ProAgria Itä-Suomi 03/2014

20. vuosikerta 3/2014

kasvi ja ympäristö

talous ja kotieläin 4-7

8 - 14

yritys

Maa- ja kotitalousnaiset ja ProAgriat KoeAgria ja FARMARI 2015 15 - 17

20 - 23

2

Sadonkorjuun aika

- kiitoksen ja pohdinnan paikka Sadonkorjuun taittuessa syystöihin on aika arvioida kuluneen kauden tuloksia ja onnistumista. Sadon määrän lisäksi on hyvä tarkastella kriittisesti sadon laatua käyttötarkoitukseen nähden. Jos omalla analyysillä huomaa kehitystarpeita, mutta ei ole varma mitä olisi hyvä muuttaa tai mistä lähteä liikkeelle, on pohdintaan ja muutosten käytännön toimenpiteiden miettimiseen tarjolla apua.

Pellon prosessien onnistumisella on hyvin suuri merkitys taloudelliseen tulokseen ja pellonprosesseja tehostamalla on monella maatilalla mahdollisuus sekä tulojen kasvattamiseen mutta myös menojen karsimiseen. Erityisesti talouden tilanteen kiristyessä on pellosta saatava tehokkuutta lisää. Esimerkiksi nurmipellon kasvipeitteisyys voi vaihdella pelloilla 50-90 prosentin välillä. Jos nurmen kasvipeitteisyys on heikko, ei lannoitusta lisäämällä saada merkittävää sadonlisäystä. Tällöin tärkeintä on panostaa kasvustoon, jotta myöhempinä vuosina lannoituksellakin saadaan paremmassa suhteessa sadonlisää.

Huonotuottoisella pellolta on aika laittaa rikkakasvit kuriin ja oikeat kasvit ja lajikkeet kasvamaan satoa pellolle. Sama ajatusmaailma pätee monilla eri kasveilla. Huonokuntoiseen kasvustoon laitettu panostus tulee takaisin aina heikommalla prosentilla kustannuksiin nähden kuin sama panostus hyväkuntoiseen kasvustoon.

Kuluvan kauden onnistumisen analysointi käynnistää myös luontevasti tulevan kauden suunnittelun. Suunnittelun aloittaminen ajoissa kannattaa, koska niin lannoitteet, viljelysuunnitelmat kuin verokuittien kirjauksetkin ovat edullisimmillaan alkusyksystä.

Jokaisella yrityksellä on omat kehityskohteensa. Se millä toimenpiteellä saavutetaan parhaat tulokset, vaihtelee tilanteen mukaan. Syksyllä käynnistyvät benchmarking ryhmämme tarjoavat mahdollisuuden parhaiden käytäntöjen oppimiseen muilta yrittäjiltä ja ryhmiä on tarjolla niin elintarvikkeiden jatkojalostajille kuin nurmentuottajillekin. Jos vertaisoppiminen BM ryhmissä kiinnostaa järjestämme joustavasti ryhmiä kiinnostuksen mukaan.

Omassa toiminnassamme olemme panostaneet tehokkuuden lisäämiseen mm. sähköisin ja toimistolla pidettävin asiakastapaamisin. Haastamme teidät asiakkaina sopimaan asiantuntijoidemme kanssa sähköisiä tapaamisia, silloin kun asia luonteeltaan sopii etäpalaveriksi. Tehokkailla etäpalavereilla haluamme tehostaa asiakaspalveluamme ja säästää tapaamiset yrityksissä tuotannon prosessien tarkasteluun mm. navettaan ja pellolle, joissa usein saadaan yhdessä parhaita tuloksia aikaan.

Tähtääkö toimintanne tehokuuden paraneminen tuloksen vahvistumiseen tai muuhun harkittuun tavoitteeseen esim. työhyvinvointiin? Onko päätökset tehty tätä silmällä pitäen? Jos teitte investointeja ovatko ne tavoitteitamme tukevia vai kävikö yrityksessä niin kuin lapselle karkkikaupassa? Varmistavatko investoinnit toiminnan jatkuvuutta ja onko ne tehty seuraavat toiminnan laajentamiseen tähtäävät investoinnit mahdollistavaksi?

Mutta ennen kaikkea sadonkorjuunaika on kiitollisuuden aikaa. On hyvä katsoa ylpeydellä omaa työtään ja tunnistaa mitä on saanut aikaiseksi, muistaa asiat, joita on saanut jo tehtyä, asiat joissa on onnistunut itse ja joissa läheiset ovat onnistuneet. On aika kiittää läheisiä ja naapureita yhdessä tekemisestä ja tuesta. On aika suunnitella myös lomat ja varmistaa, että on aikaa ladata akkuja ennen seuraavan kiireisen sesongin alkua, koska me kaikki tiedämme, että se tulee yllättävän nopeasti.

Minä voin omasta puolestani sanoa olevani valtavan ylpeä ja kiitollinen upeasta työporukasta, jossa saan päivittäin tehdä työtä suomalaisen maaseudun puolesta!

Katri Kostamo ProAgria Pohjois-Savo toimitusjohtaja

Lehden julkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2014 viikolla 48 Toimitus: Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.net Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427, marko.natri@proagria.fi Etusivun kuva: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri

Mikä neuvoksi?

Maatalousyrittäjyyteen liittyy haasteita aina: säät tuntuvat vaihtelevan entistä enemmän, maataloustuotteiden hinnat määräytyvät yhä enemmän maailman markkinoilla ja tällä kertaa jopa valtapoliittiset kriisit kauppasaartoineen horjuttavat tuotannon kannattavuutta. Säiden osalta kulunut kesä oli erittäin vaihteleva: aikaista kevättä seurasi pitkä kylmä kausi, sitten ennätyspitkä hellejakso, jonka jälkeen lähes ”normaali” loppukesä sateineen. Kuitenkin sekä nurmen, että viljojen satotilanne näyttää hyvältä. Myös maailmalla vuosi on ollut satoisa, joten markkinahinnat niin viljojen kuin valkuaisraaka-aineen osalta ovat laskeneet tai laskemassa. Venäjän kauppasaarron seurauksena etenkin maito, mutta myös lihamarkkinoille voi ennustaa vaikeuksia. Hintojen jopa merkittävä lasku on uhkana. Eniten yllättävät markkinahäiriöt vaikuttaisivat juuri investoineihin, kasvaviin tiloihin sekä nuoriin viljelijöihin.

Vallitsevasta tilanteesta kannattaa keskustella avoimesti esimerkiksi kullakin tilalla käyvien ProAgrian asiantuntijoiden kanssa.

Yhdessä voidaan hakea ratkaisua siihen, kuinka tilan maksuvalmius kestää mahdolliset hintojen muutokset. Ensi kevät on kriittistä aikaa, kun esillä ovat lainojen korkojen ja lyhennysten maksu ja tuotantopanosten hankinta tulevalle kasvukaudelle. Pankkien kanssa kannattaa neuvotella hyvissä ajoin, jos tilanne sitä vaatii.

Toivottavasti sekä EU että oma

eduskuntamme ottavat viljelijöiden haastavan tilanteen huomioon.

Maatalousyrittäjien kesään mahtuu useinkin joitakin kesätapahtumia: maatalousnäyttelyitä, asuntomessuja, festivaaleja, kesäteatteria ym. Tänä kesänä viljelijät ovat osallistuneet aktiivisesti Peltopäiviin, joita ainakin Etelä-Suomessa ja Pohjanmaalla on järjestetty. Pellonpiennartilaisuudet, joita meillä Itä-Suomessakin on pidetty ovat olleet hyvin pidettyjä. Peltopäivillä paikalliset ProAgriat ovat olleet vahvasti mukana järjestelyissä yhdessä tutkimuslaitosten sekä tuotantotarviketeollisuuden kanssa. Toivoisin myös tänne Itä-Suomeen vastaavan tyyppisiä nurmi- ja viljakasvikokeisiin perustuvia tilaisuuksia. Luontevasti lajikekokeet sopivat tutkimusasemille, kuten Maaningalle, mutta jatkossa niitä tultaneen järjestämään myös yksityistiloilla, toivottavasti myös täällä Itä-Suomessa.

Ensi kesän ykköskesätapahtuma voisi olla FARMARI 2015 maatalousnäyttely, joka järjestetään Joensuussa, torstaista lauantaihin 2-4. heinäkuuta. ProAgria Pohjois-Karjala järjestää sen yhteistyössä ProAgria EteläSavon ja ProAgria Pohjois-Savon kanssa. Edellinen FARMARI -näyttely Seinäjoella kesällä 2013 oli yleisömenestys. Tehdään yhdessä ensi kesän itäsuomalaisesta FARMARISTA vähintäänkin samanlainen. Haastankin jokaisen tämän lehden lukijan tulemaan näyttelyyn ja kutsumaan vähintään yhden ystävä-, sukulais- tai tuttavaperheen mukaan -vaikka kauempaakin. Samalla vieraat voisi kutsua vaikka kyläilemään saunomisen, tilaesittelyn, kasvustokäyntien tms. merkeissä.

Ainakin ajankohta kohtaamiselle heinäkuun alussa on kiireisen kevätkesän jälkeen mitä mainioin.

Kari Tahvanainen ProAgra Pohjois-Karjala hallituksen puheenjohtaja

S Y K S Y N O M E N AT MEHUKSI

Ajanvaraus klo 8-14

puh. 020 747 3686

https://proagriapohjoissavo.avoinna24.fi

Mehustus Sorsasalon raviradan huoltorakennuksessa.

Minimimäärä 20 kg omenoita.

Pastöroimattoman hinta 1 €/kg ja pastöroidun 1,40 €/kg omenoita.

Myös pudokkaista ja pintaviallisista omenoista.

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten

EDUSTAJAKOKOUS Tiistaina 18.11.2014 Suonenjoki,Vanhamäen Hyvinvointikeskus, Vanhamäentie 122

Klo 9.15 Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu Klo 10.00 Kokous alkaa. Käsitellään sääntömääräiset asiat.

Kokousesitelmän pitää Naisten Valmiusliiton ja Pohjois-Savon

alueneuvottelukunnan edustaja.

ProAgria Pohjois-Savo/ Maa- ja kotitalousnaiset

Tervetuloa!

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset

Piirijohtokunta

3

WebExin käyttö Kotimaista Maitoa asiakastyössä Good farm - good food. No farm - No food.

Kokeilemalla oppii – asiantuntija autaa Kokemuksien perusteella suurin kynnys etäyhteyden hyödyntämiseen on ollut epävarmuus omaa käyttötaitoa kohtaan. Tehokkaana lääkkeenä tähän on ollut ”tukiopetus” ja asiantuntijan tuki käyttöä aloitettaessa. Joskus tulee tilanne eteen, että jollakin etäpalaveriin osallistuvalla ei ole kuulokkeita ja mikrofonia. Asian voi korjata hankkimalla sellaiset

paikallisen atk-liikkeen tarjouksesta. Alkuun kuitenkin pääsee hyvin puhelimen avulla.

Aluksi saattaa tuntua, ettei uskalla lähteä kokeilemaan etäyhteyden kautta tehtävää työtä.

Ensimmäisillä kerroilla saattaa jännittää yhteyden ja tekniikan toimintavarmuutta. Sähköisen sovelluksen käyttö on ymmärrettävästi toisille helpompi aloittaa ja toisilla mietityttää pidempään.

Positiivisia kokemuksia on tullut työn tehokkuuden kautta ja innostus menetelmään on kasvanut.

Isommat muutokset ja niiden suunnittelu halutaan usein toteutettavan totuttuun tapaan, kasvotusten. Asiakkaat kokevat, että ns. rutiinityöt on helppo hoitaa etäyhteyttä apuna käyttäen, jos he tuntevat asiantuntijan entuudestaan. WebEx on oiva apuväline yhteyden pidossa, mutta se ei silti korvaa kokonaan asiakaskontaktia. Yhteydenpito on luonnollisesti jouhevampaa, kun osapuolet tuntevat toisensa.

Etäyhteyden avulla tehtävä työ on viimevuosien aikaan saanut tuulta purjeisiin. Välineet ja yhteydet ovat kehittyneet, mikä on mahdollistanut niiden aktiivisen käytön. Tulevaisuudessa tullaan hyödyntämään tietotekniikan tarjoamaa mahdollisuutta yhä enemmän. Käyttäkäämme siis rohkeasti hyödyksi tarjolla olevia mahdollisuuksia.

Ollaan yhteyksissä – ja etäyhteyksissä.

Pohjois-Karjalan karjakerho ja Suomen Holstein Klubi järjestivät Kiteelle Muurikki 2014 lypsykarjanäyttelyn elokuun lopulle. Näyttelymme suurimman sponsorin StoraEnso Kiteen Sahan, Asmon sanoja lainatakseni, teemme tämän lahjoituksen kotimaisen maidontuotannon puolesta - ja kyllä, sitähän se oli.

Näyttelyssä oli esillä mielettömän upeita lehmärouvia ja hiehoja jotka jossain kohden alkavat tuottamaan hekin kotimaista maitoa. Tulevaisuuden lupauksemme, Junior Handlerit kisasivat siitä kuka osaa käsitellä eläintään parhaiten. Upeita suorituksia kaikkiaan.

Tämmöiset näyttelyt ovat pa-

ras mahdollinen paikka tuoda tunnetuksi kotimaista ruoan tuotantoa. Jokainen upea eläin on tilalle positiivista mainosta, samoin kotimaisuudelle.

Tämän hetkisen tilanteen huomioon ottaen maailmalla, nyt jos koskaan pitäisi saada kannatusta ja arvostusta kotimaiselle ruoalle ja työlle. Jos maidon ja muiden tuotteiden hinta vielä jatkaa laskuaan, on moni viljelijä pulassa. Palkan alennus johtaa siihen että on vaan pakko lopettaa kun ei enää pärjää. Kaikkein eniten tämä kohdistuu juuri investoineisiin tiloihin.

Heräävätkö päättäjät vasta sitten kun kotimaiset viljelijät ovat ajettu sukupuuttoon? Mistä me

sitten saadaan laadukasta kotimaista ruokaa jos ei ole viljelijöitä? Toivottavasti näistä asioita päättävät ihmiset ajattelisivat, ja alkaisivat toden teolla puolustamaan kotimaista ruokaa ja sen tekijöitä.

Kaikki kotimainen ruoka minkä ostat kaupasta, auttaa myös pitämään työpaikkoja suomessa.

Kaikesta huolimatta valoisaa tulevaisuutta kaikille kotimaisen ruoan tuottajille ja iloista syksyä kaikille!

Lämpimin terveisin kotimaisen laatumaidon tuottaja.

Emäntä Sari Rouvinen Pohjois-Karjala

Maatilan rahoitusasioissa Sinua palvelee

Aukusti Pieviläinen ja Joakim Pitkälä Talousasiantuntijat ProAgria Pohjois-Savo

Petri Korolainen konttorinjohtaja Kuopio 050 590 5013

Jouni Pekkarinen konttorinjohtaja Iisalmi 044 713 2520

Eeva Kettunen konttorinjohtaja Joensuu 044 561 4440

Juha-Antti Puurunen konttorinjohtaja Lapinlahti 044 331 5002

Ville Pekkala konttorinjohtaja Kiuruvesi 044 732 2601

Jenna Oikarinen konttorinjohtaja Sonkajärvi, Vieremä 044 528 2574

Risto Hämäläinen konttorinjohtaja Rautavaara, Nilsiä, Varpaisjärvi 044 714 2586

Martti Koponen rahoituspäällikkö Kiuruvesi 044 732 2627

www.saastopankki.fi/optia

Savonkatu 15, 74100 Iisalmi, puh. 029 041 2500 Kauppakatu 27 B 3, 80100 Joensuu, puh. 029 041 2690 Kiurukatu 1, 74700 Kiuruvesi, puh. 029 041 2600 Kauppakatu 22, 70100 Kuopio, puh. 029 041 2650 Juhani Ahontie 2, 73100 Lapinlahti, puh. 029 041 2610 Savontie 17, 73900 Rautavaara, puh. 029 041 2560 Lyseontie 1, 74300 Sonkajärvi, puh. 029 041 2570 Kauppatie 25, 73200 Varpaisjärvi, puh. 029 041 2580 Ponssentie 2, 74200 Vieremä, puh. 029 041 2590

Puh. hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

ProAgrian asiantuntijoilla on käytössä monenlaisia sähköisiä työkaluja. Monet sunnitteluohjelmista ovat verkkopohjaisia eli niitä voidaan käyttää kaikkialla, missä on toimiva nettiyhteys. Yksi käytössä olevista sovelluksista on WebEx – ohjelma, jonka avulla voidaan järjestää reaaliaikaisia etäpalavereita verkossa. WebExiä käytetään ProAgrian sisäisessä viestinnässä sekä asiantuntijan ja asiakkaan yhteydenpidossa.

Sillä onnistuu kätevästi mm. laskelmien ja suunnitelmien läpikäyminen. Viime keväänä Webexin avulla on kokeiltu viljelysuunnitelman ja sähköisen tukihaun tekemistä asiakkaan kanssa ja siinä onnistuttiin hyvin.

Asiakkailta on tullut positiivista palautetta Webexin käytöstä.

Heidän kokemuksien mukaan esimerkiksi tukihaku WebExin välityksellä on ”kivuton” toimenpide. Etäyhteyden kautta tehty työ on säästänyt aikaa asiakkaalta. Kiuruvedeltä Uutelan tilalta, Anne Lapin mukaan asiakkaan aika on kallista ja tällainen vaihtoehto palvelun toteuttamiseen sopii heidän tilalleen erinomaisesti. ”Esimerkiksi tukihakuprosessissa pysyy hyvin mukana, kun näytön jakamisen kautta pystyy helposti seuraamaan työn alusta loppuun”, Anne kehuu.

4

talous

Uusi Kehittävien maitoyrittäjien

johtamisvalmennus käynnistyy yhteistyössä Osuuskunta ItäMaidon kanssa tamiseen ja tuloksen parantamiseen. Lisäksi yrittäjät saavat mm. apua investointien toteuttamiseen ja muutoksen johtamiseen, työkalut riskien hahmottamiseen ja hallintaan, esimerkkejä toimivista ja tuloksellisista ratkaisuista yrityksen muutostilanteissa sekä huippuasiantuntijoiden tukea oman muutos- tai kehitysprojektin läpiviemiseen.

Kehitysprojekti kruunaa valmennuksen

Ensimmäinen Kehittävien maitoyrittäjien johtamisvalmennus huipentui ulkomaanjaksoon, joka suuntautui Tanskaan.

Ryhmä on kuvattu Vejlskovgårdin maitotilan pihalla, jossa tutustuttiin modernin maitoyrityksen toimintaan Keväällä päättyneen maitoyrittäjien johtamisvalmennuksen hyvien kokemusten ja erinomaisten palautteiden siivittämänä ProAgria ja Osuuskunta ItäMaito toteuttavat uuden vuoden kestävän valmennuksen, joka on tarkoitus käynnistää marras-joulukuus-

sa 2014. Valmennukseen ilmoittautuminen käynnistyy syyskuun alussa ja koulutukseen valitaan 20 yrittäjää. Edellisen valmennuksen suoritti 17 maitoyrittäjää.

Kehitä johtamisosaamistasi ja verkostoidu

Parempaa bisnestä?

Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää maitotilayrittäjien johtamisosaamista ja saada sitä kautta aikaan entistä parempaa tulosta sekä valmiuksia oman yrityksen kehittämiseen.

Palautteiden perusteella valmennus on koettu käytännönläheiseksi ja tehokkaaksi. Valmennuksen suorittaneiden kokemusten perusteella suurimpina hyötyinä on koettu johtamisen varmuuden lisääntyminen, päätöksenteon helpottuminen, yrityksen oikean kehittämissuunnan löytäminen

Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto 6.11.2014 alkaen Hämeenlinnassa

sekä työntekijöiden johtamisessa onnistuminen aiempaa paremmin. Valmennuspäivien aikana on myös päästy irrottautumaan maatilan arjesta ja löydetty uusia ajatuksia keskusteluissa kollegoiden ja kouluttajien kanssa.

Vuoden kestävään valmennukseen kuuluu neljä lähipäiväjaksoa eri paikkakunnilla, yhteensä 10 koulutuspäivää ja ulkomaan vierailu, joiden välissä yrittäjät laativat kouluttajien tuella omaan yritykseensä strategian, liiketoimintasuunnitelman sekä muita johtamisen kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Yksi tärkeimmistä valmennuksen aikana tehtävästä työstä on suunnitella ja johtaa omaan yritykseen liittyvä kehitysprojekti.

Lisätietoa valmennuksesta: www.proagria.fi/johtamisvalmennus/ Valmennuksen opit viet itamaito Vastuukouluttaja heti käytäntöön Ari Nopanen 0400 432 582 Valmennuksen läpikäyneet yritari.nopanen@proagria.fi täjät saavat konkreettiset työvälineet ja johtamistaidot yritystoiminnan kasvuun, henkilöstöjoh-

Hyvä yrittäjä

Lähde kehittämään johtamisosaamistasi uudella tavalla

Yritysneuvojan erikoisammattitutkinto on tarkoitettu yritysneuvontaa tekeville henkilöille, sillä työ vaatii vahvaa osaamista. Valmennuksen ja tutkinnon suorittamalla vahvistat vuorovaikutustaitojasi, asiakkuuksien hallintaa, yhteistyö- ja kumppanuustaitojasi yritystoiminnan kokonaisvaltaista osaamista unohtamatta.

Yrityksen kasvuohjelma 6.11.2014 alkaen Hämeenlinnassa

Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennus 13.11.2014 alkaen Punkaharjulla Maatilayrittäjän liiketoimintavalmennuksessa keskitymme tuotantosuunnasta riippumatta suunnitelmalliseen maatilan kehittämiseen sekä talousosaamisen lisäämiseen.

Valmennuksessa opit tunnistamaan tilan menestystekijät sekä oman tahotilasi tilan kehittämiseksi.

Kysy lisää ja hae mukaan: Yritysneuvojat sekä kasvuohjelma: Sanna Möller-Aaltonen p. 050 523 2648 tai sanna.moller-aaltonen@syo.fi Maatilayrittäjät: Heli Pitkänen p. 010 8414 089 tai heli.pitkanen@syo.fi

Kuva Rodeo.fi

Kasvuohjelma on tarkoitettu kokeneelle yrittäjälle, jolla on tahto kasvattaa yritystoimintaa suunnitelmallisesti.

Kasvuohjelmassa tunnistat luonnolliset kasvun lähteesi ja teet tarkemmat suunnitelmat niiden hyödyntämiseksi ja yrityksesi kasvun edistämiseksi.

Yrittäjien suosittelema ProAgrian ja Osuuskunta ItäMaidon johtamisvalmennus saa jatkoa.

Maitoyrittäjien johtamisvalmennus on uudenlainen, räätälöity tapa kehittää yrityksesi johtamista ja saada aikaan entistä parempaa tulosta. Samalla lisäät omaa osaamistasi.

Valmennus koostuu lähipäivistä, joissa asioita käsitellään huippuasiantuntijoiden johdolla ja keskustellen muiden yrittäjien kanssa. Valmennuksen aikana työstät oman yrityksesi kehittämiseen ja tuloksen tekoon liittyvän kehitysprojektin asiantuntijoidemme tuella.

Valmennus alkaa vuoden 2014 lopulla.

Lue lisää ja ilmoittaudu 31.10.2014 mennessä www.proagria.fi/johtamisvalmennus/itamaito

kotieläin

5

Hiehot tiineeksi 14 kuukauden ikäsinä

unohtaneet eläinten luonnollisen käyttäytymisen periaatteet.

Lisätietoja saat oman ProAgrila mikä on nykytilanne ja muuttamalla omia toimintatapoja, an maitotila-asiantuntijoilta sekä tulokset paranevat kaikilla osa- allekirjoittaneelta. alueilla. Hiehoprosessin tehostaToinen näkökulma: Minna Norismaa miseen saat lisätietoa ”Vasikasta ProAgria Pohjois-Karjala Ovatko hiehot kasvaneet lii- huippulypsylehmäksi” –kirjasta, Huippuosaaja – lypsykarjan an hitaasti, jolloin kiimakier- ProAgrian Nuorkarjan Ruokinruokinta ja hyvinvointi rot käynnistyvät hiehon olles- nan Ohjaus –palvelusta, Hienot cowsignals ©adviser sa iäkkäämpi. Tällöin syynä on Hiehot –Benchmarking pienryhp. 040 301 2431 Ruokinta ja olosuhteet puutteellinen syntymähetken, mistä ja Nuorkarjan teemavuominna.norismaa@proagria.fi vasikka- ja hiehokauden ruo- den teemapäivistä.

Hyvin ruokituilla ja riittä- kinta. Vasikoiden tulisi kasvaa vän päiväkasvun omaavilla eläi- kilo päivässä ja syödä väkiremillä kiimakierrot käynnistyvät huja vieroitusvaiheessa vähinusein eläinten ollessa hyvin nuo- tään 1,5 kg/pv. Juottokauden ria ja kun siemennys tulee ajan- virheet näkyvät hitaassa kasvuskohtaiseksi, hiehoilta häviää kii- sa sekä vasikoiden terveydessä. makäyttäytyminen sekä näky- Usein eläinten päiväkasvut ovat vät kiiman merkit. Mistä tämä olleet vasikkavaiheessa 500– johtuu, ruokinta ei välttämättä 600 g/pv ja tiineinä 800 g/pv, ole muuttunut. Havaintojen pe- eli täysin päinvastoin kuin tulisi rusteella hiehot vaihtavat eläin- olla. Tiineillä hiehoilla korkeaa ryhmää siemennyksen lähestyes- päiväkasvua selittää kuntoluokkisä. Ryhmäkarsina muuttuu, hie- en nouseminen yli optimin. ho muuttaa karsinasta parteen, kuivikepohjalta kovalle pohjalle, Johtopäätökset kaverit muuttuvat, rehut saattavat muuttua, navetta saattaa Poikimaiän alentamiseksi kanvaihtua, eli olosuhteissa tapah- nattaa miettiä oman tilan kohtuu suuri muutos. Lattian liukka- dalta mm. seuraavia tekijöitä, Lähde: ProAgria Tilakunto verkkopalvelu us, kova pinta, valaistuksen puu- mikä näistä on suurin este hiehote, lämmin navettailma, rehujen jen poikimaiän alentamiselle. vaihtuminen ja kenties hoitajien 1. Ruokinta ei ole ollut riittävää vaihtuminen ovat myös tekijöitä, vasikka- ja teinivaiheessa jotka vaikuttavat hiehojen kiima2. Eläimet ovat kasvaneet hykäyttäytymiseen sekä tiinehtymivin mutta aloitussiemenMiksi hiehot poikivat vähentää vedontunnetta • lisää mukavuutta seen. Muutokset tulisi tehdä vänykset tehdään ”vanhasta liian vanhoina? hintään kuukautta ennen aloitusmuistista” liian myöhään Suikaleverhot säilyt3. Kiimantarkkailu on ollut Hiehoja ei kannata siementää siemennystä. Eläimet varmistavat tävät joustavuutensa puutteellista, eläinten sieennen kuin niillä on riittävä elo- tulevan jälkeläisen saannin siten, pakkasessakin. mennysikää ei seurata paino, vähintään ayshire 340 kg että jälkeläisellä on hyvät edelVerhot pysyvät hyvin 4. Olosuhteissa on parantaja holstein 370 kg. Tiedetäänkö lytykset pärjätä syntymisen jälpaikoillaan kovassamisen varaa. hiehojen elopaino niitä siemen- keen. Luonnossa eläimet lisäänkin tuulessa.

Kuten eläinlääkäri – maitotinettäessä? Hyvin usein hiehot tyvät olosuhteiden sekä ravinnon Oviverhot ovat erittäin ovat kasvaneet riittävän hyvin ja perusteella. Luonnossa eläin voi layrittäjä Gordie Jones totesi viikäyttökelpoisia avoisiemennykset olisi voinut aloit- jättää jonakin vuonna lisäänty- me keväänä Tampereen seminaamissa eläinten kulkutaa nykyistä aikaisemmin. Kiima- misen väliin, mikäli olosuhteet ei- rissa, ”jos lehmällä on ongelma, aukoissa, pihatoissa, kierrot käynnistyvät kun aikuis- vät ole otollisia tulevalle jälkeläi- ongelmalla on etunimi ja sukulypsyasemilla sekä elopainosta on saavutettu 40 %. selle. Kesyt eläimet eivät ole tässä nimi”. Meidän omat tekemiset rehutilojen ajo-ovissa.

Siemennykset kuitenkin aloite- suhteessa muuttuneet tuhansi- ovat ongelmien taustalla, eläin ei taan vanhasta tottumuksesta en vuosien aikana. Ehkä olemme tietoisesti sairastu. Tunnistamal• Kotimainen UV-suojattu. Pakkasenkesto -40°C vasta hiehon ollessa 16 kuukauTutkimusten mukaan hiehojen hedelmällisyys on parhaimmillaan 13-14 kuukauden iässä. Tuotosseurantatiloilla hiehot olivat vuonna 2013 tiinehtyneet keskimäärin liki 18 kuukauden ikäisinä. Siemennykset on aloitettu 16-17 kuukauden iässä ja tiineyttä kohden on tarvittu 1,71 siemennystä. Herää kysymys, miksi siemennykset aloitetaan näin myöhään, miksi hiehot eivät tiinehdy ensimmäiseen siemennykseen. Tuotosseurantatiloilla hiehojen poikimaiän haitari on valtava, 24 – 30 kk. Parhaat 30 % tuotosseurantatiloista poiíttavat hiehot 25 kuukauden iässä. Mitä nuorempana (23-24 kk) hiehot poikivat sitä parempi on niiden elinikäsituotos verrattuna vanhempana poikineisiin hiehoihin. Viimeisen viiden vuoden aikana hiehojen poikimaikä ei ole muuttunut suuntaan eikä toiseen. Nuorkarjan teemavuoden toivotaan vaikuttavan totuttuihin toimintatapoihin ja muuttavan tilannetta tulevien vuosien aikana. Maidontuotannon kannattavuutta voidaan vahvistaa pienillä ja yksinkertaisilla asioilla, mm. hiehoprosessia tehostamalla.

den iässä. Kuten tutkimuksissa on havaittu, 16-17 kuukauden ikäisten hiehojen hedelmällisyys on merkittävästi heikompaa kuin 13-14 kuukauden ikäsillä. Tässä lienee yksi syy, miksi siemennyksiä tarvitaan näin runsaasti ja siten poikimaikä viivästyy.

KESTO-oviverho

• Materiaali: Polyesteri-verkolla vahvistettu PVC

Ominaisuus

2009

2010

2011

2012

2013

Havaintoja

8109

7702

7282

6847

6484

Ensikoiden keskituotos, kg/lehmä

7692

7813

7750

7695

7754

Hiehojen pokimaikä, kk

26,9

26,9

26,8

26,8

26,8

Lehmien poisto-%

33,3

33,5

34,2

33,0

32,5

Suoraan maahantuojan varastosta:

Puh. 015-484 311 Fax. 015-484 313 www.euro-kumi.com

Meiltä myös mm.: ruokinta-automaatin hihnat, klapikoneen hihnat, kumilevyt, ym.

6

kotieläin

Suositun Lehmähavaintoja -oppaan 3. painos ilmestyy

Kannattavuus paremmaksi lehmiä havainnoimalla Lehmät antavat jatkuvasti merkkejä terveydestä, hyvinvoinnista, ravitsemustilasta ja tuotoksesta. Opettelemalla tulkitsemaan ja hyödyntämään näitä merkkejä voimme ehkäistä tauteja, parantaa hyvinvointia ja optimoida tuotantoa, jolloin kannattavuus paranee.

Lehmähavaintoja – Lehmälähtöisen karjanhoidon opas antaa käytännönläheisiä välineitä lehmän antamien merkkien näkemiseen ja hyödyntämiseen. Hollantilaisen eläinlääkärin Jan Hulsenin kirjoittama teos on käännetty 28 kielelle ja se on käytössä jo tuhansilla maitotiloilla Suomessa.

3. painos ilmestyy 6.6.2014 ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja -sarjassa.

Tarkkaile, tulkitse ja toimi

tuksiin, kertoo palveluryhmäpäällikkö Sanna Nokka ProAgria Keskusten Liitosta ja jatkaa, Käytännönläheiseen Lehmä- – Harjoituksissa opetellaan lukehavaintoja-julkaisuun on koottu maan lehmän antamia merkkejä runsaasti esimerkkejä lehmien ja käytännössä ja osallistujat saavat lehmäryhmien käyttäytymisen ja toisiltaan vinkkejä, joilla paranfyysisten ominaisuuksien tulkitse- taa toimintaa ja tuotosta. miseksi, jossa auttavat lähes 300 havainnollista valo- ja piirrosku- Julkaisun ulkoasu, hinta vaa. Merkkejä luettaessa tulee ja saatavuus lehmiä tarkkailla tietoisesti, etsiä syitä ja lopulta ryhtyä käytännön Nelivärikuvitetun julkaisun toimenpiteisiin ongelmien kor- koko on B5 ja laajuus 104 sivua. jaamiseksi. Kirja on tarkoitettu 3. painos. ISBN 978-951-808maitotilayrittäjille, eläinlääkäreil- 251-7. Kirjan hinta on kustanle ja muille lehmien parissa työs- tajalta tilattaessa 32 EUR, sis. kenteleville. alv 10 %. Hintaan lisätään lähe– Lehmähavaintoja-julkaisun tys- ja postimaksu. Julkaisuja voi sisältöä voi syventää osallistu- ostaa kirjakaupoista ja ProAgria malla Lehmähavaintoja-koulu- Keskuksista sekä tilata kustanta-

jalta ProAgria Keskusten Liitosta, puh. 020 747 2485 tai myynti@ proagria.fi. Lisätietoja ja tilaukset myös verkkokaupasta: www.proagria.fi/julkaisut.

Julkaisu on saatavana myös sähkökirjana, jolloin myyntihinta on 34 EUR, sis. alv 24 %. ISBN 978-951-808-252-4.

Lisätietoja ja tilaukset: www.ellibs.fi -> E-kirjakauppa.

Lisätietoja oppaasta antavat ProAgria Keskusten Liitosta palveluryhmäpäällikkö Sanna Nokka, sanna.nokka@proagria.fi puh. 020 747 2456 tai kustannuspäällikkö Hanne Teräväinen hanne.teravainen@proagria.fi puh. 020 747 2406.

Arvostelukappaleja kansikuvapyynnöt: Heidi Aarnio heidi.aarnio@proagria.fi puh. 020 747 2442

Tuotosseurannan uudistusta Pohjois-Karjalan tuotosseurannassa olemme päässeet uuden tekniikan kanssa hyvin vauhtiin, niin että jo puolet automaattilypsytilosta on opastettu uusien esikoodattujen maitonäytepullojen käyttäjiksi. Muutamilla asema- ja parsinavettatiloillakin pullot on jo vaihdettu viivakoodipulloihin.

Käyttökokemukset ovat olleet hyviä, joten Ilpo Kiviranta ja Mari Vauhkonen jatkavat opastuksia syksyn aikana aktiivisesti. Esikoodatut viivakoodipullot on saatavissa meijerien tuottajamyynneistä entiseen tapaan. Maitoauton mukana pulloja tilattaessa toimitukseen lisätään rahtikulut, joten edullisempaa on hakea pullot.

dilukijan avulla. Useimmilla ProAgria keskuksilla on vuokrattavissa pöytämallinen viivakoodilukija (Ezi-Scanner), mutta sopiva lukija on jo monella maidontuottajalla esimerkiksi pankkilaskujen maksussa. Tuotosseurantakarjoille EMM-linkki ohjelmisto on ilmainen. Uusiin pulloihin siirtyminen tuo uusia palveluja ja mahdollisuuksia, kunhan laboratoriot ovat valmiina määrittämään tiineyksiä, tauteja ja muutamia utaretulehdusbakteereja tuotosseurantanäytteistä.

työn helppous. Uuden tekniikan avulla tuotosseurannan maitonäytteet on helppo ottaa aiempaa useammin. Tuloksien nopeampi hyödyntäminen helpottaa etenkin karjan utareterveyden seurannassa.

Uudistusta

Tuotosseurannan ohjesääntö on uudistumassa ensi vuoden alussa, jonka yhtenä tavoitteena on tarjota asiakkaille joustavuutta. Summamaitojärjestelmä on uudistuksessa poistumassa, jolloin niille asiakkaille valitaan Työsäästöjä koelypsypäivä. SummamaitojärPullot ovat meijeriltä haetta- jestelmä on ollut käytössä lähinessa ilman korkkia, sillä säilön- nä automaattilypsytiloilla, jolloin Viivakoodien piippausta täaine on liuotettuna pullon si- maitomäärä on ollut kuukauden säpintaan. Näin säilöntäaine- summan keskiarvo. Järjestelmä ei Koelypsyssä maidon mittaus tabletteja ei enää tarvita. Uudet ole ollut muissa maissa käytössä sekä näytteellinen koelypsy suo- pullot nopeuttavat etenkin auto- ja Suomi on siihen saanut luvan ritetaan siten, että lypsyn päät- maattitilojen näytteenottoa, kun vuonna 2003, jolloin arveltiin auteeksi tai aikana pullot on yksi- korkkeja ei tarvitse aukoa ennen tomaattilypsytilojen jäävän nylöitävissä oikealle lehmälle kos- näytteenoton kytkemistä. Kaikilla kyistä vähäisemmäksi. Ohjesäänka tarrassa ei ole lehmätietoa. tiloilla työaikaa säästyy, kun pul- tövihko ja uudistuksen tuomat Automaattilypsytiloilla yksilöinti lojen tarroittaminen jää pois ja vaihtoehdot toimitetaan tämän tapahtuu helposti robotilta saa- viivakoodien lukeminen nopeu- syksyn aikana tuotosseurannan tavan raportin avulla. Pullojen tuu kerta toisensa jälkeen. Muita asiakkaille. koodaaminen oikealle lehmälle hyötyjä on koelypsytietojen luotehdään tietokoneen ja viivakoo- tettavuuden paraneminen sekä Nopeaa tietoa

sa koelypsyn jälkeen tuotosseurannan tiedon laatupisteet käyttöönsä, joista on helppo nähdä tietojen oikeellisuus. Maitomäärien ilmoittaminen heti koelypsyn jälkeen on tärkeää. Raporttien valmistuminen reaaliajassa vahvistaa muun muassa kansainvälistä sonnikauppaa sekä antaa nopeasti palautetta omasta työstä. Ilmoittamisen voi tehdä ProTuotos Netillä, Ammulla tai ProAgrian tallennuspalvelulla. Tuotosseurannan raportteja ollaan myös uudistamassa, joten jatkossa muun muassa tilakohtaisten tavoitteiden seuraaminen tulee helpommaksi sekä nopeammaksi.

Työapua lypsylle Koelypsyjä helpotetaan nyt koko Suomessa tarjoamalla teknisiä asiantuntijoita maidon mittaukseen, näytteenottoon tai tietojen siirtoon tietokantaan. Näin maidontuottaja voi keskittyä pelkkään lypsyyn tai automaattitilalla muihin töihin.

ProAgria Pohjois Karjala

Katso tästä videot, miten elektroninen Nykyinen summamaitojärjesmaidonmittaus toimii ja miten näytteet telmä luo haasteita laboratoriotetaan robotilta. oon, huoltomiehille ja etenkin maidontuottajille, koska analyysitulokset valmistuvat hitaasti kuun vaihteen näyteruuhkassa.

Uusi ohjesääntö tuo joustavuutta koelypsyihin unohtamatta kuitenkaan tiedon oikeellisuutta. youtube.com/watch?v=5RRwVpS_5_o Maidontuottaja saakin jatkos- youtube.com/watch?v=_q3c4EBbDJM

Itäsuomen tekniset asiantuntijat ProAgrioissa: Pohjois-Karjala

Ilpo Kiviranta 040 301 2415 Mari Vauhkonen 040 301 2466

Pohjois-Savo

Anne Pylkkänen 040 673 4564 Tuija Hujanen 040 765 0650 Eljas Kotilainen 0400 159 970 Martti Suvilehto 040 751 2725

Etelä-Savo

Virpi Reinikainen 043 824 9500

kotieläin

7

Johtaminen navetassa Helppoutta, selkeyttä, varmuutta

antuntijan kanssa. Tuloksena on ruokintasuunnitelma, jota noudattamalla säästyy päivittäiseltä Johtamisesta puhutaan paljon. mietinnältä siitä, mitä lehmille Mutta mitä sillä oikeastaan tar- ruokintapöydälle. Päivittäin riitkoitetaan? Termin johtaminen tää, että seuraa miten ruokinta ympärillä on suuri joukko epä- onnistuu. Asiantuntijan kanssa määräisiä ilmauksia. Visio. Stra- voidaan myös yhdessä arvioida tegia. Muutoksen hallinta. Kehit- pidempiaikaista ruokinnan ontäminen. Tulos. Tavoite. Mana- nistumista.

Lisätietoa: ProAgria Benchmargement. Paljon ylätason käsitteitä, joiden soveltaminen käytän- king-pienryhmät, ProAgria SOP Työtöön tuntuu ihan mahdottomal- ohjeet, ProAgria Ruokinnan ohjaus ta ajatukselta.

Kun ajatellaan todella käytän- Oikeat työt, oikeaan nöllisesti, mitä johtamisella ha- ajankohtaan lutaan? Helppoutta, selkeyttä ja varmuutta. Töiden helppoutSelkeys. Mitä tänään kuuluu ta, päivien selkeyttä, palkan var- tehdä? Kuluuko aika siihen, että muutta. Hyvin konkreettisia asi- sammutetaan tulipaloja ja väsyoita. Käsitteen, johtaminen, voi- tään siihen. Olisiko aika istahtaa sikin ajatella työkalupakiksi, joka ja kirjata päivittäiset työt paperilsisältää välineet päivittäisten töi- le. Vai iskeekö tilasokeus, enää ei den hallintaan. oikein erota olennaista epäolennaisesta.

Maatiloilla työ on sesonkiluonRutiinit simppeleiksi teista. Päivät eivät ole toistensa Helppous. Tietävätkö kaikki kaltaisia. Perustöiden lisäksi satmiten työt tehdään? Tekevätkö tuu ja tapahtuu. Jotta työt pysyikaikki kaikkea, vai voisiko töitä ja sivät hallinnassa ja tulisivat tehvastuita jakaa? Kuluuko johonkin tyä, töiden suunnitteluun kantehtävään kohtuuttomasti aikaa? nattaa uhrata aikaa. Näin päiPysähdytäänkö koskaan mietti- vät pysyvät selkeinä. Tärkeimmät mään, voisiko tämän asian tehdä työt tulisivat tehtyä ja aikaa jäisi myös odottamattomiin työtehtätoisin?

Johtamisen työkalupakista viin. Ja vapaa-aikaan.

Erilaisilla kursseilla ja tapahtulöytyisivät välineet, joiden avulla omat ja mahdollisesti muiden missa on varmasti puhuttu paltyöt, voisi järjestellä siten, että ne jon prosessikuvauksista. Moni ovat helppoja. Niitä suorittaes- niitä on tehnytkin omalle tilalle. sa kenenkään ei tarvitsisi miettiä Olisiko aika kaivaa ne naftaliimitä seuraavaksi tehdä. Ainoas- nista ja miettiä uudestaan läpi. taan poikkeamiin tarvitsisi kiin- Hyvä esimerkki on säilörehun tuotanto. Miten säilörehun kornittää enemmän huomiota.

Työohjeet ovat tärkeä päivit- juu on toteutettu tänä kesänä? täinen työkalu. Ideaalitilanteessa Oliko tuloksena sellaista säilöniitä ei tarvita päivittäin, koska rehua kuin haluttiin? Prosesseja jokainen tekijä tietää mitä teh- kannattaa miettiä myös yhdessä dä. On kuitenkin tärkeää, että ne asiantuntijan kanssa. Asiantunovat olemassa ja kaikki tietävät tija tarjoaa työkaluja ja näkökulmistä ne löytyvät. Virheiden riski mia omaan pohdintaan. Kaikkea pienenee ja tilanne on hallittavis- ei tarvitse tehdä yksin.

Vuoden eri työvaiheisiin pelsa myös poikkeamatilanteessa.

Lisäksi jos lähdetään miettimään lolla kannattaa tehdä suunniteltoiminnan tehostamista, työteh- mat etukäteen. Nurmi-asiantuntäviä kannattaa avata ja miettiä tijoiden kanssa viljelysuunnittelu on helppoa. Kun suunnitelma on pitäisikö tehdä jotakin toisin.

Ruokinnan ohjaus tarjoaa työ- tarkka ja ajantasainen, kevät sitä kalun suunnitella päivittäinen noudattaen sujuu kuin leikki. Keruokinta tarkkaan etukäteen asi- sällä voi pysähtyä hetkeksi pellon

reunalle asiantuntijan kanssa ja todeta pitääkö tehdä jotakin lisää.

Lisätietoa: ProAgria Kustannustehokkuutta säilörehuntuotantoon, Nurmi-asiantuntijapalvelut

Palkka tehdystä työstä Varmuus. Rahaa menee ja rahaa tulee. Mutta mistä ja minne?

Meneekö raha niihin asioihin, jotka myös sitä tuottavat? Olisiko jossakin tarkentamisen paikkaa?

Työ voi olla intohimo. Parasta on kun itse työ palkitsee henkisesti. Se ei kuitenkaan riitä kovin pitkäksi aikaa. Rahattomuus jäytää, saa rehkimään entistä kovemmin ja loppujen lopuksi vie myös työn ilon. Tästä syystä talouden hallinta on johtamisen a ja o. Sen pitäisi ohjata tekemään oikeita asioita, oikeaan aikaan.

Myös talouden pidossa kaikki lähtee suunnittelussa. Budjetoimalla yrityksen kassavarmuus säilyy. Tilipalvelut pitävät kirjanpidon ajantasaisena. Rahavirrat pysyvät hyppysissä. Lisäksi usein juuri kirjanpito on se eniten stressiä aiheuttava mörkö, kun navetassa on tekemistä vaikka useammalle ihmiselle.

Entä sitten kun tulot on maksimoitu, mutta rahaa ei vaan jää omaan palkkaan. Olisiko tuotannossa tehostamista? Lähtökohta on se, että tiedetään, paljonko maidon tuotantokustannus on. Kun tarkat luvut ovat selvillä, lähdetään miettimään miten tuotantoa voisi tehostaa. Tuotosseurannan tiedot kannattaa hyödyntää tarkkaan juuri oma palkka mielessään.

Lisätietoa: ProAgria Tilipalvelut, Tulosanalyysi, Tuotosseuranta

Mitä omalta työltäsi haluat?

Entä sitten alussa mainitut ylätason käsitteet? Joskus tuntuu, että niiden soveltaminen käytäntöön on mahdotonta. Taitaa kuitenkin olla niin, että usein unohtuu ajatella, että nehän kuvaavat käytäntöä. Luultavasti jokainen on niitä miettinyt työssään.

Mitä omalta työltään haluaa, näkyy visiossa. Asioiden miettiminen kokonaisuutena on strategista suunnittelua ja käytännössä managementia. Maailma muuttuu, muutoksen hallintaa on asioiden seuraaminen ja muutoksiin reagoiminen. Entäpä sitten tulos? Sen jokainen näkee palkkana tai sen puutteena kädessään.

Mistä lähteä liikkeelle kokonaisuuden näkökulmasta. Neuvo yksi: istu alas, ajattele ja kirjoita ylös. Jos se on yksin haasteellista, ota joku kaveriksi. Apua on kyllä tarjolla!

Eveliina Turpeinen ProAgria Pohjois-Savo Ruokinnan asiantuntija

8

kasvi

Hyvät käytännöt ja ravinteet kiertoon

Kuva 3

Kuva 4

Kuva 1a

RAE-hankkeen kesä on ollut täyttä toimintaa niin tutkimuksen kuin tiedonsiirron saralla.

Viljelijöille on levitetty tiedonsiemeniä pellonpiennartilaisuuksissa, työnäytöksissä, opintoretkillä sekä tilakohtaisella neuvonnalla.

Itä-Suomen hyvistä maatalouden ympäristökäytännöistä on nettisivuilla http://rae.savonia.fi videoja esitemateriaalia muillekin vinkiksi. Pienilläkin teoilla voidaan pitkällä tähtäimellä saada aikaan kannattavia muutoksia, tästä esimerkkinä vaikkapa typensitojakasvien lisääminen tai laiduntaminen monimuotoisuuden turvaajana.

Kuva 1b KUVA 1a ja 1b. Maaningalla tutustuttiin kesäkuun lopulla maan rakenteen havainnointiin sekä helpon lapiodiagnoosin että järeämmän kuoppatestin avulla. Syväkuohkeutusnäytöstä varten joutui joutsenolainen

Kuva 2

Juuso Joona (ylhäällä) tuomaan oman kenteen ylläpitoon sekä parantajankkurin, sen verran harvinaisia lait- miseen liittyvät toimenpidesuoteita ovat vielä täällä Savon alueella. situkset. Näitä osa tiloista onkin lähtenyt toteuttamaan ottamalKuva 2. Itäsuomalaiset viljelijät ja la viljelykiertoon mukaan viherneuvojat tutustuivat heinäkuun alussa lannoitusnurmet tai lisäämällä opintoretkellä OKRA-messuille usei- apiloita mukaan säilörehunursiin eri kohteisiin. Kuvassa retkeläiset miin. Molemmilla toimenpiteilVennan tilalla Paattisissa.Vaikka bus- lä on myös hyvä vaikutus maan sissa istumista retken aikana kertyi rakenteeseen. Tilojen kokemukliki 1400 km, palautteen mukaan eri set näistä toteutetuista toimista menetelmien ja toimintatapojen näke- ovat olleet positiivisia. Tilakäynminen käytännössä sekä kokemusten nillä on perehdytty myös maan vaihto kannattaa aina. tiivistymisherkkyyttä arvioivaan nettisovellukseen, mikä on herättänyt tiloissa mielenkiintoa. SaKokemuksia Ravinnehä- moin Maatila 2020- nettisovellus vikit Euroiksi- hankkeen on saanut kiitosta.

tilakäynneiltä PohjoisSavossa kesältä 2014

Kasvukauden 2014 aikana tehtiin Pohjois-Savossa RAE-hankkeen toiset tilakäynnit hankkeessa mukana oleville 80 tilalle. Ensimmäiset hankkeen tilakäynnit tehtiin vuonna 2012, jolloin tiloille annettiin toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla tila voisi entisestään vähentää ravinnehävikkejä esimerkiksi lannan käytön tehostamisen kautta. Nyt kuluneena kesänä kävimme kuulostelemassa ovatko viljelijät toteuttaneet suosituksia, sekä millaisia vaikutuksia toteutuneilla toimenpiteillä mahdollisesti on ollut.

Yleisimmät toimenpidesuositukset olivat viljelykierron monipuolistaminen lähinnä typensitojakasvien avulla sekä maan ra-

nestejaetta esimerkiksi lähempänä sijaitseville nurmilohkoille.

Separointia kokeilleet tilat ovat kokeneet menetelmän hyödyllisenä toimenpiteenä ravinteiden käytön tehostamisen kannalta.

Haasteena tilat näkevät kuivajakeen levityksen sekä varastoinnin; urakointipalveluja kuivajakeen levitykseen tarvittaisiin.

Saksalanharjun valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella helteisenä heinäkuun päivänä järjestetyssä lannanlevitysnäytöksessä esiteltiin sekä kuivike- että lietelannan levitystä ja tarkasteltiin mm. sinimailasen esikasvivaikutusta peltomaan rakenteeseen.

Harjun Luomu Oy:n pelloilla käytetään rehuntuotannossa monipuolisesti typensitojia seoskasvustoina ja lisäksi viljelykierrossa vuorottelevat ruis ja rypsi.

Kuva 3. Pellonpiennarpäivien teemoina olivat muun muassa typensidonta, viherlannoitus ja nurmien satotaso. Osassa tilaisuuksia tehtiin myös RAE liikkeellä kosteipeltomaan laatutestejä. Leppävirralta koilla ja pellonpientaotetussa kuvassa ihmetellään porukal- reilla Pohjois-Karjalassa la lieroja, rakennetta ja kasvijätettä.

Keskustelevat, rennolla otteella pidetyt ulkoilmatilaisuudet on todettu hyKarjanlannan ravinteiPohjois-Karjalassa kesän RAEväksi vaihtoehdoksi perinteisten kou- tapahtumissa oli tiedotusta mm. den käytön tehostamivesistöjen tilasta, kosteikoista, nen kiinnostaa edelleen lutuspäivien rinnalle. maan rakenteesta ja valumavesien käsittelystä. Yhteistyössä maaEnsimmäisellä tilakäynnillä keskusteltiin lähinnä karjatilo- Etelä-Savossa teemoina tilayritysten, kylätoimikuntien, ELY- maaseutu – ja ympäristöykjen kanssa paljon myös lietteen mm. kosteikot, lannansijoittamisesta. Tilat, jotka ei- levitys sekä viljelykierrot sikön, Puhoksen osakaskunnan, Ravinnekaapparihankkeen, Karvät vielä levitä lietettä sijoittavalla laitteella, harkitsevat asiaa.

Kuva 4. Juvalla tutustuttiin elokui- jala-Pyhäjärvi ry:n ym. tahojen Suurimpana esteenä lietelannan sena iltana maatalouden ei-tuotannol- kanssa järjestetyissä tilaisuuksissijoittamiseen siirtymiselle näyt- lisen investointituen avulla rahoitet- sa kävi yhteensä lähes 100 vierastäisi olevan laitteen kallis hankin- tuun Latvarin kosteikkoon. Vierailul- ta. tahinta tai ettei alueella ole ura- la voitiin todeta, että Latvarilla viihtyi Kuva 6. Maitotilanympäristötoikoitsijaa joka tarjoaisi palvelua. runsaslukuinen vesilinnusto. KosteikMuutamat rae-tilat ovat lähte- kohankkeen hakijana ja toteuttajan met tutuksi kuluttajille18.6. Liperisneet kokeilemaan myös lietteen toimi Juvan riistanhoitoyhdistys. Ei- sä. Seppo Mutikaisen maidontuomekaanista separointia. Sepa- tuotannollista investointitukea voi- tantotilalle kuljettiin Liperin kirkkoroinnin avulla voidaan ravinne- daan myöntää viljelijöille sekä rekiste- rannasta soutaen ja samalla tutustutrikkaampaa kuivajaetta levittää röidyille yhdistyksille Leader-toiminta- tiin rantapeltojen viljelyn haasteisiin.

Tilakierroksella tuli tutuksi miten myös kauempana oleville pel- ryhmän kautta. tolohkoille ja nestemäisempää Kuva 5. Mikkelin Haukivuorella, maidontuotantotilan toimissa voidaan

Kuva 5

kasvi

9

Kuva 6

huomioida vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja maaseutumaiseman hoito.

Kuva 7. Valtimon Kalliojärvellä 8.7. järjestetyssä iltatilaisuudessa tutustuttiin alueen kosteikko- ja laskeutusallas rakenteisiin. Tilaisuuden alussa Kalliojärven kodalla aiheesta kertoivat Tapio Kuokkanen Kalliojärven kyläyhdistys, Tiina Käki ELYkeskus ja Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala.

Teemapäiviä ja tupailtoja

Syksyllä tietoa uudesta nitraattiasetuksesta

Kuva 7

Kuva 8. Rantakalailta Kiteen Puhoksessa 9.7. yhdessä Puhoksen kylätoimikunnan kanssa. Ohjelmassa oli mm. Kiteen kaupungin muuttuneet lannankäsittely määräykset, joita esitteli Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta ja Mauri Turusen kalankäsittely näytös sekä katsaus kalakantojen kehittymiseen lähivesissä.

Kuva 9. Jouni Mutasen puutarhaja kasvintuotanto tilalla Kontiolahden Onttolassa pellonpiennarpäivässä 12.8. perehdyttiin viljan lajikekokeisiin, maanrakenteeseen ja seoskasvustojen viljelyyn. Sateisessa säässä katseltiin myös tilan erikoisviljelyä. Tilalla on ilmeisesti valmistauduttu ilmastonmuutokseen kokeilemalla luumupuiden viljelyä. Kuvassa on osallistujia tutustumassa luumupuu viljelmään isännän opastuksella.

Kuva 10. Valumavesien talteenotto emolehmien jaloittelualueelta oli teemana Taru ja Markus Hjalmarssonin tilalla Outokummussa 12.8.

Tilalle on rakennettu tuhannen kuution allas, johon asfaltoiduilta piha- ja jaloittelualueelta johdetaan valumavedet. Pihaton ympärillä työskentely on helpompaa keväisin ja syksyisin, nautojen ulkoilualueet pysyvät kuivina ja ravinnepäästöt ympäristöön vähenee kun valumavedet johdetaan altaaseen.

Kuva 11. Uusia menetelmiä maatilan ravinnehävikkien talteenottoon esillä pellonpiennarpäivässä 13.8. Kesälahdella. Mäntyniemen kartanon isäntä Erkki Lindeberg esitteli Ravinnekaappari -hankkeen tutkimuksia tilalla ja reaaliaikaiseen vesinäytteiden mittaamiseen. Käytännön kokemuksia kartanon kosteikkojen ja patopenkereiden rakentamisesta kertoi pehtoori Ari Kapanen. Patopenkereissä on testauksessa rouhetta käytetyistä autonrenkaista.

Tulevana syksynä RAE-hanke järjestää eri maakunnissa niin teemapäiviä kuin tupailtoja. Teemapäivissä käsitellään muun muassa uutta nitraattidirektiiviä sekä ympäristökorvausjärjestelmää sekä kuullaan terveisiä FACCE MACSUR Mid-term Scientific Conferencesta Sardiniasta. Tapahtuma oli osa Eurooppalaisen maatalouden ilmastomuutoksen vaikutuksien mallinnushanketta.

Teemapäiviä järjestetään 28.10. Kiuruvedellä, 29.10. Nilsiässä, 4.11. Leppävirralla ja 6.11. Iisalmessa. Tupailtoja järjestetään syksyn mittaan eripuolilla maakunnissa. Ilmoittelua tilaisuuksista kannattaa seurata hankkeen sivuilta sekä www.proagria.fi /tapahtumat

Kuva 8

Merkkaa kalenteriin myös: 29.-30.10.2014 Iisalmessa AgriFuture seminaari ja tilakäyntejä 18.-20.11.2014 Vuorelassa, Mikkelissä ja Joensuussa RAEteemapäivät Seuraa ajankohtaisia ja käy tutustumassa tietopankkeihin (mm. videoita): http://rae.savonia.fi, http://maatila2020.savonia.fi Lisätietoja ja yhteydenotot: Arja Ruokojärvi, Savonia-ammattikorkeakoulu arja.ruokojarvi@savonia.fi puh. 044 785 5569

Kuva 9

Muuttuvat Ravinnerajat -teemapäivät

Päivän teemassa käydään läpi muun muassa asiaa uudesta nitraattiasetuksesta sekä uudesta ympäristökorvausjärjestelmästä. Lisäksi pohditaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia maatalouteen. ti 28.10.2014 9:30 – 15:00, Joenvarren seurahuone, Rannantie 20, 74670 Rapakkojoki

Kuva 10

ke 29.10.2014 9:30 – 15:00, Gasthaus Lastulahti, Nurmeksentie 856, 73320 Nilsiä ti 4.11.2014 9:30 – 15:00, Mansikkaharjun lomakeskus, Kalmalahdentie 8, 79100 Leppävirta to 6.11.2014 9:30 – 15:00, Savonia-ammattikorkeakoulu, Haukisaarentie 2, 74100 Iisalmi Mahdollisuus etäosallistumiseen Webex-yhteyden kautta.

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen: pohjois-savo.proagria.fi Lisätietoja: Paula Antikainen, 040 673 9465, paula.antikainen@proagria.fi

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia!

TERVETULOA! Kuva 11

10

kasvi

Maatalousalan julkaisut

Nurmipalvelut

nurmentuotannon ytimeen Tulosta syntyy säilörehun laatua parantamalla ja satotasoa nostamalla

vön tarvetta laadun ja määrän näkökulmasta, kertoo nurmentuotannon Huippuosaaja Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomesta.

Havaintojen pohjalta mietiProAgrian Ruokinnanohjaus tään nykyisen perustamis- ja vilje-palvelujen kautta kerättyjen re- lytavan tarkoituksenmukaisuutta hun kulutustietojen mukaan 48 % sekä säilörehun korjuun onnistulypsylehmien syömästä kuiva-ai- mista. Ruokinnan suunnitteluun neesta tulee säilörehusta, hiehoilla on nurmihavaintojen jälkeen tar78 %. Säilörehun laadulla ja sa- jolla enemmän näkemystä sekä don määrällä on merkittävä vai- ratkaisuja mahdollisiin ongelkutus maidontuotannon tulok- miin. – Ulkopuolinen asiantunseen. – Säilörehun ruokinnallinen tija tuo mukanaan vertailutietoa ja säilönnällinen laatu vaikutta- ja uusia ideoita viljelyn sekä ruovat, paljonko tarvitaan täyden- kinnan suunnittelun tueksi. Tilanysrehuja ja millaisia sekä mikä kohtaisen havainnoinnin tehoson niiden kustannusvaikutus. tajana toimii myös suositut nurTuotantokustannusten hallin- miteemaiset benchmarking-piennassa tärkein yksittäinen tekijä ryhmät. Ohjatuissa ryhmissä jaeon satotaso, sillä sadon kasvaes- taan nurmitietoa ja käytännön sa kustannukset yksikköä kohden kokemuksia, sekä vertaillaan ja pienenevät, sanoo ProAgria Kes- haetaan yhdessä keinoja positiikusten Liiton palveluryhmäpääl- visiin muutoksiin. ProAgrian BMpienryhmät ovat kiinteä osa uulikkö Sanna Nokka.

ProAgrian Lohkotietopankin sia Nurmipalveluja, toteaa Ellä.

– Säilörehukartoituksessa petietojen mukaan erot satotasoissa ovat merkittäviä eri yritysten rehdytään tilan säilörehun tuovälillä. Ruokinnan kannattavuu- tantoon kokonaisuutena. Pellolden parantaminen onkin mah- la tehtävien nurmihavaintojen dollista monissa yrityksissä sato- lisäksi käydään läpi säilörehun tasoa nostamalla ja tuotantopa- korjuun ja säilönnän aikaisia tapahtumia. Kartoituksessa etsinosten käyttöä tehostamalla. tään oleellisimmat säilörehuun Säilörehukartoituksella liittyvät ongelmat ja riskit sekä ja kasvustohavainnoilla tehdään käytännön suunnitelma, arvioidaan tehtyjä vilje- miten tuotantoa voitaisiin kehittää nykyisestä, Ellä kertoo. lytoimenpiteitä Nurmihavaintoja tekemällä saadaan arvokasta tietoa tulevan säilörehun määrästä ja laadusta. – Kasvustohavaintoja voidaan tehdä nurmilla koko kasvukauden ajan. Havaintokierroksella pohditaan yhdessä yrittäjän kanssa jo tehtyjen valintojen toteutumista, kuten kylvetyn nurmiseoksen todellista seossuhdetta pelto-olosuhteissa eri satoerissä. Kasvuston värin, juuriston, maan rakenteen ja analyysitulosten perusteella arvioidaan ravinteiden käyttöä. Kylvötekniikkaa verrataan toteutuneeseen tiheyteen ja arvioidaan täydennyskyl-

Pitkäjänteistä kehittämistä asiantuntijan tuella Säilörehukartoituksen jälkeen kehittämistyötä jatketaan ProAgrian Nurmipalvelujen avulla, joista yrittäjä voi valita tarpeitaan vastaavan kokonaisuuden.

NurmiToiminta on tarkoitettu yrittäjille, jotka haluavat varmistaa rehun oikea-aikaisen korjuun ja kaikille eläinryhmille riittävästi sopivaa rehua. NurmiTuotto kannattaa valita, kun halutaan nostaa satotasoja ja korjata hyvälaatuista säilörehua yrityksen

eri eläinryhmien tarpeiden täyttämiseen.

NurmiKasvu on investoivan, investoineen sekä kehittävän tilan palvelukokonaisuus, joka räätälöidään sisällöltään ja laajuudeltaan asiakkaan tarpeen mukaiseksi. – Monesti investoinnin yhteydessä voimat kuluvat rakentamiseen, eläinten hankintaan ja uusien toimintatapojen opettelemiseen. Säilörehutuotannon kehittämiseen ei enää jää riittävästi paukkuja. Tärkeää on kuitenkin saada heti uuden navetan käyttöönotosta lähtien hyvälaatuista karkearehua kasvaneen tai kasvavan eläinmäärän tarpeisiin. Tästä syystä pellonkäytön ja säilörehun tuotannonsuunnittelu tulisi olla osa investoinnin suunnittelua, toteaa nurmen Huippuosaaja Jarkko Storberg ProAgria Länsi-Suomesta ja jatkaa, – Monilla kehittävillä tiloilla eläinaines ja ruokinta ovat jo hyvässä kunnossa, mutta säilörehun tuottaminen on tehotonta ja kallista.

Oman nurmentuotannon satotaso ja sen tuottamisesta syntyneet kustannukset pitää ensin omassa yrityksessä selvittää, jotta voi alkaa säilörehuntuotantoaan kehittämään.

Lisätietoja: Anu Ellä Nurmentuotannon Huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi anu.ella@proagria.fi p. 040 180 1260 Jarkko Storberg Nurmentuotannon Huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi jarkko.storberg@proagria.fi p. 0400 849 992 Sanna Nokka maitoyritysten palveluryhmäpäällikkö ProAgria Keskusten Liitto sanna.nokka@proagria.fi p. 020 747 2456

kalkitus- ja lisälannoitustarvetta riittää Savo-Karjalassakin

helposti saatavilla uudesta verkkokaupasta Tervetuloa

uudistuneeseen ProAgrian verkkokauppaan Nyt ilman toimitus- ja postimaksua!

Valikoima on laajentunut kirjoista myös vaatteisiin ja järjestötuotteisiin.

KIRJAT Teknologian hyödyntäminen maatilalla -kirjan avulla voi arvioida erilaisten teknologiaratkaisujen soveltuvuutta omalle tilalle.

PROAGRIA-TUOTTEET Kestävä ProAgria-haalari, jossa useita taskuja.

Kokohaalarin voi pestä 60 asteessa.

JÄRJESTÖTUOTTEET Koti peltojen keskellä -sarjan hopeinen rintakoru, joka on yhtä aikaa perinteikäs ja moderni.

www.proagriaverkkokauppa.fi Maatalousalan kirjojen kustantajat ovat nykyisin harvassa.

Edelläkävijä ammattitiedon ja erityisesti suoraan sovellettavissa olevan tiedon tarve osaamisen kehittämisessä on kuitenkin kiistaton. ProAgrian Keskusten Liiton ammattijulkaisuja löytyy melkoisella varmuudella jokaisen maataloudesta kiinnostuneen kirjahyllystä. ”Vuosittain meiltä ilmestyy kuusi maatalousalan kirjaa ja niitä painetaan yhteensä 55 000 kappaletta. Jokaiselle maatilayritykselle riittää yksi kappale, jos painosmäärä suhteutetaan aktiivisesti toimivien tilojen määrään,” kertoo kustannuspäällikkö Hanne Teräväinen ProAgria Keskusten Liitosta.

Sähkökirjojen käyttö on lisääntynyt hiljalleen viime vuosina ja julkaisuala odottaakin menekin merkittävää kasvua tulevaisuudessa. ”Lähes kaikki ammattijulkaisut ovat olleet saatavilla myös sähkökirjoina vuodesta 2006 alkaen. Sähköisessä muodossa järeä ammattikirjasto kulkee aina mukana ja on luettavissa vaikka tabletilla tai älypuhelimella helposti juuri silloin, kun tietoa tarvitsee,” kertoo Teräväinen.

nurmikasvit maan reservikalium, joka määritetään erillisellä suolati karjanlantaa käytettävissään. happouutolla.

Etelä- ja Pohjois-Savon, sekä näytteistä.

Hivenravinteista Etelä- ja PohPääravinteista maan fosfori- ja Myös kaliumluokat ovat heikkoPohjois-Karjalan alueelta Viljavuuspalveluun vuosina 2006- kaliumluokat ovat alueella alhai- ja. Kalium on viljavuusluokissa jois-Savon, sekä Pohjois-Karjalan 2012 saapuneiden näytteiden sia. Myös maan fosforipitoisuus huono-välttävä Etelä- ja Pohjois- alueella suurin puute on manmukaan lähes joka toinen maa- on joka toisessa näytteessä ”pu- Savon alueella 65 % ja Pohjois- gaanista. Mangaaninäytteistä näyte edustaa lohkoa, jossa on naisella”, eli on viljavuusluokas- Karjalassa vastaavasti 70 % näyt- 43-54 %:a on viljavuusluokassa kalkitustarvetta. pH on viljavuus- sa huono-välttävä. Fosforin riit- teistä. Kaliumin lisälannoitus- välttävä tai heikompi. Jos lohkon luokissa huono-tyydyttävä Etelä- tävyyteen kannattaakin kiinnittää ta suunniteltaessa kannattaakin pH on yli 6,5 tulee mangaanilanSavossa 45 %, Pohjois-Savossa erityistä huomiota, vaikka alueen selvittää erityisesti syväjuurisilla noitus antaa lehtilannoitteena.

55 % ja Pohjois-Karjalassa 59 % tiloilla monella onkin runsaas- monivuotisilla kasveilla, kuten Viljavuustutkimuksista kannat-

Monet oppilaitokset käyttävät ProAgrian ammattikirjoja opetuksen tukena ”Opiskelijoiden kommentit kirjoista ovat olleet positiivisia. Kirjojen selkeää esitystapaa ja havainnollisia graafeja sekä kuvitusta on kehuttu. Eräs agrologiopiskelija totesikin, että ilman Maatalouskalenterin tieto-osuutta hänen harjoitustehtävänsä eivät olisi koskaan valmistuneet. Maatalouskalenteria on painettu kohta 70 vuotta,” pohtii Teräväinen.

Maatalousalan kirjat siirtyivät uuteen verkkokauppaan ProAgria avasi uuden verkkokaupan, josta voi tilata helposti ja nopeasti ilman lähetyskuluja ProAgrian ammatti- ja harrastekirjoja sekä nyt myös lisäksi järjestö- ja hopeatuotteita sekä ProAgria Collection -vaatteita. Verkkokauppa on osa ProAgrian sähköisten palvelujen kehitystä ja se on ensimmäinen askel kohti sähköisesti tilattavia palveluja.

Uusi verkkokauppa on osoitteessa www.proagriaverkkokauppa.fi.

taakin aina tilata nurmi-, viljatai perunapaketti, jotka pitävät sisällään mangaanin, kuparin ja sinkin määritykset. Myös boorin riittävyys kannattaa selvittää, koska boori parantaa perunan sadon laatua ja määrää.

Janne Mäkikalli toimitusjohtaja Eurofins Viljavuuspalvelu Oy

k a s v i 11

Viljavuuspalvelu laajensi NIR-rehuanalyyseihin Eurofins Viljavuuspalvelu on aloittanut uuden heinän ja säilörehun analysointipalvelun. Palvelu soveltuu hyvin nauta- ja hevostiloille kuivaheinän, nurmi-, kokovilja- ja maissisäilörehujen analysointiin. Eläinten terveydelle tärkeiden kivennäis- ja hivenaineiden määritys on mahdollista toteuttaa samalla. Viljavuuspalvelu jatkaa myös kemiallista rehuanalysointia, mikä mahdollistaa mm. seos- ja valkuaisrehujen, sekä erilaisten valkuaisrehujen, kuten hernekasvien, härkäpavun ja lupiinin analysoinnin. Vilja-

vuuspalvelu tekee kemiallisia rehututkimuksia yhteistyössä myös Valion alkutuotannon kanssa.

Heinä- ja säilörehupaketti sisältää tärkeimmät hevos- ja nautatilan tarvitsemat ruokinnan suunnitteluun tarvittavat analyysitiedot. Analyysipaketteja on valittavissa kolme erilaista; heinä-, säilörehu- ja laaja säilörehupaketti. Näiden avulla asiakas saa tiedot rehun ruokinnallisesta peruslaadusta sekä säilörehun säilyvyyden. Laaja säilörehupaketti sisältää myös Eurofinsin kehittämän Silage Manager- tulkinnan,

Eurofins Viljavuuspalvelu Oy on vuonna 1952 perustettu maatalous- ja ympäristölaboratorio. Toimintamme kattaa alkutuotannosta alkaen koko elintarvikeketjun sekä ympäristönhoidon ja -valvonnan tarvitsemat analyysipalvelut. Olemme osa Eurofins Scientific -konsernia, joka on johtava laboratorioanalyysipalveluiden tuottamiseen keskittynyt kansainvälinen konserni, jolla on yli 190 laboratoriota 36 eri maassa ja henkilökuntaa noin 15 000. Konserni on voimakkaassa kasvuvaiheessa, ja sen liikevaihto vuonna 2013 oli 1,2 mrd EUR. Eurofins Scientificin analyysipalveluvalikoima kattaa yli 100 000 luotettavaa analyysimenetelmää aitouden, alkuperän, tuoteturvallisuuden, toistettavuuden, koostumuksen ja puhtauden testaamiseen. Suomessa Eurofins Scientific on toiminut vuodesta 2007 lukien, ja yhtiöllä on tällä hetkellä laboratorioyksiköt Raisiossa, Tampereella, Kokkolassa ja Mikkelissä.

jonka avulla tuottaja saa lisätietoa rehun soveltuvuudesta eläinten rehuksi ja myös rehuntuotantoon liittyviä toimenpideohjeita esimerkiksi typpilannoituksen optimointia varten.

Peruspaketteja kannattaa täydentää eläinten terveydelle tärkeillä kivennäis- ja hivenainetutkimuksilla, joihin on myös kolme eri vaihtoehtoa. Laaja kivennäis- ja hivenpaketti pitää sisällään mm. jodi- ja seleeninmäärityksen. Analyysien sisältö ja hinnat löytyvät internetsivuilta www.viljavuuspalvelu.fi.

Analyysitulokset toimitetaan asiakkaalle postitse kahden viikon aikana näytteiden saapumisesta laboratorioon. Ne ovat saatavilla myös Viljavuuspalvelun Tuloslaari.fi-palvelussa. Tulosten yhteydessä ilmoitetaan mitattu tulos ja tavoitealue.

Myöhemmin tämän vuoden aikana siirtyvät rehutulokset kotieläinneuvojien käyttöön Maatalouden Laskentakeskuksen Karjakompassi-palveluun.

Lisätietoja: Janne Mäkikalli janne.makikalli@eurofins.fi p. 050 594 5290

lakohtaiset kustannukset (tuotantopanokset, työkustannus, kone- ja rakennuskustannukset, urakointi, pääomakustannukset, pellonkustannukset yms.). Laskelmassa käytetään tilan omia lukuja. Tämä vaivannäkö kannattaa, koska tässäkään mielessä ei kahta samanlaista tilaa löydy.

Voi olla että toisella on panostettu kalustoon, jolloin tase rasittaa tuotantoa enemmän. Toisaalla on taas valittu linja, jossa tehdään hieman enemmän työtä. Joka tapauksessa jokaiselta tilalta löytyy reunaehdot, joiden puitteissa on järkevää mennä eteenpäin. Aina ei menneisiin investointeihin pystytä eikä haluta vaikuttaa mutta tulevia investointeja mietittäessä näiden reunaehtojen kirkastamisesta on hyötyä.

Laskelmasta saadaan tunnuslukuja, joiden avulla päästään analysoimaan kasvukauden aikaista tekemistä. Pohdinnan apuna ovat tietopankit, joista saadaan vertailutietoa niin biologiasta kuin taloudestakin. Lukuja onkin hyvä avata ja seuloa yhdessä asiantuntijan kanssa.

Eurofins Viljavuuspalvelulla on syyskuun ajan viljavuusnäytekampanja, jossa yli 10 viljavuusnäytettä lähettänyt viljelijä saa ilmaisen pääsylipun Kone-Agria ammattinäyttelyyn, joka pidetään Jyväskylässä 8-11.10.2014.

Lähetä ne Viljavuuspalveluun!

LUOTETTAVA

NIR

ANALYSOINTI

• Markkinoiden laajin analyysisisältö • Edistyksellinen Silage Manager -tulkinta • Tuttu ja luotettava Viljavuuspalvelu

Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi

Analyysin aika!

Kuluva kasvukausi on vielä osittain kesken sadonkorjuun osalta, mutta kasvinviljelyn lopulliset tulokset näyttäisivät jäävän heikommaksi kuin edellisillä kasvukausilla. Olosuhteet ovat olleet haasteelliset ja hintakehitys on ollut negatiivinen. Varsinkin rehuviljan tuotannon kannattavuutta laskettaessa vain viljelyominaisuuksiltaan parhaimmat lohkot saavuttavat nettovoittoa.

Tulevaa pohdintaa ja tuotannon suunnittelua hankaloittavat epävarmuus ympäristökorvausjärjestelmän ehdoista sekä maataloustuotteiden hintakehitys.

Muuttuvassa tilanteessa olisikin tärkeää tietää omat tuotantokustannukset sekä reunaehdot, joiden puitteissa toiminta on terveellä pohjalla. Tilan oman ajantasaisen tiedon pohjalta on helpompaa analysoida tilannetta.

Peltoviljelyn tulosta on helppo avata kasvintuotannon talousseurannan eli ”Talouswisun” avulla. Laskelman lähtötiedot saadaan osittain lohkokirjanpidosta. Laskelmaan kootaan lohkokohtaiset tiedot tuotoista (tuet ja sadot) sekä lasketaan ti-

Viljavuusnäytekampanja syyskuussa

Tällöin saadaan ulkopuolista ja puolueetonta näkemystä tilanteeseen.

Analysoinnin jälkeen on uskallettava katsoa riittävän pitkälle tulevaan. Parhaimmille yrityksille on ominaista, että heillä on selkeät tavoitteet ja suunta kehittämiselle. Ratkaisuissa ei saa olla ristiriitaa yrityksen pitkäntähtäimen tavoitteiden kanssa. Monesti haasteellisen vuoden jälkeen on helppo takertua kiinni yksityiskohtiin ja riski ”hätiköidyille” ratkaisuille kasvaa.

ProAgrian asiantuntijat ovat apunasi esim. tuotannon budjetoinnissa. Budjetoinnilla viedään reunaehtoja käytännön tasolle.

Lasketaan satotasolle, tuotteiden hinnoille ja kustannusrakenteelle rajat. Tämän tiedon pohjalta saadaan riskejä hallintaan ja on helpompaa tehdä oikeita ratkaisuja tilatasolla.

Petri Tunnila Kasvintuotannon ja talouden asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

12

ympäristö

Mahdollisuutena Maisema, MAMA -hanke toimii

Talkoilla yhteisen maiseman hyväksi Laidunnuksen aloittamiselle suurin este on oikeanlaisten aitojen puuttuminen. MAMA-hankkeessa on järjestetty Etelä-Savossa tänä vuonna kolmet aitatalkoot, jotta arvokkaiden alueiden laidunnus saataisiin aloitettua.

Lisäksi on järjestetty maisemanhoitotalkoot, jossa on raivattu tienvarsipensaikkoa.

Talkoista on tiedotettu paikallislehdissä, hankkeen FB- ja internetsivuilla, jotta mahdollisimman moni lähtisi mukaan parantamaan maaseutumaisemaa. Monet aktiiviset kyläläiset, paikalliset yhdistykset ja myös vapaa-ajan asukkaat ovat osallistuneet talkootöihin. Mukana on ollut myös alan asiantuntijoita, jotka ovat olleet opastamassa talkoolaisia. Talkoita on järjestetty erityisesti arvokkailla perinnemaisemakohteilla ja Etelä-Savon arvokkailla maisema-alueilla.

Yhteistyössä Suomen Luonnonsuojeluliiton kanssa järjestettiin toukokuussa piikkilangan keruutalkoot Heinäveden Vihtaris-

Kuva 2

sa Mattilan tilalla. Ilmari Räsäsen Luonnonsuojeluliitolle testamenttaaman Mattilan tilan pelloilla, niityillä ja metsälaitumilla oli paljon vanhoja piikkilankaaitoja, joita poistettiin, jotta laiduntaminen voi alkaa. Piikkilanka-aitoja poistettiin Mattilan tilan pihapiiristä ja sitä ympäröiviltä pelloilta sekä metsälaitumilta 54 talkoolaisen voimin. Talkoissa tehtiin myös uutta paimenlankaaitaa sitä mukaan, kun vanhoja piikkilankoja kerittiin rullalle. VPK:n naiset huolehtivat talkookahvituksesta. Talkoopäivän päätteeksi Suomen Luonnonsuojeluliitto järjesti majavaretken läheiselle lammelle.

M ä n t y h a r j u n To i v o l a s s a , Knaappilan kyläkaupan ympäristössä järjestettiin kesäkuun alussa lammasverkkoaitatalkoot, jotta alueelle saataisiin lampaita laiduntamaan. Perinnemaisemille voidaan räätälöidä hoitoa esimerkiksi järjestämällä lammaslaitumia. Putkisalon kartanon lampurit Susanna Nuutinen ja Mika-

el Westerstråhle opastivat hyvän lammasverkkoaidan rakentamisessa pariakymmentä talkoolaista. Talkoissa aidattiin lähes kolme hehtaaria laidunmaata tien varresta Tuusjärven rantaan asti.

Aitatatolppia juntattiin syvälle maahan kone- ja käsivoimin ja niiden väliin vedettiin aitaverkkoa. Toivolan kylät ry huolehti talkookahvituksesta.

Yhdessä Metsähallituksen luontopalveluiden kanssa järjestettiin riukuaitatalkoot Hiidenmaan torpalla Mikkelin Anttolassa. Savolaisen riukuaidan mestari Matti Partio Ristiinasta opasti talkoolaisia perinteisen riukuaidan teossa. Hiidenmaan tila on vanhaa perinnemaisemaa, jota on tarkoitus hoitaa laiduntamalla. Hiidenmaan torppa sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella aivan Neitvuoren juurella Saimaan Luonterin rannalla. Parikymmentä talkoolaista pystytti talkoopäivän aikana perinteistä riukuaitaa noin 60 m Hiidenmaan torpan pihapiiriin. Sää suosi talkoopäivänä ja aitaa pystytettiin helteisessä säässä. Talkoolaisten kahvituksesta huolehti Anttolan maa- ja kotitalousseura.

Hiidenmaan alue on ollut viimeksi viljeltynä ja laidunnuksessa viime sotien aikaan. Hiidenmaan

Kuva 1 tilan niityiltä on kerätty heinää vuoteen 2004 asti. Hiljattain valtiolle Metsähallituksen hallintaan siirtynyt torppa pihapiireineen on tarkoitus kunnostaa matkailukäyttöön ja tilan niityt otetaan nyt uudelleen hoitoon ja pidetään avoimina laidunnuksen avulla. Riukuaidan lisäksi Hiidenmaan tilan laitumia aidataan lammasverkolla ennen laidunnuksen aloittamista.

Juhannusviikolla järjestettiin maisemanhoitotalkoot Juvan Vuorenmaan arvokkaalla maisema-alueella. Talkoisiin osallistui parisenkymmentä talkoolaista.

Tavoitteena oli harventaa Vuorenrinteentien reuna-alueita parin sadan metrin pituiselta matkalta. Talkoolaisten avulla saatiin nopeasti näkyvää jälkeä, kun tien

Mahdollisuutena Maisema eli MAMA -hankkeen tavoitteena on turvata ja edistää maaseutumaiseman ominaispiirteiden ja maatalousalueiden luonnon biologisen monimuotoisuuden säilymistä Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Hankkeella halutaan lisätä maaseutumaiseman arvostusta sekä innostaa maanomistajia, viljelijöitä, yhdistyksiä, yrityksiä ja muita toimijoita hoitamaan maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta maaseudulla. Hankkeen toiminta-aika on 1.2.2013– 31.12.2014 ja sitä rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen ELY-keskukset.

Kuva 3

Kuva 4

varrelta raivattiin mm. pajukoita ja lepikoita. Näin saatiin palautettua avoimia näkymiä komeille peltoaukeille. Kun raivaus on kerran aloitettu, niin sitä pitäisi jatkaa melkein vuosittain tai ainakin joka toinen vuosi. Laiduntamalla moni pusikoituva alue saataisiin hoidettua tehokkaimmin.

Juvan pohjoinen maamiesseura ja Pohjois-Juvan maa- ja kotitalousnaiset keittivät talkookahvit.

Syyskuussa MAMA-hankkeessa järjestetään maisemanhoitotalkoot Juvan Kaskiissa yhteistyössä Kaskiinseudun Maa- ja kotitalousseuran kanssa.

Kuva 1. Mäntyharjun Toivolan Knaappila, Kuva: Hanna Suominen Kuva 2. Mikkelin Neitvuori, Hiidenmaan torppa, kuva: Hanna Suominen Kuva 3. Juvan Vuorenmaa, kuva: Leena Lahdenvesi-Korhonen Kuva 4. Heinävesi, Vihtari kuva: Mervi Kukkonen Lisätietoa: Hanna Suominen Projektisuunnittelija Mahdollisuutena maisema, MAMA -hanke hanna.suomienen@ely-keskus.fi Etelä-Savon Ely-Keskus Leena Lahdenvesi-Korhonen Hankevastaava, maisemasuunnittelija Mahdollisuutena maisema, MAMA-hanke leena.lahdenvesi-korhonen@ maajakotitalusnaiset.fi Etelä-Savon Maaja kotitalousanaiset

y m p ä r i s t ö 13 Mahdollisuutena Maisema, MAMA -hanke toimii

Vesipuhveli on erinomainen perinnebiotooppien hoitaja

Siemenet kevään kylvöille Vesipuhvelit ovat säyseitä kotieläimiä. Pikkukuvassa tilan logo. Kuvat: Leena Lahdenvesi-Korhonen Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät kesäkuussa Kulttuurimaiseman tuotteistuksen opintomatkan Ruotsiin, Örebrohon ja Uppsalaan. Yksi tutustumiskohteista oli Ängsholmin tila ja tilameijeri 40 km Uppsalasta pohjoiseen, Harbon kylässä. Tila on Pohjoismaiden ainoa vesipuhveleiden kasvattaja.

Tilaa pitävät Eva Verner ja Pontus Elvingsson sekä heidän tyttärensä Linda.

Välimeren ruoka, mm. mozzarella-salaatit, ovat suosittuja Ruotsissa. Alkuperäinen mozzarellajuusto valmistetaan puhvelinmaidosta. Sitä tuodaan Ruotsiin pääasiassa Saksasta tai Italiasta. Lisäksi Ruotsissa valmistetaan mozzarellaa lehmänmaidosta. Ängsholmin tilalla syntyi kuitenkin yritysidea: tuodaan vesipuhveleita Ruotsiin, opetellaan niiden kasvatusta ja valmistetaan maidosta aitoa mozzarellajuustoa.

Vesipuhveli on kotoisin Afrikasta, mutta sitä on esiintynyt koko Euroopassa ennen viimeisintä jääkautta. Sitä on käytetty maataloudessa ainakin 1000v Italiassa ja muualla EteläEuroopassa ja Turkissa. Italiassa on ollut perinteisesti vesipuhveleita runsaasti mm. työeläiminä, mutta niiden määrä on vähentynyt.

Vesipuhveli on luonteeltaan rauhallinen ja viihtyy tiiviissä laumoissa. Poikimiset ovat helppoja. Maidontuotanto on keskimäärin 8-9 litraa päivässä, maksimissaan 15 l. Maidon rasvapitoisuus on 8-13% ja 10 litrasta maitoa saadaan 2,5kg juustoa.

Maidontuotannon käynnistyminen ei ole yhtä helppoa kuin tavallisella lehmällä. Vesipuhvelin liha maistuu naudanlihalta, joten usein niitä pidetäänkin nimenomaan lihantuotannossa. Vesipuhvelin nahkaa käytetään mm. loistoautojen verhoilussa. Puhveli on myös immuuni punkeille, Ängsholmin tilaan voi tutustua immuniteetti muodostuu 7-8- kk myös heidän kotisivuillaan http:// iässä. Sitä ennen ne voivat infek- www.angsholm.se/ toitua punkin levittämiin tauteiLisätietoa: hin, mutta sen jälkeen niihin kiinSaara Ryhänen nittyneet punkit ennen pitkää Ympäristön- ja kuolevat. luonnonhoidon asiantuntija Mahdollisuutena maisema, MAMA -hanke Kylmyys ei ole vesipuhsaara.ryhanen@maajakotitalousveleille ongelma naiset.fi Etelä-Savon MaaVesipuhvelit ovat erinomaija kotitalousnaiset sia maiseman- ja luonnonhoitaLeena Lahdenvesi-Korhonen jia rantaniityillä ja ruovikoissa.

Hankevastaava, Sorkka leviää pehmeällä alustalmaisemasuunnittelija la kuin hirvellä, joten ne pystyvät Mahdollisuutena maisema, kävelemään pehmeillä rantamailMAMA –hanke la. Vesipuhvelit pystyvät syömään leena.lahdenvesi-korhonen@maajakarkeampaa rehua kuin tavallikotitalousnaiset.fi nen nauta. Ne pystyvät syömään Etelä-Savon Maakasvillisuutta myös veden alta. ja kotitalousnaiset Saksassa ja Italiassa niitä käytetäänkin paljon mm. ranta-alueiden kunnostuksessa. Ruotsissa samoin kuin Suomessa ongelmana on maiseman sulkeutuminen laiduntavan karjan vähentymisen myötä. Voisiko vesipuhvelien kasvatus olla ratkaisu meillä Suomessakin? Kylmyyskään ei ole vesipuhveleille ongelma, ne pärjäävät vielä lähes -30 asteen pakkasissa.

MAMA –toimijoiden matkaraportti on luettavissa hankkeen nettisivuilla, http://www.maajakotitalousnaiset.fi/hankkeet/mahdollisuutena-maisema-mama-hanke-1493

Varmista laadukkaat kylvösiemenet nyt!

Ohrat, Kaurat, Vehnät Laadukkaat Tilasiemenseokset sekä tilan omat seokset tarpeen mukaan!

Luonnollisesti myös luomuna.

044 534 6914 | osmo.koponen@tilasiemen.fi | www.pksiemen.fi IS - UNÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN R M E JA K A

Kun tilaat 500 kg

rakeisia kivennäisiä ja erikoisrehuja* tai 1 000 kg jauheisia kivennäisiä kerralla

Kaupan päälle Thermoksen termospullo

Vaihtoehtoisesti kampanjahinnasta 40 €:n alennus tonnilta rakeisissa kivennäisissä ja erikoisrehuissa tai 20 €:n alennus tonnilta jauheisissa kivennäisissä. *Kampanja koskee myös erikoisrehuja, jotka myydään 1 000 kg:n lavoina (Tähti-Energialisä, TähtiSeleeni-E ja Tähti-ADE Vitamiini).

Kampanjaedun saat jokaisesta 500 kg:sta.

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

Kampanja voimassa 1.9.–31.10.

Lisätiedot kampanjasta www.kinnusenmylly.fi

Myynti: maatalouskaupat

14

ympäristö

Vaarana vieraslajit – tietoa ensi kesää varten jätehuoltoyhtiöt ottavat kerättyjä vieraskasveja vastaan edelleen hävitettäväksi. Kitkettyjä tai niitettyjä kasvustoja ei kannata jättää maahan, sillä kasvi jatkaa kasvuaan katkaistunakin. Se saattaa työntää varren polvekkeista juuret maahan ja siemenet jatkavat kehittymistä.

Laajoilla - jopa useammankin hehtaarin kokoisilla - mattomaisesti kasvavilla jättipalsamikohteilla on harkittava järeämpiä torjuntakeinoja, jolloin kasvustot ruiskutetaan glyfosaattipohjaisella torjunta-aineella.

Jättiputki valtaa maat ja polttaa ihon

Leppävirran Mustinmäellä on pidetty ahkerasti jättipalsamin hävitystalkoita Kasvimaailman vieraslajeista erityisesti jättipalsami ja jättiputki eivät ole mikään kevyesti otettava juttu. Niiden kohdalla on kyse erittäin aggressiivisesti leviävistä ja voimakkaasti elintilaa luontaisilta kasvilajeilta valloittavista lajeista. Ne ovat näyttäviä, ehkäpä kauniitakin, mutta hävittävät luontaista kasvirikkauttamme. Luontainen kasvimaailmamme on sinänsä arvokas ja se mahdollistaa myös, että paikallinen ja monipuolinen hyönteis-, pieneläin- ja lintupopulaatio voi hyvin.

Jättipalsami ja jättiputki tekevät kasvualueittensa muun hyödyntämisen vaikeaksi ellei peräti mahdottomaksi. Palsamin saastuttamia pellonreunoja on jo runsaasti ja viljelijöille jättipalsami aiheuttaa ylimääräistä työ-

tä ja torjuntakustannuksia. Kauhistuttaa ajatella tilannetta, että jättipalsami leviää aloille, joilla metsää on tarkoitus uudistaa.

Kaikkien muiden vaikutusten lisäksi metsänuudistamisen kustannukset nousisivat. Jättiputken ominaisuudet ja vaikutukset ovat samanlaiset, ja lisäksi kasvi on ihmiselle vaarallinen.

Jätti- eli paukkupalsami Jättipalsami on yksivuotinen mehevävartinen kasvi, joka leviää siemenistä. Kasvi valtaa kasvualaa, kun siemenkodat poksahtelevat auki elokuussa ja siemenet lentävät seitsemänkin metrin päähän. Siemenet säilyvät maassa itämiskykyisinä noin kolme vuotta. Kasvustoja löytyy peltojen reunoilta, rannoilta, pu-

Aina on hyvä sää tehdä puukauppaa.

Stora Enson kanssa teet elämäsi vaivattomimman puukaupan ja metsänhoitopalveluilla autat metsän uuteen kasvuun. Puukauppatulojen paras paikka on hyvän koron tarjoavalla Tähtitilillä®.

Kysy lisää puunostajiltamme.

Stora Enso Metsä puhelin 02046 1478 www.storaensometsa.fi

ron varsilta ja metsistä. Siemenet kulkeutuvat helposti mm. autonrenkaiden mukana tai maamassoja siirrettäessä.

Jättipalsamin torjunta on aloitettava viimeistään, kun kukinta on alkanut. Hävittämistoimet toistetaan useamman kerran kesän aikana, ja työtä jatketaan seuraavina vuosina. Jos kasvit eivät pääse siementämään, jättipalsami taantuu ja häviää kohteelta muutamassa vuodessa.

Pienehköillä kohteilla jättipalsamikasvustot on helppo kitkeä/ vetää maasta. Kitketyt kasvustot on syytä kerätä pois, ja hävittää esimerkiksi kuivattamalla ja polttamalla. Laajat jättipalsamikasvustot niitetään lyhyeen varteen läheltä maantasoa, koska jättipalsami kasvaa ja kukkii uudestaan nopealla kasvuvimmalla varressa olevista polvekkeista. Myös niitetyt kasvustot kerätään pois ja hävitetään. Jotkut

Jättiputki leviää helposti. Yksi kasvi voi tuottaa jopa tuhat siementä, jotka säilyvät maassa kymmenkin vuotta. Jättiputki on levinnyt puutarhoista tienvarsille, niityille ja metsän reunoille.

Kasvi on komea kokonsa ja kukintonsa puolesta. Jättiputken kasvineste aiheuttaa palovamman kaltaisia ihovammoja, erityisesti aurinkoisella säällä. Kasvustot saattavat aiheuttaa joillekin myös hengenahdistusta ja allergiaoireita. Tästä syystä torjuntatoimia tehdessä pitää iho ja silmät suojata hyvin.

Jättiputkea voi hävittää ja torjua eri menetelmillä. Muutaman kappaleen esiintymät kannattaa kaivaa juurineen maasta 10-20 cm:n syvyydestä. Pieniä, ensimmäisen vuoden taimia voi myös kitkeä käsin. Yksi vaihtoehto on katkaista kukinto pois, jolloin siemenet eivät pääse kehittymään. Oikea aika katkaisulle on elokuu, jolloin kukinto on ruskettunut, mutta siemenet eivät ole vielä kypsiä. Liian aikainen kukan katkaisu tuottaa nopeasti uuden kukan. Kukinnot kerätään pussiin ja hävitetään polttamalla tai mädättämällä muovipussissa.

Lehdet ja varret voi kompostoida.

Jättipalsami valtaa alaa mattomaisena kasvustona

Kasvuston peittäminen pariksi vuodeksi paksulla, mustalla, valoa läpäisemättömällä muovilla sopii pienille aloille. Peittäminen tuhoaa myös maassa olevaa siemenpankkia. Laajoilla aloilla ainoa vaihtoehto on kasvustojen ruiskuttaminen glyfosaattipohjaisella torjunta-aineella. Helpointa kasvustojen hävittäminen on alkukesällä, kun kasvit ovat vielä pieniä.

Miten tästä eteenpäin?

Vieraslajikysymykseen on maakunnasamme nyt ottauduttu ja keskustelua käydään. Vastuu torjunnasta on tietysti aina maanomistajalla, mutta meidän tehtävämme on huolehtia, että ihmisillä on riittävästi tietoa ja osaamista vieraslajien tunnistamisesta ja torjunnasta. Kunnat ovat tärkeä yhteistyötaho. Kunnissakin pitäisi olla riittävästi asiantuntemusta ja olisi toivottavaa, että niissä herättäisiin riittävän varhaisessa vaiheessa laatimaan paikallinen vieraslajistrategia ja torjuntasuunnitelma. Valtakunnallinen strategia onkin jo olemassa.

Sinikka Jokela Maisemasuunnittelun asiantuntija Vieraslajit kuriin kyläympäristöissä -hanke ProAgria Pohjois-Savo, Maa- ja kotitalousnaiset

y r i t y s 15

Asiantuntija kulkee yrittäjän rinnalla Yritysryhmähanke on osiensa summa

Yritysasiantuntija pohtii usein taustalla ja miettii vaihtoehtoja. Saimaa Lake Villas –hankkeen yrittäjät viilasivat elokuun lopulla Tommolansalmen Campingin terassilla palveluitaan entistä paremmiksi.

Työssä oli mukana Eeva Pulkka-Leskinen (vas.), Matleena Pulkkinen ja Merja Perttola. Työskentelyä seuraa yritysasiantuntija Kirsi Mutka-Paintola (oik.)

Tarvitaan joukko yrittäjiä, jotka tuntevat, että nyt on pakko saada jotain uutta liikkeelle. Tarvitaan jokin taho, joka ottaa toiminnan vastuulleen. Tarvitaan sitkeitä yritysasiantuntijoita, jotka suunnittelevat ja vievät ryhmää eteenpäin. Näistä aineista syntyi yritysryhmähanke Saimaa Lake Villas, joka on 12 mökkiyrittäjän yhteistyön voimin rakentanut yhteismarkkinointia ja hionut palveluistaan korkeatasoisia ja luotettavia.

ProAgria Etelä-Savon ja EteläSavon Maa- ja kotitalousnaisten Saimaa Lake Villas –hankkeessa näkyvin tulos on yritysten yhteismarkkinointia varten rakennetut nettisivut, joiden yhtenäinen ilme antaa kuvan yritysten toimintatavoista ja tuotteista. Mikkeliläinen Miun Loma -yritys on ollut mukana hankkeessa neljän vuoden ajan. Matleena Pulkkinen näkee hankkeen olleen hyödyllinen heidän yritykselle.

- Konkreettinen hyöty on ollut se, että yritykset ovat oppineet tuntemaan toisensa ja toimintatapansa. Yhteistyö on kehittynyt pienin askelin, kun olemme saaneet rakennettua luottamusta toisiimme, Matleena Pulkkinen summaa.

Pienryhmien kokoontumisissa yrittäjät ovat miettineet asiakkaita ja heidän tarpeitaan. He ovat ideoineet tuotteita ja palvelukokonaisuuksia. Yritysasiantuntijan osa on jäsentää ja viedä työskentelyä eteenpäin. Pulkkisen mukaan asiakasymmärryksen vieminen käytäntöön yrityksissä vie

aikaa, mutta yhteisesti ideoidut teematuotteet eli ”koukut” tietyille asiakasryhmille ovat jo osittain käytössä.

Tapaamisiin ja teemapäiviin osallistuva joukko on vaihdellut, mutta ne, jotka ovat olleet aktiivisimmin mukana, ovat myös saaneet eniten. Sitoutuminen hankkeeseen vaatii yrittäjältä aikaa ja vaivaa, vaikka omassa yritystoiminnassa työtä on yllin kyllin. Kuitenkin verkosto ja sen kehittäminen on Pulkkisen mukaan kannattanut.

- Meillä on nettisivujen lisäksi myös yhteiset Facebook-sivut sekä siellä suljettu keskusteluryhmä, joissa verkosto on voinut jakaa ajatuksiaan ja tietoa. Hankkeen vetäjä ja yrittäjät ovat jakaneet mm. ajankohtaisia artikkeleita ja keskustelleet toimintojen järjestämisestä. Se on ollut kätevä tapa tehdä verkostotyötä, Pulkkinen kertoo.

Hankkeeseen osallistuneet yrittäjät olivat jo ennen tätä hanketta toimineet muissa hankkeissa ja tiesivät toimintatavoista jotain. Pulkkisen mukaan aluksi koossa oli vapaamuotoinen verkosto, joka ei tiennyt, mihin on menossa. Tosin yritykset ja niiden asiakaskunnat olivat samankaltaisia.

- Yritysasiantuntijan rooli hankkeessa on suuri. Tavoitteiden kristallisoiminen ja niistä sopiminen on vaikeaa, kun tapaamisiin eivät kaikki aina pääse ja sovitut asiat muuttuvat. Parhaimmillaan asiantuntija on sparraaja ja tukija, joka tekee kehitystyötä yrittäjän rinnalla. Tässä hankkeessa

yhteistyö saatiin käyntiin asiantuntijan avustuksella, Pulkkinen tiivistää.

Hänen mukaansa kenelläkään yrittäjällä ei ole niin paljon voimia ja aikaa, että tekisi koko verkoston puolesta suunnitelmia ja selkeyttäisi tavoitteita.

- Jos asiantuntijaa ei ryhmällä olisi, kertoisimme vain mukavia juttuja ja söisimme pullaa, hän naurahtaa.

Saimaa Lake Villas –yritysryhmähankkeen toiminnot alkavat olla tältä erää valmiina. Tulevalle hankekaudelle suunnitelmat ovat verkoston osalta vielä auki, ja mietinnässä nyt on, kuinka verkosto järjestää toimintansa tulevaisuudessa. Pulkkinen on sitä mieltä, että jokaisella yrityksellä on jatkuva tarve kehittää ja markkinoida yritystään ympärillä muuttuvan maailman mukana.

- Saimaa Lake Villas ei ole tuote, vaan kaikki yritykset ovat sen osia.

Verkoston brändi on vasta kehittymässä, joten työ jatkuu, mutta missä muodossa. Se on vielä verkostolla mietinnässä, Pulkkinen sanoo.

Suvi Korhonen

ProAgria Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Kirsi Mutka-Paintola, Yritys- ja elintarvikeasiantuntija, Maakuntien Parhaat –yhteyshenkilö p. 040 579 6330, kirsi.mutka-paintola@proagria.fi Suvi Korhonen, yritysasiantuntija p. 043 824 9505, suvi.korhonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset Johanna Rinnekari, yritysasiantuntija, toiminnanjohtaja p. 040 301 2441, johanna.rinnekari@proagria.fi Kirsi Rannikko, projektipäällikkö Koivikon yritysryhmähanke p. 040 301 2406, kirsi.rannikko@proagria.fi ProAgria Pohjois-Savon Maa- ja kotitalousnaiset Marja Niskanen, yritysasiantuntija, ruokapalvelut, p.0400 905 782, marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi Heli Sulola, palvelupäällikkö, MKN toiminnanjohtajan sijainen p. 040 672 05 97, heli.sulola@maajakotitalousnaiset.fi

16

yritys

Maaseudulle syntyy uusia innovatiivisia yrityksiä Maailma muuttuu ja niin muuttuvat maatilayritysten palvelutarpeetkin. Viimeaikoina on kuultu ikäviä uutisia suurista tulipaloista, jotka ovat monissa tapauksissa johtuneet viallisista sähkölaitteista. Ennakoivaan sähkölaitteiden huoltoon ja kunnossapitoon syntyi alkukesällä yritys nimeltä Virtatie Oy. Vastaavalla liikeidealla toimivia yrityksiä on vain muutamia Suomessa.

Virtatie Oy:n yrittäjä Jani Himanen kertoo kiinnostuneesta maatilayritysten ennakoivasta sähkölaitteiden kunnossapidosta muutamia vuosia sitten. Hän innostui asiasta niin paljon, että ryhtyi kouluttautumaan ja selvittämään asiaa perusteellisesti muun työn ohessa. Jani otti yhteyttä ProAgrian yritysasiantuntijaan puolitoista vuotta sitten.

Prosessi alkoi Kilpailukykyä eteläsavolaiseen maaseutuyrittämiseen hankkeen maksuttomalla kartoituksella. Kartoituksen perusteella todettiin tämän olevan mielenkiintoinen yritysidea, jota kannattaa jalostaa. Idean jalostustyötä tehtiin ELYstä haettavan toimintaedellytysten selvityshankkeen avulla. Toimintaedellytyksen selvityksen yhteydessä haettiin investointitukia ja yrityksen kehittämistuki.

ProAgria lähetti yhdessä yrittäjän kanssa kyselyn maaseutuyrittäjille sähkölaitteiden huollosta

ja kunnossapidosta. Markkinatutkimuksesta selvisi, että kyseiselle toiminnalle on tilausta. Yritysideaa kehiteltiin eteenpäin selvittämällä toimintaympäristöä ja kilpailijoita. Kehittämisprosessin aikana testattiin palvelua pilottitilalla ja saadun palautteen myötä palvelua kehitettiin edelleen.

Tilipalveluiden kanssa jatkettiin yhteistyötä tekemällä yritykselle kassabudjetti kassan hallinnan työkaluksi. Janin mukaan ProAgrian kanssa tehty yhteistyö on auttanut yritystoiminnan käynnistämisessä.

- ”Kehitystyön avulla saamme rakennettua palvelusta asiakkaiden tarpeita vastaavan”, Jani toteaa.

Yrityksen toiminta käynnistyi kesän kynnyksellä. Töitä on ollut joka päivälle, toteaa yrittäjä Jani Himanen. Työt ovat olleet monipuolisia ja asiakkaat ovat ottaneet palvelun hyvin vastaan.

Toimenpiteet asiakkaan luona alkavat sähkölaitteiden kartoituskäynnillä, josta tehdään raportti. Käynnin aikana käydään lävitse mm, sähköpiirustukset ja sähkölaitteiden kunto. Jokaisesta tarkastettavasta kohteesta määritetään toimenpiteet, eli jos jossain laitteessa on vikaa, niin raporttiin merkitään suositus kunnostustoimenpiteistä. Kartoitus ei pääty tähän, vaan Virtatie voi tarvittaessa korjata huomatut

puutteet. Toki palvelurepertuaariin kuluu muutakin, kuten lämpökuvaukset, energiaa säästävät ratkaisut ja turvallisuusratkaisut.

Maatilojen sähköturvallisuus on maatalousyrittäjän vastuulla Sähköturvallisuutta valvova Tukes ja Finanssialan Keskusliito ovat selvittäneet eläintuotanto- ja viljelytilojen rakennusten sähkö- ja paloturvallisuutta. Tulokset osoittavat sähkölaitteiden tarvitsevan monesti korjaustoimenpiteitä. Sähkölaitteiston haltija eli maatalousyrittäjä on lain mukaan vastuussa laitteiston turvallisuudesta ja siten velvollinen pitämään sen kunnossa.

Tulipalon vaara ei ole sähkölaitteisiin liittyen ainoa vaaratekijä. Sähkö on vaarallista, jos sitä käytetään väärin tai sähkölaitteet ja -laitteistot ovat huonossa kunnossa. Tuotantotilojen olosuhteet ovat monesti hankalat ja vaaralliset mm. niihin syntyvän kosteuden tai kertyneen lian vuoksi, jolloin sähköiskun uhka on entistäkin suurempi.

Tapaturmia voidaan kuitenkin ehkäistä. Yksi tapa varautua on tehdä perusteellinen huoltoja kunnossapito-ohjelma, jossa määritellään tarvittavat toimenpiteet, toimenpiteiden tiheys ja tekijät. Jos ja kun hyvin usein

Jani Himanen Virtatie Oy puh. 050 344 4474 jani.himanen@virtatie.fi www.virtatie.fi

pääsulakkeiden koko on yli 35 ampeeria, haltijan on teetettävä laitteistolle määräaikaistarkastus vähintään 15 vuoden välein. Tämän tarkastuksen saa tehdä joko valtuutettu tarkastaja tai valtuutettu laitos.

Lakisääteisen määräaikaistarkastuksen väli on niin pitkä, että laitteistolle on järkevää tehdä säännöllisen kunnossapidon lisäksi myös kunnossapitotarkastuksia, joissa sähköalan ammattilai-

nen käy läpi sovitusti laitteiston ja tekee tarvittaessa saman tien niiden korjauksetkin. Tällaisessa tarkastuksessa voidaan kiinnittää turvallisuuden lisäksi huomiota paitsi laitteiston käytettävyyteen nykyisten ja tulevienkin tarpeiden kannalta myös sen energiatehokkuuteen.

Eukonkannossa herkuteltiin lähiruualla Ylä-Savon kansainvälisin tapahtuma Sonkajärven Eukonkanto järjestettiin 4-5.7.2014 jo 19 kerran. Eukonkanto tuo maailmalle paitsi Sonkajärveä, niin myös Ylä-Savoa ja Suomea. Tapahtuma-alue sijaitsee Sonkajärven kirkonkylällä urheilukentän alueella. Kävijämäärä tapahtumassa oli n. 5500 kävijää.

Eukonkanto -tapahtuman teemana oli tänä vuonna lähiruoka. Lähiruoka ja paikallisruoka tarkoittavat tuoretta, sesonginmukaista ruokaa, jolla on lyhyet jakeluketjut. Lähiruoka antaa lisäarvoa matkailulle, kaupalle ja ammattikeittiöille. Se kehittää myös paikallista ruokakulttuuria, sillä oman alueen maut, raakaaineet ja ruokaperinne tulevat tutuiksi ja säilyvät. Kun lapsena oppii, mistä ruoka tulee ja kuka sen tekee, niin ruokaa arvostaa myös aikuisena. Lisäksi lähiruoka antaa työtä ja toimeentuloa alueen yrittäjille ja edistää kestävän kehityksen mukaista yritystoimintaa.

Eukonkanto 2014 tapahtu-

massa toteutettiin Rosvo Ronkaisen lähiruokaravintola tapahtuma alueella ensimmäistä kertaa. Buffet pöydässä oli tarjolla mm. Rutakon rouskusalaattia (TL-Maistuvat OY), myllärin ryytimaan salaattia (Mustolan tila) sekä kedonneidon viettelystä (Kiurun Kellari). Kalaruuan ystävät saivat herkutella rysäpihveillä (Jarvifisu) onkipojan kastikkeella.

Itseoikeutettu liharuoka oli Rosvo Ronkaisen paisti houkutussoossilla (Mustolan tila) kyytipoikana Herkon pottulootaa. Ruokaleipänä oli tarjolla paikallisten leipomoiden palaskakkua (Rautavaaran leipomo) ja rosvorieskaa (Vieremän Leipomo). Ruokalistan kruunasi kahvin kanssa nautittu sonkajärveläisen Ollilan tilan mustikkajäätelö. Lisäksi lähiruokateema oli myös Sonkajärven kunnan tarjoamassa kutsuvierastilaisuudessa.

Marja Niskanen yritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo Maa- ja kotitalousnaiset

y r i t y s 17

Satoa ruokakulttuurifestivaali ylitti odotukset ja keräsi kehuja 17 000 ruoka-annosta annosta kahdessa päivässä, kävijöitä 20 000!

Ravintoloiden herkkuannokset olivat pieniä ja edullisia, joten niitä saattoi maistella useita. Kuvassa Punajuurispelttiä ja Peltolan Blue -juustoa, ravintola Musta Lammas Ensimmäinen SATOA - ruokakulttuurifestivaali järjestettiin PE 29.8.- LA 30.8.2014 KLO 11 – 21 Kuopion Kauppakadulla, Kauppahallin ja Lyseon välisellä katuosuudella.

Tapahtumassa myytiin kahden päivän aikana 17 000 ruoka-annosta ja järjestäjien arvion mukaan kävijämäärä oli n. 20 000!

SATOA tapahtumaa markkinointiin ennakkoon yhteisöllisenä tapahtumana ja siinä se onnistui loistavasti. Ensimmäistä kertaa

Kuopion toriremontin jälkeen eri-ikäiset kävijät nauttivat hyvästä ruoasta, musiikista, viinistä ja viettivät aikaa yhteisen pitkän pöydän ääressä uudella kävelykatuosuudella.

Pääosassa tapahtumassa oli ruoka, ravintolat ja niiden osaava henkilökunta. Mukana olivat SalaCavala, Ehta, Fransmanni, Kummisetä, Rustik, Vintti, Loimutar, konttiravintola Morton, Dos Amigos, Isä Camillo ja Musta Lammas sekä Via Gourmet.

Kaikkien annoksia kehuttiin ja asiakkaat pääsivät maistelemaan herkullisia ruoka-annoksia hintaan 3-8 eur/annos. Tätä lisää, kuului monen kävijän suusta.

Hyvän ruoan lisäksi katusoittajat, katutanssijat ja yhteisten taideteosten rakentaminen lisäsivät viihtyvyyttä. Myös sää suosi tapahtumaa vaikka oli hiukan koleaa. Tapahtumaan oli vapaa pääsy.

Tapahtuman tuotannosta ja konseptin suunnittelusta vastasi kulttuurituotantoihin erikoistunut Anja Lappi, Anya Produc- Kävijät nauttivat hyvästä ruoasta, musiikista, viinistä ja viettivät aikaa yhteisen tions Ky. SATOA -tapahtuma on pitkän pöydän ääressä osa Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen -hanketta, jossa etsitään uusia tapoja kansainvälistymiseen elintarvike-, matkailu- ja luovien alojen yritysten yhteistyössä. Pohjois-Savon maaseutustrategian visiona on, että Pohjois-Savo on vuonna 2020 valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnettu ruokamaakuntana.

Helena Lehtoaro Pohjoissavolaiset maut matkalla kansainvälisyyteen – hanke Satoa –tapahtuman tuottajana toimi Anja Lappi ja kuvassa myös ravintola Kummisedän keittiömestari Kalle Jälänne

Pohjoiskarjalaiset aidot maut Herkkujen Suomi –tapahtumassa Herkkujen Suomi -lähiruokatapahtuma järjestettiin nyt jo neljännen kerran pääkaupungin sydämessä. Rautatientorille Helsinkiin tuli tänäkin vuonna yli sata lähiruuan tuottajaa ja valmistajaa. Maakuntien pienet elintarvikeyritykset maistattivat Herkkujen Suomessa maaseudun aitoja makuja. Pohjoiskarjalaiset elintarvikeyritykset, tuottajat ja valmistajat tarjosivat alueen parhaita lähiruokaherkkuja.

Herkkujen Suomessa PohjoisKarjala –osastolla esittäytyi 18 yritystä, ruokamaakunta PohjoisKarjalan makuelämysten koko kirjo. Osastolla paistettiin jälleen tuhansia aitoja karjalanpiirakoita. Tarjolla oli myös mm. sultsinoita, ohrapuolukkarönttösiä, vatruskoja, ruislastuja, Möhkön mummon pipareita ja mustikkapiiraita, ruisleipää, laaja valikoima gluteenittomia tuotteita, luomujauhoja, marjajalosteita, maatilalla valmistettua jäätelöä, hunajatuotteita ja villisikaa.

Pohjois-Karjala-osaston teemana oli: Elintarvikeketjun yhteistyöllä avoimuuteen, jäljitettävyyteen! Tapahtumassa tehtiin tunnetuksi Leipää PohjoisKarjalasta -tuoteperhettä, joka julkistettiin keskiviikkona 20.8.

Leipää Pohjois-Karjalasta -tuoteperheen tuotteet on valmistettu Pohjois-Karjalassa jauhetusta kotimaisesta viljasta ja ne on leivottu Pohjois-Karjalassa. Ruokaketju pellolta pöytään on helposti jäljitettävä, läpinäkyvä, avoin.

Viljelijällä, myllärillä, leipurilla, leipäkuskilla, kauppiaalla, kuluttajalla ja kehittäjällä on kasvot!

Heidät tunnetaan.

Alkuvaiheessa Leipää PohjoisKarjalasta -tuoteperheeseen kuuluu Chili-Mustikkaruis ja Kartanon Ruis. Koko maan kattavasti tuotteita voi ostaa kaupoista syyskuun alusta. Pakkauksissa on QR –koodit, jotka auttavat kuluttajaa selvittämään helposti, mistä raaka-aineet ovat lähtöisin ja missä ne on jalostettu.

QR –koodi johdattaa kuluttajan nettisivuille, jossa kerrotaan tarkemmin tuoteperheen tuotteista ja koko elintarvikeketjusta pellolta pöytään. Nettisivuilla julkaistaan säännöllisesti kirjoituksia, joissa ruoantuottajat, kuluttajat ja asiantuntijat kertovat avoimesti työstään kotimaisessa, paikallisessa ruoantuotannossa ja –markkinoinnissa. Liitteenä teksti, jotka tulee alkuvaiheessa Leipää Pohjois-Karjalasta QR –koodin nettisivuille. Tekstejä päivitetään säännöllisesti ja niissä kerrotaan viljaketjun ajankohtaisia kuulumisia. Jäljitettävyysketjutyön uranuurtajina ovat toimineet Liperin Mylly, Porokylän Leipomo ja ProAgria Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset. Yritykset kuuluvat Karelia à la carte –verkostoon.

Herkkujen Suomi -tapahtumassa julkistetiin myös, miten raaka-aineiden kotimaisuus, pohjoiskarjalaisuus näkyy entistä paremmin leipomoiden tuotteis-

sa koko Itä-Suomen kattavasti.

Liperin Myllyn kehittämä Kotipellon vilja -myymäläkonsepti helpottaa kuluttajaa ostopäätöksen tekemisessä Tapahtumassa vieraili viime vuonna lähes 65 000 kävijää.

Pohjois-Karjalan esittäytymistä Herkkujen Suomessa ja Leipää Pohjois-Karjalasta –tuoteperheen

kehittämistyötä rahoittaa: Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tulevaisuusrahasto, PohjoisKarjalan Ely –keskus & Euroopan maaseuturahasto, yritykset.

Johanna Rinnekari yritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Maa- ja kotitalousnaiset

18

yritys

Joensuun seudun Lähiruoka löytyy oppaasta Joensuun seudulla julkaistiin kesän alussa Hanki hyvää läheltä -lähiruokaopas. Oppaasta löytyy kattavasti tietoa Joensuun seudun ja sen lähialueiden elintarvikealan pientuottajista. Mukana ovat alkutuottajat, jatkojalostajat, jälleenmyyjät sekä pitopalvelut ja ravintolat.

Menestyvä lähiruokayrittäjä Tule mukaan pienryhmätoimintaan!

Käsittelemme mm. seuraavia aiheita - Keitä ovat asiakkaani?

- Markkinointi- ja myynti - onko aikaa riittävästi?

- Miten kuljetan tuotteeni - logistiikka yhteistyö?

- Mitä talousluvut kertovat - toteutuuko unelma?

- Ajankäyttöni yrittäjänä - miten varmistan jaksamiseni?

Aloituspäivä: Ke 17.9. klo 10-15, Paikka ilm. myöhemmin Hinta: 480 euroa/yritys + alv 24 % (sis. viisi kokoontumista).

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Pikaisesti yritysasiantuntija Marja Niskanen, 0400 905 782, marja.niskanen@proagria.fi

Oppaassa on yli 70 yrityksen tuote- ja palvelutiedot. Jotta asiakkaat löytäisivät haluamansa palvelut helposti, on yritykset sijoitettu Joensuun seudun kartalle. Jokainen yritys on saanut omaan osioonsa myös tunnukset, jolla yrityksen tuotteet tai palvelut löytyvät. Tunnuksia ovat mm. kala, liha, maito, muna, juurekset, hunaja, marjat, sienet, kahvila ja kauppa. Myös luomutuotteilla on oma merkkinsä.

Opasta on jaettu siinä mukana olevissa yrityksissä, messuilla ja tapahtumissa, Joensuun hotelleissa sekä seudun S-marketeissa.

Lähiruokaopas otettiin vastaan todella hyvin. Eniten kiitosta on tullut selkeydestä, näpsäkästä koosta sekä herkullisista kuvista, jotka houkuttelevat ostamaan, kertoo oppaan sisällön koonnista vastannut Pirjo Korjonen Piken Paletti Oy:stä. Myös tuotemerkit ja niiden sijoittaminen erilliseen läppään koettiin hyvinä.

Läpästä ne on helppo tarkistaa vaikka jokaisella aukeamalla Korjonen jatkaa.

Opas auttaa löytämään tuottajat tai yritykset, jotka myyvät paikallisesti tuotettuja elintarvikkeita. Se tukee alueen ruokamatkailua kokoamalla lähiruuan parissa toimivat yritykset samaan julkaisuun. Lisäksi opas vahvistaa osaltaan alueen yrittäjyyttä ja uskoa maaseudulla menestymiseen.

Tähän ensimmäiseen versioon saatiin mukaan suuri osa alueen lähiruokatoimijoista. Mukanaolevat yrittäjät hehkuvat tyytyväisyyttään. Ne jotka nyt jäivät syystä tai toisesta pois, ovat harmitelleet asiaa, Pirjo Korjonen mainitsee.

Oppaassa on mukana myös 15 yritystä Joensuun seudun ulkopuolelta. Näiden yritysten tuotteita on myynnissä Joensuun seudulla. Lähiruokaopas on tarkoitettu ihan tavallisille kuluttajille, jotka arvostavat hyvää, puhdasta ja lähellä tuotettua ruokaa.

Oppaasta on myös suurta apua mökkiläisille, jotka saavat kätevästi informaatiota alueen lähiruokatarjonnasta, Pirjo Korjonen kertoo.

Rinnekari ProAgria Pohjois-Karjalasta.

Tänä päivänä kysytään eniten ihan perusruoka-aineita, kuten porkkanaa, lanttua, vihanneksia ja juureksia. Lisäksi lähellä tuotettu liha ja kala kiinnostavat jatkuvasti enemmän, Rinnekari jatkaa.Kasvava haaste lähiruuan saamiseksi on tuottajien vanheneva sukupolvi. Nyt tarvittaisiin nopeasti lähiruuasta innostuneita nuoria yrittäjiksi. Tässä olisi mainio paikka löytää ura terveellisen ruuan tuottajana, Johanna Rinnekari mainostaa.

Pohjoiskarjalainen lähiruoka leviää vauhdilla muualle Suomeen. Karjalanpiirakka on herkku vailla vertaa, Lehtikuohu - alkoholiton kuohujuoma kruunaa juhlat ja Höytiäisen kuha maistuu kaikille.

Lähiruokabuumi Viimeisin uutuustuote on suurLähiruokainnostus on nyt kuu- ta kiinnostusta herättänyt Leipää mimmillaan. ProAgria Pohjois- Pohjois-Karjalasta –tuoteperheen Karjalan toteuttaman tutkimuk- Chili-Mustikkaruisleipä ja Kartasen mukaan viimeisen kahden non Ruisleipä, joita saa piakkoin vuoden aikana lähiruokatuotteit- kautta maan, Johanna Rinnekari ten myynti on kasvanut 62 pro- lupaa.

Lisätietoja: senttia. Lisäksi 65 prosenttia tutAnne Mujunen kimukseen vastanneista lähiruoJosek Oy katuottajista kertoo lisänneensä p. 0500 285 906 vähittäismyyntipisteitä.

Pirjo Korjonen Tutkimuksessa haastateltiin 35 Piken Paletti lähiruokapalveluja tarjoavaa yritp. 050 549 8351 täjää. Lähiruoka on nyt in.

Opas löytyy nettisivuilta Buumi jatkuu edelleen ja kiihosoitteesta www.josek.fi tyy entisestään, arvioi Johanna

Syö hyvää -tapahtumista

Polku maaseutuyrittäjyyteen -hanke

vinkkejä lapsiperheen ruokailuun Iloiset Kekrikemut Jätkänkämpällä Rauhalahdessa ke 5.11. klo 19-22 Tule herkulliseen sadonkorjuujuhlaan Tutustu kekriperinteeseen ja nauti syyssadon perinteisiä herkkuja Jätkänkämpän tapaan. Iltaa isännöi Waikko-Joenakin tunnettu Henry Räsänen ja musiikista vastaa harmonikkataiteilija Mika Tarkkonen.

Järjestelyissä on mukana Savon ammatti- ja aikuisopisto.

Ruokailu + ohjelma 28 e / henkilö.

Kekriväelle ilmainen sisäänpääsy Rauhalahden “piika”tansseihin, esiintyjänä suosittu Taikakuu.

Ilmoittaumiset 22.10. mennessä p. 020 7473650 tai info.pohjois-savo@proagria.fi

Katiskaniementie 8, KUOPIO www.rauhalahti.fi

Uudet ravitsemussuositukset julkaistiin alkuvuonna 2014.

Maa- ja kotitalousnaiset kertovat uusista suosituksista Kuluttajaliiton Syö hyvää -hankkeen kumppaneina. Tänä vuonna neuvonnan kohderyhmänä ovat lapsiperheet. Järjestön ruoka-asiantuntijat antavat käytännönläheisiä vinkkejä hyvästä ruuasta ja ravitsemuksesta perhekerhoissa, -kahviloissa ja muissa lapsille suunnatuissa tilaisuuksissa ympäri Suomen.

Koko perhe on tervetullut toiminallisiin ja innostaviin Syö hyvää -tapahtumiin! Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija auttaa etsimään keinoja helppoon arkiruokailuun. Viisas syöminen ei ole milligrammojen laskemista, vaan jokaisen päivän pieniä tekoja. Terveellisen ruo-

kavalion voi myös koota monilla eri tavoin – jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin.

Tapahtumaan sisältyy lyhyt alustus sekä havaintopisteitä, joihin voi kukin käydä tutustumassa omassa tahdissaan. Havainto-

pisteillä kannustetaan kasvisten käyttöön sekä tutkitaan sokerin saantia erilaisista elintarvikkeista.

Lapset ja aikuiset pääsevät haastamaan aistinsa rastilla, jossa innostetaan tutustumaan ruokaan myös haistellen ja ulkomuotoa tutkien.

Kaikki osallistujat saavat mukaansa Syö hyvää -esitteen ja lap-

siperheelle tarkoitetun Syödään yhdessä -vinkkivihkosen.

Syö hyvää on Kuluttajaliiton hanke, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hankkeessa on Kuluttajaliiton mukana 21 kumppania. Hankkeen tavoitteena on viestiä ravitsemussuosituksista niin, että moni löytäisi vastauksia omiin pohdintoihinsa ja ymmärtäisi terveellisen ruokavalion koostamisen perusedellytykset ja haasteet. Hyvä ruokavalio tekee hyvää niin keholle, aisteille kuin ympäristöllekin.

Katso alueesi Syö hyvää -tapahtumat nettisivujen tapahtumakalenterista www.maajakotitalousnaiset.fi/tapahtumakalenteri tai ota yhteys lähimpään piirikeskukseen.

m a a - j a k o t i t a l o u s n a i s e t 19 Maa- ja kotitalousnaisten

Ruokaneuvot Juureksista kannattaa nauttia monestakin syystä. Ne ovat herkullisia, terveellisiä ja erittäin monikäyttöisiä. Juureksia syömällä pienennät ruokamenojasi sekä omaa hiilijalanjälkeäsi.

Syksyllä kannattaa nauttia monipuolisesti juuresruoista, sillä silloin juurekset ovat tuoreimmillaan. Niitä ei toki sovi unohtaa talvellakaan, sillä ne säilyvät hyvin ja ovat oiva lisä kylmien päivien aterioille.

Erinomainen mauste, höyste ja lisuke Juurekset höystävät ja maustavat keittoja ja pataruokia. Paistoksissa, gratiineissa ja laatikkoruoissa juurekset voivat olla myös pääraaka-aineena. Juureksista raastettu tai paahdettu salaatti raikastaa pöytää silloin, kun kotimaisia tuorevihanneksia on heikommin saatavilla.

Juureksilla voi korvata myös osan kalliimmista raaka-aineista ruuissa.

- Esimerkiksi lihamurekkeessa voi osan lihasta korvata kasviksilla. Silloin lihan osuus vähenee ja ruuasta tulee edullisempi ja terveellisempi, neuvoo Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntija Helena Velin.

Kekseliäs kotikokki pyöräyttää juurekset myös makeaan leivokseen. Moni tietää porkkanakakun, mutta oletko jo kokeillut suklaa-punajuurileivoksia tai palsternakkakakkua?

Kokeile rohkeasti uusia makuja Käytetyimmät juurekset lienevät porkkana, punajuuri, lanttu, palsternakka ja selleri.

- Kokeile reippaasti myös hieman harvinaisempia juureksia kuten maa-artisokkaa, mustajuurta tai juuripersiljaa, Velin kehottaa.

Maa-artisokka ja mustajuuri ovat parhaimmillaan yksinkertaisissa ruuissa, joissa niiden herkät aromit pääsevät oikeuksiinsa. Keiton tai muhennoksen mausteeksi riittää ripaus suolaa, pippuria ja muskottipähkinää. Juuripersilja puolestaan tuo hentoa persiljan makua esimerkiksi keittoihin tai patoihin.

Investoi

tulevaisuuteen!

Panosta laatuun.

Meiltä ratkaisu kaikkiin kuivaus- ja varastointitarpeisiin!

Popsi raikkaina välipaloina Monet juureksista sopivat nautittaviksi sellaisinaan tuorepaloina. Juureksia voi syödä hyvällä omatunnolla miltei niin paljon kuin jaksaa, sillä niissä on hyvin vähän energiaa painoonsa nähden. Raakana syödyissä kasviksissa on hyvin vitamiinit ja kivennäisaineet tallella.

- Juureksia kannattaakin paloitella valmiiksi rasiaan parin päivän menekki, jotta niitä on nopea ja helppo napata kevyeksi välipalaksi kun nälkä yllättää, ruoka-asiantuntija Helena Velin kertoo.

Kokeile napostelupaloina tutun porkkanan lisäksi raakaa kyssäkaalia, lanttua ja naurista!

Ohjeet löytyvät Maa- ja kotitalousnaisten nettisivuilta www.maajakotitalousnaiset.fi/vinkit-ja-teemat Lisätietoja ruoka-asiantuntija Helana Velin, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus p. 040 527 1579, helena.velin@maajakotitalousnaiset.fi kehityspäällikkö Katja Pethman, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus p. 040 575 0056, katja.pethman@maajakotitalousnaiset.fi www.maajakotitalousnaiset.fi Silja Varjonen (os. Nousiainen), vs. viestintäpäällikkö Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry. puh. 040 526 8475 silja.nousiainen@maajakotitalousnaiset.fi

OY TORNUM AB info@tornum.fi www.tornum.fi Teemu Jyllikoski, Honkajoki, 0440-468 077 Mårten Krokfors, Kruunupyy, 0456-704 001 Johan Lindholm, Kirkkonummi, 0400-838 043

J o pa 5 % Bo nust a äh iT apio l an L v ak uut uk sist a!

Voit hoitaa Bonuksen rekisteröinnin - lahitapiola.fi/bonus - puhelimitse 0800 123 222* - lähimmällä LähiTapiolan toimistolla (katso lähin toimistosi lahitapiola.fi) *ma-pe klo 8.00 - 18.00, puhelu on maksuton.

Mikäli et ole vielä LähiTapiolan asiakas, jätä yhteydenottopyyntösi nettisivuillamme; lahitapiola.fi

Puheluhinnat: www.lahitapiola.fi. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

20

näyttelyt

Ammattilaiset kohtaavat syksyn odotetuimmassa näyttelyssä, KoneAgriassa KoneAgria avoinna 8.-11.10.2014 ke-pe klo 9-17, la klo 9-16 Jyväskylän Paviljongissa Uno Savolan katu 8 Jyväskylä

Seminaariohjelma

Keskiviikko 8.10.2014 Osakeyhtiömuotoinen maatalous, järj, ProAgria Lämpöyrittäjän tekniikkavalinnat, järj. Bioenergia ry Lanta tehokäyttöön, järj.

MTT Pihvikarjaseminaari, järj. Pihvikarjaliitto

Kuva: Tomi Tuuliranta

Ammattilaisten tapahtuma

KoneAgria-näyttely pidetään Jyväskylän Paviljongissa 8.

- 11.10.2014. Näyttelyalue tulee olemaan täynnä, joten kävijöille on luvassa monipuolinen näyttely. Näyttelytila on käytännössä loppuunmyyty. Osastoja on yhteensä noin 200 ja mukana olevia yrityksiä ja valmistajia useita satoja. Näyttelyssä on ulkoaluetta noin 10 000 m2 ja lämmitettyjä telttahalleja 3000 m2, joten nähtävää on paljon niin sisällä kuin ulkonakin, kertoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka.

Telttahallien pinta-alaa on lisätty puolella viime vuodesta.

Ulko-osastot sijoittuvat telttojen läheisyyteen Paviljongin piha-alueelle ja Lutakoaukiolle. Tarjonta tulee olemaan monipuolinen.

Esillä on traktoreita, puimureita, peltotyökoneita, karjataloustarvikkeita, maatilojen energiaratkaisuja sekä tietenkin erilaisia tuotantopanoksia, Toivakka jatkaa.

Kauhat Takakauhat Talikot

Näyttelystä odotetaan edellisvuosien tapaan maatalouden ammattilaisten kohtaamispaikkaa. Viime vuoden kävijöistä oli Tietoykkönen Oy:n tekemään kävijätutkimuksen mukaan 44 % päätoimisia, 10 % sivutoimisia maanviljelijöitä ja 10 % yrittäjiä maaseudulla. Kuusi prosenttia kävijätutkimukseen vastaajista oli joko palkkatyössä maataloustuotannossa tai alan opiskelijoita.

Viljanviljelyn mainitsi päätuotantosuunnakseen 32 % vastaajista ja maidontuotannon 26 %.

Seminaarit luotaavat tulevaa Näyttelyn yhteydessä järjestetään useita seminaareja. Torstain (9.10.) seminaarissa aiheena on maaseudun kehittäminen uudella ohjelmakaudella ja mukana

Trukkihaarukat Suursäkkinostimet











Liput Aikuiset 17,-/hlö Nuoret (12-16 v.) 12,-/hlö Opiskelijat (opiskelijakortti esitettävä lipunmyynnissä) 12,-/hlö Ryhmälippu 12,-/hlö (vähintään 9 henkilöä). Ryhmäliput voi ostaa portilta.

Perhelippu 37,- (2 aikuista ja alle 16 v lapset) Ilmainen sisäänpääsy: alle 12 v. aikuisen seurassa, varusmiehet, veteraanit sekä ulkomaiset vieraat.

Lisätietoja r yhmämatkoista antaa Eeva-Liisa Kivimäki, p. 040 576 8740 tai eeva-liisa.kivimaki@proagria.fi Lippuja voi ostaa sähköisestä lippukaupasta www.koneagria.fi

on maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo.

Osakeyhtiömuotoista maataloutta tarkastellaan kahtena päivänä (8. ja 9.10). Karjatalous on myös vahvasti esillä. ProAgrian seminaarissa käsitellään maidontuotannon tuotosseurantaa johtamisen apuna pe 10.10.

Pihvikarjaliitto järjestää oman seminaarinsa to 8.10. Itä-Suomen MTK-liittojen lihavaliokunta ja MTK Etelä-Pohjanmaan lihavaliokunta järjestävät liha-alan foorumin 9.10.

Näyttelyvierailla on vapaa pääsy seminaareihin. Ajantasainen seminaariohjelma löytyy kokonaisuudessaan KoneAgrian kotisivuilta www.koneagria.fi.

uudistuksen tuomista mahdollisuuksista.

Tule porukalla

Torstai 9.10.2014 Maaseudun kehittäminen uudella ohjelmakaudella, järj.

KoneAgria, mukana maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo Liha-alan foorumi, järj. ItäSuomen MTK-liittojen lihavaliokunta ja MTK Etelä-Pohjanmaan lihavaliokunta Osakeyhtiömuotoinen maatalous, järj. ProAgria Kasvinsuojelu uudella ohjelmakaudella, järj. Tukes Vetvicen luento ruokinnasta, järj. NHK-keskus Perjantai 10.10.2014 Uusia ideoita maatilojen toimintaan, järj. MTT Tuotosseurannasta tsemppiä johtamiseen, järj. ProAgria Klapien käsittely ja kuivuminen -tietoisku, järj. JAMK Tutkimukset käytäntöön – viisastu vartissa: Maitotilan omavaraisuus, tabletti traktorissa, ternimaidon laadun mittaaminen ja maatalousyrittäjien hyvinvointi, järj.

JAMK ja Savonia

KoneAgria sopii hyvin käyntikohteeksi, jos haluat tehdä sidosryhmätyötä asiakkaittesi tai muiden sidosryhmiesi kanssa.

Kokoa ryhmä, tilaa ryhmäliput sekä tarjoilu ennakkoon ja lähde vieraittesi kanssa matkaan. Ryhmälipuista vastaa Eeva-Liisa Kivimäki, 040 576 8740. Ravintolapalveluista vastaa Paviljonki Ravintolat.

Ryhmän ei tarvitse olla suuri. Ryhmän voi koota vaikka kaLauantai 11.10.2014 veriporukasta. Jo pikkubussilliLuomuseminaari, järj. Pronen (yhdeksän ihmistä) saa liput Agria alennettuun hintaan. RyhmäliKasvintuotannon uudet pun hinta on 12 EUR (normaalilippu on 17 EUR). Tilausbussi palvelut ProAgrian tuo kävijät suoraan sisäänpääsyosastolla portille. parkkiin Killerjärven raviradalle.

Sekä pysäköinti etäparkkiin että Asiantuntijamme ovat paikalkuljetus raviradalta Jyväskylän la ProAgrian osastolla kertomas- Näyttelyyn on helppo Paviljonkiin on maksutonta. sa uutuuksistamme; kasvintuo- tulla tannon palvelupaketeista. Muita aiheitamme ovat mm. invesKoneAgria on järjestyksessään Näyttelyyn pääsee kätevästoinnit talouden näkökulmasta, ti julkisilla, kun Jyväskylän mat- kymmenes. Sen järjestäjinä ovat yhtiömuotoinen maatalous sekä kakeskus on vain parinsadan ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria pienryhmätoiminta. Maidon- metrin päässä näyttelyalueesta. Länsi-Suomi. tuotannon huippuosaajiltamme Omalla autolla liikkujille kätevoi kuulla mm. tuotosseurannan vä vaihtoehto on pysäköidä etä-

n ä y t t e l y t 21

FARMARIA-yhteistyössä Sopimusta allekirjoittamassa: ylärivissä vas.

Anu Pesonen ProAgria Pohjois-Karjala näyttelypäällikkö, kesk. Kari Tahvanainen ProAgria Pohjois-Karjalan hallituksen puheenjohtaja, oik. Juha Eskelinen ProAgria PohjoisSavon hallituksen puheenjohtaja, alhaalla vas.

Heikki Pahkasalo ProAgria Etelä-Savo toimitusjohtaja, kesk. Eero Parviainen ProAgria Pohjois-Karjala toimitusjohtaja ja näyttelyn johtaja, oik. Katri Kostamo ProAgria PohjoisSavo toimitusjohtaja.

Farmari 2015 -maatalousnäyttely järjestetään Joensuussa 2.-4.7. 2015. Näyttelyalueena on erinomainen Joensuun laulurinne, Mehtimäen ulkoilualue ja Joensuu Areena ympäristöineen. Näyttelyyn tavoitellaan 60 - 70000 näyttelyvierasta ja 400 näytteilleasettajaa. Näyttelyn teemoissa nousevat esille erityisesti maito ja metsä.

Maidosta saadaan valtaosa alueen maatalouden myyntituloista, ja Valion Joensuun tehtaissa tuotetaan huomattava osa koko Suomen juustoista.Metsäosaamisessa Joensuu on Suomen ja koko Euroopan merkittävimpiä keskuksia.Vähähiiliset ja energiaa säästävät sekä uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät ratkaisut ovat nousemassa kolmanneksi keskeiseksi näyttelyteemaksi. Joensuun seutu ja Pohjois-Karjala ovat edelläkävijöitä mm puupohjaisten energialähteiden hyödyntämisessä.

Farmari 2015 maatalousnäyttely on ItäSuomen proagrioiden yhteinen voimanponnistus, jota koskien on tänään allekirjoitettu yhteistyösopimus Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon proagrioiden kesken.

Näyttelyn vastuullinen järjestäjä on ProAgria Pohjois-Karjala, ja sopimuksella naapurikeskukset sitoutuvat yhteistyöhön näyttelyn markkinoinnissa ja toteu-

:

tuksessa. Keskusten asiantuntijat viestivät Farmari-näyttelystä asiakkailleen ja sidosryhmilleen, ja ovat mukana myös näyttelyn järjestely- ja esittelytehtävissä.

Naapurikeskusten kokemus on tervetullut, sillä edellisen maatalousnäyttelyn järjestämisestä Joensuussa on kulunut 17 vuotta, kun taas Mikkelissä näyttely järjestettiin viimeksi v. 2010 ja Kuopiossa v. 2007.

farmari.net 5.9. avautui farmari.net sivusto ja samalla käynnistyy näytteilleasettaja markkinointi. Joensuulainen Raimo Saarikorpi ja Koju Filmi ovat työstäneet mainion panoraama kuvaston helpottamaan näyttelypaikan valintaa ja ”näkemään” osaston sijoittumisen kentälle. Nyt on helppo valita mieleinen näyttelypaikka ja saada tuntuma kenttää kauempaakin.

Lisätietoja: Eero Parviainen näyttelyjohtaja p. 040 301 2435 Anu Pesonen näyttelypäälikkö p. 040 301 2436

M a i n i otuo tto .J av a i na s i a k a s o m i s ta j i l l e .

Ol e m m ete h n e e ts i n u av a r te nu u d e ntu o tte e n ,T u o tto o s u u d e n .T a v o i tte l e m m es i l l e tän äv u o n n a3, 25 %tu o tto a * .Si jo i ta ts u o r a a no m i s ta m a s iOs u u s p a n k i np ääo m a a n .

T u o tto o s u u d e nk o r k ojas e nm a k s a m i n e nr i i p p u v a ta i n ap a n k i nto i m i n n a n tu l o k s e l l i s u u d e s ta .

K y s yl i s ää o m a s taOs u u s p a n k i s ta s ita iv i e r a i l eo s o i tte e s s ao p . fi/ tuo tto o s uus . * T u o tto ta v o i tev o im u u ttu av u o s i tta i njatu o tto o s u u k s i e nta k a i s i n m a k s a m i s e e ns i s äl ty yti e tty jä e h to ja .T u tu s tu m e r k i n täe s i tte e s e e n .

Y h d e s s äh y v ä tu l e e .

Todellisia tuloksia terveysjalostukseen Semexin Immunity -sonneilla

Tilaa Realtime-kiimanseurantajärjestelmä helpottamaan arkipäivän rutiineja

SemexFinlandOy Viikatetie3,91900Liminka,puh.0405507643 sari.alhainen@semex.fi, www.semex.fi

22 Helsingin yliopisto RURAliA-institUUtti

Henkilöstöuutiset

sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi

Pohjois-Savo

Luomulla Etumatkaa Etelä-Savolle -hanke

TULE OPISKELEMAAN LUOMUMAATALOUTTA JA -ELINTARVIKEALAA 15.10.2014 LUOMUTUOTTEIdEN JA PALVELUJEN MyyNTI

Luomuliiketoiminnan kehittämiseen liittyvä ajankohtaispäivä Mikkelissä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksessa. Päivä on tarkoitettu henkilöille, jotka:  toimivat luomuyrittäjänä (tuottaja, jalostaja, kauppa, palvelut) ja joiden tavoitteena on liiketoiminnan kehittäminen ja uudistaminen  toimivat yrittäjänä ja osa liiketoiminnasta on luomua (esim. lähiruokakauppa)  suunnittelevat luomuun liittyvän liiketoiminnan aloittamista

25.–26.11.2014 MENESTyMISEN MALLEJA JA yhTEISTyöTä: KURSSIMATKA KOMIASTI LUOMUA -LUOMUPäIVILLE SEINäJOELLE

Lähde oppimaan ja keskustelemaan luomun menestymiskeinoista, tutustumaan eteläpohjalaiseen luomuyrittäjyyteen sekä verkostoitumaan alan toimijoiden kanssa sekä itse päivillä että linja-automatkalla! Luomupäivien lisäksi kurssimatkaan sisältyy luento linja-automatkalla sekä keskustelu päivien parhaista paloista. Matkareitti Kouvola–Mikkeli–Jyväskylä–Seinäjoki. Tarvittaessa liitäntäkuljetus Lappeenranta–Mikkeli–Lappeenranta. Ilmoittautuminen viimeistään 3.11.2014.

Lisätietoja kursseista ja ilmoittautuminen: www.luomu.fi/tietopankki/luomulla-etumatkaa-etela-savolle-valmennusohjelma/ Jukka Rajala, 044 303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi (Luomupäivät) Sinikka Mynttinen, 050 496 5227, sinikka.mynttinen@aalto.fi (Luomuliiketoiminta) Ritva Mynttinen, 044 590 6832, ritva.mynttinen@helsinki.fi (Luomupäivät) Järjestäjä: Luomulla Etumatkaa Etelä-Savolle -hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti ja Aalto yliopiston Pienyrityskeskus

Martti Suvilehto, agrologi (AMK) aloitti 4.8. ruokinnan ja tuotosseurannan asiantuntijana Ylä-Savossa. Toimipaikka on Lapinlahdella, Asematie 4. Martin tavoittaa numerosta 040 751 2725.

Sanna Penttinen, agrologi (AMK) palasi vanhempainvapaalta 8.8. kasvintuotannon ja talouden asiantuntijaksi. Toimenkuvaan kuuluu viljelysuunnitelmat, veroneuvonta, EU-tukineuvonta, viljelystarkastukset ja työterveyshuollon asiantuntijan tehtävät Kuopion seutu ympäristöineen. Toimipiste on Kuopion toimistolla, Puijonkatu 14. Sannan tavoittaa numerosta 043 825 1210.

Pohjois-Karjala Aija Vartiainen palasi maidontuotannon- ja talouden asiantuntijaksi 1.9. alkaen. Aijan toiminta-alueena on Lieksa, Eno ja Ilomantsi. Hänet tavoittaa numerosta 040 301 2455.

Aaro Jääskeläinen, agrologi (AMK) aloitti 2.6. talouden ja kasvintuotannon asiantuntijana.

Toimipaikka on Kiuruvedellä, Harjukatu 2. Aaron tavoittaa numerosta 043 825 4985.

Hertta Mikkonen, agrologi (AMK) aloitti 7.4. ruokinnan ja nurmentuotannon asiantuntijana Pohjois-Savon alueella, vastuualueena lihanauta- ja maitotilat.

Toimipiste on Kuopion toimistolla, Puijonkatu 14. Hertan tavoittaa numerosta 043 825 4983.

Riitta Pulkkinen, yo merkonomi aloitti 9.6. taloussihteerinä taloushallinnossa Kuopion toimistolla Kati Variksen vanhempainloman ajaksi. Riitan tavoittaa numerosta 040 481 4058.

Tuija Karjalainen alotti kirjanpitäjänä tilipalveluissa, vastuualueena yritysasiakkaiden taloushallinto. Tuijan puhelinnumero on 040 301 2407.

Pellon Crimbox Säästä ruokinnan rehuraakaaineiden kustannuksissa!

Holvaamaton automaattinen syöttölaite murskeviljalle, kivennäisille, panimoiden ja elintarviketeollisuuden sivutuotteille, kuten perunarehulle, rypsimixerille ja mäskille.

• Tiivis, ruostumaton teräsrakenne • Pyörivä leikkuuterä • Koot 4m³, 6m³ ja 8m³ • Liitettävissä Pellon Graphicsohjaukseen

Syysmatka Etelä-Savon kartanoihin 14. - 15.11.2014 (pe-la) LÄHDE TUTUSTUMAAN KANSSAMME KARTANOIDEN JA VANHOJEN RAKENNUSTEN JA KIEHTOVIEN TARINOIDEN MAAILMAAN. Hinta: jäsenet 230 €/hlö, muut 250 €/hlö (sis. alv 24 %).

Hintaan sisältyvät: bussimatkat, majoitus 2 hh, ohjelmassa mainitut ruokailut ja tutustumiskäynnit Lisätietoja: Helena Lehtoaro p. 040 572 0312 helena.lehtoaro@maajakotitalousnaiset.fi Ilmoittautumiset: ma 13.10. mennessä, maajakotitalousnaiset.fi, info.pohjois-savo@proagria.fi tai p. 020 747 3650 Tervetuloa mukaan!

Pellon Group Oy | Puh 06-483 7555 | www.pellon.com www.maajakotitalousnaiset.fi

23

Maa- ja kotitalousnaisten Tapahtumat Etelä-Savo Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi Marjat ja omenat kypsyvät vauhdilla ja mehuasemat aloittavat mehunpuristuksen. Varaa aika ja säilö vitamiinit talteen Juva: Makupaja, Tirrolantie 7. Ajanvaraukset ma 8-10 puh. 050 462 2823 Kirsti Kotro, Juvan maa- ja kotitalousnaiset Kangasniemi: Hiliman Puoti, Keskustie 22. Ajanvaraukset klo 8-10 puh. 045 805 4220 Rantasalmi: Hiltulan mehuasema. Ajanvaraukset ma klo 9-10 puh. 050 341 1557 Sulkava: Lohikoski. Ajanvaraukset ma klo 8-9 tai pe klo 1920 puh. 0400 209 435 tai 015 449 308 Leena Kosonen, Lohikosken maa- ja kotitalousnaiset Lokakuu Esitykset Etelä-Savon Vuoden maa- ja kotitalousnaiseksi Etelä-Savon MKN piirikeskukseen: leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi 1.10. Syö hyvää –tapahtuma, Lähemäen avoin päiväkerho, Mikkeli, 7.10. Syö hyvää –tapahtuma, Päiväkoti Esikko, Juva, Juvan kunnan perhepäivähoidon ja ryhmäperhepäivähoidon perheet

Lisätiedot: Mervi Kukkonen, puh.040 842 3549 tai mervi.kukkonen@maajakotitalousnaiset.fi Marraskuu 6.11. Hygieniaosaamiskoulutus- ja testi, ProAgria Etelä-Savo, Mikkeli 20.11. Hygieniaosaamiskoulutus- ja testi, Juvan kunnanvaltuuston

sali, Juva avoin Hygieniaosaamiskoulutus- ja testi, Rantasalmi

Lisätiedot: Mervi Kukkonen 22.11. MKN edustajakokous, paikka ilmoitetaan myöhemmin 28.11. ProAgria Etelä-Savon syyskokous MAMA –hankkeen tapahtumat päivittyvät jatkuvasti hankkeen Facebook -sivuille Mahdollisuutena Maisema MAMA: ohjelmassa syksyllä vielä - Kulttuuriympäristöteemapäivä aiheena paikannimet, Luonnonsuojelulain mukaisen maisemanhoitoalueen perustaminen - ympäristöministeriö vierailee maakunnassa, maisemanhoitotalkoita Juvan Kaskiissa, kyläkävely rakennusperintöteemalla Sulkavan Väätälänmäellä.

Lisätiedot: Leena Lahdenvesi-Korhonen, puh. 0400 875 326, Mervi Kukkonen, puh. 040 842 3549

Pohjois-Savo Lokakuu 25.10. Kotitekoiset makkarat –kurssi Vieremällä koulun opetuskeittiöllä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset 20.10. mennessä. Marja Niskanen p. 0400 905 782. Kurssin järjestää Vieremän Kansalaisopisto.

Marraskuu 5.11. Maukkaat smoothiet- kurssi Iisalmessa ke 5.11.2014 klo 18.30, tiedustelut Marja Niskanen p. 0400 905 782 5.11. Iloiset Kekrikemut klo 19- 22 Jätkänkämpällä Rauhalahdessa. Ilmoittautumiset ProAgriaan 22.10. mennessä info.pohjois-savo@proagria.fi tai p. 020 7473650.

11.11. Iisalmi hygieniakoulutus ja -testi klo 9-14. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marja Niskanen p. 0400 905 782.

12.11. Kuopio hygieniakoulutus ja -testi klo 9-14 Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marja Niskanen p. 0400 905 782.

14.-15.11. Maa- ja kotitalousnaisten syysretki: Virkistys ja ruokamatka Etelä-Savon kartanoihin.

22.11. klo 10 Leivotaan erilaisia nisupullia- kurssi Marja Niskasella Ukonmäentie 308 a, tiedustelut Marja Niskanen p. 0400 905 782.

Korpijoen seudun maa- ja kotitalousnaiset järjestävät Ruokakoulut pakolaisille. Koulutuksen tavoitteena on, että pakolaiset perehtyvät suomalaiseen ruokakulttuuriin ja suomalaisiin raaka-aineisiin ja niiden käyttöön. Koulutukseen kuuluu myös tutustuminen Yläsavolaisen maitotilan toimintaan.

Syksy 2014 Suomalaiset luonnontuotteet ja niiden käyttö. Luontoretki ja ruuanvalmistusta aiheesta.

Suomalaisten ruokaleipien valmistusta. Valmistetaan erilaisia ruokaleipiä sekä savolaista ruisleipää.

Pohjois-Karjala Syyskuu 19.9. klo 14 - 18 Syyssatoa Kukkolassa –tapahtuma, Vanha Valtatie 70, Reijola Joensuu 23.9. klo 14 Portaat luomuun –työpaja jalostajille, Kukkolan tila 26.9. Ruisleipäkilpailu, Liperin koulukeskus 27.9. Liperin Leipäpäivä, Liperin koulukeskus 29.9. – 3.10. Luomuviikko, luomuviikolla luomuruokaa tarjolla mm. ravintoloissa ja matkailuyrityksissä.

30.9. klo 9 – 13 Elintarvikealan hankkeiden päätösseminaari, Pohjois-Karjalan aikuisopiston auditorio Lokakuu 3.10. klo 10 - 18 Lähiruoka- ja luomutapahtuma, Sokos Joensuu 17.10. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Prisma Joensuu 30.10. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Sokos Joensuu 14.11. klo 10 - 18 lähiruokapäivä, Prisma Joensuu 28.11. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Sokos Joensuu 4.12. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Sokos Joensuu 12.12. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Prisma Joensuu 19.12. klo 10 - 18 Lähiruokapäivä, Sokos Joensuu Lisätiedot, ilmoittautumiset: johanna.rinnekari@proagria.fi, p. 040 301 2441 (testiviesti, soitto) pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat, www.maajakotitalousnaiset.fi/pk

Järjestämme tilauksesta HYGIENIAOSAAMISKOULUTUKSIA JA - TESTEJÄ Iisalmi, hygieniakoulutus ja -testi ti 11.11. klo 9-14 Kuopio, hygieniakoulutus ja -testi ke12.11. klo 9-14 Koulutuksen sisältö - Elintarvikehygieniaan liittyvä lainsäädäntö - Mikrobiologia - Ruokamyrkytykset ja yleisimmät ruokamyrkytysten aiheuttajat - Elintarvikkeiden hygieeninen käsittely ja varastointi - Henkilökohtainen hygienia - Omavalvonta - Työympäristön siisteys ja puhtaanapito - Hygieniatesti Koulutuksen ja testin hinta: 124 euroa (vähintään viisi osallistujaa). Mahdollisuus varata myös pelkkä testi, hinta on 62 euroa.

Hinnat sisältävät alv 24 %.

Ilmoittautuminen: Marja Niskanen, 0400 905 782, marja.niskanen@maajakotitalousnaiset.fi.

Ota yhteyttä! Kerromme mielellämme lisää.

Hyödynnä sänkietu: elo-, syys- ja lokakuun aikana noudetut Aito-kalkit saavat maksuaikaa 30.11.2014 saakka!

kalkitus kannattaa

Aito kalkeilla onnistut, sillä kalkki...

• nostaa maan pH-arvoa ja parantaa työsi tuottavuutta.

• tehostaa ravinteiden hyväksikäyttöä.

• kuohkeuttaa maata ja vilkastuttaa pieneliötoimintaa.

KALKKIA KANS! ”Pelloistamme on aina pidetty hyvää huolta, ja tilallamme on kalkittu sukupolvien ajan.

Nyt pH:t ovat kaikilla lohkoilla yli 6,5 ja satotasot jopa 6 000 kg/ha.”

Tuomas Levomäki, Loimaa

imaa

omäki, Lo Tuomas Lev

www.maanparannus.com

VALKOISELLA VIHREÄÄ