SIKAINFLUENSSA SIVU 12 FIP-ALBUMI ISTANBULISTA SIVU 18 APTEEKKARI EMERITA EIJA JÄRVILUOMA SIVU 20 EY-TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖKSET SIVU 24 SAIRAALAPROVIISORINA HOLLANNISSA SIVU 26 APTEEKIN INVESTOINNIT SIVU 32
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 3 | 2009
Valmiina virustorjuntaan
`INFLUENSSA A
Valmiina virustorjuntaan
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT JUHA SAASTAMOINEN
VALMISTAJAT OVAT VALJASTANEET KONEISTONSA INFLUENSSAROKOTTEEN TUOTANTOON, SOSIAALIJA TERVEYSMINISTERIÖ POHTII, MITEN ROKOTE JAELTAISIIN JA APTEEKIT OVAT TILANNEET VIRUS- JA BAKTEERILÄÄKKEITÄ VARASTOON. VIRUSTORJUNTA ON SIIS SUOMESSA ASENNETTUNA JA PÄÄLLÄ. NÄHTÄVÄKSI JÄÄ, MITEN VOIMAKAS A(H1N1)V-HYÖKKÄYKSESTÄ TULEE.
12
Tapani Melkas, Pauliina Posti ja Jari Kokkonen uskovat sikainfluenssaviruksen torjunnassa ja hoidossa huolellisen valmistautumisen voimaan.
Mikä on influenssa A:n levinneisyys nyt? MELKAS: Kaikeksi onneksi epidemia on osoit-
tautunut lievemmäksi kuin keväällä pelättiin. Se on viime kuukausina ollut liikkeellä etenkin eteläisellä pallonpuoliskolla, jossa on ollut meneillään talvikausi. Esimerkiksi Uudessa Seelannissa tartuntoja on ollut kaksin–kolminkertainen määrä tavalliseen kausi-influenssaan verrattuna. Euroopassa influenssa A ei ole vielä levinnyt laajalti väestöön. Eniten sitä on esiintynyt Englannissa, Saksassa ja Espanjassa. Kun pandemia on vaiheessa 6, ei sen leviämistä voida estää. Alkuvaiheessa pyrimme Suomessa aktiivisin toimin rajoittamaan sen leviämistä, mutta tästä luovuttiin alkukesästä. Meillä on tähän mennessä ollut reilut 240 virologisesti vahvistettua tapausta, mutta todellisuudessa tautia on enemmän, koska emme enää testaa kaikkia tautiepäilyjä. Valtaosa todetuista tartunnoista on tähän asti saatu ulkomailta. Vielä tällä hetkellä tauti ei laajasti leviä meillä, vaan flunssat, joita ihmisillä nyt on, ovat enimmäkseen muuta kuin influenssa A:ta. Merkkinä alkavasta tilanteen muutoksesta ovat kuitenkin varuskunnissa todetut rajoitetut epidemiat. Odotamme pandemian ensimmäisen huipun olevan meillä syksyn aikana.
Miten vakavasta taudista on kyse? MELKAS: Yksilön kannalta se ei ole tavattoman
nfluenssa A(H1N1)v eli sikainfluenssa eteni WHO:n kriteerien mukaan kesäkuussa pandeemiseen jaksoon 6, mikä merkitsee, että tartuntoja esiintyy maailman koko väestössä jatkuvasti lisääntyen. Pandemia on WHO:n mukaan vakavuudeltaan keskitasoa. WHO määritteli keväällä virustyypin ja kehotti lääkeyrityksiä aloittamaan työn täsmärokotteen saamiseksi markkinoille. Rokotteiden teho ja turvallisuus tutkitaan normaalisti. Esimerkiksi Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus testaa parhaillaan Sanofi Pasteur MSD:n rokotetta lapsilla ja nuorilla. EMEA on luvannut myyntilupahakemuksille ripeän käsittelyn. Sosiaali- ja terveysministeriö voi päättää rokotteen käyttöönotosta tartuntatautilain nojalla jo ennen myyntilupaakin, jos tutkimukset on saatu valmiiksi ja tautitilanne sitä vaatii.
I
Viruslääkkeillä hoidetaan vakavia tautitapauksia ja riskiryhmiä. Neuraminidaasin estäjillä (oseltamiviiri, tsanamiviiri) pystytään lyhentämään influenssan kestoa 1–1,5 vuorokaudella. Samalla jälkitautien riski pienenee. Sikainfluenssan komplikaatioina esiintyy lähinnä keuhkokuumetta, korvatulehdusta ja nenän sivuonteloiden tulehdusta, joita hoidetaan bakteerilääkkeillä. Lääkelaitoksen varautumissuunnitelman mukaan avohoidossa oleville aikuisille annetaan ensisijaisesti doksisykliiniä, amoksisiliiniklavulaanihappoa tai kefaleksiinia. Sairaalahoidossa oleville annetaan ensisijaisesti suonensisäistä kefuroksiimia. Penisilliiniallergisille ja lapsille on omat suositukset. Sikainfluenssaa ja siihen liittyvää lääkehuoltoa koskeviin kysymyksiin vastaavat johtaja Tapani Melkas sosiaali- ja terveysministeriöstä, apteekkari Jari Kokkonen Yliopiston Apteekista ja toimitusjohtaja Pauliina Posti Sanofi Pasteur MSD:stä.
vakava, koska taudin vaikeusaste on melko lähellä tavallista kausi-influenssaa. Yhteiskunnan kannalta tilanne on sikäli huolestuttava, että sairastuneiden määrä tulee olemaan tavallista suurempi ja epidemian huippu saattaa olla ajallisesti lyhyt, mutta voimakas. Jos näin käy, yhteiskunnan pyörät eivät pyöri tavalliseen tapaan. Terveydenhuollossa aiheuttaa ongelmia, jos paljon väkeä on sairaana. Tehohoidon kapasiteetti joutuu koville, jos tehohoitoa tarvitsevia potilaita tulee paljon samaan aikaan.
Riittäväkö virus- ja bakteerilääkkeet? MELKAS: Viruslääke Tamifluta saa apteekeista
normaalisti reseptillä, mutta meillä on sitä myös varmuusvarastossa suuri määrä. Jos apteekkien varastot loppuvat, aletaan varmuusvarastoitua lääkettä jakaa normaalien jakelukanavien kautta apteekeista. Uskon, että lääkkeitä on riittävästi. Terveydenhuoltoon on annettu ohjeet, ettei viruslääkettä pidä määrätä ennaltaehkäisyyn vaan ainoastaan taudin hoitoon ja vain silloin, kun selvä käyttöaihe on olemassa. Etenkään sitten, kun epidemia on päällä, ei kuitenkaan vaadita spesifistä diagnoosia laboratoriokokeineen, vaan lääke voidaan määrätä kliinisten oireiden perusteella. Jälkitautien hoidossa tarvittavien bakteerilääkkeiden saatavuus on turvattu. Meillä-
13
JARI KOKKONEN APTEEKKARI, YLIOPISTON APTEEKKI TYÖSKENTELEN Yliopiston Apteekin apteekkarina, missä tehtävässä aloitin vuonna 2001. Helsingin yliopiston omistama apteekki toimii 12 paikkakunnalla Suomessa. Olemme Suomen suurin farmaseuttisen henkilöstön työllistäjä. Palveluksessamme on noin 950 henkilöä. TÄTÄ ENNEN olin markkinointitehtävissä Leiraksella ja sitä ennen lähes seitsemän vuotta Yliopiston Apteekissa eri tehtävissä, viimeksi farmaseuttisena johtajana. Olen valmistunut proviisoriksi Kuopiosta. Kotoisin olen Tuusniemeltä. VAPAA-AIKANA harrastan liikuntaa, etenkin juoksemista, sekä moottoripyöräilyä. Golfiakin vähän, mutta se vie liikaa aikaa ja on vaikeaa. MINULLE ON TÄRKEÄÄ ammattitaitoni hyödyntäminen olemalla mukana auttamassa ihmisiä. Yliopiston Apteekki on minulle täydellinen työpaikka myös siksi, että sen voitot menevät tutkimukseen ja koulutukseen.
hän on kansainvälisesti aika poikkeuksellinen lääkkeiden varmuusvarastointijärjestelmä, ja Lääkelaitos on kartoittanut bakteerilääkkeiden määrät. KOKKONEN: Jo lääkelain mukaan apteekin on turvattava oman alueensa lääkehuolto, emmekä voi tinkiä tästä. Influenssa A:n hoidossa käytettävät lääkkeet ovat meille vanhoja tuttuja, eikä niiden saannissa ole ollut ongelmia Tamiflu-liuosta ja Relenzaa lukuunottamatta. Varmuusvarastot huomioon ottaen lääkkeet tuskin loppuvat kesken. Pidämme antibiootteja tavallisesti varastossa kahden viikon tarpeeseen, mutta nyt olemme nostaneet influenssan jälkihoidossa tarvittavien antibioottien varaston kahteen kuukauteen.
Missä vaiheessa rokotteet ovat? POSTI: Rokotetutkimukset ovat menossa ja tu-
loksia saadaan lähiaikoina. Ennen myyntilupaa rokotteella suoritetaan kliiniset teho- ja turvallisuustutkimukset. Pandemiarokotteen valmistusta koskevat samat lääketurvallisuusohjeet ja -toiminnot kuin muitakin rokotteita tai lääkkeitä. Tutkimustulosten perusteella viranomainen arvioi myyntilupahakemuksen. Pandemiatilanteessa valmistajat pyrkivät luonnollisesti saamaan rokotteensa nopeasti valtioiden käyttöön. Pandemiarokotteiden valmistus tapahtuu yhdessä lääkevalvontaviranomaisen, WHO:n ja EMEAn kanssa. Tarvittaessa ne ohjeistavat ja nopeuttavat valmistusja tutkimusprosessien aikataulua.
TAPANI MELKAS JOHTAJA, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ KOULUTUKSELTANI olen lääkäri ja olen sosiaali- ja terveysministeriön pitkäaikainen virkamies. Vuodesta 1995 olen johtanut terveyden edistämisen tulosryhmää, jonka yhtenä tehtävänä on tartuntatautien torjunta. Ohjaamme ehkäiseviä palveluita kuten neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä työterveyshuoltoa. Ohjaamme myös terveyden edistämistä ravitsemuksen ja liikunnan avulla. Meitä on ryhmässä 16 henkeä. VAPAA-AJAN harrastukseni liittyvät paljolti luontoon. Liikun luonnossa jalan, polkupyörällä ja soutamalla, katselen lintuja. ELÄMÄSSÄ PIDÄN TÄRKEÄNÄ kestävän kehityksen ajatusta. En tavoittele suurta aineellista kulutusta, vaan pikemminkin päinvastoin.
14
Kokkonen: Tiedämme jo ennestään, miten poikkeusoloissa voi tulla toimeen. Nyt kyseessä oleva virustyyppi on uusi A(H1N1), jolle ei ollut olemassa mallirokotetta. Apuna valmistuksessa voidaan käyttää myyntiluvallista mallirokotetta, joka on kehitetty lintuinfluenssa A(H5N1):tä vastaan.
Normaalisti lääkekehitys lähtee liikkeelle yrityksen omasta aloitteesta, mutta pandemiarokotteen kohdalla aloitteentekijänä toimi WHO, jolta yritykset saivat virustyypin tutkimusten käynnistämiseksi. Kun WHO:n pyyntö pandemiarokotteen valmistuksesta tuli keväällä, meillä Sanofi Pasteurillä oli normaalin kausi-influenssarokotteen valmistus kesken. Yritys arvioi tilanteen ja teki päätöksen tuottaa sen ensin, koska myös kausi-influenssa on vakava sairaus, joka aiheuttaa myös paljon jälkitauteja. Aloitimme pandemiarokotteen valmistamisen kausi-influenssarokotteen valmistumisen jälkeen kesäkuussa. Tutkimusvaihe ja myyntilupaprosessi näyttävät kestävän pandemiatilanteessa noin 4–6 kuukautta. Paljonkaan alle puolen vuoden
ei myyntiluvallista rokotetta ole mahdollista saada markkinoille.
Millainen rokotteesta tulee? POSTI: Kyseessä on monovalentti eli yhtä vi-
rustyyppiä sisältävä rokote, joka sisältää inaktivoitua virusfragmenttia. Kaikkien valmistajien rokote tulee sisältämään samaa virustyyppiä. Eroja voi olla siinä, onko mukana adjuvanttia vai ei. Valmistusprosessi on tuttu kausi-influenssarokotteen valmistuksesta eli se valmistetaan kananmunissa tai soluissa.
Milloin rokotetta saadaan Suomeen? MELKAS: Odotamme saavamme rokotetta en-
simmäisten maiden joukossa lokakuussa. Olemme tilanneet rokotetta GlaxoSmithKlinelta koko
väestölle ja tulemme saamaan sitä 250 000 annosta viikossa. Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän ehdotus rokotusjärjestyksestä lähtee siitä, että ensin rokotetaan terveydenhuollon henkilöstöä sekä raskaana olevat. Kaikkiaan on määritelty kuusi rokotettavaa ryhmää. Pandemiatilannetta arvioidaan uudestaan ennen kuin päätetään riskiryhmiin kuulumattoman terveen aikuisväestön rokottamisesta. Lääkelogistiikan varautumissuunnitelmassa lähdetään siitä, että rokotukset tapahtuvat kuntien perusterveydenhuollossa ja rokotteen jakelu toteutetaan lääkekeskusten ja sairaalaapteekkien kautta. THL arvioi lääkemäärät jakelualueiden väestöpohjan mukaan ja huolehti rokotteiden lähettämisestä tukkuliikkeistä sairaala-apteekkeihin ja lääkekeskuksiin.
PAULIINA POSTI TOIMITUSJOHTAJA, SANOFI PASTEUR MSD TYÖSKENTELEN toimitusjohtajana vuonna 2006 perustetussa Sanofi Pasteur MSD:n Suomen yksikössä. Olemme yksinomaan rokotteisiin keskittyvä eurooppalainen yritys ja toimimme 20 Euroopan maassa. Suomessa meitä on 10 henkeä. KOULUTUKSELTANI olen valtiotieteilijä ja olen ollut lääketeollisuuden palveluksessa eri tehtävissä yli 20 vuoden ajan. Koulutukseni sopii mielestäni lääketeollisuuteen hyvin, sillä se antaa valmiudet tarkastella asioita monipuolisesti eri näkökulmista. VAPAA-AIKANI vietän perheen ja ystävien kanssa. Puutarhanhoito on sydäntäni lähellä, talvella hiihdän. Luen myös paljon. MINULLE ON TÄRKEÄÄ tehdä töitä oikeiden ja hyvien asioiden puolesta. Vaikka lääketeollisuutta kuvataan usein kielteisesti, uskon, että toimimme eettisesti ja oikein.
Mitä tilanne merkitsee rokotevalmistajalle? POSTI: Kiirettä ja resurssien lisäämistä. Valmis-
tajien on otettava huomioon pandemiatuotannon lisäksi myös aiemmat sitoumuksensa. Esimerkiksi Sanofi Pasteur MSD toimittaa myös kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvia rokotteita. Kun monet tuotantolinjat keskittyvät pandemiarokotteen valmistukseen, tarvitaan
Melkas: Olemme varautuneet paremmin kuin koskaan ennen.
lisäresursseja ja resurssien siirtoja, jotta myös muiden rokotteiden riittävä saatavuus maailmanlaajuisesti turvataan.
Miten apteekissa on varauduttu? KOKKONEN: Influenssaepidemia merkitsee
meille lisää työtä, mutta se kuuluu asiaan. Teimme jo lintuinfluenssan uhatessa toimintasuunnitelman pandemian varalta, ja kun huhtikuussa alettiin saada tietoja sikainfluenssasta, aloimme toimia suunnitelman mukaisesti. Perustimme sisäisen pandemiatyöryhmän ja valitsimme vastuuhenkilön seuraamaan tilannetta. Olemme myös kouluttaneet henkilökuntaa sitä mukaa kun influenssasta on saatu tarkempaa tietoa. Meillä oli jo ennestään valmiusvarasto henkilökunnan suojautumiseen liittyviä tarvikkei-
Posti: Suurin kysymys globaalilla tasolla on, saadaanko rokotetta tuotetuksi kaikille tarvitseville ajoissa. ta. Olemme myös hankkineet hyvän varaston Tamifluta sekä henkilökuntaa varten että asiakkaille toimitettavaksi. Hengityssuojaimia, suojakäsineitä ja käsidesiä sekä nuha- ja kuumelääkkeitä ja yskänlääkkeitä on nyt varattu
15
Koville ehkä joudutaan, mutta silti selvitään, uskovat Kokkonen, Melkas ja Posti.
tavallista enemmän. Ja kuten sanottu, myös antibioottien varasto on tavallista suurempi. Olemme myös pohtineet, miten toimitaan, jos iso osa henkilökunnasta sairastuu: mitä toimintoja voidaan ajaa tilapäisesti alas, peruutetaanko kenties lomia ja niin edelleen. Suunnittelua vaikeuttaa se, ettei tiedetä, miten pahana influenssa tulee. Taannoinen farmaseuttilakko toimi tavallaan harjoituksena tätä varten: tiedämme, millä tavoin pienellä porukalla voidaan tulla toimeen.
Miten influenssa-asiakkaiden palvelu järjestetään?
lemantapauksia. Liikennetapaturmissa kuolee vuosittain 300–400 henkeä, mitä pidetään suurena ongelmana. Influenssa A saattaa aiheuttaa satoja, ehkäpä tuhat kuolemaa, mikä on iso asia kansanterveyden kannalta. Osa ylimääräisistä kuolemista ei näy tilastoissa, vaan kirjautuu esimerkiksi sydän- tai keuhkosairauden aiheuttamiksi. Tulossa on myös suuri määrä vähäisempiä terveyden menetyksiä. Kansanterveyden kannalta on myönteistä, että hyvän hygienian merkitys tartuntojen välttämisessä on nyt tullut korostuneesti esille. Olisi tärkeää, että tämä jäisi pysyvästi ihmisten mieliin, koska siten voidaan ehkäistä monien tartuntatautien leviämistä.
KOKKONEN: Meillä on apteekeissa erilliset myyn-
tipisteet, joista viruslääke toimitetaan mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti, tartunnoille altistamatta. Henkilökunnalla on hengityssuojaimet, suojakäsineet ja tarvittaessa suojalasit, ja pinnat desinfioidaan joka asiakkaan jälkeen. Pakkasimme jo keväällä influenssan itsehoitolääkkeitä valmiiksi varautumispaketiksi. Meillä on valmiina sitä koskeva lehti-ilmoitus, jota emme ole vielä julkaisseet. Emme halua pelotella, mutta velvollisuutemme on tuoda esille, että epidemiaan kannattaa varautua ennalta. Näyttää siltä, että asiakkaamme suhtautuvat sikainfluenssaan rauhallisesti.
Mikä on influenssa A:n kansantaloudellinen merkitys? MELKAS: Se aiheuttaa kustannuksia yhteiskun-
nan kaikilla tasoilla. Kansalaisille tulee hoitokustannuksia ja terveydenhuollon kulut kasvavat. Kun iso joukko ihmisiä on samaan aikaan sairaana, aiheutuu myös tuotannon menetyksiä ja palvelut lakkaavat toimimasta normaalisti. Tavallisenkin kausi-influenssan taloudelliset vaikutukset ovat varsin isot, niihin on vain totuttu. Tavallisen influenssan kustannukset voinee nyt kertoa kahdella.
Entä sen merkitys kansanterveydelle? MELKAS: Pandemia tarkoittaa ylimääräisiä kuo-
16
Mitä epävarmuustekijöitä tilanteeseen liittyy? MELKAS: Emme vielä tunne viruksen käyttäytymistä. On mahdollista, että kun se kohtaa maailmalla muita viruksia, syntyy uusi muunnos, joka voi olla nykyistä hankalampi. Aikaisemmissa pandemioissa on ollut useita aaltoja. Jälkimmäiset aallot ovat usein olleet vaarallisempia kuin ensimmäinen. POSTI: Suurin kysymys globaalilla tasolla on, saadaanko rokotetta tuotetuksi kaikille tarvitseville ajoissa, ettei käy niin, että pääasiassa vain rikkaat Länsi-Euroopan maat pystyvät suojaamaan kansalaisensa. Rokotekapasiteetin on arveltu olevan 1–2 miljardia annosta vuodessa. Onneksi näyttää siltä, että virus on odotettua lievempi, mikä antaa lisäaikaa rokotteen valmistamiseen. Minua on myös mietityttänyt se, miten rokottaminen käytännössä hoidetaan. Esimerkiksi Suomi on iso alue. Ohjataanko koko väestö terveyskeskuksiin, keitä rokotetaan ja missä järjestyksessä? Kausi-influenssan 1–2 rokotusviikon sijasta nyt puhutaan ainakin 10 viikon rokotusjaksosta, ja lisäksi samaan aikaan tulisi rokottaa riskiryhmät normaalia kausi-influenssaa vastaan. Kuulostaa siltä, että pandemian riskiryhmät ja kausi-influenssarokotuksen kohderyhmät eivät ole samat. KOKKONEN: Meidän kannaltamme isoin kysy-
mys liittyy henkilökunnan sairastumisiin. Jos kovin moni sairastuu samaan aikaan, joudummeko lyhentämään aukioloaikoja tai liikuttamaan henkilöstöä paikasta toiseen? Tukkuliikkeen toiminnan lamaantuminen voi vaikuttaa meihinkin, mutta uskon, että lisätyllä varastollamme pärjäämme hyvin pitkään.
Millä mielellä ajattelette tulevaa syksyä ja talvea? MELKAS: Influenssa A teettää meillä paljon töi-
tä ja terveydenhuolto joutuu varmasti koville. Olen kuitenkin optimistinen. Uskon, että hyvä terveydenhuoltojärjestelmämme pystyy venymään tiukan paikan tullen. Kansalaisille on tulossa hankaluuksia, mutta kyllä vaikeuksista aina selvitään, tavalla tai toisella. Olemme joka tapauksessa varautuneet paremmin kuin koskaan ennen. Ongelmat eivät ole niin suuret kuin ne voisivat olla. POSTI: Olen rauhallisin mielin. Jos tauti tulee lievänä, niin sitten vain sairastetaan. Yrityksen toiminnan kannalta olen luottavainen. Meillä Sanofi Pasteur MSD:ssä on pandemiasuunnitelma ja olemme kouluttaneet työntekijöitä pandemiaan jo parin vuoden ajan. Uskon myös, että viranomaiset tekevät parhaansa ja olemme ehdottomasti mukana tukemassa heitä. Minusta on hienoa, että Suomi on reagoinut tilanteeseen nopeasti ja valmistautunut pandemian varalta. Jos näin ei olisi varauduttu ja tauti olisi vakava, oltaisiin pahoissa ongelmissa ja syyllisiä haettaisiin. Toki olisin halunnut myös yritykseni voivan tarjota Suomelle rokotetta, mutta tällä kertaa näin ei käynyt. KOKKONEN: Olemme varustautuneet hyvin ja lääkkeitä on riittävästi saatavilla. Lääkelaitos ja STM ovat mielestäni toimineet hyvin ja esimerkiksi ajantasaista tietoa on ollut helppo saada, mutta Kelan toiminnassa on ollut hieman jäykkyyttä. Olemme joutuneet soittamaan lääkärille, jotta reseptiin on saatu korvausta varten tarvittavat riskiryhmä- ja influenssa A -merkinnät. Olen kuitenkin luottavaisella mielellä. |