnepiika-hankkeessa haettiin yleisöltä ehdotuksia Etelä-Savon Rannat kuntoon -kohteeksi, yhteydenottoa ei tarvinnut kauan miettiä. ”Ravinnepiika-hankkeen myötä saimme hyvän alun Valvatus-järven kunnostustoimenpiteille. Hankkeen tarjoama asiantunteva ohjaus ja neuvonta sekä aktiivinen ote asioiden järjestelyssä auttoivat viemään ajatustasolla olleen projektin tositoimiin.”

Peltohavainto - Ravinnekiertoa ja peltoviljelyn uusia avauksia Kesto 1.3.2016 - 28.2.2019

Peltohavainto on eteläsavolainen kehittämishanke, joka muodostaa selkeän kokonaisuuden Kilpailukykyä kasviyrityksiin Kipakka -koulutushankkeen ja Ravinnepiika -tiedotushankkeen kanssa. Peltohavainto tuottaa käytännön tietoa kasvi- ja karjatilolle tuotantokustannusten alentamiseksi, kasvitilojen uusien tuotantomahdollisuuksien löytämiseksi, ravinteiden kierrätyksen tehostamiseksi ja vesien hyvän tilan ylläpitämiseksi. Hanke keskittyy ajankohtaisiin aiheisiin bio- ja kiertotalouden vahvistamiseksi ja peltojen viljeltynä pysymiseksi Etelä-Savossa. Viidessä työpaketissa tuotetaan tietoa viljelymenetelmistä ja ravinteiden kierrätyksestä (varastoravinteet, karjanlanta ja biokaasulaitoksen mädäte, viherlannoitus), havainnollistetaan peltomaan rakennetta ja pellon tiivistymien osoittamiseen soveltuvia mittausmenetelmiä ja arvioidaan käyttökelpoisia korjaustoimia maan kasvukunnon parantamiseksi, kokeillaan uusia viljelykasveja, perehdytään viljasadon peltomittaukseen ja jatketaan kevätviljan punahomeen torjuntatoimia tiloilla sekä selvitetään kosteikon ja rantalaidunnuksen vaikutuksen todentamista mittausmenetelmin. Tieto tuotetaan havaintokokeissa tiloilla ja Luke Mikkelin pelloilla sekä luomu- että tavanomaisessa viljelyssä. Hankkeessa työskennellään tiiviissä yhteistyössä alan jatkojalostajien ja yritysten kanssa. Peltohavainto aloitti työn perustamalla havaintokentät lietelannan vaikutuksesta nurmen varastokaliumiin, kevätkylvöisistä erikoiskasveista luomussa (mm. öljyhamppu ja –pellava, tattari, kvinoa, kevätspeltti ja -ruis, elintarvikekaura ja ohra) sekä syyskylvöisistä vilja- ja öljykasveista (syysrypsi ja –rapsi, syysruis, syysspeltti, syysohra). Työ jatkuu lietelannan, mädätteen ja orgaanisten maanparannusaineiden (metsäteollisuuden sivutuotteet) peltokäytön kokeiluilla, maan kasvukunnon ylläpidon, viljan punahomekysymysten, sadon määrityksen ja rantalaidunnuksen havaintoaloilla. Mikkeliläinen maidontuotannosta luopunut viljelijä Reijo Romo etsii viljan ja heinän viljelyä kannattavampia

Yhteydenotot Päivi Kurki p. 040 554 4128 paivi.kurki@luke.fi Hallinnoija Luonnonvarakeskus (Luke)

www.luke.fi/projektit/peltohavainto

vaihtoehtoja peltoviljelyyn. Hän on ennakkoluulottomasti kylvänyt syysrapsia samaan aikaan kuin Peltohavainnon syyskylvöisten havaintoruudut on kylvetty. Hän on halukas kokeilemaan myös muita kasveja viljelykierrossaan. ”Uusiin kasveihin tutustuminen koekentillä on hyödyllistä ja mielenkiintoista, odotan myös koeruutuja suurempia havaintoalueita kasvilajien menestymisen tarkempaan havainnointiin, koska peltolohkojen sisällä on suurta vaihtelua. Jatkojalostuksen ja markkinatilanteen selvittäminen on olennaista uusien kasvien viljelyyn otossa.” Hankkeen seurantaryhmän puheenjohtaja siemenviljelijä Yrjö Ehrnrooth Pellosniemen pakkaamolta odottaa hankkeelta havainnollista ja helposti käytäntöön sovellettavaa tietoa. ”Alueellamme pellonkäyttö tulee muuttumaan merkittävästi. Karjatilojen yksikkökoko kasvaa ja peltoa vapautuu muuhun käyttöön. Kannattavan tuotannon keskeiset kysymykset ovat mitä viljelemme, missä ja miten. Jatkossa pärjääminen tulee vaatimaan toimintatapojen muutoksia. Ravinteiden tehokas hyödyntäminen ja peltojen kasvukunnosta huolehtiminen ovat keskeisiä tekijöitä, joihin voimme itse vaikuttaa. Tämäkin hanke tuottaa tarvittavaa informaatiota päätöksenteon tueksi. Omalla tilallani keskeisinä mielenkiinnon kohteina ovat ravinteiden tehokas hyödyntäminen yhteistyössä karjatilojen kanssa ja elintarvikekelpoisen kauran tuotannon varmistaminen.”

Kinuan koeviljely ja tuotteistamisen suunnittelu Pohjois-Savossa

Kinua eli kvinoa (Chenopodium quinoa) on etelä-amerikkalainen perinteinen ravintokasvi. Sen suomalainen lähisukulainen on jauhosavikka. Kinuan siemenet sisältävät korkealaatuista valkuaista, kivennäisaineita ja kuituja. Gluteenittomina ne sopivat myös keliaakikoille. Sitä on syöty lähinnä velleinä ja puuroina. Kinuan lajikkeet ovat sopeutuneet hyvin vaihteleviin olosuhteisiin lähes trooppisista lämpötiloista korkean

tiinkin soveltuvan leivontatekniikan sisäänajo käyttäen joko lajikkeita, joiden saponiinipitoisuus oli alhainen tai eliminoimalla saponiinit pesuin ja lämpökäsittelyin. Soveltamalla perinteistä, suomalaista hapanleivontatekniikkaa onnistuttiin kinuasta valmistamaan sekä hyvin kohonnutta ruokaleipää että myöskin kahvileivän tyyppisiä tuotteita. Näiden leivonnaisten maku ja rakenne koettiin erinomaisiksi, ja ne poikkeavat edukseen tavanomaisista keliaakikoille tarkoitetuista tuotteista. Projektissa todettiin kinuan viljelyllä olevan mahdollisuuksia Pohjois-Savossa, joskin sopivien lajikkeiden valinnalla ja kylvöajankohdalla on onnistumisen kannalta kriittinen merkitys, kasvukauden lämpösumman ohella.

Kinuan koeviljely ja tuotteistamisen suunnittelu Pohjois-Savossa Kesto 1.9.2015 - 31.12.2016 Yhteydenotot Carme Plumed p. 040 355 3573 carme.plumed@uef.fi Hallinnoija Itä-Suomen yliopisto

Digitalisaation viestiä maaseututoimijoille Etelä-Savossa aloitti viime vuoden alussa Maaseutu ICT -hanke, jonka tarkoitus on edistää maaseudun yrittäjien ICT-osaamista eli tietoja viestintäteknologian taitoja. Hanke järjestää eri puolilla maakuntaa maksuttomia tilaisuuksia, joissa ICT-tietoa on tarjolla. Hankkeen kohderyhmiä ovat maatila- ja metsätilayrittäjät, maaseudun pk-yritykset sekä maaseudulla toimivat yhdistykset ja yhteisöt. Sähköisen asioinnin toimivuus on tärkeää, jos haluaa asua ja yrittää maaseudulla. Sähköinen asiointi vaatii kuitenkin osaamisen lisäksi laitteiden ja laajakaistayhteyksien toimivuutta. Tietotekniikka ja sen työkalu- ja sovellusohjelmistot helpottavat monien yritysrutiineiden hoitamista. Hanke on tarjonnut esimerkiksi teemapäivää, jossa on taulukkolaskennan avulla pantu tulot ja menot sulavaan sopuun koko vuodeksi. Jotta tietotekniikkaan liittyvät riskit olisivat hallinnassa, on yhä tärkeämpää ymmärtää myös tietoturvan perusasiat, tietoturvan luonne ja peruskäsitteet.

Tietoa on tarjolla teemapäivissä ja digituvissa Ensimmäisenä toimintavuotenaan Maaseutu ICT -hanke järjesti yli 50 tiedonvälitystilaisuutta, joihin osallistui reilut tuhat osallistujaa. Hanke oli mukana myös monissa muissa tilaisuuksissa kertomassa sähköisestä asioinnista. Tällaisia olivat muun muassa Enonkosken kalamarkkinat sekä Rantasalmella Lipposmarkkinat. Vesa ja Pirjo Kankkunen ovat osallistuneet useisiin hankkeen tilaisuuksiin. Vesan mielestä tilaisuudet ovat olleet oikein hyviä ja mielenkiintoisia. Hän on saanut paljon hyödyllistä tietoa teemapäivissä, jotka ovat hänen mielestään sopivan pituisia ja ajankohdaltaan sopivia. Lisäksi Vesa toteaa, että opettajat ovat olleet asiantuntevia ja mukavia. Yksittäisistä tilaisuuksista Vesalle ja Pirjolle ovat jääneet mieleen tablettien ja älypuhelimien teemapäivä sekä Vipu-asiantuntijapäivä.

Vesa ja Pirjo Kankkunen Maaseutu ICT:n teemapäivässä. Kuva ja teksti: Etelä-Savon Maaseutu ICT Vesa mainitsee, että pankissa ei ole tarvinnut käydä enää aikoihin, sillä pankkiasiat hoituvat hienosti kotoa käsin. Kankkuset hyödyntävät myös monia muita sähköisiä palveluita, kuten hankintojen yhteydessä verkon hintavertailuja, tori.fi-palveluita sekä sähkön kilpailuttamisen mahdollisuuksia. ”Joka päivähän sitä tulee tietokonetta käytettyä, sähköpostia ja toria selattua sekä lehtiä luettua”, Vesa toteaa. Maaseutu ICT -hankkeen tulevista tilaisuuksista Vesalla on tarkoitus osallistua kolmeen: taulukkolaskentaan, 10 vinkkiä tietokoneen käyttöön -teemapäivään sekä Tabletit ja älypuhelimet -teemapäivään. Nyt Kankkusilla alkaakin olla paremmin aikaa ICT-asioille. Maatalouden osalta on jo hiljaisempaa, sillä nykyisin he viljelevät vain heinää.

Etelä-Savon Maaseutu ICT Kesto 1.10.2015 - 31.12.2017 Yhteydenotot Tuomo Rytkönen p. 040 305 6630 tuomo.rytkonen@esedu.fi Hallinnoija Etelä-Savon Koulutus Oy

www.maaseutuict.fi

Etelä-Savo

Pohjois-savolainen kinuakoeala kesällä 2016

vuoriston kuivaan ja viileään ilmanalaan. Maaperän suhteen se ei myöskään ole kovin vaatelias. Vaikka kinuaa löytyy Suomenkin kauppojen valikoimista, sen laajempaa käyttöä rajoittavat heikko saatavuus ja eurooppalaisiin makutottumuksiin soveltuvien kinua pohjaisten ruokien ja -reseptien puute. Itä-Suomen yliopistossa Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä on selvitetty kinuan viljelymahdollisuuksia Pohjois-Savossa ja kehitetty suomalaiseen ruokakulttuuriin soveltuvia kinuatuotteita. Viljelykokeissa keskeisinä partnereina ovat olleet Maaseudun yrityspalvelut Timo Alatalo Oy sekä hankkeeseen mukaan lähteneet kuusi vapaaehtoista viljelijää PohjoisSavosta. Hanketta varten hankittiin Perusta kymmenen eri kinualajiketta viljelyohjeineen. Valinta tehtiin oletetun kylmänkestävyyden sekä tuleentumisajan perusteella. Koeviljelyt suoritettiin touko – lokakuussa vuonna 2016. Kinualajikkeiden itävyys, kasvu ja kukinta onnistuivat hyvin. Rikkakasvit – lähinnä sukulaiskasvi jauhosavikka – olivat jossain määrin ongelma. Kasvustojen tuleentuminen loppuvaiheessa (elo-syyskuu) oli kuitenkin hidasta ja aikaiset syyskuun yöpakkaset vikuuttivat kinuaa siinä määrin, ettei siemen ehtinyt kypsyä. Kokeissa pystyttiin kuitenkin valikoimaan muita kestävämpiä lajikkeita jatkokokeisiin vuodelle 2017. Koeviljelyä jatketaan tulevalla kasvukaudella myös uusien lajikkeiden osalta. Rinnan koeviljelyiden kanssa selvitettiin kinuan soveltuvuutta leivontaan. Sellaisenaan kinuajauhon leipoutumisominaisuudet ovat huonot ja lisäksi kinuan saponiinit antavat helposti kitkerän sivumaun. Tavoitteeksi otet-

Pohjois-Savo

Pohjois-Karjala

MAATILOJEN TUKIKOULUTUKSET

Tiedonvälitystä maaseudulle Tiedolla Tuloksia tiedonvälityshankkeella on ”pitkät juuret”, sillä erilaisia maatalous- ja maaseutuyrittäjille suunnattuja tiedonvälityshankkeita on alueellamme ollut useita.

Tiedolla tuloksia Nyt käynnissä oleva hanke on toisaalta hyvinkin perinteinen, sillä EU- tuki-infot ja tukikalenteri ovat perinteisiä vuosittain toteutettuja toimenpiteitä. Tosin tukikalenterikin on mahdollista ladata myös sähköisesti käyttöönsä. Digiaikaan siirtyminen on tuonut mahdollisuuden välittää tietoa nopeasti ja ajantasaisesti. Tietoa ja tapahtumia välitetään Facebookin ja nettisivujen kautta sekä tietenkin sähköpostin välityksellä. Myös erilaisten infojen kirjoa on pyritty kasvattamaan. Esimerkiksi tammikuussa 2017 järjestettiin ”Tietoiltamat”- Joensuun kaupungin kirjastossa. Iltamien tavoitteena oli lähentää maaseudun- ja kaupungin asukkaita ja tuoda maaseututietoa lähelle tavallista kuluttajaa. Jatkoa ajatellen kysyntää on ollut mm. sukupolvenvaihdoksessa jatkajien tiedottaminen, investointien tiedottamisessa nuorten viljelijöiden tiedottaminen, niin että investointituet saadaan hyödynnettyä optimaalisesti. Investointien edistämiseksi hanke myös julkaisee kesällä 2017 3D- navettakävelyn, jossa asiantuntijan opastuksella tutustutaan nykyaikaisen navetan olosuhteisiin. Yhtiöittämiseen liittyvä tiedotus tulee myös lisääntymään samoin kuin uudesta ohjelmakaudesta ja sen tuomista muutoksista tiedottaminen. Talousaiheet ja maatilojen kilpailukyvyn parantaminen ovat tällä hetkellä tärkeitä aiheita. Neuvo2020 – palvelusta tiedottaminen on hyvin tärkeää, sillä tähän on varattu runsaasti resursseja jokaista maatilaa kohti. Hankkeen yhteistyökumppaneina ovat alueemme kunnat ja erityisesti alueelliset maaseutupalvelut. Maaseutupalvelut tuntevat asiakkaansa ja maatalousyrittäjien oh-

jaaminen infoihin ja infoissa kuntakohtaisten ajankohtaistietojen esittäminen ovatkin hyvin tärkeässä roolissa Tiedolla Tuloksia hankkeen toimenpiteissä. Maatalousyrittäjän näkökulmasta infoihin osallistuminen voi joissain tapauksissa tuntua jopa ”pakkopullalta”, mutta tapaahan infoissa oman alan ammattilaiset ja saa sen lisäksi toiminnanharjoittamiseen liittyvää ajankohtaista tietoa.

Kesto 1.1.2016 - 31.12.2018 Yhteydenotot Marja Pulkkinen p. 040 301 2438 marja.pulkkinen@proagria.fi Hallinnoija ProAgria Pohjois-Karjala ry

proagria.fi/tiedollatuloksia facebook: Tiedolla tuloksia tiedonvälityshanke

Katsotaan yhdessä Kohti Tulevaa Kohti Tulevaa tiedotushanke kohdistaa katseensa tulevaisuuteen niin tukien kuin omistajavaihdosten osalta. Omistajavaihdoksia tukemalla turvataan maakunnan maatalouden säilyminen. Omistajavaihdokset tarvitsevat tuekseen ammattilaisia niin neuvonnasta kuin lakija pankkipuolelta unohtamatta henkistä luopumista ja kasvamista tilanpitoon. Eläkeasiat kiinnostavat erityisesti luopujia. On nähtävä, että luopumistuen loppuminen avaa ja luo jatkossa uusia toimintamuotoja tilanpidolle. Monet nuoret pohtivat maatilayrittämisen tulevaisuudenedellytyksiä. Niitä pitää uskaltaa pohtia ja katsella myös laatikon ulkopuolelta, ei etsien perinteisiä teitä yrittää, myös vuokraaminen ja yhteistoiminta ovat myös mahdollisuuksia. Tulevaisuuden rakennemuutos luo mo-

nia eri tapoja toimia yrittäjänä, vain oma uskallus on rajana. Ole avoin ja arvioi mitä ympärillä tapahtuu.

Tukiymmärrystä etsimässä Maataloustuet näyttäytyvät monelle tilalle valvontojen muodossa negatiivisena asiana, mutta kuitenkin ne ovat elintärkeitä tilan toiminnan turvaamisen kannalta. Niiden järkevä, tilan toimintaan sopiva ja sitä kautta maksimoitu hakeminen on järkevää taloudenpitoa. Pohjois-Savossa eniten tukimenetyksiä ovat aiheuttaneet tukiehtojen vaatimien analyysien puuttuminen (vil-

Kuopion Tukipuhvetissa keväällä 2017 tiukan tukiasian lisäksi sai tietoa eri yhteistyökumppaneilta vaikka kouluttautumisesta tai nuorten työllistämisestä.

javuustutkimusten ja lanta-analyysit), vääränlaiset siemenseokset väärillä pelloilla, typpi- ja fosforilannoituksen ylitykset sekä eläinpuolella rekisterimerkinnät. Kannattaa tarkistaa omavalvonnan tyyppisesti omalta tilalta ko. asiat. Kaikkiin näihin liittyy sama piirre eli luku, joka tulee muistaa: päivämäärä, vanhenemisaika, käytettävä tai sallittu käyttömäärä jne. Kysyttäessä pohjoissavolaisilta viljelijöiltä, kuinka he selviävät tukiehtojen noudattamisesta ja ymmärtämistä nousi esille selkeästi muutama asia: kouluttautuminen, ehtoihin paneutuminen ja pohtiminen, jatkuva asioiden seuraaminen sekä neuvontapalveluiden tai asiantuntijoiden käyttäminen. Näihin asioihin vastaa myös Kohti Tulevaa -hanke, joka tiedottaa maatalousyrittäjiä ja asiantuntijoita tukiasioista ympäri Pohjois-Savoa. Valinnanvaraa on tuotannonalakohtaisista ja isompia ihmismääriä kokoavista tukipuhveteista alueellisiin tilaisuuksiin. Viime hetken tarkistus ennen tukihaun loppumista antaa viimeiset muistutukset huomioitavista asioista, jotka saatavat jäädä epähuomiossa unholaan.

Kohti tulevaa Kesto 8.2.2016 - 31.12.2017 Yhteydenotot Anne-Mari Heikkinen p. 044 705 040 anne-mari.heikkinen@mtk.fi Hallinnoija Maataloustuottajain PohjoisSavon Liitto MTK Pohjois-Savo ry

www.kohtitulevaa.fi

Viljelijän kokemuksia Maanosaajasta kin isäntäänsä. Mikko rapsuttaa niistä kutakin hetken, hyppää sitten traktorin pukille ja huikkaa sieltä vielä hyvästiksi.

Maanosaaja.fi -palvelu Maanosaaja.fi on palvelu, joka on suunnattu pääasiassa maatiloille ja maanomistajille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään oman tilansa tai alueensa toimintaa kannattavasti tehostamalla maaperän, ravinteiden ja energian käyttöä: • Maaperä ja maan kasvukunto – Millaiset ovat tilasi tai alueesi maaperäolosuhteet ja maan kasvukunto? • Maatilan ravinnetehokkuus – Miten voit käyttää ravinteita taloudellisesti tehokkaammin? • Maatilan energiaratkaisut – Kuinka voit säästää tilalla energiaa ja tuottaa uusiutuvilla? • Kosteikot ja vesiensuojelu – Millaiset ovat mahdollisuutesi toteuttaa kosteikko tai muita ravinteita pidättäviä ratkaisuja?

Miksi rekisteröityä maanosaaja.fi -käyttäjäksi? • Palvelussa on jo yli 150 videota, jotka auttavat sinua taloudellisesti kannattavampaan toimintaan • Pysyt ajan tasalla, saat uutta tietoa, jonka avulla pystyt tekemään asioita entistä kannattavammin • Palvelun sisältö ja kumppaniverkosto kasvavat ja päivittyvät koko ajan • Se on maksutonta ja helppoa!

Resurssitehokas Maanosaaja Kesto 1.5.2016 - 31.5.2018 Yhteydenotot Toni Leinonen p. 044 330 1443 toni.leinonen@envitecpolis.fi Hallinnoija Envitecpolis Oy

www.maanosaaja.fi www.facebook.com/Maanosaaja/

Rekisteröidy maksuttoman maanosaaja.fi -palvelun käyttäjäksi osoitteessa www.maanosaaja.fi.

Hajautettu energiantuotanto maatiloilla Hajautettu energiantuotanto maatiloilla Kesto 1.1.2016 - 31.12.2017 Yhteydenotot Sinikka Mynttinen p. 050 496 5227 sinikka.mynttinen@xamk.fi Hallinnoija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/ hajautettu-energiantuotanto-maatiloilla/

Viime vuosina kiinnostus sähkön tuottamiseen aiempaa pienemmässä mittakaavassa on kasvanut. Sähkön hinnan nousun ja erityisesti teknologian kehittymisen myötä pienimuotoisen sähköntuotannon kilpailukyky on paranemassa. Potentiaalisia kohteita pienen kokoluokan CHP-laitoksille on mm. maatilaympäristöissä, joissa metsäbiomassa on saatavissa läheltä ja sähkön saannin varmistaminen sähkökatkosten aikana on tärkeää. Lisäksi maatilojen yksikkökoon kasvu tarjoaa uusia mahdollisuuksia hyödyntää paikallisia polttoaineita. Hajautettu energiantuotanto maatiloilla -hankkeessa selvitetään metsäbiomassaa hyödyntävän hajautetun energiatuotannon mahdollisuudet Etelä-Savon alueella

maaseutuympäristöissä. Hankkeessa on tuotettu selvitys vaihtoehtoisista CHP-teknologioista ja tehty vierailuja maatiloille, joilla on käytössä pien-CHP –laitos. Lisäksi tehdään vertailuja hajautetun energiantuotannon ratkaisuihin Saksassa, Itävallassa ja/tai Ruotsissa. Tämän pohjatyön jälkeen on kartoitettu haastattelujen ja lomakekyselyn avulla eteläsavolaisten maatilojen ja muiden kiinteistöjen, laitosten sekä yritysten kiinnostus ja edellytykset pien-CHP-laitosten hyödyntämiseen sähkön ja lämmön tuotannossa. Näyttäisi siltä, että muutamalla eteläsavolaisella tilalla olisi kiinnostusta selvittää mahdollisuutta omaan sähköntuotantoon tarkemmin. Reunaehdot kannattavalle lämmön ja sähkön yhteistuotan-

nolle tulee kuitenkin käydä läpi tilakohtaisesti, kuten yksi haastatelluista totesi: ”Kyllähän se täytyy katsoa tilalla kokonaisuutena eli kokonaisuuden kannattavuus ratkaisee.” Tilakohtaisten tarkastelujen yhteydessä hankkeessa haetaan ratkaisuja pien-CHP:n pullonkauloihin maatilaympäristössä ja tuotetaan lopulta hajautetun energiantuotannon konsepti eli missä ja millä tekniikalla metsäbiomassaa voitaisiin hyödyntää pien-CHP-laitoksessa Etelä-Savon alueella. Hankkeessa valmistellaan myös pilottiratkaisuja, jotka sisältävät tilakohtaisen suunnitelman pien-CHP –laitoksen sisältävistä lämmön ja sähköntuotannon vaihtoehdoista.

Etelä-Savo

Viljelijä Mikko Tolvanen on juuri tullut navetalta aamutoimista ja toivottaa huomenet. Istahdamme pirtin pöydän ääreen kahvikupilliselle. Noin 40 lypsävän maitotilaa Rantasalmella luotsaava Mikko osallistui Maanosaajan pilot -hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli testata viljelijöiden voimin Maanosaaja -koulutuksen toteuttamista lähikoulutuksen sijasta etä- ja sähköisenä koulutuksena. Ko. koulutuksen jälkeen Maanosaajan kehittämistä on jatkettu tiedonvälityksen keinoin ja maanosaaja.fi -sivusto ja sen sisällöt ovat nyt ja tulevaisuudessa kaikkien vapaasti saatavilla. Maanosaajan sisällöstä Mikko painottaa erityisesti ravinneosaamisen merkitystä. ”Kaikki lähtee ravinteista liikkeelle. Koulutuksessa esitettyä ravinneajattelua kyllä tarvitaan, että saadaan ravinteet kiertoon. Jokainen pitäisi saada ymmärtämään, miten ravinteet liikkuvat tilalla, jotta voi keksiä eri ratkaisuja.” Mikko kokee, että hänelle on ollut Maanosaajasta hyötyä myös ihan käytännön toimenpidetasolla. ”Olen saanut koulutuksen kautta esimerkkejä, että miten muualla tehdään. Ravinteiden kierron osalta viljelykiertoon liittyvistä asioista, kerääjäkasvien käytöstä ja lajikevalinnoista.” Mikko on kertonut Maanosaaja -kokemuksistaan myös eteenpäin. Sillä ajatuksella toki, että viljelijä on aina oman tilansa paras asiatuntija, mutta että Maanosaajasta voi löytyä hänelle apua ja tukea omiin pohdintoihin. ”Ravinnekierrosta olen selittänyt jo muutamille viljelijöille. Siihen on tullut varmuus, että miten se menee. Paljonko sinä esimerkiksi ostat ravinteita tilan ulkopuolelta? Asioita on hyvä pohtia ja miettiä eri vaihtoehtoja ja ratkaisuja omalla tilalla.” Kahvikuppi on ehtinyt hädin tuskin loppuun, kun Mikolla on jo kiire seuraaviin töihin. Mikko on juuri hankkinut uuden paalaimen ja sen säätö vaatii vielä hiomista. Lähdemme pihalle, jossa Mikon koirat jo odottavat-

Etelä-Savo

MAATILOJA PALVELEVAT MUUT KEHITTÄMISHANKKEET 23

Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Etelä-Savo

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Jääkärinkatu 14, PL 164 50101 MIKKELI

Kauppakatu 40 B, 3. krs, PL 69 80101 JOENSUU

Kallanranta 11, PL 2000 70101 KUOPIO

Avoinna arkisin klo 8.00-16.15

Maaseudun kehittäminen

Maaseutu- ja energiayksikkö

Maaseutuyksikkö

Maija Puurunen Maaseutupalvelut yksikön päällikkö maija.puurunen@ely-keskus.fi 029 5024 074

Pekka Tahvanainen Yksikön päällikkö pekka.tahvanainen@ely-keskus.fi 02950 26107

Juha Kaipiainen Yksikön päällikkö juha.kaipiainen@ely-keskus.fi 029 502 6692

Maatalous

Marja Pulkkinen Maaseutuasiantuntija (luomuvalvonta, maaseudun hankkeet) marja.pulkkinen@ely-keskus.fi 029 502 4073

Tapio Leinonen Yritysasiantuntija (maatilainvestoinnit, ei-tuotannolliset investonnit ja Leader-yritystuet) tapio.leinonen@ely-keskus.fi 02950 26073

Juha Ikäheimo Maaseutuasiantuntija (maatilainvestoinnit, nuoren viljelijän aloitustuet, Neuvo 2020 ja hanketuet) juha.ikaheimo@ely-keskus.fi 029 502 6010

Hillevi Teittinen Maaseutuasiantuntija (luomusitoumukset, ympäristösopimukset) hillevi.teittinen@ely-keskus.fi 029 502 4135 Korhonen Hannu Maaseutuasiantuntija (investointituet, aloitustuet) hannu.k.korhonen@ely-keskus.fi 029 502 4054 Ukkonen Mikko Maaseutuasiantuntija (investointituet, aloitustuet, Neuvo 2020) mikko.ukkonen@ely-keskus.fi 029 502 4100

Yritystuet Outi Kaihola Yritysasiantuntija outi.kaihola@ely-keskus.fi 029 502 4047 Jukka Kotro Yritysasiantuntija (myös maaseudun hankkeet) jukka.kotro@ely-keskus.fi 029 502 4057

Hanketuet Ossi Tuuliainen Johtava asiantuntija (maaseudun hankkeet) ossi.tuuliainen@ely-keskus.fi 029 502 4098 Kaija Siikavirta Maaseutuasiantuntija (maaseudun hankkeet, Leader-tuet, ei-tuotannolliset investoinnit) kaija.siikavirta@ely-keskus.fi 029 502 4087

Mauri Räsänen Yritysasiantuntija (nuoren viljelijän aloitustuet, Neuvo 2020 ja yritystuet) mauri.rasanen@ely-keskus.fi 02950 26100 Mika Honkanen Asiantuntija (rakentaminen) mika.honkanen@ely-keskus.fi 02950 26124 Merja Ignatius Maaseutuasiantuntija (luomu) merja.ignatius@ely-keskus.fi 02950 26054 Kaisa Rummukainen Maaseutuasiantuntija (maatalousluonnon monimuotoisuus, kosteikot) kaisa.rummukainen@ely-keskus.fi 02950 26097

Yritystuet Tapani Mikkonen Yritysasiantuntija tapani.mikkonen@ely-keskus.fi 02950 26079 Seija Varis Yritysasiantuntija seija.varis@ely-keskus.fi 02950 26114

Eija Eskelinen Maaseutuasiantuntija (maatilainvestoinnit ja Neuvo 2020) eija.eskelinen@ely-keskus.fi 029 502 6704 Lassi Pulkkinen Rakennusinsinööri (rakentaminen) lassi.pulkkinen@ely-keskus.fi 029 502 6613 Minna Mustonen Ylitarkastaja (luomu, kasvintarkastukset) minna.mustonen@ely-keskus.fi 029 502 6602 Riitta Kesonen Ylitarkastaja (ympäristösopimukset, ei-tuotannolliset investoinnit ja peruskuivatus) riitta.kesonen@ely-keskus.fi 029 502 6577 Sirpa Tarvainen Tarkastaja (luomusitoumukset, alkuperäisrodut, alkuperäiskasvit ja erityisympäristötuki) sirpa.tarvainen@ely-keskus.fi 029 502 6628

Yritystuet Pekka Stjerna Yritystutkija pekka.stjerna@ely-keskus.fi 029 502 6625 Eija Äärilä Maaseutuasiantuntija eija.aarila@ely-keskus.fi 029 502 6623

Hanketuet Terho Sirviö Maaseudun kehittämisen asiantuntija (kehittämishankkeet) terho.sirvio@ely-keskus.fi 02950 26103 Tuomo Hämäläinen Maaseudun kehittämisen asiantuntija (Leader-kehittämishankkeet) tuomo.hamalainen@ely-keskus.fi 02950 26053

Hanketuet Eija Äärilä Maaseutuasiantuntija (kehittämishankkeet) eija.aarila@ely-keskus.fi 029 502 6623 Tuulikki Vesterinen Leader-asiantuntija (Leader-kehittämishankkeet, yleishyödyllinen kehittäminen ja -investoinnit) tuulikki.vesterinen@ely-keskus.fi 029 502 6639

Neuvo 2020 –neuvonnan aihealueet • Täydentävät ehdot • Viherryttämistuen vaatimukset • Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen • Luonnon monimuotoisuus • Vesien ja maaperän suojelu • Innovaatiot • Ympäristökorvaus • Maatalousmaan säilyttäminen • Luonnonmukainen tuotanto • Kasvinsuojelu ja integroitu torjunta • Tuotantoeläinten hyvinvointi ja terveys • Energian käytön tehostaminen ja uusiutuva energia

Neuvo 2020

• Käytettävissä 7000 euroa/tila • Tarjolla koko ohjelm akauden aikana vuosina 2015-2 • Viljelijä maksaa arvo 020 nlisäveron osuuden, muu palvelu maksutonta • Palvelua viljelijöille rahoittaa Maaseuturahasto

Neuvo 2020 sisältökokonaisuudet Kasvinsuojelu ja kasvintuotantotilojen elintarvike ja rehuhygienia

Ympäristö Vesiensuojelu, maaperä ja hiilivarasto, biologinen monimuotoisuus, maisema,viherryttämistuen vaatimukset, maatalousmaan säilyttäminen, ympäristökorvauksen ehdot; ympäristökorvauksen toimenpiteiden muuttaminen, ravinnetaselaskelmat, maatalouden ympäristötoimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi, vesien ja maaperän suojelu täydentävien ehtojen ylittävin osin, innovaationeuvonta ja ympäristösuunnitelma. Maisema- ja luontokohteiden kartoitus Tilallasi voi olla useita arvokkaita maisema- ja luontokohteita. Yhdessä maisema-asiantuntijan kanssa löydät ympäristö-sopimukseen sopivat kohteet. Näitä kohteita voit myös hyödyntää tilan tuotteiden markkinoinnissa.

Tuotantoeläimet Eläintuotantotilojen elintarvikehygienia ml. kielletyt aineet ja jäämät, rehujen sekoitus ja eläinten ruokinta, rehuhygienia, eläinten tunnistus ja rekisteröinti, eläintaudit, vain TSE-taudit sekä tuonti- ja vientiasiat, eläinten hyvinvointi (vain TSE-taudit sekä tuonti- ja vientiasiat), eläinten hyvinvointi täydentävien ehtojen ylittävin osin, eläinten hyvinvointikorvaus, ammoniakkipäästöjen vähentäminen ruokinnan avulla, innovaationeuvonta, terveydenhuoltosuunnitelmat (Neuvo2020 eläinlääkäri tekee).

Integroitu torjunta, kasvinsuojelu, kasvintuotannon elintarvike- ja rehuhygienia ja innovaationeuvonta

Esimerkkejä Neuvo2020 palveluista: •

IPM-neuvonta ja kasvinsuojelusuunnitelma, pienryhmät: hyvien käytäntöjen jakaminen • Täydentävät ehdot ja säädökset: oikeat aineet käytössä oikeisiin kohteisiin, ympäristörajoitukset huomioitu, oikeat suutinvalinnat, kasvinsuojeluaineiden oikea varastointi ja säilytys • Parhaat ratkaisut kasvinsuojeluun huomioiden tilan tuotannon ja viljelykierron Kasvinsuojelusuunnitelma ottaa huomioon ympäristön, turvallisuuden ja kannattavuuden. Saat varmistuksen kasvinsuojeluaineiden oikeasta käytöstä.

Energia Energiasuunnitelma ja muu energianeuvonta sekä innovaationeuvonta. Maatilan energiasuunnitelman tavoitteena on kartoittaa tilan toimintaa energiatehokkuuden näkökulmasta, kartoittaa uusiutuvan energian käytön tai jopa tuotannon mahdollisuuksia tilalla, löytää kehit-

tämisehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi ja uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi sekä käynnistää tilalla energiatehokkuuden jatkuva parantaminen.

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukaisen tuotannon ehdot kasvintuotanto, innovaationeuvonta Luonnonmukaisen tuotannon ehdot kotieläintuotanto, innovaationeuvonta

Esimerkkejä: Neuvonnan avulla varmistat ennakkoon, että tuotevirtaja rehukirjanpito sekä luomusuunnitelma ovat kunnossa. Selvitykset siitä, mitä luomutuotantoon siirtyminen tarkoittaa tilalla. Neuvonnan kautta voidaan tehdä kasvinsuojelusuunnitelman, joka sisältää ennaltaehkäisevät toimenpiteet rikkakasvien, kasvitautien ja tuhoeläinten hallitsemiseksi.

Neuvontakorvaus ei ole de minimis -tukea Neuvo 2020 -neuvontaa tilaavat viljelijät saattavat pohtia, lasketaanko neuvontakorvaus mukaan tilan de minimis -tukien määrään. Neuvontakorvaus ei ole de minimis -tukea, joten viljelijän huoli on tässä asiassa aiheeton.

Uusi neuvontaosio, tulee käyttöön kesällä 2017 Maatilan nykyaikaistaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Uuden neuvontaosion perusajatus on, että neuvoja tekee tilannearvion maatilan toiminnasta ja sen kannattavuudesta, etsii kehittämiskohteet, selvittää erilaiset vaihtoehdot maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä tekee niistä laskelmat. Tila saa kirjallisena tilannearvion ja vaihtoehdoista tehdyt laskelmat. Tämän jälkeen viljelijä harkitsee, mihin suuntaan maatilaansa kehittää. Uuden neuvontaosion tärkeimmät kohderyhmät ovat maatilan kehittämisvaihtoehtojen selvittämisestä kiinnostuneet maatilat ja taloudellisissa vaikeuksissa olevat maatilat. Muitakaan maatiloja ei suljeta pois sen piiristä. Tukea voi saada esimerkiksi yhtiöittämisen suunnitteluun tai markkinoinnin kehittämiseen, tuotannon tehostamistoimien kartoittamiseen ja kehittämisideointiin sekä tuotannon monipuolistamiseen. Neuvojat voivat auttaa kartoittamaan myös sukupolvenvaihdoksen mahdollisuuk-

sia, tilan jatkamisen edellytyksiä, rahoitusta, verotusta, aikataulutusta ja velkojen maksusuunnitelmia. Myös verosuunnittelua voidaan tehdä osana taloustilanteen tarkastelua.

Uuden neuvontaosion ulkopuolelle rajattavat asiat Neuvonnasta rajataan pois toimet, joihin on tarjolla muuta valtionavustusta sekä tilitoimistojen hoitama verokirjanpito, muu kirjanpito ja tilinpäätösasiat. Metsätaloussuunnitelmat jäävät myös pois neuvontakorvauksen piiristä, mutta metsäpuolen tulot ja menot voivat olla mukana laskelmissa osana tilakokonaisuutta. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tehtävät ilmoitukset eri tahoille ja nuoren viljelijän aloitustuen kautta maksettavat asiat jäävät myös ulkopuolelle. Neuvo 2020 -tuen ehtojen mukaan sellaisiin neuvojan palveluihin tukea ei voi saada, joihin on tarjolla muuta valtionavustusta. Tällaisia ovat esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman laadinta investointia varten.

Uusi neuvontaosio tulee käyttöön kesällä 2017, aikataulu Tarvittavat säädösmuutokset saadaan voimaan alkuvuodesta 2017 ja ohjelman muutosesitys hyväksyttiin Manner-Suomen maaseutuohjelman seurantakomiteassa 16.11. Uuden neuvontaosion kilpailutus järjestetään hankintalain mukaan, joka on valitettavan raskas ja kankea menettely. Ilmoitus Hilma-järjestelmään pyritään saamaan tammikuulla, jolloin tarjouksille on aikaa 40 päivää. Neuvojat pyritään saamaan valituiksi maalis-huhtikuun aikana ja neuvojien alkukoulutus pidettyä touko-kesäkuun aikana, jolloin uusi neuvontaosio tulisi käyttöön kesällä 2017. Mauri Räsänen Yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan Ely -keskus

Nyt eivät hyvät neuvotkaan maksa liikaa Hei viljelijä! Tiesithän jo, että voit nyt saada laadukasta neuvontaa monista tukiehdoista ihan vain arvonlisäveron hinnalla? Juuri sinun tilallesi sopivan neuvojan löytäminen on tosi helppoa. Klikkaat vain itsesi osoitteeseen www.mavi.ﬁ/neuvojarekisteri. Neuvojarekisteristä löydät oman alueesi hyväksytyt neuvojat. Voit hakea neuvojaa rekisteristä asiasanan, tuotantosuunnan tai neuvonnan aihealueen mukaan. Kaikki hyväksytyt neuvojat ovat sitoutuneet antamaan laadukasta ja luottamuksellista neuvontaa. Neuvoja ei saa paljastaa tilasi asioita kolmansille osapuolille.

Maksat vain verot Neuvonnan kustannukset ovat 63 euroa tunnilta sekä matkakulut, mutta neuvoja laskuttaa sinulta vain arvonlisäveron osuuden neuvonnan kustannuksista.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020

Esimerkki laskutuksesta 2 h neuvontakäynti: 2 h x 63 €/h

Yhteensä 126 €

Matkakustannukset: neuvojan toimipiste sijaitsee 25 kilometrin etäisyydellä tilaltasi, joten neuvojalle kertyy matkakustannuksia 50 km x 0,41 €/km

Yhteensä 20,50 €

Energia-, tuotantoeläinten terveydenhuolto- tai ympäristösuunnitelman laadinta, 2 h toimistotyötä (= 1 h/neuvontatyötunti) x 63 €/h

Yhteensä 126 €

Arvonlisäveroton hinta 126 € + 20,50 € + 126 €

Yhteensä 272,50 €

Sinä maksat arvonlisäveron osuuden (272,50 € x alv 24 % )

Yhteensä 65,40 €

Voit saada neuvontaa 7 000 euron edestä koko ohjelmakauden aikana. Esimerkinmukainen käynti kuluttaa 7 000 euron neuvontapottiasi 272,50 eurolla. Lisäksi maksat arvonlisäveron osuuden neuvontakuluista. Yhden neuvontakäynnin enimmäiskustannus on 1 500 euroa.

Neuvonta kuuluu kaikille Maatilan neuvontajärjestelmän mukaiset neuvontapalvelut on tarkoitettu kaikille viljelijöille. Olet oikeutettu maatilojen neuvontaan, jos kuulut johonkin seuraavista ryhmistä: 1) olet hakenut suoria tukia tai ohjelmaperusteisia tukia 2) harjoitat maataloutta saamatta suoria tukia tai ohjelmaperusteisia tukia 3) olet hakenut tukea tilanpidon aloittamiseen tai olet muuten vastaavalla tavalla aloittamassa maatalouden harjoittamista 4) harjoitat tai ryhdyt harjoittamaan maataloutta kokonaan tai osaksi omistamassasi yhteisössä 5) olet vastuullinen toimija yhdistyksessä, joka on tehnyt ympäristökorvausjärjestelmän mukaisen ympäristösopimuksen.

Mitä kaikkea neuvonta voi sinun tilallasi tarkoittaa? Täydentävät ehdot Muistathan, että täydentävien ehtojen noudattaminen on edelleen edellytys useissa viljelijätuissa? Asiantunteva neuvoja perehtyy tilasi erityispiirteisiin ja auttaa noudattamaan täydentävien ehtojen vaatimuksia tilallasi. Rohkeasti tukiviidakkoon Neuvoja on luotettava kumppani tukiviidakossa. Voit saada maatilojen neuvontajärjestelmän mukaista viljelijätukineuvontaa: • ympäristökorvauksesta • viherryttämistuen vaatimuksista • eläinten hyvinvointikorvauksesta Vähemmällä enemmän – energiatehokkaita toimintatapoja maatilan arkeen Maatilan energiatehokkuutta parantamalla voit säästää euroja ja ilmastoa. Ehkä tilallasi on myös potentiaalia bioenergian käytölle tai jopa tuotannolle. Asiantunteva energianeuvoja laatii tilasi energia-asioihin laajasti pureutuvan energiasuunnitelman ja löytää parhaat käytännöt energiatehokkuuden parantamiseksi tilallasi.

Tuotantoeläinten terveydenhuoltosuunnitelma Terveet tuotantoeläimet ovat pohja kestävälle kotieläintuotannolle. Maatilojen neuvontajärjestelmään hyväksytty eläinlääkäri voi laatia tilallasi tuotantoeläinten terveydenhuoltosuunnitelman. Ympäristösuunnitelma Ehkä nyt voisi olla oikea hetki kartoittaa tilasi ympäristönäkökulmia ihan kunnolla. Asiantunteva neuvoja voi laatia tilallesi ympäristösuunnitelman, jonka avulla löytyvät juuri sinun tilallesi parhaiten sopivat ympäristötoimet. Mikä parasta, ympäristöä säästämällä voit myös parantaa maan kasvukuntoa ja lisätä satovarmuutta. Harkittua kasvinsuojelua Kasvinsuojeluun perehtyneet neuvojat auttavat sinua toteuttamaan harkittua ja integroidun kasvinsuojelun periaatteiden mukaista kasvinsuojelua tilallasi. Lisää luomua! Hallituksen luomualan kehittämisohjelman tavoitteena on lisätä luomutuotannossa oleva viljelyala 20 prosenttiin kokonaisviljelyalasta vuoteen 2020 mennessä. Jos olet kiinnostunut siirtämään tilasi luomutuotantoon, asiantunteva luomuneuvoja johdattaa sinut luomutuotannon saloihin.

Ota yhteyttä Neuvojarekisteristä löydät oman alueesi hyväksytyt neuvojat. www.mavi.ﬁ/neuvojarekisteri

Lisätietoa verkossa www.mavi.ﬁ/neuvonta