Vuosikertomus 2011 ProAgria Pohjois-Karjala 124. TOIMINTAVUOSI
Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus......................................................................................... 1 Vuosi 2011 lyhyesti.................................................................................................. 2 Hallinto ja organisaatio........................................................................................... 3 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus................................................................................. 4 Maatilapalvelut....................................................................................................... 6 Kalanviljelytoiminta............................................................................................... 12 Yrityspalvelut, Maa- ja kotitalousnaiset................................................................... 15 Jäsenet.................................................................................................................. 20 Tukipalvelut.......................................................................................................... 21 Henkilöstö............................................................................................................ 22 Talous................................................................................................................... 24 Tilintarkastuskertomus.......................................................................................... 25 Talouden tunnusluvut............................................................................................ 26 ProAgria keskukset valtakunnallisesti 2011............................................................. 28 Toiminta-alueet ja toimistot................................................................................... 31 Yhteystiedot 2012.................................................................................................. 32
ProAgria Pohjois-Karjala Joensuun Tiedepuistolla
ProAgria Pohjois-Karjala Joensuun Tiedepuistolla: Länsikatu 15, rakennus 4A, 2. kerros. Parkkipaikat: pysäköintitalo, jäähallin parkkipaikka (kiekolla), Länsikadun sekä poikkikatujen varret.
Toimitusjohtajan katsaus Maatilojen neuvonnan painopistealueena vuoden 2011 aikana oli kotieläintilojen investointien edistäminen. Keskeisenä tavoitteenamme on vaikuttaa siihen, että maidon tuotannon volyymi maakunnassa nousee takaisin 150 miljoonan litran tasolle vuoteen 2015 mennessä. Tämän tavoitteen eteen työskenneltiin niin maitotilaneuvonnassa kuin hanketoiminnassakin monin tavoin. Maidon hinta on hyvällä tasolla, ja investointeja tehneet, ammattinsa hallitsevat yrittäjät tekevät hyvää tulosta. Maitotilojen investointitukien rahoittamiseen on varoja hyvin käytettävissä, ainakin vielä tämän EU-ohjelmakauden aikana, joka päättyy v. 2013. Maitoa markkinoille –hankkeen puitteissa pyrimme yhteistyössä kuntien ja kehitysyhtiöiden kanssa luomaan kuntapohjaisen vakuussäätiön, joka voisi antaa investoiville maitotiloille tarvittavia lisävakuuksia. Tämä saattaa lähivuosina helpottaa merkittävästi varsinkin suurempien navettainvestointien liikkeelle lähtöä. Tehtyjen panostusten ansiosta kykenemme tarjoamaan investoijalle paremman ja monipuolisemman palvelupaketin kuin koskaan aiemmin. Useista asiantuntijoista koostuva investoivan tilan neuvontatiimi antaa turvallisen taustatuen investoinnin alkumetreiltä lähtien. Rakennussuunnittelumme on huipputasoa, ja 3D-tekniikan avulla voimme aiempaa paremmin havainnollistaa suunnitellut ratkaisut. Voimme tarjota myös pääsuunnittelun ja tarvittaessa auttaa hankintojen kilpailutuksessa, mikä on oleellinen osa investointikustannusten hallintaa. Uusi Karjakompassi –palvelukokonaisuus tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet maitotilojen tuotannon ja talouden kehittämiseen. Tarjoamme runsaasti ajankohtaista koulutusta tuotannon ja talouden hallintaan, ja pyrimme auttamaan myös resurssien, esim lisäpellon hankinnassa. Merkittävää oli ylimaakunnallisen MaitoTaito –koulutushankkeen käynnistyminen viime vuoden lopulla. Pohjois-Karjalassa tuotetun maidon määrä aleni vielä viime vuonna 1,2 % edellisvuodesta päätyen 137,4 miljoonaan litraan. Muutokseen vaikutti osin vuoden 2010 kesän lämpöaalto ja sen vaikutukset mm rehujen laatuun. Vaikka merkkejä investointien kasvusta on selvästi näkyvissä, edellyttää maidontuotannon volyymin kehitykselle asetetut tavoitteet erittäin kovia ponnistuksia jatkossakin Vuosi 2011 oli ProAgria Pohjois-Karjalan kannalta myös monin tavoin haasteellinen. Sisäilmaongelmien vuoksi jouduttiin koko Joensuun toimisto siirtämään Joensuun Tiedepuiston tiloihin. Muuttokustannukset ja prosessin vaatima ylimääräinen työ näkyivät myös tuloksessa. Edelliskesän helteiden aiheuttamat ongelmat kalalaitoksilla verottivat myyntiä. Myös uusien hankkeiden käynnistäminen vei arvioitua enemmän aikaa. Uhkaava tuloksen heikkeneminen johti koko henkilöstöä koskevaan lomautukseen loppuvuodesta. Taloudellinen tulos päätyi miinusmerkkiseksi, mutta säästötoimenpiteiden ansiosta tappio saatiin rajattua siedettävälle tasolle. Maksuvalmius säilyi edelleen hyvällä tasolla. Valtiontalouden tasapainottamiseen liittyvät säästötoimet ulottuvat myös neuvonnan määrärahoihin. Vuoden 2012 budjetissa MMM:n neuvontamääräraha alenee noin 25 %. Tämä edellyttää erittäin tarkkaa talouden seurantaa jatkossakin. Palvelumyynnin osalta vuodelle 2012 asetetut tavoitteet suurimmalta osalta saavutettiin. Myös Maa- ja metsätalousministeriön kanssa laadittuun tulossopimukseen liittyvät toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Vuoden aikana valmisteltiin mm bioenergian hyödyntämiseen, luomusektorin kehittämiseen sekä maaseudun pienyritystoiminnan aktivoimiseen suuntautuvia hankkeita, jotka ajoittuvat EU-ohjelmakauden loppupuoliskolle. Itä-Suomen ProAgriat jatkoivat yhteistyöneuvotteluita, joissa selvitetään edellytyksiä organisaatioiden yhdistämiseen. Päätöksiä on tarkoitus tehdä vuoden 2012 aikana, mikä edellyttää kaikilta osapuolilta tiivistä työskentelyä ja asiaan paneutumista. Kiitän kaikkia asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme, hallintoa ja henkilökuntaa hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana.
Eero Parviainen | toimitusjohtaja | p. 040 301 2435 1
Vuosi 2011 lyhyesti Karjakompassi –palvelukokonaisuus otettiin käyttöön. Ylimaakunnallinen MaitoTaito- koulutushanke käynnistettiin. RAE- ravinteet euroiksi –ylimaakunnallinen kehittämishanke käynnistettiin. Joensuun toimisto muutti Tiedepuiston tiloihin. Itä-Suomen ProAgrioiden yhteistyöneuvotteluita jatkettiin.
Toiminta-ajatus ProAgria Pohjois-Karjalan tehtävänä on maaseutuelinkeinojen kehittäminen PohjoisKarjalassa ja lähialueilla.
Strategia ja toimintaa ohjaavat arvot ProAgria pyrkii asiakas- ja yhteistyösuhteissaan pitkäjänteiseen, sopimuspohjaiseen kumppanuuteen, sekä hinnoittelee palvelunsa osaamisen ja toimintojen kehittämisen mahdollistavalla tavalla. ProAgria kiinnittää toiminnassaan huomiota asiakkaiden ja työntekijöiden työhyvinvointiin ja ennakoivaan työterveyshuoltoon. ProAgria pyrkii luomaan myönteistä kuvaa alueen maaseutuammateista. ProAgria Pohjois-Karjalan toimintaa ohjaavat arvot ovat asiakaslähtöisyys, toisilta oppiminen, tavoitteellisuus, eettinen ja kestävä toimintatapa sekä aktiivinen kumppanuus.
ProAgria Pohjois-Karjalan toimintaa ohjaavat arvot ovat
Asiakaslähtöisyys Toisilta oppiminen Tavoitteellisuus Eettinen ja kestävä toimintatapa Aktiivinen kumppanuus
Visio (v. 2015) Pohjois-Karjalassa tuotetaan yli 150 milj. litraa maitoa, ja maitomäärät ovat kasvusuunnassa. Maatiloista 90 % ja maaseudun pienyrityksistä yli 30 % käyttää ProAgrian palveluita ProAgria Pohjois-Karjala on asiakastyytyväisyydellä, työtyytyväisyydellä ja kannattavuudella mitattuna kolmen parhaan ProAgrian joukossa. ProAgria Pohjois-Karjala on sitoutunut ProAgria-neuvontayhtymän tavoitteisiin ja sen mukaiseen yhteistyöhön. Pohjois-Karjalan Maa- ja kotitalousnaiset toimivat osana ProAgriaa, ja heillä on omat, toimintaan soveltuvat ja kokonaisuutta tukevat avaintulosalueensa. ProAgria Pohjois-Karjala tuottaa laadukkaita kalanpoikasia kahdella kalanviljelylaitoksella. Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus toimii ProAgria Pohjois-Karjalan rinnalla itsenäisenä kehittämisorganisaationa. Toiminnan painopistealueet perustuvat kansallisesti hyväksyttyihin arvolähtökohtiin ja toiminta on Pohjois-Karjalan kehittämisohjelman ja maaseutuohjelman kanssa sopusoinnussa. Siksi työ tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetaan useinkin hankeyhteistyönä eri sidosryhmien kanssa ympäristön tarpeet ja yhteiskunnan muutokset huomioiden.
2
Hallinto ja organisaatio Hallitus Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet:
Kari Tahvanainen, mv, Pyhäselkä Kari Piironen, mv, Nurmes Risto Hiltunen, toimitusjohtaja, Kitee Heli Routa-Mutanen, emäntä, Polvijärvi Anna-Liisa Karpathakis, yrittäjä, Liperi Antti Timonen, mv, Kitee
Edustajisto 2010 - 2013 Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja
Timo Reijonen, Polvijärvi Minna Heinonen, Kitee
Varsinaiset jäsenet Alhoniemi Ilona Valtimo Auvinen Pirkko Liperi Eskelinen Anu Kitee Gröhn Sirkka Juuka Huikuri Jari Liperi Hämäläinen Arto Valtimo Karttunen Irja Liperi Karttunen Juha-Pekka Polvijärvi Koistinen Pertti Liperi Mustonen Marita Liperi Sallinen Anna-Maija Polvijärvi Smolander Anu Outokumpu Säämänen Olli Nurmes Turunen Markus Lieksa
Edustajisto kokoontui 29.4.2011
Varajäsenet Ikonen Taina Leminen Urpo Hakkarainen Jukka Tukiainen Hannu
Polvijärvi Polvijärvi Nurmes Lieksa
ProAgria Pohjois-Karjalan henkilöstön edustajat Mähönen Vuokko Joensuu Pulkkinen Marja Liperi
Tilintarkastajat
Varatilintarkastajat: Sirkka Pirinen (HTM) Heikki Hartikainen (KHT)
Varsinaiset tilintarkastajat: Raimo Liukku (HTM), Kitee Kaisa Tschokkinen (KHT), Joensuu
Organisaatio 2011 Jäsenistö: yrittäjäjäsenet, henkilöjäsenet, yhteisöjäsenet EDUSTAJISTO Maa- ja kotitalousnaisten johtokunta
HALLITUS TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ
YRITYSPALVELUT Maa- ja kotitalousnaiset
MAATILAPALVELUT
TUKIPALVELUT
KALANVILJELY
3
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ProAgria Pohjois-Karjalan toiminnan tavoitteita ohjaa osaltaan MMM:n ja maaseudun neuvontajärjestöjen vuosittain solmima tulossopimus, jonka avaintulosalueet ovat 1
Maaseutuyritysten kilpailukyvyn, erityisesti liiketoimintaosaamisen , sekä tuotteiden, toiminnan ja palvelujen laadun parantaminen
2 Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen sekä maatalouden kasvihuonepäästöjen vähentäminen 3 Maaseudun elinkeinojen monipuolistaminen ja bioenergiatuotannon lisääminen (4) ProAgria Pohjois-Karjalan omana erikoisalueena sijaintiin perustuen on lisäksi lähialueyhteistyö. Toisaalta toiminnan tavoitteita ohjaavat Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma sekä valtakunnallinen ja maakunnallinen maaseudun kehittämisohjelma, joiden kautta kanavoituvat myös EU:n rakennerahastojen kehittämisresurssit. ProAgrian asiantuntijat ovat osallistuneet aktiivisesti kehittämisohjelmien valmisteluun ja seurantaan. Kehittämisohjelmien ja tulossopimuksen tavoitteet ovat sopusoinnussa ja toisiaan tukevia. Maatilojen ja maaseutuyritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi maatiloja on aktivoitu sukupolvenvaihdoksiin ja investointeihin sekä tarjottu suunnittelu- ja neuvontapalveluita niihin liittyen. ELY-keskuksen rahoittamia sukupolvenvaihdoksia toteutui 27 kpl. Pohjois-Karjalan aikuisopiston ja useiden muiden sidosryhmien kanssa yhteistyössä toteutettu Tiedosta taitoon –koulutushanke saatettiin päätökseen. Ylimaakunnallinen MaitoTaito –koulutushanke käynnistettiin yhteistyössä Etelä- ja Pohjois-Savon ProAgrioiden kanssa. Hankkeessa järjestetään koulutusta erityisesti maitotilojen investointeihin, tuotannon kehittämiseen ja johtamiseen liittyen. Määrällisesti koulutusta annettiin näissä koulutushankkeissa vuoden aikana yhteensä 426 oppilastyöpäivää. Vuoden lopulla käynnistettiin bioenergian hyödyntämiseen tähtäävä Liikennebiokaasua energiatiloilta –elinkeinojen kehittämishanke. Vuoden aikana jatkuivat myös Tieto liikkeelle –tiedonvälityshanke sekä Pellot tuottamaan ja Maitoa markkinoille -elinkeinojen kehittämishankkeet – joiden tavoitteena on luoda edellytyksiä suurten maidontuotantoyksiköiden syntymiselle ja toiminnalle maakunnassa. Tilaa kohti keskimäärin tuotettu maitomäärä kasvoi vuonna 2011 4,2 % ollen vuoden lopussa 194 633 litraa. ProAgria Pohjois-Karjala osallistuu yhteistyössä MTT:n kanssa maatalouden kannattavuuskirjanpitotoimintaan, josta saadaan tärkeätä seuranta- ja vertailutietoa EU:n ja kansallisen maatalouspoliittisen päätöksenteon tarpeisiin. Pohjois-Karjalasta kannattavuuskirjanpitotoiminnassa oli mukana 26 maatilaa. Ympäristön ja maaseudun tilan parantamisen osalta keskeistä on viljelysuunnittelu, jota tehtiin 676 tilalle. Lisäksi olemme panostaneet luomutuotannon kehittämiseen, maisemanhoitoon sekä erityisympäristö-kohteiden tunnistamiseen ja saamiseen asianmukaisen hoidon piiriin.
4
Yhteistyössä Savonia amk:n sekä Etelä- ja Pohjois-Savon ProAgrioiden kanssa käynnistettiin RAE – ravinteet euroiksi –elinkeinojen kehittämishanke, jonka avulla pyritään pienentämään maatalouden ravinnepäästöjä vesistöihin. Maaseudun elinkeinojen monipuolistamisessa on tehty aktiivista perustyötä uusien yritysten käynnistämiseksi. Lisäksi on tehty toimialakohtaista kehitystyötä erityisesti hyvinvointipalveluyrittäjyyden, elintarvike- ja matkailualan yrittäjyyden sekä marja- ja puutarhatuotannon kehittämiseksi. Marjamarkkinat –koulutushanke sekä Karelia ala Carte-, Hyvää yhdessä – ja Kalasta Pohjois-Karjalassa –elinkeinojen kehittämishankkeet saatettiin päätökseen, ja lisäksi hallinnoitiin useita yritysryhmähankkeita. GreenCare – GreenCarelia –esiselvityshankkeella selvitettiin yritysten ja potentiaalisten asiakkaiden kiinnostusta GreenCare –palvelutoimintaan.
Osallistuminen maakunnallisten yhteistyöryhmien toimintaan ProAgria Pohjois-Karjalan asiantuntijoita osallistui erilaisten yhteistyöryhmien toimintaan seuraavasti: Maakunnan yhteistyöryhmä Eero Parviainen ELY-keskuksen neuvottelukunta Eero Parviainen Yritys-Suomi – alueneuvottelukunta Johanna Rinnekari Pohjois-Karjalan metsäneuvosto Johanna Rinnekari Metsähallituksen Pohjois-Karjalan Anu Pesonen, neuvottelukunta varajäsen Laajakaista kaikille ohjausryhmä Anu Pesonen Pohjois-Karjalan jäteasiain neuvottelukunta Marja Pulkkinen MTK:N Itä-Suomen luomuvaliokunta Marja Pulkkinen MTK:n Itä-Suomen verovaliokunta Harri Meriläinen Pohjois-Karjalan alueellisen Eero Parviainen, maaseutuohjelman ohjausryhmä Johanna Rinnekari Luonnonvara-alan koulutuksen kehitystiimi Anna Liimatainen Pohjois-Karjalan elintarvikeryhmä Eero Parviainen Pohjois-Karjalan Venäjä-työryhmä Eero Parviainen
Maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen kehittämiseksi on järjestetty erilaisia yleisötapahtumia kuten Sadonkorjuutapahtuma ja Pääsiäistapahtuma joissa maaseudun yritykset ja palveluntuottajat ovat voineet markkinoida ja myydä tuotteitaan. Tapahtumiin on osallistunut yli 10 000 henkeä. Vuoden aikana järjestettiin myös useita tilaisuuksia, joissa maatilojen ja maaseutuyritysten toimintaa tuotiin esille median välityksellä.
Lähialueyhteistyö Suomen Ulkoministeriön lähialueyhteistyöstrategiaa on toteutettu osallistumalla erityisesti maatalouden ja maaseudun kehittämiseen liittyviin lähialueyhteistyöhankkeisiin. Farmit Website Oy:n kanssa käynnistetyn venäjänkielisen internet-portaalin (www.farmit. ru) kehitystyö saatettiin päätökseen. Portaali jatkaa toimintaansa asiakasrahoitteisesti hankkeen päätyttyä. Hankerahoituksen ehtyessä ProAgria pyrkii myymään osaamistaan Venäjän markkinoille ProAgria Russia Oy:n kautta, jossa ProAgria Pohjois-Karjala ry on osakkaana.
Nuorten aktivoiminen maaseutuammatteihin ProAgria Pohjois-Karjala haluaa osaltaan olla edistämässä nuorten tutustumista ja sijoittumista maaseutuammatteihin. ProAgria Pohjois-Karjala työllisti v. 2009 useita nuoria kesätyöntekijöitä kalalaitoksillaan. Lisäksi tarjottiin harjoittelupaikka 3 opiskelijalle .
Valtakunnalliset edustukset ProAgria Keskusten liiton hallitus MMM:n maaseutuneuvonnan neuvottelukunta ProAgria Russia Oy :n hallitus Maveplan Oy:n hallitus
Eero Parviainen Eero Parviainen Eero Parviainen Eero Parviainen, varajäsen
5
Maatilapalvelut
Toimintaympäristö Vuonna 2011 maatalouden tuottajahinnat jatkoivat nousuaan. Maailmantaloudessa koettiin alavireinen kausi kesän lopulla. Euroopan talouskehitystä varjostivat EU:n jäsenmaiden Irlannin, Espanjan, Portugalin, Italian ja Kreikan talouskriisit. Energian hinta nousi vähitellen koko vuoden ajan. Tilastokeskuksen mukaan maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan 4,8 % vuoden 2011 tammikuusta vuoden 2012 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Nousu hidastui, mutta moottoripolttoaineiden hinta nousi 13 % ja lannoitteiden hinta keskimäärin 12 %. Tuotantoon käytettyjen tarvikkeiden ja palvelujen hinnat nousivat vuodessa 5,2 prosenttia ja investointeihin käytettyjen tavaroiden ja palvelujen hinnat 3,3 prosenttia. Maidon keskimääräinen tuottajahinta vuonna 2010 oli 40,58 snt/litra, mikä on 10,1 % ja 3,73 snt/l enemmän kuin vuonna 2010 (sisältäen laatuosan mutta ei meijerien jälkitilejä).
6
Kasvukauden sää oli maan etelä- ja keskiosassa harvinaisen ja pohjoisessa jopa poikkeuksellisen lämmin. Myös sateita saatiin tavanomaista enemmän. Lämmin ja sateinen vuosi päättyi näyttävästi voimakkaisiin myrskyihin. Pohjois-Karjalassa kuitenkin vältyttiin sekä runsailta sateilta että pahimmilta myrskyiltä. Sekä nurmi- että viljasadot muodostuivat maakunnassa tavanomaisiksi. Terminen kasvukausi alkoi Pohjois-Karjalassa pääosin 24.4. ja päättyi 8.10.2011. Vuonna 2011 tulotukea hakeneita maatiloja Pohjois-Karjalassa oli 2505 (vuonna 2010 2591), ja tiloilla oli peltoa käytössä 85 365 ha. Maidontuotanto Suomessa kääntyi vuonna 2011 hienoisen kasvun jälkeen laskuun. Lehmien poikimiset siirtyivät edellisen kesän helteiden ansiosta. Myös Pohjois-Karjalassa nähtiin sama kehitys. Vuonna 2011 maitoa tuotettiin maakunnassa noin 2,9 miljoonaa litraa vähemmän kuin v. 2010. Edellisen vuoden hienoinen kasvunvire jäi siis hetkelliseksi. Maitoa meijeriin toimittavien tilojen määrä joulukuussa 2011 oli 679 kpl. Vähennystä edelliseen vuoteen 54 tilaa eli 7,4 %. Lypsylehmien määrä Pohjois-Karjalassa toukokuussa 2011 oli nautaeläinrekisterin mukaan 17495, mikä on 600 lehmää vähemmän kuin 2011. Emolehmätuotanto jatkoi maakunnan alueella kasvuaan, ja emolehmiä oli vuoden 2011 toukokuussa maakunnassamme 4102.
Maitotiloja oli eniten Liperissä (87 kpl) ja Kiteellä (82 kpl) ja Joensuussa (75). Suurimmat kuntakohtaiset maitomäärät tuotettiin Liperissä 18,1 milj. litraa, Tohmajärvellä ja Kiteellä lähes saman verran eli 15 milj. litraa ja Nurmeksessa 14,4 milj. litraa. Meijeriin toimitettu keskimääräinen tilakohtainen maitomäärä nousi taas tasaisesti ja oli 194618 litraa vuodessa (+4,2 %). Karjakoko maitotiloilla kasvoi vuonna 2011 keskimäärin 25,76 lehmään (+6 %).
7
Luomutuotanto laajeni myös vuonna 2011. Luomutiloja oli Pohjois-Karjalassa vuoden 2010 lopussa 313 tilaa. Muita luomualan toimijoita oli 11 (kasvihuone, sienimöt, keruualue ja hunajantuottajat, joilla pellot eivät ole luomussa). Luomutilojen osuus oli Pohjois-Karjalassa 11,8 % kaikista maatiloista. Luonnonmukaisesti viljeltyä ja siirtymävaiheessa olevaa peltopinta-ala oli 14786 hehtaaria ja sen osuus koko peltopinta-alasta oli 17,3 %. Valtakunnallisesti verrattuna Pohjois-Karjalassa oli kolmanneksi suurin luomupellon osuus Kainuun ja Ahvenanmaan jälkeen. Kiinnostus maidontuotannon investointeihin lisääntyi vuoden 2011 aikana. Se näkyi rakennussuunnittelun vilkastumisena. Sukupolvenvaihdoksia maatiloille syntyi aiempien vuosien tahtiin, ja sukupolvenvaihdoksia edistettiin tiedotustilaisuuksilla yhteistyössä pankkien ja ELY-keskuksen kanssa. ProAgria teki yhteistyötä Metsäkeskuksen kanssa metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Vuonna 2011 edistettiin maitotilojen investointeja Maitoa Markkinoille hankkeen toimenpitein. Maatilojen osakeyhtiöittämistä edistettiin yrittäjiä ja neuvojia kouluttamalla ja tekemällä selvitystyötä. Lisäksi käynnistettiin selvitys navettainvestointien vakuusjärjestelyistä. Sen tuloksena tehtiin aloite kunnallisen vakuussäätiön perustamisesta.
Palvelut Palveluiden kehittämiseen ja markkinointiin panostettiin vuonna 2011 merkittävästi. Tilitoimistopalveluiden toimintamalli vakiintui ja muiden kuin maatila-asiakkaiden määrä alkoi kasvaa. Maitotilaneuvonnassa saatiin käyttöön Karjakompassi- kokonaisuuden suunnittelu-osa . Aikaisemmin oli jo saatu käyttöön rehuvaste ja päivälaskelmat. Alueen meijerit olivat mukana kehittämishankkeiden toteutuksessa ja yhteistyötä alueen meijereiden kanssa tehtiin myös neuvontapalveluiden ja koulutusten suunnittelussa ja markkinoinnissa. Lisäksi määriteltiin yhteisiä tavoitteita talousneuvonnan, strategisen suunnittelun ja karjan ruokinnan tehostamisen (kehityskeskustelut ja säilörehunäytteiden määrät) lisäämiseksi valtakunnallisen Plus 20- ohjelman puitteissa. Maatilojen neuvontapalveluja tuotettiin 41 neuvojan voimin, joista osa toimi osa-aikaisina ja henkilötyövuosia kertyi yhteensä 38,35. Neuvojien osaamisen kehittämisessä painopisteenä oli Karjakompassi- kokonaisuuteen Palveluiden myyntimäärien kehitys vv 2007-2011 liittyvä tuotantoneuvoji2007 2008 2009 2010 2011 en koulutus ja 3-D-osaamisen vahvistaminen Työterveyshuollon tilakäynnit 253 330 172 112 148 rakennussuunnittelussa. Tulosanalyysit 44 66 67 45 44 Hanketoiminta oli aiemTilipalveluasiakkaita 243 240 290 263 305 pia vuosia laajempaa ja EU-tukineuvonta 850 898 856 829 812 palvelumyynti pysyi suunSPV –suunnitelmat 85 61 69 71 nilleen aiempien vuosien ProAgria –kehityskeskustelut 58 83 10 tasolla. Neuvontatyön - tulevaisuuskeskustelut 65 16 tehokkuuteen vaikutti - tavoitekeskustelut 65 328 mm. se, että asiointi toiViljelysuunnitelmia 733 758 729 781 676 mistoilla ja sähköisten Ravinnetase- laskemia 269 171 191 316 tiedonsiirtomenetelmien käyttö lisääntyi edelleen. Maitotilasopimusneuvonta 612 549 510 495 458
8
Maitotilojen neuvonta Vuoden 2011 aikana maitotilojen neuvonnan painopistealueena oli neuvonnan sopimusten uusiminen ja neuvonnan palvelusisällön tarkentaminen tilakohtaisten tavoitteiden pohjalta. Tuotosvasteen ja ruokinnan seurantalaskelman (päivälaskelman) lisäksi saatiin laajamittaiseen käyttöön ruokinnan suunnittelu, joka pohjautuu kotimaiseen tutkimukseen ja on myös maailmanlaajuisesti huippuluokkaa. Luomukotieläintilojen neuvonnassa valkuaisrehujen saatavuus, korkea hinta ja valkuaisrehuomavaraisuus olivat haasteina edelleen. Yleinen kiinnostus valkuaisrehukasvien kuten herneen ja rypsin viljelyyn lisääntyi. Myös uusia rehukasveja kuten härkäpapua ja sinimailasta viljeltiin maakunnassa kokeiluluonteisesti myös Pellot Tuottamaan hankkeen havaintokokeissa. Protuotos- seurannassa vuonna 2011 oli mukana 458 tilaa, eli 66,6 % alueen maidontuottajista. ProTuotos- tiloilla oli keskimäärin 28,6 lehmää, keskituotos 9024 kg, mikä on 64 kg enemmän kuin edellisenä vuonna. Maidon keskimääräinen rasvapitoisuus oli 4,14% ja valkuaispitoisuus 3,38 %.
ProAgria Pohjois-Karjala r.y., lypsykarjavaliokunta 2011 Hirvonen Markku Rääkkylä Rouvinen Sari, pj Kitee Kärkkäinen Arto Lieksa Okkonen Taina Kontiolahti Piironen Päivi varapj. Nurmes Rouvinen Sari Kitee Ryynänen Sari Valtimo Salmela Jenny Ilomantsi Sallinen Anna-Maija Polvijärvi Shemeikka Antti Tohmajärvi Tahvanainen Kari Joensuu Turunen Pirkko Joensuu Vestman Sari Joensuu Mustonen Marita Liperi Martikainen Marja-Liisa Liperi Karjalainen Katri, ProAgria Pohjois-Karjala
Lypsykarjavaliokunta kokoontui 2 kertaa vuonna 2011. Karjakerhon pitkäaikainen ja myös lypsykarjavaliokunnan puheenjohtaja Kaisa Kivivuori luovutti tehtävän uudelle puheenjohtajalle Sari Rouviselle Kiteeltä. Kokouksissa käsiteltiin mm. Karjakompassi-ohjelmiston käyttöönottoa ja maitotilojen neuvontapalveluiden sekä tuotosseurannan kehittämistä.
Sidosryhmien edustajat: Tapani Ylisiurua, kehittämisneuvoja, Osk. ItäMaito Seija Silvennoinen, tuotantoneuvoja Kiteen meijeri Oy Marjut Suontausta, kenttäpäällikkö Faba Anita Hyvönen, jalostuspäällikkö, Faba Eija Justander, jalostusneuvoja Faba, sihteeri Maitotilaneuvojien edustaja Ritva Tuononen, maitotilaneuvoja, ProAgria PohjoisKarjala
Katri Karjalainen | palvelupäällikkö | p. 040 301 2410
9
Katse vasikkaan Vuosi 2011 nimettiin koko nautasektorin toimesta valtakunnalliseksi vasikan vuodeksi. Vuoden aikana tuotettiin runsaasti oppimisaineistoa, pidettiin sarja koulutustilaisuuksia ja neuvontatilanteissa nostettiin esille keskeiset kehittämisen kohteet: vasikoiden pito-olosuhteet, alkuruokintaan panostaminen ja tautien torjunnan tehostaminen.
Muu kotieläintuotanto Maidontuotannon rinnalla emolehmätuotanto kehittyi maakunnassa edelleen. Emolehmätiloille tehtiin lähinnä kasvintuotannon- ja talousneuvontaa. Lammas - ja sikatilojen neuvonta hoidettiin vuonna 2011 yhteistyössä ProAgria Pohjois- ja Etelä- Savon kanssa.
Kasvinviljelyneuvonta Viljelyn suunnittelun, ravinnetaselaskennan ja EU-tukineuvonnan kokonaisuus muodostaa kasvintuotannon palvelukokonaisuuden, jonka osa-alueet tukevat hyvin toisiaan. Säilörehujen sato oli määrältään normaali, mutta toisen säilörehusadon sulavuus jäi odotettua heikommaksi. Keksimääräisistä nurmirehujen kalsiumpitoisuuksista voidaan päätellä, että apilaa käytettiin nurmiseoksissa aiempaa enemmän.
Viljelykasvien viljelyala ja sato Pohjois-Karjalassa v. 2011 Lähde: Tike, satotilasto
Viljelykasvi
viljelyala
satotaso
tuotantomäärä
1000 ha
kg/ha
milj.kg
säilörehu
29,9
15970
477
kaura
10,8
3300
35,6
ohra
9,1
3320
30,2
kuivaheinä
7,2
3320
24
tuoresäilötty vilja
2,8
4460
11,2
leipäviljat
2,6
2790
7,2
peruna
0,2
26430
6
seosviljat
1,9
2950
5,5
öljykasvit
1,2
970
0,9
Säilörehujen analyysituloksia kasvukaudet 2008-2011 Pohjois-Karjala. Lähde: Artturi-verkkopalvelu, tilanne 1.3.2011 kevätsato
10
kesäsato
Keskimäärin
2008
2009
2010
2011
2008
2009
2010
2011
2008
2009
pH
4,09
4,12
4,09
4,16
4,15
4,22
4,38
4,36
4,11
D-arvo (g /kg ka)
697
682
683
670
674
669
646
655
688
kuiva-aine %
29,2
31,5
32,5
30,9
29,2
32,3
38,5
37,1
raakavalkuainen (k/kg)
144
145
142
145
136
138
144
140
syönti-indeksi
108
106
107
103
100
100
99
kalsium (g/kg ka)
4,4
4,6
4,8
4,9
5,5
5,8
6,1
6,3
Koko maa
2010
2011
2008
2009
2010
2011
4,16
4,2
676
669
4,23
4,2
4,28
4,31
4,32
665
679
685
671
665
29,2
31,8
141
142
34,9
33,4
30,6
35,5
36,4
34,9
143
143
139
147
145
146
105 4,8
103
104
102
104
107
105
103
5,1
5,3
5,4
4,5
4,8
4,7
5
fosfori (g/kg ka)
2,7
2,7
2,6
2,7
2,9
2,9
2,7
2,8
2,8
2,8
2,6
2,7
2,8
2,8
2,6
2,8
kalium (g/kg ka)
22,6
21,9
23,1
24,8
24,4
24,7
23,1
25,4
23,2
23
23
25
22,7
23,1
22,5
23,8
Viljelijöiden työterveyshuolto Vuonna 2011 maatilojen työterveyshuollossa neuvojat olivat mukana 148 työolosuhdekartoituksessa. Työympäristön ja työn rasittavuuden fyysisten vaikutusten rinnalla aiempaa enemmän keskusteltiin myös maaseudun yrittäjien henkisestä työhyvinvoinnista. Neuvojat osallistuivat myös alueellisten työterveyshuollon yhteistyöryhmien toimintaan yhdessä MTK:n ja työterveyshuollon edustajien kanssa.
Tilitoimistopalvelut Vuoden 2011 aikana tilitoimistopalveluissa päästiin liikevaihdossa 25%:n kasvuun. Kasvu näkyi erityisesti yritysasiakkaiden lisääntymisenä. Myös maatila asiakkaiden määrässä tapahtui pientä kasvua. Osaamisen kehittämisessä olemme kiinnittäneet huomion yhtiömuotoisten maatilojen kirjanpitojen tekemiseen. Vaikka tilitoimistopalvelujen markkinatilanne Joensuun seudulla on haasteellinen, hyvällä palvelulla olemme löytäneet oman paikkamme tilitoimistopalveluja tuottavien yritysten joukossa
Talousneuvonta Investoivantilan tukitiimi toiminta jossa investoivan tilan ympärille kootaan eri asiantuntoista koostuva ryhmä on saanut hyvän vastaanoton. Vuoden 2010 aikana käynnistyneet neljä tukitiimiä saatiin vuoden 2011 aikana rakentamisen osalta päätökseen. Näiden tilojen osalta jatketaan edelleen yhteistyötä tuotannon ja talouden kehittämisen parissa. Tukitiimitoiminta vaatii vielä lisää kehittämistä, joten haasteita riittää vielä tulevillekin vuosille. Navettainvestointien määrä on lähtenyt kasvuun monen hiljaisen vuoden jälkeen. Sukupolvenvaihdoksia olemme tehneet aikaisempien vuosien tahtiin muutamia kymmeniä vuodessa. Suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään on odotettavissa kysynnän kasvua.
Rakennussuunnittelu Rakennussuunnittelun myynti lähti positiiviseen kehitykseen. Uusien navettarakennusten suunnittelu lisääntyi merkittävästi ja asuinrakennusrintamalla oli vilkas vuosi. Rakennussuunnittelun kehittäminen oli vuoden 2011 painopistealueena. Maatilojen energiaohjelmien tekemiseen koulutettiin uusia tekijöitä kaksi. Soile Tervakangas sai pätevyyden syksyllä. Energiasuunnitelmien määrässä ei saavutettu asetettuja tavoitteita.
Kirsi Jaakkola | palvelupäällikkö | p. 040 301 2458 11
Kalanviljelytoiminta Keskijärven kalanviljelylaitos
KALANVIJELYN KUULUMISIA 2011 Vuosi 2011 oli meidän kalanviljelylaitoksille ilmastollisesti kohtalaisen hyvä, vaikkakin kesä oli erittäin lämmin. Tilastojen mukaan yhtä lämmin kesä on harvinainen, joskaan ei aivan poikkeuksellinen. Vastaavanlainen kesä toistuu keskimäärin kerran 20-30 vuodessa. Kontiolahden kalanviljelylaitoksella alusvesipumppu käynnistettiin pitkälammen syvänteessä 7.6.2011 ja sammutettiin 16.8.2011, jolloin vedenlämpötila oli kaloille sopivan viileää läpi kuumimman kesäkauden. Laitosten yläpuoliset vesivarastot riittivät koko vuoden ajan, vaikka loppusyksyllä vedenpinta kävikin Pitkälammessa alarajassa saakka. Keskijärvellä vettä riitti reilusti läpi vuoden. Keskijärven ja Kontiolahden kalanviljelylaitosten kalasto koostui vuonna 2011 seuraavasti: Järvilohi 1-3v, Järvitaimen 1-4v, Nieriä 1-3v ja Kirjolohi 1-3v. Järvitaimen- ja lohi ovat Vuoksen kantaa ja Nieriä Kuolimon kantaa. Kalat ruokittiin käsin ja ruokinnassa käytettiin Biomar kuivarehuja. Ristivaaran luonnonravintolammikoissa oli kesällä kasvamassa Koitajoen planktonsiikoja.
Maalammikot ja poikasaltaat
12
Kontiolahden kalanviljelylaitos Maalammikoita 19 kpl Poikasaltaat betoni 15 kpl Poikasaltaat lasikuitu 85 kpl
8800 m2 280 m2 340 m2
Keskijärven kalanviljelylaitos Maalammikoita 9 kpl Poikasaltaat betoni 10 kpl Poikasaltaat lasikuitu 68 kpl
5630 m2 1000 m2 272 m2
Järvilohen, nieriän ja järvitaimenen sp-mäti (silmäpisteasteella olevaa mätiä) laitoksille ja planktonsiian vk-poikasia (vastakuoriutuneita poikasia) Ristivaaran lammikoille hankittiin kaikki Saimaan kalantutkimus- ja vesiviljelylaitokselta Enonkoskelta. Mäti haudottiin ja kuoriutettiin sekä Keskijärvellä että Kontiolahdella. Tervon rodunjalostuslaitokselta hankittiin Kirjolohen tribloidia jalo-kasvulinjan sp-mätiä, tarkoituksenamme nostaa edelleen onkikokoisten kirjolohien laatua.
Vuoden myynnistä 62 % tuli maakunnan alueelta. Kalalajien prosentuaalinen osuus myynnistä: Järvitaimenia 38%, Järvilohia 45%, Kirjolohia 13%, Nieriä 2% ja Siika 2%. Asiakkaita oli vuonna 2011 noin 100 kpl ja kalanviljelylaitosten osuus ProAgria Pohjois-Karjalan liikevaihdosta oli 13,4%. Kalanmyynti oli vuonna 2011 n. 20% pienempi kuin edellisenä vuonna, johtuen v. 2010 helteiden aiheuttamista tappioista Kontiolahden kalanviljelylaitoksella, joiden vaikutus jatkuu vuodelle 2012.
Mäti- ja vk-poikasten määrät järvitaimenen mätiä järvilohen mätiä nieriän mätiä siian vk-poikasia harjuksen vk-poikasia kirjolohen mätiä (Jalo marto) kirjolohen mätiä omista emoista, tehty täysnaaraita
Kalanviljelylaitokset olivat jo neljättä vuotta mukana Järvilohi- ja taimenistutukset tuottaviksi merkintä- ja istutustutkimus -hankeessa. RKTL:n kalantutkijat merkitsivät keväällä 2- ja 3-vuotiaita Järvilohia ja Järvitaimenia t-ankkurimerkeillä. Järvilohien virikekasvatuskokeessa kului toinen kasvatusvuosi. Kalastettaviksi kannoiksi järvialueille tarkoitetut istukkaat rasvaeväleikattiin talven aikana 1-vuotiaana. Rasvaevänleikkauksista on tullut laitosten talviajaksi pysyvää toimintaa.
460 000 kpl/sp 170 000 kpl/sp 20 000 kpl/sp 270 000 kpl/sp 50 000 kpl 78 000 kpl/sp 100 000 kpl/sp
Kalanviljelylaitoksilla oli käynnissä 2 hanketta. Pienpoikastuotannon laajentaminen ja parantaminen -hanke sekä Keskijärvellä että Kontiolahdella. Hankkeen tarkoituksena on Keskijärven kalanviljelylaitoksen pienpoikastuotannon laajentaminen 100000 lohikalan poikasella. Keinoaltaita lisätään Keskijärven kalanviljelylaitokselle yhteensä 200 m2 ja päälle suojaksi pystytetään harjakattoinen pressuhalli. Kontiolahden kalanviljelylaitokselle laitettiin hankkeen puitteissa uuteen hautomoon isommat ja paremmin lohensukuisten petokalojen kasvatukseen soveltuvat altaat. Vanhan hautomon betonialtaat on tarkoitus päällystää pressupusseilla, jolloin nekin soveltuvat paremmin taimenen ja lohien pienpoikaskasvatukseen. Toisen hankkeen tarkoituksena on tehokkaampi lietteen keruu Keskijärven kalanviljelylaitoksen maa-uomalammikoista niihin asennettavilla lietetaskuilla. Sitä edellytetään myös Keskijärven kalanviljelylaitoksen ympäristöluvan lupaehdoissa. Molempiin hankkeisiin saadaan tukea Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) ja hankkeet kestävät ainakin vuoden 2012 loppuun.
Keskijärven ja Kontiolahden kalanviljelylaitoksilla sekä Ristivaaran luonnonravintolammikossa tuotettavat kalalajit ja kannat, sekä tavallisimmat istutuskoot ja käyttökohteet. Laji/muoto
Kanta
Ikä
Koko
Kohde
Järvilohi (JL)
Vuoksen vesistö (VUV)
1-k, 1-v
9-11 cm / 7-12 g
Joki kotiutus
2-k, 2-v
18-21 cm / 50-80 g
Järvet
3-k, 3-v
28-35 cm / 200-500 g
Järvet
Vuoksen vesistö (VUV)
1-k, 1-v
10-12 cm / 10-15 g
Joet ja purot
2-k, 2-v
19-23 cm / 80-130 g
Järvet ja lammet
3-k, 3-v
30-40 cm / 300-700 g
Järvet ja lammet
4-k, 4-v
>40 cm / >700 g
Virkistyskalastus
1-k, 1-v
10-15 cm / 10-20 g
Järvet ja lammet
2-k, 2-v
22-25 cm / 90-130 g
Järvet ja lammet
3-k, 3-v
29-37 cm / 200-400 g
Järvet ja lammet
1-k, 1-v
30-50 g
Jatkokasvatus
2-k, 2-v
300-500g
Jatkokasvatus
3-k, 3-v
>1000g
Virkistyskalastus
1-k
9-12cm / 4-10g
Järvet ja lammet
Järvitaimen (JT)
Nieriä (NN)
Kirjolohi (KL)
Planktonsiika (MS)
Kuolimo (KUO)
Kontiolahti
Koitajoki (KOI)
1-k = 1 kesän ikäinen, 1-v = 1 vuoden ikäinen jne.
13 Kari Kujala | kalastusmestari | p. 040 301 2418
Istutukset 2011
Järvitaimen
1-kesän
2 800 kpl
Järvitaimen
1-vuoden
Järvitaimen
2-kesän
Järvitaimen
2-vuoden
Järvitaimen
3-kesän
Järvitaimen
3-vuoden
11 491 kpl
Järvitaimen
>4-vuoden
3 492 kpl
Järvilohi
1-vuoden
27 486 kpl
Järvilohi
2-kesän
13 870 kpl
Järvilohi
2-vuoden
81 345 kpl
Järvilohi
3-kesän
Järvilohi
3-vuoden
10 749 kpl
Kirjolohi
1-vuoden
12 653 kpl
Kirjolohi
2-vuoden
2 274 kpl
Kirjolohi
3-kesän
3 303 kpl
Kirjolohi
>3-vuoden
3 716 kpl
Nieriä
2-kesän
1 500 kpl
Nieriä
3-kesän
515 kpl
Nieriä
3-vuoden
Siikaplankton Ristivaarasta
1-kesän
22 733 kpl
Siikaplankton Välitetty
1-kesän
40 000 kpl
Kuha Välitetty
1-kesän
22 962 kpl
11 586 kpl 2 073 kpl 66 418 kpl 1 284 kpl
Kontiolahden kalanviljelylaitoksen ympäristölupamääräysten tarkistamista varten tehtiin hakemus lupaehtojen mukaisesti määräaikaan mennessä kesällä 2011 ja täydennyksiä lähetettiin alkusyksyllä. Lupahakemuksessa lähdimme ”vapaaehtoisesti” sille kannalle, että esitimme lietetaskujen rakentamista alimpiin purolammikoihin kuormituksen vähentämiseksi. Haimme pelkästään kuormitusperusteista lupaa, siten että rehunkäytön määrää ei rajoitettaisi. Silloin voisimme tulevaisuudessa mahdollisesti jopa hieman lisätä tuotantoa, mikäli saamme kuormitusta lupaehtoja alemmaksi kuormituksen vähentämiseksi tehtyjen investointien ansiosta.
2 270 kpl
2 143 kpl
Mädin- ja vastakuoriutuneiden hankinta Järvitaimenen, järvilohen ja nieriän mätiä, harjuksen- ja siian vk-poikasia hankittiin Saimaan kalantutkimus ja vesiviljelyltä ja kirjolohen mätiä Tervon rodunjalostuslaitokselta.
Poikasten ostot Järvilohen 2-vuotiaita poikasia ostettiin RKTL:n Saimaan kalantutkimus ja vesiviljelyltä ja RKTL:n Kuusamon kalanviljelylaitokselta.
Ruokinta Taimenen, lohen, nieriän harjuksen ja kirjolohen ruokintaan käytettiin BioMar kuivarehua.
ProAgria Pohjois-Karjala ry on Kalatalouden keskusliiton jäsenjärjestö ja Suomen kalankasvattajaliiton jäsen. Yhteistyössä kanssamme oli vuonna 2011 mm. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kalatalouskeskuksia, ELY-keskuksia, Kalastusalueita, Kalavesien osakaskuntia, Joensuun yliopisto, Joensuun kaupunki, Pohjois-Karjalan sähkö Oy, Nurmeksen kaupunki, Polvijärven kunta, Rääkkylän kunta, Perkaus Oy, Savo-Karjalan uittoyhdistys, Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy, Kantelesärkän kalalaitos ja Valtion kalatalousoppilaitos. Kontiolahden kalanviljelylaitos
14
Yrityspalvelut Maa- ja kotitalousnaiset Karelia à la carte vuoden yrityksen julkistaminen
Johanna Rinnekari (keskellä) | palvelupäällikkö | p. 040 301 2441
Toimialakatsaus Noin 4 500 henkeä saa elantonsa elintarvikealasta Pohjois-Karjalassa, näistä noin 3 500 sijoittuu maatalouteen ja noin 1 000 jatkojalostuksen puolelle. PohjoisKarjalassa elintarviketeollisuuden laman jälkeinen nousu on ollut maltillista, alkuvuonna 2010 liikevaihdon kasvua oli noin prosentin verran suhteessa edellisvuoden alkuun. Huolimatta liikevaihdon piristymisestä, alan henkilöstön määrä väheni samaan aikaan n. 3 prosenttia. Luvut kertovat alalla todennäköisesti tapahtuneesta tehokkuuden nostosta laman aikana. (Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri 2006, 2009; Pohjois-Karjalan talouskatsaus 2010). Maakunnan suurimmat elintarvikealan yksittäiset työllistäjät ja jatkojalostajat ovat Valio ja HK Ruokatalo. Reilu kolmannes yrityksistä toimii leipomoalalla, joka samalla työllistää eniten. Juomien valmistuksessa ovat onnistuneet kuohujuoman kehittänyt Kontiomehu ja kuohuviinillä uutta nostetta saanut Hermannin viinitila. Keski-Karjalan alueella tehdään kehittämistyötä koivumahlan tuotannon nostamisesta entistä korkeammalle tasolle, samalla mahlalle etsitään Nordic Koivun ohelle muita jatkojalostajia.
Maa- ja kotitalousnaisten johtokunta Pj. maatilayrittäjä Sari Rouvinen Kitee Yrittäjä Marjo Lehtonen-Sormunen Kontiolahti Maatilayrittäjä Jaana Timonen Kitee Maatalouslomittaja Irja Karttunen Liperi Maatalousyrittäjä Marita Mustonen Viinijärvi Maatilayrittäjä Saara Kettunen Outokumpu Emäntä Aila Kolehmainen Rääkkylä Sihteeri: Toiminnanjohtaja, palvelupäällikkö Johanna Rinnekari
15
Sienten keräys- ja vientiverkosto on todella esimerkillinen logistiikkansa puolesta. Aktiivisilla toimenpiteillä tulee entisestään kannustaa sienten jalostusta ja vientiä. Villisian koko jalostusketju on saatu hyvälle mallille, lihaa on tehty tunnetuksi ja kysyntä on ollut ennätyksellisen suurta. Kalatuotteilla on enemmän kysyntää kuin on tarjontaa. Tällä hetkellä kalaa tuodaan maakunnassa rantaan noin viidenkymmenen ammattikalastajarekisterissä olevan kalastajan toimesta. Pohjois-Karjalaa voidaan sanoa todelliseksi marjamaakunnaksi. Marjoja viljelee 166 yritystä yhteensä 725 hehtaarilla. Herukan viljelyn tulevaisuus näyttää vaikeiden vuosien jälkeen lupaavammalta. Kysyntä kasvaa ja hintakin on vahvistunut useita vuosia peräkkäin. Mansikka on maakunnalle taloudellisesti merkittävin marjakasvi. Viljelyala on ollut lievässä laskussa viime vuosina. Samoin viljelijöiden lukumäärä on laskenut kymmenessä vuodessa noin puoleen ja vähenee edelleen. Marjapuolelle tulisi saada uusia jatkojalosteita ja markkinoinnissa marjojen terveellisyysarvoja tulisi korostaa. Elintarvikkeiden terveysvaikutuksia on tutkittu Itä-Suomen yliopiston ylimaakunnallisella hankkeella. Siinä on selvitetty mm. viljelykasvien ja marjojen vaikutuksia sairauksiin kuten Alzheimer-tautiin ja diabetekseen. Alalla on myös potentiaalia kehittää maakuntaan mm. viljeltyjä superfood-marjoja, kosmetiikkatuotteita ja luonnonmukaiseen viljelyyn sopivia kasvinsuojeluaineita. (Julkunen-Tiitto 2010) Pohjois-Karjalassa on erinomaiset luontaiset puitteet matkailun kehittämiselle. Yritykset ovat toimialallaan pieniä ja hajallaan eri puolilla maakuntaa, joten yhteistyön kehittäminen vaatii aktivointia usein ulkopuolisilla resursseilla. Matkailussa, juhla- ja kokouspalveluissa yhteistyöverkostossa toimiminen on lähes elinehto. Vaikka Pohjois-Karjalan matkailukeskuksissa on tapahtunut hyvää ja rakenteita tervehdyttävää kehitystä, on se ollut kilpailijoita hitaampaa. Tosin pienen matkailuelinkeinon kehittämisaskeleet ovat luonnollisesti lyhyitä, mutta tärkeintä on, että askeleita otetaan ja oikeaan suuntaa. Positiivisia muutoksia viimeisen strategiapäivityksen jälkeen ovat olleet Kolin kasvu, Joensuun hotellikapasiteetin lisäykset ja Areena sekä lukuisten hankkeiden tuoma osaamiskehitys. Myös Keski-Karjalaan tehdyt investointipäätökset ovat rohkaiseva merkki venäläisten matkailun kasvun vaikutuksista. Viime vuosina kokous- ja juhlapalveluissa on kilpailu kiristynyt. Juhlapalveluissa asiakasmäärät tulevat kuitenkin koko ajan lisääntymään, koska ihmiset järjestävät entistä suurempia häitä ja muita juhlia. Suuret, ostovoimaiset ikäluokat vanhenevat ja järjestävät isoja 50-, 60- ja 70-vuotisjuhlia. Yhä harvempi lähtee hoitamaan itse juhlajärjestelyjä. Tämä on seurausta ostovoiman lisääntymisen lisäksi yleisestä arvomaailmojen muutoksesta. Loma-asuntojen vuokraukseen keskittyviä yrityksiä ja ohjelmapalveluyrityksiä PohjoisKarjalassa voisi olla enemmän. Toiminta on kuitenkin niin sesonkiluonteista, mikä aiheuttaa haasteita.
Yrityspalveluiden toiminta 2011 ProAgria Pohjois-Karjalan Yrityspalveluissa työskenteli 7 toimihenkilöä vuonna 2011. Maa- ja kotitalousnaiset kuuluvat osana Yrityspalvelut tulosyksikköön. Palvelut kattavat kaikki yritystoiminnassa tarvittavat osa-alueet yrityksen alkuaskelista alkaen. Kauttamme saa liiketoiminta- ja investointisuunnitelmia, rahoitushakemuksia, markkinointisuunnitelmia, mahdollisuuksia yhteismarkkinointitilaisuuksiin. Tuotekehitys, puutarhaviljelyneuvonta hinnoittelu, laatutyö ja majoitustilojen MALO –luokitukset ovat osa palve-
16
luita. Maisemanhoitosuunnittelulla luodaan hoidettua maisemaa, joka luo myönteistä mielikuvaa maaseudun yrittäjyydestä. Asiantuntijamme ovat erikoistuneet mm. seuraaviin toimialoihin: - Majoitus-, ohjelma-, juhla-, kokous- ja ruokapalveluyrittäjyys - Green care –yritykset, hoitokodit, kauneuden- ja luontaishoitoalan yritykset, vaihtoehtohoitoihin erikoistuneet yritykset sekä kotipalvelut - Marjojen, kasvisten, viljan, maidon, kalan ja lihan jatkojalostus - Puutarhatalous, marjanviljely - Maatilat Kaiken kaikkiaan ProAgria Pohjois-Karjalan Yrityspalveluiden piirissä oli vuonna 2011 noin 400 pohjoiskarjalaista yritystä. Yrityspalveluissa rakennamme yritysten välisiä verkostoja ja toteutamme yrittäjyyteen ja yritysten kehittämiseen liittyviä kehittämishankkeita. Vuonna 2011 Yrityspalveluissa toteutettiin seuraavia kehittämishankkeita: Marjamarkkinat, Kalasta Pohjois-Karjalassa, Karelia à la carte, Hyvää yhdessä, Green care ja Tieto liikkeelle -hankkeita. Lisäksi toteutettiin yritysryhmähankkeita: Karjalaiset perinneleivonnaiset, Pidot pystyyn ja Yhteys Luontoon. Vuonna 2011 suunniteltiin useita uusia kehittämishankkeita, jotka pääsevät käynnistymään alkuvuodesta 2012. Yrityspalveluiden lukuisissa elintarvike-, ruokamatkailu- ja hyvinvointipalvelualan tapahtumissa ja kampanjoissa on tehty menekinedistämistyötä yhteistyössä yritysten kanssa. Tavoitteena on lisätä yrittäjien välistä yhteistyötä ja näkyvyyttä, tehdä tunnetuksi lähiruokaa ja -palveluja, pohjoiskarjalaista ruokakulttuuria ja ruoan terveellisyysarvoja. Merkittävimpiä yhteismarkkinointitilaisuuksia oli Matka 2011 Messut Helsingissä, Lähiruokakampanjat Pohjois-Karjalan Osuuskaupan marketeissa, Pyhä Koli – Hyvä Olo –tapahtuma, Hyvinvointitorit viidellä paikkakunnalla ja TERVESOS 2011 messut Espoossa Julkistettiin Karelia à la carte Juhlapalveluopas kohderyhmänä juhlapalveluyrittäjät, heidän asiakkaat sekä kotitaloudet, jotka järjestävät juhlia. Juhlapalveluoppaan sisältö rajautuu pääasiassa syntymäpäivien, häiden sekä muistotilaisuuksien suunnitteluun ja toteutukseen. Vuoden 2011 aikana Karelia à la carte –brändin tunnettavuus kasvoi entisestään. Peräti 87 % pohjoiskarjalaisista kuluttajista tuntee Karelia à la carte tunnuksen! Karelia à la carte on pohjoiskarjalaisten ravintoloiden, matkailu-, elintarvike-, juhla- ja kokouspalveluyritysten verkosto, jossa on mukana yli 80 yritystä. Karelia à la carte pohjautuu paikallisten raaka-aineiden käyttöön ja karjalaisuuteen. Vuoden 2011 Karelia à la carte yritykseksi valittiin Honkavaaran Perinnepiha Joensuusta. Karelia à la carte esittäytyy nettisivuilla: www.kareliaalacarte.fi Hyvinvointipalveluyritysten Hyvää yhdessä –verkostossa on mukana noin 144 yritystä toimialoina: hoitokodit, fysioterapia-, kauneudenhoito- ja virkistyspalveluja tarjoavat yritykset, terveystuotteisiin ja vaihtoehtohoitoihin erikostuneet yritykset sekä wellnessmatkailuyritykset. Hyvää yhdessä verkosto esittäytyy: www.hyvaayhdessa.fi
Karelia à la carte –verkoston valiokunta Maija Timonen, Maijan Juhla- ja pitopalvelu / MatkaKolmio Anita Ovaskainen, Majatalo Puukarin Pysäkki Tarja Lehikoinen, Honkavaaran perinnepiha Outi Sirola, Raja-Karjalan Oxford down June Karjalainen, Polvijärven Herkku & Mahevi Timo Mononen, Aamu-Usvan Riistatila Marjut Hassinen, Maalaisleipomo Ilomäki Maija Kakriainen, MTK -Pohjois-Karjala Petri Lehikoinen, Lehmo-Cuisine Petri Heikkinen, Ravintola Kielo Pirkko Karvonen, Tuoteankkuri Brita Ikonen, Pedler Elvi Lemmetyinen, Möhkön Rajakartano Puheenjohtaja: Johanna Rinnekari, ProAgria Pohjois-Karjala Sihteeri, asiantuntijajäsen: Pirjo Korjonen, ProAgria PohjoisKarjala
17
Kalasta Pohjois-Karjalassa –hankkeessa (v.2008-2011) tuotteistettiin kalastusmatkailutuotteita ja edistettiin yhteismarkkinointia. Hankkeeseen on osallistunut runsas 100 yritystä. Marjamarkkinat -hankkeessa (v. 2008-2011) on tarjottu koulutusta markkinointi- ja asiakaslähtöiseen ajatteluun ja toimintaan. Hankkeen aikana on kehitetty yhteistyötä viljelijöiden, jatkojalostajien, kaupan ja asiakkaiden kanssa. Yrittäjien markkinointiosaaminen on lisääntynyt. Hankkeen toiminnassa on ollut mukana noin 20 yritystä. Tieto liikkeelle –hanke (2010-2013) välittää uusinta tietoa maaseutuohjelmasta ja sen muutoksista sekä ylläpitää ja kehittää osaamista ja tiedon tasoa maatalouden tukijärjes-telmistä, muista maaseudulle suunnatuista rahoitusmahdollisuuksista sekä ympäristöasi-oista. Hanke vähentää epätietoisuutta maatalouden ja maaseudun taloudellisen ja ekolo-gisen toimintaympäristön muutosten vaikutuksista sekä lisää sähköistä tiedonvälitystä ja sähköisten järjestelmien käyttöönottoa. Sähköinen tukienhaku lisääntyi vuonna 2011. Pohjois-Karjalan viljelijät jättivät keskimääräistä aktiivisemmin sähköisiä tukihakemuksia. Yli 900 tuen hakijaa halusi käyttää sähköistä hakumenettelyä. Tämä on noin 36,44 % hakijajoukosta. Valtakunnan keskiarvo oli 33%. Tieto liikkelle –hankkeessa julkaistiin suuren suosion saanut tukikalenteri, joka on herättänyt mielenkiintoa myös muualla Suomessa. Maisemanhoidonneuvonta on painottunut erityisesti erityisympäristötukien neuvontaan sekä suunnitteluun paitsi viljelijöille myös maaseudun yhteisöille. LUMOA maisemaan –kierroksilla alkukesällä kannustettiin rekisteröityneitä yhdistyksiä hakemaan erityistukia perinnebiotoopeille, monimuotoisuuskohteille sekä kosteikoille. Maatiloilla on tiedostettu erityisympäristötuen mahdollisuudet karjatiloilla perinnebiotooppien hoidossa ja kasvinviljelytiloilla luonnon- ja maiseman monimuotoisuuden edistämisessä. Laajentavat karjatilat ovat yhä kiinnostuneempia saamaan uusia luonnonlaitumia karjan käyttöön. Vesistörikkaassa maakunnassa vesienhoidolla on tärkeä merkitys. Vesienhoito on tuloksellisinta yhteistyössä muiden kanssa. Maatalouden vesiensuojelua tuotiinkin esille eri yhteistyössä ympäristökeskuksen ja eri vesiensuojeluhankkeiden kanssa. Loppuvuodesta saatiin vihdoin käyntiin ylimaakunnallinen vesiensuojelu hanke maatiloille ”Ravinnehävikit euroiksi”. Yhdessä Pohjois-Karjalan maataloussäätiön kanssa järjestettiin Toimivin maitotilan talouskeskus-kilpailu maakunnassa. Osanottajia ei ollut ruuhkaksi asti, mutta voittajan valinta oli silti vaikeaa. Kilpailua varten suunniteltiin pisteytystä toimivuuteen liittyen. Kilpailua tullaan jatkamaan tulevina vuosina. Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) käynnisti valtakunnallisen karjalanpiirakoiden nimisuojan valvontaprojektin syksyllä 2011. Kuntien terveystarkastajat suorittivat tarkastuk-set 2011 loppuvuodesta ja valvonta kohdistui pakattuihin tuotteisiin. Rekisteröidyn (suojatun) nimen käyttämistä ja vaatimuksien mukaisesti rekisteröintiehtojen täyttymistä selvitettiin pakkausmerkintöjä, raaka-aineita ja valmistusmenetelmiä tarkastamalla. Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmän tarkoituksena on suojata tuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä. Järjestelmä on ollut Euroopan yhteisön laajuisena voimassa vuodesta 1993. Suojattua nimeä saa käyttää ainoastaan niissä tuotteissa, jotka täyttävät nimisuojan myöntämisen edellytykset. Aito perinteinen tuote (APT) –suojauksella merkitty tuote on valmistettava rekisteröintihakemuksen tuote-eritelmän mukaisista raaka-aineista ja sen on vastattava myös valmistusmenetelmiltään annettuja vaatimuksia. Suojatun nimen käyttö velvoittaa tuotteiden merkitsemisen erityismerkinnöin; Karjalanpiirakoiden pakkauksessa on pitänyt olla maininta ” aito perinteinen tuote” tai vastaava EU-logo 1.5.2009 alkaen.
18
Eviran mukaan karjalanpiirakan nimillä myytävistä tuotteista on löytynyt mm. Tapiotärkkelystä, muunnettua maissia, hiivaa, sokeria, ruismallasta, vehnäkuitua sekä aromi-, väri- ja emulgointiaineita. Jos tuote ei täytä nimisuojan myöntämisen edellytyksiä, tuotteesta tulee käyttää nimitystä riisipiirakka tai perunapiirakka!
Tuote-eritelmän mukaiset raa ka-
aineet:
Täyte: - Ohra- tai riisisuurimoista keitettyä puuroa tai peruna sosetta. Näiden sijaan voidaan käyttää myös keitettyjä, survottuja kasvik sia (esim. lanttua, porkkanaa, naurist a tai haudutettua kaalia tai sieniä). - Maito tai maitojauhe tai HYLA –maito tai laktoosito n maito tai laktoositon maitojuoma, ker maa ei hyväksytä. - Voi, myös laktoositon tai hyla - Kananmuna - Suolaa maun mukaan Kuoritaikina: - Vesi, suola, ruis- tai veh näjauho, jos käytetään hiiv aleipäjauhoja, joissa on jauhonparanteena askorbiinihappoa, se hyväks ytään, koska sitä käytetään kaupallisissa jauhoissa
Näin syntyy aito karjalanpiirakka
Pohja kaulitaan ohueksi
Valmistusmenetelmä: Kuoritaikina kaulitaan ma hdollisimman ohuiksi pyöreik si tai soikeiksi halkaisijaltaan noin 10-23 cm:n suuruisiksi läpikuultavi ksi piirakankuoriksi. Kuoren ohuus takaa kar jalanpiirakan rapeudun. Tä yte levitetään sen päälle 1 -2 cm:n etäisyy delle reunoista ja reunat kää nne tään rypyttäen täytteen päälle niin, että piirakka jää keskeltä avoime ksi . Karjalanpiirakat paistetaan uunissa 230-300°C.n läm mössä 10 -25 minuutin ajan. Korkea läm pötila ja nopea paistoaika aik aansaavat rapean kuoren, säilyttävät tuotteen mehevyyden ja vai kut tavat siten myös karjalapiirakan makuun. Paistetut karjalanpiirakat voi dellaan usein heti paiston jälk een tai lämmittäessä. Voitelussa ovat sal littuja voi, öljy, vesi/maitose os, kananmuna.
Oikeat täytteet
Rypytys
19
Jäsenet
Jäsenet ProAgria Pohjois-Karjalassa on ollut suora asiakasjäsenyys mahdollista vuodesta 2001 alkaen. Yhteydenpitoa sekä asiakas- että yhdistysjäseniin hoidetaan jäsenkirjeillä, sähköposteilla ja ProAgria Itä-Suomi lehden välityksellä. Jäsenedut vahvistetaan seuraavalle vuodelle ProAgrian edustajiston kokouksessa. Vuonna 2011 jäsenetuna lähetettiin KoneAgria lippu Jyväskylään, sekä annettiin alennusta 5% ProAgrian palveluista, lukuun ottamatta viranomaispalveluita ja rakennussuunnittelua. Uudet jäsenet saivat tervetulolahjan ja 20 euron etusetelin käytettäväksi haluamastaan ProAgria Pohjois-Karjalan palvelusta.
tilat henkilöt 924
Jäsenten määrä 2008-2011 1000
944
867
805
800 600
527
527
513
530
400 200 0
2008
2009
2010
2011
Jäsenten alueellinen sijoittuminen 500
tilat henkilöt
445
400 300
257
248
231 200
131
142
100 0
20
Joensuun seutu
KeskiKarjala
PielisenKarjala
Jäsenyhdistykset Jäseniä yhteensä Heinävaaran Mms 13 Hummovaaran Maa- ja kotitalousseura 19 Ilomantsin Maatalousseura 13 Jakokosken Mms 24 Kiteen Maatalousseura 695 Kiteen Riihijärven Mms 20 Kokonvaaran Mms 15 Kumpu-Rasivaaran Mms 55 Liperin Mms 47 Mattisenlahden Mms 21 Onttolan Mms 14 Outokummun Maa- ja kotitalousseura 25 Polvelan Kyläyhdistys 152 Polvijärven Kuorevaaran Mms 26 Polvijärven Maa- ja kotitalousseura 40 Rääkkylän Maa- ja kotitalousseura 22 Saarion Mms 24 Savikylän Mms 10 Selkien ja Mönnin Mms 18 Suhmuran Mms 12 Tohmajärven Mms /Maa- ja kotitalousnaiset Viinijärven Maa- ja kotitalousnaiset 28 Öllölän Mms 20 yhteensä 1323 Muut jäsenyhdistykset Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus Pohjois-Karjalan Karjakerho 326 Kannattajajäseniä Rahalaitokset 1 2 Meijerit
Tukipalvelujen toiminta-alueeseen kuuluvat ProAgrian talous-, tieto- ja hankehallinto , viestintä, markkinointi sekä tapahtumapalvelut ja ProAgria Itä-Suomi lehden toimitus. Tukipalveluissa työskenteli 7 henkilöä vuoden 2011 aikana. Toiminnanohjausjärjestelmäämme olemme jo useamman vuoden ajan pystyneet hyvin hyödyntämään asiakaspalvelussa, markkinoinnissa ja viestinnässä. Vuoden 2011 lopulla aloitimme myös määritykset taloushallinnon siirtämiseksi vuoden 2012 alusta uuteen ohjelmaan. Tämän ohjelman tarjoamia monipuolisia ja toimivia ratkaisuja mm. sähköisten palvelujen osalta olemme jo aiemmin hyödyntäneet yritysasiakkaidemme taloushallinnon hoitamisessa.
Tukipalvelut
Tukipalvelut
Hanketoiminta oli edelleen laajaa. Uusien ylimaakunnallisten hankkeiden käynnistyminen vuonna 2011 asetti haasteita tukipalveluille ja tiivisti yhteistyötä hankkeessa mukana olevien ProAgrioiden kanssa. Hanketoiminnan kirjanpidon ja sisäisen laskennan järjestelmät on pystytty järjestämään hyvin viranomaisten vaatimusten mukaisiksi. ProAgria on Pohjois-Karjalassa pitkään ja säännöllisesti järjestänyt erilaisia tapahtumia, joilla tähdätään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutuksen lisäämiseen. Tapahtumien avulla tuodaan maaseutuyritysten tuotteita ja palveluita tunnetuksi kuluttajille. Maaseutuyrityksille tapahtumat ovat erittäin tärkeä markkinointikanava ja siksi niiden vaikuttavuus on yritysten toiminnan kannalta merkittävää. Syyskuussa järjestettiin 20. Sadonkorjuutapahtuma Joensuun matkustajasatamassa. Kahden päivän tapahtumaan osallistui reilu 50 yritystä ja arviolta 8000 kävijää. Perinteinen ruispuuro myytiin jälleen kerran loppuun. ProAgria Itä-Suomi –lehteä toimitettiin 4 numeroa. Lehti ilmestyi Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien alueella. Lehti tavoitti jokaisella ilmestymiskerrallaan lähes 24000 maaseudulla toimivaa tahoa.
Päivi Tahvanainen | palvelupäällikkö | p. 040 301 2449 21
Henkilöstö
Henkilöstö Toimihenkilöpäivillä Kaikille yhteiset toimihenkilöpäivät järjestettiin tammikuussa Joensuun Tiedepuistolla, kesäkuussa Joensuussa Biotalouden keskuksella Sirkkala kampuksella ja Kaprakassa syyskuussa. Lisäksi tulosyksiköt ovat kokoontuneet ajankohtaisten asioiden ympärille muutaman kerran vuodessa. Kiitoksena pitkäaikaisista palvelusvuosista seuraaville henkilöille: Hopeinen järjestömerkki 10 vuoden palveluksesta Aija Vartiaiselle, Yritysneuvoja / talous Kultainen ansiomerkki 25 vuotta Anna Liimataiselle, Yritysneuvoja / maatilojen hanketoiminta Asko Niskaselle, Yritysneuvoja / talous Katri Karjalaiselle, Palvelupäällikkö / maatilapalvelut Kultaisen ansiomerkin lisätunnus 30 vuoden palveluksesta Seppo Kinnuselle, Yritysneuvoja / talous
Työkyvyn ylläpito Henkilöstön omaehtoista liikkumista ja työkyvyn ylläpitoa tuettiin tarjoamalla mahdollisuus liikunta/kulttuurisetelien käyttöön. Talvipäiviä vietettiin ajatusten vaihdon, ulkoilun ja pienoisen kilpailuhengen voiminkin itä-suomalaisten ProAgrioiden kanssa PohjoisSavon alueella Leppävirralla keväällä 2011. Joensuun toimiston henkilöstö siirtyi kokonaisuudessaan Joensuun Tiedepuistolle Koskikadulla ilmenneiden sisäilmaongelmien takia. Henkilöstö sijoittui neljään eri pisteeseen.
Toimihenkilöpäivillä palkitut ja palkitsijat vasemmalta: Anna Liimatainen, Kirsti Rummukainen, Aija Vartiainen, Eero Parviainen, Seppo Kinnunen, Katri Karjalainen, Timo Reijonen ja Asko Niskanen.
22
Edustajisto kokoontui 29.4.2011
Kakkukahvilla uusissa tiloissa (alla)
23
Talous
Talous Vuoden 2011 budjetti oli tehty hieman alijäämäiseksi varsinaisen toiminnan osalta, mutta varainhankinnan ja sijoitus- ja rahoitustoiminnan turvin kokonaistulos oli budjetoitu ylijäämäiseksi. Myyntitavoitteet asetettiin budjetointivaiheessa haasteelliseksi. Vuosi 2011 oli talouden osalta haasteellinen. Maksuvalmius ja vakavaraisuus säilyivät kuitenkin edelleen hyvällä tasolla. Budjetoidut myyntitavoitteet saavutettiin ja joidenkin toimintojen osalta jopa ylitettiin. Tulostamme rasittivat kalalaitosten myynnin heikentyminen helteisen kesän 2010 aiheuttamien kalakuolemien vuoksi, sisäilmaongelmista johtuneet muuttokustannukset ja vuokratason nousu sekä ylimaakunnallisten hankkeiden hidas käynnistyminen. Toteutimme talouden tasapainottamiseen liittyvinä toimenpiteinä loppuvuodesta henkilöstöä koskevia lomautuksia sekä pyrimme hakemaan kustannussäästöjä myös muista osa-alueista.
Keskeisten taloudellisten tunnuslukujen kehitys 3 edellisen toimintavuoden aikana. 2009
2010
2011
Varsinainen toiminta Tuotot Tuotto / kulujäämä Tuotto %
2.826.747,69
3.289.552,56
3.101.800,57
-60.543,90
-70.752,80
-101.700,44
-2,14 %
-2,15 %
-3,28 %
1.185.672,34
1.157.738,86
1.139.512,20
67.617,00
2.534,94
-42.519,02
5,7 %
0,2 %
-3,73 %
77,7
79,5
79,1 %
Liiketoiminta Liikevaihto Liikevoitto/tappio Liikevoitto % Omavaraisuusaste
24
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuskertomus
25
Taloudentunnusluvut
Talouden tunnusluvut TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA
2011
2010
EUR
EUR
Tuotot Valtion erityismääräraha
56 830,00
35 720,00
Vation varsinainen määräraha
468 461,00
465 300,00
Hankeavustukset
848 995,55
1 080 806,52
Myyntituotot
997 824,52
998 135,85
Myynnin oikaisuerät
729 625,17
708 820,03
64,33
770,16
3 101 800,57
3 289 552,56
-1 591 327,14
-1 536 701,43
-14 570,07
-15 574,97
Materiaalit ja palvelut
-934 040,76
-1 144 533,85
Muut toiminnan kulut
-663 570,04
-663 495,11
-1 597 610,80
-1 808 028,96
-3 203 508,01
-3 360 305,36
-101 707,44
-70 752,80
Tuotot
1 139 512,20
1 157 783,86
Kulut
-1 182 031,22
-1 155 248,92
-42 519,02
2 534,94
59 975,00
61 125,00
0,00
-1 339,25
59 975,00
59 785,75
Tuotot
78 523,68
44 415,74
Kulut
-48 133,99
-4 071,54
SIJOITUS- RAHOITUSTOIMINTA YHTEENSÄ
30 389,69
40 344,20
TILIKAUDEN TULOS
-53 861,77
31 912,09
189,42
0,00
-53 672,35
31 912,09
Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Muut kulut
Muut kulut yhteensä Kulut yhteensä VARSINAISEN TOIMINNAN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ LIIKETOIMINTA
LIIKETOIMINTA YHTEENSÄ VARAINHANKINTA Tuotot Kulut VARAINHANKINTA YHTEENSÄ SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA
TULOVEROT T I L I K A U D E N Y L I -/ A L I J Ä Ä M Ä
26
TASE
2011
2010
EUR
EUR
Aineettomat oikeudet
22 718,11
27 708,94
Muut pitkävaikutteiset menot
21 209,05
29 353,97
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
43 927,16
57 062,91
Maa- ja vesialueet
18 385,90
18 385,90
Rakennukset ja rakennelmat
32 765,76
37 000,34
Koneet ja kalusto
65 632,82
73 789,90
VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
64 035,56
-
180 820,04
129 176,14
Muut osakkeet ja osuudet
282 068,23
282 068,23
Sijoitukset yhteensä
282 068,23
282 068,23
158 544,68
151 917,79
Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset
VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Lainasaamiset
15 000,00
-
Muut saamiset
799 489,48
741 867,19
Siirtosaamiset
28 032,94
26 035,56
1 001 067,10
919 820,54
517 693,44
550 000,00
323 521,86
466 612,41
2 349 097,83
2 404 740,23
396 295,81
396 295,81
1 515 327,16
1 483 415,07
53 672,35
31 912,09
1 857 950,62
1 911 622,97
127 907,57
147 521,18
43 574,90
64 389,37
Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja osuudet yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Vapaat rahastot Edellisten tilikausien voitto (tappio) Tilikauden voitto (tappio) Oma pääoma yhteensä PAKOLLISET VARAUKSET VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot Ostovelat Muut velat
64 616,63
39 697,03
Siirtovelat
255 048,11
241 509,68
Lyhytaikainen yhteensä
491 147,21
493 117,26
Vieras pääoma yhteensä
491 147,21
493 117,26
2 349 097,83
2404740,23
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
27
ProAgria keskukset valtakunnallisesti 2011
ProAgria keskukset valtakunnallisesti 2011 Avaintiedot 2011 • Maitotiloille suunnatussa KarjaKompassissa otettiin käyttöön uusi palvelu ruokinnan ohjaukseen ja siihen liittyvä aktiivinen ja analysoiva työtapa maitotilojen kanssa • Valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen kehitettiin luomuvalkuaisrehujen sähköistä markkinapaikkaa ja julkaistiin kirja valkuaisrehujen tuotannosta • Yrittäjän johtamisvalmennus käynnistyi uutena palveluna sikatiloille • Käynnistettiin uudenlaiset toimialakatsaukset • Investoivien tilojen palveluja kehitettiin erityisesti rakennushankkeiden koon ja riskien hallinnan näkökulmasta tavoitteena investoinnin onnistuminen ja investoinnin hallittu käyttöönotto • Agronet vahvisti asemaansa alan ykkösportaalina ja kasvatti merkittävästi kävijämäärää • Kasvinsuojeluseura ry myönsi ProAgria keskuksille ansiomitalin huomionosoituksena Suomen kasvinsuojelun ja Kasvinsuojeluseuran hyväksi tehdystä mittavasta ja laadukkaasta työstä.
Missio, visio, arvot, strategia Missio Missiomme on maaseudun puolesta, jota toteutamme maataloutta ja muita maaseutuelinkeinoja kehittämällä sekä maaseudun ihmisten aineellista ja henkistä hyvinvointia kehittämällä. Visio ProAgriana haluamme olla halutuin, helposti saatavissa oleva asiantuntija maaseudun kehittämisessä. Arvot Arvoiksi olemme määritelleet OMAT • olemme merkittävä vaikuttaja yhteiskunnassa • me teemme hyvän työyhteisön • arvostamme tuloksia • toimintamme tuloksena on menestynyt asiakas Toiminta-ajatus Olemme neuvonta-alaa uudistava toimija, joka tuottaa menestyksen mahdollisuuksia asiakkailleen. Keskeisenä periaatteenamme on palvelun saannin helppous asiakkaalle. Ydinosaaminen Ydinosaamistamme on maatilojen ja maaseutuyritysten päivittäiseen toimintaan ja kehittämiseen kuuluvat asiantuntijapalvelut. Ydinosaamistamme tukevat jäsen- ja asiakassuhteen ylläpito ja kehittäminen. Sidosryhmä- ja kumppaniverkostomme täydentävät ydinosaamistamme.
ProAgria Maito Maitotilojen palvelukehityksessä painotettiin KarjaKompassin Ruokinnan ohjaus -palvelun käyttöönottoa. Samanaikaisesti otettiin käyttöön uusia työvälineitä ja uutta toimintatapaa palvelujen tuottamisessa. Palvelut tuotteistettiin asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi kokonaisuuksiksi; Kasvu, Tuotto ja Toiminta. Tavoitteena on aktiivinen yhteydenpito asiakkaaseen ja asiakkaan rinnalla kulkeminen. KarjaKompassin työvälineet saatiin valmiiksi. Kuluvana vuonna valmistuu vielä maidontuotantoa simuloivaa Tuottoennuste. Maitotilaneuvojien ruokinnan ohjauksen osaamista vahvistettiin ProRehustus III koulutuksessa. Tuotosseurannan kehittämisen tarve on ollut vahvasti esillä karjakoon kasvaessa ja asi-
28
akkaiden tarpeiden muuttuessa. Tuotosseurannan kehittämistarpeita selvitettiin analysoimalla palvelun nykytilaa ja työstämällä tulevaisuuden vaihtoehtoja tulevaa kehitysprojektia varten. Maidontuotannon tehokkuus Plus 20 –ohjelmassa edettiin suunnitellusti. Alueellisia kevään ja syksyn yhteistyötapaamisia ProAgria keskusten, Valion hankintaosuuskuntien ja FABAn kanssa täydensi syyskuussa järjestetty Plus 20 –seminaari. Ohjelman painopistealueina olivat nurmisadon määrä ja laatu, taloustavoitteiden kiinnostavuuden nosto asiakkaiden tilan johtamisessa, maidon tuotantokustannus ja kehityskeskustelujen käyminen asiakkaiden kanssa. Yhteistyötä tiivistettiin myös säilörehukilpailussa, jossa ProAgrialla ja hankintaosuuskunnilla oli yhteisiä tiimejä.
ProAgria Kasvi ProAgria Kasvin palveluissa panostettiin muuttuvien markkinatilanteiden huomioon ottamiseen viljelysuunnittelussa ja arviointiin siitä, mitä kannattaa viljellä ja mitkä ovat tuotantokustannukset. Maitotiloille suunnattavaa rehuntuotantosuunnittelupalvelun kokonaisuutta kehitettiin osana Ruokinnan ohjaus -palvelua ja KarjaKompassi-ohjelmistokokonaisuutta. Valkuaisomavaraisuuden kasvattamiseen kiinnitettiin huomiota aloittamalla luomuvalkuaisrehujen sähköisen markkinapaikan kehitystyö sekä julkaisemalla TietoTuottamaan– sarjassa Valkuaisrehujen tuotanto ja käyttö –kirja. WebWisu-viljelysuunnitteluohjelmaa täydennettiin kehittämällä kasvintuotannon tuotantokustannuslaskentaa. Kotieläintuotannon, viljelyn ja talouden yhteensopivuutta keskenään lisättiin. Lisäksi kehitettiin WisuEnnuste–etäneuvontapalvelua viljojen lehtilaikkutautien riskinarviointiin, nurmen D-arvon kehityksen ennustamiseen ja viljojen kasvuasteseurantaan. Vuoden aikana osallistuttiin merkittäviin alan työryhmiin ja strategiatöihin, kuten viljaalan yhteistyöryhmä, luomustrategiatyö, perunastrategiatyö, kasvinsuojeluaineiden kestävä käyttö ja ympäristötuen valmistelu. Kasvutilanneraportointi ylitti uutiskynnyksen monissa tiedotuskanavissa. Tilojen välisen rehukaupan ohjeistus julkaistiin Agronetissa. Neuvojakoulutuksessa panostettiin huippuosaajaohjelmiin ja neuvojien erikoisosaamisen kehittämiseen sekä nurmen-, luomu- että perunantuotannossa. Kasvintuotannon huippuosaaja-ohjelman käynnistettiin. Neuvojakoulutuksessa otettiin aikaisempaa enemmän käyttöön etäkoulutuskäytäntöjä.
ProAgria Liha Maatilayrittäjille suunnattu johtamisen valmennusohjelma, jonka tavoitteena on kehittää yrittäjien johtamisosaamista ja saada aikaan entistä parempaa tulosta sekä valmiuksia yrityksen kehittämiseen rakennettiin yhteistyössä Työtehoseuran TTS:n kanssa. Maaliskuussa 2011 käynnistyi ensimmäinen johtamisvalmennus 17 sikatilayrittäjälle. Valmennuksessa yrittäjät oppivat laatimaan yritykselleen strategian, kehittämään itsensä johtamista, henkilöstöjohtamista, toimintansa järjestelmällisyyttä ja ajankäytön hallintaa. Johtamista harjoitellaan käytännön esimerkkien avulla ja yrittäjille tarjotaan mahdollisuus verkostoitumiseen. Sikatilaneuvojat toteuttivat Welfare Quality –hankkeessa 200 tilakäyntiä, joissa arvioitiin eläinten hyvinvoinnin tasoa useasta eri näkökulmasta. Tutkimuksessa selvisi, että teuraaksi kasvatettavien sikojen hyvinvointi on Suomessa selkeästi parempi kuin Keski-Euroopan vertailuaineistossa. Vahvuuksiamme ovat eläinten terveys, käyttäytyminen ja olosuhteet. Suurin heikkoutemme lihasikojen hyvinvoinnissa on ilman kivunlievitystä tapahtuva kastraatio. Sikatilojen talousseurannassa otettiin käyttöön uusi työväline sekä palvelu nimeltään SikaKate. Se tuottaa asiakkaalle nopeasti ja havainnollisessa muodossa keskeiset sikatalouden tunnusluvut toteutuneen tuotannon sekä talouden kirjanpidon perusteella. Lihakarjan ruokinnan suunnittelussa siirryttiin käyttämään KarjaKompassi–ohjelmistoa. Emolehmien ruokinnan suunnitteluun tuotiin uusi ohjelma markkinoille. Lampaiden uusi tuotosseurantaohjelma WebLammas otettiin käyttöön. Ohjelman hy-
29
vät ominaisuudet lisäsivät kiinnostusta tuotosseurantaan. Valtakunnalliset Lammaspäivät ovat vakiinnuttanut roolinsa alan kärkitapahtumana Suomessa.
ProAgria Yritys Monialaisten maatilayritysten toimialoista merkittävimpiä ovat urakointi- ja kuljetusalan palvelut, matkailu, hevosala sekä elintarvikejalostus ja teollinen toiminta. Kolmannes yrityksistä harjoittaa useampaa kuin yhtä maatalouden ulkopuolista yritystoimintaa. Maakunnittain monialaisuus on yleisintä Uudellamaalla, Lapissa, Hämeessä, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa. Hevosalan neuvonnan, koulutuksen, tutkimuksen, jalostuksen ja edunvalvonnan yhteistyö jatkui monipuolisena Hevosalan Haasteet –yhteistyöryhmässä. Valtakunnalliset Hevosyritys huippukuntoon –kehittämishanke sekä asiantuntijoille suunnattu Hevosexpertit –koulutushanke jatkuivat. Lisäksi ProAgria keskuksilla oli vuoden aikana käynnissä neljä hevosalan yrittäjyyden maakunnallista kehittämishanketta. Matkailualalla toimii runsaat 3 200 maaseudun yritystä. Niistä lähes puolet on monialaisia maatiloja. ProAgrian yrityskohtaisia asiantuntijapalveluja käytti 360 matkailualan yritystä. Lisäksi suuri määrä yrityksiä osallistui ProAgrian toteuttamiin matkailun kehittämis- ja koulutushankkeisiin. Kehittymisen painopisteinä ovat olleet palvelujen tuotteistaminen ja markkinointi, johtaminen, liiketoimintaosaaminen sekä yritysverkostojen hyödyntäminen liiketoiminnan kehityksessä. ProAgrian koneurakointiasiakkaille tehdyn kyselyn mukaan puolet vastaajista odottaa koneurakoinnin liikevaihdon kasvavan ja 40 % uskoo liikevaihdon säilyvän vähintään nykytasolla. Kasvuodotus on yleisempää puunkorjuuta ja maatalouskoneurakointia harjoittavien yritysten keskuudessa. Maatalouskoneurakoinnin hyvät tulevaisuudennäkymät perustuvat maatilojen tarpeeseen organisoida toimintoja uudella tavalla. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä 30 % arvioi toimintansa nykyisen kannattavuuden melko hyväksi tai erittäin hyväksi. Yli 30 % vastaajista uskoo kannattavuuden paranemiseen seuraavan kahden vuoden aikana ja lähes 60 % arvioi sen pysyvän nykytasolla. Koneurakointia harjoittavat yrittäjät arvioivat tärkeimmiksi menestystekijöikseen tyytyväiset asiakkaat ja pitkäkestoiset asiakassuhteet (90 %), ajanmukaisen konekaluston (70 %), hyvän johtamisen ja töiden organisoinnin (40 %) sekä osaamisen ja toimintatapojen jatkuvan kehittämisen (40 %). Pienet yritykset pärjäävät kilpailussa suurien toimijoiden kanssa muodostamalla tilanteeseen soveltuvia yhteenliittymiä.
ProAgria Tekniikka Maatilan energiasuunnitelma vakiinnutti asemaansa energianeuvonnassa. ProAgrian energianeuvojat ovat tehneet 72 % Maatilojen energiaohjelmassa tehdyistä energiasuunnitelmista. Energianeuvojien osaamisen kehittämisessä panostettiin energiaa säästäviin investointeihin ja osaamisen soveltamiseen. Bioenergia-alan yhteistyö jatkui Metsätalouden kehittämiskeskuksen Tapion kanssa mm. Bioenergiatieto.fi –verkkopalvelun ylläpidossa. Verkkopalvelu ja sen kehittäminen tähtää bioenergiatoimijoiden viestinnän, tiedonhaun ja verkostoitumisen helpottamiseen. Investoiville tiloille suunnattuja palveluja kehitettiin erityisesti rakennushankkeiden koon ja riskien hallinnan näkökulmasta. Tavoitteena on varmistaa tilan investointihankkeen onnistuminen ja hallittu käyttöönotto yhdistämällä talous- ja tuotanto-osaaminen kiinteästi rakennussuunnitteluun ja rakennusprojektin kokonaishallintaan. Investointipalvelun kehitystyössä painopisteenä oli investoivien tilojen alkuvaiheen investointija rakentamisedellytysten selvittäminen. Tavoitteena on tulevaisuuden tuotantostrategian, resurssien, investoinnin aikataulun sekä rakentamistarpeen nopea ja tehokas määrittely. Näin voidaan varmistaa perusta varsinaiselle investoinnin suunnittelulle. Samalla otetaan myös investointiin liittyvät riskit hallintaan jo varhaisessa vaiheessa. Rakennussuunnittelijan ja investointiasiantuntijan yhdessä toteuttamia alkuvaiheen kartoituskäyntejä tehtiin jo 100 tilalla ja toimintamalli on nopeasti laajenemassa.
30
Toiminta-alueet ja toimistot
Toiminta-alueet ja toimistot Nurmeksen toimisto Kauppatori 3 75500 Nurmes
Valtimo Nurmes
PIELISEN KARJALA
Lieksan toimisto Pielisentie 29 81700 LIEKSA
Lieksa
Juuka
Ilomantsin toimisto Soihtulantie 7 82900 ILOMANTSI
Juuan toimisto Väyryläntie 1 A 5 83900 JUUKA
Polvijärvi
JOENSUUN SEUTU Kontiolahti
Outokumpu Liperin toimisto Keskustie 8 83100 LIPERI
Ilomantsi
Liperi
Joensuun toimisto PL 5, Länsikatu 15, 4A 80101 JOENSUU Asiakaspalvelu: 040 301 2400 Kurssipuhelin: 040 301 2401
Kontiolahden kalanviljelylaitos Kalalaitoksentie 12 80770 KONTIOLAHTI AS
Joensuu
Rääkkylä
Keskijärven kalanviljelylaitos Keskijärventie 112 82120 KESKIJÄRVI
Tohmajärvi
KESKI-KARJALA Kitee
Kesälahti
Tohmajärven toimisto OP:n talo 82600 TOHMAJÄRVI
Kiteen toimisto Olkontie 6 82500 KITEE
sähköpostit: etunimi.sukunimi@proagria.fi info.pohjois-karjala@proagria.fi asiakaspalvelu.pohjois-karjala@proagria.fi kotisivut: www.proagriapohjois-karjala.fi 31
Yhteystiedot 2012
Johtoryhmä: ylärivi Kari Kujala, Päivi Tahvanainen, Kirsi Jaakkola, Eero Parviainen, istumassa Johanna Rinnekari sekä Katri Karjalainen
ProAgria MAATILAPALVELUT ILOMANTSIN TOIMISTO Turunen Ulla
Maitotilaneuvoja
040 301 2453
JOENSUUN TOIMISTO Anttonen Henna Hartikainen Sanna-Mari Heittokangas Eero Jaakkola Kirsi Jokinen Päivi Karjalainen Katri Laakkonen Anu Laaninen Heidi Liimatainen Anna Leinonen Helvi Mähönen Vuokko
Kirjanpitäjä, tilitoimistopalvelut Hankesihteeri Yritysneuvoja, talous kehittämisvastaava Palvelupäällikkö, maatilapalvelut Yritysneuvoja, maisemanhoidonneuvoja Palvelupäällikkö, maatilapalvelut Hankevastaava, Liikennebiokaasua energiatiloilla -hanke Kirjanpitäjä, tilitoimistopalvelut Yritysneuvoja, maatilojen hankkeet Yritysneuvoja, kasvintuotanto, RAE -hanke Yritysneuvoja, kannattavuuskirjanpito
040 301 2463 040 301 2461 040 301 2405
040 301 2463 040 301 2421 040 301 2420 040 301 2426
Yritysneuvoja, maitotilat Hankevastaava, Tiedosta taitoon -hanke Rakennusarkkitehti Rakennusmestari Hankevastaava, Maitoa markkinoille -hanke Rakennusinsinööri YAMK Palvelupäällikkö, varatoimistusjohtaja Pääsuunnittelija Maitotilaneuvoja, maitomittarien testaus Yritysneuvoja, maitotilat Yritysneuvoja, luomutilat
040 301 2431 040 301 2438 040 301 2440 040 301 2447 040 301 2459 040 301 2450 040 301 2449 040 301 2460 040 301 2451 040 301 2466 040 301 2456
040 301 2458 040 301 2409 040 301 2410 040 301 2463
vuokko.t.mahonen@proagria.fi
Norismaa Minna Pulkkinen Marja Raitomäki Markku Saarelainen Raimo Stedt Antero Tervakangas Soile Tahvanainen Päivi Tukiainen Raimo Tuononen Ritva Vauhkonen Mari Vornanen Eeva
JUUAN TOIMISTO Nuutinen Heikki
Yritysneuvoja, talous
040 301 2432
Yritysneuvoja, luomutilat Maitotilaneuvoja Yritysneuvoja, talous Yritysneuvoja, maitotilat Yritysneuvoja, luomunuvonta
KITEEN TOIMISTO
32
Hartikainen Pasi Kinnunen Eila Kinnunen Seppo Kiviranta Ilpo Tolvanen Tero
040 301 2404 040 301 2413 040 301 2414 040 301 2415 040 301 2457
Toimitusjohtaja Eero Parviainen, MMM p. 040 301 2435 eero.parviainen@proagria.fi
Hallituksen puheenjohtaja Kari Tahvanainen, agr. Pyhäselkä p. 0500 760 232 tahvanainen.kari@gmail.com
Edustajiston puheenjohtaja Timo Reijonen Polvijärvi p. 0400 279 856 timo.reijonen@suomi24.fi
LIEKSAN TOIMISTO Meriläinen Harri Vartiainen Aija
Yritysneuvoja, talous Yritysneuvoja, maitotilat
040 301 2424 040 301 2455
LIPERIN TOIMISTO Lappalainen Esa Matilainen Kaisa
Maitotilaneuvoja 040 301 2419 Yritysneuvoja, kasvintuotanto, 040 301 2423 hankevastaava Pellot tuottamaan -hanke
NURMEKSEN TOIMISTO Meriläinen- Ruokolainen Eija Nevalainen Heidi Uusimaa Marja-Liisa
Yritysneuvoja, maitotilat, luomutilat
040 301 2425
Yritysneuvoja, kasvintuotanto 040 301 2428 Maitotilaneuvoja 040 301 2448
TOHMAJÄRVEN TOIMISTO Eerikäinen Esa Eronen Ulla
Yritysneuvoja, kasvintuotanto Yritysneuvoja, maitotilat
040 301 2402 040 301 2403
ProAgria YRITYSPALVELUT JOENSUUN TOIMISTO Korjonen Pirjo Rinnekari Johanna Turunen Päivi Vanne Raija
Yritysneuvoja, elintarvikeyritykset 040 301 2417 Toiminnanjohtaja maa- ja kotitalousnaiset, 040 301 2441 palvelupäällikkö, yrityspalvelut, hankevastaava Masva -hanke Yritysneuvoja, puutarhatalous 040 301 2452 Hankevastaava, Tieto liikkeelle -hanke Yritysneuvoja Masva -hanke 040 301 2454
KITEEN TOIMISTO Ruutiainen Ismo
Yritysneuvoja, puutarhatalous 040 301 2444
ProAgria TUKIPALVELUT JOENSUUN TOIMISTO Hyttinen Ritva Natri Marko Pesonen Anu Peuhkurinen Kirsi Tahvanainen Päivi
Toimistosihteeri, kirjanpito ATK-asiantuntija Viestintävastaava Hankesihteeri Varatoimitusjohtaja, controller palvelupäällikkö, tukipalvelut
040 301 2408 040 301 2427 040 301 2436 040 301 2437 040 301 2449
KALAPALVELUT KESKIJÄRVEN KALANVILJELYLAITOS Kujala Kari Kalastusmestari / kalamyynti (013) 719 988 / toiminnanjohtaja Rissanen Jukka Kalanviljelijä Saukkonen Jarno Kalanviljelijä Kalankuljetusauto
040 301 2418 013 719 988 013 719 988 040 301 2412
KONTIOLAHDEN KALANVILJELYLAITOS Louhelainen Jorma Kalastusmestari 040 301 2422 Mutanen Pekka Laitosmies 013 731 155 Kalankuljetusauto 040 301 2416
sähköpostit toimihenkilöille: etunimi.sukunimi@proagria.fi
33
L채nsikatu 15, 4A FIN-80101 JOENSUU FINLAND www.proagriapohjois-karjala.fi
Pohjois-Karjala North Karelia