LÄÄKEVÄÄRENNÖKSET SIVU 12 FARMASIAN PÄIVÄT SIVU 19 ITSELÄÄKINTÄ YLEISTYY SIVU 20 MYYNTI PALVELUNA SIVU 22 LÄÄKEHOIDON KOKONAISARVIOINTI SIVU 24 VÄITÖKSET SIVU 32 SYYSKOKOUS SIVU 34 PROVIISORIPÄIVÄN OHJELMA SIVU 39
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 4 | 2010
Väärennös vai ei?
`LÄÄKEVÄÄRENNÖKSET
Oppivatko suomalaiset vasta katastrofista? RESEPTILÄÄKKEEN TILAAMINEN NETISTÄ ON HELPPOA, MUTTA MONIKAAN TILAAJA EI YMMÄRRÄ, ETTÄ ON TEKEMÄSSÄ RIKOKSEN JA VAARANTAMASSA TERVEYTENSÄ. MITÄ ON TEHTÄVISSÄ?
TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKKU OJALA JA DREAMSTIME
12
PASI VIRTA VASTUUNALAINEN JOHTAJA, PFIZER SUOMI Pfizer pyrkii lisäämään yleisön ja ammattilaisten tietoisuutta väärennösten vaaroista, tekee yhteistyötä Fimean ja Tullin kanssa sekä pyrkii omalla toiminnallaan tekemään lääkkeiden väärentämisen mahdollisimman vaikeaksi. Pakkaussuunnittelulla on tässä tärkeä rooli. Pfizerin Viagra on maailman väärennetyin lääke.
V
äärennettyä lääkettä on vaikea erottaa aidosta aistinvaraisesti. Taitavimmissa väärennöksissä ovat jopa hologrammit, väriä vaihtavat tarrat ja muut aitoutta suojelevat pakkauksen elementit täysin kohdallaan. Parhaiten kuluttaja tunnistaa väärennöksen ostopaikasta. – Jos ostaa reseptilääkettä epämääräisen näköisestä puodista Kaukoidästä, on syytä epäillä, ettei tuote ole aito. Nettikaupasta hankittu reseptilääke on lähes aina väärennös, Pfizerin vastuunalainen johtaja Pasi Virta sanoo. Yliproviisori Sami Paaskoski Fimeasta lisää, että laillinen apteekki pyytää reseptilääkkeen ostajaa aina esittämään lääkärin kirjoittaman reseptin. Ilman reseptiä voi hyvinkin todennäköisesti saada väärennöksen. ETAn ulkopuolelta ei voi lähettää postitse lääkkeitä Suomeen laillisesti. Lailliset eurooppalaiset lääkkeiden nettikaupat eivät välttämättä ota vastaan muissa maissa kirjoitettuja reseptejä tai toimita lääkkeitä ulkomaille. Suomessa reseptilääkkeiden nettikauppa ei ole toistaiseksi mahdollista, mikä jättää laittomille nettikaupoille vapaat markkinat. Internet onkin laittomien lääkkeiden tärkein levityskanava. – Monet laittomat nettiapteekit ovat laajoja, moniin maihin ulottuvia järjestelmiä. Kuluttajalle ei yleensä selviä, mistä maasta kauppa toimii ja mistä lääkkeet ovat peräisin. Tavarat ja rahat kulkevat omia, monimutkaisia reitte-
jään, jotka hämärtävät lääkkeiden alkuperän, Pasi Virta kertoo. Laiton lääkkeiden nettikauppa voi näyttää hyvinkin vakuuttavalta. Esimerkiksi kamagra. fi-sivulla väitetään kaupan olevan ”lisensioitu apteekkiliike, joka tarjoaa vain lääketieteellisesti hyväksyttyjä tuotteita”. Sivuilla on myös useita melkein aidon näköisiä leimoja, mutta tieto lääkeviranomaisen myöntämästä toimiluvasta tietenkin puuttuu.
Tulli pysäyttää rajalla Lääkeväärennökset tulevat Suomeen Tullin kautta joko ihmisten matkatavaroissa tai postin mukana – mikäli pääsevät Tullin ohi. Tullihallituksen rikostorjuntapäällikkö Petri Lounatmaa kertoo, että laittomaan maahantuontiin liittyvien lääkerikosten ja -rikkomusten määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 2005 niitä paljastui noin 490, vuonna 2009 jo yli 900. – Miten moni pysäytetty lähetys sisälsi väärennettyä lääkettä, on vaikea sanoa. Jokaista erää ei tutkita laboratoriossa, koska jo pelkkä maahantuonti on rangaistavaa. Tullilaboratorio tutki kuitenkin viime vuonna 79 erää laittomasti maahantuotuja valmisteita. Kaikkiaan yli 3 000 tabletin tai ampullin sisältö poikkesi siitä, mitä pakkausmerkinnöissä oli kerrottu, hän sanoo. Tulli tekee jatkuvasti kansainvälistä yhteistyötä lääkkeiden laittoman maahantuonnin torjumiseksi. Lokakuussa toteutetussa kansainvälisessä Pangea III -operaatiossa viran-
Virta: Nettikaupasta hankittu reseptilääke on lähes aina väärennös.
omaiset tekivät pidätyksiä eri puolilla maailmaa ja takavarikoivat tuhansia eriä potentiaalisesti vahingollisia lääkeaineita. Operaatio kohdistui lääkkeiden internet-kauppaan. – Myös meillä Suomessa pysäytettiin lyhyessä ajassa kymmeniä lähetyksiä. Uskallan väittää, että valvonta on meillä normaalistikin tehokasta. Suomessa onkin vuoden 2010 aikana havaittu tullin valvonnassa yli 25 erilaista yhdistettä, joille on haettu lääkeluokitusta. Osa paljastuneista aineista on huumeen tapaan käytettäviä aineita, joita ei ole vielä määritelty huumausaineiksi, Petri Lounatmaa kertoo. Lääkerikkomuksesta voi saada sakkoa ja lääkerikoksesta enintään sakkoa tai yhden vuoden vankeutta. Jos laiton lähetys on tuotu maahan edelleenjakelua varten, sen rikosnimike on salakuljetus, josta voidaan tuomita korkeintaan kahdeksi vuodeksi vankeuteen. – En sanoisi, että rangaistukset yleisesti ottaen olisivat lieviä, mutta vakavimmissa tapauksissa ne tuntuvat kyllä alakanttiin olevilta, Lounatmaa sanoo.
13
SAMI PAASKOSKI YLIPROVIISORI, LÄÄKEALAN TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISKESKUS FIMEA Paaskoski näkee Fimean roolin lääkeväärennösten vastaisessa työssä laillisen jakelukanavan suojelijana ja asiantuntija-avun antajana. Fimea tekee myös tiivistä kansainvälistä yhteistyötä sekä pyrkii omalta osaltaan siihen, että kuluttajat tiedostaisivat laittomiin lääkkeisiin liittyvät riskit.
Paaskoski: Kukaan ei vastaa laittomasti maahantuotujen lääkkeiden haitoista. Järjestäytynyttä rikollisuutta Lääkkeiden väärentäjiin ja väärennösten kaupittelijoihin verrattuna piraattien ostajat ovat pikkurikollisia. Pasi Virran tietojen mukaan lääkkeiden väärentäjien skaala on laaja ulottuen pienistä nyrkkipajoista teollisen tason toimintaan, jossa valmistuu miljoonia lääkepakkauksia viikossa. Laittoman lääkekaupan taustalla on järjestäytynyttä rikollisuutta ja jopa terroristijärjestöjä. – Lääkepiratismin voitot ovat paremmat kuin huumekaupan, kiinnijäämisen riski on pienempi ja rangaistukset vähäiset verrattuna huumausainerikoksiin. Rikollinen toiminta on erittäin kannattavaa päätellen siitä, että kiinni jääneiltä on löytynyt suihkukoneita, kartanoita, omia saaria ja miljoonia euroja käteistä, hän kertoo. Lääkeväärennösten tehtailu on viime vuosina levinnyt Kaukoidästä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Lääkeväärennösten kaupan arvioidaan kasvavan nopeammin kuin laillisen lääkekaupan.
14
Sami Paaskoski huomauttaa, että piraattiteollisuus on hyvin innovatiivista. Suosituimmista piraateista on markkinoilla myös piraatin piraatteja. Esimerkiksi Kamagrasta on maailmalla liikkeellä satoja eri versioita. Kamagra on Viagran kopio, jolla ei ole myyntilupaa Euroopassa.
Venäläistä rulettia Väärennetyissä lääkkeissä voi olla lähes mitä vain. Niiden on todettu sisältävän haitallisia aineita ja jopa myrkkyjä. Turvallisuusriskejä liittyy myös lääkkeisiin, joissa ei ole vaikuttavaa ainetta lainkaan, koska tällaisen lääkkeen käyttäminen voi viivästyttää tehokkaaseen hoitoon pääsyä vakavin seurauksin. Tuntemattomia aineita sisältävien lääkkeiden yhteisvaikutukset voivat niin ikään olla arvaamattomia. – Epämääräisten lääkkeiden käyttö on venäläistä rulettia. Vielä hurjempaa siitä tulee, jos lääke on hankittu itse diagnosoituun sairauteen. Hyvällä tuurilla voi saada laadukkaan väärennöksen, jossa on oikeaa vaikuttavaa ainetta. Jos käy huono tuuri, voi menettää rahojensa lisäksi terveytensä. Kukaan ei vastaa laittomien lääkkeiden käytöstä syntyneistä haitoista, joten kuluttaja jää yksin nuolemaan haavojaan, Sami Paaskoski muistuttaa. Tietoja haitoista ei kerätä minnekään, joten ne hautautuvat potilaskertomuksiin. Paaskoskella on vahva tuntuma, että suomalaisessakin terveydenhoitojärjestelmässä olisi törmätty laittomista lääkkeistä johtuviin haittoihin tai terveydellisiin ongelmiin. Tarkempaa tietoa hänellä ei kuitenkaan tästä ole.
– Toivottavasti asiaa ei jouduta oppimaan katastrofin kautta. Suomalaiset tietävät jo, että pimeä pullo voi tappaa, mutta sitä ei ole vielä opittu, että myös pimeä lääke voi tappaa. Meitä viranomaisia syytetään usein teollisuuden ja apteekkareiden suosimisesta, kun kehotamme ostamaan reseptilääkkeet apteekista. Tosiasiassa suojelemme siinä kansalaisten terveyttä, hän sanoo. Myös Tullin tehtäviin kuuluu kansalaisten suojaaminen terveys- ja turvallisuusriskeiltä. Petri Lounatmaa pitääkin lääkeväärennösten terveysriskejä yhtenä tärkeimmistä syistä pysäyttää epäilyttävät lähetykset rajalla. – Ne pitää pysäyttää, jotta ajattelemattomat ihmiset eivät pilaa niillä omaa ja lastensa terveyttä. Äiti tai isä, joka tilaa netin kautta esimerkiksi antibioottia varmistumatta tilaamansa tuotteen sisällöstä ja antaa sitä lapselleen, toimii varsin edesvastuuttomasti lastaan kohtaan, hän sanoo.
Lääketurvallisuus pelissä Yritys, jonka lääkettä väärennetään, menettää rahaa ja sen maine kärsii, kun sen tuotemerkillä myydään mitä sattuu. Pfizerin Pasi Virran mukaan piratismin vastustamiseen on silti painokkaampikin syy: – Vakavin uhkakuva liittyy siihen, että emme voisi luottaa apteekeissa kaupan olevien lääkkeiden tehoon ja turvallisuuteen. Jos havaitaan, että laillisessa jakelukanavassa on samaan aikaan aitoja ja taitavasti väärennettyjä lääkkeitä, on myös aidot vedettävä pois mark-
PETRI LOUNATMAA RIKOSTORJUNTAPÄÄLLIKKÖ, TULLIHALLITUS Edellisessä tehtävässään Lounatmaa vastasi tulliylitarkastajana operatiivisesta rikostorjunnasta. Hän aloitti rikostorjuntapäällikkönä joulukuun alussa. Tulli on tärkeä toimija lääkeväärennösten vastaisessa työssä, koska se torjuu tullirikollisuutta ja kansalaisten terveyteen liittyviä uhkia valvomalla rajat ylittävää tavaraliikennettä.
kinoilta. Näin joudutaan tilanteeseen, jossa lääkettä ei ole markkinoilla lainkaan. Jos lääke on elintärkeä, asia on erittäin vakava, hän sanoo. Muualla maailmassa ei ole tavatonta, että laillisesta apteekista löytyy lääkeväärennöksiä. Suomessa ei tiedetä yhtään tapausta, että lääkeväärennös olisi päässyt lääketukkukauppaan tai apteekkiin asti. Sami Paaskoski kiittää tästä suoraviivaista jakeluketjua lääkevalmistajalta tukkukaupan kautta apteekkiin. Jo Keski-Euroopassa tukkukaupan portaassa on useampia toimijoita, jotka käyvät kauppaa lääke-eristä myös keskenään. Tämä helpottaa väärennösten soluttamista jakelukanavaan. – Emme voi kuitenkaan tuudittautua Ruususen uneen, vaan valvojien pitää olla valppaina jatkuvasti. Myös Suomessa voidaan joutua suojaamistoimena vetämään markkinoilta aitojakin lääke-eriä tarvittaessa. Kun Englannissa havaittiin väärennetty lääke-erä laillisessa jakelukanavassa, jouduttiin Ranskassa vetämään vastaavia eriä pois markkinoilta. Tässä puhutaan kansalaisten terveyden kannalta hyvin isoista asioista, hän toteaa.
– Viestimme hukkuu kuitenkin helposti mediatulvaan. Kaikki lääkealan ammattilaiset voivat osallistua väärennösten vastaiseen työhön pitämällä asiaa esillä asiakaspalvelussa ja kertomalla siitä myös omassa lähipiirissään. Turvallisen tavan hankkia lääkkeitä tulisi kuulua kansalaiskasvatukseen kouluissa ja kotona, Virta sanoo. Myös Sami Paaskoski pitää kysyntään vaikuttamista pätevänä tienä vaikuttaa laittomaan lääkekauppaan. Hän tuo esiin myös apteekkihenkilökunnan roolin tavaran vastaanotosta alkaen. Se ei saa olla rutiininomaista laatikoiden purkamista, vaan myös pakkausten huolellista tarkastamista ja oikeaa toimintaa, kun jotakin poikkeavaa havaitaan. – Apteekeissa törmätään varmasti siihen, että asiakkaat tulevat ulkomailta ostettujen pakkausten kanssa kysymään, voiko niitä käyttää. Siinä on lääkekasvatuksen paikka. Laittomista lääkkeistä tulisi kuitenkin aina puhua siten, että ei lietsota kielteistä suhtautumista myös laillisiin lääkkeisiin, hän sanoo.
Yhteistyö on a ja o Farmasistilla valistusrooli Pasi Virta uskoo, ettei lääkkeitä ostettaisi netistä yhtä huolettomasti kuin nyt, jos lääkeväärennösten vaarat tunnettaisiin paremmin. Tilaajat tuskin ymmärtävät vaarantavansa terveytensä, syyllistyvänsä rikokseen ja tukevansa järjestäytynyttä rikollisuutta. Kuluttajiin vaikuttaminen on Virran mielestä tehokkain keino estää lääkeväärennösten leviämistä.
Petri Lounatmaan mielestä väärennöstehtailun pysäyttämiseksi tulisi myös kansainvälisellä tasolla pyrkiä vaikuttamaan siten, että eri maat kehittävät lainsäädäntöään ja valvontaansa. Se, mitä meillä pidetään väärentämisenä, ei tällä hetkellä ole kaikissa maissa rikos, vaan yksinkertaisesti lääkkeiden valmistusta. Lääkkeiden valmistamista ja myyntiä ei kontrolloida kaikkialla samoin kuin Suomessa.
Lounatmaa: Lääkkeiden laiton maahantuonti on lisääntynyt jatkuvasti.
Myös Sami Paaskoski puuttuisi väärennöksiin tehostamalla valvontaa sekä lisäämällä väärennösten tuotannon ja kaupan rangaistavuutta. Hän lisää kuitenkin, että piraattilääkkeet valmistetaan usein maissa, joiden hallintokulttuuri on korruptoitunutta. Tiukatkaan säädökset eivät välttämättä auta hillitsemään laittomuuksia. Viranomaisten yhteistyö on Paaskosken mielestä a ja o lääkerikosten seurannassa ja selvittelyssä. Niin tullilla, poliisilla kuin lääkevalvontaviranomaisillakin on omat kansainväliset yhteistyötahonsa. Myös kansallisen tason yhteistyö on tärkeää. Tulli ja poliisi käyttävät Fimean asiantuntemusta silloin tällöin, mutta yhteistyö voisi Paaskosken mielestä olla tiiviimpääkin, onhan Fimea asiantuntija, mitä lääkkeisiin tulee.
Tehokkaampaa tulossa EU:n tasolla on parhaillaan valmisteilla lääkedirektiivipaketti, joka sisältää mekanismeja lääkkeiden laillisen jakelukanavan entistä tehokkaampaan suojeluun väärennöksiltä. Ajatuksena on lisätä tukkukauppaportaan sekä
15