8
Hallitusohjelma
22
Lääkemyynti maailmalla
24
Outi Pirinen
26
FarmaForum
31
Käytä aivojasi
40
Lääkkeet markettiin?
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 3|2011
JUKKA MÄKI-MOIJALA JA JUKKA LITMANEN
Tekniikkaa apteekkiin! vastakohtien »FIPIntiassa aloitti »Apoteket terveystestit Prosesseja »kehittämällä parempaa laatua
»12 kysymystä tietojärjestelmistä
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKKU OJALA
Tekniikkaa kuin apteekin hyllyltä NIISTÄ PÄIVISTÄ ON EDETTY KAUAS, KUN KAIKKI TIEDOT SYÖTETTIIN APTEEKIN TIETOJÄRJESTELMÄÄN KÄSIN JA KÄYTTÖOHJEET KIINNITETTIIN KELTAISILLA MUISTILAPUILLA NÄYTÖN REUNALLE. TEKNIIKKA ON ENTISTÄ HELPOMPAA JA VALMIIMPAA JA SEN VOI OSTAA LÄHES KUIN APTEEKIN HYLLYLTÄ. KEHITYS EI KUITENKAAN PYSÄHDY TÄHÄN.
E
nsimmäinen suomalainen apteekkitietojärjestelmä otettiin käyttöön 1980-luvun puolivälissä. Niistä ajoista on jo edetty kauas helppokäyttöisyydessä ja toimintojen monipuolisuudessa. Nyt ollaan kuitenkin ottamassa jälleen uutta teknistä harppausta. Jo pelkästään eResepti vaatii apteekkijärjestelmältä jatkuvaa yhteydenpitoa kansallisen reseptipalvelimen kanssa. Tiedonsiirtoyhteyk-
sien tulee tulevaisuudessa toimia ehdottoman luotettavasti. Järjestelmältä odotetaan myös yhä monipuolisempia ja tehokkaampia toimintoja, kun apteekit etsivät uusia keinoja selviytyä taloudellisista haasteista. Receptum ja Pharmadata jakavat suomalaiset apteekkien tietojärjestelmien markkinat lähes tasan. Receptum on yrityksenä hieman isompi, sillä on asiakkaita myös muualla kuin apteekeissa ja se toimii myös Ruotsissa. Phar-
madata keskittyy palvelemaan omistajansa, Apteekkariliiton, jäsenkuntaa. Se hoitaa nykyään myös SAL Apteekkiverkkoa, jolla on yli 600 asiakasta. Receptumin uusi MAXX-järjestelmä on jo laajalti korvannut vuonna 1991 julkistetun Linnean, ja Pharmadatalta on valmistumassa Salixin rinnalle uusi pd3-järjestelmä. Proviisori teki yritysten toimitusjohtajille 12 kysymystä.
JUKKA LITMANEN TOIMITUSJOHTAJA, PHARMADATA
• Diplomi-insinööri TTKK:sta Tampereelta 1987. • Työskennellyt aiemmin eri ohjelmistotaloissa ja Alkon tietohallintojohtajana. Aloitti Pharmadatassa vuonna 2009. • Syntyjään tamperelainen. Koti Tampereella, kämppä Helsingissä. • Harrastaa kesäisin purjeveneilyä Näsijärvellä sekä golfia.
PHARMADATA vuonna 1989. Suomen Apteekkariliitto TUOTTEET Salix- ja pd3-apteekkijärjestelmät, Apteekkiverkko. ASIAKKAAT Noin 460 apteekkia. LIIKEVAIHTO 5,4 miljoonaa euroa vuonna 2010. HENKILÖSTÖ Noin 20 henkilöä. Apteekkiverkko-liiketoiminta on siirtynyt hiljattain Pharmadataan. Proversa yhdistyi Pharmadataan viime vuonna. PERUSTETTU OMISTAJA
12
1
MITÄ NIIN ERITYISTÄ APTEEKEISSA ON, ETTÄ OMA JÄRJESTELMÄ ON TARPEEN?
JUKKA MÄKI-MOIJALA, RECEPTUM:
Lääkkeiden myynti vaatii asiantuntemusta ja neuvontaa. Jos apteekissa jokin menee pieleen, hengen lähtö voi olla lähellä. Reseptin käsittelyn on oltava nopeaa ja sujuvaa, mikä edellyttää räätälöityä järjestelmää. Missään muualla erikoistavarakaupassa eivät järjestelmävaatimukset ole samanlaiset kuin apteekkitoiminnassa – muualla tarvitaan vain tilausten käsittely ja kassatoiminto. JUKKA LITMANEN, PHARMADATA: Lääkkeet ovat tuotteita siinä missä muutkin. Niitä tilataan samalla tavoin, niillä on nimikkeet ja koodit kuten vaikkapa viineillä. Reseptin käsittelyyn liittyviä erityispiirteitä toki on, mutta erot eivät ole valtavan suuria. Mielestäni apteekkitoimiala ei tarvitse täysin itselleen räätälöityä erityisjärjestelmää. Kokonaan räätälöityjen järjestelmien kehittäminen ja ylläpito on 2000-luvulla liian kallista ottaen huomioon apteekkien pienet volyymit. Kaikki suuret kaupparyhmittymät ovat jo siirtyneet valmisohjelmistopohjaiseen järjestelmään, koska luotettava perusohjelmisto antaa mahdollisuudet toimialakohtaisten erityispiirteiden nopeaan toteuttamiseen kevyemmin kustannuksin.
2
MITÄ AINUTLAATUISTA UUSIMMASSA JÄRJESTELMÄSSÄNNE ON?
Meillä asiakas on järjestelmän ytimessä. Perinteisesti järjestelmiä on lähdetty kehittämään esimerkiksi varastonhallinnan näkökulmasta ja vasta jälkeenpäin mietitty, miten CRM eli asiakassuhteen hallinta siihen liitetään. Meillä lähtökohta on päinvastainen. Lähdemme siitä, että tilanteessa on asiakas ja tuote. Tuote pitää antaa asiakkaalle ja ottaa häneltä rahat. Siinä koko juttu – ei mitään monimutkaista. Järjestelmää ei myöskään tarvitse opetella käyttämään. Proviisorin tai farmaseutin pitää osata vain oma työnsä, se riittää. LITMANEN: Pd3 on valmisohjelmistopohjainen, keskitetty järjestelmä, jota hoitavat palvelimet sijaitsevat turvallisessa, hyvin suojatussa konesalissa. Myös varmuuskopiot ja päivitykset hoidetaan keskitetysti. Tämä edellyttää toimivaa tietoliikenneratkaisua, joka kuuluu palveluvalikoimaamme. Muu kauppa on toiminut keskitettyjen järjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien varassa jo vuosia. Kokemukset osoittavat, että ratkaisu on toimiva ja kustannustehokas. Se on myös monella tapaa turvallisempi MÄKI-MOIJALA:
LITMANEN: Kokemukset osoittavat, että keskitetty ratkaisu on toimiva ja kustannustehokas. kuin apteekkien omat palvelimet. Meidän lisäksemme myös moni muu käyttää Microsoftin Navision-pohjaista järjestelmää Suomessa ja kansainvälisesti. Mitä enemmän käyttäjiä järjestelmällä on, sitä pienemmät ovat yksikkökohtaiset kustannukset.
3
MIKÄ JÄRJESTELMÄSSÄNNE ON PARASTA?
Asiakkaan ja palvelutilanteen hallinta. Farmaseutti tai proviisori saa asiakastilanteessa eteensä kaiken tarvittavan tiedon käynnistämättä erillisiä ohjelmia tai etsimättä tietoja muualta. Yksi näkymä riittää. Asiakkaasta näkyy esimerkiksi, millaisia lääkityksiä hänellä on, milloin hän on viimeksi käynyt ja kuka häntä on palvellut. Asiakastilanteen hyvä hallinta säteilee kaikkialle ja sen avulla säästetään rahaa esimerkiksi varastonhallinnassa. LITMANEN: Ehdottomasti käytettävyys. Reseptin käsittely on se, mitä apteekissa eniten tehdään, joten olemme keskittyneet tekemään siitä sujuvaa. Myös tietokantajärjestelmämme on erittäin hyvä ja sitä kautta tietojen hallinta on joustavaa. Siirtyminen esimerkiksi reseptin käsittelystä lääketietoihin on kätevää. Myös raportointimahdollisuudet ovat kattavat. MÄKI-MOIJALA:
4
MIKSI TARVITTIIN UUSI JÄRJESTELMÄ?
Uudet työkalut mahdollistavat monipuolisemmat ja nopeammat toiminnot kaikkialla apteekissa. Esimerkiksi asiakkuuden hallinta on ollut Receptumin apteekkijärjestelmissä aivan eri tasolla kuin muilla kaupan aloilla. Jo Linneamme on palkittu yhtenä parhaista suomalaisista kanta-asiakasjärjestelmistä. 1990-luvulla kehitettynä se alkaa kuitenkin edustaa vanhaa tekniikkaa. LITMANEN: Merkkipohjainen Salix on hyvä ja edelleen käyttökelpoinen järjestelmä. Halusimme kuitenkin hakea uutta teknologiapohjaa sekä parempaa hallittavuutta ja ylläpidettävyytMÄKI-MOIJALA:
13
»12 kysymystä tietojärjestelmistä
MÄKI-MOIJALA: Reseptin käsittelyyn liittyvät erityispiirteet edellyttävät räätälöityä järjestelmää. tä keskitetyn järjestelmän kautta. Pharmadata kartoitti yhdessä asiantuntijoiden kanssa tulevaisuuden apteekkien tietotekniset tarpeet ja päädyimme lopputulokseen, että on parempi siirtyä kokonaan uuteen teknologiaan sen sijaan, että vain uudistettaisiin Salixia. Kattavan asiakaskohtaisen informaation olemme tuoneet käyttöön jo Salixiakin tukevien pd-ohjelmistojen avulla.
5
MILLAISIA KOKEMUKSIA JÄRJESTELMÄSTÄ ON SAATU?
Todella hyviä. MAXXin käyttöönoton jälkeen apteekissa on saattanut henkilökunnan mielestä olla tavallista hiljaisempaa. Reseptuurit ovat kuitenkin samaan aikaan kasvaneet, mikä osoittaa, että toiminta on tehostunut. Henkilökunnan tarve pienentyy, kun back office -toiminnot hoituvat asiakaspalvelun yhteydessä. Eräs asiakkaamme kommentoi, että nykyään hän pystyy aina yllättämään asiakkaan. Se on mahdollista, kun asiakaspalvelijalla on käytössään kattavat tiedot asiakkaan aiemmista käynneistä. LITMANEN: Pd3 on parhaillaan pilotointivaiheessa, jossa on tarkoituksena löytää järjestelmän ongelmat ja korjata ne. Olemme saaneet myönteistä palautetta järjestelmän käytettävyydestä. Esimerkiksi hiiren käyttö on minimoitu niin, että ruudulla siirrytään useimmiten automaattisesti seuraavaan kohtaan. Haluamme saada ongelmat pois ennen kuin levitämme järjestelmää enempää. MÄKI-MOIJALA:
6
MITEN VERTAILET OMAA JA KILPAILIJAN TUOTETTA?
Vertailu ei ole tässä vaiheessa mahdollista, koska kilpaileva tuote ei ole vielä valmis. Pharmadatan pd3 on tehty kaupan MÄKI-MOIJALA:
14
järjestelmän pohjalle, kun taas MAXX tehtiin ohjelmistotyönä varta vasten asiakkaillemme uusimmalla teknologialla. Järjestelmien käytettävyydessä, tehokkuudessa ja hinnassa tulee mahdollisesti olemaan eroja. Sen voin sanoa, että me olemme äärettömän nopeita reagoimaan muutoksiin. Ohjelmistoa voidaan muuttaa asiakkaidemme tarpeiden mukaan, koska koko toiminta on omissa käsissämme: suunnittelu, koodaus, asennus ja helpdesk. Pd3 on viivästynyt alkuperäisestä julkaisuaikataulusta vuosia, mikä viittaa haasteisiin. LITMANEN: Jokaisen järjestelmän hankintaa harkitseva apteekin kannattaisi vertailla järjestelmiä ainakin viidestä näkökulmasta: 1. Järjestelmän arkkitehtuuri ja mitä se tuo mukanaan esimerkiksi jatkuvissa ylläpitokustannuksissa. 2. Millaiset järjestelmän kehitysnäkymät ovat, kuka sitä kehittää ja miten paljon kehittäjällä on asiakkaita. Mitä enemmän asiakkaita, sitä useamman maksajan kesken jatkuvan kehitystyön kustannukset jakaantuvat. Navision-pohjaisella järjestelmällä on miljoonia käyttäjiä ympäri maailman. 3. Järjestelmän toiminnallisuus – miten hyvin se tukee liiketoimintaa? 4. Millaista tukea järjestelmän ylläpitoon saa eli miten moni ohjelmistotalo Suomessa pystyy ylläpitämään sitä. Navisionosaamista on Suomessa useilla toimijoilla. 5. Järjestelmän käyttökustannukset kaikkine laitteistoineen ja palvelimineen useammalle vuodelle eteenpäin.
7
MILLAINEN KYSYNTÄ UUTUUDELLA ON OLLUT?
Olemme toimittaneet yli 200 MAXX-järjestelmää, noin 100 järjestelmää vuodessa, pilotin ja markkinoille tulon jälkeen. Huippukuukausina olemme installoineet yli 15 järjestelmää. Aloitimme viime vuonna toimitukset myös Ruotsiin, ja sinne on mennyt parikymmentä MAXXia. LITMANEN: Saisimme heti kaupaksi useita pd3-järjestelmiä. Emme kuitenkaan aloita toimituksia ennen kuin Kela on auditoinut sähköisen lääkemääräyksen toiminnallisuuden, mikä tapahtunee vuodenvaihteessa. Toimitukset alkavat siten aikaisintaan ensi vuoden alussa. Otimme tarkoituksella aikalisän. Tällä välin toimitamme Salix-apteekkijärjestelmää, joka on eReseptikelpoinen ja sopii hyvin etenkin pienemmille apteekeille. Salix ei ole jäämässä pois markkinoilta, vaan pd3 tulee sen rinnalle uutena vaihtoehtona. MÄKI-MOIJALA:
JUKKA MÄKI-MOIJALA TOIMITUSJOHTAJA, RECEPTUM
• Insinööri, Helsingin teknillinen oppilaitos 1975. • Ensimmäinen työpaikka Nokia, työura vuodesta 1983 apteekkijärjestelmien parissa – vain työnantajan nimi palkkakuitissa vaihtunut. • Asuu Helsingin Pitäjänmäellä perusteellisesti remontoidussa paritalossa. Alun perin kotoisin Forssasta. • Harrastaa remonttien suunnittelua ja mökkeilyä Somerniemellä.
RECEPTUM vuonna 2000, mutta yrityksen juuret juontavat vuoteen 1985, jolloin Suomen ensimmäisen apteekkijärjestelmän kehitystyö alkoi. OMISTAJAT Yliopiston Apteekki, yksityiset apteekkiketjut ja toimiva johto. TUOTTEET Linnea- ja MAXX-apteekkijärjestelmät, Helmi-hammaslääkärijärjestelmä, Medicus-lääkärijärjestelmä, Financial Server -pankki- ja tietoliikenneratkaisut. ASIAKKAAT Noin puolet Suomen apteekeista. LIIKEVAIHTO 7,2 miljoonaa euroa vuonna 2010. HENKILÖSTÖ Noin 50 henkilöä, joista toistakymmentä helpdeskissä ja vajaat 10 ohjelmistokehityksessä. PERUSTETTU
8
MIHIN SUUNTAAN NÄET APTEEKKIJÄRJESTELMIEN KEHITTYVÄN?
Ihmisen hyvinvoinnista huolehtiminen ja terveyskasvatus tulevat korostumaan apteekeissa. Apteekkeihin tulee nykyisestä poikkeavia palvelukonsepteja, joten järjestelmiin tulee pystyä liittämään esimerkiksi mittalaitteita ja ajanvarausjärjestelmiä. LITMANEN: Tulevaisuuden apteekkijärjestelmät perustuvat valmisohjelmistoihin, koska se on ainoa kustannustehokas vaihtoehto. Tekniikka tulee entistä helpompina ja valmiimpina palveluina, kuin apteekin hyllyltä. Tietoturvan merkitys korostuu verkottuvassa maailmassa. Yhteyksien pitää olla salattuja ja palomuurien kunnossa. Järjestelmien vikasietoisuudesta tulee entistä tärkeämpi ominaisuus. Erilaiset etäasiointiin liittyvät palvelut ovat jo nykypäivää, liittyivät ne sitten asiointiin tai toiminnan johtamiseen. MÄKI-MOIJALA:
9
MILLAISIA MAHDOLLISUUKSIA TEKNIIKKA TUO LÄÄKENEUVONTAAN?
MÄKI-MOIJALA: MAXXissa on otettu huomioon
esimerkiksi mahdollisuus kytkeä asiakkaan tietoihin mittalaitteista saatavia tuloksia. Tulevaisuuden apteekissa tarvitaan myös ajanvarausjärjestelmä konsultoivan proviisorin tai farmaseutin vastaanotolle. Apteekit voisivat pitää asiantuntemustaan enemmänkin esillä. LITMANEN: Ellei apteekissa huomata esimerkiksi lääkkeiden yhteensopimattomuutta, seuraukset voivat olla vakavat. Lääkeneuvonta on tärkeää ja panostamme siihen voimakkaas-
ti. Yhdistämme jatkossa Proversan kehittämän Procuro-lääkeneuvontaohjelmiston saumattomaksi osaksi pd3-järjestelmän reseptinkäsittelyä. Myös muut jo käytössä olevat pd-tuotteemme kehittyvät edelleen tarjoten apteekeille uusia toimintamahdollisuuksia.
10
MITÄ LISÄÄ APTEEKEISSA VOITAISIIN TEHDÄ IT:N AVULLA?
Paljonkin. Ostokäyttäytymistä koskevan tiedon avulla olisi mahdollista palvella nykyistä paremmin tarjoamalla aktiivisesti tuotteita, joita asiakas haluaa. Se ei ole ylimarkkinointia eikä tyrkyttämistä. On noloa, kun reseptilääkettä ostavalle ei kerrota, että hänen suolistonsa saattaa ärtyä, ellei hän käytä samalla tietynlaista itsehoitotuotetta. Markkinointia vieroksuvan kulttuurin on nyt muututtava pakon edessä, kun apteekkien kannattavuus heikkenee. LITMANEN: Apteekkitoimiala tulee sähköistymään ja verkottumaan nykyistä enemmän, koska uusi sukupolvi on tottunut sähköisiin palveluihin ja edellyttää niitä. Myös uusia lääkkeiden toimitusvaihtoehtoja saattaa tulla. Sähköinen resepti ja sähköiset potilasarkistot mahdollistavat paljon uutta ja parantavat potilasturvallisuutta. Esimerkiksi apteekkisopimusten seuranta ja hallinnointi tulee paranemaan. Asiakasvuorovaikutusta tullaan tukemaan asiakasnäytöillä. MÄKI-MOIJALA:
11
kainen ja hankala, mutta se on toteutettu. Olen yllättynyt siitä, miten myönteisesti sähköinen resepti on otettu vastaan. Naapurimaiden ratkaisut ovat selvästi kevyempiä, joten ne saatiin käyttöön nopeammin. Muilta osin suomalaisissa apteekeissa ollaan esimerkiksi Ruotsia edellä tietoteknisesti. LITMANEN: Suomessa haluttiin eReseptiin enemmän toimintoja ja ominaisuuksia kuin naapurimaissa, joten sen toteuttaminen etenkin edellisen sukupolven apteekkijärjestelmiin oli selvästi haastavampaa.
12
MILLÄ TOLALLA PROVIISORIEN IT-OSAAMINEN ON?
MÄKI-MOIJALA: Proviisorin ei tarvitse tietää tie-
totekniikasta tuon taivaallista. Järjestelmämme on huono, jos apteekkihenkilökunta ei saa keskittyä omaan osaamisalueeseensa, vaan joutuu opiskelemaan tietotekniikkaa. LITMANEN: Hyvällä tolalla. Apteekkijärjestelmät tulevat opiskelijoille tutuiksi jo farmasian laitoksella. Olemme myös panostaneet verkkokoulutukseen, jossa opiskelu sujuu omassa tahdissa.
MITEN KOMMENTOIT E-RESEPTIN KÄYTTÖÖNOTTOA?
MÄKI-MOIJALA: Tehtävä oli teknisesti monimut-
15