PROVIISORI 2/2015

Page 1

06

Opioidimyrkytykset

07

Niskakivut kuriin

08

Suomen somalit

10

Jaakko Willman

12

Reseptin uusiminen

27

Proviisorikollega

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 2|2015

Suomalaiset proviisorit maailmalla Sveitsi, USA ja Australia »»Kohteina Proviisoripäivän parhaat palat

28

ProMentortunnelmat


Kärsitkö jalkasienestä?

Hilseilyä? KERTA HO OA N I

JA

LK

Yksi hoitokerta tuhoaa jalkasienen.

ITO

A

Kuumotusta?

Kutinaa?

A SI

ENEEN

Lamisil Solo 1 % liuos iholle, Lamisil 1 % emulsiovoide, Lamisil Dermgel 1 % geeli, Lamisil 1 % sumute iholle. Vaikuttava aine terbinafiini. Jalkasilsan (jalkasieni) hoitoon ulkoisesti. Lamisil Solo -liuos kerta-annoksena. Emulsiovoide, geeli ja sumute kerran päivässä viikon ajan. Liuosta, geeliä tai sumutetta ei alle 18-vuotiaille. Emulsiovoide 12 vuotta täyttäneille nuorille ja aikuisille. Terbinafiinille tai valmisteiden apuaineille yliherkkien ei tule käyttää Lamisilia. Käyttö raskauden aikana vain lääkärin ohjeen mukaan. Ei tule käyttää imetysaikana. Haittavaikutuksiin kuuluvat lievät ja ohimenevät reaktiot alueella, johon lääkettä levitetään. Hyvin harvoin voi esiintyä allergisia reaktioita. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkaukset ja hinnat 15.12.2014 (voh+alv): Lamisil Solo 1 % liuos iholle 4 g (17,60 €), Lamisil 1% emulsiovoide 15 g (9,79 €), Lamisil Dermgel 1% geeli 15 g (12,00 €), Lamisil 1% sumute iholle liuos 15 ml (13,22 €). Itsehoitovalmisteita, eivät kuulu korvausjärjestelmän piiriin. Novartis Finland Oy. FI1503309624


»sisältö 2/2015 5

PÄÄKIRJOITUS Henna Kyllönen pohtii, miten toimia proviisorina somessa.

6

AJASSA Opioidikuolemat ja lääkkeiden sekakäyttö. Helsinki panostaa lääketutkimuksiin. Monilääkitys kuivattaa vanhusten suut. Lääkityksen arvointi voi säästää. Näin niskakivut kuriin. Kirjat. Alkoholin kulutusluvut. Uusiin tehtäviin: Jaakko Willman.

12

RU-PROVIISORIT Millaista lisäkoulutusta proviisorien rajattu reseptinuusimisoikeus vaatisi?

14

PROVIISORIT MAAILMALLA Emmi Uutela, Melina Malinen ja Lauri Lindgren kertovat, miten opiskelu tai työskentely ulkomailla avartaa maailmankuvaa.

18 19

OTX Lähtölaskenta maailmankansalaiseksi.

25 26

14 PROVIISORI SAA ulkomailta kokemusta, näkemystä ja uusia näkökulmia ammatillista tulevaisuutta varten. LAURI LINDGREN työskentelee Amgenin pääkonttorilla Sveitsissä. Saara, Tuomo, Ossi ja Lauri Lindgren kuvattiin Luzernin satamassa. Post doc -tutkija MELINA MALISEN tukikohta on seuraavat pari vuotta Yhdysvalloissa, Chapel Hillissä. EMMI UUTELA oli opiskelijavaihdossa Australiassa, Sydneyn yliopistossa.

PROVIISORIPÄIVÄ 2015 Näin johdat työturvallisuutta. Esimies tarvitsee viestintätaitoja. Ajankohtaista lääkinnällisistä laitteista. Veripalvelu on mukana soluterapiahoidoissa. JÄSENSIVUT Talouskiertue käy Kuopiossa kesäkuussa. VARAPUHEENJOHTAJALTA Ville Oinio pohtii, miksi proviisoriopinnoista tuli yhtäkkiä niin kiinnostava hakukohde.

26

AJANKOHTAISTA Proviisoriyhdistyksen apurahat ja opintopalkinnot on jaettu. Juha Päivärinnasta tuli vuoden proviisorikollega. Vastaathan palkkakyselyyn!

28

PROMENTOR Tutustumisia aloitusseminaarissa. Lääketeollisuus ry:n vieraina. Mentorit kertovat tunnelmistaan.

31

YHTEYSTIEDOT

19 28

YHDISTYKSEN VUODEN kohokohta, Proviisoripäivä, keräsi Arcadaan noin 250 proviisoria, opiskelijaa ja muuta alan toimijaa maaliskuussa. Liisa Kanninen päivysti yhdistyksen ständillä.

PROMENTOR-OHJELMAN toinen kausi alkoi yhteisellä seminaarilla Apteekkariliitossa. Kysyimme myös mentoreilta, miltä nyt tuntuu.

»toimittajalta

»SKYPE, SÄHKÖPOSTI ja halpalennot tuovat ulkomaat niin lähelle, että vaihtoon tai

töihin lähteminen ei enää erota lähtijää lähipiiristään. Toista oli ennen. Aviopuolisoni sai 1990-luvun alussa puolentoista vuoden stipendin Japaniin juuri, kun itse olin hyvässä ammatillisessa kiidossa kotimaassa. Perinteiset kirjeet ja postissa lähetetyt c-kasetit olivat tärkeimmät viestintämuotomme. Seuraus: avioero. ¢ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA

3



»pääkirjoitus JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 040 964 1829 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Henna Kyllönen henna.kyllonen@proviisoriyhdistys.net Gsm 040 964 1829 Toimitussihteeri Maija Rauha (OS/G Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OS/G Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0400 630 083 AVUSTAJAT Suvi Finne, Susanna Hautakangas, Ville Oinio, Susanna Partti, Joonas Salo, Charlotta Sandler, Tiina Silén, Anne Tammimäki, Virpi Tiiro ja Jaakko Willman PAINO Kirjapaino Uusimaa, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Ville-Matti Mäkinen Gsm 050 352 0771 OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@proviisoriyhdistys.net Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

441 763 Painotuote

Kannustan muistamaan oman ammatillisuuden ja siihen liittyvän vastuun sekä oikaisemaan verkossa mahdollisesti liikkuvia vääriä tietoja.

Terveyden­huollon ammattilaisena myös verkossa PROVIISORIYHDISTYS JULKAISI hiljattain oman sosiaalisen median (some) ohjeistuksensa osana kokonaisvaltaista viestintästrategian päivitystyötä. Some-ohjeistus on lyhyt viiden kohdan säännöstö, jossa erityisesti neljäs ja viides kohta koskevat seuraavaa kertomustani. On hyvä tiedostaa, että proviisori voi myös vapaa-aikana olla luomassa kuvaa omasta ammattikunnastaan, ja että sosiaalisen median kautta voi edesauttaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia omaa ammatillista osaamistaan hyödyntämällä. Nämä ovat varsin tärkeitä oivalluksia. MINUT JOHDATELTIIN somessa virittelemäni keskustelun johdosta jokin aika sitten erääseen ryhmään. Olen edelleen mukana ryhmässä pääosin silkasta mielenkiinnosta siellä käytyjä keskusteluja kohtaan. Vaikka tällä ryhmällä on oma kestovaippoihin liittyvä teemansa, eksyy sinne päivittäin kysymyksiä laajasti kaikesta vaippaikäisiin liittyvästä (ja liittymättömästäkin). Usein palstalle tuleva kysymys saattaa alkaakin lausahduksella: ”Kun täällä tiedetään kaikesta kaikki, niin...” Kokemustietoa jaetaan avokätisen ahkerasti. Sehän sopii hyvin tulevalle äidille, kunhan muistaa terveen lähdekriittisyyden keskusteluja lukiessaan. Keskustelijoilla voi hyvin olla esimerkiksi kaupallisia intressejä asioita kommentoidessaan. VIIKOITTAIN RYHMÄSSÄ esitetään kysymyksiä myös rokotteisiin ja muihin lääkkeisiin liittyen. Seuraan keskustelua jonkin aikaa, mutta sitten koen velvollisuudekseni proviisorina antaa oma osani näihin kes-

kusteluihin. En ollut havainnut kenenkään ryhmässä vastaavan lääkekysymyksiin ilmaisten oman ammatillisen terveydenhuollon taustansa. Oletan, ettei sellaista silloin ole tai ainakin toivoisin, että ammattilaisen antamat ohjeet olisivat selvästi kokemustiedosta erotettavissa. Riippuen siitä, saanko jo käydyn keskustelun kautta riittävästi tietoa antaakseni suoraa lääkeneuvontaa tai ohjeistusta proviisorina, saatan myös ytimekkäästi rohkaista kysyjää ottamaan yhteyttä lähimpään apteekkiin. TÄLLAISET VAPAAMUOTOISET, yksityishenkilöiden perustamat teemaryhmät ovat minulle uutta, mutta voin kuvitella, että sellaisia on perustettu aiheesta kuin aiheesta ja perustetaan koko ajan kiihtyvässä määrin lisää. Mitä ikinä harrastatkin ja missä ryhmissä olet mukana, lääkkeisiin liittyvä keskustelu saattaa seurata perässä. Kannustan siis muistamaan oman ammatillisuuden ja siihen liittyvän vastuun sekä oikaisemaan verkossa mahdollisesti liikkuvia vääriä tietoja. KUTEN RIVIEN välistä saatoit jo huomata, alkaa olla minun aikani kiittää ja kumartaa. Oli hienoa saada olla lähes kahden vuoden ajan tekemässä tätä lehteä päätoimittajana. Seuraava numero ilmestyy syksyllä jälleen varsinaisen päätoimittajamme toimesta. Toivotan teille antoisia lukuhetkiä – nyt ja jatkossa – sekä hyvää alkavaa kesää! HENNA KYLLÖNEN

vs. päätoimittaja

5


»ajassa

KOONNEET HENNA KYLLÖNEN JA MAIJA RAUHA

»väitökset

»terveyspääkaupunki

Helsinki panostaa lääketutkimuksiin

Opioidikuolemiin liittyy usein lääkkeiden sekakäyttöä OPIOIDIT OVAT SUOMESSA TÄRKEIN MYRKYTYSKUOLEMIA AIHEUTTAVA LÄÄKEAINERYHMÄ. KUOLEMAAN JOHTANEET OPIOIDIMYRKYTYKSET OVAT PÄÄOSIN TAPATURMAISIA USEIDEN AINEIDEN AIHEUTTAMIA SEKAMYRKYTYKSIÄ, OSOITTAA HELSINGIN YLIOPISTON TUORE VÄITÖS.

E

päillyille huumeiden käyttäjille tehdään Suomessa oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvitys, johon kuuluu lääkeaineiden ja huumeiden määritys kattavilla laboratoriomenetelmillä. LL, FL MARGAREETA HÄKKISEN väitöstyössä selvitettiin vainajista mitattujen opioidipitoisuuksien merkitystä kuolemantapausten tulkinnassa. Pitoisuusmittausten tulokset yhdistettiin oikeuslääketieteellisten asiakirjojen tapaustietoihin. Opioidien aiheuttamia myrkytyskuolemia verrattiin muihin kuin myrkytyskuolemiin, ja opioidien väärinkäyttöön liittyviä kuolemia verrattiin niihin kuolemiin, joissa ei ollut epäilyä aineiden huumekäytöstä. – Turvallisen lääkehoidon edistämiseksi on tärkeää tietää, millaisia erityispiirteitä opioidien päihdekäyttöön liittyy ja kuinka niitä voidaan laboratoriomenetelmin tutkia, Häkkinen toteaa. – Kuolemaan johtaneet opioidimyrkytykset olivat pääosin tapaturmaisia useiden aineiden aiheuttamia sekamyrkytyksiä, joissa oli mukana bentsodiatsepiineja, gabapentinoideja ja muita keskushermostoon rauhoittavasti vaikuttavia lääkeaineita, hän jatkaa. Heikkojen opioidien, tramadolin ja kodeiinin, pitoisuudet veressä olivat tutkituilla viitealueen yläpuolella sekä väärinkäyttötapauksissa että myrkytyksissä. Tramadolin päihdekäyttö oli yleistä, mutta oksikodonin, fentanyylin ja kodeiinin vähäisempää. Pregabaliinin ja gabapentiinin väärinkäyttö liittyi vahvasti opioidien päihdekäyttöön. – Buprenorfiini- ja metadonilöydökset liittyivät vahvasti aineiden päihdekäyttöön, ja näiden aineiden kuolemanjälkeiset pitoisuudet veressä olivat myrkytyksissäkin pääasiassa niin sanotulla hoidollisella viitealueella; erottavana tekijänä se, millä tavalla aine oli otettu – väärinkäytössä aine yleensä ruiskutetaan suoraan suoneen. Buprenorfiini on Suomessa yleisin huumeena käytetty opioidi, mutta se on myös opioidiriippuvaisten korvaushoitolääke. Väärinkäytön ehkäisemiseksi buprenorfiinihoidossa käytetään pääasiassa naloksonin ja buprenorfiinin yhdistelmävalmistetta. Tämän valmisteen päihdekäyttöä tutkittiin mittaamalla korvaushoitopotilaitten virtsanäytteiden buprenorfiini- ja naloksonipitoisuuksia. Mittausten ja taustatietojen perusteella kehitettiin virtsan naloksonipitoisuuteen perustuvat tunnusmerkit, joiden avulla pyrittiin erottamaan yhdistelmävalmisteen asianmukainen käyttö suonensisäisestä väärinkäytöstä. Yhdistelmävalmisteen väärinkäyttöä todettiin useissa kuolemantapauksissa, ja se osoittautui jopa vaarallisemmaksi kuin pelkän buprenorfiinin väärinkäyttö. ¢ LISÄTIETOJA HELDA.HELSINKI.FI

6

HELSINGIN KAUPUNGIN tavoitteena on käynnistää vuosittain useita kliinisiä lääketutkimuksia Helsingin sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto on käynnistänyt tutkimusten toteuttamismallin kehittämisen Lääketeollisuus ry:n kanssa. – Helsingissä on satoja tuhansia potilaita, mikä mahdollistaa suurtenkin potilasmäärien rekrytoinnin lääketutkimuksiin, sanoi sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikkö HANNU JUVONEN kaupungin elinkeinopäivässä, jonka teemana olivat terveys- ja hyvinvointialan näkymät ja yhteistyömahdollisuudet. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus hyvinvointipalveluiden tuotannossa lisääntynee, kun hyvinvointipalveluiden tuotannon tavat monipuolistuvat. Virasto ar­vioi voivansa tarjota kehitysalustan yrityksen teknologia- tai palveluinnovaation kaupallistamista varten. – Helsingillä on täydet mahdollisuudet tulla Pohjois-Euroopan Health Capitaliksi, terveyspääkaupungiksi, koska pääkaupunkiseudulla on runsaasti kansainvälisen tason huippuosaamista, Helsingin elinkeinojohtaja MARJA-LEENA RINKINEVA sanoi. ¢ LÄHDE HELSINGIN KAUPUNKI

Lääkkeitä vietiin Suomesta viime vuonna ulkomaille

885

miljoonalla eurolla. Vienti väheni kolmatta vuotta peräkkäin. Tuonti kasvoi 2 % edellisvuodesta. LÄHDE LÄÄKETEOLLISUUS RY


»monilääkitys Mikä kuivattaa ikäihmisten suut? HAMMASLÄÄKÄRISEURA APOLLONIA tiedottaa, että monilääkitys on yleisin suun kuivumisen aiheuttaja. Lääkityksen tarkistaminen voisi auttaa monia potilaita. Joka kolmas ikäihminen kärsii kuivasta suusta. Jos syljeneritys heikkenee huomattavasti, suun tasapaino järkkyy ja suusairaudet, kuten karies, sieni-infektiot ja iensairaudet lisääntyvät nopeasti. Syljenerityksen väheneminen on lähes aina seurausta sairauksista ja niiden hoidosta. Suun kuivuus on kuvattu sivuvaikutuksena noin 1 000 lääkkeelle. Kymmenestä eniten käytetystä lääkkeestä kahdeksan vähentää syljeneritystä. Tutkimusten mukaan päivittäisellä lääkemäärällä on suuri merkitys: kun neljän päivittäisen lääkkeen raja ylittyy, syljen eritys vähenee merkittävästi. Sairauksista muun muassa Sjögrenin syndrooma ja diabetes voivat lisätä suun kuivuutta. Lisäksi pään ja kaulan alueen sädehoidot voivat vaurioittaa sylkirauhasten toimintaa. Apollonia esittää yhdeksi ratkaisuksi monilääkityksen purkamista ja muokkaamista mahdollisuuksien mukaan. Kun sylkirauhasten toimintaa on jäljellä, syljen määrää ja syljeneritystä voidaan tehostaa pureskelua vaativalla ruualla, ksylitolipastilleilla tai -purukumilla sekä syljeneritystä stimuloivilla lääkkeillä, kuten pilokarpiinilla. Kuivuutta ja kuivan suun tunnetta voidaan lievittää myös riittävällä nesteen nauttimisella, sivelemällä suun limakalvoja ruokaöljyllä ja apteekista saatavilla suun kostutusaineilla. Alkoholia ja kahvia kannattaa välttää, sillä ne kuivattavat suuta. ¢ LÄHDE HAMMASLÄÄKÄRISEURA APOLLONIA

»lääkehoidon arviointi

»työhyvinvointi

»lääkeyritysten omavalvonta

Lääkityksen arviointi voi säästää KOHDENNETUN POTILASRYHMÄN lääkehoidon arvioinnilla voisi Kelan tutkijoiden mukaan olla mahdollista saada säästöjä samalla, kun potilaiden hoito ja vointi paranisivat. Pharmacoepidemiology and drug safety -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa käytiin läpi Kelan vuoden 2011 reseptitiedostosta ne, joilla oli kolmen kuukauden tarkastelujaksolla hyvin suuret lääkekustannukset (yli 1 346 €) ja käytössä yli kymmenen lääkettä. Tarkastelussa selvisi, että kolmelle prosentille kaikista lääkkeiden käyttäjistä kertyy 22 prosenttia kaikista lääkekustannuksista. Heistä hieman yli puolella oli käytössään vähintään yksi epäsopiva lääkitys. Kaikista lääkkeiden käyttäjistä epäsopivia lääkityksiä oli vain noin joka kahdeksannella. Tarkastellun ryhmän lääkitysten kertaluontoinen lääkärin ja proviisorin tai farmaseutin yhteistyössä tekemä kokonaisarviointi maksaisi 11,3 miljoonaa euroa. Samaisten potilaiden vuosittaiset lääkekustannukset ovat yhteensä 365 miljoonaa euroa. ¢ LÄHDE KELA

Palkkioista julkisia Näin niskakivut kuriin 1 Pidä pää pystyssä. 2 Vältä pitkäaikaista niskan eteen- tai taaksetaivutusta tai kiertoa. 3 Sijoita tietokoneen näyttö niin, että niska säilyy keskiasennossa. 4 Huolehdi niskan liikkuvuudesta. 5 Pidä taukoja vähintään puolen tunnin välein. 6 Käytä nukkuessa niskan ja selän keski­ asentoa tukevaa tyynyä. 7 Jaksota yksipuolista tai raskasta niskan tai yläraajojen rasitusta kevyemmillä töillä. 8 Harjoita lihasvoimaa. 9 Vältä pitkäaikaista olkavarret koholla työskentelyä ja taakkojen kannattelua. 10 Suojaa niska ja hartiat vedolta ja kylmältä Katso myös: WWW.SELKAKANAVA.FI ¢ LÄHDE SELKÄLIITTO

LÄÄKEYRITYKSET OVAT alkaneet kerätä maksamiinsa luentopalkkioihin, koulutuksiin ja kongresseihin liittyviä tietoja sekä suostumuksia niiden julkaisemiseen. Tiedot julkistetaan ensi kerran ensi vuoden alkupuolella. Jos teet yhteistyötä esimerkiksi Orionin tai Lääketeollisuus ry:n jäsenyritysten kanssa, ja siihen liittyy rahallista tukea, sinulta kysytään lupaa julkistaa tämä yhteistyö. Proviisoriyhdistys kannustaa proviisoreita antamaan suostumuksensa sitä kysyttäessä, sillä yhteistyö on välttämätöntä, ja on varmistettava, että luottamus terveydenhuollon ammattilaisiin ja yhteiskunnallinen läpinäkyvyys lääketeollisuuden kanssa tehtävän yhteistyön osalta säilyvät. Lisätietoja alan järjestöjen yhdessä allekirjoittamasta suosituksesta löydät osoitteesta proviisoriyhdistys.net/taloudellistensuhteiden-julkaiseminen ¢

7


»ajassa »kirjat

»tilasto

Kymmeniä keinoja unen saantiin

Alkoholin kokonaiskulutus laskussa

ETKÖ SAA UNTA? Et ole yksin, toteaa suosittu blogisti, FT, biologi CHRISTER SUNDQVIST kirjassaan Koko kansan unikoulu – selätä univaikeudet (Fitra). Sundqvist on koonnut hyvin käytännönläheisen ja helppolukuisen oppaan paremman unen saavuttamisesta. Kirja kertoo monipuolisesti unesta, unen tarpeesta ja unitottumuksista. Sen mukaan joka kolmas suomalainen on potenut unettomuutta vähintään kolmena yönä viikossa ja joka kymmenes yli kuukauden ajan. Kirjassa muistutetaan, että unettomuuden hoito on aina yksilöllistä. Lääkkeelliseen unettomuuden hoitoon juuri puuttumatta kirja antaakin lähes parisataa vinkkiä nukahtamisen tai nukkumisen helpottamiseksi lääkkeettömästi. Kuvitella saattaa, että osa näistä neuvoista on vaihtoehtoisia ja että näiden ohjeiden joukosta löytyy jokaiselle jotakin, mitä ei ole vielä kokeillut. Mieleeni tulee, että kirjaa olisi myös näppärä selata apteekissa omaa palveluvuoroa odottaessa. Tai apteekin farmaseuttinen henkilöstö voisi tutustua kirjaan niin, että voisi tuoda siitä uniongelmaiselle asiakkaalle lääkeneuvonnan ohella uusia työkaluja unettomuuden kierteen katkaisemiseen. Lopun yli kymmensivuinen luettelo kirjoista ja tuoreista uneen liittyvistä kansainvälisistä tutkimusartikkeleista antaa tukea kirjan sisällön luotettavuudelle ja kirjailijan asiaosaamiselle. 112 sivua. ¢ ESITTELY HENNA KYLLÖNEN

Mitä tiedät somaleista? SOMALIT OVAT Suomen neljänneksi suurin kielivähemmistö, mutta silti aika harva tietää somaleista, heidän kulttuuristaan ja taustastaan mitään. YUSUF M. MUBARAK, EVA NILSSON ja NIKLAS SAXÉN ovatkin tehneet todellisen kulttuuriteon kokoamalla somalialaistaustaisten Suomessa asuvien ajatukset, tarinat ja kokemukset kirjaksi. Suomen somalit (Into) on monipuolinen ja hyvin kirjoitettu teos, jota voi suositella kaikille, jotka haluavat ymmärtää kanssaihmisiään. Siitä hyötyvät etenkin ne, jotka ovat työssään tekemisissä somalialaistaustaisten kanssa, mutta kaikille se tarjoaa kiinnostavan lukukokemuksen. Selviää esimerkiksi, millaista somaliruoka on, mille somalit nauravat, mitä perhesuhteista ajatellaan, millaisia ratkaisuja uskonto edellyttää arjessa ja mitä somalinaiset ajattelevat asemastaan. Haastateltavien luottamuksen saavuttaminen ei kirjoittajien mukaan ollut helppoa. Enemmistö somaleista kokee, että media käsittelee heitä enimmäkseen kielteisessä valossa. Mieluiten puhuttaisiin vain onnistumisista, sillä yhteisöä halutaan suojata vaikenemalla vaikeista asioista. Kirjaan on silti saatu rehellisiä ja inhimillisiä tarinoita. Kirjaa varten haastateltiin 75 somalitaustaista henkilöä, ja taustatietoja antoi lisäksi lähes 20 muuta. ”Puhukaa meille, tutustukaa meihin, kysykää, olkaa uteliaita!” on monen somalialaistaustaisen neuvo suomalaisille. 312 sivua. ¢ ESITTELY MAIJA RAUHA

HUOMAA MYÖS TÄMÄ: Kirjailija TIINA RAEVAARA kuvaa romaanissaan Yö ei saa tulla (Paasilinna) unenomaisia tapahtumia, jotka ryöstäytyvät leppoisan alun jälkeen kohti painajaista. Riippuvuutta herättävällä unilääkkeellä on osuutensa asioihin. Kuka tappoi kenet ja miksi nukkumatti heittää hiekkaa lasten silmiin? Kummallinen, mutta koukuttava kirja. 238 sivua. ¢

8

ALKOHOLIN KOKONAISKULUTUS Suomessa on nyt suunnilleen vuoden 2003 tasolla: 11,1 litraa yli 15-vuotiasta kohden. Läntisessä Euroopassa juomamäärät ovat jo vuosikymmeniä olleet laskusuunnassa. Suomi sen sijaan on viime vuosiin asti seurannut itäisen Euroopan trendiä, jossa kulutusmäärät ovat olleet kasvussa. Hinnan ja saatavuuden muutokset ovat tutkitusti suorimmat keinot vaikuttaa alkoholinkulutukseen. Alkoholinkulutus ja päihdehaitat lisääntyivät rajusti vuoden 2004 jälkeen, kun alkoholiveroa alennettiin. Kulutuksen kasvu saatiin ensin vakautettua ja sitten lasku-uralle veronkorotuksilla, joita Suomessa on tehty vuodesta 2008 lähtien, viimeisin viime vuonna. Esimerkiksi Ruotsissa alkoholin kokonaiskulutus on nykyään jotakuinkin samalla tasolla kuin 1990-luvun puolivälin Suomessa (8 litraa per asukas). Päihdehaittojen miljardikustannuksissa kokonaiskulutuksen vähentyminen lähelle Ruotsin kulutustasoa merkitsisi satojen miljoonien säästöä. ¢ LÄHDE EHYT RY

»top 5 Suomalaisten suosimat alkoholijuomat 1 Mallasjuomat 52 % 2 Väkevät juomat 18 % 3 Miedot viinit 13 % 4 Long drinkit 9 % 5 Siideri 7 % Kulutus 2013 muutettuna 100-prosenttiseksi alkoholiksi. ¢ LÄHDE THL

Maksasairaus on noin

100000

suomalaisella. Noin 90 % maksakirrooseista on alkoholin aiheuttamia. LÄHDE MUNUAIS- JA MAKSALIITTO


ratiopharmin reseptil채채keilmoitus on luettavissa painetussa lehdess채.


»ajassa »uusiin tehtäviin TEKSTI JAAKKO WILLMAN JA JOONAS SALO KUVA JAAKKO WILLMAN

»nimitykset SUOMEN APTEEKKARILIITTO Proviisori VESA KUJALA on valittu Suomen Apteekkariliiton farmaseuttiseksi johtajaksi. Hän aloittaa työssään 1.6. ja seuraa tehtävässään apteekkariksi siirtynyttä SIRPA PEURAA. Kujala valmistui proviisoriksi vuonna 1993, ja on toiminut vuodesta 1995 alkaen eri tehtävissä MSD Finland Oy:n palveluksessa, viimeksi market access -toiminnoista vastaavana johtajana.

»apurahat

Tuotannon asiantuntija

»SUOMALAINEN, MAAILMANLAAJUISESTI toimiva lääkeyritys Orion kehittää, valmistaa

ja markkinoi ihmis- ja eläinlääkkeitä, lääkkeiden vaikuttavia aineita sekä diagnostisia testejä. Orionin injektio-osastolla tehdään lukuisia eri injektiotuotteita eri käyttötarkoituksiin. TOIMIN INJEKTIO-OSASTOLLA visuaalisesta tarkastuksesta vastaavana tuotantospesialistina. Visuaalinen tarkastus on lopputuotteen laadun ja potilasturvallisuuden kannalta erittäin tärkeää. Tarkastusprosessin tulee olla sujuvaa ja tehokasta ilman, että työn laatu kärsii. TYÖPÄIVÄNI OVAT monimuotoisia. Ne sisältävät muun muassa toimintaohjeiden päivittämistä, palavereita, operaattoreiden koulutusta sekä pienten tutkimusten suunnittelua ja toteuttamista. Tehtäviini kuuluu myös tuotannon poikkeamien kommentointi ja ongelmanselvitykset sekä laatua parantavien toimenpiteiden tuominen käytäntöön. PARENTERAALIVALMISTEISIIN LIITTYVÄN tiedon hakeminen ja oppiminen on onnistunut proviisorin koulutuspohjalla kivuttomasti. Vaikka valmisteita käsiteltiin opinnoissa suoraan melko vähän, steriilituotantoon liittyviä oppeja, kuten mikrobiologiaa ja aseptiikkaa, olen päässyt hyödyntämään työssäni. Myös tilastotieteiden ja GMP:n perusymmärrys on auttanut suunnattomasti. MINULLE ON TÄRKEÄÄ jatkuva uuden oppiminen ja itseni haastaminen uusilla, joskus vieraillakin, projekteilla. Haluan olla varmistamassa sitä, että markkinoille pääsee vain turvallisia ja laadukkaita injektiovalmisteita. Tietysti myös mukavassa työporukassa on hienoa työskennellä.

Suomen farmaseuttisen yhdistyksen apurahat

»

SUOMEN FARMASEUTTINEN YHDISTYS jakoi huhtikuussa apurahoina 32 900 € lähes 90 hakemuksen joukosta seuraavasti:

»

TUTKIMUSAPURAHAT:

» »

LASSE KARHU,

väitöskirjatyö, HY, 9000 € 000 €

JUSSI KÄRKKÄINEN, väitöskirjatyö, ISY, 9

MATKA-APURAHAT: RIINA HARJUMÄKI,

HY, Espanja, 1 000 € HY, USA, 2 000 € HANNA KAUPPINEN, ISY, Viro, 800 TEPPO LEINO, HY, Belgia, 1400 € VILLE OINIO, HY, USA, 1000 € JENNI PESSI, HY, Belgia, 700 € LAURIINA POROKUOKKA, HY, Alankomaat, 800 NOORA SJÖSTEDT, HY, Italia, 1300 € SAMI SVANBÄCK, HY, USA, 2000 € PATRICK VINGADAS ALMEIDA, HY, Sveitsi, 1 500 € ULRIKA JULKU,

PRO GRADU -TYÖT ULKOMAILLA:

KUKA OLEN?

HY, 400 € HY, 500 € HEIDI ÖBLOM, ÅA, 500 €

OLEN SYNTYNYT

MUUT:

pJAAKKO WILLMAN Jaakko Willman, Orionin injektio‑osaston tuotantospesialisti. Vaasassa vuonna 1989. VALMISTUIN Itä‑Suomen yliopistosta vuonna 2014. Erikoistyöni tein farmasian tekno‑ logialle. TÄTÄ ENNEN tein pro gradu ‑työni Orionille. Tutkimusaiheenani oli NIR‑spektroskopis‑ ten menetelmien kehittäminen sekoituksen reaaliaikaiseen seurantaan sekä tablet‑ tien annosvaihtelun määrittämiseen. SEURAAVAKSI keskityn jatkuvaan vastuualueeni prosessien kehittämiseen viranomais‑ vaatimusten sekä parhaiden käytäntöjen mukaisiksi, unohtamatta tuotannollista ke‑ hittämistä. Tehtävääni kuuluu myös itsensä sekä oman tietotaidon ja asiantuntijuu‑ den kehittäminen. RENTOUDUN kuntosalilla sekä lenkkeilemällä Espoon rantaraitilla.

10

ERKKA JÄRVINEN, MERI TANNER,

MICROFLUIDICS WORKSHOP, Helsinki, 1

000 €

»oikaisu TOISIN KUIN Proviisori-lehden viime numeron sivulla 7 kerrottiin, kansainvälisen bioteknologian yrityksen Celgenen pääkonttori sijaitsee Yhdysvalloissa. Celgenen Euroopan pääkonttori sijaitsee Sveitsissä. Celgene tuo markkinoille uuden lääkkeen psoriaasin hoitoon.


www.verman.fi/perhe

®

-vitamiini

Muistin tueksi! iinilisä B12-vitam isesti ikään y it r e ä e k r on tä neille sekä a a g e v , le tyvil ja n estäjien u p m u ip n . proto käyttäjille in n ii m r o metf

UUTUUSTA! APTEEKIS

Bethover B12-vitamiinivalmiste Vadelmanmakuinen tabletti on hyvin imeytyvä ja sen voi pureskella, imeskellä tai niellä. B12-vitamiini imeytyy tutkitusti myös suun limakalvojen kautta.* Annostus 1 tabletti päivässä. Apteekista. www.bethover.fi *Lähteet: Sharabi A, Cohen E, Sulkes J, Garty M.Replacement therapy for vitamin B12 deficiency: comparison between the sublingual and oral route. Br J Clin Pharmacol. 2003 Dec;56(6):635-8. Kotilea K, Quennery S, Decroës V, Hermans DA. Successful sublingual cobalamin treatment in a child with short-bowel syndrome. J Pediatr Pharmacol Ther. 2014 Jan;19(1):60-3.


»proviisorien reseptinuusimisoikeus TEKSTI SUVI FINNE JA HENNA KYLLÖNEN KUVAT HAASTATELTAVAT

MILLAISTA LISÄKOULUTUSTA RU vaatisi? SYKSYLLÄ 2014 TOTEUTETUSSA PROVIISORIEN LÄÄKEMÄÄRÄYSTEN UUSIMISOIKEUTTA KOSKENEESSA RU-KYSELYSSÄ (N=217) KARTOITETTIIN MYÖS PROVIISORIEN KOULUTUSTA KOSKEVIA NÄKÖKANTOJA. AJATUKSIAAN LISÄKOULUTUSTARPEESTA VALOTTAVAT MYÖS PROFESSORIT HANNU RAUNIO ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOSTA JA MARJA AIRAKSINEN HELSINGIN YLIOPISTOSTA.

K

yselyssä tiedusteltiin, kiinnostiko vastaajaa lääkemääräysten uusimiseen oikeuttavan lisäpätevyyden hankkiminen, jos siihen olisi mahdollisuus. Proviisori- ja proviisoriopiskelijavastaajista valtaosa (90 %, n=168) olisi halukas hankkimaan lisäpätevyyden ja vain alle 2 % ei. Muutama vastaaja totesi, ettei tämänhetkisellä työskentelysektorilla uusimisoikeudelle olisi käyttöä, mutta jos jossakin vaiheessa työskentelisi taas apteekissa, voisi olla kiinnostunut lisäpätevyyden hankkimisesta. ”Ehdottomasti tämä voimavara pitäisi ottaa käyttöön. Oleellista on se, että kustannus ei nousisi liian suureksi, kuten käsittääkseni on sairaanhoitajilla käynyt.” ”Se tuo tietysti myös lisää vastuuta mutta uskon, että proviisoreilla on jo hirvittävä määrä tarvittavaa tietoa ja pätevyyttä, joka jää monesti hyödyntämättä.” Proviisorien reseptinuusimisoikeuden katsottiin tuovan työhön vaihtelua, mahdollistavan jo olemassa olevan ammattitaidon paremman käytön, vähentävän viivettä lääkityksen jatkamiseen reseptin vanhennuttua ja vähentävän terveydenhuollon kuormitusta rutiininomaisten uusimisten vähentyessä. Vastauksista kävi ilmi, että vaikka uusimisoikeuteen pyrkimistä pidetään hyvänä asiana, on lisäkoulutustarpeesta erilaisia käsityksiä. Tämä johtuu osittain siitä, ettei tässä vaiheessa ole vielä määritelty, kuinka pitkäkestoisten lääkemääräysten uusimisesta on kyse ja minkä terapiaryhmien lääkkeitä proviisorit uusisivat. Myös syventävien opintojen painotuserot sekä työkokemus aiheuttivat eroja vastauksiin. TÄTÄ KOULUTUSTA TOIVOTTIIN

RU-kyselyssä tiedusteltiin lisäkoulutustarvetta kahdella eri kysymyksellä, jotka koskivat koulutuksen yleistä sisältöä ja vastaajan henkilökohtaista tarvetta. Vastauksista ei käynyt suoraan

12

ilmi, kumpaan kysymykseen vastattiin. Vastaajat tiedostivat proviisoreiden syventävien opintojen painotuserot farmasian eri osastoilla. Vastauksissa mainittiin, että jos on tehnyt syventävät opintonsa esimerkiksi teollisuusfarmasian, farmaseuttisen kemian tai sosiaalifarmasian osastolle, voi kliinisen farmasian/ kliinisen farmakologian lisäkurssituksesta olla hyötyä. Eräs vastaaja ehdottikin, että osa kurssituksesta voisi tästä syystä olla vapaaehtoista ja syventävää. Vastaajien mielestä tasalaatuinen tietotaitopohja pitäisi pystyä todentamaan. Keinona mainittiin testi tai koe, joka kaikkien tulisi suorittaa hyväksytysti. Vaikka lisäkoulutustarvetta kartoitettiin avoimella kysymyksellä, saavutettiin tiettyjen koulutustarpeiden osalta saturaatiopiste. Eniten koulutusta toivottiin käytännön kriteereistä, lainsäädännöstä ja ohjeista (n=41/150) sitä koskien, milloin ja miten proviisori voisi uusia lääkemääräyksen. Lähes yhtä usein lisäkoulutuksen toivottiin keskittyvän juuri niihin sairauksiin ja lääkkeisiin, joita uusiminen koskisi (n= 36/150). Nämä asiat mainitsi noin joka neljäs kysymykseen vastanneista. ”Täydennyskoulutuksen tulisi sisältää koulutusta koskien kliinistä lääkehoitoa niiden lääkeaineryhmien kohdalta, joihin uusittavat reseptit kohdistuisivat. Farmakologinen perusosaaminen on proviisoreilla kuitenkin korkealla tasolla (mutta on valitettavasti aika teoriapainotteista.) Lisäksi selvää pitää olla myös sen, milloin proviisori ei voi uusia reseptiä, vaan potilas täytyy ohjata lääkärin vastaanotolle.” Myös näyttöön perustuvaan hoitoon ja hoitosuosituksiin (Käypä hoito) perehdyttäminen koettiin tärkeäksi (18 %, n=27/150). Koulutusta toivottiin myös tautiopista, kliinisestä farmakologiasta, laboratoriokokeista ja muusta hoidon seurannasta sekä vastuukysymyksistä. Vaikka teoriatietoa monilla onkin paljon, käytäntöön soveltamisesta toivottiin syventävää opetusta.

Muutamassa vastauksessa todettiin, että RUkoulutukseen voitaisiin yhdistää elementtejä LHKA- ja sairaalafarmasian koulutuksesta tai että LHKA-koulutusta pitäisi voida hyödyntää RU-oikeuden hankkimisessa. Vastauksissa toivottiin myös selviä tee näin -tyyppisiä käytännön ohjeistuksia. ”Miten koko prosessi ylipäätään toimisi esim. apteekissa. Oma toimipiste? Maksullinen vai ei? Pitääkö mahdollistaa kaikkialla? Mitä lääkkeitä asia koskisi ja minkälaisia hoitoja/ hoitojaksoja/ikäluokkia jne. Yhtenäiset säännöt koskien kaikkia, jotta asia voisi toimia.” Osa varsinkin pidempään työelämässä olleista vastaajista oli sitä mieltä, että nykyinen koulutus riittäisi sellaisenaan tai pienellä täydennyskoulutuksella uusintajaksojen ollessa lyhyehköjä, 1–3 kuukauden pituisia (7 %, n= 10/150). Kokeneet proviisorit kannattivat vain suppeaa lisäkoulutusta tai olivat sitä mieltä, ettei lisäkoulutustarvetta juuri ole. ”RU-oikeuden pitäisi koskea vain tilanteita, joihin tämänhetkinen ammattitaitomme antaa edellytykset.” ”Mikäli uusimisoikeus olisi vain tietyille lääkeaineryhmille ja pienelle pakkauskoolle, en koe tarvitsevani hirveästi jatkokoulutusta.” OPISKELIJAT KOROSTIVAT YHTEISTYÖTÄ

Opiskelijoista (n=86) kukaan ei ollut sitä mieltä, että nykyinen koulutus riittäisi. Moni opiskelija mainitsi, että heidän on hyvin vähäisellä käytännön työkokemuksella vaikeaa kommentoida, millaista täydennyskoulutusta proviisori-RU:hun tarvittaisiin. Opiskelijat painottivat yhteistyötä muun terveydenhuollon (lääkärin) kanssa voimakkaammin kuin muut kyselyyn vastanneet ryhmät. Ehkä nykyisen proviisorikoulutuksen pyrkimys rohkaista moniammatilliseen ajatteluun on tuottanut tulosta tulevan proviisoripolven suurempana rohkeutena yhteistyökuvioihin.


”Yhteistyö lääkäreiden kanssa, jotka reseptejä kirjoittavat. Selkeät ohjeet, minkä lääkkeiden reseptien uusimisen kanssa tulee olla tarkkana. Mitä kysymyksiä asiakkaalle tulee esittää. Mitä paperityötä tämä vaatii.” Etenkin opiskelijoiden, mutta myös muutaman proviisorin vastauksessa reseptinuusimisen käsite oli sekoittunut reseptin kirjoittamiseen, jolloin diagnostiikkaa painotettiin enemmän kuin uusimisessa on tarpeen. ¢

NÄMÄ MAINITTIIN PROVIISORIT MAINITSIVAT VASTAUKSISSAAN SEURAAVIA LISÄKOULUTUSTARPEITA:

• (kliininen) farmakologia • hoitosuositukset/Käypä hoito • tautioppi • laboratorioarvojen tulkinta ja muu hoidon seuranta • yhteisvaikutukset • lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet • kokonaishoidon ja/tai -lääkityksen hallinta

HANNU RAUNIO FARMAKOLOGIAN JA TOKSIKOLOGIAN OSASTON PROFESSORI, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO

”OSA PROVIISOREISTA valmistuu pää‑ aineista, jotka antavat muita paremmat valmiudet, esimerkkinä farmakologia; osa pääaineista taas antaa suppeam‑ mat valmiudet, kuten farmaseuttinen ke‑ mia tai farmasian teknologia. Kuopiossa farmaseuttivaiheen tautioppikurssi on ainoa, jossa käsitellään systemaattises‑ ti tauteja ja niiden diagnosointia. Joka tapauksessa jatkokoulutuspaketti tarvit‑ taisiin. On hyvä, että jo lähtökohta on re‑ septien uusiminen. Uusien lääkehoitojen aloittaminen vaatii koulutusta sairauksien diagnostiikasta, joka on selkeästi lääkäri‑ en tehtävä. Proviisorien lisäkoulutuksen sisällön voisi soveltaa sairaanhoitajien koulutuspake‑ tista, jossa lääkkeenmääräämisen erikoispätevyys muodostuu seuraavista osaamis‑ alueista: etiikka ja juridiikka, kliininen tutkiminen ja terveydentilan arviointi, näyttöön perustuva päätöksenteko ja lääkehoito-osaaminen. Tämän koulutuspaketin laajuus on 45 opintopistettä. Tarvittavan lisäkoulutuksen laajuudesta on vaikea antaa tarkkaa kuvausta sai‑ raanhoitajien koulutuspaketin perusteella, koska täydennyskoulutukseen tulevien hoitajien peruskoulutus ja työkokemus on erilainen kuin proviisoreilla. Proviisoreilla ainakin farmakologian osuus olisi suppeampi. Käypä hoito -suosituksia avataan ja hyödynnetään Kuopiossa ahkerasti esimerkiksi lääkehoidon kursseilla. Yhtenäinen jatkokoulutus varmistaisi valmiudet uusia resepti niin akuutissa tilan‑ teessa kuin pitkäaikaislääkityksen toteutumisen seurantaan perustuvassa uusinnas‑ sa. Näitä on vaikea ja tarpeetonkin erottaa toisistaan.”¢

MARJA AIRAKSINEN SOSIAALIFARMASIAN PROFESSORI, HELSINGIN YLIOPISTO

”HELSINGIN YLIOPISTOSSA kliinisen farmasian opintoja on viime vuosina voimakkaasti uudistettu. Kaikkiaan opiskelijat voivat kerryttää perustutkintoonsa tautiopin, lääkehoidon ja ‑prosessien osaamista yhteensä 50 opintopisteen verran tai enemmänkin riippuen sy‑ ventymisestään ja valinnaisista opinnoista. Potilaskeskeisen lääkehoidon osaamista tukevat opinnot alkavat jo ensimmäisellä vuo‑ sikurssilla kahdella opintojaksolla, jotka valmentavat opiskelijoita moniammatillisiin lääke‑ hoitoprosesseihin ja niiden johtamiseen sekä avo- että laitoshoidossa. Opiskelijoilla on sa‑ mana vuonna tautiopin ja ravitsemuksen sekä systemaattisen farmakologian opinnot. Harjoittelujaksoja ollaan uudistamassa niin, että opiskelijat harjaantuvat tarkastele‑ maan lääkehoidon kokonaisuutta käytännön potilastapausten kautta ja toisella jaksolla lää‑ kehoidon kokonaisarviointeihin (LHKA) osallistumalla. Lääkeneuvonnan ja farmakoterapian opetuksessa syvennytään muun muassa omaan rooliin potilaan omahoidon tukemisessa. Valinnaisiin opintoihin on rakennettu lääkehoitojen kliiniseen arviointiin valmistava opintopolku. Opiskelijat voivat valita esimerkiksi LHKA ja kliininen farmasia ‑kurssin, joka huomioi geriatrisen lääkehoidon erityispiirteet. Perustutkinto-opiskelijoilla on myös kiintiöpaikkoja erikoistumisopintoihin suunnattuihin lääkitysturvallisuuden ja kliinisen farmasian opintokokonaisuuksiin. Lisäkoulutuksen suhteen katson, että tulisi olla mahdollisuus opiskella klinikassa vaikka puoli vuotta ja syventyä eri osa-alueisiin, kuten geriatriseen tai onkologiseen lääkehoitoon. Esimerkiksi erikoistumiskoulutusta voisi kehittää tähän suuntaan. Avoapteekkinäkökulmasta: kun lääkemääräys on jatkossa voimassa kaksi vuotta, ja jos lääkkeitä haetaan apteekista yhä kolmen kuukauden välein, tulisi apteekissa pystyä seuraamaan asiakkaan vointia ja lääkehoidon onnistumista uudella tavalla. Samalla pitäisi sopia, missä määrin apteekeissa on valtuuksia puuttua potilaan lääkehoitoon.”¢

13


»proviisorit ulkomailla TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT HAASTATELTAVAT JA DREAMSTIME

MATKAILU AVARTAA, TOTEAA KULUNUT SANONTA. AUSTRALIASTA OPISKELIJA­ VAIHDOSTA PALANNUT TULEVA PROVIISORI EMMI UUTELA, YHDYSVALLOISSA POST DOC -PESTINSÄ HILJATTAIN ALOITTANUT PROVIISORI MELINA MALINEN SEKÄ SVEITSISSÄ LÄÄKEYRITYKSESSÄ TYÖSKENTELEVÄ PROVIISORI LAURI LINDGREN TODISTAVAT, ETTÄ KLISEE ON TÄYTTÄ TOTTA.

Ettei tarvitse kiikkus­tuolissa katua Suomalainen työmoraali, avoin mieli ja myönteinen asenne auttavat pitkälle niin Keski-Euroopassa kuin kauempanakin.

14


MIKSI LÄHDIT? EMMI: Tiesin haluavani vaihtoon nyt, koska en ollut lähtenyt jo aikaisemmin. Sydneyn yliopistossa on tutkittu paljon lääkehoidon kokonaisarvion tyyppisiä menetelmiä, jotka kiinnostivat aiheena. Kun associate professor TIMOTHY CHEN vieraili Helsingissä, keskustelin hänen kanssaan mahdollisuudesta päästä toteuttamaan tätä unelmaani. Toivoin saavani uusia näkökulmia ja hyödyllisiä kontakteja, jotka auttaisivat eteenpäin tutkijan uralle. Kieltämättä sekin houkutteli, että Australia on kaukana ja sen luonto on eksoottista. MELINA: Tiede on kansainvälistä, Suomi on pieni maa ja farmasia on pieni ala. Ulkomaankokemusta arvostetaan sekä akatemiassa että teollisuudessa. Halusin työskennellä kansainvälisesti arvostetussa tutkimusryhmässä, verkostoitua, oppia uutta ja tutustua uudenlaiseen työkulttuuriin. Tietysti myös uusien kokemusten hankkiminen kiinnosti. Pidän uusiin kulttuureihin tutustumisesta ja haasteista. Halusin lähteä, ettei tarvitse sitten kiikkustuolissa katua. Kohde valikoitui nykyisen mentorini ja hänen tutkimuksensa perusteella. Yhdysvallat oli minulle tuttu maa jo entuudestaan. LAURI: Työ kansainvälisen yrityksen maaorganisaatiotasolla oli jo tuttua, mutta pääkonttori työympäristönä oli vieraampi. Kun minulle tarjottiin kiinnostavaa roolia pääkonttorissamme Sveitsin Zugissa, totesimme perheeni kanssa, että mahdollisuus on erinomainen työuran kannalta, mutta myös tilaisuus hienoon kokemukseen perheenä. Kun lisäksi vaimoni työ mahdollisti nopean muuton, oli päätös yllättävänkin helppo. Aloitin tarjotussa tehtävässä vuoden 2014 alussa, enkä ole katunut. Hiukan tietenkin arvelutti, miten perhe pärjää uudessa ympäristössä, mutta kaikki on mennyt oikein hyvin.

MITEN VALMISTELUT SUJUIVAT?

Vaikka lähdin tekemään valmisteluja hyvissä ajoin, viimeisten rahoitusten varmistuminen jäi viime tinkaan. Vieläkin kiireempi tuli majoituksen hankkimisessa, sillä olin liikkeellä vain kaksi kuukautta ennen lähtöä. Turvauduinkin lopulta hostel-majoitukseen. Otin mukaan yhden matkalaukun ja ison repun. Mitään turhaa ei tullut mukaan, joten onnistuin pakkaamisessa aika hyvin. Olin perillä kolme kuukautta. MELINA: Taustani ja tutkimussuunnitelmani osuivat sen verran hyvin yhteen, että onnistuin saamaan rahoitusta kahdeksi vuodeksi. Viisumiin liittyvä paperityö oli unohtumatonta, mutta ilman sitä ei pääse pitkälle. Tutkimustöiden loppuun saattaminen ja omaisuuden läpikäyminen veivät aikaa. Muutin kahden matkalaukun taktiikalla, joten suurin osa tavaroista jäi EMMI:

EMMI UUTELA, 25 PROVIISORIOPISKELIJA, PÄÄAINE SOSIAALIFARMASIA, HELSINGIN YLIOPISTO

• Viimeistelee graduaan, valmistuu kesäkuussa proviisoriksi. • Työskennellyt apteekeissa lähinnä kesäisin, tehnyt myös tuntiopettajan työtä farma‑ sian tiedekunnassa. • Motto: mitä enemmän oppii, sitä selvemmin ymmärtää, miten paljon on vielä opittavaa.

Suosittelen valmistelun aloittamista todella varhaisessa vaiheessa. EMMI

Suomeen tai päätyi kierrätykseen. Lähtemiseen liittyivät myös hyvästit eri puolilla Suomea sekä Suomi-aktiviteetit, kuten avantouinti ja ajelu moottorikelkalla tunturissa. LAURI: Sveitsi ja Zug olivat minulle jo ennalta tuttuja, koska olin käynyt täällä usein työni puolesta. Pakkasimme lähtiessä mukaan lasten tärkeimmät lelut ja muut välttämättömyydet. Huonekalut ja muut kodin tavarat tulivat kontissa perässä, kun vakituinen asunto löytyi. Suomen päässä oli aika kiire asuntomme vuokraamisen ja muiden järjestelyiden kanssa, kun aikaa muuton varmistumisesta lähtöön oli vain kuukausi. Saimme muuttoon ja sopeutumiseen kansainvälisille yrityksille tyypillisesti tukea, joka helpotti oleellisesti. MITÄ TEET/TEIT SIELLÄ? EMMI: Kirjoitin graduani ja lisäksi tein tutkimus-

suunnitelman väitöskirjaani varten, jotta voin anoa apurahoja sen toteuttamiseksi. Työstin myös ensimmäistä luonnosta systemaattiseen kirjallisuuskatsaukseen, josta todennäköisesti tulee väitökseni ensimmäinen osatyö. Sain ar-

vokasta palautetta tutkimussuunnitelmastani ja uskon, että Timothy Chenistä tulee toinen väitöstyöni ohjaajista. MELINA: Tulin tekemään farmakokinetiikkaan ja lääketurvallisuuteen liittyvää tutkimusta. Tutkimus selvittää lääkkeiden aiheuttaman maksavaurion mekanismeja ja parantaa maksavaurioriskin ennustamista. Olen ollut täällä maaliskuun alusta lähtien, ja tarkoituksena on viipyä kaksi vuotta. Teen niin sanottua post doctoral -vaiheen tutkimusta. Tarkoituksena on hyödyntää osaamistani ja oppia uusia tekniikoita. LAURI: Toimin Amgenin Euroopan johtajan alaisuudessa. Tehtäväni on hyvin erilainen kuin aiemmin, koska en juuri toimi asiakasrajapinnassa, vaan yhteistyökumppanini ovat joko pääkonttorin tai maaorganisaatioiden väkeä. Tehtäviini kuuluu Euroopan johdon tukeminen ajankohtaisten asioiden käsittelyssä ja koordinoinnissa. Toimin monissa yhteyksissä linkkinä maaorganisaatioiden ja pääkonttorin välillä. Olen lisäksi mukana sisäisissä prosesseissa vetäjänä tai jäsenenä.

15


»proviisorit ulkomailla ja aikaa rajallisesti. Ihmiset ovat työorientoituneita ja työtahti on kova, mutta työn ja vapaaajan välillä pidetään yleensä selvä ero. Ihmisten keskellä päivää pitämä pitkä lounastauko, joka venyttää päivää illasta, eroaa suomalaisesta lounasseteli- ja lapset-tarhasta-ennen-viittä -kulttuurista. MILLAISIA HAASTEITA OLET KOHDANNUT?

MELINA MALINEN, 36 POSTDOCTORAL RESEARCH ASSOCIATE, DIVISION OF PHARMACOTHERAPY AND EXPERIMENTAL THERAPEUTICS, UNC ESHELMAN SCHOOL OF PHARMACY, THE UNIVERSITY OF NORTH CAROLINA AT CHAPEL HILL, YHDYSVALLAT

• Farmasian tohtori Helsingin yliopistosta 2014, proviisori Kuopion yliopistosta 2005. • Tehnyt aiemmin tutkimustyötä Helsingin yliopistossa ja British Columbia Cancer Research Centerissä. • Motto: Mene rohkeasti ja tee sitä, mistä nautit.

Ulkomaankokemusta arvostetaan sekä akatemiassa että teollisuudessa. MELINA

MITEN ASUT/ASUIT? EMMI: Hostel oli melko rauhallinen, mutta välil-

lä keittiöön ei tahtonut mahtua tekemään voileipiä aamulla. Sain hyvän ystävän omanikäisestäni naisesta, joka työskenteli hostelissa, ja tutustuin myös muutamaan asukkaaseen. MELINA: Asun kerrostaloasunnossa pyöräilymatkan päässä yliopistolta. Asunnot ovat täällä isompia kuin Suomessa, etenkin Helsingissä. Tilaa on melkein kolminkertaisesti. Talossa on yhteiskäytössä kuntosali, tenniskenttä ja uima-allas. LAURI: Asumme vuokralla, kuten suurin osa ihmisistä Sveitsissä. Isommat perheasunnot täällä ovat usein pienkerrostalojen yläkertaasuntoja, ja sellainen meillekin löytyi pienestä maaseutukaupungista nimeltä Unterägeri, noin vartin ajomatkan päässä Zugista. Rauhallinen asuinpaikka on mukava lasten kannalta ja silti tarpeeksi lähellä työpaikkaani. Zürichiin ja Luzerniin on 30–40 minuutin ajomatka. MILLAINEN TYÖKULTTUURI SIELLÄ ON? EMMI: Ihmiset olivat tosi avoimia, ja käytännön asioihin oli helppo saada apua. Osa ihmisistä oli

16

kiireisiä, kuten kaikilla työpaikoilla. Se oli erilaista, että professori kutsui tutkimusryhmänsä kerran kuussa koolle, ja menimme yhdessä lounaalle. Kerran kuussa oli aamiaistapaaminen, jonne jokainen toi syötävää. Näillä tapaamisilla juhlistettiin esimerkiksi ihmisten syntymäpäiviä. Myös ennen lähtöäni käytiin yhdessä lounaalla. MELINA: Yhdysvallat on hyvin työorientoitunut maa. Täällä annetaan kuitenkin enemmän aikaa spontaaneille keskusteluille ja small talkille. Tiimityötä tehdään ehkä enemmän, esimerkiksi julkaisua työstetään koko tutkimusryhmän kesken useamman kerran. Asioiden ilmaisemisessa on eroa: totuutta ei välttämättä nosteta esiin ja ollaan hyvin kohteliaita. Myös oma-aloitteisuudessa ja ripeydessä saattaa olla eroa. Vesipullomme juuttuivat autoklaaviin pariksi viikoksi, kun kenelläkään ei ollut kiirettä saada niitä sieltä ulos. LAURI: Valtaosa kollegoistani on ympäri maailmaa, joten työkulttuuri on enemmänkin kansainvälinen kuin sveitsiläinen. Täällä on astetta muodollisempaa kuin Pohjoismaissa, mutta en ole kokenut sitä haitaksi – toisinaan siitä on etua, kun on paljon päätettäviä asioita

EMMI: En kokenut suoranaisia ongelmia. Ensimmäisinä päivinä huomasin, että olin iltaisin väsynyt. Vaikka puhuin hyvin englantia jo mennessäni enkä jännittänyt sitä, oli eri asia, kun kieltä piti käyttää jatkuvasti. MELINA: Minulla ei ole luottohistoriaa Yhdysvalloissa, mikä tekee monista käytännön asioista hankalia. Esimerkiksi sähkösopimuksen tekemiseen ja puhelinliittymän avaamiseen tarvittiin takuusumma. Autokeskeinen elämä tuntuu haasteelta, vaikka täällä on onneksi aika hyvin toimiva ja ilmainen julkinen liikenne. Kielitaidon parantaminen on myös haaste. Työhöni liittyy aika lailla esiintymistä ja oman työn markkinointia. LAURI: Uusien työtapojen ja prosessien oppimiseen piti aluksi käyttää paljon aikaa virkaajan ulkopuolellakin. Pääkonttorin organisaation ymmärtämisen ja verkostoitumisen piti tapahtua nopeasti, koska ne ovat tehtävässäni toimimisen edellytyksiä. Toisaalta osasin tätä odottaa, ja motivoiva, kilpailuhenkinen ympäristö kannustaa kaikkia parempiin suorituksiin. Kielitaidon merkitys on kunnolla avautunut vasta täällä – selkeä kommunikointi on ensiarvoisen tärkeää, ja siksi kielitaitoon kannattaa panostaa.

MIKÄ ON/OLI ERITYISEN HIENOA?

Matkan kohokohtia olivat matka Blue Mountainseille sekä surffaamisen opettelu. Ihanaa oli myös uusien ihmisten tapaaminen ja se, kuinka hyvin kaikki ottivat minut vastaan tullessani Sydneyyn. MELINA: Vastaanotto on ollut todella ystävällinen. On hienoa, että olen saanut jo ystäviä ja ettei työmatkoihin kulu paljon aikaa. Aktiivinen kulttuurielämä parantaa myös viihtyvyyttä. Kaunis ympäristö ja kesäinen sää inspiroivat lenkkeilemään. Chapel Hillin sijainti mahdollistaa päiväretket Atlantin rannalle ja PohjoisCarolinan metsiin. LAURI: Vaikka työ on vaativaa, uuden oppiminen ja mahdollisuus seurata aitiopaikalta, kuinka yritystä johdetaan Euroopan tasolla, motivoivat. Vapaa-aikana hienoa ovat vuoret, perheen kanssa ja välillä ilman. Olen ollut suksilla 4-vuotiaasta, välissä vähemmän kun poikamme olivat pieniä, mutta nyt ottanut tilaisuudesta kaiken irti rinteillä ja rinteiden ulkopuolella. EMMI:


MILLAISTA VALUUTTAA SUOMALAINEN PROVIISORIKOULUTUS ON? EMMI: Suomalaista koulutusta tuskin tunnettiin,

mutta sen tiedän, että Timothy Chen arvostaa meillä tehtävää tutkimusta. Kävin juttelemassa paikallisten proviisoriopiskelijoiden kanssa heidän kokouksessaan, ja he kyselivät kiinnostuneina koulutuksesta ja siitä, miten lääkehuolto on meillä järjestetty. MELINA: Tutkimusryhmän johtaja on tehnyt yhteistyötä suomalaisten kanssa jo vuosia ja arvostaa suomalaisia farmasian tutkijoita. Ilman sitä tuskin täällä olisin! Muuten Suomea tunnetaan aika huonosti. Työskentelen farmasian tiedekunnassa ja olen kokenut, että tutkintoani pidetään arvossa. LAURI: Olen lääketeollisuusurani myötä ollut enenevästi tekemisissä numeroiden ja kaupallisiin strategioihin liittyvien asioiden kanssa, joihin proviisorin koulutus ei anna suoraan valmiuksia. Numeroiden takana on kuitenkin aina sairauksia, hoitoja ja ennen kaikkea potilas. Proviisorin koulutus tukee tämän puolen ymmärrystä ja on hyvä kivijalka, jonka päälle voi rakentaa monenlaisia työuria lääketeollisuudessa. MITEN PIDÄT/PIDIT YHTEYTTÄ SUOMEEN? EMMI: Melkein kaikki palaverini olivat videopalavereja, joissa oli mukana myös professori MARJA AIRAKSINEN Helsingistä. Poikaystäväni kanssa juttelin Skypessä päivittäin, muun perheen ja ystävien kanssa harvemmin. MELINA: Valokuvat ja videopuhelut tuovat ihmiset lähelle. Skype, WhattsApp, iMessage, sähkoposti ja sosiaalinen media ovat käytössä päivittäin. Suunnitelmissani on myös käydä välillä Suomessa. LAURI: Meillä käy usein sukulaisia ja ystäviä paikan päällä vierailuilla. Lisäksi kesä- ja joululomalla käymme itse Suomessa. Puhelut, meilit ja Skype ovat käytössä tarpeen mukaan. Työrintamalla seuraan Suomen Amgenin tilannetta epäsäännöllisesti.

NEUVOSI LÄHTIJÄLLE?

Suosittelen suunnittelun ja valmistelun aloittamista todella aikaisessa vaiheessa. Lähteminen ei välttämättä voi toteutua vuoden sisällä lähtöpäätöksestä, koska hakuajat ovat usein vain kerran vuodessa. Vaihtoaika on saatava myös sopimaan opintojen rytmitykseen. Lähteminen ei ole hankalaa. Valmiin vaihto-ohjelman kautta se käy hyvinkin helposti, ja vaihtopaikkoja on paljon, mutta myöskään itse järjestäen se ei ole vaikeaa. Tee matkasta oman näköisesi! MELINA: Kohde valikoituu yleensä tutkimusaiheen perusteella, joten kannattaa miettiä, mistä on kiinnostunut ja mitä haluaisi opEMMI:

LAURI LINDGREN, 45 STRATEGIC PLANNING & OPERATIONS DIRECTOR (EUROPE), AMGEN, SVEITSI

• Proviisori Helsingin yliopistosta 2004, sairaanhoitajan tutkinto 1995. • Työskenteli 8 vuoden ajan ensihoidossa Töölön tapaturma-asemalla. Opiskeli provii‑ soriksi työn ohella. Valmistuttuaan sai paikan Rochelta, jossa työskenteli pääasias‑ sa myynnissä ja markkinoinnissa 5 vuoden ajan. Siirtyi Suomen Amgenille, jossa toimi ensin myynnissä ja markkinoinnissa, sitten onkologian osaston vetäjänä, jon‑ ka jälkeen vt. maajohtajana. Nykyisessä tehtävässä Sveitsissä vuoden 2014 alusta. • Motto: Esteet on tehty ylitettäviksi. Joustavuudella ja myönteisellä asenteella pää‑ see pitkälle.

Kielitaidon merkitys on kunnolla avautunut vasta täällä. LAURI

pia ulkomailla ollessaan. Toki harrastusmahdollisuudet, ilmasto ja etäisyyskin kannattaa ottaa huomioon. Euroopastahan voi käväistä viikonloppuna Suomessa. Työpaikan kulttuuriin ja ilmapiiriin kannattaa perehtyä etukäteen ja miettiä, miten sopii mukaan. Jos ei ole tottunut matkustamaan yksin, alku voi olla rankkaa. LAURI: Avoin mieli ja myönteinen asenne suomalaiseen työmoraaliin yhdistettynä, niillä pärjää jo aika pitkälle. Perheellisten kannattaa miettiä tarkkaan, jääkö perhe Suomeen. Sukkulointi voi osoittautua raskaaksi, ja on eri asia tulla tänne vain töihin arkipäiviksi kuin asua täällä koko ajan perheenä. Kansainväliseen työympäristöön liittyy epävarmuuselementtejä, kuten mahdolliset maiden väliset siirrot, jotka on hyväksyttävä osana pakettia. Toisaalta myös työmahdollisuuksia on paljon enemmän tarjolla, jos tänne tulee jäädäkseen. MITÄ AJATTELET PALAAMISESTA? EMMI: Australiaan jäämistä en harkinnut, koska

olin juuri mennyt kihloihin. Paluu ulkomaille ei

ole poissuljettu vaihtoehto. Silmäni avautuivat kuitenkin myös sen suhteen, miten helposti kansainvälinen yhteistyö sujuu Suomestakin, kun tuntee ihmiset. MELINA: Todennäköisesti palaan Suomeen, mutta katsotaan. Yhdysvallat tarjoaa paljon enemmän uramahdollisuuksia kuin kotimaa. Toivon kuitenkin, että täällä hankitut taidot ovat haluttua valuuttaa muutaman vuoden päästä Euroopassa ja löydän sieltä töitä. Jonnekin on hyvä kotiutua, enkä halua jatkuvaa muuttoliikettä. LAURI: Emme ole ajatelleet Suomeen paluuta ainakaan vielä, toki se on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Ajatuksena on olla vielä tovi täällä ja tehdä isompia päätöksiä hiukan myöhemmin. Toisaalta kansainvälisissä tehtävissä tietty opportunistinen elementti on aina mukana, ja siksi muutama vaihtoehto on hyvä pyöritellä mielessä valmiiksi. Lääketeollisuuden parissa tulen varmasti jatkamaan, mutta tarkka rooli ja asemapaikka vahvistuvat myöhemmin. ¢

17


»otx

TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME

Lähtölaskenta maailmankansalaiseksi ULKOMAANKOKEMUSTA JA VALMIUKSIA LÄHTÖÖN VOI HANKKIA MONELLA TAVALLA.

10 9 8

Hanki mahdollisimman hyvä KIELITAITO. Kielikursseja ja -matkoja järjestetään myös aikuisille. Vuorovaikutteisia kielten harjoitusohjelmia on hankittavissa netistä. Perinteiset kansalais- ja työväenopistot sekä kesäyliopistotkin kouluttavat.

Tutustu kulttuureihin kotimaassa. Ryhdy maahanmuuttajan TUKIHENKILÖKSI esimerkiksi Punaisen Ristin kautta. Vieraile juhlissa ja muissa yleisötilaisuuksissa, joita Suomessa asuvat ulkomaalaistaustaiset järjestävät. MATKUSTA YKSIN. Saat paremmat valmiudet käytännön tilanteiden hoitamiseen sekä enemmän kieliharjoitusta ja kontakteja, kun vietät ulkomaanlomasi ilman suomalaista seuraa.

7

Ota AU PAIR ulkomailta tai ryhdy itse au pairiksi elämäntilanteesta riippuen. Au pairin voi löytää esimerkiksi sivuston newaupair.com tai aupairworld.com kautta. Voit myös ryhtyä ISÄNTÄPERHEEKSI vaihtooppilaalle, joita tulee Suomeen esimerkiksi AFS:n, Rotary-järjestön ja Suomen Lions-liiton kautta.

6

Kontakteja ulkomaalaisiin saa myös harrastamalla SOHVASURFFAUSTA tai vuokraamalla tai vaihtamalla kotia loman ajaksi. Hospitality Club ja Couchsurfing välittävät surffauspaikkoja, KODINVAIHTOLOMIA järjestävät ainakin Intervac, HomeExchange ja Homelink.

18

5 4

OPISKELIJAVAIHTO on mahdollista pienimuotoisesti jo peruskoulun ala-asteelta lähtien, sillä monilla kouluilla on ystäväkouluja ulkomailla. Oppilaitoksista voi kysyä lisää. Cimon nettisivuilta löytyy luettelo apurahoista tutkimukseen ja jatko-opintoihin ulkomaille. Tee PALKATONTA TYÖTÄ ulkomailla. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanavun vapaaehtoisohjelma, Suomen Punainen Risti, Maailmanvaihto, Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi, Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry ja Etelän vapaaehtoisohjelma Etvo välittävät työpaikkoja.

3

TYÖHARJOITTELUUN tai kesätöihin ulkomaille voi lähteä järjestetysti tai omin päin. Eurooppaan ei tarvita edes työlupaa. Lisätietoja: maailmalle.net ja te-palvelut.fi. Tutustu myös EURES-portaaliin. EURES on Euroopan maiden työvoimaviranomaisten verkosto.

2

Koulutetut nuoret aikuiset voivat hakea YK:n ja EU:n APULAISASIANTUNTIJATEHTÄVIÄ. Lisätietoja näistä saa Cimosta. Kokeneemmat ammattilaiset voivat hakea alansa kehitysyhteistyötehtäviin konsulttiyritysten kautta.

1

Kenties nopein tie maailmankansalaiseksi on RAKKAUS. Ihastu ulkomaalaiseen! Se on muuttanut monen suomalaisen elämän lopullisesti.


»proviisoripäivä

Näyttelyssä oli ruuhkaa etenkin lounastauolla. Mukana oli tänä vuonna 31 näytteilleasettajaa. TEKSTI HENNA KYLLÖNEN KUVAT HARRI KYLLÖNEN/HK PRODUCTION JA TYÖTERVEYSLAITOS

PROVIISORIPÄIVÄ ei jää väliin

ARCADASSA, HELSINGISSÄ 14.3. JÄRJESTETTY 29. PROVIISORIPÄIVÄ KOKOSI YHTEEN NOIN 250 PROVIISORIA, PROVIISORIOPISKELIJAA JA MUUTA ALAN KESKEISTÄ TOIMIJAA. ERITYISESTI ILTAPÄIVÄN VIESTINNÄN LUENNOT JA PROVIISORIN VAALITENTTI SAIVAT KIITOSTA OSALLISTUJILTA. INNOSTAVA ILMAPIIRI, KOLLEGAT JA LUENNOILTA TAI NÄYTTELYSTÄ MIELEEN JÄÄNEET KÄYTÄNNÖN VINKIT saavat osallistujat palaamaan Proviisoripäiville yhä uudelleen. Saamam‑ me osallistujapalautteen mukaan kukaan ei jättäisi osallistumatta seuraavana vuonna. Järjestelytoimikunta pitää osallistujien kasva‑

vat odotukset mielessään, kun aloittaa ensi vuoden 30. Proviisori‑ päivän suunnittelun. Kiitämme kaikkia osallistumisesta ja arvok‑ kaasta palautteesta! Seuraavilta sivuilta löydät viestintävaliokun‑ tamme aktiivisten kirjoittajien poiminnat Proviisoripäivän luentojen annista.¢

FM, vokologi Johanna Leskelä sai osallistujat harjoittamaan ääntään.

Panelisteilla riitti vaalien alla hyvin ja monipuolisesti keskusteltavaa lääkeasioista.

19


»proviisoripäivä

Työturvallisuuden johtamisen hyvänä apuna toimii Työterveyslaitoksen julkaisema Pienyrityksen työturvallisuus ja työterveysriskien hallinta -kansio, jonka voi tilata Työterveyslaitokselta.

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntija Jarmo Vorne kertoi työturvallisuuden johtamisen vastuista ja keinoista.

Allekirjoitettu riskien­ hallintalomake on virallinen työturvallisuuslain edellyttämä asiakirja.

TEKSTI CHARLOTTA SANDLER

Näin johdat työturvallisuutta TYÖTURVALLISUUSJOHTAMINEN SUJUU PROVIISORILTA LAATUTYÖSTÄ TUTUIN TYÖKALUIN: ARVIOI – TUNNISTA JA KIRJAA RISKIT – SUUNNITTELE KORJAUSTOIMENPITEET – TEE SEURANTAA.

E

rityisasiantuntija JARMO VORNE Työterveyslaitokselta kertoi, että Työturvallisuuslaki edellyttää kaikilta yrityksiltä työturvallisuuden ja työterveysriskien jatkuvaa arviointia ja hallintaa. Työpaikalla tulee olla työsuojelun toimintaohjelma, työpaikkaselvitys ja riskien hallintaohjelma. TYÖTURVALLISUUDEN ROOLIJAKO

Työnantaja vastaa aina työpaikan turvallisuudesta. Apteekkari vastaa työsuojelutoiminnan tavoitteiden ja periaatteiden määrittelystä. Hän vahvistaa työsuojeluohjeistuksen sekä määrittelee resurssit ja nimeää työsuojelupäällikön. Työsuojelupäällikkö toimii asiantuntijaroolissa työnantajan edustajana, mutta hän ei ole vastuullinen työturvallisuusasioissa. Työsuojeluvaltuutettu valitaan työpaikoilla, joissa työskentelee vakituisesti vähintään 10 henkilöä. Hän on työntekijöiden edustaja työsuojeluasiois­sa.

20

Sekä työsuojelupäällikkö että työsuojeluvaltuutettu tarkkailevat työn turvallisuutta ja terveellisyyttä työpaikalla ja ilmoittavat työnantajalle havaitsemistaan puutteista. LAIN EDELLYTTÄMÄT ASIAKIRJAT

Työsuojelun toimintaohjelmassa kuvataan yrityksen tapa toimia työturvallisuus- ja työterveysasioissa. Se on yrityksen työsuojelutoiminnan suunnitelma. Siinä kuvataan, mitä vuosittain toistuvia työterveyteen ja turvallisuuteen liittyviä asioita tehdään ja milloin niitä tehdään. Työterveyshuoltolaki velvoittaa yritystä teettämään työterveyshuollon avulla työpaikkaselvityksen. Riskinarviointi ja työpaikkaselvitys tähtäävät samaan päämärään, joten ne on usein luontevaa yhdistää. RISKIEN TUNNISTAMINEN JA HALLINTA

Apteekki on työympäristönä yleensä suhteellisen turvallinen. Tavallisimmat riskit liittyvät

ergonomiaongelmiin ja väkivallan uhkaan. Vuosittain toteutettavalla turvakierroksella apteekin työsuojelutoimikunta kiertää työpaikalla ja havainnoi työpaikan olosuhteita. Kierroksella käydään työntekijöiden kanssa keskustellen läpi eri työtehtäviin liittyviä riskejä. Arvioijat kiinnittävät huomiota työolosuhteisiin ja kuormitustekijöihin. Kierroksen jälkeen työsuojelutoimikunta täyttää Riskien tunnistus -lomakkeen, jonka avulla havaitaan ja arvioidaan työpaikan kuormitus ja vaaratekijät. Riskienhallintalomakkeelle kirjataan tunnistetut riskit ja määritetään korjaustoimenpiteiden kiireellisyys. Toteutuneet toimenpiteet kuitataan jatkossa lomakkeelle. Täytetyt riskinarviointilomakkeet säilytetään työpaikalla, ja koko henkilökunnan tulee perehtyä niihin. Kun apteekkari allekirjoittaa riskienhallintalomakkeen, se on virallinen työturvallisuuslain edellyttämä asiakirja. Homma hoidettu. ¢


TEKSTI VIRPI TIIRO

Esimies tarvitsee viestintätaitoja KAIKKI TOIMINTA TAPAHTUU TAVALLA TAI TOISELLA VIESTINNÄN – JOKO SANALLISEN TAI SANATTOMAN – KAUTTA. SIKSI VIESTINNÄN KONSULTTI, FM ISA JÄRVELÄISEN MUKAANSATEMPAAVA LUENTO VIESTINTÄ ESIMIEHEN TYÖKALUNA -OHJELMAOSIOSSA KIINNOSTI MONIA PROVIISORIESIMIEHIÄ. Myös nonverbaalinen viestintä vaikuttaa varsin paljon vuorovaikutustilanteen onnistumiseen. Nonverbaalinen viestintä voidaan jaotella kinesiikkaan (kehon käyttö), paralingvistiikkaan (miten asiat sanotaan), proksemiikkaan (tilankäyttö), haptiikkaan (kosketus), kronemiikkaan (ajankäyttö), fyysiseen olemukseen (esimerkiksi koko ja sukupuoli) sekä artefakteihin (viestijän vaatteet, korut ja asusteet sekä tapa käyttää kosmetiikkaa). Taitava esiintyjä käyttää nonverbaalista viestintää tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti. Taitavalle esiintyjälle tyypillistä on myös harjoiteltu spontaanius: kyky suhteuttaa valmistelu ja suoritus sekä taito orientoitua viestintätilanteeseen realistisesti ja hallita esiintymisjännitystä. ONGELMISTA RATKAISUIKSI

Viestinnän konsultti Isa Järveläisen mukaan hymyllä, ryhdillä, luottamuksella ja katsekontaktilla pääsee esiintymistilanteessa jo pitkälle.

L

uentonsa aluksi Järveläinen kiinnitti huomiota Sitran teemajohtaja TIMO LINDHOLMIN kirjoitukseen tulevaisuuden työelämästä (HS 16.2.2015). Lindholmin mukaan perusammattitaidon lisäksi useimmissa töissä tarvitaan neuvottelun, viestinnän ja markkinoinnin taitoja. Puhutaan ”SOTE-moniosaajista”, jotka tuntevat hoitojen lisäksi mobiililaitteet ja bisneksen. Esimiehellä on päivittäisessä työssään monia rooleja ja tehtäviä: asiantuntija, strategi, organisoija, resursoija, motivoija, arvioija, palautteen antaja, valmentaja, vastuunkantaja, innostaja, kehittäjä, vaikuttaja, hyvän fiiliksen luoja jne. Lista on pitkä. Järveläinen toi esille, miten monet seikat vaikuttavat siihen, onnistuuko viestintä. Näitä ovat viestintätilanne, viestijöiden taustat, kulttuuri ja asenteet sekä viestijöiden välinen suhde. Nämä kaikki yhdessä luovat raamit vuorovaikutustilanteelle.

PALJON MUUTAKIN KUIN SANOJA

Puheviestintätaidot ovat tärkeitä vaikuttamisen taitoja. Esimiehen on oltava tarkka havainnoimaan ja tulkitsemaan viestejä, mikä edellyttää aktiivista, tarkkaavaista kuuntelua. Hänen on myös kyettävä valitsemaan kuulijoilleen sopivat termit sekä mietittävä tavoitteet ja odotukset kirkkaiksi. Sanoma tulee rakentaa selkeäksi ja johdonmukaiseksi. Viestiä on hyvä havainnollistaa mahdollisuuksien mukaan visuaalisin apukeinoin. On myös erittäin tärkeää luoda viestinnälle hyvä ilmapiiri ja kuunnella ja kunnioittaa alaisia. Myös perusteleminen kannattaa. Perusteluissa on hyvä vedota sekä järkeen (kuten tilastot, tutkimustulokset, laskelmat) että tunteisiin. Kun esimies esittelee uusia ideoita tai haluaa vaikuttaa asenteisiin, kannattaa käyttää niin kutsuttua kaksipuoleista perustelua, joka huomioi myös asian mahdolliset miinuspuolet – voi todeta: ”Tämä on hyvä, koska…” ja lisätä: ”Tiedostan kyllä, että…”

Esimies voi kohdata työssään monenlaisia haastavia ongelmatilanteita, kuten kiusaamista, riitoja, alisuoriutumista tai runsaita poissaoloja. Nämä vaativat huolellista, oikein kohdistettua viestintää. Esimiehen tulee kuunnella osapuolia, keskustella yhdessä, tukea alaisiaan, olla jämäkkä, keskittyä faktoihin ja antaa välitöntä palautetta. Ongelmista kannattaa lopuksi muotoilla tavoitteita, joita kohti edetään yhdessä. Luentonsa lopussa Isa Järveläinen antoi neljä ytimekästä vinkkiä esiintymiseen: 1. Hymy, 2. Ryhti, 3. Luottamus (”Tämä sujuu hyvin”) sekä 4. Kontakti (katse, joka viestii: ”Olen täällä sinua varten.”) Näillä eväillä pääsee jo pitkälle! ¢

Viiden K:n sääntö viestinnässä Kunnioitus Kuuntelu Keskittyminen Keveys Kärsivällisyys

21


»proviisoripäivä TEKSTI SUSANNA HAUTAKANGAS

Ajankohtaista lääkinnällisistä laitteista

Ylilääkäri Kimmo Linnavuori kertoi muun muassa lääkinnällisten laitteiden maahantuontiin ja käyttöön liittyvistä velvoitteista.

YLILÄÄKÄRI KIMMO LINNAVUORI VALVIRASTA KERTOI LÄÄKINNÄLLISTEN LAITTEIDEN MÄÄRITTELYSTÄ, VIRANOMAISVALVONNASTA SEKÄ VALMISTAJAN, MAAHANTUOJAN JA AMMATTIMAISEN KÄYTTÄJÄN VELVOITTEISTA. EUROOPAN YHTEISÖLAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOSSUUNNITELMAT VAIKUTTAVAT NIIHIN KAIKKIIN.

L

ääkinnällisiin laitteisiin liittyvä toiminnan ohjaus ja valvonta kuuluu Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon valvontavirasto Valviralle. Tällä hetkellä perustan laitevalvonnalle muodostavat kolme EU-direktiiviä: 93/42/ETY (täydennetty direktiivillä 2007/47/EY) koskee lääkinnällisiä laitteita (medical device, MD), 98/79/EY in-vitro diagnostiikkaan tarkoitettuja lääkinnällisiä laitteita (IVD) ja 90/385/ETY aktiiveja implantoitavia lääkinnällisiä laitteita. Direktiivien revisio on käynnistynyt, ja ne ovat muuttumassa EU-asetuksiksi (Regulation). Muutoksen tavoitteena on saattaa lainsäädäntö voimaan suoraan kaikissa jäsenvaltioissa ilman erillistä kansallista implementointia. Säädösluonnosten perusteella odotettavissa olevien muutosten joukossa on ihmiskudostuotteiden, kuten luusementtien, ja korkeamman riskin invasiivisen kosmetiikan, kuten kasvojen täyteaineiden, saattaminen paremmin valvonnan piiriin, IVD-laitteiden luokittelun muuttuminen tuotepohjaisesta riskipohjaiseen sekä kliinisen arvioinnin vaatimus IVD-laitteille. LÄÄKE VAI LÄÄKINNÄLLINEN LAITE?

Onko kyseessä lääke, lääkinnällinen laite vai sittenkin biosidi tai yleinen laboratoriotarvike? Lääkinnällinen laite voi olla laite, kuten sydämentahdistin. Mutta se voi olla myös silmätippa, jonka pääasiallinen vaikutus ei ole lääkkeellinen. Käsihuuhde ei ole lääke eikä laite vaan biosidi. Sitä vastoin tuote, jonka valmistaja on tarkoittanut ihon desinfiointiin ennen lääkin-

22

Lääkinnällisten laitteiden määrittelyssä käydään lisääntyvästi keskustelua rajanveto-ongelmista. nällistä toimenpidettä, voi olla lääke tai lääkinnällinen laite valmisteen koostumuksesta ja vaikutusmekanismista riippuen. Lääkinnällisten laitteiden määrittelyssä käydään lisääntyvästi keskustelua rajanvetoongelmista, kuten siitä, onko kyseessä lääke vai lääkinnällinen laite. Tulkintaongelmiin saatetaan törmätä myös pohdittaessa, onko tuote lääkinnällinen laite, kosmetiikkaa, elintarvike vai ravintolisä. Nykyisen lääkelain mukaan Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean tehtävänä on tarvittaessa päättää, onko ainetta tai valmistetta pidettävä lääkkeenä. Toimiva yhteistyö Valviran ja Fimean välillä onkin välttämätöntä. CE-MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI

CE-merkintä tuotteessa osoittaa, että valmistaja vakuuttaa tuotteen täyttävän sitä koskevien EU-direktiivien vaatimukset, ja että tuote on läpikäynyt mahdollisesti vaaditut tarkistukset. CE-merkintä on tarkoitettu helpottamaan tavaroiden vapaata liikkumista Euroopan sisämarkkinoilla: jos lääkinnällinen laite on valmiiksi CE-merkitty, tuotteen maahantuojan ei tarvitse tehdä mitään. Poikkeuksena ovat IVD-kotitestit, joiden maahantuonnin aloittamisesta on tehtä-

vä ilmoitus Valviralle. Vanha CE-merkintä on lainsäädännön uudistamisen jälkeen voimassa siirtymäajan, minkä jälkeen on myös maahantuojan ja toiminnanharjoittajan velvollisuus varmistaa, että vaatimustenmukaisuusvakuutus on kunnossa ja lääkinnällinen laite täyttää uudet EU-määräyk­ set. Tuotekohtainen rekisteröinti on tehtävä valmistajan kotipaikan viranomaiselle, Suomessa Valviralle. Jos valmistaja on EU:n ulkopuolella, tehdään rekisteröinti valmistajaa Euroopan Unionissa edustavan niin sanotun valtuutetun edustajan kotipaikan mukaiselle viranomaiselle. Lääkinnällisen laitteen riskiluokka määrittelee, voiko valmistaja itse arvioida vaatimustenmukaisuuden, vai onko niin kutsutun ilmoitetun laitoksen (Notified Body, NB) evaluoitava tuote. Ilmoitettuja laitoksia on EU-alueella useita kymmeniä, ja valmistaja voi itse valita NB:n Euroopan komission listalta riippumatta valmistajan kotimaasta. Valmisteen arvioinnissa käytetty NB merkitään CE-merkin perään numerokoodilla. Valmistajan tai valtuutetun edustajan on allekirjoitettava vaatimustenmukaisuusvakuutus (Declaration of Conformity), jossa vakuutetaan, että tuote on sitä koskevan direktiivin vaatimusten mukainen. ¢


TEKSTI ANNE TAMMIMÄKI

Veripalvelu on mukana soluterapiahoidoissa SUOMEN PUNAISEN RISTIN (SPR) VERIPALVELUN LÄÄKETUKKUKAUPAN VASTUUNALAINEN JOHTAJA, PROVIISORI OUTI VAAJOENSUU KERTOI VERIPALVELUN ROOLISTA SOLUTERAPIAHOIDON MAHDOLLISTAJANA.

V

eripalvelu tuottaa solutuotantokeskuksessaan soluterapiavalmisteita, huolehtii niihin liittyvästä opastuksesta ja koulutuksesta sekä harjoittaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa. Lisäksi se välittää kantasolusiirteitä sekä tarjoaa sairaaloille tukea niiden hankkimiseen. Veripalvelu ylläpitää myös kantasolurekisteriä. Geeni- ja soluterapiat sekä kudosmuokkaustuotteet ovat pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettäviä valmisteita (ATMP, Advanced Therapy Medicinal Products). ATMP-valmisteita käytetään erityisesti sellaisten sairauksien hoitoon, joihin ei ole muita tyydyttäviä hoitomuotoja. Esimerkkejä käyttötavoista ovat syöpärokotteet, vaurioituneiden kudosten korjaaminen sekä vaikeiden tulehdussairauksien hoito. Vuonna 2014 Euroopassa oli neljä myyntiluvan saanutta ATMP-valmistetta. ChondroCelect® ja MACI ovat rustovaurioiden korjaamiseen tarkoitettuja autologisia rustosolusiirteitä, Provenge® on eturauhassyövän hoitoon tarkoitettu rokote ja Glybera®-geeniterapiavalmiste lipoproteiinilipaasin puutokseen. Esimerkkinä Veripalvelun roolista ATMP-lääkkeiden tuotannossa Vaajoensuu esit-

Haluatko kantasoluluovuttajaksi? LUOVUTTAJAN TULEE OLLA korkeintaan 40-vuotias ja esimerkik‑ si pitkäaikaissairaudet ja lääkkeiden käyttö voivat vaikuttaa soveltuvuu‑ teen. Sivulla sovinkoluovuttajaksi.fi voit testata sopivuutesi veren kanta‑ solujen luovutukseen. Mikäli esteitä ei ole, luovuttajaksi voi ryhtyä täyttä‑ mällä sähköisen liittymislomakkeen sivulla soluistaelämää.fi. Kudostyyppi määritetään sylkinäytteestä, joka toimitetaan kotiin postitettavan näytteenottopak­kauksen avulla.¢

teli ChondroCelectin®. Valmisteeseen käytettävien rustosolujen keruu tapahtuu potilasta hoitavassa sairaalassa Veripalvelun kudoslaitosluvan alaisesti. Kerätyt solut toimitetaan TiGenixin tehtaalle, jossa niistä tuotetaan ChondroCelect®-valmiste. Valmis tuote toimitetaan suoraan sairaalan leikkaussaliin potilaaseen siirrettäväksi. Veripalvelun lääketukkukauppa vastaa tuotteen hyväksymisestä. Veripalvelulla on myös oma pitkälle kehitetty soluhoitotuote, hoitoresistenttiä käänteishyljintää sairastavien potilaiden kokeelliseen hoitoon tarkoitettu mesenkymaalinen stroomasoluvalmiste. Aktiivisen tutkimuksen ja tuotekehityksen hedelminä valikoimaan on lisäksi tulossa syövän täsmäsoluterapiavalmiste sekä virusspesifisiä T-soluvalmisteita kantasolusiirtopotilaiden infektioiden hoitoon. Kantasolurekisterin ylläpitäjänä Veripalvelu hankkii luovuttajakandidaatteja, määrittää heidän kudostyyppinsä sekä koordinoi kantasolusiirtoja ja siirteiden kuljetusta. Veripalvelun Kantasolurekisterillä on yhteydet kansainvälisiin kantasolurekistereihin, sillä kudostyypiltään sopivaa luovuttajaa joudutaan usein etsimään myös ulkomaisista luovuttajarekistereistä. ¢

Vastuunalainen johtaja Outi Vaajoensuu kertoi, että Veripalvelulla on oma, pitkälle kehitetty soluhoitotuote.

SPR Veripalvelu rekrytoi kantasolujen luovuttajia, määrittää heidän kudostyyppinsä sekä koordinoi kantasolusiirtoja ja siirteiden kuljetusta.

vä n hy ä v ä syöt ebändi bil

nitrodisco.net

23


Actaviksen reseptil채채keilmoitus on luettavissa painetussa lehdess채.


»jäsen- ja koulutussivut Jäsen- ja koulutussivuilta löydät yhdistyksen apurahojen ja opintopalkintojen saajat sekä vuoden Proviisorikollegan. Sivuilla kerrotaan varapuheenjohtajamme ajatuksista proviisorin tutkinnosta sekä kutsutaan Joka proviisorin talousseminaariin ja vastaamaan palkkakyselyyn.

Kevätkokous pidettiin Apteekkaripäivien yhteydessä PROVIISORIYHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN KEVÄTKOKOUS järjestettiin Apteekkaripäivien päätteeksi lauantaina 25.4.2015 Helsingissä. Kokouksen yhteydessä vahvistettiin yhdistyksen päivittynyt viestintästrategia, visio ja missio. Kokouksen pöytäkirja, kevätkokousesitys (muun muassa toiminnan kertomuksen ja viestintästrategian pääkohdat sekä ajankohtaisasiat) ja vahvistetut vuoden 2014 toiminnan kertomus ja yhdistyksen viestintästrategia löytyvät jäsentietoalueelta proviisoriyhdistys.net/jasentieto. ¢

Suositussa talouskiertueen Oulun tilaisuudessa lokakuussa 2014 puhuivat muiden muassa Juha Päivärinta ja Päivi Heiskanen.

MUISTA! • OSALLISTU TALOUSKIERTUE KUOPIO -KOULUTUKSEEN 3.6.2015 proviisoriyhdistys.net/ talouskiertuekuopio

TALOUSKIERTUE Kuopiossa 3.6.2015 ODOTETTU PROVIISORIYHDISTYKSEN TALOUSKIERTUE järjestetään Kuopiossa 3.6.2015 klo 8.30–16.00. Talouskiertue on proviisoreille ja apteekkareille suunnattu käytännön apteekkitalouskoulutus. Se sisältää sekä teoriaa että käytännönläheistä tarkastelua ja antaa työkaluja oman työpaikan talouden seuraamiseen ja suunnitteluun. Aamupäivällä käsitellään talouden perusteita, kuten tuloslaskelmaa tai tasetta. Iltapäivällä syvennytään apteekin talouden suunnitteluun, hallintaan ja seuraamiseen muun muassa esimerkkiapteekkien tuloslaskelmia ja tapauksia tarkastelemalla.

• ILMOITTAUDU TALOUSSEMINAARIIN ENNAKKOHINNALLA! proviisoriyhdistys.net/talousseminaari • VASTAA PALKKAKYSELYYN: proviisoriyhdistys.net/ palkkakysely2015 • OPISKELIJA, ILMOITA VALMISTUMISESI JA UUDET YHTEYSTIETOSI: proviisoriyhdistys.net/muutosilmoitus

KOULUTTAJINA: PÄIVI HEISKANEN,

toimialajohtaja, KLT, Talenom Oy apteekkari, MBA, Reskan apteekki JUHA ANTILA, toimitusjohtaja, proviisori, Receptum Oy RISTO HOLMA,

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA kysymyksiisi vastaavat JOONAS SALO ja VILLE-MATTI MÄKINEN: toimisto@proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 ¢

HINTA JA ILMOITTAUTUMINEN

Proviisoriyhdistyksen kannattaja-, proviisori- ja opiskelijajäsenet 100 €, muut proviisorit ja apteekkarit 150 €. Hinta sisältää koko seminaaripäivän luentomateriaalit, aamu- ja iltapäiväkahvin sekä lounaan. Ilmoittaudu mukaan keskiviikkoon 27.5.2015 mennessä osoitteessa proviisoriyhdistys.net/talouskiertuekuopio

OLETKO SAANUT meiltä viime aikoina jäsensähköpostia? Sähköposti on nopein viestintäkanavamme, pidäthän sähköpostiosoitteesi meillä ajan tasalla. ¢

25


jäsenedut »varapuheenjohtajalta

Kukapa ei tahtoisi proviisoriksi MISTÄ KERTOO luku +42 %? Jos et jo arvaa, niin anna, kun kerron. Kyseinen luku on tieto muutoksesta tämän vuoden Helsingin yliopiston proviisorin tutkintoon hakeneiden määrässä verrattuna viime vuoteen. Aika hienoa, vai mitä! Mikään muu kuin farmasian tiedekunta ei kasvattanut hakijamääriään edellisvuodesta. Ei ole varmuutta, mistä tämä harppaus johtuu. Syitä siihen voi hakea monelta suunnalta. YKSI ON VARMASTI lääketieteellisen tiedekunnan ja proviisorin tutkinnon pääsykokeiden ajoittuminen eri päiviin. En kuitenkaan usko tämän olevan ainoa syy näin suureen muutokseen, koska toisen tutkinnon käyttäminen ponnahduslautana ei jatkossa enää ole mahdollista samaan tapaan kuin ennen. Ja kun kerran kyse ei ole tästä, niin mistä sitten? Oli miten oli, nousu on huima ja erittäin positiivinen asia alan houkuttelevuuden kannalta. ALAN HOUKUTTELEVUUS ei ole ollenkaan ihme, kun ajattelee, mitä proviisorin tutkinto mahdollistaa. Ensinnäkin me proviisorit saamme koulutuksemme kautta erittäin laajan ja monipuolisen näkemyksen lääkealasta ja sen eri sektoreista. Apteekki-, teollisuus-, tutkimus-, tukkukauppa-, viranomais- tai vaikkapa opetustyö ovat vain muutamia mahdollisia vaihtoehtoja, joiden parissa proviisori voi työskennellä. Tutkintomme pohjalta on mahdollista ryhtyä apteekkariksi tai muuksi yrittäjäksi lääke- tai terveydenhuollon alalle sekä työllistyä ulkomaille tai kokonaan muihin kuin suoraan lääkealan tehtäviin. TUTKINTOAAN VOI aina täydentää sivuaineopinnoilla tai vaikkapa kokonaan toisella tutkinnolla säilyttäen fokuksen kuitenkin koko ajan lääkealassa, ja näin luoda aivan uudenlaista osaamista nykyiseen työympäristöömme. Omasta näkökulmastani voin sanoa, että on hienoa tehdä mielenkiintoista tutkimusta asiakaspalveluun painottuvan apteekkityön ohella. YHDISTYSTOIMINTA AVARTAA entistä enemmän näkökulmaa ja saa näkemään lääkealaan vaikuttavia asioita tavalla, jota ei

26

Proviisoriyhdistyksen apurahat 2015

Alan houkuttelevuus ei ole ollenkaan ihme, kun ajattelee, mitä proviisorin tutkinto mahdollistaa. aiemmin osannut edes kuvitella. Kannustankin siihen kaikkia! On ratkaisevan tär­keää nähdä, mitkä tekijät määrittävät tulevaisuutemme ja miten, ja mikä vielä tärkeämpää, olla itse mukana vaikuttamassa niihin. LÄÄKEALAAN ERI puolilta kohdistuvat muutospaineet ovat haaste, mutta samalla paikka näyttää, miten hyvin hoidamme tonttimme. Ei ole esimerkiksi mitään erityistä syytä, miksi emme koulutuksemme puolesta voisi ottaa vastuullemme nykyistä enemmän muita terveydenhuoltoon liittyviä tehtäviä. Tämä on jopa välttämättömyys terveydenhuoltoon tulevaisuudessa kohdistuvien paineiden vuoksi. Matka on jo alkanut. EI MENE varmasti kauan, kun rokottaminen on apteekkien arkipäivää, samoin apteekin ammattilaisen neuvoin saatavat silmäantibiootit tai reseptien uusiminen apteekin tiskillä. Kaikki tämä on mahdollista. Voi jopa olla, että hakijat, jotka tänä vuonna tavoittelevat haluamaansa opiskelupaikkaa, tulevat valmistuessaan työskentelemään näiden tehtävien parissa. Ehkä he aavistavat sen jo ennalta!  VILLE OINIO

Varapuheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys PS. Oletko jo tutustunut verkkosivuun www.proviisoriksi.fi?

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS julkaisi vuoden 2015 apurahojen saajat Proviisoripäivillä. Apurahoja jaettiin jäsenten farmaseuttisen ammattitaidon edistämiseen yhteensä 2 850 euroa. Apurahatoimikunnan puheenjohtaja ANNE TAMMIMÄKI totesi julkistamistilaisuudessa, että toimikunta tuki apurahalla etenkin aktiivisesti käynnissä olevia projekteja. Kongressimatka-avustuksen myöntämisessä kriteerinä on perinteisesti ollut oma esitys tai posteri kongressissa. Toimikunta kannusti erikoistyötään ulkomailla tekeviä proviisoriopiskelijoita sekä PD-opintoja suorittavia hakemaan apurahoja ensi kerralla, sillä näitä hakemuksia oli tänä vuonna poikkeuksellisen vähän. ¢ Ammatilliset jatko-opinnot (pd-työt): 300 € SANNA PARVINEN 400 € Tieteelliset jatko-opinnot (opintomatka): SAMUEL KOHTALA 500 € Kongressimatka-apurahat: KATJA-EMILIA LILLSUNDE 500 € NIINA MONONEN 350 € MIINA RUOKOLAINEN 200 € Pro gradu -työt ulkomailla: ERKKA JÄRVINEN 300 € Vaihto-opiskelu: JOHANNA YLI-ÖYRÄ 300 € HANNA HALONEN

Opintopalkintojen saajat Proviisoripäivillä julkistettiin tänä vuonna toista kertaa jaettavan, 200 euron arvoisen opintopalkinnon saajat. Palkinto myönnettiin erinomaisesta pro gradu -tutkielmasta ja aktiivisuudesta järjestötehtävissä vuonna 2014 valmistuneelle proviisorijäsenelle. Itä-Suomen yliopistosta palkinnon sai tänä vuonna ELINA LÄMSÄ sosiaalifarmasian oppiaineesta ja Helsingin yliopistosta SATU NURMI biofarmasian oppiaineesta. ¢


»ajankohtaista

Vastaathan palkkakyselyyn! PALKKAKYSELY ON osa Proviisoriyhdistyksen kuluvan vuoden toimintasuunnitelmaa proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden talou‑ dellisen edunvalvonnan vahvistamiseksi. Kyselyn tuloksia on tarkoitus soveltuvin osin julkaista Proviisori-lehdessä syksyllä. Jotta pys‑ tymme palvelemaan mahdollisimman hyvin myös pienempiä työskentelysektoreita, tarvitsemme mahdollisimman kattavasti tietoa proviisorien palkkauksesta – autathan siis itseäsi ja kollegaasi vastaamalla tähän kyselyyn! ARVOMME VASTAAJIEN KESKEN viisi 20 euron arvoista, vapaavalintaista lahjakorttia. Kysely on avoinna 31.5. saakka osoitteessa proviisoriyhdistys.net/palkkakysely2015 Kiitos aktiivisuudestasi!

TEKSTI SUSANNA PARTTI

Juha Päivärinta vuoden Proviisorikollega 2015

Juha Päivärinta yllättyi tunnustuksesta.

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS myönsi 14.3. pidetyn Proviisoripäivän yhteydessä järjestyksessään toisen Vuoden Proviisorikollega -palkinnon apteekkari JUHA PÄIVÄRINNALLE. Valinnan tekivät ProMentortyöryhmä ja Proviisoriyhdistyksen hallitus palkintohaussa annettujen ehdotusten perusteella. Vuoden Proviisorikollega palkinto on Proviisoriyhdistyksen antama tunnustus yksittäisille proviisoreille, jotka ovat edustaneet ammattikuntaansa esimerkillisesti ja edistäneet sekä työyhteisönsä hyvinvointia että kollegiaalisuutta. Palkinto on osoitus Proviisoriyhdistyksen halusta yhdistää proviisoreita ja lisätä kollegiaalisuutta keskuudessamme. Juha Päivärinta on ”vankalla ammattiosaamisella ja upealla positiivisella luonteella varustettu proviisori, joka on valmis laittamaan itsensä likoon ammattikuntansa ja alansa hyväksi. Hän ymmärtää pienen am-

mattikunnan kollegiaalisuuden voimavaran ja onkin aina halukas jakamaan omaa osaamistaan kanssakollegoilleen”, kuvailee häntä palkinnonsaajaksi ehdottanut proviisori. Päivärinta on toiminut apteekkarina Evijärven apteekissa noin puolentoista vuoden ajan, mitä ennen hänelle on kertynyt työkokemusta muun muassa apteekkiproviisorina ja tutkijana. Hän on toiminut aktiivisesti Proviisoriyhdistyksen hallituksessa taloudenhoitajana sekä puheenjohtajana ja myös ProMentor-ohjelman mentorina. Päivärinta ei itse osannut odottaa tunnustusta. – Palkinto tuli minulle täytenä yllätyksenä. On hienoa, että yhteisöllisyyttä pyritään kasvattamaan alallamme. Yhteisöllisyys ja tiedon jakaminen ovat mielestäni tärkeitä asioita, jotta voisimme kehittyä entistäkin paremmiksi proviisoreiksi. Auttamalla muita tekee hyvää itselleen ja muille, palkinnosta selvästi hyvin otettu Juha Päivärinta totesi. ¢

27


»promentor TEKSTI SUSANNA PARTTI JA HENNA KYLLÖNEN

ProMentor

jälleen vauhdissa VUODEN 2015 PROMENTOR-ALOITUSSEMINAARI APTEEKKARILIITOSSA ON TAKANA, JA MENTOROINTIPARIT KESKITTYVÄT KAHDENKESKISIIN TAPAAMISIIN SYYSKUUN VÄLISEMINAARIIN ASTI. YHTEYDENPITO MUIHIN PAREIHIN MYÖS OHJELMASEMINAARIEN VÄLILLÄ VOI TUKEA PROSESSIA.

Y

ksi tapa pitää yllä mentorointiparien vuorovaikutusta ovat yhteiset yritysvierailut. Huhtikuussa ProMentor-ohjelman osallistujat ja proviisoriopiskelijat tapasivat Lääketeollisuus ry:n tiloissa Helsingin Ruoholahdessa. Illan ohjelmasta vastasivat Lääketeollisuus ry:n lääkepoliittinen johtaja, proviisori SIRPA RINTA sekä itsehoito-, myyntilupa-, laatu- ja tuotantoasioiden erityisasiantuntija, BBA MAIJA GOHLKE-KOKKONEN. Rinta avasi illan ajankohtaisella puheenvuorollaan terveysalan kasvustrategiasta ja lääkehoidon kehityksen vaikutuksista työ- ja toimintakykyyn. Aihe muistutti siitä, kuinka tärkeä osa lääkkeet ovat terveydenhuoltoa ja miten ne tukevat kansan hyvinvointia. Silti ne edelleen nähdään helposti vain kuluna, eikä niiden tuomia säästöjä oteta huomioon. Gohlke-Kokkonen jatkoi itsehoitolääkkeistä ja lääkepakkausten turvamerkintähankkeesta. Hänen mukaansa Lääketeollisuus ry suhtautuu itsehoitolääkevalikoiman laajentamiseen positiivisesti ja näkee, että sitä kautta voidaan saavuttaa säästöjä yhteiskunnalle sekä mahdollistaa kunkin ammattiryhmän resurssien järkevä käyttö. Lääkepakkausten turvamerkintähankkeen osalta monet lainsäädännölliset yksityiskohdat ovat vielä auki. Oli kuitenkin mukava kuulla, että lähitulevaisuudessa voimme olla askeleen edempänä lääkeväärennösten minimoimisessa. Molemmat aiheet herättivät paljon keskustelua. Vierailu sujui mukavan vuorovaikutteisessa hengessä, ja osallistujat saivat kotiinviemisiksi uusia ajatuksia. Seuraavaksi mentoroitavat tapaavat yhdistyksen tiloissa toukokuun lopulla. OMA MENTORI MUKAAN

Tämän vuoden ProMentor-ohjelmassa on mukana lopulta 11 paria. Kymmenen mentoroita-

28

SAKARI AROPUU,

proviisori Osastonjohtaja, Kliiniset tutkimukset, Bayer Oy ”Tunnelmat ovat erittäin myönteiset. Ensimmäiset tapaamiset ovat ylittäneet odotukset – niin hienoa on tavata muita proviisoreita eri puolilta työkenttää.”

HEIDI IKONEN,

Oppaita on vielä saatavilla rajoitettu määrä. Tilauksen voi jättää osoitteessa proviisoriyhdistys.net/ mentorointi -> ProMentor-opas

vaa valikoitui mukaan kolmivaiheisessa valintamenettelyssä, johon ohjelmatyöryhmän lisäksi osallistuivat kaikki mentorit. Yhdestoista pari muodostui, kun mentoroitava sai itse etsiä itselleen mieluisan ja sopivan mentorin. Omatoimista mentorointiparinmuodostusta saatetaan jatkossa käyttää laajemminkin ProMentor-ohjelmassa. ProMentor-työryhmä toivottaa kaikille menestyksekästä jatkoa mentorointivuoteen ja muistuttaa, että päivitetty ProMentor-opas soveltuu hyvin myös proviisorien omatoimiseen mentorointiin ja itsenäiseen urasuunnitteluun! ¢

proviisori Markkinointipäällikkö, Actavis Oy ”Mentorointiprojekti on käynnistynyt hyvin positiivisesti. Oli hienoa huomata jo heti ensimmäisessä tapaamisessa, että välillämme vallitsi luonnollinen luottamus ja arvostus. ”

ULLA-MAIJA KIMMEL,

proviisori Apteekkari, Akaan apteekki ”Mielenkiintoinen vuosi on tulossa. Kerran olemme ehtineet parini kanssa tavata, ja aikamoisen brainstormingin kävimme läpi.”


KOONNUT TIINA SILÉN KUVAT MENTORIT

Millä mielellä, mentorit?

proviisori Farmaseuttiset palvelut -yksikön johtaja, Algol Pharma Oy ”Kävimme ensimmäisessä tapaamisessa läpi projektiin liittyviä toiveitamme ja odotuksiamme sekä sovimme muutaman tapaamisen keväälle ja alkukesään. Mietimme myös jo aiheita tuleviin tapaamisiin.”

REIJO KÄRKKÄINEN,

juristi Yliopisto-opettaja, Helsingin yliopisto, farmasian tiedekunta ”Tunnelmat ovat heti kärkeen korkealla. Työryhmä on jälleen onnistunut valitsemaan toimivan joukon. Olemme ohjelmoineet mentoroitavani kanssa koko loppuvuoden, ja puhuttavaa kyllä piisaa. ”

MIKKO SURAKKA,

proviisori Asiakkuusjohtaja, Oriola Oy ”Mentoroinnin tavoitteet on määritelty ja koen, että osaan ohjata eteenpäin niillä kokemuksen ja osaamisen alueilla, joita mentoroitava haluaa edistää ammatillisella polullaan ja itsetuntemuksessaan.”

TIMO OVASKA,

proviisori Tieteellinen johtaja, Pfizer Oy ”Oli suorastaan hämmentävää, kuinka nopeasti pääsimme niin syvälle ja luottamukselliselle tasolle niin työasioissa kuin muistakin elämän osa-alueista puhuttaessa.”

EEVA TERÄSALMI,

proviisori, EMBA Apteekkari, Seitsemän veljeksen apteekki ”Proviisoriyhdistys on onnistunut hyvin projektin organisoinnissa, ja nyt on meidän tehtävämme saada irti tästä hankkeesta kaikki mahdollinen.”

JUKKA PESONEN,

ANTTI VAARA,

HANNA-MAIJA KOPONEN-PIIRONEN,

JOUNI KUSNETSOFF,

proviisori Lääketehtaan ja lääketukkukaupan vastuunalainen johtaja, Oy AGA Ab, Linde Healthcare ”Uskon, että mentorointi hyödyttää myös mentoria. Mentoroitava pakottaa tarkastelemaan asioita toisen ihmisen näkökulmasta ja pysäyttää pohtimaan arjen asioita työelämässä. Tähän on harvoin vastaavaa tilaisuutta.”

proviisori Lääketurvajohtaja, QPPV, Orion Oyj ”Mentorointiprojekti on alkanut hienosti. Ensimmäiset tapaamiset on pidetty, ja olemme käyneet aktiivisesti vuoropuhelua käytännön tilanteiden ympärillä.”

proviisori Apteekkari, Karvian apteekki ”Mentorointiprojekti on alkanut hyvin. Mentoroitavan kanssa on ollut rakentavia ja hyviä keskusteluita. Odotan mentorointiprojektin jatkuvan yhtä mielenkiintoisena.”

29


Korkealaatuiset Avène-aurinkotuotteet Avènen aurinkotuotteet ovat erittäin hellävaraisia, joten ne sopivat koostumuk­ seltaan myös herkälle iholle, pieniä lapsia unohtamatta. Tuotteet ovat täysin parabeenisäilöntäaineettomia! UUTUUS Avène 50+ Very High Protection Stick Sensitive Areas Aurinkosuojapuikko huulille ja pienille alueille.

Avène 50+ Very High Protection Cream 50 ml

Erittäin hyvin suojaava aurinkovoide herkästi palavalle kuivalle iholle ja ääriolosuhteisiin.

Avène 50+ Very High Protection Emulsion 50 ml

Kevyt, erittäin hyvin suojaava aurinkoemulsio herkästi palavalle normaalille ja sekaiholle.

Avène 50+ Very High Protection Mineral Lotion 100 ml Vain mineraalisuojan sisältävä aurinkoemulsio herkkäihoisille ja pienille lapsille (alle 3­vuotiaille).

UUTUUS Avène 30 High Protection Tinted Cream 50 ml Kevyt, hyvin imeytyvä värillinen aurinkoemulsio kaikille ihotyypeille.

Avène Moisturizing Self-Tanning Lotion 100 ml

Itseruskettava voide. Luonnollinen rusketus ilman aurinkoa jo tunnissa. Soveltuu kaikille ihotyypeille, kasvoille ja vartalolle. Ei sisällä aurinkosuojaa.

VAIN APTEEKISTA IMS Health – Pharmatrend International ­ Total of France, Germany, Italy, Spain, Belgium, Austria, Portugal, Switzerland – sun market in pharmacy – MAT December 2014 – in volume and value


Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus 2015 Varsinaiset jäsenet: PUHEENJOHTAJA KATERE SHARIFPOUR, lääketurvapäällikkö, Crown CRO Oy katere.sharifpour@fimnet.fi 1. VARAPUHEENJOHTAJA, VIESTINTÄVASTAAVA CHARLOTTA SANDLER, proviisori, Herttoniemen apteekki charlotta.sandler@gmail.com

VIII Joka proviisorin talousseminaari Proviisori ja apteekkari tuloksellisina yrittäjinä

2. VARAPUHEENJOHTAJA VILLE OINIO, tohtori-koulutettava, Helsingin yliopisto ville.oinio@helsinki.fi TALOUDENHOITAJA ILONA ISO-MUSTAJÄRVI, tutkimuskoordinaattori, EPID Research Oy ilona.isomustajarvi@gmail.com KOULUTUSVASTAAVA, PROMENTOR-VASTAAVA LIISA KANNINEN, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto liisa.kanninen@gmail.com OPISKELIJAVASTAAVA HEIDI HELMINEN, proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto heidi.helminen@helsinki.fi LÄÄKETEOLLISUUSPOOLIN PUHEENJOHTAJA TIMO OVASKA, tieteellinen asiantuntija, Pfizer timo.ovaska@fimnet.fi JUULI LAMBERG, proviisori, Pirkkalan apteekki juulilamberg@gmail.com

AIKA: perjantaina 9.10.2015 kello 8.30–16.15 PAIKKA: Allergiatalo, Paciuksenkatu 19, Helsinki ALUSTAVA OHJELMA: 8.30–9.15 Ilmoittautuminen, aamukahvit ja näyttelyyn tutustuminen 9.15–11.30 Sessio 1: Ensiaskeleet yrittäjäksi • Yrittäjäksi – mitä ottaa huomioon? • Liiketoimintasuunnitelma – yrittämisen pohja 11.30–12.45 Lounastauko ja näyttelyyn tutustuminen

VIRPI TIIRO, asiakaspalvelupäällikkö, Yliopiston Apteekki virpi.tiiro@gmail.com

12.45–13.45 Sessio 2: Näkökulmia tuloksellisesta lääkealan yrittäjyydestä • Yrittäjä uudella alueella • Tuoreen yrittäjän alkutaival • Miten välttää yrityksen kasvukivut? 13.45–14.30 Iltapäiväkahvi ja näyttelyyn tutustuminen

Suomen Proviisoriyhdistys ry TOIMISTO Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911, toimisto@proviisoriyhdistys.net ASIANTUNTIJAPROVIISORI JOONAS SALO, proviisori gsm 044 752 0375, joonas.salo@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA VILLE-MATTI MÄKINEN, proviisori, Proviisori-lehden päätoimittaja gsm 050 352 0771, ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net

14.30–16.15 Sessio 3: Tuloksellinen ja tyytyväinen työyhteisö • Kannattaako työhyvinvointiin investoida? • Kuinka onnistun rekrytoinnissa? ENNAKKOHINTA ENNEN 1.9.2015: 40 € – 160 € Tänä vuonna mahdollisuus myös puolipäiväpakettiin (sessiot 1&2 tai 2&3). LISÄTIETOA JA ILMOITTAUTUMINEN: www.proviisoriyhdistys.net/talousseminaari


KIHELMÖIVÄÄN ARKEEN Acyrax-tabletit huuliherpeksen hoitoon

05/2015

Apteekista ilman reseptiä.

UUTUUS! • Pienikokoinen helppo tablettimuoto

• Laktoositon

Acyrax 200 mg tabletti on tarkoitettu lääkärin aiemmin toteaman toistuvan huuliherpeksen hoitoon yli 18-vuotiaille aikuisille, joiden immuunipuolustus ja munuaisten toiminta on normaali. Vaikuttava aine on asikloviiri. Annostus: Aikuisille yksi 200 mg tabletti viisi kertaa vuorokaudessa viiden päivän ajan. Valmistetta ei tule käyttää raskauden ja imetyksen aikana. Älä käytä valmistetta, jos olet yliherkkä asikloviirille, valasikloviirille tai tämän lääkkeen jollekin muulle ainesosalle. Varmista lääkkeen sopivuus apteekissa ennen lääkekuuria, erityisesti, jos käytät samanaikaisesti muuta lääkitystä tai jos sinulla on vaikeaoireinen yskänrokko, immuunipuolustusjärjestelmäsi on heikentynyt tai jos sinulla on todettu munuaisten vajaatoiminta. Pakkauskoko: 25 tabl. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen.

Orion on suomalainen avainlippuyritys.

itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot puh. 010 426 2928 ark. klo 8–16.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.