PROVIISORI 2/2014

Page 1

10

Sini Eskola

12

Apteekkijärjestelmä

29

Pisteitä opinnoista

32

Pilvipalvelut

34

Tehoa opiskeluun

39

Proviisorikollega

40

Puheenjohtajisto

Suomen Proviisoriyhdistyksen lehti 2|2014

MENTOROINTI

auttaa urapolulla Uutta lainsäädännössä »Työkykyjohtaminen ja » muu esimiestyö »Lääketutkimus Euroopan reunalla PROVIISORIPÄIVÄ 2014


Kärsitkö jalkasienestä?

Kutinaa?

Kuumotusta?

Hilseilyä? UUSI PAKKAUS !

LK

JA

*)Kienzler et al.: Stratum corneum pharmacokinetics of the antifungal drug terbinafine in a novel topical formulation for single dose application in dermatophytoses. Curr Med Res Opin 2007; 23:6:1293-1302

OA KERTAH IN TO OI

Fungisidinen pitoisuus säilyy ihossa 13 päivän ajan tuhoten jalkasilsaa aiheuttavan sienen.*)

A

Yksi hoitokerta tuhoaa jalkasienen.

A SIE EE N N

Lamisil Solo (terbinafiini) 1 % liuos iholle. Jalkasilsan (jalkasieni) hoitoon aikuisille. Kerta-annoksena ulkoisesti. Ei alle 18-vuotiaille. Käyttö raskauden aikana vain lääkärin ohjeen mukaan. Ei tule käyttää imetysaikana. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. CHCC032014


»sisältö 2/2014 5 6 12

PÄÄKIRJOITUS Henna Halonen kirjoittaa luottamuksesta.

14 18 21

MENTOROINTI Mentorit ja mentoroitavat kertovat.

AJASSA PUHEENVUORO Proviisoriyhdistys ottaa kantaa apteekkijärjestelmään.

PROMENTOR PROVIISORIPÄIVÄ 2014 Esimiestyöllä työhyvinvointia ja tulosta. Katsaus lainsäädäntömuutoksiin. Paneeli: lääketutkimusta Euroopan reunalla.

28 29

KOLUMNI Antti Vaara ja apteekkien yritysmuoto.

30 32 34 35 37 38 38

I WHERE WHEN Ólöf Thorhallsdottir writes.

40 42 43 44 46 47

14

YHDisTYkseN eNsiMMÄiNeN mentorointiohjelma ProMentor on edennyt puoliväliin. SAILA VAULIMO, TERO NÄRVÄNEN ja muut mentoroitavat ja mentorit kertovat kokemuksistaan. Mentorin voi löytää monella tavalla.

30

ULKOMAILTA Ruotsissa jaetaan kouluttautumisesta FOKUS-pisteitä.

PILVIPALVELUT Uhka vai apuväline? OTX 10 askelta tehokkaaksi oppijaksi. PROVIISORIRISTEILY JÄSENSIVUT Tulossa: talousseminaari. VARAPUHEENJOHTAJALTA Charlotta Sandler kirjoittaa itsehoidosta. AJANKOHTAISTA Ensimmäinen Proviisorikollega-tunnustus. Opintopalkintojen ja apurahojen saajat. Kevätkokouskutsu. PUHEENJOHTAJISTO KANNANOTTO Millä ehdoilla apteekeissa pitäisi voida rokottaa? JÄSENEDUT FIMNET UUDISTUU AKTIVISTI Väinö Vähämäki. YHTEYSTIEDOT Osallistu lukijakyselyyn

21

prOViisOripÄiVÄ 2014 kokosi ennätysmäärän osallistujia Arcadaan kouluttautumaan ja tutustumaan yhteistyökumppaneiden kokoamaan näyttelyyn. Kertaamme luentojen antia.

prOViisOri kaNsaiNVÄlisTYY. Islantilainen, Ruotsissa Actaviksen Pohjoismaiden johtajana toimiva ÓLÖF THORHALLSDOTTIR kertoo taustastaan ja urastaan englanniksi.

»toimittajalta

»TÄMÄN leHDeN aiheista useimmat kiertyvät kouluttautumisen ympärille. Käsittelemme muun muassa

Ruotsissa käyttöön otettua järjestelmää, jossa farmaseuttien ja proviisorien järjestö antaa pisteitä täydennyskoulutustunneista. Tällä menetelmällä Proviisoripäivästä ropisisi jo reilusti pisteitä, samoin Proviisorin lukemisesta! Tai ei ehkä sittenkään: vain tiukasti lääkehoitoa koskevista opinnoista palkitaan. OTX opastaa sivulla 34 opiskelemaan tehokkaasti, olipa aihe mikä tahansa. Oppiminenhan paras palkinto on, eikö vain? PRoviiSoRin toiMituSSiHtEERi maiJa rauha

P.S. Osallistu Proviisorin lukijakyselyyn Proviisoriyhdistyksen verkkosivuilla!

3


Keramideja ja glyserolia! Säilytysaineeton! Ympäristöystävällinen!

Säilytysaineeton ja ympäristöystävällinen - sopii kaikenikäisille. Kokeile kuivalle, herkälle, normaalille tai rasvaiselle iholle. Dermalog perusvoidesarjan sisältämät keramidit ja ihon luonnolliset rasvat korjaavat nopeasti ihon suojakerroksen vauriot. Kasvisöljyt ja vahat muodostavat ihon pinnalle suojaavan kerroksen ja glyseroli ylläpitää ihon kosteustasapainoa sitomalla kosteutta ja vahvistamalla ihon luonnollisten rasvojen vaikutusta. Tuotteet eivät sisällä hajusteita tai säilytysaineita. Ihotautilääkäreiden kehittämä. Vain apteekista. SV-korvattava.

www.dermalog.fi


»pääkirjoitus JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 040 964 1829 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Henna Halonen henna.halonen@proviisoriyhdistys.net Gsm 040 964 1829 Toimitussihteeri Maija Rauha (OS/G Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OS/G Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0400 630 083 AVUSTAJAT Sini Eskola, Kirsti Kajanne, Liisa Kanninen, Jonna Korkeaviita, Sari Kosonen, Harri Kyllönen, Juuli Lamberg, Ville-Matti Mäkinen, Anna Nurmi, Markku Ojala, Ville Oinio, Joonas Salo, Charlotta Sandler, Katere Sharifpour, Vesa Sironen, Ólöf Thorhallsdottir, Virpi Tiiro, Antti Vaara, Väinö Vähämäki PAINO Kirjapaino Uusimaa Painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Henna Halonen Gsm 040 964 1829 OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@proviisoriyhdistys.net Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

441 763 Painotuote

Rakennetaan luottamuksesta ViiMe aikOiNa olen törmännyt useissa eri yhteyksissä sanaan luottamus. Niin perhekuin työyhteisöt, Fimean moniammatillisen verkoston toimijatiimit, Suomen työelämä 2020 -hanke, Great place to work -ohjelma kuin myös ProMentor ja mentorointi yleensäkin ammentavat parhaat tuloksensa luottamuksesta. Hyvässä työpaikassa henkilöstö luottaa johtoon, työtoverit toisiinsa, asiakkaat saamaansa palveluun ja ammattilaisen ohjaamiseen ja perheessä lapsi vanhempiinsa – ja toisinpäin. Luottamuksen ilmapiiri tuottaa pelkkää hyvää ympärilleen! Jokainen haluaa olla luottamuksen arvoinen ja toimii yhteisössä sen mukaisesti. ON TODeTTu, että elämä on ihmisen parasta aikaa. Tuntuuko kuitenkin joskus, että elämä olisi pelkkää työtä? Seuraako työ liian usein kotiin saakka tai alkaako kotona uusi savotta varsinaisen työpäivän päätteeksi? Hyvä työ, elämä ja työelämä ovat enemmän kuin pelkkää työtä. Työn tarkoituksen ymmärtäminen sekä oman ja työpaikan arvomaailmojen kohtaaminen johtavat kestävään tulevaisuuteen. Luottamus on yksi tärkeimmistä arvoista niin kotona kuin työpaikalla. MiTeN luOTTaMukseN läsnäolo sitten ilmiantaa itsensä? Suomen työelämä 2020 -hankkeen mukaisesti luottamuksen ilmapiirissä kaikilla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhönsä. Työyhteisön jäsenten välillä vallitsee keskinäinen arvostus. Ihmiset keskustelevat avoimesti, kuuntelevat ja huomioivat toisiaan. Luottamuksen ilmapiiri heijastuu myös vastuullisuutena. Luottamuksesta ja oikein jaetuista vastuista syntyy työpaikkaviihtyvyys ja se heijastuu

myös tuottavuutena. Kuulostaa hyvältä, eikö vain? Toivottavasti mahdollisimman moni samaistuu tähän kuvaukseen. kuN JONkiN uuden kehittäminen aloitetaan, on syytä keskittyä aluksi nykytilan kartoitukseen, löytää yhteiset kehityskohteet ja keskittää voimavarat sekä suunnata tavoitteet näihin. Aika ajoin on hyvä tarkastella, kuinka on edistytty ja onko ympäristön muutosten vuoksi esiin tullut uusia tärkeitä kehittämiskohteita, jotka olisi hyvä huomioida uudessa tilanteessa. Tätä kaavaa on noudatettu määrätietoisesti muun muassa Lääkepolitiikka 2020 -strategioinnissa. Toivottavasti tähän samaan pyritään myös Apteekkien ja muun lääkehuollon kehittämisen työryhmässä tänä vuonna. Onko tavoitteena kaikkien osapuolten näkemyksistä Euroopan tai jopa maailman paras lääkehuoltojärjestelmä? kuN ruOTsiN apteekkijärjestelmä aikanaan vapautettiin, rapisi ajan myötä myös ihmisten luottamus apteekkeja kohtaan. Luottamus heikentyi etenkin lääkeneuvonnan kohdalla. Myös apteekkien farmaseuttinen henkilökunta on kokenut, etteivät he pysty ylläpitämään ammattitaitoaan ja että heidän mahdollisuutensa antaa hyvää lääkeneuvontaa on rajoittunut monopolin lakkauttamisen myötä. Siispä olemassa olevan tiedon perusteella Suomen ainutlaatuisen, luotetun ja toimivaksi todetun ammattiapteekkijärjestelmän vapauttaminen alan omien toimijoiden johdolla ei ole järkevä, saati luottamusta herättävä toimenpide. HeNNa HalONeN,

päätoimittaja (vs.)

5


»ajassa

Koonneet Henna Halonen ja Joonas Salo

»tartuntataudit

»tutkimus

Sairaalaripuli on vaikea häädettävä ETENKIN IKÄIHMISILLE HAITALLISEN CDI-BAKTEERIN ESIINTYVYYDEN LASKU HUS-ALUEELLA NÄYTTÄÄ PYSÄHTYNEEN.

CDI:n äkäisempi muoto on kadonnut lähes kokonaan, mutta tavallisestakin muodosta koituu runsaasti harmia potilaille ja HUSille.

Vaikeaa sairaalaripulia aiheuttavaa Clostridium Difficile -bakteeria (CDI) esiintyy Hyksin infektiosairauksien klinikan osastonylilääkäri VELI-JUKKA ANTTILAN mukaan edelleen liikaa HUS-alueella. Tartuntoja on vuosittain noin 1 600 (2013). Anttila kertoo, että vuonna 2008 ison esiintyvyyspiikin jälkeen alkanut lasku näyttäisi nyt pysähtyneen. Syytä suotuisan kehityksen pysähtymiseen ei tiedetä. Anttilan mukaan HUS-alueen tavoite CDI:n hoidossa viiden vuoden sisällä on alle 100 potilasta kuukaudessa. CDI on ikäihmisille selvästi haitallisempi kuin aikuisille tai nuorille. Tautiin sairastumisen ja siitä johtuvan kuolleisuuden riski nousee merkittävästi 80–90-ikäryhmässä. Vaikea sairaalaripuli CDI on MRSA:ta huomattavasti isompi ongelma, muistuttaa Anttila. KÄSIDESI EI AUTA EHKÄISYSSÄ

– CDI on hankala tauti monella tavoin, ja se haastaa myös hygienian mahdollisuuksia ehkäisevänä toimena. Esimerkiksi käsidesi ei auta CDI:n hoidossa, koska CDI:n itiöt kestävät alkoholia hyvin. Esimerkiksi MRSAbakteeri on saatu kuriin nimenomaan hygieniatoimilla, missä käsidesin käytöllä on ollut selvä vaikutus, Anttila toteaa. Tilanne on huolestuttava, koska vaikean hoidettavuutensa takia CDI aiheuttaa

6

potilaalle pitkän sairasajan ja ison kuorman terveydenhuollolle. Sairaaloiden hyvällä hygienialla ja eristystoimilla ollaan saatu hyvää kehitystä aikaiseksi ja tartuntojen määrä laskee, mutta Anttilan mukaan lasku ei tapahdu riittävän selvästi eikä nopeasti. Siksi hänen mielestään uusia hoitoja tarvitaan, etenkin taudin kriittiseen uusiutumisvaiheeseen. Uusiutumisen ehkäisy on erittäin tärkeä potilaan kannalta, sillä taudin pitkittyessä yleiskunto heikkenee huomattavasti ja altistaa muille sairauksille. ÄKÄINEN MUOTO LÄHES HÄVINNYT

Hyvä uutinen CDI-tilastoissa on se, että taudin äkäisempi, rajuoireinen ja herkemmin uusiva versio, 027-kanta, on kadonnut lähes kokonaan. Sitä ei esiinny nykyisin edes kuukausittain. Sama kehitys on havaittu kansainvälisesti. – Viime aikoina on ollut jo kuukausia, ettei 027-muotoa ole ilmaantunut ollenkaan, kun aiemmin niitä oli satoja vuodessa. Vuotuiset CDI-infektion aiheuttamat kustannukset HUS-alueella ovat 2 300 euroa per potilas ja yhteensä yli viisi miljoonaa euroa. Noin 25 prosenttia CDI-tartunnoista uusii ainakin kerran ja yksi uusiutumiskerta nostaa kustannukset lähemmäs 7000 euroon potilasta kohden.¢ LÄHDE HUS

Lääkehaittoja yli yhdellä kymmenestä Vähintään 12 prosenttia aikuisista kärsii lääkkeisiin liittyvistä haitoista, mutta niistä joka neljäs voitaisiin ehkäistä. Näin todetaan tuoreessa väitöskirjassa. Proviisori KATJA HAKKARAINEN kollegoineen kartoitti lääkehoitoihin liittyviä haittoja Sahlgrenska akademissa, Göteborgin yliopistossa, Ruotsissa. Tutkimukset tehtiin yhteistyössä Nordic School of Public Health NHV:n ja Linköpingin yliopiston kanssa. Aineistona käytettiin 7 099 aikuisen kyselyvastauksia sekä 4 970 aikuisen potilaskertomuksia. Lääkehaitoiksi määriteltiin haittavaikutukset, lääkemyrkytykset, lääkeaineriippuvuus, riittämätön teho sekä hoitamatta jättäminen tarpeesta huolimatta. Aineisto on vuosilta 2010 ja 2008. Tutkimuksissa 19 prosenttia vastanneista raportoi lääkehaittoja itse. 12 prosentilla oli lääkehaittoja potilaskertomusten perusteella. Lääkehaitoista yleisimpiä olivat haittavaikutukset ja riittämätön teho. Kyselyyn vastanneet kuitenkin kokivat, että potilas itse, hoitohenkilökunta tai omainen olisi voinut ennaltaehkäistä viidesosan raportoiduista lääkehaitoista. Potilaskertomustutkimuksen asiantuntijat taas arvioivat, että 39 prosenttia lääkehaitoista olisi ollut ehkäistävissä, jos lääkitys olisi ollut asianmukainen. – Tuloksemme osoittavat, että lääkehaitat kuormittavat yhteiskuntaa ja terveydenhuoltoa merkittävästi. Siksi niitä tulee enenevässä määrin ennaltaehkäistä koko terveydenhuollossa, sanoo Hakkarainen. Väitöskirja paljastaa, että haittavaikutusten lisäksi myös muut lääkkeisiin liittyvät haitat, kuten riittämätön teho, on huomioitava. Lääkkeen riittämätön teho saattoi johtua esimerkiksi riittämättömästä annoksesta lääkemääräyksessä tai lääkkeen käyttämättä jättämisestä.¢ LÄHDE GÖTEBORGIN YLIOPISTO

–2,5 % Apteekista saatavien lääkkeiden tukkuhinnat laskivat viime vuonna selvästi. LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY


»opinnot

»verkostoituminen

Helsingin farmasian opinnot uudistuvat

Alumni ei ruostu

Farmasian opintojen valinnaisuutta on lisätty Helsingin yliopistossa.

Helsingin yliopiston (HY) farmasian tiedekunnan opinto-ohjelmien uudistus tulee käytäntöön ensi syksyn uusien farmasian opiskelijoiden aloittaessa opintonsa. Uudistuksen ensi vaiheessa muutosten painopiste on ollut farmaseutin tutkinnon uudistamisessa. Opintojen uudistusprosessi on aloitettu syksyllä 2012. Koulutusohjelmauudistuksen lähtökohtina on ollut muun muassa tutkinnon osaamistavoitteiden laatiminen ja opetuksen osaamistavoitteiden kirkastaminen, opiskelun joustavuuden ja vaativuuden lisääminen sekä työelämän tarpeiden huomioiminen. Opintojen valinnaisuutta on lisätty, ja ensi kertaa proviisoriopiskelijalla on mahdollisuus valita niin sanottu tutkijalinja jo opintojen alkuvaiheessa. Opiskelijat tutkijalinjalle valitaan erillisen hakumenettelyn kautta, ja linja kattaa kaikki tiedekunnan tieteenalat. Farmaseuttiopintoihin on suunniteltu kolme opintopolkua, jotka suuntautuvat 1) lääkekehitykseen ja siihen liittyvään viranomaistyöhön, 2) terveydenhuollossa toimimiseen apteekeissa ja sairaala-apteekeissa sekä 3) tieteellisen tutkimustyön valmiuksien kehittämiseen. Farmaseuttikurssin aikana on mahdollista valita lääkehoitojen kliiniseen arviointiin tähtäävä opintokokonaisuus valitsemalla tiettyjä kursseja apteekki- ja sairaalafarmasian opintopolusta. Keväällä kymmenen vuoden iän saavuttanut tiedekunta Viikissä on uudistanut myös organisaatiorakennettaan. Aiempien kuuden osaston sijaan tiedekunta jakautuu nykyisin kolmeen osastoon, joissa on oppiaine- ja tutkimusryhmiä. Uudet osastot ovat farmakologian ja lääkehoidon osasto, farmaseuttisten biotieteiden osasto ja farmaseuttisen kemian ja teknologian osasto.¢

»lääkkeet Uusi lääke skitsofrenian hoitoon Takedan uusi psykoosilääke lurasidoni (Latuda®) on saanut Euroopan lääkeviraston (EMA) myöntämän myyntiluvan aikuispotilaiden skitsofrenian hoitoon. Skitsofreniapotilaiden elinajanodote on 10–22,5 vuotta alhaisempi kuin yleisväestössä. Valtaosa kuolleisuuden lisäyksestä johtuu muuta väestöä suuremmasta somaattisesta sairastavuudesta. Näitä sairauksia ovat ennen kaikkea metaboliset sekä sydän- ja verisuonisairaudet. Lurasidonin myyntilupa perustuu laajaan kliiniseen tutkimusohjelmaan, jossa oli mukana kaikkiaan yli 4 500 lurasidonilla hoidettua potilasta.

Lurasidoni ei aiheuttanut merkittävää painonnousua eikä sillä ollut huomattavia haitallisia vaikutuksia glukoosi- ja lipidimetaboliaan. Lurasidonilla havaittiin vähemmän kliinisesti merkittävää painonnousua (≥ 7 prosentin painonnousu) 12 kuukauden tutkimusjakson aikana kuin samassa tutkimuksessa ketiapiinia saaneilla potilailla. Toisessa tutkimuksessa puolestaan olantsapiinilla hoidettujen potilaiden paino laski merkittävästi sen jälkeen, kun heidän psykoosilääkityksensä vaihdettiin lurasidoniin 28 viikon ylläpitohoitojaksoa varten. Latuda-valmistetta arvioidaan tulevan apteekkeihin ensi syksynä.¢ LÄHDE LEIRAS TAKEDA

Kliinisen farmasian ryhmä Helsingin yliopiston (HY) farmasian tiedekunnassa on tiivistämässä yhteistyötä alumnien ja muiden kliinisen farmasian kehittämisestä kiinnostuneiden kanssa. HY:n kliinisen farmasian ryhmä on osa nykyistä farmasian tiedekunnan farmakologian ja lääkehoidon osastoa, vastuuprofessorinaan MARJA AIRAKSINEN. Verkoston tavoitteena on kerätä yhteen lääkealan kehittämisestä kiinnostuneita, jotka voivat osallistua eri tavoin kliinisen farmasian ryhmän toimintaan. Verkosto järjesti järjestäytymis- ja ideointitilaisuuden huhtikuussa reilun 40 innostuneen alumnin voimin. Seuraavaksi verkosto järjestää tutkimusseminaarin tiistaina 3.6. Suomen Apteekkariliiton tiloissa klo 17–20. Seminaarissa syvennetään aloitusseminaarissa pohdittuja opetus- ja tutkimusaiheita ja niiden käytännön toteutusta. Kaikkia alumniverkoston toiminnasta kiinnostuneita pyydetään olemaan yhteydessä EEVA TERÄSALMEEN (eeva.terasalmi@salnet.fi).¢

»tapahtumakalenteri TOUKOKUU 13.–14.5. Talouden perusteet proviisoreille, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus, Helsinki 24.5. Suomen Proviisoriyhdistyksen kevätkokous ja MS-koulutus, Majvik, Espoo

KESÄKUU 18.6. Cross-border healthcare in Europe – Improving co-operation to deliver a patientcentred system, symposium, Bryssel

SYYSKUU 31.8.–4.9. FIP-kongressi, Bangkok, Thaimaa 18.–19.9. Valtakunnalliset Lasten lääkehoidon päivät, Tampere

LOKAKUU 4.10. VII Joka proviisorin talousseminaari, Allergiatalo, Helsinki

7


»ajassa »kirjat

»apurahat

Tuhti tietokirja farmakologiasta

Suomen farmaseuttisen yhdistyksen apurahat

OlaVi pelkONeN, Heikki ruskOaHO, Jukka HakkOla, risTO HuuppONeN, EWEN MACDONalD, eeVa MOilaNeN, Markku pasaNeN, Mika sCHeiNiN ja kirsi VÄHÄkaNgas ovat toimittaneet suositun Lääketieteellinen farmakologia ja toksikologia (Duodecim) -oppija käsikirjan neljännen, uudistuneen painoksen. Kattavassa kirjassa perehdytään farmakologian ja toksikologian perusteisiin sekä syvennytään eri lääkeaineryhmien kautta myös muutamiin yksittäisiin lääkeaineisiin. Kirja sisältää tietoa myös elimistön säätelyjärjestelmistä ja sairauksien patofysiologiasta. 1136 sivua.ESittELY JoonaS Salo

TuTkiMusapuraHaT

apuraHaT VÄiTÖskuluiHiN

• LEENA-STIINA KONTTURI,

• KATRI AALTONEN,

Johtajuus idästä länteen leeNa kurki ja MaTleeNa kurki-suuTariNeN

pohtivat teoksessaan

Machiavellista samuraihin (Basam books) johtajuutta kansainvälisesti idästä länteen sekä Euroopassa Suomeen heijastaen. He nostavat esiin merkittäviä kansainvälisiä kansan-, uskon- ja yritysjohtajia. Työskentelemme globaalissa maailmassa ja oman yrityksen johtaja voi tulla toisesta kulttuurista, joten myös muiden kulttuurien johtajuuden tunteminen on tärkeää. 303 sivua.ESittELY henna halonen

Kun kannabis kuljettaa pÄiVÄkirJaMerkiNTÖiHiN perusTuVa Ruo-

hojumala – Äiti, tytär ja kannabisarki (KirjaX) on ja TarJa toimittama teos, joka pureutuu kiinnostavalla tavalla yleistyvään tosiasiaan, nuorten kannabiksen käyttöön. Vanhemmat jäävät usein neuvottomiksi, kun nuori noudattaa heille täysin outoa logiikkaa eikä lopetakaan käyttöä, vaikka lupaa. Kirjan mukaan on tärkeää tunnistaa, mitä tarpeita nuori tyydyttää kannabiksella ja pyrkiä löytämään muita keinoja tarpeen tyydyttämiseen. Nuorta tulee auttaa löytämään ratkaisut itse. 148 sivua.ESittELY maiJa rauha

Mia HeiskaseN surakaN

8

suOMeN farMaseuTTiNeN YHDisTYs (SFY) sai vuonna 2014 kaikkiaan 140 apurahahakemusta. SFY jakoi vuosikokouksessaan 9.4.2014 seuraavat apurahat:

väitöskirjatyö, HY, 8000 € • PAAVO PIETARINEN,

väitöskirjatyö, HY, 5000 € apuraHaT prO graDu -TÖiHiN ulkOMaille • MAIJA ALAKARJULA,

Gentin yliopisto, Belgia, 200€ • JULIA ALOPAEUS,

Cambridgen yliopisto, Iso-Britannia, 200€ • HENNA HILTUNEN,

Monashin yliopisto, Australia, 200 € • JAANA KOSKELA,

Monashin yliopisto, Australia, 200 € • JAAKKO TEPPO,

Lundin yliopisto, Ruotsi, 200 € MaTka-apuraHaT • ANTTILA JENNI,

HY, 1000 € ISY, 500 € • LAZARO IBANEZ ELISA, HY, 1000 € • LEINO SAKARI, HY, 1000 € • LILLSUNDE KATJA-EMILIA, HY, 700 € • NYBOND SUSANNA, HY, 700 € • OLLIKAINEN ELISA, HY, 1000 € • PALO MIRJA, ÅBO AKADEMI, 700 € • PULJULA ELINA, ISY, 1000 € • SOPPELA IRA, HY, 900 € • SUBRIZI ASTRID, HY, 500 €

ISY, 500 € HY, 500 € • MARTINA HANZLIKOVA, HY, 300 € • MINNA HELIN-TANNINEN, ISY, 300 € • POLINA ILINA, HY, 300 € • NIINA KARTTUNEN, ISY, 300 € • ANIKET MAGARKAR, HY, 500 € • KALLE MALMIOJA, ISY, 500 € • KRISTIAN MEINANDER, HY, 500 € • STINA PARKKAMÄKI, HY, 500 € • ANNIKA SARNES, HY, 500 € • SANNA SIPONEN, ISY, 300 € • IRA SOPPELA, HY, 500 € • MICHAL STEPNIEWSKI, HY, 300 € • ASTRID SUBRIZI, HY, 300 € • HANNA UOSUKAINEN, ISY, 300 € • PYRY VÄLITALO, ISY, 500 € • CHANG-FANG WANG, HY, 300 € • YUEZHOU ZHANG, HY, 300 € • ANNE FILPPULA,

• KOPONEN MARJAANA,

MuuT • Fysikaalisen

Farmasian 25. vuosittaisen symposiumin järjestäminen, 800 € • GPEN2014-tapaamisen järjestäminen Helsingissä 27.-30.8.2014, luennoitsijakuluihin 2200 €.

»verotus Kouluttautumista tukeva työnantaja saa veroedun TÄsTÄ VuODesTa alkaeN työnantajan on mahdollista saada henkilöstön koulutuksesta lisävähennys verotuksessa. Koulutusvähennys on noin puolet työntekijän koulutusajan palkkakuluista, ja se vähennetään elinkeinotoiminnan tulosta. Vähennyksen saa enintään kolmelta koulutuspäivältä työntekijää kohden. Vähennysoikeus koskee myös osa- ja määräaikaistyöntekijöitä. Se ei vaikuta työntekijöiden koulutuksesta aiheutuvien kustannusten vähennysoikeuteen. Koulutuksesta syntyneet menot ovat verotuksessa vähennyskelpoisia, kuten aikaisemminkin. Verovähennysoikeuden saadakseen on työnantajan laadittava koulutussuunnitelma koko henkilöstölle. Hyväksyttävä koulutus voi olla vaikkapa työntekijöille annettavaa lisä- tai täydennyskoulutusta, kuten ulkopuolisen järjestämä seminaari. Työnantajan on maksettava koulutuksen ajalta työntekijälle palkkaa. Koulutusvähennystä vaaditaan veroilmoituksen antamisen yhteydessä.¢ LiSÄtiEtoa WWW.vero.Fi


»työhyvinvointi

Teksti ja kuva Henna Halonen

Hyvät työpaikat puntarissa AMGEN JA YLIOPISTON APTEEKKI SELVIYTYIVÄT SARJOJENSA PARHAIMMISTOON, KUN GREAT PLACE TO WORK -INSTITUUTTI JULKISTI TÄMÄN VUODEN PARHAAT TYÖPAIKAT.

Hyvän työpaikan rakentaminen ei ole vain rahakysymys. Amgen voitti oman sarjansa pienten, alle 50 hengen työyhteisöjen keskuudessa jo toisen kerran peräkkäin. Yliopiston Apteekki nousi toiseksi parhaaksi suurten, vähintään 500 työntekijän yritysten sarjassa. Suomen parhaat työpaikat -tutkimusta on toteutettu vuodesta 2002 alkaen. Siinä selvitetään osallistuvien organisaatioiden työntekijöiden kokemuksia työpaikastaan sekä arvioidaan organisaatioiden keskeisimmät johtamiskäytännöt. Pisteytyksestä kaksi kolmasosaa koostuu työntekijöiden kokemuksesta ja kolmasosa johtamiskäytännöistä. Suomen parhaiden listalle ylsi monenlaisia organisaatioita: viime vuonna yt-neuvotteluja ja organisaatiomuutoksia läpikäyneitä yrityksiä, pörssiyhtiöitä sekä julkisia ja voittoa tavoittelemattomia organisaatioita. Tutkimuksen mukaan Suomen parhaat työpaikat erottuvat tavallisista erityisesti kyvyssään rakentaa luottamusta johdon ja henkilöstön välille. Kun johdon ja henkilöstön välillä vallitsee vahva luottamus, on johdon toiminta uskottavaa. – Nämä organisaatiot osoittavat esimerkillään, että hyvän työpaikan rakentaminen ei ole lähtökohdiltaan rahakysymys. Se on valinta, jossa johdon todelliset arvot mitataan, muistuttaa Great Place to Work Instituten toimitusjohtaja MONA RUNDBERG.

Hyvän työpaikan erottaa huonosta kyky rakentaa luottamusta johdon ja henkilöstön välille. LUOTTAMUS ON MENESTYSTEKIJÄ

Yliopiston Apteekin erityispiirteitä olivat arvioinnin mukaan selkeä johtaminen, työn merkityksellisyyden mukanaan tuoma ylpeys omasta työstä sekä vahva yhteishenki. Näistä viimeisin näkyy työyhteisössä ihmisten arvostamisena ja välittämisenä, joka heijastuu myös asiakaspalveluun. – Yliopiston Apteekki on jo pitkään ollut yksi Suomen parhaista työpaikoista. Yliopiston Apteekissa hyvää työpaikkaa rakennetaan vahvasti luottamusta ja välittämistä huokuvaan yrityskulttuuriin pohjautuen. Pitkäjänteinen kehitystyö on tuottanut tulosta, ja tänä vuonna Yliopiston Apteekin tulos oli sen historian paras, toteaa Rundberg. – Meillä jokainen työntekijä otetaan mukaan asiakaspalvelun ja oman työn kehittämiseen. Vastikään koko 950 henkilön organisaatio on osallistunut muun muassa yrityksen strategian ja arvojen kiteyttämiseen, kertoo Yliopiston Apteekin henkilöstöjohtaja RIITTA UHRMAN. YHDESSÄ SUURELLA SYDÄMELLÄ

Amgen on maailman suurin bioteknologisten lääkkeiden valmistaja, joka tutkii, kehittää, valmistaa ja markkinoi innovatiivisia lääkkeitä. Suomessa Amgen on toiminut vuodesta 1996 ja on tällä hetkellä yksi Suomen nopeimmin kasvavista lääkeyrityk-

sistä. Vuonna 1980 perustetun yrityksen pääkonttori sijaitsee Kaliforniassa, ja sillä on tytäryhtiöitä maailmanlaajuisesti. Suomessa yrityksessä työskentelee tällä hetkellä reilut kolmekymmentä työntekijää. – Me Amgenilla suhtaudumme intohimoisesti tavoitteeseemme tutkia, kehittää ja tuoda suomalaisten potilaiden käyttöön koko ajan parempia lääkkeitä vakaviin sairauksiin. Työyhteisönä olemme sopivasti kodinomainen, ei liian vakava työpaikka, jossa kuitenkin tehdään yhdessä hyvää työtä ja ehdottomasti suurella sydämellä. Toimintaamme leimaavat pragmaattisuus, maalaisjärki, ylpeys ja huiman hyvä yhteishenki. Missä porukkamme kulkeekin, siellä nauru raikaa, kertoo yhtiön maajohtaja MATTI ARVELA. PARHAILLA ON VARAA VALITA

Parhailla työpaikoilla on vetovoimaisuutensa vuoksi varaa valita kulttuuriinsa sopivimmat työntekijät. Nämä organisaatiot kasvoivat taantumankin aikana liikevaihdolla mitattuna keskimäärin 18 prosenttia. Kasvua ovat tukeneet kahden viime vuoden aikana liki kaksinkertaistuneet työnhakijamäärät. Vapaaehtoinen lähtövaihtuvuus ei puolestaan yltänyt edes kuuteen prosenttiin. – Nämä luvut osoittavat, että parhaisiin työpaikkoihin halutaan kuulua pidemmällä tähtäimellä, Runberg kertoo.¢

9


»ajassa »uusiin tehtäviin

tEKSti Sini eSkola ja henna halonen Kuva aStraZeneCa

»nimitykset MeDfiles OY Proviisori susaNNa HauTakaNgas on valittu Medfiles Oy:n Vantaan toimipisteeseen Regulatory affairs officerIksi 20.1.2014 alkaen. Hän on aiemmin toiminut apteekkiproviisorina Willan apteekissa Hyvinkäällä vuodesta 2005 ja tätä ennen Lääketietokeskuksessa noin kolmen vuoden ajan.¢

Euroopan sydämessä

»efpia TOiMii yli 40:n tutkivan lääketeollisuuden yrityksen sekä yli 30:n kansallisen lää-

keteollisuusjärjestön Euroopan kattojärjestönä. Sen tehtävänä on taata lääketutkimukselle ja tuotekehitykselle parhaat mahdolliset edellytykset Euroopassa. VasTuullaNi OVaT prekliinisen tutkimuksen komitea, kliinisten lääketutkimusten työryhmä, lääketurvakomitea, lääkkeet ja ympäristö -task force, ympäristö-, terveys- ja turvallisuuskomitea sekä kansallisten lääketeollisuusjärjestöjen rekisteröintiverkosto. Hyvien yhteistyösuhteiden luominen on todella tärkeää, ja on osattava ennakoida, ketkä voivat olla missäkin asiassa avuksi. erilaiNeN TYÖkulTTuuri yllätti Ruotsin kollegiaalisen ja rauhallisen ilmapiirin jälkeen. Kohtaan avokonttorissa 12 eri kansallisuutta edustavia kollegoja, kaikki vahvoja persoonia omine toimintatapoineen. Yhteisten kahvitaukojen tai lounaiden puuttuminen vaatii hiukan totuttelua.. prOViisOriN kOuluTus tukee tehtävääni erinomaisesti. Proviisorin tutkinto jo sanana näyttää kertovan vastaanottajalle, että tiedän, mistä puhun. TarViTseN TYÖssÄNi taitoa johtaa lyhyt- sekä pitkäkestoisia projekteja, mutta myös erinomainen suullinen ja kirjallinen ilmaisu on välttämätöntä. Aiempi työkokemukseni on siten hyödyksi. Minun täytyy hahmottaa nopeasti isot kokonaisuudet, mutta kuitenkin ymmärtää myös yksityiskohtaisia keskusteluja. MiNulle ON TÄrkeÄÄ tehdä hyödyllistä, eteenpäin pyrkivää työtä. Minusta lääketeollisuus on mahtava paikka työskennellä ja koen todella voivani auttaa apua tarvitsevia.

» » » » »

pSINI ESKOLA Sini Eskola, rekisteröintiosaston johtaja Euroopan tutkivan lääketeollisuuden kattojärjestössä, EFPIA:ssa helmikuusta 2014 alkaen. OleN sYNTYNYT Riihimäellä vuonna 1981. ValMisTuiN Helsingin yliopistosta vuonna 2005. Erikoistuin biofarmasiaan ja pro graduni tein King’s Collegessa Lontoossa. Lisäksi olen suorittanut ammattiosaamista tukevia kursseja. TÄTÄ eNNeN olen työskennellyt AstraZenecalla Mölndahlissa Ruotsissa vuodesta 2008 alkaen, kaksi viime vuotta kansainvälisellä rekisteröintiosastolla. Aiemmin olin Proviisoriyhdistyksen toiminnanjohtajana 3,5 vuotta. seuraaVaksi aion perehtyä EU:n rakenteeseen, imeä irti tietoa ja ymmärrystä poliittisesta sekä lääkeviranomaisten päätöksenteosta sekä tutustua lääkeyrityksiin ja lääketeollisuuden järjestöihin sekä näiden edustajiin. reNTOuDuN liikkumalla. Pelaan tennistä ja yritän löytää hyvän joogaopettajan. Aloitin myös vuoden alussa crossfit-harrastuksen. Nautin matkustamisesta. Kavereiden ja perheen näkeminen on luksusaikaa. kuka OleN?

10

OY BrisTOl-MYers sQuiBB Proviisori aNNa ikONeN on aloittanut Oy Bristol-Myers Squibb Ab:n palveluksessa 24.3.2014. Hänet on nimitetty yrityksen vastuunalaiseksi johtajaksi 1. huhtikuuta alkaen, minkä lisäksi hän on osa pohjoismaista myyntilupatoimintoa Nordic Regulatory Managerin roolissa.¢ epiD researCH OY Proviisori ilONa isOMusTaJÄrVi on aloittanut EPID Research Oy:ssä tutkimusavustajana 24.3.2014. Yritys tekee farmakoepidemiologista lääketutkimusta lääkeyrityksille. Aiemmin IsoMustajärvi on työskennellyt muun muassa Fimean laboratoriossa tutkijana sekä proviisorina Farmania Oy:ssä.¢ raTiOpHarM OY Proviisori Juri MeiJer on nimitetty rekisteröintipäälliköksi ratiopharm oy:n rekisteröinti-, liiketoiminnan kehitys- ja tuotevalikoimahallintaosastolle 7.4.2014 alkaen. Tätä aiemmin hän on työskennellyt rekisteröintikoordinaattorina Zoetis Finland Oy:ssä ja myyntilupaasiantuntijana Novartis Finland Oy:ssä.¢

x2

Kelan diabeteksen vuoksi myöntämät oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin ovat kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. LÄHDE kela


Avène on myydyin aurinkotuote Euroopassa!*

Paras UVA-UVB-suoja Avènen uudistuneet 50+ aurinkotuotteet tarjoavat tehokkaan

aurinkosuojan herkälle iholle. Pierre Fabren tutkimuskeskuksen kehittämässä ainutlaatuisessa koostumuksessa yhdistyvät: • Tehokas, pitkään kestävä UVA-UVB-valosuoja • Voimakas antioksidantti (Pre-tocopheryl) • Avènen terveyslähdeveden rauhoittava ja ärsytystä vähentävä vaikutus • Ainoastaan neljä UV-suojaa, ei octocryleeniä

• Valonkestävä • Vedenkestävä • Parabeeniton • Imeytyy nopeasti

Uusi ihanan tuntuinen koostumus imeytyy iholle nopeasti ja on levittämisen jälkeen näkymätön.

Avènen tuotteet apteekeista.

*

Source IMS HEALTH – Pharmatrend Database – Dermo-Cosmetic market** – December 2011 MAT, sell out value – 7 European countries*** Including beauty products for men, beauty products for women, unisex beauty products, personal hygiene products, hair products, baby hygiene and care products. *** Including France, Germany, Italy, Spain, Switzerland, Austria and Belgium. **

www.avene.fi


»puheenvuoro Kuva Dreamstime

Apteekkien yhtiöittämisen sijasta kehitettävä lupajärjestelmää FARMASIAN ALALLA ON VIIME AIKOINA KESKUSTELTU SUOMEN FARMASIALIITON EHDOTUKSESTA OSAKEYHTIÖMUOTOISEN APTEEKIN mahdollistamiseksi. PROVIISORIYHDISTYKSEN MIELESTÄ APTEEKKIEN LAADUKASTA JA POTILASTURVALLISTA TOIMINTAA TULEE PARANTAA ENSISIJAISESTI KEHITTÄMÄLLÄ APTEEKKILUPAJÄRJESTELMÄÄ, EI MUUTTAMALLA OMISTUSPOHJAA. NYKYISEN LAINSÄÄDÄNNÖN mukaan apteekkitoimintaa harjoittaa apteekkari yksityisenä elinkeinoharjoittajana. Apteekin johtaminen ja omistaminen on järjestelmässä täysin yhdistetty. Poikkeuksena ovat yliopistojen omistamat apteekit. Osakeyhtiömuodossa omistaminen ja johtaminen on erotettu toisistaan. Yhtiön omistavat osakkeenomistajat, jotka valitsevat yhtiön hallituksen. Yhtiötä johtaa toimitusjohtaja, jonka yhtiön hallitus valitsee. APTEEKIN JOHTAMINEN on Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, uskottu vain proviisoreille. Euroopan unionissa enemmistö kansalaisista asuu maissa, joissa vain proviisori voi omistaa apteekin. Myös EU:n tuomioistuin on päätöksellään todennut, että proviisoriomisteinen apteekki palvelee parhaiten apteekin ammatillista tarkoitusta ja potilasturvallisuutta, sillä proviisorin päätöksiä ohjaavat ensisijaisesti ammattieettiset lähtökohdat. Omistajuuden rajoitus on perusteltavissa potilasturvallisuudella ja lääkejakelun laadulla sekä luotettavuudella. Järjestelmä, jossa omistajuus ja johtajuus on eriytetty toisistaan, johtaa helpommin omistajan ja ammatillisessa vastuussa olevan proviisorin välisiin intressiristiriitoihin.

12

APTEEKIN OMISTUKSEN sääntely on yksiselitteistä silloin, kun omistus ja johtaminen ovat samalla henkilöllä. Sen sijaan osakeyhtiössä on omistamisen rajoittaminen käytännössä mahdotonta. Tällaisia rajoitteita ei lainsäädäntömme tunne. Johtamista voidaan kyllä rajoittaa, kuten on tehty esimerkiksi lääketukkujen osalta. Lääketukuissa täytyy olla vastuunalainen johtaja, jolla on proviisorin koulutus. Jos apteekki olisi osakeyhtiö, olisi hyvin vaikeaa perustella sitä, minkälaisilla perusteilla omistamista voitaisiin rajoittaa edes osittain apteekkiluvan saaneelle proviisorille. SUOMEN FARMASIALIITTO on esittänyt, että osakeyhtiömuotoisessa apteekissa ulkopuolinen omistus olisi alle puolet osakkeista. Tämä vain muodollisesti estää tosiasiallisen johdon siirtymisen pois proviisoreilta. On selvää, että osakkeiden myynnissä osakkeet on tehtävä houkuttelevaksi sijoittajalle, mikä saattaa aiheuttaa tosiasiallisen päätäntävallan siirtymisen osakevähemmistölle. OSAKEYHTIÖMUOTOON SIIRRYTTÄESSÄ ulkopuolisen sijoittajan näkökulmasta ei ole järkevää omistaa osuutta vain yhdes-

tä tai kahdesta apteekista. Isokin apteekki on liikeyrityksenä niin pieni, että omistaminen on mielekästä vain niin, että ulkopuolinen sijoittaja omistaa huomattavan osuuden useista kymmenistä apteekeista, jotka omistaja pyrkii ajamaan yhtenäiseksi ketjuksi. Tämä voisi johtaa päivittäistavarakaupan puolella toteutuneeseen muutaman ketjun valta-asemaan. VAIKKA ALUKSI säädettäisiin jokin rajoite ulkopuoliselle omistukselle, on selvää, että apteekkien osakkeita ostavat ulkopuoliset tahot ryhtyisivät hyvin nopeasti ajamaan lakimuutosta, joka mahdollistaisi heille myös muodollisen enemmistön apteekkiosakeyhtiöissä. Tässä kohtaa törmättäisiin apteekkien riippumattomuusongelmaan. Ulkopuolisen omistajan näkökulmasta proviisorin koulutus on sopiva apteekkiyhtiön vastuunalaisen johtajalle, mutta turha haitta omistukselle ja apteekin tuottojen maksimoinnille. APTEEKKIYRITYKSEN KÄYNNISTÄMINEN vaatii rahoitusta. Tällä hetkellä rahoitus järjestyy lainoituksella. Ajatus lainarahoituksen osittaisesta tai kokonaan korvaamisesta ulkopuolisen sijoittajan rahoituksella on mielenkiintoinen, mutta sisältää monia ongelmia.


Osakeyhtiössä, jossa omistaminen ja johtaminen on erotettu toisistaan, on mahdollista, että huomattava osa tuotosta tulee verotetuksi muualla kuin Suomessa.

SIJOITTAJAN NÄKÖKULMASTA omistuksen keskeisin tavoite on tuotto. Pelkkä yrityksen voitollisuus ei riitä, vaan tuoton pitää olla vähintään sama tai parempi kuin muilla vastaavan riskitason vaihtoehtoisilla sijoituskohteilla. Tästä syystä ulkopuolista sijoittajaa tuskin kiinnostaa apteekin ammatillinen kehittäminen ja usein hyvin aikaa vievä yhteistoiminta muun terveydenhuollon kanssa. LÄÄKKEIDEN LISÄMYYNTI toteutettuna mahdollisimman kevein henkilöstökustannuksin on sijoittajan näkökulmasta paras tapa turvata tuotto sijoitetulle pääomalle. Yhteiskunnan näkökulmasta lisämyynnin maksimointi ja apteekin neuvontavelvoitteen hoitaminen mahdollisimman kevyellä tavalla ei ole perusteltua. Tämä johtaisi lääkemenojen tarpeettomaan kasvuun ja neuvonnan vähentäminen apteekeissa lisäisi palvelukysyntää ja kustannuksia muualla terveydenhuollossa. NYKYISESSÄ APTEEKKIJÄRJESTELMÄSSÄ kaikki lääkemyynnin tuotosta syntyvä vero maksetaan Suomeen ja se takaa yhteiskunnalle runsaasti verotuloja ilman pelkoa veroparatiisijärjestelyistä. Muissa

omistusmuodoissa, joissa omistaminen ja johtaminen on erotettu toisistaan, on mahdollista, että huomattava osa lääkemyynnin tuotosta (esim. osingot) tulee verotetuksi muualla kuin Suomessa. Tästä hyviä esimerkkejä ovat muutamien suurien yksityisten lääkäriasemien verotulojen siirtyminen lähes kokonaan pienen verotuksen valtioihin.

maseuttisen henkilöstön kanssa, proviisoriesimiesten johdolla. Toivomme, että farmasian alan toimijat pystyvät tähän lupajärjestelmän kehittämistyöhön yhdessä, keskittyen todellisiin kehittämistarpeisiin ja jättäen apteekkitoimintaa väärään suuntaan vievät turhat asiat pois keskusteluista.¢

APTEEKKIOMISTUKSEN VAPAUTTAMINEN esimerkiksi Norjassa on aiheuttanut apteekkien omistajuuden siirtymisen kansallisilta toimijoilta pääasiallisesti kolmelle monikansalliselle ketjulle. Aikoinaan Suomessa on rajoitettu osakeyhtiöiden ulkomaista omistusta. Nämä rajoitteet on kuitenkin kumottu ETA-ratkaisun myötä.

KATERE SHARIFPOUR

Suomen Proviisoriyhdistyksen puolesta

hallituksen puheenjohtaja JOONAS SALO

asiantuntijaproviisori

APTEEKKIEN OMISTUSPOHJAN muuttamisen sijaan on syytä kehittää nykyistä apteekkilupajärjestelmää niin, että se ylläpitää ja asettaa aiempaa enemmän vaatimuksia apteekkien toiminnan ja henkilökunnan osaamisen kehittämiselle sekä potilasturvalliselle ja ammattieettiselle toiminnalle, myös apteekkarin toimintakauden loppuvaiheessa. Toiminnan kehittämisen tulee tapahtua yhdessä apteekin muun far-

13


»mentorointi

Mentoroinnista ponnistusvoimaa uralle TEKSTI LIISA KANNINEN KUVAT MARKKU OJALA ja haastateltavat

Minulla oli hyvä omakohtainen ennakkokokemus coachingista ja olen myös saanut seurata vierestä työkavereiden mentorointiprosesseja. Koen, että mentorointi eroaa coachingista siinä, että mentoroinnissa on lupa keskustella laajemmin asioista ilman liian tarkkaa fokusta. Oma tavoitteeni mentoroinnissa on se, että pystyisin antamaan itselleni kertynyttä hyödyllistä kokemusta mentoroitavalle ja auttaa häntä tavoitteidensa saavuttamisessa. On myös mielenkiintoista saada tutustua nuorempaan sukupolveen – päästä selville heidän ajatusmaailmastaan.

KOLME MENTORIA JA MENTOROITAVAA KERTOVAT KOKEMUKSISTAAN JA ANTAVAT VINKKEJÄ MENTOROINTIIN. Mentorointi on kahden henkilön välinen luottamuksellinen ja tavoitteellinen vuorovaikutussuhde, jonka perustana ovat keskustelut. Kokeneemman henkilön, mentorin, ja kehittymishaluisen mentoroitavan välinen suhde voi alkaa niin mentorointiohjelman kuin avoimen, epävirallisen keskustelunkin kautta. Se voi kestää parhaimmillaan vuosia. Mentoroinnista on hyötyä monessa eri uravaiheessa. Siitä voi hakea esimerkiksi uusia näkökulmia urapohdiskeluun, sparrausta johtotehtäviin tai tukea vaikeiden päätösten tekemiseen.

14

TERO NÄRVÄNEN, mentori Johtaja, Farmaseuttiset tieteet -yksikkö, Orion

O

len mentorina Proviisoriyhdistyksen toteuttamassa ProMentor-ohjelmassa. Lähdin mentoriksi uteliaisuudesta ja kiinnostuksesta uutta ohjelmaa kohtaan. Ajattelin, että jostakin hihaani tarttuneesta voi olla hyötyä nuoremmalle proviisorille.

Jostakin hihaani tarttuneesta voi olla hyötyä nuoremmalle proviisorille.


Mentorointi on hyvä kehittymis- ja kehittämismahdollisuus. KESKUSTELUISTA SAA ENERGIAA

SARI EK-PETROFF, mentori

Tapaamme mentoroitavani kanssa noin kerran kuukaudessa. Antaa iloa ja tyydytystä, kun huomaa, että mentoroitavan ajatukset ovat kirkastuneet ja hän on päässyt tavoitteissaan eteenpäin. Olen mentoroinnin myötä huomannut, että on tiettyjä asioita, jotka pohdituttavat työelämässä yhtä lailla iästä ja työpaikasta riippumatta. Mentorina hyödynnän osittain samoja esimiestaitoja kuin töissäkin: sparrausta ja keskustelunavausta kysymällä. Mentorointitapaamiset tuovat vaihtelua normaaliin työpäiviin; keskustelut motivoituneen mentoroitavan kanssa antavat itselle energiaa. Lisäksi mentorointi kasvattaa myös mentorin verkostoa.

Henkilöstöjohtaja, Sanofi

I

nnostuin mentoroinnista jo tehdessäni aiheesta harjoitustyön noin kymmenen vuotta sitten. Näin sen hyvänä kehittymis-ja kehittämismahdollisuutena. Olen toiminut muutaman kerran mentorina organisaatiomme ulkopuolella niin yksilömentoroinnissa kuin ryhmämentoroinnissakin. Vuonna 2013 toteutimme omassa organisaatiossamme ohjelman, jossa jokainen johtoryhmän jäsen sitoutui mentoriksi. Mentorointisuhteeni on jatkunut sparraussuhteena ohjelman jälkeenkin. Tähän ehkä vaikuttaa myös roolini henkilöstöjohtajana. Uracoaching on osa rooliani muutenkin.

FOKUS ON MENTOROITAVASSA

AVOINTA URAKESKUSTELUA

Mentorin on suhtauduttava mentoroitavaansa avoimesti ja mielenkiinnon on oltava puhtaasti mentoroitavan näkökulmassa. Mentori ei saa yrittää vaikuttaa mentoroitavan tavoitteisiin. Jos mentorointisuhde ei esimerkiksi henkilökemiasta johtuen toimi, on se kyettävä päättämään ilman epäonnistumisen tunnetta.

Toivon, että olen pystynyt tuomaan mentoroitavalleni ajatuksia tulevaisuuden suhteen tai auttanut häntä jäsentämään omia ajatuksiaan. Olen myös itse saanut tästä suhteesta ja keskusteluistamme paljon ajatuksia ja ideoita kehitettäväksi. On tärkeää, että uraan liittyvistä asioista keskustellaan avoimesti. On hyvä yrittää sel-

keyttää toiveita esimerkiksi omien vahvuuksien kautta, mutta myös olla avoin palautteelle ja kehittymisehdotuksille. Tätä voisimme harjoitella enemmänkin organisaatioissa yleensäkin. VAATII SITOUTUMISTA

Ainakin osan mentoroinnin tavoitteista kannattaa olla konkreettisia, jotta saavutetaan eteenpäin pääsemisen tunne. Toki rinnalla voi olla myös yleisempää sparrausta ja keskustelua, joka luotaa kauemmas tulevaisuuteen. Tavoitteita on hyvä tarkastella tapaamisissa ajatuksella ”Missä olet nyt ja mitä seuraavaksi”. Mentoroitavan sitoutuminen työkiireiden keskellä on tärkeää, unohtamatta mentorin sitoutumista ja aikatauluista kiinni pitämistä.

15


»mentorointi MERJA STRENGELL, mentori, hallitusammattilainen, Hanlog

O

len ollut mentorina vuodesta 2000, ja tänä keväänä käynnistyi kahdeksas mentorointisuhde. Aloitin mentorina nykyisen Aalto-yliopiston alumniverkoston ohjelmassa, joten ensimmäiset viisi mentoroitavaani olivat valmistumisvaiheessa olevia tai vastavalmistuneita teekkareita. Sen jälkeen olen mentoroinut työelämässä jo mukana olevia, muun muassa Keskuskauppakamarin järjestämässä Naisjohtajien mentorointiohjelmassa. TARPEET VAIHTELEVAT

Mentorointi on vuorovaikutussuhde ja onnistuessaan myös mentorille todella antoisa kokemus. Kiinnostus ihmisiin, johtamisen ja osaamisen kehittämiseen sekä tilaisuus oppia uutta ovat kantaneet ohjelmasta toiseen. Aluksi motiivinani oli nuorempien tieteenharjoittajien kannustaminen ja kirittäminen työuralle, mutta pidempään työelämässä mukana olevien tarpeet ovat vaihtelevampia. Arjen tuoksinassa on valitettavan harvoin tilaisuus pohtia, mikseivät asiat työyhteisössä ja yrityksessä suju odotusten mukaan ja mitä siitä voisi ottaa opiksi. Myös oman roolin tunnistaminen, kehittäminen ja vahvistaminen on jatkuva prosessi, johon kannattaa aika ajoin palata. Johtajanaisille tärkeitä aiheita ovat myös työn ja perhe-elämän kokonaisuus sekä naisten

urakehityksen haasteet ja niiden kohtaaminen. Mentoroinnin tavoitteet asettaa aina mentoroitava. Mentori tukee näiden tavoitteiden asettamista käytössään olevin keinoin. PAREMMAKSI JOHTAJAKSI

Itsetuntemus on hyvän johtajan tärkein ominaisuus. Mentorointi on yksi tapa kehittää itsetuntemusta ja pohtia omaa toimintaansa työja johtamistilanteissa. Vuorovaikutuksessa voi peilata omaa toimintaansa toisen kokemuksien kautta ja oppia paremmin säätelemään omaa toimintaansa. Uskon ehdottomasti, että mentoroinnin avulla kehittyy paremmaksi johtajaksi itselleen ja muille. Hyvä johtaja ja kollega auttaa muita parempiin tuloksiin sekä luo ympärilleen luottamuksen ja innostuksen ilmapiirin. KAKSI KORVAA JA YKSI SUU

Molemminpuoliset odotukset on syytä käydä huolellisesti läpi joko hakuprosessin tai aloituspalaverin muodossa. Kuten kaikissa tehtävissä, myös mentoroinnissa onnistumista edesauttaa eniten motivaatio. Selvitä ensin itsellesi ja sitten parillesi, mitkä ovat odotuksesi, sitoudu niihin ja toimi niiden mukaisesti. Mentoroitava, ole aktiivinen toimija. Mentori, muista kultainen sääntö ihmisen kahdesta korvasta ja yhdestä suusta.

Mentorointi on vuorovaikutussuhde ja onnistuessaan myös mentorille todella antoisa kokemus.

SAILA VAULIMO, mentoroitava, tuotantopäällikkö, Pharmac

O

len mentoroitavana ProMentor-ohjelmassa. Tapaamme mentorini kanssa kuukausittain esimerkiksi kahviloissa ja ravintoloissa. Haluan jatkuvasti kehittää itseäni, ja ProMentor-ohjelman hakuaikana minulla oli menossa itsetutkiskelun paikka: kuka olen, millaiset urakehitysmahdollisuudet minulla on ja millaisissa työmahdollisuuksissa olisin parhaimmillani. Lähdin mukaan mentorointiohjelmaan hakemaan uusia ideoita ja peilaamaan ajatuksiani kokeneemman proviisorin kanssa. VASTUU ON MENTOROITAVALLA

Lähdin mentorointisuhteeseen avoimin mielin katsoen, mihin virta vie. Mentoroinnissa tavoitteiden täyttyminen on vastuullani. Halusin päästä keskustelemaan kokeneemman proviisorikollegan kanssa, joka osaa esittää hyviä ky-

Haastavinta on varmasti löytää mentori, jonka kanssa luottamus on itsestään selvää. 16

symyksiä ja jopa havainnoida minua. Mentorointiprosessin alussa suunnittelimme tavoitteita mentoroinnille, mutta keskusteluistamme on aina noussut jotakin uutta, jonka myötä suunnitelmat ovat vaihtuneet. ProMentormentorointioppaan SWOT-nelikenttätyökalua on hyödynnetty vahvuuksieni ja heikkouksieni tunnistamiseen. LUOTTAMUS ON TÄRKEÄÄ

Olen saanut mentoroinnin kautta vertaistukea esimiehenä toimimiseen ja universaalien ilmiöiden ymmärtämiseen työpaikoilla. Parasta mentoroinnissa on se, että mentori on objektiivinen ihminen, jonka kanssa voi miettiä omaa asemaa ja mahdollisuuksia työelämässä. Haastavinta on varmasti löytää mentori, jonka kanssa luottamus on itsestään selvää. Tässä on omassa mentorointisuhteessani onnistuttu. Mentorointiin pitää uskaltaa heittäytyä ja olla avoin keskusteluissa. Mielestäni mentorointiohjelma antaa selkeät roolit mentorille ja mentoroitavalle, ja mentoroinnista tulee päämäärätietoista.


PERTTU OJANSUU, mentoroitava, yrittäjä, Gapps

O

len ollut itse vetämässä kauppatieteilijöiden mentoriohjelmaa opiskelujeni alkuvaiheessa. Tuolloin en vielä osallistunut itse mentorointiin, mutta kipinä kisälli-oppipoikaoppimista kohtaan syntyi. Näin tuolloin, miten mentorointi parhaimmillaan onnistuu ja toisaalta, milloin siitä ehkä vain on enemmänkin harmia molemmille osapuolille. Näiden kokemusten kautta lähdin pohtimaan, millaisen mentorointisuhteen haluaisin. TÄRKEINTÄ on LUONTEVA YHTEYS

Yrittäjänä olen ollut aina itsekseni valintojeni suhteen. En kaivannut mentoroinnista ponnistajaa uralle, vaan olen hakenut enemmänkin ystävyyssuhdetta, jossa osapuolet voivat vapaasti keskustella keskenään. Olen löytänyt mentorini vuosien saatossa keskustelemalla avoimesti asioista opiskeluiden, vapaa-ajan ja työelämän parissa erilaisten ihmisten kanssa. En ole koskaan kysynyt, haluaisitko olla mentorini. Asiat etenevät luonnostaan, kun ihmiset huomaavat pitävänsä toisistaan. Tärkeintä on olla aidosti kiinnostunut mentorista.

MOLEMMILLA ON ANNETTAVAA

Mietin tavoitteitani kaikilla elämän osa-alueilla hyvin tarkasti. En ole kuitenkaan mentoroinnin suhteen asettanut tavoitteita, koska näen, ettei ystävyyssuhteelle voi niitä asettaa. Omalla kohdallani mentorointi on auttanut vaikeiden päätösten tekemisessä uraan tai muuhun elämään liittyen. Mentori on mahdollisesti ollut samassa tilanteessa aikaisemmin tai pystyy omalla elämänkatsomuksellaan tuomaan uusia perspektiivejä päivänpolttavaan tilanteeseen. Uskon, että mentoroinnissa myös nuorempi henkilö pystyy opettamaan paljon kokeneille kehäketuille vauhdikkaasta nykymaailmasta. Parhaimmillaan mentorointi on molempia osapuolia tukeva lämmin, jatkuva ystävyyssuhde.

Hain enemmänkin ystävyyssuhdetta.

OPETTAJA LÖYTYY KYLLÄ

Oma vinkkini mentoria etsivälle on, että keskustele omasta mielestäsi kiinnostavien ihmisten kanssa. Asiat voivat tapahtua luonnollisesti. Vanha zen-viisaus kuuluu: ”Kun oppilas on valmis, opettaja ilmaantuu paikalle.” Kiinnostu ensin jostakin ympärillä olevasta asiasta, tämän

jälkeen kerro kiinnostuksestasi muille, opi erottumaan muista ihmisistä ja suhteen luotuasi ole aktiivinen. Kun sinä olet kiinnostunut opettajasta ja hänen opetuksistaan, opettaja jakaa mielellään tarinaansa ja kokemuksiaan.

SAIJA STENBACKA, mentoroitava, Vice President, Operations Excellence, Finnair

O

sallistuin Keskuskauppakamarin ensimmäiseen Naisjohtajien mentorointiohjelmaan. Ohjelma kesti puolitoista vuotta ja olen pitänyt yhteyttä mentoriini ohjelman loppumisen jälkeenkin, tosin huomattavasti vapaammalla agendalla. Koin mentorointisuhteen erittäin hedelmällisenä, ja usein keskustelumme jälkeen mentorinikin sanoi saaneensa uusia ideoita.

Ei kannata odottaa valmiita vastauksia tai konsepteja. lun, jolla voin kehittyä urallani edelleen eteenpäin. Toivon, että voisin myöhemmin vastaavasti toimia itse vastaavanlaisessa tilanteessa mentorina.

NÄKÖKULMISTA PONNISTUSVOIMAA

KOHTI SEURAAVAA TASOA

Kaikille tulee elämässään vaihe, jolloin tuntuu, että on omalla osaamisellaan, raadollisella työllä, sitkeydellään – ja vähän tuurillakin – päässyt niin pitkälle kuin on mahdollista. Näin mentoroinnissa itselleni loistavan mahdollisuuden päästä reflektoimaan kokemuksia ja ajatuksia kokeneen johtajan kanssa ja löytää ponnistuspohjan uusista näkökannoista. Odotin, että voin omasta puolestani tarjota mentorilleni kaikupohjaa ja luottamuksellista, avointa ja hedelmällistä keskustelusuhdetta. Uskoin mentoroinnin kautta oppivani paljon itsestäni johtajana ja leaderina sekä ylimmän johdon vuorovaikutussuhteista ja yritysdynamiikasta. Vaikken asettanut mentoroinnille kovin tarkkoja tavoitteita, toivoin kuitenkin löytäväni omat erityisvahvuuteni, heikkouteni sekä po-

Vaihdoin mentorointiohjelman juuri loppuessa työnantajaa. Mentorini sanoja käyttäen: ”Itseään kehittävä ja kehittyvä yksilö löytää itsensä jossain vaiheessa ylemmältä sarjatasolta ja seurakin voi vaihtua”. Ehkäpä minulle kävi näin. Oma mentorini oli vain osittain kulkenut samaa ammatillista polkua kuin minä, mutta minua kiehtoikin se, että hän oli oman alani ja yritykseni ulkopuolelta. Mentoroinnissa kaikki tieto ja osaaminen on mentoroitavalla itsellään jo olemassa, se vain pitää pystyä kaivamaan esiin ja ymmärtää, mitä pitää vahvistaa.

min hieman pidemmän – nykyiseen positioonsa. Ei kannata odottaa valmiita vastauksia tai konsepteja, vaan on hyvä pitää mieli avoimena sekä ajan että esiintule­vien asioi­den suhteen.

On hyvä pitää mieli avoimena

Mentorin ja mentoroitavan on oltava mentoroinnissa mukana tosissaan, ei vain saadakseen meriitin lisää omaan ansioluetteloonsa. Siitä on apua, jos mentori on kulkenut oman tiensä – mielum-

17


»mentorointi tEKSti Jonna korkeaviita ja liiSa kanninen Kuvat henna halonen

1 2

3 1 Hanna-Maija Koponen-Piironen toi seminaarissa yhteistyökumppani Algol Pharman terveiset. 2 Vieraileva mentorointipari Sari Ek-Petroff ja Katere Sharifpour kertoi kokemuksistaan. 3 Ryhmissä keskusteltiin luottamuksellisesti mentoroinnin sujumisesta.

ProMentor-parit jakoivat kokemuksia PROVIISORIYHDISTYKSEN TOTEUTTAMASSA ENSIMMÄISESSÄ MENTOROINTIOHJELMASSA ON EDETTY PUOLIVÄLIIN. MAALISKUUN VÄLISEMINAARI KOKOSI PROMENTOR-OHJELMAAN OSALLISTUVAT MENTOROINTIPARIT JÄLLEEN YHTEEN. algOl pHarMaN kanssa yhteistyössä 20.3. järjestetyn väliseminaarin tarkoitus oli mentorointikokemusten jakaminen ja uusien vinkkien saaminen kahdenkeskiseen mentorointiin, mutta ennen kaikkea porukan iloinen jälleennäkeminen. Vertaistuki ja -palaute ovat olennainen osa mentorointiprosessia. Seminaari-illan pääpaino olikin mentoreiden ja mentoroitavien ryhmätyöskentelyssä, joissa jaettiin kokemuksia muun muassa mentoroinnille asetetuista tavoitteista sekä mentorointitapaamisten teemoista ja keskusteluista. Katseet suunnattiin tulevaan pohtimalla, kuinka jäljellä oleva aika ohjelmasta olisi syytä hyödyntää. Mentoroinnin tärkeä ominaispiirre, luottamuksellisuus, on ehdoton edellytys niin parien keskinäisissä tapaamisissa kuin myös seminaarissa käydyissä yhteisissä keskusteluissa, korostivat ProMentor-ohjelmatyöryhmän liisa kaNNiNeN ja suVi HeiskaNeN. Mentorointikonsultti MiNNa TuNkkari-eskeliseN mukaan ProMentor-ohjelman parit

18

ovat sisäistäneet hienosti, missä mentoroinnissa on kyse. – Poikkeuksellisen aktiivinen ja sisältörikas ryhmä, Tunkkari-Eskelinen kehui.

– Saatan soittaa Sarille ja kysyä, voinko tulla juttelemaan, kertoo Sanofilla lääkeinformaatiopäällikkönä toimiva Sharifpour. Samalla työpaikalla tämä on helposti mahdollista.

MeNTOri saMalla TYÖpaikalla

prOMeNTOr saa JaTkOa

Väliseminaarissa vieraili myös ProMentorohjelman ulkopuolinen mentorointipari. Sanofin mentorointiohjelmaan osallistuneet sari ek-peTrOff ja kaTere sHarifpOur jakoivat kokemuksiaan ja oivalluksiaan. Sanofin henkilöstöjohtajana toimiva EkPetroff kertoi, että koko johtoryhmä sitoutui mentorointiprojektiin ryhtymällä mentoreiksi ohjelmaan valituille mentoroitaville. Speed dating -menetelmä oli avain Sanofin mentorointiparien löytymiseen. Mentorointikaksikko keskittyi kehittämään muun muassa mentoroitavan esiintymistaitoja, palautteen antamista sekä keskustelun johdattamista hallitusti tiettyyn suuntaan. Vaikka virallinen mentorointiohjelma on jo päättynyt, he tapaavat toisiaan yhä.

Algol Pharman terveiset osallistujille toi Farmaseuttiset palvelut -yksikön johtaja HaNNa-MaiJa kOpONeN-piirONeN. Kunnioitettavat 120 vuotta täyttävä suomalainen perheyritys Algol Pharma lähti ProMentor-ohjelman ensimmäiseksi yhteistyökumppaniksi ennakkoluulottomalla asenteella. Ensimmäisen mentorointiohjelman kolmas ja viimeinen seminaari järjestetään syyskuussa yhteistyössä Actaviksen kanssa. Seuraava ohjelma käynnistetään vuoden 2015 alussa. Liisa Kanninen kehottikin maaliskuun Proviisoripäivillä mentoreiksi haluavia ottamaan työryhmään rohkeasti yhteyttä. – Jo tässä vaiheessa meillä on yli puolet seuraavan ohjelman mentoreista alustavasti koossa.¢


UUSI APOBASE. ENTISTÄKIN IHANAMPI IHOLLESI. Uudet parabeenittomat Apobase-perusvoiteet nyt apteekeissa.

Osallistu Halikuva-kilpailuun! Lue lisää kesän ihanimmasta kilpailusta osoitteesta www.apobase.fi! www.facebook.com/apobase

www.apobase.fi



»proviisoripäivä

Proviisoripäivillä uusi osallistujaennätys TEKSTI HENNA HALONEN KUVAt HARRI KYLLÖNEN/HK PRODUCTION

PROVIISORIPÄIVÄ ON VUOSI VUODELTA SUOSITUMPI KOULUTUSTAPAHTUMA. TÄNÄ VUONNA 15. MAALISKUUTA YHTEISTYÖSSÄ SUOMEN APTEEKKARILIITON KANSSA JÄRJESTETTY KOULUTUSPÄIVÄ TAVOITTI NÄYTTEILLEASETTAJINEEN LÄHES 300 OSALLISTUJAA.

Näytteilleasettajat kattoivat pöydät tiedolla Proviisoripäivän näyttelyssä. Illansuun cocktail-tilaisuutta varten koottiin toisenlainen buffet-pöytä.

Proviisoripäivän ohjelman laaja-alaisuudesta pidettiin. Lääketeollisuuden parissa työskenteleville ja sen mahdollisuuksista kiinnostuneille oli tänä vuonna järjestetty oma aamupäivän paneelikeskustelu. Perinteinen lääkelainsäädännön ajankohtaiskatsaus ja iltapäivän Onnistu esimiehenä -osio ovat vakiinnuttaneet suosionsa osallistujien keskuudessa. Ohjelmassa oli kiinnitetty huomiota myös Apteekkien lääkitysturvallisuushankkeeseen, Apilaan, erityisryhmien lääkehoitoon liittyvän luentosession sekä apteekkien lääkityspoikkeamista kertovan luennon myötä.¢

21


»proviisoripäivä

Mervi Väsange johti puhetta paneelissa.

Panelistit toivat esille useita keinoja lääketutkimuksen säilyttämiseksi Suomessa.

Lääketutkimusta Euroopan reunalla PROVIISORIPÄIVÄN PANEELIKESKUSTELUN AIHEENA OLI LÄÄKETEOLLISUUS 2020–2030 – VISIOITA TULEVAISUUDESTA. KESKUSTELIJAT POHTIVAT ERITYISESTI PREKLIINISEN JA KLIINISEN TUTKIMUKSEN TILANNETTA JA TULEVAISUUTTA SUOMESSA. TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN Kuvat Harri Kyllönen/HK Production

P

aneelin puheenjohtajana toimi tutkimusjohtaja MERVI VÄSANGE Åbo Akademista. Keskustelijat olivat EFPIAn rekisteröintiosaston johtaja SINI ESKOLA, kliinisen kehityksen johtaja SIGRID BOOMS Hermo Pharma Oy:stä, erityisasiantuntija MIA BENGSTRÖM Lääketeollisuus ry:stä ja Novartis Finland Oy:n toimitusjohtaja ANTTI VIITANEN. Aihetta tarkasteltiin keskustelussa Suomen markkinoiden ja terveydenhuollon järjestelmän näkökulmasta. Seuraavassa kooste paneelissa esitetyistä näkemyksistä. HAASTEET JA VAHVUUDET

Suomessa lääketutkimuksen haasteina ovat muiden muassa paikallisten lääkemarkkinoiden koko (noin yksi prosentti koko Euroopan markkinoista) sekä sijainti Euroopan reunalla. Prekliinistä tutkimusta tehdään Suomessa kohtalaisesti, mutta enimmäkseen yliopistojen kautta. Suomen vahvuutena on korkea akateemisen osaamisen taso. CRO-toiminnan haasteena on kuitenkin pula asiakkaista ja rahoituksesta.

22

KRIITTINEN MASSA PUUTTUU

Suomessa on kohtalaisesti rahoittajia, mutta rahoitus ei kanavoidu kunnolla. Yliopistoissa tehdään merkittävää prekliinistä tutkimusta, mutta tutkimuspaikkoja on lukuisia ja ne ovat hajallaan eri puolilla Suomea. Näin ollen tutkimuksella ei ole kriittistä massaa. Tarvittaisiin muutamia suuria, esimerkiksi terapia-aluekeskeisiä, kriittisen massan tutkimuskeskuksia. Innovaatiokeskittymien ympärille syntyisi useampia start up -yrityksiä, jotka toimisivat yhdessä kansainvälisen lääketeollisuuden kanssa. LISÄÄ JOUSTOA

Myös akateemisessa tutkimuksessa tulisi nähdä mahdollisuus kaupalliseen menestymiseen. Soveltavaa tutkimusta tulisi uskaltaa ohjata alueille, joissa mahdollista menestyä kaupallisesti globaalissa mittakaavassa. Työelämän joustoja voitaisiin lisätä yliopistojen ja lääketeollisuuden välillä niin, että yliopistoista voisi siirtyä väliaikaisesti muutamaksi vuodeksi lääketeollisuuteen ja takaisin ja vastaavasti lääketeollisuudesta yliopistolle ja takaisin. KASVUSTRATEGIA KÄYTÄNTÖÖN

Suomessa on jo laadittu työ- ja elinkeinominis-

teriön, sosiaali ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä eri terveysalan toimijoiden kesken yhteinen terveysalan kasvustrategia ja toimintaohjelma. Paneelissa nähtiin, että tätä strategiaa tulisi nyt toteuttaa konkreettisesti. PIENEHKÖ POTILASKANTA

Suomessa potilaskanta ei ole välttämättä riittävän suuri lääketutkimuksen toteuttamisen kannalta, kun terapia-alueet ovat nykyään keskittyneet yhä pienempiin populaatioihin. Näin ollen Suomessa olisi oltava paljon parempia kuin muualla, ja osaamista olisi markkinoitava hyvin, jotta tänne investoitaisiin. VIRTUAALISIA TUTKIMUSMALLEJA

Tulisi arvioida, miten Suomessa voitaisiin vastata globaalin lääketutkimuksen ongelmiin.

Suomen vahvuutena on korkea akateemisen osaamisen taso.


Antti Viitanen totesi, että terveysalan kasvustrategiaa ja toimintaohjelmaa tulisi nyt toteuttaa konkreettisesti.

”Blockbuster”-lääkkeitä ei ole tulossa markkinoille yhtä usein kuin ennen. Kannattavuuden vuoksi lääkekehitysjakso olisi saatava lyhyemmäksi ja nopeammaksi. Ehkä Suomessa voitaisiin kulkea edellä muita kehittämässä virtuaalisia tutkimusmalleja, koska Suomessa ei ole potilaita riittävästi. Myös paikallista yhteistyötä tulisi lisätä. AVOINTA YHTEISTYÖTÄ

Lääketeollisuus on murroksessa. Sen seurauksena on yhä enemmän käynnistetty avoimia yhteistyömalleja. Lääkekehitykseen liittyvät läheisesti diagnostiikka, lääkehoito ja seuranta. Suomella voisi pienenä maana olla mahdollisuus yhdistää vahvemmin juuri poikkitieteellistä osaamista ja tämän osana jo ennestään vahvaa tieto- ja viestintäteknologian eli ict-osaamista. NOPEUTTA ARVIOINTEIHIN

Jotta Suomi voisi saada investointeja kansainvälisen yhteistyön kautta, tulee omien asioiden olla hyvällä mallilla. Suomen edun mukaista voisi olla myös suorittaa tulevaisuudessa kliinisiin tutkimuksiin liittyvät arvioinnit mahdollisimman nopeasti, koska tämä voisi lisätä lääkealan tutkimusinvestointeja Suomeen. Myös kansallisten potilasrekisterien hyödyntäminen lääketutkimuksessa avaisi uusia mahdollisuuksia. PAHIMMASSA TAPAUKSESSA

Pahin skenaario on, että jos kliininen tutkimus häviää Suomesta, häviää satoja työpaikkoja sekä osaaminen rapautuu. Tällöin myöskään uudet lääkkeet eivät tulisi suomalaisten potilaiden käyttöön yhtä nopeasti. ¢

Sirpa Peura kertoi uudistuksista, joiden tarkoitus on estää apteekkarin vaihdoksen turha pitkittyminen.

Uutta lääkelakiin ja e-reseptilainsäädäntöön LÄÄKELAKIIN ON TULOSSA USEITA MUUTOKSIA, JOTKA LIITTYVÄT NIIN APTEEKIN PERUSTAMISEEN, APTEEKKILUPA­ MENETTELYYN KUIN APTEEKISSA HARJOITETTAVAAN LÄÄKKEIDEN VALMISTUKSEENKIN. LAKIIN SÄHKÖISESTÄ LÄÄKEMÄÄRÄYKSESTÄ ON TULOSSA SIIRTYMÄAIKOINEEN KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN VAIKUTTAVIA MUUTOKSIA JO ENSI VUODEN ALUSTA ALKAEN. TEKSTI VILLE OINIO Kuvat Harri Kyllönen/HK Production

P

roviisoripäivien osallistujat pitävät lääkelainsäädännön ajankohtaiskatsausta aina tärkeänä osana päivän antia. Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja SIRPA PEURA kertoi apteekkien toimintaan lähitulevaisuudessa vaikuttavista asioista ja STM:n hallitusneuvos PEKKA JÄRVINEN sähköisen lääkemääräyksen lainsäädäntöön liittyvistä uudistuksista. LISÄÄ TIETOA KUULUTUKSEEN

Apteekkiluvan kuuluttamiseen ja hakemiseen liittyvät menettelyt tulevat lääkelain muutosten myötä muuttumaan kokonaan sähköisiksi. Vapaaksi tulleen apteekkiluvan kuulutus tulee jatkossa tapahtumaan ainoastaan Fimean verkkosivuilla. Kuulutuksen sisältö laajenee siten, että se käsittää myös tietoa haettavan apteekin liikevaihdosta, arvonlisäverottomasta lääkemyyn-

nistä sekä apteekissa työskentelevän henkilökunnan lukumäärästä apteekkiluvan hakuhetkellä. Lisäksi kuulutuksen tulee sisältää tieto lääkkeenvalmistukseen oikeuttavasta luvasta, jos apteekilla sellainen on. Nämä kaikki ovat tervetulleita muutoksia ja helpottavat apteekkiluvan hakemista harkitsevan proviisorin tai apteekkarin päätöksentekoa. Apteekin perustamisen rajoituksiin ollaan puutumassa siten, että apteekki olisi tulevaisuudessa mahdollista perustaa myös kauppakeskuksiin tai vastaaviin paikkoihin apteekkipalveluiden tarpeen ja alueella asioivan väestön perusteella, ei ainoastaan alueella asuvan väestön perusteella. Apteekkarin tiedonantovelvollisuus on lisääntymässä apteekkarin vaihdokseen liittyen, ja apteekkarinvaihdokseen on tulossa kuuden kuukauden aikarajoitus. Sen tarkoitus on estää apteekkarin vaihdoksen turhaa pitkittymistä.

23


»proviisoripäivä

Lääkelainsäädännön ajankohtaiskatsaus kerää joka vuosi runsaasti kuulijoita Proviisoripäivillä. ANNOSOHJEEN KORJAAMINEN HELPOTTUU

Pekka Järvisen mukaan sähköistä reseptiä koskevaan lainsäädäntöön on tulossa potilasturvallisuutta parantavia muutoksia.

Uuden apteekin tai sivuapteekin olisi ryhdyttävä harjoittamaan toimintaansa yhdeksän kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Uudistukset tulevat nopeuttamaan apteekkien perustamista ja turvaamaan kansalaisten asianmukaisen lääkehuollon jatkuvuutta. LÄÄKEVALMISTUKSESTA LUVANVARAISTA

Hallituksen esityksen mukaan kaikki apteekeissa tapahtuva lääkevalmistus on muuttumassa luvanvaraiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Lupa ei jatkossa olisi sidottu apteekkariin henkilönä vaan itse apteekkiin. Luvanvaraisuus tulee joltakin osin vaikuttamaan apteekkien lääkkeenvalmistushalukkuuteen ja voi johtaa ex-tempore-lääkkeiden valmistuksen keskittymiseen edelleen suuremmille apteekeille. Kuulijoita kiinnostivat lakimuutoksen vaikutukset viranomaissääntelyn määrään sekä laatuvaatimusten mahdolliseen kiristymiseen.

24

Sähköistä lääkemääräystä koskevaan lainsäädäntöön tulevien muutosten ansiosta reseptin annosohjeen korjaamiskäytäntö on helpottumassa. Annosohjeen tekninen korjaaminen ilman lääkärin nimenomaista lupaa tulee mahdolliseksi. Hoitoon liittyvissä tapauksissa yhteydenotto lääkärin on edellytyksenä jatkossakin, mikä on ymmärrettävää potilasturvallisuuden näkökulmasta. PKV- ja huumausaineiksi luokiteltavien lääkkeiden määrääminen muuttuu siten, että näitä lääkkeitä määräävä lääkäri on oikeutettu aina tarkistamaan potilaan muut sähköiset reseptit ilman, että potilas voisi tätä kieltää. Säännös on omiaan lisäämään potilasturvallisuutta ja estämään päällekkäisiä lääkityksiä sekä tiettyjen lääkkeidenkäytön ongelmaryhmien väärinkäytöksiä. Näiden lääkkeiden osalta potilas ei myöskään voi kieltäytyä sähköisestä lääkemääräyksestä ensi vuoden alusta alkaen. HEREILLÄ MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ

Fimean yliproviisori SUVI LOIKKANEN piti esityksen lisäseurantaa vaativista lääkkeistä ja haittavaikutusraportoinneista. Lääketeollisuus ry:n erityisasiantuntija MAIJA GOHLKE-KOKKONEN kertoi lääkeväärennysdirektiivistä ja sen implementoinnista. Vaikka lääkeväärennökset eivät Suomessa ole merkittävä uhka apteekkitoiminnalle tiukan regulaation sekä toimivan tukkujärjestelmän ansiosta, on niillä kuitenkin merkitystä kansalaisten terveyden kannalta esimerkiksi internetistä tilattavien lääkkeiden vuoksi. Asiaan perehtymättömälle voi olla samantekevää, hankkiiko lääkkeen netistä vai apteekista,

mutta todellisuudessa verkon välityksellä hankitusta lääkkeen aitoudesta ei ole minkäänlaisia takeita. Esitelmää kuunnellessa oli helppo kokea kiitollisuutta ja ylpeyttä suomalaisesta apteekkijärjestelmästä ja sen luotettavuudesta. Joihinkin löyhemmän regulaation maihin mentäessä ei edes apteekki ole välttämättä luotettava paikka lääkkeiden hankintaan.

Uudistukset tulevat nopeuttamaan apteekkien perustamista ja turvaamaan kansalaisten asianmukaisen lääkehuollon jatkuvuutta. On muistettava, että lääkeala ei ole puhtaasti kansallisen lääkelainsäädännön sääntelyn alainen, vaan myös EU:sta puhaltavat tuulet saattavat ravisuttaa alaamme merkittävälläkin tavalla. Täten on erittäin tärkeää, että proviisorit, työskentelemme sitten millä sektorilla tahansa, olemme perillä tulevista muutoksista ja osaamme jopa hieman ennakoida niitä sekä olla valmiina sopeutumaan niihin. Työskentelemme alati muuttuvassa ympäristössä. ¢


TEKSTI VIRPI TIIRO KUVAT Harri Kyllönen/HK Production GRAAFI TYÖTERVEYSLAITOS

Esimiestyöllä työhyvinvointia ja tulosta! ONNISTU ESIMIEHENÄ -OSIOSSA TARKASTELTIIN ESIMIESTYÖTÄ TYÖHYVINVOINNIN JA TYÖSSÄ VIIHTYMISEN NÄKÖKULMASTA. HYVÄ ESIMIESTYÖ JOHTAA MYÖNTEISEEN NOIDANKEHÄÄN, JOKA PARANTAA MYÖS TULOSTA.

Työterveyslaitoksen työkykytalo kuvaa sitä, miten moniulotteinen asia työkyky on. Ei riitä, että ajatellaan vain terveys-sairaus-akselilla.

H

enkilöstön psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi, innostuneisuus, motivoituneisuus, sitoutuneisuus ja ilo tehdä työtä yhdessä vaikuttavat myös rahalliseen tulokseen. Arviolta noin 30 prosenttia yrityksen rahallisesta tuloksesta selittyy työilmapiirillä. Kyseessä on siis myönteinen noidankehä, johon kannattaa panostaa! KOKO TIIMI TOIMIVAKSI

Hauhon apteekkari PÄIVI OLIFIRENKO puhui aiheesta Työniloa apteekin johtamiseen. Hän toi esiin, kuinka tärkeää on saada työyhteisön jokainen jäsen oivaltamaan oma vastuunsa työilmapiirin luomisesta ja ylläpidosta. Kun työilmapiiriasiat ovat kunnossa, on esimiehen paljon helpompi lähteä ajamaan asioita, jotka johtavat toivottuihin tavoitteisiin. Olifirenko korosti tiimityön merkitystä ja sitä, ettei yksilösuorituksilla voi koskaan korvata ryhmää. Esimiehen tärkeimpänä tehtävänä hän pitää koko ryhmän valmentamista iskukykyiseksi. Itseohjautuviin tiimeihin Olifirenko ei usko. Päivi Olifirenkon mielestä hyvilläkään yksilö­suorituksilla ei päästä samaan kuin iskukykyisen ryhmän avulla.

Leena Penttilän mukaan vahva työkykyjohtaminen vähentää sairauslomia ja vaihtuvuutta.

TYÖKYKYJOHTAMINEN KANNATTAA

Väestön ikääntyessä halutaan pidentää työuria ja nostaa eläkeikää. Tällöin tarvitaan myös entistä vahvempaa työkykyjohtamista, mikä oli osion toisen puheenvuoron aiheena. Proviisori LEENA PENTTILÄ Ruokolahden apteekista esitteli Työkykyjohtamisen työkaluja, kuten vuorovaikutuksen kehittämistä työyhteisössä, muutosjohtamista, sairauspoissaolojen hallintaa ja yhteistyötä työterveyshuollon kanssa. Lisäksi hän kuvaili varhaisen tuen toimintamallin, johon sisältyy selvitys vastuunjaosta, sairauspoissaolojen seurantakäytäntö sekä ennalta sovitut hälytysrajat esimerkiksi sairauspoissaolopäivien määrässä, myöhästelyssä ja virhetoimituksissa. Henkilökunta tietää siis jo ennalta, milloin ongelmiin puututaan, kuka niihin puuttuu ja miten siitä edetään. Laadukas työkykyjohtaminen on monella tavalla hyödyllistä. Tasa-arvoisuus lisääntyy ja puheeksi ottaminen helpottuu, kun pelisäännöt ovat kaikilla tiedossa. Tutkimustulosten mukaan toimintamalli vähentää sairaspoissaoloja ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Myös henkilökunnan vaihtuvuus vähenee, mikä puolestaan mahdollistaa pitkäjänteisen kehitystyön.

25


»proviisoripäivä HeNkilÖsTÖTuTkiMus ON VÄliNe

Jukka Niemi muistutti, ettei pelkkä henkilöstötutkimuksen teettäminen ole vielä kehittämistä.

Osion viimeisessä puheenvuorossa Yliopiston Apteekin apteekkari ja toimitusjohtaja Jukka NieMi käsitteli aihetta Henkilöstötutkimus johtamisen välineenä. Niemen mukaan henkilöstötutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa johtamisesta, työmotivaatiosta, sitoutumisesta sekä organisaation uudistumiskyvystä ja toimintatavoista yrityksen strategista suunnittelua sekä työyhteisön ja esimiestyön kehittämistä varten. Henkilöstötutkimus antaa jokaiselle työntekijälle mahdollisuuden antaa palautetta ja rohkaisee hiljaisempiakin osallistumaan työ-

yhteisön kehittämiseen. Yliopiston Apteekki on useina peräkkäisinä vuosina käyttänyt välineenä Great Place to Work -tutkimusta ja menestynytkin tutkimuksessa varsin hyvin. Tänä vuonna se sai toisen sijan suurten yritysten sarjassa. Niemi varoitteli myös mahdollisista sudenkuopista henkilöstötutkimuksen käytössä. Vaarana voisi olla, että henkilöstötutkimus vain toteutettaisiin rutiininomaisesti vuosittain eikä sen tavoitteita täsmennettäisi tai että tutkimuksen perusteella ei tehtäisi kehitystoimenpiteitä. Pelkkä tutkimus ei nimittäin ole kehittämistä, vaan kehittämistyö vasta alkaa tutkimuksesta. ¢

Kiitämme vä n hy ä v ä syöt ebändi bil

nitrodisco.net

prOViisOriYHDisTYs kiiTTÄÄ Proviisoripäivän toteuttajia – järjestäjätoimikuntaa, luennoitsijoita, panelisteja ja puheenjohtajia sekä Proviisoripäivän näyttelyyn osallistuneita yhteistyökumppaneita ja toivottaa kaikki tervetulleeksi jälleen ensi vuonna! prOViisOripÄiVÄN YHTeisTYÖkuMppaNiT VuONNa 2014:

Apteekille / yritykselle

verkkosivut & verkkokaupat tuote- & henkilöstökuvaukset mainostuotteet Koodilla PRO5 -10% kaikista tuotteista/palveluista (voimassa 2014 loppuun, ei koske aiempia tarjoushintoja tai määräalennuksia)

www.hkproduction.fi Harri Kyllönen - 050 3499 893

26

Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus Abbott Oy Actavis Oy Alcon Nordic A/S Algol Pharma Oy Avansor Pharma Oy Bitelab Oy Cadadia Oy DRA Consulting Oy Farenta GlaxoSmithKline CH A/S Kustannus Oy Duodecim Nordic Health Sprays Ltd. Novartis Finland Oy Oriola Oy Orion Pharma Oy Oy SCA Hygiene Products Ab Oy STADA Pharma Ab Oy Verman Ab Pfizer Oy Pharmaxim AB Pharma Nord Oy Ab PharmaService Oy ratiopharm Oy Receptum oy Reckitt Benckiser Nordic A/S Sandoz Sanofi Sirowa Tamro Oyj



»kolumni Olen varma, ettei ammatillinen apteekkitoiminta Suomessa vielä ole tiensä päässä.

jon pääomasijoittajat ovat valmiita uhraamaan rahaa uusien palveluiden kehittämiseen? Mitä uutta ulkopuolinen sijoittaja apteekkeihin toisi? Todennäköisesti lisää logistiikan osaamista, henkilöstön määrän optimointia, neuvotteluvoimaa suhteessa henkilöstöön ja tavarantoimittajiin sekä tiukat tavoitteet sijoitetun pääoman tuotolle. Onko esimerkiksi Ruotsissa saavutettu toiminnan vapauttamisen myötä jotakin suurta, jotakin, jota pitäisi lähteä toteuttamaan myös suomalaisissa apteekeissa, jotakin, mikä on parantanut työntekijöiden tai asiakkaiden asemaa?

Mitä ihmettä? OLIN PUDOTA taannoin tuoliltani luettuani Farmasialiiton ehdotuksesta vapauttaa apteekkien yritysmuoto. Periaatteessa on hienoa, että palkansaajajärjestö kantaa tällä tavalla huolta työnantajayritysten rahoituspohjasta, mutta missä tässä oikein on palkansaajan kannalta se pihvi? Lähtökohtanahan täytyy olla, että näillä avauksilla järjestö uskoo parantavansa jäsenistönsä taloudellista ja/ tai ammatillista asemaa. FARMASIALIITON ESITTÄMÄSSÄ mallissa määräysvallan tulisi säilyä apteekkarilla, mutta tämän lisäksi omistajatahona voisi olla kuka tahansa. Taloudellisessa mielessä osakeyhtiö tarjoaa mahdollisuuden keventää yrittäjän verotusta ja hajauttaa omistusta esimerkiksi perheen sisällä. Mahdollinen kansainvälinen pääomasijoittaja pystyisi kotiuttamaan osuutensa voitoista konserniavustuksina veroparatiisissa sijaitsevaan emoyhtiöön. Miten tämä sitten parantaisi palkansaajan asemaa? Näinä kehysriihen aikoina tämä ei ainakaan palvelisi yhteiskunnan etua. Enkä usko, että kasvottomalla pääomasijoittajalla olisi sen enempää palkanmaksuhalukkuutta kuin paikallisella yrittäjälläkään. AMMATILLISESSA MIELESSÄ nykymuotoisessa, professioon perustuvassa apteekkariyrittäjyydessä taloudellinen ja lääkehuollon järjestämisvastuu on niputettu tiukasti yhteen. Lisäksi toiminnassa on lähtökohtana, että asiakkaan oikea ja turvallinen lääkehoito menee kaiken muun edelle. Osakeyhtiölain mukaisesti osakeyhtiön tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajille mahdollisimman paljon voittoa. Osakeyhtiössä osakkaat eivät ole taloudellisesti vastuussa yritystoiminnasta. Samalla kun vastuu kevenee, perustelut omistajuuden minkäänlaisesta rajaamisesta vähenevät. Näköpiirissä olisi hyvin pian Pirkkaa ja Rainbowta, tiukkaa ketjuohjausta ja kaiken ammattieettisyyden edelle meneviä myyntitavoitteita. TOISTAISEKSI OLEMME vielä siinä tilanteessa, että ammatillisista lähtökohdista kehitetyt palvelut eivät elätä. Kassavirta syntyy lääkkeiden myynnistä. Silti palveluita pyritään kehittämään. Kuinka pal-

28

PERUSTELUNA ESITYKSESSÄ täytyy olla yritystoiminnan rahoituspohjan laajentaminen. Perinteisesti apteekit ovat vaihtaneet apteekkaria lähes pelkän aineellisen omaisuuden hinnalla. Kauppahinnoissa aineettoman omaisuuden osuus on ollut suhteellisen pieni. Tämä on mahdollistanut sen, että kauppahinnat ovat pysyneet maltillisina ja apteekkarina aloittava proviisori on pystynyt rahoittamaan kaupan pankkilainalla. Luvanvaraisuuteen perustuvassa järjestelmässä käytäntö on mielestäni oikeudenmukainen ja perusteltu. Yrittäjäksi on voinut ryhtyä ilman suurta perintöä ja suvun rahoja. Tyytyisikö pääomasijoittaja siihen, että apteekkikaupan yhteydessä suoritettaisiin liikkeen luovutus ja käteen jäisi pahimmassa tapauksessa pelkkä varastonarvo? Tuskin. Vai vaihtaisivatko kaupassa omistajaa vain edeltävän apteekkarin omistamat osakkeet? Tällöin seuraajalle saattaisi jäädä perintönä liikekumppaniksi esimerkiksi apteekkarin perikunta. TUNTEMATTA TARKEMMIN Suomen osakeyhtiölainsäädäntöä en usko lainsäätäjällä olevan sen suurempia intressejä lähteä muuttamaan osakeyhtiölakia Farmasialiiton esittämään suuntaan. Pelkällä lääkelain muutoksella tuskin voitaisiin saavuttaa esityksen toimintamallia. Asiaa eteenpäin vietäessä vastaan saattaisi tulla kaikki tai ei mitään: nykytila tai omistuspohjan ja siten koko järjestelmän täysi liberalisointi. MIHIN SITTEN tarvittaisiin lisää ulkopuolista pääomaa? Ammatillisen toiminnan kehittäminen ei mielestäni sido suuria pääomia. Vai paljonko esimerkiksi uuden palvelun kehittäminen tai henkilöstön kouluttaminen syö pääomaa? Enemmän kuin rahaa se vaatii tahtotilaa. Mielestäni alaa pitäisi lähteä kehittämään muista lähtökohdista. Olen varma, ettei ammatillinen apteekkitoiminta Suomessa vielä ole tiensä päässä. Esitänkin näin apteekkiproviisorina vilpittömän toiveen siitä, että alan toimijat lopettaisivat sooloilun ja lähtisivät yhdessä miettimään sitä, mikä olisi se mielekäs yhteinen tulevaisuus, joka palvelisi parhaalla mahdollisella tavalla yhteiskuntaa, asiakkaita ja alan toimijoita.¢ ANTTI VAARA

Kirjoittaja toimii proviisorina apteekissa.


»ulkomailta Clary Holtendal vastaa Sveriges Farmaceuter -järjestössä FOKUS-pisteiden jakamisesta.

TEKSTI JA KUVA KIRSTI KAJANNE

Näin Ruotsissa

Pisteet kannustavat täydennysopintoihin APTEEKKIMONOPOLIN LAKKAUTTAMINEN ON JOHTANUT RUOTSISSA APTEEKKIEN HENKILÖKUNNAN AMMATILLIsEN OSAAMISEN LASKUUN. PROVIISORIEN JA FARMASEUTTIEN OSAAMISTA HALUTAAN NYT PARANTAA KOULUTUKSILLA, JOIDEN SUORITTAMISESTA SAA PISTEITÄ.

S

veriges Farmaceuter -järjestön toimitusjohtaja KRISTINA NIEMI arvioi pahoitellen, ettei lääkkeisiin ja lääkehoitoon liittyvän ammatillisen osaamisen ylläpitoon kiinnitetä enää Ruotsin apteekeissa yhtä paljon huomiota kuin ennen. Apteekeista on tullut apteekkimonopolista luopumisen jälkeen kuin mitä tahansa myyntipaikkoja. Ruotsin farmaseuttien ja proviisorien edunvalvontajärjestö Sveriges Farmaceuter onkin nyt perustanut FOKUS-neuvoston, joka arvioi proviisorien ja farmaseuttien täydennyskoulutuksia ja jakaa farmaseuttiselle henkilökunnalle pisteitä kouluttautumisesta. FOKUS-neuvoston jäsen, Sveriges Farmaceuter -järjestön ammatillinen neuvoja CLARY HOLTENDAL painottaa, että apteekkien antaman lääkeneuvonnan tulisi olla kaikkialla yhtä tasokasta. Näin ei välttämättä ole, koska apteekinhoitajien ja omistajien suhtautuminen henkilöstön osaamisen kehittämiseen vaihtelee. – On paljon pieniä apteekkeja, joissa on vain vähän henkilökuntaa. Kun joku sairastuu, se heijastuu koko henkilökuntaan. Töissä on kiire, eikä kouluttautumiseen anneta mahdollisuuksia, kun jonkun pitää huolehtia asiakkaistakin, hän sanoo. KARU TUTKIMUSTULOS

Moni farmaseutti ja proviisori jakaa järjestönsä huolen. Näin voi päätellä Ruotsin valtionkonttorin tuoreen apteekkitutkimuksen tuloksista. Kuusi kymmenestä farmasian ammattilaisesta arvioi kyselytutkimuksessa farmasian alan osaamisensa huonontuneen apteekkimarkkinoi-

den vapautumisen jälkeen. Vastanneista yli puolet koki, että asiakkaiden lääkitysturvallisuus apteekeissa on heikentynyt ja että tiedon ja neuvojen antaminen niin resepti- kuin itsehoitolääkkeistä ja tuotteista on vähentynyt. Samoin yli puolet arvioi, että edellytykset hyvän farmaseuttisen palvelun saamiseen apteekissa ovat heikentyneet monopolin lakkauttamisen jälkeen. Valtiokonttori arvioi, että ilmenneet puutteet voivat pidemmällä aikavälillä aiheuttaa riskejä potilasturvallisuudessa. PISTE VASTAA TUNNIN OPISKELUA

Kouluttautumisesta palkitseva FOKUS-malli otettiin käyttöön viime vuoden alussa. Idea saatiin Norjasta, jonka apteekeissa puolestaan otettiin mallia optikoiden vastaavasta pisteytyksestä. Erona on, että Norjan mallissa pisteitä saa kaikista koulutuksista, Ruotsissa vain kursseista tai seminaareista, jotka liittyvät lääkehoidon osaamiseen. – Pisteytysmalli toimii kuin porkkana. Se antaa jäsenillemme motivaatiota oppimiseen, sanoo Holtendal. Pääsääntönä on, että yksi piste vastaa tunnin opiskelua. Korkein pistemäärä yhdestä koulutuksesta on kymmenen pistettä. Esimerkiksi kurssista, joka käsittelee jätteiden ja vaarallisten aineiden käsittelyä lääketeollisuudessa, saa 10 pistettä. Kivunhoidon kurssista saa viisi pistettä ja lääkitysturvallisuuden peruskurssista 10 pistettä. – Jos kurssi käsittelee esimerkiksi johtajuutta tai markkinointia, siitä ei saa pisteitä. Toisaalta jos on lukenut farmasiaa käsittelevän kirjan, saa pisteitä, Holtendal selittää.

Holtendal arvioi pisteytyksen opiskelijan lähettämän hakemuksen perusteella. Epäselvät tapaukset hän vie FOKUS-raadin istuntoon. Neuvoa antava raati ottaa kantaa siihen, miten paljon kukin koulutus sisältää lääkehoidollisia asioita. Raati kokoontuu pari kertaa lukukaudessa Uppsalassa, ja siinä on Holtendalin lisäksi neljä jäsentä. 12 pistettä oikeuttaa diplomiin, jonka voi liittää ansioluetteloonsa tai näyttää työhönottohaastattelussa. Tähän mennessä 22 henkilöä on saanut diplomin. Hakemuksia on tullut pari sataa. ¢

Tilanteen tausta RUOTSIN APOTEKET AB:N monopoli lakkautettiin vuonna 2009. Apoteket Ab myi 946 apteekistaan 65 prosenttia ketjuille ja yksityisille apteekkareille. Uudistus oli Ruotsin oikeistopuolueiden vaalilupauksen lunastus. Ruotsin apteekkitiheys oli ennen monopolin lakkauttamista OECD-maiden heikoin, ja uudistuksella haluttiin parantaa lääkkeiden saatavuutta. Nyt markkinoille on tullut 300 uutta apteekkia. Apteekkien aukioloajat ovat myös pidentyneet. Uudistusten myötä tiettyjen reseptivapaiden lääkkeiden myynti vapautui vähittäiskauppoihin.¢

29


»I, where, when

TEXT ÓLöF THORHALLSDOTTIR AND HENNA HALONEN Photos Markku Ojala

Selling

solutions ÓLöF THORHALLSDOTTIR IS AN ICELANDIC PHARMACIST (M.Sc.) WORKING AS THE VICE PRESIDENT NORTH EUROPE AT ACTAVIS. AS A SOLUTION-MINDED PERSON SHE LOVES SELLING SOLUTIONS AND MEDICINES ARE JUST THAT.

I

am Ólöf Thorhallsdottir. Who am I? Not so often that you answer that question. I was brought up in a small society south of Reykjavik, Iceland. Now, I am a business minded pharmacist in Stockholm. Well, how did that happen? When I was 9 years old, my parents opened a small shop that sold everything from petrol to food and fishing licenses. Therefore, I started to serve the customers at a very young age, and learned how important they are. My parents talked about the importance of education, but without pushing at all. I started to like chemistry in college and was also interested in how medicines can treat diseases, which is why I chose pharmacy studies. During the first years we had lots of chemistry, physics and lab-work. I actually didn’t really like that

30

part but I began to enjoy studies much more when they got more practical. After having a short business related course and visiting several pharmaceutical companies, I knew that I wanted to work with both marketing and sales. FROM REYKJAVIK TO STOCKHOLM

During my study years I tried to get diverse experience by working in a pharmacy, in the University and in a development department of a small generic company. As I graduated, I took a job as a medical sales rep at the same company in Iceland, visiting both pharmacies and doctors. I found this very interesting and moved into a combined Key Account Manager/Product Manager role as the company merged with Actavis, which is the

biggest pharmaceutical company in Iceland. In 2007 I was appointed as the Sales and Marketing Manager. As Actavis in 2012 decided to create a Nordic Cluster with a head-office in Stockholm, I got the opportunity to take on a new role as Director Marketing Pharma, based in Stockholm. From January 2014 I was asked to take on the role as VP for Actavis in North Europe. The business covers 8 markets, all Nordic and Baltic countries. We have sales and marketing operations in all markets and a cluster office in Stockholm. Our portfolio consists of generic pharmaceuticals, original products and OTC products that are both pharmaceuticals and consumer products. BEING A PHARMACIST HELPS

Due to the broad portfolio it is essential to have good overview of many business segments. Be-


7

words

In March, Ólöf Thorhallsdottir visited Actavis in Finland.

ing a pharmacist has definitely helped me to know the products and understand the customer needs. As the job requires financial expertise as well, I have often thought to educate myself more in that section and I will focus more on learning that part from great colleagues in the near future. You tend to benefit a lot of ”on the job-experience and being responsible for the Icelandic market for 5 years taught me a lot. It was not only about sales and marketing, but the role required knowledge and overview of the whole value chain and issues like portfolio, regulatory, quality, supply, finance and human resources. When I became responsible for marketing of the prescription products for the Nordic region, I focused on learning the different dyna­ mics of each market. There are similarities in the Nordic countries, but they are absolutely

LEADERSHIP To ensure a clear strategy and common goals. To create and develop a high performance team that is committed, works hard together and enjoys the journey. SUCCESS Result driven, hard working, creative and solution thinking persons are likely to be successful. If a bit of luck is added to this recipe, success is secured. CHALLENGE Is a task to solve. VALUES Accountability, honesty and cooperation. MISSION Enjoy life while it is happening. REST Relaxation. In the sofa watching a good movie or chatting with friends, e.g. while taking a walk. HOME Wherever my core-family is, that is my home and at the moment that is Stockholm. Also, to be back to my roots in Iceland.

It would be a huge benefit for patients and the society if all doctors would work closely with a pharmacist.

not the same and market circumstances are quite different. When starting to work with a new market, it is very important to be curious, ask open questions and listen carefully. I am a solution-minded person and by selling medicines, you are selling solutions. Maybe that is why I never feel that work is work, it is just something that I do and enjoy very much. It is exciting to see the sales figures, follow the market share and to be involved in a team that works on solving all kinds of unpredictable challenges that come up.

We miss our family and friends in Iceland, of course, but being away brings people also closer. We get a lot of visitors that stay in our home, which creates quality time and we get to know people in a deeper way. I enjoy my work and the fact that my job is challenging. I also love to spend time with my family and close friends. I can openly admit that it is often difficult to find balance between work and private life, but I have learned that I need to have both parts to be happy.

BALANCING IS NOT EASY

PHARMACISTS IN THE FUTURE

Actavis is one of the leading generic companies in our region and is now moving more into the specialty pharma section. I like to compete and working in a dynamic market fits well to that. Bringing more unique products to the market will be a challenge for a company with a gene­ ric base, but on the other hand, very interesting and meaningful. It will also bring us closer to more customers. It is important to enjoy your work but even more important is to be surrounded by family and friends. My husband and I decided to try something new when moving from Iceland to Sweden with our two relatively young children. It was a challenge, but the experience has been positive.

Pharmacists are working in many different areas and I foresee that they will continue to be a strong part in pharmacies and pharmaceutical companies. More and more pharmacists are taking on extra education like MBA studies and also clinical pharmacy. In addition to an increased influence in the pharmaceutical business, I would like to see pharmacists much more involved in the health care clinics. It would be a huge benefit for patients and the society if all doctors would work closely with a pharmacist and if people could also schedule appointment at the pharmacist in their clinic. This is maybe not realistic in the near future but hopefully something that we will see one day. ¢

31


»asiantuntija

Pilvipalveluja ei tarvitse pelätä. Parhaat palvelut ovat sekä turvallisia että helposti saavutettavissa kaikkialta.

tEKSti veSa Sironen Kuva dreamStime

palvelut pIlvEssä – pelottaako? USEIMMAT KÄYTTÄVÄT PILVIPALVELUJA PÄIVITTÄIN – MONI TIETÄMÄTTÄÄN. MISTÄ NIISSÄ ON KYSYMYS? OVATKO NIITÄ PUOLTAVAT ARGUMENTIT, KUTEN JOUSTAVUUS, KUSTANNUSTEHOKKUUS JA TIETOTURVA, VALIDEJA? 32

S

osiaalinen media, sähköposti ja verkkopankki ovat esimerkkejä pilvestä tarjotuista palveluista. Tavalliselle tietokoneen käyttäjälle tuttujen kuluttajapalveluiden lisäksi monet yrityspuolen palvelut sähköpostista ja kalenterista aina videoneuvotteluihin ja kirjanpito-ohjelmaan ovat nykyään käytettävissä nettiselaimen kautta eli pilvipalveluna. Palveluista kirjoitettaessa tekniset termit aiheuttavat toisinaan hämmennystä. Mieleen voi myös tulla kysymys, pyritäänkö monimutkaisella teknisellä terminologialla markkinoimaan vanhaa tavaraa uudenlaisessa pakkauksessa. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuisesti iso uusi asia. Joku on verrannut käynnissä olevaa murrosta sähköistymisen aikaan. Aikoinaan monilla tehtailla oli omat voimalansa, kunnes keskitetyt sähkölaitokset ja sähköverkot alkoivat tuoda sähkön linjoja pitkin tarvitsijalle. Pilvipalveluissa on tavallaan kyse samasta asiasta; tietoteknisiä palveluita tarjotaan “töpselistä” maksua vastaan käyttömääriin perustuvalla laskutuksella.


Tietoteknisiä palveluita tarjotaan ”töpselistä” maksua vastaan käyttömääriin perustuvalla laskutuksella. Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa sitä, että asiakkaan ei tarvitse sijoittaa rahaa omiin palvelimiin tai palveluiden tuottamiseen sisäisesti. ”Rautaan” investoimisen sijaan asiakas pääsee nauttimaan suurten IT-palvelutuottajien ohjelmistokehityksen ja tietoturvallisuuden hedelmistä, mutta maksaa vain käyttömäärän mukaan. ONKO TIETO TURVASSA?

Pilvipalveluiden tietoturvallisuus ja tietosuoja saattaa mietityttää. Tiedotusvälineissä puhutaan paljon tiedon turvallisuudesta ja yksityisyyden suojasta. Tämä kiinnostaa myös apteekkialalla, koska esimerkiksi henkilötietoja käsitellään päivittäin. Kuka tietoihin oikein pääsee käsiksi, kun niitä säilytetään yrityksen ulkopuolella? Käytännössä suurten palveluntarjoajien datakeskukset tarjoavat asiakkaidensa tiedoille erinomaista fyysistä turvallisuutta. Palvelut tuotetaan keskuksissa, joiden turvallisuus on erittäin hyvää luokkaa ja joissa sähkön saanti sekä tiedonsiirtoyhteydet on varmistettu usemmalla varayhteydellä. Lisäksi palvelimia ja muita laitteita huolletaan jatkuvasti. Uutisoinnin keskiössä onkin ollut eri valtiollisten toimijoiden pääsy tietoihin joko oikeusteitse tai teknisillä vakoilutoimenpiteillä. Tietojen luovutusta voidaan tuomioistuimen päätöksellä vaatia useimmissa maailman maissa. Varsinainen vakoilu on tuomittavaa, ja suurin osa palveluntarjoajista on julkisuudessa ollut voimakkaasti sitä vastaan – onhan se loppujen lopuksi vahingollista heidän liiketoiminnalleen. Huomiotalouden pyörteissä saattaa unohtua, minkälaisia hyötyjä viimeaikaisesta kehityksestä on ollut. Palveluiden helpompi käytettävyys, saavutettavuus työpaikan verkon ulkopuolelta sekä koko ajan kasvava tallennustila ovat uudistuksia, joita pilvipalvelut ovat tuoneet mukanaan. Parhaimmissa palveluissa nämä ovat samassa vaakakupissa hyvin hoidetun tietoturvan kanssa sen sijaan, että jommasta kummasta joutuisi tinkimään. PILVIPALVELUIDEN HYÖDYT

Pilvipalvelut lunastavat monet 2000-luvun vaihteessa visioidut toivekuvat sekä tarjoavat uusia käyttötapoja, joita ei vielä tuolloin osattu kuvitella. Itse palveluiden lisäksi tietoliikenneyhteydet ovat vihdoin kehittyneet vaaditulle tasolle. Nykyään videokuvaa pystytään tarjoamaan pilvestä HD-tasoisena, mikä mahdollistaa esimer-

kiksi videoneuvottelut mobiililaitteiden avulla. Myös vaikkapa tulevan esityksen materiaaleja voidaan muokata reaaliaikaisesti eri puolilta maailmaa yhdessä muiden kanssa. Edellä mainittujen lisäksi kolme keskeistä konkreettista hyötyä pilvipalvelujen yrityskäyttäjille ovat miltei rajaton tallennustila, tiedon synkronointi eri laitteiden ja käyttäjien välillä sekä ketterä sovellusylläpito ja -kehitys:

1

SUURI TALLENNUSTILA JA NOPEA HAKU

2

TIEDON SYNKRONOINTI

Kaikki ovat varmasti kamppailleet joskus tallennustilan riittämättömyyden tai liian pienen sähköpostilaatikon kanssa. Tiedostoja tai viestejä joutuu arkistoimaan tai siirtelemään edestakaisin, jotta tilaa vapautuu uusille. Viime vuonna saapunut viesti, jossa on tärkeää tietoa, saattaa olla poistettu tai erillisellä varmuuskopiolla, johon on hankala päästä käsiksi. Useissa pilvipalveluissa lyövät kättä suuri tallennustila sekä nopea haku, jolloin kaiken tarvitsemansa tiedon voi antaa tallentua palveluntarjoajan palvelimille ja hakea relevantteja tiedostoja tai viestejä hakutoiminnolla. Tämä kaikki onnistuu tarvittaessa myös matkapuhelimen kautta esimerkiksi työmatkalta tai kesämökiltä.

Sähköisten kalenterien saapumisen myötä tuli uusi ongelma, jota paperikalenterien maailmassa ei ollut: tuplabuukkaukset yleistyivät. Epätahdissa kulkeva tiedon tuottaminen on ollut ongelma myös yhteisiä asiakirjoja laadit­ taessa, eivätkä vanhat ratkaisut, kuten jaettujen dokumenttien muokkauksen ”lukitseminen”, ole enää tätä päivää. Tiedon synkronointi tarkoittaa, että käyttäjän tietokoneessa tai mobiililaitteessa on sama tieto kuin palveluntarjoajan palvelimella – ja

toisin päin. Kun synkronointi on käytössä, esimerkiksi kalenterit ovat sekä omissa että työkaverien ja yhteistyökumppanien laitteissa aina ajan tasalla. Näin päällekkäisiä varauksia ei pääse syntymään, eikä tieto tärkeistä menoista tai viime hetken muutoksista jää siirtymättä. Toisaalta laitteiden tärkeistä tiedostoista on aina varmuuskopio turvallisessa paikassa palvelimilla. Kadonneen kannettavan tai matkapuhelimen häviämisestä ei joudu kärsimään lisäharmia, joka koituisi dokumenttien, laskentataulukoiden ja esitysten laatimisesta uudelleen.

3

KETTERÄ KEHITYS JA YLLÄPITO

Aikoinaan sovelluskehitys aloitettiin arvioimalla hankkeen teknisiä vaatimuksia sekä tarvittavia resursseja – erityisesti koneiden ja laskentatehon puolesta. Talouskuri on nykyään tärkeämpää kuin koskaan, mutta paikoin suuret kertainvestoinnit laitteistoon kehityshankkeiden yhteydessä eivät ole vieläkään jääneet historiaan. Vaikka ketterää sovellusylläpitoa ja -kehitystä tehdään nykyään monenlaisilla kokoonpanoilla, tuo pilven joustavuus säästöjä ja tehokkuutta yrityksille myös tällä saralla. Kun organisaation toimintaa helpotetaan tai tehostetaan uusilla sovelluksilla, ei ensimmäiseksi tarvitse investoida palvelininfrastruktuuriin. Itse kehitystyö voidaan järjestää pilvipohjaisilla ratkaisuilla, jolloin asiakas pystyy helposti seuraamaan palvelun kehittymistä, projektin budjettia sekä kommentoimaan tehtävää työtä. Toisaalta valjastettaessa pilven prosessointiominaisuudet kartta-, tietokanta- ja laskentapuolella voidaan nykyaikaisesta matkapuhelimesta tai taulutietokoneesta tehdä kohtuullisilla kustannuksilla varastokirjanpidon, myynnin raportoinnin tai asiakastyytyväisyyden mittaamisen tehotyökalu myös lääkealan yritykselle. ¢

Kirjoittaja työskentelee pilvipalveluiden asiantuntijayrityksessä Gapps Oy:ssä ja luennoi pilvipalveluista syksyn Talousseminaarissa 4.10.2014.

SaaS, PaaS, IaaS Pilvi-termin alkuperä on tietojärjestelmiä kuvaavissa verkkokaaviopiirustuksissa. Näissä oman verkkoympäristön ulkopuolista internetiä kuvataan pilven kuvalla. Yleisin pilvipalvelujen palvelumalli on SaaS (Software as a Service), jossa tilaaja käyttää palveluntarjoajan palvelimella olevaa ohjelmistoa. Tämän lisäksi yleistyvät mallit, jossa yrityksen palvelimilta tarjotut palvelut toimivat palveluntarjoajan alustalla verkossa. Tämä malli on PaaS (Platform as a Service). Lisäksi kokonaisia infrastruktuuripalveluita tai niiden osia, kuten yrityksen puhelinliikenne, voidaan viedä verkkoon, jolloin on kyseessä IaaS, Infrastructure as a Service. ¢

33


»otx

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME

10 askelta tehokkaaksi oppijaksi ITSETUNTEMUS ON TEHOKKAAN OPPIMISEN YDIN. TIEDÄTKÖ, MITEN OPIT PARHAITEN?

10

Aloita opiskelu oikealla tavalla. ANALYYTTINEN oppija on kiinnostunut yksityiskohdista, joista hän rakentaa asian kokonaiskuvan. HOLISTINEN haluaa nähdä kokonaiskuvan ensin, jotta osaa sijoittaa yksityiskohdat kerralla oikein.

Milloin olet VIREIMMILLÄSI? Opitko parhaiten aamulla vai illalla? Viileässä vai lämpimässä huoneessa? Yksin vai ryhmässä? Millainen valaistus on paras? Haluatko istua pöydän ääressä vai maata sohvalla?

9

5

Kun kehon muisti on oppimisen perusta, pienessä liikkeessä oleminen helpottaa oppimista. Kannattaa kokeilla ilmalla täytettävää, nystyräistä TASAPAINOTYYNYÄ.

Oletko herkkä äänille? KORVATULPAT voivat auttaa keskittymään.

3

Käsitöiden tekeminen aktivoi oppimisessa käytet­ täviä aivoalueita. Siispä KUDIN tai VIRKKUUTYÖ mukaan luennolle tai seminaariin!

Pidä OPPIMISPÄIVÄKIRJAA. Oppimiseen liittyvien tunnelmien ja kokemusten tallentaminen auttaa prosessoimaan tietoa ja hahmottamaan asioiden suhteita. Netissä jaettu päiväkirja on toimiva ryhmätyöskentelyn apu.

8

1

Haluatko HYPISTELLÄ jotakin lukiessasi? Taktiilisen oppijan levottomat kädet saavat askaretta stressi­lelusta. Puristelupalloja voi ostaa apuväline­ kaupoista.

4 2

Oppimistyylit saattavat olla huuhaata. Tutkimus tukee ajatusta, että parhaiten jää mieleen tieto, jota on prosessoitu useiden aistikanavien kautta. Helpointa on oppia tietoa, joka on TÄRKEÄÄ. Pidä siis huolta MOTIVAATIOSTA!

7

Muistatko helpoimmin asioita, jotka olet kuullut? Käytä puhelimen SANELINTA tai hanki oikea sanelulaite puheen tallentamiseen. Myös KESKUSTELEMINEN on auditiiviselle sopiva oppimisen strategia.

6 MIELLEKARTTA eli mind map on hyvä apuväline etenkin visuaalisille oppijoille, jotka painavat asiat mieleensä kuvina. Karttoja voi laatia tieto­ koneellakin. Haku sanoilla ”mind mapping tools” tuo esiin runsaasti vaihtoehtoja.

34

LISÄTIETOJA ESIMERKIKSI

WWW.OPPIMINEN.YLE.FI/OPIJAOIVALLA


»proviisoriristeily TEKSTI ANNA NURMI JA JUULI LAMBERG KUVAT HENNA HALONEN

Määki olin risteilyl! 70 PROVIISORIA JA 23 TUNTIA VIKING GRACELLA.

T

ampereen proviisoriseuran hallituksen kokouksessa viriteltiin viime vuoden lopulla ajatusta proviisorikunnan yhteisestä reissusta. Ajatus hioutui Viking Linen uuden lippulaivan Gracen risteilyksi yhdessä Helsingin ja Turun proviisorikerhojen kanssa. Risteilylle varatut 70 paikkaa myytiin hyvissä ajoin loppuun. Laatuaan ensimmäinen Proviisoriristeily starttasi Turusta lauantai-iltana 29.3. Jo satamassa oli aistittavissa iloinen ja tiivis tunnelma, kun kollegat pääsivät tapaamaan toisiaan vapaalla, osa pitkänkin ajan takaa. Farentan tarjoama loistava buffet-illallinen viritti väen juhlamielelle. Gracen sambatunnelmissa aika kului kuin siivillä aamuvarhaiseen asti, olivathan keskustelut kiinnostavia ja tanssilattia liukas. Proviisoriyhdistyksen tarjoama aamupala virkisti väsyneitä risteilijöitä heti aamutuimaan. Kesäaikaan siirtyminen Ruotsissa aiheutti tosin pientä säätöä nykytekniikan kanssa, ja useampi taisi soitella respaan kelloa kysellen. Osa porukasta jaksoi samoilla silmillä tanssilattialta aamupalalle, toiset ehtivät yöllä muutaman tunnin kauneusunille. Sunnuntaina yhteistyökumppanit sekä järjestävät kerhot esittäytyivät kuulijakunnalle. Proviisoriyhdistyksen järjestämässä pikaparinvaihtopaneelissa pohdittiin proviisorikunnan tulevaisuuden tärkeimpiä tavoitteita. Tulevas-

ta toiminnan kehittämisestä ja toivotusta yhteistyöstä kerhojen ja seurojen välillä puhuttiin myös. Iltapäivällä pääsimme vielä Oriolan tarjoamalle päivälliselle Buffet Auroraan. Iltapäivän kuluessa osa väestä kävi kokeilemassa laivan spa-osastoa, osa shoppaili taxfree-tuliaisia ja osa jatkoi keskusteluja siitä, mihin illalla tai päivän paneelissa oli jääty. Kaikki risteilijät jatkoivat kokemusta rikkaampina tahoilleen. Voitiin todeta, että ensimmäinen Proviisoriristeily oli kaiken kaikkiaan hieno kokemus, ja uskomme, että risteilylle järjestetään jatkoa tulevina vuosina. Risteily osoitti, että me proviisorit olemme kollegiaalisia ja verkostoidumme mielellämme, kun siihen annetaan sopiva mahdollisuus! ¢

Tampereen proviisoriseura on Tampereen seudulla ja lähialueilla toimivien proviisoreiden vapaa-ajan yhdistys. Kokoonnumme yhteen kuukausittain, jolloin kouluttaudutaan ja virkistäydytään. Mukaan ovat tervetulleita proviisorit, apteekkarit sekä Tampereen alueella työskentelevät proviisoriopiskelijat. Hallituksessa toimivat tällä hetkellä LENITA JOKINEN (pj), JUULI LAMBERG, LAURA NISSINEN, ANNA NURMI, PAULIINA NYBERG, HENNA UUSITALO, LAURI VIITANEN, JOUNI VIRTANEN ja BERTTA VÄNNI. Ilmoittaudu jäseneksi sähköpostilla: tampereen.proviisoriseura@gmail.com. Tiedotamme jäsenistöllemme sähköpostitse sekä Facebookissa. Ensi vuonna seura täyttää 70 vuotta, joten luvassa on juhlavuosi! ¢

8 poimintaa tavoitteista Poimintoja risteilijöiden ajatuksista proviisorikunnan tulevaisuuden tavoitteiksi: • Osaaminen näkyväksi, myös ammattikunnan ja alan ulkopuolelle • Tunnettuuden lisääminen • Medianäkyvyyden lisääminen • Kollegiaalisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen • Reseptinuusimisoikeus • Kliinisen farmasian kehittäminen • Yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen • Apteekkijärjestelmän säilyttäminen nykyisellään

35


VAIN APTEEKISTA

Osta Orionin * keräilytuotteita

5

Puutarhasetti arvo n. 32 €

I

le

ESE

imalla

* vähintään 9 euron hintainen itsehoitotuote

Kampanja koskee itsehoitotuotteita (ei lääkkeet). Keräilykortteja saat apteekista ja leiman jokaisesta ostetusta Orionin keräilytuotteesta. Postita kortti ohjeiden mukaisesti. Keräilyaika 1.4.–31.7.2014.

Orion on suomalainen avainlippuyritys.

Lisätietoja numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.

4/2014

OT

TT

Functional Form -aterinsetti, sis. ruokahaarukka 4 kpl ja ruokaveitsi 4 kpl. arvo n. 40 €

TU

saat Fiskarsin tuotesetin


»jäsen- ja koulutussivut Jäsen- ja koulutussivuilta löydät kutsun kevätkokoukseen ja -koulutukseen sekä tietoa uudistuneesta Fimnetistä ja PROVIISORIn lukijakyselystä. Sivuilla esitellään myös puheenjohtajisto ja julkaistaan vuoden 2014 apurahat sekä opintopalkintojen ja Proviisorikollega-tunnustuksen saajat.

MUISTA! • ilMOiTTauDu keVÄTkOkOukseeN Ja kOuluTukseeN Ms-TauDisTa (24.5.2014) • TalOusseMiNaari 4.10.2014 • SYYSKUUSSA VALMISTUVIEN OpiskeliJOiDeN esiMiesValMeNNukseT kuOpiOssa Ja HelsiNgissÄ • SYYSKUUSSA UUSIEN PROVIISORIOpiskeliJOiDeN TOiMiNNalla TuTuksi -illaT kuOpiOssa Ja HelsiNgissÄ • OPISKELIJA, MuisTa ilMOiTTaa ValMisTuMisesi TOiMisTOlle

Suomen Proviisoriyhdistys järjestää Joka proviisorin talousseminaarin nyt seitsemättä kertaa – tänä vuonna ensi kertaa lauantaipäivänä.

VII Joka proviisorin talousseminaari – Aika päivittää toimintatavat! lauantaina 4.10.2014 klo 9.00–17.00 allergiatalolla, paciuksenkatu 19, Helsinki JOka prOViisOriN TalOusseMiNaari on proviisoreille ja apteekkareille suunnattu, apteekkien talousasioita käsittelevä koulutuspäivä. Tänä vuonna ohjelmassa mm. apteekkitalouden paneelikeskustelu, pilvipalvelut liiketoiminnan tukena sekä asiantuntijuuden markkinointi ja sosiaalinen media markkinoinnissa. HiNTa Ja ilMOiTTauTuMiNeN

Alustava ohjelma ja ilmoittautumiset kesäkuun alusta alkaen osoitteessa: www.proviisoriyhdistys.net/koulutus/talousseminaari SEMINAARIN HINTA ENNEN 1.9.2014: Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet ja kannattajajäsenapteekkarit 60 €, muut proviisorit ja apteekkarit 120 € sekä proviisoriopiskelijat: jäsen 30 €/ ei-jäsen 40 €. HINNAT 1.9.2014 ALKAEN: Proviisoriyhdistyksen proviisorijäsenet ja kannattajajäsenapteekkarit 90 €, muut proviisorit ja apteekkarit 180 € sekä proviisoriopiskelijat: jäsen 30 €/ ei-jäsen 40 €. HINTA SISÄLTÄÄ KOKO SEMINAARIPÄIVÄN luentomateriaalit, aamu- ja iltapäiväkahvin, lääkealan näyttelyn sekä lounaan. Proviisoripäivän 15.3. palautekyselyyn vastanneiden kesken arvotun koulutuspalkinnon voitti JaakkO HarTikaiNeN.

YHDisTYkseN TOiMisTOlla kysymyksiisi vastaavat asiantuntijaproviisori JOONas salO ja toiminnanjohtaja HeNNa HalONeN. toimisto@proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 OleTkO saaNuT meiltä viime aikoina jäsensähköpostia? Sähköposti on nopein viestintäkanavamme tiedottaa jäsenille tärkeistä, esimerkiksi edunvalvonnallisista tai koulutusasioista ja kysyä mielipidettäsi jäsenenä, joten pidäthän meille ilmoittamasi sähköpostiosoitteen ajan tasalla.

37


jäsenedut »varapuheenjohtajalta Suomen Proviisori­ yhdistyksen apurahat

Apteekkien tulee itsehoidon laajentuessa sitoutua entistä kattavampaan ja aktiivisempaan itsehoitolääkeneuvontaan.

Mitä jäbä duunaa? YSTÄVÄNI KÄRSI alkuvuodesta kuivasta, kähisevästä yskästä ja meni suomalaiseen apteekkiin ostamaan yskänlääkettä. Hän seisoi pitkään yksin flunssahyllyn luona, ja lopulta jonkun nopean opastuksen seurauksena käveli ulos Bisolvon-pullon kanssa. SAMAAN AIKAAN me alan edunvalvojat kehumme päättäjille apteekkien henkilökunnan korkeaa koulutusta ja hyvää lääkeneuvontaosaamista.

tolääkeohjelman ja itsehoidon Käypä hoito -ohjeiden valmistelua. Proviisoriyhdistys on yhdessä Apteekkariliiton, Farmasialiiton ja yliopistojen apteekkien kanssa tehnyt aloitteen uudesta itsehoitolääkekategoriasta, niinsanotuista rajoitetuista itsehoitolääkkeistä. Ministeri Paula Risikko ilmoitti Apteekkaripäivillä, että itsehoitolääkevalikoimaa tullaan laajentamaan hallitusti sekä suoraan että rajoitetun itsehoidon kautta, joten aloitteeseen on jo vastattu.

Suomen Proviisoriyhdistys julkaisi vuoden 2014 apurahojen saajat Proviisoripäivillä. Apurahoja jaettiin jäsenten farmaseuttisen ammattitaidon edistämiseen tänä vuonna yhteensä 3 160 euroa. Apurahoja myönnettiin vaihto-opiskeluun, ulkomailla tehtävää pro gradu -työtä, PD-opintoja tai muita erikoistumiskoulutukseen tarkoitettuja opintoja, tieteellistä jatkotutkimusta tai kongressimatkaa varten. Kongressimatka-avustuksen myöntämisessä kriteerinä oli oma esitys tai posteri kongressissa. Yleisin syy apurahan myöntämättä jättämiseen oli hakijan vaillinainen rahoitussuunnitelma. AMMATILLISET JATKO-OPINNOT (PD-TYÖT/TÄYDENNYSKOULUTUS) • TEEMU KIVIJÄRVI • TIINA TUONONEN

400 € 400 €

TIETEELLISET JATKO-OPINNOT • TEPPO LEINO

400 €

KONGRESSIMATKA-AVUSTUKSET

350 € 260 € • IRA SOPPELA 350 € • JENNI ANTTILA

• JAANA HAUTALA

PRO GRADU -TYÖT ULKOMAILLA

200 € 100 € • EMMI UUTELA 200 € • HENNA HILTUNEN

• ANNA KAISA TOLVANEN

VAIHTO-OPISKELU

HAAMUTUTKIMUSTEN PERUSTEELLA arvioiden lääkeneuvonta toteutuu kohtuullisen hyvin suomalaisissa apteekeissa. Se ei kuitenkaan toteudu täydellisesti eikä joka asiakkaan kohdalla, kuten ystäväni esimerkki osoittaa. Apteekkien asiakastyytyväisyys on korkea, mutta se ei vielä takaa, että asiakas olisi saanut parasta mahdollista palvelua. Ei ystävänikään ollut tyytymätön, ennen kuin kerroin, että hänelle oli myyty väärä lääke. FARMASIAN ALAN yhteinen tahto on laajentaa itsehoitolääkevalikoimaa. Tavoitteena on palvella asiakkaita paremmin ja mahdollistaa useampien lyhytaikaisten vaivojen hoito itsehoitolääkkein. Tavoitteena on luonnollisesti myös farmasian ammattilaisten osaamisen parempi hyödyntäminen ja apteekkien työpaikkojen säilyttäminen. FIMEA TYÖSTÄÄ parhaillaan itsehoitolääkeohjelmaa, joka tulee viitoittamaan itsehoidon periaatteita Suomessa. Proviisoriyhdistys on kannattanut lämpimästi itsehoi-

38

TOTUUDEN HETKI on se, kun asiakas astelee apteekkiin. Palvellaanko ja neuvotaanko häntä? Myydäänkö vain asiakkaan pyytämä tuote vai selvitetäänkö hänen terveysongelmansa ja tarjotaan ratkaisua siihen? Apteekkien tulee itsehoidon laajentuessa sitoutua entistä kattavampaan ja aktiivisempaan itsehoitolääkeneuvontaan ja lääkkeiden käyttäjien opastamiseen itsehoitolääkeosastoilla. Vastuu tämän toteutumisesta on proviisoreilla – apteekkareilla ja apteekin esimiehillä. Edunvalvonta toimii ja onnistuu vain silloin, kun annetut lupaukset lunastetaan käytännön työssä.

• EERO MÄKI-LOHILUOMA • LIISA NIEMI

200 €

100 €

• RIIKKA VIRTASALO

200 €

OPINTOPALKINTOJEN SAAJAT

Proviisoriyhdistys jakoi ensimmäistä kertaa 200 euron arvoiset opintopalkinnot erinomaisesta pro gradu -tutkielmasta sekä Kuopiosta että Helsingistä vuonna 2013 valmistuneelle proviisorijäsenelleen. Itä-Suomen yliopistosta palkinnon sai tänä vuonna JOHANNA SARAJÄRVI farmakologian oppiaineesta ja Helsingin yliopistosta TEPPO LEINO farmaseuttisen kemian oppiaineesta.

LAAJENTUVA ITSEHOITOVASTUU tuo apteekin lähemmäs muuta terveydenhuoltoa ja vie itsehoitolääkkeet kauemmas päivittäistavarakaupan hyllyiltä. Meidän kaikkien tulee toiminnallamme osoittaa, että tämä kehityssuunta on oikea. CHARLOTTA SANDLER

1. varapuheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys

Teppo Leino puhkesi spontaaniin kiitospuheeseen opintopalkintojen jaon yhteydessä.


»ajankohtaista TEKSTI LIISA KANNINEN KUVA HARRI KYLLÖNEN

Ensimmäinen Proviisorikollega Kutsu kevätkokoukseen löytyi Kiteeltä JÄSEN, TERVETULOA SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN KEVÄTKOKOUKSEEN ESPOOSEEN, MAJVIKIIN LAUANTAINA 24.5.2014. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja keskustellaan kevään ajankohtaisista ammatillisista edunvalvonta-asioista, kuten apteekkijärjestelmää ja rokotteita koskevista kevään kannanotoista. Varsinaisen kokouksen jälkeen luvassa on mielenkiintoinen lääketieteellinen koulutus MS-taudista ja sen lääkehoidosta. Koulutuksen ja tarjoilujen osalta päivän yhteistyökumppanina toimii Genzyme.

PÄIVÄN OHJELMA klo 11.15 kahvitarjoilu ja suolainen kahvileipä klo 11.30 kevätkokous (jäsenille)

Kiteen Apteekin apteekkari Kirsti-Liisa Mustonen ehdotti tuloksekkaasti vuoden Proviisorikollegaksi Tuulikki Hurria.

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS myönsi ensimmäisen Proviisorikollega-palkinnon Kiteen apteekin proviisorille TUULIKKI HURRILLE Proviisoripäivillä 15. maaliskuuta Helsingissä. Tunnustuksen saajan valitsivat ProMentor-työryhmä ja Proviisoriyhdistyksen hallitus haun aikana tehtyjen ehdotusten perusteella. Proviisoriyhdistys arvostaa työyhteisön hyvinvoinnin ja kollegiaalisuuden hyväksi tehtyä työtä ja haluaa antaa tunnustusta yksittäisille proviisoreille uudella, vuosittain jaettavalla Proviisorikollega-tunnustuksella. Proviisoriyhdistyksen visiona on yhdistää suomalaisia proviisoreita, jotta myös tulevaisuudessa proviisorien asema ja arvostus säilyisi yhteiskunnassa. Proviisorien ammatti-identiteetti on korkea ja yhdistyksen tavoitteena on edelleen lisätä yhteisöllisyyttä proviisorien keskuudessa. Proviisorikollega palkinto on ProMentor-ohjelman ohella vahva esimerkki Proviisoriyhdistyk-

sen proviisorien ammattikunnan kollegiaalisuuden edistämiseksi tekemästä työstä. INTO TARTTUU MUIHINKIN

Vuoden Proviisorikollega Tuulikki Hurri on apteekkiproviisori parhaasta päästä, kuvailevat Hurria palkinnonsaajaksi ehdottaneet Kiteen apteekin apteekkari ja toinen proviisori. – Hän on kollegiaalinen ja työyhteisömyönteinen proviisori, jonka into tarttuu muuhunkin henkilökuntaan. Hänen positiivisuutensa ja iloisuutensa kuuluu ja näkyy koko apteekissamme päivittäin, kertovat Hurrin kollegat apteekista. – Työpäivä alkaa sillä, että hyvät huomenet huikataan kaikille. Hyvä kollega huomioi toiset osaten kohdella oikein erilaisia ihmisiä. Meidän apteekimme henkilökunnasta paistaa iloisuus, minkä asiakkaatkin aistivat, toteaa Hurri. – Arvostamme apteekissa toinen toistemme osaamista, eikä homma toimi, ellei sitä tehdä tiiminä.

ESITYSLISTA 1§ Kokouksen avaaminen 2§ Valitaan kokouksen puheenjohtaja 3§ Valitaan kokouksen sihteeri 4§ Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja ääntenlaskijaa 5§ Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6§ Vahvistetaan kokouksen esityslista 7§ Hyväksytään kertomus vuoden 2013 toiminnasta 8§ Hyväksytään vuoden 2013 tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto 9§ Vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toiminnanjohtajalle 10§ Keskustellaan ajankohtaisista edunvalvontaasioista 11§ Kokouksen päättäminen klo 13.30 lounasbuffet klo 14.30 lääketieteellinen koulutus MS-taudista ja sen lääkehoidosta, Genzyme esittäytyy klo 16.30 päivän virallinen ohjelma päättyy

LISÄTIETOJA JA ILMOITTAUTUMINEN Kokouspaikkana toimii Majvikin kokoushotelli (Majvikintie 1, 02430 Espoo). Majvik on helposti tavoitettavissa myös julkisen liikenteen lähijunilla Kirkkonummen suuntaan (jää pois Masalan asemalla). Ilmoittaudu tarjoilujen vuoksi Proviisoriyhdistyksen toimistolle torstaihin 15.5. mennessä: www.proviisoriyhdistys.net/kevatkokous2014

39


»ajankohtaista TEKSTI HENNA HALONEN KUVAT Harri Kyllönen/HK Production ja Sanofi

4

kysymystä puheenjohtajille

SUOMEN PROVIISoRIYHDISTYKSEN TUORE PUHEENJOHTAJISTO ESITTÄYTYY.

V

uodenvaihteessa Proviisoriyhdistystä ryhtyi luotsaamaan uusi puheenjohtajisto. Hallituksessa vain vuotta aikaisemmin aloittanut KATERE SHARIFPOUR astui vahvasti puheenjohtajan rooliinsa. Hänen aloitteestaan hallitus työsti heti aluksi toimintaa ohjaavan tavoitekartan yhdistyksen toimintasuunnitelmaa täydentämään. Puheenjohtajatiimistä löytyy myös pidemmän ajan kokemusta, sillä CHARLOTTA SANDLER on toiminut yhdistyksen varapuheenjohtajana useamman vuoden 2000-luvulla ja palasi nyt uudestaan innokkaasti mukaan hallitustoimintaan. Tuoreimpana kasvona puheenjohtajistoa täydentää 2. varapuheenjohtaja VILLE OINIO, joka sai vihdoin raivatuksi kalenteriinsa aikaa proviisorikunnan yhteisen hyvän puolesta ja tarttui täysillä tilaisuuteen, kun hallituspaikka avautui.

1

MIKÄ SAI SINUT MUKAAN YHDISTYKSEN TOIMINTAAN?

KATERE: Ajattelen, että aktiivisella toiminnalla saa vietyä asioita eteenpäin, ja että menestys voidaan taata vain yhteisvoimin. Yhdistyksen toiminta ollut laadukasta ja mielelläni halusin olla osa sitä. Hallituksessa on asiantuntijoita eri sektoreilta. Lääkealan asiantuntijuuttamme

40

voidaan hyödyntää entistä paremmin, nyt vain tarvitaan uskallusta viedä asioita eteenpäin. Koen tärkeäksi, että proviisorit seisovat rohkeasti hankkeittemme takana. CHARLOTTA: Lähdin takaisin yhdistyksen toimintaan, koska haluan olla mukana vaikuttamassa lääkealan tulevaisuuteen ja alaa koskeviin päätöksiin. Proviisoriyhdistys vaikuttaa kaikissa ajankohtaisissa tärkeissä työryhmissä, muun muassa STM:ssä ja Fimeassa. Olen todella yllättynyt siitä, miten monessa pöydässä istumme. Pieneltä yhdistykseltä se vaatii paljon resursseja, mutta juuri nyt on erittäin olennaista olla mukana tekemässä lääkealan tulevaisuutta. Proviisoriyhdistys tuo esiin proviisorien osaamista ja varmistaa, että meille luotetaan vastuu lääkehuollon järjestämisestä jatkossakin. Hallituslaiset antavat paljon omaa aikaansa yhteisten asioiden ajamiseen, siitä iso kiitos kollegoille! VILLE: Opiskeluaikana en aikarajoitteiden takia päässyt osallistumaan järjestötoimintaan urheilun viedessä kaiken vapaa-ajan, ja tämä jäi kaivelemaan. Halusin olla vaikuttamassa ja tuomassa myös omaa näkökulmaani mukaan. Olen ollut jo vuosia Proviisoriyhdistyksen jäsen, ja kun eteen tuli tilaisuus päästä mukaan hallitustoimintaan, en voinut jättää sitä käyttämättä. Olen ollut positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka paljon erilaisia asioita yhdistyksen toimintaan

kuuluu, ja kuinka paljon yhdistys ajaa proviisorien asioita konkreettisella tasolla.

2

MILLAISENA NÄET TULEVAISUUDEN?

KATERE: Meidän tulee pitää huolta nykyisistä se-

kä tulevista proviisoreista. Selkeät tavoitteet, hyvä joukko tekijöitä sekä kannustavat ja rohkeat jäsenet – näillä päästään pitkälle. Työtä on tehty jo paljon, mutta paljon on vielä edessä. Tänä vuonna toivon erityisesti rohkeutta ja out of the box -ajattelua – rohkeutta olla erilaisia ja kehittää asioita sekä ennen kaikkea uskallusta ottaa uudet haasteet vastaan ammattikuntamme kehittämiseksi. Meidän on pystyttävä tuomaan ammattimme merkityksellisyys vahvasti esiin kattavan erityisosaamisen ja ammattitaidon kautta. CHARLOTTA: Visioni on, että yhdistys voisi yhdistää koko Suomen proviisorikunnan. Yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä alan muiden järjestöjen kanssa lääkealan kehittämiseen liittyvissä asioissa, mutta sen voima on mahdollisuudessa ajaa nimenomaan proviisorien etua niissä kysymyksissä, joissa se on tarpeen. VILLE: Näen yhdistyksen roolin kasvavan koko ajan ja tulevan yhä tärkeämmäksi proviisoreille, koska yhdistys katsoo lääkealaa ainoana järjestönä nimenomaan proviisorin profession kautta.


KATERE SHARIFPOUR Puheenjohtaja, Suomen Proviisoriyhdistys

• Työssä Sanofilla lääketurvan, lääkeinformaation ja laadun parissa. • Työskennellyt aiemmin Orionilla ja Fimeassa. • Valmistunut 2011 Itä-Suomen yliopistosta pääaineena farmakologia, työstää parhaillaan töiden ohella kauppatieteiden lisäopintoja. • Ammatillisena tavoitteena jatkuva uuden oppiminen ja kokeileminen. Toivon proviisoreilta rohkeutta, yrittäjyyttä ja näkyvyyttä. Ainoastaan mukavuusalueen ” ulkopuolella voimme luoda uutta ja sopeutua muuttuvan yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin. Otetaan uudet mahdollisuudet innolla vastaan! ”

CHARLOTTA SANDLER

VILLE OINIO

1. varapuheenjohtaja, Suomen Proviisoriyhdistys

• Tekee toista vuotta jatko-opintoja Helsingin yliopistossa tutkimusaiheena uhkapeliriippuvuuden neurobiologia. Täydentää tutkintoaan psykologian sivuaineopinnoilla. • Valmistuttuaan proviisoriksi tehnyt töitä apteekkisektorilla ja yrittäjänä Profare Oy:ssa. • Valmistunut proviisoriksi syksyllä 2010 pääaineena farmakologia. • Nykyinen ammatillinen tavoite liittyy jatko-opintojen loppuunsaattamiseen.

• Nykyisin työssä Herttoniemen apteekissa, tätä ennen muun muassa opettanut farmakologiaa lääkäreille, tehnyt useamman vuoden tutkimustyötä, ollut järjestötehtävissä Suomen Apteekkariliitossa ja apteekkityössä Yliopiston Apteekissa. Ehtinyt myös asua Uudessa-Seelannissa ja IsossaBritanniassa. • Valmistunut kotikaupunkinsa Helsingin yliopistosta proviisoriksi 1999 ja farmasian tohtoriksi 2005, opiskellut myös neljä vuotta eläinlääketiedettä. • Aiemmat luottamustoimet YFK:n ja EKY:n hallituksissa opintojen aikana ja varapuheenjohtajuus 2001–2005 Suomen Proviisoriyhdistyksen hallituksessa sekä muun muassa puheenjohtajuus paikallisessa Luustoyhdistyksessä. • Ammatillinen tavoite on muuttunut matkan varrella ja vahvistunut apteekkariudeksi tulevaisuudessa.

2. varapuheenjohtaja, Suomen Proviisoriyhdistys

3

MITÄ ANNETTAVAA YHDISTYKSELLÄ ON?

Yhdistys edustajaa jäseniään eri lääkealan kehittämistyöryhmissä, tekee laajasti yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa, tuo korkeasti koulutettujen lääkealan ammattilaisten näkemystä esiin eri sidosryhmille ja yhteiskunnassa sekä huolehtii proviisorin profession tulevaisuudesta Suomessa. CHARLOTTA: Yhdistyksen ketterä organisaatio pystyy nopeastikin ottamaan kantaa proviiKATERE:

soreita koskevissa kysymyksissä. Näkökulmamme on selkeä, proviisorin tutkinto antaa vahvan pohjan kantaa vastuuta lääkehuollon eri tehtävissä. Proviisori on ammattina valitettavasti vieläkin melko tuntematon, joten yhdistystä tarvitaan ajamaan etuamme yhteiskunnassa. Jäsenille yhdistys järjestää kohdennettua, tasokasta ja edullista koulutusta. VILLE: Proviisorin tutkinto ja työtehtävät eroavat siinä määrin farmaseutin tutkinnosta, että mielestäni ainoastaan proviisorien etujen ajamiseen keskittyvä järjestö voi konkreettisella tasolla ajaa etujamme ja turvata ammatillista rooliamme lääkealalla. Yhdistyksen anti jäsenille liittyy tähän. Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta, mutta alati muuttuvassa ympäristössä, jossa useat eri alan toimijat kilpailevat samoista resursseista, vain tarpeeksi yhtenäinen järjestö kykenee ajamaan omiensa asiaa. Tämä olisi myös jokaisen proviisorin ja proviisoriopiskelijan hyvä tiedostaa.

4

TERVEISESI PROVIISORI­OPINTOJAAN ALOITTELEVILLE?

Proviisorien tulisi välttää itse luomasta kapea-alaista mielikuvaa ammattiosaamisestaan. Kerätkää laajasti tietotaitoa. Uskaltakaa ajatella uudella tavalla ja luoda uutta kunnioittaen alamme vahvaa perinnettä. Hyvän tien olette valinneet, nauttikaa opinnoista ja olkaa aktiivisesti mukana viemässä omaa alaa eteenpäin. Olkaa ylpeitä tulevasta ammatistanne! CHARLOTTA: Tervetuloa lääkealalle ja intoa opintoihin! Verkostoituminen kannattaa aloittaa jo opiskeluaikana, joten tervetuloa mukaan toimintaan! VILLE: Tervetuloa mielenkiintoisen alan pariin, jossa valinnanvaraa riittää. Teidän kannattaa pyrkiä kehittämään itseänne mahdollisimman monella eri tapaa (työpaikat eri sektoreilla, lisäopinnot ja niin edelleen) ja tarkastella asioita eri näkökulmista. Tämä saattaa vaatia hieman riskinottoa ja tutun ja turvallisen jättämistä taakseen, mutta maksaa itsensä monin verroin takaisin! ¢ KATERE:

41


»kannanotto Näillä ehdoilla apteekissa voisi rokottaa SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS EHDOTTAA, ETTÄ ERILLISET PÄTEVÖITYMISKOULUTUKSET KÄYNYT PROVIISORI VOISI TIETYILLÄ EHDOILLA KIRJOITTAA LÄÄKEMÄÄRÄYKSEN ROKOTTEESTA. APTEEKKIEN ROKOTUSTOIMINTA OLISI LUVANVARAISTA, SITÄ VALVOISI PROVIISORI JA SE KATTAISI ROKOTTEITA, JOTKA EIVÄT SISÄLLÄ ELÄVIÄ TAUDINAIHEUTTAJIA. Rokottaminen on kustannusvaikuttavimpia sairauksien ehkäisykeinoja. Maailmanlaajuisesti rokotteet ovat puhtaan veden jälkeen tärkein terveyteen vaikuttava tekijä. Suomesta on kattavien rokotusten avulla hävitetty joko kokonaan tai lähes kokonaan useita vaarallisia tauteja, kuten jäykkäkouristus, kurkkumätä ja polio. Sairauksien ennaltaehkäisylle tärkeää on riittävä rokotuskattavuus. Suomessa kuolee influenssaan suoraan tai välillisesti jopa yli 1 000 ihmistä vuodessa. Rokotuskattavuutta parantaa muun muassa rokotteiden helppo saatavuus. Muiden maiden kokemuksista päätellen apteekkien rokotustoiminnalla voitaisiin parantaa selvästi rokotuskattavuutta. Tartuntatautiasetuksen (1107/2008) mukaan ”Rokotteen pistoksena saa antaa vain lääkäri sekä siihen asianmukaisen koulutuksen saanut muu terveydenhuollon ammattihenkilö lääkärin valvonnassa.” Käytännössä tähän asti rokotukset on antanut sairaanhoitaja tai lääkäri julkisessa terveydenhuollossa tai yksityisellä lääkärin vastaanotolla. Monissa kehittyneissä valtioissa, kuten Irlannissa, Iso-Britanniassa, Portugalissa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa, on osittain siirrytty proviisorien apteekeissa antamiin rokotuksiin. Myös Suomessa apteekki on helposti lähestyttävä avoterveydenhuollon piste, jossa asioidaan säännöllisesti, pitkäaikaissairaat keskimäärin kuusi kertaa vuodessa. Iso-Britanniassa proviisoreilla on ollut oikeus rokottaa tiettyjä rokotteita (kuten influenssa- ja HPV-rokote) ilman lääkärin määräystä vuodesta 2002. Tutkimusten mukaan asiakkaista hyvin suuri osa on pitänyt rokotuspalvelua erittäin hyvänä, ja apteekkien rokotuspalvelu on lisännyt rokotuskattavuutta. Rokotukset ovat tavoittaneet monia riskiryhmään kuuluvia potilaita,

42

jotka aiemmin eivät ottaneet influenssarokotusta. Irlannin lainsäädäntö on mahdollistanut vuodesta 2011 alkaen influenssarokotteiden antamisen apteekista ilman lääkärin lääkemääräystä. Proviisorien antaman rokotuksen turvallisuudesta on huolehdittu erityispätevyysjärjestelmällä ja erityispätevyyden säännöllisellä päivittämisellä, tiedonvaihdolla muiden terveydenhuollon yksiköiden kanssa sekä vaatimalla riittävää adrenaliini-injektiovarastoa. Nykyään immunisaatiokoulutus on osa kansallista MPharm-tutkintoa. Suomessa Kuopio Innovation Oy:n aloittamassa ja nyt Suomen Apteekkariliiton jatkamassa pilottihankkeessa rokotuksia annetaan myös muutamissa Suomen avoapteekeissa. Rokotukset apteekkien terveyspisteissä antaa sairaanhoitaja, joka toimii yhteistyössä terveydenhuollossa toimivan lääkärin kanssa. Suomen Proviisoriyhdistys kannattaa avoapteekkien hyödyntämistä paremmin osana toimivaa terveydenhuoltoa, niin että osa rokotteista vapautettaisiin apteekissa pistettäväksi. EU:n lääkedirektiivin (2001/83/EY) mukaisesti rokotteet parenteraalisina valmisteina vaativat lääkemääräyksen. Proviisoriyhdistys ehdottaa, että lääkemääräyksen rokotteista voisi kirjoittaa tähän erillisen pätevöitymiskoulutuksen käynyt proviisori. Rokotepistoksen voisi antaa sairaanhoitaja tai siihen erillisen koulutuksen saanut proviisori tai farmaseutti. Toiminnan tulee olla luvanvaraista, ja proviisorin tulee valvoa tilojen asianmukaisuutta, rokotustoiminnan laatua (sisältäen henkilökunnan riittävän pätevyyden ja koulutukset) sekä dokumentointia. Proviisoriyhdistys näkee, että proviisorin lääkkeenmääräämisoikeudelle ja farmasian ammattilaisen pistettäväksi voitaisiin siirtää yli 12-vuotiaille tarkoitettuja rokotteita, jotka eivät sisällä eläviä taudin-

aiheuttajia. Tällaisia apteekissa pistettäviä rokotteita voisivat olla esimerkiksi influenssarokotteet, osa matkailijan rokotteista, puutiaisaivotulehdus- (TBE) ja papilloomavirus(HPV) rokotteet. Proviisoriyhdistyksen mielestä nykyinen vaatimus, että rokotustoiminnasta vastaa aina lääkäri, vaikeuttaa tarpeettomasti riittävän rokotuskattavuuden saavuttamista ja ylläpitämistä. Hyödyntämällä järkevästi ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden proviisorien ammattitaitoa voidaan säästää niin potilaan kuin lääkärin aikaa ja vapauttaa lääkäreille aikaa vaativampiin potilastapauksiin. Tällöin potilas saisi sekä lääkemääräyksen, asianmukaisen informaation, rokotteet että rokotteen annostelun samasta toimipisteestä eli apteekista helposti yhdellä käyntikerralla. Lisäksi rokotteen antaminen apteekissa dokumentoitaisiin potilaalle itselleen ja/tai sähköisiin tietoihin, jolloin tieto olisi myös muun terveydenhuollon käytettävissä. Proviisoriyhdistys näkee, että rokotteiden määrääminen potilaille ja mahdollinen rokotteen pistämisoikeus vaativat erilliset pätevöitymiskoulutukset. Koulutusten tulee sisältää ainakin immunisaation teoriaosaamisen, perustiedot rokotuksin ehkäistävistä taudeista, rokotteen antamisen käytännön, vasta-aiheet ja rokotteesta mahdollisesti aiheutuvan haitan hoitamisen, anafylaksian hoidon sekä elvytyksen. Farmasian koulutusyksiköt Itä-Suomen ja Helsingin yliopistoissa jo nykyisellään tuottavat osittain tämänkaltaista koulutusta koulutusohjelmissaan pakollisina tai vapaaehtoisina opintoina.¢ Suomen Proviisoriyhdistyksen puolesta KATERE SHARIFPOUR

puheenjohtaja JOONAS SALO

asiantuntijaproviisori


»jäsenedut Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenedut vuonna 2014 prOViisOri, JÄRJESTÄYDY PROFESSIOSI MUKAISESTI JA HYÖDYNNÄ ETUSI PROVIISORIYHDISTYKSESSÄ! prOViisOriOpiskeliJa, VOIT LIITTYÄ OMAAN YHDISTYKSEESI JO OPINTOJESI AIKANA! TYÖTTÖMYYskassa. Jäsenet ovat halutessaan vakuutettuja kauttamme Insinöörien, arkkitehtien ja ekonomien työttömyyskassassa (IAET).

Yhdistyksen jäsenlehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Jäsenetuna puoleen hintaan.

TYÖsuHDeNeuVONTa. Yhdistyksen toimistolta jäsenet saavat neuvontaa työsuhde- sekä työlainsäädännön asioissa. lakiMiespalVeluT. Yhdistyksen jäsenten käytössä on lakimiespalvelu. Yhteydenotot lakimieheen toimiston kautta. VasTuu- Ja OikeusTurVaVakuuTus. Jäsenet kuuluvat automaattisesti yhdistyksen kautta ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen piiriin. Lisätietoa: www.if.fi/proviisoriyhdistys MaTkaVakuuTus. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen jatkuvan vapaa-ajan matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Lisätietoja If asiakaspalvelusta tai if.fi/proviisoriyhdistys prOMeNTOr-OHJelMa. Jäsenet voivat hakeutua mentoroitaviksi ProMentor-ohjelmaan. Seuraava ohjelma alkaa jälleen vuonna 2015.

Jäsenetuna Mediuutisten farmasianumerot (8/vuosi) kotiin kannettuna. Lisäksi jäsenet voivat tilata Mediuutisten vuosikerran 50 %:n alennuksella (uudet tilaajat) ja jatkossa 30 %:n alennuksella. Myöntää Proviisoriyhdistyksen jäsenille –20 % kirjoista ja –30 % lehtien kestotilauksista. Proviisoriyhdistyksen jäsenetuna 30 %:n alennus uusista tilauksista. Alennusta voiteluaineista 10 %, nestekaasusta 5 % ja polttoaineesta. Nämä edut saat Teboililta jäsenkortillasi. Proviisoriyhdistyksen jäsenille alennusta auton vuokrauksesta kotimaassa –10 %.

apuraHaT. Jäsenet voivat hakea yhdistyksen apurahoja. Jäsenet saavat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset terveydenhuollon ja lääkealan ammattilaisten tietoverkkoon FiMnetiin (Finnish Medical Network). Lisätiedot s. 44. JÄseNkaleNTeri. ProviisoriViesti tuottaa taskukalenterin sen haluaville jäsenille erillistilauksesta. prOViisOripÄiVÄ Ja TalOusseMiNaari. Nämä proviisoreille, proviisoriopiskelijoille ja apteekkareille suunnatut koulutukset jäsenetuhintaan! Yhdistys järjestää proviisoreille räätälöityjä kursseja yhdessä Helsingin Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen kanssa. OpiskeliJaTapaHTuMaT. Yhdistys järjestää tapahtumia opintonsa eri vaiheissa oleville proviisoriopiskelijoille.

Majoitusta jäsenetuhintaan Cumulus- ja Rantasipi-hotelleissa. Varaukset saa tehdyksi jäsenetuhintaan Omat Jäsentiedot -alueelta löytyvän linkin kautta. Risteilyarvokuponkeja saat jäsenenä tarvittaessa pyytämällä yhdistyksen toimistolta. 10 %:n alennusta päivän hinnasta kaikissa hotelleissaan: Hotel Kämp, GLO Hotel Airport, GLO Hotel Art, GLO Hotel Kluuvi ja GLO Hotel Sello. Jäsenetutarjouksia kylpylähotelleista: Päiväkumpu Lohjalla, Summasaari Saarijärvellä ja Rauhalahti Kuopiossa. JÄseNkOrTTi. Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenkortilla hyödynnät käteisalennukset. Se toimii myös matkavakuutustodistuksenasi vapaa-ajan matkoillasi

Lisätietoja jäseneduista saat yhdistyksen toimistolta (09) 177 771 tai toimisto@proviisoriyhdistys.net sekä nettisivulta www.proviisoriyhdistys.net

43


»ajankohtaista

tEKSti Sari koSonen ja Kuvat lÄÄkÄri mediat

Fimnet uuteen aikaan fiMNeTiN uuDisTeTulTa siVusTOlTa LÖYTYVÄT KAIKKI KÄYTETYIMMÄT PALVELUT PÄIVITETTYINÄ. LUVASSA ON MYÖS UUSIA PALVELUJA.

U

udistettu Fimnet-sivusto (Finnish medical Network) avattiin huhtikuun alussa tutussa osoitteessa www.fimnet.fi. Lääketieteellistä tietoa ja palveluja tarjoavaan Fimnetiin kuuluvat Lääkäriliitto, Proviisoriyhdistys, Hammaslääkäriliitto, Eläinlääkäriliitto, Apteekkariliitto ja Farmasialiitto. – Fimnet-sivusto on nykyaikaistettu niin, että liitot pystyvät palvelemaan jäseniään entistä paremmin. Sivustoa on helppo käyttää erilaisilla päätelaitteilla. Kaikkiin sivuston palveluihin voi kirjautua yksillä ja samoilla Fimnettunnuksilla palvelun etusivulta, kertoo tuotepäällikkö Maria NissilÄ Fimnet-palveluja tuottavasta Lääkärikompassi Oy:stä.

Luvassa on omien tarpeiden mukaan räätälöitävissä olevia uutisvirtoja ja entistä virtaviivaisempia sähköpostiohjelmia. Tulossa on myös uusia mahdollisuuksia ryhmäytymiseen: samasta aiheesta kiinnostuneet voivat perustaa Fimnetiin oman ryhmän, jossa he voivat jakaa tietoja ja kuvia sekä keskustella. – Kun liittyy näiden järjestöjen jäseneksi, saa automaattisesti Fimnet-tunnukset, Nissilä kertoo. iDeOiTa OTeTaaN VasTaaN

Uudistettuun sivustoon kirjaudutaan nykyisillä Fimnet-tunnuksilla. Huhtikuun alun jälkeen ensimmäistä kertaa kirjautuvaa pyydetään tarkistamaan omat tietonsa, hyväksymään netiketti

sekä käyttäjäehdot ja valitsemaan, mitkä tiedot näkyvät muille Fimnet-käyttäjille. Jos tunnukset ovat unohtuneet, uudet voi tilata osoitteesta www.fimnet.fi/tunnus Fimnetiin kirjaudutaan tätä nykyä keskimäärin 300 000 kertaa kuukaudessa. Uusia kävijöitä houkutellaan käyttäjien omien toiveitten mukaan kehittyvällä palvelulla. – Otamme mielellämme vastaan ideoita Fimnetin kehittämiseksi. Ehdotuksia voi lähettää sähköpostitse asiakaspalveluun, Nissilä sanoo. Mahdollisiin kysymyksiin vastaa Fimnetin asiakaspalvelu, jonka tavoittaa sähköpostitse osoitteesta asiakaspalvelu@fimnet.fi ja puhelimitse numerosta 09 2315 8060. Asiakaspalvelu on auki arkisin kello 9–17. ¢

palJON uuTTa TulOssa

Fimnetin käytetyimmät palvelut, kuten tietokannat, sähköposti, keskustelutaulut ja kollegahaku ovat edelleen mukana. Niitä on kehitetty vastaamaan käyttäjien tarpeita. Aprillipäivän julkistus oli kuitenkin vasta alkua. Uusia ominaisuuksia ja palvelun hyödyntämisen tapoja on tulossa vaiheittain tämän vuoden aikana. Uudistuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti tiedonjakoon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskinäiseen yhteisölliseen toimintaan.

44

fiMNeT-TuNNukseT MaHDOllisTaVaT prOViisOriYHDisTYkseN JÄseNille:

• • • • • • •

Pääsyn Fimnetiin ja esimerkiksi PfizerPro-verkkokoulutuksiin Sähköpostiohjelman: fimnet.fi -päätteinen sähköpostiosoite + 5 lisäpostilaatikkoa Yhteydet tietokantoihin (mm. elektroninen Pharmaca Fennica) Keskustelutaulujen käytön (esim. Lääkäri ja apteekki, PY-keskustelutaulu) Pääsyn Lääkärilehden artikkeleihin ja uutiskirjeen tilaamisen Omien yhteystietojen päivittämisen jäsenjärjestön sivuilla Kollegahaun


PfizerPro.fi Verkkopalvelu terveydenhuollon ammattilaisille Verkkoluennot | Markkinointi- ja somistemateriaalien tilaukset | Tuotetiedotteet ja uutiset | Hyvityskäytännöt | Tärkeät yhteystiedot |

Katso korkeatasoisia verkkoluentoja silloin kun Sinulle sopii! Kirjautuminen FiMnet-tunnuksilla osoitteessa www.PfizerPro.fi tai suorasta linkistä Farentaverkon tai Salkku-palvelun kautta

Uusia verkkoluentoja kivunhoidosta Neurologi Maija Haanpää ja Fysiatri Timo Pohjolainen

Nyt voit myös tulostaa verkkoluentojen osallistumistodistuksen koulutuskorttiisi!

Potilaan motivoiminen hyvään lääkehoitoon -faktoja ja myyttejä pregabaliinista Psykiatri Tero Taiminen

PFI_ILM_220414_2_250414_10_U

Vanhuksen kipu - Mitä tulee huomioida?

Tulossa 4.6.


»aktivisti TEKSTI VÄINÖ VÄHÄMÄKI JA HENNA HALONEN KUVA VÄINÖ VÄHÄMÄKI

Kaikkea ei opi

koulun penkillä ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSSA VIIDETTÄ VUOTTA OPISKELEVA VÄINÖ VÄHÄMÄKI, 24, ON OMAKSUNUT JÄRJESTÖTOIMINNASSA ASIOITA, JOITA EI SAA HALTUUN KOTONA NYHJÖTTÄMÄLLÄ. EIKÄ AIKA OLE käynyt PITKÄKSI.

1

MISSÄ OLET MUKANA?

Vaikutan tällä hetkellä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston ensimmäisenä varapuheenjohtajana sekä Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston varsinaisena opiskelijajäsenenä. Ennen tätä vuotta olen toiminut kaksi vuotta Farmasian opiskelijayhdistys Fortiksen hallituksessa ja yhden kauden ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä ja samalla ryhmäpuheenjohtajana. Lisäksi olen toiminut ja toimin edelleen useissa opiskelijatoiminnan työryhmissä. Alun perin lähdin mukaan hetken mielijohteesta hakemalla vuosikurssini farmaseutti-isännäksi. Ajattelin, että olisi mukava olla tekemässä porukalla jotakin. En ole katunut päätöstä.

2

AJANKOHTAISTA JUURI NYT?

Ylioppilaskunnassa olemme huolissamme hallituksen tekemistä leikkauspäätöksistä ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) ja opiskelija-asuntosäätiöiden tukiin, emmekä ole varmasti yksin huoliemme kanssa. Itä-Suomen yliopistossa alkavat yhteistoimintaneuvottelut terveystieteiden tiedekunnassa, jonka tilinpäätös on ollut reilusti alijäämäinen.

46

Väinö Vähämäki haki ylioppilaskunnan edustajistoon, koska halusi antaa opiskelijayhteisölleen vielä viimeisen panoksensa ennen valmistumistaan.

3

JÄRJESTÖURASI KOHOKOHTA?

Olin mukana luovuttamassa kunniamerkkejä Fortiksen 40-vuotisjuhlissa. Oli antoisaa nähdä, miten paljon kunniamerkkien saajat ja kunniajäseneksi kutsutut arvostivat huomionosoituksia.

enempää. Ajankäyttöä pystyy tehostamaan hyvällä aikataulutuksella esimerkiksi ennen tenttejä. Priorisoimalla pystyy myös lykkäämään vähemmän tärkeitä asioita parilla päivällä.

6

MITÄ HYÖTYÄ AKTIIVISUUDESTA ON JATKOSSA?

SEURAAVAT TAVOITTEESI?

4

MITÄ AKTIIVISUUDESTA SAA ITSELLEEN?

Ystäviä, itsevarmuutta, kykyä hallita monia asioita yhtä aikaa ja projektin suunnittelukykyä. Asioita, joita ei voi oppia koulun penkillä tai nyhjöttämällä kotona. Lisäksi aina on jokin projekti käynnissä, joten aika ei käy pitkäksi. Tämä on hieno harrastus, vaikka toisinaan vaatiikin työtä.

Olen saanut halun kehittää asioita sen sijaan, että olisin tekemättä mitään. Olen oppinut kestämään painetta ja priorisoimaan tarvittaessa. Olen myös opetellut pitämään monta palloa ilmassa yhtä aikaa. Tästä uskon olevan hyötyä myös työelämässä. Työelämässä tarvitaan kykyä toimia ryhmässä. Sitä oppii luontevasti etenkin hallitustyöskentelyssä.

5

MITEN YHDISTÄT OPINNOT JA OSALLISTUMISEN?

7

Olen itsekin hieman yllättynyt viime vuonna keräämieni opintopisteiden määrästä. Opinnot ovat ehkä hieman hidastuneet opiskelija-aktiivisuuden takia, mutta eivät yhtään suunnitelmia

Tavoitteinani on aloittaa gradututkimus syksyllä, valmistua vuoden 2015 alussa ja samalla antaa tilaa uusille opiskelija-aktiiveille. Minua kiinnostaa kliininen farmasia, jonka kehittämiseksi olen halukas antamaan panokseni.


»yhteystiedot

Hallituksen varsinaiset jäsenet: PUHEENJOHTAJA Katere Sharifpour

lääkeinformaatiopäällikkö, Sanofi Oy katere.sharifpour@fimnet.fi 1. VARAPUHEENJOHTAJA, ULKOASIAINHOITAJA

Hallituksen varajäsenet:

Suomen Proviisoriyhdistys ry

Antti Hyytiäinen

Toimisto

Ville Oinio

proviisori, Salon Vanha Apteekki antti.hyytiainen@fimnet.fi

tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto ville.oinio@helsinki.fi

Eva Ramsay

Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911 toimisto@proviisoriyhdistys.net

KOULUTUSVASTAAVA

tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto eva.ramsay@helsinki.fi

Toiminnanjohtaja (vs.)

Charlotta Sandler

proviisori, Herttoniemen apteekki charlotta.sandler@gmail.com 2. VARAPUHEENJOHTAJA

Henna Halonen,

Jonna Korkeaviita

lääketurva-asiantuntija, Farenta jonnakorkeaviita@gmail.com

Helinä Minkkinen

asiantuntijaproviisori, HUS-apteekki helina.minkkinen@fimnet.fi

VIESTINTÄVASTAAVA

proviisori gsm 040 96 41 829 Proviisori-lehden päätoimittaja (vs.)

Asiantuntijaproviisori

Virpi Tiiro

Jouni Kusnetsoff

Joonas Salo

asiakaspalvelupäällikkö, Yliopiston Apteekki virpi.tiiro@gmail.com

lääketehtaan ja -tukku­kaupan vastuun­alainen johtaja (QP), Oy AGA Ab, Linde Healthcare jouni.kusnetsoff@gmail.com

gsm 044 752 0375

TALOUDENHOITAJA

Ville-Matti Mäkinen, proviisori

Juuli Lamberg

gsm 050 352 0771 (opintovapaalla) Proviisori-lehden päätoimittaja

proviisori, Pirkkalan apteekki juulilamberg@gmail.com

Järjestö- ja edunvalvontaproviisori

Ilona Iso-Mustajärvi

proviisori, EPID Research Oy ilona.isomustajarvi@gmail.com

Toiminnanjohtaja

OPISKELIJAVASTAAVA

(opintovapaalla) gsm 045 636 0196

Suvi Heiskanen

Anna Kaisa Tolvanen

Maija Paukkeri

proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto aktolvan@student.uef.fi

proviisori, Marttilan apteekki (Halikon apteekki) maijapaukkeri@gmail.com

PROMENTOR-VASTAAVA Liisa Kanninen

Suvi Vilmunen

tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto liisa.kanninen@gmail.com

proviisori, Lassilan apteekki suvi.vilmunen@gmail.com

Timo Ovaska

Tiina Silén

tieteellinen asiantuntija, Pfizer timo.ovaska@fimnet.fi

proviisori, Farenta tiina@silen.fi

Lukija, mitä mieltä olet PROVIISORI-lehdestä? Odotatko lehteä aina innolla? Puuttuuko lehden sisällöstä jotakin, mitä kaipaisit? Onko lehden ulkoasu tylsä? Mistä pidit tässä lehdessä eniten? Kerro se meille. Ota osaa PROVIISORIn juhlavuoden lukijakyselyyn osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/proviisori/lukijakysely Tuntitaksa on kohdallaan! Kysely vie vain 5–10 minuuttia ajastasi, mutta palkkioksi siitä voit voittaa 100 euron arvoisen vapaavalintaisen lahjakortin tai leffalippuja (5 x 2 kpl). Kyselylinkki on avoinna 15.6.2014 asti.¢

47



Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.