Proviisori-lehti 2/2012 by ProviisoriViesti Ltd.

Lääketaksa

Apilahanke

Stressitesti

Jatkokoulutus

Rennoksi saunassa

Väärennökset kuriin

Lakinurkka

Suomen Proviisoriyhdistyksen lehti 2|2012

Jatko-opiskelijat

Matkalla tohtoriksi 2012»Mikä ihmeen GPP? »Proviisoripäivä »Kuva-albumi»Valittaminen ei kannata

Saatavilla toukokuussa

Annostus vain 12 tunnin välein

Tuplasti

vahvempi kipugeeli Voltaren Forte (diklofenaakki) geeli lihas- ja nivelkipujen lyhytaikaiseen paikallishoitoon aikuisille ja yli 14-vuotiaille. Nivelrikon hoitoon vain yli 18-vuotiaille. Voltaren Fortea hierotaan kipeytyneelle alueelle 2 kertaa päivässä 12 tunnin välein (mieluiten aamulla ja illalla). Vain terveelle iholle. Geelin joutumista silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Jos olet allerginen diklofenaakille, muille tulehduskipulääkkeille tai jollekin valmisteen apuaineelle, älä käytä Voltaren Fortea. Ei alle 14-vuotiaille. Ei saa käyttää raskauden viimeisen kolmanneksen aikana. Käyttö kuuden ensimmäisen raskauskuukauden aikana sekä imetysaikana vain lääkärin määräyksestä. Mahdolliset haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä antokohdan ihoreaktioita. Hyvin harvoin voi esiintyä allergisia reaktioita. Jollei kiputila parane tai se pahenee viikon käytön jälkeen, käänny lääkärin puoleen. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. CHCC 042012

»sisältö 2/2012 5 6

PÄÄKIRJOITUS

AJASSA Lääketaksa. Apila-hanke. Rokotusohjelma. Itsehoitolääkitys. Kirjat. Uusiin tehtäviin: Anu Flink.

JATKO-OPISKELIJAT TENTISSÄ Henri Autio, Kalle Aaltonen, Melina Malinen ja Juha Mönkäre.

PROVIISORIPÄIVÄ 2012 Yhteistyössä oikeaan suuntaan. Apteekkiluvasta valittaminen ei kannata. Matkalla erikoisproviisoriksi. Apteekkien tietotekniikka. Lääke informaatiostrategia. GPP. Kuvagalleria.

PUHEENVUORO Reijo Kärkkäinen apteekkien ansaintalogiikasta.

29 30 32 34

KONGRESSIRAPORTTI Helinä Minkkinen EAHP:n kongressissa. OTX 10 kauhallista nirvanaan.

TOHTORIKOULUTETTAVAT kertovat Proviisorin haastattelussa, että tutkimustyö opettaa huolellisuutta, kurinalaisuutta ja pitkäjänteisyyttä.

LÄÄKEVÄÄRENNÖKSET KURIIN?

35 36

KOLUMNI Kirjoittajana Paavo Koistinen Potilasliitosta.

JÄSENSIVUT Ilmoittaudu talousseminaariin!

VARAPUHEENJOHTAJALTA Henna Halonen kirjoittaa itsehoidon tulevaisuudesta.

36 39 40 41 42 43

AJANKOHTAISTA Apurahojen saajat. Yrittäjyyden ABC.

LAKINURKKA Työsopimukset. JOHTAMISKOULUTUS

OPISKELIJAT Kevään tapahtumat. AKTIVISTI Anni Saukkonen aloittaa uuden sarjan. YHTEYSTIEDOT

Varapuheenjohtaja HENNA HALOSEN mielestä itsehoitoa tulisi laajentaa kasvattamalla BTC-lääkkeiden valikoimaa.

Uudessa juttusarjassa esitellään opiskelija-aktiiveja. Proviisoriopiskelija ANNI SAUKKONEN toimii muun muassa HYYn edustajistossa.

»toimittajalta

»Paras vastan- ja vihdantekoaika on kohta käsillä. Jo pappani sitoi vihdan notkeasta koivun-

oksasta kierretyllä vitsaksella rauduskoivun oksista, joten olen tottunut pitämään koivuvihtaa ainoana oikeana. Vasta viime kesänä kokeilin ensi kertaa Lounais-Suomen erikoisuutta, tammivihtaa. Sen tuoksu on yllättävän raikas, vaikkei koivun veroinen, ja ihotuntuma ylivertainen. Suosittelen! Lisää sauna-asiaa sivulla 34!

Proviisorin toimitussihteeri MAIJA RAUHA

Jumiutumisen yhteydessä mahdollisesti esiintyvään lihaskipuun auttaa Mobilat – jo pitkään käytetty kivunhoidon klassikko. Muista myös venyttely ja lihashuolto.

Mobilat – käy käsiksi kipuun, tulehdukseen ja turvotukseen. 9/2011 Mobilat emulsiovoide ja geeli. Vaikuttavat aineet: Mukopolysakkaridipolysulfaatti, salisyylihappo, lisämunuaisen kuorikerroksen uute (vastaten kortikosteroideja). Käyttöaiheet: Lihas- ja nivelsäryn paikallishoito. Annostus ja antotapa: Emulsiovoide: Hierotaan kevyesti hoidettavalle ihoalueelle kerran tai useita kertoja päivässä. Käytettäessä sidosta tai tukisidosta annosta tulee suurentaa. Sopii käytettäväksi okkluusiosidosten alla. Geeli: Sivellään iholle hoidettavaan kohtaan kerran tai useita kertoja päivässä. Käyttöä okkluusiosidosten alla tulee välttää. Vasta-aiheet: Yliherkkyys valmisteen ainesosille. Ei saa käyttää vesirokon aikana tai jos ihoalueella on rokotuksen aiheuttamia ihoreaktioita, sienten tai bakteerien aiheuttamia ihottumia, ihotuberkuloosia tai -luesta. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Joutumista rikkoutuneelle iholle, avoimiin haavoihin, silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Yhteisvaikutukset: Salisyylihappo voi lisätä muiden paikallisesti käytettävien lääkkeiden imeytymistä. Pitkäaikainen käyttö suurilla ihoalueille voi lisätä metotreksaatin toksisuutta ja sulfonyyliurean hypoglykeemistä vaikutusta. Haittavaikutukset: Paikallista ihoärsytystä tai kosketusallergiaa voi esiintyä. Pakkaukset, hinnat, korvattavuus 9/2011: Emulsiovoide: 100 g (15,78 €), 50 g (11,01 €), 40 g (9,20 €), 30 g (7,90 €). Geeli: 100 g (15,78 €), 50 g (11,01 €), 30 g (7,90 €). Apteekista ilman reseptiä. Ei korvattava. Lisätiedot: Pharmaca Fennica

Mobilat – yksi voide, kolme vaikutusta.

www.mobilat.fi

»ajassa

Koonnut Maija Rauha

Ministeri Paula Risikko kehottaa apteekkeja aktiivisuuteen yhteistyössä kuntien ja sosiaali- ja terveysalueiden kanssa.

Apteekkilaiset ovat lääkehuollon parhaita asiantuntijoita.

Kuva STT-lehtikuva/valtioneuvoston kanslia

Työn osuus painottuu lääketaksassa

MINISTERI PAULA RISIKKO ARVIOI APTEEKKARIPÄIVILLÄ, ETTÄ UUDEN LÄÄKETAKSAN MYÖTÄ APTEEKKIEN ANSAINTA TULEE PERUSTUMAAN NYKYISTÄ ENEMMÄN TEHTYYN TYÖHÖN.

äätökset lääketaksan ja apteekkimaksun muutoksista on ministeri Risikon mukaan tarkoitus tehdä vuoden loppuun mennessä. Niiden avulla pyritään varmistamaan toimiva ja ammatillisesti laadukas lääkejakelu koko maahan myös tulevaisuudessa. – Tämä edellyttää lääketaksan muuttamista siten, että apteekin ansainta perustuu jatkossa enemmän tehtyyn työhön ja vähemmän lääkkeen tukkuhintaan. Apteekkimaksu jaetaan siten, että syrjäseutujen sivuapteekkien taloudellinen perusta turvataan, Risikko sanoi. Uudistukset on tehtävä valtiontalouden

kannalta kustannusneutraalisti, eikä potilaiden maksuosuus voi nousta. Ministeri uskoo kuitenkin, että hyvät mallit laadukkaan apteekkiverkoston säilyttämiseksi pystytään löytämään. TARJOTKAA OSAAMISTANNE!

Risikon mukaan apteekkiverkoston säilyttäminen edellyttää myös uudenlaista apteekkien ja terveydenhuollon yhteistyötä. Hän kannustaa apteekkeja tarjoamaan osaamistaan terveydenhuollon toimintayksiköille, jotka laativat itselleen potilasturvallisuus- ja laatusuunnitelmia. Murrosvaiheessa olevat kunnat eivät välttämät-

tä ole aloitteellisia. – Toivon, että apteekkilaiset hakeutuvat neuvottelupöytiin, vaikkei ole kutsuttukaan. Te olette lääkehuollon parhaita asiantuntijoita, hän sanoi. Risikko on huolissaan etenkin muuttotappioalueiden asukkaiden ihmisten terveyspalveluiden turvaamisesta uudistusten yhteydessä. – Syrjäseutujen ihmiset eivät saa joutua kärsijöiksi. Muodostettavien sosiaali- ja terveys alueiden ja uusien peruskuntien on yhdessä seudun apteekkien kanssa pohdittava sitä, miten koko alueen palvelut turvataan, hän sanoi.

»lääkitysturvallisuus

sanottua: lääkekorvaukset

Apila-hanke tähtää lääkitysturvallisuuteen ehkäisemällä haittatapahtumat.

Apila varmistaa lääkitysturvallisuuden FARMASIAN TOIMIJOIDEN YHTEISHANKE APILA PONNISTELEE LÄÄKITYSTURVALLISUUDEN PARANTAMISEKSI. Lääkitysturvallisuutta parannetaan neljän osahankkeen avulla. 1 ENSIMMÄISEN APILANLEHDEN muodostavat apteekin palvelut ja työkalut lääkitysturvallisuuden edistämiseksi. Osahankkeen tavoitteena on vahvistaa uusien työkalujen ja palveluiden avulla lääkitysturvallisuutta edistävää toimintaympäristöä apteekeissa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. 2 TOINEN APILANLEHTI kuvaa itsehoidon tukea. Osahankkeen tavoitteena on edistää apteekista annettavan itsehoitoneuvonnan laatua ja saatavuutta. 3 KOLMAS APILANLEHTI on osahanke, jossa kehitetään lääkehoitokokonaisuuden hallinnan tukipalveluja. Sen tavoitteena on ottaa käyttöön lääkehoitojen riskinarviointiin tarkoitettuja työkaluja. 4 NELJÄS APILANLEHTI on nimeltään

Apua erityisryhmille. Sen tavoitteena on parantaa erityisryhmien lääketiedon saatavuutta sekä lääkehoidon onnistumista. NELIVUOTINEN YHTEISHANKE

Lääkehuollon toimijoiden entistä sujuvamman yhteispelin ja uusien, turvallisuutta edistävien työkalujen uskotaan helpottavan apteekkilaisten työtä. Kun lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat saadaan vähenemään, siitä hyötyvät niin potilaat, terveydenhuolto kuin koko yhteiskuntakin. Nelivuotisessa hankkeessa ovat mukana Suomen Proviisoriyhdistys, Suomen Farmasialiitto, Suomen Apteekkariliitto, Helsingin ja Itä-Suomen yliopistot, Åbo Akademi, Farmasian oppimiskeskus, Aducate ja Palmenia. Se on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vetämää Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelmaa.

Kustannus perusteinen korvausjärjestelmä kohtelee potilasryhmiä yhdenvertaisesti ja on selkeä. Se on ymmärrettävä, oikeudenmukaiselta tuntuva ja siksi hyväksyttävä. LÄÄKETEOLLISUUDEN TOIMITUSJOHTAJA JUSSI MERIKALLIO JA LÄÄKÄRILIITON TERVEYSPOLITIIKAN JOHTAJA HEIKKI PÄRNÄNEN, HELSINGIN SANOMAT 23.4.2012

»gallup jäsenille Kuinka paljon käytät Facebookia? Puhelimeni on aina online 4% Aamuin illoin ja tauoilla 16% Lähes päivittäin 29% Pari kertaa viikossa, 9% jos satun muistamaan Harvoin... (jos satun 9% muistamaan salasanani) Minulla ei ole Facebook-profiilia 32% Ääniä yhteensä 180 LÄHDE WWW.PROVIISORIYHDISTYS.NET

sanottua: terveydenhuollon organisointi

On erittäin luontevaa, että apteekista jatkossa saa lääkkeiden toimittamiseen liittyvän palvelun lisäksi myös muita terveydenhuollon palveluita. SUOMEN APTEEKKARILIITON TOIMITUSJOHTAJA ILKKA OKSALA, APTEEKKARI.FI

»ajassa »rokotusohjelma

»itselääkintä Tehoa ja säästöä itselääkinnällä

Ruotsissa rokotetaan kaikki 12–18-vuotiaat tytöt papilloomavirusta vastaan.

HPV ei päässyt rokotusohjelmaan HPV-rokote jäi yhä kansallisen rokotusohjelman ulkopuolelle hallituksen kehysriihessä, vaikka sen mukanaolo olisi THL:n kolme vuotta kestäneen selvityksen mukaan erittäin kustannustehokasta. THL esitti HPV:n ottamista mukaan rokotusohjelmaan viime kesänä. Samalla se esitti systemaattisen kohdunkaulan syövän seulontaohjelman kehittämistä ja ohjelman ulkopuolisten papa-testien vähentämistä. Myös STM:n asiantuntijatyöryhmä suositteli asiaa. Ministeriössä odotettiin vielä seulontatyöryh-

män lausuntoa, joka saatiin tammikuussa. Vastauksena eduskunnassa esitettyyn kirjalliseen kysymykseen ministeri MARIA GUZENINA-RICHARDSON totesi 27.4., että asia ratkaistaan viime kädessä eduskunnan vuotuisten talousarvioiden yhteydessä. Rokotukset toteutettaisiin käytännössä kouluterveydenhuollossa, sillä aluksi on tarkoitus rokottaa 11–15-vuotiaat tytöt. HPV on mukana kansallisessa rokotusohjelmassa lähes kaikissa länsimaissa. LÄHTEET EDUSKUNTA, THL

Pneumokokkirokote osoitti tehonsa Lasten vakavat pneumokokkitaudit ovat vähentyneet merkittävästi sen jälkeen, kun niitä ehkäisevä rokote otettiin lasten kansalliseen rokotusohjelmaan syyskuussa 2010, ilmoitti THL huhtikuussa WHO:n Euroopan immunisaatioviikolla. Viime vuoden seurantatietojen mukaan 6–11 kuukauden ikäisillä lapsilla havaittiin yli 80 prosentin vähenemä näissä taudeissa verrattuna aiempiin vuosiin. Käytössä oleva pneumokokkirokote antaa suojaa kymmentä pneumokokkibakteerin eri tyyppiä vastaan.LÄHDE THL

Lääketeollisuus ry:n teettämän selvityksen mukaan Suomessa voitaisiin siirtää enemmän reseptilääkkeitä itsehoitotuotteisiin ja laajentaa näin apteekkien valikoimaa itsehoidossa. Lisäksi terveydenhuolto voisi hyödyntää nykyisiä itsehoitolääkkeitä aikaisempaa tehokkaammin ja ohjata potilaita terveydenhuollosta apteekkeihin. Tämä toisi säästöä yhteiskunnalle ja etuja potilaille ja terveydenhuollolle. Lääkkeiden käyttäjät joutuisivat maksamaan lääkkeistään hieman enemmän kuin nykyisin, mutta toisaalta heille ei koituisi reseptin hankinnasta aiheutuvia kustannuksia ja viivettä. Lääkärikäyntien vähentyminen vapauttaisi resursseja terveyskeskuksissa. Esimerkiksi allergiaoireiden hoito reseptilääkkeellä aiheutti selvityksen mukaan keskimäärin noin 70 euron kustannukset potilasta kohden vuonna 2010. Samaan aikaan oireiden hoito itsehoitolääkkeellä aiheutti vain noin 30 euron kustannukset potilasta kohden. Ero johtuu pääasiassa reseptin hankintaan liittyvistä kustannuksista. Itsehoitolääkkeiden valikoimaa olisi selvityksen mukaan mahdollista kasvattaa turvallisesti esimerkiksi lisäämällä BTC- eli behind the counter -lääkkeiden määrää. Levonorgestreelin toimitusehdosta tuttua mallia olisi mahdollista hyödyntää nykyistä laajemmin.LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY

»top 10 Maailman parhaat terveysyliopistot

Tulevaisuudessa onkin syytä tarkastella myös lääketeollisuuden ja lääketukkukaupan välisiin sopimuksiin toimintokohtaista hinnoittelumallia.

1 University of Oxford, UK 2 Harvard University, USA 3 Imperial College, UK 4 University of Cambridge, UK 5 Johns Hopkins University, USA 6 Stanford University, USA 7 University College London, UK 8 Yale University, USA 9 University of California Los Angeles, USA 10 Duke University, USA 20 Karolinska Institutet, Ruotsi

ORIOLAN TOIMITUSJOHTAJA JUKKA NIEMI, RESEPTORI 1/2012

LÄHDE TIMES HIGHER EDUCATION: TOP 50 CLINICAL, PRE-CLINICAL AND HEALTH UNIVERSITIES 2011-12

sanottua: lääketukkukaupan hinnoittelumalli

»hämäläinen »tilasto

1285000 33400 Joka neljännellä eli

suomalaisella oli viime vuoden lopussa oikeus erityiskorvattavaan lääkkeeseen. LÄHDE KELA

»viranomaiset

Diabeteksen vuoksi alkoi viime vuonna 33 400 uutta erityiskorvausoikeutta. Lisäys edellisvuoteen oli peräti 38,1 prosenttia. Tähän vaikutti se, ettei viime vuonna enää vaadittu kuuden kuukauden lääkehoitoa ennen erityiskorvausoikeuden myöntämistä. Uusien erityiskorvauksien määrä pieneni muun muassa kroonisessa verenpainetaudissa. Erityiskorvauksia alkoi viime vuonna 5,1 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. ALKANEET ERITYISKORVATTAVUUDET 2011 YLEMPI ERITYISKORVAUSRYHMÄ

Yhteensä Diabetes Glaukooma Pahanlaatuiset kasvaimet Psykoosit Rintasyöpä Epilepsia Eturauhassyöpä Leukemiat ym. Vaikeahoitoinen epilepsia

71 889 33 383 5 731 5 682 4 506 4 207 3 422 2 825 2 126 2 039

ALEMPI ERITYISKORVAUSRYHMÄ

FDA:n pääkonttori on Washington D.C:n lähellä Silver Springissä.

FDA aikoo koko maailman terveysviranomaiseksi Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviranomainen FDA (Food and Drug Administration) ilmoittaa huhtikuussa julkaisemassaan raportissa, Global Engagement Reportissa, ottaneensa tavoitteekseen tulla koko maailman terveysviranomaiseksi, joka suojelee niin omien kansalaisten kuin koko maailmankin terveyttä sitä uhkaavilta vaaroilta. FDA:lla on toimistot Afrikassa, Aasiassa, Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Lähi-idässä. Se kertoo nyt vahvistavansa kansainvälistä toimintaansa muun muassa varmistaakseen, että USA:han tuotavat elintarvikkeet, lääkkeet ja lääketieteellinen laitteisto täyttävät samat turvallisuus- ja laatuvaatimukset kuin USA:ssa valmistetut.LÄHDE FDA

Yhteensä Krooninen keuhkoastma Krooninen verenpainetauti Krooninen sepelvaltimotauti Hajapesäkkeiset sidekudostaudit ym. Krooniset sydämen rytmihäiriöt

46 886 14 818 10 820 8 275 5 223 3 279

LÄHDE KELA, TILASTOKATSAUS 20.4.2012

»tapahtumakalenteri SYYSKUU 22.–23.9. Proviisorien johtamiskoulutus, Vantaa

LOKAKUU 3.–8.10. FIP Centennial, Amsterdam 19.10. Joka proviisorin talousseminaari, Helsinki

MARRASKUU 23.–25.11. Farmasian päivät, Helsinki Proviisoriyhdistyksen ajankohtaiset tapahtumat: WWW.PROVIISORIYHDISTYS.NET

Tuote ja sen luominen KUN PUHUTAAN apteekin tuotteista, toinen tarkoittaa fyysisiä tuotepakkauksia, ja toinen apteekin tuottamia palveluja. Tässä muutama ajatus näistä jälkimmäisistä. Perinteinen suomalainen yritys on insinöörivetoinen organisaatio, joka tekee maailman parhaiten toimivia tuotteita. Tällä konseptilla on pärjätty aina 1990-luvulle asti. Kuluttaja on tullut kauppaan katsomaan, mitä tuotteita on saatavilla, ja parhaalta vaikuttava on ostettu. Tämä prosessi on viimeisten vuosikymmenien aikana radikaalisti muuttunut. Taustalla lienee kuluttajan vallan kasvu. Valta on edennyt jo kohta ylivallaksi. Yrityksen tekemästä mokasta tulee Youtube-hitti, Facebookiin perustetaan sivusto vaatimaan tuotteen koostumuksen muuttamista. Onko siis aika jättää uutuustuotteiden rustailu omien seinien sisällä ja ottaa kuluttaja mukaan suunnitteluprosessiin? Ainakin lääkkeiden kehittelytyössä kannattaa tässä mielessä pitää jäitä hatussa, mutta vaikkapa apteekin tuotteiden innovointia kannattaisi miettiä enemmän kuluttajan lähtökohdista. Senhän jo tiedämme, että apteekkipalveluihin ollaan tyytyväisiä ja nopeutta ja asiantuntijuutta kiitellään, mutta onko kenelläkään oikeaa tietoa siitä, minkälaisia asioita ihminen terveysongelmineen pohtii? Siis se tavallinen Matti Virtanen, joka tulee apteekkiin hieman hämmentyneen näköisenä. Mitä hän odottaa vitamiinin tai kasvovoiteen tekevän? Kuinka hän näkee terveytensä, ja voiko apteekki auttaa ratkaisemaan siihen liittyvää epävarmuutta? Epävarmuuden varaan on mahdollista rakentaa tuotteita. Vakuutusyhtiökin rakentaa palvelutuotteitaan tältä pohjalta. Haasteena lienee se, kuinka selvitämme, mitä nämä terveyteen liittyvät epävarmat asiat ovat. Päivittäinen jaksaminen, elinikä, läheisten terveys? Itse en ainakaan osaa sanoa, mikä asiakkaita eniten liikuttaa. Kun löytää oikeasti ihmisiä koskettavia asioita, on mahdollista kehittää niihin ratkaisuja. Kun näitä ratkaisuja kehitetään yhdessä tavallisten Matti Meikäläisten kanssa, voidaan jo olla lähempänä onnistunutta tuotetta. Olisi myös hienoa nähdä, että apteekkien palvelutuotteita kehitetään yhdessä sellaisten tahojen kanssa, jotka ovat tuotteistaneet merkittäviä kuluttajatuotteita vaikkapa kansainvälisille markkinoille. Vanhan sanonnan mukaan parhaiten ei menesty viisain, vaan se, joka tietää heikkoutensa ja kerää ympärilleen oikeat asiantuntijat. Syvällinen analyysi, ongelmien löytäminen, ratkaisujen keksiminen ja niiden muuttaminen tuotteiksi parhaiden mahdollisten asiantuntijoiden avulla. Siinä klassinen menestystuotteen kaava. SAMULI HÄMÄLÄINEN

Kirjoittaja on proviisori ja yrittäjä, Apteekin Omajuttu Oy

»ajassa »tiede

»kirjat Parempia palavereita Kun joukko ihmisiä kokoontuu mielessään yhteinen päämäärä, kaikki ei välttämättä mene kuin Strömsössä. REETTA KOSKEN ja KATLEENA KORTESUON teos Ko-

Kun voittajan ja häviäjän ero mitataan sekunnin sadasosina, psykologiset tekijät ratkaisevat tuloksen. Tutkijoita kiinnostaa, pätevätkö samat lainalaisuudet arkielämässä.

Miten kestät painetta? ENGLANNIN YLEISRADIOYHTIÖN BBC:n nettisivuilla on meneillään maailman laajimmaksi aiottu paineen alla toimimiseen liittyvä psykologinen koe. Kuka tahansa sivuille rekisteröitynyt käyttäjä voi tehdä noin 20 minuuttia kestävän testin osoitteessa www.bbc.co.uk/science. Testissä kokeillaan kolmea huippu-urheilijoiden käyttämää psyykkisen valmennuksen keinoa pelitilanteessa, johon luodaan kerta kerralta kovempaa onnistumisen painetta muun muassa nopean kanssakilpailijan ja kiihtyvien sydänäänien avulla. Näin pyritään saamaan selville, mikä psyykkauskeinoista vaikuttaa myönteisimmin lopputulokseen. Lisäksi kokeella selvitellään testattavan mielentilan ja suorituksen välistä yhteyttä. Tiedetään, että pieni jännitys on hyvästä, mutta jos hermot ovat liian kireällä, saattaa suoritus vaarantua. Tutkijoita kiinnostaa, mitä keinoja testattavat käyttävät pitääkseen tunteensa kurissa ja miten he onnistuvat siinä. BBC Labin tutkimuksen ovat suunnitelleet professori ANDY LANE Wolverhamptonin yliopistosta ja professori PETER TOTTERDELL Sheffieldin yliopistosta. Tutkimuksen kasvoina on juoksijalegenda MICHAEL JOHNSON, joka treenasi mieltään siinä missä kehoaankin. Hänet tunnetaan nimenomaan hyvästä paineensietokyvystään. Koe jumittui, kun olin selvittänyt 13 osiota 18:sta. Ilmeisesti BBC:llä havaittiin, että sydämeni lyöntitiheys lähestyi rytmihäiriötä ja jäähdyttely olisi paikallaan. Luvattua Johnsonin arviota kyvyistäni en valitettavasti saanut. Ehkä se onnistuu jo ensi kerralla, sillä Johnsonkin uskoo, että stressinsietoaan on mahdollista parantaa. ARVIO MAIJA RAUHA

Uusi lähtökohta syöpälääkkeelle

Tämän takia probiootti auttaa

SIRKKU POLLARIN huhtikuussa tarkastetun väitöstutkimuksen mukaan hepariinin kaltaiset aineet torjuvat rintasyövän etäpesäkkeiden syntymistä luuhun. Rintasyövän kuolleisuus johtuu suurelta osin juuri luustoon levinneistä etäpesäkkeistä. Hiirillä tehdyissä kokeissa tietyt yhdisteet vähensivät rintasyöpäsolujen kasvua luussa ja siitä aiheutuvaa luun hajoamista. Toinen näistä hepariinin kaltaisista yhdisteistä oli Biotie Therapies -yrityksen kehittämä. Sen verta ohentava vaikutus oli huomattavasti hepariinia pienempi, joten se soveltuu hepariinia paremmin lääkekehityskohteeksi rintasyövän hoitoa varten.

Lääkärilehti kertoo Cell Host & Microbe -lehdessä julkistetuista tutkimustuloksista, joiden mukaan maitohappobakteerien suoliston hyvinvointia edistävät vaikutukset johtuvat niiden erittämästä laktosepiini-entsyymistä. Laktosepiini tuhoaa kemokiinejä, jotka houkuttelevat tulehdussoluja. Tietyt maitohappobakteerikannat, kuten Lactobacillus paracasei, tuottavat tehokasta laktosepiiniä. Muiden kantojen tehokkuutta ei kuitenkaan ole toistaiseksi osoitettu.

LÄHDE TURUN YLIOPISTO

LÄHDE LÄÄKÄRILEHTI

kousten seitsemän kuolemansyntiä – paranna palavereitasi (Talentum) antaa virikkeitä kokousten hallintaan rakentavalla tavalla. Esille tuodut epäkohdat muiden kokouskäytöksessä on helppo tunnistaa, mutta katse kääntyy myös peiliin viimeistään kirjan loppupuolella. Teos tarjoaa myös liudan uudenlaisia keinoja korvaamaan jumiutuneita toimintatapoja. ARVIO SUVI HEISKANEN

Unettomuus unholaan ja ANNA-MAkirja Unen taidot (Duodecim) käsittelee laajasti unettomuuden syitä ja lääkkeettömiä keinoja sen hallintaan. Terveydenhuollon ammattilaiselle kirjan osio unettomuuden taustoista on melko itsestään selvää. Kirjan loppupään rentoutumiskeinot ja terapiaharjoitukset ovat kuitenkin ehdottomasti kokeilemisen arvoisia. Sanoma on selvä: Vaikka unettomuuden kanssa kamppailevia on paljon, mikään ei ole mahdotonta. Oman elämän hallinta, positiivinen asenne ja usko itseensä ovat avaimia hyvään uneen. SUSANNA PIHLIN

RI AHOSEN

ARVIO SUVI HEISKANEN

Totta vai tarua laihdutuksesta Painonhallinnasta, syömisestä ja laihduttamisesta liikkuu valtava määrä luuloja, joista jotkut ovat varmasti tulleet tutuiksi myös apteekin asiakastyössä toimiville. Ravitsemustieteilijä PATRICK BORG ampuu hurjimmat väitteet alas ja kertoo, miksi toiset tarinat pitävät paikkansa. Kirjassa nimeltä Vinha perä, Laihdutuksen myytit ja faktat (Otava) on kiinnostavaa luettavaa kokeneellekin laihduttajalle. ARVIO MAIJA RAUHA

»uusiin tehtäviin

Apteekkia kehittämässä

»KAUNIAISTEN APTEEKKI on tämän ruotsinkielisen alueen ainoa apteekki keskellä

suurta Espoota. Olemme vastuussa alueen lääkehuollosta ja meille on tärkeää antaa ruotsinkielistä palvelua asiakkaillemme. VIIDEN VIIME kuukauden aikana olen toiminut useasti apteekinhoitajana vastaten koko apteekin toiminnasta. Yllätyin, miten helposti asiat järjestyivät uudessa tilanteessa ja miten nopeasti sopeuduin uuteen rooliin. Yllätyin myös työn monipuolisuudesta. Tuleva apteekkarinvaihdos tuo asemaani omat haasteensa. MINULLE ON TÄRKEÄÄ, että työssä on mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta sekä vaikuttaa ja olla mukana kehittämässä apteekin toimintaa. Tärkeää on myös, että töissä viihtyy, ja täällä se toteutuu. PROVIISORIN TUTKINTO antaa laajan teoreettisen pohjan, jolle rakentaa oma ammattitaito. Olisin kaivannut tutkintoon lisää esimieskoulutusta sekä oppia apteekin taloudesta. Niistä tosin oppii lisää joka päivä. JOUKKUEURHEILUTAUSTA luo pohjan työskentelyyn ryhmässä. Ruotsinkielen opinnoista on täällä iloa, samoin monipuolisesta apteekkikokemuksesta. Olen työskennellyt apteekin eri tehtävissä teknisestä proviisoriksi asti vuodesta 2005 alkaen.

» » » »

ANU FLINK Olen Anu Flink. Olen toiminut Kauniaisten apteekin proviisorina lokakuusta lähtien. OLEN SYNTYNYT Helsingissä 13. marraskuuta 1985 VALMISTUIN proviisoriksi Helsingin yliopistosta marraskuussa 2011. Syventävät opinnot tein farmaseuttisen kemian osastolla. Pro gradu -tutkielman tein yhteistyössä Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion kanssa, aiheena huumausaineiden ja räjähdysaineiden analysoiminen uudella desorptioionisaatiotekniikalla. Tutkimus oli niin mielenkiintoinen, että jäin yliopistolle töihin jatkamaan tutkimusta puoleksi vuodeksi. TÄTÄ ENNEN toimin Sellon apteekissa farmaseuttina. SEURAAVAKSI aion keskittyä siihen, että Kauniaisten apteekin tuleva apteekkarinvaihdos sujuisi mahdollisimman hyvin sekä siihen, että eReseptien toimittaminen sujuisi ongelmitta. RENTOUDUN urheilemalla. Pitkäaikainen harrastukseni on jalkapallo, mutta käyn myös pumpissa ja bodycombatissa. Kesäisin rentoudun merellä. KUKA OLEN?

»nimitykset YLIOPISTON APTEEKKI Yliopiston Apteekin uudeksi toimitusjohtajaksi ja apteekkariksi on valittu proviisori JUKKA NIEMI. Hän aloitti tehtävässä toukokuun alussa. Niemi siirtyi Yliopiston Apteekkiin Oriola-KD Oyj:sta, jossa hän on toiminut Oriola Oy:n toimitusjohtajana vastaten lääkkeiden tukkukaupasta Suo- Jukka Niemi messa ja Baltian maissa. – Apteekkipalveluilla on keskeinen rooli toimivan terveydenhuollon kannalta Suomessa. On hienoa päästä kehittämään uusia apteekkipalveluita yhdessä Yliopiston Apteekin osaavien ja työlleen omistautuneiden ammattilaisten kanssa, Jukka Niemi toteaa. Yliopiston Apteekin hallituksen puheenjohtajan OLLI MÄENPÄÄN mukaan Niemen vahva kokemus yritysjohtamisesta, kansainvälisestä liiketoiminnasta ja lääkkeiden tukkukaupasta antaa hänelle erinomaiset edellytykset jatkaa Yliopiston Apteekin korkeatasoisten apteekkipalvelujen kehittämistä Suomessa, Virossa ja Venäjällä. ALGOL PHARMA OY Proviisori, KTM MERI KAUHANEN on nimitetty Algol Pharma Oy:ssä farmaseuttisten palveluiden asiantuntijaproviisoriksi ja markkinointivastaavaksi. DRA CONSULTING OY Yritykseen on nimitetty myyntilupa-asiantuntijaksi proviisori HANNE KÄSNÄNEN.

»ihmiset Vesterinen vetää farmakopean työryhmää Erikoistutkija, dosentti JAANA VESTERINEN Fimean valvontalaboratoriosta on nimitetty Euroopan farmakopeakomissiossa puheenjohtajaksi RCG (Raw Materials for the Production of Cellular and Gene Transfer Products) -työryhmään. Uuden asiantuntijaryhmän tehtävänä on laatia laatuvaatimukset biologisten lääkkeiden, kuten solu- ja geeniterapiavalmisteiden, valmistuksessa käytettäville raaka-aineille. Kyseessä on ensimmäinen suomalainen puheenjohtajuus Euroopan farmako pean työryhmissä. Ehdokkaita oli kolme.

»jatko-opiskelijat tentissä TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT MARKKU OJALA JA ARI-PEKKA KERÄNEN

Matkalla tohtoriksi MATKALLA TOHTORIKSI VOI OLLA ENEMMÄN MUTKIA KUIN MONI ALUSSA LUULEE. PROVIISORI KYSYI NELJÄLTÄ JATKO-OPISKELIJALTA, MITEN TYÖ ON EDENNYT JA MITÄ SE ON OPETTANUT. 12

AUTIO: Pikavoittoja ei ole odotettavissa.

HENRI AUTIO TOHTORIKOULUTETTAVA, HELSINGIN YLIOPISTON NEUROTIETEEN TUTKIMUSKESKUS • Proviisoriopinnot farmakologian oppiaineeseen. • Gradu NMDA-salpaajien masennuslääkkeiden kaltaisista vaikutuksista. • Jatko-opinnot farmakologiassa, käytännössä Neurotieteen tutkimus keskuksessa, jossa tutkimuskohde eli aivot yhdistävät eri taustoista tulevia tutkijoita. • Elämänmittaisena tavoitteena olla tyytyväinen siihen, mitä tekee ja saavuttaa mielenrauha. • Elämäntavoitteena jatkuva kehittyminen.

MITEN PÄÄDYIT JATKO-OPISKELIJAKSI?

Olin aina halunnut kokeilla, millaista tutkimuksen tekeminen olisi. Tein jo graduni professori EERO CASTRÉNIN ryhmässä Neurotieteen tutkimuskeskuksessa, ja nykyinen työni on jatkoa sille. Valmistumisen lähestyessä jatko-opiskelu tuntui kiinnostavimmalta vaihtoehtolta. KALLE AALTONEN: Lopullinen päätös syntyi, kun professori YRJÖ T. KONTTINEN pyysi minua tutkimusryhmäänsä tekemään väitöskirjaa itseäni kiinnostavasta aiheesta. MELINA MALINEN: Innostuin tutkimuksesta erikoistyötä tehdessäni. Ajattelin, että jos en aloita tutkimustyötä pian proviisoriksi valmistumisen jälkeen, se jää todennäköisesti tekemättä. Halusin ainakin kokeilla, ja sillä tiellä ollaan. JUHA MÖNKÄRE: Olin ajatellut asiaa jo perusopintovaiheessa, joten se ei ollut hetken mielijohde. Hain kesätöitä silloiselta Kuopion yliopiston farmasian teknologian ja biofarmasian laitokselta ja satuin saamaan muutamaksi kuukaudeksi töitä nykyisestä, professori KRISTIINA JÄRVISEN johtamasta tutkimusryhmästäni. Kesän jälkeen tein erikoistyöni samasta aiheesta ja siitä sitten jatkoin jatko-opiskeliHENRI AUTIO:

jana, sillä projekti sai Suomen Akatemialta rahoituksen.

MISSÄ VAIHEESSA OLET NYT?

HENRI: Olen ollut kolme vuotta tohtorikoulutettavan nimikkeellä, ja varmaankin kaksi vuotta vielä menee. KALLE: Väitökseni ensimmäinen osatutkimus julkaistiin tammikuussa, toinen on arvioitavana ja kolmas työn alla. Suunnitelmia on vielä useaan osatutkimukseen, joihin on jo saatu tarvittavat tutkimusluvat aineiston noutoa varten. Olen puolessa matkassa väitöskirjaan, mutta tutkijan uran kannalta vasta alussa. MELINA: Olen tehnyt tohtorintutkintoon tarvittavat opintopisteet ja käsikirjoituksiani on parhaillaan arvioitavana tieteellisissä lehdissä. Viimeistä osatutkimusta varten tulen tekemään vielä muutamia kokeita labroratoriossa. Väittelen uskoakseni vuoden sisällä. JUHA: Jatko-opinnot ovat nyt loppuvaiheessa, ja väitös on kesäkuussa 2012.

ten ryhmässä lähdettiin pystyttämään uudenlaista menetelmää tietyn hermokasvutekijäreseptorin aktiivisuuden havaitsemiseksi. Nyt olen tehnyt sitä varten uutta muuntogeenistä hiirtä. KALLE: Aiheeni on biologisten lääkkeiden teho, turvallisuus ja kustannusvaikuttavuus nivelreuman hoidossa. MELINA: Kehitämme kolmiulotteista maksasolumallia. Tavoitteenamme on saada soluviljelmä muistuttamaan rakenteeltaan ja toiminnaltaan entistä paremmin maksakudosta. Tämä kaikki siksi, että nykyiset mallit eivät ole tyydyttäviä eivätkä ennusta tarpeeksi hyvin ihmisessä tapahtuvaa lääkeainemetaboliaa ja mahdolista maksatoksisuutta. JUHA: Lääkeannostelua. Väitöskirjassani olen tutkinut peptidien annostelua käyttäen kahta uutta ja erityyppistä materiaalia eli nanohuokoisia piin mikropartikkeleita ja valosilloitettuja poly(esterianhydridi)-implantaatteja.

MITÄ TUTKIT?

Hermoston kasvutekijöitä lääkevaikutuksen kohteena. Ensimmäisenä vuotena tein aika monenlaista, mutta kaksi vuotta sitHENRI:

MITEN AIHEESI VALIKOITUI?

HENRI: Erään yhteistyökumppanin kautta tuli ajatus uudesta lähestymistavasta, ja kun satuin olemaan ilman omaa projektia, profes-

»jatko-opiskelijat tentissä AALTONEN: Perusteellinen suunnittelu ehkäisee ongelmia.

KALLE AALTONEN TOHTORIKOULUTETTAVA, HELSINGIN YLIOPISTON FARMASIAN TIEDEKUNTA, SOSIAALIFARMASIAN OSASTO SEKÄ LÄÄKETIETEEN TIEDEKUNTA, KLIININEN LAITOS. • Proviisoriopinnot sosiaalifarmasian oppiaineeseen. • Graduna systemaattinen kirjallisuuskatsaus, josta laajennettuna tuli väitöstyön ensimmäinen osatutkimus. • Jatko-opinnot syyskuusta 2010 alkaen. • Tavoitteena kehittyä tutkijana ja edetä entistä vastuullisempiin tehtäviin, perhettä unohtamatta.

sori Castrén ehdotti, että tarttuisin tähän. Ajatus tuntui järkevältä. KALLE: Olin jo aiemmin hahmotellut gradun tekemistä biologisisten lääkkeiden käytöstä autoimmuunisairauksissa, mutta aiheen valinnan vahvisti professori Konttisen tarjoama tutkimusprojekti. MELINA: Olin mukana muutamassa projekteissa, ennen kuin aloitin varsinaisen väitöskirjaprojektini. Professori ARTO URTILLA ja professori MARJO YLIPERTTULALLA oli alkamassa hanke, jolla oli EU-rahoitus, ja lähdin siihen mukaan. Rahoituksen saaminen määrää sen, mitä aletaan tehdä. JUHA: Jatko-opintojen aihepiiri rajautui jo proviisorivaiheen opintoja valitessa. Tarkkaan tutkimusaiheen valintaan vaikuttavat myös sattuma ja käynnistyvät tutkimusprojektit. Lääkeannostelu kiinnosti alusta alkaen, sillä siinä yhdistyvät materiaalin kehitys ja elimistön toiminta. Kokonaisuuden hahmottamisessa on etua laaja-alaisesta proviisorin tutkinnosta. Farmasia, ja myös lääkeannostelu, on monitieteinen ala, joten menestyksekkääseen tutkimukseen vaaditaan eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä.

Miten työsi on edennyt?

Menetelmän pystyttäminen käynnistyi työskentelyllä solumallien kanssa. Molekyylibiologinen työ muuntogeenisen hiiren aikaansaamiseksi alkoi viime syksynä. Se on nyt käynnissä, ja hiiriä aletaan toivottavasti nähdä alkusyksystä. KALLE: Aloitin systemaattisella kirjallisuuskatsauksella TNF-salpaajista nivelreuman hoidossa sekä tutkimussuunnitelman kirjoittamisella, eettisen toimikunnan lausunnon ja tutkimuslupien hakemisella. Osatutkimukset pohjautuvat Suomen Reumatologisen yhdistyksen ylläpitämän biologisten lääkkeiden rekisteriin sekä THL:n implantti-, hoitoilmoitus-, tartuntatauti- ja syöpärekistereistä noudettuihin tietoihin. Perusteellinen suunnittelu ennen aineiston noutoa ja analysointia ehkäisee myöhempiä ongelmia tai ainakin helpottaa niiden ratkaisemista. MELINA: Nämä kuusi vuotta ovat sisältäneet paljon menetelmän kehitystä, kokeilua ja myös epäonnistumisia. Olemme muokanneet perinteisiä menetelmiä 3D-soluviljelmille sopiviksi. Varsinaiset tulokset olemme saaneet projektin loppuvaiheessa, menetelmien kehittämisen jälkeen. HENRI:

JUHA: Tavanomaisesti. Ensimmäisen vuoden aikana ei juuri kummoisia tuloksia tullut, mutta sen jälkeen työ on edennyt väitöskirjalle tyypillisellä aikataululla, ja yhteensä aikaa on kulunut reilut viisi vuotta. Osajulkaisuja kertyi viisi.

MILLAISIA TULOKSIA OLET SAANUT?

HENRI: Menetelmä näyttäisi soveltuvan siihen, mihin sitä on ajateltu. Toivomme, että muuntogeeninen hiiri säilyy hengissä ja sillä pystytään mittaamaan sitä, mitä halutaan mitata. Tähän liittyy myös epävarmuutta: kun ollaan tekemisissä biologisen järjestelmän kanssa, kaikkea ei voi ennakoida. KALLE: Kirjallisuuskatsaus vahvisti, että TNF-salpaajat ovat tehokkaita. Niitä ei voida laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta erityisesti etanersepti vaikuttaisi tulosten perusteella olevan hyvässä tasapainossa tehon ja haittojen suhteen. MELINA: Olemme kehittäneet 3D-soluviljelmille sopivia analysointimenetelmiä. Solumallimme muistuttaa rakenteeltaan paremmin maksakudosta kuin perinteiset 2D-soluviljelmät, mutta solujen toimintaa pitää vielä saada parannetuksi.

Malinen: Tutkimus on tiimityötä.

MELINA MALINEN TOHTORIKOULUTETTAVA, HELSINGIN YLIOPISTON LÄÄKETUTKIMUKSEN KESKUS (CENTRE FOR DRUG RESEARCH, CDR). www.helsinki.fi/cdr/ • Proviisoriopinnot biofarmasian oppiaineeseen. • Gradun aiheena monoklonaaliset vasta-aineet syövän hoidossa. • Erikoistyön aiheena liposomiformulaation valmistaminen terapeuttisesta vasta-aineesta (rituximab) ja sen karakterisointi solu- ja eläinmalleissa. • Jatko-opinnot Lääketutkimuksen keskuksen Drug delivery and nanotechnology -ryhmässä, biofarmasian ja farmakokinetiikan oppiaineessa. • Tavoitteena nauttia elämästä ja tehdä mielekkäitä asioita nyt eikä vasta tulevaisuudessa

JUHA: Olemme havainneet eläinkokeissa, että molemmat tutkimamme materiaalit soveltuvat peptidien annosteluun ja esimerkiksi tietyt muutokset materiaalien ominaisuuk sissa vaikuttivat peptidien vapautumiseen halutunlaisesti. Tietenkään kaikki tulokset eivät ole olleet unelmatuloksia ja matkalla on ollut joitakin epäonnistumisia, mutta se on osa tätä työtä.

MITÄ OLET OPPINUT?

HENRI: Tutkimustyö on pitkäjänteistä, eikä pikavoittoja ole odotettavissa. Joka toinen päivä työ tuntuu tosi siistiltä ja mielenkiintoiselta, joka toinen päivä todella turhauttavalta. Turhauttavinta ovat epäselvät tulokset, joista ei pysty kokeen jälkeen sanomaan, onko asia näin vai eikö se ole. Tämä saattaa olla biologisen tutkimuksen erityispiirre. Kun kuitenkin katsoo tutkimustaan pitkällä aikavälillä taaksepäin, näkee, että edistysaskeleita on otettu. Emme ole samassa pisteessä kuin kaksi vuotta sitten. KALLE: Olen tajunnut yhteistyön ja kokeneempien kollegoiden neuvojen korvaamattoman merkityksen. Yksin jätetyn nuoren tutkijan mahdollisuudet saada tehdyksi merkittävää tutkimusta ovat olemattomat.

MELINA: Jatko-opintojen aikana oppii paljon. Saa työskennellä monikulttuurisessa ympäristössä ja osallistua opetukseen. Priorisointi-, esiintymis- ja ryhmätyötaidot kehittyvät ja englanninkieli harjaantuu. Tutkimus on tiimityötä ja menestykseen vaaditaan useamman tutkijan panos. Poikkitieteellinen yhteistyö on ollut tuloksellisinta. JUHA: Tärkein opetus on sen ymmärtäminen, kuinka tieteellinen tieto syntyy. Työ opettaa kurinalaisuutta ja pitkäjänteisyyttä, koska yhden tieteellisen julkaisun tekeminen kestää helpostikin yli kaksi vuotta. Myös projektinhallintataidot kehittyvät, koska työskennellään yhteistyössä eri tutkimusryhmien kanssa, joilla on omat aikataulut. Matkaan tulee aina mutkia, ja suunnitelmat pitää tehdä uusiksi.

MIHIN TOIVOT TYÖSI JOHTAVAN?

HENRI: Olisi hienoa, jos työni avulla saataisiin uutta tietoa hermoston biologiasta ja siitä olisi pidemmällä aikavälillä hyötyä uusien, keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden kehittämisessä. Pidän jalat maassa, mutta taustalla on toive, että työni johtaisi johonkin muuhunkin kuin väitökseen. KALLE: Toivon, että tutkimukseni tulokset

parantavat biologisten reumalääkkeiden tuntemusta ja osaltaan vaikuttavat nivelreuman lääkehoitojen kehitykseen. Oman osaamiseni kannalta toivon nykyisten projektieni kautta pääseväni osallistumaan entistä haastavampiin tutkimuksiin kehittyäkseni tutkijana. MELINA: Voisin toivoa, että saisimme luoduksi solumallin, jolla voisi ennustaa vierasaineiden toksisuutta ja farmakokinetiikkaa maksassa. JUHA: Pitkällä tähtäimellä varmasti hienointa olisi, jos joku projekti, jossa on työskennellyt, johtaisi markkinoille pääsevään lääkevalmisteeseen, joka auttaisi ihmisiä parantumaan sairauksistaan.

MITEN RAHOITUS JÄRJESTYI?

HENRI: Sain paikan kansallisesta neurotieteen tutkijakoulusta, mikä takaa työlleni rahoituksen vielä pariksi vuodeksi. Tässä mielessä olen ollut onnekas. KALLE: Olen koko väitöskirjatutkimukseni ajan voinut työskennellä päätoimisena tutkijana saaden rahoituksen joko yksityisiltä tutkimussäätiöiltä tai yliopistolta. MELINA: Esimieheni on hoitanut projektin rahoituksen. Lisäksi olen saanut henkilökoh-

»jatko-opiskelijat tentissä MÖNKÄRE: Matkaan tulee aina mutkia.

KUVA Dreamstime

JUHA MÖNKÄRE TOHTORIKOULUTETTAVA, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON FARMASIAN LAITOS. • Proviisoriopinnot biofarmasian oppiaineeseen. • Gradun aiheena mesohuokoinen silika lääkeannostelussa. • Erikoistyöosuus liittyi läheisesti väitöskirjatyöhön. • Jatko-opinnot farmasian teknologialle, aihe kuitenkin lähellä biofarmasiaa. • Tärkeimpien tavoitteiden toteutuminen on vielä edessäpäin.

taista rahoitusta Helsingin yliopiston tiedesäätiöltä ja Farmasian tutkijakoulusta. JUHA: Ensimmäiset kolme vuotta sain rahoitukseni Suomen Akatemian projektista, sen jälkeen kahden vuoden ajan Farmasian tutkijakoulusta, ja tämän vuoden alusta olen toiminut yliopisto-opettajana. Kongressimatkoja varten olen saanut avustuksia muilta tahoilta, kuten Suomen Proviisoriyhdistykseltä. Ryhmämme pääsy yliopiston strategiseen kärkihankkeeseen on lisäksi taannut meille yliopiston sisäistä rahoitusta.

MITEN KEHITTÄISIT JATKO-OPINTOJA?

HENRI: Jatko-opintojen rakenne voisi olla selkeämpikin, mutta voi olla toiveajattelua, että työn etapit voisivat olla tiedossa jo alkuvaiheessa. On hyvä, ettei enää katsota pelkästään julkaisujen lukumäärää, vaan huomiota kiinnitetään myös niiden laatuun. Suomalainen tohtorintutkinto on eurooppalaisessa mittakaavassa vaativa. KALLE: Rahoituksen, väitöskirjatutkijoiden määrän ja keskimääräisen valmistumisajan tasapainottaminen on välttämätöntä, koska tutkijoita on tällä hetkellä enemmän kuin rahoitusta. Väitöskirjatyöhön kuluvaa aikaa voi-

si lyhentää varmemmalla rahoituksella sekä lisäämällä ongelmalähtöisen oppimisen, tilastotieteen ja akateemisen ajettelun roolia jo perusopinnoissa. MELINA: Lääketeollisuus voisi rahoittaa jatko-opintoja nykyistä enemmän, jolloin myös sijoittuminen teollisuuteen opintojen jälkeen olisi sujuvampaa. Tutkintovaatimukset voisivat vastata paremmin eurooppalaista käytäntöä, jossa tohtorin tutkinto saavutetaan kolmen vuoden tutkimustyökokemuksen jälkeen, julkaisujen määrästä riippumatta. JUHA: Jatko-opintoja ollaan parhaillaan kehittämässä siihen suuntaan, että ne veisivät keskimäärin neljä vuotta. Nykyinen malli, jossa väitöskirja koostuu tyypillisesti 3–5 tieteellisestä alkuperäisjulkaisusta, on hyvä pohja akateemiselle uralle. Toisaalta jos opiskelija haluaa ”vain” tutkinnon ja jatkaa sen jälkeen esimerkiksi teollisuuteen tai viranomaistehtäviin, nykyinen tutkinto voi olla liian raskas, ainakin jos asiaa ajatellaan Euroopan laajuisesti. Saksassa ja Isossa-Britanniassa jatko-opinnot kestävät vain kolme vuotta ja tuloksena on samanarvoinen tutkinto.

MITÄ VÄITÖKSEN JÄLKEEN?

HENRI: Toisaalta haluaisin väitöksen nopeasti kasaan, jotta pääsen eteenpäin, mutta toisaalta silloin pitäisi jälleen tietää, mitä haluaa tehdä seuraavaksi. Jos lähden tekemään tiedettä tosissani, ulkomaille lähtö kannattaisi ja siihen olisi hyvät mahdollisuudetkin. En ole tehnyt päätöstä suuntaan enkä toiseen. KALLE: Uskon ja toivon, että saan tulevaisuudessakin työskennellä oman alani tutkimuksen parissa joko yliopistolla, viranomaispuolella tai yksityisellä sektorilla. Yliopistouran kannalta olisi tärkeää suorittaa post doc -jakso ulkomailla, mutta tällä hetkellä en harkitse pysyvää siirtymistä ulkomaille. MELINA: Suunnitelmissani on post doc -jakso ulkomailla, mutta en ole vielä päättänyt, missä. JUHA: Harkitsen post-doc-kautta, mutta suunnitelmat ovat vielä avoimet. Akateeminen työ kiinnostaa, vaikka tunnustan siihen liittyvät monet epävarmuustekijät. En silti sulje muitakaan vaihtoehtoja pois. Proviisorin tutkinto antaa onneksi enemmän valinnan varaa verrattuna esimerkiksi luonnontieteilijöihin, joille työllistyminen voi olla epävarmempaa tohtorin tutkinnon jälkeen, ellei ole kiinnostusta jatkaa tutkimuksessa. 

»proviisoripäivä

Vuosi vuodelta suositumpi KUVAT Samuel Kohtala

PROVIISORIPÄIVÄ JÄRJESTETTIIN NYT TOISEN KERRAN SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN JA PROVIISORILIITON YHTEISTYÖNÄ. 17. MAALISKUUTA HELSINGIN ARABIAN RANNASSA PIDETYN TAPAHTUMAN TEEMANA OLI TYÖKALUJA TULEVAISUUTEEN. SEN OSALLISTUJAMÄÄRÄ YLITTI JÄLLEEN EDELLISET ENNÄTYKSET. Osallistujia OLI NYT yli 200.

»proviisoripäivä TEKSTI SUVI HEISKANEN

Yhteistyössä oikeaan suuntaan MITEN LÄÄKETEOLLISUUDEN JA VIRANOMAISTEN YHTEISTYÖ TOIMII? TÄHÄN SAATIIN NÄKÖKULMIA AAMUPÄIVÄN LÄÄKETEOLLISUUSOSIOSSA.

iten arvioida lääkkeen tehokkuus ja kustannusvaikuttavuus suhteessa toiseen lääkkeeseen? Kysymystä ja Fimean roolia lääkehoitojen hoidollisen ja taloudellisen arvon arvioinnissa valotti Fimean tutkimuspäällikkö HANNES ENLUND. Arviointinäytön tarve on jatkuva, se on selvää. Terveydenhuollon voimavarat ovat rajalliset, ja näillä resursseilla pyritään saamaan mahdollisimman paljon terveyshyötyjä käyttöön. Kustannussäästöt eivät Enlundin mukaan ole kuitenkaan itseisarvo, vaan pääasia on nimenomaan kustannusvaikuttavien hoitovaihtoehtojen tunnistaminen. Perusteellinen tutkimus mahdollistaa kokonaisvaltaisen arvioinnin. Prosessin kehittäminen on laaja-alaisuudessaan hyvin haasteellista ottaen huomioon olemassa olevat resurssit. Jo nyt kokemukset osoittavat, että prosessia tulisi yksinkertaistaa. Myös EU-tason yhteistyötä voisi hyödyntää paremmin. Tärkeänä haasteena Enlund näkee myös itse arviointitiedon jalkauttamisen käytäntöön. Prosessia kun on kritisoitu käytännön toimijoiden puolelta hitaaksi.

Ulla Närhi kertoi vireillä olevista lainsäädäntömuutoksista.

Arviointiprosesseja on syytä yksinkertaistaa. Enlund korostaa Fimean prosessien läpinäkyvyyttä ja kannustaakin eri sidosryhmiä tekemään ehdotuksia arviointiprosessien kohteiksi. Yhteistyö sidosryhmien kanssa tulee kuitenkin olemaan rajallista, sillä näin halutaan varmistua riippumattomuuden säilymisestä. Pilottiarvio, dabigatraanin hoidollinen ja taloudellinen arvo eteisvärinäpotilaan antikoagulaatiohoitona, testaa valmisteilla olevaa Fimean suositusta. Moni seikka, kuten suositusten päivittäminen tulevaisuudessa, jää vielä avoimeksi. Työsarkaa siis riittää. AJANKOHTAISTA LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Aamun toinen luento herätteli keskustelua meneillään olevista lainsäädäntömuutoksista EU:n ja kotimaan tasolla. STM:n neuvotteleva virkamies Ulla Närhi kannusti proviisoreja miettimään aktiivisesti tarttumista muun muassa kuntauudistuksen lääkealalle tuomiin mahdollisuuksiin. EU-tasolla väännetään edelleen kättä direktiiviehdotuksesta, joka koskee potilaalle annettavaa reseptilääkeinformaatiota. Myllerrystä kansalliseen lainsäädäntöön ja alan toimijoiden työpöydälle aiheuttavat muun muassa Potilasdirektiivin ja Lääketurvadirektiivin implementointi. TOIVEENA AVOIMUUS JA YHTEISTYÖ

Hannes Enlund korostaa Fimean prosessien läpinäkyvyyttä ja kutsuu sidosryhmiä yhteistyöhön.

Aamun teollisuusosion päätti Algol Pharma Oy:n farmaseuttisten palveluiden johtaja HANNA-MAIJA KOPONEN-PIIRONEN luennollaan lääketeollisuuden yhteistyökokemuksista viranomaisten kanssa. Koponen-Piironen toi esiin toivomuksen läpinäkyvämmästä ja toimivammasta yhteistyöstä, mutta toisaalta haaviin oli tarttunut iso joukko yhteistyön helmiäkin. Lopputulemana olikin ehkä nimenomaan tuo kokemusten kirjo. Viranomaisen tulisi olla yhteistyökumppanina avoin sekä johdonmukainen. Avoimuutta ja yhteistyötä toivottiin erityisesti myyntilupien ja korvattavuuksien käsittelyn osalta. Yhteistyötä tullaan varmasti jatkossa kehittämään entisestään. Tämä toive on nyt tuotu julki ja myös viranomaistahot ovat sen kuulleet ja vastaanottaneet. 

Valitusprosessi voi aiheuttaa harmia eläkkeelle jäävälle apteekkarille.

TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN

Apteekkiluvasta valittaminen ei kannata PROVIISORI MINNA COLLIN PLUS APTEEKISTA KIRKKONUMMELTA KERTOI APTEEKKILUVISTA TEHDYISTÄ VALITUKSISTA.

Minna Collinin havaintojen mukaan valittaja on jo hyvin lähellä omaa apteekkilupaa.

ollin on tutkinut PD-työtään varten Fimean apteekkilupien muistioita, päätöksiä ja niiden perusteluja sekä Helsingin, Hämeenlinnan, Kouvolan, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeuksiin vuosina 2006–2010 apteekkiluvista tehtyjä valituksia. Collinin tutkimusaiheesta on vain vähän aiempaa tutkimustietoa. Fimea myöntää vuosittain keskimäärin 65–75 apteekkilupaa ja käsittelee 1 300–1 500 apteekkilupahakemusta. Apteekkiluvan saaminen merkitsee proviisorille yleensä suurta elämänmuutosta, ja lupapäätökset herättävät suuria tunteita. Siksi niistä myös valitetaan paljon. Valituksia hallinto-oikeuksiin oli tutkimusajanjaksolla tehnyt 46 eri henkilöä, joista apteekkilupa oli 22:lla. Valitukset koskivat erimielisyyksiä siitä, kuka hakijoista olisi pätevin ja kokenein luotsaamaan avoinna olevaa apteekkia. Koska hakijoita ei pisteytetä ominaisuuksien, lisäkoulutuksen eikä kokemuksen suhteen, hakija ei voi automaattisesti tietää, mikä kriteeri olisi toista painavampi, ja näin ollen näkemysero päätöksestä voi johtaa valitukseen. VALITUS HIDASTAA PROSESSIA

Hanna-Maija Koponen-Piironen toivoo viranomaisilta avoimuutta ja johdonmukaisuutta.

Collinin mukaan kokonaisuutena arvioiden apteekkilupapäätöksestä valittaminen ei kannata, kun vertaa Fimeassa tehtyjen päätösten määrää suhteessa läpimenneisiin valituksiin. Pääsääntöisesti hallinto-oikeudet hylkäsivät tehdyt valitukset. Kuusi päätöstä palautettiin Fimeaan uudelleenkäsittelyyn, mutta päätös muuttui vain yhdessä käsittelyssä. Useat valitukset ratkesivat jo ennen päätöstä valittajan vedettyä valituksensa pois, useimmiten siitä syystä, että valittaja sai toisen apteekin apteekkiluvan valitusprosessin aikana. Alustavasti voidaan myös todeta, että moni valittaja on valitusprosessiin lähtiessään jo aika tasaväkinen hakijajoukossa eli lähellä omaa lupaa. Valittajina olleet proviisorit näyttivät saavan apteekkiluvan suhteellisen nopeasti valittamisen jälkeen, keskimäärin vuoden kuluessa. Collinin mukaan valittaminen hidastaa lupaprosessia. Tämä voi aiheuttaa harmia esimerkiksi eläkkeelle jäävälle apteekkarille. Valittaminen voi vaikuttaa myös jopa kateudesta johtuvalta kiusanteolta. Valittamismahdollisuus on osa hakijoiden oikeusturvaa, ja valituksen voi tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperustein.

»proviisoripäivä Jos osaamistaan haluaa kehittää ammatillisten erikoistumis- ja jatko-opintojen kautta, vaihtoehtoja kyllä löytyy.

pteekkisektorilla täydennyskoulutus on lääkelakiin kirjattu velvoite. Elinikäisen oppimisen velvoite on puolestaan kirjattu yliopistolakiin. Mahdollisuuksia oman ammattitaidon kehittämiseen on ja erityisosaamista tarvitaan aina. Jos omaa osaamistaan haluaa kehittää ammatillisten erikoistumis- ja jatkoopintojen kautta aina lisensiaatin tai tohtorintutkintoon saakka, vaihtoehtoja löytyy. TEOLLISUUSFARMASIAN OSAAJAKSI

Teollisuusfarmasian professori Anne Juppo Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta avasi proviisoripäivän iltapäivän Matkalla erikoisproviisoriksi -kokonaisuuden luennollaan teollisuusfarmasian opinnoista. Teollisuusfarmasian jatkokoulutus tarjoaa mahdollisuudet tieteellisiin jatko-opintoihin lisensiaatin tutkinnosta aina tohtorin tutkintoon saakka. Jos teollisuusfarmasiaan syventyminen kiinnostaa ja työpaikka teollisuudesta löytyy, on syytä ottaa yhteyttä professori Juppoon aloituspalaverin sopimiseksi. Rahoitusta teollisuusfarmasian opintoihin saadaan usein työnantajilta, ja edellytyksenä onkin, että myös työnantaja sitoutetaan tutkimussuunnitelmaan. Tutkijan tukena on myös Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes. Tekes voi myöntää rahoitusta yrityksille, jotta tutkija voi ottaa vapaata normaalista päivätyöstään. SAIRAALAFARMASIAN KOULUTUS

Anne Juppo kehotti teollisuusfarmasian opinnoista kiinnostuneita ottamaan yhteyttä.

TEKSTI SUVI HEISKANEN

Matkalla erikoisproviisoriksi PROVIISORIPÄIVÄN ILTAPÄIVÄSSÄ PROVIISORIEN ERIKOIS- JA JATKOKOULUTUS MAHDOLLISUUKSIA ESITTELIVÄT ANNE JUPPO, RAISA LAAKSONEN, OUTI PIRINEN SEKÄ INKA PUUMALAINEN.

Lisensiaatin tutkintoon tähtäävää sairaalafarmasian erikoistumiskoulutusta esitteli PhD, apotekare, Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan sairaala- ja terveyskeskusfarmasian yliopistonlehtori Raisa Laaksonen. Osastofarmasian erikoispätevyys on yksi mahdollisuus syventää osaamistaan sairaalafarmasiassa. Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian erityisasiantuntijat toimivat moniammatillisessa tiimissä päämääränään lääkitysturvallisuus. Erikoistumiskoulutuksessa käsitellään myös terveyden- ja lääkehuollon hallintoa sekä taloutta. Koulutuksen myötä osansa tietämyksestä saa myös muu henkilökunta, sillä tutkinto sisältää paljon oppimistehtäviä, joita hyödynnetään henkilökunnan opettamisessa. ELINIKÄISEN OPPIMISEN TUKENA

Kouluttajat Outi Pirinen Itä-Suomen yliopiston koulutusja kehittämiskeskus Aducatesta ja Inka Puumalainen Helsingin yliopiston koulutusja kehittämiskeskus Palmeniasta päättivät luentokokonaisuuden esityksellään apteekkifarmasian erikoistumiskoulutusmahdollisuuksista. Yliopistollisten aikuiskoulutus- ja kehittämispalveluiden painopisteinä ovat pitkäkestoiset erikoistumiskoulutukset, kuten apteekkifarmasian erikoistumisopinnot (PD) sekä lääkehoidon kokonaisarvioinnin (LHKA) erikoispätevyys. Haasteena on tässäkin opintojen ja työn yhteensovittaminen, sillä opinnot suoritetaan pääasiassa työn ohella. LHKA-erikoispätevyyden on suorittanut tähän mennessä jo arviolta 150 farmasian ammattilaista. Toistaiseksi apteekkifarmasian opinnot eivät johda ammatilliseen tutkintoon, mutta tämä ajatus on neuvottelujen alla. Suunnitelmissa on lisäksi apteekkifarmasiaan painottunut MBA tutkinto. 

Raisa Laaksonen kertoi sairaalafarmasian erikoistumiskoulutuksesta.

Anne Kumpusalo-Vauhkonen esitteli Suomen kansallista lääkeinformaatiostrategiaa. TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN

6 tärkeintä tavoitetta lääkeinformaatiossa SUUNNITTELIJA ANNE KUMPUSALO-VAUHKONEN LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS FIMEASTA VALOTTI PROVIISORIPÄIVILLÄ FIMEAN HELMIKUUSSA JULKAISEMAN LÄÄKE INFORMAATIOSTRATEGIAN TILANNETTA.

Outi Pirinen kertoi, että LHKA-erikoispätevyyden on suorittanut jo noin 150 farmasian ammattilaista.

ääkeinformaatiostrategiassa on luotu vuoteen 2020 asti yhteiset tavoitteet, joilla varmistetaan lääkkeiden käyttäjille, terveydenhuollolle ja terveydenhuollon ammattilaisille luotettava ja puolueeton tieto lääkkeistä ja lääkehoidoista. Oikea tieto tukee potilaan turvallista lääkehoitoa ja lisää siten osaltaan myös hoitoon sitoutumista. Kansallinen lääkeinformaatiostrategia on laadittu Suomessa ensimmäisen kerran. Sen taustalla ovat Euroopassa ja Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset sekä lakiin säädetyt Fimean lääkeinformaatioon liittyvät tehtävät. Strategiassa kuvataan lääkeinformaatiotoiminnan nykytila, eri toimijoiden hyvät käytännöt sekä lääkeinformaatiotoiminnan puutteet ja haasteet. Strategia on laadittu yhteistyössä terveydenhuollon ja lääkealan eri toimijoiden kanssa. LISÄTIETOJA Tiedolla järkevään lääkkeiden käyttöön. Lääkeinformaatiotoiminnan nykytila ja strategia vuoteen 2020, www.fimea.fi/laaketieto/julkaisut

TÄHÄN PYRITÄÄN LÄÄKEINFORMAATIOSSA 2012–2020:

Inka Puumalaisen mukaan suunnitelmissa on apteekkifarmasiaan painottunut MBA-tutkinto.

1 2 3 4 5 6

Suomessa on toimiva moniammatillinen lääkeinformaatioverkosto. Terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät luotettavia tiedonlähteitä ja palveluja. Terveydenhuollon lääkeosaaminen on korkeatasoista ja moniammatillista. Lääkeneuvonta perustuu valtakunnallisiin suosituksiin ja paikallisiin sopimuksiin. Lääkkeiden käyttäjät hyödyntävät luotettavia tiedonlähteitä ja palveluja. Väestön terveydenlukutaito on hyvä.

»proviisoripäivä Työn tehokkuus ja kannattavuus paranisivat olennaisesti lisäämällä tietotekniikan käyttöä.

TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN

Apteekin tietotekniikka – ongelma vai ratkaisu? VASTAAVA PROVIISORI ANNA WESTERLING ESPOON KESKUKSEN APTEEKISTA KERTOI APTEEKIN TIETOJÄRJESTELMISTÄ JA NIIDEN HAASTEISTA TULEVAISUUDESSA. HÄN ON PEREHTYNYT AIHEESEEN VÄITÖSTUTKIMUKSIssaan. Anna Westerlingin mukaan tietotekniikka voi olla tärkeä apteekkien ammatillisten palveluiden tuki.

ietotekniikka on apteekkityön välttämätön ammatillinen apuväline muun muassa lääkityshistorian ylläpidossa, yhteis- ja haittavaikutuksien arvioinnissa, dokumentaatiossa ja seurannassa sekä eräiden erityisryhmien, esimerkiksi vanhusten ja munuaissairaiden, erityispiirteiden huomioimisessa. Tietotekniikan tuki ammatillisuudelle on tärkeä tulevaisuuden mahdollisuus. Westerlingin mukaan apteekit ovat olleet pitkään aika lailla jämähtäneessä tilanteessa tietotekniikan kehityksessä. Tietojärjestelmät eivät ole tukeneet farmaseuttista hoitoa, vaan lääkepakkausten toimitusprosessia. 1990-luvun alussa kehitetyt tietojärjestelmät ovat edelleen apteekeissa melko vahvasti edustettuina. Lääkepolitiikka 2020 -asiakirjassa lääkehuolto linjataan osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Apteekit ovat valinneet ammatillisuuden strategiana, mutta sen käytännön toteutus on osoittautunut haasteelliseksi. Apteekit hakevat tasapainoa lääkekaupan ja vapaiden tuotteiden kaupan välillä sekä lääkkeiden toimittamisen ja palveluiden välillä. Apteekkien välinen polarisoituminen on kasvanut. Apteekkien taloudellisen kannattavuuden heikentyminen uhkaa ammatillisuuden toteuttamista. ONGELMINA RAHA JA ASENTEET

Apteekkien tietojärjestelmiä kohtaan esittämät vaatimukset ovat kasvaneet, eikä nykytilanteeseen olla tyytyväisiä, mutta toisaalta osa ap-

teekkareista ei haluaisi maksaa järjestelmistä enempää kuin nyt, vaikka apteekkialalla käytetään tietotekniikkaan suhteessa hyvin vähän rahaa verrattuna moneen muuhun toimialaan. Westerlingin mukaan apteekkialan asenteita tietotekniikan suhteen voidaan pitää sekä uhkana että mahdollisuutena. Uudelta farmasian ammattilaisten sukupolvelta, joka hallitsee hyvin tietotekniikan, odotetaan paljon. Lisäämällä tietotekniikan käyttöä ja automatisoimalla manuaalisia työvaiheita voidaan parantaa työn tehokkuutta ja kannattavuutta oleellisesti. Tämä koskee myös taloushallinnon sähköistämistä. Tietotekniikan hyödyntäminen kuluttajistuu, ja kuluttajien odotukset tietotekniikan käytön suhteen kasvavat. Westerlingin mukaan tämä ei vielä näy vahvasti apeekkimaailmassa. Hän uskoo apteekkien toiminnan internetissä lisääntyvän ja esimerkiksi sosiaalisen median tarjoamien mahdollisuuksien nousevan pinnalle. Järjestelmien kehittämisen kannalta apteekkiala on toimialana spesifi ja yllättävän monimutkainen, ja markkinat ovat pienet. IT-ihmiset ja apteekkilaiset puhuvat eri kieltä. Kehitysprojektin johtaminen, organisointi ja hallinta on haasteellista, ja IT-projektien aikataulu tyypillisesti pettää aina. Uusien käyttäjien rekrytointi ja koulutus on tärkeää järjestelmien levitysvaiheessa, jotta kehitys etenee. Kehitystyö on hidasta. IT-maailma sen sijaan muuttuu yleensä nopeasti ja uudesta tulee pian vanhaa. 

iraksinen kertoi myös kliinisestä farmasiasta ja farmaseuttisesta hoidosta, apteekkien ammatillisista palveluista ja lääkehoidon laadun varmistamisesta. Usein sairaalafarmasian käsitteen kanssa sekoittuvalla kliinisellä farmasialla tarkoitetaan potilaslähtöistä, potilaiden lääkehoitojen onnistumiseen tähtäävää toimintaa, jossa lääkealan ammattilainen toimii moniammatillisessa tiimissä. Kliininen farmasia syntyi farmasian alan ulkopuolisesta tarpeesta USA:ssa 1960-luvulla, kun havaittiin lääkkeiden käytöstä aiheutuvia ongelmia. Viranomaiset alkoivat vaatia toimenpiteitä, joilla voitaisiin vähentää lääkkeiden aiheuttamia haittoja sairaaloissa. Alettiin kehittää keinoja, joiden avulla lääkehoidoista saadaan turvallisempia. TÄTÄ ON FARMASEUTTINEN HOITO

Kliinisen farmasian periaatteiden ulottaminen avoapteekkeihin alkoi 1990-luvulla USA:ssa, jolloin Hepler ja Strand julkaisivat artikkelin Opportunities and responsibilities in Pharmaceutical Care. Tästä alkoi ainutlaatuisen valtava keskustelu farmasian roolista terveydenhuollossa, mikä näkyy myös suomalaisen lääkehuollon kehittymisessä. Farmaseuttinen hoito on kliinisen farmasian perusfilosofian implementaatio. Kliininen farmasia on siinä viety käytäntöön laadunvarmistusprosessin kanssa analogisella tavalla. Farmaseuttisessa hoidossa lääkehoidon tavoitteena on saavuttaa tietty hoitotulos, joka parantaa potilaan elämänlaatua. Lääkehoidon kokonaisarviointi on ensimmäinen suomessa toteutettu farmaseuttisen hoidon toimintamalli, jolla on rikottu perinteisiä toimintamalleja. GPP-STANDARDIT APTEEKKIIN

Professori Marja Airaksinen selosti farmaseuttisen hoidon käsitettä ja kertoi GPP:n taustoista.

TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN

Kohti näyttöön perustuvaa lääkehoitoa SOSIAALIFARMASIAN PROFESSORI MARJA AIRAKSINEN HELSINGIN YLIOPISTON FARMASIAN TIEDEKUNNASTA PITI PROVIISORIPÄIVILLÄ KATSAUKSEN GOOD PHARMACY PRACTICE (GPP) -STANDARDIEN TAUSTASTA JA KEHITYKSESTÄ KANSAINVÄLISESTI JA SUOMESSA.

Good Pharmacy Practice on farmaseuttisen hoidon inplementaatio. GPP on sellaisten apteekkipalvelujen toteuttamista, jossa apteekit vastaavat ihmisten tarpeisiin osaamisella, jonka avulla voidaan päästä optimaaliseen ja näyttöön perustuvaan hoitoon. Jotta tähän päästään, tarvitaan kansallinen koordinointi ja laatustandardit sekä -ohjeistukset. Apteekissa tarvitaan apteekkipalvelujen kehittämistä koskeva strateginen suunnitelma. GPP:tä ovat vieneet eteenpäin etenkin WHO:n alainen EuroPharm Forum (Euroopassa) ja farmasian maailmanjärjestö FIP. Viimeksi FIP/ WHO:n GPP-ohjeistuksia on päivitetty viime vuonna. FIP:n jäsenmaat implementoivat periaatteita käytäntöön. Suomessa esimerkiksi Apteekkariliiton ammattiapteekkistrategia heijastaa asioita, joita FIP:n ja WHO:n GPP:ssä on pidetty tärkeinä. Näistä asioista alamme toimijoiden keskuudessa on syntynyt konsensus. Apteekkariliiton mukaan apteekkien tehtävänä on osana terveydenhuoltoa huolehtia turvallisesta, tehokkaasta, taloudellisesta ja korkeatasoisesta lääkejakelusta sekä tarjota lääkkeisiin liittyvää ja terveyttä edistävää tietoa ja palveluita. Tavoitteena on turvata kansalaisille lääkkeiden saatavuus, tukea lääkehoitojen onnistumista sekä asiakkaan voimaantumista terveytensä hoitamisessa. Ammattiapteekin arvoja ovat asiakkaiden hyvä palvelu, henkilöstön ammattitaito ja osaaminen, perustehtävän kustannustehokas hoitaminen ja kehittäminen sekä riippumattomuus ja luotettavuus yhteiskunnallisena toimijana.  LÄHTEET Hepler CD, Strand LM. Opportunities and responsibilities in Pharmaceutical Care. Westerling A. Information Technology Development Needs in Community Pharmacies – A Strategic Approach. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2011, https://helda.helsinki.fi/handle/10138/28196 Leikola S. Development and Application of Comprehensive Medication Review Procedure to Community-Dwelling Elderly. Väitöskirja, Helsingin yliopisto 2012 https://helda.helsinki.fi/ handle/10138/30203 Am J Hosp Pharm 47:533-543, 1990.

»proviisoripäivä

1 2

KUVA-ALBUMI 1 Proviisoripäivän Ajan hermoilla apteekkityössä -osio keräsi apteekkisektorin osallistujia isoon luentosaliin. 2 Osion puheenjohtajana toimi Seitsemän veljeksen apteekin apteekkari EEVA TERÄSALMI (oik.). Kälviän apteekin apteekkari ELINA HAKKARAINEN kertoi palvelupisteen perustamisesta ja ullavalaisten lääkehuollosta. 3 Proviisoripäivillä oli mahdollista totuttuun tapaan tutustua näytteilleasettajien tuotteisiin ja palveluihin. 4 Vastaava proviisori MER-

JA NYLANDER HUS-Apteekista piti esitelmän lääkehoitosuunnitelmista ja niiden

laatimisesta käytännössä. 5 Proviisoripäivän ohjelman päätteeksi kuultiin paneelikeskustelu, jossa Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja JUSSI MERKIKALLIO, Apteekkariliiton puheenjohtaja RIITTA ANDERSIN ja Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja HEIKKI BOTHAS keskustelivat lääkevaihdosta ja hintaputken kehittämisestä.

4/2012

www.actavis.fi www.decubal.fi

Kuivan ihon kevyt ja nopeasti imeytyvä vartalolotion. Rasvapitoisuus 16%

Decubal Body Lotion – Kuivan ihon kesätuote • Soveltuu erinomaisesti koko perheelle päivittäiseen käyttöön • Suihkun ja kylvyn jälkeen • Auringonoton jälkeen • Voidepesuun • Kuivaan hiuspohjaan hiustenpesun yhteydessä

»puheenvuoro

KUVAT Markku ojala jA dreamstime

Apteekin ovikello Juha Watt Vainion tutussa biisissä sanotaan, että ”apteekin ovikello usein yöllä niin turhaan soi, eihän sielun lääkitykseen sieltä apua saada voi”. Maailma on sittemmin muuttunut. Vain yksi apteekki on Suomessa auki yöllä, ja sielun lääkityksestä on tullut merkittävä tekijä apteekkien toiminnassa. Mutta kuinka pitkälle apteekki voi mennä? Apteekkipalvelut JA TERVEYS PALvELUT. Apteekkipalvelut ovat osa terveyspalveluita, sanoo virallinen teksti. Epävirallinen suuntaus on kohti laajentuvia kosmetiikka- ja elintarvikepalveluja. Onko tarkoitus, että apteekki ottaa tehtäväkseen erilaiset testit ja mittaukset silloinkin, kun siinä lähestytään diagnoosia? Vai onko tarkoitus, että apteekille räätälöidään tukevampi rooli potilaan lääkehoidon onnistumisen turvaamisessa ja seurannassa? Tästä ei oikein ota selvää. Terveydenhuoltolaki on vähän ylimainostettu konsti rakentaa yhteyttä apteekin ja muun terveydenhuollon välille. Ensinnäkin laki velvoittaa kuntia ja sairaanhoitopiirejä. Ei apteekkeja. Totta kai viisas apteekki tunkee itsensä mukaan alueelliseen yhteistyöhön, mutta kaikkialla ei vastaanottaja ole siihen valmis. Tilanne on vähän kuin e-reseptissä. Apteekkipää on aikataulussa ja kunnossa, mutta lääkäreitä odotetaan vielä vuosi ja yksityislääkäreitä kaksi vuotta. Rinnastusta voi hakea myös prosesseista. Sähköisen lääkemääräyksen osalta meni vuosia, ennen kuin virallinen taho ymmärsi, että myös apteekkeja tarvitaan lääkemää räyksiä toimittamaan. Koko hanke ja sen myötä kaikki rahat oli kanavoitu lääkäripäähän eli kunnille. Apteekkeja syyllistettiin mediassa ja joidenkin entisten ministereiden juhlapuheissa. Mutta kuinkas kävikään. Apteekin ovikello toimii ja muita odotellaan. Mikäli terveydenhuoltosuunnitelmissa haluttaisiin tosissaan ottaa apteekit mukaan, siitä olisi säädettävä lääkelaissa. Apteekkitoiminnan rahoitus. Kesään mennessä ratkeaa, kuinka paljon valtiolla on lisärahaa jaettavana apteekkitalouden

vääristymien korjaamiseen. Oikea vastaus on, ettei yhtään. Ja sen kaikki tietävät. Vai tietävätkö? Nyt on aika korjata rakenteellinen vääristymä. Ja sen luulisi kyllä onnistuvan, kun lähes kaikki ovat jo myöntyneet siihen, että apteekin palkkion tulee jatkossa määräytyä entistä vähemmän lääkkeen tukkuhinnasta. Tyhjän päälle ei kuitenkaan saisi rakentaa. Jos ja kun nyt otetaan ensimmäinen steppi, niin samalla olisi sovittava seuraavan stepin ottamisesta vaikkapa vuoden kuluttua. Kun apteekin talous jää riippumattomammaksi lääkkeen hinnasta, niin samalla se tulee tehdä entistä riippuvaisemmaksi apteekin palveluista. Ja vieläpä sellaisista palveluista, jotka ovat terveyspoliittisesti järkeviä, joissa tarvitaan apteekin asiantuntemusta ja jotka ovat mitattavia. Tällainen prosessi vie eurooppalaisten esimerkkien mukaan noin kolme vuotta. Milloin aloitetaan? Resurssit tehokkaaseen käyttöön. Apteekissa on erinomainen lääkeosaaminen asiakkaiden ja potilaiden käytössä, ilman ajanvarausta ja ilman erillistä kor vausta. Tähän tarvitaan muutosta. Kaikkea ei pystytä tarjoamaan enää lääketaksaan leivottuna itsestään selvyytenä. Tarvitaan ajanvarauspalveluja ja maksullisia palveluja. Niitä ei kuitenkaan synny nykyisen niin sanotun apteekkien välisen kilpailun seurauksena, vaan tarvitaan jälleen lainsäädännöllisiä muutoksia. Vaikka viime aikoina ei ole puhuttu pal joakaan apteekin henkilöstöstä, niin useilla tahoilla muhii ajatus henkilöstön rakennemuutoksesta kevyempään suuntaan.

Tämän sävyistä keskustelua kuulee myös koulutusyksiköiden sisältä. Olisi kuitenkin paljon hedelmällisempää keskittyä siihen, miten tätä olemassa olevaa resurssia ja osaamista voidaan käyttää paremmin hyödyksi. Terveydenhuollon ongelma on resurssipula eikä sen liiallisuus. Lääkealan yhteistyö. Paluuta 1980-luvun lopun lääkevaltuuskuntatyyppiseen toimintaan ei ole. Poliitikkoja ei voi lastata yksityiskoneeseen ja viedä Baseliin. Siitä joutuu negatiiviseen julkisuuteen. Yhteistoimintaan on tullut uusi ulottuvuus. Se näkyy Fimean toiminnassa ja sitä

Juuri nyt olisi aika käynnistää lääkelain kokonaisuudistus.

Apteekkeihin tarvitaan ajanvarauspalveluja ja maksullisia palveluja, arvioi Reijo Kärkkäinen.

koskevassa lainsäädännössä ja se näkyi hyvin Lääkepolitiikka 2020 -valmistelussa. Ja se kuuluu lääkekorvaustyöryhmän työssä. Aina ei tarvitse olla samaa mieltä. Joskus voi jopa valittaa viranomaispäätöksistä. Viranomaisten ja lääkealan etujärjestöjen ja ammatillisten järjestöjen sekä koulutusyksiköiden kesken on syntynyt pysyvämpi TIPPA-malli työskennellä. Tällainen yhteinen valmistelumalli olisi nyt syytä ulottaa koko lääkealan asioiden valmisteluun. Tämä on osittain suomalainen erikoisuus, jota ei kaikissa EU-maissa voi havaita. Malli toimii terveydenhuollon kentässä varsin hyvin. Se ei valitettavasti toimi elin-

keinoviranomaisten kentässä. Riittää, kun mainitsee Kilpailuviraston, jonka esitysten asiavirheiden määrä on ilmeisesti rajaton ja jonka evidenssi on yhden järjestön sille lähettämä kirjelmä. Dialogia todella kaivattaisiin siihen suuntaan. Sitä tulisi terveysviranomaistenkin harrastaa. Lääkelainsäädännön kokonaisuudistusta tarvitaan. ”Normiriemu valtasi heidät, kahvihuoneen kalpeat sairaanhoitajat” lauloi Tuula Amberla Jukka Alihangan laulussa ”Lulu”. Myös apteekkiväki on normikuuliaista ja lääkealalla on edelleenkin vallalla lakia alemmanasteisten normien viidakko. Eikä siinä sinällään ole mitään vi-

kaa. Nyt on vain niin, että lääkelain säätämisestä on kulunut 23 vuotta, ja se alkaa olla aikansa elänyt monilta osin. Kun Lääkepolitiikka 2020 (strategia) on linjattu eikä hallitusohjelma pakota isoihin muutoksiin, nyt juuri olisi aika käynnistää lääkelain kokonaisuudistus. Ilman suuria intohimoja ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Valmista tulisi vaalikauden lopulla. Moni edellä kuvattu ongelma voitaisiin ratkaista siinä samalla.  Reijo Kärkkäinen

yliopisto-opettaja Helsingin yliopiston farmasian tiedekunta

The FIP Centennial Improving health through responsible medicines use SPECIAL PROGRAMME FOR FIRST TIMERS

The chance to meet colleagues from every corner of the globe and

3-8 OCTOBER 2012 AMSTERDAM, THE NETHERLANDS

steer the future of pharmacy is yours at the 2012 FIP Centennial Congress, the leading international event offering diverse learning opportunities for those active within all areas of pharmacy. The latest trends highlighting innovative and interesting topics will

www.fip.org/amsterdam2012

be discussed under the main theme of improving health through responsible medicines use. Participants will be engaged in such issues as their role in ensuring rational prescribing, motivating adherence and fostering new generations of treatments, patients and partnerships. In addition, global leaders and visionaries will take part in a Ministerâ&#x20AC;&#x2122;s Summit, dedicated to creating social value from responsible medicines use. FIPâ&#x20AC;&#x2122;s Centennial congress will take place in the fascinating city of Amsterdam, home to unique architecture, world renowned museums and undeniable charismatic charm. The FIP Congress is the ONLY truly global event of its kind. Join us and become a part of our growing network at the FIP Centennial Congress in Amsterdam. The future of pharmacy, be part of the creation!

Sairaalafarmasistit tapasivat Milanossa Euroopan sairaalafarmasistien kongressissa oli teemana erilaisten potilasryhmien tarpeiden huomioon ottaminen hoitojen suunnittelussa. TEKSTI JA KUVAT HELINÄ MINKKINEN

uroopan 17. sairaalafarmasistien (European Association of Hospital Pharmacist, EAHP) kongressi järjestettiin maaliskuussa Milanossa. Teemana oli erilaisten potilasryhmien tarpeiden huomioiminen hoitojen suunnittelussa. Sairaalafarmasistien roolia ja vastuunottoa korostettiin. Yksi tärkeä potilasryhmä ovat tietenkin vastasyntyneet. ESNEE-projektin (European Study of Neonatal Excipient Exposure) myötä olemme ehkä viisaampia apuaineiden käytöstä lääkevalmisteissa ja niiden soveltuvuudesta erityisesti vastasyntyneiden käytössä oleviin lääkkeisiin. Tutkimukseen pääsevät vielä halukkaat osallistumaan. Lääkkeiden off label -käyttö ja erilaiset compassionate use -ohjelmat puhuttivat – ekonomisia vai hoidollisia ratkaisuja? Käytännönläheinen luento kroonisten infektiotautien, kuten HIVin ja hepatiitti C:n, lääkkeistä ja hoidoista antoi perustietoa aiheeseen. Myös Lean management tuli käsitteenä tutuksi, ja seminaarissa esiteltiin tämän johtamistyylin sopeuttamista käytäntöön. Ajanpuutteen vuoksi muun muassa luennot sairaalafarmasistien panoksesta kudossiirroissa, geneettinen seulonta ja vanhusten lääkehoidon erityispiirteet jäivät tällä kertaa itseltäni väliin. Varsinaisten seminaarien välissä oli mahdollisuus tutustua lääkealan näyttelyyn, kuunnella lääkeyhtiöiden järjestämiä luentoja ja kierrellä laajassa posterinäyttelyssä. Myönteistä oli tavata kasvokkain esimerkiksi ulkomaisten tukkuliikkeiden edustajia ja saada opastusta lääkevarastointiautomaattien käytössä. Ensi vuonna kongressi pidetään Pariisissa, osallistujia siis lienee helppo löytää. Silloin keskitytään potilaiden hoitotuloksien parantamiseen. Jälleen kartoitettaneen sairaalafarmasistin vastuuta potilaan hoidossa ja keskustellaan panoksestamme siinä. 

Helinäkin kävi vähäisenä vapaa-aikanaan tutustumassa Milanon tärkeimpään nähtävyyteen, tuomiokirkkoon.

Proviisori Helinä Minkkinen osallistui Milanon kongressikeskuksessa järjestettyyn tapahtumaan.

Kongressiin liittyvä posterinäyttely oli laaja.

»otx 10 kauhallista kohti nirvanaa Tällä reseptillä HILJENTYMINEN JA HYVÄ MIELI OVAT KAIKKIEN ULOTTUVILLA. SAUNASSA.

10 9

TEKSTI Maija Rauha Kuvat HARVIA, WSOY JA DREAMSTIME

Parhaalta löyly maistuu kesäiltana RANTA SAUNALLA. Saunaan ja uimaan! Siinä ovat monen suomalaisen onnen ainekset.

Saunajooga on uusi, suomalainen liikuntalaji, joka yhdistää saunan hiljaisuuden ja hitaan, lempeän venyttelyn. Liikkeet tehdään noin 50-asteisen koti- tai mökkisaunan lauteilla istuen. Tiina Vainion kirjoittama uutuuskirja esittelee kolme liikesarjaa. Kaunis kuvitus on Charlotta Bouchtin.

Saunamyssy suojaa hiuksia kuumuudelta. Tapa on venäläinen, mutta suositeltava Suomessakin.

Oikeaa tai väärää saunomislämpötilaa ei ole. Jokainen tuntee ihollaan, mikä hänelle sopii. Energiata loudellisin saunan lämpötila on 70–80 astetta. Sitä kuumemman saunan lämpö voi tuntua kuivalta ja löyly kovalta.

Saunomisen tärkein terveysvaikutus on lämpötilanvaihteluista johtuva kehon rentoutuminen. Myös nukahtaminen voi helpottua ja unen laatu parantua, koska lämpötilan nousu lisää serotoniiniaineenvaihduntaa ja vähentää noradrenaliinin eritystä.

Saunominen voi helpottaa kroonisten hengityselinsairauksien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien oireita. Se tekee yleensä hyvää myös iholle. Esimerkiksi hyttysenpuremien kutina lievittyy löylyssä.

Saunatuoksu säväyttää talvista kylpyiltaa, mutta kesäisin paras tuoksu tulee tuoreesta koivuvihdasta. Vihdan ja vastan raja kulkee suunnilleen Päijänteen halki Suomen pituussuunnassa. Vihtominen aloitetaan oikeaoppisesti päästä ja taudit ajetaan ”varpahista varvikkoon”.

23 1

Löylyn polttavuuden aiheuttaa kiukaalta ilmaan nousevan vesihöyryn tiivistyminen huoneen kylmimmille pinnoille eli ihmisen iholle. Höyryn tiivistyminen takaisin vedeksi vapauttaa paljon energiaa, mikä tuntuu tujakalta.

Lääkkeiden metabolia voi teoriassa muuttua saunoessa, koska saunominen kiihdyttää verenkiertoa ja hikoilu vaikuttaa elimistön nestetasapainoon. Saunomisen vaikutuksista lääkkeiden tehoon on kuitenkin tutkittu vain vähän.

Saunomisessakin on trendejä. Sylinterimallinen kiuas, jossa on paljon kiviä näkyvillä, on nyt suosittu. Uuden saunan rakentajat upottavat kiukaan lauteiden keskelle ja suosivat lauteissa pyöreitä muotoja.

UUSI

FEL_ILM_110412_3_240412_8_U

100 g:n PAKK AUS. NYT MYÖS IL MAN RESEPTIÄ! Felden-tulehduskipugeeli helpottaa erilaisia lihas- ja nivelkipuja ja nopeuttaa niiden en n paranemista. Sen vaikuttava aine on piroksikaami, joka lievittää kipua ja tulehdusta ta tehokkaasti. Felden on miellyttävä käyttää, se on hajuton ja imeytyy nopeasti. Felden Geelin saat apteekista ilman reseptiä.

Felden-tulehduskipugeeli lihas- ja nivelkipujen paikallishoitoon. Vaikuttava aine piroksikaami. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Ei lapsille, eikä raskauden tai imetyksen aikana. Ota yhteyttä lääkäriin, jos oireesi pahenevat tai ne eivät lievity 7 päivän jälkeen. Felden-markkinoija, Pfizer Oy.

Lääkeväärennöksille loppu? EU:N UUSI LÄÄKEVÄÄRENNÖSDIREKTIIVI PYRKII SUITSIMAAN VÄÄRENNÖSTEN MYYNTIÄ PAKKAUSTEN AITOUDEN TUNNISTAVAN JÄRJESTELMÄN AVULLA. EPÄILIJÄT KYSYVÄT, SAADAANKO KALLIISTA JÄRJESTELMÄSTÄ RIITTÄVÄSTI HYÖTYÄ. TEKSTI JOUNI KUSNETSOFF KUVAt JOUNI KUSNETSOFF ja Dreamstime

ääkeväärennösten määrä kasvaa nopeasti maailmalla. Euroopassa niitä on päätynyt jo laillisiin jakelukanaviin, eikä niiden myynti täten enää rajoitu pelkästään laittomaan verkkokauppaan. Helsingin lentotulliin saapui yli 3 000 laitonta lääkelähetystä vuonna 2011, mikä on noin 50 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Internet-kauppa ja henkilökohtainen lääkkeiden maahantuonti ovatkin tällä hetkellä merkittävimpiä lääkeväärennösten leviämiskanavia. Väärentäjät ovat tähän asti suosineet niin sanottuja elämäntapavalmisteita, joihin kuuluvat esimerkiksi potenssi- ja laihdutuslääkkeet. Viime aikoina väärentäjät ovat kuitenkin siirtyneet enenevässä määrin elintärkeisiin lääkkeisiin, kuten sydän- ja syöpälääkkeisiin. EU:ssa on valmisteltu väärennettyjen lääkevalmisteiden myynnin suitsemiseksi direktiiviä. Uusi lääkeväärennösdirektiivi (2011/62/ EU), jossa säädetään lääkevalmisteiden pakollisista turvaominaisuuksista, hyväksyttiin kesäkuussa 2011. Se velvoittaa lääketehtaita ja -tukkuja ottamaan käyttöön järjestelmän, joka mahdollistaa lääkepakkausten aitouden tunnistamisen. Direktiivi astuu voimaan vuonna 2014, ja se on implementoiva kolmen vuoden sisällä voimaanastumisesta maissa, joissa ei ole järjestelmää aitouden tunnistamiseksi, eli esimerkiksi Suomessa. KOSKEE lailliSTA jakeluketjuA

Monet ovat jo moittineet uutta direktiiviä, koska siinä ei puututa verkkokauppaan. Direktiivin tarkoituksena on kuitenkin keskittyä laillisen jakeluketjun turvallisuuteen eikä niinkään laittomaan toimintaan. Uusi direktiivi ei myöskään kata suurinta osaa itsehoitolääkkeistä, koska lääkeväärentäjät ovat harvemmin kiinnostuneita niistä. Sen piiriin kuuluvat ainoastaan ne itsehoitovalmisteet, joihin liittyy suuri väärentämisriski. Riskiarviointi tehdään muun muassa hinnan, myyntimäärän, todettujen väärennösten määrän ja käyttöaiheen perusteella. Oman vaikeutensa

ka voi sisältää huomattavasti enemmän tietoa kuin nykyinen viivakoodi. Tunnistusjärjestelmän rakentaminen vaatii isoja investointeja IT-järjestelmiin ja lukulaitteisiin niin lääketehtaissa kuin apteekeissakin. Siksi tavoitteena on, että tunnistetietojen lisäksi pakkauksiin saadaan myös muuta lisäarvoa tuottavaa tietoa, kuten eränumero ja kestoaika. Koneellisesti luettavat erä- ja kestoaikatiedot mahdollistaisivat nykyistä tehokkaamman varastonhallinnan, ja tuotevirheen yhteydessä erät voitaisiin jäljittää potilastasolle asti. Täyden hyödyn saaminen uudesta järjestelmästä edellyttää saumatonta yhteistyötä ja koko lääkejakeluketjun eli lääketehtaiden, lääketukkukauppojen ja apteekkien mukanaoloa. UUTTA TYÖTÄ APTEEKEILLE Uusi direktiivi ei koske suurinta osaa itsehoitolääkkeistä.

asiaan tuo, että itsehoito- ja reseptilääkkeiden valikoimat vaihtelevat EU-maasta toiseen. Euroopan komissio antaa direktiivistä myöhemmin niin sanottuja delegoituja säädöksiä, joiden tarkoituksena on tarkemmin määritellä direktiivin sisältö. Komissio on käynnistänyt säädöksiin liittyvän julkisen konsultaation, johon Proviisoriyhdistyskin on osallistunut Sosiaali- ja terveysministeriön järjestämässä tilaisuudessa. Konsultaatiossa kysyttiin kantaa muun muassa siihen, millaisia turvaominaisuuksien pitäisi olla fyysisesti sekä missä kohtaa lääkejakeluketjua ja miten lääkevalmisteiden aitous tunnistetaan. Yksityiskohtaisia säädöksiä vahvistettaessa otetaan huomioon EU-maiden lääkejakelukanavien erityispiirteet. LISÄÄ TIETOA PAKKAUKSIIN?

Direktiivin myötä lääkepakkauksiin lisätään turvaominaisuuksia, jotka muodostuvat yksilöivästä numerosarjasta ja sinetistä. Koneellisesti luettava numerosarja muodostetaan valmistajan valmistenumerosta ja satunnaistetusta numerosarjasta. Tavoitteena on tunniste, jo-

Alan tukkukaupan ja teollisuuden sekä farmasistien eurooppalaiset järjestöt GIRP, EFPIA ja PGEU ovat lääkeväärennösdirektiivistä antamassaan yhteislausunnossa tukeneet tunnistamisominaisuuksien lisäämistä lääkepak kauksiin. Tunnistetiedot tullaan laittamaan pakkauksiin joko 2D-viivakoodin tai RFID:n muodossa. EFPIA ja GIRP tukevat 2D-viivakoodia, joka itse asiassa on jo käytössä muutamissa Euroopan maissa. EU:n kattava tunnistusjärjestelmä on askel oikeaan suuntaan, mutta sillä on merkittävä vaikutus lääkejakeluun. Direktiivi edellyttää, että jokainen lääkepakkaus tunnistetaan juuri ennen luovutusta potilaalle. Tämä tarkoittaa, että kaikki reseptilääkepakkaukset tunnistetaan vähintään reseptin toimituksen yhteydessä apteekissa, mutta mahdollisesti varmentaminen tehtäisiin myös lääketukkukaupassa satunnaisotantana tai sataprosenttisesti. Apteekeille aitoudentunnistus tuo yhden lisävaiheen, mikä saattaa hidastaa reseptintoimitusta entisestään ja edellyttää luotettavia tietoliikenneyhteyksiä tietokantaan. Apteekit tekevät tunnistuksen joko kansallisesta tai eurooppalaisesta tietopankista. Toistaiseksi ei ole vielä määritelty, kumpi tie-

EU:n kattava tunnistusjärjestelmä mahdollistaa paremman varastonhallinnan. tokantamalli valitaan ja missä tietokanta sijaitsee. Suomalaiset lääkealan toimijat olivat kuulemistilaisuudessa yksimielisiä siitä, että tietokannan tulisi olla kansallinen. Kansallista järjestelmää pystytään räätälöimään paremmin suomalaisiin tarpeisiin ja suomalaiset erityispiirteet huomioonottaen. SUOMALAISET MAKSUMIEHINÄ?

Väärennösten pääsy lailliseen jakelukanavaan vaihtelee suuresti maittain. Esimerkiksi Suomessa on käytössä suljettu yksikanavajärjestelmä, josta ei ole toistaiseksi löydetty yhtään lääkeväärennöstä. Toki Suomessakin väärennettyjä lääkkeitä liikkuu, mutta ne on hankittu ulkomailta noutamalla tai internetin välityksellä. Suomalaisesta näkökulmasta direktiivistä saatava hyöty vaikuttaa jäävän pieneksi. Epäilijät ovatkin sanoneet, että suomalai-

set joutuvat taas maksumiehiksi, kun EU:n alueelle luodaan kallis järjestelmä lääkevalmisteiden tunnistamiseksi sen vuoksi, että joissakin EU-maissa lääkejakelu ei ole järjestetty luotettavalla tavalla. Toisaalta lääketunnistus voi kuitenkin entisestään korostaa apteekkien asemaa luotettavana lääkealan toimijana. Järjestelmän käyttöönotto on kaikesta huolimatta kannatettavaa, sillä se mahdollistaa paremman varastohallinnan ja jäljitettävyyden. Toisaalta se luo tulevaisuuden mahdollisuuksia, joita emme ole vielä välttämättä identi fioineet. 

Kirjoittaja työskentelee Roche Oy:ssä ja toimii Suomen Proviisoriyhdistyksessä hallituksen varajäsenä.

Lääkepakkaukset voivat tulevaisuudessa sisältää nykyistä enemmän sähköisesti luettavaa tietoa, kun viivakoodi korvataan 2D-viivakoodilla tai RFID-tunnisteella.

»kolumni Hyödyllisintä olisi kehittää nuorten lääketietoisuutta.

Minne menee lääkeinformaatio, mappiin vai muistiin? SUOMI ON erinomainen ja hyvä maa elää ja olla jopa sairaudenkin osuessa kohdalle. Näin on etenkin, jos verrataan moneen Aasian tai Afrikan maahan. Onkin kovin turhauttavaa, että vaikka olemme niin paljossa muita edellä, tietyt asiat menevät väärään suuntaan. Esimerkiksi puheet vanhan kunnon hyvinvointivaltion alasajosta aiheuttavat potilaissa ahdistusta ja ristiriitaisia tunteita. HALLITUSOHJELMASTA JOHTUVA tarve säästää 113 miljoona euroa lääkekorvauksista vuositasolla 1.1.2013 lukien on yksi huolenaiheista. Olen Suomen Potilasliiton edustajana lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmässä. Työryhmän työ ei jatkossakaan tule olemaan helppoa. Lääkekorvausjärjestelmää on tarkoitus uudistaa muun muassa siten, että korvauksista hyötyvät erityisesti paljon lääkkeitä käyttävät henkilöt. Samassa yhteydessä varmistetaan, etteivät kustannukset muodostu pienituloisille esteeksi tarpeellisen lääkehoidon saamiselle. YKSITTÄISELLÄ POTILAALLA on monenlaisia tiedontarpeita. Hänen tulisi saada tietoa siitä, mitä kaikkia lääkkeitä hänen vaivoihinsa on tarjolla. Entä, onko niillä erityisen haitallisia sivuvaikutuksia? Reagoivatko ne keskenään aiheuttaen haittoja? Mitkä kaikki lääkkeet oikeuttavat korvauksiin? POTILASLIITTO TOIMII THL:n virallisena yhteistyökumppanina Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelmassa, jonka tarkoituksena on rakentaa ja edistää suomalaista potilasturvallisuutta. Työn kenties suurin haaste on sinänsä ansiokkaiden, potilas- ja lääkitysturvallisuutta lisäävien selvitysten saattaminen ymmärrettävään muotoon. Haasteellista on myös saada potilas kysymään asiantuntijoilta rohkeasti asioista, jotka kenties ovat jääneet hänelle epäselviksi. MITEN LÄÄKETIEDOTUS saataisiin sellaiseksi, että se todella tavoittaisi lääkkeitä käyttävät potilaat? Vaikka uutta ja ajantasaista tietoa on tarjolla, vaikuttaa moni kulkevan vielä siinä todellisuudessa, jossa ei kyselty muuta kuin sitä, montako kertaa päivässä pilleri pitää ottaa. Apteekkien henkilökunta pyrkii kyllä neuvomaan asiakkaitaan. Monisairaan, useita lääkkeitä käyttävän on silti todella paneuduttava sairauksiensa hoitoon, jos hän haluaa saada tyhjentävää tietoutta koko lääkearsenaalinsa mahdollisista sivu- ja yhteisvaikutuksista.

YHTEISKUNNALLISESTI JA inhimillisesti ajatellen olisi tärkeää luoda tietotekninen ohjelmisto, joka kykenisi kertomaan lääkeaineiden mahdollisista haitta- ja yhteisvaikutuksista. Tärkeää olisi myös pystyä arvioimaan, mitä jonkin lääkkeen käytön laiminlyöminen saattaa aiheuttaa. Kun rahaa joudutaan hakemaan sosiaalipuolelta, tämäkin tieto voi vaikuttaa potilaan ratkaisuihin. Kaikenmoisilla ohjelmilla voidaan mitata hiilijalanjälkeä, vesijalanjälkeä ja taloudellisia kerrannaisvaikutuksia, joten olisi kuviteltavissa, että tuollainenkin ohjelmisto olisi tietotekniikan kärkimaana pidetyssä Suomessa mahdollista rakentaa. HYÖDYLLISINTÄ OLISI kehittää nuorten lääketietoisuutta. Huolellisia tiedotusstrategioita ja ohjelmia on rakennettu, mutta näkyvätkö niiden vaikutukset? Esimerkiksi hyvä yhteistyö koulujen kanssa ei itsestään selvästi tarkoita sitä, että yhteistyö oppilaiden kanssa toimisi. Olihan esimerkiksi vielä 1970- ja 1980-luvuilla jokaisella suomalaisella puolueella oma raittiusorganisaationsa ja kouluissa järjestettiin raittiuskilpakirjoituksia. Valistus ei silti liene mennyt perille, vaikka yhteiskunnalla oli kaikki valistuksen ja tieteen resurssit käytössään. SUOMALAISILLA NUORILLA on varsin hyvät taidot tietotekniikan käyttäjinä ja soveltajina. Ravitsemustietoisuutta on osattu edistää nuorten keskuudessa suhteellisen hyvällä menestyksellä. Pitäisikö selvittää aivan vakavasti, miten samat keinot olisivat sovellettavissa lääkeinformaatioon? Kas kun kovin monet meistä lääkkeitäkin joutuvat ainakin jossakin kohtaa elämäänsä ottamaan. LÄÄKEINFORMAATIOTA ON, mutta minne se todella lopulta menee, mappiin vai muistiin?  PAAVO KOISTINEN

Puheenjohtaja, Suomen Potilasliitto ry

»jäsen- ja koulutussivut Yhdistyksen ja yhteistyökumppaneiden koulutustarjonta on monipuolista. Kutsumme jo nyt syksyllä pidettäviin Proviisorin johtamiskoulutukseen ja talous seminaariin. Huomaa myös sivulla 42 alkava uusi juttusarja järjestöissä ja luottamustehtävissä aktiivisesti toimivista proviisoriopiskelijoista.

MoimUetItySöpTaikAat!

Av ww. sivuillamme w tys.net/ proviisoriyhdis tyopaikat

V Joka proviisorin talousseminaari

Suomen Proviisoriyhdistys ja Pretax ovat järjestäneet Joka proviisorin talousseminaarin syksyisin vuodesta 2008 alkaen.

AIKA: perjantai 19.10.2012 kello 8.30–16.00 PAIKKA: Allergiatalo, Paciuksenkatu 19, Helsinki Talousseminaarissa käsitellään muun muassa apteekkikauppoja, katteen muodostumista, tuloksellista markkinointia, yhtiöittämistä, sijoitustoimintaa sekä proviisorin etenemistä liikkeenjohdon osaajaksi. Alustava ohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan kesäkuun alussa osoitteessa: www.proviisoriyhdistys.net/koulutus/talousseminaari HINTA JA ILMOITTAUTUMINEN

SEMINAARIN HINTA ENNEN 1.8.: Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet ja kannattajajäsenapteekkarit 45 euroa, muut proviisorit ja apteekkarit 100 euroa sekä proviisoriopiskelijat 25 euroa. HINNAT 1.8. ALKAEN: Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet ja kannattajajäsenapteekkarit 65 euroa, muut proviisorit ja apteekkarit 120 euroa sekä proviisoriopiskelijat 25 euroa. HINTA SISÄLTÄÄ KOKO SEMINAARIPÄIVÄN: luentomateriaalit, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan. ILMOITTAUTUMINEN: Täytä ilmoittautumislomake proviisoriyhdistyksen sivuilla ja maksa osallistumismaksu proviisoriyhdistyksen tilille: Nordea FI54 1555 3000 1148 02. Viestikenttään kirjoitetaan osallistujan nimi ja Talousseminaari. Ilmoitathan mahdollisesta erityisruokavaliosta vielä erikseen.

Yhdistyksen toimistolla kysymyksiisi työsuhdeneuvonnasta ja jäseneduista vastaa järjestö- ja edunvalvontaproviisori Suvi Heiskanen. suvi.heiskanen@proviisoriyhdistys.net, puh. (09) 177 771, gsm 045 636 0196

jäsenedut »varapuheenjohtajalta

»ajankohtaista

Itsehoidon tulevaisuus

Yhdistys kiittää

ALALLA ON avattu keskustelua itsehoidosta ja itselääkinnän tulevaisuudesta niin Fimean julkaiseman sic!-lehden vuoden ensimmäisessä teemanumerossa kuin Lääketeollisuus ry:n järjestämässä itselääkintäseminaarissakin. Jälkimmäisessä julkaistiin selvitys itsehoitolääkinnän taloudellisista vaikutuksista Suomessa. Lääkepolitiikka 2020 -strategiassa itsehoidon tukeminen ja turvallisen itsehoidon liittäminen osaksi terveydenhuollon kokonaisuutta on mainittu yhtenä toimenpiteistä, joiden tarkoituksena on edistää rationaalista lääkehoitoa ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia Suomessa. Millaisia muutoksia itsehoitoon sitten voisi olla tulevaisuudessa tulossa? Tätä on hyvä meidän jokaisen pohtia. On selvää, että rationaalisen itsehoidon onnistumisessa avainasemassa ovat farmasian alan ammattilaiset apteekeissa.

Suomen Proviisoriyhdistys kiittää Proviisoripäivään osallistuneita yrityksiä ja järjestöjä:

NÄKISIN, ETTÄ Suomen itselääkintävalikoiman mahdollisen laajenemisen edellytyksenä on apteekkilaisten ammattitaidon laaja-alaisempi hyödyntäminen. Samalla lääkärin tai hoitajan aikaa ja terveydenhuollon varoja säästyisi vaikeammille diagnooseille ja muuhun hoitotyöhön. Väestön kannalta on olennaista, että itsehoitovalikoima sisältää lääkkeitä, jotka mahdollistavat viivytyksettömän, akuutin hoidon tilanteessa, jossa oireiden kartoituksen perusteella on farmasian alan ammattilaiselle selvää, millaista lääkehoitoa tarvitaan. Nykyisin asiakas on käännytettävä apteekista päivystyksen jonoon esimerkiksi selvissä silmätulehdustapauksissa. Tämä voi pienen lapsen vanhemmille olla turhauttava tapahtumaketju, jolta välttyminen säästäisi aikaa ja hermoja. NIIN KUTSUTTUJEN Behind the Counter (BTC) -lääkkeiden avulla itsehoidon laajeneminen olisi hallittua ja perustuisi terveydenhuollon luottamukseen farmasian alan ammattilaisten osaamista kohtaan. Tämän osaamisen laadusta apteekeissa voisivat vastata proviisorit apteekin esimies- ja yleensä koulutustehtävistä vastaavina. Jotta itselääkinnästä tulisi osa terveydenhuollon kokonaisuutta ja sen rationaalisuus pystyttäisiin osoittamaan, tulisi apteekeissa olla mahdollisuus liittää jälki itselääkinnästä osaksi KanTapalveluja. Näin terveydenhuollon ammattilainen voisi tarvittaessa tarkistaa jo toteutuneen hoidon tai asiakkaan muun lääkityksen, niin että valittu lääke sopii juuri tietylle asiakkaalle tiettyyn tilanteeseen. MIELESTÄNI SUMATRIPTAANI lukeutuisi lääkeaineisiin, joka Suomessa voisi sopia yhdeksi BTC-tyyppiseksi lääkkeeksi Norlevon rinnalle. Luulen, että täysin vapaa saatavuus apteekeista lisäisi lääkkeen turhaa kokeilua ja altistaisi esimerkiksi lääkepäänsärkykierteelle. Asiakas välttyisi tapaamasta lääkäriä tai uusimasta reseptiä, mutta kohtaisi apteekkilaisen, joka samalla tarkistaisi lääkkeen sopivuuden, oikean käytön ja kulutuksen jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen. MIKÄLI SUOMEEN luodaan laajempi BTC-lääkevalikoima, tulee käydä tarkempi keskustelu säästöistä ja kustannuksista. Se, mikä olisi pois muun terveydenhuollon kustannuskuormasta, kasvattaisi työtä apteekeissa ja nykyisenlaisella lääkekorvausrakenteella koituisi yksin kuluttajan maksettavaksi. Onko lääkärinkään ammatillisesti mielekästä kirjoittaa reseptiä tietyistä pyydetyistä lääkkeistä vain siksi, että asiakas saisi niistä korvauksen? Järjestelmä tarvitsee muutoksia.

• Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus

• Actavis Oy • Alcon Finland Oy • Algol Pharma Oy • Apteekkimedia Oy • Avansor Pharma Oy • Bitelab Oy • Boehringer Ingelheim Finland • Decem Pharma Oy • Farenta Oy • GlaxoSmithKline Consumer Healthcare • Harmonia Life Oy • Leader Pharma Oy • medac GmbH • Midsona Finland Oy • Oriola Oy • Orion Oyj Orion Pharma • Pfizer Oy • Oy Pharma Nord Ab • PharmaService Oy • ratiopharm Oy • Receptum Oy • Sabora Pharma Oy • Sandoz • Sanofi-aventis Oy • Sirowa Helsinki • Oy Stada Pharma Ab • Tamro • Oy Verman Ab • Vitabalans Oy

Olemme myös Facebookissa!

Hyvä työnantaja, etsitkö osaajaa? Ilmoita maksutta avoimesta proviisorin tai proviisoriopiskelijan työpaikasta verkkosivuillamme www.proviisoriyhdistys.net Tiedustelut:

HENNA HALONEN, varapuheenjohtaja

Suomen Proviisoriyhdistys

toimisto@proviisoriyhdistys.net, p. (09) 177 771

Proviisoriyhdistys myönsi apurahoja Suomen Proviisoriyhdistys on myöntänyt apurahoja farmaseuttisen ammattitaidon edistämisen yhteensä 4 095 euroa. Apurahojen saajat julkistettiin Proviisoripäivänä 17.3.2012. Apurahoja jaettiin seuraavasti: PRO GRADU-TYÖT ULKOMAILLA Niko Helkimo

250 euroa

TIETEELLISET JATKO-OPINNOT

300 euroa 300 euroa Lauriina Porokuokka 400 euroa Melina Malinen 450 euroa Marjo Piltonen 450 euroa Astrid Subrizi 450 euroa Tina Suominen 295 euroa Henna Härkönen 300 euroa Henri Autio

Virpi Talman

AMMATILLISET JATKO-OPINNOT (PD-TYÖT/täydennyskoulutus)

300 euroa 300 euroa Maria Ala-Karvia 300 euroa Laura Tuovinen Maria Hautala

Apurahaa haki määräaikaan mennessä yhteensä 24 hakijaa. Apurahaa ei myönnetty viime vuonna apurahan saaneille. Lisätietoa apurahojen yleisistä myöntämisperusteista ja muuta tietoa Proviisoriyhdistyksen apurahoista on verkkosivuillamme www.proviisoriyhdistys.net/ apurahat. Proviisoriyhdistyksen hallitus julkistaa apurahat seuraavan kerran haettavaksi joulukuussa Proviisori-lehdessä 4/2012.

3 TEKSTI XXXXX XXXXXX KUVAT XXX XXXX

Onko proviisorista yrittäjäksi? Proviisoriyhdistys järjesti yhteistyössä pitkäaikaisen yhteistyökumppaninsa Aaltoyliopiston Pienyrityskeskuksen kanssa Yrittäjyyden ABC -tietoiskun. Ensimmäisen kerran järjestetyn tilaisuuden tavoitteena oli toimia innoittajana yrittäjyydestä kiinnostuneille proviisoriopiskelijoille ja proviisoreille (1). Yritystoiminnan alkuun lähtöä ja eri rahoitusvaihtoehtoja valotti Aalto-yliopiston Start-Up centerin yritysneuvoja MATTI KARJANLAHTI (2). Karjanlahti työskentelee Kauppakorkeakoulun yrityshautomossa, josta myös Angry Birds on saanut tulta siipiensä alle. Tilaisuuden päätti alamme ennakkoluuloton pioneeri, Pro dosis Oy:n toimitusjohtaja PAULA TIMONEN (3), joka kertoi esityksessään kokemuksistaan yrittäjänä.

»ajankohtaista Farmaseuttinen yhdistys myönsi apurahoja Suomen farmaseuttinen yhdistys on vuosikokouksessaan 29.3.2012 myöntänyt seuraavat apurahat: TUTKIMUSAPURAHAT (sisältää sosiaali- ja eläkevakuutusmaksun) Lipiäinen Tiina,

9 000 €: Oraalisissa rokotteissa käytettävien proteiiniadjuvanttien stabilointi sumukuivauksessa, 6 kk:n apuraha, väitöskirjatyö, Helsingin yliopisto Härkönen Henna, 4 500 €: Uusien lääkeaineiden suunnittelu eturauhassyövän hoitoon, 3 kk:n apuraha, väitöskirjatyö, Itä-Suomen yliopisto TUTKIJANVAIHTO Heljo Petteri,

2 000 €: Formulaation vaikutus kylmäkuivattujen proteiinien rakenteeseen valmistuksen ja säilytyksen aikana, tutkijanvaihto Leidenin yliopistoon, väitöskirjatyö, Helsingin yliopisto

PRO GRADU -TYÖN TEKEMINEN ULKOMAILLA Helkimo Niko,

500 €: proviisorin tutkinnon erikoistyön tekeminen

Belgiassa MATKA-APURAHAT Bimbo Luis,

900 €, Helsingin yliopisto 1 700 €, Helsingin yliopisto Manevski Nenad, 900 €, Helsingin yliopisto Peura Lauri, 1 200 €, Itä-Suomen yliopisto Salo Heikki, 800 €, Itä-Suomen yliopisto Turunen Elina, 1 500 €, Itä-Suomen yliopisto Välitalo Pyry, 600 €, Itä-Suomen yliopisto Yildir Emrah, 500 €, Åbo Akademi Bäck Susanne,

APURAHAT VÄITÖSKULUIHIN Bimbo Luis,

Helsingin yliopisto, 700 € Itä-Suomen yliopisto, 500 € Jalkanen Aaro, Itä-Suomen yliopisto, 500 € Kiriazis Alexandros, Helsingin yliopisto, 500 € Käenmäki Mikko, Helsingin yliopisto, 700 € Leikola Saija, Helsingin yliopisto, 700 € Lipponen Arto, Itä-Suomen yliopisto, 700 € Manevski Nenad, Helsingin yliopisto, 500 € Mönkäre Juha, Itä-Suomen yliopisto, 700 € Peltonen Iida, Helsingin yliopisto, 700 € Purmonen Timo, Itä-Suomen yliopisto, 500 € Soikkeli Anne, Helsingin yliopisto, 700 € Valo Hanna, Helsingin yliopisto, 700 € Westerling Anna, Helsingin yliopisto, 700 € Hakkarainen Jenni,

APURAHAT TIETEELLISTEN TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄMISEKSI

Fysikaalisen farmasian yhdistyksen symposium 9.2.2012 Espoossa 900 €, tilavuokriin 

MSD, Keilaranta 3, 02150 Espoo puh. (09) 804 650 10-2013-NOND-1015785-0000

»lakinurkka Asianajaja maria pöyhönen vastaa Proviisorin lakinurkassa proviisoriyhdistyksen jäseniä askarruttaneisiin työoikeudellisiin kysymyksiin. Voit lähettää aihe-ehdotuksia tai kysymyksiä osoitteeseen toimisto@proviisoriyhdistys.net

Näin solmit työsopimuksen Työsopimus on työnantajan ja työntekijän välinen sopimus, jossa määritellään työsuhteen olennaiset ehdot. TEKSTI MARIA PÖYHÖNEN KUVA Ville-Matti Mäkinen

yösopimuksessa pitää aina olla kysymys työn henkilökohtaisesta tekemisestä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alla korvausta vastaan. Työn henkilökohtaisuus ilmenee muun muassa siten, että työvuorojen vaihtaminen on yleensä mahdollista vain työnantajan suostumuksella. Apulaistakaan ei voi käyttää tai panna sijaista sijaansa ilman työnantajan suostumusta. Työsuhdetta ei toisaalta estä se, että työntekijä käyttää omia työvälineitään tai tekee työtä kotonaan, jos tästä on sovittu työnantajan kanssa. Palkka taas voi olla rahapalkan lisäksi myös esimerkiksi luontaisetuja. Palkaton vapaaehtoistyö vastaavasti jää työsuhteen ulkopuolelle. Johto- ja valvontavallan merkitys puolestaan tulee esille muun muassa siinä, että yritysten toimitusjohtajat eivät yleensä ole työsuhteessa. Itsenäiset yrittäjät eivät myöskään ole yleensä toisen johto- ja valvontavallan alaisia. Vuokratyöstä taas on kysymys silloin, kun vuokrausyritys vastiketta vastaan tarjoaa työntekijöitään suorittamaan toisen yrityksen teettämää työtä jälkimmäisen yrityksen johdon ja valvonnan alaisena. KKO on juuri ratkaisussaan 2012:10 ottanut kantaa työsuhteen pysyvyyteen vuokratyössä. KKO katsoi, että työntekijän työsuhde vuokrausyritykseen jatkui toistaiseksi voimassaolevana, vaikka toimeksiantosopimus asiakasyhtiön kanssa päättyi. Toistaiseksi vai määräajaksi?

Itse työsopimus on muodoltaan vapaa eikä välttämättä edellytä kirjallista muotoa. Se voi syntyä myös ”hiljaisesti” niin, että työnantaja sallii työntekijän tehdä työtä yrityksessään joh-

tonsa ja valvontansa alla. Toisaalta on selvää, että kirjallinen työsopimus turvaa osapuolten edut kaikkein varmimmin. Työsopimuksen ehdoista työsopimuksen kestoa koskeva ehto on tärkeimpiä. Sopimuksessa tulee siis mainita, onko työsuhde toistaiseksi jatkuva vai määräaikainen. Määräaikaisuus edellyttää myös sen perusteen mainitsemista sopimuksessa. Myös koeajasta tulee ottaa maininta sopimukseen. Jos työntekijä työskentelee eri pisteissä ilman kiinteää toimipaikkaa, työsopimuksessa on syytä mainita asiasta samoin kuin perusteista, joiden mukaan toimipistettä vaihdetaan. Apteekeissa asialla on merkitystä silloin, kun jo sopimusta tehtäessä on tiedossa myös mahdollinen työskentely sivuapteekissa. Lääketeollisuudessa taas on tarpeen sopia siitä, millä edellytyksillä työntekijä on velvollinen työskentelemään ulkomailla ja siitä maksettavista korvauksista. MÄÄRITTELE MYÖS TEHTÄVÄT

Työntekijän pääasialliset tehtävät tulee mainita työsopimuksessa. Apteekkialalla tämä merkitsee yleensä mainintaa farmaseuttisista tehtävistä ja tämä taas käytännössä sitä, että proviisorit voivat joutua hoitamaan myös farmaseuttien tehtäviä. Voi silti olla tarpeen määritellä jo työsopimuksessa proviisorin työhön kuuluvista esimiestehtävistä, talous- ja hallintotehtävistä ja joissakin tapauksissa apteekin hoitovelvollisuudesta. Palkkaa ja luontaisetuja koskevat ehdot ovat sopimuksen olennainen kohta. Rahapalkan osalta kysymykseen voivat tulla esimerkiksi kuukausipalkka tai tuntipalkka, jotka yleensä määräytyvät työehtosopimusten mukaan.

Luontaisetuja taas ovat ateriakorvaukset sekä asunto- ja autoedut. KILPAILUKIELTOON OLTAVA SYY

Työsopimuksiin liitetään myös entistä useammin kilpailukieltoja ja salassapitoa koskevia ehtoja. Näistä on muistettava, että kilpailukiellon asettaminen edellyttää yleensä jo lähtökohtaisesti erityisen painavaa syytä, eikä se voi yksinomaan estää työntekijää käyttämästä ammattiosaamistaan ja -taitoaan. Kilpailukiellolla voidaan yleensä rajoittaa työntekijän oikeutta uuteen työsuhteeseen vain kuuden kuukauden ajaksi, ellei sitten ole kysymys johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa asemassa olevasta työntekijästä. Korvausta vastaan se voidaan tehdä pidemmäksikin ajaksi, enintään kuitenkin vuodeksi. Korvaus kannattaa silloin sopia sellaiseksi, että se vastaa kilpailukieltoajan ansionmenetystä. Kilpailukieltoa ei noudateta, jos työsuhde purkautuu työnantajasta johtuvasta syystä. Lomautettua työntekijää kilpailukielto ei koske. Salassapitovelvollisuuskin lakkaa yleensä työsuhteen päättyessä, koska työntekijällä tulee yleensä olla työsuhteen päättymisen jälkeen oikeus käyttää hyväksi toimeentulonsa hankkimiseksi niitä taitoja ja kokemuksia, joita hän on saanut työsuhteen aikana. Salassapitovelvollisuuden jatkumisesta voidaan ja tulee tarvittaessa sopia työsopimuksen yhteydessä, ja sopimusta voidaan myös tarvittaessa kohtuullistaa.  Lähteet: Mauri Saarinen,

Työsuhteen pelisäännöt, TyösopiHelsinki 2007, musoikeus, Helsinki 2008. Tiitinen-Kröger,

PROVIISORIEN JOHTAMISKOULUTUS Projektijohtaminen – ideoita ja esimerkkejä omaan työhön

22.–23.9.2012, Sokos Hotel Vantaa Erilaiset projektit ovat nykypäivää työelämässä. Projektien hallinta voi käsittää vastuun monista osa-alueista: aikataulusta, asiasisällöstä, ihmisistä ja budjetista aina varhaisesta suunnitteluvaiheesta jälkiseurantaan. Onko sinulla riittävät eväät projektijohtamiseen? Tule oppimaan teorian ja käytännön vinkkien kautta projektijohtamisesta Proviisorien johtamiskoulutukseen!

Lauantai 22.9.2012

Sunnuntai 23.9.2012

9.30 Johtamiskoulutuksen avaus ja tervetulosanat Puheenjohtaja Anni Svala, Suomen Proviisoriliitto Puheenjohtaja Antti Hyytiäinen, Suomen Proviisoriyhdistys

8.00 Aamiainen

9.10 Koulutus: Projektijohtaminen – ideoita ja esimerkkejä omaan työhön Ritva Ranta, Sanoma Pro Oy

9.00 Päivän avaus 9.15 Tapausesimerkki 1: Projektin hallinta - case sairaala- ja terveyskeskusfarmasian erikoistumiskoulutus Carita Linden-Lahti, Helsingin yliopisto 10.00 Tapausesimerkki 2: Viitasaaren apteekin prosessien kehittämisohjelma Tuija Tuikkanen, Viitasaaren apteekki

11.00 Yhteistyökumppanin puheenvuoro Sandoz 11.30 Tutustuminen yhteistyökumppanin näyttelyyn 12.00 Lounas 13.00 Koulutus jatkuu 15.00 Iltapäiväkahvi Tutustuminen yhteistyökumppanin näyttelyyn

10.45 Mitä on farmasia 2020? Farmasia 2020 -hanke Sanna Passi, Suomen Farmasialiitto Suvi Heiskanen, Suomen Proviisoriyhdistys 11.45 Koulutuspäivien yhteenveto ja hotellihuoneiden luovutus 12.00 Lounas

16.30 Koulutus jatkuu 18.00–18.15 Päivän päätös ja yhteenveto 19.00 Illallisen tarjoaa Oriola

Koulutuspäivien osallistumismaksu on 105 euroa Proviisoriliiton ja Proviisoriyhdistyksen jäsenille. Osallistumismaksu sisältää luennot materiaaleineen, ateriat ja yöpymisen (la–su). Yhden hengen huoneen lisämaksu on 45 euroa. Sitovat ilmoittautumiset 3.9.2012 mennessä. Tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteista www.proviisoriliitto.fi www.proviisoriyhdistys.net

»opiskelijat

TEKSTIT JORI VAISSALO KUVAT JORI VAISSALO JA SUVI HEISKANEN

Sushin salat selville

SUSHIMESTARI MARC SABAT JOHDATTI KUOPION PROVIISORIOPISKELIJAT TUON JAPANILAISEN RUOKALAJIN SALOIHIN PROVIISORIYHDISTYKSEN JA RATIOPHARMIN JÄRJESTÄMÄSSÄ TAPAHTUMASSA HUHTIKUUSSA.

I Minna Heinäheimon maki-rulla on leikkaamista vaille valmis.

llan ohjelma alkoi ratiopharmin ja Proviisoriyhdistyksen tervehdyksin, joiden jälkeen vuoron sai sushimestari Marc Sabat. Hän johdatti oppilaansa sushin ihmeelliseen maailmaan persoonallisella tyylillään, jossa yhdistyivät ranskalaisen kokin ammattimainen suhtautuminen ruuanlaittoon sekä savolainen palvelumentaliteetti. Opiskelijoiden käsissä syntyivät japanilaisen pop-musiikin säestyksellä niin nigirit, maki- kuin Kalifornian rullatkin. Hauska ilta päättyi luonnollisesti omista aikaansaannoksista nauttimiseen. 

Itadakimasu! Eli hyvää ruokahalua!

Piilevät kyvyt esiin Maaliskuisena perjantaina kokoontui joukko toisen vuoden proviisoriopiskelijoita Helsinkiin perinteisen harjoitteluun lähtevien risteilyn merkeissä. Retken lähtöpisteenä toimivat Sampo-pankin tilat Pohjois-Esplanadilla. Rahoituspäällikkö Jiska Länsivuori antoi vinkkejä ensiasunnon ostoa varten. Hänen lisäkseen eväitä harjoitteluun lähtevien reppuun pakkasivat asiakaspalvelukoulutuksen merkeissä Yliopiston apteekin proviisorit Katariina Lehtinen ja Sanna Salminen. Tämän jälkeen suunnattiin sateiseen Helsingin iltaan ja kohti Katajanokan terminaalia. Laivalla olivat ennen yökerhoon siirtymistä ohjelmassa Proviisoriyhdistyksen puheenvuoro ja vanhempien opiskelijoiden kertomukset omista harjoittelukokemuksistaan. Yön vaihduttua aamuksi suuntasi vielä hieman väsynyt retkikunta Viru-hotelliin nauttimaan ravitsevaa aamupalaa ja harjoittelemaan asiakastilanteita näyttelemällä. Kokeilevan näyttämötaiteen genreen kuu-

Kiertoajelu vei opiskelijaryhmän muun muassa kaupungin keskiaikaisille muureille.

luva PharmaDrama tarjosi mieleenpainuvia elämyksiä ja paljasti piileviä näyttelijäkykyjä. Viimeisenä yhteisenä ohjelmana ennen paluumatkaa oli kiertoajelu, joka vei

matkaseurueen Tallinnan keskustan lisäksi kaupungin laitamille alueille, joilla turistit eivät yleensä liiku, ja päättyi luontevasti Vanhan kaupungin apteekkimuseoon. 

»aktivisti Opiskelukaverit houkuttelivat Anni Saukkosen mukaan ainejärjestötoimintaan, eikä Anni malttanut alkuun päästyään lopettaa. Aktiivisuudesta tuli elämäntapa.

Anni Saukkonen, 24, aloittaa uuden juttusarjamme AKTIIVISESTI LUOTTAMUSTEHTÄVISSÄ toimivista opiskeLijoista. HÄN opiskelee NELJÄTTÄ opintovuottaan farma kologian osastolla JA TOIMII MUUN MUASSA HYYN EDUSTAJISTOSSA.

Luottamustehtävissä toimiminen on pitänyt virkeänä.

rohkaisua ja itsevarmuutta tuovia kokemuksia uskaltaakseen kokeilla siipiään työelämässä ja niin sanotussa oikeassa aikuisten maailmassa. Luottamustoimet valmistavat kohtaamaan tämän maailman, ne vahvistavat ja kasvattavat – lempeästi. MITEN YHDISTÄT OPINNOT JA OSALLISTUMISEN?

TEKSTI ANNI SAUKKONEN JA MAIJA RAUHA KUVA VILLE-MATTI MÄKINEN

Koukussa aktiivisuuteen

Olen oppinut, ettei kaikessa tarvitse olla täydellinen. Olen mielestäni onnistunut poimimaan tärkeät palaset niin farmasianopinnoista kuin luottamustoimistakin siten, ettei ole jäänyt harmittamaan, vaikkei kaikkea olekaan tehnyt sadan prosentin panostuksella. Uskon myös, että on persoonasta kiinni, tykkääkö olla monta rautaa tulessa -tilanteessa. Luottamustoimissa mukana oleminen on pitänyt virkeänä ja olen ehkä loppujen lopuksi toiminut myös tehokkaammin opinnoissa. MITÄ HYÖTYÄ AKTIIVISUUDESTA ON MYÖHEMMIN?

MISSÄ VAIKUTAT?

Löysin paikkani ja porukkani opiskelijaelämässä ja farmasialla ainejärjestötoiminnan kautta. Jatkoin sihteerin pestin jälkeen YFK:n puheenjohtajana. Nyt olen muun muassa tiedekunnan opintoasiaintoimikunnassa ja YVV- eli yhteiskunta ja vuorovaikutustoimikunnassa opiskelijajäsenenä. Lisäksi olen Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan, HYYn, edustajistossa edaattorina. MIKÄ JUURI NYT ON AJANKOHTAISTA?

HYYn edustajisto käsittelee seuraavaksi kehysbudjettia eli tulevan vuoden budjettiehdotusta. Edustajiston tärkeimpiä tehtäviä onkin HYYn talouden suuntaviivoittaminen. Lisäksi HYYn pääsihteerin valinta ja ensi syksynä pidettävät uudet edustajistovaalit ovat tapetilla. Tiedekunnassa puolestaan valmistellaan opintojen valinnaisuuden lisäämistä. Aihe nos-

tattaa vahvoja tunteita ja mielipiteitä. Voimme olla iloisia siitä, että tiedekunnassa meitä kuunnellaan ja mielipiteemme otetaan vakavasti. JÄRJESTÖURASI KOHOKOHTA?

Parhaalta tuntuu, kun saa hyvää henkilökohtaista tai omaan tiimiin liittyvää palautetta ja huomaa näin saaneensa aikaan muutosta parempaan myös muiden mielestä. Pisimpään ovat jääneet sydäntäni lämmittämään isäni aidosti ylpeät sanat, kun hän oli ollut kuuntelemassa YFK:n puheenjohtajakaudellani erästä juontamaani tilaisuutta. MITÄ LUOTTAMUSTEHTÄVÄT ANTAVAT?

Luottamustehtävissä toimiminen on henkinen voimavara, opiskelijaelämää ja ihmissuhteita rikastuttava ja tulevaisuuteen paljon eväitä antava asia. Nuorena aikuisena tarvitsee myös

Aktiivisuus kehittää itsetuntemusta, joka on varmasti merkittävä kantava voima niin työssä, vapaa-ajalla kuin ihmissuhteissakin. Tehtävissäni olen kehittynyt ihmistuntijana ja vuorovaikutustaidoissa sekä luonut tervettä pohjaa itsetunnolle. Järjestötoimintaan lähtiessäni en todella osannut ajatella saavani toisten hyväksi toimimisesta myös itselleni näin paljon. MIKÄ ON SEURAAVA TAVOITTEESI?

Löydän varmasti myös tulevaisuudessa paikkani yhteisöistä, projekteista ja tehtävistä, jotka perustuvat vapaaehtoisuuteen ja haluun vaikuttaa asioihin. Toisaalta sisältö ja mielekkyys elämään ei tule jatkuvasta asioiden suorittamisesta, joten ehkäpä tavoitteenani voisikin olla hetkessä elämisen oppiminen. Tämä ei kuitenkaan mielestäni poissulje monessa menossa mukana olemista – aktiivisuuteen jää nimittäin koukkuun. 

»suomen proviisoriyhdistyksen hallitus ja yhteystiedot Hallituksen varsinaiset jäsenet

Hallituksen varajäsenet

PUHEENJOHTAJA

VIESTINTÄVASTAAVA

Helinä Minkkinen

Antti Hyytiäinen

Asko Heikkilä

Salon Vanha Apteekki puheenjohtaja@proviisoriyhdistys.net antti.hyytiainen@fimnet.fi

opiskelija, Helsingin yliopisto asko.heikkila@helsinki.fi

HUS-Apteekki helina.minkkinen@fimnet.fi Tuomas Pylkkö

KOULUTUSVASTAAVA, APURAHATOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJA

opiskelija, Helsingin yliopisto tuomas.pylkko@helsinki.fi

Anna Ikonen

Timo Toivonen

Novartis Finland Oy annakatriina.ikonen@gmail.com

ratiopharm Oy timo.toivonen@fimnet.fi

Jouni Kusnetsoff

Joonas Jääskeläinen

Juha Päivärinta

Roche Oy jouni.kusnetsoff@gmail.com

Vuosaaren apteekki joonas_jaa@hotmail.com

Kouvolan Salpa apteekki juha.paivarinta@apteekki.fi

Teemu Ali-Kovero

VARAPUHEENJOHTAJA Henna Halonen

Eturauhassyöpäpotilaiden tuki ERSY ry ja Elixir apteekki henna.halonen@fimnet.fi

VARAPUHEENJOHTAJA, TALOUDENHOITAJA

Decem Pharma ja Tapiolan Otso apteekki teemu.ali-kovero@fimnet.fi Mikko Hiltunen

Raision Ykkösapteekki mikko.hiltunen@fimnet.fi

Jarno Kaarlas

Järvenpään Uusi Apteekki jarno.kaarlas@pp.inet.fi

NÄIN TAVOITAT MEIDÄT Suomen Proviisoriyhdistys ry

ULKOASIOIDENHOITAJA Mika Mäki-Jouppila

ratiopharm Oy mika.maki-jouppila@fimnet.fi

Toimisto Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911 toimisto@proviisoriyhdistys.net Toiminnanjohtaja Ville-Matti Mäkinen

Laura Salmelainen

ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 352 0771 Järjestö- ja edunvalvontaproviisori Suvi Heiskanen suvi.heiskanen@proviisoriyhdistys.net Gsm 045 636 0196 Proviisoriyhdistyksen hallituksen opiskelijavastaava Jori Vaissalo jori.vaissalo@fimnet.fi

Novartis Finland Oy laura.salmelainen@gmail.com

Opiskelijayhdyshenkilöt

Mikaela Pammo

Yliopiston Apteekki jakobsson.mikaela@gmail.com

OPISKELIJAVASTAAVA Jori Vaissalo

opiskelija, Itä-Suomen yliopisto jori.vaissalo@fimnet.fi

Helsingin yliopisto Mingwei Li mingwei.li@helsinki.fi Saana Sandström saana.sandstrom@helsinki.fi Emmi Sarelma emmi.sarelma@helsinki.fi Liisa Niemi liisa.niemi@helsinki.fi Itä-Suomen yliopisto Elina Lämsä eclamsa@student.uef.fi Riikka Virtasalo virtasal@student.uef.fi

Suomen suveen apteekin kautta. Orionin kesätuotteet huolehtivat lomalaisen vastustuskyvystä, kesäihon kosteutuksesta ja pehmoisista pesutuokioista. Nauti suven kallisarvoisista hetkistä täysillä ja aloita kesä täyttämällä reissulaukku apteekissa.

Osta kaksi Orionin kesätuotetta, saat mansikkakassin! itsehoitoapteekki.fi

Osallistu kisaan apteekissa tai itsehoitoapteekki.fissä! Palkintona Marimekko-tarjoilusettejä (4 mukia ja tarjotin, arvo 100 €).