6
ApteekkiTyöryhmä
7
Nettikauppasäännöt
19
Proviisoripäivä
28
Tilaajavastuulaki
29
Viherpeukaloksi?
31
Apteekin dilemma
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 2|2011
DEKAANIT JUKKA MÖNKKÖNEN JA JOUNI HIRVONEN
Proviisoreista on enempään
»Tarvitseeko apteekki johtoryhmän? Aloittavan »apteekkarin haasteet mutta »Töissätehoton
»10 kysymystä dekaaneille TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT ARI-PEKKA KERÄNEN JA MARKKU OJALA
ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA FARMASIAN OPETUS JA TUTKIMUS SIJAITSEVAT TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA. DEKAANI JUKKA MÖNKKÖNEN PITÄÄKIN MONIAMMATILLISTA NÄKÖKULMAA KUOPION FARMASIAN VAHVUUTENA.
1
MITEN YLIOPISTONNE EROTTUU FARMASIAN KOULUTTAJANA?
Itä-Suomen yliopistossa farmasian opetus ja tutkimus on osa Suomessa ainutlaatuista ja kansainvälisestikin harvinaista terveystieteiden opetuksen ja tutkimuksen keskittymää. Moniammatillisen näkökulman hakeminen opintojen kaikissa vaiheissa on näissä olosuhteissa luontevaa. Pidän tätä suurena vahvuutena. Viime vuosina Helsingin ja Kuopion farmasian opinnot ovat samankaltaistuneet, mutta perinteisesti opetuksemme on painottunut farmakologiaan ja sosiaalifarmasiaan, kun Helsingissä on lähdetty enemmän luonnontieteiden pohjalta. Tieteiden väliset raja-aidat ovat meillä olleet aina suhteellisen matalat.
2
MITKÄ FARMASIAN KEHITYSSUUNNAT VAATIVAT YLIOPISTON REAGOINTIA?
Moniammatillisuus on sosiaali- ja terveydenhuollon megatrendi, joka on syytä ottaa tosissaan myös opetuksessa ja tutkimuksessa. Olivatpa hallinnolliset rakenteet millaiset tahansa, farmasian on hakeuduttava lähemmäs muita aloja. Se on kehityksen edellytys. Samoin proviisorin koulutuksen saaneiden tulisi hakea rohkeammin rooliaan terveydenhuollon laajassa kentässä. Koulutus antaa hyvät valmiudet toimintaan monenlaisissa asiantuntija- ja hallinnollisissa tehtävissä. Proviisorien ammattiroolin vahvistuminen tekisi hyvää niin farmasialle kuin koko terveydenhuollollekin. Proviisoreita ei kuitenkaan tulla kotoa hakemaan, vaan heidän on itse mentävä ja kerrottava, mitä osaavat.
14
Proviisorin koulu 3
MITÄ SUUNNITELMIA TEILLÄ ON OPETUKSEN KEHITTÄMISEKSI?
4
OVATKO OPISKELIJAMÄÄRÄT KOHDALLAAN?
5
MITKÄ OVAT YLIOPISTONNE VAHVUUDET FARMASIAN TUTKIMUKSESSA?
Vastaamme Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Kuopioon siirtymiseen liittyviin tarpeisiin lisäämällä lääkevalvontaan liittyviä opintojaksoja osaksi sekä lääketieteen että farmasian opintoja. Panostamme myös lääketaloustieteeseen niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin. Kolmas kehittämisen kohde on lääkehoidon vaikuttavuuden arviointi.
Proviisorien koulutusmäärät ovat tällä hetkellä kohdallaan. Pelkästään apteekkilaitoksen näkökulmasta sisäänotto voi olla vähän yläkanttiin, mutta ongelmaa ei pidä ratkaista vähentämällä aloituspaikkoja vaan siten, että proviisorit lähtevät nykyistä laajemmin ottamaan paikkansa terveydenhuollon ja sen hallinnon kentältä.
Yliopistotasoinen koulutus ei voi perustua muuhun kuin alan viimeiseen tutkimustietoon. Meillä on osaamista koko lääketutkimuskentän alueella, mutta painopistealueitamme ovat muiden muassa lääkekehityksen menetelmät ja ADMET-tutkimus, joihin liittyen kehitämme esimerkiksi tietokonemallinnusta ja soluviljelymalleja. Farmasian teknologian puolella vahvuutemme on prosessianalyyttinen tutkimus. Sosiaalifarmaseuttista tutkimusta tehtiin vielä jokin aika sitten Suomessa vain Kuopiossa. Myös farmakologialla ja lääkeainekemialla on pitkät ja vahvat perinteet Kuopiossa. Lääketaloustiede on nykyään kansallinen vahvuusalueemme. Kaiken kaikkiaan farmasian tutkimus on Suomessa kansainvälisestikin arvioiden korkeatasoista, mistä on syytä olla ylpeä.
6
MILLAISTA YHTEISTYÖTÄ TEETTE?
Farmasian tutkimusta ei käytännössä voi tehdä ilman merkittäviä kansainvälisiä yhteistyösuhteita ja niinpä kansainväliset yhteistyöverkostomme tutkimuksessa ovat vahvat. Uutena alueena on Kiina-yhteistyö farmaseuttisen kemian tutkimuksessa. Meillä on yhteisiä hankkeita myös Helsingin yliopiston ja Åbo Akademin kanssa. Välillämme ei ole kilpailuasetelmaa. Yhteistyö onkin ainoa järkevä tapa toimia.
7
MITEN TUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN TOIMII?
8
MILLAISIA MUOTOJA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMISENNE SAA?
9
MITEN ARVIOIT LÄÄKEPOLITIIKKA 2020 -ASIAKIRJAA?
Tutkimusryhmät ja lääketeollisuuden yritykset oppivat puhumaan samaa kieltä Tekes-vetoisen rahoitusjärjestelmän tukemissa hankkeissa 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuoliskolla. Valitettavasti tämä toiminta on nyt hieman hiipunut. Olisi tärkeää, että hyvin käynnistynyt verkottuminen yliopiston ja teollisuuden välillä pysyisi yllä.
Vaikuttamisemme on monimuotoista, kuten sen pitääkin olla. Jo tieto sinänsä vaikuttaa aina yhteiskuntaan. Olen vakuuttunut siitä, että Kuopiossa tehdyllä sosiaalifarmasian tutkimuksella on ollut vaikutusta lääkepoliittiseen päätöksentekoon. Uskon vahvasti, että farmasian on avattava portit avoimeen yhteistyöhön kaikkien terveydenhuollon alojen kanssa. Siitä hyötyvät kaikki.
Lääkepolitiikkaa tarkastellaan asiakirjassa ensimmäistä kertaa omana kokonaisuutenaan kansallisia terveyspolitiikan strategioita kehitettäessä, mikä nostaa lääkepolitiikan poliittisen painoarvon uudelle tasolle. En voisi olla enempää samaa mieltä asiakirjan keskeisistä kohdista. Heti aluksi linjataan lääkehuolto osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Tätä on nyt kaikkien alan toimijoiden pidettävä johtolankana. Jatkokeskustelussa on ratkaistava, miten apteekit saadaan pysymään myös kannattavina. Hyvää on myös se, että asiakirjan valmistelussa oli mukana kattava lääkealan toimijajoukko. Asiat rullaisivat paljon paremmin, jos pikku hiljaa päästäisiin laajaan lääkealan yhteistyöhön.
10
MILLAISIA KOULUTUSPOLIITTISIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ASIAKIRJASTA ON VEDETTÄVISSÄ?
Omassa piirissä näprääminen ei koidu siunaukseksi farmasialle, vaan portit on avattava avoimeen yhteistyöhön kaikkien lähialojen kanssa. Tämä on varma mielipiteeni.
tus kantaa myös… KUOPIOSTA FARMASIASTA VÄITELLEET 2008: 10 2009: 8 2010: 7
Proviisorin ammattiroolin vahvistaminen tekisi hyvää farmasialle. JUKKA MÖNKKÖNEN DEKAANI, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA
KUOPIOSTA VALMISTUNEET PROVIISORIT 2008: 40 2009: 33 2010: 43 TAVOITE: 50
• Syntyperäinen savolainen Kuopiosta. Naimisissa, kolme aikuista tytärtä ja kaksi lapsenlasta. • Opiskellut Kuopiossa farmasiaa. Väitellyt 1991. Yhdysvalloissa vietetyn post doc -vuoden jälkeen toiminut eri tehtävissä Kuopion yliopistossa. • Kehittänyt biofarmasian tutkimusta ja opetusta. Vetää edelleen tutkimusryhmää. • Professuuri 1998, oman toimen ohella farmaseuttisen tiedekunnan dekaani vuodesta 2002 tiedekunnan lopettamiseen asti (vuoden 2009 loppuun). Vuoden 2010 alusta Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan dekaani. • Laulaa mieskuorossa sekä soittaa rokkia ja iskelmää bändissä.
15
»10 kysymystä dekaaneille
… asiantuntijaksi ja tiet HELSINGISTÄ FARMASIASTA VÄITELLEET 2008: 17 2009: 10 2010: 15
Haluamme päästä huipulle ja yhteiskuntaan. JOUNI HIRVONEN DEKAANI, HELSINGIN YLIOPISTON FARMASIAN TIEDEKUNTA
• Syntynyt Kerimäellä, asuu Vantaalla. Naimisissa, kaksi aikuista lasta. • Opiskellut Kuopiossa farmasiaa. Väitteli 1994, jonka jälkeen post doc -tutkijana Kaliforniassa. • Farmasian teknologian professoriksi Helsinkiin 1998. Farmasian tiedekunnan opetusvaradekaani 2004–2009 ja dekaani vuodesta 2010. • Johtaa 11 hengen tutkimusryhmää, joka tutkii muun muassa nanopartikkelipohjaisia lääkkeenantosysteemejä. • Toiminut 8 vuotta farmasian alan tieteellisen aikakauskirjan Dosiksen päätoimittajana. Mukana myös Euroopan farmakopean kehittämisessä. • Harrastaa ulkoilua, lukemista ja matkailua.
16
HELSINGISTÄ VALMISTUNEET PROVIISORIT 2008: 63 2009: 32 2010: 39 TAVOITE: 50
een huipulle! HELSINGIN YLIOPISTOSSA FARMASIAN TIEDEKUNTA ON OSA KANSAINVÄLISESTI ARVOSTETTUA TIEDEYLIOPISTOA. DEKAANI JOUNI HIRVONEN HALUAAKIN KOULUTTAA HUIPPUTASON TUTKIJOITA JA ASIANTUNTIJOITA.
1
MITEN YLIOPISTONNE EROTTUU FARMASIAN KOULUTTAJANA?
Olemme osa monialaista huipputason tiedeyliopistoa. Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan vahvuus on pitkäjänteinen sitoutuminen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen, alkoihan farmasian opetus meillä jo 1800-luvulla. Toisaalta olemme nuori ja aktiivinen tiedekunta, sillä saavutimme itsenäisen tiedekunnan aseman vasta vuonna 2004. Tiedekunta on valtakunnallinen yliopistokoulutuksen huippuyksikkö 2010–2012. Luonnontieteeseen pohjautuva farmasian tutkimus ja koulutus on ollut meillä perinteisesti vahvaa. Meille on leimallista myös se, että vastaamme kansallisesti ruotsinkielisten proviisorien koulutuksesta sekä teollisuus- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutuksista.
2
MITKÄ FARMASIAN KEHITYSSUUNNAT VAATIVAT YLIOPISTON REAGOINTIA?
Yhteistyömme lääketieteen kanssa on ollut enemmän tutkimuksellista kuin koulutuksellista, ja kliininen ja sosiaalifarmasia ovat olleet suhteellisen pieni osa tiedekuntamme yhteisöä. Tunnistamme Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjastakin pääteltävissä olevan tarpeen kehittää koulutusta tuohon suuntaan ja pyrimme vastaamaan siihen. Samaan aikaan opiskelijamme ja henkilökuntamme ovat tuoneet esiin tarpeen kehittää farmasian opetusta entistä vaativammaksi niin, että pystymme nykyistä paremmin tuottamaan sekä huipputason tutkijoita että asiantuntijoita, jotka pystyvät esimerkilliseen toimintaan, mutta myös kilpailemaan tehtävistä muiden alojen ammattilaisten kanssa.
3
MITÄ SUUNNITELMIA TEILLÄ ON OPETUKSEN KEHITTÄMISEKSI?
Meillä on suunnitteilla tutkijalinja, jonka opiskelijat voivat suuntautua jo varhaisessa vaiheessa tutkimustyöhön. Samalla voidaan lisätä valinnaisuutta farmaseutti- ja proviisoriopinnoissa laajemminkin, jolloin henkilökohtaisten opintosuunnitelmien avulla vastataan nykyis-
tä täsmällisemmin yhteiskunnan tarpeisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Tämän uudistuksen suunnittelu on jo käynnissä.
4
OVATKO OPISKELIJAMÄÄRÄT KOHDALLAAN?
5
MITKÄ OVAT YLIOPISTONNE VAHVUUDET FARMASIAN TUTKIMUKSESSA?
Proviisoriopiskelijoiden keskuudessa elää huoli työpaikkojen riittävyydestä ympäröivän yhteiskunnan ja kenties koko apteekkilaitoksen muuttuessa. Dekaanina näkisin, että jos onnistumme suunnitelmassamme motivoida ja kouluttaa proviisoreistamme erinomaisia osaajia myös asiantuntijatehtäviin ja tutkijoiksi, ei syytä opiskelijamäärien alentamiseen jatkossakaan ole.
Helsingin yliopiston strategian tunnuslause Huipulle ja yhteiskuntaan toimii hyvin myös tiedekunnassamme. Haluamme päästä huipulle ainakin joillakin tutkimuksen aloilla. Paikoitellen saatamme siellä jo ollakin, vaikka emme voi juuri röyhistellä verrattuna muutamiin muihin tiedekuntiin. Myös yhteiskuntaan avautumisen tavoite sopii meille hyvin, pystyyhän farmasia toimimaan monien tieteiden tarttumapinnoilla ja välialueilla. Yhteistyö eri alojen huippuyksiköiden kanssa on meille tuttu toimintamalli. Olemme itse arvioineet tutkimuksemme keihäänkärjeksi prekliinisen lääketutkimuksen ja lääkekehityksen menetelmät. Yhteiskunnallisesti merkittäviä aloja, joissa meillä on paljon annettavaa, ovat lääke- ja lääkitysturvallisuus sekä lääkevalmisteiden ja lääkehoidon kehittäminen lapsille ja vanhuksille.
6
MILLAISTA YHTEISTYÖTÄ TEETTE?
Leimallista yhteistyössä on monitieteisyys. Kampuksemme biotieteiden keskittymä on antoisa lähtökohta verkostoitumiselle ja yhteistyötutkimukselle, mutta verkostoidumme myös kansallisesti ja kansainvälisesti erittäin monipuolisesti. Nuoressa tutkijasukupolvessamme on nousemassa tulevaisuuden tähtiä, jotka toivottavasti pystyvät ottamaan vastuuta ja viemään tutkimusta ja tutkimusyhteistyötä eteenpäin.
7
MITEN TUTKIMUKSEN HYÖDYNTÄMINEN TOIMII?
Tutkimusryhmämme tekevät suoraa yritysyhteistyötä, mutta valtakunnallisia, isoja yhteistyöohjelmia ei enää ole käynnissä, kuten vielä 2000-luvun alkupuolella ja puolivälin jälkeenkin. Tekes oli silloin suurin tiedekunnan ulkopuolinen rahoittajamme – nyt se on Suomen Akatemia. Itse näen niin, että yliopiston tärkein panos on kouluttaa uusia asiantuntija- ja tutkijasukupolvia teollisuuden ja muun yhteiskunnan palvelukseen. Toimimme koulutuksen ja yhteistyöprojektien kautta.
8
MILLAISIA MUOTOJA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMISENNE SAA?
YVV eli yhteiskunnallinen vuorovaikutus on tullut iskusanaksi yliopistolla viime vuosina. Meillä on nyt yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen varadekaani, jonka johdolla toimii tiedekunnan sisäinen YVV-toimikunta. YVV-neuvottelukuntaan olemme kutsuneet kattavan joukon sidosryhmien edustajia. Ajatuksena on käydä yhdessä läpi tiedekunnassa tapahtuvia asioita, reflektoida heidän toiveitaan sekä saada heiltä rakentavaa kritiikkiä. Näemme tämän varsin tärkeäksi. Alumnitoiminnan avulla tuomme yhteen eri uravaiheissa olevia ihmisiä, niin opiskelijoita, vastavalmistuneita, parhaassa työiässä olevia kuin esimerkiksi pitkän elämäntyön tehneitä apteekkareitakin. Tarjoamme heille keskustelufoorumin ja luomme näin yhteisöllisyyttä alalle.
9
MITEN ARVIOIT LÄÄKEPOLITIIKKA 2020 -ASIAKIRJAA?
Oli alan kannalta hienoa nähdä, kuinka hyvässä hengessä vietiin vaikeitakin asioita kohti yhteisiä tavoitteita. Yhteiset linjaukset ovat tärkeitä alaa kehitettäessä. Asiakirjassa esiin tuodut viisi päälinjausta ovat keskeisiä ja esimerkiksi lääkehuollon näkeminen osana terveydenhuollon palvelujärjestelmää on iso asia.
10
MILLAISIA KOULUTUSPOLIITTISIA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ASIAKIRJASTA ON VEDETTÄVISSÄ?
Juuri tänään on liian aikaista sanoa, mitä käytännön vaikutuksia asiakirjalla on opetukseen, tutkimukseen ja muuhun työhön tiedekunnassamme. Haluamme käydä asiasta sisäisen periaatekeskustelun osana tiedekunnan strategiaprosessia ennen kuin otamme kantaa yksittäisiin kohtiin tai päätämme muutoksista toimintaamme.
17