KOULUTUSMÄÄRIEN ENNAKOINTI SIVU 7 VALMISTUVAT OPISKELIJAT SIVU 10 TULEVAISUUDEN APTEEKKI SIVU 16 VIRKISTY VEDESSÄ SIVU 19 PALVELUILLA KOHTI PAREMPAA SIVU 20 JARMO ESKELINEN SIVU 22 RESEPTINUUSIMISOIKEUS SIVU 24 TIINA KUOSA SIVU 26
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 2 | 2010
Täältä tullaan työelämä!
`VALMISTUVAT OPISKELIJAT
Carolina Amberg ja Ilona Sipilä tähtäävät tutkijan uran kautta teollisuuteen, mutta pitävät muitakin vaihtoehtoja mahdollisina.
Odotettavissa selkenevää TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT PEKKA SIPOLA JA ARI-PEKKA KERÄNEN
VALMISTUVAT PROVIISORIOPISKELIJAT MIETTIVÄT VIELÄ LÄHTÖKUOPPIA KAIVAESSAAN, MIHIN MAALIIN TÄHTÄISIVÄT. MIELIALAT OVAT KUITENKIN VARSIN LUOTTAVAISET NIIN KUOPIOSSA KUIN HELSINGISSÄKIN.
almistumassa olevat eivät vielä tiedä, minne ura heidät lopulta kuljettaa. Monipuolisuus onkin heidän mielestään opintojen ehdoton vahvuus: proviisorin tutkinto antaa mahdollisuuksia moneen.
V
Miten päädyit proviisoriopiskelijaksi? ILONA SIPILÄ: Biologia ja kemia kiinnostivat
minua lukiossa. Vaihtoehto tuli luontevasti mieleeni, koska mummini, vaarini ja tätini ovat apteekkareita. CAROLINA AMBERG: Halusin nopeasti ammatin, joten opiskelin ensin farmaseutiksi. Oltuani neljä vuotta vakituisessa työssä aloin kuitenkin kaivata jotakin enemmän.
10
Jatko-opiskelusta ja tutkimuksesta innostuin vasta proviisoriopintojen myötä. RIINA OLLAKKA: Kysyin kesätöitä apteekista, koska ajattelin, että farmasiassa voisi yhdistää luonnontieteitä käytännön työhön. Työkokemus vahvisti käsitystäni. ANSSI SIIKANEN: Olin kiinnostunut kemiasta ja biologiasta, joten ajattelin lukea farmaseutiksi, mutta koulukaverin äiti kehotti hakemaan suoraan proviisoriopintoihin. En tiennyt työstä mitään silloin.
Ovatko opinnot vastanneet odotuksiasi? ILONA: On ollut vieläkin kivempaa kuin odotin. Olen aina tykännyt olla labrassa ja labroja on riittänyt. CAROLINA: Proviisoriopinnoissa on tullut
esiin paljon uutta. Farmaseuttiopinnoissa labrat keskittyivät lääkevalmistukseen, kun taas minua kiinnostaa enemmän tutkimus ja kehitystyö, jota tuli syventävien opintojen vaiheessa. RIINA: Minulla ei ollut paljon odotuksia, koska lähipiirissä ei ollut farmasiaa opiskelleita, mutta pettymyksiäkään ei ole tullut. ANSSI: On ollut monipuolisempaa kuin odotin. Labrat olivat alussa ihan uutta ja ne olivat mukavia ja kiinnostavia. Mielenkiintoisinta on ollut farmakologia, joten valitsin sen pääaineeksi.
Mikä on ollut antoisinta? CAROLINA: Opintojen monipuolisuus. ILONA: Minäkin pidän alan poikkitieteel-
lisyydestä. Menemme sopivasti juuri tarpeeksi
syvälle kaikessa ja tiedämme monesta asiasta. Soveltava koulutus antaa mahdollisuuden sijoittua työelämässä monenlaisiin paikkoihin. RIINA: Syventävät opinnot ovat antaneet mahdollisuuden paneutua aiheisiin kunnolla. Mahdollisuus valita monipuolisesti kursseja eri aiheista on pitänyt mielenkiinnon vireillä. ANSSI: Se, että on farmakologiassa saanut nähdä, miten lääkkeet ihmisen elimistössä vaikuttavat. On ollut mukavaa huomata, että asiantuntemus on vähitellen kehittynyt ja osaa vastata vaikeampiinkin kysymyksiin soveltamalla oppimaansa.
Mitä oivalluksia olet saanut? ILONA: Ajattelin tänne tullessani, että farmaseutit ovat tosi fiksuja, proviisoreista puhumattakaan. En voinut kuvitellakaan, että voisin itse joskus väitellä. Mutta tässä sitä ollaan, jatko-opintoja miettimässä. Asioiden mittakaava on muuttunut. Alussa ajattelin myös, että pitää osata kaikesta kaikki. Nyt tiedän, että tiimityöskentelyssä hyödynnetään jokaisen vahvuudet. Vaikka olen junnu, joka ei osaa
paljon mitään, minulla on oma spesifi alueeni, jolla olen pätevä. CAROLINA: Täällä oppii asian kerrallaan, menee eteenpäin, tapaa ihmisiä, saa mahdollisuuksia. Avautuu ovia, joiden ei tiennyt olevan olemassakaan. Yliopistossa oppii myös kriittisyyttä. Alussa piti totena kaikkea, mitä artikkeleissa luki, mutta ei enää. Nyt miettii, onko tämä hyvin tehty ja voiko tähän luottaa. RIINA: Proviisorina voi työskennellä monilla eri sektoreilla. Aloittaessani ajattelin vain apteekkia, mutta sittemmin on selvinnyt, että opinnot voivat johtaa muuallekin. ANSSI: Olen opintojen myötä ruvennut ajattelemaan asioita monelta eri kantilta. Yliopistossa on myös otettava itse vastuu opinnoistaan. Olen ymmärtänyt, että lopulta kaikki on itsestä kiinni.
Millainen gradusi on? ILONA: Teen poikkifarmaseuttisen graduni bio-
farmasian ja farmakokinetiikan osastolle, mutta olen työstänyt sitä myös kemian osastolla. Kyseessä on yliopiston ja turkulaisen To-
xis Oy:n yhteistyöhanke, jossa tutkin kahden lääkeaineen yhteisvaikutuksen mekanismia. Suunnittelin ja toteutin tutkimuksen pitkälti itse. Tutkimuksessani käytin diabeetikkorottia ja verrokkina terveitä rottia, joilta muun muassa keräsin plasmanäytteitä. Koko viime syksyn vietin kemian labrassa, jossa määritin näytteistä lääkeainepitoisuuksia. Se oli tosi kivaa ja antoisaa, mutta välillä turhauttavaa, kun kaikki ei mennyt putkeen. Sanoin ohjaajalle, että jos olisin tiennyt etukäteen, mihin ryhdyin, olisi hirvittänyt. Mutta toisaalta olen oppinut rutkasti pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä. Jos saan hyviä tuloksia, työni julkaistaan. Katsotaan nyt.
Opiskellessa avautuu ovia, joiden ei tiennyt olevan olemassakaan.
11
CAROLINA AMBERG C JJATKO-OPISKELIJA, HELSINKI VALMISTUIN proviisoriksi viime marraskuussa, mutta jäin yliopistolle jatko-opiskelijaksi.Työskentelen Biotekniikan Instituutissa Mart Saarman tutkimusryhmässä, joka tutkii hermokasvutekijä GDNF:n vaikutusta Parkinsonin taudissa. Kirjoilla olen farmakologian ja toksikologian osastolla. ENNEN PROVIISORIOPINTOJA työskentelin neljä vuotta farmaseuttina Porvoon Uudessa Apteekissa. Pääsin sinne harjoittelijaksi jo ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja teen siellä jonkin verran tuntitöitä edelleen. VAPAA-AIKANI kuluu tehokkaasti koirien kanssa. Minulla on jo eläkkeellä oleva saksanpaimenkoira ja nuori belgianpaimenkoira malinois, jota treenaan palveluskoirakokeita varten. MINULLE ON TÄRKEÄÄ että elämässä on turvallisuutta ja kiinnostavia haasteita sopivassa suhteessa.
Anssi Siikasen ja Riina Ollakan urasuunnitelmat ovat vielä täsmentymättä. Molempia kiinnostavat myös jatko-opinnot.
Tutkimus jää päälle eri tavalla kuin apteekkityö. CAROLINA: Tein graduni farmakologian ja toksikologian osastolle. Aiheena olivat noradrenaliini- ja dopamiinitransportterien selektiivisen eston vaikutukset dopamiinin metaboliaan COMT-poistogeenisen hiiren etuaivokuorella. Tein mikrodialyysitutkimusta hereillä olevilla hiirillä. Hiirille asetettiin koetin etuaivokuoreen stereotaktisen leikkauksen avulla. Kun ne olivat toipuneet leikkauksesta, Ringer-liuos kuljetettiin koettimen läpi ja siihen diffundoituneet dopamiinin ja sen metaboliittien määrät analysoitiin nestekromatografialla. Tulokseni julkaistaan osana ohjaajani väitöstutkimusta. Kokeellinen osuus laboratoriossa sujui hyvin ja sain siitä kiitosta, mutta toivon, että olisin ottanut kirjoitusvaiheessa rennommin. Stressaannuin, kun kirjoittaminen eteni hitaasti. Pelkäsin, että aikaa menee hukkaan. Olisin voinut nauttia enemmän siitä ajasta, koska minulla ei ollut oikeasti minnekään kiire. RIINA: Teen graduni farmakologian laitokselle. Erikoistyöni aihe oli eri aineiden vaikutus leivinhiivan kasvuun ja kirjallista osuutta teen triatsoli-sienilääkkeiden yhteisvaikutuksista. Tykkäsin varsinkin erikoistyön tekemisestä. Kirjallisessa työssä on ollut vaikeutena aiheen laajuus. Lähdemateriaalia on niin paljon, että tuntui, että hukun siihen. Sain siitä lopulta kuitenkin otteen. ANSSI: Tein erikoistyöni Saksassa, Leipzigin yliopiston Paul-Flechsig-Institutissa, jossa vietin neljä ja puoli kuukautta. Hanke on perus-
12
ILONA SIPILÄ PROVIISORIOPISKELIJA, HELSINKI PROVIISORIOPISKEL PARHAILLAAN kirjoitan täysipäiväisesti tä graduani, jonka on tarkoitus valmistua syksyllä. Kyseessä on turkulaisen lääketutkimusyrityks lääketutkimusyrityksen ja yliopiston yhteistyöprojekti. AIKAISEMMIN olen työsken työskennellyt apteekeissa eri puolilla maata, kauimmainen oli Kittilässä.Yhden kesän olin myös sairaala-apteekissa sairaala-apteekissa. Tänä kesänä menen kesätöihin tutkijaksi Fimeaan. VAPAA-AIKANANI laulan kahdessa eri kuorossa. Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan naislaulajissa rahastonhoitajana. Tykkään tehdä myös käsitöitä ja laittaa ruokaa. olen lisäksi rahastonhoitajana MINULLE ON TÄRKEÄÄ Ä ttämän elämänvaiheen huolettomuus ja kiireettömyys. Minulla on juuri nyt aikuin haluan. kaa tehdä asiat niin hyvin kui
tutkimusta, joka liittyy muistisairauksien syntymekanismeihin. Sen tavoitteena on saada selville, millä tavoin prolyylioligopeptidaasi (POP) on kytköksissä neurotransmitterijärjestelmiin. Tutkin, kuinka tiettyjen neuronien tuhoaminen rotan aivoissa vaikuttaa POPin ilmenemiseen. Kirjallinen osa tukee erikoistyöosuuttani. Ensimmäiset palautteet työstäni ovat olleet rohkaisevia, mutta tekemistä vielä riittää.
Miten kehittäisitte opintoja? ILONA: Voisi olla hyvä olla tutkijalinja niitä var-
ten, jotka tietävät alusta asti suuntautuvansa tutkimukseen. Tällä hetkellä tutkimustyö ja sen menetelmät tulevat esille vasta syventävässä vaiheessa. Hyppäys on iso. CAROLINA: Apteekkityöhön aikoville opinnot antavat hyvän pohjan tällaisenaan. Johtamisopintoja ja liiketaloutta voisi olla enemmän, tosin näitä kursseja voi koota ohjelmaansa muualtakin. RIINA: Meillä on yksi kurssi apteekkiliikkeen johtamisesta, muttei lainkaan opintoja ihmisten johtamisesta. Se on puute, kun ajattelee, miten monet proviisorit ovat esimiestehtävissä. ANSSI: Vaikka johtajakoulutusta voi ottaa valinnaisena myös kauppiksen puolelta, sitä pitäisi olla tutkinnossakin. On myös proviisoriopiskelijoita, jotka aikovat alusta asti tutkijan uralle. Heille pitäisi tarjota omaa suuntautumisvaihtoehtoa.
Miten opinnot ovat valmistaneet työelämään? ILONA: Ainoa, mitä ei yliopistolla opeteta ap-
teekkityöstä, on asiakaspalvelu. Oli aluksi aika kamalaa joutua tiskille. Siinä tarvitaan monenlaisia taitoja, mutta tekemällä oppii.
RIINA: En usko, että käytännön työtä voi oppia muuten kuin tekemällä. Jos asiakaspalvelun haluaa tehdä hyvin, on oltava jatkuvasti valmis oppimaan uutta ja oman asenteen pitää olla kohdallaan. On varmasti sokki mennä ensimmäistä kertaa töihin proviisoriksi etenkin, jos on apteekin ainoa proviisori, koska sitä työtä ei ole harjoiteltu. ANSSI: Asiakaspalvelu ja lääkkeistä kertominen apteekissa oli haasteellista, kun sitä ei ollut tehnyt ennen, mutta työkaverit auttoivat hyvin alkuun. CAROLINA: Tunsin harjoitteluapteekkini ja sen ohjelmat ja ihmiset jo ennestään, mikä helpotti harjoittelua. Nykyisessä työssäni saan syventää aiemmin opiskelemaani. Monesta aiemmin opitusta on ollut hyötyä.
Minne tähtäätte työelämässä? CAROLINA: Tähtään lääketeollisuuden palve-
lukseen, mieluummin asiantuntijatehtäviin kuin myyntiin tai markkinointiin. Tarkemmin en osaa vielä sanoa. ILONA: Harkitsen jatko-opintoja ja sen jälkeen suuntana on lääketeollisuus. Minulla on sellainen olo, etten vielä edes tunne kaikkia mahdollisuuksia. Kesällä teen Fimeassa riskiarviointia labrassa, mikä on taas uusi alue. RIINA: Minuakin kiinnostavat jatko-opinnot, mutta uskon silti, että aloitan apteekista. Koska mieheni on töissä Kuopiossa, jäisin mielelläni tänne asumaan. Ajan myötä jotakin varmasti löytyy, vaikka työnsaantimahdollisuudet seudulla eivät ole erityisen hyvät. ANSSI: En osaa vielä sanoa. Apteekkariksi en aio, se on selvää, mutta voisin lähteä väitöskirjaa tekemään tai ulkomaille töihin. Kun valmistuminen lähestyy, alan miettiä asiaa tarkemmin.
Miten opiskelukaverinne ovat saaneet töitä? ILONA: Monet kurssiltamme ovat päässeet apteekkiin töihin, mutta työpaikkoja ei ole kuin sieniä sateella. Nykyään tuntuu olevan trendikästä kouluttaa myös farmaseutteja vastuullisempiin tehtäviin apteekissa. CAROLINA: Lääketeollisuuteen tähtäävien pitäisi päästä paikkaan, jossa koulutetaan työhön, koska vastavalmistuneilla ei ole kompetenssia kaikkiin tehtäviin. Esimerkiksi äitiysloman sijaisuus voi tarjota mahdollisuuden päästä sisään yritykseen. RIINA: Kurssiltani useimmat ovat jo lähteneet töihin apteekkeihin muualle maahan. En tiedä ketään, joka olisi jäänyt vaille työpaikkaa. ANSSI: Valmistuneet ovat saaneet ihan hyvin töitä. Keikkatyötä Farentan kautta on saanut, ellei ole halunnut vakituista työpaikkaa. Osa on saanut vakituisen paikan ja osa on mennyt tutkijoiksi.
Millaisia asioita valmistuvat opiskelijat pohtivat keskenään? RIINA: Tällä hetkellä kaikilla on päällimmäisenä huolena gradun saaminen valmiiksi. ANSSI: Se askarruttaa, saako töitä ja pitääkö muuttaa kauas kotiseudulta vai saisiko jo-
On varmasti sokki mennä ensimmäistä kertaa työhön proviisoriksi. 13
RIINA OLLAKKA PROVIISORIOPISKELIJA, KUOPIO PROVIISORIOPINTONI ovat loppuvaiheessa – kaikki muut opintojaksot ovat valmiina ja farmakologian alaan kuuluvaa graduani viimeistelen parhaillaan. TYÖKOKEMUSTA aloin kerryttää jo toisen lukiovuoden jälkeen kesätöissä apteekissa Rantsilassa, josta olen kotoisin. Opintoihin kuuluvat harjoittelut tein tarkoituksella muualla, jotta sain enemmän kokemusta. Viime aikoina olen työskennellyt eri apteekeissa Farentan kautta. VAPAA-AIKANA käyn kuntosalilla ja vietän kotielämää kahden kissan ja miehen kanssa. MINULLE ON TÄRKEÄÄ perhe, koti ja ystävät sekä juuri nyt opiskelun antama mahdollisuus mietiskellä tulevaisuutta rauhassa.
takin lähempää. Puhumme myös siitä, miten pärjäämme proviisoreina, kun olemme aikaisemmin tehneet pelkästään farmaseutin töitä. Esimiestyö on uutta. CAROLINA: Mietimme sitä, mitä oikeasti haluamme tehdä ja minne suuntautua. Apteekkiin jääminen olisi taloudellisesti järkevämpää, palkka on parempi ja työpaikka varmempi kuin esimerkiksi yliopistolla tutkijana. Itse ajattelin, että voin aina palata apteekkiin, mutta saamani tilaisuus jäädä tutkijaksi kannatti käyttää. Tutkimustyössä on haasteena ajankäyttö. Apteekissa on työaika, mutta täällä työ ei lopu tekemällä ja tuntuu, että pitäisi ehtiä enemmän. Ajankäytölle pitää pystyä asettamaan itse rajat, koska kukaan ei voi jaksaa ilman vapaaaikaa vuodesta toiseen. Väitöskirjan tekemiseenkin menee ainakin neljä vuotta. Ei voi aja-
tella, että koko muu elämä on silloin katkolla. ILONA: Olen samoilla linjoilla. Olen yrittänyt tehdä kahdeksantuntista päivää, mutta olen huomannut, että helposti harrastelen tutkimusta vielä illalla. Tutkimus jää eri tavalla päälle kuin apteekkityö. Vaikka toisaalta, jos näytteet pitää ottaa kello kahdeksan illalla, on tietenkin selvää, että olen töissä siihen asti. Kavereiden kanssa pohdimme paljon selviämistä työelämän alkutaipaleella erityisesti, jos päätyy apteekkiin. Muualla ei tarvitse ihan aluksi mennä johtotehtäviin, mutta apteekissa olemme esimiehiä.
Tarvitaanko proviisoreja tulevaisuudessa? CAROLINA: Tällä hetkellä pitää olla proviisori voidakseen omistaa apteekin, mutta vaikka apteekin pito vapautuisi, uskon, että ylemmän tutkinnon suorittaneita tarvitaan. Proviisorit eivät häviä apteekeista. ILONA: Vaikea sanoa. Tällä hetkellä tuntuu, että proviisoreita ei ehkä käytetä apteekeissa aivan yhtä paljon kuin aiemmin.
Proviisorin on nyt mahdollista olla pioneeri omalla alallaan. RIINA: Vähän huolestuttaa. Proviisorien määrä apteekeissa on vähentymään päin. Aika näyttää, mutta uskon, että proviisorit pystyvät löytämään oman paikkansa. ANSSI: Uskon, että meitä tarvitaan. Kun lääkehoidon kokonaisarvioinnit saadaan käyntiin ja sairaalafarmasia kehittyy, asiantuntemustamme tarvitaan nykyistä enemmän. Tiedämme paljon lääkkeistä ja meissä on paljon potentiaalia, mutta on itsestämmekin kiinni, miten hyödynnämme sitä. Apteekkityössä voimme esimerkiksi parantaa apteekin ja terveyskeskusten yhteistyötä. Uskon, että jos proviisori haluaa olla pioneeri omalla alallaan, se on mahdollista. |
ANSSI SIIKANEN AN PROVIISORIOPISKELIJA, KUOPIO PR OP OPINTONI ovat loppuvaiheessa: gradun kirjoitus farmakologian laitokselle on kesken ja kaksi tenttiä tenttimättä. Valmistuminen jää varmaankin ensi syksyyn, sillä en pidä kiirettä. Menossa on kuudes opintovuosi. timä APT APTEEKKIHARJOITTELUT tein samassa paikassa, Pieksämäen Uudessa Apteekissa, jossa olen ollut myös kesätöissä. Lisäksi olen tehnyt töitä Farentan kautta niin paljon kuin olen jaksanut. kesä VAP VAPAA-AIKANA vietän rentoa ja mukavaa elämään kavereiden kanssa, käyn kuntosalilla ja lenkillä, laitan ruokaa ja oleilen. MINULLE ON TÄRKEÄÄ matkustella ja nähdä maailmaa, kun sen pystyy vielä tekemään. Olin huhtiMIN kuussa kuu kolme viikkoa reilaamassa ja heinäkuussa menen kahdeksi viikoksi Barcelonaan.
14