Hyvinvointia työstä
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Työn imu ja työuupumus Suomen Proviisoriyhdistys, Helsinki, 15.12. 2012
Jari Hakanen, vanhempi tutkija VTT, sosiaalipsykologian dosentti © Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
työholismi
STRESSI
stressi
Virittyneisyys +
Työn imu on parasta hyvinvointia ja vahvimmin yhteydessä hyvään työtoimintaan
+
työn imu TYÖN IMU
+
-
Mielihyvä +
- Mielipaha
työuupumus
työtyytyväisyys
TYÖSSÄ UUPUMINEN
"leipääntyminen" -
Jari Hakanen/15.12.2012
TYÖTYYTYVÄISYYS
(Lähde: Hakanen, 2005 soveltaen Warr, 1999) © Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
I Työpaikalla kuin työpaikalla kannattaa panostaa siihen, mikä lisää työn imua ja innostusta
Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Miksi työn imua ja voimavarojen vahvistamista juuri nyt? •
Lähtökohtia mm. jatkuvat muutokset, koveneva kilpailu, niukkenevat resurssit, ikääntyvä työväestö. Työpaikat eivät kukoista vielä sillä, että työntekijät suhteellisen vähän sairaina ja jaksavat suhteellisen hyvin. Nyt tavoitteena:
• Superterveissä organisaatioissa • Superterve = ihmisiä kunnioittava ja arvostava, voimavaroja ja vahvuuksia hyödyntävä ja edistävä
• superhyvinvoivia työntekijöitä • Superhyvinvoiva = osaamista ja pystyvyysuskoa, jokapäiväistä vastuunottoa korkeatasoisesta suoriutumisesta, työn imua
• On tunnistettava jokaisen työntekijän ja työyhteisön piilevät voimavarat ja vahvistettava niissä olevia mahdollisuuksia kukoistaa sekä vaalittava sitä, mikä työntekijöissä ja työtiimeissä jo on hyvää. Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Työpaikoilla tarvitaan positiivisia ja mitattavia työhyvinvoinnin käsitteitä, joita on myös on mahdollista edistää työpaikoilla • Työn imu ("work engagement") • Työn voimavarat ("job resources") • Palveleva johtaminen ("servant leadership") • Työn tuunaaminen ("job crafting") • Työhyvinvoinnin tarttuminen ("crossover")
Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Työn imu kuvaa myönteistä, tunne- ja motivaatiotäyttymyksen tilaa työssä •
Tarmokkuus: on energisyyttä, halua panostaa työhön, sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisissä
•
Omistautuminen: on työn merkitykselliseksi ja haasteelliseksi kokemista, innokkuutta, työn inspiroivuutta ja ylpeyttä omasta työstä
•
Uppoutuminen: on syvä keskittyneisyyden tila ja paneutuneisuus työhön sekä näistä koettu nautinto ja ajan kuluminen kuin huomaamatta (Lähde: Schaufeli ym. 2002; Hakanen, 2002ab) Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Kuinka usein olet samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa?
Tunnen itseni vahvaksi ja tarmokkaaksi työssäni...
En koskaan
Muutaman kerran vuodessa
Kerran kuussa
Muutaman kerran kuussa
Kerran viikossa
Muutaman kerran viikossa
Päivittäin
0
1
2
3
4
5
6
Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Miksi työn imu on tärkeää työnantajalle?
•
Työyksikkötason työn imu oli merkittävässä myönteisessä yhteydessä eri liiketoiminnallisiin tuloksiin 36 yhdysvaltalaisessa yrityksessä ja lähes 8000 työyksikössä (Harter ym. 2002).
•
Työn imu oli myönteisessä yhteydessä espanjalaisten hotelli- ja ravintoalan asiakkaiden asiakasuskollisuuteen ja arvioihin työntekijöiden hyvästä työsuorituksesta (Salanova ym. 2005)
•
Työn imun korkea taso ennusti vähäisempiä toistuvia sairauspoissaoloja hollantilaisilla yritysjohtajilla (Schaufeli ym. 2009)
•
Työn imu ennusti kassatuloja kreikkalaisen pikaravintolan työntekijöillä (Xanthopoulou ym. 2009)
•
Työn imu ennusti pitkälläkin aikavälillä suomalaisten hammaslääkäreiden aloitteellisuutta ja työyhteisön innovatiivisuutta (Hakanen ym. 2008a), suurempaa sitoutumista työpaikkaan (Hakanen ym. 2008b) ja aikomuksia pidempään työuraan (Hakanen & Perhoniemi 2008).
Ja tietysti näistä on iloa työntekijällekin! Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Työn imulla on myös myönteisiä yksilöllisiä seurauksia
•
ovat tulevaisuudessakin onnellisempia ja kokevat vähemmän masennusoireita (Hakanen & Schaufeli, 2012)
•
ovat terveempiä (Seppälä ym. 2012) ja heillä on parempi työkyky (Airila ym. 2012)
•
ovat tyytyväisempiä parisuhteeseensa ja vanhemmuuteensa (Hakanen & Perhoniemi 2006)
•
nukkuvat yönsä paremmin (Hakanen, Rodrigues-Sanchez & Perhoniemi 2012)
•
kokevat työnsä rikastuttavan perhe-elämää pitkälläkin aikavälillä (Hakanen; Peeters & Perhoniemi 2011) sekä vähentävän myös työ-perheristiriitoja (Hakanen & Peeters, valmisteilla)
•
eikä näytä muuttuvan aikojen saatossakaan työholismiksi (mutta työuupumuksen riski voi olla olemassa) (Hakanen 2011)
Ja tietysti näistä on iloa työlle ja työpaikallekin! Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Myönteiset tunteet ja puhe lisäävät ihmisten ja tiimien kukoistusta Kukoistavan tiimin, parisuhteen ja yksilön suhdeluku myönteisten ja kielteisten tunteiden (tai puheen) välillä on
3:1 (Fredrickson, 2009)
Jari Hakanen/15.12.2011
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
II Miten työn imua voi lisätä?
Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Paras hyvinvointi työssä – työn imu – ei ole nollasummapeli ja sitä on mahdollista lisätä yksinkertaisilla asioilla työn arjessa!
• Organisaatioiden ja johtamisen suuri mahdollisuus: Innostamalla ja panostamalla henkilöstön työn imuun jokainen haluaa tehdä ja kykenee tekemään hyvää työtä. • Jokaisen työntekijän positiivinen mahdollisuus: Tekemällä hyvää työtä voi työstään innostua ja kokea työn imua.
Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Mitä on palveleva johtaminen työn arjessa? •
Voimaannuttamista ja kehittämistä - valtuuttamista ja kannustusta itsen johtamiseen, kaksisuuntaista tiedon välittämistä, ammatillisen kehittymisen tukemista - rohkaisua aloitteellisuuteen ja uudistushakuisuuteen; vahvistaa työntekijän itsearvostusta ja ammatillista pystyvyyttä
•
Vastuuttamista ja suunnan näyttämistä - tietoa ja keskustelua, mitä työntekijältä odotetaan suhteessa työntekijän kykyihin, mahdollisuuksiin ja panostuksiin - tarkoitus tehdä työstä dynaamista ja räätälöityä sekä mahdollistaa uusia lähestymistapoja vanhoihin pulmiin
•
Pehtorina, tilanhoitajana toimimista - etiikka, jossa kannetaan vastuuta laajemmasta kokonaisuudesta; lojaalisuus; roolimallina toimiminen - huomion suuntaamista kokonaisuuteen, organisaation hyväksi toimimiseen ja yhteiskuntavastuuta
(Lähteet van Dierendonck, painossa) Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Mitä on palveleva johtaminen työn arjessa? •
Nöyryyttä - valmius uudelleenarviointeihin; kyky arvostaa osaavampiaan työporukassa; kritiikistä voi oppia; vaatimattomuus; kunnia omille; palvelualttiutta omien hyväksi toimimiseen myös "kulissien takana"
•
Aitoutta - "minä" mahtuu ammatilliseen rooliin; aitona itsenä esimiehenä; sinut vahvuuksiensa ja heikkouksiensa kanssa; tekee, mitä lupaa
•
Ihmisten hyväksymistä - empatia; kyky antaa anteeksi; virheitä saa tehdä; luottamus
•
Rohkeutta - puolustaa näkemyksiään ja ottaa riskejä
(Lähteet van Dierendonck, painossa) Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Kaikki ei ole kirjattu työsopimukseen eikä tehtäväkuvaan… • Linja-auton kuljettaja, joka päättää tervehtiä ja toivottaa hyvää päivää jokaiselle matkustajalle • Esimies, joka päättää päivässä tehdä 15 minuuttia samaa työtä yhdessä porukkansa kanssa saadakseen porukkaansa ja sen työhön paremman tuntuman • Toimistosihteeri, joka lisää työnsä mielekkyyttä ja koko yhteisön hyvinvointia toimimalla ”henkireikänä” ja ”kuuntelevana korvana” työtovereilleen • Puhelinmyyjä, joka päättää käyttää kotiseutunsa murretta myyntityönsä piristämiseksi ja tehostamiseksi • Näyttelijä tai laulaja, joka haluaa kiertää esityksensä kanssa lastensairaaloissa, vanhainkodeissa ja vankiloissa. (Lähde: Hakanen 2011) Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
17 – www.ttl.fi
Työn yksilöllinen muokkaaminen työn tuunaaminen Kolme tapaa tuunata työtä: • Muokkaamalla työn rajoja sisällyttämällä siihen enemmän tai vähemmän tehtäviä, lisäämällä uusia tai vähentämällä tietyn tyyppisiä tehtäviä tai muuttamalla sitä, kuinka tehtävät tekee • Muokkaamalla vuorovaikutuksen luonnetta ja/tai määrää työssään kohtaamien ihmisten (asiakkaat, työyhteisö) kanssa • Muokkaamalla ajatuksiaan siitä, miten hahmottaa työnsä tarkoituksen tai näkeekö työnsä erillisinä tehtävinä vs. integroituneena kokonaisuutena • Työn tuunaaminen tapahtuu nykyisten tehtävien rajoissa (työpaikan vaihto, ylennys tms. ei ole työn tuunaamista). (Lähde: Wrzesniewski & Dutton, 2001) Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
18 – www.ttl.fi
Työn tuunaaminen on myös työssä olevien voimavarojen ja vaatimusten omaehtoista säätelyä Työn tuunaamista voi tehdä • Lisäämällä työssä tarvittavia voimavaroja: esimerkiksi opettelemalla uusia taitoja, huolehtimalla kehittymisestään, pyrkimällä hyödyntämään kaikkia kykyjään parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi ja hakemalla tukea ja/tai palautetta toiminnastaan. • Lisäämällä työn vaatimuksia ja haasteita: esimerkiksi omaksumalla uusia ja uusiutumista edellyttäviä työrooleja ja – tehtäviä ja hankkiutumalla mukaan uusiin hankkeisiin. • Vähentämällä haitallisia työn vaatimuksia: esimerkiksi pyrkimällä välttämään työrooleja ja -tehtäviä, jotka kokee itselleen jatkuvasti liian kuormittaviksi ja pyrkimällä lisäämään ydintyölle käytettävää aikaa välttämällä mahdollisuuksien mukaan byrokraattisten käytäntöjen aiheuttamaa työn kuormittavuutta. (Lähde: Bakker ym 2011; Hakanen 2011) Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
19 – www.ttl.fi
Miksi tuunata työtään? • Omat taidot, vahvuudet, arvot ja prioriteetit paremmin käyttöön nykyisessä työssä • Oman työidentiteetin ja positiivisen minäkuvan vahvistaminen • Oman työn parempi hallinta ja mielekkyys • Jonkin työtä koskevan intohimonsa tai unelmansa osittainen toteuttaminen tehtävänsä puitteissa • Työn hankauksien ja harmitusten kanssa paremmin toimeen tuleminen ja työn muutoksista selviytyminen • Eli työtä tuunataan omista yksilöllisistä lähtökohdista ei ensisijaisesti organisaation etua ajatellen vaikka työn tuunaaminen voikin olla organisaatioiden ratkaiseva menestystekijä!
Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
20 – www.ttl.fi
Millainen on unelmatyö? Siinä on ihmisen psykologisia perustarpeita tyydyttäviä työn voimavaroja: - Työssä itsenäisyyttä, mahdollisuus osallistua muutoksiin ja ymmärrys muutosten asettamista vaatimuksista omalle työlle itsenäisyyttä - Palautetta toiminnasta, arvostusta, ponnistelujen ja onnistumisten jakamista, arkista myönteistä vuorovaikutusta, ystävällisyyttä ja palvelevaa johtamista yhteenkuulumista - Omien "kätten jälkien" näkemistä, monipuoliset mahdollisuudet hyödyntää osaamistaan työssä ja kehittyä edelleen pärjäämisen kokemuksia (Lähde: Hakanen, 2011) Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Työyhteisön kehittäminen = elämällä oppimista 1. Eletään ja tehdään työtä 2. Pysähdytään yhdessä miettimään 3. Tutkitaan omaa toimintaa ja perustehtävää, onnistumisia ja pieleen menemisiä yhdessä…miten on meidän työmme voimavarojen laita…? 4. Otetaan opiksi ja sovitaan jatkosta 5. Eletään ja tehdään työtä… (Lähde: Murto, 1998) Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Työn imu –polku® on Työterveyslaitoksen palveluprosessi työyhteisöille ja -tiimeille Yksilön voimavarat
Työyhteisön voimavarat
Työn imu:
Työyhteisön menestyminen
tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen työssä
Aloitteellisuus Työyhteisötaidot Hyvinvointi Innovatiivisuus
Jari Hakanen/15.12.2012
Lisätietoja: saija.koskensalmi@ttl.fi jari.hakanen@ttl.fi © Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Työn imu –polku® Keskustelu esimiesten kanssa Infotilaisuus henkilöstölle
Yksinkertaistaen: •2 kyselyä •3 työpajaa •1 seurantapaja •2 välitehtävää henkilöstölle •2 välitapaamista esimiesten kanssa •Kesto 7-8 kk •Ryhmäkoko mielellään max 25 henkilöä
Kysely
Välitehtävä
Välitapaaminen
Työpaja: Voimavarojen tunnistaminen
Työpaja: Potentiaaliset voimavarat
Työpaja: Työn imun säilyttäminen vaikeissa tilanteissa
Lisätietoja: saija.koskensalmi@ttl.fi jari.hakanen@ttl.fi Jari Hakanen/15.12.2012
Välitehtävä
Välitapaaminen
Seurantakysel y
Seurantapaja: Me pysymme työn imun polulla
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
III Työ voi innostaa – työ voi uuvuttaa…
Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Mistä puhumme kun puhumme työssä jaksamisesta?
• "Jaksanko työssäni uupumatta?" (riittävästi energiaa) • "Tänään en millään jaksa" (mieli ja motivaatio puuttuu)
Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Työn vaatimusten – Työn voimavarojen (TV-TV) malli Motivaatioprosessi: Työn voimavaratekijät • • • • • • • • •
Työn imu
Sitoutuminen työhön, laadukas työtoiminta
Työn voimavaroja, mm: työn palkitsevuus ja kehittävyys työn itsenäisyys selkeät johtamisen käytännöt ja esimiehen tuki myönteiset asiakassuhteet palaute ja arvostus työn varmuus innovatiivisuus työyhteisössä työpaikan kannustava ilmapiiri Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Työn vaatimusten – Työn voimavarojen (TV-TV) malli
Terveyden heikentymisen prosessi ('jaksamispolku')
Työn vaatimukset • • • • • • •
Työssä uupuminen
Heikentynyt terveys, pitkät poissaolot, suoriutuminen työssä
Työn vaatimuksia, mm: työn määrällinen (aikapaine, kiire) kuormittavuus työn vaikeus ja vastuullisuus rooliristiriidat tunteita kuormittava vuorovaikutus asiakkaiden kanssa fyysisen työympäristön rasitukset työn ja muun elämän ristiriidat Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Työhyvinvoinnin kaksi polkua: molemmista on huolehdittava!
Terveyden heikentymisen prosessi:
+
Työn vaatimukset
+
+
Työuupumus
Kodin vaatimukset Masennusoireilu
Kaikki merkityt yhteydet ovat kolmen vuoden aikavälin vaikutuksia
Motivaatioprosessi: Työn voimavaratekijät
+
+
Työn imu
Organisaatioon sitoutuminen
(Lähde: Hakanen, Schaufeli & Ahola, 2008) Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
IV Jokaisen, myös esimiehen, on lupa pitää huolta itsestään!
Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi
Erilaisia palautumisen strategioita vapaa-ajalla: mikä sinua virkistää parhaiten? • Irtautuminen •
"vapaalla en ajattele pätkääkään työasioita"
• Rentoutuminen •
"vapaalla rentoudun ja teen rentouttavia asioita"
• Itsensä haastaminen ja taidon hallinta •
"vapaalla haastan itseäni ja laajennan horisonttiani uusilla haasteilla"
• Kontrolli •
"vapaalla päätän itse, mitä teen ja miten aikani käytän" (Lähde: Sonnentag ja Fritz, 2007)
Huom! Rajat ja rutiinit ovat hyväksi – ja niin myös niiden rikkominen! Jari Hakanen/15.12.2012
© Työterveyslaitos
– www.ttl.fi