ProAgria Itä-Suomi 03/2015 by ProAgria Pohjois-Karjala

21. vuosikerta 3/2015

3 6 9 15 18

Vinkkej채 talouden hallintaan Ruokinnalla hyvinvointia Nurmisiementuotantoon uutta tekniikka Vesilaki ja ojitus Farmari kiitt채채

Onnistumme yhdessä!

Suosi suomalaista

Starttasimme syyskauteen koko henkilöstön voimin teemalla onnistumme yhdessä. Onnistumisia olemme saaneet niin omassa toiminnassamme kuin teidän asiakkaiden kanssa eri toimialoilla. Se on vaatinut asiakkailta, yhteistyökumppaneilta ja meiltä ProAgriassa yhteistä sitoutumista asiakasyrityksen kehittämiseen. Olemme ilolla ottaneet vastaan kehittämispalautteet, joita olemme vuoden varrella saaneet teiltä asiakkailta suoraan sekä edustajiston ja hallituksen jäsenten kautta.

Olen innokas radion kuuntelija ja yleensä se soi aina kun vaan mahdollista. Viimeaikoina on joskus täytynyt sulkea se, kun ei kerta kaikkiaan ole jaksanut kuunnella sitä säästämisen ja leikkausten määrää, mitä pitää tehdä, jotta tämä maa pelastuu. Ahistaa ja pitää laittaa mielimusiikkia soimaan.

Olemme viime vuosina panostaneet asiakastiimityöhön ja nyt voimme todeta tulosten näkyvän asiakasyritystemme tuloksissa. Yrityksissä tehtyjen muutosten näkyminen tunnusluvuissa voi viedä usein aikaa ja tällöin vaaditaan uskoa yhdessä tekemiseen ja sovituissa asioissa pysymistä. Otimme noin sadan maitosektorin asiakkaan tunnusluvuista yhteenvedon, joiden kanssa olemme saaneet tehdä tiivistä yhteistyötä monipuolisesti niin navetan prosesseissa kuin talouden hallinnassa sekä pellolla nurmentuotannon parissa. Asiakasryhmä on toki vahvasti toimintaansa kehittävää ja vuosiin mahtuu merkittäviä investointeja, mutta vuodesta 2012 keskilehmäluvun noustessa vuoteen 2014 54:sta 63:en ja samalla keskituotoksen noustua meijerimaidosta mitattuna lähes 300 l/ lehmä voi todeta yhdessä onnistumista tapahtuneen. Tuottavuuden kehittyminen euroissa mitaten on tässä tilajoukossa keskimäärin kaksinkertainen Suomessa vastaavan kokoluokan kasvuvahtiin verrattuna. Tämä on jo huikea onnistuminen! Maidontuotannon nosto on tehty talouden näkökulmasta järkevästi, koska maitotuotto miinus rehukustannus on kehittynyt positiivisesti. Ruokinnan ohjauksen optimoinnin perusteemme (maitotuotto- rehukustannus) on hyödyntänyt ajanjakson positiivisen maidon hintakehityksen hyvin, tämä tunnusluku on meillä ollut jo viiden vuoden ajan ruokinnan ohjauksen optimoinnin perustana. Myös tunnusluvut eläinten hyvinvointiin ja prosessien tehokkuuteen liittyen olivat kehittyneet kautta linjan positiivisesti. Tämän asiakasryhmän tunnusluvuista nähdään vahvaa kehitystä, jossa olemme saaneet olla mukana tukemassa asiakkaan onnistumista ja iloita heidän rinnalla. Kumppanuus ProAgrian kanssa takaa uusimpien toimintatapojen hyödyntämismahdollisuuden ja kansainvälisen tiedon ajantasaisen hyödyntämisen. Totesimme henkilöstömme kanssa yhdessä syksyn asiakastilanteita analysoidessamme, että erityisesti tämän vuoden haasteellisten säiden ja talouden tilanteen vuoksi yrityskohtaisen kehityssuunnitelman tarve tuotannossa pellolla ja navetassa sekä johtamisessa ja taloudessa on suuri. Tässä haluamme olla vahvasti apuna haasteellisena aikana, jolloin hallittu suunnitelmallisuus ja kehittäminen ovat keinoja haasteiden yli ja mahdollistavat toiminnan kehittämisen pitkällä tähtäimellä. On mietittävä ratkaisut jokaiselle yritykselle erikseen. Toimenpiteet tulee johtaa yrityksen omasta lähtötilanteesta ja tavoitteista eikä ole varaa sortua yleistyksiin tai toivottomuuteen vaan katsottava aallokon yli ja otettava tiukka ohjaus haluttuun suuntaan. Haastavissa olosuhteissa osaaminen ja muutosvalmius tuovat onnistumisia ja luovat edellytyksiä tulevaisuuteen. Tänä haastavana vuonnakin onnistumme parhaiten yhdessä!

Uskaltaisin väittää, että me naiset teemme arjen pikkuostoksista suurimman osan ja niistä ostoksista kertyy yhteenlaskien isot summat. On kyse kansantaloudesta ja vaihtotaseesta. Kuinka montaa kertaa niitä pikkuostoksia tehdessäsi katsot, onko se tuote kotimainen vai ulkomainen? Uskomattoman pienellä ostoksella voisi vaikuttaa suomalaiseen työllisyyteen ja työpaikkojen määrään, jos jokainen suomalainen edes kerran viikossa ostaisi sen suomalaisen ja Suomessa tehdyn tuotteen ulkomaisen sijaan. Olkoon elintarvike tai muu hyödyke. Tänne Suomeen tuodaan uskomattoman paljon sellaista tavaraa, jota meillä on jo täällä ennestään ja kun hinta on ainoa merkitsevä tekijä, ostetaan se halvempi ulkomainen tuote. Valuutat valuvat ulkomaille ja vaihtotase heikkenee, kun ei olekaan niin helppo täältä pieniltä markkinoilta viedä tuotteita isoon maailmaan. Ja sitten taas säästetään. Nyt suomalaiset ryhdistäytymään! Ostetaan kotimaista mistä sitä tarjolla on, kun sitä ulkomaistakin on joidenkin tuotteiden osalta pakko ostaa. Kaunis ja lämmin elokuu sai onneksi edes mielen hyväksi, ainakin jos tykkää kerätä metsän antimia. Metsät ovat aivan pullollaan kaikennäköistä marjaa. Maa-ja kotitalousnaisilla on meneillään ”Miljoona litraa metsämarjoja”-kampanja. Eipä olisi voinut parempaa vuotta sattua, sillä en muista ainakaan 20 vuoteen olleen näin hyvää marjavuotta meilläpäin. Kampanjaan voit osallistua 15.10 saakka erillisellä kortilla tai somen ja nettisivujen kautta. Ole sinäkin kartuttamassa miljoonaa litraa! Ajatellaanpa laajemmin tätä marjojen keräämistä. Aikaisemmat sukupolvet keräsivät marjoja henkensä pitimiksi, joko syöden niitä tai ne myytiin ja saatiin rahaa talouteen. Siellä sitä oltiin hillasoilla tai marjametsässä vanhempien kanssa vaikka itikat söivät ja mukavampaa olisi ollut olla leikkimässä kavereiden kanssa. Vanhempana sen ”pakkotyön” arvon ymmärtää ja osaa sekä uskaltaa edes lähteä metsään, vaikka kyllähän marjastaminen on vähentynyt. Luulen, että anoppi se kerää nykyisin monelle lapselleen tai miniälleen marjat talveksi. Nyt tällaisena kesänä on hyvä opettaa jälkikasvulle marjastamisen taito ja hyvät marjapaikat. Kun kokee onnistuvansa ja saa marja-astian täyteen, tulee sitä lähdettyä toisenkin kerran ja niin perinne jatkuu. Syksyn hiipiessä pimenevien iltojen myötä käynnistyy ns. sisäruokintakausi. Erilaisia tapahtumia ja kursseja järjestetään ja uuden ohjelmakauden maaseudun hankkeet pääsevät käyntiin. Ollaan aktiivisia, lähdetään tapahtumiin mukaan ja pyydetään sitä naapuriakin mukaan rientoihin.

nkorjuun Hyvää sado n le toivotelle aikaa kaikil tuolla ja tavataan illa! re turuilla ja to

Riitta Savikurki Puheenjohtaja MKN Etelä-Savon piirikeskus

Katri Kostamo Toimitusjohtaja ProAgria Pohjois-Savo

Lehden julkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2015 seuraavaksi viikolla 48 Toimitus: Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.net Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427 marko.natri@proagria.fi Etusivun kuva: Anna Liimatainen

Perinteestä puheenollen, sitä elvytettiin äskettäin ruispellolla ruiskuhilaiden teolla Hirvensalmen Noitissa.

Johtaminen haasteellisessa taloustilanteessa Viestimistä saamme lukea maatalouden heikosta kannattavuustilanteesta lähes päivittäin. Tuotantosuuntien keskimääräiset kannattavuuskertoimet ovat hyvin alhaisella tasolla. Syitä huonoon taloustilanteeseen on monia. Maatalouden toimintaympäristö on muutoksia täynnä. Viestiä heikosta taloustilanteesta vahvistavat omat kokemukset talouden kiristymisestä. Laskuihin ei tahdo raha riittää ja välttämättömiäkin hankintoja joudutaan siirtämään. Valoa tällä hetkellä ei ole helposti nähtävissä. Avuksi tarjotaan budjettia, mutta ”eihän ne rahat laskemalla lisäänny ajatus” valtaa mielen. Mitä teen? Kiellän tilanteen ja jatkan, kuin huolta ei olisikaan? Syytän kaikkia ulkopuolisia tahoja tilanteesta ja jatkan hammas-

ta purren. Lopetan koko toiminnan kannattamattomana, jos se vielä on mahdollista. Vai istun alas, selvitän tilanteen vakavuuden ja teen tarvittavia muutoksia yrityksen toimintaan isommissa ja pienemmissä asioissa.

Hyökkäys, puolustus vai molemmat -strategia uusiksi Pakko on tehokas konsultti. Kun rahat on loppumassa ja lisää ei saa, on viimeinen hetki tehdä muutoksia. Pakon edessä olemme myös valmiit siirtymään epämukavuusalueelle ja luopumaan tähän hetkeen sopimattomista toimintamalleista ja tekemisistä. Monissa yrityksissä kehitys ja motivaatio on lähtenyt uuteen nousuun pakon sanelemien muutosten kautta.

Taloudellisesti parhaat yritykset tekevät muutokset talousperustein ilman pakon piiskaa. Yritysmaailmassa laskusuhdanteessa tehostetaan sekä karsitaan toimintoja ja noususuhdanteessa laajennetaan toimintaa. Maatilalla voidaan toimia samoin. Voidaan myös karsia ja laajentaa yhtä aikaa. Mahdollisuudet reagointiin riippuvat kunkin tilan resursseista, toimintaympäristöstä ja yrittäjistä. Se miten olisi viisasta reagoidatalousvaikeuksiin, vaihtelee hyvin paljon tilojen välillä. Yleinen viestintä voi ohjata erityyppisiä tiloja samansuuntaisiin valintoihin. Kuitenkin olisi erittäin tärkeää, että tilalla olisi omista lähtökohdista laadittu suunnitelma, miten edetään tilan kehittämisessä. Asioiden näkeminen ja hah-

mattuminen paranee, kun käy keskusteluja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Keskustelussa syntyneet tilan kehittämisajatukset kannattaa kirjata muistiin.

Budjetti varmistaa vaikuttavuuden Olemassa olevan ja muuttuvan toiminnan vieminen luvuiksi vuosibudjettiin ja pitemmän aikajänteen maksuvalmiuslaskelmaan varmistaa valintojen taloudelliset vaikutukset. Laskelmat antavat mielenrauhaa itselle ja niillä voi myös tarvittaessa rauhoitella rahoittajia ja muita yhteistyökumppaneita. Kun laskennan ottaa tavaksi, niin voi toimittaa säännöllisesti tulosennusteita rahoittajille talouden ja toiminnan kehittymisestä. Rahoittajat arvos-

tavat tällaisen raportoinnin erittäin korkealle, koska se viestittää vankasta johtamisasenteesta yrityksessä. Lukujen mukaan ottaminen tilan johtamiseen entistä enemmän, ohjaa omaa ajattelua pikkuhiljaa talouspainotteisemmaksi ja vaikuttaa siten tuleviin ratkaisuihin ja hankintoihin positiivisesti. Johtamistaito on korostuva kilpailuetu nyt, kun toimintaympäristö on vaikea. Koskessa soutaja punnitaan. Hyviä johtajia kannustan kehittämään tilaa reippaasti ja muille toivotan hyviä oivalluksia matkalla kohti parempaa johtamista. Arto Karila Talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

5 vihjettä talouden hallintaan

Hae lainoille lyhennysvapautta Lainoille kannattaa hakea lyhennysvapaus vuoden 2015 osalle. Vapauden voi hakea niin pankki- kuin korkotukilainoillekin. Lyhennysvapaus tulisi jättää kuitenkin yhteen vuoteen, koska pidempiaikaisena ratkaisuna se saattaa olla epäedullinen. Lyhennysvapaus voi kostautua myöhemmin korkeampina korkoina, kun lainojen korkotaso hyvin todennäköisesti tulevaisuudessa nousee nykyisestä. Samoin tulisi tuloverotuksessa poistojen käyttö suhteuttaa lainojen lyhennyksiin.

Hae ennakkoverot pienemmiksi Ennakkoveroja kannattaa hakea pienemmäksi, koska kuluvan vuoden verotettava tulo jäänee tavallista matalammalle tasolle. Verottaja on yleensä hyvin joustava ennakoiden kohdalla, koska lopullisessa verotuksessa tilit joka tapauksessa tasataan.

Luovu ylläpitoinvestoinneista Ylläpitoinvestoinneista kannattaa luopua kuluvan vuoden osalta, jos se suinkin on mahdollista.

Yleensä koneiden ja rakennusten ylläpitoinvestointeja on perusteltua tehdä tasaisesti joka vuosi suunnitelman mukaan. Tyypillisellä maito- ja viljatilalla suositeltava taso on 10 - 20 % vuoden liikevaihdosta. Poikkeuksellisen heikkona talousvuonna kannattaa poiketa suunnitelmasta, ja pitää hankinnoissa välivuosi.

Käytä varastot tyhjiksi Varastot kannattaa käyttää tyhjiksi. Rehuja, lannoitteita, varaosia, torjunta-aineita jne. on monesti kertynyt varastoon vähän ylimääräistä, kun on varauduttu tuleviin heikkoihin vuosiin. Nyt on se huono vuosi, jolloin varastot tulee kuluttaa tyhjiksi. Samoin käyttämättömät työkoneet, esim. käyttöä vaille jääneet nurmiviljelykoneet ja turhat paripyörät kannattaa laittaa nyt myyntiin. Vanhoille pienille peltoviljelykoneille löytyy helpoiten ostaja hevostalouden piiristä esim. alan lehtien palstoilla.

jan kanssa ja konsultoida asiassa myös rahoittajapankin edustajaa. Laadittua budjettia pitää myös seurata, jotta siitä on hyötyä. Esim. viljan ja maidon hintaan on tulossa muutoksia syksyn aikana, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi yksittäisen maatilan talouteen.

Säästöpankki on viljelijän luotettava kumppani kaikissa maatilan raha-asioissa.

Susanna Heikkinen rahoitusneuvoja Iisalmi 029 041 2549

Mika Penttinen yritysrahoitus päällikkö Joensuu 029 041 2700 044 332 1300

Asiantuntijamme auttavat sinua mm. • Sijoittamisessa ja säästämisessä • Sukupolvenvaihdoksissa, investoinneissa, kiinteistökaupoissa • Rahoitusasioissa Ota yhteyttä – kartoitetaan yhdessä sinulle sopivimmat ratkaisut.

Martti Koponen yritysrahoitus päällikkö Kiuruvesi 029 041 2627 044 732 2627

Erja Savolainen yritysrahoitus päällikkö Kuopio 029 041 2667 044 732 1089

Annukka Jyrkkänen konttorinjohtaja Sonkajärvi, Vieremä 029 041 2571 044 7321 038

Laadi kuukausibudjetti Rahat eivät laskemalla lisäänny, mutta siitä huolimatta nyt viimeistään tulee laatia kuukausibudjetti tuloille ja menoille. Samoin kannattaa avata maatilalle oma pankkitili, jossa liikkuu vain maatilan rahoja. Sieltä siirretään yksityistilille kuukausittain vain oman ’palkan’ osuus. ProAgrialta löytyy helppokäyttöiset budjetointipohjat niin kuukausi- kuin vuosibudjetointiinkin. Tarvittaessa budjetin voi laatia yhdessä ProAgrian asiantunti-

Risto Savolainen konttorinjohtaja Lapinlahti 029 041 2611 0500 987 654

Ville Pekkala konttorinjohtaja Kiuruvesi, Pyhäsalmi 029 041 2601 044 732 2601

Risto Hämäläinen konttorinjohtaja Varpaisjärvi, Rautavaara 029 041 2586 044 714 2586

IISALMI, Savonkatu 15, puh. 029 041 2500 JOENSUU, Kauppakatu 27 B 3, puh. 029 041 2690 KIURUVESI, Kiurukatu 1, puh. 029 041 2600 KUOPIO, Kauppakatu 22, puh. 029 041 2650 LAPINLAHTI, Juhani Ahontie 2, puh. 029 041 2610 RAUTAVAARA, Savontie 17, puh. 029 041 2560 SONKAJÄRVI, Lyseotie 1, puh. 029 041 2570 VARPAISJÄRVI, Kauppatie 25, puh. 029 041 2580 VIEREMÄ, Ponssentie 2, puh. 029 041 2590 NILSIÄ, Nilsiäntie 71, puh. 029 041 2580

www.saastopankki.fi/optia

/saastopankkioptia

Puh. hinta: lankapuh. 8,35 snt + 6,91 snt/min, matkapuh. 8,35 snt + 16,69 snt/min

Maksuvalmiudessa alkaa olla ongelmia – mikä avuksi? Johtava talousasiantuntija Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomesta on listannut asioita, joilla voidaan helpottaa tilannetta maatiloilla.

Kannattavuutta energiatehokkuudesta ja -ratkaisuista Kesän 2015 kasvituotannolliset haasteet ovat kaikkien tiedossa. Yksi konkreettinen erityispiirre on kevätviljojen myöhäinen valmistuminen ja korjuu sekä väistämättä useimmilla alueilla korkeaksi jäävä puintikosteus ja luontaisesti heikkenevät kuivausolosuhteet. Viljasadon kuivauksen energiankulutus (160 kWh/ tn) on keskimäärin samaa luokkaa kuin viljelytoimien ja vaikeina vuosina se on helposti kaksin-

kertainen. Energiakustannus voi olla jopa puolet viljan myyntihinnasta. Rehun tuotannon energian kulutus maidontuotantotilalla on maitolitraa kohti samaa luokkaa kuin tuotantorakennuksen energian kulutus. Sadon käsittelyn kustannus tuntuu siten myös maidontuotannon katteessa. Millaisilla kuivausmäärillä investointi biopolttoaineeseen on kannattavaa? Millainen säästö-

25 20 15 10 5

Kuva Plugi.fi

Miten käyttää energiaa tehokkaasti? Vastauksen saat Maatilan energiasuunnitelmasta, jossa kartoitamme kanssasi tilasi energiatehokkuuden ja parhaat kehittämiskohteet sekä mahdollisuudet lisätä energiaomavaraisuutta. Voimme myös päivittää aikaisempaa suunnitelmaa ja selvittää miten jo tehdyt toimenpiteet ovat vaikuttaneet tilasi energian käyttöön. Energiasuunnitelma ja muut selvitykset ovat osa Neuvo 2020 -palveluja.

www.proagria.fi/energia

potentiaali olisi vaihtoehtoisissa sadonkäsittelymenetelmissä? Entä kannattaisiko aurinkoenergian käyttöönotto tai energiatehokkaampi valaistus? Kiinnostaako lämmitysenergian vertailu? Säästömahdollisuuksista ja kannattavimmista tilakohtaisista ratkaisuista saat helposti tietoa päätöksentekoon Maatilan energiasuunnitelmalla. Se on maksuton Neuvo 2020-palvelu. Ota yhteyttä alueesi ProAgriaan.

Investoinnin arviointi ennakkoon kannattavuuden näkökulmasta sekä uutta liiketoimintaa suunnitellessasi tai yrityksen toimintaa kehittäessäsi on ratkaisevaa päätöksen teon pohjaksi. Samalla saat ulkopuolisen asiantuntijan näkökulman hyödyksesi. Investoinnin ja eri investointien vaikuttavuuksien arvioimiseksi teemme toteutettavuustut-

kimuksen, joka on selvitys ja voi koskea yrityksesi toimintaa, taloutta tai teknologiaa. Yleensä investoitaessa toteutetaan myös monia muita kasvuun ja uudistumiseen kohdistuvia toimenpiteitä ja nämä saat selville tekemämme analyysin avulla. Tutkimus palvelee myös rahoittajaa heidän arvioidessa investointisi rahoituskelpoisuutta.

Toteutettavu ustutkimuks en rahoitus on yksi uud en Maaseu tuohjelman tukimuoto. ELY -keskus tai Leaderryhmä voi m yöntää tuke a ulkopuolisiin asiantu ntijapalvelu ihin 50 % ku tannuksista s(vähintään 3000 euron kustannuks et). Maatalo ustuotteiden jalostusta ja kaupan pit ämistä kosk viin toteute ettavuustutk imuksiin tu on 40 %. K ki ustannukset säilyvät tuki kelpoisina si lloinkin, ku n selvitykse kohteena o n levaa invest ointia ei to teuteta. Ota yhteyt tä heti! www.proagri a.fi/kannatt avainvestointi

• arvion investoinnin kannattavuudesta ja arvion eri investointivaihtoehdoista • analyysin yrityksesi tuotteiden ja palvelujen kysynnästä sekä kokonaistarjonnastasi osuvuudesta • suunnitelman yrityksesi talouden kehittymisestä • arvioin ja ehdotuksen osaamisen kehittämisestä • selvityksen rahoitustarpeesta ja ehdotuksen eri rahoitusvaihtoehdoista • näkemyksen liiketoimintasi kasvun mahdollisuuksista ja suunnasta, vahvuuksista ja heikkouksista • voit käyttää selvitystä yritysrahoituksen haussa liiteasiakirjana

Tuloksiin voi vaikuttaa Aina joskus törmää ajatukseen, että maatilan kehittämisen mahdollisuudet ovat hyvinkin pienet ja rajalliset. Ajatus on ymmärrettävä ja inhimillinen, sillä periaatteessa panosja myyntihinnat, prosessit sekä tuet ovat kaikilla samat. Periaatteessa näin, käytännössä ei. Panoshintoihin voi vaikuttaa esim. yhteisostoilla tai hintaportaita hyödyntämällä, tuotantoprosesseja voi aina tehdä toisin, ulkoistaa osa-alueita jne. Oleellista on nähdä mahdollisuuksia eikä

mahdottomuuksia. Lisäksi uudenlaiseen ajatteluun ja toimintatapoihin kuuluu aina kriittisyys ja epäileväisyys. Ajatellaan vaikka lypsyrobottia ja sen yleistymistä: 20 vuotta sitten roboteista ei paljon tiedetty, mutta nyt ne ovat jo arkipäivää ja käytössä monella tilalla. 20 vuotta on alle sukupolven työura, eli aina muutos ei edellytä edes isännyyden ja emännyyden vaihdosta. Lypsyrobotin hankinta ja vastaavat muutokset ovat maatilan isoja muutoksia. Niitäkin

tarvitaan, mutta kehittämistä voi tehdä muutenkin. Pääkirjoituksessa toimitusjohtaja Katri Kostamo valottaa tiettyjen asiakastilojemme kehitystä: Vuosina 2012 -2014 keskilehmäluku nousi 54 lehmästä 63 lehmään ja samalla keskituotos lähes 300 l/lehmä, mikä tarkoittaa tuottavuuden olleen euroina mitattuna kaksinkertaisen vastaavan kokoluokan kasvuvahtiin verrattuna! Nämä tilat ovat varmasti kyseenlaistaneet omia tekemisiään, miettineet tuotantoprosessejaan, tunnistaneet omia vahvuuksiaan ja keskittyneet niihin. Kun työpanos ei maatilalla riitä enää kaikkeen tekemiseen on, oman työpanoksen käyttäminen juuri niihin tärkeimpiin töihin erittäin tärkeä. Tällöin aletaan puhua johtamisesta. Johtaminen on avainasia niin tiloilla kuin jokaisessa työyhteisössä ja sitä ei voi koskaan riittävästi korostaa. Johtamisen tasoja ja käsitteitä riittää, mutta oleellista on ymmärtää johtamisen merkitys ja löytää omalla tilalle sopi-

via toimintatapoja ja käytäntöjä. Tätä kautta johtamisessa pääsee alkuun ja pystyy ottamaan seuraavia askeleita. Sama pätee kehittämisessä: 20 lehmän maitotilan näkökulmasta 200 lehmän ja 3 robotin navetta voi vaikuttaa utopialta, mutta tällöin ehkä unohdetaan isolla tilalla jo aiemmin otetut askeleet, pitkäjänteisyys, riskien ottaminen sekä omien tavoitteiden päättäminen. Kehittämisintoa ja maauskoa on viime aikoina koeteltu sateista kesää myöten, mutta pientä positiivista virettä mm. maitosektorilla näyttää olevan nyt havaittavissa. Uskon vahvasti, että pikku hiljaa kehittämisajatuksia alkaa viritä ja erilaisia suunnitel-

Kauhat Takakauhat Talikot

mia navettaan, peltoviljelyyn ja tilan prosesseihin aletaan pohtia. Hyvä niin ProAgrialla on vahva osaaminen tilan kaikkiin tarpeisiin, joten meihin voi ja kannattaa olla yhteydessä kaiken kehittämisen osalta. Uutta virtaa ja uusia ajatuksia saamme loppusyksystä alkavien uusien kehittämishankkeiden kautta. Niistä kerromme lisää tuonnempana, mutta erilaisia välineitä, palveluita ja avauksia on tulossa. Yhteistyössä asioita teemme ja maaseutua kehitämme, tänäkin vuonna onnistumme parhaiten yhdessä! Mika Repo Kehitysjohtaja ProAgria Pohjois-Savo

Trukkihaarukat Suursäkkinostimet



Jouluateria lypsylehmille ”Lypsylehmän jokainen ateria tulee olla kuin jouluateria, runsas, maittava ja laadukas”, näin totesi Gordie Jones. Eläinlääkäri ja 4500 lehmän omistaja ison rapakon takaa. Hän kehotti karjanomistajia miettimään, miten saamme lehmän syömään aina yhden aterian lisää. Lisäksi hän mainitsi ”jos lehmällä on ongelma, sillä on etunimi ja sukunimi”. Tällä hän viittasi siihen, että ihminen on ongelmien taustalla. Korkean maitotuotoksen sekä maidon pitoisuuksien perusedellytyksiä ovat runsas syönti ja erinomaiset rehut ihanneolosuhteissa. Lypsylehmälle täytyy antaa parasta pöytään, ilman rajoituksia. Ihanneolosuhteet ovat sellaiset, joissa lehmillä on vapaus liikkua rehujen äärelle, juomapisteille sekä makuulle muiden lehmien kanssa yhtä aikaa. Lisäksi parsiolosuhteet tulee olla pehmeät ja tilavat. Raikas navettailma yhdistettynä hyvään valaistukseen varmistavat olosuhteiden puolesta runsaan rehujen

syönnin, eli jouluaterian. Meidän tehtävä on huolehtia lypsylehmille huippuateria jokaisella (1014) syöntikerralla. Kaikki toimenpiteet millä saamme lehmät syömään jopa 14 ateriaa päivässä, ne palkitsevat meidät runsaalla tuotoksella ja hyvällä terveydellä.

Kesä 2015 säilörehut Kulunut satokausi oli vaihteleva. Säilörehut ovat nyt analyysien mukaan märempiä kuin kuluneena ruokintajaksona. Jaettu karkearehumäärä voi loppua ruokintapöydältä kesken päivän, mikäli rehua jaetaan entisen kaavan mukaan. Rehujen jakolaitteet tulee kalibroida uusille rehuerille säännöllisesti. Rehujen märkyys vaikuttaa syöntimääriin, vaikka säilöntälaatu olisikin erinomaista. Lehmät syövät vähemmän märkiä rehuja, sillä ne täyttävät pötsin ennen kuin nälkä on saatu selätettyä. Lehmät eivät ehdi syödä riittävästi kuiva-ainekiloja vuorokauden aikana, jonka seu-

rauksena tuotos kärsii hedelmällisyyden ohella. Mitä voimme tehdä maksimisyönnin edistämiseksi. Voimme huolehtia lehmälle ihanneolosuhteet, lehmän kuusi vapautta (kuva). Näiden lisäksi tarvitaan karjakohtaista ruokinnan optimointia, parhaimman maitotuotto-rehukustannus e/ lehmä ja snt/litra tuloksen saavuttamiseksi. Pelkkä maitotuotos ei ratkaise paljonko ns. viivan alle jää rahaa. Aina ei kannata tavoitella mahdollisimman korkeita tuotoksia, sillä käytettävissä olevat rehut sekä maidosta saatava hinta ratkaisevat optimaalisen ruokinnan. Ilman karjakohtaista tuotospotentiaalia (vakiotuotos) sekä toteutunutta syöntiä, ruokinnan taloudellisuus on pelkkä arvio. Ohessa esimerkki kuinka paljon maitotuotto-rehukustannus vaikuttaa 40 lehmän karjassa tilan talouteen. Tulosten perusteella voi kysyä, haluatko arjen pyörittämiseen enemmän rahaa vai vielä enemmän rahaa (taulukko 1).

Hyvinvointia riittävällä kuidun saannilla

Ruokinnan optimoinnilla saadaan omalle työlle hyvä korvaus. Karjakompassi laskee taloudellisuuden aina käytettävissä olevien rehujen hinnoilla sekä karjan toteutuneella syöntipotentiaalilla.

Lehmä voi hyvin, kun pötsi voi hyvin. Pötsi voi hyvin, kun lehmän jokainen suupala on aina koostumukseltaan samanlainen ja sisältää oikeat ravintoaineet sopivassa suhteessa. Kun lehmä voi hyvin, ihmiset voivat hyvin.

Lehmän ruokkiminen on pääsääntöisesti yksinkertaista. Pötsi voi hyvin, kun rehustus sisältää riittävästi karkearehun kuitua. Riittävän kuidun saamiseksi väkirehun osuus pidetään kokonaisruokinnasta märehtijälle sopivana, 45-53 %:n tienoilla. Karkea nyrkkisääntö maksimi väkirehuosuudelle on säilörehun NDF-luku. Esimerkiksi säilörehun NDF on 51 % (510 g/kg ka), väkirehua annetaan maksimissaan 50-51 % kokonaisrehustuksesta. Liian vähäisen kuidun saannin huomaa konkreettisesti maidon alhaisesta rasvapitoisuudesta sekä löysästä lannan koostumuksesta. Pidemmän päälle hedelmällisyys heikkenee kuidun vähäisyydestä, sillä pötsin happamuus lisää sorkkasairauksia. Kipeillä sorkilla lehmä vähentää aterioiden määrää. Havainto näkyy etenkin pihattonavetoissa joissa lehmän on mentävä itse jouluaterialle.

Kun ateriakertoja on liian vähän, lehmille tulee energiavaje. Energiavaje heikentää hedelmällisyyttä, vähentää tuotosta sekä alentaa maidon valkuaispitoisuutta. Kova energiavaje lisää riskiä sairastua utaretulehduksiin. Rehuvertailujen ja optimaalisen ruokinnan suunnittelun aika on juuri nyt käynnissä. Haluathan varmistaa että tilallesi jää mahdollisimman paljon euroja nykysillä hintasuhteilla. Olethan menestyjien joukossa ja otat yhteyttä ProAgrian ruokinnan asiantuntijaan ennen rehuvalintoja. Varmista että olet menestyjien kärkijoukossa. Minna Norimaa Huippuosaaja- lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi ProAgria Pohjois-Karjala puh. 0403012431 minna.norismaa@proagria.fi

Tehostamistoimia kotoisen rehukustannuksen alentamiseksi 1. Pyri tuottamaan tilasi eläimille ja ruokintaratkaisuun soveltuvaa säilörehua Nurmiviljelyn osalta on hyvä olla olemassa pitkäntähtäimen suunnitelma ja tavoitteet, mitä kohti toimintaa kehitetään. Oleellista on onnistua tuottamaan sekä ruokinnallisesti että laadullisesti omille eläimille ja omaan ruokintastrategiaan soveltuvaa rehua. Kotoinen rehuntuotanto ja siinä onnistuminen on yksi merkittävä osa kotieläintilan toiminnallista kokonaisuutta tähdättäessä laadukkaaseen ja taloudellisesti kannattavaan tuotantoon.

2. Suunnittele peltoviljely huolella Tee sekä pitkäntähtäimen kiertosuunnittelu että vuotuinen viljelysuunnittelu huolella. Nurmi-

tuotanto kannattaa keskittää tilan parhaille lohkoille mahdollisimman lähelle tilakeskusta. Kauempana oleville ja huonokuntoisimmille lohkoille kannattaa miettiä muita vaihtoehtoja, mikäli vain mahdollista rehuomavaraisuus huomioiden.

3. Tee viljelytoimet mahdollisimman hyvin Älä tingi heinänsiemenen laadusta vaan pyri perustamaan kasvustot niillä lajikkeilla ja lajeilla kuin olet suunnitellut, siemenseokselle asettamasi tavoitteet ja vaatimukset huomioiden. Lannoita kasvustot oikeaan aikaan ja riittävällä määrällä. Huolehdi tarpeen mukaisesta kasvinsuojelusta, kalkituksesta ym. käytännön viljelytoimista. Huolehdi erityisesti aktiiviviljelyssä olevien lohkojen peruskunnostuksesta kuten peruskuivatuksesta ja salaojien kunnosta; samalla pidät

huolta myös maan rakenteesta. Näillä toimilla varmistat edellytykset mahdollisimman hyvään ja taloudellisesti kannattavalla tasolla olevaan 8000 – 10 000 kg ka/ha satotasoon.

4. Pidä kiinteät kustannukset järkevällä tasolla Konekustannukset muodostavat keskimäärin neljänneksen säilörehuntuotantokustannuksesta. Oma konekanta tulee olla oikein mitoitettu suhteessa korjuualaan ja koneitten käyttömäärään. Koneyhteistyö ja urakoitsijoiden käyttö voi olla keino alentaa tilatason kustannuksia merkittävästi ja myös tehostaa ja varmistaa rehunkorjuun sujuvuutta.

5. Varmista rehun säilönnän onnistuminen Korjaa säilörehu oikeaan aikaan tavoitellen haluttua ja kar-

jasi ruokintaratkaisuun sopivaa sulavuutta. Pyri minimoimaan rehuhävikki mahdollisimman tehokkaasti. Normaalina pidettävä hävikki on 7 – 10 % luokkaa, mutta pahimmillaan hävikki voi nousta jopa 30 %:iin aiheuttaen tällöin useiden satojen eurojen menetyksen rehuhehtaaria kohti. Keinoja säilönnällisen hävikin minimoimiseen on riittävä ja huolellinen säilöntäaineen käyttö. Siilotyöskentelyssä tulee toimia ns. kolmen H-periaatteen mukaisesti: hygienia, hapettomuus ja happamuus.

6. Satotasojen seuraaminen, kustannustietoisuus ja laskenta Tuotantokustannuksen seuraaminen on hyvä keino tarkastella oman peltoviljelyn taloudellisuutta. Omien tunnuslukujen vertailu laajempaan aineistoon auttaa hahmottamaan oman

tuotannon kehittämiskohtia. Tuotantokustannuslaskennan onnistumiseksi tulee olla selvillä hehtaarikohtainen satotaso mahdollisimman tarkasti. Lisäksi laskennassa tulee käyttää tuotantopanosten osalta niitä hintoja, millä ne on tilalle hankittu. Tuotantokustannuksen laskeminen auttaa hahmottamaan niitä tekijöitä, millä on kustannustasoon eniten merkitystä. Tämä auttaa osaltaan osto- ja hankintapäätösten teossa. Asko Laapas Nurmentuotannon asiantuntija ProAgria Etelä-Suomi

Helunan tiineys tuotosseurannan maitonäytteestä Syyskuun alusta alkaen Valiolaisilla tuottajilla on ollut mahdollisuus tilata tiineystesti TUSE-maitonäytteestä. Tämä edellyttää esikoodatun näytepikarin käyttöä ja ProAgrian tekniseltä asiantuntijalta saatavaa NäyteLinkki ohjelmaa. Tiineystesti perustuu istukkahormoniin ja on luotettava kun siemennyksestä on kulunut vähintään 28 päivää ja poikimisesta 60 päivää. Kappalehinnaltaan 2,50e+alv näyte kannattaa ottaa samalta eläimeltä varmistukseksi uudelleen esimerkiksi 90 päivää tiineyden vaiheessa. Tulokset -, + tai ? tulevat aluksi Valmaan, mutta jo syyskuun aikana myös tuotosseurannan ja Ammun raporteille.

Tuotantoon tehoa säilörehukartoituksella ProAgrian säilörehukartoitus kertoo tilasi säilörehun tuotannon tilan kokonaisuudessaan, pellolta säilönnän kautta ruokintaan. Säilörehukartoitus antaa vastauksia säilörehun tuotannon kehittämiseen. Säilörehun tuotannossa onnistuminen on merkittävä tilan kannattavuutta parantava tekijä. Kartoituksessa otetaan huomioon säilörehun matka pellolta navettaan. Siinä arvioidaan mahdollisia riskejä nurmentuotannolle. Riskit voivat olla sekä laadullisia että määrällisiä. Kartoituksessa pelloilla arvioidaan nurmien kasvukuntoa ja –kykyä ja pohditaan kehittämis-

kohteet. Valitettavan usein nurmien satotasot jäävät satopotentiaalia pienemmäksi, satopotentiaalin ollessa nurmilla jopa 10 000 kg ka/ha. Säilörehukartoituksen yhteydessä tehtävällä kasvustohavainnolla arvioidaan nurmien yleiskuntoa. Sadonkorjuun ajankohtaan ei voida aina vaikuttaa, mutta sillä on suuri vaikutus rehun laatuun. Sadonkorjuun lisäksi rehun laatuun vaikuttavat myös säilönnän onnistuminen ja rehunkorjuun tehokkuus. Säilörehukartoituksessa pyritään selvittämään mistä rehun laadun heikentyminen johtuu. Esimerkiksi säilönnästä joh-

tuvat laatutappiot voivat aiheuttaa rehuhävikin myötä tilalle suuren rehuntuotantokustannuksen nousun. Säilörehukartoituksen perusteella tilallesi tehdään jatkoa varten toimintasuunnitelma. Ota yhteyttä paikalliseen kasvintuotannon asiantuntijaasi. Elina Holopainen ProAgria Pohjois-Karjala puh. 040 301 2461 Arja Mustonen ProAgria Pohjois-Savo puh. 0400 203 755 Anna-Maria Kokkonen ProAgria Etelä-Savo puh. 043 825 5371

KUOPIO (017) 465 3011 LAPINLAHTI (017) 731 234 JUANKOSKI (017) 613 999 PIELAVESI (017) 465 3021 SUONENJOKI (017) 465 3031

VITAMIINIREHUTARJOUS KAMPANJA VOIMASSA 8.6. - 31.10.2015 E-Seleeni 7000 Plex Vilomixin kuivavitamiinirehujen huipputuote! Rakeinen, 15 kg, 750 kg.

E-Seleeni 6000

Taloudellinen vaihtoehto E-vitamiinivalmisteeksi kaikille kotieläimille. Rakeinen, 20 kg, 800 kg.

Karja-Mix Ässä Plex

Monipuolinen A-, D- ja E-vitamiinivalmiste. Rakeinen, 20 kg, 800 kg.

KÄYTÄ TARJOUKSET EDUKSESI!

E-Seleeni TMR Plex APE-ruokintatilan tuote. Jauhe, 20 kg, 800 kg.

Pormix Plex

Monivitamiinivalmiste, joka sisältää orgaanista seleeniä. Rakeinen, 15 kg, 750 kg.

E-Seleeni vahva

Vahva nestemäinen E-vitamiini- ja seleenilisä kaikille kotieläimille. Nyt 33 litraa 30 litran hinnalla!

Syksyn vitamiinien ennakkotilaajalle lisäksi joustavat toimitukset ja maksuehdot. Kysy lisää palvelevalta alue-edustajaltasi: www.vilomix.fi/edustajat

Vilomix Finland Oy puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi

Mukana tuotteita, joissa jopa 100 % orgaanista seleeniä.

IS - UNÄR E H N V E I S JA K I IKO PAN R M E JA K A

Kun tilaat rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä

500 kg

tai 1 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

2 000 kg tai 4 000 kg muita jauheisia kivennäisiä kerralla

Kaupan päälle

Ultrapoint Maasto

Ultrapoint Pro

Voimassa: 1.9.–31.10. Saat halutessasi edun alennuksena.

Lisätiedot kampanjasta: www.kinnusenmylly.fi

-karttaohjelmiston 3 kk:n lisenssi kännykkään tai tablettiin

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.fi

-karttaohjelmisto kännykkään tai tablettiin

Tarjoukset eivät sisällä puhelinta.

Kymmenen säkin ostajalle yhdestoista säkki kaupanpäälle! Myös nestemäinen vitamiinilisä tarjouksessa. Saat 30 litran hinnalla 33 litraa. Tuotteet säkeissä tai suursäkeissä tilalle toimitettuna. Kysy suursäkkien kampanjaetu edustajaltasi.

Myynti: maatalouskaupat

Nurmipaketeilla edelläkävijäksi! Nurmipaketit ovat valtakunnallinen toimintamalli, jolla pyritään parantamaan tilan nurmentuotantoa kokonaisuutena. ItäSuomen alueella nurmipaketteja on toteutettu kaikkialla PohjoisKarjalaa lukuunottamatta. Pohjois-Karjalassa nurmipaketit lanseerataan syksyn aikana. Nurmipaketeissa korostuu tavoitekeskeinen säilörehuntuotanto. Tilan tavoitteet nurmen tuotannolle muodostetaan yhteistyössä ProAgrian asiantuntijoiden sekä viljelijän kesken. Säi-

lörehukartoituksessa ilmenneille kehittämiskohteille tehdään NurmiPaketeissa tavoitteellinen toimenpideohjelma. Siinä otetaan huomioon sekä peltoviljelyn että eläinten erityistarpeet. Esimerkiksi sulavuuden merkitystä ei voi liialti korostaa, sen noustessa lihanautojen päiväkasvu ja lypsylehmien maitotuotos suurenee huomattavasti. Samalla moni pohtii vuosittain säilörehun riittävyyttä - etenkin investointeja suunnitellessa sen merkitys korostuu. Nurmentuotannossa ti-

Lähde mukaan Nurmet nousuun -pienryhmiin Ylä-Savossa ke 18.11.2015, vetäjänä Arja Mustonen, puh. 0400 203 755 Kuopion seudulla to 19.11.2015, vetäjänä Anu Rossi, puh. 040 179 5001 Päivien lukumäärä: 5-9 kpl. Hinta: 120 eur/yritys/päivä + alv 24 %. Minimiosallistujamäärä 8 yritystä/ryhmä. Lisätietoa ja ilmoittautumiset: http://pohjois-savo.proagria.fi/tapahtumat tai puh. 020 747 3650 Tervetuloa!

lojen vahvuudet, riskit, ongelmat ja tavoitteet eroavat toisistaan. Tavoitteet ohjaavat paketin valintaa, joita on kolme erilaista NurmiToiminta, NurmiTuotto ja NurmiKasvu. ProAgria Pohjois-Savossa NurmiPaketti toimintaa on ollut jo useamman vuoden. Nurmituotannon asiantuntija Arja Mustonen kertoo, että NurmiPakettien myötä nurmien täydennyskylvöt sekä monipuoliset siemenseokset ovat lisääntyneet tiloilla. Hän näkee, että pienryhmätoiminta ja kasvustokäynnit lisäävät viljelijöiden uskoa nurmisatojen suurenemiseen – tätä puoltaa myös viljelijöiltä saadut positiiviset palautteet. Pitkäjänteinen ja tavoitekeskeinen nurmituotannon kehittäminen vaatii kokonaisuuden hallintaa. Tässä apuna toimii ProAgrian kasvintuotannon asiantuntija. Aktiivinen yhteyden ylläpito, pienryhmätoiminta ja erilaiset tapaamiset lisäävät erilaisten kokemusten jakamista ja vertailua. Vertaamalla itseäsi parhaaseen kehityt!

NurmiToiminta

-yrityksille, jotka haluavat tarkentaa rehunkorjuuta ja parantaa nurmirehun laatua NurmiTuotto - yrityksille, jotka haluavat lisää tuottoa pellolta NurmiKasvu -investoiville ja tuotantoaan kehittäville yrityksille

Elina Holopainen Kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Nyt huomio maanrakenteeseen

Esimerkkejä saatavilla olevista Neuvo 2020 –palveluista • Peltomaan rakenteen ja vesitalouden parantaminen • Ravinnetaselaskelma • Uuden nitraattiasetuksen vaatimukset käytännössä maatilallasi • Pellon käytönvaihtoehdot • Täytänkö ympäristöehdot ja voinko olla huoletta?

Katsotivideo: tes uoppa

www. proagria.fi

Sateisen kesän jälkeen peltolohkojen vesitalouden tila ja maan rakenteen kunto ovat tulleet selkeästi esille. Nyt voit hyödyntää Neuvo 2020 -palvelua ja teettää tilasi ongelmalohkoille toimenpidesuunnitelman. Tilaa ProAgrian asiantuntijat arvi-

oimaan maan rakenne ja laatimaan pellon kuivatustarvekartoitus. Maan rakenteen tarkastelua voidaan tehdä luontevasti ympäristökorvauksen ehtona olevan peltomaan laatutestin itsearvioinnin jatkona.

Maan rakenteen hoito -oppaassa käsitellään maan rakenteen muodostumiseen ja ylläpitoon vaikuttavat perusasiat sekä eri viljelymenetelmien hyvät ja huonot puolet pellon kasvukunnolle.

Uutta tekniikkaa nurmisiementuotantoon

Niitettyyn karhoon tutustumista Swather- niittokone odottamassa tositoimia

ProAgria Pohjois-Karjala järjesti luomusiementuotantoa aktivoivan pellonpiennarpäivän Rääkkylässä Arvo Mutasen tilalla, päivää rahoitti Tuottavaa luomualuomuruokaketjun vahvistaminen –hanke. Pohjois-Karjala on vahva luonnonmukaisen siementuotannon maakunta, kolmannes Suomen luomusiemenestä tuotetaan tällä alueella. Pellonpiennarpäivän teemana oli kaksivaiheinen sadonkorjuu. Kaksivaiheista sadonkorjuuta käytetään laajalti Keski-Euroopassa, Suomessa koneita on vasta muutamia. Saimme nähtäville Pohjois-Karjalan ensimmäisen Swather –niittokoneen. Kone on Jouko Laukkasen ja Osmo Koposen yhteisomistuksessa, molemmat toimivat Tilasiemen Oy:n pakkaajina sekä siementuottajina. Kaksivaiheinen sadonkorjuu

eroaa perinteisestä puinnista, siten että kasvusto niitetään Swatherillä, jonka jälkeen sen annetaan olla karholla muutamista päivistä viikkoon. Kasvusto niitetään siinä vaiheessa kun kasvin tähkälapakko on hieman vihreä, kasvi siis pakkotuleentuu luo’olla ollessaan. Tämä vähentää mahdollisia karisemistappioita. Korjattu sato on myös puhtaampaa, jolloin lajitteluhävikin määrä on pienempi. Tutkimuksissa on todettu, että olosuhteiden ollessa hyvät ja esikuivatuksen onnistuessa, korjattu sato on kuivempaa. Kaksivaiheista sadonkorjuuta voi käyttää kaikilla piensiemenkasveilla, Jouko Laukkanen kertoi kokeilevansa syksyn aikana myös herneen puintia uudella menetelmällä. Luonnonmukaiselle siemenelle riittäisi kysyntää, mutta sie-

mentuotannossa tulee muistaa lain vaatimat siementuotannon vaatimukset. Luonnonmukaisen siementuotantotilan viljelykierto tulee suunnitella tarkoin. Ensimmäisen vuoden siementuotantopeltoon iskiessä paha rikkaongelma, kannattaa luomutilalla harkita kasvuston niittämistä tulevien vuosien rikkatilannetta helpottaakseen. Pellonpiennarpäivän sää suosi, saimme nauttia kesän viimeisistä lämpimistä päivistä. Viljelijät vaikuttivat tyytyväisiltä kuluneeseen kasvukauteen, sato-odotukset ovat hyviä. Enää arvelutti viljojen kiriminen, lämpösumman ollessa keskiverto vuotta pienempi, sekä tietenkin tulevat puintisäät.

Tilaa nyt ja varmista laadukkaat siemenet ensi kevääksi!

Elina Holopainen Kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

osmo.koponen@tilasiemen.fi p. 044 534 6914 www.pksiemen.fi

Viljat

Ohrat, kaurat, kevätvehnät

Palkokasvit

Vihermassatuotantoon ja puitavaksi

Nurmiseokset Kerääjäkasvit Pohjois-Karjalan Siemen

KASVINVILJELYN TUOTANTOPANOKSET BERNERILTÄ

Osta suoraan asiantuntijalta! MIMMI VALKONEN 040-579 4115 mimmi.valkonen@berner.fi ASKO SEPPÄNEN 040-579 3866 asko.seppanen@berner.fi

Jouko Laukkanen pui neljä päivää aiemmin niitettyä karhoa puimurilla, johon on asetettu erillinen mattokuljetin.

Vinkkejä hyvän nurmisadon tuottamiseen

Etelä-Savon ja varsinkin Pertunmaan pellot ovat suurelta osin hietamoreenia. Tämänkertainen tapahtumapaikka oli maalajiltaan hiue, hiedan ja hiesun seos. Kuva Virpi Reinikainen Etelä-Savon ainoa nurmipäivä järjestettiin heinäkuun lopulla Pertunmaalla. Mukana oli ProAgrian lisäksi joukko yhteistyökumppaneita; AgriMarket, Yara, Eurofins Viljavuuspalvelu, Tuottajain Maito ja Dow Agro Sciences. Päivän teemana oli nurmien lannoitus, kasvinsuojelu ja rehun laatu sekä sen määrä. Sateinen aamu vaihtui päivän edetessä helteiseksi auringon paisteeksi.

Mitä mittaat, sitä voit parantaa Tunnettu tosiasia on, että säilörehunurmien keskimääräisen satotaso on alhainen, keskimäärin vain noin 4000-5000 kgka/ ha eli puolet siitä, mitä se voisi olla. Nurmipäivän anti oli havainnollistaa eri tavalla käsitellyt alueet. Alueena oli 4.vuoden timotei-nurminatanurmi, joka oli 1. sadonkorjuun jälkeen käsitelty seuraavasti: 1. lannoittamaton, 2. lannoitettu suunnitelman mukaan 400 kg Y4/ha ja 3. ed. mainittu lannoitus ja lisäksi ruiskutus rikkakasveja vastaan Primus XL-valmisteella ja samassa yhteydessä hivenravinteita Yara Amazinc-valmisteella (mangaani ja sinkki). Ennen tilaisuutta lohkoilta oli mitattu satomäärät neljännesneliöittäin ja tehty korjuuajan rehuarvomääritys. Lisäksi lohkoilta otetiin Megalab-kasvianalyysit ja tulokset olivat viljelijöiden näh-

tävillä ruuduilla. Alueen 1. sato oli korjattu 16.6. ja satoa saatiin noin 3300 kgka/ha. Ei liene kenellekkään yllätys, että huonoin ja rikkaruohoisin 2. sato oli lannoittamattomalla (1) lohkolla. Kuitenkin valitettavan usein saatetaan toinen sato jättää lannoittamatta tai lannoitetaan vähän, kun peltoa on paljon ja sitä rehua tulee muutenkin. Megalab-kasvianalyysi paljasti, ettei siinä kasvustossa ja rehussakaan ole ravinteita ja hivenaineita, jos niitä ei kasvi maasta saa. Pelkän lannoituksen saanut lohko tuotti jo hyvän sadon, 3300 kgka/ha, mutta mukana oli erilaisia rikkaruohoja: voikukkaa, harankankelloa, siankärsämöä, hierakkaa, jne. Kyllähän niistä kiloja tulee, mutta rehun laatu siitä kärsii ja saattaa Mansikkikin nyrpistää turpaansa. Päältäpäin parhaimman ja puhtaimman sadon tuotti rikkakasviruiskutuksen lannoituksen lisäksi saanut lohko, satoa noin 2700kgka/ha. Vanhemmastakin nurmesta kannattaa rikkaruohot torjua ja toiselle sadolle tehty ruiskutus puhdisti kasvuston tehokkaasti (kuva). Varsinaiset rehuanalyysit paljastavat sitten rehun ruokinnallisen laadun. Satoa tälle peltolohkolle 2 korjuulla kertyi 6000-6600 kgka/ha. Vaikka rikkakasvien torjunta mielletään nurmilla keväällä tärkeäksi toimenpiteeksi, tahtoo

aika käydä rajalliseksi. Eritoten voikukka tarvitsisi keväällä ruiskutuksen ripeästi, heti kun lehdet ovat kasvussa ja kukat ovat nupulla ennen kuin kukkavarret ovat lähteneet kasvuun. Yleensä siitä myöhästyy ja ruiskutuksen parhain teho menetetään. Silloin kannattaa miettiä toiselle rehusadolle ruikuttamista ensimmäisen korjuun jälkeen. Aikaakin on silloin paremmin tehdä ruiskutuksia. Näissä ruiskutuskokeissa oli vahvasti mukana AgriMarket ja DowAgroSciences, jälkimmäinen Primus XL-tuotteen maahantuojana. Kesällä 2015 näitä demo-kokeita oli Agri-Marketilla useita ja tarkoituksena oli testata tuotteiden yhteensopivuutta tankkiseoksina, tuotteiden tehoa ja muita esille tulevia asioita. Primus XL on kahden aineen (florasulami ja fluroksipyyri) seos ja tarkoitettu nurmien yleisimpin rikkaruohojen (voikukka, hierakka, nokkonen, peltokanankaali) torjuntaan. Varoaika on vain 7 vrk. Sopivuus apilattomien nurmien ja laidunten rikkaruohojen torjuntaan. Yaran Etelä-Suomen asiakkuuspäällikkö Pekka Lipsanen kannusti viljelijöitä mahdollisimman nopeaan lannoitukseen sadonkorjuun jälkeen. Sateita ei kannata jäädä odottelemaan, vaan heti korjuun jälkeen uusi lannoitus. Maassa on vielä kosteutta jäljellä ja ravinteet eivät siel-

Nurmikasvusto muutaman päivän päästä ruiskutuksesta. Rikkakasvit kuolevat ja nurmikasvit saavat enemmän kasvutilaa. Kuva Riitta Savikurki tä haihdu minnekään, vaikka heti ei sataisi. Nurmen keskisadon nousu 2000 kgka/ha pienentää maidontuotantokustannusta 4 snt/ litra ja lihalla 40 snt/teuraskilo. Nurmenviljelijän pitäisi aina muistaa nurmirehua tuottaessaan ja nurmia hoitaessaan se, että kuka ne rehut syö, kuka sen nurmen hyödyntää. Märehtijän hyvinvointi ja tuotos on riippuvainen rehunlaadusta ja määrästä. Tilan kannattavuus on taas suora seuraus eläinten ja peltopuolen toimintojen yhteensovittamisen onnistumisesta.

Pellon kasvukunnosta huolehdittava Päiväkahvien jälkeen syvennyttiin pintaa syvemmälle, tutkittiin mitä löytyy nurmen pinnan alta. Uuden ympäristösitoumuksen tilakohtaisen ravinteiden tasapainoinen käyttö –toimenpiteessä edellytetään viljelijältä peltomaan laatutestin tekemistä kerran sitoutumiskauden aikana. Siinä tarkastellaan lohkon perusparannustoimenpiteitä; ojitus ja kalkitus, viljelytoimet, maan rakenteelliset ominaisuudet, kas-

vuston kunto ja maaperäeliöstö. Viljelijä voi tehdä testin kirjoituspöytänsäkin ääressä kun tuntee peltonsa, mutta oikea ns. lapiodiagnoosi on hyödyllisempi (kuva). Nurmipäivän lohko oli maalajiltaan hiuetta. Hiue on hiedan ja hiesun seosta ja viljelyominaisuudet riippuvat siitä, kumpaa lajitetta on enemmän. Jos hiesua on enemmän, on kuorettumisriski suurempi. Havaintolohko oli multavaa tai runsasmultaista, pH oli yli 6.0 ja pinnanmuodoltaan tasainen. Lieroja ei juuri näkynyt, mutta lierojen koloja kylläkin ja mururakenne oli hyvä. Etelä-Savon ja varsinkin Pertunmaan pellot ovat suurelta osin viljelyvarmaa hietamoreenia. Siinä ”montun” äärellä virisi vilkasta keskustelua nurmiasioista ja päivän tarkoitus, eli tarjota viljelijöille tilaisuus keskusteluun eri asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa, toteutui loistavasti. Kiitokset kaikille mukana olleille ja lisätietoja päivästä saa kirjoittajalta. Riitta Savikurki kasvituotannon ja talouden asiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Luomusiementuotantoon? Luomusiementuotannon aloittaminen on maatilayrittäjälle merkittävä strateginen päätös, joka tarvitsee huolellista harkintaa ja suunnittelua. Siementuotannon onnistuminen edellyttää sitoutumista ja aikaa huolehtia siemenkasvustoista. Luomutilalla on sovitettava yhteen sekä luomutuotantoehdot että siementuotantovaatimukset. Alkavalla luomutilalla on mahdollisuus tuottaa yksivuotisista kasveista luomusiementä siirtymävaiheen ensimmäisenä vuonna. Nurmikasvien- ja nurmipalkokasvien sato on luomua siirtymävaiheen toisena vuonna. Viljelysopimus siemenpakkaamon kanssa määrittää tarkasti ehdot, joka sitouttaa molempia osapuolia ja parhaimmillaan varmistaa toiminnan jatkuvuutta ja kannattavuutta.

Peltojen kunto Pellon vesitalouden ja maan rakenteen tulee olla kunnossa. Lohkojen tulisi olla mahdollisimman tasalaatuisia ominaisuuksiltaan. Lisäksi on otettava huomioon viljelyvyöhyke ja pienilmasto. Maalajeista parhaiten luomusiementuotantoon soveltuvat multavat hieta- ja hietamoreenit, viljely onnistuu myös hiesuilla ja multamailla. Pellon pH saisi mieluiten olla yli 6. Viljavuustutkimuksen perusteella tehtävässä lannoituksessa on pää- ja sivuravinteiden lisäksi otettava huomioon myös pellon hiventilanne, erityisesti boori on tärkeä ravinne siemenen muodostumiselle. Tilan tulee olla pääsääntöisesti vapaa hukkakaurasta. Kestorikkatilanteen ja tauti- sekä tuholaispaineen hallintaan on kiinnitettävä entistä tarkemmin huomiota.

Koneistus

pimittaisia siemenen kokoon verrattuna. Tällöin varmistetaan siemenen itämiselle tarvittavan veden ja ravinteiden saanti. Kesän aikana varaudutaan kitkemään vieraslajeja ja hankalia rikkakasveja, kuten esimerkiksi hierakkaa ja saunakukkaa pellolta. Leikkuupuinnissa seurataan kohlimilla kulkevan ja säiliöön tulevan tavaran laatua ja tehdään hienosäätö havaintojen perusteella. Leikkuuterän on oltava hyvässä kunnossa varsinkin nurmija nurmipalkokasvien puinnissa. Puintikosteus saisi olla mielellään alle 25 %. Kuivauksessa kuivauslämpötila lasketaan 90 vähennettynä puintikosteus. Liian kuuma ilma ja hidas kierto vaikuttavat haitallisesti itävyyteen. Sadonkorjuussa ja sadon käsittelyssä vältetään siemenen vaurioitumista.

Viljelykierto Luomusiementuotantokiertoa suunniteltaessa on otettava huomioon luomutuotantoehtojen vaatimus palkokasvien 30 %:n osuudesta kierrossa. Säännöstä voidaan poiketa nurmiheinien siementuotannossa. Siementuotantoehdoissa on määritelty kasvilajikohtaiset esikasvirajoitukset, kuten esimerkiksi nurmikasveilla 2 vuotta ja apilalla 3 vuotta. Perustamisvuotta ei lasketa esikasviksi. Rukiilla, rypsillä, rapsilla, nurmikasvustoilla ja apilakasvustoilla vaaditaan suojaetäisyydet ristiin pölyttymisen estämiseksi.

Viljelytarkastus Viljelyksen tarkastus tehdään ennen leikkuupuintia. Tarkastetaan lajikepuhtaus ja hankalat rikkakasvit, kuten esimerkiksi hukkakauratilanne pellolla. Hyväksytysti tehty viljelystarkastus antaa luvan puida kasvusto siementavaraksi.

Luomusiementuotantoa aloittavalla tilalla on hyvä olla oma leikkuupuimuri ja kuivuri. Kunnollisella esipuhdistajalla ja lajittelijalla varmistetaan siemensadon laatu. Sadonkäsittelyketjun helppoon puhdistettavuuteen kannattaa kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Varastointiin tarvitaan sekä pieniä että suuria katettuja siiloja. Tarvitaanko investointeja muokkauskalustoon, kylvötekniikkaan, rikkakasvien hallintaan?

Varastointi ja kuljetus

Viljelytekniikka

Miksi luomusiementuotantoon?

Syyskyntö on osoittautunut parhaaksi perusmuokkausmenetelmäksi kasvitauteja ja rikkakasveja vastaan. Kylvötekniikassa on tärkeä saada maalajikohtaisesti siemen sopivalle syvyydelle. Maahiukkaset viljan siemenen ympärillä saisivat olla n. 20 % lä-

Varastointiin on varauduttava ja huolehdittava katettujen varastosiilojen puhtaudesta. Varastokirjanpidossa on otettava huomioon siemensopimuksen ja luomutuotantoehtojen vaatimukset. Varastokirjanpito tarkastetaan luomuvalvonnassa. Kuljetusvälineen puhtaus tarkastetaan ja varmistetaan kuljetusyrittäjän viljapassista tiedot edellisistä kuljetuksista ja puhdistustoimenpiteistä.

Luomusiemenen kysyntä on jatkuvassa kasvussa ja varsinkin syysviljojen ja nurmiheinien siemenistä on alituotantoa tällä hetkellä. Onnistuessaan luomunurmisiementuotanto vähentää kasvitilan työmäärää. Nurmisi-

Kuva: Juha-Antti Kotimäki ementuotannossa on sopivalla eloperäisellä lannoituksella mahdollisuus päästä samoihin satotuloksiin tavanomaisen viljelyn kanssa. Viljakasvien siementuotannossa on mahdollista saada parempi taloudellinen tulos kuin rehuja leipäviljan tuotannossa. Kannattavuuden kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat satotaso ja tarvittavien investointien ja toimenpiteiden kustannukset. (ProAgria lohkotietopankki)

Lisää tietoa luomusiementuotannosta Järjestämme valtakunnallisessa luomusiementuotantohankkeessa Itä-Suomen Luomusiementuotannon aktivointi ja tiedotustilaisuuden tiistaina 24.11.2015 Varkaudessa, lisätietoja paikallisilta luomuasiantuntijoilta ja allekirjoittaneelta. Tervetuloa! Juha-Antti Kotimäki juha-antti.kotimaki@proagria.fi puh. 050 3011752 Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Parhailla analyyseilla paras sato • varmista maaperän multavuus tilaamalla hehkutushäviö • lanta-analyysi sisältää fosforimäärityksen • rehuista enemmän tietoa laajalla NIR-rehuanalyysillä • hevosten rehuille oma rahuanalyysivalikoima

Uudet hinnat, parempi palvelu, nopeat tulosten toimitusajat ja sähköiset palvelut: Tilaus- ja Tuloslaari

YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE! Seuraa meitä

Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) • 50101 Mikkeli • www.viljavuuspalvelu.fi

Rehumaissipäivä Rantasalmella

ProAgria Etelä-Savo järjesti yhteistyökumppaneiden kanssa rehumaissipäivän 20.7.2015 Rantasalmella Jussi Kämäräisen pellolla. Tutustuimme kasvustoon, joka oli kylvetty Viljelijän Bernerin uutuuslajikkeella biohajoavaan muoviin. Paikalla oli noin 30 asiasta kiinnostunutta viljelijää. Havaintojen perusteella muoviin kylvetty kasvusto oli hyvin tasaista ja avomaalle kylvettyyn kasvustoon verrattuna noin 30 cm korkeampaa. Peruslannoituksena oli karjanlanta ja typpilisä salpietarilla. Pituuskasvu jatkuu elokuun loppupuolelle, jonka jälkeen tähkä alkaa muodostua. Rehumaissista saadaan nautojen ruokintaan sopivaa tärkkelysrehua. Sato korjataan kokoviljasäilörehuna mahdollisimman pian ensimmäisten syyshallojen jälkeen. Korjuu onnistuu parhaiten maissisilppurilla tai tarkkuussilppurilla. Lasse Matikainen Viljelijän Berneristä kertoi uutuuslajikkeen ominaisuuksista ja biohajoavan muovin eduista sekä rehumaissin

viljelytekniikasta. Yara Suomesta Ilkka Suur-Uski kävi läpi rehumaissin ravinnetarpeen mukaista lannoitusohjelmaa. Lyhyen päivän kasvina rehumaissin kasvu painottuu loppukesään, jolloin kahteen erään jaettu lannoitus toimii ravinnetarpeen tyydyttäjänä parhaiten. Viljavuuspalvelun Päivi Näkki kertoi rehumaissille sopivista maa-analyysi ja rehuanalyysivaihtoehdoista. Addconista oli paikalla Jani Huuha valottamassa rehumaissille sopivia säilöntäaineita. Turun konekeskus ja Konefarmi oli paikalla Ari Kärkkäisen johdolla esittelemässä Pöttinger säilörehun käsittelylaitteita, mm. Pöttinger noukinvaunu-yhdistelmä. ProAgrian osastolla esiteltiin rehumaissikokeen tuloksia ja rehuanalyysejä sekä maan rakennetta ja maissin juurien kehitystä.

Kuvat: Juha-Antti Kotimäki

Nurmentuotanto vaihtelevien sääolosuhteiden kourissa

Juha-Antti Kotimäki puh. 050 3011752 juha-antti.kotimaki@proagria.fi Luomuasiantuntija ProAgria Etelä-Savo

Metsävarallisuuden asiantuntija

K y s yl i s ää o m a s taOs u u s p a n k i s ta s ita ik a ts ol i s äti e to ja o s o i tte e s tao p . ﬁ/ m e ts a .

Kuluva kasvukausi on ollut haasteellinen suuressa osassa Suomea, kevätkylvöille päästiin myöhään ja sademäärät ovat olleet suuria. Kasvustot ovat kärsineet liiasta märkyydestä ja kylvöt eivät ole välttämättä onnistuneet toivotulla tavalla. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa arvellaan tänä vuonna päässeen normaaleihin nurmisatomääriin. Kerätty sato voi kuitenkin olla kosteampaa, jolloin säilönnällinen laatu voi heikentyä. Pohjois-Savossa ensimmäinen rehusato oli keskimääräinen, sateet haittasivat korjuuta. Juhannuksen jälkeen Pohjois-Savoon saapuneet rankkasateet olivat osittain kohtalokkaita toiselle sadolle. Yleisesti voidaan todeta, että tänä kesänä tila- ja lohkokohtaiset erot voivat

tuotetun rehun määrän ja laadun suhteen olla suuria. Tällä hetkellä useaa viljelijää askarruttaa viljelyvarmuuden kasvattaminen ääriolosuhteiden lisääntyessä. Jatkuvat sateet ovat aiheuttaneet sadonkorjuuseen haasteita. Sadonkorjuu on voinut ajoittua joko liian aikaiseksi, jolloin nurmisäilörehun kuitupitoisuus on jäänyt pieneksi. Toisaalta sateet ovat voineet lykätä sadonkorjuuta siten, että nurmen sulavuus on ehtinyt heikentyä huomattavasti. Sadonkorjuun ajankohdan säihin emme voi vaikuttaa, mutta voimme pyrkiä parantamaan nurmien viljelyvarmuutta. Tärkeää etenkin kosteana kesänä on, että peltolohkon pinnanmuotoilu, ojitus ja maan rakenne on

kunnossa. Nurmet kannattaa perustaa monilajisina, jolloin eri kasvilajit kompensoivat kasvullaan toisiaan. Kasvilajivalinnassa kannattaa suosia syväjuurisia kasveja, jotka parantavat maan rakennetta. Myös rehunkorjuuketjun tehokkuutta kannattaa arvioida, tällöin sadonkorjuu saadaan toteutettua mahdollisimman nopeasti. Säilöntäainevalinnassa kannattaa suosia happoja, jotka laskevat märän nurmen pH:n nopeammin. NEUVO2020 –rahoituksella voit saada apua esimerkiksi maan rakenteen arviointiin. Ota yhteyttä paikalliseen asiantuntijaasi. Elina Holopainen Kasvintuotannon asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Keltakukkia ja tervaheiniä – rikkakasvikartoituksen jälkeen Nurmet Nousuun! Nurmen tuotannon benchmarking pienryhmissä muun muassa pohditaan rikkakasveille oikeita nimiä ja tutkitaan maan rakennetta. ”Mikä tuo on? Onko tuo joku

uusi kasvi? Tämän minä tiedän! En ole tällaista ennen nähnyt, tämä on kyllä joku tuttu kasvi, mikä sen nimi on… keltakukkia kaikki.” Voikukka, lutukka, peltokanankaali, hatikka, pelto-or-

ps. tunnistatko sinä kuvassa olevat kasvit?

vokki, juolavehnä, niittyleinikki…. rikkakasvien valikoima on laaja. Pohjois-Savon Nurmet nousuun nurmiryhmissä pureuduttiin alkukesästä nurmien tiheyteen ja täydennyskylvön merkitykseen sekä tietysti rikkakasveihin. ”Kasvien tunnistaminen on ensi arvoisen tärkeää, jotta osataan valita oikea kasvinsuojeluaine. Rikat valtaavat aukkoiset nurmet, joten kasvinsuojelu yhdessä täydennyskylvön kanssa auttaa parantamaan rehun laatua”, toteaa ryhmän vetäjä Arja Mustonen. Rikkakasvien tunnistaminen on kiehtovaa, ellei jopa koukuttavaa puuhaa, ja benchmarking ryhmissä siihen voidaan pureutua asiantuntevan porukan avulla. Jokainen voi esittää kysymyksiä ja saada niihin vastauksia.

Ympäristökorvauksen tärkeät päivämäärät Maaseutuviraston verkkosivuilta Ympäristökorvaukseen ja sen eri toimenpiteisiin sitoutuneen viljelijän tulee tästä syksystä alkaen muistaa määräpäiviä ja tekemisiä. Maaseutuvirasto on koonnut verkkosivuilleen www.mavi.fi viljelijän avuksi tietopaketin tärkeistä päivämääristä ja toimista.

Syysilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti Tänä syksynä viljelijät voivat ilmoittaa Vipu-palvelussa lohkot, joilla toteutetaan lietelannan sijoittaminen peltoon-, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen- tai pellon talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteitä. Ilmoitusajankohta on aiemmin ilmoitetusta poiketen lokakuun kaksi viimeistä viikkoa, 30.10. asti Ympäristökorvauksen syysilmoitukset kannattaa tehdä sähköisesti vaikka olisi jättänyt kevään päätukihakemuksen paperilla. Lohkotiedot ovat Vipu-palvelussa valmiina käyttöön ja Vipu laskee automaattisesti sitoumusalan kasvipeitteisyysprosentin. Keväällä 2015 haetun ympäristökorvauksen ennakko maksetaan kaikille viljelijöille marraskuussa. Ne viljelijät, jotka tekevät lietelannan sijoittaminen peltoon-, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen- tai pellon talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpiteiden syysilmoitukset

sähköisesti, saavat ennakkomaksut näistä toimenpiteistä tileilleen samaan aikaan muun ympäristökorvauksen ennakon kanssa. Paperilla palautetut syysilmoitukset voidaan tallentaa vasta myöhemmin, joten paperilla syysilmoituksen tekevät viljelijät saavat näiden toimenpiteiden maksut tileilleen kesäkuussa 2016, kun ympäristökorvauksen loppumaksu maksetaan.

Maa-analyysi kuntaan viimeistään 30.9.2015 Valumavesien hallinta- ja monivuotiset ympäristönurmet -toimenpiteisiin sitoutuneiden viljelijöiden tulee toimittaa maa-analyysin tulos kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.9.2015. Analyysituloksen voi toimittaa vain paperilla.

Valumavesien hallinta -toimenpide edellyttää myös toimenpidealaa koskevan ojastokartan palauttamisen kuntaan. Vanhan ohjelmakauden lietelannan sijoittaminen peltoon -erityistukisopimukseen sitoutuneen tulee muistaa, että 30.9.2015 on viimeinen päivämäärä, jolloin levitetystä lietteestä voi saada tukea. Jos viljelijä on lisäksi sitoutunut uuden kauden mukaiseen lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpiteeseen, ehtojen mukaisesti lokakuussa levitetystä lietteestä voi hakea maksua Vipu-palvelussa. Samalta lohkolta ei voi saada sekä vanhan että uuden mukaista tukea samaan aikaan.

Lisätietoja Maaseutuvirastosta: Syysilmoitukset, valumavesien hallinta, ympäristönurmet, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, ylivoimainen este: Maatalousylitarkastaja Markku Kuoppa-aho puh. 0295 31 2431 Syysilmoitukset, lietelannan sijoittaminen peltoon, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen, viisivuotinen viljelykiertosuunnitelma, ympäristökorvauksen pakollinen tentti tai koulutuspäivä, peltomaan laatutesti, lannoitus: Ylitarkastaja Hanna Ketomäki puh. 0295 31 2429 etunimi.sukunimi@mavi.fi

Tietoja ja tuloksia vertaillaan hyvässä hengessä ja lähes joka päivästä mukaan tarttuu uutta pohdittavaa.

Nurmet nousuun ryhmät alkavat jälleen! Pohjois-Savossa pyörii aktiivisia benchmarking ryhmiä ja syksyn aikana alkavat uudet ryhmät. Nurmet nousuun! –ryhmässä käydään läpi muun muassa parhaita nurmikasviseoksia nurmiin, onnistumiset ja mahalaskut täydennyskylvöissä sekä käydään tietysti pellolla arvioimassa tiheyksiä, rikkaisuutta ja maan rakennetta. Ryhmän sisältä löytyy uskomaton määrä käytännön kokemusta esimerkiksi nurmen perustamisesta erilaisille maalajeille ja

vastauksia siihen, millaiset vihantarehukasvustot ovat toimivia missäkin oloissa. Rehunkorjuun lähestyessä ryhmässä käy kuhina, kun korjuuaikanäytteitä ja kasvuston joutumista korjuukuntoon seurataan. Ryhmässä jaettu tieto on moninkertainen!

Nurmiryhmät aloittavat

Ylä-Savossa nurmiryhmä 18.11. Kuopion seudun ryhmä 19.11. Uusista nurmiryhmistä saat lisätietoa nettisivuiltamme ja Paula Antikaiselta puh. 040 673 9465 paula.antikainen@proagria.fi

Tervetuloa

ProAgrian verkkokauppaan Lähetykset ilman toimitus- ja postimaksua!

Valikoima on laajentunut kirjoista myös vaatteisiin ja järjestötuotteisiin.

www.proagriaverkkokauppa.fi

Rannat kuntoon yhteistyöllä Ranta-alueemme tarvitsevat pikaisia kunnostus- ja hoitotoimenpiteitä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Maa- ja kotitalousnaisten alkaneessa hankkeessa kehitetään toimintamalli rantojen kunnostukseen yhdessä asukkaiden kanssa. – Rantojen merkitys huomataan usein vasta silloin, kun rannat ovat pusikoituneet, vedet ruovikoituneet ja vesi hävinnyt näkyvistä, kertoo Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.

Kylien vene- ja uimarantojen virkistyskäyttöarvo on monin paikoin laskenut. Myös rantojen rakenteet ovat vanhentuneet ja puutteellisia. Kuntien rahatilanteen kiristyessä tilanne huononee ennestään. – Maiseman kannalta haastavinta on vesinäkymien umpeutuminen. Etenkin järvien rannat ovat monin paikoin kasvaneet umpeen niin, että vesistöt eivät näy maisemassa. Tähän on vaikuttanut rantaniittyjen laiduntamisen ja muun käytön väheneminen, Partanen jatkaa.

Rantoja kunnostetaan kuudella alueella Rantojen kunnostamiseksi tarvitaan uusia ja innovatiivisia keinoja, jotta ne säilyvät osana kylän kulttuurimaisemaa ja asukkaille viihtyisinä virkistysalueina. Hoidettu, vesikasvillisuudesta vapaa ranta myös säilyttää ja lisää kiinteistöjen arvoa. Parhaassa tapauksessa vesistöä tai vaikkapa kosteikkoa voidaan hyödyntää paikallisten yrittäjien liiketoiminnassa Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen Rannat kuntoon -hank-

keessa kehitetään muunneltavissa oleva toimintamalli siihen, miten rantojen kunnostusta lähdetään suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä asukkaiden kanssa. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriön Ravinteet kiertoon -ohjelma. Kuusi pilottialuetta ovat Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Kaikki valitut alueet ovat erityyppisiä, erilaisine tarpeineen. Kohteista kaksi on merenrantaa, yksi joenrantaa ja kolme järvenrantaa. Valittujen alueiden kylät ovat sitoutuneita hankkeeseen.

Rannan kunnostus paloitellaan selkeiksi osa-alueiksi – Ranta-alueiden omistajat ovat kiinnostuneita hoitamaan rantaansa, mutta rannan kunnostus koetaan niin isoksi asiaksi, että työ on vaikea aloittaa. Kysymyksiä on monia: tarvitseeko oma rantani ruoppausta, miten saan ruovikon pois, mihin massat läjitetään, mistä löydän yrittäjät, mihin asioihin tarvitaan lupa, Partanen kuvailee. Rantojen kunnostaminen on jaettu toimintamallia varten pienemmiksi, selkeiksi osa-alueiksi. Näitä osa-alueita ovat mm. vesikasvien niitto, rantaniitty, kosteik-

ko, uimaranta ja venevalkama. Eri alueilla voidaan valita juuri niille sopivat kunnostuksen kohteet. Rantojen monikäyttösuunnitteluun, käytännön toteuttamiseen ja neuvontaan on löydettävissä useita rahoitusmahdollisuuksia. Pilottialueilla haetaan hankkeen puitteissa alueellisia rahoituksia kohteiden kunnostamiseen. Toimintamallia kehitetään yhteistyössä valtakunnallisesti Vesiensuojeluyhdistysten Liiton, Suomen Riistakeskuksen ja Suomen Kylätoiminnan sekä niiden alueellisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on laajentaa toimintamallin yleiseksi toiminnaksi koko maahan.

Pilottialueet Pohjois-Karjalassa: Liperi, Riihilampi-Reilampi-alue Pohjois-Savossa: Nurmesjärvi, Kangaslahden kylä Maisema-asiantuntijan yhteystiedot: Sinikka Jokela Maisemasuunnittelun asiantuntija ProAgria Pohjois-Savo puh. 0400 571 643 Päivi Jokinen Maisema- ja ympäristöasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala puh. 040 301 2409

Uusi vesilaki muutti vesistöjen määritelmää ja ojitusten ilmoitusvelvollisuutta Nykyinen voimassa oleva vesilaki astui voimaan 1.1.2012. Lain uudistamisen tavoitteena oli ajanmukaistaa vuodesta 1961 voimassa ollut vesilaki vastaamaan tämän päivän tarpeita. Keskeisenä maatalouden harjoittamiseen liittyvänä uudistuksena oli vesistö-määritelmien uudistaminen. Uuden vesilain mukainen vesistömääritelmä perustuu vesialueen valuma-alueen suuruuteen sekä kalan liikkuvuuteen sekä veden virtaukseen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että valtaojat ovat saattaneet muuttua puroiksi veden liikkuvuuden perusteella. Lisäksi puroja on saattanut muuttua noroiksi tai valtaojiksi, jolloin niitä eivät koske vesistörajoitukset. Uudessa vesilaissa ajanmukaistettiin myös ojituksiin liittyvää ilmoitusvelvollisuutta, luvanvaraisuutta sekä ojitustoimitusten tarpeellisuutta. Ilmoitusvelvollisuudesta on viljelijöillä epätietoisuutta; tosin jos tilalle laaditaan salaojitussuunnitelma, saa viljelijä tämän yhteydessä myös tiedot ilmoitusvelvollisuudesta.

Milloin tehdään ilmoitus ojituksesta Vesilain mukaisella ojituksella tarkoitetaan ojan tekemistä sekä ojan, noron tai puron suurentamista maan kuivattamiseksi tai aluetta muuten haittaavan veden poistamiseksi. Myös silloin, kun noroa tai puroa perataan ilman että yläpuolisen järven keskivedenkorkeus nousee, puhutaan ojittamisesta. Ojittajan on tehtävä ilmoitus ojituksesta, mikäli kyseessä on vähäistä suurempi ojitus. Vähäisenä ojituksena pidetään pienen peltolohkon salaojitusta, pienen metsäkappaleen ojitusta tai pinta-alaltaan pientä ojitusta. Pinta-aloille ei ole asetettu mitään ylä- tai alarajaa, vaan ilmoituksen tarpeellisuus tulee arvioida myös vastaan ottavan veden mahdollisten vesistövaikutusten perusteella. Esimerkiksi eroosioherkillä mailla ojittamisen vesistövaikutus pienessäkin ojituksessa voi olla suurempi kuin ei-eroosioherkillä mailla. Ojitusilmoitus on tehtävä myös siinä tapauksessa, jos kunnostetaan kokonaisuutena luonnontilaisen kaltaiseksi muuttunutta vesiuomaa.

Ojitusilmoitus tehdään paikalliselle ELYkeskukselle vähintään 60 vuorokautta ennen ojitukseen ryhtymistä kirjallisena.

Vesistön määrittely veden virtauksen sekä yläpuolisen valuma-alueen suuruuden mukaan.

Ojituksen luvanvaraisuus sekä ojitustoimitukset Joissain tapauksissa ojitukseen voidaan tarvita myös lupa. Lupa ojitukseen haetaan aluehallintavirastolta (AVI). Lupa ojitukseen voidaan tarvita esimerkiksi siinä tapauksessa, että ojituksen arvioidaan aiheuttavan pilaantumisvaaran vesialueella. Pilaantumisella tarkoitetaan ympäristönsuojelulain antaman määritelmän mukaista pilaantumista. Ojituksen yhteydessä se voi olla esim. alapuolisen vesistön ravinnekuormituksen lisääntymistä pitkäaikaisesti. Lupakynnys voi ylittyä myös silloin, kun pilaantumisen vaara kohdistuu vesistöä pienempään uomaan kuten noroon tai ojaan. Ojan kunnossapito voi myös vaatia luvan, mikäli luonnontilaiseksi muuttunut oja halutaan kunnostaa. Lähtökohtana on, että lupa vaaditaan vain ojilta, jotka on alun perin tehty hyödyntäen luonnontilaista uomaa eli puroa tai noroa ja kunnostettava oja on kokonaisuutena luonnontilainen. Tässä yhteydessä on hyvä huomioida, että lähteen, noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on vesilain mukaan kielletty. Ojitustoimituksen järjestäminen voi tulla kyseeseen tapauksissa, jossa ojitus ei vaadi varsinaista lupaa. Mikäli ojitus muuttaa vesien virtaamissuuntaa huomattavasti, poistaa tai pienentää tulva-aluetta, on ojitustoimitus pidettävä. Samoin jos suojapenkereen teko on tarpeellista, tulee ojitustoimitus pitää. Jos ojituksen hyödynsaajia on vähintään kolme, eikä asioita saada muutoin sovittua, käsitellään ojitusasia ojitustoimituksessa. Teksti ja kuva: Anu Rossi Nurmiasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Tähtitilillä metsävarallisuutesi

kasvaa.

Ojitusilmoituksesta tulee käydä ilmi vähintään seuraavat asiat:

- Tiedot hankkeen vastaavasta - Kuvaus hankkeesta sekä sen ympäristövaikutuksista - Kuvaus hankkeen vaikutusalueesta - Yleiskuvaus kuivatettavasta alueesta, mahdolliset aiemmat alueelle tehdyt kuivatustoimenpiteet sekä selvitys suunnitelluista toimenpiteistä - Kartat, joista em. suunnitelmat käyvät ilmi - Hankkeen toteutusajankohta ja kesto

KANTRI MAATILAN VAKUUTUS – Turvallisuutta ja mielenrauhaa maaseudulle

Kolme hyvää syytä ottaa LähiTapiolan Kantri maatilan vakuutus 1. Saat käyttöösi parhaat maa- ja metsätalouden vakuutus-

Stora Enson Tähtitilillä saat puukaupparahoillesi 3,5% kiinteän koron jopa viideksi vuodeksi ilman kuluja. Ota yhteyttä, kerromme lisää! ®

asiantuntijoiden palvelut sekä uuden johtavan maatilan vakuutuksen, Kantrin. 2. Parhaat ja laajimmat henkilövakuutusratkaisut ovat käytössäsi. 3. Kun valitset Tuotantoeläinvakuutuksessa jälleenhankintahinnan eläinten korvausperusteeksi, voit vahingon sattuessa hankkia tilalle nuoret tuotantoeläimet. Lue lisää osoitteessa: lahitapiola.fi/maatilavakuutus

Stora Enso Metsä p. 09 8860 2102 www.storaensometsa.fi www.facebook.com/StoraEnsoMetsa

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy).

METSO -kävelyllä Pohjois-Savossa

Metso liikuttaa Maa- ja kotitalousnaiset pilotoivat Metsästä voimaa kampanjaan liittyen METSO -kävelyitä yhteistyössä Ely-keskusten ja Suomen Metsäkeskuksen kanssa 10 piirikeskuksen alueella. Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa on syksyn aikana yhteensä kuusi tapahtumaa.

Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen METSO-kävely hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Hankkeessa luodaan toimintamalli METSO-kävelyille, joiden avulla lisätään tietoutta metsien monimuotoisuudesta, suojelusta, metsäluonnonhoidosta ja niiden rahoitusmahdollisuuksista. METSO -kävelyllä Etelä-Savossa

METSO-kävelyt on suunniteltu yhdessä metsäalan toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Tapahtumilla viestitään METSO-ohjelmasta Maa- ja kotitalousnaisten jäsenille ja muille maaseudun asukkaille.

Etelä-Savossa METSO -kävelyitä yritysyhteistyössä Maakunnan ensimmäinen tapahtuma järjestettiin Juvan Vehmaalla, Wehmaan Kartanon METSO -alueella lauantaina 22.8.2015. Tapahtuman METSO -asiantuntijoina toimivat luonnonhoidonneuvoja Riikka Salomaa Suomen Metsäkeskuksesta sekä biologi Jukka Välijoki Etelä-Savon Ely-keskuksesta sekä tapahtuman vetäjänä maisemasuunnittelija Leena LahdenvesiKorhonen. Tapahtuman yhteydessä osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Wehmaan Kartanon monipuoliseen yritystoimintaan ja hankkia mm. Teahouse of Wehmais:lta piknik eväät kävelylle mukaan. Lähes 20 innokasta hellettä pelkäämätöntä uskaltautui mu-

kaan. Tapahtuma tarjosi ideoita METSO kohteiden hyödyntämiseen mm. matkailussa, mutta myös useampi mukana ollut metsänomistaja jäi pohtimaan, voisiko heidänkin metsistään löytyä Metsoon sopivia kohteita. Etelä-Savon toinen kävely järjestetään yhteistyössä InStile Mannilan kartanon kanssa Mikkelin Otavassa 5.9. Leena Lahdenvesi-Korhonen Toiminnanjohtaja, maisemasuunnittelija Etelä-Savon MKN Maa- ja kotitalousnaiset

Pohjois-Savossa METSO -kävelyitä mm. opiskelijayhteistyössä Pohjois-Savossa molemmat tapahtumat järjestettiin Kuopion/Nilsiän Tahkon Huutavanholman lehtojensuojelualueella ja METSO -kohteella 18.8.2015 aamupäivällä ja 26.8.2015 illalla. Tapahtuman METSO -asiantuntijoina toimivat luonnonhoidon asiantuntija Jarmo Laitinen Suomen Metsäkeskuksesta sekä

luonnonsuojelun ylitarkastaja Anne Grönlund Pohjois-Savon Ely-keskuksesta sekä tapahtuman vetäjänä maisemasuunnittelun asiantuntija Sinikka Jokela. Ensimmäisessä tapahtumassa paikalla oli noin 30 ympäristö- ja metsäalanopiskelijaa ja opettajia. Muut halukkaat tahot eivät sopineet tapahtumaan mukaan, joten halusimme järjestää toisen kävelyn pienemmälle ryhmälle samalla Huutavanholman alueella. Molemmissa tapahtumissa kuljimme paikoitellen haastavassa maastossa, katsellen ja ihmetellen luonnon erilaisia metsäkohteita vaikuttavassa Tahkon ja Syvärin kaukomaisemassa; mm. lehtomaista puronvartta, kallio-/ louhikkoalueita ja luonnontilaista suota. Vertailukohteena suojelualueen ja METSO-kohteen tarjoamalle luonnolle reittimme kulki myös talousmetsän halki. Molemmissa tapahtumissa osallistujat olivat hyvin kiinnostuneita kasveista. Sinikka Jokela Maisemasuunnittelun asiantuntija Pohjois-Savon MKN Maa- ja kotitalousnaiset

METSO -kävelyllä Pohjois-Savossa

Pohjois-Karjalassa Kontiolahden Her aniemellä METSO-kävelyllä oli 20 osallistujaa. Tutustuimme Nevalan tilan erilaisiin Metso-ohjelman, metsätalouden ympäristötuen ja luonnonsuojeluohjelman kohteisiin lehdoista vanhoihin metsiin ja ennallistettuihin soihin. Kuvassa oikealla Hannu Lehtoranta Suomen metsäkeskuksesta kertoo talousmetsässä luonnon huomioimisesta.

METSO -kävelyllä Pohjois-Karjalassa

Todellinen superruoka löytyy läheltä Pohjolan metsien, järvien ja peltojen antimet ovat paitsi herkullisia myös tutkitusti terveellisiä. Maa- ja kotitalousnaiset kertovat Pohjolan superruuista sadoissa ruokatapahtumissa ympäri Suomen. Me maa- ja kotitalousnaiset uskomme, että todelliset terveysvaikutukset lymyävät läheltä. Superruokia ei tarvitse hakea kaukomailta, sillä niitä löytyy runsaasti lähimaastoistakin, toteaa Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kehityspäällikkö Katja Pethman. Pohjolan viljat, kaura, ohra ja ruis, ovat superruokaa hyvien kasvikuitujensa ansiosta. Öljykasvit, rypsi ja rapsi, päihittävät muut kasviöljyt erinomaisella rasvakoostumuksellaan. Marjat ja monet kasvikset sisältävät elimistöä suojelevia tehoaineita. Pohjoisissa järvissä ja me-

rissä uivista kaloista saa runsaasti tärkeitä ravintoaineita. Ruokavaliota täydentävät maukkaat metsäsienet ja villiyrtit.

Pohjolan ruokavalio tekee hyvää Pohjoismaissa on viime aikoina tutkittu täkäläistä ruokavaliota perusteellisesti. Terveelliseen Pohjolan ruokavalioon kuuluu säännöllisesti metsämarjoja, kaaleja, kalaa, rypsiöljyä sekä täysjyväviljaa, ja lihaa syödään vain vähän. On havaittu, että jos noudatetaan suositusten mukaista Pohjolan ruokavaliota, sillä on hyviä vaikutuksia niin verenpaineeseen kuin veren rasva-arvoihinkin. Myös kakkostyypin diabeteksen vaara vähenee. Lisäksi ruokavalio auttaa painonhallinnassa. – Tapahtumilla ja ruokakursseilla haluamme jakaa käytännönläheistä tietoa Pohjolan superruuista ja niistä koostettavasta superruokavaliosta. Kerromme lähiraaka-aineiden terveellisyydestä ja käytöstä ruuanlaitossa, Pethman jatkaa. Tietoa Pohjolan superruuista ja herkullisia ruokaohjeita löytyy sivulta www.maajakotitalousnaiset.fi/superruoka

S Y K S Y N O M E N AT MEHUKSI

Ajanvaraus klo 8-14

puh. 020 747 3686

https://proagriapohjoissavo.avoinna24.fi

Mehustus Sorsasalon raviradan huoltorakennuksessa. Minimimäärä 20 kg omenoita. Pastöroimattoman hinta 1,10 €/kg ja pastöroidun 1,40 €/kg omenoita. Myös pudokkaista ja pintaviallisista omenoista.

ProAgria Pohjois-Savo/ Maa- ja kotitalousnaiset

HAE TUETULLE LOMALLE!

Järjestämme lomia perheille, ikääntyneille, työttömille sekä eri potilas- ja vammaisryhmiin kuuluville henkilöille! Tuetut lomat on tarkoitettu henkilöille, joilla ei muuten ole mahdollisuutta päästä lomalle!

VUODEN 2016 LOMAESITE ILMESTYY SYYSKUUSSA! Hakuajat lomille päättyvät 3 kk ennen loman alkamispäivää! Tutustu lomiin ja täytä sähköinen hakemus sivuilta www.mtlh.fi tai tilaa esite p. 010 2193 460, lomat@mtlh.fi

Kesän Farmari maatalousnäyttelyä vietettiin Joensuussa kauniin kesäisen, perjantaina jopa helteisen sään vallitessa. Tapahtumassa vieraili kaikkiaan 73000 kävijää. Näyttelytutkimusten mukaan näyttelystä löytyi juuri niitä tuotteita ja palveluita joita oli lähetty tavoittelemaan. Muille kuin maa- ja metsätaloutta lähellä työskenteleville näyttely antoi hyvän kuvan tämän päivän maaseudusta.

Sukupolvien ketju Järjestöpäivässä jaettiin tunnuksia 14. tilalle. Tunnus kertoo työstä jota on tehty maatiloilla sukupolvien ajan vuosisatojen saatossa.

Osastokokonaisuudet kiinnostivat

Farmari 2015 kiittää

Konekentillä näki tämän päivän uutta teknologiaa ja työtä helpottavia laitteita. Energiantuottamisen eri muodot ja mahdollisuudet nousivat esille niin energia-, metsä kuin koneosastoillakin. Päivitä maaseutusi teltta kokosi eri alojen toimijat yhteen ja loivat hyvän kuvan tämän päivän toimijaverkostoista. Farmari oli odotettu tapahtuma Itä-Suomessa ja toi esille maatalouden ja maaseudun kaikessa monimuotoisuudessaan.

Yllä kuvassa tunnuksen saaneita: Vuodesta,Tilan nimi, Nykyiset omistajat ain. 1541,Honkamäki, Juho ja Satu Halinen Mikkeli 1760, Merilä, Pentti Meriläinen ja Lea Konttinen Sotkamo 1696, Kankaanpää, Jukka ja Aino Nevalainen Valtimo

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen juhlapuhujana Farmarin avajaisjuhlassa.

1791, Ruunakangas, Mikko ja Sanni Vestman Liperi 1733, Mikkola ent. Ollila, Mika Matikainen ja Anssi Matikainen Kitee 1606, Pohjoistalo, Eero Korhonen Kuopio 1731, Kannas EHKÄ, Henri Pietikäinen Kiuruvesi 1683, Purola, Alpo ja Pirjo Eronen Joensuu

1640, Koivumäki, Ari ja Hanna Lajunen Tohmajärvi 1675, Alastalo, Eeva ja Timo Aarrevaara Orimattila 1764, Lippiaho ent. Alaselkä (siirtokarj.), Aki ja Sanna Harjunen Lieksa 1721, Huttula, Kari ja Nina Huttunen sekä Vesa ja Maarit Huttunen Outokumpu

Tasavallan presidentti oli torstai päivän kuvatuimpia henkilöitä.

1721, Anttila, Juha ja Hanna Huttunen Outokumpu 1726, Vattula, Mikko ja Marjo Nikula Haapajärvi, Oulu Lisäksi Kari ja Annukka Tahvanaisen Ohvanan tila jota muistettiin 100 vuotta tuotosseurannassa mukana olleena.

Junior Handler-, Nuorten kasvattajien ja Showmanship- kilpailuihin osallistui yhteensä noin 70 lasta ja nuorta.

Farmarin eläimet ihastuttivat Maatalousnäyttelyn eläinkenttä veti yleisöä puoleensa aamusta iltaan. Nähtävillä oli satamäärin tuotanto- ja harraste-eläimiä eri lajeista ja roduista. Laulurinteen hieno vehreä ympäristö oli juuri oikea paikka monenkirjaville eläimille, joista suurin osa oli lähtöisin Pohjois-Karjalasta. Varsinkin kaupunkilaiset ja lapsiperheet saivat hämmästellä suuria sonneja ja pikkuruisia tipuja hevosista, possuista ja monista muista puhumattakaan.

Lypsykarjanavetoissa väki viihtyi Lypsykarjakilpailuissa ja esityksissä oli mukana noin 125 eläintä, jotka kilpailivat paremmuudesta omissa rotuluokissaan. Suurin osa eläimistä tuli Pohjois-Savosta sekä ympäri Etelä- ja Länsi Suomea. Suuren suosion saivat Junior Handler-, Nuorten kasvattajien ja Showmanship- kilpailut, joihin osallistui yhteensä noin 70 lasta ja nuorta eläimineen eri puolilta Suomea. Kansainvälinen tuomaristo, joka edusti Suomea, Ruotsia, Saksaa ja Unkaria, sai vaativan tehtävän arvioida sekä eläimiä että hoitajien ammattitaitoa käsittelyssä ja esiintymisessä. Vasikkabaarissa yleisö sai perehtyä pikkuvasikoiden hoitoon.

Lammaspaimenet työssään Lampaiden paimennusnäytöksissä esiintyi joukko huippuunsa koulutettuja työkoiria, jotka noudattivat ohjaajiensa hyvinkin vähäeleisiä komentoja tunnollisesti ja täydellä innolla. Lampurin, lammaskatraan ja koirien yhteistyö hämmästytti runsaslukuista yleisöä, jolle näytökset olivat erityisen harvinaista nähtävää.

Possuja kuvattiin ahkerasti Sikaosaston emakot porsaineen ja monenkirjavat isommat siat vetivät karsinoiden laidat täyteen katsojia. Esittelykierrosten lomassa kerrottiin sikataloudesta ja eläinten hoidosta sianliharesepteihin saakka. Kamerat räpsyivät kuvauksissa, joissa lapset ja possut pääsivät lähikosketuksiin.

Hevosalueella kova kuhina aamusta iltaan Vetovoimainen hevososasto veti ihmisiä kaiken aikaa esitysten, työnäytösten ja kisailujen pariin. Rotuesittelyissä, ratsastusesityksissä ja kengitysnäytöksissä kuultiin ammattiasiaa ja nähtiin huimia mestaritason suori-

tuksia. Keppihevoskisoihin osallistui suuri joukko innokkaita pieniä taaperoita ja isompia harrastajia. Suomenhevosen jalostussuunnat, pikkuruiset minit, raskaat jättihevoset ja lukuisat muut rodut saivat ansaitsemansa huomion.

Lihakarjapuistikon varjoissa Komeat monen rodun sonnit, hiehot ja emot vasikoineen lepäilivät ja märehtivät leppoisasti ihmistungoksesta huolimatta. Moni näki elämänsä ensimmäisen kerran suuria sonneja eikä kaikille ollut tuttua myöskään pihviliha, jota voi ostaa suoraan tuottajilta. Ruokaherkuttelijat voivat hankkia eri roduista peräisin olevaa lihaa erilaisiin tarkoituksiin. Toivottavasti näyttely toi uusia kontakteja lihan ystäville.

Kirjavat kanat, villasika ja alpakat hyödyksi ja huviksi Kotitarvekanaloita on perustettu paljon viime vuosina ja usein niissä pidetään vanhoja maatiaisrotuja tai muita erikoiskanoja. Monenkirjavat kukot ja kanat pienine tipusineen herättivät näyttelyssä suurta kiinnostusta. Tosin tarttuvia tauteja on juuri nyt liikkeellä ja eläinkauppa on tarkassa seurannassa. Villasika ja alpakat edustivat Farmarin erikoiseläimiä, joiden aitausten äärellä pyöri kaiken aikaa väkeä. Suuri kiitos kaikille eläinten omistajille, yhteistyökumppaneille, sidosryhmille ja muille tekijöille kotieläinosaston rakentamisesta! Anna Liimatainen kotieläinkentän vastaava Farmari 2015

KoneAgrialle uusi toimintaympäristö ja hyvä paikkojen kysyntä takaavat sen, että näyttely tulee uudistumaan. – Jonkin verran on tulossa uusia yrityksiä mukaan. Lisäksi näytteilleasettajilla on uusia tuotteita ja edustuksia, sanoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka. Näyttely pidetään aiemmista vuosista poiketen kolmipäiväisenä.

Kasvintuotanto vahvasti esillä – Tänä vuonna näytteilleasettajien tarjonta painottunee hieman aikaisempia vuosia enemmän kasvintuotantoon ja yksimahaisiin, koska näyttely on aiempaa lähempänä vilja-Suomea. Siitä huolimatta nauta- ja maitosektorillekin tulee olemaan hyvä tarjonta, sillä mukana on vahvoja nautakarjatalouden toimijoita, kertoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka. Myös seminaariohjelmassa kasvintuotanto näyttäytyy aikaisempia vuosia enemmän. Suunnitteilla on mm. viljanviljelyyn, viljamarkkinoihin sekä suorakylvöön keskittyvät seminaarit sekä

AIV:ta käsittelevä seminaari säilöntämenetelmän saaman Nobelin 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Myös viljelijöiden työhyvinvointi, sikatalous ja luomu ovat seminaariaiheina tänä vuonna.

Kokoa ryhmä ja tule KoneAgriaan KoneAgria näyttely on hyvä retkikohde. Kokoa ryhmä, isompi tai pienempi, ja tule näyttelyyn. Jo yhdeksän hengen ryhmä saa pääsyliput edulliseen 12 euron hintaan (normaali 17 EUR). Ryhmälippuja voi tilata EevaLiisa Kivimäeltä, 040 576 8740, eeva-liisa.kivimaki@proagria.fi. Ennakkoon tilatut liput ja kuljetus sisäänkäynnin eteen tekee näyttelyyn saapumisen vaivattomaksi. Ryhmälippuja voi ostaa myös sähköisestä lippukaupasta. Sähköinen lippukauppa aukeaa syyskuussa. Halutessasi voi tilata koko ryhmälle ruokailun tai kahvin etukäteen. Näyttelyalueella ravintolatoimesta vastaa Finnresta. Varauksia voi tehdä: katariina.laanikari@finnresta.fi tai 020 770 1273.

ETSIMME HYVIÄ VAIHTOKONEITA! NYT ON OIKEA AIKA VAIHTAA UUTEEN VALTRAAN.

TARJOAMME UUDEN VALTRAN OSTAJALLE: • 3 Vuoden takuun • Huippuunsa hiottua työmukavuutta • Ylivoimaista huolenpitoa • Viimeisintä tekniikkaa • Erinomaisen jälleenmyyntiarvon VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

Näyttelyn järjestävät ProAgria Keski-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi. Näyttely on järjestyksessään yhdestoista. Näyttelyn pääyhteistyökumppanit ovat Agco Suomi, K-Maatalous, NHKKeskus, Tomas Kjellman ja Turun Konekeskus / Konefarmi. Lisätietoa : www.koneagria.fi, www.facebook.com/koneagria

KoneAgria-näyttely pidetään 8.–10.10. Tampereella, Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Avoinna: to-pe klo 9-17, la klo 9-16. Liput: 17 e / 12 e

KoneAgrian seminaarit ja tietoiskut

HALUAMME SINUN TRAKTORISI.

KoneAgria on tänä vuonna laajempi kuin koskaan. Nähtävää riittää vaikka useammallekin päivälle. Kuva: Tomi Tuuliranta.

YOUR WORKING MACHINE

Torstai 8.10.

Perjantai 9.10.

Lauantai 10.10.

- Viljamarkkinat, ProAgria - Automaattiohjauksen ja paikkatietoon perustuvan tekniikan hyödyntäminen, Koneviesti - Maatalous ja työterveys Suomessa, Työterveyslaitos - Sikatalouden näkymät, ProAgria

- Viljanviljely, ProAgria - Suorakylvökokeet 10 v. tulosten tarkastelua, Koneviesti - AIV Nobel -juhlaseminaari, Eastman (Taminco Finland Oy), Ennakkoilmoittautuminen AIV.fisivuston kautta viikosta 35 lähtien - Reaaliaikainen lisälannoitus, peltojen tasauksen ja lanauksen hyötyjä, automaattiohjaus, ruiskutus ja lannoitus, Geotrim Oy

- Luomuseminaari, ProAgria ja Luomuliitto - Energiapuun tehokas käsittely ja kuivuminen, Metsien kaukokartoitus ja lentokeilaus, Kalevi Pietikäinen - Reaaliaikainen lisälannoitus, peltojen tasauksen ja lanauksen hyötyjä, automaattiohjaus, ruiskutus ja lannoitus, Geotrim Oy

Näyttelyvierailla on vapaa pääsy seminaareihin ja tietoiskuihin

Henkilöstöuutisia

Rauno Savolainen, agrologi AMK aloitti 24.8. kasvintuotannon ja talouden asiantuntijana. Raunon tavoittaa Lapinlahden toimistolta, Asematie 4, puh. 0400 172 121, rauno.savolainen@proagria.fi.

ProAgria Pohjois-Savo Petteri Soininen, KTM aloitti 13.7. talousasiantuntijana. Petterin tavoittaa Kuopion toimistolta Puijonkatu 14 ja puh. 0400 571 647, petteri.soininen@proagria.fi.

Essi Tahvola, agrologi maat. ja metsät. yo aloitti 24.8. kasvintuotannon ja talouden asiantuntijana. Essin tavoittaa Kuopion toimistolta Puijonkatu 14, puh. 040 707 1479, essi.tahvola@proagria.fi.

Vuokko Lukinmaa, agrologi, tradenomi aloitti 13.7. talousasiantuntijana. Vuokon tavoittaa Iisalmen toimistolta Päiviönkatu 22, puh. 043 824 7615, vuokko.lukinmaa@proagria.fi.

Eeva Sarkkinen aloitti 1.9. hanke- ja taloushallinnon asiantuntijana. Eevan tavoittaa Kuopion toimistolta Puijonkatu 14, puh. 043 826 7034, eeva.sarkkinen@proagria.fi.

Sanna Mäkelä, maat. ja metsät. yo., aloitti 13.7. talousasiantuntijana. Sannan tavoittaa Kiuruveden toimistolta Harjukatu 2, puh. 043 825 1213, sanna.makela@proagria.fi.

Vuokko Pietikäinen-Kauppinen agrologi AMK aloitti 24.8. ruokinnan ja tuotannonohjauksen asiantuntijana Sonkajärvi-Vieremä -alueella. Vuokon toimenkuvaan kuuluu myös erityisympäristötuki ja työterveyshuolto. Vuokon tavoittaa Iisalmen toimistolta Päiviönkatu 22, puh. 043 826 7008, vuokko.pietikainen-kauppinen@proagia.fi.

Elisa Pajunen, agrologi AMK aloitti 4.8. Hertta Mikkosen vanhempainvapaan ajan ruokinnan ja tuotannonohjauksen asiantuntijana. Elisan tavoittaa Kuopion toimistolta Puijonkatu 14, puh. 043 825 4983, elisa.pajunen@proagria.fi.

Kirsi Tuovinen palasi 1.9. vanhempainvapaalta talouden ja kasvintuotannon asiantuntijaksi Vieremälle. Kirsin tavoittaa Iisalmen toimistolta Päiviönkatu 22, puh. 0400 867 400, kirsi.tuovinen@proagria.fi.

Viivi Valutie, terveystieteen kand. aloitti 1.8. Sanna Lounan vanhempainvapaan ajan ruoka- ja elintarvikeasiantuntijana. Viivin tavoittaa Kuopion toimistolta Puijonkatu 14, puh. 0400 571 642, viivi.valutie@maajakotitalousnaiset.fi.

Marjaana Mikkonen palasi 1.9. vanhempainvapaalta ruokinnan ja tuotannonohjauksen asiantuntijaksi. Marjaanan tavoittaa Iisalmen toimistolta Päiviönkatu 22, puh. 040 751 2725, marjaana.mikkonen@proagria.fi.

TILAA NEUVO 2020 -PALVELU MEILTÄ ASIANTUNTIJA

PUHELIN

Antikainen Paula

ASIANTUNTIJA

PUHELIN

040 673 9465

Paunonen Heikki

040 586 5957

God Ahti

0400 286 789

Penttinen Sanna

043 825 1210

Harakka Irja

040 510 5422

Pietikäinen Liisa

0400 375 583

Hentilä Aija

043 825 4984

Piippo Arvo

0400 380 203

Hiltunen Jukka

0400 209 707

Piippo Jaana

vanhempainvp

Idström Anne

0400 159 970

Pitkälä Joakim

040 579 7178

Inkeroinen Heikki

0400 375 584

Pylkkänen Anne

040 673 4564

Jokela Sinikka

0400 571 643

Rantala Jouni

043 825 2684

Kekäläinen Maija

040 540 3055

Rossi Anu

040 179 5001

Korhonen Pirkko

opintovp

Rytkönen Sirpa

040 510 2887

Kulin Jouko

0400 661 135

Räsänen Marjatta

0400 124 897

Laajalahti Kyösti

0400 277 670

Rönkkö Nina

vanhempainvp

Laakkonen Eero

0400 907 047

Saastamoinen Mikko

040 480 7272

Mikkonen Hertta

vanhempainvp

Saastamoinen Seija

040 523 2327

Murtola Terttu

040 700 9537

Tuominen Pirkko

0400 124 976

Mustonen Arja

0400 203 755

Tuovinen Kirsi

0400 867 400

Mäkipää Hannu

040 563 8759

Turpeinen Eveliina

040 523 0932

Oksman Anita

043 825 1219

Valta Antti

0400 380 201

Pasanen Tapio

0400 905 731

Zitting Panu

0400 577 253

YMPÄRISTÖ

KASVINSUOJELU

TOIMIALA

TUOTANTOELÄIN

ENERGIA

LUOMUKOTIELÄIN

TOIMIALA

LUOMUKASVI

Syksyn kasvinsuojelukoulutukset Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaisten

EDUSTAJAKOKOUS

Ti 20.10. Siilinjärvi, Vuorela, Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Jokiharjuntie 3 Ti 17.11. Iisalmi, Ylä-Savon ammattiopisto (PEMO), Kotikyläntie 254 Koulutuksen ja tutkinnon kesto klo 9-14.

La 14.11.2015, Siilinjärvi, Kolmisopen vanha koulu, Jaansmo Ay, Varpaisjärventie 501 Klo 9.15 Valtakirjojen tarkastus ja kahvitarjoilu Klo 10.00 Kokous alkaa. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokousesitelmän pitää kansanedustaja Hanna-Kaisa Heikkinen. Ilmoittautumiset ja ruoka-aineallergiat tarjoiluja varten 30.10. mennessä: http://pohjois-savo.maajakotitalousnaiset.fi/ tapahtumat-ja-ajankohtaista/tapahtumakalenteri tai puh. 020 747 3650 (8-15). Edustajakokouksessa palkitaan vuoden maa- ja kotitalousnainen sekä miljoona litraa metsämarjoja -kisan voittajat.

llmoittautumiset: viikko ennen koulutuksen alkua https://pohjoissavo.proagria.fi/tapahtumat/ tai puh. 020 747 3650 (8-15). Tervetuloa koulutukseen!

Tervetuloa! Pohjois-Savon maa- ja kotitalousnaiset

Piirijohtokunta

Maa- ja kotitalousnaisten tapahtumia

Tuoreimmat tapahtumat löydät: www.maajakotitalousnaiset.fi/es sähköposti: etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi tai etunimi.sukunimi@proagria.fi Kasvisaarteen arvoitus –tapahtumat leikki-ikäisille: 23.9 Kerimäen päiväkoti, Savonlinna 24.9 Punkaharjun päiväkoti, Savonlinna 25.9 Kummunmäen päiväkoti, Juva

Kuvat Rodeo.fi

24.9 Raakasuklaakurssi, Ristiina 29.9 Syö hyvää tietoisku, Kerimäki

Miten saada rahat riittämään? … ja selättää maksuvalmiushaasteet. Tarjoamme sinulle talouden ja tuotannon hallinnan polut, joilla onnistut. Eväitämme ovat kassan hallinta ja seuranta, talouden tasapainottaminen, ennakoivuus, tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteiden suunnittelu sekä muutosten vaikutusten arviointi. Tuotannon tehostamiseen ja kasvuun saat meiltä toimivat keinot. Käy keskustelua asiantuntijoidemme kanssa toimenpiteistä, niiden tuomista tuloksista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Muutokset kannattaa tehdä asiantuntijoidemme kanssa ja varmistaa oikea suunta. Ota tilasi talous hallintaan ja tehosta tuotantoa.

Ota yhteyttä jo heti tänään! www.proagria.fi/rahatriittamaan ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti.

Hyödynnä parhaat tukiratkaisut

Selvitämme parhaat ymp äristö-, eläinten hyvinvointikor vauk sen ja viherryttämistuen ratkaisut yrityksellesi. Saat arvion tilakohtaisesta kokonaistukimäärästä. www.proagria.fi/ tukipuntari

Vinkki!

Tiedätkö jo Senttien ja talouden tsekkilistoista? Kysy ja yllät y!

Todellisia tuloksia terveysjalostukseen Semexin Immunity -sonneilla

Pellon Crimbox

Säästä ruokinnan rehuraakaaineiden kustannuksissa! Holvaamaton automaattinen syöttölaite murskeviljalle, kivennäisille, panimoiden ja elintarviketeollisuuden sivutuotteille, kuten perunarehulle, rypsimixerille ja mäskille. • Tiivis, rakenne ruostumatonta terästä • Pyörivä leikkuuterä • Koot 4m³, 6m³ ja 8m³ • Liitettävissä Pellon Graphicsohjaukseen

Tilaa Realtime-kiimanseurantajärjestelmä helpottamaan arkipäivän rutiineja

SemexFinlandOy Viikatetie3,91900Liminka,puh.0405507643 sari.alhainen@semex.fi, www.semex.fi

Kysy lisää aluemyyjältäsi! Pellon Group Oy | Puh. 06-483 7555 | Huolto 06-4837 666 | www.pellon.com

Ota kumppaniksesi asiantuntija

KIIRELEHMILLE NOPEAT NOUDOT ILMAN LISÄKULUJA HKScan investoi Itä-Suomeen. Outokummun teurastamon navettainvestointi toi lisää joustoa teurasnoutoihin. Kesän aikana uudistui myös osa teuraslinjasta ja leikkaamosta. Noudamme teuraat nopeasti, kiirenaudatkin ilman lisäkuluja. Vahvan verkoston kautta saat myös vasikoillesi hyvät kasvatuspaikat. Ota yhteyttä paikalliseen kenttäedustajaamme ja kysy lisää!

Osmo Könönen 040 831 4475 osmo.kononen@hkscan.com

Kuva: Elisabeth

Robottilypsyn mestarit

Toimii kuin unelma! FabaRobottiVG-sonnit periyttävät juuri niitä ominaisuuksia, joita robottilypsyssä tarvitaan. Utareen yksityiskohdat ovat kohdallaan ja hyvät jalat takaavat lehmien aktiivisuuden. Myös lypsynopeus on huomioitu! FabaRobottiVG-sonneilla saat toimivia ja aktiivisia itsepalvelulehmiä.

Sinä tiedät, mitä karjaltasi haluat. Me autamme sinua saavuttamaan sen. Lisää sonneistamme www.faba.fi.

Faban kumppani