20
Cecilian apteekki
22
E-resepti Ruotsissa
24
Raisa Laaksonen
26
Lääketieto vai neuvonta
27
10 askelta lomaan
33
Uusi hallitus
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 1|2011
JUHA REHULA:
Lääkepolitiikan haasteiden 3 kärjessä Millä ehdoilla » uuteen järjestöön? Asiakkaat »hyväksyvät proviisorireseptin Huppu päästä »talousasioissa!
»lääkepolitiikka
Nykymallin mukainen lääkejakelu on luotetuimpia systeemejä, joita tässä maassa on luotu.
Lääkepolitiikan haasteet TOP 3
14
W Ministeri Juha Rehulan mielestä Lääkepolitiikka 2020 on ainutlaatuinen työ.
TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVAT PEKKA SIPOLA
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI JUHA REHULA VALITSEE PROVIISORIN PYYNNÖSTÄ KOLME MIELESTÄÄN TÄRKEINTÄ LÄÄKEPOLIITTISTA HAASTETTA JA VALOTTAA HAASTEISIIN LIITTYVIÄ SEIKKOJA.
S
osiaali- ja terveysministeriö julkaisi helmikuun alussa asiakirjan Lääkepolitiikka 2020 – Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä. Julkaisu sisältää lääkepoliittiset tavoitteet seuraavalle vuosikymmenelle. Lääkepoliittiset linjaukset ovat syntyneet vuoden 2010 aikana yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Asiakirjassa on viisi päälinjausta, joiden alla on useita alalinjauksia ja monia toimenpiteitä tavoitteineen. Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula nosti Proviisorin pyynnöstä esiin kolme mielestään tärkeintä lääkepoliittista haastetta.
1
LÄÄKKEISTÄ KIINTEÄ OSA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOA
– Lääkkeiden tulee olla merkittävästi nykyistä kiinteämpi osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa, Rehula sanoo ja jatkaa: – Olemme tulleet tilanteeseen, jossa monikanavarahoitusjärjestelmämme uudistamisen tarpeet tunnistetaan ja tunnustetaan. Lääkekorvausjärjestelmän tulee olla yksi oleellinen osa tätä uudistustyötä, koska lääkkeiden tulee olla entistä olennaisempi osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Toimenpiteillä pyritään esimerkiksi rahoituksen ongelmien, kuten osaoptimoinnin, vähenemiseen sekä siihen, että potilaan hoidon valinnassa korostuvat lääketieteelliset perusteet. Rehulan mukaan lääkkeiden vaikuttavuuden arvioinnin merkitys on lääkekustannusten hallinnassa keskeistä. – Vaikuttavuuden arvioinnin osalta ollaan nyt juhlapuheista pääsemässä käytännön toimiin. Tarvitaan tutkimustyötä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä, sillä lääkehoitojen vai-
kuttavuuden arvioinnissa ollaan ihan alkumetreillä. Lähtökiihdytys on kuitenkin positiivisella tavalla menossa. Tämä on iso asia talouden hallinnan kannalta, Rehula sanoo.
2
TURVALLISUUS
– Asia, josta meidän tulee pitää kaikin keinoin kiinni, on turvallisuus, Rehula sanoo. – Kannatan nykyisen jakelujärjestelmän perustaa. Tämä on asia, jota kannattaa vaalia. Ihmiset arvostavat tätä ja luottavat tähän. On oleellinen osa turvallisuutta, että saadaan ammattitaitoinen ja asian osaava tieto tilanteessa, jossa lääke haetaan apteekista, hän jatkaa. – On ihan selvää, että joudutaan miettimään, miten turvata muuttuvassa väestötilanteessa taajamien ulkopuolella asuvien lääkehuolto. Kehitys on ollut menossa siihen suuntaan, että ihmiset muuttavat pois synnyinseuduiltaan tai muuttavat taajamiin. Kuitenkin jakelujärjestelmän perusratkaisu on mielestäni turvallinen, joten siitä kannattaa pitää kiinni. Rehula ei kannata suurten ulkoisten paineidenkaan alla ajatusta, että itsehoitolääkkeiden jakelu vapautettaisiin apteekkien ulkopuolelle. – Yhteiskunnassa on toimijoita, joihin luotetaan enemmän kuin toisiin. Väitän, että nykymallilla toimiva lääkejakelu on luotetuimpia systeemejä, joita tässä maassa on luotu. Rehula sanoo, että lähtökohtaisesti ei pidä tuhota sellaista, mikä on säilyttämisen arvoista ja toteaa, että se asia tahtoo apteekkareilta itseltäänkin välillä unohtua: – Kun on monopoli lääkkeiden jakelussa, niin ei voi olla niin, että on monopolin oikeudet ja myös markkinatalouden oikeudet. Jokin hintahan on sillä, että on monopoli, Rehula sanoo.
15
»lääkepolitiikka Turvallisuuttamme uhkaavat myös lääkeväärennökset. Rehulan mielestä tilanne on kuitenkin varsin hyvin hallinnassa. – Olemme onnellisessa asemassa, sillä meillä on edelleen tilanne, jossa lääkeväärennökset eivät ole rantautuneet Suomeen. Miksi näin on? Tästä haluaisin kiittää olemassa olevaa systeemiä. Ei ole syntynyt lääkeväärennösten markkinaa. Haluan tulkita asian niin, että jos markkinoilla on tyhjiö, niin se täyttyy. Meillä ei ole sellaista tyhjiötä. Viranomaisvalvontakin toimii, ja kun se tiedetään, niin ei tulla markkinaan. Tämä on tosi iso asia. Rehulan mielestä jatkossa tulee tehdä töitä sen eteen, että lääkeväärennökset eivät yleisty. Tämä merkitsee yhteistyötä eri tahojen kanssa.
3
MITEN IHMISILLE SAADAAN OIKEA TIETO?
Rehulan nimeämä kolmas haaste leikkaa kauttaaltaan koko Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjan sisällön läpi. Se liittyy kahteen edellä esiteltyyn haasteeseen ja moneen muuhun asiakirjassa esille nousevaan asiaan, kuten rationaaliseen lääkehoitoon, vaikuttavuuteen ja laadukkuuteen. – Kaikista näistä löytyy elementtejä sanan tieto alta, Rehula perustelee ja määrittelee haasteen: – Miten ihmisille saadaan oikea tieto? Oikea tieto on tärkeä osa lääkehoitojen – rokotteet mukaan lukien – ja lääkkeettömien hoitojen onnistumista. – Paras lääke on otettu lääke. Toisessa tilanteessa on oikein tieto siitä, että nyt ei lääkettä tarvita, Rehula sanoo. Oikean tiedon aikaansaaminen on vastuunkantajien tehtävä ja huoli. Kuka tietoa antaa ja mikä on lääketeollisuuden rooli? – Euroopan komission pohjaehdotus valmisteilla olleeseen direktiiviin on ollut sellainen, että teollisuuden mainonnalle annettaisiin laajempi mandaatti, jopa vastuuta. Suomi on vastustanut sitä. Meidän mielestämme osa turvallisuutta on se, että meillä on oikeaa tietoa. – Tiedon hallinta on viranomaisille iso teh-
Ei voi olla niin, että on monopolin oikeudet ja myös markkinatalouden oikeudet.
tävä tilanteessa, jossa tietoa on paljon ja se pitäisi pystyä siivilöimään, Rehula sanoo. Oikean tiedon haaste konkretisoituu verkossa. – Tämän kaiken tiedon tulvan keskellä kun hakee Googlesta tietoa jostakin sairaudesta tai lääkkeestä, niin mitkä ovat ne viisi tai enintään 10 ensimmäistä hakutulosta? Onko ensimmäisenä sellainen, joka varmasti tuppaa tulemaan, koska se on ostettu? Vai onko se sellainen, kuten meillä Duodecim, joka antaa Käypä hoito -suosituksia? Luotettavuus merkitsee Rehulan mielestä paljon mielikuvien maailmassa. Joskus luotettavuutta lisääviä elementtejä käytetään myös väärin. Hänen mukaansa lääkealan ammattilaisten rooli oikean tiedon tarjoamisessa on aivan keskeinen. – Terveydenhuollon ammattilaisten asiantuntemukseen ja osaamiseen luotetaan. Kaikki eivät välttämättä tiedä, kuka tai mikä on proviisori. Mutta siitä huolimatta, kun menee apteekin ovesta sisään, on aivan keskeinen osa lääketurvallisuutta se, että siellä palvellaan osaavasti ja ammattitaitoisesti. Rehulan mukaan myös apteekin verkkopalveluja koskevissa säännöissä ykkösasiana on, että lääkeneuvonnan tarjoaminen on apteekin vastuulla. Kansalaisille on yhä tehokkaammin tiedotettava, miten ja mistä verkosta voi ostaa lääkkeitä laillisesti. On myös opetettava kriittistä lukutaitoa.
JUHA REHULA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI
• Kotoisin Hollolasta. Naimisissa, kaksi lasta. • Sosionomi Tampereen yliopistosta 1990. • Ennen kansanedustajuutta usean eri kunnan palveluksessa. • Kansanedustaja vuodesta 1996 lähtien. • Aloitti ministerinä 24.5.2010. • Kuntoliikuntaliiton puheenjohtaja. • Puoluekanta Keskusta. • Harrastukset hiihto, suunnistus ja raviurheilu.
Lääkepolitiikka 2020 on ainutlaatuinen työ LÄÄKEPOLITIIKKA 2020 -asiakirjan valmisteluprosessi on ollut Juha Rehulan mukaan ainutlaatuinen. Alalla ovat erittäin suuret rahat kyseessä, ja eri lääkealan toimijoiden tulokulmat politiikan tekoon ovat luonnollisesti erilaiset. – Suurin työn ansio on se, että porukka, joka on asiakirjan tehnyt, on istunut samassa pöydässä monta kertaa – toimi-
16
jat, joiden intressit ovat 180 astetta eri suunnista. Siitä huolimatta, että sisältö on yleisellä tasolla, on tämä kova juttu. Työ on ainutlaatuinen eurooppalaisella tasolla ja myös tehty nyt Suomessa ensimmäisen kerran, Rehula sanoo. Hänen mukaansa tärkeää lääkepolitiikan teossa on ollut muukin kuin lopputulos: itse prosessi ja luottamus.
Lääkepolitiikkaa toteutetaan seuraavan hallituksen hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Asiakirjassa on lisäksi koko lääkealan omia tavoitteita. Tavoitteita ja toimenpiteitä tarkistetaan kerran vuodessa kokoontuvassa viranomaisten muodostamassa lääkeryhmässä sekä joka toinen vuosi kokoontuvassa lääkefoorumissa, jonka muodostavat lääkealan sidosryhmät.
Lääkepolitiikka 2020 päälinjaukset LÄÄKEHUOLTO ON OSA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄÄ
Sosiaali- ja terveyspalveluja on kehitettävä yhä enemmän asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Lääkehuollon keskeinen tavoite on mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito kaikille sitä tarvitseville. Moniammatillinen yhteistyö, yhteisistä toimintatavoista ja päämääristä sopiminen alueellisesti ja paikallisesti ovat tarpeen suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen toiminnan varmistamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien tietojärjestelmien hyödyntämistä ja yhteensopivuutta on parannettava. Tavoitteena on kaikkien lääkemääräysten toimittaminen sähköisesti.
1
LÄÄKEHUOLTO ON LAADUKASTA, VAIKUTTAVAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA
Kansalaisille on turvattava hyvä lääkkeiden saatavuus kaikissa olosuhteissa ja ammatillisesti toimiva lääkkeiden jakelujärjestelmä. Rahoitusjärjestelmien on tuettava sellaisia lääkehoitoja tai palveluita, jotka edistävät väestön työ- ja toimintakyvyn säilyttämistä ja omatoimista selviytymistä. Lääkekustannuksia on arvioitava osana terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Lääkekorvausjärjestelmän on tuettava kustannusvaikuttavaa hoitoa kustannusten hillitsemiseksi. Lääkeneuvottelukuntien ja sairaala-apteekkien sekä lääkekeskusten osaamista ja käytäntöjä on kehitettävä peruslääkevalikoiman muodostamisessa, lääkehankinnoissa sekä kilpailutuksessa.
2 3
RATIONAALINEN LÄÄKEHOITO JA HYVÄ LÄÄKITYSTURVALLISUUS LISÄÄVÄT VÄESTÖN HYVINVOINTIA, PARANTAVAT KANSANTERVEYTTÄ JA VÄHENTÄVÄT TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA
Asiakkaan omaa roolia ja vastuuta terveyden- ja sairaanhoidossa on lisättävä erityisesti pitkäaikaissairauksien ja helposti itse hoidettavien oireiden hoidossa. Lääkehoidon onnistumista on parannettava esimerkiksi proviisorilta, farmaseutilta ja muilta terveydenhuollon ammattilaisilta saatavalla neuvonnalla. Kansallisten Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa on edistettävä. Terveydenhuollon ammattilaisten, väestön ja lääkkeiden käyttäjien luotettavan ja näyttöön perustuvan lääketiedon saanti on varmistettava. Kuluttajien ja potilaiden kriittistä terveystiedon lukutaitoa on lisättävä. LÄÄKETUTKIMUS LISÄÄ TERVEYTTÄ, HYVINVOINTIA JA TYÖLLISYYTTÄ
4 5
Onnistunut lääketutkimus lisää terveyttä, hyvinvointia ja työllisyyttä, ja sen vuoksi lääkeinnovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä on edistettävä. Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointia on lisättävä ja työssä on käytettävä mahdollisimman yhtenäisiä, samoihin kriteereihin ja näyttöön perustuvia menettelytapoja. Hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointimenetelmiä on yhä enemmän hyödynnettävä lääkevalmisteen korvattavuuteen liittyvässä päätöksenteossa. ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO TURVAA KANSANTERVEYTTÄ JA EDISTÄÄ IHMISTEN JA ELÄINTEN HYVINVOINTIA
Eläinlääkkeiden tarkoituksenmukainen käyttö varmistaa kuluttajien turvallisuutta. Eläinlääkkeiden alueellinen ja kansallinen saatavuus on turvattava ja niiden maahantuonnin ja jakelun on oltava turvallista. Mikrobilääkkeiden kulutuksen ja käytön seurantaa on kehitettävä ja luotava riittävät järjestelmät kerätä tietoa eläinlääkkeiden käytöstä, luovuttamisesta ja määräämisestä.
VALMISTELUSSA MUKANA OLLEET:
• Sosiaali- ja terveysministeriö • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) • Kansaneläkelaitos • Sosiaali- ja terveysministeriö/ Lääkkeiden hintalautakunta • Sosiaali- ja terveysministeriö/ Vakuutusosasto • Maa- ja metsätalousministeriö • Elintarviketurvallisuusvirasto Evira • Sairaala-apteekit • Sairaanhoitopiirit • Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY • Suomen Apteekkariliitto • Suomen Farmasialiitto • Suomen Proviisoriyhdistys • Suomen Kuntaliitto • Suomen Lääkäriliitto • Suomen Hammaslääkäriliitto • Suomen eläinlääkäriliitto • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer • Terveys- ja sosiaalialan koulutetun henkilöstön ammattijärjestö Tehy • Apteekkitavaratukkukauppiaat • Helsingin yliopisto • Itä-Suomen yliopisto • Turun yliopisto • Tampereen yliopisto • Åbo akademi • Lääketeollisuus • Rinnakkaislääketeollisuus • Suomen Potilasliitto • Duodecim • Helsingin yliopiston apteekki
LÄHDE LÄÄKEPOLITIIKKA 2020, WWW.STM.FI
17