ProAgria Itä-Suomi 03/2016 by ProAgria Pohjois-Karjala

22. vuosikerta 3/2016

4 10 16 25

Sähköinen taloushallinto tuo helpotusta arkeen Asiantuntijavaihtoa Irlannin kanssa Nurmet rahaksi Rakennussuunnittelu: Lisätilaa ja kasvojenkohotusta

Talous pohdituttaa

Suunnittele, Toteuta, Analysoi, Paranna. Tässäpä meille kaikille ympyrä, joka oman yritystoiminnan pyörittämisessä kannattaa muistaa. Käsitellään niin toimintaan kuin talouteen liittyviä asioita, näkökulmia ja mittareita. Tänä päivänä maatilayrittämisessä keskusteluttavat paljon talousasiat. Kannattavuustavoitteiden saavuttaminen on äärimmäisen vaikeaa tuotehintojen alenemisen myötä ja maksuvalmiudenkin säilyttäminen on haastavaa. Olisiko hyvä ottaa päivä tai pari ja pohtia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja yhdessä? Niin yrittäjäperheen piirissä kuin yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Viivästyskorkojen ja perintäkulujen maksaminen tulee kalliiksi muutenkin tiukassa tilanteessa. Parempi vaihtoehto varmasti olisi, jos maksuvalmiuden heikkenemiseen pystyisi reagoimaan ajoissa esim. edullisemman kausirahoituksen avulla tai oikein kohdennettuna kuluja alentamalla. ProAgriasta tarjoamme tähän työkaluksi kassabudjetointia, joka auttaa suunnittelemaan ja hallitsemaan tilan maksuvalmiutta ja varmistamaan, että tilillä on rahaa, kun sitä tarvitaan. Useimmiten työ on hyvä aloittaa kehittämiskeskustelulla, jossa luodaan kokonaiskuva maatilayrityksen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden tavoitteista ja mahdollista vaihtoehdoista. Kehittämiskeskustelun sekä budjetoinnin käynnistys- ja seurantapalvelun pystymme tänä vuonna tarjoamaan maatiloille hyvin edulliseen hintaan, johtuen palveluun kohdistuvasta MMM:n tuesta. Hanke- ja pienryhmätoiminta ovat käynnistyneet ProAgrioissa ohjelmakauden vaihteesta johtuneen tauon jälkeen. Kannattaa seurata hankkeiden tarjontaa ja lähteä mukaan koulutustilaisuuksiin, opintomatkoille ja pienryhmiin. Lähtemiseen voi olla usein kynnys ajasta tai muista syistä, mutta lähteminen palkitsee. Kun ajat ovat haastavat, viljelijä tarvitsee yhteistä keskustelua, uusia ajatuksia ja näkökulmia, sosiaalista verkostoa ja uusiakin yhteistyökumppaneita. Tiedon hankintaan ja osaamiseen kannattaa investoida aina. Heikki Pahkasalo toimitusjohtaja ProAgria Etelä-Savo

Lehden julkaisija: ProAgria Pohjois-Karjala Torikatu 9A, PL 5 80101 Joensuu Lehti ilmestyy v. 2016 seuraavaksi viikolla 47 Toimitus: Päätoimittaja Eero Parviainen p. 040 301 2435 Toimitussihteeri Anu Pesonen p. 040 301 2436 anu.pesonen@proagria.fi

Ilmoitusmyynti: T:mi Jorma Viitanen p. 045 122 5305, jorma.viitanen@kotiposti.net Sivunvalmistus: ProAgria Pohjois-Karjala / Marko Natri p. 040 301 2427 marko.natri@proagria.fi Etusivun kuva: ProAgria Pohjois-Karjala

Kansallisruoka satavuotiaalle Mistä suomalaisista ruuista olet erityisen ylpeä? Entä mitä ruokia haluaisit tarjota ulkomailla makupaloina suomalaisuudesta? Elo-säätiö, MTK, Maa- ja kotitalousnaiset ja joukko muita ruoka-alan järjestöjä haluavat antaa satavuotiaalle Suomelle herkullisen lahjan: oman kansallisruuan. Minulla on kunnia olla mukana 12-henkisessä raadissa, joka valitsee kansalaisten ehdotuksista parhaat ruokaaarteemme. Meillä on monta syytä olla ylpeitä omasta ruuastamme. Suomessa tuotetaan maailman puhtainta ja turvallisinta ruokaa. Ruokakulttuurissamme näkyy hienolla tavalla vuodenaikojen vaihtelu ja luonnonläheisyys. Maailman pohjoisimmilla alueilla kasvaneissa raaka-aineissa voi maistaa talven roudan ja sitä seuranneen kesän yöttömän yön. Suomessa on aina osattu jemmata ruokaa pitkän talven varalle. Meillä on taidokkaasti suolattu, hapatettu, kuivattu ja hillottu. Tämä kekseliäisyys satokauden ruuan säilyttämisessä on jättänyt voimakkaan jäljen ruokapöytäämme, ja on suorastaan trendi ravintoloissa ja kotikeittiöissä. Me maaja kotitalousnaiset osaamme tehdä todellista kansallisruokaa. Maaseudun naisten laittama ruoka on selkeää ja rakkau-

della valmistettua, omista korkealaatuisista raaka-aineista. Ruuanlaiton taidon olemme saaneet perintönä maalaiskulttuurista, äideiltämme ja isoäideiltämme. Osaamisen siirtyminen tuleville sukupolville ei ole kuitenkaan enää itsestäänselvyys. Me järjestönä voimme vaalia perinteisiä reseptejä, ruokataitoja ja -tajua. Tuomalla ruoka-aarteita nykypäivään pidämme hengissä maakuntien ruokaperinteitä. Kansallisruokaäänestys on yksi keino innostaa keskusteluun alueellisista erikoisuuksistamme. Iloitsen joka päivä siitä, että saan syödä hyvää ja puhdasta kotimaista ruokaa. Omia suosikkejani Suomen kansallisruuiksi ovat hernekeitto, läskisoosi, kesäkeitto ja lanttulaatikko. Mitkä ovat sinun? Maija Silvennoinen keittiömestari hallituksen puheenjohtaja, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus

Äänestä kansallisruokaa osoitteessa www.kansallisruoka.fi Valinta julkistetaan tammikuussa 2017

Talouden hallinta omiin käsiin kassabudjetoinnilla ”Minua askarruttaa taloudellinen tilanteeni. Vielä pärjään mutta huolestuttaa.” Näitä keskusteluja on käyty useiden yrittäjien kanssa viime aikoina. Taloudellisen tilanteen arviointi kannattaa tehdä heti, kun on pienikin epäilys siitä, että tulevaisuudessa kassan kanssa tulee olemaan tiukkaa. Tällöin työkalupakissa on vielä huomattavasti enemmän keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. ”Rahat ei laskemalla lisäänny vaan muutoksia tekemällä.” Kaikkia muutoksia ei voida tehdä kerralla vaan ne pitää aikatauluttaa kiireellisyysjärjestykseen. Kannattavuutta nopeimmin nostavat toimenpiteet tunnistetaan ja tehdään suunnitelma niiden toteuttamiseksi. Lisäksi jatkuva kriittinen tarkastelu omaa tekemistä kohtaan on avainasemassa kehityksen paikkojen tunnistamiseksi. Ota yhteyttä ProAgrian asiantuntijaan, niin kartoitetaan tilanne yhdessä ja sovitaan tarvittavista kehitystoimenpiteistä.

Välitilinpäätöksellä valmistaudutaan tulevaan

Juhani Pitkä ranta, luom umaitotilalli nen, Lehtim äenkylä, Sein äjoki. Juhani on Pit kärannan tila n6 ProAgria Ete lä-Pohjanmaa . isäntä. n Maitotilavaliokunnan puheenjohta ja.

”Sitä pitää osata pysähtyä ja katsoa tulevaan, pohtii Juhani Pitkäranta luomutilallaan Lehtimäenkylällä yhdessä ProAgria Etelä-Pohjanmaan Anja Norjan kanssa.

Suurennuslasin alla oman tilan talous Mututuntumalla ei tilaa johdeta. ProAgria tarjoaa tällä hetkellä tilakäyntimaksun hinnalla kehittämiskeskustelua, jotta mututuntumat saisi tiloilla heittää romukoppaan. Luonteva jatko keskustelulle on kassabudjetoinnin teettäminen talousasiantuntijalla. Pitkärannan luomumaitotilalla on istuttu vastikään alas talousasiantuntija Anja Norjan kanssa ja pohdittu, missä tila menee, mitä tila on tulevaisuudessa ja paperille on pistetty niin tulevia tuloja kuin menojakin. Tilan isäntä Juhani tekee itse tilan kirjanpidon, mutta siitä huolimatta ulkopuolisen näkemystä tarvitaan. - Budjetoinnilla saa helposti kiinni tilan menohuiput. Kyllä siel-

tä meilläkin nousi ne kuukaudet, jolloin menot ovat selkeästi isommat kuin tulot, Juhani kertoo. - Budjetin teko vahvisti mututuntumaa siitä, mihin eurot menevät. Rehumenot ovat merkittävät, kaluston kunnossapito ja korjaus vie yllättävän paljon rahaa. Pitkin vuotta postilaatikkoon saapuvista vakuutusmaksuista tulee myös iso puro. Pankin osa menoista on myös vuotta kohden merkittävä.

Tavoitteet tulevaan Budjetin tekoa edelsi tulevaisuuskeskustelu. - Se on kuin tsekkauskäynti, jossa puhumalla selvitetään missä tilalla mennään juuri nyt, poh-

ditaan uusia avauksia, asetetaan tavoitteita ja sovitaan etenemistavoista, Anja Norja kertoo. - Pitkärannan tilalla on isommat hypyt otettu nyt hetkeksi. Tilan väki saa nyt hengähtää ja elää tilan arkea tällaisenaan. Tulevaisuuskeskustelussa sovimme tavoitteeksi maitotuotoksen lisäämisen. Siinä tila on hyvin onnistunut. - Budjetoinnissa puolestaan ei isoja pomppauksia löytynyt. Samaa talouslinjaa Pitkärannan tilalla mennään kuin muillakin vastaavankokoisilla luomutiloilla. Miia Lenkkeri-Tamminen ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Kesän kasvukausi alkaa olla hyödynnetty ja sadonkorjuu on päättymässä. Nyt alkaa valmistautuminen seuraavaan kasvukauteen, pellot muokataan ja koneet huolletaan sekä aloitetaan viljelysuunnitelmien teko ja tarvittavien ostojen suunnittelu. Näihin toimenpiteisiin liittyy olennaisesti talouden suunnittelu. Myös taloudellisessa mielessä tulee tarkastella tämän vuoden onnistumisia sekä mahdollisia epäonnistumisia tulevan kauden tarpeita silmällä pitäen - on välitilinpäätöksen aika. Välitilinpäätöksessä arvioidaan kuluvan vuoden maatalouden tulosta. Ennakoimalla pyritään pitämään maatalouden tulos mahdollisimman tasaisena, mikä on usein hyvä myös verotuksen kannalta. Ostot ja niiden maksut kannattaa ajoittaa siten, että tulos pysyy tasaisena, ja että kassassa olisi riittävästi varoja vuodenvaihteen jälkeen. Mahdollisuuksien mukaan voidaan hyödyntää ylimääräisiä lainanlyhennyksiä, mikäli maksuvalmius sen sallii. Loppuvuoden konehankintoihin kuuluvat vain sellaiset koneet, jotka tulevat heti käyttöön. Tällöin niiden poistot voidaan tehdä heti seuraavassa tilinpäätöksessä. Välitilinpäätöksellä varaudutaan myös kuluvan verovuoden lopulliseen verojen maksuun. Tarvittaessa voidaan täydentää maksettujen ennakko-

verojen määrää. Syksyn tukimaksatukset ja -määrät kannattaa selvittää ProAgrian Tukipuntarilaskelmalla, jotta reagointiaikaa jää riittävästi ennen varsinaista tilinpäätöstä. Tukipuntari kuuluu osana Neuvo2020-palveluihin. Välitilinpäätöksen yhteydessä on hyvä päivittää myös maatilan kuukausibudjetti. Tämän hetkinen markkinatilanne on monelle tilalle erityisen hankala aiempaa alhaisempien markkinahintojen vuoksi. Hintojen aleneminen pakottaa etsimään keinoja, joilla tuotanto voidaan toteuttaa pienemmillä kustannuksilla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ProAgria tarjoaa palveluita, joissa pureudutaan tilan talouden nykytilaan ja sen kohentamiseen. Mikäli talousasiat askarruttavat, ota yhteyttä meihin, niin selvitämme yhdessä, mitkä toimenpiteet ovat parhaat tilan talouslukkojen avaamiseen. Hyödynnämme tarvittaessa tuotantoasiantuntijoidemme osaamista oikeiden ratkaisujen löytämiseksi. Lisätietoja ProAgria Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja PohjoisSavon talousasiantuntijoilta Tapani Keski-Soini talousasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Parhailla analyyseilla paras sato t Perustutkimukseen on lisätty laskennallinen kationinvaihtokapasiteetti t Uusi Laaja ravinnetilatutkimus, Soilfood

TALOUSASIAT HALLINTAAN Aloitetaan kehittämiskeskustelulla. Sen avulla hahmotat yrityksesi nykytilan, toimintaympäristön ja ajatuksesi tulevaisuudesta. Toiseksi kassabudjetointi: Se auttaa hallitsemaan tilasi maksuvalmiutta ja varmistamaan, että tilillä on rahaa silloin, kun sitä tarvitset. Hyödynnä myös tulosanalyysi: Saat kuvan yrityksesi taloudesta ja tietoa siitä, mitkä asiat ovat tilallasi kunnossa ja mihin asioihin sinun kannattaa panostaa tuotantosi kannattavuuden parantamiseksi.

t Hehkutushäviö maaperän multavuuden varmistamiseen t NIR-analyysit nopeasti nyt Mikkelistä

Laaja analyysivalikoima, nopeat tulosten toimitusajat, sähköiset palvelut: Tilaus- ja Tuloslaari

YKSI OSOITE KAIKILLE NÄYTTEILLE! Seuraa meitä

Puh. 015 320 400 PL 500 (Graanintie 7) t 50101 Mikkeli t www.viljavuuspalvelu.fi

Sähköinen taloushallinto tuo helpotusta maatalousyrittäjän arkeen Tilitoimistot tarjoavat asiakkailleen sähköisiä taloushallinnon palveluita helpottamaan yritysten arkea. ProAgria Pohjois-Karjalassa otettiin käyttöön huhtikuun alussa Visman NetVisor taloushallinnon ohjelma. Asiakkaat ovat ottaneet ohjelman innostuneesti käyttöön ja kokemukset ovat olleet puolin ja toisin positiivisia. Sähköinen taloushallinto tekee yhteistyön asiakkaan ja tilitoimiston välillä joustavaksi ja nopeammaksi. Tilitoimistoa voidaan hyödyntää asioinnissa joustavasti vaikka silloin kun yrittäjän tietokone tai nettiyhteydet eivät toimi, kirjanpitäjä voi suorittaa esim. kiireellisten laskujen maksun yrityksen puolesta. Tilitoimiston fyysisellä sijainnilla ei ole merkitystä. Kirjanpitäjän ei tarvitse odotella tositteita ja tiliotteita ja yrittäjän papereiden käsittely ja säilyttäminen vähenee oleellisesti. Vain ne tositteet jotka eivät ole sähköisessä muodossa toimitetaan tilitoimistoon joko skannaten tai perinteisesti postilla. Ei enää kuittien säilyttämistä lompakossa vaan kuitit voi lähettää helposti ohjelmaan mobiilisovelluksen avulla joka ladataan älypuhelimeen. Tiliotteet tulee suoraan järjestelmään joten kirjanpitäjä voi tehdä kirjanpitoa vaikka kesken kuukauden. Myyntilaskut tehdään ohjelmassa ja ne voidaan lähettää asiakkaalle joko sähköisesti tai paperilla. Lasku on välittömästi kirjanpidossa samoin kuin laskulle tuleva suoritus, ilman mitään erillisiä siirtoja. Myynti ja myyntisaatavat ovat ajan tasalla. Kun ostolaskut tulevat ohjelmaan sähköisesti on ostoreskontrassa kaikki laskun tiedot valmii-

na, lasku tiliöidään joko asiakkaan tai kirjanpitäjän toimesta, hyväksytään ja laitetaan maksuun. Yrittäjällä on ajantasainen tieto avoimista ostolaskuista tiedossa reaaliajassa. Ostolaskut ovat kirjanpidossa ilman erillisiä siirtoja. Jos ostolasku tulee paperisena, lasku tiedot syötetään ostoreskontraan ja kun sinne skannataan myös laskun kuva, tietoja voi tarkastella jälkikäteen järjestelmästä ilman että tarvitsee etsiä kyseinen lasku mapista. Yrityksen johtaminen ja talouden ennustaminen perustuu aina ajantasaisiin lukuihin. Kaikki tiedot ovat automaattisesti käytössä liiketoiminnan raportoinnissa.

Henkilöstöhallinto, tiedon keruusta maksamiseen Sähköinen henkilöstöhallinto palvelee johdon, työntekijöiden ja palkanlaskijoiden tarpeita. Tiedot siirtyvät automaattisesti palkanlaskennasta kirjanpitoon ja sisäiseen laskentaan ilman erillisiä siirtoja. Lakisääteiset velvoitteet voidaan hoitaa suoraan järjestelmästä, niin ilmoitukset kuin maksaminenkin.

Ohjaa liiketoimintaa tiedon avulla Heti valmiit raportit saatavilla milloin vaan, muokattavat tunnuslukuraportit, reaaliaikainen kassavirta ja maksutilanne, asiakas- ja myynninohjaus sekä teh-

Koivikon Kartano Oy on Kiteen Puhoksessa toimiva maatilaosakeyhtiö. Pekka Partanen ja Pauli Tolonen ostivat tilan vuonna 2010 kun KeskiKarjalan koulutuskuntayhtymältä myi kuutostien varrella sijaitsevan Koivikon maatalousoppilaitoksen tuotantorakennukset ja pellot. Koivikon Kartanolla on lypsyPekka Partanen työympäristössään karjaa, emolehmiä ja nuorta karjaa, eläimiä on tällä hetkellä 400 joista lypsylehmiä noin 100. Kun toiminta vuonna 2010 aloitettiin lypsylehmien määrä oli 30. Uusi robottinavetta valmistui viime vuonna, avajaisia vietettiin marraskuussa. Taloustiedot: Liikevaihto 1000EUR Henkilöstön lukumäärä

2013/12

2014/12

2015/12

371

432

448

PALKANLASKENTA

TILAUKSET JA LASKUTUS

OSTOT TUOTE- JA VARASTONHALLINTA

HRM

TYÖAIKA JA MATKALASKUT

TALOUSHALLINTO JA RAPORTOINTI

VALMIIT YHTEYDET

MYYNTI

PANKKI

TARJOUSTEN KÄSITTELY

CRM

VEROTTAJA VAKUUTUKSET

Valitse joustavasti palveluosiot, joita yrityksesi tarvitsee. 

tävien ja projektien hallinta. Sähköiseen taloushallintoon siirtyminen vaatii myös kirjanpitäjiltä asennemuutosta ja opiskelua, ajatuksissa oli että mitä työtä jää kun ohjelma hoitaa automaattisesti sen minkä kirjanpitäjä ennen teki. Työtä kyllä riittää ja nyt kirjanpitäjät voivat keskittyä entistä enemmän yritystalouden asiantuntijapalveluihin ja yhdessä lukujen tarkasteluun asiakkaiden kanssa. Työ taloushallinnossa on entistä mielekkäämpää ja työhön on tullut uutta intoa, varsinkin kun asiakkaat ovat asiasta myös innostuneet. Sähköinen taloushallinto on tätä päivää ja ProAgria PohjoisKarjalassa ohjaamme kaikki uudet asiakkaamme käyttämään NetVisoria koska se on käytettävissä mistä ja milloin vain, siinä on valmiit integraatiot useisiin järjestelmiin ja asiakas voi valita ne palveluosiot joita tarvitsee. Yrittäjä voi keskittyä olennaiseen, siihen toimintaan jonka asiantuntija hän itse on. Ohjelma palvelee sekä pieniä että isoja yrityksiä.

Koivikon Kartano Oy sähköiseen taloushallintoon Koivikon Kartano Oy on maatilaosakeyhtiö Kiteellä, ja yrittäjä Pekka Partanen on ollut ProAgria Tilipalveluiden asiakkaana jo useita vuosia. Partanen oli ensimmäinen jonka kanssa ProAgria Pohjois-Karjalassa lähdettiin viemään taloushallintoa NetVisoriin ja yrittäjä on ollut tyytyväinen siirryttyään sähköiseen järjestelmään. Pekka harkitsi jo tilitoimiston

vaihtamista koska tarjolla ProAgrian tilipalveluilla ei ollut tarjota sähköistä taloushallintoa. Koska ProAgria on asiantuntijaorganisaatio nimenomaan maataloudessa, on hän erittäin tyytyväinen siihen että tilipalveluilla on nyt tarjota sähköinen taloushallinto muiden palveluiden lisäksi. Ennen avattiin kirjekuoret, syötettiin laskut verkkopankkiin, mapitettiin tosite ja toimitettiin kirjanpitäjälle. Kirjanpitäjä käsitteli laskut kirjanpitoon ja usein saattoi jopa joku tosite uupua aineistosta ja sitä sitten etsittiin ja taas lähetettiin kirjanpitäjälle.

Reaaliaikainen tilanne taloudesta Nyt suurin osa laskuista tulee sähköisesti suoraan järjestelmään ja siellä ne tarkastetaan, tiliöidään, hyväksytään ja laitetaan maksuun. Myös paperisena tulevat laskut käsitellään NetVisorissa ja laskun liitteeksi skannataan kuva, näin ollen laskun tiedot voidaan tarkastaa jälkikäteenkin helposti jos tarvitaan tietoa esim. takuuasioista tai hinnoista eikä tarvitse soittaa kirjanpitäjälle että etsisitkö laskun mapista. Siinä säästyy sekä yrittäjän että kirjanpitäjän aikaa. Ostovelkojen reaaliaikainen tilanne on nähtävissä heti näytöltä. Pekka tiliöi laskut itse koska hänellä on se paras tieto mihin laskulla olevat kulut kuuluvat, toki aina joskus täytyy soittaa kirjanpitäjälle ja mietitään yhdessä mikä kirjapidon tili on sopiva. Näin korjaustarve kirjanpidossa vähenee. Tämä korostuu nyt kun kulujen seurantaa joutuu tarkentamaan entisestään maatilayri-

tysten taloudellisen tilanteen heikentyessä. Sähköinen ostolasku tuo myös kustannus säästöä koska toimittajat veloittavat paperilaskun lähettämisestä. Parasta mitä siirtyminen sähköiseen järjestelmään on kustannussäästö ja reaaliaikaisuus. Tuloslaskelma ja tase on otettavissa järjestelmästä silloin kun sen tarvitsee, myös rahoittaja taho vaatii maatilayrityksiltä reaaliaikaista tietoa. Enää ei riitä se edellisen vuoden tilinpäätöksen antama tieto. Myös ajansäästö on hyvä asia ja näin voi keskittyä siihen oleelliseen eli omaan työhön. Pekka ei ole kokenut siirtymistä sähköiseen taloushallintoon mitenkään hankalaksi tai vaikeaksi, kirjanpitäjän kanssa käytiin ohjelma yhdessä läpi ja kun tutustuu itse kaikessa rauhassa niin löytää toimintoja ja raportteja mitä voi hyödyntää omassa toiminnassa. Partanen harkitsee myös MTY:n siirtämistä NetVisoriin, siellä korostuu myyntilaskujen ja ostolaskujen käsittely sähköisesti vaikka varsinaisen kirjanpidon tekemistä ei vaaditakaan kaksinkertaisena. ProTavastia Tilintarkastus Oy:n KHT tilintarkastaja Pentti Hämäläinen on myös tyytyväinen asiakkaiden siirtymisestä sähköiseen taloushallintoon. Tilintarkastaja pääsee ohjelmaan tekemään tarkastusta hänelle annetuilla valtuuksilla ja tunnuksilla. Vähentää oleellisesti paperin käsittelyä ja mappien kuljettamista. Tuija Karjalainen yritystalouden asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Tilitoimiston vaihtaminen käytännössä On mahdollista, että yrittäjä on kokenut jo kauan työskentelyn nykyisen tilitoimiston kanssa hankalaksi tai monimutkaiseksi. Yhteistyö ei ole sujunut jollakin osa-alueella kuten yrittäjä on toivonut tai tietoa ei saada riittävästi toiminnan pyörittämiseen. Tilitoimiston vaihtaminen on käynyt mielessä, mutta päätöksen tekeminen on vaikeaa. Vaihtaminen koetaan työlääksi ja uuden tilitoimiston etsiminen tuottaa lisää päänvaivaa. Usein kyseessä on myös henkilökohtainen tuttavuus jolloin vaihtaminen voi tuntua vielä hankalammalta. Muistetaan että kyseessä on kuitenkin yrityksen tarve ja tavoitteet. Käytännössä tilitoimiston vaihtaminen ei ole niin hankalaa kuin yrittäjä usein kuvittelee.

Päätös ja aikataulu Kun päätös tilitoimiston vaihtamisesta on saatu aikaiseksi,

seuraava vaihe on lähteä miettimään missä vaiheessa tilikautta vaihtaminen tehdään. Tämä onnistuu lähes missä vaiheessa tilikautta tahansa. Helpointa vaihto on toteuttaa seuraavan tilikauden alussa tai tilikauden muutaman ensimmäisen kuukauden aikana. Tilikauden lopussa vaihtaminen on myös mahdollista, tosin silloin uuden tilitoimiston tehtäväksi jää perehtyä koko tilikauden aikaisiin tapahtumiin. Tilinpäätöskuukauteen tilitoimiston vaihtoa ei suositella.

Irtisanomisaika ja sopimuksen purkaminen Onko yrityksellä edellisen tilitoimiston kanssa kirjallinen toimeksiantosopimus? Mikäli sopimus löytyy, on siitä syytä tarkistaa mahdollinen sopimuksen irtisanomisaika, miten irtisanominen on toteutettava ja kuinka irtisanomisajan kuluminen lasketaan.

Sopimuksen puuttuessa on syytä olla henkilökohtaisesti yhteydessä tilitoimistoon ja ilmoittaa tilitoimiston vaihtamisesta hyvissä ajoin, että edelliselle toimistolle jää tarpeeksi aikaa saattaa kirjanpito loppuun siten, että vaihtaminen onnistuu vaivatta.

Uuden tilitoimiston etsiminen Uutta tilitoimistoa valittaessa kumppaniksi taloushallinnon hoitamiseen ovat hyvät kokemukset toisilta yrittäjiltä merkityksellisiä. Toki Internetistä hakemalla löytyy paljon taloushallintopalveluita tarjoavia yrityksiä ja hintojakin. Mutta halvin tilitoimisto ei välttämättä pysty tarjoamaan sitä parasta palvelua. ProAgria pystyy tarjoamaan esimerkiksi maaseudun yritystoimintaan vuosikymmenten kokemuksen ja palvelut laajasti. Tämä helpottaa osaltaan myös

muiden yritystä koskevien asioiden hoitamista. Mikäli yrityksellä on kiinnostusta ottaa käyttöön tai on jo käytössä sähköinen taloushallinto, varmista että tulevalla tilitoimistolla on valmiudet hoitaa yrityksesi asioita. Tilitoimistolta täytyy löytyä ajanmukaiset sähköiset taloushallinnon järjestelmät sekä osaava ja koulutettu henkilökunta niiden käyttöön.

Tapaaminen ja toimeksiantosopimus Potentiaalisen uuden tilitoimiston kanssa on hyvä sopia tapaaminen, jossa on mahdollisuus tavata myös tuleva taloushallinnon asiantuntija joka hoitaa yrityksen asioita. Yhdessä käydään läpi tilitoimiston käytännöt, aikataulut, toimintatavat sekä yrittäjän omat toiveet. Tapaamisessa sovitaan kuka hoitaa asiakkuuden siirtoon liittyvät

asiat entisen tilitoimiston kanssa. Tilitoimiston kanssa laaditaan kirjallinen toimeksiantosopimus. Siinä sovitut aikataulut ja työnjako on merkattu selkeästi kirjalliseen muotoon. Tämä on jatkossa molempien osapuolten etu. Lisätietoja tai tilitoimiston vaihtoa miettiessä ota yhteyttä alueesi ProAgriaan. Heidi Laaninen p. 040 301 2430 Yritystalouden asiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala Arja Seppänen p. 0400 256 593 Kirjanpitäjä, tilipalvelut ProAgria Etelä-Savo Kirsi Rantonen p. 040 672 0252 Yritysasiantuntija, tilipalvelut KLT ProAgria Pohjois-Savo

Tuetut palvelut avuksi maatilan johtamiseen Viljelijöiden taloustilanne on huono ja toimintaympäristö muuttuu vinhaa vauhtia. ProAgrian asiantuntijat voivat auttaa viljelijää löytämään ratkaisuja hyödyntäen valtion tukemia neuvontapalveluja. Toimintaympäristön muutokset tuovat paineita viljelijöiden taloudelle. Liha ja vilja ovat EUalueen matalimpia. Maidon hinta on laskenut merkittävästi ollen kuitenkin vielä EU:n neljänneksi paras. Eurooppa on täynnä maitoa. Venäjän ja Kiinan vienti ei vedä. Ruoan kuluttajahinnat Suomessa ovat laskeneet. Ruokaa yritetään myydä alennuksella, jotta sitä kuluisi mahdollisimman paljon. Tämä luo painetta ruuan arvoon, jota puolestaan yritetään nostaa lähiruualla ja muulla erikoistumisella. Pankkien rahoituspolitiikka on kiristynyt. Viljelijäkyselyiden pohjalta ennustetaan, että keskilehmäluku

2020-luvun alussa olisi 60 lehmää/tila. Jotta näin tapahtuu, täytyisi osan luopua ja osan investoida. Huomataan, että palataan vanhaan tuttuun asiaan, rakennekehitykseen.

Toimintatavat muuttuvat Yrityksen johtamisessa perusasiat pysyvät samoina. Tarvitaan toimintaympäristön analysointia, omien tavoitteiden määrittämistä, aikatauluttamista ja suunniteltujen asioiden täytäntöön panoa. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, miten ratkaisut muuttuvat vuosien myötä. Vallalla ollut rakennekehityksen muoto, oman toiminnan kasvattaminen pihapiirissä, on saanut rinnalleen uusia tapoja kehittää toimintaa. Yrittäjät ovat osittaneet toimintojaan ja verkottuneet hyvin luovalla tavalla. On verkottumista

omistuksellisesti, tuotannollisesti ja markkinoinnillisesti ja näiden yhdistelmiä. Johtaminen saa uusia muotoja oman yrityksen johtamisesta, verkoston johtamiseen ja verkostojen yhdessä johtamiseen.

Tilakohtaiset ratkaisut Ratkaisut ovat aina tila- ja yrittäjäkohtaisia. Monesti olen miettinyt, mikä se yrittämisen oikea kokoluokka olisi. USA:ssa, markkinatalouden luvatussa maassa, samoilla markkinoilla toimii valtavaa kotieläinteollisuutta, rehu tehdas>kasvattamo>teurastam o -ajatuksella. Samoilla markkinoilla on kuitenkin tilaa 20 lehmän emolehmätuottajalle. Siitä voisi päätellä, että tänne Suomeenkin mahtuu monen kokoluokan toimijaa.Tärkeintä yrityksen ja yrittäjän kannalta on säilyttää riittävä varmuuden ja tur-

vallisuuden tunne toimintaympäristön tilanteesta huolimatta. Hallinnan tunnetta luovat tiedostetut tavoitteet, varmennetut suunnitelmat, hallinnassa oleva tekeminen, talouden toimiminen ja riittävä vapaa-aika. Monella näissä on enemmän tai vähemmän parannettavaa.

Asiantuntija avuksi ProAgrian tehtävä on tuottaa henkistä ja aineellista hyvinvointia. Emme ota kantaa, ainakaan paljon, mihin maataloutta pitäisi viedä. Tuemme mahdollisuuksien mukaan yrittäjiä ajassa, jossa elämme. Tunnistamme ajan haasteellisuuden ja yrittäjien haasteet.Taloustilanteen ja muutoksen hallitsemiseksi ProAgrialla on tarjolla normaalihintaa edullisimpia, valtion tukemia neuvontapalveluita. Niiden hinta on n. 200 EUR/palvelu tilalla tehtynä.

Keskustelujen jälkeen yrityksesi etenemispolku toivottavasti löytyy. Sen tarkemmassa suunnittelussa ja toteutuksen tukena voimme olla mukana kattavalla kehittämishanketarjonnalla ja normihintaisilla neuvontapalveluilla. Ota yhteyttä ProAgrian asiantuntijoihin ja käytä valtion tukemia palveluja tilasi parhaaksi. Arto Karila Talouden ja johtamisen erityisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo arto.karila@proagria.fi

Tuetut palvelut ovat: • Investoinnin tarvekartoitus • Kehittämiskeskustelu • Tulosanalyysi • Budjetointi • Talouswisu

Itä-Suomen maitotiloilla realistiset maidontuotannon näkymät Alkuvuoden aikana kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tiloille Itä-Suomessa lähetettiin Maitotilabarometri 2016 –kysely, jossa selvitettiin maidontuotannon tulevaisuuden näkemyksiä, tilojen ajatuksia, kehittämistarpeita ja investointisuunnitelmia. Kyselyn toteutti Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittama MAST -hanke. Vastauksia saatiin yli 450 kappaletta, mikä on lähes 25 % kaikista Itä-Suomen maitotiloista. Suuret kiitokset kaikille vastanneille sekä ItäMaidolle ja Maitomaalle yhteistyöstä!

Mahdollisuuksia ja epävarmuutta Maidontuotannon tilanne on tällä hetkellä haasteellinen, joten on loogista, että epävarmuus tulevaisuuden ratkaisuista kasvaa. Vuonna 2012 toteutetussa Maitotilabarometrissa epävarmoja tai lähivuosina lopettavia tiloja oli 36 %, nyt sellaisia tiloja oli lä-

hes 45 %. Maakunnittaisia eroja oli nähtävillä; Pohjois-Savossa epävarmoja näytti olevan muita alueita vähemmän, Kainuussa vähintään vuoteen 2030 jatkavia tiloja oli eniten. Vaikka epävarmuus on kasvanut, Itä-Suomi nähdään edelleen vahvana maitotalousalueena ja siihen uskotaan myös jatkossa. Reilu 70 % näki maidontuotannossa vähintään kohtuulliset mahdollisuudet.

Barometri vahvisti menestystekijöiden olevan meidän omissa käsissämme; Koulutus ja ammattitaito, karja sekä talousosaaminen. Vaikka monella tilalla ollaan nyt epävarmoissa, odottavissa tunnelmissa, vahvuudet hyödyntäen omalla tilalle sopivimmat

ratkaisut kyllä löytyvät. Näillä eväillä kyllä pärjätään. Lisätiedot: Mika Repo mika.repo@proagria.fi p. 043 825 2679 ProAgria Pohjois-Savo

Raportti Itä-Suomen Maitotilabarometri -tutkimuksesta on ladattavissa osoitteessa www.masthanke.fi

Miten tästä eteenpäin? Erilaisiin tukiratkaisuihin ja poliittisiin päätöksiin liittyvä epävarmuus on jo meille kaikille tuttua, mutta jatkossa myös maidon tuottajahintaan liittyviä vaihteluita lienee odotettavissa ja niihin on varauduttava. Riskien hallinta, uusien ja erilaisten ratkaisujen hakeminen sekä strateginen ajattelu kuuluvat jokaiselle yrittäjälle. Itä-Suomessa meillä on hyvät lähtökohdat maidontuotannon menestymiselle, sillä

Lypsykarjan tuotosseurantatiedon laatupisteet

Uusi sovellus esikoodattujen näytepikarien käyttöön Esikoodattujen maitonäytepikarien käyttöön tarkoitetusta NäyteLinkki -ohjelmasta ilmestyi kesällä mobiilisovellus. Ohjelma oli kevään ajan testikäytössä ja se esiteltiin yleisölle Okra -maatalousnäyttelyssä Oripäässä 6.9.7.2016. Sovelluksen avulla lehmän tiedot voidaan yhdistää viivakoodiin älypuhelimella tai tabletilla ja lähettää suoraan tuotosseurannan tietokantaan. Käyttö on mahdollista Android- ja Windows -järjestelmillä. Ohjelma tulee ladattavaksi sovelluskaupasta. Windows-käyttäjällä on oltava vähintään versio 8.1. Viivakoodin luku edellyttää lisäksi toi-

mivaa puhelimen kameraa. Kännykkäsovellus kulkee helposti mukana ja soveltuu käytettäväksi lypsyn lomassa. Palveluun kirjaudutaan ProAgria verkkopalvelun tunnuksilla. Ohjelma hakee tietokannasta karjatunnuksella lypsyssä olevat lehmät. Viivakoodi luetaan halutulle eläimelle puhelimen kameran avulla. Myös tiineystestin valinta on mahdollista. Tiedot voi lähettää tietokantaan yksitellen tai haluamissaan erissä. Sovellus on maksuton tuotosseurannan asiakkaille ja sen toivotaan lisäävän esikoodattujen pikarien käyttöä tuotosseurannassa.

Viime vuoden alusta alkaen tuotosseurannassa kerättävän tiedon laatua on seurattu laatupisteiden avulla. Laatupisteet kertovat jokaisen koelypsyn jälkeen, ovatko tiedot kunnossa. Aiemmin tuotosseurantavuoden tiedon laatua seurattiin vuositasolla ja edellisen vuoden tiedon laadusta sai tietoa vasta seuraavassa maaliskuussa tuotoslaskennan jälkeen. Nyt tuotosseurannan tiedot ovat virallisia, kun laatupisteiden vuoden keskiarvo on yli 0. Viime vuoden alusta lanseerattu laatupistejärjestelmä kehittyy vähitellen. Aikaisemmin lopulliset tuotostiedot saatiin käyttöön

vasta seuraavan vuoden toukokuun alussa, koska tietoja korjattiin myös vuodenvaihteen jälkeen epävirallisuusselvitysten perusteella. Laatupistejärjestelmän ansiosta tilojen, joiden laatupisteet ovat nollan yläpuolella, tiedot ovat ajan tasalla heti vuoden vaihtuessa. Tammikuun laatupisteet eivät vaikuta edellisen vuoden keskiarvoon.

Keskimääräiset laatupisteet kehittyneet jatkuvasti Laatupisteet mahdollistavat aikaisempaa paremmin tiedon

Laatupisteiden kehitys vuosina 2014–2016 (ProAgria tuotosseuranta 2016)

laadun jatkuvan kehittämisen, kun sekä asiakkaat että asiantuntijat pystyvät reagoimaan laatupisteiden muutoksiin reaaliajassa. Verrattaessa kuluvan vuoden laatupisteiden keskiarvoa vuoden 2014 keskiarvoon samalla ajanjaksolla, nousua on tapahtunut 25 % ja viime vuodesta 11 %. Laatupisteiden keskiarvo viikoilla 1-30 oli tänä vuonna 6,3, kun se viime vuonna oli 5,6 ja 2014 samalla jaksolla 4,7. Kirsi Leppikorpi ProAgria Keski-Pohjanmaa Maidontuotannon tekninen eritysasiantuntija

Uutta tekniikkaa kokeilussa lehmien kuntoluokittamiseen Kuntoluokka kertoo ruokinnan onnistumisesta ja sen systemaattisella seurannalla voidaan ehkäistä muun muassa poikimisen seudun ongelmia ja sitä kautta luoda parhaat mahdolliset edellytykset hyvälle maitotuotokselle. Saimme Tanskasta kokeiluun TruTestin kehittämän lehmien kuntoluokituskameran. Lehmästä otetaan valokuva edestäpäin, jossa lehmä näkyy ylhäältäpäin. Laitteisto koostuu kamerana toimivasta älypuhelimesta ohjelmistoineen sekä varresta, jolla kuva saadaan otettua oikeasta kulmasta.

Suomessa laitteisto on nyt ensimmäistä kertaa kokeiltavana. Kuntoluokittamiseen menee manuaalisesti noin minuutti lehmää kohden, ja kameran avulla lehmien ollessa hyvin kuvattavissa esim. lukittavasta ruokintapöydästä työ sujuu 2-3 lehmän minuuttivauhdilla. Kuvat lähetetään Sveitsiin analysoitavaksi, josta saadaan tuloksia muutamassa päivässä. Tällä hetkellä kuvia analysoidaan holstein-lehmistä, joille on riittävä vertailuaineisto olemassa. Valokuvasta analysoitu kuntoluokka on arvioitu joka kerta

samalla tavalla, jolloin inhimillinen vaihtelu pienenee ja silmiä voi kalibroida saatujen tulosten avulla. Keräämme pilottikokeilussa syksyn aikana kokemuksia Etelä-Savon ja Kainuun alueelta olisiko lehmien kuntoluokittaminen kameran avulla hyvä tapa sujuvoittaa maitotilojen ruokinnan onnistumisen seurantaa.

Entä jos investoisin navettaan?

Ilmoittaudu mukaan!

ke, joka pyrkii löytämään edellä mainittuihin kysymyksiin vastauksia yhdessä hankkeeseen osallistuvien maitotilojen kanssa. Maitotiloille tehdään tilakäyntejä, joilla pohditaan investointimahdollisuuksia ja erilaisia vaihtoehtoja. Hankkeeseen osallistuminen ei velvoita investoimaan vaan nyt selvitetään mahdollisuuksia. Tilakäyntien lisäksi kootaan Oppimisnavetta- ja talouden hallintaryhmiä, tutustutaan mielenkiintoisiin kohteisiin opintoretkillä sekä haetaan kansainvälistä tietoa. Osallistuminen on edullista vaihdellen 50-200 EUR/toimenpide. Hinnoittelu tarkentuu hankkeen edetessä.

Pohjois-Savossa käynnistetään syksyn aikana Pro Navetta –han-

Hankkeen päärahoituksesta vastaa Pohjois-Savon ELY-keskus

Monella maitotilalla on investointitarpeita navettaan, mutta talouden haasteet ja epävarmuus tulevasta lyövät jarruja päälle. Toteutuksen aikataulua voi aina muuttaa, joten nyt on hyvä aika käynnistää ennakkosuunnittelu ja erilaisten vaihtoehtojen pohdinta. Onko peruskorjaus meidän tilalle paras vaihtoehto vai rakennammeko uutta? Rakennetaanko ensin lehmille vai hiehoille vai vasikoille? Entä muut investoinnit? Onko peltoa tarpeeksi? Työvoima? Entä rakentamisvaiheen talouden hallinta ja maksuvalmiuden ylläpito? Kysymyksiä riittää.

ja Euroopan maaseuturahasto. Yksityisrahoitukseen osallistuvat mukaan lähtevien maitotilojen lisäksi alueen meijerit. Hanke kestää kevääseen 2018 saakka. Hanke toimii Pohjois-Savon maakunnan alueella. Lähde mukaan rakentamaan tulevaisuutta! Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Perttu Kattainen projektipäällikkö puh. 043 825 4983 perttu.kattainen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Savo

Investointien johtaminen

teematilaisuus navettarakentamista suunnitteleville Osk. ItäMaidon yrittäjille Kitee ke 21.9. klo 19 Annin Kartano, Hovisalontie 7, 82380 Tolosenmäki Joensuu to 22.9. klo 19 Meijerin saunatilat ruokalarakennuksen alakerrassa OHJELMA Tarjolla iltakahvit suolaisen kera, Valio-maistelua 19.00 Tervetuloa, Tulosta maidosta-hankkeesta tietoa ja tukea, Anna Liimatainen, ProAgria P-K Kannattavuutta investoimalla,talousasiantuntija, ProAgria P-K Tulevaisuus tuo mahdollisuuksia ja tarvetta kehittäville, investoiville tiloille, Tero Kanala, kehittämisneuvoja, Osk. ItäMaito 19.30 Yrittäjän puheenvuoro: Kiteellä: Miksi tilalla päädyttiin investoimaan nyt? Hanna Kaihoniemi, Joensuussa: Tapani Martikainen, Navettakangas Oy Keskustelua rakentamisesta, mitä haasteita voitettavana, mitä tukea tarvitaan 20.00 Rakennuttamisessa laatutaso ratkaisee, rak.mest. Raimo Saarelainen, ProAgria P-K 20.15 Navetan työt sujuviksi jo luonnosvaiheessa, huippuosaaja Minna Norismaa, ProAgria P-K 20.30 Jatkuu pienryhmätilaisuuksina ja parrenpielipäivinä Tilaisuudesta kertyy oppitunteja 2 x 45 min. Ilmoittautuminen pe 16.9. mennessä pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat tai p. 040 301 2401 Lisätietoja: Anna Liimatainen p. 040 3012421 tai Tero Kanala p.050 3841125 *********************************************

Tulossa !!

Maitoa nurmesta – seminaari ja Tulosta maidosta sisäruokintakauden avaustilaisuus Joensuussa ti 1.11.2016 klo 10:00-14:30 (pitopaikka ilmoitetaan myöhemmin) Lounas on omakustanteinen Ohjelmassa mm • Ajankohtaisista nurmitutkimustuloksista, miten nurmista saadaan kaikki irti karjalle • Viljelijäpuheenvuoro • Mitä lehmä haluaa nurmesta • Nurmet ja tilan talous • Tietobaarit, kysy ja keskustele asiantuntijoiden kanssa Ilmoittautuminen on välttämätöntä: pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat –sivuilla tai p. 040 301 2401 Tilaisuus on maksuton

Koelypsyjen tallennusviive Koelypsyjen tallennusviive kertoo, montako päivää kuluu koelypsystä sen tulosten tallentamiseen tietokantaan. Keskimääräinen tallennusviive tällä hetkellä on 14,8 päivää. Koelypsytietojen tallennus kannattaa tehdä heti koelypsyn jälkeen, jotta käytettävissä ovat ajantasaiset tuotosseurannan ra-

portit. Jotta koelypsyllä kerätty tieto saataisiin viipymättä hyötykäyttöön, kannattaa tallennuspalvelua käyttävien tuotosseurannan asiakkaiden lähettää koelypsytiedot heti asiantuntijalle. Robottitilojen ei kannata turhaan siirtää asiaa viikkojen päähän. Haluttaessa asiantuntija voi noutaa ja lähettää tiedot etäyhteydellä.

Pienryhmä- käytännön oppia, teoriaa, vertailua Pienryhmien suosio viljelijöiden keskuudessa on viime vuosina lähtenyt huimaan nousuun. Siitä ei ole epäilystäkään, mistä tämä suosion nousu johtuu. Kiistattomasti voidaan todeta, että käytännönläheinen lähestymistapa miellyttää yrittäjiä. Vertaisryhmän ja vertailutiedon merkitys on pienryhmissä tärkeässä roolissa. Pienryhmissä pääset vierailemaan toisten yrittäjien kasvustoilla ja navetoilla. Samalla kuulet vielä tilan toimintamalleista ja tuloksista. Näitä tuloksia pääset vertaamaan omaan tuotantoosi ja toimintatapoihin. ProAgrian asiantuntijat tuovat ryhmään uusinta tutkimustietoa ja teoria-

pohjaa, toimien samalla keskustelunohjaajana ryhmässä.

Yrittäjät kokeneet pienryhmät erittäin hyödyllisiksi ”Nykyisin seuraan nuorison kasvua paremmin. Teetän hiehojen rehuista analyysit ja panostan ruokinnan suunnitteluun. On palkitsevaa nähdä, että panostus näkyy jo tuloksissa.” ”Pienryhmän kautta pääsin näkemään uusia työtapoja, erilaisia olosuhteita ja myös isoja navetoita. Lähipäivät aukaisivat silmiä omien eläinten ja olosuhteiden osalta.”

Metsävarallisuutesi kasvaa Tähtitilillä Stora Enson Tähtitilillä® saat puukaupparahoillesi 3,5 % kiinteän koron jopa viideksi vuodeksi ilman kuluja. Tarjous on voimassa 30.9. saakka. Ota yhteyttä, kerromme lisää!

Tutkittua tietoa luomusta – kaikille avoimet luennot Paikka Verkkoluento/Mikkelin yliopistokeskus, Lönnrotinkatu 7 (Cultiva), nh 1003 Aika joka toinen tiistai 9.00–10.00 luento ja keskustelua. Ohjelma löytyy Luomuinstituutin sivuilta: luomuinstituutti.fi/koulutus/tutkittua-tietoa-luomusta/ TERVETULOA!

Helppo ja nopea vinkki koelypsytietojen lähettämiseen, on näpätä valokuva koelypsykortista älypuhelimella ja lähettää saman tien asiantuntijan sähköpostiin.

Stora Enso Metsä p. 09 8860 2123 ZZZ VWRUDHQVRPHWVD Ƅ www.facebook.com/StoraEnsoMetsa

”Sain monia uusia ideoita toisilta yrittäjiltä oman tilan toiminnan tehostamiseksi. Kaikkea ei tarvitse itse oppia kantapään kautta.” ”Oli hienoa päästä keskustelemaan oman alan yrittäjien ja asiantuntijoiden kanssa itseä askarruttavista asioista.” Lisätietoja: hankevastaava Anna Liimatainen p. 040 301 2421 Nurmipienryhmät Elina Keski-Soini p. 040 301 2461

Pohjois-Karjalassa on käynnissä Tulosta Maidosta- hanke, jossa käynnistetään monilla eri teemoilla pienryhmiä (esim. nurmet, rehut, LEAN). Pienryhmien tavoitteet ja tapaamisten teemat määritellään osallistujien tavoitteiden mukaisesti. Ilmoittaudu tai ehdota pienryhmätoiveita!

Neuvo2020 -palvelua kannattaa hyödyntää

Jokaisella tilalla on mahdollisuus hyödyntää Neuvo2020 -tukea eli saada 3500 eurolla neuvontapalvelua 2015-2020 välisenä aikana. Palvelusta tulee maksettavaksi vain vähennyskelpoinen arvonlisävero. Neuvonnan avulla voidaan varmistaa, että tukiin liittyvät ehdot ovat tiedossa sekä käyttää asiantuntemusta erilaisiin suunnitelmiin, innovointiin tai tukiehtoihin liittyvien toimenpiteiden käyttöön tai käyttöönottoon. Kun tietää velvoitteet esim. kirjattaville asioille ja säilytettäville dokumenteille ja suunnittelee itselle sopivat toimintatavat tarvittavien muistiinpanojen tekemiseen ja niiden säilyttämisen suhteen, helpottaa se toimintaa, vaikka oman työsarkansa muodostaakin. Neuvon kautta on mahdollista varmistaa olosuhteiden sopivuus tai muutostarpeet esim. eläinten hyvinvointikorvauksen mukaisiksi.

Täydentävät ehdot Täydentävien ehtojen läpikäynti antaa tietoa eri tukiin liittyvistä vaatimuksista. Tilan kannattaakin olla perillä, minkä tukien ehtoihin on sitoutunut. Täydentäviin ehtoihin v 2016 alusta on tullut täydennyksiä esimerkiksi vasikoihin ja nautoihin liittyen. On siten hyödyllistä tsekata, että ollaan ajan tasalla tämän hetkisistä vaatimuksista, ja hyvä tarkistaa myös käytännössä mittaamalla, että esimerkiksi minimitilavaatimukset eläintä kohti toteutuvat.

Valvonnan asiakirjat Tilan tulee tukiehtoihin liittyen hoitaa tietyt velvoitteet, mm. pitää muistiinpanoja. Kun tiedetään mitä tukia on haettu, on hyvä varmistaa, että tukiin liittyvät ehdot tulee toteutettua eikä tule turhia menetyksiä tietämättömyydestä johtuen.

Investointi-info ja työpajapäivät 11.10. Nurmes * 18.10. Liperi * 25.10. Kitee Infot toteutetaan työpajatyyppisesti, jolloin osallistujat käyvät läpi investointiprosessin neljän vaiheen kautta. Työpajojen tavoitteena on konkretisoida mahdollisen investoinnin vaikutukset ja investointiin varauduttavat asiakokonaisuudet. Työpajoja vetävät ProAgrian, pankkien, meijerin, Ely- keskuksen ja kuntien edustajat. Info- työpajojen jatkoksi osallistujilla on mahdollisuus osallistua Tulosta Maidosta koulutushankkeen investointiaiheisiin koulutuksiin, tapahtumiin ja opintomatkoihin. Ohjelmassa 9.30 kahvi 10.00 Avaus, Marja Pulkkinen, Tiedolla tuloksia hanke, päivän menetelmät 10.10 Investoinnin kartoitusvaihe ja suunnitteluvaihe (ProAgria, pankki) Investoinnin toteutus (ProAgria, meijeri, Ely-keskus) Investoinnin käyttöönotto (ProAgria, Faba, kunta) 11.30-12 Tauko 12-13.30 Työpajat jatkuvat 13.30-14.00 Työpajojen tulokset, kommentit ja tilaisuuden päätös

Eläintilat

Minun Maatilani

Eläintilojen ja eläinten pitoon liittyvien vaatimusten läpikäynti tilan olosuhteissa antaa tietoa ja varmuutta ehtojen täyttymisestä. Kun varmistetaan eläimiin, eläinten olosuhteisiin, rehuihin, lääkityksiin tai hoitoon liittyvien toimenpiteiden oikeellisuus, tiedetään toiminnan olevan tukiin oikeuttavaa. Omavalvontakuvaus ja maatilan toimintahäiriöiden varasuunnitelma ovat esimerkkejä suunnitelmista, jotka on hyvä tehdä, mikäli niitä ei tilalle ole vielä tehty. Rehuntuottajan tulee muistaa rekisteröityä rehualan toimijaksi ja rehuja ostaessa on myös hyvä tarkistaa, että rehun myyjä tai luovuttaja ovat rehualan toimijoita.

Vuoden 2016 alusta on ollut mahdollista käyttää eläinrekisterin hoitamiseen Minun Maatilani-ohjelmaa, mikä syrjäyttää v 2017 alussa Ammu, Pihvi ja TehoElmer- ohjelmat. Uusi ohjelma toimii selainkäyttöisenä verkossa ja on käytettävissä myös älypuhelimella tai tabletilla eli helpottaa ja nopeuttaa siten eläinrekisterin hoitamista varsinkin yksittäisten tapahtumien ilmoittamisessa. Neuvo2020 –palvelua kannattaa hyödyntää myös Minun Maatilani-ohjelman käyttöönottamiseksi, mikäli se on vielä tekemättä.

Tiedossa loistava kivennäissyksy Kun tilaat K il 1 000 k kg rakeisia kivennäisiä, erikoisrehuja ja Premi-Tähti-kivennäisiä tai 2 000 kg muita uita jauheisia kivennäisiä kerralla kerral

Kaupan päälle

Ledlenser nse er iSEO 5R -otsavalaisin

Murrontie 2 91600 Utajärvi p. 08 514 4700 www.kinnusenmylly.ﬁ

Kotieläintilojen Infopäivä Täydentävien ehtojen valvonta ja eläinten terveydenhoito Kitee 9.11. * Joensuu 10.11. * Nurmes 11.11. 9.30 Infopäivän avaus, Marja Pulkkinen Tiedolla tuloksia- tiedonvälityshanke 9.40 Täydentävienehtojen valvonta kotieläintiloilla: mitä, miten ja miksi valvotaan? Valvonnoissa eteen tulleita asioita. Valvontaeläinlääkäri Aino Sivonen, Aluehallintovirasto 10.40 Keskustelu 11.00 Tauko 11.45 Eläinten terveydenhuolto, tuotannon laatu ja dokumentointi. Nasevan hyödyntäminen kotieläintilan töissä. Neuvo2020 hyödyntäminen kotieläintenterveydenhuollossa. Terveydenhuoltoeläinlääkäri 12.45 Keskustelu

Minun Maatilani 13.00

S- Ä I EH U N N R V E I S JA K I IKO PAN R E M JA K A

Kampanja voimassa: 1.9.–31.10.2016

***********************************************

Lisätiedot kampanjasta: ZZZ NLQQXVHQP\OO\ ğ

Myynti: maatalouskaupat

Minun Maatilani -ohjelma nautarekisteritietojen ylläpidossa. 14.00 Keskustelu 14.15 Infotilaisuuden päätös Tilaisuuksien pitopaikat täydentyvät, seuraa pohjois-karjala.proagria.fi/tapahtumat sivuja. Ilmoittautuminen 5 vrk ennen tilaisuutta. Lisätietoja: Marja Pulkkinen Tiedolla tuloksia hankevastaava p. 040 301 2438

Asiantuntijat Irlannissa Tällä laidunlohkolla nurmen sanottiin jo kasvaneen liiaksi. Kyseisellä tilalla vastinparini, irlantilainen naudanliha-asiantuntija Austin Flavin, keskusteli laidunkierron tehostamisen mahdollisuuksista. ProAgria osallistui asiantuntijavaihtona pilottihankkeeseen Irlannin neuvontaorganisaatio Teagascin kanssa. Teagascin toimintaan kuuluu maatilojen tuotanto- ja talousneuvonnan lisäksi maatalouden viranomaistehtäviä, maatalousopetusta ja tutkimusta. Vaihto-ohjelmaan osallistuivat ProAgria Pohjois-Savosta maidontuotannon asiantuntija Pirkko Korhonen ja ProAgria Pohjois-Karjalasta nurmentuotannon asiantuntija Elina KeskiSoini. Seurasimme viikon vastinpariemme normaalia työntekoa,

pääsimme vierailemaan monilla erilaisilla tiloilla, seuraamaan pienryhmätoimintaa ja lisäksi osallistuimme asiantuntijakonferenssiin.

”Jos et mittaa satoa arvaat, jos arvaat et tiedä” Näillä sanoilla käynnisti Irlantilainen isäntä puheenvuoronsa Limerickissä järjestetyssä asiantuntijakonferenssissa. Me tiedämme että onnistuminen nurmentuotannossa on tärkeä osa

Laidun on ratkaisevassa roolissa irlantilaisessa maidontuotannossa.

tilan taloutta ja sen vaikutuksesta on keskusteltu paljon myös meillä täällä Suomessa. Irlantilainen tuotantostrategia sekä tuotantoympäristö eroavat monilta osin suomalaisesta, silti me voimme ja meidän kannattaa hyödyntää irlantilaista nurmioppia omassa toiminnassamme. Irlantilaiset nurmet ovat suurelta osin laidunnurmia. Niin liha- kuin lypsykarja laiduntaa n. kymmenen kuukautta vuodesta. Talvi on siis lyhyt, umpikausi on useimmiten talven aikana. Säilörehun määrällinen tarve tai laa-

dun vaatimukset eivät ole tästä johtuen niin merkityksellisessä roolissa kuin meillä. Irlantilainen maanviljelijä on hyvin taloustietoinen. Jokaiselle työlle ja työvaiheelle on laskettu kustannus ja tehtävät toimet päätetään pitkälti kustannuksiin perustuen. Laidunnus nähdään irlantilaisessa tuotantostrategiassa kaikista kustannustehokkaimpana vaihtoehtona, säilörehu korjataankin yleensä liialti kasvaneesta laidunlohkosta. Nurmet ovat hyvin tiheitä ja pitkäikäisiä. Nurmisiemenseos

koostuu n. kymmenestä eri englanninraiheinälajikkeesta. Sadontuottokyvyn heikentyessä vanhemmilla nurmilla, nurmien uudistamista suositeltiin tehtävän säännöllisesti. Sadontuoton lisääntymisen johdosta uudistuksen kerrottiin tuottavan tilalle 300 EUR/ha. Nurmien kasvinsuojelua toteutetaan osilla tiloista, sadontuotantoon vaikuttavin ja näkyvin rikkakasvi on meille tutun hierakan sukulaislaji. Kasvunopeutta ja satoa mitataan Irlannissa ahkerasti. Osa tiloista kuuluu PastureBase -ohjel-

maan, jossa seurataan nurmen kasvukykyä. Meillä pitkässä päivässä nurmen kuiva-aineen määrä voi nousta jopa yli 200 kg ka/ ha/pv. Tämä luku on huikea irlantilaisin silmin, jossa nurmen kasvukyky on enimmillään 80 kg ka/ha/pv, maksimisato nurmilajikkeilla on n. 10 000-15 000 kg ka/ha/v. Elina Keski-Soini nurmiasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Asiantuntijan mukana lypsykarjatiloilla Seurasin maidontuotantoasiantuntija Neilus Nunanin työtä Wexfordin seudulla Irlannin kaakkoisosassa. Irlannin etelä- ja kaakkoisosa on voimakasta maidontuotantoaluetta. Vuonna 2015 Irlannissa oli 17 500 karjaa ja yhteensä 1,295 miljoonaa lehmää. Keskituotokset ovat 5500 – 6500 kg:n välillä ja maidon pitoisuudet noin 4,00 % rasvaa ja 3,50 % valkuaista. Keskilehmäluku on noin 60-70. Navetat ovat pääasi-

assa lypsyasemapihattoja. Automaattilypsy on vielä harvinaista. Kiintiöiden vapautumisen jälkeen Irlanti on lisännyt voimakkaasti maidontuotantoaan. Lisääminen on tehty lehmämääriä lisäämällä; siemennettävien hiehojen määrää on lisätty. Suurin osa Irlannin kotieläintuotannon lopputuotteista menee vientiin, joten tuottajahinnat ovat hyvin riippuvaisia kysynnän ja tarjonnan vaihteluista. Meijerit suunnittelevat toimintansa tilojen maidontuotannon mukaan. Osa meijereistä ei jopa ota vastaan maitoa talvikaudella ja saattaa maksaa maidosta vähemmän kuin kesäaikaan. Kesäkuulla maidon litrahinta oli 22 – 26 senttiä. Lehmät pyritään pitämään lypsyssä ja nuor- ja lihakarja parhaassa kasvuvaiheessa, kun nurmen kasvu on parhaillaan. Rehun tarve talviaikaan pyritään pitämään mahdollisimman pienenä. Kiimanseuranta ja siemennykset ajoittuvat vain tiettyyn ajanjaksoon vuodessa, samoin poikimiset ja niihin liittyvät mahdolliset sairaudet sekä vasikoiden hoito ja juotto. Lantaa tulee säiliöihin marras-helmikuun aikana pääasiassa ummessa olevilta lehmiltä. Lannan varastointitilavaatimus on 4 kuukautta.

Pienryhmätyöskentely on arkipäivää Irlannissa Maataloustutkimuksen tulokset pyritään viemään nopeasti

Pienryhmissä keskusteltiin mm. laiduntamiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista.

viljelijöiden tietoon. Suurin osa tiedon siirrosta eli knowledge transfer tapahtuu pienryhmissä. Valtio edesauttaa pienryhmätyöskentelyä tukemalla sitä rahallisesti; myös EU:n tukia ohjataan pienryhmätyöskentelyyn. Viljelijät jakavat huoliaan ja onnistumisiaan sekä etenkin tärkeää käytännön tietoa toisilleen. Tutkimus saa vinkkejä ajankohtaisista tutkimustarpeista. Pienryhmissä oli useita isä-poika-pareja ja jopa yksi isoisä pojanpoikansa kanssa. Aloittava nuori viljelijä saa vertaistukea kokeneemmilta viljelijöiltä ja kauemmin viljelleet tietoa uusista käytännöistä nuorilta viljelijöiltä. Olin mukana kolmessa pienryhmätapaamisessa. Osa ryhmistä oli toiminut jo yli 20 vuotta, joten keskustelu ryhmissä oli vapautunutta ja onnistumisista ja epäonnistumisista keskusteltiin avoimesti. Viljelijät olivat huolestuneita siitä, miten Brexit tulee vaikuttamaan Irlannin maitotaloustuotteiden vientiin Britanniaan. Myös laskenut maidon hinta vei mielialaa matalaksi. Pienryhmissä käsitellään ja keskustellaan ajankohtaan liittyvistä aiheista. Kesäkuulla aiheena oli laidunruokinta ja talvirehun tarve. Ryhmät kokoontuvat 10 – 12 kertaa vuodessa vuorotellen ryhmän jäsenten maitotiloilla. Kussakin ryhmässä on 12 – 15 tilaa. Kokoontuminen kestää 2 – 3 tuntia. Ryhmäläiset keräävät tilaltaan tuotantoon liittyviä tunnuslukuja, jotka jokainen käy tullessaan ryhmään merkitsemässä fläppitaululle. Ryhmän vetäjä käy kokoontumiskohteena olevan tilan tunnusluvut etukäteen tarkemmin läpi ja ottaa

jaettavaksi tarpeelliseksi katsomiaan raportteja. Fläppitaulun tulokset käytiin keskustellen läpi. Sen jälkeen kävimme laitumella tarkastelemassa laitumen kasvua, kuntoa ja kalkitus-ja lannoitustarvetta, aitaamista, kulkureittejä jne. ja tietenkin lehmiä. Kun kerroin suomalaisesta maidontuotannosta, irlantilaisissa isännissä herätti suurta hämmästystä heidän mielestään korkea maidon hinta, naisten osallistuminen maitotilan töihin ja johtamiseen, lomitusjärjestelmä ja pitkä lannanvarastoimisvaatimus. He myös ihmettelivät, miksi lehmiä ja muita nautoja laidunnetaan Suomessa niin vähän ja tehdään paljon säilörehua ja syötetään paljon väkirehua. Osalle oli epäselvää, kuuluuko Suomi EU:hun.

Tuotannonohjauksen pienryhmät starttaavat ProAgria Pohjois-Savossa vuonna 2017 Tuotannon ohjaus keskittyy maidontuotannon kehittämiseen tuotosseurannan tuottamiin tuloksiin perustuen. Pienryhmätyöskentelystä on mahdollista saada paljon uusia eväitä tähänkin. Ensi vuonna ProAgria Pohjois-Savon tuotosseurannan asiakkaat voivat valita joko yksilöllisen Tuotannon ohjaus-tilakäynnin tai osallistumisen pienryhmään. Kysy lisätietoa omalta Tuotannon ohjaus-asiantuntijaltasi. Pirkko Korhonen valtakunnallinen Huippuosaaja, ProAgria Pohjois-Savo

Irlantilaiset asiantuntijat vierailulla Suomessa Neilus Nunan vierailemassa Pohjois-Savossa Neilus Nunan tuli heinäkuussa vastavierailulle Pohjois-Savoon tutustumaan suomalaiseen maidontuotantoon ja ProAgriaan. Kävimme vierailulla ItäMaidolla Lapinlahdella ja Luonnonvarakeskuksessa Maaningalla. Tilakohteet olivat pohjoissavolaisia robottilypsykarjoja. Monet irlantilaisia askarruttaneet asiat saivat selityksen paikan päällä. Maitoa voi tuottaa erilaisissa luonnonolosuhteissa niihin sopeutuen ja niitä hyödyntäen. Pirkko Korhonen Valtakunnallinen Huippuosaaja ruokinta ja automaattilypsy ProAgria Pohjois-Savo

Austin Flavin vierailulla Pohjois-Karjalassa Vastinparini tuli vierailemaan Pohjois-Karjalaan heinäkuussa. Kokoonnuimme Mikko Lihavaisen tilalle Liperiin Tulosta Maidosta- nurmipienryhmän kanssa. Austin oli erittäin yllättänyt hienosta timotei- nurminata- säilörehukasvustosta, mutta taisi iloa riittää myös kasvustosta löydetystä englanninraiheinästä. Austin kertoi viljelijöille helpon kikan tunnistaa raiheinä punaisesta tyvestään. Kotimatkalla ollessa Austin ihmetteli kuinka me saimme tilanväen pysymään sateessa pellolla, kuulemma Irlannissa se ei olisi ollut mitenkään mahdollista. Tästä me saimmekin hyvät naurut aikaiseksi. Kävimme viikon aikana tutustumassa Outokummussa sijaitsevaan Makumäen angus –karjaan.

Nurmituotannon professori Perttu Virkajärvi esitteli Neilus Nunanille Luonnonvarakeskuksen nurmitutkimusta ja vertaili Suomen ja Irlannin olosuhteiden eroavaisuuksia ja vaikutuksia nurmentuotantoon. Austin ihaili hienoa jalostustustyötä ja tutustui tilan isännän Jyrki-Pekko Kinnusen kanssa tilan eläimiin. Ahmovaarassa vierailimme Markus Tuonosen nykyaikaisella robottilypsytilalla. Rakennuksen siisteys ja erityisesti lietesäiliön koko herätti Austin Flavinissa kiinnostusta. Haluan kiittää kaikkia tämän asiantuntijavaihdon mahdollistaneita henkilöitä, tiloja joissa vierailimme ja kaikkia Suomesta vaihtoon osallistuneita asiantuntijoita. Kokemuksia rikkaampana suuntaan ajatukseni tulevaan syksyyn ja talveen. Elina Keski-Soini nurmiasiantuntija ProAgria Pohjois-Karjala

Vierailija osallistui myös Tulosta maidosta- nurmiryhmän kokoontumiseen Nurmeksessa Virva ja Samuli Hakalan tilalla.

Lihavaisen nurmet eivät tiheydeltään kalpene Irlannin nurmille.

Makumäessä tutustumassa Aberdeen angus- karjaan.

Viljelysuunnittelun aikaistaminen kannattaa

Seuraavaan vuoden viljelyä kannattaa ryhtyä suunnittelemaan jo puintien jälkeen. Kuva: Essi Jokela

– Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja suunnittelu tuottaa myös säästöjä, summaa kasvintuotannon asiantuntija Satu Näykki ProAgria Länsi-Suomesta. Syksyn puinnit ajoittuivat tänäkin vuonna melko pitkälle aikajanalle. Puimurin päältä näky peltoon kertoo jo osaltaan onnistumisesta. Lopullisen tiedon omista tuloksista saa kuivuriin kertyneen sadon määrästä ja viljan analyyseista. Alitajunta työstää jo heti syystöiden edetessä seuraavan vuoden viljelysuunnitelmaa.

vettävien kasvien lajit ovat monipuolistuneet muun muassa syysrapsin ja hybridirukiin yleistyessä. Alkusyksystä kylvettävät kasvit vaativat suunnitelmallisuutta. Hetken mielijohteesta syysrapsia ei usein pääse kylvämään. Viime keväänä tehtyä viiden vuoden viljelykiertosuunnitelmaa voi hyödyntää omana pitemmän aikavälin suunnitelmana ja ruveta miettimään mahdollisia parannuksia omaan kiertoon. Jos jokin lohko ei tuota satoa vuodesta toiseen, voisiko sen kasvivalikoimaa muuttaa?

1. Kirjaa heti ongelmakohdat

3. Hanki tuotantopanokset ajoissa

Sängen alta paljastuva maa ja oheiskasvusto kertovat heti mahdolliset ongelmat. Tiivistyneet ja vedenvaivaamat paikat eivät kasva samalla tavalla tai aiheuttavat kiinnijäämisvaaran koneille. Rikkakasvitilanne on hyvin havaittavissa sänkimaasta ja mahdolliset ruiskutustarpeet on syytä kirjata itselle heti muistiin.

Kotieläintiloilla kasvivalikoiman määrää eläinlaji ja kasvinviljelytiloilla seurataan markkinoiden tarpeita. Ajattelemalla omaa viljelykiertoaan pidemmälle, pystyy tasoittamaan niin myyntien kuin ostojen osalta panoksia ja työtä. Mitä aikaisemmin on tiedossa hankinnat, sitä helpompi on kilpailuttaa.

2. Miten helpottaa kevään työhuippua? Lannan levitys sujuu helpommin syksyllä ja sen hyödyntäminen etenkin syysviljoilla on järkevää. Syyspuolella kylvettävät kasvustot tasaavat muutenkin kevään työhuippua ja toisaalta kyl-

4. Vertaile vaihtoehtoja Syksyn sadepäivinä on hyvä aika laittaa lohkokirjanpitoa kuntoon ja miettiä seuraavan kevään kylvöjä. Uuden kauden hankinnoista suurimman kuluerän muodostavat lannoitteet, sieme-

net ja kasvinsuojeluaineet. Lantaa käyttävillä tiloilla kannattaa miettiä onko omaan lantalajiin harkittu lannoite sopivin mahdollinen. Tuloksen tekeminen kasvintuotannolla ei onnistu läheskään joka vuosi. Laskelmien mukaan kumina on ollut usein parhaan tuloksen tekijä. Erikoiskasveista voi löytyä kannattava markkinarako joillekin tiloille. Ratkaisu kannattavaan tuotantoon lähtee kulujen karsimisesta. Sitä kautta saa kiinni oman toiminnan pullonkaulat. Jakamalla riskejä eri vuosien välille takaa sen, ettei yhden kasvin huono vuosi tunnu kohtuuttomalta. Alhaisen viljan hinnan vuosien aikana voi keskittyä peltojen peruskunnostukseen ja ottaa käyttöön syväjuurisia maanparannuskasveja kiertoon. Nurmi- tai kesantolohkojen kylväminen syyskasveille onnistuu aina ja näin pääsee kiinni monipuolisempaan kasvivalikoimaan. Pääsääntöisesti syysmuotoiset kasvit tuottavat paremman sadon ja sitä kautta tuovat paremman tuoton.

5. Tilaa peltokierros Neuvo 2020 -käyntinä Neuvo 2020 -tilakäynnillä on syksyllä helppo tarkastella lohkojen kuntoa pellolla ja tehdä ensimmäinen versio kevään 2017

viljelysuunnitelmasta. Lapion kanssa kierrellessä lohkoja huomaa paljon asioita, joita ei traktorin hytistä tule ajatelleeksi.

Ota yhteyttä kasvintuotannon asiantuntijaan tai tilaa Neuvo 2020 -käynti verkossa www.proagria.fi/neuvo2020.

Neuvo2020: Suunnitelmallista kasvinsuojelua, peltomaan laatua ja tĂ¤ydentĂ¤viĂ¤ ehtoja YmpĂ¤ristĂśkorvaukseen uudistuksessa mukaan tuli uusia asioita, joista yksi on peltomaan laadun itsearviointi. Itsearviointi on tehtĂ¤vĂ¤ jokaiselta yli 0,5ha:n peruslohkolta 3. sitoumusvuoden loppuun mennessĂ¤. Itsearviointilomake lĂśytyy Mavin sivuilta. YmpĂ¤ristĂśkorvaus edellyttĂ¤Ă¤ peltomaanlaatutestiĂ¤ itsearviointilomakkeen tĂ¤yttĂśĂ¤, mutta jos asiasta tahtoo saada kaiken mahdollisen hyĂśdyn irti, kannattaa laatutestin arvioon liittĂ¤Ă¤ ? nen la. l elli onn voit o a t a s u n a k s a a k kĂśl iak SĂ¤h dĂ¤n as Mei

mukaan perinteinen kuoppatesti. Kuoppatestiin on mahdollista kĂ¤yttĂ¤Ă¤ Neuvo 2020-palveluita ja pohtia samalla pellon kasvukuntoon liittyviĂ¤ asioita ja ongelmallisia kohtia yhdessĂ¤ Neuvo 2020-valtuutetun asiantuntijan kanssa. Apua saa mm. mururakenteen parantamiseen, maan biologisen aktiivisuuden lisĂ¤Ă¤miseen sekĂ¤ tiivistymien havainnointiin. LisĂ¤ksi tarkastellaan ravinteiden keskinĂ¤istĂ¤ tasapainoa maassa kationitasapainolaskuria

Paikallista sĂ¤hkĂśĂ¤ omista biojĂ¤tteistĂ¤

BioKympin

Energiamaksu 5,90 snt/kWh Perusmaksu 0,00 â&#x201A;Ź/kk

KiteelĂ¤inen BioKymppi tuottaa Farmivirtaa biokaasusta. Paikallisten yrittĂ¤jien ja toimijoiden omistama laitos tuottaa 100% kotimaista, uusiutuvaa energiaa biojĂ¤tteistĂ¤ ja -lietteistĂ¤.

BioKymppi Oy www ELR Âż

Osta BioKympin Farmivirtaa: www RXOXQHQHUJLD Âż

Kelta-musta vĂ¤risuora maan rakenteen parhaaksi

hyĂśdyntĂ¤mĂ¤llĂ¤. Kuoppahavaintojen ja kationitasapainolaskelman pohjalta tila saa toimenpidesuositukset joilla pellon satotaso saadaan nousuun. Neuvoa kannattaa hyĂśdyntĂ¤Ă¤ myĂśs kasvinsuojelusuunnitelmissa, joiden avulla on mahdollista miettiĂ¤ kasvinsuojelutoimenpiteiden oikea ajankohta ja saada apua oikean aineen valintaan. Havaintoja tehdĂ¤Ă¤n myĂśs kasvuston yleiskunnosta â&#x20AC;&#x201C; versomisesta, ravinnepuuteoireista sekĂ¤ pellon kunnosta. MyĂśhemmin kesĂ¤llĂ¤ tehty kasvinsuojelusuunnitelmassa keskitytĂ¤Ă¤n torjunnan tehon arviointiin. Jos teho on ollut puutteellinen, voidaan seuraavan kesĂ¤n ainevalintoja ja ruiskutusajankohtia sekĂ¤ ruiskutusten jakamista pohtia uudelleen. Talvikautena kasvinsuojelusuunnitelmaa voidaan jatkaa NEUVO-rahalla tekemĂ¤llĂ¤ kesĂ¤n havaintojen pohjalta ainevalinnat seuraavalle kesĂ¤llĂ¤ aina kasvinsuojeluaineiden hankintalistaan saakka. Samalla voidaan tarkastella aineiden sopivuus pohjavesialueille tai niiden varoetĂ¤isyydet vesistĂśĂśn. LisĂ¤ksi Neuvo palvelun avulla voidaan kĂ¤ydĂ¤ lĂ¤pi myĂśs tĂ¤ydentĂ¤viĂ¤ ehtoja: lĂśytyvĂ¤tkĂś kaikki valvonnoissa tarvittavat paperit ja tĂ¤yttyvĂ¤tkĂś tukiehdot? TĂ¤ydentĂ¤vien ehtojen osalta voidaan maastossa tarkastella myĂśs esimerkiksi vesistĂśetĂ¤isyyksiĂ¤ lannanlevityksen suhteen.

KehittĂ¤isinkĂś tuotantoa luomuun? Jos tuotannon kehittĂ¤minen luonnonmukaiseen suuntaan

Esimerkiksi tĂ¤lle kuvassa nĂ¤kyvĂ¤lle, suhteellisen hyvĂ¤kuntoiselle peltolohkolle suositeltiin apilaseoksen monipuolistamista valkoapilalla, jotta hieman tiivistynyttĂ¤ pintamaata saadaan kuohkeuttaa. Kationitasapainolaskurin mukaan Ca/ Mg tasapainon oikaisuun ei ollut tĂ¤ssĂ¤ tarvetta.

kiinnostaa, tarjoaa Neuvo2020neuvonta mahdollisuuden kĂ¤ydĂ¤ lĂ¤pi tuotantotavan muutoksen vaikutuksia tilalla. Neuvo-kĂ¤ynnillĂ¤ kartoitetaan luomun plussat ja miinukset tilakohtaisesti ja mietitĂ¤Ă¤n millaisia konkreettisia muutoksia luomu toisi tullessaan. KĂ¤ynnin pohjalta on helpompi puntaroida luomuun siirtymistĂ¤.

METSĂ&#x201E;OPIT VALTIMOLTA MetsĂ¤ssĂ¤ on reilu meininki!

TRAKTORISOVITTEISET AFT SALAOJAKONEET

helppoa ojitusta joustavasti, omalla kalustolla

e a metsĂ¤alall st tu lu u o k is Aiku nĂśn ammattilaiselle! HyvĂ¤ tyĂśpaikka kĂ¤ytĂ¤n JĂ¤rjestĂ¤mme metsĂ¤alan aikuiskoulutusta seuraavasti:

MetsĂ¤koneenkuljettaja MetsĂ¤alan perustutkinto MARA MAANTASAUSLANAT

y 10.1.2017â&#x20AC;&#x201C;22.4.2018 Valtimolla y LisĂ¤tietoja: Voitto Heikkinen, p. 050 346 1117

tasaiset pellot, optimaaliset vietot, parempi vesitalous

Puuautonkuljettaja

AGRISEM JANKKURI

y 10.1.2017â&#x20AC;&#x201C;1.12.2017 Valtimolla y Osatutkinto, joka koostuu kahdesta tutkinnon osasta: Puutavaran autokuljetus ja Kuljetusalan perustason ammattipĂ¤tevyys y LisĂ¤tietoja: Kimmo Huusko, p. 050 383 8954

rikkoo tiivistymĂ¤t, parantaa maan rakennetta ja lĂ¤pĂ¤isykykyĂ¤ sekĂ¤ veden kapillaarista nousua $9$*52 2< _ S _ ZZZ DYDJUR Ă&#x20AC;

MetsĂ¤alan perustutkinto

LisĂ¤tietoja ja haku koulutukseen:

www.pkky.fi/aiko > Koulutuskalenteri Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo Metsurintie 2 A, 75700 Valtimo p. 013 244 3100 | www.pkky.fi/valtimo

Jos pohdinnan tuloksena on luomutuotannon aloitus, pystytĂ¤Ă¤n Neuvo2020 palvelulla myĂśs laatimaan kirjallinen luomusuunnitelma ja tekemĂ¤Ă¤n yhdessĂ¤ muitakin luomuun siirtymiseen liittyviĂ¤ paperitĂśitĂ¤. Erityisesti luonnonmukaisen kasvinsuojelun kĂ¤ytĂ¤nnĂśn toteutusta sekĂ¤ maan rakenneasioita pĂ¤Ă¤stĂ¤Ă¤n konkreettisimmin setvimĂ¤Ă¤n kasvukauden aikana tehtĂ¤vĂ¤llĂ¤ Neuvo2020 neuvontakĂ¤ynnillĂ¤. NĂ¤itĂ¤ kĂ¤yntejĂ¤ tehdĂ¤Ă¤n paitsi aloitteleville, myĂśs pidemmĂ¤n aikaa luomutuotannossa mukana olleille tiloille. Tilat ovat ottaneet tyytyvĂ¤isinĂ¤ vastaan myĂśs mahdollisuuden kĂ¤ydĂ¤ luomutarkastuksella kĂ¤siteltĂ¤vĂ¤t asiat ennakkoon lĂ¤pi Neuvo2020 neuvojan kanssa. Ota yhteyttĂ¤ alueesi ProAgriaan ja kysy lisĂ¤Ă¤. sĂ¤hkĂśpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi LisĂ¤tietoja Pohjois-Savossa: Paula Antikainen Neuvo2020 kotielĂ¤imet ja ympĂ¤ristĂś p. 040 6739465 Mikko Saastamoinen Neuvo2020 ympĂ¤ristĂś p. 040 480 7272 Pirkko Tuominen Neuvo2020 luomu, ympĂ¤ristĂś ja kotielĂ¤imet p. 0400 124976

Valkolupiinia lypsylehmille Luke Maaningalla on ollut valkolupiinia viljelykokeissa jo muutamana vuotena. Ruutukokeiden perusteella valkolupiinissa on potentiaalia, mutta myös haasteita löytyy. Vaihtoehtoisten palkokasvien viljelyala on viime vuosina lisääntynyt etsittäessä maatiloille keinoja valkuaisomavaraisuuden parantamiseen ja viljelykierron monipuolistamiseen. Kokoviljana korjattavat palkokasvit eivät välttämättä vähennä lisävalkuaisen tarvetta, mutta niistä voi saada kohtuuhintaista rehua vähällä ostolannoitemäärällä. Lupiini on yksi uusi palkokasvivaihtoehto. Koeruuduilla valkolupiinista on saatu kohtuullisen hyviä satotuloksia. Onnistuessaan lupiini on tuottanut myös maatilamittakaavassa 4000 - 5000 kuiva-ainekilon hehtaarisadon

puhtaana kasvustona. Lupiini on ollut kuitenkin esimerkiksi härkäpapuun verrattuna heikkosatoisempi.

Lupiinin haasteita Korjuuvaiheessa lupiinin kuiva-aine on matala eikä sitä kannata korjata ilman esikuivatusta. Suoraan puhdaskasvustosta korjattuna puristeneste alkaa valua kuormasta jo ennen siiloon laittoa. Säilönnän aikaiset puristenestetappiot ovat myös suuria. Lupiinia ei kannata tautivaaran vuoksi viljellä samalla lohkolla kahta vuotta peräkkäin. Varsinkin sateisina ja lämpiminä kesinä Colletotrichum -sienet voivat tuhota koko sadon. Taudinaiheuttajat säilyvät maassa tai leviävät peittaamattoman kylvösiemenen mukana. Ymppäyksen

vuoksi peittausta ei voi kuitenkaan tehdä, mikäli lupiinia halutaan viljellä uudella lohkolla. Rikkaruohon torjunta on valkolupiinille varsin haastavaa. Lupiinilla on jopa lajikekohtaisia eroja kasvinsuojeluaineiden kestossa. Alkukesällä 2016 Maaningalla kokeiltiin Energy -lajikkeelle Basagrania (1,4 kg/ha), Lentagrania (1,25 kg/ha) ja Harmony SX (15 g/ha). Valmisteet vähensivät rikkakasvien määrää, mutta koeruuduilla lupiini hävisi kokonaan. Lupiinit ovat typensitojakasveja ja hyvä sadonmuodostus tarvitsee joko siemenen mukana tulevan bakteeriympin tai typensitojabakteeri täytyy olla valmiina maassa. Ymppäyksen epäonnistuessa sato voi puolittua hyvään kasvustoon verrattuna. Ympin epätasainen sekoittuminen sie-

Sienitaudin vioittama lupiini. Varteen ilmestyy laikku, joka leviää mädännyttäen osan kasvia. (kuva Aura Mikkonen) menen käsittelyvaiheessa voi olla yksi satotasoa alentava tekijä.

Seoskasvustona tuottava satokasvi Kesällä 2016 Energy -valkolupiinia viljeltiin seoksena Puntari -kevätvehnän kanssa. Seoksen käyttö lisää viljelyvarmuutta ja alentaa lupiinin kallista kylvösiemenkustannusta. Maaningan kasvustossa lupiinin osuus jäi noin 20 prosenttiin, koska ilmeisesti huonosti onnistuneesta ymppäyksestä johtuen vain osa lupiineista kasvoi odotetusti. Kylvöpäivä lupiinilla oli 15.5. ja vehnä kylvettiin viikko lupiinin jälkeen. Seoskasvusto niitettiin 24.8. lautasniittokoneella. Varisemistappioita ei tullut ollenkaan. Paalaimessa ei käytetty vastateriä, joten paalausvaiheessa vältyttiin jyvä- ja palkotappioita. Niittokoneessa ei ollut karhon supistajaa, minkä vuoksi karhon laidasta jäi kapea suikale tallaustappiona peltoon. Korjuupäi-

vänä vehnän kasvuaste oli myöhäinen taikinatuleentuminen ja lupiinilla palot olivat vasta alkaneet kunnolla täyttyä. Tämän perusteella vehnän kylvöpäivä olisi voinut olla hieman myöhäisempi. Kokonaissadoksi saatiin 6600 kg ka / ha, mikä on kertakorjuuna kohtuullisen hyvä. Koko sadon kuiva-aine oli 30%, mikä on riittävä paalauksen onnistumiselle. Korjuu tapahtui sadepäivien välissä, mikä alensi rehun kuiva-ainepitoisuutta. Korjuuhetken kasvuasteella lupiinin kuiva-aine oli alle 20 % kun taas kokoviljan kuiva-aine oli yli 40 %. Seoskasvuston kuiva-aine hyvissä olosuhteissa riippuu tietysti lupiinin osuudesta koko kasvustossa. Nyt korjattu sato on tarkoitus syöttää loppuvuonna ruokintakokeessa lypsylehmille. Mielenkiinnolla odotellaan miten säilöntä on onnistunut ja mitä lehmät pitävät uutukaisesta rehustaan. Auvo Sairanen Luke Maaninka

Vasemmanpuoleisella lupiinilla on onnistunut ymppäys ja typensidonta. Oikeanpuoleisen kasvin juurista ei bakteerinystyröitä löydy ja lupiini kärsii typenpuutteesta. (kuva Kirsi Järvenranta)

KUOPIO (017) 465 3011 LAPINLAHTI (017) 731 234 JUANKOSKI (017) 613 999 PIELAVESI (017) 465 3021 SUONENJOKI (017) 465 3031 Onnistunut mikrobitoiminta kasvattaa juuriin typpeä sitovia, rypälemäisiä nystyröitä. (kuva Kirsi Järvenranta)

Nurmet Rahaksi! Niittoajat, seoskasvustot, täydennyskylvö, valkuaisrehut, rehun kivennäiskoostumus ja poikimahalvaus, nurmen kasvun mallinnus, tuotantovaikutukset sekä rehulogistiikka. Siinä Nurmet Rahaksi -hankkeen teemoja, jotka ovat avainasemassa kehitettäessä nurmen viljelyn kannattavuutta ja kilpailukykyä, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Hanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus yhdessä ProAgria Pohjois-Savon ja Savonia -ammattikorkeakoulun kanssa. Tutkimuksen, neuvonnan ja koulutuksen yhteistyöllä viedään tutkittua tietoa suoraan viljelijöille ja opetuksen kautta tuleville maatalousalan ammattilaisille. Myös tutkimus on suunniteltu yhdessä neuvontaorganisaation ja koulutuksen kanssa. Hanke saa rahoituksensa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Näistä asioista tiedetään pian enemmän Luke Maaningan koekentille on perustettu nurmikokeita koskien täydennyskylvöä, kaliumlannoitusta, sinimailasen menestymistä sekä nurmiseoskasvustoja. Osalta kokeista on saatu ensimmäisen ja toisen nurmivuoden satotuloksia. Muun muassa täydennyskylvön kannattavuus on kokeissa osoittautunut epävarmaksi. Toisaalta täydennyskylvön taloudellisuuden kannalta kriittisenä pidettyä kolmatta satoa ja nurmikierron loppupään satovuosia odotetaan vielä. Nurmen kaliumlannoitustarvetta ja maan varastokaliumin hyötykäyttöä on tutkittu kenttäkokein jo yhden nurmikierron ajan. Nyt menossa

on toisen nurmikierron ensimmäinen satovuosi, eikä Maaningan runsaasti varastokaliumia sisältävillä mailla kaliumlannoituksella ole saatu sadonlisää. Hankkeen loppuun mennessä osataan sanoa lisää näistä sekä siitä, millaista hyötyä saadaan, jos viljeltävien nurmien laji- ja lajikeseokset valitaan perustuen suunniteltuun niittostrategiaan, tai millaisia viljelykäytäntöjä onnistuneen sinimailasen viljely vaatii. Nurmen kasvun ja kehityksen mallintaminen voi tuntua korkealentoiselta, mutta työ on ehdottoman arvokasta. Aihe vaatii monimutkaisen koejärjestelyn ja runsaasti tutkimusyhteistyötä, joiden avulla tuotetaan malli, mikä ennustaa nurmisadon määrän ja laadun päivittäistä kehitystä erilaisten sää-, maaperä- ja viljelyteknisten tietojen pohjalta. Se, mikä tekee mallinnuksesta erityisen tärkeää, on kasvumallin hyödyntäminen ennustettaessa nurmituotannon edellytyksiä ilmaston muuttuessa. Muutoksiin varautuminen on väistämätöntä. Mallin avulla parannetaan myös sadonkorjuuennusteita, uusien kasvilajien ja -lajikkeiden tuotantopotentiaalin arviointia sekä maatilojen talousarvioiden tekemistä. Hankkeen puitteessa kehitetään lisäksi rehulogistiikkamalleja. Tarkoituksena on löytää ratkaisuja siihen, millaisia satotasotavoitteita tilan eri lohkoille on kannattavaa asettaa. Työpaketti on Savonian vastuualuetta. Koekenttien lisäksi tietoa saadaan tutkimusnavetan ruokintakokeista, joissa yleistyvän kolmannen nurmisadon sekä valkuaiskasvi lupiinin tuotantovaikutuksista saadaan tutkittua tietoa.

kuva Kirsi Järvenranta Rehut ovat nyt paaleissa ja lypsylehmien ruokalistalle ne päätyvät talvella. Mielenkiinnolla odotamme, miten kolmas niitto lypsättää suhteessa ensimmäiseen ja toiseen, ja miksi. Entä mikä on Jummin, Iitun ja kumppaneiden mielipide lupiinista? Hankkeen etenemisestä, tulevista ja menneistä tapahtumista sekä tuloksista voit lukea net-

tisivuilta ja facebookista. Hanke järjestää myös seminaareja ja tuottaa julkaisuja. Toivottavasti tieto tavoittaa sinut. Lue, kuuntele, kommentoi ja keskustele! www.luke.fi/nurmetrahaksi www.facebook.com/LukeMaaninka Sanna Kykkänen Luke, Maaninka

Osaaminen jaetaan pienryhmissä, tule mukaan! Neuvontaorganisaatio on liitetty hankkeeseen vahvasti ja yhteiseen toimintaan on todella panostettu. Hyväksi havaittu viljelijöiden pienryhmätoiminta on tuotu osaksi hanketta. Se tuo yhteen tilansa kehittämishaluiset viljelijät ja jakaa nurmen tuotantoon liittyviä toimintatapoja, ongelmia ja onnistumisia. Tutkimus tuo ryhmiin uusimman tiedon. Rehun kivennäisainekoostumukseen pureutuva ryhmä toimii jo, mutta sinimailasryhmään kaivataan mukaan tiloja. Mailanen on satoisa, typpiomavarainen ja rehuarvoltaan hyvä nurmikasvi. Apilan viljelyssä se ”tervehdyttää” viljelykiertoa, koska sen kasvitaudit eroavat apilan taudeista. Viljely on kuitenkin epävarmaa ja vaatii omanlaistaan viljelyotetta.

Jos olet viljellyt sinimailasta onnistuneesti tai epäonnistuneesti tai haluaisit ottaa sen kasvirepertuaarisi, hae pienryhmän jäseneksi. Ryhmä tapaa pari kertaa vuoden aikana. Tapaamisilla käydään sinimailaslohkoilla ja keskustellaan viljelytavoista jakaen hyviä käytäntöjä. Osa tapaamisista on seminaari tai työpajamuotoisia. Jos kiinnostuksesi heräsi edes hiukan, ota yhteyttä ja kysy lisää: Anu Rossi Nurmiasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo 040 179 5001 anu.rossi@proagria.fi

kuva: Sanna Kykkänen

Muhkeat Nurmet –työnäytöspäivä Tilaisuudessa esiteltiin uutta tekniikkaa ja tutkittiin maan rakennetta sekä lannoituksen ja rikkatorjunnan vaikutusta satoon.

Yleisö oli kiinnostunut työnäytöksistä Ravinner engin järjest ämä Muhkeat Nurmet -työnäytöspäivä pidettiin 29.6.2016 Anu ja Esa Immosen tilalla Nilsiässä. Mukana päivässä oli ProAgria, Hankkija, Konekesko, BT-Agro Oy, Yara ja Savonia. Paikalla oli noin satapäinen joukko viljelijöitä. Päivän ohjelmaan kuului kolme eri työnäytöstä, kone-esittelyjä sekä havaintolohkoihin tutustumista. Työnäytöksissä esiteltiin Hankkijalta Amazone ZA-TS lannoitteiden pintalevitin, jolla saadaan erityisesti tarkkuutta lannoitteiden reunalevitykseen. ZA-TS-levittimissä on uusi AutoTS -rajalevitysjärjestelmä, joka mahdollistaa siirtymisen normaalilevityksestä rajalevitykseen ilman traktorista poistumista. Työleveyttä voidaan säätää ajon aikana 18 54 metrin välillä, mikä helpottaa reunoille ja kiilamaisille alueille levittämistä. Lannoitteenlevittimessä on myös kaksi punnituskennoa, joiden avulla kone säätää lannoitteen virtausnopeutta ajon aikana. Kone säätää itse itsensä, joten erillisiä kiertokokeita ei tarvitse tehdä. Lietelannan sijoittaminen tapahtui tilan omalla Livakan 16.5 m3 vaunulla, jossa on 8 metrinen kiekkomultain. Lietettä levitettiin noin 30 tonnia hehtaarille. Kiekot tekevät maahan 5 - 7 cm viillon, jonne suutin ohjaa lieteen. Lietteen imeytyminen oli nopeaa. Lietelannan sijoittaminen peltoon on hyvä vaihtoehto, koska silloin ravinteet saadaan parhaiten kasvien hyödyksi. Lietelannan sijoittaminen myös pienentää ympäristökuormituksia, koska haihdunta ja huuhtoutuminen vähenevät. Ympäristökorvaukseen sitoutuneet viljelijät voivat valita lietelannan sijoittamisen peltoon lohkokohtaisena toimenpiteenä, jolloin siitä maksetaan 40 EUR/ha korvaus. Ehtona on, että lietettä levitetään 20 m3/ha vuodessa. BT-Agro Oy:ltä Tom Hellström esitteli Forigon 3 metristä nurmijyrsintä. Nurmijyrsimellä saadaan valmis kylvöalusta yhdellä ajokerralla. BT-Agro toi en-

simmäisen nurmijyrsimen Suomeen viime syksynä. Suomessa nurmenjyrsintä ei ole vielä kovin yleistä. Tarkoitus on uusia nurmi mahdollisimman vähillä ajokerroilla, kyntö ja kivienkeruu jäävät pois. Jyrsinosa möyhentää maata ja seula erottelee kivet ja kannot. Seulan perässä oleva lana tasoittaa maan ja jyrä tiivistää jäljen. Jyrsimen ajonopeus on noin 3 kilometriä tunnissa. Maa ei ehdi

muokkautua kunnolla, jos ajonopeus on liian kova. Lisäksi havaintopisteillä havainnoitiin rikkakasvitorjunnan, lannoituksen ja täydennyskylvön merkitystä nurmen satoon ja laatuun. Havaintolohkot oli lannoitettu 3.5 seleenisalpietarilla (250 kg/ha) sekä naudan lietteellä (38 t/ha). Ensimmäinen sato oli korjattu 4.6. Havaintolohkolla 2 toista satoa ei lannoitettu ollenkaan. Havaintolohko 3 lannoitettiin 9.6 Yaramila Y 4 (450 kg/ ha). Havaintolohkon 2 kasvusto on aukkoisempi ja kellertävämpi, kuin havaintolohkon 3 kasvusto, joka lannoitettiin sadonkorjuun jälkeen. Säilörehunurmen toisen sadon lannoitus olisi tehtävä heti korjuun jälkeen, jolloin maassa on vielä kosteutta. Kosteassa maassa lannoitteet imeytyvät maanesteeseen ja ovat nopeammin kasvien käytettävissä. Näin varmistetaan nurmen koko kasvupotentiaali. Säilörehun valkuaispitoisuus

heikkenee, mikäli kasvustolla on tässä vaiheessa typen puutos. Havaintolohkolta 1 oli rikkakasvitorjunta jätetty kokonaan tekemättä. Rikkakasveista erityisesti lutukka oli vallannut kasvustoa. Kahdelta muulta havaintolohkolta rikkakasvit oli torjuttu Starane XL (1,5 l/ha) valmisteella, jossa oli mukana Mancozin lehtilannoitetta (1 l/ha). Rikkakasvien torjunta nurmista on tärkeää, koska ne heikentävät sadon laatua. Useissa rikkakasveissa on liikaa kaliumia, joka vaikuttaa eläimen terveyteen. Monet rikkakasvit kuten lutukka on huonosti sulavaa ja vaikuttaa alentavasti D-arvoon. Jos rikkakasveja on 10 % nurmialasta, tarkoittaa se 10 % sadon menetystä. Rikkakasvien torjunta tuli-

si tehdä, ennen rikkakasvien kukintaa. Eli rikkakasvien ollessa nupulla, jolloin kasvin nestevirtaukset kulkevat juureen päin ja kasvi itse edistää torjunta-aineen kulkeutumista juuristoon. Rikkakasvien torjuntakynnyksiä on vaikea määrittää. Haitallisimpien rikkakasvien osuuden ollessa 5-10 %, on torjunta kannattavaa. Maan rakennetta havainnoitiin ProAgrian asiantuntijan Jaana Piipon toimesta. Ympäristökorvaukseen sitoutuneiden viljelijöiden on tehtävä jokaiselta peruslohkolta peltomaan laatutesti eli kuoppatesti kevääseen 2018 mennessä. Kuoppatestissä arvioidaan maan parannustoimet, viljelytoimet, maan ominaisuudet ja kasvusto sekä maaperäneliöstö arviointiasteikolla 1-5.

Nurmijyrsin Kuoppatesti

Ravinnere gin seura pellonpienn narpäivät :avat

Havaintolohko 1

Havaintolohko 2

Ke 28.9. klo 10 - 13 Sirviö Pe rttu, Tuomijoentie Kirma. Teemana maa n rakenne ja nurmen kaliu mlannoitus. Ti 4.10. klo 10 - 13 Pentikäine n Jani, Pieksänkoske ntie 31, Halun an kylätupa. Teemana mm . lannoituksen täsmentämin en.

Havaintolohko 3

Pellonpiennarpäiviltä tietoa ja ideoita viljelyyn

Nelikopterin käyttö kasvuston havainnointiin kiinnosti osallistujia Karilan peltohavaintopäivässä kesäkuussa.

Rantasalmen tilaisuudessa tutustuttiin mm. maissin ja syysrapsin viljelyyn. Pellonpiennarpäivät keräsivät viljelijöitä ja muita kiinnostuneita tutustumaan ajankohtaisiin viljelyaiheisiin Rantasalmelle 22.6. sekä Mikkelin Karilaan 29.6. ja 17.8. Päivissä kuultiin asiantuntijoiden johdolla maan kasvukunnon havainnoinnista, viherlannoituskasvustoista, erikoiskasveista, täsmäviljelyratkaisuista,

maan ravinnevarantojen seurannasta sekä öljy- ja palkokasveista monien muiden mielenkiintoisten aiheiden ohella. Tapahtumissa jaettiin tietoa uusista, viljelyä helpottavista teknisistä ratkaisuista. Pienoiskopteria voi hyödyntää peltojen havainnoinnissa ja GPS-paikannukseen perustuvat järjestelmät

helpottavat traktorin ohjaamista ja esimerkiksi kasvinsuojelutöiden tekemistä. Automaatio täydentää ja helpottaa pellon kasvukunnon seurantaa ja ylläpitoa, mutta tietoa maan rakenteesta ja ongelmakohdista saa myös lapion ja ”näppituntuman” avulla.

Tulevaa toimintaa hankkeissa

Nurmipäivässä nähtyä

Syyskuiset niittoja muokkausnäytökset navettaesittelyineen Kiteellä Koivikon kartano oy:n tiluksilla houkutteli satakunta henkeä tutustumaan nurmipeltojen käsittelykoneisiin. Nurmipeltoja voidaan käsitellä eri tilanteissa mm. äestämällä rikkakasveja, murskaamalla kasvustoja, jyrsimällä kylvöalustoja ja tekemällä keväisiä täydennyskylvöjä. Laitumien sähköaitojen alusten niitto helpottuu pienkuormaajan niittoterällä. Nurmien kasvukuntoa, lannan ravinteiden hyötykäyttöä ja sadontuottoa parantamalla

tuotannon kannattavuutta voi kohentaa aina, olipa maailman markkinoilla menossa mikä heilurivaihe tahansa. Ravinnerenki-hankkeessa etsitään parhaita keinoja ottaa kiinni jokainen molekyyli karjatilan ravinnekierrossa. Tulosta maidosta-koulutushankkeessa haetaan tuottavuutta maitotiloille mm. kääntämällä katseet nurmiin, joissa on paljon parannusmahdollisuuksia. Hankkeen aikana nurmiasioista järjestetään pienryhmiä eri puolille. 1.11. on vuorossa nurmise-

Elokuussa Karilassa esiteltiin erikoiskasvien, mm. öljyhampun ja kvinoan, viljelyä.

minaari, jossa kuullaan uusinta tutkimustietoa nurmiviljelystä. Nurmista, ruokinnasta, taloudesta, rakentamisesta ja yhteistyöstä järjestetään pienryhmiä, teemapäiviä ja opintomatkoja. Kerro, mistä asioista haluat kuulla lisää hanketilaisuuksissa. Nurmipäivän järjestivät ProAgria Pohjois-Karjalan Ravinnerenki ja Tulosta maidosta hankkeet. Anna Liimatainen hankevastaava Tulosta maidosta

ProAgria Etelä-Savon hankkeet järjestävät yhdessä pellonpiennar- ja konepäivän, jonka tavoitteena on saattaa yhteen urakointipalveluiden tarjoajat ja tarvitsijat. Päivä on 18.10.2016 Juvalla. Koulutushankkeiden pienryhmätoiminta jatkuu, ja syksyn mittaan aloitetaan uusia pienryhmiä mm. erikoiskasvien viljelystä ja naudanlihatuotantoon liittyen. Menesty Maidolla -hankkeessa käynnistetään syksyn aikana pienryhmiä mm. ruokintaan, rehuntuotantoon ja maitotilan johtamiseen liittyen. Ajankohtaiset tiedot hankkeista ja tapahtumista löytyvät osoitteesta: www.proagria.fi/etela-savo. Pellonpiennarpäivien järjestelyissä olivat mukana seuraavat ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hankkeet: Ravinnepiika, Kilpailukykyä kasviyrityksiin – KIPAKKA, Menesty maidolla, Lihaa Etelä-Savosta, Peltohavainto - ravinnekiertoa ja peltoviljelyn uusia avauksia, Resurssitehokas vihannestuotanto – REVI, Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle – VILMA. Hankkeita rahoittavat EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Lisääkö lietteen myöhäinen syyslevitys ravinteiden huuhtoumariskiä vai kasvattaako satoa? - Ravinnerenki tutkii ja havainnoi maatiloilla Voiko lietteen syyslevitys olla sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta hyödyllistä, tuohan se osaltaan joustavuutta tilan töiden aikataulutukseen ja logistiikkaan? Miten syksyn sadejaksojen ajoittuminen vaikuttaa typen ja fosforin huuhtoumariskiin? Entä paljonko ravinteita jää maahan seuraavan kevään kasvuston hyödynnettäväksi? Ravinnerenki tutkii lietteen syyslevityksen hyötyjä ja haittoja niin sadon kuin valumienkin näkökulmasta. Luonnonvarakeskus Maaningan toimipisteessä lysimetri- ja pintavaluntakentällä on ollut lietteen syyslevityskokeita vuodesta 2012 lähtien ja keväällä 2016 mukaan

otettiin SIMU-kontissa toteutettavat talvisadesimulaatiot sekä havaintokokeet tiloilla. SIMU-kontissa voidaan simuloida useita erilaisia sulamissyklejä rinnakkain (kuva 1). Syyslietekokeessa pintamaasta höylätyt noin 5 - 7 cm paksut nurmipeitteiset maalaatat altistettiin toistuvasti yöpakkasille ja päiväsaikaan ”sateiselle suojasäälle”, jolloin lämpötila nostettiin +5 asteeseen ja samaan aikaan annettiin 15 mm sadetta. Pintavalunta sekä laattojen läpi tulleet valumavedet kerättiin ja niistä mitattiin mm. fosfori- ja typpipitoisuudet. Näin saatiin toteutettua yhdessä vuodessa aiemmin

kuuden vuoden kenttäkokeita vastaavat koejaksot. Lietteen myöhäinen syyslevitys on vain yksi monista Ravinnerengin tutkimista teemoista, muut teemat käsittelevät ravinnekiertoa ja valumavesien hallintaa monella saralla, mm. varastokaliumin merkitystä talouteen ja ravinnetaseisiin, ravinteiden oton biologiaa ja maan tiivistymistä sekä lannoitussuunnitelmien tarkennusta. Uusi tutkimusklusteritoiminta tähtää entistä nopeampaan tiedonsiirtoon tutkimuksesta kentälle ja toisinpäin vuorovaikutteisesti (kuva 2). Sekä Luke Maaningalla että havaintokoetiloilla Peltosalmel-

la ja Hingunniemessä ja havaintomaatiloilla eri puolilla Pohjois-Savoa ja Pohjois-Karjalaa järjestetään hankkeen aikana useita avoimia pellonpiennarpäiviä, työnäytöksiä ja teemapäiviä. Nettisivuille kootaan näistä teemoista julkaisuja ja linkkejä. Seuraava teemapäivä ”Lannan syyslevityksen ajankohtaispäivä ja työnäytös” järjestetään

Kuva 2. Ravinnerengin toimintaan osallistuu monipuolisesti eri sidosryhmiä.

Projektin koordinaattori Teija Rantala Savonia-ammattikorkeakoulu

Yhteystiedot Savonia-ammattikorkeakoulu Teija Rantala teija.rantala@savonia.fi p. 044 785 5522

Kuva 1. SIMU-kontissa Halolassa (Luke Luonnonvarakeskus) voidaan käsitellä rinnan useita maalaattoja eri sademäärillä ja lämpötiloilla. Kuva: Arja Mustonen

15.9.2016 YSAO:lla Iisalmen Peltosalmella. Katso tarkempi ohjelma nettisivuilta ja ilmoittaudu mukaan! Lisätietoja: http://ravinnerenki.savonia.fi www.facebook.com/ravinnerenki

Luonnonvarakeskus (Luke) Perttu Virkajärvi perttu.virkajarvi@luke.fi p. 029 532 6641

ProAgria Pohjois-Karjala Kaisa Matilainen kaisa.matilainen@proagria.fi p. 040 301 2423 ProAgria Pohjois-Savo Anu Rossi anu.rossi@proagria.fi p. 040 179 5001

Suomen Ympäristökeskus (SYKE) Markus Huttunen markus.huttunen@ymparisto.fi p. 0295 251 196

Ylä-Savon ammattiopisto Riina Huttunen riina.huttunen@ysao.fi p. 0400 793 129

Karelia-ammattikorkeakoulu Helena Puhakka-Tarvainen helena.puhakka-tarvainen@karelia.fi p. 050 430 2418

Tiedolla ja taidolla satoa marjamaista Haluatko kehittää marjan- ja hedelmäntuotantoasi tai aloittaa sen? Marjojen ja hedelmien kysyntä on tällä hetkellä hyvä. Kuluttajamarkkinoilla on herännyt aito kiinnostus lähiruokaan ja terveelliseen ruokavalioon. Moni kuluttaja arvostaa tuotteiden kotimaisuutta. Vaikka ruokatrendit vaihtelevat, marjojen käytössä ja kysynnässä ei vielä olla lakipisteessä. Marjat ovat useiden tutkimusten valossa mitä parhainta superfoodia. Kysyntään pitää pystyä vastaamaan pitkäjänteisesti ja markkinalähtöisesti. Nykyisen marjan –ja hedelmätuotannon volyymin säilyttäminen ja lisääminen on tärkeää, niin luonnonmukaisessa kuin ns. tavanomaisessakin tuotannossa. Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Keski-Suomen alueilla on alkamassa ylimaakunnallinen marjan- ja hedelmänviljelyyn keskittyvä Marjamaat -tiedonvälityshanke. Hanketta hallinnoi ja toteuttaa ProAgria Pohjois-Karjala ry, kumppaneinaan ProAgria Etelä-

Savo ry, ProAgria Keski-Suomi ry sekä Luonnonvarakeskus (Luke). Hankkeessa välitetään uusinta kotimaista ja ulkomaista tietoa sekä hyviä viljelykäytäntöjä kohdealueen tuottajille sekä muille alan toimijoille monipuolisin menetelmin.

Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto sekä PohjoisKarjalan, Etelä-Savon ja KeskiSuomen ELY-keskukset. Hankkeen toteutusaika on 1.1.2016 – 30.06.2018.

Hankkeen toiminta on käynnistymässä ja tulemme tiedottamaan laajasti eri kanavissa. Jos haluat päästä hankkeen tiedottamisen piiriin, haluaisit aloittaa viljelyn tai kehittää jo olemassa olevaa tai muuten vain keskustella aiheesta tarkemmin ole yhteydessä hanketoimijoihin: Päivi Turunen ProAgria Pohjois-Karjala p. 040 301 2452, Mirja Tiihonen ProAgria Etelä-Savo p. 0400 638 138 ja Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi p. 0400 648 275 sähköpostit etunimi.sukunimi@proagria.fi

Kulttuuriympäristön puolesta konkreettisesti Kulttuuriympäristö Näkyväksi, KYNÄ-hankkeen kesään 2016 kuului monta erilaista kulttuuriympäristötapahtumaa. Mikkelin Anttolassa rakennettiin yleisötalkoilla perinneaitaa yhteistyössä Metsähallituksen kanssa, Pieksämäellä kitkettiin vieraslajeja yhteistyössä Pieksämäen kaupungin ja Pieksämäen Maa- ja kotitalousnaisten kanssa, Rantasalmella järjestettiin yhteistyössä Etelä-Rantasalmen kylät ry:n kanssa neljän arvokkaan maisema-alueen retkeily. Mikkelin Otavassa järjestettiin aidaton koirapaimennusnäytös yhteistyössä

Otavan koulutilan ystävät ry:n, Mäenkoikkalan lammastilan sekä Metsämäen maitotilan kanssa. Hanke on lisäksi ollut mukana monessa muussa kesätapahtumassa ympäri maakuntaa. KYNÄN Etelä-Savon kesätapahtumat saivat suuren yleisön ja paljon kiitosta. Onko sinulla mielessä jokin kulttuuriympäristötapahtuma tai tilaisuus, johon halusit hankkeelta apua. Ota rohkeasti yhteyttä: Saara Ryhäseen saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi tai p. 040 486 8237

Mikkelin Otavassa järjestettiin aidaton paimennnus näytös heinäkuun ensimmäisenä sunnutanina. Taitavien koirien ja paimenien työstentelyä kävi seuraamassa kymmeniä asiasta kiinnostuneita. Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015-31.8.2018. Hanke toimii Etelä-Savon ja Keski-Suomen maakuntien alueilla. Hanketta toteuttavat yhteistyössä alueiden ProAgriat, MKN Maa- ja kotitalousnaiset. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskukset.

Pieksämäen keskeisen uimarannan läheisyydessä tunnistettiin vieraslajeja ja kitkettiin jättipalsalmia kesäkuussa (Kuvat: Leena Lahdenvesi-Korhonen).

Joroisten Valvatus valittiin Etelä-Savon Rannat kuntoon –kohteeksi

Valvatuksella on paikoin hyvin runsas vesikasvillisuus. Kuva: Saara Ryhänen Rannat kuntoon on Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen ja Ympäristöministeriön kehittämä muunneltava toimintamalli ranta-asukkaille ja kyläläisille, jotka haluavat parantaa lähivesistönsä tilaa. Tarkoituksena on toteuttaa yhteistyönä vesistökunnostushanke, jossa mahdollisina yhteistyötahoina voivat toimia kyläyhdistykset, vesiensuojeluyhdistykset, metsästysseurat, osakaskunnat ym. paikalliset tahot. Toimintamalli pitää sisällään suunnittelun ja neuvonnan, rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisen, talkoo-ohjauksen ja myös hoidon jatkuvuuden suunnittelun.

Etelä-Savossa yleisöehdotusten perusteella kohteeksi valikoitui Valvatus, joka sijaitsee Saimaan Joroisselän valuma-alueella, ja siten yhdellä Etelä-Savon vesienhoidon painopistealueista. Alueen aktiivisten maanomistajien ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa viedään yhdessä eteenpäin hanketta, joka tähtää konkreettisiin vesienhoitotoimenpiteisiin ja samalla lisää laajempaa tietoisuutta vesienhoidon merkityksestä. Kesän aikana Valvatuksen toimintaryhmä järjestäytyi ja sopi jatkotoimenpiteistä kesälle ja syksylle. Olemassa olevaa tietoa

ja materiaalia on koottu, samoin yleisön kommentteja ja ehdotuksia kerättiin Joroisten iltatorilla elokuussa. Vesikasvillisuuden tilaa on kartoitettu vesillä ja virkistyskäyttömahdollisuuksia selvitetään maastossa syksyn aikana. Myöhemmin syksyllä järjestetään yleisöilta, jossa käsitellään mm. poistokalastukseen ja vesikasvillisuuteen liittyviä asioita. Hankkeen toiminnasta ja tapahtumista tiedotetaan Ravinnepiika-hankkeen verkkosivuilla ja facebookissa sekä postituslistalla oleville myös sähköpostitse.

Toimintaan voivat edelleen kaikki kiinnostuneet ilmoittautua mukaan. Hanketta vetää ympäristöasiantuntija Saara Ryhänen Maa- ja kotitalousnaisista, ProAgria Etelä-Savosta. p. 040 4868 237, saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi www.maajakotitalousnaiset.fi/ravinnepiika ja facebook.com/ravinnepiika Rannat kuntoon toteutetaan osana Ravinnepiika-hanketta. Ravinnepiika on EU:n Maaseuturahaston ja Etelä-Savon ELYkeskuksen rahoittama tiedotushanke, jota toteuttavat yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus Etelä-Savon alueella.

Satatuhatta kilometriä kiviaitaa Vuonna 2017 juhlitaan Suomi 100 juhlavuotta. Haluamme nyt selvittää, kuinka paljon kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaita kiviaitoja on säilynyt Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa ja julistamme kilpailun:

L ġQU66 ġ .U6ġ L% Qġ 0;.L $Q ^ Qġ F %.;%00 6þþþġ

Ilmoita meille, jos sinun maillasi on kiviaitaa. - aidan tyyppi (esim. korkea kiviaita, kivijalka-aita, missä puuaita päällä, kivinen karjakuja, piha-aita, jotain muuta) - sijainti - arvio aidan pituudesta - Ilmoittajan yhteystiedot - valokuvia Keräämme ilmoitetut tiedot paikkatietoaineistoon. Ilmoitamme kilpailun tulokset vuoden 2017 lopulla. Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme mukavia tuotepalkintoja.

Saara Ryhänen p. 040 486 8237 saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi ProAgria Etelä-Savo Mikonkatu 5, 50100 MIKKELI Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ-hankkeen toiminta-aika on 1.9.2015-31.8.2018. Hanke toimii Etelä-Savon ja KeskiSuomen maakuntien alueilla. Hanketta toteuttavat alueiden ProAgria, MKN Maa- ja kotitalousnaiset. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ja Keski-Suomen Ely-keskukset.

maajakotitalousnaiset.fi/kynahanke facebook > Kulttuuriympäristö näkyväksi KYNÄ

5 Q%0 6ġ . %..%ġF 6..%Ãġ - ġ^ .UUQULÃġ F 0^ 0UQġ b$ LL ġ çøþ°ĠÙjjĤjÐçįėġ

Rantoja kunnostuu Liperissä ja Rautavaaralla Rantoja kunnostetaan kuudella alueella Maa- ja kotitalousnaisten hankkeessa. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriön Ravinteet kiertoon -ohjelma. Hanke alkoi viime vuonna ja jatkuu tämän vuoden loppuun. Tavoitteena on kehittää toimintamalli rantojen kunnostamiseen. Hankkeen kaksi kohdetta on Itä-Suomessa.

merkitsemättömät vanhat veneet varikolle ja ruovikkoa niitettiin myös Kuusikkolan rannasta. Osa työstä tehtiin maalta käsin viikatteilla, koska niittokone ei päässyt kuivalle maalle. Kuusikkolan rannan hoito tulee jatkumaan mm. polkua raivaamalla.

Liperi, Riihilampi-Reilampi

Rautavaara - Kuopio, Nurmesjärven Kangaslahti

Rantojen ja vesistöjen tilan parantamiseksi poistettiin järviruokoa Riihilammelta ja Reilammelta elokuussa. Liperin osakaskunta ja ELY-keskus rahoittivat niittoja, jotka sijaitsivat yleisesti tärkeillä alueilla. Lisäksi 11 yksityistä kiinteistönomistajaa tilasi niiton kiinteistönsä edustalle. Niittotyön teki urakoitsija Juho Paloniitty ruovikon niittoon erikoistuneilla koneilla. Kaikkea suunniteltua niittoa ei kuitenkaan pystytty tekemään. Mättäiseksi kehittynyt ruovikko ja toisaalla niittomassan pitkä kuljetusmatka muuttivat alkuperäistä suunnitelmaa: esimerkiksi Reilammella ei pystytty toteuttamaan kaikkea suunniteltua niittoa. Kahdelta niittokohteelta vietiin niitetty ruokomassa pellon laitaan kompostoitumaan ja odottamaan peltoon levitystä 1-2 vuoden päästä. Liperin Roukalahdessa on kompostoitu niitettyä järviruokoa. Ruokoa peltoon - työnäytös pidetään ti 20.9. yhdessä Ravinnerenki-hankkeen kanssa. Riihilammen rannalla sijaitseva Kuusikkolan taajama sijaitsee aivan Liperin kirkonkylän tuntumassa. Kuusikkolassa on noin 50 omakotitaloa. Ranta oli päässyt pusikoitumaan ja vanhoja käyttämättömiä veneitä lojui rannalla kasvuston seassa. Rannat kuntoon –hankkeen avustuksella poistettiin pajukko suurelta osin juurineen rannasta. Kunta vei

Nurmesjärvi on rehevä humusjärvi ja sen Kangaslahti on kasvanut paikoitellen melkein umpeen. Maatalouden osuus kohteen kuormituksesta on korkea. Pellot ympäröivät erityisesti järven pohjoisosaa Kangaslahdessa. Vesistön parantamiseen oli kylällä halukkuutta. Kesällä selvitettiin Nurmesjärven, erityisesti Kangaslahden, vesikasvien poiston mahdollisuutta ja eri toimenpiteitten vaikuttavuutta. Päätöksen tueksi tehtiin vesikasvillisuuskartoitus, jossa selvitettiin kasvilajit ja niiden levinneisyys. Kartoituksessa vahvistui oletus, että kelluslehtiset kasvit mm. lumme, ulpukka ja uistinvita ovat Kangaslahden suurin ongelma, ei niinkään ruovikot. Lisäksi löydettiin mm. järvikortetta sekä vaikeasti hävitettävää vesiruttoa. Kelluslehtisten kasvien runsaudesta johtuen kasvuston niitto ei ole suositeltava toimenpide. Kelluslehtiset kasvit lisääntyvät voimakkaasti joko katkaistusta juuristosta tai kasvinkappaleista kasvullisesti. Niiton jälkeen vesistöön jäävät kasvinosat helposti vain pahentavat tilannetta. Niitettäessä myös vesirutto ja järvikorte lisääntyvät voimakkaasti. Vesistön tilaa parantava toimenpide on kasvillisuuden poisto juurineen. Konekantaa tähän työhön on kehitetty. Urakoitsijan kanssa tehdään syyskuussa maastossa yleiskatsaus Kangaslahden vesikasvillisuustilantee-

seen ja arvioidaan työn laajuutta sekä siten kokonaiskustannuksia. Jatkoa ajatellen lähialueen vesikasvien poistoon erikoistuneet urakoitsijat on kartoitettu ja hankerahoituksen mahdollisuutta kunnostustoimenpiteisiin selvitetään. Rannat kuntoon -hankkeessa on myös keskusteltu osakaskunnan edustajien kanssa hoitokalastusten toteuttamisen mahdollisuudesta. Toimenpiteen tarve on selkeästi todettu. Koska aikaisempi ajatus hankkeen aikana tehtävistä pienimuo-

toisista vesikasvillisuuden niitoista jouduttiin hylkäämään, haluttiin hankkeessa tehtävät käytännön työt kohdistaa kylän keskusalueen rantojen raivauksiin ja puuston poistoihin. Metsuri tekee työn syyskuun alkupuolella. Hankkeessa järjestetään kaikille avoin kylätilaisuus Kangaslahdessa 9.9.2016. Paikalla on myös mm. niittourakoitsija. Tilaisuudessa käydään läpi mm. Nurmesjärven, erityisesti Kangaslahden, kasvillisuutta, oikeita hoitotapoja ja väärin tehdyn hoidon

haittavaikutuksia, toimenpiteitten kustannuksia jne. Vesistön lisäksi rantavyöhykkeellä järkevä rantalaiduntaminen, rantojen suojavyöhykkeiden hoito ja kosteikkojen mahdollinen perustaminen liittyvät Kangaslahden hoitokokonaisuuteen.

Kuikansalmella virtausta saadaan lisättyä poistamalla ruovikkoa salmen reunoilta.

”Kangaslahti”. Tällaisessa kohteessa niitto ei ratkaise ongelmia kestävästi. Kuva: Sinikka Jokela

Lisätietoja:

Liperi, Riihilampi-Reilampi: Päivi Jokinen, ProAgria Pohjois-Karjala, maaja kotitalousnaiset, sähköposti: paivi.jokinen@maajakotitalousnaiset.fi, puh. 040 301 2409 Seuraa Facebookissa: Rannat Kuntoon Riihilampi-Reilampi. Rautavaara - Kuopio, Nurmesjärven Kangaslahti: Sinikka Jokela, ProAgria Pohjois-Savo, maaja kotitalousnaiset, sähköposti: sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fi, puh. 0400 571 643

Asiakastieto on lisätuloa palveluja urakointiyrityksille Etelä-Savossa on käynnistynyt Tunne asiakkaasi – palvele kilpailukykyisemmin –hanke, jossa maaseudun yrityksien palveluja tuotetarjontaa kehitetään vastaamaan erilaisten asiakkaiden toiveita. Asiakkaat toivovat nykyisin yksilöllisiä palveluita. Tämä voi avata myös yrittäjälle mahdollisuuden lisätuloihin. Maaseudulla on paljon eri alojen ammattilaisia, jotka voisivat tarjota pitkälle kehitettyjä palvelukokonaisuuksia. Usein perinne ohjaa yrittäjien mielikuvitusta tarjonnan suunnittelussa, yhteistyötä eri yrittäjien kesken ei edes ajatella ja asiakaslähtöisyys unohtuu. - Keskipisteessä ovat kehityshaluiset yrittäjät tai yrittäjäksi aikovat, jotka haluavat vastata asiakkaiden palautteeseen ja uusiin palveluideoihin. Hankkeella haetaan ratkaisua maaseudun näkymättömien palvelutarpeiden ja palvelujen tarjoajien kohtaamiseen sekä uusien palvelutapojen löytämiseen, kertoo hankevastaava Suvi Korhonen Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisista. Parasta aikaa hankkeeseen haetaan eteläsavolaisia yrittäjiä, jotka tarjoavat palveluitaan maaseudun koteihin, vapaa-ajan asukkaille sekä maatalousyrittäjille. Tarjolla on koulutusta ja pohtimista, mikä yrittäjän palvelussa on hyvää, ja mitä osaaluetta kehittämällä palvelusta tulee entistä parempaa niin laadullisesti kuin taloudellisestikin. - Kehitystyö vaatii yrittäjältä vaivaa ja uskallusta, sillä yhtenä työkaluna toimii asiakasraati, joka osallistuu hankeaikana muutamaan tuote- ja palvelutestaustilaisuuteen. Esimerkiksi urakoinnissa työn laatu ja ajoitus merkitsee viljelijälle taloudellisesti merkittäviä hyötyjä. Asiakaspalaute tulee kehittämisnäkökulman kanssa turvallisesti yrittäjälle, Suvi Korhonen sanoo. Ensimmäiset koulutuspäivät järjestetään jo syyskuun lopulla, jolloin kehitystyö aloitetaan.

Palvelun laatu on paras myyjä Vapaa-ajan asukkaita ei tulisi nähdä vain maakuntaamme rahaa tuovina sampoina. He haluavat yrityksiltä oikea-aikaista, luotettavaa, laadukasta ja osaavaa työtä tai palvelua. Myös laatu-hinta-suhteen on oltava oikea. Samat tekijät ja sovittujen aikataulujen noudattaminen ovat palvelujen luotettavuuden perustana. Kotitaloudet ja urakointia ostavat viljelijät toivovat myös samoja asioita.

Hankkeen asiakasraati on saatu liikkeelle jo vapaa-ajanasukkaiden osalta. Raatilaisia haettiin Helsingin Messukeskuksen Kevätmessuilla huhtikuussa ja mukaan saatiin parikymmentä Etelä-Savossa mökkeilevää henkilöä. Raadin työskentelyä ohjaavat ProAgria Etelä-Savon, EteläSavon Maa- ja kotitalousnaisten, Etelä-Savon ammattiopiston ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin asiantuntijat. - Kaipaamme raatiin myös paikallisia maaseudun asukkaita, jotka käyttävät kotiin tuotettavia palveluita tai urakointipalveluita. Raatiin osallistuminen edellyttää osallistua kahdesta kolmeen kokoontumiseen sekä keskusteluryhmiin, Korhonen selvittää. Kotiin tuotettavat palvelut ovat esimerkiksi kiinteistönhoitoon, siivoukseen, puutarhanhoitoon tai mökille tuotettavia palveluilta. Ensimmäiset kommentit vapaa-ajanasukkaiden ostamista palveluista saatiin Helsingin Kevätmessuilta, jossa alueemme vapaa-ajan asukkaita haastateltiin. Eniten parannettavaa haastateltavat löysivät juuri siitä, että yrittäjiä ei löydetä lomapaikkakunnalta, sillä usein nettisivuja ei ole tai ne ovat vanhentuneet. Toinen ihmetyksen aihe oli se, että kun yrittäjä lopulta on löytynyt, hän ei osaa hinnoitella työtään. Haastateltavien mukaan he saivat usein vastaukseksi: ”en ossoo sannoo”. Vastaus saa asiakkaan vähintäänkin harmistuneeksi, hankevastaava Suvi Korhonen sanoo.

kuva Päivi Purhonen

ProAgria Etelä-Savo ja Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset ovat saaneet 1.6.2016 hankkeelle rahoituksen Etelä-Savon ELY-keskukselta ja Maaseudun kehittämisrahastosta. Yhteistyökumppaneina ovat Etelä-Savon ammattiopisto ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Kiinnostuitko? Lue lisää ja tule kehittämään palveluita! www.etela-savo.maajakotitalousnaiset.fi/tunneasiakkaasi Hankkeesta lisätietoja antaa hankevastaava Suvi Korhonen Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria suvi.korhonen@maajakotitalousnaiset.fi p. 043 824 9505

Voisiko työllistämisen nähdä tuottavuustekijänä ja investointina kuluerän sijaan? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työnantajalla on?

Tehoa ja tuottavuutta työllistämällä Näkökulmia työllistämistä pähkäileville: käytännön kokemuksia ja onnistumisia, pelisilmän hiomista työllistämisen kannattavuus huomioiden sekä työllistämiseen liittyvää lainsäädännöllistä asiaa ke 21.9.2016 klo 9.45-15.00 Maaseutumatkailutila Korholan Lomapesä, Korholantie 129, Parkumäki, Rantasalmi. Tilaisuus on suunnattu maaseutuyrityksille ja maatiloille ja on osallistujille maksuton. Ilmoittautumiset 20.9.2016 mennessä ruokatarjoilua varten p. 0400 261 094 tai nettisivuilla https://etela-savo.proagria.fi/tapahtumat. Lisätietoja: Niina Koponen, henkilöstöasiantuntija, p. 043 826 7883, niina.koponen@proagria.fi Päivi Purhonen, hankevastaava, p. 040 161 8290, paivi.purhonen@proagria.fi Tilaisuuden järjestää Työllistävä maaseutu –hanke, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus ja Etelä-Savon kunnat.

Tervetuloa!

Ehdota maakuntasi Vuoden maisematekoa Vuoden maisemateko on tunnustus vapaaehtoisesta maisematyöstä. Kilpailussa etsitään pientä tai suurta maisematekoa, joka on muuttanut maisemaa paremmaksi. Monet yhdistykset, talkooporukat ja yksittäiset henkilöt tekevät paljon merkittävää työtä kotimaisemansa parantamiseksi. Kilpailulla halutaan myös muistuttaa siitä, että maisema ei säily viihtyisänä, avoimena ja kauniina ilman hoitoa. Maa- ja kotitalousnaisten maisema-asiantuntijat valitsevat yhdessä asiantuntijaraadin kanssa ehdotuksista maakuntien parhaat maisemateot loka-marraskuussa 2016. Maakuntien Vuoden maisemateot kilpailevat valtakunnallisesta tunnustuksesta. Kilpailu on osa Viher vuosi 2016 -teemavuotta.

1. Ottakaa maisemasta valokuvia ennen ja jälkeen maisemateon 2. Kuvailkaa maisemateon tulokset. Kertokaa, mitä teitte ja ketkä teon tekivät. Perustelkaa, miksi juuri teidän tekonne olisi vuoden maisemateon arvoinen. 3. Lähettäkää kuvailu syyskuun loppuun mennessä oman piirikeskuksenne maisema-asiantuntijalle: Etelä-Savo: saara.ryhanen@maajakotitalousnaiset.fi Pohjois-Karjala: paivi.jokinen@maajakotitalousnaiset.fi Pohjois-Savo: sinikka.jokela@maajakotitalousnaiset.fi

Alue ennen ja jälkeen raivauksen ja laidunnuksen. Kuvat: Saara Ryhänen.

Ruokamatkailu jalkautuu Pohjois-Savossa

Saksalaiset matkanjärjestäjät Pirjo Lindin maatilalla itse leivottujen ruisleipien kera. ProAgria Pohjois-Savon Ruoka-Savo - ja Premium -hankkeiden yhtenä tavoitteena on ruokamatkailun jalkauttaminen Pohjois-Savoon. Paikallisia raaka-aineita käyttävien ruokafestivaalien lisäksi kehitämme maaseutumatkailua, jossa maantieteellisesti toisiaan lähellä olevat maaseutuyritykset tekevät yhteistyötä saksalaisille matkailijoille, ns. moderneille humanisteille suunnatussa matkailupakettien kehitystyössä. Tuotekehitystyössä on ollut mukana kaikkiaan noin 20 yritystä matkailu- ruoka- ja luovilta aloilta. Teemme maaseutumatkailun tuotekehitystyössä yhteistyötä Visit Finlandin kanssa. Vuoden 2016 alussa Visit Finland myönsi matkailutuotteille, myös ruokafestivaaleille, FinRelax Honourable Mention -tunnustuksen. Saksassa osallistumme Visit Finlandin saksalaisille matkanjär-

jestäjille suunnatuille myynti- ja markkinointimatkoille, Sales Runeille sekä maailman suurimmille matkamessuille, jotka järjes-

Tanssija, Villiyrttineuvoja Laura Rukola roolipuvussa EteläKonneveden kansallispuistossa. Lauralla oli tärkeä rooli päivän sisällön rakentamisessa. tetään vuosittain maaliskuussa Berliinissä. Suomessa yhteistyötä Visit Finlandin kanssa on tehty tänä kesänä kaksi kertaa. Kesäkuussa kutsuimme yhdessä bloggari Juan Martinezin Saksasta Suomeen tutustumismatkalle. Tutustumiskohteina olivat SATOA Goes Wild -ruokafestivaalin lisäksi Etelä-Konneveden kansallispuisto ja sinne tuotteistettu retkipäivä, jossa yhdistettiin mat-

Bloggari Juan Martinez Etelä-Konneveden kansallispuiston Noppakivillä

kailun ja luovien alojen yritysten osaamista. Elokuussa saimme vieraaksemme saksalaisia matkanjärjestäjiä. Visit Finland maksoi osallistujien lennot ja me vastasimme kuluista perillä Suomessa. Matkanjärjestäjät tutustuivat osallistavan matkailun tuotteisiin majoituskohteineen maaseudulla ja Kuopion keskustassa SATOA Kuopio Food Festivaaliin. Ensi kesänä on tavoitteenam-

me saada jo ensimmäiset maksavat asiakkaat maaseudulle kalastamaan, leipomaan ruisleipää, poimimaan marjoja ja ennen kaikkea tutustumaan paikallisiin ihmisiin ja elämäntapaan. Ilona Sares kv-koordinaattori ProAgria Pohjois-Savo

Juan Martinez kirjoitti Kuopion alueen vierailullaan kolme artikkelia: • 10 photos showing how magestic summer in Finland is >> • How Finnish food connects culture and nature >> • Savonia, a destination for healthy travel >> Saksalaisten matkanjärjestäjien ryhmässä mukana oli myös Anu Koski Visit Finlandista. Kuva Kiurun kellari Oy:stä, jossa ryhmä tutustui yritykseen ja kokkasi ruokaa luomujuureksista ja villiyrteistä.

Lisätilaa ja kasvojen kohotusta Kolilla toimiva matkailuyritys Linta-mökit päätti kesällä 2013 pistää vastaanottotilat uuteen uskoon. Yhtiö vuokraa neljää MALO-luokiteltua mökkiä Kolilla Savijärven rannalla. Vieraiden vastaanottotilat sijaitsevat Eino ja Paula Nuutisen asuinrakennuksen yhteydessä saman järven rannalla. Ajan kuluessa ilmaantui tarvetta lyhytaikaiselle BB-tyyppisille majoitukselle. Kesällä 2013 kattoremonttia pohtiessaan Eino saikin ajatuksen, josko tuota 70-luvulla rakennettua matalamallista tiilitaloa korotettaisiinkin siten, että yläkertaan saisi samalla lisää majoitustilaa.

Monialaosaaja Eino on oikea yritystoiminnan monitoimimies. Aikaisemmin hän on toiminut mm. maanviljelijänä ja kauppapuutarhurina. Nykyisin hän järjestää yhteistyössä Kolin luontokeskuksen kanssa kymmenmetrisellä Fiskarilla vene- ja kalastusretkiä Pieliselle. Höytiäisellä hän pyytää rysillä kuhaa jotka sitten toimitetaan Savonlinnan kalatukun kautta etelän ravintoloihin. Lisäksi hän on koko ikänsä tehnyt timpurihommia milloin missäkin. Eksoottisin kohde lienee 8-kulmainen hirsiravintola joka toteutettiin yhteistyössä ProAgrian rakennussuunnittelun kanssa Waldhotel Felschbachhofin pihapiiriin Etelä-Saksaan.

Lähtötilanne.

Liikkeelle lähtö Suunnittelu lähti käyntiin rakennuksen kunnon tarkistuksella. Rakenteissa ei todettu mitään tavallisesta poikkeavaa. Ulkoseinät olivat kantavia puurunkoisia tiiliverhottuja seiniä ja kattorakenne naulattujen ristikoiden kannattelema. Rakennuksen sisällä oli entisiä kantavia seinälinjoja jotka helpottivat uusien kantavien väli-ja yläpohjarakenteiden suunnittelua. Seuraavaksi rakennus tarkistusmitattiin ja selvitettiin rakenneperiaatteet jotka tuli huomioida laajennuksen suunnittelussa.

ta portaiden sijoitus. Yläkerran tehokkaan tilojen käytön osalta paras ratkaisu on jos portaat saa sijoitettua rakennuksen keskialueelle. Tällöin yläkertaan ei tule turhia käytävätiloja ja huoneisiin saadaan ikkunat rakennuksen päätyihin. Tässä tapauksessa porras saatiin sijoitettua optimaaliseen paikkaan vastaan-

ottotilan yhteyteen keskelle rakennusta. Tästä vieraat on helppo ohjata yläkerran majoitushuoneisiin eikä heidän tarvitse kulkea alakerran asunnon kautta. Vuokramökkien huoltoa varten tarvitaan myös aputilaa pyykinhuoltoon, varastointiin jne. Nämä tilat saatiin järjestettyä pienillä muutoksilla alakerran entisiin autotalli- ja varastotiloihin. Yläkertaan suunniteltiin kolme majoitushuonetta, kylpyhuone ja aulatila ranskalaisella parvekkeella. Rakennuksen kapeaan päätyyn jää isohko käyttöullakkotila jossa isäntä voi mm. talviaikaan kunnostella rysiä. Rakennuksen korottaminen edellyttää kuormitusten lisääntymisen vuoksi entisten kantavien rakenteiden vahvistamista. Ulkoseinien aukkojen vahvistamisen lisäksi tulee rakennuksen keskilinjalle yleensä järjestää kantava seinä- tai palkkilinja välipohjavasoituksen kannattelemiseksi. Yläkerran kantavat rakenteet voidaan tehdä paikalla rakentaen ns. kurkihirsiratkaisulla tai käyttäen tehdasvalmisteisia kehäkattotuoleja. Entinen sisäkatto sähkö- ym. asennuksineen kannatetaan ripustaen se uusiin välipohjavasoihin. Tässä tapauksessa päädyttiin liimapuurakenteiseen kurkihirsiratkaisuun jonka etuna on että uusi kattorakenne voidaan tehdä entisen kattopohjan päältä työskennellen. Liimapuut ja kattopalkisto tuli paikalliselta ristikkovalmistajalta, ulkoseinälinjoille Eino teki maassa valmiiksi elementit kappaletavarasta. Varhaiskevät on vähine sateineen parasta aikaa tehdä kattoremonttia. Jos jotain sataa niin sekin tulee yleensä lumena.

Kävelyllä 3D mallin sisällä Luonnossuunnitelmat laadittiin heti alkuun kolmiulotteisesti mallintaen. Taas tuli huomattua kuinka hyödyllistä on esitellä asiakkaalle luonnossuunnitelmaa kun sitä voidaan yhdessä pyöritellä näytöllä miltä se mistäkin suunnasta näyttää. Myös sisätilat on helppo hahmottaa koska 3D-mallissa pystyy ”kävelemään” rakennuksen sisällä. Suunnitelmaa aikamme tutkittuamme todettiin että luonnokset miellyttivät tilaajankin silmää joten siltä pohjalta voitiin jatkaa. Tämän tyyppiselle laajentamiselle tuottaa monesti haastei-

Mestari työmaallaan. Päätyyn rakennetaan vielä lasikuisti.

Havainnepiirros luonnossuunnitelmasta.

Havainnepiirros yläkerrasta

Työ päätettiin toteuttaa kahdessa vaiheessa, ensin varsinainen asuinosa ja sen jälkeen kapeampirunkoinen varastopääty. Työt aloitettiin maaliskuun alussa entisten kattopeltien purkamisella. Tämän jälkeen katkaistiin entiset räystäät ulkoseinälinjoilta, asennettiin ulkoseinien korotuselementit ja kurkihirsi. Sen jälkeen vuorossa oli kattovasojen asennus, raakapontti kattopohjaksi ja aluskermi huopakatteelle. Viikon päästä oli talo siltä osin taas säältä suojassa. Seuraavana oli vuorossa varastopääty, savuhormin korotus, ikkunoiden asen-

nus ja ulkoseinien panelointi. Elokuussa työmaalla käydessäni yläkerta oli vielä työn alla. Muutostyö oli ulkopuolelta valmis, entinen puhtaaksimuurattu kalkkihiekkatiili ohutrapattu ja paneeliosat maalattu. Rakennuksen päätyyn rakennetaan vielä kolmelta sivulta ikkunoitu lasikuisti sen jälkeen rakennusta ei enää entiseksi tunnista. Markku Raitomäki rakennusarkkitehti ProAgria Pohjois-Karjala rakennussuunnittelutoimisto

Henkilöstöuutisia

Pohjois-Karjala

Asiantuntijoiden sähköpostit ProAgriassa ovat etunimi.sukunimi@proagria.fi ja Maa- ja kotitalousnaisilla etunimi.sukunimi@maajakotitalousnaiset.fi

Etelä-Savo Niina Koponen aloitti 11.4.2016 Työllistävä maaseutu -hankkeessa henkilöstöasiantuntijana. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat muun muassa maaseutuyritysten osaamis- ja työllistämistarpeiden kartoitukset sekä tukeminen työllistämiseen, työhyvinvointiin, henkilöstökoulutuksiin ja johtamisvalmiuksien kehittämiseen liittyen. Toimipisteenä Niinalla on ProAgria Etelä-Savon Mikkelin toimisto ja hänet tavoittaa numerosta 043 826 7883. Jukka-Pekka Keronen on aloittanut 1.8.2016 ProYritys-hankkeessa yritysasiantuntijana. Hankkeessa tehdään Etelä-Savon maaseutuyrityksille mm. tarvekartoituksia ja avustetaan yrityksen perustamistoimissa. Jukka-Pekan erityisosaamisalueena on metsä- ja puutalous ja hänet tavoittaa Mikkelin toimipisteestä p. 043 826 7885.

Tuomas Ruottinen on aloittanut 1.9.2016 kasviasiantuntijana tehtävänään kasvitilojen viljelyn suunnittelu, tuotantotalouden asiantuntijapalvelut sekä mm. Kipakka-hankkeen pienryhmien suunnittelu ja toteuttaminen kasvitiloille. Hänen toimipaikkanaan on Mikkeli, p. 043 826 7888.

Elina Keski-Soini on nimitetty palvelupäälliköksi 15.8 alkaen maidontuotannon kehittämispalveluihin. Elina jatkaa myös nurmituotannon asiantuntijatehtävissä. p. 040 301 2461

Päivi Turunen on nimitetty palvelupäälliköksi kasvintuotannon kehittämis- ja hankepalveluihin 15.8. alkaen Päivi jatkaa edelleen puutarhatuotannon asiantuntijana. Etelä-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan alueilla aloittavan Marjamaat –hankkeen vastaavana hän toimii 1.1.2016-30.6.2018. p. 040 301 2452 Katri Karjalainen toimii 15.8. alkaen palvelupäällikkönä talous- ja investointipalveluissa. Katri jatkaa edelleen varatoimitusjohtajana. p. 040 301 2410

Anu Pesonen toimii Silva 2017 metsänäyttelyn johtajana 31.10.2017 saakka. Viestintävastaavan tehtävät jatkuvat edelleen. p. 040 301 2436

Kesäharjoittelijana Pohjois-Karjalan ProAgriassa

Kuluvan kesän aikana Pohjois-Karjalan alueella olet saattanut huomata tutun ProAgrian asiantuntijan mukana myös minut, kesäharjoittelijan. Nimeltäni olen Petteri Timonen ja opiskelen kotieläintieteitä Helsingin yliopiston Viikin kampuksella. Kahdesta kotieläintieteen suuntau-

tumisvaihtoehdosta, ravitsemus ja jalostus, olen valinnut ravitsemuksen. Opiskelua Viikissä on takana jo kolme vuotta ja edessä noin kaksi vuotta. Kotoisin olen Keski-Karjalasta Kiteeltä. Kotona on pieni yhdentoista lehmän lypsykarjatila, jonka parissa käytännöntehtävät eivät pääse unohtumaan ja kunto pysyy yllä. Karjan lehmistä kymmenen on suomenkarjaa, joita löytyy kaikkia kolmea rotua, ja mukana kulkee yksi jersey.

Monessa mukana Harjoittelupaikkaa hakiessa soitin pari kertaa paikalliseen ProAgriaan ja sieltä ohjattiin ProAgrian rekrypalveluun. Sain

kutsun videohaastatteluun josta sitten valikoiduin harjoittelijaksi ProAgria Pohjois-Karjalaan. Harjoitteluni Pohjois-Karjalan ProAgrialla alkoi toukokuun puolessa välissä ja jatkuu syyskuun puoleen väliin asti. Kesäkuun ajan olin LUKE:lla Jokioisilla keräilemässä aineistoa maisterin tutkielmaani eli gradua varten. ProAgrialla olen päässyt kesän aikana kiertelemään asiantuntijoiden mukana erilaisilla tiloilla ympäri maakuntaa. Keväällä olin mukana testaamassa kasvinsuojeluruiskuja Keski-Karjalassa ja Ilomantsissa. Lisäksi ehdin käydä toukokuussa parinkin maidontuotannon asiantuntijan mukana tilalla neuvontakäynnillä. Heinäkuun alussa alkoivat sie-

Kiitos! Pitkä ajanjakso Etelä-Savossa, ensin maisemasuunnittelijana ja viimeiset seitsemän vuotta myös Etelä-Savon Maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtajana, vaihtuu syyskuussa valtakunnalliseen maiseman- ja luonnonhoidon kehitystehtävään Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksessa, Tikkurilassa. Suurella innolla siirryn kohti uutta, mutta myös suurella haikeudella jätän nykyiset tehtäväni. On ollut ilo tehdä tätä työtä Etelä-Savossa. Lämmin kiitos Teille asiakkaat, yhteistyötahot, hallinto sekä työkaverit erittäin mukavasta, hyvästä ja pitkästä yhteistyöstä! Leena leena.lahdenvesi-korhonen@maajakotitalousnaiset.fi p. 040 523 5133

menviljelytarkastukset ensin heinäsiementen osalta ja kasvukauden edetessä heinät vaihtuivat hiljalleen viljoihin. Tarkastuspäivät olivat varsin pitkiä ja kävelyä pelloilla tuli paljon. Onneksi sadetta ei sattunut kohdalle monenakaan päivänä, mutta auringon porotusta ja hikoilua riitti. Neljä viikkoa kiersin lähes täysin siemenviljelytarkastuksilla kolmen eri tarkastajan mukana. Tarkastukset alkoivat loppua kohden puuduttaa hiukan, mutta innokkaiden viljelijöiden tapaaminen ja juttujen kuunteleminen pitivät liikkeellä kuten ulkoilmasta nauttiminen ja maakunnan eri kolkkien näkeminenkin. Loimaalla käydyn siemenviljelytarkastajien koulutuksen jälkeen into työhön lisääntyi, kun kasvustoista alkoi havaita uusia asioita. Siemenviljelytarkastuksia pääsin tekemään lähes koko maakunnassa Kesälahden Villalasta aina Lieksan Viekijärvelle asti. Siemenviljelytarkastuksen jälkeen keräilin maanäytteitä eli kiersin vielä viidennenkin viikon peltoja. Maanäytteiden ottaminen oli lähes kokonaan oma projekti ja siinä pääsi mukavasti testaamaan suunnittelu ja suunnistustaitojaan. Syksyllä hommat jatkuvat elokuun puolesta välistä syyskuun puoleen väliin säilörehunäytteiden ottamisen parissa ja toivottavasti myös muutamilla tilavierailuilla ehdin vielä käydä asiantuntijoiden mukana. Välillä olen tehnyt toimistolla kirjallisia

hommia tietokoneella ja Tuotannon ohjaus- palveluihin liittyvää puhelin haastattelua maitotiloille sekä harjoitellut ProAgrian verkkopalveluiden, KarjaKompassin, MinunMaatilani- ohjelman käyttöä. Näiden ohjelmien käytössä hyvänä harjoitustehtävien kohteena on toiminut veljeni omistama kotitila Kiteellä, jonka töissä olen myös ollut kesän aikana apuna.

Monipuolinen kuva ProAgrian työtehtävistä ProAgriasta on jäänyt harjoittelu kohteena hyvä mielikuva. Koska olen monipuolisesti kiinnostunut maataloudesta, on ProAgria Pohjois-Karjala ollut hyvä valinta harjoittelupaikaksi. Asiantuntijoiden työtehtävien monipuolisuus on yllättänyt itseni. Esimerkkinä maitotilaneuvoja tekee tuotosseurannan ja ruokinnan suunnittelu töiden ohella ruiskun testaamisia, siemenviljelytarkastuksia, perinnebiotooppisuunnitelmia ja ties vielä mitä. Työtehtäviin olen saanut hyvin opastusta ja kysymällä on tarvittaessa saanut lisää neuvoja. Asiantuntijoiden mukana on ollut mukavaa kulkea ja innokkaita tilallisia mukava tavata. Erilaisten tilojen näkeminen on kesän parhaita kokemuksia. Petteri Timonen Harjoittelija ProAgria Pohjois-Karjala

Maista luomu â&#x20AC;&#x201C;tapahtuma kutsuu Mikkeliin MikkelissĂ¤ jĂ¤rjestetĂ¤Ă¤n uusi kolmipĂ¤ivĂ¤inen koko perheen Maista luomu -ruokatapahtuma 30.9.â&#x20AC;&#x201C;2.10.2016. Tapahtuma herĂ¤ttĂ¤Ă¤ henkiin MikkelissĂ¤ 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa vuosien ajan jĂ¤rjestetyt Mikkelin Luomumessut. Monipuolisessa ohjelmassa on huomioitu eri kohderyhmĂ¤t lapsiperheet mukaan lukien. Yksi tapahtuman puuhanaisista on ProAgria EtelĂ¤-Savon Kirsi Mutka-Paintola, joka valittiin hiljattain EtelĂ¤-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajaksi. â&#x20AC;?Maista luomu on uudenlainen luomuruokaan keskittyvĂ¤ tapahtuma. Se on hieno kombinaatio toritapahtumaa, tiedenĂ¤kĂśkulmaa, katu- ja ravintolaruokailuja ja koko perheelle suunnattua toimintaa. Ohjelma on huolella mietitty, ja jokaiselle lĂśytyy jotakin kiinnostavaaâ&#x20AC;?, kertoo Mutka-Paintola.

Runsas ohjelmatarjonta Tapahtuma kĂ¤ynnistyy perjantaina 30.9. uusimpia tutkimustuloksia esittelevĂ¤llĂ¤ Ihmisen parhaaksi -seminaarilla Mikkelin yliopistokeskuksessa. Seminaarissa tarkastellaan luomua monesta nĂ¤kĂśkulmasta maan parhaiden asiantuntijoiden voimin. PĂ¤ivĂ¤n kruunaa Tertin kartanon ohjelmallinen luomugaalaillallinen, jonka menun on suunnitellut Michelin-tĂ¤hdellĂ¤ palkitun Ravintola Olon omistaja, keittiĂś-

mestari Pekka TerĂ¤vĂ¤. Lauantaina 1.10. on vuorossa luomusadonkorjuu- ja -katuruokatapahtuma klo 10â&#x20AC;&#x201C;20 Kirkkopuistossa. Tarjolla on monipuolisesti syksyn luomusatoa ja -jalosteita kotiin vietĂ¤vĂ¤ksi ja ravintolat valmistavat luomukaturuokaa paikan pĂ¤Ă¤llĂ¤ nautittavaksi. Lauantai-iltana Kirkkopuistossa esiintyy Juvalta lĂ¤htĂśisin olevan Aija Puurtisen ja MikkelistĂ¤ kotoisin olevan Esa Kuloniemen Honey B. & T-Bones -bluesyhtye. Kirkkopuistossa tarjolla on myĂśs ohjelmaa. Lavalla haastatellaan sekĂ¤ paikallisia ettĂ¤ valtakunnallisia luomutoimijoita, ja mukaan on sovitettu myĂśs viihteellistĂ¤ yllĂ¤tysohjelmaa. Lapsille toimintaa tarjoaa 4H ja koko perheelle sopivat Makumestarin pisteen tehtĂ¤vĂ¤t, joissa pĂ¤Ă¤see maistelemaan syksyn satoa kaikkien aistien avulla. Maalaistunnelmaa lauantaihin lĂśytyy Tertin kartanosta, jossa tarjolla on tietoiskuja luomusta, tyĂśnĂ¤ytĂśksiĂ¤ sekĂ¤ luomuinen buffet-lounas ja kahvila. Maksuton hop on hop off -bussi kuljettaa vierailijoita Kirkkopuiston ja Tertin kartanon vĂ¤lillĂ¤. - Tertin Kartanon tietoiskuissa kĂ¤sitellĂ¤Ă¤n luomutuotantoa monesta nĂ¤kĂśkulmasta. Mukana on myĂśs EtelĂ¤-Savossa mukavasti etenevĂ¤ luomukeruualueiden sertifiointi ja sen edut metsien monikĂ¤ytĂśssĂ¤. TerttihĂ¤n on jo omat metsĂ¤nsĂ¤ sertifioinut ja pystyy nyt tarjoamaan metsĂ¤n antimia luomuna tarjoiluissaan.

Maista luomu oli mukana Herkkujen Suomessa. Vasemmalla Kirsi Mutka-Paintola. Sunnuntaina 1.10. vietetĂ¤Ă¤n sadon kiitosmessua Mikkelin PitĂ¤jĂ¤nkirkossa ja luomu ravintoloissa -pĂ¤ivĂ¤Ă¤ Mikkelin seudun ravintoloissa. Alueen ravintoloiden keittiĂśmestarit suunnittelevat pĂ¤ivĂ¤Ă¤ varten menut, joissa he hyĂśdyntĂ¤vĂ¤t mahdollisimman paljon paikallisia luomuraaka-aineita. - Tarjolla on luomua joka makuun, uutispuurosta hampurilaisiin ja monen lajin kattauksiin. Useat Mikkelin seudun ravintolat lĂ¤htivĂ¤t mukaan nostamaan esiin seutumme vahvuutta, luomua, aina Puumalaa ja Juvaa myĂśten.

Maista luomu -tapahtuman jĂ¤rjestĂ¤vĂ¤t Luomuinstituutti/Luomuinstituutin jalkauttaminen -hanke, Mikkelin matkailupalvelut/ Mikkelin kehitysyhtiĂś Miksei, Mikkelin kaupunki, Mikkelin kaupunkikeskustan kehittĂ¤misyhdistys Mikke ry, Saimaan luomu ry, Tertin kartano ja Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta. - YhteistyĂś tapahtuman jĂ¤rjestelyissĂ¤ on sujunut hienosti. Luomuinstituutin jalkauttaminen â&#x20AC;&#x201C;hankkeen yhteistyĂśverkoston, eli Luomuinstituutin, ProAgria EtelĂ¤-Savon, Mikkelin ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen ja hankeyritysten lisĂ¤ksi mukana on lukuisia toimijoita. Kirkkopuisto tulee tĂ¤yttymĂ¤Ă¤n kuun vaihteessa. Kannattaa tulla mukaan! LisĂ¤tietoja tapahtumasta: www.maistaluomu.fi

Kirsi Mutka-Paintola EtelĂ¤-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajaksi

EtelĂ¤-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen hallitus sekĂ¤ ProAgria EtelĂ¤-Savon hallitus ovat valinneet Restonomi AMK Kirsi Mutka-Paintolan EtelĂ¤-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtajaksi 1.9.2016 alkaen. MutkaPaintola jatkaa tehtĂ¤vĂ¤ssĂ¤ Maa-

ja kotitalousnaisten Keskukseen, Tikkurilaan, maiseman- ja luonnonhoidon kehitysjohtajaksi siirtyvĂ¤n Leena Lahdenvesi-Korhosen tyĂśtĂ¤. EtelĂ¤-Savon Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus on osa valtakunnallista maaseudun naisten asiantuntijajĂ¤rjestĂśĂ¤ ja toimii osana ProAgria EtelĂ¤-Savoa. Palvelut painottuvat ruuan, maiseman- ja luonnonhoidon sekĂ¤ maaseudun yritystoiminnan ja jĂ¤rjestĂśtoiminnan edistĂ¤miseen. Toiminnanjohtajan tehtĂ¤vĂ¤nĂ¤ on vastata maaja kotitalousnaisten asiantuntijapalveluista, hanke- ja jĂ¤rjestĂśtoiminnasta sekĂ¤ niiden kehittĂ¤misestĂ¤. HĂ¤n on piirikeskuksen toimihenkilĂśiden esimies ja johtaa yli 4000 jĂ¤senen maaja kotitalousnaisten jĂ¤rjestĂśĂ¤. Elintarvike- ja yritysasiantuntijatehtĂ¤vĂ¤t pysyvĂ¤t osana Mutka-Paintolan toimenkuvaa.

Toiminnanjohtaja on ProAgria EtelĂ¤-Savon johtoryhmĂ¤n jĂ¤sen. Viime vuosina Kirsi MutkaPaintola on toiminut EtelĂ¤-Savon Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijatehtĂ¤vissĂ¤. Toimenkuva on kĂ¤sittĂ¤nyt monipuolisesti maaseudun yritys- ja yhdistystoiminnan kehittĂ¤mistĂ¤. HĂ¤nellĂ¤ on myĂśs pitkĂ¤ tyĂśkokemus matkailu- ja ravitsemisalan esimiestehtĂ¤vistĂ¤. Kirsi Mutka-Paintola on kotoisin Rantasalmelta. Perheeseen kuuluvat puoliso Pauli Paintola sekĂ¤ lapset Niklas 14v. ja Maaria 8v. LisĂ¤tietoja: Kirsi Mutka-Paintola p. 043 826 7882 kirsi.mutka-paintola@ maajakotitalousnaiset.fi Riitta Savikurki, pj riitta.savikurki@surffi.fi

HAE TUETULLE LOMALLE!

Lomia perheille, ikĂ¤Ă¤ntyneille, tyĂśttĂśmille sekĂ¤ eri potilas- ja vammaisryhmiin kuuluville henkilĂśille!

Tutustu toimintaan ZZZ PWOK Âż tai WLODD HVLWH S ORPDW#PWOK Âż

M! HUOJoulun ajan lomat vielĂ¤ haettavissa! TĂ¤ytĂ¤ sĂ¤hkĂśinen hakemus sivuilta ZZZ PWOK Âż

VUODEN 2017 LOMAESITE ILMESTYY SYYSKUUSSA!

Eihän yhdistyksenne ole poistolistalla! Patentti- ja rekisterihallitus on poistamassa yhdistysrekisteristä yhdistyksiä, jotka eivät ole tehneet rekisteri-ilmoituksia vuoden 1995 jälkeen. Poistouhan alla on toimiviakin yhdistyksiä, joissa esimerkiksi yhdistyksen nimenkirjoittaja- ja osoitemuutokset ovat unohtuneet tekemättä. Aikaa asian korjaamiseen on 12.1.2017 saakka, joten nyt on aika toimia. Poistouhan alla on noin 41 00 yhdistystä. Poistomenettely perustuu heinäkuussa 2016 voimaan tulleeseen yhdistyslakimuutokseen, jonka tarkoitus on lisätä rekisterin ajantasaisuutta ja mahdollistaa toimimattomien

yhdistysten poistamisen rekisteristä. Lopettamisuhan alla olevat yhdistykset löytyvät www.prh.fi -nettisivun uutisista ja kuulutuksista 10.8.2016 sekä Virallisesta lehdessä numero 91.

Oman yhdistyksen tilanne Poistouhan alaiset yhdistykset on merkitty listaan kunnittain, ja listasta voidaan tehdä hakuja. Poistouhkalistalla on myös toimivia maatalousseuroja, maamiesseuroja, maaja kotitalousseuroja, pienviljelijäyhdistyksiä, maaja kotitalousnaisten yhdis-

Yhdistyksen toiminnan päättäminen Yhdistyksen jäsenten päätökseen perustuvassa yhdistyksen purkamisessa ja toiminnan lopettamisessa on noudatettava kyseisen yhdistyksen sääntöjä. Useiden yhdistysten säännöissä purkamispäätökseen vaaditaan 3/4 enemmistö ja lopettamisasia on käsiteltävä kahdessa kokouksessa. Lopetettavan yhdistyksen kokouksissa voidaan myös tehdä päätökset alaseuran muuttamisesta pääseuraksi, päättää omaisuuden luovuttamisesta, muuttaa tarvittaessa sääntöjä tai päättää kokonaan uuden yhdistyksen perustamisesta. Ohjeet yhdistyksen perustamiseen löytyvät maaja kotitalousnaisten nettisivujen yhdistyssivuilta.

Tapahtumia Pohjois-Savossa Tiedustelut ja ilmoittautumiset Marja Niskanen marja.niskanen@proagria.fi p. 0400 905 782 22.9. Villiyrttikurssi Kuopiossa. Painottuen ruuanvalmistukseen 24.9. Suussa sulavaa suklaata kurssi Lapinlahdella. Kurssin tavoitteena on valmistaa suklaaherkkuja sekä tutustua raakasuklaan valmistukseen. 29.9. Pohjoisen maukkaita superruokia kurssi Suonenjoella Kurssi toteutetaan yhteistyössä maahanmuuttajien kanssa. 8.10. Kiuruvesi Ylä-Savolaista mykyrokkaa-kurssi. Kurssin tavoitteena on perehtyä ylä-savolaisen mykyrokan valmistukseen. 10.10. Kuopio Sushi-kurssi. Kurssin tavoitteena on oppia sushin valmistuksen perusteet. Kurssilla valmistetaan susheja myös savolaiseen tapaan lisukkeineen. 15.10. Kuopio Kreikkalainen keittiö-kurssi Kuopiossa Vehmasmäessä. Kurssilla perehdytään kreikkalaiseen keittiöön käytännön ruuanvalmistuksen avulla. 23.10. Iisalmi Superruokaa Pohjolasta-kurssi Superruokaa Pohjolasta-kurssi Iisalmessa Korpijoella Liisa Mähösellä. klo 11 alkaen. 27.10. Tervo Kekri-kurssi. Kurssin tavoitteena on tutustua kekriperinteeseen ja perehtyä sadonkorjuun parhaisiin perinneherkkuihin. 29.10. Siilinjärven Kolmisopella Superruokaa- ja riistaherkkuja kurssi. klo 9 alkaen 19.11. Edustajakokous

tyksiä ja vastaavia, joilta muutosilmoitukset ovat jääneet tekemättä. Nyt on aika huolehtia, että ilmoitus yhdistyksen toiminnan jatkumisesta, muuttuneista nimenkirjoittajista ja osoitteenmuutoksista tehdään Patentti- ja rekisterihallitukseen.

Kun yhdistyksen toiminta on hiipunut Jos yhdistys ei ole toiminut aikoihin, toiminnan uudelleen viriäminen ei ole näköpiirissä eikä yhdistyksellä ole varoja, yhdistyksen toiminta päättyy yhdistysrekisteristä massapoiston yhteydessä. Ennen kun yhdistyksen annetaan lakkautua, kannattaa selvitellä voisiko uinumassa olleen yhdistyksen puhaltaa uudelleen käyntiin. Tilanteet ovat voineet muuttua esimerkiksi paikkakunnalle muuttaneiden uusien ihmisten tai aikuistuneen uuden sukupolven ansiosta. Kannattaa selvittää viimeksi ilmoitetut nimenkirjoittajat ja järjestää yhteistä neuvonpitoa senioritoimijoiden sekä mahdollisten uusien toimijoiden välillä. Mikäli innostusta riittää, kutsutaan yhdistyksen kokous koolle toiminnan jatkamiseksi. Lähekkäin toimivien yhdistysten yhdistymisvaihtoehtoakin kannattaa harkita.

Yhdistysten varat Osalla lakkautettavista yhdistyksistä on myös omaisuutta. Jokaisen yhdistyksen omissa säännöissä on maininta siitä, miten yhdistyksen varat on käytettävä, jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan. Useissa järjestömme yhdistysten säännöissä varojen käytöstä on pyydettävä lausunto ProAgria Keskukselta tai maaja kotitalousnaisten piirikeskukselta. Lakkautetun yhdistyksen edustajat saavat viiden vuoden kuluttua rekisteristä poiston jälkeen käyttää varat selvitystoimien mukaisesti elleivät varat ylitä 8 000 euroa eikä yhdistyksellä ole velkoja. Toimimattoman, mutta varallisuutta omaavan yhdistyksen kannattaa selvittää nimenkirjoittajat ja ryhtyä toimenpiteisiin yhdistystoiminnan lopettavien kokousten aikaansaamisiksi. Niissä voidaan päättää varojen käytöstä, vaikka toiminta tämän jälkeen loppuisikin. Yhdistyksen kokouksen päätöksellä varat voi lahjoittaa lakkautuvan yhdistyksen toimivalle rekisteröityvälle alaosastolle tai toiselle aktiiviselle yhdistykselle. Näin varat tulevat lähialueen ja saman tarkoituksen hyväksi. Helena Velin Maa- ja kotitalousnaisten keskus

Jos yhdistys löytyy poistouhkalistalta, toimi näin 12.1.2017 mennessä: 1) Tehkää normaali muutosilmoitus, jossa ilmoitetaan ajantasaiset nimenkirjoittajat ja yhdistyksen osoite rekisteröitäväksi yhdistysrekisteriin. Ilmoituksen allekirjoittaa yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja tai hänen valtuuttama henkilö. Ilmoitus tehdään joko paperilla tai sähköisesti. Ohjeet, ilmoituksen hinnat ja lomake löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen nettisivuilta. 2) Mikäli yhdistyksen nimenkirjoittajat ja osoitetiedot ovat pysyneet samoina yli 20 vuoden ajan, voi toiminnan jatkumisesta ilmoittaa vapaamuotoisesti. Ilmoituksen allekirjoittaa yhdistysrekisteriin merkitty hallituksen puheenjohtaja tai muu nimenkirjoittaja tai näiden valtuuttama henkilö. Ilmoitus lähetetään sähköpostitse: kirjaamo@prh.fi tai postitse Patentti- ja rekisterihallitus, Valvonta- ja lakiyksikkö, PL 1140, 00101 Helsinki.

Viimeisimmät nimenkirjoittajat yhdistysnetistä Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysnetin (www.prh. fi / yhdistysnetti) kautta ostettavasta yhdistyksen rekisteriotteesta selviävät viimeksi ilmoitetut yhdistyksen nimenkirjoittajat. Rekisteriote maksaa 4,34 EUR ja se maksetaan verkkopankkimaksulla tai luottokortilla. Rekisteriote on käytettävissä heti maksun jälkeen.

Lisätietoja saat alueesi ProAgriasta tai Maa- ja kotitalousnaisilta www.prh.fi / yhdistysrekisteri www.maajakotitalousnaiset / järjestötoiminta

Maa- ja kotitalousnaisilla rekisteröitymisen paikka Monet vilkkaasti toimivat maaja kotitalousnaisten yhdistykset ja naisostot tai -jaostot ovat pääseuran, esimerkiksi maaseutu- tai maamiesseuran rekisteröitymättömiä alaosastoja tai jaostoja. Rekisteröitymättömien yhdistysten luottamushenkilöiden tiedot on yleensä annettu tiedoksi vain rekisteröidylle pääseuralle, eikä niitä ole ilmoitettu yhdistysrekisteriin, koska alaseura on rekisteröitymätön. Jos pääseuran toiminta on loppunut ja alaosasto toimii, alaosaston on syytä rekisteröityä. Rekisteröitymättömäksi yhdistykseksi ei kannata jättäytyä, sillä rekisteriin merkitsemättömän yhdistyksen sitoumuksista vastaavat sen luottamushenkilöt henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti.

Seurantalojen korjausavustusten haku on alkanut Seurantalojen korjausavustusten hakuaika on alkanut. Hakemukset on toimitettava Suomen Kotiseutuliittoon viimeistään 30.9.2016. Seurantalojen korjausavustus on tarkoitettu seurantalojen kunnostamiseen, käytettävyyttä parantaviin korjauksiin sekä talojen kulttuurihistoriallisen arvon säilyttämiseen. Avustusta voi hakea yhteisö, joka omistaa vapaaseen kansalaistoimintaan tarkoitetun seurantalon. Avustusta haetaan sähköisessä palvelussa tai tulostettavalla lomakkeella. Avustusten jakamisessa kiinnitetään huomiota talon kulttuurihistorialliseen arvoon sekä kansalaistoiminnan kokoontumistilojen tarpeeseen alueella. Seurantalon runsas ja monipuolinen käyttö sekä omistajayhdistyksen aktiivisuus ovat tärkeitä avustusta puoltavia tekijöitä. Ratkaise-

vassa osassa avustuksia myönnettäessä ovat hyvät korjaussuunnitelmat. Vuonna 2016 korjausavustusta myönnettiin 171 yhdistykselle yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Hakijoita oli 258 eri yhteisöä ja hakemusten sisältämien korjaustöiden kokonaiskustannusarvio oli yhteensä 15,1 miljoonaa euroa. Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi. Avustusten myöntämisestä päättää Suomen Kotiseutuliiton hallitus Seurantaloasiain neuvottelukunnan lausunnon perusteella helmi-maaliskuussa 2017. Avustusten myöntämisen edellytyksenä on, että valtion talousarviossa osoitetaan tarvittavat määrärahat. Määräraha on varattu veikkausvoittovaroista.

Seurantalojen korjausavustusten hakeminen ja hakuohjeet: www.kotiseutuliitto.fi/seurantaloavustukset

KĂ¤ytĂ¤nkĂś energiaa tehokkaasti vai tuhlaanko? MitkĂ¤ voisivat olla kehityskohteita tilallani?

MitĂ¤ kannattaa seurata?

â&#x20AC;˘ ElĂ¤inten ja peltojen parempi tuotos ja satotaso sekĂ¤ nĂ¤issĂ¤ sĂ¤Ă¤stĂ¤vĂ¤t tyĂśrutiinit (tehokkuus). â&#x20AC;˘ EtĂ¤lohkot monivuotisiksi ja kiinnitetĂ¤Ă¤n huomiota ajotapaan pelloilla ja teillĂ¤. â&#x20AC;˘ Energiatehokkuuteen vaikuttaa kasvukunto, lohkojen muodon parantaminen salaojituksella ja lohkoja yhdistĂ¤mĂ¤llĂ¤. â&#x20AC;˘ Polttoaineen kulutus riippuu aina muokkausvĂ¤lineestĂ¤, sitĂ¤ vetĂ¤vĂ¤stĂ¤ traktorista, kuljettajan tekemistĂ¤ valinnoista, maalajin ominaisuuksista sekĂ¤ sĂ¤Ă¤olojen vaikutuksesta maan rakenteeseen sekĂ¤ pinnan ominaisuuksiin. Kulutusvaihtelut l/ha ovat etelĂ¤ssĂ¤ keskimĂ¤Ă¤rin 60l/ha ja mitĂ¤ pohjoisemmaksi mennĂ¤Ă¤n niin kulutus voi kasvaa jopa 120 l/ha. â&#x20AC;˘ PĂ¤ivitetĂ¤Ă¤n energian toimitusehtoja (sĂ¤hkĂśn ja lĂśpĂśn kilpailuttaminen). â&#x20AC;˘ Huolehditaan rakennusten kunnosta, ylĂ¤pohjan lisĂ¤eristĂ¤minen, ovien ja ikkunoiden tiiviydestĂ¤. â&#x20AC;˘ Hoidetaan lĂ¤mmityslaitteiden sĂ¤Ă¤dĂśt ja huollot ajan tasalle, esim lĂ¤mmityskattilan hyĂśtysuhteen parantaminen. â&#x20AC;˘ Puidaan ja kuivataan vilja mahdollisimman kuivana. PolttoĂśljyn kulutus viljankuivauksessa, jos puintikosteus on 19 % ja vilja kuivataan 14 %:n kosteuteen, tarvitaan n 33 l/ha polttoĂśljyĂ¤. Jos vilja kuivataan 16%:n kosteuteen tarvitaan n 20 l/ha polttoĂśljyĂ¤ -> polttoĂśljyĂ¤ sĂ¤Ă¤styy 13 l/ha -> lĂ¤hes 40 %.

* kulutukset ylĂśs (sĂ¤hkĂś, hake, polttoĂśljy sekĂ¤ lĂ¤mmityksestĂ¤ ettĂ¤ ajoneuvoista yms.) * tuotannon kirjaukset (litrat ja kilot) * lisĂ¤ksi kannattaa arvioida tai laskea (tĂ¤rkeimpien sĂ¤hkĂślaitteiden ja ajoneuvojen kulutus sekĂ¤ lĂ¤mmityksen vaatima kulutus eri rakennuksissa)

MitĂ¤ teen tilallani?

Rakennusten keskimĂ¤Ă¤rĂ¤isĂ¤ lĂ¤mmitysenergian kulutuslukemia * huolto- tai korjaustila, 40-70 kWh/m3 * matalaenergiatalo, 20-30 kWh/m2 * uudehko asuintalo, 100-120 kWh/m2 * vanha asuintalo, 240-380 kWh/m2 * lĂ¤mmin navetta, 200-500 kWh/elĂ¤in

Havaittuja vuosisĂ¤Ă¤stĂśjĂ¤ â&#x20AC;˘ Leivinuunin ahkera kĂ¤yttĂś sĂ¤Ă¤stĂ¤Ă¤ 600 euroa /v. â&#x20AC;˘ Jo yhden asteen muutos sisĂ¤lĂ¤mpĂśtilassa vaikuttaa energiankulutukseen 2-3 %. â&#x20AC;˘ LĂ¤mmĂśn talteenotto maidosta 25 lehmĂ¤n navetassa -> sĂ¤Ă¤stĂśĂ¤ n 600 euroa/v. â&#x20AC;˘ Valaistuksen osuus sĂ¤hkĂśn kokonaiskulutuksesta on maidontuotannossa noin 10-30% ja valojen himmentĂ¤minen voi laskea sĂ¤hkĂśnkulutusta, esim 15 %:n himmennys voi vĂ¤hentĂ¤Ă¤ sĂ¤hkĂśnkulutusta 25%.

Energiankulutusta seurataan usean vuoden ajan, jotta sĂ¤Ă¤- ja satovaihtelujen aiheuttama vaikutus voidaan ottaa huomioon. Kirjanpito on kaiken A ja O energian kulutuksen seurannassa.

Ota yhteyttĂ¤ alueesi ProAgriaan ja hanki asiantuntija paikalle pohtimaan kanssasi sĂ¤Ă¤stĂśkohteita. sĂ¤hkĂśpostiti: etunimi.sukunimi@proagria.fi

EtelĂ¤- Savo

Pohjois-Savo

Jukka Sairanen p. 0400 165 414

Jouko Kulin p. 0400 661 135 Marja Saastamoinen p. 0400 284 762 Tapio Pasanen p. 0400 905 731

Pohjois-Karjala Soile Tervakangas p. 040 301 2450

Yhteenveto Maidontuotannossa hyvĂ¤ energiatalous ja toimivat ratkaisut muodostuvat kuitenkin energiatehokkaasta kokonaisuudesta, missĂ¤ hyvĂ¤llĂ¤ tuotoksella, sadolla ja tilusrakenteellakin on suuri merkitys. ElĂ¤imen pitkĂ¤ tuotantoikĂ¤ on myĂśs energiatehokkuutta, mikĂ¤ korostaa elĂ¤inten hoidon kokonaisvaltaista osaamista.

Soile Tervakangas energia-asiantuntija, rakennusinsinĂśĂśri ProAgria Pohjois-Karjala

Neuvo2020 ja energiasuunnitelma ViljelijĂśiden on mahdollista hyĂśdyntĂ¤Ă¤ Neuvo2020 asiantuntijapalveluita 2015- 2020 aikana 3500 euron edestĂ¤. Maksat vain palvelun arvonlisĂ¤veron. Nyt kannattaa hyĂśdyntĂ¤Ă¤ tĂ¤tĂ¤ myĂśs energiaselvityksien ja â&#x20AC;&#x201C; suunnitelmien tekemisessĂ¤.

! " # "

! " # $ $ # %& ! # # $ #$ ' # # %% %& (") * ! # ' $ % $ %

KevĂ¤Ă¤n kylvĂśille Varmista uutuuslajikkeen saanti tilaamalla nyt! Ohrat

RGT PLANET ja KAARLEBOR Kaura

NIKLAS

BOR

Timotei

RUBINIABOR

Haemme uusia luomusiementuottajia!

Pohjois-Karjalan Siemen

p. 044 534 6914 osmo.koponen@tilasiemen.fi www.pksiemen.fi

Tervetuloa KoneAgriaan Jyväskylään

KoneAgria-näyttelyssä riittää nähtävää sekä Paviljongin sisätiloissa että ulkoalueella. Kuva: Janne Parri.

KoneAgria 2016 -näyttely pidetään 6.8.10. Jyväskylän Paviljongissa. Näyttelystä odotetaan vilkasta, sillä näytteilleasettajat ovat olleet kiinnostuneita syksyn ainoasta maatalousväelle suunnatusta konenäyttelystä. - Kaikki käytettävissä oleva tila on myyty. Lisätilaa saadaan isosta teltasta, joka pysytetään uuteen paikkaan ja yhdistetään halleihin. Ulkoalue on myös käytössä, kertoo näyttelypäällikkö Marko Toivakka. Näyttelyn tarjonta on monipuolinen. Paljon on tuttuja näytteilleasettajia aikaisemmilta vuosilta, mutta aina on myös joitakin uusia, Toivakka sanoo.

Oheistapahtumat täydentävät

ovat esillä muiden mukana myös näyttelyn seminaareissa ja tietoiskuissa. Kannattaa tulla kuuntelemaan mielenkiintoisia paneelikeskusteluja. Kaikille yhteisiä tietoiskujen aiheita ovat mm. maan rakenne ja pilvipalvelut.

Tule tapaamaan asiantuntijoita ProAgrian osastolle ProAgrian asiantuntijat ja huippuosaajat ovat valmiina keskustelemaan kanssanne. ProAgrian osastolla voit keskustella mm. lypsylehmien ruokinnasta, nurmen tuotannosta ja toiminnan yhtiöittämisestä. KoneAgrian järjestävät ProAgria KeskiSuomi ja ProAgria Länsi-Suomi.

Näyttelyn painopiste on karjataloudessa ja nurmentuotannossa. Nämä aiheet

T ] PT ^ ^ Q c _ ] T

S T [ T ] P] ^ T T _ Maatiloilla on paljon turvattavaa: Ihmiset, eläimet, rakennukset, irtaimisto, metsä, tuotannon jatkuvuus, sato... LähiTapiolasta saat asiantuntevaa palvelua kaikissa maatilan vakuutustarpeissa. Kysy meiltä, miten riskeihin kannattaa varautua!

KoneAgrian seminaarien ja tietoiskujen aiheet Torstaina 6.10. * Yhtiöittäminen * Yhteisyritys * Maidontuotanto * * Maan rakenne * Pihvikarja * Pilvipalvelut *

Perjantaina 7.10. * Yhtiöittäminen * Yhteisyritys * Nurmentuotanto * Maan rakenne * * Minun maatilani -ohjelmisto * Pilvipalvelut * Aurinkopaneelit *

Lauantaina 8.10. * Yhtiöittäminen * Yhteisyritys * Luomutuotanto * Polttopuun kuivatus * Näyttelyvierailla on vapaa pääsy seminaareihin ja tietoiskuihin.

KoneAgria Jyväskylä 6.-8.10.2016 Jyväskylän Paviljonki, Uno Savolan katu 8 Avoinna: to-pe klo 9-17, la klo 9-16. Liput: 17 EUR, 12 EUR www.koneagria.fi

www.lahitapiola.

Paranna karjasi geneettistä vastustuskykyä Immunity+ sonneilla Semexin Immunity+ -sonnien avulla saat karjaasi terveempiä ja kestävämpiä lehmiä! Semex on yli 20 vuoden ajan panostanut voimakkaasti lehmien perinnöllisen vastustuskyvyn jalostamiseen. Tarjoamme käyttöönne sonneja, jotka periyttävät hyvää virusten ja bakteerien vastustuskykyä tyttärilleen. Tulossa on myös genomitesti immuunivasteen mittaamiselle, jolloin hyvää vastustuskykyä voidaan jalostaa sekä isä- että emävalinnan kautta. Immuunivasteen periytyvyys on n. 30 % eli yhtä hyvä kuin useimpien rakenne- ja tuotosominaisuuksien periytyvyys.

Semex Finland Oy Viikatetie 3, 91900 Liminka puh. 040 550 7643 | sari.alhainen@semex.fi www.semex.fi, www.facebook.com/semexfinland