FIMEAN YLIJOHTAJA SIVU 6 TEOLLISUUS JA YLIOPISTO SIVU 10 FARMASIAN PÄIVÄT SIVU 14 VIHREÄMPÄÄ FARMASIAA SIVU 18 JUKKA RANTANEN TANSKASSA SIVU 20 TALOUSSEMINAARIN SATOA SIVU 28 SYYSKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET SIVU 38
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 4 | 2009
Innovaatioita yhteistyössä
`YLIOPISTOT JA LÄÄKETEOLLISUUS
Innovaatioiden jäljillä Professori Niklas Sandlerilla on kokemusta myös lääketeollisuudesta.
VAIKKA YLIOPISTOJEN FARMASIAN OSASTOJEN JA LÄÄKETEOLLISUUSYRITYSTEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET OVAT ERILAISET, YHTEISTYÖ SISÄLTÄÄ MAHDOLLISUUKSIA MOLEMMILLE. PROFESSORI NIKLAS SANDLER JA LÄÄKETUTKIMUKSEN JOHTAJA ANTTI HAAPALINNA KERTOVAT, MIKÄ YHTEISTYÖSSÄ VIEHÄTTÄÄ JA MIKÄ SIINÄ SAATTAA HIERTÄÄ.
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT TIMO JAKONEN JA MARKKU OJALA
Miten innovaatiot syntyvät? NIKLAS SANDLER: Innovaatioita on mo-
nenlaisia. Esimerkiksi farmasian teknologiassa innovaatiot syntyvät yleensä työn ääressä. Jos tehdään vaikkapa mittausta, voi syntyä idea siitä, miten sen voisi tehdä eri tavalla tai paremmin. Innovaatio on usein hyödynnettävissä oleva teknologinen ratkaisu ongelmaan.
Mikä on yliopistojen ja yritysten roolijako tutkimuksessa? Yliopistoilla on vahva rooli perustutkimuksessa, johon yritykset harvoin ovat varanneet sisäisiä resursseja. Yritysten rooli on muuttaa tutkimustulokset liiketoiminnaksi. Farmasian teknologia on soveltava tieteenala ja pureutuu käytännönläheisiin aiheisiin, joten yhteisiä intressejä yritysten kanssa löytyy luontevasti. Yliopistotutkijat ovat kuitenkin tyypillisesti kiinnostuneempia ilmiöistä ja niihin liittyvän tiedon julkaisemisesta kuin tutkimustulosten viemisestä kaupallisesti eteenpäin. Lisäksi jos idean hyödyntäminen ei suju riittävän juohevasti, tutkijan into hyödyntämiseen saattaa lopahtaa.
10
Miten tutkijan innovaatio siirtyy yrityksen kehitettäväksi? Malleja on monia. Yliopistolla syntynyt innovaatio voi siirtyä yrityksen hyödynnettäväksi esimerkiksi siten, että innovaation keksijä perustaa spin off -yrityksen. Yhteydet yliopistolle ovat silloin valmiina ja yhteistyö lähtee liikkeelle luontevasti. Jotta yritys saa tuulta alleen, tarvitaan yleensä myös rahoittajaosapuoli. Yksi vaihtoehto on idean lisensiointi, jossa yrityspartneri ostaa keksinnön. Yhteistyöprojekteissa riippuu projektista ja projektisopimuksesta, miten yhteistyökumppaneiden väliset suhteet ja oikeudet keksintöihin määritellään. Hienointa on, jos yhteistyöllä voidaan luoda kansallista hyvinvointia ja uutta osaamista.
Mihin yritykset tarvitsevat yliopistoja? Yritykset voivat hyötyä yliopistojen roolista tiedon tuottajana, popularisoijana ja levittäjänä sekä kouluttajana. Yliopistoilla on yleensä hyvä maine, joten yhteistyö yliopiston kanssa voi tuoda yritykselle arvonnousua. Pienen yrityksen tutkimusresurssit voivat olla hyvin rajalliset, jolloin tutkimusyhteistyö yliopiston kanssa voi olla erittäin mielekäs vaihtoehto. Tätä nykyä myös isot lääketeollisuusyritykset harkitsevat entistä tarkemmin, mitä ne tekevät itse ja mitä hankkivat ulkopuolelta. Yliopistoilla on käytössään erikoistekniikoita, joita teollisuudella ei välttämättä ole eikä niitä ole järkeä hankkiakaan.
JATKUU SIVULLA 14 `
Miten innovaatiot syntyvät? ANTTI HAAPALINNA: Innovaatio on toimiva
konsepti, josta on hyötyä. Lääketeollisuudessa innovaatio ei välttämättä ole vain uusi lääkevalmiste, se voi olla myös esimerkiksi tekninen ratkaisu ongelmaan, joka liittyy raaka-ainesynteesiin tai lääkkeen annosteluun. Ei ole yhtä tapaa, jolla innovaatiot syntyvät, mutta ongelmalähtöisyys on yhteinen nimittäjä.
Mikä on yliopistojen ja yritysten roolijako tutkimuksessa? Yliopistojen alaa on uuden tiedon tuottaminen ja opetus. Niissä tehdään perustutkimusta ja tutkitaan usein ilmiötä sinänsä. Karkeasti jaotellen yliopistotutkijat pyrkivät tuottamaan kiinnostavia julkaisuja, kun taas yrityksissä tutkimustyön päämääränä on uusi tuote tai palvelu tai näitä tukeva uusi teknologinen ratkaisu. Perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen raja on kuitenkin häilyvä, etenkin farmasiassa.
Mihin lääketeollisuus tarvitsee yliopistoja? Yrityksissä tehtävä soveltava tutkimus tarvitsee perustakseen perustutkimusta sekä ymmärrystä ja osaamista, jota yliopistot tuottavat. Esimerkiksi korkeatasoinen tautien mekanismeihin liittyvä perustutkimus, jota lääkealan yrityksissä ei tehdä, hyödyttää myös lääketeollisuutta. Ymmärryksen lisääntyminen koituu lopulta potilaiden ja koko yhteiskunnan hyväksi, kun sairauksien hoidot kehittyvät ja tehostuvat. Erityisesti varhaisessa tutkimusvaiheessa tehdään runsaasti yhteistyötä eri yliopistojen kanssa.
Millaista yhteistyötä Orion Pharma tekee yliopistojen kanssa? Teemme kansainvälistä yhteistyötä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden yritysten kanssa tutkimuksen ja tuotekehityksen kaikissa vaiheissa. Yhteistyö saa monenlaisia muotoja. Tutkijoillamme on toimivat yhteydet oman alansa yliopistotutkijoihin. Meillä on omia verkottuneita yhteistyöprojekteja, mutta olemme mukana myös yhteiskunnan tukemissa julkisissa verkostoitumishankkeissa. Näitä ovat esimerkiksi jo päättynyt Tekesin Lääke 2000 -hanke ja sen seuraaja, Pharma-ohjelma, sekä EU:n IMI-hanke. Verkostoitumishankkeet rahoittavat tutkimusohjelmia alueilla, jotka ovat keskeisiä Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn kannalta.
Millaiset tutkimusaiheet sopivat yhteistyöprojekteihin? Otollisinta aluetta konsortioyhteistyölle, jossa on mukana useita yrityksiä ja yliopistoryhmiä, ovat hankkeet, jotka kohdistuvat lääkekehityksen esikilpailullisiin pullonkauloihin liitty-
viin teknologioihin, kuten turvallisuuden tai vaikuttavuuden ennustamiseen. Kun ennakointi helpottuu, osataan entistä paremmin ja varhaisemmassa vaiheessa valita kehitykseen juuri oikeat molekyylit. Myös esimerkiksi lääkkeen formulaatioteknologioihin tai tuotantoprosessiin liittyvien innovaatioiden kehittäminen voi sopia yhteistyössä tehtäväksi.
Mitä tarvitaan, että yhteistyö sujuu hyvin? Yhteistyön alussa on hyvä määritellä yhteiset tavoitteet, joihin kaikkien osapuolten tulee sitoutua. Myös roolijako tulee määritellä selvästi. Tärkein yhteistyön osatekijä on kuitenkin luottamus, joka syntyy toisen arvostamisen kautta. Monitieteisellä alalla avoin mieli ja toisen kunnioittaminen ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta yhteistyö toimisi. Osapuolten olisi hyvä ymmärtää, ettei oma mielipide ole ainoa oikea, vaan toistenkin näkemyksillä on arvo.
JATKUU SIVULLA 15 `
Mihin yliopistot tarvitsevat yrityksiä? Jotta akateemisesta tutkimuksesta olisi todellista hyötyä sen maksavalle yhteiskunnalle, sen tulisi johtaa soveltavaan tutkimukseen omassa maassa. Vasta, kun teollisuus kehittää tutkimustulosten pohjalta vientituotteen, saadaan verotuloja, joilla myös yliopistotutkimuksen kulut maksetaan. Huippututkimusta täytyy olla, mutta olisi hyvä, jos tulokset eivät valuisi pelkkien julkaisujen kautta muissa maissa hyödynnettäviksi. Sovellutusten aikaansaamiseksi pitäisi olla enemmän poikkitieteellistä kansallista yhteistyötä, ja yritykset voivat olla siinä yksi osapuoli. Tärkeä lisäarvo on sekin, että yhteistyössä on aina kaksi oppivaa osapuolta.
Lääketutkimuksen johtaja Antti Haapalinna on myös Kuopion yliopiston dosentti.
11
NIKLAS SANDLER PROFESSORI, ÅBO AKADEMI TYÖSKENTELEN tästä syksystä alkaen Turussa Åbo Akademin farmasian yksikön professorina alanani farmaseuttinen teknologia. Yksikössämme on kaksi professoria, akatemialehtori, kolme yliopisto-opettajaa ja neljä tutkijaa sekä vaihteleva määrä opiskelijoita ja tutkimusapulaisia. Haasteenani parhaillaan on pystyttää tutkimuslaboratorio uudelle oppiaineelle Åbo Akademihin. TÄTÄ ENNEN hoidin teollisuusfarmasian professorin viransijaisuutta Helsingin yliopistossa. Palasin vuonna 2008 Iso-Britanniasta, jossa työskentelin Astra Zenecan tuotekehitysorganisaatiossa.Väiteltyäni Helsingissä vuonna 2003 olin post doc -tutkijana Uudessa Seelannissa vuoden verran. VAPAA-AIKANA harrastan liikuntaa ja vietän aikaa perheen kanssa. Lapsemme ovat 7-, 5- ja 3-vuotiaat. MINULLE ON TÄRKEÄÄ perhe, ystävät sekä vapaa-ajan ja innostavan työn tasapaino.
`JATKOA SIVULTA 12
Mitä yliopisto hyötyy yhteistyöstä? NIKLAS SANDLER: Yliopiston tarkoitus on luo-
da tietoa ja se pyrkii tekemään korkeatasoista tutkimusta. Ihannetilanteessa molemmat osapuolet tuottavat yhteistyöprojektissa tietoa, jakavat sitä ja oppivat yhdessä, jolloin sekä bisnes että yliopisto hyötyvät.
Minkä tyyppistä yhteistyö yleensä on? Yritykset hyödyntävät yliopistoja paljonkin. Niiltä hankitaan ostopalveluina esimerkiksi analysointipalveluita tai pienempiä tutkimuskokonaisuuksia. Lopputöiden tekeminen yhteistyössä yritysten kanssa on tavallista. Lisäksi on laajempia hankkeita, joissa on mukana isoja ja pieniä firmoja ja yliopistoja. Meillä on parhaillaan vireillä esimerkiksi uuteen prosessianalyyttiseen kuvantamisteknologiaan liittyvä hanke, jonka kaupallistaminen on käynnissä ja tukirahaa on myönnetty. Tekesin Lääke 2000- ja Pharma-hankkeen sekä Euroopan Unionin IMIn (The Innovative Medicines Initiative) kaltaiset hankkeet ovat hyödyllisiä ja tervetulleita. Suomessa on paljon farmasian osaamista ja potentiaalia, josta voidaan saada enemmän irti monitieteisten lähestymistapojen ja yhteistyöverkostojen avulla. Hankkeet mahdollistavat uusien yhteistyömallien kehittämisen. Aiemmin Euroopan tason ohjelmista on tosin ollut hieman hankalaa hakea rahoitusta, koska ne eivät aina ole kattaneet lääkekehityksen kaikkia vaiheita.
jokin asia tutkituksi. Syntyvä tutkimus ei välttämättä ole tieteen keihäänkärkeä, mutta ei aina tarvitsekaan. Myös toimivilla yhteistyösuhteilla on oma arvonsa. Isojen lääketeollisuusyritysten tuotekehitysprojekteilla on tarkoin määritellyt aikataulut ja tavoitteet, jotka eivät salli sivupolkuja. Työssä voidaan kuitenkin törmätä kiinnostaviin asioihin, joita olisi tärkeää tarkastella lähemmin. Tämä voi poikia yhteistyöprojektin, jossa aihetta tarjotaan yliopiston tutkittavaksi. Tätä voisi varmasti tehdä nykyistä systemaattisemminkin. Aloite yhteistyöhön voi tulla myös yliopistolta, joka etsii ulkopuolista rahoitusta tutkimushankkeelleen, tai tutkijalta, jonka tavoitteena on keksintönsä hyödyntäminen tuotannossa.
Mitä tarvitaan, että yhteistyö sujuu hyvin? Perusasioiden pitää olla kunnossa. Projektin tavoitteiden pitää olla selkeät ja molempien tiedossa. Liikkeelle tulee lähteä avoimessa luottamuksen hengessä. Parhaimmillaan työskennellään yhdessä kohti tiettyä päämäärää, jolloin kumppaneiden työ sulautuu yhteen. Parhaat tulokset sadaan pitkäkestoisissa projekteissa, joissa luottamuksella on aikaa syventyä. Toisen toimintatapojen tunteminen edesauttaa yhteistyötä. On hyvä tietää, millaiset projektit yrityksissä koetaan mielekkäiksi, millaisia ongelmia siellä tyypillisesti kohdataan ja millä tavalla projekteja viedään eteenpäin.
Miten hankkeet saavat alkunsa?
Millaisia haasteita yhteistyöhön liittyy?
Käytännössä yhteistyö lähtee usein liikkeelle henkilötasolta. Keskusteluyhteys voi syntyä esimerkiksi tieteellisessä kongressissa tai julkaisun perusteella. Helpointa on lähteä liikkeelle tilanteessa, jossa yrityksellä on aito tarve saada
Pitää ymmärtää, että ajattelutavat voivat olla erilaisia eri sektoreilla. Yrityksissä eri osastot voivat viedä projektin osa-alueita eteenpäin omalla tavallaan, jolloin saattaa syntyä törmäyksiä. Yliopistomaailmassa osastojen ja tie-
12
Sandler: Parhaimmillaan työskennellään yhdessä kohti tiettyä päämäärää, jolloin kumppaneiden työ sulautuu yhteen. teenalojen välinen yhteistyö on lisääntynyt, mutta sitä ei vielä tehdä riittävästi. Kilpailu resursseista on kovaa, eikä kilpailijan kanssa helposti synny avoimutta ja luottamusta, jota yhteistyöprojekteissa tarvitaan. Uusia ideoita ja keksintöjä syntyy kuitenkin parhaiten juuri monitieteisessä yhteistyössä. Joskus yhteistyöprojektin tulokset jäävät hyödyntämättä yrityksessä. Tähän voi olla monenlaisia syitä. Asiaan ei ehkä ole sitouduttu tai yrityksen resurssit eivät riitä tulosten hyödyntämiseen. Sellainenkin tunne saattaa joskus tulla, että rahoituksen saaminen verkostoitumishankkeesta on ollut yritykselle olennaisempi tavoite kuin aito tutkimusyhteistyö. Joskus taas tutkimusprojektissa syntyy enemmän kuin mitä on alunperin tilattu, jolloin osa tuloksista voi jäädä raportin tasolle.
Mitä yliopisto toivoo yrityksiltä? Olisi suotavaa, että yliopistokumppanuus olisi osa yrityksen tutkimus- ja tuotekehitysstrategiaa. Parhaiten hoidetuissa yrityksissä seurataan akateemista tutkimusta aktiivisesti ja yliopistosuhteiden hoitaminen on systemaattista, mutta kaikkien kohdalla näin ei ole. Uskon, että aktiivinen ja pitkäjänteinen yhteistyö tuo mukanaan maksimaaliset hyödyt. |
`JATKOA SIVULTA 13
Millaisia haasteita yhteistyöhön liittyy? ANTTI HAAPALINNA: Ihannetilanteessa kaik-
ki kokevat saavansa hyötyä sekä resurssi- että henkisestä panostuksestaan yhteiseen tavoitteeseen. Koettu hyöty ei välttämättä ole materiaalista. Myös tiedon jakamisessa pätee, että jos osapuoli kokee toisen olleen ahneempi, yhteistyö pysähtyy tähän ensimmäiseen hankkeeseen. Samoin käy, jos toinen kokee tehneensä hyväntekeväisyyttä. On myös esimerkkejä hankkeista, joihin meitäkin on pyydetty mukaan rahoituksen saamiseksi, mutta tavoitteet ja hakemus on tehty ilman meitä. Sellainen on harvoin hedelmällistä jatkon suhteen. Monitieteisyys on välttämätöntä ja parhaimmillaan erittäin antoisaa, mutta se tuo mukanaan myös haasteita. Yliopistoissa on totuttu keskittymään omaan, suhteellisen kapea-alaiseen tutkimukseen, joka on huipputason tulosten edellytys. Yhteistyöhön eri tieteenalojen kesken ei ole perinteisesti juurikaan panostettu. Koulutusrajat voivat olla jopa voimakkaampia kuin kulttuurirajat: intialainen ja suomalainen kemisti ymmärtävät joskus toisiaan paremmin kuin suomalainen kemisti ja suomalainen lääkäri, koska tieteenalan kieli on yhteinen.
Yrityksissä tieteenalat kohtaavat aidosti ja kaikkia tarvitaan. Esimerkiksi meillä on töissä proviisoreja, biokemistejä, eläinlääkäreitä, molekyylibiologeja, lääkäreitä ja monia muita. Yhteiset tavoitteet ja toisen arvostus ovat perusedellytyksiä käytännön yhteistyössä. Syvälle asiaan mentäessä yliopiston kemisti saattaa silti ymmärtää kemistiämme paremmin kuin oman yrityksen kollega, jolla on eri koulutus. Siksi ulospäin suuntautuvaa yhteistyötä hoitaakin projekteissamme aina kyseisen alan ammattilainen.
Mitä yhteistyö parhaimmillaan tuottaa? Sitä, mitä on lähdetty tavoittelemaan. Hyvä esimerkki onnistuneesta verkostoitumisesta on Lääke 2000 -projektin ADME-klusteri, jossa tutkittiin lääkkeiksi kaavailtujen yhdisteiden käyttäytymistä elimistössä. Hankkeessa oli mukana useita yrityksiä ja yliopistoja, työnjako oli selkeä ja tulokset jaettiin. Se avasi uusia tutkimuksellisia ja teknologisia hyödyntämispolkuja sekä tuotti kaupallistettavaa metodiikkaa ja osaamista. Klusterissa kehitettyjä menetelmiä on otettu käyttöön yrityksissä. Mukana olleet nuoret tutkijat ovat saaneet työpaikkoja yrityksistä. Lisäksi mukana oli palveluyritys, joka kaupallistaa hankkeessa syntynyttä osaamista kansainvälisesti. Yrityksillä ja tutkimusryhmillä on edelleen yhteistyötä, vaikka tuo hanke on päättynyt. Vastaavia esimerkkejä on muitakin.
Miten yhteistyön tulokset tulisi hyödyntää? Mitä laajemmin kumppanit siihen kykenevät, sen parempi. Verkostossa on hyvä olla mukana palveluyritys, joka myös pystyy kaupallistamaan yhteistyöprojektissa luodun tietotaidon ja teknologian. Yliopistoilla saattaa uuden yliopistolain vuoksi olla taloudellisista syistä kiinnostusta perustaa omia palveluyksiköitä. Asiakkaan näkökulmasta erillinen palveluyritys toimii kuitenkin yleensä selkeämmin kuin tutkimusyksikkö, jonka henkilökunnalla on kaksinaisrooli sekä tutkijana että palvelun tuottajana. On mahdollista, että sekin toimii, mutta pidän erillisen yrityksen perustamista parempana yhteisprojektien tulosten laajan hyödyntämisen kannalta. Palvelun tuottaminen on eri asia kuin tutkimusyhteistyö. |
Haapalinna: Monitieteisellä alalla avoin mieli ja toisen kunnioittaminen ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta yhteistyö toimisi.
ANTTI HAAPALINNA JOHTAJA, LÄÄKETUTKIMUS, ORION PHARMA TYÖSKENTELEN tällä hetkellä Orion Pharman lääketutkimuksen johtajana.Vastuualueella on kaikki tutkimustyö ja dokumentaatio, joka tarvitaan uuden alkuperälääkeprojektin kliinisen kehitysvaiheen aloittamiseksi. Orionilla on kaikkiaan noin 550 ihmistä T&TK-organisaatiossa ja alkuperälääkkeisiin käytetään yli 90 miljoonaa euroa vuosittain. Omassa linjaorganisaatiossani on 150–170 henkeä ja tutkimusprojektien aktiivisuuden asteesta riippuen niihin osallistuu vaihteleva määrä henkilöitä myös muista T&TK-organisaatioista. KOULUTUKSELTANI olen proviisori ja farmasian tohtori. Olen työskennellyt Orionilla erilaisissa tutkimusja kehitystehtävissä 20 vuoden ajan. Sitä ennen olin apteekissa ja välilläkin olen käväissyt kokemassa, miltä arki asiakaspalvelussa näyttää. Olen myös Kuopion yliopiston dosentti, mikä tarjoaa luontevan tavan pitää yhteyttä tutkimukseen ja koulutukseen. VAPAA-AIKANA on mukava olla perheen kanssa. Liikuntaharrastukseni on lenkkeily, koska sitä voi harrastaa silloin, kun itselle sopii. MINULLE ON TÄRKEÄÄ työssä tarkoituksenmukaisuus. Kun tulin töihin lääketeollisuuteen, tuntui hienolta olla mukana tekemässä uusia, parempia tuotteita, jotka auttavat potilasta. Tämä ei ole muuttunut. Tärkeätä on kuitenkin muistaa, että korvaamaton on ainoastaan kotona ja yrittää toimia arjessakin sen mukaisesti.
13