ProAgria Itä-Suomi 01/2016 by ProAgria Pohjois-Karjala

22. vuosikerta 1/2016

Tuotosseuranta on maidontuotannon kehittämisen ydin

Minun Maatilani ohjelmisto haltuun Neuvo2020 palveluna

Biokaasutuksella lietelannan energia tehokäyttöön

Osaamisesta on kysymys

Uusi vuosi on alkanut pakkasineen ja tuiskuineen. Neuvontapalveluissa on tilinpäätös- ja verosesonki meneillään. Kasvava kiinnostus maatilojen yhtiöittämiseen näkyy osaltaan myös kasvavana kysyntänä tilipalveluissamme. Olemme kehittäneet osaamistamme ja työkalujamme, ja kykenemme palvelemaan yhtiömuotoisia maatiloja samoin kuin muitakin yhtiömuotoisia yrityksiä joustavasti, tarvittaessa sähköisesti. Normaalin kirjanpidon ja veroasioiden hoitamisen lisäksi asiantuntijamme varmistavat sen, että yrityksen talouden hoitoon liittyvät moninaiset ilmoitukset ja määräajat tulevat huomioitua, eikä niistä aiheudu ylimääräisiä kustannuksia. Kevään tukihaku ja siihen liittyvät koulutukset ovat hyvää vauhtia lähestymässä. Koulutukset kannattaa hyödyntää samoin kuin NEUVO 2020 –ohjelmaan liittyvät edulliset palvelut eri toiminnan alueille. Kaikilla tiloilla on EU-ohjelmakauden (2014 – 2020) aikana mahdollisuus käyttää maaseutuohjelmasta rahoitettua NEUVO-palvelua 3500 euron edestä. Tarkoitukseen varattu raha tuskin riittää ohjelmakauden loppuun saakka, joten kannattaa ajoissa käyttää tämä ”palveluseteli”. NEUVOssa mahdollisia neuvontateemoja ovat ympäristö, energia, kasvinsuojelu, luomutuotanto sekä tuotantoeläimet. Esim. Tukipuntari-työkalun avulla voit NEUVOn puitteissa optimoida tilallesi mahdolliset tuet. Nyt hyvin ajankohtaisia energiansäästökohteita ja hajautetun energiantuotannon, kuten aurinkoenergian hyödyntämismahdollisuuksia voi myös selvitellä NEUVO- palvelussa yhdessä asiantuntijan kanssa. Osaamisen merkitys maatilayrittämisessä on ratkaiseva. Kysymys ei ole ainoastaan tuotantoprosesseihin liittyvästä osaamisesta. Myös talouteen, yrityssuunnitteluun, hankintoihin, työnantajana toimimiseen ja sopimuksiin liittyvän osaamisen merkitys kasvaa koko ajan yrityskoon kasvaessa. Investointitilanteissa hyvän suunnittelun merkitys korostuu ja tuottaa hyötyä vuosiksi eteenpäin. Kukaan ei voi olla kaikkien alojen asiantuntija. ProAgrian asiantuntijat ovat tukenasi niissä asioissa joita et itse osaa tai ehdi hoitaa. Oman alan ammatillisen koulutuksen hankkiminen luo nuorelle hyvän pohjan ryhtyä maatilayrittäjäksi. Pohjois-Karjalassa voi maatilayrittämisen perustaitoja opiskella Kiteellä sekä Aikuisopiston tarjoamilla kursseilla. Iloksemme Savonia amk yhteistyössä Karelia amk:n kanssa suunnittelee ensi syksylle agrologikoulutusta, jonka voi suorittaa myös Joensuusta käsin. Toivottavasti tähän mahdollisuuteen tartutaan aktiivisesti. Agrologi amk -tutkinto antaa maatilayrittämiseen ja muihinkin maatalousalan tehtäviin, kuten esim neuvonta- kauppa- ja pankkisektoreille varsin hyvät eväät. Kannattaa hakea! Eero Parviainen toimitusjohtaja ProAgria Pohjois-Karjala ry

Lehden julkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2016 seuraavaksi viikolla 14, 37 ja 47 Toimitus: Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.net Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427 marko.natri@proagria.fi Etusivun kuva: Eeva Vornanen

Pakastaa pakastaa Kirjoittelen tätä kirjoitusta tammikuun kovimpien pakkasten aikaan. Tuntuu että kaikki aika menee paikkoja sulana pitäessä, navetalla saa olla lämpöpuhaltimia tankkailemassa ja siirtelemässä, rehua saa sulatella työkseen ja tuvalle saa kantaa selkä vääränä puita että tarkenee. Missä se ilmastonmuutos on silloin kun sitä tarvitsisi! No, joka päivä mennään kohti kevättä ja ei aikaakaan kun on aika lähteä taas halmeille. Kun tarkkailee Suomen taloutta, tuntuu että samanlainen pakkaskausi on tarttunut myös sinne. Kaikki rohkeus ja yrittäjyys tuntuu kadonneen ja päinvastoin takerrutaan ns saavutettuihin etuihin ja uusiin haasteisiin pyritään vastaamaan vanhoilla kaavoilla, jotka eivät välttämättä enää toimi nykyajan monimuotoisissa haasteissa. Kohta jo vuosikymmen on yritetty päästä kasvu-uralle ja koko ajan talous vajoaa syvemmälle, olisikohan aika vaihtaa radikaalisti keinoja. Pakkaskausi on vallannut tunnelmat myös maatalouden kehittämisessä, investoinnit ovat harvassa. Siihen on kyllä hyvät syynsä, kun tarkastelee parin viime vuoden ajalta maatalouden tulovirtojen kehitystä, on vaikea syyttää maatalousyrittäjiä etteivät he ole investoineet jopa tappiolliseen tuotantoon. Tilanne ei voi millään jatkua samana, uskon vakaasti, että jossain vaiheessa kotimaisen laadukkaan elintarviketuotannon arvo nousee myös tuottajalle kestävällä tasolle. Jos ja kun halutaan, että Suomessa jatkossakin syödään korkealaatuisia, eettisesti ja ekologisesti tuotettuja elintarvikkeita, on alkutuotantoonkin investoitava jatkossakin. Sain osallistua kahden itäsuomalaisen ProAgrian, kotiseurani Etelä-Savon ja järjestäjäseurana toimineen ProAgria Pohjois-Karjalan yhteiseen henkilöstön koulutuspäivään, joka järjestettiin Valamon luostarissa Heinävedellä. Koulutuspäivän teemana olivat myynti ja markkinointi, jotka eivät välttämättä neuvontaorganisaatiossa aivan terävintä osaamisaluetta ole olleet. Hyvin oli päivän teema sisäistetty myös isäntien puolelta, taloa esitellyt munkki alkoi avauspuheessaan heti värvätä osallistujien miespuolisia jäseniä munkkiyhteisöön. Päivän varsinainen kouluttaja esityksessään havainnollisti myyntitapahtuman olevan kahden ihmisen, maatilayrittäjän ja asiantuntijan keskustelutilanne, jossa etsitään yhdessä keinoja ratkaista tilan mahdollisia ongelmia. Suosittelen lämpimästi, uskon että monikaan meistä asiakkaista ei tunne läheskään kaikkia palveluja joita ProAgrioilta löytyy. Kevään lähestymisen tuntee jokainen viljelijä kasvavana levottomuuden tunteena, pitää hypistellä koneet kuntoon, tarkistaa viljansiementilanne ja on monta muuta askaretta ennen pellolle pääsyä. Vielä ei ole onneksi sen aika, nyt on vielä hyvää aikaa verotuksen loppuviilaukseen, viljelysuunnitelman tekoon, jalostussuunnitelman päivitykseen ym. ym. Apua omien suunnitelmien ja ideoiden toteutukseen löytyy varmasti omasta ProAgriasta! Pasi Pulkkinen hallituksen puheenjohtaja ProAgria Etelä-Savo

Lähiruokabuumi on totta

Viime vuodet ovat olleet huikeaa elintarvikealan nostetta niin Pohjois-Karjalassa kuin koko Suomessa. Lähiruoka-buumi on todellisuutta. Paikallista ruokaa arvostetaan ja halutaan ostaa maun, tuoreuden ja yhteiskunnallisten syiden takia. Pohjois-Karjalassa halutaan ”tukea työtä ja yrittäjyyttä”. Paikalliset yrittäjät myyvät nyt lähiruokaa paremmin kuin koskaan ennen.

Maakunnallisesti omaleimaisia ruokaelämyksiä voi nautiskella entistä useammassa matkailuyrityksessä ja ravintolassa. Myös markettien valikoimat ovat täydentyneet ilahduttavasti lähiruoka -tarjonnalla. Paikalliset tuotteet löytyvät entistä paremmin selkeillä hyllynreunamerkinnöillä. Paikallinen tuoteja Työtä Pohjois-Karjalasta -merkkien avulla voi valita omassa maakunnassa valmistettuja tuotteita. Itse ainakin suunnistan kaupoissa näiden merkkien jäljillä. Meille niin rakkaasta karjalanpiirakasta on tullut todellinen kansallisruoka, joka herättää voimakkaita tunteita. Syksyllä valtakunnallisessa nimisuojatuotteiden Facebook-äänestyksessä karjalanpiirakka äänestettiin ylivoimaisesti suosituimmaksi herkuksi. Toiseksi tuli kalakukko ja kolmanneksi poron liha. Viimei-

sin koko kansaa vavisuttanut kohu oli, kun Posti julkisti karjalanpiirakka -postimerkin, johon oli kuvattu teollisesti valmistetut piirakat. Olisipa ollut aiheellista suunnitella merkkiä yhteistyössä meidän asiantuntijoiden kanssa. Ainutlaatuinen uraauurtava Karelia à la carte ruokamatkailuverkostossa on tehty työtä jo yli 20 vuotta yhdistäen makuelämyksiä ja matkailua omaleimaisella tavalla yhteen. Yhteistoiminnan houkuttelevuudesta kertoo se, että verkostoon kuuluu yli 70 yritystä ympäri maakuntaa; elintarvike-, matkailu- ja ravintolaalalta. Mallia on viety myös muihin maakuntiin ja Valtakunnallisen Ruokamatkailustrategian suunnitteluun, jalkauttamiseen.. Karelia à la carte arvoja ovat paikallisuus, karjalaisuus, omaleimaisuus, vieraanvaraisuus,

luonto. Jokainen verkoston yritys on sitoutunut näihin arvoihin. Arvot muistamme vaikka keskellä yötä herätettäisiin ja kysyttäisiin. Meidän maak unnassa on myös monia, monia muita yritysverkostoja. Verkostot tekevät pääasiallisesti yhteistyötä markkinoinnissa, raaka-aineiden hankinnassa, tuotannossa ja palvelujen toteuttamisessa. Verkostojen tehtävänä on ensisijaisesti tuottaa taloudellista hyötyä yrityksille. Verkostot ovat kuitenkin myös sosiaalisesti tärkeitä. Yrittäjän elämä on usein myös hyvin yksinäistä. Verkoston jäsenet antavat tukea toisilleen. Kun tunnetaan toisen yritys hyvin, on luonnollista, että tuolloin myös helpommin käytetään toisen tuotteita ja palveluita. Tällöin on myös helpompi markkinoida toisen yritystä, kun tuntee ja luottaa.

Elintarvike- ja matkailualan nosteeseen on vaikuttanut eri toimijoiden kehittämisinto, mutta myös kehittämis- ja investointihankkeet, joita Pohjois-Karjalassa on ollut ennätysmäärin. On opittu tekemään yhteistyötä ja opittu, että joskus eri tahoilla on erilaiset päämäärät. On osattava elää erilaisten näkemysten kanssa. Kehittämistoimia suunniteltaessa on kuultava ketjun jokaista osapuolta. Vuoropuhelua on oltava. Tuottajat, yrittäjät, kauppa, ammattikeittiöt, kehittäjät, julkinen sektori ym. ovat oppineet tekemään yhteistyötä. Kukaan ei pärjää yksin! Johanna Rinnekari Toiminnanjohtaja yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset

NEUVO2020 –palvelu, ratkaisuja ja mielenrauhaa NEUVO2020- neuvontakorvausta on nyt voinut hyödyntää tiloilla vuoden ajan, ja osa tiloista on jo käyttänyt rahoitusta monipuolisesti tilallaan. Silti yhä yhtä moni maatalousyrittäjä miettii mihin voisi Neuvo- palvelua tilallaan hyödyntää. NEUVO2020- rahaa on varattu yrittäjää kohti 3500 EUR/tukikausi. Kuitenkin tiedämme, että varattu kokonaismääräraha on tätä varausta niukempi. Tästä syystä jokaisen kannattaa nyt ottaa yhteyttä paikalliseen ProAgria keskukseen ja tehdä asiantuntijan avustuksella toimenpidesuunnitelma palvelun käytöstä.

Pakkaset ja sähkönkulutus Tammikuun kova pakkasjakso on saanut varmasti jokaisen talouden ja maatilayrityksen sähkönkulutukseen piikin, nyt onkin hyvä hetki ottaa kustannuksissa löysät pois myös energiankulutuksen osalta. Energiasuunnitelmassa käydään läpi mm. tilan energiatehokkuus ja -kulutus sekä tehdään toimenpide-ehdotus tilalle sopivista energiaratkaisuista. Energiasuunnitelma on laaja kokonaisuus, joka voidaan rahoittaa neuvolla.

Mielenrauhaa tukiviidakossa Erityisen suositeltavia neuvontakorvauksen käyttömahdollisuuksia NEUVO2020 -rahoitukselle ovat myös esimerkiksi erilaiset tukiehtoihin liittyvät kartoituskäynnit. Tästä esimerkkinä mainittakoon täydentävien ehtojen kartoitus. Jokaisen viljelijän tulee noudattaa aina näitä ehtoja ja puutteet voivat vaikuttaa merkittävästi tilan tukien maksuun. Kartoituksessa yrittäjä ja asiantuntija käyvät läpi ehtojen toteuman tilalla. Luomutilojen kannattaa tämän lisäksi hyödyntää palvelua esimerkiksi luomusuunnitelman päivitykseen tai luomutarkastukseen valmistautumiseen. Jokaisella tilalla kannattaa myös laittaa mapit järjestykseen ja käydä läpi valvonnassa vaadittavat asiakirjat läpi, asiantuntija-avustuksella. Muutaman tunnin panostus tuo tilanväelle mielenrauhaa pitkäksi aikaa.

Tervetuloa

ProAgrian verkkokauppaan Lähetykset ilman toimitus- ja postimaksua!

Valikoima on laajentunut kirjoista myös vaatteisiin ja järjestötuotteisiin.

Elina Keski-Soini kasvintuotannonasiatuntija ProAgria Pohjois-Karjala

www.proagriaverkkokauppa.fi

Talous haltuun kassabudjetoinnin avulla -suunnittelulla rahat riittää paremmin

Tuottajahintojen lasku ja kustannusten nousu yhdistettynä tukien maksuaikataulujen muutoksiin on mietityttänyt maatalousyrittäjiä. Maksuvalmiuden kanssa kamppailevilla tiloilla nousee suureen merkitykseen kassan hallinta, johon tulee kiinnittää huomiota sitä enemmän mitä epätasaisempaa tulovirta on.

Budjetointi auttaa rahoituksen suunnittelussa ja maksuvalmiuden hallinnassa ”Kassabudjetointi auttaa maksuvalmiuden hallinnassa. Kassabudjetointi on yksinkertaisuudessaan tulojen ja menojen laittamista aikajärjestykseen. Budjetin avulla näkee ovatko tilan tavoitteet ja niihin tarvittavat resurssit mitoitettu oikein,” toteaa talousasiantuntija Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savosta. Budjetointi helpottaa rahaliikenteen havainnointia ja esimerkiksi tuotantopanosten ostojen hintaporrastus on helpommin käytettävissä, kun siihen suunniteltu rahamäärä ja hankintaajankohta on kirjattu budjettiin. Onnistuneen kassabudjetoinnin ja seurannan edellytyksenä on realististen lukujen käyttö ja ajan tasalla oleva kirjanpitoaineisto. Kuvassa talousasiantuntija Joakim Pitkälä.

Lisätietoja alueesi ProAgrian talousasiantuntijoilta www.proagria.fi/kassabudjetointi www.proagria.fi/rahatriittamaan

Budjetointipalvelupaketit maatalousyrittäjän apuna ”ProAgria Pohjois-Savossa kassabudjetointia ja -seurantaa toteutetaan pääasiassa pakettimuotoisena palveluna. Selvitim-

me Savonia-ammattikorkeakoulun ylemmän AMK Agrologi tutkinnon opinnäytetyönä, kuinka palvelupaketteja tulisi kehittää, jotta asiakkaamme saisivat siitä mahdollisimman suuren hyödyn,” kertoo kasvintuotannon asiantuntija Nina Rönkkö ProAgria Pohjois-Savosta. Opinnäytetyön tuloksena saatiin hyviä kehittämisehdotuksia, jotka tullaan ottamaan huomioon palvelujen sisältöä suunniteltaessa. Asiakkaat kokivat budjetointipalvelupaketit hyödylliseksi talouden suunnittelun ja seurannan työvälineeksi, jonka avulla on helppo saada kokonaiskuva maksuvalmiustilanteesta. ”Esimerkiksi henkinen paine väheni, kun kassan käyttäytyminen oli jo ennakkoon tiedossa ja toisaalta aikaa jäi enemmän tilan työrutiinien hoitamiseen,” kuvailee Rönkkö asiakkaiden kokemia hyötyjä.

Tukea taloudenhallintaan Budjetoinnilla tuetaan maatilayritysten maksuvalmiuden hallintaa. Tärkeää on huomioida yksilöllisesti kunkin tilan tarpeet ja varmistaa, että jokainen saa riittävästi tukea maksuvalmiuden hallintaan ja päätöksen tekoon. Budjetoinnin ja seurannan avulla pystytään tekemään tarvittavia korjaavia toimenpiteitä käytännön tasolla. Samalla saadaan varmuutta rahoittajan kanssa tehtäviin mahdollisiin järjestelyihin. ”Talouden suunnittelussa tärkeintä on ennakoida tulevaa ja seurata nykyhetkeä riittävästi, jot-

ta tilanne pysyy paremmin omassa hallinnassa. Pohjois-Savossa muutamat pankit ovat kokeneet budjetoinnin ja seurannan niin tärkeäksi, että ovat lähteneet tukemaan asiakkaille tehtävää budjetointia,” toteaa Rönkkö. Aikaisempien vuosien aikana kerätyt säästöt ovat useilla tiloilla pienentyneet ja tulevaan vuoteen lähteminen saattaa askarruttaa. ”Jos tähän mennessä ei vielä ole tullut tehtyä maksuvalmiuden tarkastelemiseen liittyviä suunnitelmia ja seurantaa, niin nyt on sen aika,” kehottaa Pitkälä.

Keinoja talouden hallintaa - Rahat riittämään ProAgrian valtakunnallinen Rahat riittämään -kampanja käynnistyi vuoden 2015 alussa. Kampanja auttaa maatilayrittäjiä talouden hallintaan liittyvissä asioissa. Vuoden aikana ProAgrian asiantuntijat ovat muodostaneet erilaisille tiloille selviytymispolkuja. Suosituksia on koottu mm. viiteen eri tsekkilistaan, jotka on luettavissa ProAgrian nettisivuilta. Suositukset perustuvat talouden tasapainottamiseen, ennakoivuuteen, kassan hallintaan ja seurantaan, tavoitteiden asettamiseen ja toimenpiteiden suunnitteluun sekä muutosten vaikutusten arviointiin. Joakim Pitkälä talousasiantuntija ja Nina Rönkkö kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Hyvä taloudenhallinta menestystekijänä Kirjanpitolain muutokset Alkanut vuosi on tuonut joitakin merkittäviä muutoksia kirjanpitolakiin. Yksi merkittävimmistä muutoksista on kirjanpitovelvollisten jako neljään eri kokoluokkaan: mikroyrityksiin, pienyrityksiin, suuryrityksiin sekä niihin jotka eivät kuulu mihinkään näistä kokoluokista. Yrityksen sijoittuminen tiettyyn kokoluokkaan vaikuttaa siihen kuinka tilinpäätös tulee jatkossa laatia. Muutoksia on tullut myös tuloslaskelma- ja tasekaavoihin sekä tilinpäätöksen muihin laatimisperiaatteisiin. Eräs merkittävä muutos on sekin, että maatilataloutta harjoittavat yritykset laativat jatkossa suoriteperusteisen tilinpäätöksen.

Kumppani taloudenhallintaan Lainsäädännön muutokset aiheuttavat usein sen, että yrittäjällä ei ole aikaa eikä mahdollisuutta perehtyä juuri hänen yritystään koskeviin muutoksiin ja niiden taloushallintoon vaikuttaviin toimenpiteisiin. Sil-

loin viimeistään yrittäjän kannattaa hankkia luotettava kumppani yrityksen taloudenhoitoon. Taloushallinnon asiantuntija osaa ohjata yrittäjää uusissa tilanteissa ja ennakoida etukäteen tulevat haasteet. Tällöin yrittäjälle jää enemmän aikaa käyttää omaa asiantuntemustaan yrityksensä johtamiseen. ProAgrian Tilipalveluista löydät eri alan asiantuntijat avuksi kehittämään yritystäsi. Otamme huomioon yrityksesi toimialan asettamat vaatimukset ja yritysmuodon. Toimialaosaamisemme takaa, että yrityksesi saa parhaan mahdollisen tuen liiketoiminnan aloittamiseen. Tarvittaessa käymme kanssasi läpi yrityksen perustamisen kaikki vaiheet tai autamme arvioimaan mahdollisuuksia kannattavuuden parantamiseksi. Lisäksi tarjoamme osaamistamme investointien suunnitteluun ja ohjeistamme toimenpiteissä. Käymme myös yhdessä läpi tuloslaskelmaa ja tasetta sekä tarvittaessa seuraamme budjettia. Asiantuntijamme palvelevat koko maakunnan alueella.

Kannattaisiko siirtyä sähköiseen Sähköisen taloushallinnon palvelut ovat nousemassa merkittäväksi osaksi talouden hoitoa perinteisen manuaalisen taloushallinnon rinnalle. ProAgrian Tilipalveluiden tarjoamat sähköiset palvelut poistavat asiakkaan ja tilitoimiston välimatkan merkityksen, sillä kanssakäyminen voidaan hoitaa verkon tai puhelimen välityksellä. Sähköiset palvelut mahdollistavat laskujen sähköisen kierrättämisen ja hyväksymisen sekä sähköisen maksuliikenteen. Viitesiirrot ja tiliotteet otetaan vastaan sähköisenä ja suurin osa viranomaisilmoituksista lähetetään sähköisenä. Asiakkaalla on halutessaan mahdollisuus osallistua haluamaltaan osin yrityksen taloushallinnon hoitamiseen. Tämän mahdollistaa saman taloushallinnon ohjelmiston käyttö rinnakkain tilitoimiston kanssa. Asiakas voi esimerkiksi hoitaa itse laskutuksen ja laskujen lähettämisen vaikkapa verkkolaskuina. Tällöin laskut ovat valmiina tilitoimiston järjestelmässä eikä paperilaskuja tai yhteenvetoraportteja tarvitse toimittaa erikseen tilitoimistoon!

Ota yhteyttä niin laitetaan yrityksesi talousasiat järjestykseen ja sinulla vapautuu aikaa keskittyä ydinliiketoimintaan!

Etelä-Savo

Pekka Häkkinen palveluja kehityspäällikkö p. 0400 381 432

Pohjois-Karjala

Heidi Laaninen yritystalouden asiantuntija p. 040 301 2430

Pohjois-Savo

Kirsi Rantonen yritysasiantuntija, tilipalvelut KLT p 040 672 0252

Uusi luopumistukikausi alkoi 1.1.2015 ja päättyy 31.12.2018 Kyseinen kausi on ilmoitettu olevan viimeinen tätä lajia Suomessa. Ehdot ovat muuttuneet merkittävästi, ikärajat nousseet ja vaatimukset tiukentuneet erityisesti kannattavuuden osalta. Luopumistuen voivat saada maatilan omistaja ja hänen aviopuolisonsa, jotka lopettavat maatalouden harjoittamisen sekä metsätalouden hankintatyöt. MYEL-vakuutettu avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon. Luopumistukeen ovat oikeutettuja myös maatalousyrittäjän leski, jolla on aviooikeus maatilaan sekä maatalousyhtymän sisarusosakas. Lisäksi yhtiömuotoista maataloustoimintaa harjoittaville voidaan myöntää luopumistuki sukupolvenvaihdosluovutuksen perusteella. Luovutettaessa lähisukulaiselle sukupolvenvaihdos- tai sen kaltaisessa lisämaaluovutuksessa, jossa kaikki tilan pellot luovutetaan, luopumistuen voi saada 59-vuotiaana. Viljelijän luovuttaessa tilansa sukupolvenvaihdoksella vieraalle, hänen pitää olla 60 vuotias. Luopumistuen voi saada myös uinuvana enintään viisi vuotta ennen ikärajan täyttymistä.

Luopujan on pitänyt harjoittaa maataloutta ennen luopumista viimeiset 10 vuotta sekä olla MYEL-vakuutettu vähintään viimeiset viisi vuotta välittömästi ennen luopumista. Edellytys MYEL-vakuuttamisesta koskee myös osatyökyvyttömyyseläkettä saavaa luopujaa. Luopuja voi jatkaa ansiotyötä. Muut tulot ja yrittäjätoiminta eivät estä luopumistuen saamista. Tuen maksaminen alkaa kuitenkin vasta, kun ansiotulot jäävät alle ansiotulorajan. Vuonna 2015 tuloraja on 713,68 euroa kuukaudessa. Sukupolvenvaihdoksessa peltojen ja tuotantorakennusten omistuksen pitää siirtyä jatkajalle. Jatkajia voi olla enintään kaksi puolisoineen. MYEL-vakuutettu avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon. Jos maatila luovutetaan puolisoille yhdessä viljeltäväksi, riittää, että toinen puolisoista täyttää ehdot. Toinen puolisoista sitoutuu pitämään tilan jakamattomana. Jatkajan on oltava luopumishetkellä alle 40-vuotias ja hänellä pitää olla tuotantosuuntaan so-

veltuva koulutus sekä vähintään kolmen vuoden työkokemusta maataloudesta. Koulutuksen hankkimiseen on kaksi vuotta aikaa spv:n jälkeen. Jatkajan muut tulot eivät luopumishetkellä saa ylittää 60 000 euroa vuodessa. Puolison tulot eivät vaikuta tulorajaan. Luovutuksensaaja sitoutuu viljelemään tilaa ja asumaan tilalla tai sellaisella etäisyydellä, että tila tulee asianmukaisesti hoidetuksi niin kauan kuin luopujille maksetaan luopumistukea, kuitenkin, vähintään viisi vuotta. Sukupolvenvaihdoksessa jatkaja ei saa olla aloittanut tilanpitoa jollain muulla tilalla aikaisemmin. Luopumistuen voi kylläkin saada myymällä tilan kaikki pellot lisämaaksi sukupolvenvaihdoksen kaltaisella luovutuksella lähisukulaiselle, joka on aloittanut tilanpidon aiemmin ja hänelle on myönnetty aloitustuki. Sukupolvenvaihdoksessa maatilan tulee olla taloudellisesti elinkelpoinen. Laskelmalla on osoitettava tilalta saatavan yrittäjätuloa vähintään 15 000 euroa, kun poistot ovat vähintään

5 000 euroa. Kahden jatkajan Samuli Lampinen ja tapauksessa kummaltakin edellyOlavi Kuja-Lipasti tetään yrittäjätulon saavuttamisProAgria EteläPohjanmaa ta. Puolisot katsotaan yhdeksi jatkajaksi. Sukupolvenvaihdos on mahdollinen myös yhtiömuotoisella maatilalla. Edellytyksenä on luopujien MYEL-vakuutus. Sukupolvenvaihdoksessa ProA jatkajalla on mahdollisuus saa mgrioista hakea aloitustukea ELY -keskuksen kautta. Palvelua omis yös mu maatilan sukupolvenvaihdosp tajanva ita dokseen saa alueesi Proih alvel uita: Agriasta. - kiin Autamme selvittät - kiin eistökaup mään omaisuuden art p viointia, veroseuraa- pelt eistöarvio oja o i t a muksia, eläkevaihto- test arvioita ehtoja, edellytyksiä amen - avio t aloitustukeen, haehtos teja - per kemuksia ja rahoiunkir opimuks ia joituk tusta. Laadimme sia myös luovutusLaad im kirjat, teemme perin me myö verottajalle ens nönja ositu k o j nakkokyselyt a ksia. ja ja ilmoitukset sekä toimimme kaupanvahvistajina.

Suunnittelun kautta sukupolvenvaihdokseen Hyvä suunnittelu ja laskenta

Päätös sukupolvenvaihdoksen toteuttamisesta

Luonnoskauppakirja, -vuokrasopimus tai -lahjakirja

Ennakkopäätös rahoituksesta, 1–5 viikkoa, pankit, ELY, omat

- nuoren viljelijän tuki - pankkilainat - tuettujen lainojen siirto

Ennakkopäätös verotuksesta, 1-2 kuukautta

- lahjaverotus - luovutusvoittoverotus

Ennakkopäätös eläkkeestä, 1-3 kuukautta

- LUTU - MYEL-osaeläke, MYEL

Ennakkotiedot MELA ja ELYkeskus, 1-5 viikkoa - myyjän LUTU-vilj.sitoum. - alle 5. v. tuetut pienyr. inv. - erityistukisopimukset

Varsinaisen saantokirjan teko, tarvittaessa palataan suunnitteluun Jatkajan toimet SPV:n jälkeen

Luopujan toimet SPV:n jälkeen

Sisarusten toimet SPV:n jälkeen Kaavio: Seppo Kinnunen

Nyt tilan energiakustannukset kuriin Hyödynnä ” NEUVO2020 palvelua tilallasi energianeuvonnan palveluina Neuvo 2020 ”ilmaista” neuvontapalvelua voivat käyttää käytännössä kaikki henkilöt, jotka harjoittavat maataloutta. Tätä Neuvo –rahaa on käytettävissä tämän ohjelmakauden aikana 3500 EUR/tila vuoteen 2020 mennessä. Eri aihealueiden (energia-eläinten hyvinvointi – ympäristö – luomu - kasvinsuojelu) palveluja kannattaa kysyä lähimmästä ProAgrian toimipisteestä!

Käytä siis mahdollisuutesi tähän tilaamalla esimerkiksi: ENERGIASUUNNITELMA (arvo noin 800-1400 EUR/suunnitelma) = täydellinen tilan energiakartoitus Sisältää: Tilan tuotantoprosesseissa käytettyjen energiamuotojen, koneketjujen, teknologian erittelyn sekä kehittämisehdotukset ja asumisessa käytettyjen energianmuotojen erittelyn sekä kehittämisehdotukset. Vaihtoehtoisten energiamuotojen hyödyntämismahdollisuudet tilalla (aurinko, tuuli, biokaasu, muut) ENERGIANEUVONTA (arvo tilauksen mukaan tuntityönä noin 200-1000 /neuvontakerta) Sisältää: Sovitun kohteen tai kohteiden energiaselvityksen, vaihtoehtojen vertailuja ja tarvittaessa investointien laskentaa ja vertailua.

LÄMMITYSTAPAVERTAILU (arvo tuntityönä noin 200-800 /neuvontakerta) Sisältää: Vaihtoehtoisten lämmitysmuotojen kustannusvertailun.

AURINKO- TAI TUULIVOIMALAN PERUSTAMINEN TILALLE (arvo tuntityönä noin 400-1500 /neuvontakerta) Sisältää: Voimalan perustamisedellytykset, kustannus- ja tuottoarvio.

Ota yhteyttä ProAgriaasi sähköpostit: etunimi.sukunimi@pragria.fi Pohjois-Karjala:

Etelä-Savo:

Jukka Sairanen p. 0400 165 414

Soile Tervakangas p. 040 301 2450

Kotimaiset taitto-ovet Iistä.

Palo-ovet ● Liukuovet Karmiovet ● CE-merkityt Ovia 50 ja 60 mm:llä eristeellä

www.ndoor. ● ndoor@ndoor. p. 020 8384 530 ● 0400 384939 n? . line nel it olla n o o ta na v s u sk aa köla iakk Säh dän as Mei

Jukka Sairanen energia-asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Pohjois-Savo:

Jouko Kulin p. 0400 661 135 Marja Saastamoinen p. 0400 284 762 Tapio Pasanen p. 0400 905 731

Esimerkkikohde: Uudisrakentamiskohde, jossa energiasuunnitelma tehtiin jo ennen rakennuspiirustuksia. Jani Härkänen, Savonlinna - maitotila, uusi navetta jossa 2 robottiyksikköä - energiasuunnitelma v. 2013, jossa ilmanvaihdon ja valaistuksen kehittämisehdotus - vapaa ilmanvaihto, led-valaisimet, luonnonvalo Alla Jani Härkäsen uusi navetta, jossa avajaiset oli joulukuussa 2015. Kokoluokka noin 160 lehmää. Energiaratkaisuja otettu hyvin huomioon: - vapaa ilmanvaihto (vain lietekuiluissa yht. 2 imuria), harjatuuletus vapaa - luonnonvalon mahdollisimman suuri hyväksikäyttö, harjalla kennoikkunat, päädyt valokatteella, seinissä lähes koko seinäalan kattavat kennoikkunat. - valaisimet automatiikalla varustetut Led -valaisimet - ilman sekoittimia 2 kpl, taajuusmuuttajalla varustettuja, voi käyttää molempiin suuntiin (kesällä tuuletuksen lisääjänä ja talvella lämpimän ilman kierrättäjänä) - lisäksi navetalla on oma maalämpöpumppu, joka antaa lämpöä toimisto, sosiaalitilat ja maitohuone vesikiertoisena lattialämmityksenä. - lisäksi maalämpöpumppu lisälämmittää robotin ja tankin käyttämää pesuvettä. - maidon lämpö on ensin otettu talteen tankilta

Milloin

energiasuunnitelma kannattaa teettää:

1. Tilalla kuluu paljon eri energiamuotoja (sähkö, lämmityspolttoaineet, Tr-PÖ) 2. Viljely-, tai rehuketjut mietityttävät (voisiko prosessit olla energiatehokkaampia) 3. Lämmitettäviä rakennuksia useita ja / tai isoja

Paikallista sähköä omista biojätteistä

BioKympin

4. Suunnitteilla remontteja rakennuksiin 5. Suunnitteilla tuotannon laajentaminen 6. Suunnitteilla uusi rakennus

Kennoikkunat lintusuojalla varustettuna

7. Kiinnostus selvittää oman asumisen ja yritystoiminnan energiakustannukset

Energiamaksu 5,90 snt/kWh Perusmaksu 0,00 €/kk

Kiteeläinen BioKymppi tuottaa Farmivirtaa biokaasusta. Paikallisten yrittäjien ja toimijoiden omistama laitos tuottaa 100% kotimaista, uusiutuvaa energiaa biojätteistä ja -lietteistä.

BioKymppi Oy www.bio10.ﬁ

Osta BioKympin Farmivirtaa: www.oulunenergia.ﬁ

8. Kiinnostus halvempiin energiamuotoihin ja ratkaisuihin 9. Kiinnostus uusiutuviin energiamuotoihin (aurinko, tuuli, bioenergia) 10.Tavoitteena energiakustannusten pienentäminen

Tuuletusharja vapaaseen ilmanvaihtoon, päädyt valokatteella Kuvat Jukka Sairanen

Laadukas hake takaa hyvät yöunet Polttoaineen laadulla on suuri merkitys maatilakokoluokan hakelämmityksen toimintavarmuudelle ja käyttömukavuudelle. Hyvälaatuinen hake on kuivaa, palakooltaan tasaista eikä sisällä epäpuhtauksia. Huonolaatuinen polttoaine lisää kustannuksia, aiheuttaa ylimääräisiä huolto- ja korjaustöitä ja jopa keskeytyksiä lämmöntuotannossa. Useimmiten polttoaineen laatuun tulee kiinnitettyä huomiota vasta, kun ongelmia ilmenee (taulukko 1).

Vettä ei kannata polttaa Pääosa hakkeen laatuongelmista liittyy hakkeen kosteuteen. Polttoaineen sopiva kosteus riippuu käyttökohteesta; yleisesti ottaen pienemmät lämpölaitokset vaativat kuivempaa polttoainetta kuin suuremmat lämpölaitokset. Kosteuspitoisuuden ollessa noin 60 prosenttia, kuluu suurin osa hakkeen sisältämästä energiasta siinä olevan veden höyrystämiseen. Märkä polttoaine jäätyy talvisin ja jääpaakut tukkivat polttoaineen syöttö- ja kuljetusjärjestelmiä. Pahimmillaan märkä hake voi sammuttaa kattilan. Lisäksi polttoaineen sisältämä ylimääräinen vesi on turhaa massaa kuljetuksessa.

Palakoolla on väliä Hakkeen ihanteellinen palakoko on tasainen ja lastut ovat keskimäärin muutaman sentin läpimittaisia, noin tulitikkuaskin kokoisia. Säännöllisen muotoista ja millilleen tasaista palakokoa tärkeämpää on, ettei hake sisällä ylisuuria jakeita tai liikaa hienoainesta. Ylisuuret palat, tikut ja kepit tukkivat helposti hakkeen syöttö- ja kuljetuslaitteita, mikä puolestaan aiheuttaa lisätyötä ja katkoksia lämmöntuotannossa. Hienoaineksen määrä riippuu sekä haketettavasta materiaalista että haketuksen onnistumisesta. Myös hienoaineksen suuri osuus aiheuttaa ongelmia, sillä hienoaines voi tukkia kattilan ilmanottoaukkoja. Liiallinen hienoaines estää ilman liikkumisen varastokasassa, jolloin kuivuminen estyy. Jos hake on vielä märkää, voi tiivis varastokasa alkaa homehtumaan tai kompostoitumaan.

Ei kiviä kattilaan Hakkeen tulisi sisältää pelkkää palavaa materiaalia, jotta lämpöarvo olisi kohdallaan ja tuhkan määrä pysyisi vakiona. Epäpuhtaudet, lähinnä maa-ainekset ja kivet, tuottavat harmia hake-

Taulukko 1. Polttoaineen huono laatu aiheuttaa monenlaisia ongelmia. laatuongelma

esimerkki

vaikutukset toimitusketjussa tai lämpölaitoksella

liian suuri palakoko

kepit, oksat, tikut, pilkkomaton heinä tai olki

tukkii kuljettimia ja polttoaineen syöttölaitteita

liian pieni palakoko

pöly, sahanpuru, pieneksi silputtu heinä tai olki

estää ilman liikkumista varastokasassa ja voi hidastaa kuivumista, tukkii kattilan ilma-aukkoja, hienopöly voi aiheuttaa räjähdysvaaran

maa-ainekset, metalli ym.

kivet, hiekka, käsittelytai kuljetuslaitteista irronneet metalliosat

kuluttaa hakkurin teriä, kuluttaa/rikkoo kuljetus- ja syöttölaitteita, turhaa massaa kuljetuksessa, tukkii ilma-aukkoja, lisää tuhkan määrää

pakkausmateriaalit

muovit, pressun palat, narut

voivat tukkia polttoaineen syöttö- ja kuljetuslaitteita; etenkin ruuvikuljetin tukkeutuu helposti

märkä polttoaine

huonosti kuivattu, peittämätön kasa, lunta hakkeen seassa

ei tuota energiaa, vesi turhaa massaa kuljetuksessa, kattila voi sammua, polttoaine jäätyy ja paakkuuntuu ja on vaikeampi käsitellä

äkillinen polttoaineen laadunvaihtelu

märän hakkeen jälkeen syötetään kattilaan rutikuivaa haketta

aiheuttaa nopeita lämpötilan vaihteluita polttoprosessissa, jolloin polton hallinta vaikeutuu

vihreät neulaset

tuore oksa- ja latvusmassa

tenkin vihreiden neulasten sisältämä kloori aiheuttaa kuumakorroosiota ja likaantumista kattilassa

tusvaiheessa kuluttamalla tai jopa rikkomalla hakkurin teriä. Kattiloissa kivet ja maa-ainekset tukkivat ilmanottoaukkoja ja pa-

lamattomana materiaalina ne päätyvät tuhkaan. Epäpuhtaudet kuluttavat myös hakkeen syöttöja kuljetuslaitteita.

Miina Jahkonen (MMM) kirjoitti artikkelin ollessaan harjoittelussa ProAgria Pohjois-Karjalassa. miina.jahkonen@hotmail.com

Maitotilat ja talous, missä mennään nyt? Nykytilanne maitomarkkinoilla on vähintäänkin haastava. Elokuusta 2014 lähtien on maidon hinnan alennus ollut n. 10 snt/l. Voidaan olettaa, että tuottajahinta tulee säilymään nykyisellä tasolla vielä pitkään, sillä maidon tuotantomäärä on kasvanut vuoden aikana n. 1,5 % niin Suomessa kuin koko Euroopan tasolla. Lisäksi uhkakuvia luovat kotimaisen ostovoiman heikkeneminen sekä kauppaketjujen halpuutuskampanjat. Pohjoisen tuen kohtalostakaan ei ole varmuutta pidemmällä aikavälillä. Paljon on kiinni uusien markkinoiden löytymisestä maailmalta, sillä Venäjän rajojen avautumisesta ei ole tietoa. Tällä hetkellä maidon hintaa voidaan pitää liian alhaisena tuotantokustannuksiin nähden. Esimerkiksi 600 000 litraa vuodessa maitoa meijeriin tuottavan 1 robotin tilan liikevaihto on pudonnut maidon osalta 60 000 EUR/v, mikä on vienyt investointivaran olemattomiin ja nostaa hien pintaan lainojen lyhennyspäivinä.

Mitä on tehtävissä? Tärkeimpään osaan nousee kokonaisuuden hallinta. Tuo-

tantoa on pyrittävä kehittämään kustannustehokkaammaksi. On käytävä läpi koko ketju rehun tuotannosta lähtien. On huolehdittava rehun laadusta ja riittävyydestä sekä navetassa huolehdittava tuotanto ja ruokinnan optimointi kuntoon. Kannattaa hakea yhteistyötä yrittäjien välillä yhteiskoneilla ja tuotantopanosten yhteisostoilla. Talouden hallinta ja analysointi sekä rahavirtojen seuranta on noussut yhä tärkeämmäksi. Investointien kohdentamista tulee miettiä tarkkaan ja ajoittaa oikein.

Mitä menestyminen vaatii? Menestyminen on siis kiinni ammatinhallinnasta sekä johtamistaidosta eikä positiivisesta asenteestakaan ole haittaa. Vanha sanonta on, että rahat eivät laskemalla lisäänny, mutta nyt olisi oikea aika aloittaa kassabudjetin käyttö ja seurata sen toteutumista. Tukipolitiikkaan ja maidon hintaan ei tilatasolla juuri pysty vaikuttamaan. Se, mihin edes jonkin verran pääsee vaikuttamaan, on kustannukset. Anja Norja ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Suomalainen lypsykarjan tuotosseuranta maailman parhaiden joukossa – uudistukset helpottavat viljelijöiden arkea Suomen tuotosseuranta, maidontuotannon kehittämisen ydin, uudistettiin vuosina 2013– 2015. Projektin tavoite oli siirtää tuotosseuranta vastaamaan nykyajan vaateita: tekemisen helppoutta koelypsyssä, tehokkuutta, lisää vaihtoehtoja toteuttaa tuotosseurantaa, parantaa tiedon laatua ja tuottaa enemmän tietoa tuotosseurannasta kerätystä datasta ja sähköistää palvelua. – Uudistus onnistui erinomaisesti ja lopputuloksena on maailman parhaiden joukossa oleva tuotosseuranta, uudet palvelut ja nykyaikainen teknologia. Tämä iso urakka ei olisi onnistunut ilman alan laajaa yhteistyötä, sanoo ProAgria Keskusten Liiton tuotosseurannasta vastaava kehityspäällikkö Sanna Nokka. Projektista vastasi ProAgria Keskusten Liitto ja se toteutettiin yhdessä ProAgria Keskusten sekä yhteiskumppaneiden Valio Oy:n ja muiden meijereiden, Faban ja Maatalouden Laskentakeskus Oy:n kanssa. Projektin projektipäällikkönä toimi Heli Wahlroos.

Mitä yrittäjät hyötyvät uudesta tuotosseurannasta? Tuotosseurannan tärkein tavoite on tuottaa yrittäjälle karjastaan sellaista tietoa, että yrittäjä voi tehdä päätöksensä tosiasioihin perustuen, mitata tulosten kehittymistä ja tavoitteisiin pääsemistä vuodesta toiseen vertailukelpoisilla tunnusluvuilla. Tuotosseuranta tuottaa tärkeää tietoa myös eläinten jalostusta varten. Perinnöllinen kehittyminen

on perusta suomalaisen lypsykarjan korkealle tuotostasolle ja hyvälle terveydelle. – Kun tuotostietoja käytetään ruokinnan suunnittelussa ja optimoinnissa, saadaan aikaan ruokinta, jolla hyvä eläinaines muuttaa rehut tehokkaasti maidoksi, tiivistää Nokka. Tuotosseurannan vaikuttavuus maitotilan tulokseen on merkittävä. – Keskimäärin se on yli 1 700 kiloa maitoa/lehmä/vuosi eli viime marraskuun maitohintojen mukaan 800 EUR/lehmä vuodessa lisää tuloa. Tuotosseuranta yhdistettynä ProAgrian asiantuntijoiden osaamiseen tuottaa vielä enemmän hyötyä. Tuotosseurantaasiakkailla, jotka käyttävät paljon ProAgrian asiantuntijapalveluja, on maidon tuotantokustannus yli 10 senttiä/myyty maitolitra alhaisempi kuin muilla alueen tiloilla, iloitsee Nokka. Suomessa karjan tuotosten tarkkailu alkoi jo vuonna 1898, jolloin maidontuottajat perustivat ensimmäisen tarkastusyhdistyksen Urjalassa. Näitä yhdistyksiä perustettiin eri puolille maata ja samalla luotiin pohjaa nykyiselle kohta 120 vuotta täyttävälle lypsykarjan tuotosseurannalle ja jalostukselle. Tuotosseuranta perustuu kansainväliseen ICAR-ohjeistukseen, mikä takaa tulosten kansainvälisen vertailtavuuden.

Yrittäjät saavuttavat merkittäviä tuloksia Tuotosseurannan vaikutus maititilojen kannattavuuteen ja tuloksiin on merkittävä. Tuotosseurannan hyödyt ovat moninkertaiset verrattuna sen hintaan.

Uudistusten jälkeen tuotosseu- tuotosseurannan tekniikkaan ja tiloja ja hakea parhaita käytänrantatiedon keruu on helpompaa tulosten tallennukseen liittyvät töjä. Toimintasuunnitelmat taja tiedot toimivat jatkosyötteenä palvelut, jotka helpottavat tieto- kaavat yritykselle pääsyn tavoitteisiin, sanoo palveluryhmäpäälmuille palveluille. – Raportit ja jen keruuta. data, jotka näytteenoton ja koeTuotosseurantatietojen hyö- likkö Henna Mero ProAgria Keslypsyn jälkeen saa, ovat paljon dyntämiseen sekä tilan tuotan- kusten liitosta. Asiantuntijan tuki ja rinnalla tärkeämpiä kuin se 30 minuutin non ja tuotannon talouden tatyö kerran kuukaudessa, kuvaa voitteiden määrittämiseen on kulkeminen arjessa ennaltaehkäituotosseurantatiedon merkitys- ProAgrialla Tuotannon ohjaus see, ratkaisee ongelmia, varmistä maitotilan johtamisessa maa- -palvelu. Karjan ruokintaa, re- taa sujuvat ja toimivat tavat hoitalousyrittäjä Karoliina Koivisto huntuotantoa ja taloutta suun- taa navettatöitä. – AsiantuntijamTarvasjoelta ja jatkaa, – Lehmien nitellaan ja seurataan ruokin- me tukevat yrittäjää keskittymään yrityksen tuloksen tekemiseen ja maidon laadusta ja terveydestä talouden parantamiseen toiminsaa paljon tietoa, jos viitsii ottatapoja kehittämällä. Tartaa maitonäytteitä useammin Tuotosseuranta on peen mukaan syvennytään kuin joka toinen kuukausi. esimerkiksi karjan oloTuotosseurannan uujärjestelmä, jolla kerätään suhteisiin, terveyteen, distus tuotti myös uudistuneet raportit, jot- raakadataa maidontuotannosta ja eläinten käsittelyyn, ka ovat aikaisempaa jalostetaan se tiedoksi, jota mai- lehmäliikenteeseen, karjan uudistukseen informatiivisempiä ja ja hoitokäytäntöihin, helppolukuisia. Niistä toyrittäjä pystyy käyttämään sanoo Mero. on tullut runsaasti hyyrityksensä ja tuotantonsa Karjan hedelmällisyyvää palautetta. – Kausiden parantaminen ja sen raporteista saa nopeasti kehittämisessä. avulla taloudellisen tuloksen selville koko karjan tilanteen, parantaminen on hyvä esimerkki rasva- ja valkuaissuhde kertoo Tuotannon ohjaus -palvelusta. ruokinnan tasapainosta karjassa, hedelmällisyyden tunnusluvut nan, rehuntuotannon ja talou- Tuotannon ohjauksen asiantuntija selvittää silloin yrittäjän kanssekä vertailun meijerimaitoon. den ohjauspalveluissa. Ryhmiteltävät raportit ovat anTuotannon ohjaus -palvelu sa, mistä heikentyneet hedelmältaneet meidän tilalla tuotokset auttaa yrittäjää tulkitsemaan ja lisyyden tunnusluvut johtuvat. vuosittain ja roduittain sekä kan- hyödyntämään tuotosseurannan Heikentyneeseen hedelmällisyynattavuusvertailun eri rotujen raportteja entistä paremmin. – teen voi ruokinnallisten ongelmikesken. Myös koelypsyraportit Yhdistettäessä tuotosseurannan en lisäksi olla syynä esimerkiksi antavat erinomaista tietoa mm. ja tilan omien tuotannon ohja- navetan olosuhteet, sorkka- ym. energiavajeista ja happamista us -järjestelmien tiedot, saadaan sairaudet, ongelmat kiimantarkpötseistä, kertoo Koivisto. kattava kuva tietojen perusteel- kailurutiineissa tai vaikka liian iso la tuotannon pullonkauloista ja hiehojen määrä. AsiantuntijamTuotosseurannan tiedot eväät tavoitteiden asettamisel- me tekevät yrittäjän kanssa toile. Lisäksi tuotosseuranta mah- mintasuunnitelman, jolla haashyödynnetään monidollistaa yrityksen kehittämises- te ratkaistaan. Toimintasuunnipuolisesti sä arvokkaat vertailutiedot mui- telmassa määritetään tavoitteet, Tuotosseurannan ydintä ovat hin yrityksiin Tilakunto-palvelun aikataulut, mittarit, toimintatatiedon keruu ja niistä saatavat kautta. Näiden tietojen avulla vat ja seurantamenetelmät niihin raportit. Ytimessä ovat lisäksi on helppoa bencmarkata muita pääsemiseksi, kuvaa Mero.

Mikä on tuotosseuranta? Tuotosseuranta on järjestelmä, jolla kerätään raakadataa maidontuotannosta ja jalostetaan se tiedoksi, jota maitoyrittäjä pystyy käyttämään yrityksensä ja tuotantonsa kehittämisessä. Tuotosseurantatieto kerätään tiloilta koelypsyjen yhteydessä, joita pidetään vähintään kuusi kertaa vuodessa. Ylärajaa koelypsyjen määrälle ei ole, vaan asiakas voi pitää niitä tarvitsemansa määrän. Tiedot maitomääristä ja muista tiedoista kirjautuvat tuotosseurannan tietokantaan. Maitonäytteet kerätään nykyaikaisin keinoin ja lähetetään laboratorioihin tutkittavaksi. Saadut tulokset yhdistyvät kaikki tuotosseurannassa, josta yrittäjä saa havainnollisia ja informatiivisia raportteja tai sähköisiä verkkopalveluja yrityksensä tuloksista. Näitä tietoja yrittäjä käyttää yrityksensä johtamisessa ja tulosten aikaansaamiseksi.

Suomen tuotosseuranta kuuluu kansainväliseen ICAR-järjestelmään. ICAR on kansainvälinen riippumaton järjestö, johon kuuluu 59 jäsenmaata ympäri maailman. ICAR perustettiin vuonna 1951 yhdenmukaistamaan tuotosseurannan toimintoja. ICAR sopimukseen pohjautuu Suomessa eläinten tunnistus, maidon mittausvälineet, koelypsyn suoritus ja maidon analysointi, tuotosten laskenta, tuotosseurannan työmenetelmät, tuotosseurannan luotettavuus, jalostusarvojen laskenta, rakennearvostelu ja siemenannosten tunnistus. Lisää tietoa ICARista: www.icar.org. Tuotosseuranta on perustettu Suomessa vuonna 1898. Monet tilat ovat olleet tuotosseurannassa mukana jo sata vuotta, mikä kertoo maidontuotannon vahvuudesta ja pitkäjänteisyydestä suomalaisessa elintarviketuotannossa.

Lisätietoja: ProAgria Etelä- Savo

Minna Pirkkalainen p. 040 717 8660 minna.pirkkalainen@proagria.fi

ProAgria Pohjois-Karjala

Katri Karjalainen p. 040 301 2410 katri.karjalainen@proagria.fi

ProAgria Pohjois-Savo

Tarja Pirkkalainen p. 0400 347 143 tarja.pirkkalainen@proagria.fi Milja Heikkinen p. 040 166 2597 milja.heikkinen@proagria.fi

ProAgria Keskusten Liitto palveluryhmäpäällikkö Henna Mero p. 040 589 6202 henna.mero@proagria.fi

9 Onnistunut ruokinta perustuu tuotosseurantatietoihin Tuotosseurannassa kerättävä tieto lehmäkohtaisista tuotoksista ja maidon pitoisuuksista yhdistettynä hoito-, terveys- ja hedelmällisyystietoihin luovat luotettavan pohjan myös ruokinnan suunnittelulle ja sitä kautta tilan tuotantotavoitteiden saavuttamiselle. – Poikkeamat tunnusluvuissa toimivat hälytysrajoina ruokinnan onnistumiselle, ja reagoimalla niihin nopeasti estetään tuotoksen notkahdukset ja mahdollisesta sairastumisesta aiheutuvat tulon menetykset, sanoo kehityspäällikkö Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitosta. KarjaKompassi-ohjelman Päivälaskelmalla voidaan laskea sekä ruokinnan biologisia että talou-

dellisia tunnuslukuja, joiden perusteella voidaan suunnitella ruokinta tavoitteiden mukaiseksi. KarjaKompassi on ProAgrian Ruokinnan ohjaus -palveluiden keskeisin työkalu. - Ruokintapalveluja hyödyntää lähes 60 % tuotosseurantaan kuuluvista tiloista. Näiden tilojen tuotokset ja tulokset ovat kehittyneet viime vuosien aikana paremmin kuin kaikilla tiloilla keskimäärin. Asiakaspalautteiden perusteella Päivälaskelma on koettu helpoksi, nopeaksi ja aidosti ruokinnan taloudellisuudesta kertovaksi raportiksi. Päivälaskelma ja sen pohjalta tehdyt karja- ja ruokintahavainnot yhdessä ProAgrian ruokinnan asiantuntijan kanssa on ProAgrian uusi palvelu, Ruokintakartoitus, kertoo Huhtamäki. Tuotosseurantatiedot ovat perustana myös, kun lasketaan

KarjaKompassin Tuottoennustetyökalulla kuukausitasolla tilan eläin- ja maitomääriä vuodeksi eteenpäin. Ennusteen laadinta hyödyttää esimerkiksi automaattilypsytiloja, joilla eläin- ja maitomäärien pitäisi pysyä mahdollisimman tasaisena ympäri vuoden. Ennustetta voidaan hyödyntää tuotannon ohjaus -palvelussa eläin- ja maitomäärien suunnitteluun, Ruokinnan ja rehuntuotannon ohjauspalveluissa rehuntarpeiden suunnitteluun sekä kassabudjetoinnissa kuukausitulojen ennustamiseksi.

Tuotosseurannasta pohja suomalaiselle tutkimukselle ja lehmien tuotannolliselle terveydenhuollolle

kinnan ohjaus -palvelussa kerättyä tietoa hyödynnetään laajasti tutkimuksissa, opinnäytetöissä ja kansallisessa tilastoinnissa. Lisäksi tuotosseurannan tietoja käytetään pohjatietoina myös eläinlääkärien tekemässä eläinten terveydenhuoltotyössä ja siihen liittyvässä terveydenhuoltojärjestelmässä Nasevassa. Moneen muuhun maahan ver-

rattuna Suomen maidontuotannon tietopankki on ainutlaatuinen. Sen ovat mahdollistaneet tuotosseurantaan sitoutuneet yrittäjät sekä eri toimijat neuvonta, jalostus ja meijerit, jotka luottavat tuotosseurannan hyödyllisyyteen ja tunnistavat sen vaikuttavuuden. – Voimme olla ylpeitä suomalaisesta työstä – tässäkin asiassa, iloitsee Nokka.

Tilaisuuksien ketju liikkeellä maakunnissa Tuotosseurannan ja Ammu-ohjelman yhteinen tilaisuuksien ketju käynnistyy helmikuussa. Koulutuksia lehden ilmestyessä Nivalassa, 16.2. Hauholla ja 18.2. Siilijärvellä. Lisää tietoa tilaisuuksista www.proagria.fi/tapahtumat

Tuotosseurannassa ja Ruo-

Varmista kotieläintilan tuet NEUVO:lla Kotieläintuotannon ympärillä on kirjava kokoelma lainsäädännöstä ja tukiehdoista koostuvia vaatimuksia, joiden noudattaminen on kaikkien EU-tukien edellytys. Täydentävät ehdot, eläinten hyvinvointikorvaus, luomusitoumukset ym. tuovat omat vaatimuksensa tilan arkeen. Täydentävien ehtojen pohjana on kaikkia tuotantoeläimiä koskeva eläinsuojelulainsäädäntö, jota valvotaan entistä tarkemmin ja laajemmin. Laajennettu valvonta koskee mm. vasikoilla ja muilla naudoilla pitopaikan kuntoa ja turvallisuutta, ruokinta- ja juottolaitteistojen tarkastamista sekä kirjanpitoa kuolleista eläimistä. Eläinten merkinnät ja rekisteröinti pitää olla kunnos-

sa. Siihen nautatiloille on nyt tarjolla verkossa toimiva Minun maatila-ohjelmisto, joka korvaa 2016 loppuun mennessä nykyiset Ammut ja Elmerit. Sioilla, lampailla, hevosilla, kanoilla ym. on kullakin omat uudet valvontakohteensa. Täydentävät ehdot, niihin liittyvä paperisouvi, eläinrekisterit ja erilaiset määräajat kannattaa nyt varmistaa ja käydä läpi asiantuntijan kanssa NEUVO2020-palvelulla.

NEUVO-apu eläinten hyvinvointikorvauksessa Ahkerimpia tuenhakijoita 2015 - 2016 sitoumuskaudelle olivat Suomessa sikatilat, joista 84% ja siipikarjatilat, joista 82% haki hyvinvointikorvausta. Lammas- ja vuohitiloista tukea haki alle puolet, 47% ja nautatiloista 42%. EHK:n vaatimukset tuovat oman lisänsä tukipalettiin ja ehtojen valvontaan. Eläinten hyvinvointikor-

vauksen toimenpiteen voi ennen tuen maksatuksia vielä perua, jos se on mahdoton toteuttaa tai se on valittu väärin perustein. Tukikautta 1.5. -31.12.2015 koskeva tuki maksetaan keväällä 2016. Nautojen, lampaiden ja vuohien eläinmäärät ko. ajanjaksolta otetaan suoraan rekistereistä, mutta sikojen ja siipikarjan toteutuneet eläinmäärät pitää ilmoittaa 15.2.2016 mennessä. Eläinrekisterien oikea-aikainen kunnossapito on entistä tärkeämpää tukileikkausten välttämiseksi. NEUVOasiantuntijan kanssa käyty EHKehtojen läpivalaisu ja opastus tuo varmuutta. Jos tilalla on kiinnostusta ja mahdollisuus sitoutua EHK-tukeen, voi jo nyt tarkistuttaa tilanteen ja mahdolliset muutostarpeet NEUVO-palvelulla. Anna Liimatainen kotieläintalouden erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

KESTO-oviverho vähentää vedontunnetta • lisää mukavuutta

Suikaleverhot säilyttävät joustavuutensa pakkasessakin. Verhot pysyvät hyvin paikoillaan kovassakin tuulessa.

Oviverhot ovat erittäin käyttökelpoisia avoimissa eläinten kulkuaukoissa, pihatoissa, lypsyasemilla sekä rehutilojen ajo-ovissa.

• Kotimainen UV-suojattu. Pakkasenkesto -40°C • Materiaali: Polyesteri-verkolla vahvistettu PVC Suoraan maahantuojan varastosta:

Puh. 015-484 311 Fax. 015-484 313 www.euro-kumi.com

Meiltä myös mm.: ruokinta-automaatin hihnat, klapikoneen hihnat, kumilevyt, ym.

Siemennystietoja tarvitaan! Hedelmällisyydellä on suuri vaikutus yrityksen talouteen. Jotta voi vaivattomasti hyödyntää hedelmällisyyden tunnuslukuja hedelmällisyyden kehittämisessä, kannattaa siemennystiedot tallentaa tietokantaan. Tuotosseurannan ohjesäännön mukaan asiakkaan on pidettävä kirjaa sie-

mennyksistä, mutta niiden lähettäminen tietokantaan on vapaaehtoista.

Mitä saan? Tallentamalla omat tavoitteesi hedelmällisyydelle Tilakunnon vuosivertailuun, saat ne näkyviin

kausiraportissa, jolloin vertailu toteutuneeseen on helppoa koelypsyn jälkeen. Lähettämällä siemennystiedot saat työlistat poikimisista, tiineystarkistettavista, umpeen panoista, sekä tulevaisuudessa automaattisen tiineystestien tilausmahdollisuuden. Ammun raporttien kaut-

ta hedelmällisyyden kehittämiseen on tarjolla paljon työkaluja. Maitoyrityksen budjetoinnin pohjaksi tarvitaan tietoa maitomääristä ja tuloista. Jotta eläinmäärät ja maitomäärä voidaan ennustaa oikein, tarvitaan tieto siemennyksistä. Myös investointien suunnittelussa tarvitaan

ajantasaiset siemennystiedot. Tuotosseurannan raporteissa on paljon hedelmällisyyden tunnuslukuja kehittämiseen pohjaksi. Hedelmällisyys on lehmien toiseksi yleisin poiston syy, hiehoilla yleisin. Siemennystietoja tarvitaan myös hedelmällisyyden parantamiseen jalostuksen kautta.

ProAgria ja DeLaval

yhteistyöhön lypsyrobottien käyttöönotossa maitotiloilla

Maidontuotanto 2015 Kiuruvesi 54,7 milj. litraa Pielavesi 17,1 milj. litraa Keitele 6,0 milj. litraa KIITOS! maaseudun kehittämisyksikkö Kiuruvesi - Pielavesi - Keitele

ProAgria ja DeLaval ovat aloittaneet yhteistyön uusien lypsyrobottien käyttöönotossa. Toimintamallissa DeLaval vastaa lypsyrobotin asennuksesta ja tekniikasta. ProAgria vastaa käyttöönoton aikaisesta työnjohdosta eli käyttöönottoprosessista, DelPro™ -tuotannonohjausjärjestelmän neuvonnasta asiakkaalle ja eläinliikenteen hallinnasta tekniikan avulla. Maitotilan neuvonta aloitetaan jo ennen lypsyrobotin asennusta ja se ulottuu käyttöönoton jälkeiseen aikaan. ”Tämä yhteistyö DeLavalin kanssa vahvistaa ProAgrian roolia maitoyritysten asiantuntijapalveluiden tarjoajana ja eri toimijoiden aktiivisena yhteistyökumppanina toimialalla. Olemme osaltamme varmistamassa investoinnin tehokasta käyttöönottoa ja tuotannon nopeaa ylösajoa yrityksen talouden turvaamiseksi”,

toteaa ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Juha Nuutila. ”Yhteistyö ProAgrian kanssa auttaa asiakkaitamme perusteellisemmin hyödyntämään uusien laitteiden tekniikkaa tuotannon ohjauksessa ja lehmien lypsyssä. ProAgrian maidontuotannon osaaminen tuo lisäarvoa DeLavalin lypsyrobottien toimituksiin ja tämä uusi yhteistyömuoto on käytännössä jatkoa jo aikaisemminkin tekemällemme hyvälle yhteistyölle”, toteaa puolestaan DeLavalin toimitusjohtaja Jari Virrankoski. ”Valmennamme seitsemän jo ennestään kokenutta asiantuntijaamme DeLavalin käyttöjärjestelmän hallintaan ja automaattilypsyn käyttöönottoprosessin johtamiseen. Nämä asiantuntijat ovat käytettävissä eri puolilla Suomea käyttöönotoissa ja he tekevät tiivistä yhteistyötä DeLa-

valin laiteasentajien ja huoltomiesten kanssa, kertoo ProAgria Keskusten Liiton palveluryhmäpäällikkö Henna Mero, joka on ollut rakentamassa käyttöönottopalvelua yhdessä DeLavalin ja ProAgria keskusten kanssa. ”Koulutusvaihe on sujunut erittäin hyvin. Koulutettavat asiantuntijat ovat kokeneita maidontuotannon ammattilaisia ja hyvin motivoituneita tähän yhteistyöhön. Olemme jo päässeet käytännön toimiin useammallakin tilalla. Niistä saadut kokemukset ja asiakaspalautteet ovat olleet erittäin positiivisia. Varsinainen sertifiointi ensimmäisten asiantuntijoiden osalta tapahtuu tammi-helmikuun aikana”, kertoo puolestaan koulutuksesta vastaava DeLavalin teknisen tuen päällikkö Teijo Kärki.

Lähde Semexin sopimusasiakkaaksi! Saat alennuksia siemenannoksista ja monia muita etuja Semexin jalostussuunnitelman ja eläinaineksen avulla parannat karjasi kannattavuutta. Terveet ja tuottavat lehmät tuovat hyvinvointia myös hoitajille. Dreamerin ensikkotyttäriä Hakapellon karjassa, omistajat Susanna ja Jari Ylimäki. Päivätuotokset noin kuukausi poikimisesta: vasemmalta H.Jooga 41,6 H.Jaffa 33,4 - H.Jatuli 42,0 - H.Jamaica 38,0.

Paranna lehmiesi vastustuskykyä Immunity-sonneilla!

Semex Finland Oy | Viikatetie 3, 91900 Liminka | puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi | www.semex.fi

Lisätiedot: ProAgria Keskusten Liitto Toimitusjohtaja Juha Nuutila p. 0500 705 060 Oy DeLaval Ab Toimitusjohtaja Jari Virrankoski p. 0500 181 014 ProAgria Keskusten Liitto Palveluryhmäpäällikkö maito-, lihanauta-, ja lammasyritykset Henna Mero p. 040 589 6202 Oy DeLaval Ab Teknisen tuen päällikkö Teijo Kärki p. 0400 263 530

MAST –hanke

tiivistää neuvonnan, tutkimuksen, koulutuksen ja edunvalvonnan yhteistyötä maitotalouden kehittämisessä 1.7.2015 käynnistettiin MAST –hanke, jonka nimi tulee sanoista ” Maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen tehostaminen Pohjois-Savossa ”. Hanke tiivistää ja kehittää yhteistyötä ProAgria Pohjois-Savon, Luonnonvarakeskuksen, Savonia-ammattikorkeakoulun ja MTK Pohjois-Savon kanssa maitotalouden kehitystyössä. Hanke kestää 31.12.2017 saakka.

Hankkeessa on 7 toimenpidekokonaisuutta, joista keskeisin on ydinryhmän toiminta. Ydinryhmä tarkoittaa 4 hlön ryhmää, joka kokoontuu säännöllisesti vaihtamaan ideoita, ajatuksia, esille tulleita kehittämistarpeita ja miettimään niihin ratkaisuehdotuksia. Muista toimenpiteistä mainittakoon mm. asiantuntijapooli, jonka kautta kustannetaan lyhyitä esiselvityksiä sekä kansainvälinen

tiedonhankinta, jonka kautta tuetaan asiantuntijoiden ulkomaista tiedonhankintaa. Kehittämistyön ja organisaatioiden välisen yhteistyön tehostamisen kautta pystytään tuottamaan entistä tehokkaammin ja paremmin Pohjois-Savon maatilojen tarvitsemia kehittämispalveluja. Tätä kautta tuetaan tilojen kilpailukykyä ja elinvoimaa myös tulevaisuudessa.

Maitotilabarometri – kysely Itä-Suomen maitotiloille

investointisuunnitelmia. Tuloksia esitellään hankkeen edetessä.

Tammikuun lopussa kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tiloille Itä-Suomessa tuli postitse Maitotilabarometri 2016 –kysely, jossa selvitetään maidontuotannon tulevaisuuden näkemyksiä, tilojen ajatuksia, kehittämistarpeita ja

www.masthanke.fi Mika Repo kehitysjohtaja ProAgria Pohjois-Savo mika.repo@proagria.fi p. 043 825 2679

Neuvo 2020 palvelulla opastusta Minun Maatilani -ohjelmiston käyttöön

Neuvo 2020 palvelulla opastusta Viljelijä voi hyödyntää Maatilojen neuvontajärjestelmää, Neuvo 2020, Minun Maatilani ohjelmiston opastukseen. Palvelun käyttäjä maksaa saamastaan palvelusta vain arvonlisäveron, 24 %, osuuden. Tämän osuuden saa

myöhemmin takaisin arvonlisäveron palautuksena tai pienempänä lopullisena alv – maksuna. Neuvo 2020 – palvelua voi käyttää joko henkilökohtaisena palveluna tai muutaman hengen pienryhmänä, ryhmäneuvontana. Ryhmäneuvonnassa neuvontakulut jaetaan ryhmän kesken.

Opastuksella Ahaa -elämyksiä Kiteeläisen maitotilan emäntä Sari Rouvinen on vanha konkari Maatalouden Laskentakeskuksen ja ProAgrian sähköisten palvelujen käyttäjänä. Sarilla on ollut jo vuosia käytössä Ammu ja MobiAmmu. Lisäksi Sari hyödyntää ProAgrian Verkkopalveluita ja NäyteLinkkiä.

Kiteeläinen Sari Rouvinen kokeili Minun Maatilani ohjelmistoa heti sen ilmestyttyä. ”Ohjelma vaikuttaa sekavalta ja hankala käyttöiseltä”, tuumaili Sari asiantuntijan kysellessä ensikäyttäjäkokemuksia. Sari tilasi asiantuntijalta Neuvo 2020 opastuskäynnin ja ohjelmistoa käytiin yhdessä läpi koneelta tilan pöydän ääressä. Istunnon aikana koettiin monta ahaa –elämystä. ”Se löytyikin tuolta.” ”Ja tämähän onkin hyvä”. Sari ihastui erityisesti räätälöitäviin raportteihin ja listauksiin. Minun Maatilani palvelussa on valmiita raportti- ja listauspohjia, mutta siellä voi tehdä myös omia listauksia käyttäjän omien tarpeiden mukaan. Eläinkortti sai myös Sarilta kiitosta. Kor-

Etelä- ja Keski-Savon palvelevat maatilapakkaamot Yrjö Ehrnrooth Mikkeli 0400-824 731 www.peltosiemen.fi

Maatalouden Laskentakeskus julkaisi vuoden 2016 alussa uuden selainpohjaisen Minun Maatilani ohjelmiston. Ohjelmiston opastukseen ja neuvontaan voi hyödyntää Neuvo 2020 palvelua. Ammu, Elmer ja Pihvi – ohjelmat löytyvät nyt uudesta Minun Maatilani ohjelmistosta. Vanhat PC-pohjaiset Ammu, Elmer ja Pihvi sekä MobiAmmu, MobiPihvi ja WebElmer ovat kuitenkin vielä käytettävissä rinnakkain uuden Minun Maatilani ohjelmiston kanssa vuoden 2016 loppuun saakka. Minun Maatilani ohjelmisto koostuu moduuleista. Jokaiselle käyttäjälle on avattu palveluun moduuli, joka vastaa käyttäjän entistä Ammu, Elmer tai Pihvi – ohjelman käyttöä. Moduulit ovat: Elmer (perus eläinmoduuli), Ammu (maitotilan moduuli), Pihvi (lihatilan moduuli), Ryhmittely (lisämoduuli eläinryhmien hallintaan) ja Tilasiemennys (toimilupatilan moduuli). Moduuleita voi muuttaa tilan tarpeita vastaaviksi ottamalla yhteyttä Laskentakeskuksen ohjelmistotukeen. Minun Maatilani ohjelmisto toimii tietokoneella, tabletilla sekä älypuhelimella. Käyttäjätunnuksena ja salasanana käytetään samoja tunnuksia kuin entisillä PC-pohjaisilla- sekä Mobi -ohjelmilla. Myös ProAgrian Verkkopalvelu toimii samoilla tunnuksilla. Unohtuneet tunnukset voi pyytää Laskentakeskuksen ohjelmistotuesta.

Juha Rytkönen Joroinen 0400-178 711 Matti Teittinen Joroinen 050-560 3559

UU EifeTUUDE l, T T Obe& Seveoria lix & ri BOR Riin B a OR

Viljat, palko- ja heinäkasvit, apilat sekä seokset

tilla on mm kunkin eläimen perus-, siemennys-, tuotos- ja poikimahistoriatiedot katsottavissa yhdellä silmäyksellä. Syntymäilmoituksen teko vaikutti myös selkeämmältä entiseen Ammuun verrattuna ja ryhmäilmoitusmahdollisuudet Sari koki hyviksi. Minun maatilani palvelu sai opastuksen jälkeen Sarista uuden

käyttäjän. ”MobiAmmua tulen varmaankin aluksi kaipaamaan, sillä puhelimen näyttö on melko pieni. Mutta esim jonkun yksittäisen eläimen tiedon tarkistamiseen navetalla puhelin soveltuu hyvin.” Ilpo Kiviranta maidontuotannon asiantuntija ProAgria Pohjos-Karjala

Ota kumppaniksesi asiantuntija

KIIRELEHMILLE NOPEAT NOUDOT ILMAN LISÄKULUJA HKScan investoi Itä-Suomeen. Outokummun teurastamon navettainvestointi toi lisää joustoa teurasnoutoihin. Kesän aikana uudistui myös osa teuraslinjasta ja leikkaamosta. Noudamme teuraat nopeasti, kiirenaudatkin ilman lisäkuluja. Ota yhteyttä paikalliseen kenttäedustajaamme ja kysy lisää!

Osmo Könönen

Herkko Tynnyrinen

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

040 831 4475

0400 373 581

Miten biokaasutus muuttaa naudan lietelannan ominaisuuksia? Lannan sisältämien ravinteiden ja energian tehokas hyväksikäyttö on edellytys niin kestävälle elintarviketuotannolle kuin maatalouden ympäristökuormituksen vähentämiselle. Biokaasuprosessi on biologinen käsittelymenetelmä, jonka avulla hyödynnetään ravinteiden lisäksi myös lannan sisältämä energiapotentiaali. Lanta hajotetaan mikrobiologisesti hapettomissa (anaerobisissa) olosuhteissa, jolloin lopputuotteina syntyy käsittelyjäännöstä ja biokaasua. Käsittelyjäännös voidaan edelleen hyödyntää lannoitteena peltoviljelykäytössä ja

biokaasu taas lämpönä, sähkönä ja/tai biometaaniksi puhdistettuna liikennepolttoaineena. Lannan prosessointi voi tehostaa lannan hyödynnettävyyttä peltolannoituksessa. Se vaikuttaa lannan ravinteiden pitoisuuksiin, niiden liukoisuuteen, käyttökelpoisuuteen kasveille ja siten myös lannoitusarvoon. Koska erilaiset prosessit vaikuttavat lantaan eri tavoin, on lannan prosessointia suunniteltaessa tärkeää pohtia, mitä tavoitellaan, ja valita prosessi sen mukaisesti. Lantanäytteen kemiallisella analyysillä muutoksia voidaan yrittää

Kaunila tarjoaa äänen tunnistamiseen kehitetyn palvelun, joka ilmoittaa kun karjasuojasta kuuluu jotain hälyttävää.

044 304 4623 045 888 3114

www.kaunila.ﬁ www.facebook.com/kaunila

Vapauta sisäinen kaasuttajasi!

seurata, mutta erityisesti raakalannan epähomogeenisuus on haastavaa näytteenotolle ja analyysille - laatu vaihtelee. Tarkemmin lannan ja siitä prosessoidun lantatuotteen lannoitearvo saadaan selville pienen mittakaavan astiakokeessa, mutta luotettavimmat tulokset saadaan monivuotisella peltokokeella. Luonnonvarakeskuksen (Luke) Maaningan toimipisteen maatilamittakaavan biokaasulaitoksen käsittelyjäännöksen lannoitusarvoa tutkittiin laajassa nelivuotisessa peltokokeessa. Laitoksen syötteinä oli lypsykarjan lietelanta ja vähäinen määrä nurmea. Verranteena käytettiin samaa lypsykarjan lietelantaa sellaisenaan (”raakalanta”), samoin kuin väkilannoitetyppeä. Ohralle lannoitteita annettiin ennen kylvöä. Säilörehunurmelle lannoitteita annettiin multaamalla perustamisvaiheessa ja nurmivuosina sijoittamalla toiselle sadolle.

Biokaasuprosessi parantaa naudan lietelannan lannoiteominaisuuksia Orgaanisissa lannoitteissa on eduksi saada liukoisen typen osuus kokonaistypestä mahdollisimman suureksi, koska silloin typpi vapautuu ajoissa kasvien tarpeeseen nähden. Biokaasuprosessi paransi typen käyttökelpoisuutta ohranviljelyssä raakalan-

taan verrattuna, vaikka levitysajan yksittäisessä lanta-analyysissä liukoisen typen pitoisuuden nousua ei havaittu eikä sen osuus kokonaistypestä juuri muuttunut. Käsittelyjäännöksen liukoinen typpi oli täysin väkilannoitetypen veroista, kun raakalannan typpi vastasi 85 %:sesti lannoitetyppeä. Nurmenviljelyssä raakalannan ja käsittelyjäännöksen typen käyttökelpoisuus oli samaa tasoa. Tulos on ymmärrettävä, sillä ohra tarvitsee typen nopeasti keväällä ja alkukesällä nopeimman kasvun vaiheessa. Biokaasuprosessi vapautti kokonaistypen ei-liukoisen osan nopeammin viljan käytettäväksi kuin raakalannasta. Viljelykoe osoittautui juuri tässä hyödylliseksi: lantaanalyysin mukaan lannoitearvo oli sama, mutta ohra oli toista mieltä. Nurmen typen tarve on puolestaan erilainen kuin ohran. Levitysaikaan kesä-heinäkuussa maa on jo lämmin ja nurmi ottaa typpeä koko ajan kasvuunsa, joten käsittelyjäännöksen ja raakalannan välille ei tullut eroja typen hyväksikäytössä. Myös käsittelyjäännöksen fosforin käyttökelpoisuus oli korkeampi kuin raakalannan ja nyt ero näkyi sekä ohran- että nurmenviljelyssä. Sinänsä sekä ohran jyvien että nurmisadon fosforipitoisuus oli sekä raakalantaa että käsittelyjäännöstä käytettäessä korkea, vaikka nurmiviljelyssä lietteiden mukana annetut fosfo-

rimäärät jäivät mineraalilannoitusta vähäisemmiksi. Tämä on osoitus siitä, että karjanlantaperäisen fosforin käyttökelpoisuus on nurmikasvien kannalta peltoolosuhteissa varsin hyvä. Koska typen ja fosforin hyväksikäyttö parani, käsittelyjäännöstä käytettäessä olivat sekä lohkon typpi- että fosforitase parempia. Typen ja fosforin ylijäämä oli siis pienempää kuin raakalantaa käytettäessä, mikä on ympäristökuormituksen kannalta hyvä asia. Käsittelyjäännös oli tasalaatuisempaa ja juoksevampaa kuin raakalanta ja sen ravinnepitoisuuden vaihtelu oli pienempää kuin raakalannan. Jäännös oli myös teknisesti helpompikäyttöistä ja sen hajuhaitat olivat vähäisemmät kuin raakalannan. Jäännöksen pH oli korkeampi kuin raakalannan, mutta tällä ei ollut vaikutusta maan pH-arvoon eikä typen haihtumistappioihin, koska liete sijoitettiin nurmeen. Eron merkitys jäi siis vähäiseksi. Yksi käytännön kannalta merkittävä seikka on logistinen: riippumatta siitä, rajoittaako lannan levitystä kokonaistyppi (Nitraattiasetus) vai pellon fosforiluokka, pystyy käsittelyjäännöstä käyttämällä levittämään kerta-annoksena hieman (7 %) enemmän liukoista typpeä hehtaarille, mikä on yleensä viljelyssä eduksi.

Ohralle vai nurmelle? Käsittelyjäännöksen edut suhteessa raakalantaan olivat sinänsä suurempia ohran kuin nurmenviljelyssä. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus: nurmenviljelyssä ravinteiden otto oli yleisesti tehokkaampaa, mikä kuvastaa nurmenviljelyn mahdollisuuksia ympäristöystävällisenä tuotantomuotona. Esimerkiksi tässä koesarjassa nurmi otti käsittelyjäännöstä käytettäessä 2,3 ja raakalantaa käytettäessä 1,9 kertaa niin paljon fosforia kuin mitä sille lannoituksena annettiin. Kuivana vuonna sekä käsittelyjäännöksen että raakalannan ravinteiden hyväksikäyttö oli kaikkein heikointa. Kuiva vuosi oli myös nurmen ensimmäinen tuotantovuosi, jolloin nuori nurmikasvusto ilmeisesti kärsi lietteiden sijoituksesta jonkun verran. Tutkimuksen tuloksista valmistuu yksityiskohtainen raportti Luken raporttisarjaan lähiaikoina. Asiasta kiinnostuneet tulevat löytämään raportin Luken verkkosivuilta (www.luke.fi/julkaisut/). Perttu Virkajärvi ja Sari Luostarinen Luonnonvarakeskus Luke

Kilpailukykyä kasviyrityksiin – KIPAKKA Tule mukaan kehittämään kasvintuotantotilaasi tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti. Yrityksen kehittämisessä apunasi on tavoitteittesi mukaan räätälöity valmennustiimi. Pienryhmätapaamisissa pääset vaihtamaan kokemuksia ja näkemyksiä muiden yrittäjien kanssa. Saat myös työkaluja kokonaisuuden johtamiseen ja yrityksen talouden hallintaan. Kipakka-hanke on erityisesti suunnattu kasvintuotantoyrittäjille, jotka suunnittelevat tuotantosuunnan vaihdosta, ovat aloittamassa luomutuotantoa tai haluavat jatkaa nykytuotantoaan kannattavammin ja yrityksen koko

potentiaalin hyödyntäen. Hanke käynnistyy kevään aikana ja toimii Etelä-Savon maakunnan alueella. Seuraa ilmoittelua ProAgria Etelä-Savon kotisivuilla ja tule mukaan hankkeen toimintaan. Lisätietoja myös hankevastaavalta: Mirja Tiihonen, puh. 0400 638 138, sähköposti: mirja.tiihonen@proagria.fi. Hanketta toteuttaa ProAgria Etelä-Savo ry yhdessä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELYkeskus.

Sinappi kukkii

Voiko viljelyn kannattavuutta parantaa? Kyllä voi. Avullamme löydät keinoja, menetelmiä ja tekemisiä, joiden avulla lisäät viljelyn kannattavuutta. Saat meiltä parhaimman asiantuntijanäkemyksemme ja suosituksemme siitä, mitä kannattaa tehdä. Kannattaako panostaa pellon tuottokyvyn nostoon vai markkinoihin, mitä kannattaa viljellä ja mitä kannattaa tehdä kasvukauden aikana. Valitaan yhdessä sinun tilallesi sopivin ratkaisu, jolla pääset tavoitteeseesi ja teet tulosta.

Kiinnostuitko? Lue lisää palvelustamme www.proagria.fi/viljelysuunnittelu

ProAgria – Menestyksen mahdollisuuksia ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.

Kevään kylvöille! Ohra

WOLMARI Kaura

BOR

AKSELI

BOR

Peitatut

RYPSIN siemenet

Ohra UUTUUS!

KAARLEBOR Kaura

VENLABOR Laadukkaat

NURMISEOKSET

Haemme uusia luomusiementuottajia! Pohjois-Karjalan Siemen

p. 044 534 6914 osmo.koponen@tilasiemen.fi www.pksiemen.fi

Kehittävät kasvinviljelytilat kaipaavat tilatason asiantuntijapalvelua Viljasektorin toimintaympäristö on muuttunut rajusti viime vuosien aikana. EU:n maatalouspolitiikka muuttuu koko ajan markkinalähtöisemmäksi ja tukijärjestelmät painottuvat ympäristöön ja kestävään kehitykseen. Viljatilojen kannattavuus on jo usean vuoden ajan ollut huono, eikä helpotusta ole näköpiirissä. Suomessa viljaketjun tulevaisuus on yhä enenevissä määrin kehittävien kasvinviljelytilojen varassa. Tästä syystä onkin tärkeää, että kehittävillä kasvinviljelytiloilla olisi parhaat mahdolliset edellytykset parantaa omaa osaamistaan. ProAgria tarjoaa monenlaisia palveluita kasvinviljelytilojen toiminnan tueksi. Nykyään niitä räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaisiksi palvelupaketeiksi ja järjestetään benchmarking – pienryhmäkoulutusta.

ProAgrian uudet kasvipalvelut

KUOPIO (017) 465 3011 LAPINLAHTI (017) 731 234 JUANKOSKI (017) 613 999 PIELAVESI (017) 465 3021 SUONENJOKI (017) 465 3031

Jokaisella kasvulla on tarinansa

ProAgria on ottanut uudet valtakunnalliset kasvipalvelut käyttöönsä. Kasvinviljelytiloille on tarjolla perinteisten palveluiden lisäksi kolme eritasoista palvelupakettia: KasviTuotto, KasviToiminta ja Viljelysuunnitelma -palvelut, joiden sisältö räätälöidään tilakohtaisesti. Kasvipalvelut rakentuvat yrityksen tärkeimmän kehittämiskohteen ympärille. Tilakohtaiset toimenpiteet mietitään kehittämistarpeiden mukaisesti. Näiden kasvipalveluiden avulla halutaan tunnistaa viljelyn ongelmakohdat, joiden pohjalta korjaustoimenpiteet voidaan viedä käytäntöön.

- Viljely Kasvu -palvelu sopii tiloille, jotka haluavat parantaa kannattavuutta, hakea vertailutietoja ja verkostoitua muiden alan toimijoiden kanssa. - Viljely Tuotto –palvelu sopii tiloille, jotka haluavat hallita markkinariskit ja vertailutietoa kasvivalintojen, lannoituksen ja kasvinsuojelun eri vaihtoehdoista. Viljelysuunnittelu –palvelu on tarkoitettu varmuutta ja helppoutta hakeville tiloille. Kasvipuolen palveluja on toteutettu enimmäkseen erillispalveluina. Selvitimme Oulun ammattikorkeakoulun YAMK opinnäytetyönä kuinka ProAgria Oulussa ja ProAgria Pohjois-Savossa voitaisiin palvella entistäkin asiakaslähtöisemmin kasvintuotantoon panostavia tiloja. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 16 viljelijää. Haastattelussa kerättiin tietoa mm. palvelutarpeista sekä mielipiteitä ProAgrian palveluista ja viljelysuunnitteluohjelmista.

Kasvustokäynnitsuunnittelun perustana Tutkimuksessa selvisi, että viljelijät kaipaavat yhä enemmän tilatasolle vietyä kohdennettua neuvontaa, kuten kasvustokäyntejä ja kasvien valintaa sopiville lohkoille, erikoiskasvit huomioiden. Kasvustokäynneillä saadaan kokonaisvaltainen kuva tilan viljelyolosuhteista ja mahdollisuuksista, jotka helpottavat myös viljelysuunnitelman laadintaa. Näin viljelysuunnitelmasta tulee työkalu, jossa käytäntö ja byrokratia nivotaan yhteen.

Parhaiden käytäntöjen vertaamista ja toisilta oppimista Benchmarkig -pienryhmäkoulutuksissa jaetaan ja vertaillaan parhaita käytäntöjä. Pienryhmäkoulutukset ovat saavuttaneet suuren suosion ja korvaavat jo ison osan perinteisistä luentotyyppisistä koulutuspäivistä. Tutkimuksessa selvisi, että viljelijät ovat kiinnostuneita pienryhmätoiminnasta. ProAgria Pohjois-Savossa järjestettiin siementuottajille suunnattu pilottipienryhmä vuoden 2014 aikana. Tästä ryhmästä koostuu Pohjois-Savon haastatteluaineisto. Viljelijöiden mielestä parasta oli tutustua uusiin ihmisiin ja vertailla omia toimintatapoja toisten toimintatapoihin, konevertailuja unohtamatta. Pellonpiennarpäivä oli ehdottomasti parasta antia kun pääsi käytännössä näkemään toisten toimintatapoja.

Kasvipuolen palvelut erillispalveluina

KASVINVILJELYN TUOTANTOPANOKSET BERNERILTÄ

Osta suoraan asiantuntijalta! MIMMI VALKONEN 040-579 4115 mimmi.valkonen@berner.ﬁ ASKO SEPPÄNEN 040-579 3866 asko.seppanen@berner.ﬁ Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

Viljelijät haluavat ”päivystystyyppistä” palvelua, josta saisi nopeasti tietoa akuutteihin ongelmiin kesken peltotöiden. Tietoa kaivataan mm. kasvinsuojeluun, kuten tankkiseoksiin, ainevalintoihin ja kasvinsuojelun ajoitukseen sekä rikkojen ja kasvitautien tunnistamiseen. Yleensä on totuttu soittamaan tutulle asiantuntijalle, joka ei kuitenkaan aina pysty vastaamaan nopeasti akuutteihin kysymyksiin. Suljetut keskusteluryhmät voisivat toimia reaaliajassa viljelijöiden ja asiantuntijoiden välisinä tiedonvaihtokanavina.

Tutkimuksen perusteella viljelijät eivät ole vielä kovin halukkaita ostamaan palvelupaketteja. Niiden hinta ja sisältö mietityttää. He kokivat erillisinä palveluina ostetut tuotteet ainakin tällä hetkellä mielekkäämmiksi. Tulevaisuudessa palvelupaketitkin voisivat kiinnostaa jos kasvinviljelyn kannattavuus olisi kohdallaan. Juha Sohlo Valtakunnallinen Huippuosaaja, kasvinsuojelu ProAgria Oulu Kirsi Tuovinen Kasvintuotannonja talouden asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Ravinnerenki huhkii maatilojen Kasvinsuojelukoulutukset ravinnekiertojen parissa

Kasvinsuojelulainsäädäntö uudistui 2015 alkaen: Kasvinsuojeluainelaki edellyttää, että kaikkien kasvinsuojeluaineita ammattimaisesti käyttävien henkilöiden pitää suorittaa kasvinsuojeluainetutkinto. Aikaisemmat, ympäristötukeen liittyvien kasvinsuojelukoulutusten todistukset täyttävät tutkintovaatimuksen todistusten päättymispäivään ProAgriat järjestävät kasvinsuojelukoulutus- ja tutkintotilaisuuksia, joiden koulutusohjelma on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston hyväksymä. Todistuksen saaminen edellyttää tutkinnon suorittamista hyväksytysti. Koulutuksen ohjelmassa mm: * Lainsäädäntö ja ajankohtaiskatsaukset kasvinsuojeluun * Kasvinsuojeluaineiden turvallinen käsittely ja riskien tunnistaminen * Levitysvälineet * Integroidun kasvinsuojelun menetelmät * Laittomat ja väärennetyt valmisteet, uutuudet

RavinneRenki on saanut ”työsopimuksen” ajalle 24.6.2015 – 28.2.2019, rahoitusta tulee Euroopan maaseudun kehittämisen maaseuturahastosta. Työehtoihin on kirjattu vaativana tavoitteena maatalouden ravinnekierron tehostaminen ja toimintaalueena koko Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala. Käytännön peltotyön lisäksi Ravinnerenki hoitaa myös paperihommia: kustannuslaskentaa ja raportointia muillekin malliksi. Yksin ei onneksi tähän tavoitteeseen tarvitse kamppailla, vaan sekä päällysmiehiä että työrukkasia riittää: tutkijoista viljelijöihin ja viranomaisista urakoitsijoihin. Ravinnerenki etsii ja kokoaa parhaiten Itä-Suomen tiloille sopivia keinoja mm. lannan levittämiseen, käsittelymenetelmiin sekä peltojen vesitalouden ja valumavesien hallintaan. Savonia-ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus (Luke), ProAgriat Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala, YläSavon ammattiopisto, Suomen ympäristökeskus sekä Kareliaammattikorkeakoulu testaavat, tutkivat ja mallintavat eri menetelmiä laboratoriomittakaavasta tilatasolle. Maakunnista valitaan mukaan myös ”havaintomaatiloja”, joilla on mahdollista käydä pellonpientareella tutustumassa ja kuulostelemassa vinkkejä käytännön toteutuksesta. Ravinnerenki aloitti tämän vuoden urakkansa järjestämällä

tupaantuliaispäiviä. Kuopiossa keskusteltiin 20.1.2016 Biotehtaalta kiertotalouden mahdollisuuksista tuottaa biojätteestä sekä lannoitevalmisteita että energiaa – askeleita kohti suljettua kiertoa. Iisalmessa 21.1.2016 syvennyttiin biokaasulaitosten kannattavuuteen ja perustamiseen liittyviin säännöksiin käytännön esimerkkien avulla. Tilaisuuksissa syntyi vilkasta keskus-

Luonnonvarakeskus (Luke) Perttu Virkajärvi perttu.virkajarvi@luke.fi p. 029 532 6641

Savonia-ammattikorkeakoulu projektin koordinaattori Arja Ruokojärvi arja.ruokojarvi@savonia.fi p. 044 785 5569

telua kaikkiaan yli 30 osallistujan voimin. Päivien alustuksista on kirjallista ja kuvallista materiaalia nettisivuilla http://ravinnerenki. savonia.fi; sivuilla ilmoitellaan jatkossakin ajankohtaisista tapahtumista ja Ravinnerengin työn tuloksista. Ter vetuloa mukaan Ravinnerengin kaverina työstämään Itä-Suomesta kiertotalouden edelläkävijä!

ProAgria Pohjois-Karjala Kaisa Matilainen kaisa.matilainen@proagria.fi p. 040 301 2423 ProAgria Pohjois-Savo Anu Rossi anu.rossi@proagria.fi p. 040 179 5001

Etelä-Savo Ti 8.3. Pieksämäki Naarajärvi, Kanttila-Sali, Vilhulantie 5 Ti 15.3. Savonlinna, Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 To 31.3. Mikkeli, Yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotin katu 5 Ti 12.4. Rantasalmi, Luontokeskus Oskari, Ohitustie 7 (aamukahvi Rinssi-Everstissä) Tilaisuudet alkavat aamukahvilla klo 9.00 ja päättyvät noin klo 14.00. Klo 9.00 alkava kurssi (Vapaaehtoinen osuus) Klo 12.45 alkaen kasvinsuojelututkinto, josta hyväksytyille todistus. Hinnat: 68 EUR + alv 24 % (sisältää koulutuksen ja tutkinnon sekä aamukahvi). Tilaisuus alkaa klo 9.00. 48 EUR + alv 24 % (sisältää pelkkä tutkinto). Tutkintotilaisuus alkaa noin 12.45. Ruokailu on mahdollista ”omaan piikkiin” ennen tutkintotilaisuutta (tilataan ilmoittautumisen yhteydessä) Ilmoittautuminen (henkilö- ja Y-tunnus mainittava) vähintään viisi arkipäivää ennen kurssia www.proagria.fi/es tai ProAgria Etelä-Savon toimistoon, p. 0400 261 094. Tervetuloa! Pohjois-Karjala Tilaisuus alkaa klo 10:00 ja päättyy klo 15:00, tentti klo 14:00 Ke 24.2. Joensuu, Sanomalehti Karjalaisen auditorio, Kosti Aaltosentie 9 Ti 1.3. Nurmes, Hyvärilä, Lomatie 12 To 3.3. Tohmajärvi, kunnan valtuustosali, Järnefeltintie 1 Hinta: 68 EUR+ alv 24% sis. koulutuksen, luentoaineiston ja tentin. Ilmoittautuminen: viimeistään 7 päivää ennen koulutusta: * https://pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai * puh/tekstiviesti p. 040 301 2401 * sähköpostilla kirsi.peuhkurinen@proagria.fi Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään laskutusosoite sekä tila- ja y-tunnus. Lisätiedot koulutuksesta: Kaisa Matilainen, p. 040 301 2423, kaisa.matilainen@proagria.fi Koulutusmateriaaliin voi tutustua ennakkoon osoitteessa www.tukes.fi/kasvinsuojelu Pohjois-Savo Koulutus klo 9.00 - 13.00, tutkinto 13.00 - 14.00. Halutessaan voi osallistua myös pelkkään tutkintoon. Väliajalla lounastarjoilu, joka sisältyy kurssimaksuun. Ke 24.2. Lapinlahti, Portaanpään Opisto, Portaanpääntie 63 To 3.3. Kiuruvesi, Seurakuntatalo, Kirkkokatu 8 Ti 15.3. Karttula, Maaseutuhotelli Eevantalo, Keihäskoskentie 150, Syvänniemi Ke 16.3. Leppävirta, kunnan valtuustosali, Savonkatu 39 Ti 22.3. Nilsiä, Gasthaus Lastulahti, Nurmeksentie 856 Ti 5.4. Iisalmi, Ylä-Savon ammattiopisto (PEMO), Kotikyläntie 254 La 9.4. Kuopio, Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2 Ma 11.4. Suonenjoki, Yrityspuisto Futuria, Jalkalantie 6 Ke 8.6. Kuopio, Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2 Ilmoittautuminen ProAgria Pohjois-Savoon viimeistään 5 arkipäivää ennen kurssia/tutkintoa kotisivujen https://pohjois-savo.proagria.fi/tapahtumat kautta. Hinnat: 70 EUR + alv 24 %, sisältäen koulutuksen, tutkinnon sekä väliajan lounastarjoilun. Pelkkään tutkintoon osallistumisen hinta on 50 EUR + alv 24 %. Lisätietoja: kurssivastaava Hannu Mäkipää 040 563 8759 tai hannu.makipaa@proagria.fi

Rustholli high tech -aikaan Veikan kartanossa Mikkelissä alkoi uusi ajanjakso kesällä 2015. Kartano on ollut kautta aikain ratsutila, rustholli. Tänään kartanon tallissa ja laitumilla hevoset saavat valmennusta ja hoitoa nykyaikaisin menetelmin, jossa on mukana uusia teknisiä laitteita. Asiakaskohderyhmänä ovat niin kotimaiset kuin kansainväliset hevosten omistajat, joille tarjotaan roppakaupalla omistajaelämyksiä kilpailemisen ohessa. Kaisa Tupamäki-Kukkamo ja Vesa Kukkamo perustivat yrityksen, jonka liiketoiminta-ajatuksena on tarjota ravihevosvalmennusta ja kuntoutusta. Alusta alkaen on ollut ideana, että kotimaiset ja kansainväliset kimppahevosten osaomistajat pääsevät tulevaisuudessa tutustumaan omistamansa hevosen arkeen ja kartanon palveluihin.

ProAgria Etelä-Savosta yrityspalveluita Kaisa Tupamäki-Kukkamo ja Vesa Kukkamo muuttivat Veikan kartanoon heinäkuun alussa. Yritys Stall Blombacke Oy perustettiin heinäkuun lopulla ja liiketoiminta alkoi elokuun alusta. Valmennustoimintaa Kaisalla oli jo Hyvinkäällä Kytäjän kartanon vuokratiloissa, ja ajatus liiketoiminnan laajentamisesta oli kytenyt mielessä jo pitkään. Lopullinen sysäys yritystoiminnan aloittamiselle tuli siitä, kun nykyinen yhteistyökumppani Järvimetsä Oy osti Veikan kartanon kiinteistöt ja maa-alueet. Koska tilalla oli jo entuudestaan käyttökelpoiset tallipaikat hevosille ja hyviä valmennusmaastoja, päätökset tehtiin nopealla aikataululla. Tämän jälkeen Kukkamot löysivät ProAgria Etelä-Savon yrityksen käynnistämisen kumppaniksi. - Tärkein tuote yrityksellämme

on hevosten kuntoutus- ja valmennuspalvelut sekä hevoskimpat, joiden ympärille yrityksen muu liiketoiminta perustuu, Kaisa Tupamäki-Kukkamo kertoo. Hevosten omistajat voivat seurata päivittäin hevosen kuulumisia harjoituspäiväkirjoista ja valmennuksen tehoja nettiin siirtyvistä sykemittaritiedoista. Lisäksi hevosen yhteisomistajille on tarjolla elämyksellisiä teemapäiviä Veikan kartanossa, jossa he pääsevät seuraamaan, millaisissa oloissa hevonen valmentautuu ja millaisesta hoidosta se nauttii.

Infrapunasaunassa hevoset rentoutuvat Stall Blombacke tarjoaa alan tuoreimpaan asiantuntemukseen sekä johtaviin menetelmiin ja -teknologioihin perustuvia hoito-ohjelmia urheilu- ja harrastehevosten kuntoutukseen. Ennen perinteistä hierontaa hevoset pääsevät nauttimaan infrapunasaunan rentouttavasta vaikutuksesta. - Hevosten infrapunasauna on myös hevosten kuntoutusohjelmassa. Olemme kehittäneet asiatuntijoiden kanssa kolmen kuukauden kestoiset Horse Wellness –jaksot kuntoutettaville hevosille, ja ne soveltuvat niin kilpailuihin valmistautuville urheiluhevosille kuin vammautumisesta toipuvien urheilu- tai harrastehevosten paranemisprosessin nopeuttamiseenkin, Kaisa Tupamäki-Kukkamo kertoo. Hoitojaksojen lisäksi hevosille on tarjolla myös yksittäisiä hoitokertoja paikan päällä Veikan kartanossa. Veikan kartanon ympäristössä on turvallisia harjoitusmaastoja ja laitumia, jossa hevosen fysiikka saa hoitoa ja mieli virkistystä rauhallisessa maalaismaisemassa.

- Reilun puolen vuoden aikana on monenlaista tullut yrittäjän taipaleella vastaan, mutta positiivisella mielellä menemme eteenpäin. Kysyntää on tullut pikkuhiljaa lisää, vaikka emme ole erityisesti markkinoineet nettisivujen lisäksi toimintaamme. Lisäksi Mikkelin raviradan kanssa olemme keskustelleet hyvässä hengessä monipuolisesta yhteistyöstä esimerkiksi kansainvälisen St. Michel viikonlopun aikana, Kaisa kertoo. Lisätietoa http://stallblombacke. com/palvelut/kimppahevoset/veikankartanon-villit-tammat-sanni-diana/

Suvi Korhonen yritysasiantuntija Etelä-Savon maa- Veikan kartano Admin Ajax. Hevonen saa yhtä hyvää fysikaalista hoitoa, kuin ja kotitalousnaiset huippu-urheilijat; kylmäkompressiositeet jaloissa, yrttihöyryhengitystä ja infrapunapaneelista lämpöä. Kuva: Juulia Aschan/Haaja

Siementuotantoon! Teemme siemenviljelysopimuksia nurmikasveista ( timotei, nurminata, puna-apila )

Ota heti yhteyttä! www.savonsiemen.com p. 044 591 6400 / antti.sarvela@savonsiemen.com

60 v. kokemuksella! Kaisa Tupamäki-Kukkamo kehittää yritystään nopean alun jälkeen suunnitelmallisesti pikkuhiljaa kohti korkeatasoista hevosten valmennus- ja hyvinvointilaitosta. Kuva: Juulia Aschan/Haaja

NEUVO2020 –palvelut: Maisema- ja luontokartoitus Neuvo202 palvelu: Maisema- 0ja–lu ontokartoitus • Alkukartoitus til an ar

voista • Neuvonnallinen maastokäynti yhde ssä viljelijän kanssa • Ehdotukset hoid on kohteiksi, ilmak uvaan tai karttaan. Neuvo 2020 -palv elun käynti ja mat kat ovat maksutto mia. Palvelun laske nnallinen hinta on 63 EUR/h. Siitä laskutetaan vain alv :n osuus, jonka vo i vähentää verotuksessa. www.proagria.fi/neuv o2020

Kysy lisää: Maa- ja kotitalousnaiset/ ProAgria Etelä-Savo: Leena Lahdenvesi-Korhonen p. 0400 875 326 Saara Ryhänen p. 040 486 8237 Pohjois-Karjala Päivi Jokinen p. 040 301 2409 Pohjois-Savo Sinikka Jokela p. 0400 571 643 sähköposti: etunimi.sukunimi@ maajakotitalousnaiset.fi Kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen. Maisema- ja luontokartoituksen avulla löydät kohteet, joille voi hakea ympäristösopimusta. Monella tilalla on mahdollisuus hakea ympäristösopimusta, joka edistää perinnebiotooppien ja muiden luonnon monimuotoisuuskohteiden sekä maiseman tai kosteikkojen hoitoa. Ympäristösopimuksissa hoidosta korvataan 450 euroa hehtaarilla vuodessa, arvokkaimmilla alueilla 600 euroa hehtaarilla vuodessa. Neuvonnallisen maastokäynnin aikana kartoitetaan tilan maiseman ja luonnon arvokohteet sekä arvioidaan mahdollisuudet ympäristösopimukseen tai joissakin tapauksissa ei-tuotannolliseen investointikorvauksen alkuraivaukseen ja aitaamiseen.

Mikkeli

Eläintila Kartoitamme laiduntamiseen sopivat alueet, joista voit myös saada ympäristösopimuksen. Eläimet hoitavat maisematyön. Pellot jäävät talvirehun tuottoon.

€

Peruskurssit:

Kasvinviljelytila Hyödynnä ympäristökorvauksia lähimaisemasi hoidossa. Ota maisemaraivaukselle ja niittyjen hoidolle korvaus.

70 €/pv + alv 24 %

Maaseutumatkailutila Etsimme tilan maisemakohteet, jotka ovat mielenkiintoisia myös asiakkaille. Kohteita hoitamalla kohennat samalla lähimaisemaasi.

Maatalouden pankki- ja vakuutuspalveluiden asiantuntija

Neuvontaa olemassa olevalle sopimusalueelle Käymme läpi, miten maisemanhoito on toteutunut tilalla. Tilakäynnillä neuvomme, miten voit jatkaa hoitoa suunnitelman mukaisesti. Saat tarkennukset aikaisemmin tehtyyn suunnittelukarttaan.

€ T u l ek äy m äänOs u u s p a n k i s s ata il u el i s ää o s o i tte e s ta o p . ﬁ/ m a a ta l o us .

ProAgria Pohjois-Savo

Poikkeukselliset sääolosuhteet tuhoisia marjakasveille?

Marjanviljelijöitä ja toimijoita askarruttaa nyt kovasti, miten marjakasvit selviävät alkutalven haastavista olosuhteista. Lunta ei ollut juuri nimeksikään ja pakkaset olivat kireitä, jopa reilun – 30 asteen pakkaslukemia mitattiin monin paikoin. Pakkasjakso kesti melko pitkään, joten routakerros on päässyt muodostumaan syvälle. Viljelijät ovatkin kommentoineet täällä Pohjois-Karjalassa, etteivät muis-

ta vastaavia olosuhteita heidän viljelyhistoriansa aikana olleen. Itä-Suomessa talveen tyypillisesti kuuluu, että maanpinnan suojana on vuodesta riippuen joko ohuempi tai paksumpi lumipeite. Tänä talvena tammikuun puoleen väliin mennessä tuo lumipeite jäi hyvin ohueksi tai sitä ei ollut ollenkaan. Lumipeite on kuitenkin tärkeä suoja kasvien talvehtimisen onnistumisessa, niin myös marjakasveilla. Pakkasvau-

Yhteishaku

23.2. - 15.3.2016

MEILTÄ VALMISTUU OSAAJIA Kokki Merkonomi Lähihoitaja Levyseppähitsaaja Automaatio- ja sähköasentaja Talonrakentaja Maaseutuyrittäjä Eläintenhoitaja

Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee, Savikontie 13, 82500 Kitee puh. 013 244 3262. Lisätietoja opinto-ohjaaja Elina Hokkanen puh. 013 244 3269.

rioiden suurin riski on paljaan maan aikaan myöhäissyksyllä ja aikaisin keväällä. Kovat pakkaset vaurioittavat maan paljaana ollessa taimien juuria joko juuristoa rikkomalla tai nostamalla taimia maasta. Matalilla marjakasveilla, kuten mansikalla, edellissyksynä kehittyneet kukka-aiheet ovat myös vaarassa, mikäli sen suojana ei ole lämmittävää lumikerrosta tai kasvuston päälle suojaksi levitettyä harsoa tai muuta katetta. Vaikka itse kasvi kestää kovaakin pakkasta, niin kukka-aiheet vahingoittuvat jo – 10 asteen lämpötilassa.

Savimailla riski kasvaa Savipitoisilla maalajeilla pakkasvaurioiden riski on suurin. Myös maan rakenteella on suuri merkitys. Mikäli maa on tiivistynyttä eikä vesi pääse imeytymään maahan, kovat pakkaset suojaamattomaan kasvustoon osuessaan aiheuttavat pahojakin pakkasvaurioita. Tuhojen ennaltaehkäisemiseksi voikin tehdä toimenpiteitä, jotka parantavat maan rakennetta sekä suojaamalla kasvustot esim. harsoilla tai jollain orgaanisella katteella. Syyskesä oli monin paikoin sateinen ja myös muilla kuin savipitoisilla maalajeilla vesi jäi osittain seisomaan pelloille. Tämä on omiaan pahentamaan pakkasten aiheuttamaa vahinkoa.

Huonoin tilanne on silloin, kun maa jäätyy ja sulaa vuoron perään. Tätä ei onneksi ole ainakaan vielä tapahtunut. Nyt kirjoitushetkellä, tammikuun puolessa välissä, maahan on saatu lunta kasveja suojaamaan. Lämpötilaero lumen päällä ja kasvin juurella voi olla jopa useita kymmeniä asteita. Jos haetaan hyviä puolia näistä alkutalven olosuhteista, niin tällaiset kovat pakkaset lumettomassa maassa ovat omiaan tuhoamaan tauteja ja tuholaisia. Positiivista on myös se, että kylmeneminen on tapahtunut pikku hiljaa pitkin myöhäissyksyä ja alkutalvea, joten kasvit ovat ennättäneet karaistua ainakin jonkin verran pakkasta vastaan.

Pensasmarjoilla riskit kasvaa keväällä Pensasmarjoilla kuten vadelmalla, herukoilla ja pensasmustikoilla Suomen oloissa lepotila on syvimmillään loka-marraskuussa. Kylmänkestävyys on yleensä suurimmillaan tammikuussa ja nyt kovat pakkaset tulivat juuri siihen aikaan. Tasainen kylmyys pitää kasvin parhaiten talvilevossa ja jopa parantaa sitä, joten niiden osalta tilanne on parempi. Vadelma kestää paremmin kovaakin pakkasta kuin lämpimämpiä, mutta vaihtelevia lämpötiloja. Nyt tammikuussa on ollut

koviakin tuulia, mikä osaltaan lisää pakkasen purevuutta. Kylmänkestävyys on myös lajikkeista riippuvaista. Kestävimmät vadelmalajikkeet voivat selvitä ilman suurempia vioituksia jopa lyhytaikaisista – 40 asteen pakkasista. Pensasmarjat ovat alttiimpia kevättalven olosuhteille, kun lepotila on purkautunut.

Lumi suojaa Mansikalla on myös lajikkeiden välillä suuria eroja talvenkestävyydessä. Aikaisemmat vuodet ovat osoittaneet, että jo pienempienkin pakkasten seurauksena suuri joukko uusimpia lajikkeita ovat saaneet pahojakin vioituksia, kun lumi tai muu kate ei ole ollut suojana. Sääolosuhteiden aiheuttamien vaurioiden pohdintaahan voi kyllä tehdä, mutta vasta tuleva kevät ja kesä näyttävät, miten kasvit ovat talvesta selvinneet. Ja ennen sadonkorjuuta ennättää tulemaan vastaan vielä monenlaisia olosuhteita. Kasvit ovat kyllä yllättävänkin sopeutuvaisia ja selviävät mitä kummallisimmista olosuhteista. Mutta realismia varmasti on, että varsinkin mansikan osalta kannattaa miettiä toimenpiteitä ainakin osittaisten talvivaurioiden varalta. Päivi Turunen Puutarhatalouden asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Lähiruoan tuottaja ja kuluttaja kohtaavat REKOssa

REKO Siilinjärven perustamiskokous marraskuussa 2014. Rekoilusta on tullut lähiruoan jakelussa uusi sana ja ilmiö. Thomas Snellmanin perustama lähiruoan jakelumalli kasvaa huimaa vauhtia Suomessa. Nyt renkaita on yli 100 ja niissä jäseniä noin 100 000. Liikevaihto on nyt noin 8 miljoonaa ja kasvu on voimakasta. Toiminta on alkanut Länsi-Suomessa ja levinnyt sieltä myös tänne Itä-Suomeen. Keskeinen lähtökohta on lyhyt ketju tuottajalta kuluttajalle, jossa vuorovaikutuksella on suuri merkitys. REKOn tavoitteena on lähellä tuotettu elintarvike, joten tuotteen ei välttämättä tarvitse olla luomua. Ryhmässä mukana olevilla on erilaisia odotuksia toiminnalle. Ostajilla on keskimääräistä useammin tavoitteena saada eettisesti ja ympäristöystävällisesti tuotettua laadukasta ruokaa ja tuottajalla reilu hinta tuotteesta, jonka tuotantoketju on läpinäkyvä. Kuluttajan motiivina voi olla myös heräteostojen vähentäminen tai paikallisen tuotannon tukeminen.

Huolellinen alkuvalmistelu Toiminnan aloittaminen ja ryhmän perustaminen kannattaa tehdä huolella. Ryhmän toiminnan käynnistäminen vaatii pari-kolme aktiivista kuluttajaa ja tuottajaa teknisiksi ylläpitäjiksi, joilla on niin paikallisten tuottajien tuntemusta kuin verkostoja välittää tietoa lähiruuasta kiinnostuneille muille kuluttajille. Kuluttajat ovat tärkeitä ylläpitäjinä, koska heiltä tulee tietoa asia-

kastarpeesta. Ylläpitäjät toimivat talkoo -periaatteella. Reilu lähiruokarenkaan toiminta on oikeudenmukaista ja yhteisiin toimintatapoihin perustuvaa. Ryhmään liitytään itse omasta kiinnostuksesta ja omilla tuotteilla. Jälleenmyynti on kielletty. Ylläpitäjä hyväksyy tuottajat ja kuluttajat sekä kertoo ryhmän toimintaperiaatteet ja elintarvikelainsäädännön ohjeistuksen. Alussa kannattaa panostaa tuotevalikoiman monipuolisuuteen. Eniten on kysyntää ollut kananmunilla, leipomotuotteilla ja lihalla sekä marjoilla. Suurten tuotantomäärien jakelukanavaksi ei REKOsta heti ole. Silti REKO voi olla tulevaisuudessa joillekin merkittävä tapa erottautua massasta, löytää oikea ostaja omille, erikoisemmillekin tuotteille ja mahdollisuus jatkaa tilansa tuotantoa monipuolistamalla sitä REKOn kautta myytävillä tuotteilla. Markkinointia tämäkin vaatii ja myyntipaikalla näkyvyyttä, oman valaisimen pimeänä aikana ja reseptejä tuotteiden valmistukseen jne.

Tutustu REKO-toimintaan Koillis-Savossa ProAgria Pohjois-Savo ry on saanut Kehittämisyhdistys Kalakukolta rahoituksen REKO -toiminnan tiedotushankkeeseen. Hankkeessa järjestetään mm. Siilinjärven ja Koillis-Savon alueella kaikille avoimia keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia sekä laaditaan tuottajille ja kuluttajille sekä ylläpitäjille ohjeita. Hanke toteu-

tetaan 30.9. 2016 mennessä ja hankkeen tapahtumista tiedotetaan internetissä sekä alueellisesti.

Mitä eroa REKOlla ja suoramyynnillä? REKO -mallissa tuotteet tilataan ennakkoon suljetussa facebook -ryhmässä, jossa tuottajat ja kuluttajat ovat mukana ja tilatut tuotteet jaetaan ryhmän sopimassa vakiopaikassa vakioaikana kerran viikossa tai kahden viikon välein. Kyseessä on siis ennakkoon tilattujen tuotteiden luovutus. Suoramyynnissä maataloustuotteiksi tai alkutuotannoksi ymmärrettävillä tuotteilla, kuten peruna, juurekset, marjat, riista liha, käsitelty kala ja maitotuotteet on eroa ilmoituksissa. Osa on myyntiä alkutuotannon ilmoituksella ja osa myyntiä elintarvikehuoneistoilmoituksella. Lisäksi yksityishenkilöiden ja yrittäjien toiminta poikkeaa. Ns. ylimääräistä ei pidetä mukana elintarvikelainsäädännön takia sekä hävikin vähentämiseksi. Tuottajat vastaavat myös REKOssa riittävistä ja oikeista tuotetiedoista kuluttajalle. Tietoa on hyvä olla saatavilla jo tilausvaiheessa. Kuluttajaa ei saa johtaa tässäkään harhaan. Kuluttajalla pitää olla tiedossa mm. elintarvikkeen nimi, ainesoat, allergioita ja intoleransseja aiheuttavat aineet ja tuotteet sekä tarvittavat käyttö- ja säilytysohjeet. Ostaja sitoutuu noutamaan ja maksamaan tilaamansa tuotteen. Tuotteet maksetaan tuottajan

ilmoittamalla tavalla ennakkoon tai jakopaikassa luovutuksen yhteydessä. Myynti on myös yksityishenkilöille verotettavaa tuloa ja yli 10000 euron myynti myös arvonlisäverotettavaa elinkeinotuloa.

Miksi facebookissa? Facebook on toist aiseksi REKO -lähiruokarenkaiden yhteinen, valtakunnallisesti käyttämä ja ilmainen järjestelmä, jossa ei tule renkaalle lisenssimaksuja tai ylläpitokuluja ja se on mahdollista kohtuullisen helposti ottaa käyttöön. Tuottaja voi ilmoittaa facebookissa myös muun tilaus-

mahdollisuuden ja liittää tiedostoon linkin omille kotisivuilleen, jossa päivittää tietoja tuotteista ja toiminnasta. Lisätietoja toimivista REKO -lähiruokarenkaista sekä ohjeita tuottajalle kuluttajalle ja ylläpitäjälle www.aitojamakuja.fi sivuilta. Marjatta Räsänen Yritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

METSÄOPIT VALTIMOLTA AIKUISKOULUTUS Järjestämme näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta: Metsäkoneenkuljettaja • 3.5.2016 - 29.9.2017 Joensuussa • 6.9.2016 - 24.11.2017 Valtimolla Puuautonkuljettaja • 15.8.2016 - 20.4.2017 Valtimolla Metsäkoneasentaja • 6.9.2016 - 1.6.2018 Valtimolla Puunkorjuun erikoisammattitutkinto • 2.5.2016 - 6.10.2017 Yhteydenotot Mikko Saarimaa 050 349 7172 Metsässä on reilu meininki ja hyvä työpaikka käytännön ammattilaiselle!

Järjestämme myös ammattipätevyyskoulutuksia Tarmo Korhonen 050 346 0617 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo puh. 013 244 3100 | www.pkky.fi/amov

Ruokaa läheltä Viimeiset vuodet ovat olleet kaikkialla haasteellisia, kun Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston yritysja hanketukipäätökset ovat olleet jäissä Hyrrästä eli sähköisestä hakujärjestelmästä johtuen. PohjoisKarjalassa elintarvikealan kehitystyön jatkuminen nähtiin kuitenkin tärkeänä ja siitä syystä Joensuun seudun maaseutupalvelut, maaseutujohtaja Pertti Iivanaisen johdolla, rahoittivat Ruokaa läheltä –esiselvityshankkeen 1.1.2015-29.2.2016 väliseksi ajaksi. Hankeen päätavoite on ollut parantaa paikallisruoan liikkuvuutta lopulliselle käyttäjälle. Tähän avautui mahdollisuus, kun Liperin Juurespakkaamo päätti laajentaa toimintaansa muihinkin tuoteryhmiin. Yritys on toiminut Ylämyllyllä HeVitukkuna. Liperin Juurespakkaamo näki kasvun hyvänä mahdollisuutena palvella asiakkaitaan paremmin ja ennen kaikkea mahdollisuuden toimittaa paikallis-

ruokaa asiakkaille laajemmin. Liperin Juurespakkaamon HeVi raaka-aineista suurin osa on tullut pohjoiskarjalaisilta tuottajilta, joten paikallisruoan mukaantulo laajemmin heidän valikoimiinsa oli helppo jatkumo jo olemassa olevalle toiminnalle.

Elintarvikkeiden julkinen kilpailutus Työ hankkeessa käynnistyi paneutumalla Pohjois- Karjalan elintarvikealan julkisiin kilpailutuksiin. Joensuussa oli keväällä 2015 Joensuun seudun hankintatoimen ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän elintarvikealan kilpailutukset auki. Joensuun seudun hankintatoimi jätti neljä tarjousta auki: peruna ja kasvikset, liha- ja lihavalmisteet sekä valmisruoka, kuiva-, säilykeja ruoanvalmistustuotteet sekä pakasteet. PKKY jätti tarjouspyynnöt auki kaikkien elintarvikkeiden osalta.

Kirsi ja Jussi Jaakkola, Liperin Juurespakkaamon yrittäjäpariskunta, iloitsee Pohjoiskarjalaisten tuotevalikoiman laajentumisesta.

Ruokaa läheltä –esiselvityshankkeen osalta kontaktoitiin pohjoiskarjalaisia elintarvikealan yrittäjiä, kerrottiin avautuneista tarjouspyynnöistä sekä mahdollisuudesta tehdä yhteistyötä Liperin Juurespakkaamon kanssa. Yrittäjien välille sovittiin lukuisia neuvotteluja joissa käytiin läpi mm. siitä kuinka yhteistyö käytännössä toteutuisi. Kevät oli hektistä aikaa, mutta kaikki neuvottelut yms. saatiin käytyä läpi ja tarjoukset jätettyä hankintatoimille sovittuun aikaan mennessä. Lopputulemaan voidaan olla tyytyväisiä. Hyväksyttyjen tarjousten kautta saatiin hankintatoimien sisälle maakunnan 16 elintarvikealan yrityksen 63 tuotetta. Hankintatoimille jätettiin tarjousten lisäksi myös nettohinnasto muista tuotteista, joten keittiöt pystyvät todellisuudessa ostamaan nettohinnastojen kautta laajemminkin maakunnan yrittäjien tuotteita.

Paikallisruokatukkukatalooki Elintarvikkeiden kilpailutusten jälkeen lähdettiin panostamaan paikallisruoan markkinointiin. Näin syntyi paikallisruokatukkukatalooki Pohjoiskarjalaisten yritysten tuotteista, joka mahdollistaa niiden markkinoinnin Liperin Juurespakkaamon asiakkaille. Kyseessä on siis maakunnan ensimmäinen katalogi, johon on koottu toistasataa Pohjois-Karjalasta saatavaa elintarvikealan tuotetta. Paikallisruokatukkukatalookin avulla pystytään esittelemään keittiöille sekä vähittäiskaupan puolelle maakunnasta saatavia tuotteita.

Liperin ravintokeskukselle mahdollistui paljon uusia paikallisia tuotteita ruokalistalle kevään 2015 elintarvikekilpailutusten kautta. Tuotteet heille toimittaa Liperin Juurespakkaamo. Eija Tolvanen, ruokapalveluesimies on iloinen paikallisruoan saatavuuden kasvusta.

Yhteistyöllä parempaan kannattavuuteen Reilun vuoden työn jälkeen on syntynyt lukuisia yhteistyökuvioita yrittäjien välille. Yhteistyössä ei ole jääty saavutettuihin sopimuksiin ja tuloksiin, vaan yritysyhteistyö on

poikinut monia uusia tuotekehityksen mahdollisuuksia, joita on lähdetty työstämään eteenpäin. Näissä on pyritty etenemään siten, että kehityksessä on mukana koko tuotantoketju alkutuotannosta lopulliselle asiakkaalle. Paljon uusia tuotteita on siis tälläkin hetkellä työn alla. Nyt odotamme kuumeisesti ELY-keskukselta päätöksiä sisään jätetyistä elintarvikealan hankkeista, jotta pääsisimme mm. jatkamaan yhteistyökuvioiden vahvistamista. Ruokaa läheltä–esiselvityshanke paikkasi Pohjois-Karjalassa Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston elintarvikealan hanketukikatkosta

Valokuvat: Mari Voutilainen www.maakaista.fi

Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ –hanke on käynnistynyt Hankkeella halutaan lisätä yleistä tietoisuutta kulttuuriympäristöstä ja sen arvostusta sekä innostaa maaseudun asukkaita, maanomistajia, viljelijöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja muita toimijoita hoitamaan kulttuuriympäristöä sekä hyödyntämään sitä yritystoiminnassa. Hanketta toteutetaan järjestämällä tiedotusta, tapahtumia, infoja ja työpajoja ympäri Etelä-Savoa ja Keski-Suomea. Toimenpiteillä tartutaan esillä oleviin teemoihin ja vastataan aiheesta nousseeseen kiinnostukseen suoraan. Toteutus viedään mahdollisimman lähelle käytäntöä toteuttamalla ideoita ja suunnitelmia heti talkoilla ja työpajoissa.

Hankkeessa keskeistä on tapa tarttua ajankohtaisiin aiheisiin ja teemoihin nopeasti ja innovatiivisesti. Havaitaan tarve, laaditaan suunnitelma ja toteutetaan toimenpide. Hanketta toteuttaa ProAgria Etelä-Savo, Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset yhdessä ProAgria Keski-Suomen, Keski-Suomen maaja kotitalousnaisten kanssa. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015 - 31.08.2018. Hankkeen rahoittaa Euroopan Unionin maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskukset.

Lisätietoa: maisema-asiantuntija, hankevastaava, Leena Lahdenvesi-Korhonen (leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi) p. 0400 875 326 maajakotitalousnaiset.fi/kynahanke facebook > Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ

Yhdessä rattaat pyörimään

Asiantuntija palveluksessasi Tule mukaan kehittämään yritystäsi. Tarjoamme sinulle ProYritys-hankkeessa maksuttoman asiantuntijan kar-toituskäynnin, jolla voidaan yhdessä miettiä yrityksesi seuraavia askeleita. Aloittavana yrittäjänä saat puolueet-toman arvioinnin yritysideallesi sekä tietoa yrityksen perustamiseen. Toimiville yritykselle tarjoamme liiketoi-minnan nykytilan ja kehittämistarpeiden kartoituksen sekä kehittämissuunnitelman. Asiantuntijamme auttavat sinua viemään ideoitasi ja suunnitelmiasi eteenpäin!

Kesytä liiketoimintahaasteet ryhmässä Yrityksesi kehittämistoimenpiteitä voit viedä eteenpäin myös yritysryhmähankkeissa. Yritysryhmän kehittämis-hanke on yh-

distelmä yhteistä ja yrityskohtaista kehittämistä. Yhteisenä tavoitteena voi olla esimerkiksi palvelu-jen tuotteistaminen tai verkosto– ja markkinointiyhteistyö. Ryhmässä voitte kehittää yhteistä haastetta, mutta sinulla on mahdollista etsiä vastauksia omiin yrityskohtaisiin ongelmiisi. Yrityskohtainen kehittämistyö voi olla esimerkiksi investointien suunnittelua tai markkinoinnin tehostamista. Jo kolme yritystä voi olla ryhmä, mutta mukaan otetaan enimmillään kymmenen yritystä. Ilmoita meille kehittämistarpeesi tai kokoa itse yrityksesi ympärille kehittämis-ryhmä. Yritysryhmä saa tukea kehittämistoimille 75 %.

tuksen sekä eri toi-mialojen ympärille. Tilaisuuksissa saat ajankohtaista tietoa sekä voit verkostoitua samanhenkisten yrittäjien kanssa. Jos olet aloittava yrittäjä niin sinua saattaa kiinnostaa starttipäivät, joissa kerromme yrityksen perus-tamiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä pienyrittämisen haasteista ja mahdollisuuksista. Hankkeen toteuttaa ProAgria Etelä-Savo yhdessä Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen kanssa. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.201531.8.2018. ProYritys-hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Teemapäivistä tietoa yrityksesi kehittämiseen

Lisätietoja: hankevastaava Kirsi Mättölä kirsi.mattola@proagria.fi p. 0400 826 789

Hankkeessa järjestämme myös erilaisia teemapäiviä mm. markkinoinnin, talouden ja rahoi-

Yrityspalvelut Pekka Häkkinen, palvelupäällikkö 0400 381 432 Suvi Korhonen, markkinointi 043 824 9505 Kirsi Mutka-Paintola, ruoka 043 826 7882 Kirsi Mättölä, matkailu, hyvinvointi 0400 826 789 Mikko Nurhonen, energia 043 824 9498 Tarja Pajari, matkailu 0400 183 064 Mikko Penttinen, talous 0400 256 590 Virpi Rönkkönen, hevoset 040 186 5374 etunimi.sukunimi@proagria.fi

Etelä-Savon Maa– ja kotitalousnaisten ruskamatka 10.-16.9.2016 Ensi syksyn ruskamatka järjestetään 10. – 16.9.2016 ja matka suuntautuu itäiseen Lappiin. Tutustumme ensin Kemijärven/Posion seutuun ja historiaan ja sieltä jatkamme Inari-Saariselän alueelle. Matkan ohjelmaan kuuluu mm. vierailu inarilaisella porotilalla ja päivän retki Bykeijan kalastajakylään Norjan puolelle.

Matkan kesto on seitsemän päivää. Matkanjohtajana toimii Mervi Kukkonen. Matkaohjelma valmistuu helmikuun aikana ja se päivitetään Etelä-Savon maaja kotitalousnaisten sivuille: https://etela-savo.maajakotitalousnaiset.fi/tapahtumat-ja-ajankohtaista

Lisätietoa ja ennakkoilmoittautumiset: Mervi Kukkonen p. 040 842 3549 tai mervi.kukkonen@ maajakotitalousnaiset.fi

Maa- ja kotitalousnaisille uusi ilme Maa- ja kotitalousnaisten logo ja visuaalinen ilme vaihtuvat 1.2.2016. Logo kuvaa raikasta, energistä ja nykyaikainen ilmettä, joka sopii parhaiten Maa- ja kotitalousnaisten monipuolisia asiantuntijapalveluita ja aktiivista järjestötoimintaa kuvaavaksi. Uuteen ilmeeseen siirrytään vaiheittain vuoden 2016 aikana.

Uuden logon terälehdet kuvaavat järjestön neljää toimintaaluetta: ruokaneuvontaa, yritysja maisemapalveluita sekä järjestötoimintaa. Logo kuvaa myös Maa- ja kotitalousnaisten uutta slogania ”juuret maalla”.

 

   

   

 

- Logossa ja sloganissa kuvatut juuret voidaan ajatella sekä konkreettiseksi että henkiseksi yhteydeksi maaseudulle – sen ihmisten, ruuan, palveluiden ja maisemien luo. Maasta ponnistaa maaseutuhenkinen ihminen, valmiina tarttumaan toimeen, kuvailee Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen viestintäpäällikkö Silja Varjonen. Edellisessäkin logossa esiintynyt oranssi väri näkyy edelleen yhteisöllisen järjestötoiminnan tunnusvärinä.

Maistuva, viihtyisä ja elinvoimainen maaseutu Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen varsinainen kokous hyväksyi kokouksessaan 25.11.2015 järjestön uuden

strategian vuosille 2016–2020. Maa- ja kotitalousnaisten visio vuoteen 2020 on ”Maistuva, viihtyisä ja elinvoimainen maaseutu – hyvinvoivat suomalaiset”. Uusi ilme tukee järjestön strategisia tavoitteita. - Ilmeen uudistuksen toivotaan viestivän ajassa elävästä ja uudistuvasta järjestöstä, joka jatkaa yhteiskunnallisesti merkittävää työtään ruoka- ja ravitsemusosaamisen, hoidetun maaseutumaisen ja kulttuuriympäristön, kilpailukykyisen yritystoiminnan ja yhteisöllisyyden eteen, Varjonen kertoo.

Uuden graaf isen ilmeen on suunnitellut Heli Ranta. Uuden logon voi ladata liitteistä tai nettisivuilta www.maajakotitalousnaiset.fi/logo Lisätietoja Silja Varjonen vs. viestintäpäällikkö silja.varjonen@ maajakotitalousnaiset.fi p. 040 526 8475 Mirja Hellstedt toiminnanjohtaja mirja.hellstedt@ maajakotitalousnaiset.fi p. 040 707 3223

Luonnosta turvaa –neuvontapaketit Luonnosta turvaa – hankkeessa kannustetaan kotitarveviljelyyn ja luonnontuotteiden keräämiseen. Hankkeen aikana kehitetään ja toteutetaan toimintaa, jolla lisätään yhteisöllisyyttä ja kannustetaan ihmisiä hyödyntämään luonnontuotteita. Luonnosta turvaa – neuvontapaketteja voivat varata erilaiset yhdistykset ja vapaamuotoiset yhteisöt. Hanketta toteuttaa yhteistyössä Pohjois-Karjalan Martat, ProAgria Pohjois-Karjala, maaja kotitalousnaiset ja Maaseudun sivistysliiton Joensuun kulttuuriyhdistys.

Vahverosta vuohenputkeen – villiruokaa vasuun Paketti sisältää 2-3 ohjattua neuvontakertaa luonnontuotteista. Neuvontakerta kestää kerrallaan noin 2-3 tuntia. Paketti sisältää neuvonnan, monisteet ja kahvitarjoilun. Retkien valmistelussa tehdään yhteistyötä yhdistyksen tai yhteisön kanssa. Osallistumismaksu yhdistykselle tai yhteisölle on 150 (2 krt) tai 200 (3 krt). Valitse yhdistyksellesi 2-3 erilaista neuvontakertaa tästä: - Toukon villiyrttiretki: tutustutaan kevään villiyrtteihin. - Suvin villiyrttiretki: tutustutaan alkukesän villiyrtteihin. - Elon sieniretki: tutustutaan loppukesän ruokasieniin - Viljan sieniretki: tutustutaan syksyn ruokasieniin - Haperosta tattiin –luento: tutustutaan kauden ruokasieniin ja niiden käsittelyyn Lisätiedot: paivi.jokinen@maajakotitalousnaiset.fi p. 040 301 2409

Salaatista sipuliin – hyötyä satolootasta Paketti sisältää 2-3 ohjattua neuvontakertaa kotitarveviljelystä. Neuvontakerta kestää kerrallaan noin 2-3 tuntia. Paketti sisältää neuvonnan, monisteet, kahvitarjoilun ja osan viljelytarvikkeista. Valmistelussa tehdään yhteistyötä yhdistyksen tai yhteisön kanssa. Lisäksi yhteisö huolehtii satolootan kasveista ja hoidosta. Osallistumismaksu yhdistykselle tai yhteisölle on 180 EUR (2 krt) tai 240 EUR (3 krt). Valitse yhdistyksellesi 2-3 erilaista neuvontakertaa tästä: - Siemenet ruukkuun: niksit taimikasvatukseen - Perustaisinko palstan? Avomaan kylvöt ja istutukset - Satolootan perustus: Mullat, lannoitteet, kylvöt ja istutukset, hyötykasvit - Hoidolla sato suuremmaksi: harvennus, lisälannoitus - Voimaa vaativat kasvit: kaalit, sipulit, kurkut ja kurpitsat - Satoa lootasta: sadonkorjuu ja syystyöt, syysistutukset ja -kylvöt Lisätiedot: maarit.sallinen-uusoksa@martat.fi p. 050 448 3335

Keittiömestari Maija Silvennoinen Maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtajaksi Ravintoloitsija, ruokatoimittaja Maija Silvennoinen Keski-Suomesta valittiin Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry:n hallituksen puheenjohtajaksi vuosiksi 2016– 2017. Kolmivuotisen hallituspaikkansa uusivat kansanedustaja Mirja Vehkaperä Oulusta ja maatalousyrittäjä Riitta Ryhänen Pohjois-Savosta. Hallituspaikasta luopuneen Maija Willmanin tilalle äänestettiin keskipohjalainen yrittäjä Eija Jukkola, jonka hallituspesti kestää vuoden 2016. Lisäksi hallituksessa jatkavat maaja metsätalousyrittäjä Rauni Miettinen Hämeestä, maaja metsätalousyrittäjä Pirjo Luotola Keski-Suomesta sekä toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt. Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen varsinainen kokous järjestettiin Helsingissä 25.11.2015.

Itse tehty ruisleipä lämmittää

Talven tuiskuissa leivotaan leipää. Perinteinen ruisleipä saa uutta ilmettä puolukoista tai siemenistä. Perunahiutaleilla sävytetty helppo herkku syntyy nopeasti valmiista ruisleipäaineksesta, jossa on mukana ruistaikinajuuri. – Ruisleivän leipominen on ollut viime aikoina suosiossa. Oppia on haettu maaja kotitalousnaisten järjestämiltä leipäkursseilta ja yhdessä leipoen taito siirtyy myös sukupolvelta toiselle, kertoo Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen järjestöpäällikkö, ruoka-asiantuntija Helena Velin.

Leivän alku on juuri Ruisleivän leivontaan tarvitaan hapanjuuri. Perinteisesti leipätaikina on tehty puisissa saaveissa, joita ei ole pesty, vaan taikinaa

on jätetty astian reunoille kuivumaan. Se on toiminut juurena uutta taikinaa tehtäessä. Juurta myydään hyvin varustetuissa lähiruokamyymälöissä tai nettikaupoissa. Sitä kannattaa kysellä tuttavapiiristä, ja kärsivällinen kokki voi tehdä juuren myös itse. – Ensimmäisen kerran itse valmistettuun juureen leivotusta leivästä ei tule kaikkein aromikkainta. Mitä useammin leipää leipoo, sen paremmaksi juuri tekeytyy, Helena neuvoo.

Lämpöä ja aikaa Tärkeintä taikinan hapattamisessa on riittävä lämpö. Silloin taikinaan muodostuu sopivassa suhteessa maito- ja etikkahappoa ja leivästä tulee hyvän ma-

kuista. Liian kylmässä hapatettu taikina tuottaa enemmän etikkahappoa ja leivästä voi tulla liian hapanta eikä se kohoa kunnolla. Monet toivovat leivän kohoavan täysin ilman lisättyä leivontahiivaa. Pelkällä juurella leivottaessa kohotusaika venyy usein pitkäksi. Helena toteaakin, että myös hiivaa saa käyttää: – Leivän arvoa ei mielestäni laske, vaikka varmistaa kohoamisen pienellä leivontahiivalisäyksellä. Toisaalta Helena kehottaa myös pitkämielisyyteen. – Leivän leivonnassa ollaan tekemisissä elävän materiaalin kanssa ja joskus voi olla vaikea selittää, miksi juurella hapatettu leipä ei aina kohoa samalla tavoin. Ajan kanssa hyvä tulee, eikä ruisleipää kannata kiireellä leipoakaan.

Maa- ja kotitalousnaisten Ruokaneuvot Maa- ja kotitalousnaisten Ruokaneuvoista saat vinkit sesongin raaka-aineista ja ruuanlaitosta. Tiedotteen ruokaohjeet ja kuvat ovat vapaasti median käytettävissä. Painokelpoiset kuvat saa pyydettäessä osoitteesta silja.varjonen@ maajakotitalousnaiset.fi. Kuvien lähde mainittava: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus / Timo Viljakainen. Ohjeet löytyvät myös sivuilta www.maajakotitalousnaiset.fi/vinkit-ja-teemat sekä Pinterestistä www.pinterest.com/ruokaneuvot.

Puheenjohtajaksi lähiruuan puolestapuhuja Maija Silvennoinen on ravintoloitsija Jyväskylässä sekä ruokatoimittaja ja tv-kokki. Maija on julkaissut toistakymmentä ruokakirjaa. Hän on Saarijärven maaja kotitalousnaisten jäsen. Hallituksen puheenjohtaja pääsee luotsaamaan järjestöä uudelle strategiakaudelle. - Maija Silvennoinen on arvostettu keittiömestari, ruokakirjailija ja lähiruuan puolestapuhuja. Maijan rakkaus ruokaan ja maaseudun raaka-aineisiin tuo järjestölle tarvittavaa näkemystä erityisesti ruokaneuvonnan ja yrityspalveluiden kehittämiseen, kertoo toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt.

Vinkit juuren k äyttöön

Jos käytät pa kastettua tai jä äkaapissa säily tettyä juurta, elvytä sitä 2–4 vuorokautta en leivontaa. Lisää ne n juureen aamui n illoin tilkka mintä vettä ja lämhieman jauhoj a ja sekoita. Ihanteellisin el vytyslämpötila on 25—30 as ta. Sopiva lä tetmpö löytyy us ei n esimerkiksi latti lämmitetystä ky alpyhuoneesta. Voit käyttää m kylmälaukkua yös , jonne laitetaan lämmin vesipu llo. Puisessa tiinuss a voi jättää ta ikinaa ohuelti reunoille. T aikina kuivuu ja toimii juuren raavan kerran a seuleivottaessa. K uivunut juuri el tetään lisäämäl vylä lämmintä ve ttä ja hieman jauhoja. ruisJos lisäät taik inaan hiivaa, liuota nokare sitilkkaan ja lis veää seos taikin aa n ennen jauhoi alustamista. lla

Maa- ja kotitalousnaisten historiikki julkaistaan Maa- ja kotitalousnaisten historiikki Omat avaimet julkaistaan huhtikuussa 2016. Historiateos on järjestöhistoriikin lisäksi vahva kuvaus suomalaisen maaseudun ja sen elämänmuodon muutoksista sekä maaseudun naisten aikaansaannoksista 1700-luvulta tähän päivään saakka. Kirjailija, FT Kirsti Manninen on toiminut aihealueen tutkijana ja historiikin kirjoittajana.

Lauantaina 9.4.2016 kokoonnumme juhlistamaan historiikin julkaisua Helsinkiin Yliopiston juhlasaliin (Unioninkatu 34) kello 11–16. Juhlassa nähdään ja kuullaan puheita, musiikkia ja Kirsti Mannisen kirjoittama kuvaelma järjestön historiaan liittyen. Lisäksi aikaa on varattu ruokailulle ja seurustelulle.

Ilmoittautumiset ja lisätiedot PohjoisKarjalassa: Johanna Rinnekari, johanna.rinnekari@maajakotitalousnaiset.fi, p. 040 301 2441 Juhlatilaisuuden lisäksi historiikin voi ostaa huhtikuussa Maa- ja kotitalousnaisten verkkokaupasta www.maajakotitalousnaisetk auppa.fi tai piirikeskuksista.

Omat avaimet kilisevät kevätretkellä Helsinkiin 9-10.4.2016

Retki Maa- ja kotitalousnaisten historiikin julkistamisjuhlaan ja Kevätmessuille Helsinkiin 8.-9.4.2016

Kevätretkeen sisältyvät Omat avaimet kilisevät kevään korvalla - Maa- ja kotitalousnaisten historiikin julkistamisjuhla, maukasta ruokaa ja kulttuuria sekä vierailut Helsingin kevät messuilla ja Hyrsylän mutkassa, tervetuloa matkalle!

Etelä-Savon maaja kotitalousnaisten piirikeskus järjestää keväisen matkan Helsinkiin 8.–9.4.2016. Järjestämme kaksi matkaa lähtöpaikkoina Heinävesi ja Pieksämäki. Perjantain vietämme Kevätmessuilla, joilla on mahdollisuus kokea viidet messut yhdellä lipulla. Oma Koti, OmaMökki, OmaPiha, Sisusta! ja Lähiruoka&Luomu -messukokonaisuus tarjoaa kaiken aina laiturin nokasta perimmäiseen kukkapenkkiin ja ruokalautaselle asti! Messujen jälkeen majoitumme Helsingin keskustaan Katajanokalle Scandic Grand Marina -hotelliin, jossa nautimme perjantaiiltana yhteisen illallisen. Lauantaina 9.4.2016 maaja kotitalousnaiset ympäri Suomen kokoontuvat juhlistamaan kirjailija, FT Kirsti Mannisen kirjoittaman maaja kotitalousnaisten historiikin julkaisua Helsingin Yliopiston juhlasaliin (piirikeskuksilla kiintiöt osallistujamääristä). Juhlan jälkeen palaamme monta kokemusta ja elämystä rikkaampana takaisin Etelä-Savoon. Matkaohjelma: Perjantai 8.4. Heinäveden reitti 5.30 Lähtö Heinävedeltä, 6.40 Kerimäki, 7.10 Savonlinna, n. 8.00 Juva ABC, jossa tauko 8.25 Lähtö Juvan ABC:ltä 9.00 Mikkelin matkakeskus, tilausajopysäkki 10.00–10.30 Tauko (omakustanteinen) Heinolassa Heila/ABC 12.00 Saapuminen messukeskukseen 17.00 Lähtö messukeskuksesta 17.30 Majoittuminen Scandic Grand Marina -hotelliin 19.00 Illallinen hotellissa

Menomatkalla vierailemme hurmaavassa Tertin kartanossa, jossa meillä on aikaa nauttia kupponen kahvia suolaisen kahvileivän kera sekä ihastella kartanon ympäristöä. Saavuttuamme Helsingin yliopistolle juhlapaikkaan nautimme aluksi herkkuja suomalaisista raaka-aineista cocktailkutsujen tapaan. Historiikin julkistamisjuhlassa saamme kuulla suomalaisen maaseudun ja sen elämänmuodon muutoksista sekä maaseudun naisten aikaansaannoksista 1700-luvulta tähän päivään saakka. Juhlan päätyttyä nautimme juhlakahvit makean kera. Illan ohjelmaan sisältyy illallinen, jossa hyödynnetty kotimaisia raaka-aineita sekä Kaktuksen kukka näytelmä, joka kuplii ranskalaista romantiikkaa ja raikkaasti helmeilevää komediaa. Näyttelijöinä muun muassa Satu Silvo, Santeri Kinnunen sekä Vappu Nalbantoglu Sunnuntaina käymme tutustumassa Helsingin kevät messuille, joissa ovat esillä Oma Koti, Oma Mökki, Oma Piha, Sisusta sekä Lähiruoka ja luomu. Ennen kotiinpaluuta vierailemme vielä Aira Samulinin Hyrsylän mutkassa, jossa meillä on opastettu kierros, johon sisältyy muun muassa vierailu lelumuseossa sekä kahvitarjoilu ruusukupeista. Ohjelma: Lauantai 9.4 4.15 Lähtö Iisalmi, linja-autoasema (Pohjolan matkat) 5.05 Siilinjärvi, linja-autoasema 5.30 Kuopio torin varsi, kaupungintalon kohdalla 7.30–8.15 Kahvi- ja pikku purtava Tertin kartanossa Mikkelissä 11.00 Helsingin yliopisto 16.00 Sokos Hotel Vaakunaan majoittuminen 17.30 Illallinen CafeTalossa 19.00 Kaktuksen kukka näytelmä Paluu hotellille tai humputtelua Helsingin yöelämässä Sunnuntai 10.4 7.00- Aamiainen 9.00 Lähtö kohti Messukeskusta 10.00 Omatoimista messuihin tutustumista 14.00 Lähtö Hyrsylän mutkaan 15–16.30 Ohjattu kierros Hyrsylän mutkassa, johon sisältyy kahvi ja pieni purtava 16.45 Lähtö kotia kohti Kahvitauko kotimatkan aikana (omakustanteinen) 23.00 Saapuminen Iisalmeen Retken hinta: 280 EUR (jäsenet), 299 EUR (ei jäsenet) Hintaan sisältyvät linja-autokuljetukset, historiikin julkistamisjuhla tarjoiluineen, majoitus 2hh:ssa, ohjelmassa mainitut ruokailut, teatteri- messu- ja Hyrsylän mutka liput. Ilmoittautuminen 8.3 mennessä p. 0400571642 tai viivi.valutie@maajakotitalousnaiset.fi Muuta huomioitavaa: Ilmoitathan huonetoverisi ja mikäli on jokin erityisruokavalio. Lisäpysähdyspaikkoja ovat tarvittaessa Lapinlahti, Leppävirta, Varkaus. Mikäli nouset kyytiin muualta kuin ohjelman pysähdyspaikoista, niin mainitsethan sen ilmoittautumisen yhteydessä.

Perjantai 8.4. Pieksämäen reitti 7.00 Lähtö Pieksämäeltä, 7.45 Kangasniemi, 8.30 Mikkelin matkakeskus, tilausajopysäkki 9.30–10.00 Tauko (omakustanteinen) Heinolassa Heila/ABC 11.30 Saapuminen messukeskukseen 16.30 Lähtö messukeskuksesta 17.00 Majoittuminen Scandic Grand Marina -hotelliin 19.00 Illallinen hotellissa Lauantai 9.4.2016 7.30 - Aamiainen hotellissa, aamu vapaa n. 11.00 Huoneiden luovutus ja lähtö Yliopiston juhlasaliin (Unioninkatu 34) Niillä, jotka eivät osallistu juhlaan, päivä aikaa tutustua Helsinkiin ja tehdä ostoksia. 11.00–13.00 Ruokailu ja seurustelua ennen historiikin julkistamisjuhlaa 13.00–15.00 Maa- ja kotitalousnaisten historiikin julkistaminen; puheita, musiikkia ja Kirsti Mannisen kirjoittama kuvaelma järjestön historiaan liittyen. Juhlan jälkeen kakkukahvit. n. 16.00 Molempien ryhmien lähtö kotimatkalle, samat reitit, yksi pidempi pysähdys matkan varrella. Arvioitu paluu n. 20.30 Pieksämäki n. 22.30 Heinävesi Matkan hinta: 210 EUR/hlö Hinta sisältää matkat hyvätasoisella tilausajobussilla, Kevätmessu-lipun, majoituksen jaetussa kahden hengen huoneessa Scandic Hotel Grand Marinassa, juhlaillallisen, aamiaisen, historiikkijuhlan osallistumismaksun, lounaan ja kakkukahvit sekä matkanjohtajan palvelut. Huom. Matkan hinta 180 EUR/hlö, jos ei osallistu juhlaan. Sitovat ilmoittautumiset ja lisätietoa 11.3 mennessä: Mervi Kukkonen puh. 040 842 3549 tai mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi

ke 17.2. Tehokkuutta urakoinnista Nurmes, Hyvärilä, Lomatie 12 klo 10-14 ti 23.2. Maatila investoijana ja omistajanvaihdostilanteessa Nurmes, Hyvärilä, Lomatie 12 klo 10-14 Ilmoittautuminen15.2. mennessä: ProAgria PohjoisKarjala kurssipuhelin p. 040 301 2401 Lisätietoja: Marja Pulkkinen p. 040 301 2438 Tilaisuudet järjestää Nurmeksen kaupunki yhteistyössä ProAgria Pohjois-Karjalan kanssa.

EU-tukiin liittyviä koulutuksia Pohjois-Karjalassa Ympäristökorvauksen vaatimuksena on koulutuspäivän käyminen tai nettitentin teko Vipu-palvelussa 2.5.2017 mennessä. Koulutuksen tai tentin suorittajan tulee olla ympäristökorvaukseen sitoutunut tai tilanhoidosta vastaava henkilö. Nettitentti löytyy Vipu-palvelusta ja sen voi tehdä milloin vain. Ympäristökorvauskoulutuksia järjestettiin 3 kappaletta Pohjois-Karjalassa marraskuussa 2015. Uusia koulutuksia tullaan järjestämään seuraavan kerran vuoden 2016 syksyllä/syystalvella. Kuntien maaseutupalvelut tulevat tiedottamaan tilaisuuksista. Koulutustiedot tulevat löytymään myös osoitteista: pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat ja maakaista.fi Tähän mennessä ympäristökorvauksen tentin tai koulutuspäivän suorittaneet prosenteissa ympäristökorvaukseen sitoutuneista tiloista eri yhteistoiminta-alueilla. Ylä-Karjalan YTA 32,36 % Joensuun seudun YTA 16,7 % Keski-Karjalan YTA 39 % Kevään 2016 EU-tuki-infotilaisuudet viljelijöille klo 9.30–14.30 ma 4.4. Polvijärvi, koulukeskuksen auditorio Polvijärventie 6 ti 5.4. Kitee, Kitee – Sali, Koulutie 3 ke 6.4. Outokumpu, kaupungintalo valtuustosali to 7.4. Ilomantsi, kunnantalo, Kalevala-Sali, Soihtulantie 7 to 7.4. Liperi, Penttilä-Sali, Koulukuja 1 pe 8.4. Nurmes, Hyvärilä, auditorio, Lomatie 12 la 9.4. Joensuu, Joensuun yliopisto, Aurora, Sali AU100, Yliopistokatu 2, sisäänkäynti B ma 11.4. Juuka, kunnantalon valtuustosali, Poikolantie 1 ti 12.4. Lieksa, ammattiopisto Kuhmonkatu 32 ke 13.4. Valtimo, Kuntalaisten talo, juhlasali ke 13.4. Kontiolahti, kunnantalon valtuustosali, Keskuskatu 8, Kontiolahti to 14.4. Rääkkylä, kunnantalon valtuustosali ke 15.4. Tohmajärvi, koulukeskuksen auditorio Asematie 35A Ilmoittautuminen: https://pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401 viimeistään viikkoa ennen tapahtumaa. Lisätietoja: Marja Pulkkinen p. 040 301 2438

Etelä-Savossa on otettu käyttöön yhteinen tapahtumakalenteri, jossa maaseudun kehittämiseen tähtäävät organisaatiot julkaisevat järjestämiään koulutuksia ja muita tapahtumia. Kalenteri on suunnattu tiedon lähteeksi niin yrittäjille, maakunnan vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille, nuorille kuin mediallekin. ProAgria Etelä-Savo on mukana kalenterissa, jota ylläpitää jo alkuvaiheessa parikymmentä toimijaa! Ilmoitamme ProAgria EteläSavon järjestämät tapahtumat edelleen myös omassa tapahtumakalenterissamme osoitteessa etela-savo.proagria.fi/tapahtumat , jossa pääset kätevästi il-

moittautumaan saman tien. Kun seuraat tulevia koulutuksia kotisivuillamme, muut maaseudun tapahtumat ovat nyt vain klikkauksen päässä! Etelä-Savon maaseututapahtumat –bannerin linkistä pääset siirtymään maakunnan kalenteriin. Tervetuloa tutustumaan tarjontaan! maaseutukuriiri.fi/kalenteri etela-savo.proagria.fi/tapahtumat

Minimoi riskit – varaudu ennakolta! Mitä tarkoitetaan kotivaralla? Miten ruokaa valmistetaan tai vahinkoja minimoidaan, kun sähköt ovat poikki? Miten toimia, kun hanasta ei tule päiväkausiin vettä. Miten ja mistä saan lisätietoa? Maa- ja kotitalousnaisten varautumiskampanjan tarkoituksena on havahduttaa miettimään ja päivittämään asioita, jotka etukäteen suunniteltuna helpottavat toimintaa poikkeusoloissa ja vähentävät lisävahinkoja. Varautuminen on myös valmistautumista ennakointia vaativiin tilanteisiin henkilökohtaisessa elämässä. Kampanja kestää vuoden 2016. Varautuminen ja kotivara sopivat hyvin esimerkiksi piirikeskuksen toimihenkilön pitämäksi kokousesitelmäksi tai yhdistysten toiminnan ohjelmaksi. Yhdistyssivuilla on aiheesta esitys keskustelun pohjaksi. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä (SPEK) voi tilata Kotivara-esitettä. Se on maksuton, kun mainitsee järjestön.

Muonitustaidot ovat varautumistaitoja Maa- ja kotitalousnaisilla on perinteisesti paljon muonitusosaamista. Varautumiskampanjan aikana yhdistykset voivat pohtia, miten jäsenet voivat omalla alueellaan olla apuna mahdollisessa häiriötilanteessa yhteistyössä vi-

ranomaisten kanssa. Muonitustaitoja voidaan kartuttaa kursseilla. Paikalliset paloasemat pitävät marras-joulukuussa paloturvallisuusviikolla ”Päivä paloasemalla -tapahtumia”. Maa- ja kotitalousnaisten yhdistykset voisivat olla mukana tapahtumissa esillä muonitusosaamisellaan ja kertomassa, kuinka ruoanvalmistuksessa estetään tulipaloja. Käytännönläheinen toiminta kiinnostaa monia, ja muonitukset ovat oiva tilaisuus kysyä uusia toimijoita ja jäseniä yhdistyksiin.

Varautumisella riskien minimointiin ja hallintaan Monet jäsenemme ovat myös ruoantuottajia tai yrittäjiä. Viime vuosina tuulien ja myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot ovat lisääntyneet, ja varautumisasioita on jo jouduttu miettimään keskeytyksettömyyden kannalta. Hyvällä etukäteisvarautumisella voidaan vähentää vahinkoja. Oikeanlaisella varautumisella, varustautumisella ja toiminnalla voidaan estää monia onnettomuuksia. Ensiapu- ja palontorjuntataidot ovat myös aina tarpeellisia varautumistaitoja.

www. maaseutukuriiri. fi/kalenteri

E MAA TELÄ-SA SEUT VON UTAP AHTU MAT

Teemapäivät maatiloille Nurmeksessa

ProAgria Etelä-Savo mukana Etelä-Savon maaseudun yhteisessä tapahtumakalenterissa

tu Tutus

Varautuminen voidaan nähdä laajemminkin, ja varautumisesta riittää juttua useampaankin tapahtumaan. Muun muassa tietoturvallisuus edellyttää varovaisuutta, joka on myös ennalta varautumista. Vuoden 2015 Koti ja maaseutu -lehden Varmuutta varautuen -sarjassa on käsitelty erilaisia varautumisteemoja. Lisätietoa aiheesta nettisivuilta www.maaajakotitalousnaiset.fi ja piirikeskuksista.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) on selvittänyt kansalaisten valmiutta varautumiseen. Kyselyiden mukaan: * 75 % vastaajista on sopivia astioita veden kuljettamiseen ja säilyttämiseen (10 litraa / henkilö) * Vedensäilytysastiaa ei ollut 12 % vastaajista. * 40 % vastaajista arvioi pärjäävänsä kotoa löytyvillä ruoka-aineilla, lääkkeillä ja muilla tarvikkeilla yli viikon yllättävissä häiriötilanteissa. Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön kyselytutkimukset 2010 ja 2013

Uusi vuosi otettiin herkutellen vastaan Liperissä

Lähiruoka pääosassa

Monipuoliset nurmiseokset Valitse Tilasiemenen laajasta valikoimasta sopiva valmisseos

YLEISNURMI APILANURMI LAIDUNSEOKSET

Etualalla herkullinen savustettu naudan takajalka.

Haluatko tilasi tarpeisiin optimoidun seoksen? Onnistuu! Käytössäsi laaja piensiemenvalikoimamme.

TILAN OMA SEOS

Pyhäselän pakkaamo

p. 0500 923 294 jouko.laukkanen@tilasiemen.fi

www.bam54.se

www.tilasiemen.fi

satoa Cresco®maanparannuskalkeilla Kalkitseminen Crescolla on investointi tuleviin satoihin. Magnesiumin ja kalsiumin oikea tasapaino tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä kasveilla. Tulokset paranevat ja saat määrällisesti ja laadullisesti korkealuokkaista satoa pidempään.

Maanparannuskalkit: Puh. 050-464 04 82 www.smamineral.com sma@smamineral.com

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto järjesti perinteisen uuden vuoden vastaanoton 5. tammikuuta Liperissä. Tilaisuuteen oli noin 370 kutsuvierasta, jotka edustivat laajalti maakunnan toimijoita yhteiskunnan eri sektoreilta. - Uuden vuoden vastaanotto avaa maakuntaliiton juhlavuoden, sillä organisaatiomme täyttää maaliskuun lopulla 80-vuotta, kertoi vt. maakuntajohtaja Risto Poutiainen. Liperi tunnetaan elintarvikeaittana ja tämä näkyi juhlassa eri tavoin. Pääpuheen piti yrittäjä, Pöydillä herkullia tuulahduksia maailmalta lähellä tuotetulla toteutettuna. maaja kotittalousnaisten toiminnanjohtaja Johanna Rinnekari teemalla ”Mitä useampi sivat kokit Tarmo Wasenius ja Pöydät notkuivat kokki sitä parempi soppa”. Maa- Niina Jaakkola. paikallisia herkkuja kunnan makuja vieraille tarjoWasenius ja Jaakkola olivat rakentaneet illan menun mahdollisimman pitkälti paikallisista raaTurvallisuutta ka-aineista.

tilakauppaan metsäammattilaisilta

Minna Canthinkatu 11 B, Kuopio puh. 044 977 3767 www.metsatilat.fi/jarvisuomi

Yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten kanssa

Kauhat Takakauhat Talikot

Trukkihaarukat Suursäkkinostimet



Illan pääruoka eli naudan paisti tuli Vesa Erosen maatilalta, sen savustamisen ja kuljetukset hoiti Lihakartano Tuomela. Palvaukset teki Polvijärven Liha-Aitta, kalan mäti tuli Nurmeksen Kala Oy:ltä, perunat Hirvosen Peruna Oy:ltä, pensasmustikat Jaakkolan marjatilalta, jauhot Liperin myllystä, kuhat ja lohet Kalatukku Maliselta, karjalanpiirakat Anna-Liisa Sorsalta, ruisleipä Lipstikalta, hirvivursti Karelian Lihajalosteelta, juurekset ja vihannekset tulivat Liperin Juurespakkaamolta, Vihannes Lamminsalolta ja Puromäen Puutarhalta, sipulilohkot Timo Pietariselta, saskatooni ja tyrni Martti Tolvaselta Liperistä, mansikat Riikolan luomutilalta, kananmunat Munapiste Stam Ky:ltä ja yrtit Viherkaste Oy:ltä.

Henkilöstöuutisia Etelä-Savo

Asiantuntijoiden sähköpostit ProAgriassa ovat etunimi.sukunimi@proagria.fi ja Maa- ja kotitalousnaisilla etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Pohjois-Savo Kirsi Mutka-Paintola Restonomi AMK, on aloittanut Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten ja ProAgria Etelä-Savon Elintarvike- ja yritysasiantuntijana. Toimipaikkana on Juva. Kirsin tavoittaa numerosta 043 826 7882.

Tiina Hyvärinen agrologi AMK, merkonomi aloitti 4.1. tuotosseurannan asiantuntijana. Tiinan tavoittaa Iisalmen toimistolta Päiviönkatu 22, p. 0401870467.

Sanna Mäkelä aloitti talousasiantuntijana Ylä-Savon alueella opintovapaan jälkeen 4.1.2016. Sannan tavoittaa Kiuruvedeltä ja p. 043 825 1213.

Mikko Pyhäranta KTK, maat. ja metsät. yo, on aloittanut ProAgria Etelä-Savon Talous- ja omistajanvaihdosasiantuntijana. Toimipaikkana on Mikkeli. Mikon tavoittaa numerosta 043 826 7881.

Jaana Piippo palasi 4.1. vanhempainvapaalta naudanlihantuotannon asiantuntijaksi ProAgria Pohjois-Savoon. Jaanan toimenkuvaan kuuluu ruokinnan, tuotannon, viljelyn ja talouden neuvontaa. Jaanan tavoittaa Lapinlahden toimistolta Asematie 4, ja p. 043 825 2682.

Pirkko Korhonen palasi opintovapaalta automaattilypsyn ja ruokinnan erityisasiantuntijaksi Pohjois-Savon alueelle 1.2.2016. Pirkko on myös Proagria Huippuosaajat-ryhmässä koko maan alueella. Toimistopaikka on Kuopiossa ja p. 040 746 4915

Työllistä ja työllisty - Työllistävä maaseutu - hanke auttaa Tuntuuko sinusta, että työtä olisi joskus vaikka muille jakaa, mutta pitäisi vaan jaksaa. Apu olisi tarpeen, mutta kuka tulisi osa-aikaiseen ja satunnaiseen työhön? Ei ole kokemusta työntekijän palkkaamisesta, työnantajan velvollisuudet pelottavat? Sitä paitsi työ on Suomessa kallista ja talous tiukalla? Etelä-Savossa on pian tarkoitus todeta ennakkokäsitykset vääriksi. Kevään 2016 aikana alkava Työllistävä maaseutu –hanke lähtee kartoittamaan eri yrityksissä pieninä palasina olevaa tekemätöntä työtä ja kokoaa niistä kokoaikaisia työpaikkoja. Samanaikaisesti hanke auttaa yrittäjiä hankkimaan ja täydentämään henkilöstöjohtamisen osaamistaan, valmentautumaan

työnantajan lakisääteisiin velvollisuuksiin sekä edistämään työntekijän hyvinvointia ja työterveyttä. Koulutuksessa avataan myös työllistämisen kustannukset. Hanke tarjoaa siis mahdollisuuden osatyöllistämiseen, jolloin yritys saa tarvitsemansa työpanoksen, mutta työnantajavastuuta ja -riskiä jaetaan useamman yrityksen kesken. H a n k ke e n ko h d e r y h m ä n ä ovat sekä maaseudun työnantajat että työntekijät. Työnantajapuoleen kuuluvat maaseutu- ja maatilayritykset, joissa työntekijöitä tarvitaan suuren työmäärän vuoksi, kuten laajentaneet, investoineet ja alkavat yritykset, sekä yritykset, jotka voivat osatyöllistää työntekijän. Työntekijäpuolella hanke kohdistuu nuoriin ja

pitkäaikaistyöttömiin, alanvaihdosta kiinnostuneisiin sekä maaseudulla asuviin ja sinne muuttaviin henkilöihin, joilla on tahtoa tai ammattitaitoa työllistää itsensä yritysten palveluksessa. Työllistävä maaseutu –hankkeen toteuttaa ja hallinnoi ProAgria Etelä-Savo ajalla 1.1.201631.12.2017. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus ja kunnat. Suunnitteluvaiheen yhteistyö Etelä-Savon TE-toimiston, kuntien työllistämisyksiköiden ja MTK Etelä-Savon kanssa jatkuu hankkeen toteuttamisen aikana. Hankkeelle tuleekin rinnakkaishanke, jolla edistetään työvoiman osaamista Työllistävä maaseutu –hankkeessa löydettyihin ja koottuihin tehtäviin.

Etelä-Savon Maaja kotitalousnaisten hallitus 2016 Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten edustajakokous pidettiin Pieksämäen Veturitalleilla lauantaina 21.11.2015. Hallitukseen valittiin uudelleen Marja Sisko Nousiainen Savonlinnan Kerimäeltä ja Marttiina Sihvola Sulkavalta. Hallituksen muut jatkavat jäsenet ovat puheenjohtaja Riitta Savikurki Pertunmaalta, Taina Harmoinen Mikkelistä, Päivi Lappalainen Kangasniemeltä, Soili Montonen Mikkelistä, Ritva Poikolainen Pieksämäeltä ja ProAgria Etelä-Savon edustajana Heikki Pahkasalo Mikkelistä. Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Leena Lahdenvesi-Korhonen.

Yhteisiä tapahtumia ja retkiä Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi Helmikuu 13.2. Superruokaa Pohjolasta –ruokakoulutus, Pieksämäki 17.2. Superruokaa Pohjolasta –ruokakoulutus, Kangaslampi Maaliskuu 19.3. Mikkeli, Terveellisesti kaiken ikää –ravinto ja liikunta tasapainoon -luento (yhteistyössä Esli, MPK ja NVL Etelä-Savo) Huhtikuu 2.4. Superruokaa Pohjolasta –ruokakoulutus, Anttola 8.-9.4. Järjestön matka MKN historiikin julkistamiseen ja Kevätmessuille Helsinkiin 16.4. Superruokaa Pohjolasta -ruokakoulutus, Juva Syyskuu 10.-16.9. Ruskamatka itäiseen Lappiin

Lisätietoja: Päivi Purhonen hankevastaava ProAgria Etelä-Savo p. 040 161 8290 paivi.purhonen@proagria.fi

Luomuvalvontapäivä Luomuvalvontapäivä Torstaina 17.3.2016 klo 10.00–15.30 Mikkelin yliopistokeskuksen auditorio, Lönnrotinkatu 5 Miksi luomutuotantoa valvotaan? Lisääkö valvonta elintarvikeketjun turvallisuutta ja luotettavuutta? Päivässä käydään läpi luomuvalvonnan perusteet ja toteuttaminen: kenen tulee kuulua luomuvalvontaan, miten luomuvalvontaan liitytään ja miten valvonta tapahtuu sekä miten valvonnan eri osapuolet kokevat valvonnan. OHJELMA

Luomuvalvonnan perusteet ja periaatteet Beata Meinander, Evira Luomuviljasta leiväksi, valvonnasta myyntiargumentti? Jaana Elo, Koko Palvelut Luomuvalvonnan järjestäminen maakunnallisesti – luomuvalvonnan painopisteet 2016 Marja Pulkkinen, Etelä-Savon Ely-keskus Miten luomutarkastus meni? Tuottajan tuntemuksia Heli Ahonen, Juvan Muumaa Työkaluja luomueläintuotannon valvontakäyntiin Brita Suokas, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Miten kasvitila valmistautuu luomuvalvontakäyntiin? Juha-Antti Kotimäki, ProAgria Etelä-Savo Metsien sertifiointi luomukeruualueiksi Etelä-Savossa Birgitta Partanen, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Ilmoittaudu mukaan 11.3.2016 mennessä: www.luomu.fi/tapahtuma/luomuvalvontapaiva tai Juha-Antti Kotimäki, juha-antti.kotimaki@proagria.fi, p. 050 3011 752

VILOLIX™-NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO Ainutlaatuiset Vilolix-nuolukivet täydentävät nautojen energian, vitamiinien sekä kivennäis- ja hivenaineiden saantia. Herkulliset nuolukivet lisäävät syljen tuotantoa ja pötsimikrobien aktiivisuutta. Tehokas pötsintoiminta lisää rehun syöntiä ja sen hyväksikäyttöä. 80 kg 22,5 kg

VILOLIX NAUTA

VILOLIX MAGNESIUM 22,5 kg

VILOLIX UMPI Meijerit ovat pitkälti automatisoituja tuotantolaitoksia, joissa hyödynnetään alan huipputeknologiaa ja prosessiautomatiikkaa.

MEIJERISTI – AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO

VILOLIX NATUR

OSTA KOKO LAVA SAAT KOTIMAISET HAALARIT!

WWW.VILOMIX.FI/EDUSTAJAT Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Hämeen ammatti-instituutista valmistuu ainoana Suomessa meijerialan ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä. Opiskelu painottuu käytännön töihin ja harjoituksiin. Koulutukseen sisältyy noin vuosi palkallista työssäoppimista. Asuntolassa asuminen ja ruokailu kouluviikolla opiskelijoille maksutonta.

HAKUAIKA 23.2.–15.3. Valtakunnallisessa yhteishaussa hakevat peruskoulun ja lukion päättävät sekä ilman aiempaa ammatillista tutkintoa olevat. Hämeen ammatti-instituutti järjestää samaan aikaan erillishaun hakijoille, jolla on aikaisempi tutkinto. Haku suoraan oppilaitokseen.

Kysy hankikalkituksiin MEROXilta

BESTON Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos. BESTON Ca32Mg3 Teräskuona tulee myyntiin alkukesästä.

INSINÖÖRI (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulusta (HAMK) valmistuu ainoana Suomessa meijeriteknologiaan erikoistuneita bio- ja elintarviketekniikan insinöörejä (AMK). Hakukohde on Insinööri (AMK), prosessi- ja materiaalitekniikka, bio- ja elintarviketekniikka. Meijerialan opintopolku valitaan yhteisten perusopintojen jälkeen. Syventävissä opinnoissa perehdytään maitotuotteiden valmistusprosesseihin ja niihin liittyviin erityisominaisuuksiin. Opiskeluun sisältyvä harjoittelu on palkallista.

ETM – MAITOTEKNOGIA Helsingin yliopistosta valmistuu maitoteknologiaan erikoistuneita elintarviketieteiden maistereita.

KORKEAKOULUJEN HAKUAIKA 16.3.–6.4.

BESTON toimii lumen alla koko pitkän talven ®

Kun levität BESTON®-kalkituskuonan hangelle, BESTON® alkaa vähitellen imeytyä maahan ja muokata maan pH-arvoa ja kalsium-/ magnesium® suhdetta ihanteelliseksi. Kevätaurinko sulattaa BESTON illa kalkitut pellot muita nopeammin ja pääset kevättöihin tavallista aikaisemmin, kun maa on taas virkeä käynnistämään hyvän ja terveen kasvun. Vain oikein hoidettu maa tuottaa huippusatoa. Tavoiteltava pH-arvo on 6,5...7 ja oikea kalsium-/ magnesiumsuhde. Valitse viisaasti. BESTON® on edullista ympäri vuoden. Kalkituslaskuri: www.ruukki.fi/maatalous