Proviisori 2/2020 OmaPro by ProviisoriViesti Ltd.

Poikkeustila apteekissa

Farmaseuttinen hoito

Koronatilanne

Saatavuushäiriöt

Biosimilaarit

Marja Kalliola

Riikka Granqvist

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 2.2020

Kliiniset lääketutkimukset ■ Timo Toivonen ja muut kliinisten lääketutkimusten parissa työskentelevät proviisorit kertovat työstään

APTEEKISTA.

UUTUUKSIA KUIVILLE SILMILLE

SUOMESSA KEHITETTY JA VALMISTETTU. Bevita Eye Kosteuttava Piilolinssien Hoitoneste on kehitetty kaikkien piilolinssien puhdistukseen, desinfiointiin, säilytykseen, huuhteluun ja kostutukseen. Valmisteen sisältämä hyaluronihappo kostuttaa piilolinssejä ja silmiä käytön aikana. 100 ml ja 360 ml pakkaukset. Sisältävät säilytyskotelon.

SE NÄKYY SILMISTÄ.

3/2020

Bevita Eye Silmäsuihke kuivien silmien oireiden ja vaurioiden hoitamiseen ja ennaltaehkäisemiseen tarkoitettu lipidi-mikroemulsio-silmäsuihke. Samalla valmiste kosteuttaa silmäluomia ja silmänympärysihoa. Tuote annostellaan suljetulle silmäluomelle.

sisältö 2.2020 ¢

PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero: Ymmärrettävä pelko.

AJASSA Näin Häijään apteekki valmistautui koronapandemiaan. Farmaseuttinen hoito. Työpöydälläni: Maarit Leino. Väitöksiä.

PROVIISORI OSAA! Timo Toivonen, Sakari Aropuu ja Tuomas Pekkola kertovat työstään kliinisten lääketutkimusten parissa.

VIRUKSEN VALOSSA Ville-Matti Mäkinen pohtii, mitä voimme oppia koronapandemiasta vastaisen varalle.

ULKOMAILTA Miten lääkkeiden saatavuushäiriöihin on puututtu Ruotsissa?

22 25

LUENNOLTA Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit.

VAIKUTELMA ON vauhdikas, kun proviisori Timo Toivonen (kuvassa) kertoo työstään kliinisten lääketutkimusten parissa. Sakari Aropuu ja Tuomas Pekkola vahvistavat mielikuvan, että ala tarjoaa kiinnostavia tehtäviä, haasteita ja vastuuta oppimishaluiselle proviisorille. ■

YLLÄTTÄVÄ KORONAPANDEMIA kylvää huolta ja pahempaakin, eikä maailma ehkä palaa sen jälkeen entiselleen. Ville-Matti Mäkinen pohtii, mitä voimme oppia pandemiasta tulevaisuuden varalle. ■

JÄSEN- JA KOULUTUSSIVUT Pandemian vaikutukset järjestötoimintaan.

PROVIISORIKOLLEGA 2020 Vuoden Proviisorikollega on apteekkari Marja Kalliola.

27 27 28 29

PUHEENJOHTAJALTA Lasse Rautiainen kirjoittaa. APURAHAHAKU Nyt avoinna myös opiskelijoille. KOULUTUSTA Syksyn suuri koulutustapahtuma. AJANKOHTAISTA OmaPron uutiset. Miten työehtosopimus muuttui?

30 31

VAPAALLA Riikka Granqvist.

YHTEYSTIEDOT

ELÄVISSÄ SOLUISSA tuotettavat biologiset lääkkeet ovat tehokkaita, mutta kalliita valmistaa. Luennolta-sarjassa pohditaan, miksei niitä vastaavia biosimilaareja käytetä enemmän. ■

VUODEN PROVIISORIKOLLEGA on Tammerkosken apteekin apteekkari Marja Kalliola. Perustelujen mukaan hän on ymmärtäväinen, kannustava ja johdonmukainen esimies. ■

■ toimittajalta POIKKEUSTILA NÄKYI myös lehden tekemisessä. Olin jo sopinut tapaamisesta Timo Toivosen kanssa kansijuttua varten, kun lääkäri määräsi minut flunssaoireisena matkustuskieltoon. Kuvaus järjestettiin ulkosalle osittain tartuntariskin takia, ja sen kanssa pidettiin kiirettä ulkonaliikkumiskiellon pelossa. Pian tämän jälkeen Uudenmaan rajat suljettiin. Flunssa parani levolla ja lehti valmistui yllättävänkin juohevasti etänä. Hyviä lukuhetkiä! ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 2.20 PROVIISORI 3

UUTTA APTEEKISTA NYT MYÖS NIELTÄVÄNÄ TABLETTINA!

VAHVA VATSAYSTÄVÄLLINEN RAUTAVALMISTE!

1. FERRITIINIARVOJEN TUEKSI!* Ramavit Rauta 100 mg 60 tabl. Vahva vatsaystävällinen rautavalmiste hemoglobiini- ja ferritiiniarvojen tueksi. Helposti nieltävä tabletti, jossa rautaa hyvin imeytyvässä ja helposti elimistön hyväksikäytettävissä muodossa, rautabisglysinaattina. Lisäksi valmisteessa on C-vitamiinia, joka edistää raudan imeytymistä. * Rauta edistää normaalia punaisten verisolujen ja hemoglobiinin muodostumista ja edistää normaalia hapen kuljetusta kehossa

3. MUISTIN TUEKSI JA VÄHENTÄMÄÄN VÄSYMYSTÄ!* Bethover B12- + Foolihappo + B6-vitamiini 100 tabl. Pieni nieltävä tabletti puhtaalla koostumuksella. Ei sisällä väri-, säilöntä-, makutai makeutusaineita. Laktoositon, gluteeniton, soijaton, hiivaton, liivatteeton ja sokeriton. Vegaaninen. Sopii FODMAP-ruokavalion yhteyteen. *B12-vitamiini edistää hermoston normaalia toimintaa ja normaaleja psykologisia toimintoja. B6-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. Folaatti (foolihappo) edistää normaaleja psykologisia toimintoja.

MUISTA KESÄÄN MYÖS!

ANTISEPTINEN LIUOS TIPPAKORKILLA!

SORBACT® SECURE LAASTARIT Sorbact Secure on ainutlaatuinen, hydrofobinen, mikrobeja sitova laastari, joka ehkäisee tehokkaasti haavan tulehtumista tai hoitaa jo syntyneen infektion. Sopii erinomaisesti koko perheen yleislaastariksi. Pakkauskoot: 5×7,2 cm, 5 kpl ja 8×10 cm, 5 kpl. ®

2. HAAVOJEN DESINFIOINTIIN Wonderm® AntiSepti 100ml liuos on tarkoitettu pienten haavojen ja ihovammojen desinfiointiin. Antiseptinen liuos ei kirvele ja se on nyt saatavilla suihkepullon lisäksi myös kätevällä tippakorkilla. Tuote on valmistettu Suomessa. CE-merkitty lääkinnällinen laite

pääkirjoitus ¢

JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 Helsinki (09) 177 771, 050 339 8404 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Teemu Ali-Kovero teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net 050 339 8404 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi, 0400 630 065 Taitto Katariina Torikka (OSG Viestintä) katariina.torikka@osg.fi, 044 298 3718 www.osgviestinta.fi AVUSTAJAT Lauri Elsilä, Riikka Granqvist, Janina Järvinen, Eeva Lehtola, Maarit Leino, Ville-Matti Mäkinen ja Jori Vaissalo. PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Teemu Ali-Kovero, 050 339 8404 JAKELU Lehti postitetaan kaikille Suomen apteekkareille, proviisoreille, Suomen Proviisoriyhdistyksen proviisoriopiskelijajäsenille sekä kaikkiin apteekkeihin. Lehti jaetaan myös sairaala-apteekeille, lääkeyrityksille, lääketukkukauppoihin, lääke- ja terveydenhuollon viranomaisille ja farmasian koulutusyksiköihin sekä median edustajille. TILAUSMUUTOKSET Jos sinulle ei vielä tule Proviisoria tai haluat ilmoittaa tilaus- tai osoitemuutoksista, voit tehdä sen osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/ proviisori Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X

4041 0089

PEFC/02-31-170

Ymmärrettävä pelko SUOMALAISET EIVÄT ole perinteisesti pelokasta kansaa. Kansalliseen identiteettiimme kuuluu, että sisulla mennään vaikka läpi harmaan kiven. PELON KULTTUURI ja pelon eri muodot ovat kuitenkin tehokkaita vaikutuskeinoja. Esimerkiksi jotkut poliitikot ja median edustajat ovat valjastaneet pelon omaksi työvälineekseen pyrkimyksissään saada ihmiset käyttäytymään haluamallaan tavalla. Pelko on voimakas tunne, ja se saa meidät tekemään päätöksiä tunteella järjen sijaan. ELÄMME MERKILLISIÄ aikoja. Riesaksemme on tullut uusi, ärhäkkäästi tarttuva virus, joka näyttäisi sairastuttavan vain osan kantajistaan. Ihmiskunta on joutunut nöyrtymään uuden kulkutaudin edessä. Tuntemattoman pelko ja maailmalta korviimme kantautuneet hälytyskellot ovat saaneet kaiken lähes pysähdyksiin. Tällä kertaa mittakaava on globaali. Poikkeusoloista on tullut uusi normaali joka puolella maailmaa, rajoja on suljettu ja perusoikeuksia rajoitettu ihmishenkien suojelemiseksi. EPÄVARMUUS ON tyhjentänyt kadut ja sulkenut useimmat kaupat, liikkeet ja palvelut. Median hurja voima on tuonut kaiken tiedon ja harhatiedon tarkasteltavaksi reaaliajassa. Kriittisimmät ihmettelevät rajoitusten ja poikkeustoimien laajuutta, sillä numeroiden valossa kaiken uhraaminen saattaa vaikuttaa erikoiselta vaikkapa kausi-influenssan vuoksi tehtäviin toimenpiteisiin verrattuna. OUDOSSA JA EPÄSELVÄSSÄ tilanteessa monella meistä ei ole oikeastaan muuta mahdollisuutta kuin olla huolissaan. Mitä jos minä olen riskiryhmässä? Millaisena tauti ilmenisi minun elimistössäni? Mitä jos perheenjäseneni tai läheiseni saa tartunnan? TERVEYDENHUOLTOMME ON joutunut koetukselle uuden uhkan myötä. Resursseja on kohdistettu uudelleen ja kiireetöntä hoitoa on ajettu osittain alas. Lisäksi sairastumisen pelko on saanut monet lykkäämään hoitoon hakeutumista. Myös normaalit sosiaaliset tukiverkot puuttuvat sosiaalisen eris-

täytymisen myötä. Tilanne saattaa aiheuttaa melkoisen tikittävän aikapommin esimerkiksi suun terveydenhuollon ja mielenterveyden potilaille. POIKKEUKSELLISESSA TILANTEESSA on hyviäkin puolia. Perheet ja ystäväpiirit ovat löytäneet uusia keinoja yhteydenpitoon ja kanssakäymiseen. Myös liikunnan suosio näyttää lisääntyneen keväisen sään avittamana. Ainakin suosituilla urheilupaikoilla ja ulkoilupoluilla on ollut välillä niin paljon tungosta, että riittävää turvaväliä muihin on ollut vaikea pitää. TEKNOLOGIA MAHDOLLISTAA nykyään etätyöhön siirtymisen melko helposti. Apteekeissa ja muilla asiakaskohtaamisiin perustuvilla aloilla se ei ole yhtä yksinkertaisesti järjestettävissä, joten työyhteisöt ovat joutuneet yhdessä miettimään luovia ratkaisuja palvelujen ylläpitämiseksi ja työntekijöiden suojelemiseksi. MIKÄ ON paras vastalääke pelkoon? Ulospääsy poikkeuksellisesta tilanteesta vaatii väistämättä vaikeita päätöksiä. Paras tuki päätöksenteolle on tieto. TUTKIJAT OVAT tuottaneet lyhyessä ajassa huimasti tietoa uuteen uhkaan liittyen. Avoimuus ja tiedon jakaminen yli rajojen ovat auttaneet heitä pureutumaan olennaiseen. Kaikki puhaltavat yhteen hiileen, sillä tässä kisassa ei pärjää yksin. PELOT JA HUOLET hälvenevät sitä mukaa, kun opimme tuntemattomasta lisää ja lisää. Tiedon avulla pelko muuttuu motivaatioksi, itsevarmuudeksi ja rohkeudeksi. 

TEEMU ALI-KOVERO

Toiminnanjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 2.20 PROVIISORI 5

ajassa

KOONNUT MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME

■ väitös

■ koronapandemia

Joka neljäs päivystyskäynti johtuu lääkehaitoista PROVIISORI Outi Laatikaisen väitöstutkimus luo ensimmäistä kertaa kokonaisvaltaisen kuvan lääkkeisiin liittyvistä haittatapahtumista suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Laatikainen tutki lääkkeisiin liittyviä haittoja moniulotteisesti ottamalla huomioon sekä varsinaiset lääkehaitat että lääkehoidon eri vaiheissa ilmenevät lääkitysvirheet. Väitös tarkastettiin Oulun yliopistossa 6. maaliskuuta. Työn keskeinen tulos oli, että lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat erittäin yleisiä. Arviolta joka viides sairaalassa hoidettu potilas saa sairaalahoitojakson aikana lääkehaitan. Lääkehaittojen arvioitiin myös aiheuttaneen lähes neljänneksen iäkkäiden potilaiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä. Haittatapahtumien ilmaantuvuus vaihtelee hoidettavan potilasryhmän ja erikoisalan mukaan. Iäkkäät potilaat ovat erityisen alttiita sekä lääkehaitoille että lääkehoidossa tapahtuville virheille. Yli 65-vuotiailla potilailla sairaalahoitoon johtavan lääkehaitan todennäköisyys on neljä kertaa suurempi kuin muissa ikäryhmissä. Suurin osa lääkitysvirheissä ja lääkehaitoissa osallisina olleista lääkkeistä kuului viiteen yleisesti käytettyyn lääkeryhmään, joista useimmin edustettuna olivat keskushermoston kautta vaikuttavat lääkeaineet. Merkittävä osa lääkehaitoista olisi ennaltaehkäistävissä. Tehokas ja turvallinen lääkehoito vaatii kokonaisvaltaista, reaaliaikaista seurantaa sekä farmakologian erityisosaamisen hyödyntämistä jatkuvana lääketurvatoimintana sairaanhoitopiireissä.  LÄHDE OULUN YLIOPISTO

FIMEAlle ilmoitettiin viime vuonna

137

uutta kliinistä lääketutkimusta. Niistä 4 edellytti lupahakemusta. LÄHDE FIMEA

6 PROVIISORI 2.20

Häijään apteekki aloitti varastojensa parantamisen jo helmikuussa.

Varotoimia ja käsidesin valmistusta maaseutuapteekissa Koronapandemia on työllistänyt tänä keväänä apteekkien henkilökuntaa kaikkialla. Proviisori Eeva Lehtola kertoo, miten Häijään apteekki varautui pandemiaan. TEKSTI JA KUVAT EEVA LEHTOLA

yöskentelen 37 000 reseptuurin apteekissa apteekkarin, farmaseutin ja teknisen työntekijän kanssa. Apteekillamme on myös sivuapteekki. Apteekkarimme seurasi erityisen tarkasti Covid-19-uutisointia, ja kun viruksen leviäminen jatkui maailmalla, aloimme helmikuussa varautua sen Suomeen saapumiseen. Halusimme varmistaa apteekkimme normaalistikin hyvän varaston riittävyyden mahdollisten toimituskatkojen varalta. Kävimme varastoamme läpi ATC-luokittain ja lisäsimme asiakaskuntamme käyttämien valmisteiden varastoja. Painotimme erityisesti hengityselimistön sairauksien lääkkeitä, kuume- ja särkylääkkeitä sekä niitä lääkevalmisteita, joilla ei ole markkinoilla vaihtokelpoisia valmisteita. Varauduimme myös OTC-kuume- ja särkylääkkeiden sekä muiden flunssalääkkeiden ja -tuotteiden mahdollisesti kasvavaan kysyntään. Tilasimme hengityssuojia ja kertakäyttökäsineitä myyntiin. Listojen läpikäymiseen kului aikaa parisen viikkoa, joten tilausmäärät kasvoivat vähitellen ja apteekin arki sujui suhteellisen normaalisti. Tukkuliikkeiden toimituskatkot maaliskuun puolessavälissä eivät kaataneet varastoamme, vaan pystyimme palvelemaan asiakkaamme normaalisti.

PUHELINPALVELUA JA LUUKKUMYYNTIÄ Apteekkimme henkilökunnalle hankittiin muun muassa suu-nenäsuojaimia ja hengityssuojaimia. Palveluvalinnassa työskentelyä varten tilattiin kasvovisiirit, ja kassalle sekä reseptilooseihin asennettiin roiskesuojat. Apteekkimme siivousta tehostettiin. Pintoja pyyhitään työpäivän lomassa desinfioivalla pesuaineella. Pesemme käsiämme ahkerasti vedellä ja saippualla sekä käytämme desinfioivaa käsihuuhdetta. Vältämme

ajassa ■ sanottua

koskemasta asiakkaiden tavaroihin, kuten Kela-kortteihin. Suosittelemme asiakkaillemme lähimaksun käyttämistä aina, kun se on mahdollista. Asiakas voi halutessaan tilata lääkkeensä puhelimitse, jolloin toimitamme ne hänelle joko autoon parkkipaikalle tai kotiinkuljetuksella. Kolmas vaihtoehto on asiamies, joka noutaa lääkkeet apteekista. Varaudumme myös palvelemaan asiakkaitamme luukkumyynnillä: olemme alustavasti sopineet ulko-oviin asennettavista palveluluukuista paikallisen toimijan kanssa, ja tietokoneille ja korttimaksupäätteille on varattu riittävän pitkät jatkojohdot.

ITSE TEHTY KÄSIDESI ILAHDUTTAA Desinfioivien käsihuuhteiden saatavuus on ollut rajallista, ja etukäteen suureksi määräksi kuvittelemamme tilauserä hupeni nopeasti. Käsihuuhteen kovan kysynnän vuoksi päätimme lopulta valmistaa sitä itse Apteekkariliiton julkaisemien ohjeiden mukaisesti. Käsihuuhteen valmistuksen haasteena olivat raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien saatavuusongelmat. Onnistuimme kuitenkin löytämään hyvät pumppupullot ja pikkupullot sekä saamaan tarvittavat raaka-aineet: denaturoitua etanolia, glyserolia ja puhdistettua vettä. Desinfioivien käsihuuhteiden valmistusta ja myyntiä valvoo Suomessa Tukes. Aloittaessamme valmistuksen etanolin valmistajan piti olla Euroopan kemikaaliviraston ECHA:n hyväksyttyjen valmistajien listalla, kunnes Tukes antoi poikkeusluvan käyttää myös muiden eurooppalaisten alkoholin valmistajien etanolia 31.3.– 31.7.2020. Käsihuuhteen valmistus on yksinkertaista ja nopeaa, mutta liuoksen pullottaminen ja pullojen etiketöinti on aikaa vievää puuhaa. Asiakkaamme ovat olleet ilahtuneita pienimuotoisesta käsihuuhteen valmistuksestamme.

KAUKANA MUTTA SILTI LÄHELLÄ Vaikka paljon on tehty, ei asiakaspalvelumme kehittäminen tähän tietenkään lopu. Ennen koronapandemiaa suunnittelemamme verkkoapteekin perustaminen ja noutolokerikkojen käyttöönotto pää- ja sivuapteekillemme ovat seuraavina työlistalla. Tänä poikkeuksellisena aikana Kela, Fimea ja STM ovat lisäohjeistaneet apteekkien toimintaa. Näiden viranomaisten nettisivujen lisäksi monet uutissivustot, THL:n, WHO:n ja Apteekkariliiton nettisivut ovat olleet aktiivisessa seurannassa. Myös kollegoiden kanssa on tullut viestiteltyä, miten missäkin päin Suomea on tilanteeseen varauduttu ja mitkä toimet on hyviksi havaittu. Kollegoiden tuki on erityisen tärkeää. Olemme fyysisesti kaukana, mutta henkisesti lähellä toisiamme.  Kirjoittaja on Suomen Proviisoriyhdistyksen hallituksen jäsen ja Tampereen Proviisoriseuran hallituksen puheenjohtaja.

Monet apteekkarit ovat vielä hyvin lähellä lääketukkuja. He ovat hämmentyneitä ja hieman pelokkaita, mutta uskon, että ajan kanssa he itsenäistyvät. VIRON PROVIISORIYHDISTYKSEN TOIMINNANJOHTAJA KARIN ALAMAA-AAS HELSINGIN SANOMISSA 1.4.2020, JOLLOIN VIRON APTEEKKIUUDISTUS SIIRSI APTEEKKIEN OMISTUKSEN LÄÄKETUKUILTA PROVIISOREILLE. LÄÄKETUKUT YRITTIVÄT KAATAA UUDISTUKSEN.

■ lääketietovaranto

Selvitystyö käynnistyy SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ on käynnistänyt selvitystyön kansallisen lääketietovarannon kehittämisestä. Tietovaranto sisältäisi lääkevalmisteiden perustiedot ja muun valmisteeseen liittyvän tiedon, kuten hinta, saatavuus, laatu ja turvallisuus sekä valmisteyhteenvedot. Tällä hetkellä tiedot ovat hajallaan eri viranomaisten tietovarannoissa. Keskitetty tietovaranto mahdollistaisi lääkevalmisteiden perustietojen paremman saatavuuden, mikä hyödyttäisi lääkkeen käyttäjää, ammattihenkilöitä ja lääkehuoltoa toteuttavia organisaatioita. Selvitystyön toteuttaa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea STM:n ohjauksessa. Selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä.  LÄHDE STM

■ sanottua

Virossa nähdään nyt, miten vaikeaa on palata proviisoriomisteiseen, ammatilliseen apteekkijärjestelmään, kun siitä on kerran luovuttu. Eeva Lehtola käyttää visiiriä työskennellessään apteekin palveluvalinnassa.

Apteekin siivousta on tehostettu ja henkilöstön käyttöön on hankittu suojavarusteita.

SUOMEN APTEEKKARILIITON VIESTINTÄJOHTAJA ERKKI KOSTIAINEN KOMMENTOI APTEEKKARI-LEHDEN PÄÄKIRJOITUKSESSA 20.2.2020. 2.20 PROVIISORI 7

ajassa ■ väitös

Palvelujen kehittäminen kiinnostaa apteekkareita Rokottaminen on yksi mahdollisista apteekin terveyspalvelupisteen palveluista.

pteekeissa on lääkehoitojen toteutukseen liittyvää osaamista, jota olisi mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin osana terveydenhuoltoa. Viime aikoina tehdyt terveys- ja lääkepoliittiset linjaukset mahdollistavat apteekkien tehtävien ja palvelujen laajentamisen kohti terveydenhuoltoa. Samanaikaisesti apteekkien talouteen vaikuttavat aikaisemmat muutokset ovat saaneet apteekit tehostamaan toimintojaan ja lisäämään aktiivista tuotemyyntiä kannattavuutensa turvaamiseksi. Apteekkarit ovat avainasemassa vaikuttamassa apteekkitoiminnan strategiseen suuntaan, koska he päättävät liiketoiminnastaan yksityisinä yrittäjinä lainsäädännön määrittämissä rajoissa. Väitöskirjatyössä tutkittiin apteekkien toimintaa ohjaavaa strategiatyötä, erityisesti suuntautu-

8 PROVIISORI 2.20

Apteekkareilla on halu kehittää terveydenhuoltoa tukevia palveluja. Käytännössä apteekkien toiminta suuntautuu kuitenkin aktiiviseen tuotemyyntiin apteekin talouden turvaamiseksi. Tämä kävi ilmi apteekkari Lenita Jokisen farmasian alaan kuuluvasta väitöstyöstä, joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa 6. maaliskuuta.

mista terveydenhuoltoa tukeviin palveluihin ja toisaalta aktiiviseen tuotemyyntiin sekä näihin yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimuksen tulosten perusteella palvelujen tarjoamishalukkuuden ja toteutumisen välillä on suuri ero. Palvelutarjonta on keskittynyt helposti ja pienin investoinnein toteutettavissa oleviin palveluihin, kuten koneelliseen annosjakeluun. Väittelijän mukaan apteekkeja tulisi tukea lääkepoliittisin keinoin erityisesti, kun ne kehittävät isompia investointeja edellyttäviä palveluja, joilla on yhteiskunnallista ja kansanterveydellistä merkitystä.

APTEEKKI ON OSA TERVEYDENHUOLTOA Väitöstyöhön liittyneeseen valtakunnalliseen kyselyyn vastasi 198 apteekkaria (vastausprosentti 34). Vastaajat näkivät apteekkien tärkeimmäksi tehtäväksi toimimisen osana terveydenhuollon palveluketjua. Nä-

kemys oli sama riippumatta apteekkarin ja apteekkitoiminnan ominaisuuksista. Terveydenhuoltoon suuntautuneista, tutkimushetkellä tarjolla olleista palveluista selvästi yleisin oli koneellinen annosjakelu (77 %:lla vastaajien apteekeista tarjolla). Lääkehoidon kokonaisarviointeja (LHKA) teki 21 % apteekeista. Yli puolet (52 %) vastanneista apteekkareista olisi ollut valmis lisäämään erityispätevyyden (esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarviointi) suorittaneiden farmaseuttien määrää, mikäli palvelulle saataisiin valtakunnalliset laatukriteerit ja rahoitus. Suurin osa (90 %) vastanneista ilmoitti panostavansa aktiiviseen lisämyyntiin, mutta harva apteekkari (10 %) näki apteekkinsa ensisijaisesti kaupallisena yrityksenä. Lisäksi lähes kaikki vastaajat (92 %) olivat täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että apteekkien on välttämätöntä laajentaa tuo-

ajassa ■ työpöydälläni tevalikoimaansa vapaan kaupan tuotteisiin turvatakseen apteekin talouden.

Maarit Leino

KAHDELLA KOLMESTA ON STRATEGIA

VASTAAN HELSINGIN yliopiston farmasian tiedekunnan, farmaseuttisen kemian ja teknologian osaston tarjoamasta kurssista, joka koskee kliinisiä lääketutkimuksia ja tutkimuslääkeketjua. Parhaillaan menossa olevasta kurssista on kaksi versiota, toinen yliopiston perusopiskelijoille ja toinen erikoistumisopiskelijoille. Kurssit ovat nimeltään PROV-214 Basics of clinical trial research ja 590713 ERKO clinical trial research and clinical supply chain. Kliinisen lääketutkimuksen tehtäviin aikoville farmasisteille ei ole tähän asti ollut omaa koulutusta. Nykyiset ammattilaiset vanhenevat ja eläköityvät, mutta uusia tulee alalle aika vähän, ja osaajista on pulaa. Pidän tärkeänä, että tulevaisuuden tekijöiden perusosaaminen varmistetaan koulutusten avulla. Kurssikieli on englanti, koska alan työpaikat ovat usein kansainvälisiä ja englanti on alan kieli. Innostavinta on saada opiskelijat kiinnostumaan kliinisistä tutkimuksista. Kurssin jälkeen opiskelija tietää, mitä alan töissä tehdään. Hän voi myös miettiä, olisivatko kliiniset tutkimukset hänelle se oikea ala. Jos apteekkityö ei ole oma juttu, kannattaa lähteä mukaan opiskelemaan ja pohtimaan muita vaihtoehtoja. Kurssi on kenen tahansa kiinnostuneen saatavilla HYPlussan kautta irtokurssina. Sen voi suorittaa myös itsenäisesti opiskellen. Kurssin luennot nauhoitetaan, ja ne ovat saatavilla Moodlen opiskelijasivulta.  PROVIISORI MAARIT LEINO, SENIOR CRA, ASTRA ZENECA (60 %)

Lähes kaksi kolmesta apteekkarista (63 %) ilmoitti, että heidän apteekillaan on strategia. Strategiatyöllä ei ollut vaikutusta terveydenhuoltopalveluihin suuntautumiseen, mutta sillä oli yhteys apteekin aktiiviseen tuotemyyntiin suuntautumiseen. Apteekeissa, joissa tehtiin strategiatyötä, oli selvästi useammin markkinoinnista vastaava henkilö kuin muissa apteekeissa. Apteekit, jotka tekivät strategiatyötä, olivat kiinnostuneita myös uusista lääkitysturvallisuutta lisäävistä palveluista, kuten lääkehoidon kokonaisarvioinnista. Strategiatyöllä ei ollut vaikutusta muihin terveydenhuoltoon suuntautumista mittaaviin muuttujiin. Strategiatyötä tehtiin yleisimmin apteekeissa, joissa apteekkarilla oli vähintään 10 vuoden apteekkarikokemus, apteekilla oli suuri reseptuuri ja liikevaihto.

JA YLIOPISTO-OPETTAJA, HELSINGIN YLIOPISTON FARMASIAN LAITOS (20 %)

PALVELUJA VÄHÄN TARJOLLA Apteekkien suuntautumisvaihtoehtojen lisäksi tutkittiin apteekkien todellista palvelutarjontaa summamuuttujien avulla. Tutkimuksessa mukana olleista kymmenestä apteekkien tarjoamasta palvelusta 66 prosenttia apteekkareista raportoi apteekissaan tarjottavan korkeintaan kahta eri palvelua. Tulokset osoittivat merkittävän eron apteekkien todellisen palvelutarjonnan ja tahtotilan välillä. Apteekkarit näkivät apteekin selvästi terveydenhuoltoon suuntautuneena ja olivat kiinnostuneita tarjoamaan palveluita, mutta todellisuudessa hyvin harva apteekki tarjosi useampaa kuin yhtä tai kahta palvelua. Tuotemyyntiin suuntautuivat selvästi muita apteekkeja enemmän suuret, kauppakeskuksissa sijaitsevat sekä markkinointiketjuun kuuluvat apteekit. Apteekkiin ja apteekkariin liittyvillä taustatekijöillä ei ollut yhteyttä terveydenhuoltopalveluihin suuntautumiseen.

ITSELÄÄKITYKSEN OHJAUS OLENNAISTA Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille lähetettyyn kyselyyn saatiin vastauksia 43 (vastausprosentti 29 %). Vastaajat näkivät yhdeksi apteekkien merkittävimmistä tehtävistä itselääkityksen ohjauksen Käypä hoito -suositusten mukaan (88 % vastaajista). Selvästi pienempi osa vastaajista olisi valmis laajentamaan itsehoitolääkkeiden valikoimaa entisestään (75 %). Apteekkien tarjoamista palveluista tulevaisuudessa tärkeimpinä nähtiin koneellinen annosjakelu (93 %), lääkehoidon arviointi (LHA) (82 %) ja lääkehoidon kokonaisarviointi (LHKA) (80 %).  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

■ kirjat

Tunti aiemmin nukkumaan 15 VUODEN AJAN unta ja unen terveysvaikutuksia tutkineen unilääkäri ja dosentti Henri Tuomilehdon mukaan jokainen pystyy kehittämään nukkumistaan niin halutessaan. Kirjassaan Nukkumalla menestykseen (Tammi) Tuomilehto muistuttaa unen perustehtävistä ja paneutuu uneen myös yksityiskohtaisesti. Teoksessa käydään läpi niin ravinnon ja liikunnan merkitys, nukkumisen haasteet ja varsinaiset unihäiriöt kuin keinot nukkumisen parantamiseksi. Kirja on kevyttä ja suositeltavaa luettavaa siitä huolimatta, että siinä tarjotaan unitutkimuksia ratkaisuiksi korostuvan usein. Kiitosta Tuomilehto saa suhtautumisestaan unilääkkeisiin sekä tiiviistetystä ohjeesta, jota jokainen voi kokeilla: Mene tunti aiemmin nukkumaan ja katso, mitä tapahtuu. 196 sivua.  ESITTELY MARTTA HUTTU KUVA KUSTANTAJA 2.20 PROVIISORI 9

ajassa ■ päätöslauselma

Farmaseuttinen hoito – mitä se on? Euroopan neuvosto (EN) on antanut päätöslauselman farmaseuttisen hoidon (pharmaceutical care) toteuttamisesta potilaiden ja terveydenhuoltopalvelujen hyväksi. Fimean tutkimus- ja kehittämispäällikkö, FaT Katri Hämeen-Anttila kertoo, mistä siinä on kysymys. TEKSTI MAIJA RAUHA

atri Hämeen-Anttila osallistui päätöslauselman laadintaan EDQM:n (European Directorate for the Quality of Medicines & HealthCare) Pharmaceutical Care Resolution -työryhmässä. Hänen mukaansa päätöslauselman avulla halutaan edistää lääkkeiden järkevää käyttöä ja hoidon laatua kaikkialla Euroopassa. – Päätöslauselman keskeinen käsite ”pharmaceutical care” pohjautuu Heplerin ja Strandin 1990-luvun alussa Yhdysvalloissa kehittämään ammatilliseen ideologiaan. Farmaseuttinen hoito toteutuu, kun farmasian ammattilainen ottaa aikaisempaa enemmän vastuuta potilaan hoidon onnistumisesta seuraamalla lääkehoidon tavoitteiden toteutumista sekä ehkäisemällä ja ratkaisemalla sen ongelmia. Tavoitteena on parantaa potilaan elämisen laatua, hän kertoo. Farmaseuttisen hoidon olennaisia elementtejä ovat potilaskeskeisyys ja moniammatillinen yhteistyö. Sen työkaluja ovat muiden muassa lääkeneuvonta, lääkehoidon arviointi ja dokumentointi. Kuten Hämeen-Anttila toteaa, päätöslauselmassa esitellyt toimintatavat eivät ole suomalaisille farmasian ammattilaisille vieraita, vaikka farmaseuttisen hoidon käsitettä ei ole juurikaan käytetty.

UUSI SANA, TUTTU SISÄLTÖ Päätöslauselma ei ole sitova määräys, vaan kannanotto ja ohjeistus. Sillä annetaan Euroopan terveydenhuoltoviranomaisille ohjeita ja suosituksia, joilla tuetaan farmaseuttisen hoidon edistämistä ja toteuttamista. Hämeen-Anttila muistuttaa, että lainsäädäntö mahdollistaa farmaseuttisten palvelujen toteuttamisen terveydenhuoltojärjestelmässä eri Euroopan maissa eri tavoin. Myös farmasian asiantuntijuuden hyödyntäminen on eri tasolla eri maissa ja toi-

10 PROVIISORI 2.20

mintaympäristöissä. Siksi päätöslauselman merkitys vaihtelee eri maissa. Päätöslauselma on hänen mielestään hyvin linjassa Suomen olemassaolevien linjausten kanssa. – Esimerkiksi Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelman raporteissa korostetaan moniammatillista yhteistyötä ja farmaseuttisen osaamisen nykyistä laajempaa hyödyntämistä lääkitysturvallisuuden varmistamisessa, osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa. – Myös sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesmuistiossa (2019:5, niin kutsuttu Lääkealan tiekartta) todetaan, että siirtyminen omahoidon tukemisessa ammattihenkilölähtöisyydestä potilaslähtöisyyteen vaatii paitsi ajattelutavan muutosta ammattilaisilta ja potilailta, myös rakenteiden ja toimintamallien arviointia, hän kertaa.

OLEMME OIKEALLA POLULLA Myös koulutuspolitiikassa Suomi on päätöslauselman linjoilla jo ennestään. – Meillä on pitkäjänteisesti kehitetty farmasian peruskoulutusta varmistamaan, että valmistuvilla farmaseuteilla ja proviisoreilla on perusosaaminen lääkehoidon arvioinnin toteuttamiseen. Alalla on laadittu

Farmaseuttisen hoidon työkaluja ovat muiden muassa lääkeneuvonta, lääkehoidon arviointi ja dokumentointi.

Katri Hämeen-Anttila kertoo, että päätöslauselman pohjan otti laatiakseen apulaisprofessori Martin Henman Trinity Collegesta Dublinista. Tämän jälkeen työryhmä kommentoi aktiivisesti tekstin sisältöä ja rakennetta.

yhteiset linjaukset eritasoisten lääkehoidon arviointien toteuttamiseen vaaditusta osaamisesta ja otettu vastikään käyttöön sähköinen portfolio lääkehoidon arvioinnin asiantuntemuksen osoittamiseen. Täydennyskoulutustarjonta erilaisten farmaseuttisten palvelujen tarjoamiseen vaadittuun osaamiseen on laaja, Hämeen-Anttila luettelee. Edellä mainitut ovat esimerkkejä rakenteista, joita päätöslauselmassa todetaan edellytykseksi farmaseuttisen osaamisen käyttöönotolle terveydenhuollossa. Päätöslauselmassa ei oteta kantaa esimerkiksi siihen, mitä tiettyjä farmasian asiantuntijuuteen perustuvia palveluita pitäisi tarjota terveydenhuollossa. Tämän sijasta annetaan esimerkkejä palveluista, joita eri maissa jo toteutetaan avohoidossa ja sairaalafarmasiassa. – Mielestäni Suomessa on tehty pitkäjänteistä ja hyvää työtä farmaseuttisen asiantuntijuuden hyödyntämisessä potilaiden parhaaksi. Esimerkiksi kliinisen- ja osastofarmasian kehittyminen ja laajeneminen sairaaloissa on hyvä esimerkki työn tuloksista. Ehkä vähemmän on keskusteltu farmaseuttisten palvelujen laadun arvioinnista ja toteutumisen seuraamisesta esimerkiksi indikaattoreiden avulla. Myös tutkimusta palvelujen vaikuttavuudesta tarvitaan edelleen, Hämeen-Anttila sanoo. 

ajassa ■ lääkehoito Tuberkuloosiin sairastui vuonna 2018

10 000 000 ihmistä, joista 1,5 miljoonaa kuoli. LÄHDE THL

LOTTA – 8 kysymystä lääkehoidosta LÄÄKEHOIDON PÄIVÄNÄ julkistettu LOTTA-tarkistuslista sisältää kahdeksan kysymystä, joiden avulla lääkkeen käyttäjä tai hänen omaisensa voi seurata lääkehoitoaan. 65 vuotta täyttäneille kehitetty lääkehoidon onnistumisen tarkistuslista kannustaa ja aktivoi muun muassa ylläpitämään lääkelistaa ja seuraamaan lääkehoidon vaikutuksia. LOTTA-listan ovat kehittäneet Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkijat. Listan sisältö validoitiin kolmekierroksisella Delfoi-tutkimuksella, jonka asiantuntijapaneeli koostui 19 lääkäristä ja farmasian ammattilaisesta. Tutkimuksen tuloksena saadun kysymyslistan ymmärrettävyyttä testattiin käyttäjätestauksella. Tulostettava lista käyttöohjeineen löytyy Fimean verkkosivuilta kohdasta Kansalaisen lääketieto.  LÄHTEET HELSINGIN YLIOPISTO, FIMEA

■ pneumokokkirokote

Ennustemalli kertoo, tehoaako rokote PNEUMOKOKKI-INFEKTIOT johtavat WHO:n mukaan noin 1,5 miljoonaan kuolemaan vuosittain. Pneumokokkibakteerista tunnetaan sata alatyyppiä, eikä rokotetta saada tehoamaan kaikkiin alatyyppeihin. Mitä enemmän alatyyppejä rokotteeseen otetaan, sitä kalliimpi siitä tulee. Uuden, professori Jukka Coranderin aiempaan tutkimukseen perustuvan ennustemallin avulla voidaan laskea ennusteet käytössä olevien ja uusien rokoteaihioiden teholle. Tämä voi olla askel kohti tehokkaampia ja halvempia rokotteita. Coranderin, Caroline Colijnin ja Nicolas J. Croucherin tutkimus julkaistiin Nature Microbiology -lehdessä helmikuussa.  LÄHDE HELSINGIN YLIOPISTO

MagneCit

Hyvin imeytyvä magnesiumsitraatti + B6

» Suonenvetoja ja kramppeja vastaan » Levollisiin yöuniin » Lihasten ja hermoston hyvinvointiin » Liikuntaa harrastaville » Aktiivisille liikkujille

Vain apteekeista! www.magnecit.com

Pneumokokki aiheuttaa keuhkokuumetta, aivokalvontulehdusta ja sepsistä eli verenmyrkytystä.

proviisori osaa!

Kliiniset lääketutkimukset tarjoavat haasteita ja huippukokemuksia 1

TITTELISI ON VP, SERVICES. MITÄ TEET?

Johdan Crown CRO:n palvelut-yksikköä, jossa työskentelee kliinisen lääketutkimuksen osaajia useilta eri aloilta. Rekisteröintiosastomme kokoaa tarvittavat dokumentit viranomaiselta haettavia tutkimuslupia varten. Lääketieteellinen osastomme suunnittelee lääketutkimusten protokollat sekä tekee tutkimukseen liittyviä turvallisuusarviointeja. Datapalveluyksikkömme ohjelmoi tutkimuksissa tarvittavat tietokannat, joihin potilaiden tiedot syötetään. Biostatistikkomme keräävät ja analysoivat tulokset ja näkevät ensimmäisinä, miten kävi: vaikuttiko lääke plaseboa paremmin. Lääketurvayksikkömme huolehtii potilasturvallisuudesta, käsittelee muun muassa haittavaikutuksia ja huolehtii, että lääketurvallisuuteen liittyvä tieto liikkuu asianmukaisesti ja sovituissa aikarajoissa. Tarvitsemme myös lääketutkimukseen perehtyneitä kääntäjiä, jotta tutkimuksiin osallistuvat potilaat saavat tarvittavat tiedot

12 PROVIISORI 2.20

omalla kielellään. Tätä kaikkea johdan. Tehtäväni on varmistaa, että asiantuntijoillamme on kaikki kunnossa eli tarvittavat resurssit, osaaminen ja työkalut, jotta he voivat toteuttaa asiakkaidemme tutkimustoimeksiannot. Pyrin siihen, että työt jakautuvat tasaisesti niin kiirehuippuina kuin rauhallisempinakin hetkinä. Osallistun myös myyntityöhön eli neuvottelen asiakkaiden kanssa projekteista ja teen heille tarjouksia. Työni on monipuolista, mukaansatempaavaa ja välillä hektistä.

MIKÄ TYÖSSÄSI INNOSTAA?

Crown on CRO-yritykseksi suhteellisen pieni, muttei aivan pieni. Täällä on kiva olla töissä, koska meillä on asiakkaina eli sponsoreina sekä isoja että pieniä lääkealan yrityksiä. Osa niistä on lähdössä liikkeelle täysin uudella idealla, eikä kaikilla ole ennestään kokemusta kliinisistä lääketutkimuksista. Tällöin voin teoriassa päästä seuraamaan uuden lääkkeen kehityspolkua

Proviisori Timo Toivonen johtaa suomalaisen tutkimuspalveluyritys Crown CRO:n palvelut-yksikköä. Hän toivottaa kehityshaluiset nuoret proviisorit tervetulleiksi kliinisten lääketutkimusten pariin. – Mikään ei ole kiinnostavampaa kuin päästä seuraamaan lääketutkimuksen eri vaiheita. Haasteita ja onnistumisentunteita näissä tehtävissä riittää, hän sanoo. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT SAMI HEISKANEN

– Proviisorit ovat haluttuja ja arvostettuja ammattilaisia sekä kliinisten lääketutkimusten parissa että lääkeyrityksissä, sanoo Timo Toivonen.

2.20 PROVIISORI 13

proviisori osaa! Mikä CRO? TUTKIMUSPALVELUYRITYKSET (CRO, Contract Research Organization) tekevät lääketeollisuusyrityksille kliinisiä lääketutkimuksia, joita nämä tarvitsevat esimerkiksi myyntilupahakemuksia varten. Alkuperäislääkkeiden kehittäjän ja tuottajan ei tarvitse ylläpitää omaa tutkimusorganisaatiota, kun se voi hankkia tutkimukset tarpeen mukaan palveluyritykseltä. Globaalit lääkeyritykset tilaavat tutkimukset usein globaalilta tutkimuspalveluyritykseltä, joka saattaa toteuttaa ne pienempien, paikallisten CRO-yritysten avulla. Startupit, pienet ja keskisuuret yritykset ovat tyypillisiä pienten tutkimuspalveluyritysten asiakkaita. 

tilaat ovat turvallisissa käsissä. En juurikaan mieti tutkimuksen tuloksia sinänsä.

Timo Toivonen on mielissään joka kerta, kun kansainväinen lääketutkimus saadaan tehtäväksi Suomeen.

aina ensimmäisen faasin ihmiskokeista valmiiksi tuotteeksi potilaiden käyttöön. Se on kiinnostavaa ja palkitsevaa. Pieni patriootti minussa myös ilahtuu, kun saamme tuotua huippututkimusta maailmalta Suomeen toteutettavaksi. Esimerkiksi yliopistolla on voitu löytää lupaava molekyyli, jonka kehittämistä ja kaupallistamista varten on perustettu startup-yritys tai virtuaaliyritys. Sen perustajat tarvitsevat usein CRO:n apua kliinisten lääketutkimusten suunnitteluun ja toteuttamiseen saadakseen tutkimusvalmisteen niin sanotusti labrasta klinikkaan. He voivat olla aivan eri alojen asiantuntijoita eivätkä välttämättä tiedä, mitä tutkimukseen tarvitaan

14 PROVIISORI 2.20

ja mitä tutkimuspalveluita heidän kannattaa ostaa. Yksi rooleistani on varmistaa, että sponsorimme tietävät, mitä palveluita ja tietokantoja he tarvitsevat, jotta tutkimus täyttää heidän tavoitteensa. Saan tehdä työssäni paljon itsenäisiä päätöksiä. Pidän siitä, että asiat etenevät nopeasti. Silti tutkimus tehdään tiiviissä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kun tutkimus vedetään onnistuneesti läpi sovitussa budjetissa ja aikataulussa, näen konkreettisesti työni tulokset ja voin kokea olevani huipulla yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Tutkimuksen onnistuminen tarkoittaa minulle sitä, että tutkimus täyttää säädetyt vaatimukset, tulokset ovat luotettavia ja po-

MILLAISTEN VAIHEIDEN KAUTTA OLET TULLUT NYKYISEEN ASEMAASI?

Valmistuin proviisoriksi vuonna 2005 ja hakeuduin lääketeollisuuden palvelukseen heti sen jälkeen. En ole suunnitellut uraani pitkälle eteenpäin, vaan olen edennyt tilanteesta toiseen. Olen aiemmin työskennellyt rekisteröintiin, lääketurvaan ja laadunvarmistukseen liittyvissä tehtävissä eri yrityksissä. Crown CRO:lla aloitin pari vuotta sitten lääketurvapäällikkönä, mutta organisaatiomuutosten myötä minusta tuli yksikön vetäjä. Opinnot antoivat hyvän käsityksen lääkekehityksen eri vaiheista ja siitä, mikä kulloinkin on tavoitteena. Työt olen kuitenkin oppinut tekemällä. Kun aloitin työni lääkerekisteröinnissä aikoinani, työpöydältäni löytyi pitkä rivi mappeja, ja tehtäväkseni annettiin hakea siinä esitellylle tuotteelle myyntilupa tiettyyn maahan tietyllä aikataululla. Aloin selvittää, miten se tapahtuu. Kollegojeni kanssa käydyistä keskusteluista ja saaduista neuvoista on ollut työurani varrella odottamattomankin paljon hyötyä. Oppimista tapahtuu myös virheiden kautta. Toimivassa työyhteisössä se hyväksytään, koska virheet kuuluvat kehittymiseen. Jos heti onnistuu, kyse on usein vain hyvästä tuurista. Toki myös omat rajansa on tunnettava eikä liian isoja riskejä kannata ottaa. Näen itseni jatkossakin tekemässä lääketeollisuudessa jotakin kiinnostavaa, mutta minulla ei ole tiettyä tavoitetta tai harkittua päämäärää. Tärkeintä minulle on, että saan kehittyä jatkuvasti ja työ tarjoaa niin haas-

teita kuin myös vastuuta. Uuden oppiminen tapahtuu usein epämukavuusalueella, joten siellä on välillä viihdyttävä.

MILLAINEN PROSESSI KLIINISEN LÄÄKETUTKIMUKSEN TEKEMINEN ON?

Kliinisen lääketutkimuksen suunnittelu ja toteuttaminen vie usein vuosia. Sponsori valitsee tutkimuksen tekijän tyypillisesti tarjousten ja aiempien kokemuksien sekä haastatteluiden perusteella. Valinnan kannalta on myös tärkeää saada sponsorin hyväksyntä projektijohtajalle (Project Manager), joka tulisi vastaamaan tutkimuksen kulusta kokonaisuudessaan. Pelkästään tarjousneuvotteluihin voi kulua useita kuukausia, koska niissä käydään yksityiskohtaisesti läpi, mitä tutkimuksen eri vaiheet sisältävät. Tämän jälkeen alkaa tutkimuksen käynnistäminen. Selvitämme yksityiskohtaisesti, millä klinikoilla tutkimus kannattaisi tehdä ja ketkä tutkijalääkärit tulisivat kysymykseen. Kun tutkijat ja klinikat ovat selvillä sekä muu tutkimusdokumentaatio on kunnossa, haetaan tutkimusluvat viranomaisilta, mukaan lukien eettinen hyväksyntä. Viimeistelemme tietokannat, joihin tutkimukseen liittyvät tiedot kerätään. Järjestämme tutkimusvalmisteen maahantuonnin ja logistiikan sekä valitsemme analyysilaboratoriot. Koulutamme tutkimushenkilöstön ja käännämme materiaalit. CRA:mme (Clinical Research Associate) käyvät klinikoilla varmistamassa, että prosessi on kunnossa ja ehdotetut klinikat täyttävät vaatimukset. Valmisteluvaihe hakemuksineen vie yleensä 6–12 kuukautta. Kun vihreä valo on saatu viranomaisilta tutkimuksen aloittamiseksi, tutkimusvalmisteen voi lähettää klinikoille ja itse tutkimus voi alkaa potilailla. Kun tutkimus on käynnissä, varmistamme, että tietojen kerääminen sujuu suunnitellusti. Työnjako meidän ja tutkija-

lääkäreiden ja -hoitajien välillä on niin tarkasti määritelty ja selkeä, ettei törmäyksiä synny. Potilaan etu on aina tärkeintä, ja kaikki kliiniset päätökset tekee lääkäri. Emme esimerkiksi tapaa potilaita lainkaan. Tutkimuksen kesto vaihtelee muun muassa sen mukaan, miten helppoa potilaita on löytää ja saada mukaan ja miten pitkästä hoidosta ja seurannasta on kyse. Siinä saattaa kulua kuukausia tai useita vuosia. Lopuksi varmistamme, että kaikki tutkimusdata on kunnossa ja arkistoitu, jonka jälkeen tutkimus suljetaan. Tämän jälkeen seuraa tulosten analysointi- ja raportointivaihe.

MITÄ TEILLÄ AJATELLAAN PROVIISOREISTA?

Proviisorit ovat haluttuja ja arvostettuja ammattilaisia sekä kliinisten lääketutkimusten parissa että lääkeyrityksissä. Olen havainnut, että proviisorit ovat yleensä menestyneet alan tehtävissä hyvin ja pitäneet pintansa myrskyissäkin.

MITEN LÄÄKETUTKIMUKSIIN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT SOPIVAT PROVIISOREILLE?

Työ kliinisten lääketutkimusten parissa sopii hyvin proviisoreille. Proviisoreilla on kokonaiskuva lääkkeen kehityksen ja elinkaaren eri vaiheista, ja gradun tekeminen totuttaa heidät tieteelliseen ajatteluun. Nämä ovat vahvuuksia muihin ammattitutkintoihin verrattuna. Opintojen suuntautumisella ei ole mielestäni ratkaisevaa merkitystä. Proviisorit ovat tyypillisesti säntillisiä ja haluavat pitää lupauksensa, mistä on etua. Pikkutarkkuus voi kuitenkin olla konsulttityössä myös taakka. Jos olemme sopineet asiakkaan kanssa budjetista, joka vastaa 50 työtuntia, työtä ei voi hioa 150 tuntia. Kun työtä tehdään sovituissa aikarajoissa ja budjetissa, pitää tietää, milloin työ on riittävän hyvä, ja olla valmis siirtymään seuraavaan tehtävään.

Proviisorien tiedot ovat erinomaiset ”JOHDAN BAYERIN Suomen ja Baltian kliinisen tutkimuksen Site Management -osastoa. Osastomme vastaa ennen muuta kliinisten tutkimusten paikallisesta toteutuksesta näissä neljässä maassa. Kliiniset tutkimukset tehdään lähes aina monikansallisina projekteina, mutta käytännön työ tapahtuu tietenkin paikallisesti. Bayer on kansainvälinen Life science -alan yritys, joka kehittää innovatiivisia tuotteita, mukaan lukien uudet lääkkeet. Bayer on keskittänyt Suomeen paljon kliinisten lääketutkimusten osaamista, ja monia kansainvälisiä lääketutkimuksia johdetaan Suomesta. Olen tehnyt pitkään töitä kliinisten tutkimusten parissa. Aloitin CRA:n tehtävissä, joista siirryin kansainvälisten projektitehtävien kautta esimiestyöhön. Proviisorin koulutus antaa mielestäni erinomaisen pohjan kliinisen lääketutkimuksen tehtäviin. Proviisorien tietämys lääkkeistä ja niiden kehittämisestä on huippuluokkaa. Työssä olen sitten oppinut projektijohtamista, esimiestyötä sekä muita johtamiseen liittyviä taitoja. Uusien lääkkeiden kehittäminen on kiinnostavaa ja palkitsevaa. Alalla on käynnissä myös kiinnostavia muutoksia, kun siirrymme kohti digitaalisten ratkaisujen ja jo kerätyn datan laajempaa käyttöä. Lisäksi potilaiden osallistuminen lääkkeiden kehittämisen suunnitteluun nousee tärkeämpään rooliin.”  SAKARI AROPUU

Country Head of Site Management Finland & Baltics, Bayer

Timo Toivosen mukaan biopankkien hyvä liikkeellelähtö vahvistaa Suomen asemaa kilpailussa tutkimushankkeista. 2.20 PROVIISORI 15

Myyntiluvan saaminen on hieno hetki ”TOIMIN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖNÄ GSK:n kliinisten lääketutkimusten osastolla. GSK on globaali terveydenhuoltoalan yritys, joka tutkii ja valmistaa lääkkeitä, rokotteita ja itsehoitovalmisteita. Suomessa tutkimuksen ja kehityksen painopisteenä ovat rokotetutkimukset. Valmistuin proviisoriksi vuonna 2006, ja sattumien kautta ajauduin tutkimusmonitoriksi TFS CRO:hon. Työskentelin TFS:llä tutkimusmonitorina, rekisteröinnissä ja projektipäällikkönä. GSK:lla aloitin vuonna 2018. Proviisorin tutkinto ei anna suoraan kaikkia kliinisten lääketutkimusten parissa tarvittavia valmiuksia, joten käytännön työ sisältää paljon työssä oppimista. Silti alalle on helpompi tulla, kun ymmärtää, mitä tehdään ja miksi tehdään. Tutkinto antaa kokonaiskuvan lääketutkimuksen eri vaiheista sekä hyvät valmiudet tiedon hankintaan ja kriittiseen ajatteluun. Voin suositella proviisoreille työtä kliinisten lääketutkimusten parissa. On kiinnostavaa työskennellä lääkekehityksen etulinjassa ja olla mahdollistamassa uusien, turvallisten valmisteiden markkinoille tuloa potilaiden ja kuluttajien saataville. On hieno hetki, kun valmiste, jonka kanssa on työskennellyt, saa myyntiluvan. Työn sisältö vaihtelee paljon projektin, tutkittavan valmisteen ja faasin mukaan, eivätkä työpäivät ole keskenään samanlaisia. Mielenkiinto pysyy hyvin vireillä.”  TUOMAS PEKKOLA

Local Delivery Lead, GSK

Utelias asenne ja valmius oppia jatkuvasti uutta ennustavat menestystä uralla.

MITEN KLIINISEN LÄÄKETUTKIMUKSEN TEHTÄVIIN PÄÄSEE KÄSIKSI?

Lääketeollisuuteen tähtäävä proviisori kilpailee aloitustason paikoista kemistien, biologien, sairaanhoitajien ja eläinfysiologien kanssa. Ensimmäinen työ lääketeollisuudessa ei välttämättä liity lääketutkimukseen, vaan se voi olla jotakin aivan muuta. Harva pääsee suoraan unelmiensa työpaikkaan. Myöskään alkupalkka ei välttämättä vastaa proviisorin ajatusta siitä, mitä akateemisen loppututkinnon suorittaneen pitäisi saada. Kannattaakin ottaa se asenne, että ensimmäinen lääketeollisuuden työpaikka on myös investointi. Urapolut avautuvat sen jälkeen, kun tulokas on osoittanut olevansa aktiivinen, oppimiskykyinen ja halukas ottamaan lisää vastuuta. On surullista, jos lupaava, mutta kokematon proviisorihakija pelaa itsensä ulos ylimitoitetulla palkkapyynnöllä. Suosittelen kysymään tarvittaessa neuvoja palkan suhteen kokeneemmilta kollegoilta. Esimerkiksi CRA:ksi voi päästä yleensä joko yrityksen sisäisen trainee-ohjelman tai muiden avustavien tehtävien kautta.

MILLAISET HENKISET EVÄÄT ALALLA TARVITAAN?

Voi tulla yllätyksenäkin, miten paljon asenne ratkaisee. Koulutus on vain pohja, jolta ponnistetaan. Utelias asenne, yhteistyötaidot ja valmius oppia jatkuvasti uutta ennustavat menestystä uralla. Toimenkuvat ja organisaatiot muuttuvat lääketeollisuudessakin nopeasti, joten kannattaa pitää silmät auki ja mahdollisuuksien mukaan tarttua erilaisiin haasteisiin ja uusiin tehtäviin. Uran edetessä ja tehtävien käydessä vaativammiksi myös työn henkinen kuormittavuus kasvaa. Nopeissa päätöksentekotilanteissa pitää luottaa itseensä ja omaan harkintakykyynsä. On hyvä ymmärtää, milloin tarvitsee lisätietoja tai neuvoja, mutta niitä saatuaan pitää pystyä tekemään päätöksiä.

MITEN ITSE SELVIYDYT PAINEISISSA PAIKOISSA?

Pään nollaaminen onnistuu yleensä parhaiten tekemällä vapaa-aikana jotakin aivan muuta. Tämä työ vie helposti mukanaan, jos ajankäytön hallinta ei ole vankkaa. Jokainen löytää siihen itselleen parhaiten sopivat keinot. Itse listaan usein seuraavan päivän työt

16 PROVIISORI 2.20

post it -lapulle, jos hoidettavaa on paljon. Teen myös itselleni kalenterikutsuja, joiden avulla jäsennän lähipäivien ajankäyttöä. Kun tiedän, milloin hoidan keskeneräiset asiat, voin lähteä huoletta vapaalle.

MITÄ TOIVOT LISÄÄ PROVIISORIEN KOULUTUKSEEN?

Eniten puutetta on kaupallisista ja esimiestyöhön liittyvistä valmiuksista. Niitä voi hankkia myös työn ohessa, mutta olisi hyvä, jos tietoja ja taitoja olisi jo valmiina. Proviisorikin voi saada vastuulleen budjettien tekemistä ja kustannustehokkuuslaskelmia. Niitä ei ainakaan pidä pelätä – olen itsekin opetellut laskentaa työn ohessa ja tiedän, ettei se ole ydinfysiikkaa. Melko alkuvaiheessa kannattaa myös miettiä, haluaako itse esimieheksi. Ellei siihen ole paloa, voi olla parempi valita asiantuntijaura. Ainakin silloin, kun itse opiskelin, teollisuuden tarjoamat monipuoliset työmahdollisuudet jäivät opiskelijoille varsin hämäriksi. Oli vain apteekit ja sitten ”lääketeollisuus”. Kannattaa pitää silmät avoimina ja olla aktiivinen jo opiskeluaikana kysymällä vaikka tunti- tai kesätöitä yrityksistä ja seuraamalla avautuvia trainee-ohjelmia. LinkedIn on mielestäni myös seuraamisen arvoinen. 

Mikä Crown CRO? CROWN ON yksityisomisteinen suomalainen CRO-yritys, jonka pääkonttori on Espoossa. Se on perustettu vuonna 2005, ja tähän mennessä se on tehnyt noin yli 900 kliinistä lääketutkimusta. Henkilöstöä sillä on noin sata. Crown on täyden palvelun CRO eli se tekee kliinisiä lääketutkimuksia tutkimussuunnitelmasta tulosten raportointiin saakka ja palvelee sekä myyntiluvan hakijoita että myyntiluvan haltijoita. Se toimii Euroopassa, pääalueinaan Pohjoismaat ja Baltia. Laajemmat kansainväliset tutkimukset se järjestää tarpeen mukaan yhteistyökumppaneidensa kanssa. 

Haasteita vatsan kanssa? EI LISÄTTYÄ SOKERIA EIKÄ MAKEUTUSAINEITA!

HUSK Tasapainoa vatsalle. Jokapäiväiseen vatsan hyvinvointiin • EDISTÄÄ RUOANSULATUSTA* • SÄÄNNÖLLISTÄÄ VATSAN TOIMINTAA* • PÄIVITTÄISEEN KÄYTTÖÖN HUSK® Tasapainoa vatsalle sopii henkilöille, joilla on kova tai löysä vatsa ja kaikille, jotka haluavat ylläpitää vatsan hyvinvointia. * Psylliuminsiemenkuoret edistävät normaalia ruoansulatusta ja suoliston normaalia toimintaa. Ne myös auttavat säännöllistämään suoliston toimintaa.

www.tasapainoavatsalle.fi

OSALLISTU HUSK® -verkkokoulutukseen ja opi lisää kuidusta ja vatsan hyvinvoinnista. Rekisteröidy nyt osoitteessa www.apteekkikoulutus.orklacare.fi

essee Kriisi näyttää usein vanhatkin asiat uudessa valossa. Pandemia yllätti meidät, mutta mitä voimme oppia siitä tulevaisuuden varalle? TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME

Viruksen

valossa

ovid-19-pandemia on ollut sekä yllättävä että yhteiskunnallisesti yllättävän vaikuttava. Epidemia sai alkunsa joulukuun alussa Kiinassa. WHO ilmoitti 9.1. viruksen olevan uusi koronavirus ensimmäisen kuolemantapauksesta ilmetessä ja määritteli epidemian pandemiaksi 11.3. Pandemian edetessä maailmalla pörssit reagoivat voimakkaasti, talous alkoi taantua, yrityksiä alkoi ajautua taloudellisiin vaikeuksiin ja työntekijöitä lomautettiin. Suomen hallitus ja presidentti totesivat 16.3. maan olevan poikkeustilassa. Samalla hallitus linjasi lisätoimenpiteitä väestön suojaamiseksi sekä yhteiskunnan ja talouselämän toiminnan turvaamiseksi. Tavalliset kansalaiset kokivat ensimmäistä kertaa useita poikkeustilaan liittyviä toimenpiteitä, kuten fyysisen etäisyyden oton sekä liikkumisen ja kokoontumisen rajoitukset. Rajoitusten tarkoituksena on ollut riskiryhmien suojaaminen, epidemian hidastaminen, lisäajan voittaminen ja epidemian huipun madaltaminen siten, että terveydenhuollon toimintakapasiteetti säilyy riittävänä. Epidemian kehittyessä Suomessa tilannekuva ja sen perusteella määrätyt toimenpiteet ovat eläneet. Kirjoitushetkellä Uusimaa on avautumassa viikkojen eristyksestä, mutta epidemian odotetaan vielä jatkuvan kuukausia. Koska rokotetta ei ole, ulospääsy epidemiasta voi perustua esimerkiksi tukahduttamiseen ja hankittuun joukkoimmuniteettiin, mutta samalla vaarana on seuraava aalto.

ELÄMÄÄ VAI KATASTROFIELOKUVAA?

Pienellä viruksella voi olla erittäin isot ja kauaskantoiset vaikutukset.

18 PROVIISORI 2.20

Uutiset ja some-kanavat ovat käsitelleet pääasiassa vain yhtä ja samaa asiaa viikkokaupalla eri näkökulmista. Onko koskaan mikään sairaus ollut suhteellisesti yhtä paljon esillä mediassa? Myös demokraattisesta päätöksenteosta ja perusoikeuksiin puuttumisesta on keskusteltu. On pohdittu esimerkiksi, millaisella enemmistöllä perusoikeuksiin kajoavat päätökset tulisi tehdä. Monet sosiaaliset ilmiöt ovat kuin toistaneet katastrofielokuvissa nähtyjä malleja, esimerkkeinä autiot kadut ja ajoittain pelottavatkin median otsikot etenkin ulkomailta. Mutta huomaamme myös meille uusia psykologisia ilmiöitä, kuten vessapaperin hamstraamisen maassa, josta paperi ei ensimmäisenä tule loppumaan. Ihmisille opetetaan verkossa, kuinka selvitä kotiin sul-

keutumisesta niin, että pää kestää loppuun saakka. Tiedämme vasta myöhemmin, miten pandemia ja rajoitukset näkyvät kansanterveyden tilastoissa. Esimerkiksi alkoholin kulutus on jossain määrin noussut.

voi saavuttaa koko väestön. Fimea on aiemmin julkistanut esimerkiksi KATSE-tarkistuslistan liittyen verkosta löytyvään lääkeinformaation laatuun, mutta vastaava lähdekritiikki on hyödyllistä myös pandemiauutisia luettaessa.

VARASTOJEN HALLINTA VALOKEILASSA Proviisorina olen kiinnittänyt huomiota niin yhteiskunnassa kuin alalla tapahtuneisiin ilmiöihin. Olen viranomaisten tietolähteiden lisäksi seurannut kansainvälisiä tiedeuutisia. Yhteiskunnalliset asiat koskettavat meitä kaikkia. Tieteellisten lehtien ja muiden laadukkaiden medioiden uutiset ja nostot auttavat osaltaan vahvistamaan omaa käsitystä siitä, mikä kokonaisuudessa pinnalle nousevasta keskustelusta on relevanttia ja mikä ei. Esimerkiksi varastojen hallinta, tuotteiden ja raaka-aineiden saatavuus ja logistiikka ovat olleet lääkealan kannalta tärkeitä keskustelunaiheita samoin kuin lääkkeiden toimittaminen ja jakelu eri riskiryhmille sekä viranomaisten antamat suojautumisohjeet. Viranomaiset ovat vahvistaneet lääkkeiden riittävän Suomessa, mutta lääkkeiden käyttäjiä on kehotettu malttiin, jotta ylisuuria lääkevarastoja ei hankittaisi varmuuden vuoksi. Sosiaali- ja terveysministeriö on rajoittanut salbutamolin toimittamista vain kuukaudeksi kerrallaan. Käsidesien apteekkivalmistuksessa on ollut haasteita raaka-aineiden saatavuuden vuoksi. Toisaalta globaalissa logistiikassa ja lääkkeiden saatavuudessa on ilmennyt ongelmia jo ennen pandemiaa. Nähtäväksi jää, miten globaali logistiikka joustaa eri toimialoilla ja kuinka eri maailman alueiden sulkuvaiheet sekä suuret kysyntämuutokset ja tuotantovaihtelut vaikuttavat lähiaikoina.

MYÖS HUHUT JA LUULOT LEVIÄVÄT Vaikka lähtökohtana ovat edelleen viranomaismääräysten ja -ohjeiden noudattaminen ja parhaat käytännöt, on osattava kuunnella ja käsitellä myös asiakkaiden huolenaiheita. Huhuistakin on hyvä olla perillä. Esimerkiksi Suomessa Fimea on tiedottanut tulehduskipulääkkeiden käytöstä covid-19-infektion hoidossa. Mediassa on noussut esille myös USA:ssa henkilövahinkoon johtanut tapaus, jossa koronavirustartuntaa yritettiin hoitaa omin päin klorokiinillä. Ihmisten tiedot mikrobeista ovat todennäköisesti parantuneet pandemian aikana, mutta väestötasolla voi olla paljon eroja siinä, kuinka hyvin asiat ymmärretään. Eräissä maissa jopa 5G-verkon on pelätty levittävän virusta. WHO on tiedottanut tästä vähentääkseen luuloja. Sosiaalisen median kuplat voivat osaltaan nopeuttaa valheellisten ja virheellisten käsitysten leviämistä. Suomessa valtioneuvosto on ottanut myös some-vaikuttajat huomioon huoltovarmuuden kannalta kriittisinä toimijoina, joiden kanssa yhteistyötä tekemällä luotettava tieto

ROKOTE OLISI ULOSPÄÄSY Rokotteiden kehittämisen seuraaminen on mielenkiintoista, koska tehokas ja turvallinen rokote olisi ulospääsy pandemiasta. On arveltu, että koronaviruksesta tulee influenssan kaltainen toistuva riesa ihmiskunnalle samalla, kun se muuntuu lievemmäksi. Yritykset ja yleishyödylliset organisaatiot aloittivat rokotteiden kehitystyön jo tammikuussa samanaikaisesti monella rintamalla. Tätä kirjoitettaessa on ensimmäiset ihmiskokeet aloitettu pienille ryhmille. Rokotekehityksen tekniikoita on useita. Työtä voidaan mahdollisesti nopeuttaa tehostamalla ja tekemällä rinnakkain eri vaiheita, joita normaalisti tehdään peräkkäin. Samalla kuitenkin epäonnistumisen riskit kasvavat.

Tulemme tarvitsemaan yhteistyökykyä ja yhteisiä visioita tulevaisuudessakin merkittävien globaalien haasteiden ratkaisemiseksi.

Rokotteiden kehittämiseksi ja saatavuuden edistämiseksi sekä mahdollisten koronaan tehoavien lääkeaineiden testaamiseksi tehdään laajaa kansainvälistä yhteistyötä. Sitä vauhdittavat WHO, terveysviranomaiset, tiedeyhteisö sekä taloudelliset tukijat ja lahjoittajat.

OIKEIN VAI VÄÄRIN SAMMUTETTU? Mediassa ja sosiaalisessa mediassa on keskusteltu paljon eri maiden koronan torjunnan strategioista. Vertaileminen on maallikolle haastavaa, sillä testaustulokset eivät kerro tartuntahetkeä ja viivettä eikä kaikkia sairastuneita edes testata. Virus voi levitä myös oireettoman kantajan välityksellä. Lisäksi eri maissa on kulttuurisia eroja, jotka ovat mahdollisesti vaikuttaneet viruksen leviämiseen, ja epidemia on alkanut maissa eri tahtiin. Suomi on ollut epidemian kehityksessä

ajallisesti jäljessä monia muita maita, mikä on antanut viranomaisille ja päättäjille lisäaikaa. Testausten ja mallinnusten avulla on tehty ennusteita ja vedetty niistä johtopäätöksiä. Tämä vaatii vankkaa kokonaisnäkemystä, jossa tulee ottaa huomioon tutkimusten edustavuus väestötasolla. Esimerkiksi vasta-ainetestien perusteella on voitu arvioida, että tartunnan saaneita on ollut huomattavasti enemmän kuin todennettuja tartuntoja. Tällä hetkellä koronan torjunnan tilanne on Suomessa kansainvälisesti vertaillen suhteellisen hyvä.

LAATUTYÖN ARVO NOUSEE Apteekkien suurelle yleisölle näkymätön laatutyö ja kunnossa olevat ydinprosessit korostuvat poikkeustilanteissa. Tehokkaat ja hioutuneet prosessit ja henkilöstön korkea osaamisen taso mahdollistavat sen, että poikkeustilanteissa on mahdollista venyä tilapäisesti enemmän. Vaikka apteekit ovatkin erilaisia, perustoiminta-ajatus ja -malli lääkkeiden toimittamiseksi on kaikissa sama, ja meillä on Suomessa esimerkiksi vain kaksi apteekkien it-järjestelmää. Apteekkihenkilöstön altistuminen on tärkeä haaste, koska etätyöhön siirtyminen ei ole apteekeissa samalla tavalla mahdollista kuin monella B2B-yrityksellä. Verkkopalvelut ovat mahdollistaneet suurelle osalle apteekeista etäasiointipalvelun tarjoamisen. On aika pohtia, mitä hyviä käytäntöjä on mahdollista vielä soveltaa pandemian pitkittyessä. Voidaanko esimerkiksi palveluvalintaosastoja uudelleenorganisoida pandemian lähtökohdat huomioiden?

YHTEISTYÖ OSOITTAA VOIMANSA Ehkä pandemia voi opettaa meitä varautumaan myös muihin merkittäviin uhkaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa. Kriisin aikana olemme huomanneet kykymme tehdä yhteistyötä ja sopeutua. Pandemia ja poikkeustila ovat monelle sukupolvelle uudenlainen ja merkityksellinen kokemus. Olemme myös huomanneet, mitä seuraa, kun talous ja tuotantokoneistot pysäytetään. Nähtäväksi jää, kuinka pitkä taloudellinen kriisi pandemiasta seuraa, miten aikanaan palaudumme talouskriisistä ja millaisia muutoksia kriisistä tulee jäämään käytäntöihin. Antibioottiresistenssi on myös uhka, joka varmasti ymmärretään pandemian jälkeen entistä selvemmin ja laajemmin. Tulemme tarvitsemaan yhteistyökykyä ja yhteisiä visioita tulevaisuudessakin merkittävien globaalien haasteiden ratkaisemiseksi ja niiden seurausten kestämiseksi. Tämä pandemia on meitä osaltaan valmistanut siihen.  Kirjoittaja on proviisori ja Suomen Proviisoriyhdistyksen entinen toiminnanjohtaja.

2.20 PROVIISORI 19

ulkomailta

Näin Ruotsi on tarttunut lääkkeiden saatavuusongelmiin Kaikkialta Pohjolasta tuttuja ovat tarinat potilaista kulkemassa apteekista toiseen etsimässä lääkettä, jonka he välttämättä tarvitsevat, mutta eivät ole omasta apteekistaan saaneet. Sama koskee tarinoita terveydenhuollon henkilöstöstä ratkomassa lääkkeiden saatavuushäiriöiden aiheuttamia lääkitysongelmia. Proviisori Jori Vaissalo kertoo, miten asiaan on Ruotsissa puututtu. TEKSTI JORI VAISSALO KUVAT DREAMSTIME

uonna 2017 Ruotsin lääkeviranomainen Läkemedelsvärket (LV) vastaanotti 300 ilmoitusta lääkevalmisteiden saatavuushäiriöistä. Vuonna 2019 vastaava luku oli 982. Nousua selittää osin se, että helmikuusta 2018 alkaen lääkeyritykset Ruotsissa ovat olleet velvoitettuja ilmoittamaan tulossa olevista, vähintään 3 viikkoa kestävistä saatavuushäiriöistä lääkeviranomaiselle mahdollisuuksien mukaan. Ilmoituksen tulisi olla viranomaisilla vähintään 2 kuukautta ennen katkoksen alkua. Saamiensa ilmoitusten perusteella LV ylläpitää omilla verkkosivuillaan julkista tietokantaa saatavuushäiriöistä. Lääkeyrityksen ilmoittama tieto lääkkeen saatavuushäiriöstä tukkuliikkeessä ei välittömästi tarkoita lääkkeen loppumista koko maasta. Jotta tieto kunkin lääkkeen todellisesta saatavuudesta olisi ajantasaisesti kaikkien osapuolten saatavilla, on ruotsalaista lääketeollisuutta edustavan yhdistyksen LIF:n ylläpitämällä lääkeinformaatiosivustolla (FASS.se) julkaistu helmikuusta 2020 alkaen apteekkikohtainen tieto kunkin lääkkeen senhetkisestä saatavuudesta.

POIKKEUSLUPA KÄYTTÖÖN

Lääkkeiden saatavuushäiriöt pakottavat Ruotsissakin potilaat kulkemaan apteekista toiseen lääkettä etsien. Parempi tiedonkulku voisi lievittää ongelmaa, vaikkei poista sen alkusyitä.

20 PROVIISORI 2.20

Useimmat lääkkeiden saatavuushäiriöt ratkeavat lääkevaihdon avulla. Kun vaihtoehtoista lääkettä ei ole saatavilla, puhutaan usein kriittisestä lääkkeen saatavuushäiriöstä. Euroopan lääkevirasto EMA:n määritelmän mukaan saatavuushäiriö on kriittinen, kun lääkettä käytetään henkeä uhkaavan tilan tai peruuttamattomasti etenevän sairauden ehkäisyyn tai hoitoon tai jos puute saattaa aiheuttaa vakavan uhan kansanterveydelle, eikä lääkkeelle ole soveltuvaa vaihtoehtoa saatavilla. Kesällä 2019 Ruotsissa oli tilanne, jossa ainut markkinoilla ollut rekisteröity kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon käytettävä litiumvalmiste ei ollut enää saatavilla. Lääkkeen käytön yleisyydestä johtuen ja häiriön potentiaalisesti laajojen kansanterveydellisten haittojen vähentä-

miseksi ja ehkäisemiseksi LV myönsi ensimmäistä kertaa yleisen poikkeusluvan litiumvalmisteille. Tämä mahdollisti toisissa EU-maissa hyväksyttyjen litiumvalmisteiden joustavan toimittamiseen potilaille sekä käyttämisen terveydenhuollon toimintayksiköissä. Tätä ennen myönnetyt poikkeusluvat ei-myyntiluvallisille valmisteille olivat aina olleet potilaskohtaisia.

TIETO ON SAATAVA LIIKKEELLE Elokuussa 2019 Ruotsin hallitus velvoitti LV:n ryhtymään toimenpiteisiin kriittisten saatavuushäiriötilanteiden varalle. Helmikuussa julkaistussa väliraportissa LV esitti suuntaviivat uudelle toimintatavalle ja suorien kommunikaatiokanavien luonnille LV:n ja lääkejakeluketjun sekä terveydenhuollon toimijoiden välille. Uudistuksen tavoitteena on varmistaa tiedonsaannin oikea-aikaisuus, parantaa tilannekuvaa sekä varmistaa riittävä keskustelu ja tiedonkulku toimenpiteistä, jotka tähtäävät häiriöstä aiheutuvien haittojen minimoimiseen. Uuden toimintamallin lisäksi LV nosti väliraportissaan esiin, että se tarvitsee jatkossa tiedon lääkkeiden varastosaldoista voidakseen paremmin arvioida saatavuushäiriöiden laatua ja laajuutta koko maassa. Raportissa LV lisäksi suomii yrityksiä raportoinnin laiminlyönnistä ja pohtii tarvetta rangaistusmaksujen käyttöönottoon tilanteissa, joissa lääkeyritys laiminlyö ilmoitusvelvoitteensa.

ONGELMIEN KOLME JUURISYYTÄ Lääkkeiden saatavuushäiriöiden syyt ovat moninaiset. Omassa analyysissään LV on todennut, että saatavuushäiriöt eivät kohdistu tietyn sairauden tai terapia-alueen lääkkeisiin, vaan ongelma liittyy erityisesti vanhoihin, patenttisuojansa menettäneisiin valmisteisiin. Se on linjassa Yhdysvaltojen lääkeviranomaisen FDA:n lokakuussa 2019 julkaiseman raportin kanssa, joka käsitteli saatavuushäiriöiden juurisyitä ja mahdollisia ratkaisuja. Raportti luettelee saatavuusongelmien kolme juurisyytä: 1) lääkeyrityksillä ei ole kannustimia valmistaa ja tuoda markkinoille vähemmän kannattavia lääkkeitä eikä investoida tuotannon laatuun tai valmistuskapasiteettiin; 2) lääkkeiden ostajilla ei ole mahdollisuutta tunnistaa ja palkita lääkkeiden valmistajia kehittyneestä laatujärjestelmästä, joka keskittyy lääkkeiden tuotannon ja laadun jatkuvaan parantamiseen ja toimitusvaikeuksien aikaiseen havaitsemiseen, sekä 3) pitkät ja pirstoutuneet logistiset ketjut sekä lääkkeiden valmistamiseen ja markkinoille tuloon liittyvän voimakkaan sääntelyn aiheuttamat esteet. Nämä tekijät hidastavat markkinan palautumista häiriötilanteesta. LV onkin edustajiensa suulla todennut, että sillä on yksin vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa saatavuushäiriöiden globaaleihin juurisyihin, minkä vuoksi se keskittyy tulemaan paremmaksi saatavuushäiriöitilanteiden hoidossa.  Kirjoittaja työskenteli marraskuuhun 2019 asti Glenmark Pharmaceuticalsilla tittelillä Senior Business Development Manager Europe. Hänen toimipaikkansa oli Malmö, Ruotsi.

luennolta TEKSTI LAURI ELSILÄ KUVA DREAMSTIME

Missä viipyvät biosimilaarit? Elävissä soluissa tuotetut biologiset lääkkeet ovat tehokkaita ja tarkasti vaikuttavia, mutta kalliita valmistaa. Niitä vastaavat biosimilaarit ovat selvästi halvempia. Miksei biosimilaareja käytetä enemmän? Asiaa pohdittiin viime syksynä Farmasian Päivillä.

iologisiksi lääkkeiksi kutsutaan lääkkeellisiä valmisteita, joiden yksi tai useampi vaikuttava osa on biologisesti valmistettu. Käytännössä tämä tarkoittaa elävissä soluissa valmistettua ainetta. Biologiset lääkkeet voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään: perinteiset biologiset lääkkeet, joita ovat esimerkiksi rokotteet ja verituotteet, bioteknologiset tuotteet eli esimerkiksi hormonit ja vasta-aineet sekä pitkälle kehittyneet terapiamuodot (advanced therapy medicinal product, ATMP), joita ovat geeni- ja soluhoitotuotteet sekä kudosvalmisteet. Biologiset lääkkeet kiinnostavat hoitomuotona, koska ne ovat luonteeltaan tehokkaita ja tarkasti vaikutuskohteeseensa reagoivia. Tarkan kohdevaikutuksen myötä biologisilla lääkkeillä on myös yleensä hyvin vähän, jos ollenkaan, haittavaikutuksia tai lääkeyhteisvaikutuksia. Tämä on merkittävä ero perinteisiin pienmolekyylilääkkeisiin. Biologiset lääkkeet ovat immunogeenisiä eli niillä on kyky aktivoida elimistön omat puolustusmekanismit. Koska kyseessä on eli-

22 PROVIISORI 2.20

mistölle vieras biologinen molekyyli, jonkinasteisen immuunivasteen muodostuminen on odotettavaa. Immunogeenisyyttä ei pidetäkään automaattisesti haittavaikutuksena tai myyntiluvan epäämisen perusteena.

VIIDENNES LÄÄKEKORVAUSMENOISTA Koska biologiset lääkkeet valmistetaan soluissa, pienetkin muutokset tuotantoprosessissa, kuten DNA:n siirtoon käytetyn vektorin tai solujen elatusliuoksen muuttaminen, voivat vaikuttaa lopputuotteeseen. Pienet eräkohtaiset vaihtelut analyyttisissä muuttujissa, kuten proteiinien glykosylaatiossa, ovat tavanomaisia. Muutokset pysyvät kuitenkin yleensä hyvin pieninä tuotantoprosessin säilyessä muuttumattomana. Mikäli muutokset tuotantoketjussa ovat suuria, tulee valmistajan pystyä osoittamaan, etteivät molekyyliin aiheutuneet muutokset aiheuta eroja kliiniseen tehoon tai turvallisuuteen. Biologisilla lääkkeillä on selvät etunsa, mutta on niillä hintansakin. HUSin tilastojen mukaan biologisten lääkkeiden osuus oli noin 35 prosenttia kaikista lääkemenoista vuonna 2017, ja jo useamman vuoden ajan yli puolet

Suomen eniten lääkekorvausmenoja aiheuttaneista lääkkeistä on ollut biologisia lääkkeitä. Ne ovat aiheuttaneet lähes viidenneksen kaikista lääkekorvausmenoista. Biologisten lääkkeiden kustannukset ovatkin niihin kohdistuvan kritiikin yleisin ja varsin perusteltu kärki. Valmistamisesta johtuvat kulut ovat yksi korkean hinnan syy, mutta myös hintakilpailun puute pitää hintoja ylhäällä patenttien raukeamisen jälkeenkin.

LÄHES SAMANLAINEN MUTTA HALVEMPI Helpotusta biologisten lääkkeiden korkeaan hintaan voidaan saada biosimilaareista. Kyseessä on alkuperäistä, markkinasuojan menettänyttä biologista lääkettä hyvin paljon muistuttava, vertailukelpoiseksi kehitetty lääke. Luontaisen biologisen vaihtelun vuoksi alkuperäisen valmisteen kanssa täysin identtistä molekyyliä ei pystytä valmistamaan, minkä vuoksi biosimilaarit ovat molekyylitasolla vain lähes samanlaisia kuin alkuperäinen valmiste – sama vaikuttava aine, mutta eri versio. Biosimilaari saa erota alkuperäisestä biologisesta lääkkeestä samankaltaisesti kuin alkuperäisvalmisteen versiot eroavat toisistaan valmistusprosessin muuttuessa. Myyntiluvan saamiseksi biosimilaarin valmistajan on tehtävä laajat vertailututkimukset, joilla pystytään osoittamaan lopputuotteen biosimilariteetti eli huomattava biologinen samankaltaisuus. Myyntiluvan myöntöhetkellä biosimilaarilla tulee olla identtinen aminohapposekvenssi sekä annostelun antoreitti kuin alkuperäisellä valmisteella. Kliinisillä kokeilla on pitänyt todistaa biosimilaarin ja alkuperäisvalmisteen imeytymisen ja eliminaation samakaltaisuus, ja tuotteiden kliininen samanarvoisuus on pitänyt osoittaa

BIOLOGISEN LÄÄKEVALMISTUKSEN PERUSOSAT

DNA

Annostelu

Vektori

Puhdistus

ALKUPERÄINEN VS. BIOSIMILAARI SAMANLAISIA DNA Solu Annostelu

Solut

ERILAISIA Vektori Valmistus Puhdistus

Valmistus

Biologisten lääkkeiden valmistuksen perusosat ja yleisimmät biosimilaarien ja alkuperäisten biologisten lääkkeiden erot. Tuotantoprosessien erot ovat kuitenkin aina tuotekohtaisia.

sokkoutetuilla koeasetelmilla. Biosimiliaarien myyntilupamenettely eroaa pienmolekyylilääkkeiden menettelystä myös siten, että biosimilaareilla tulee olla perustelut tehon ja turvallisuuden osalta kaikkiin alkuperäisvalmisteen käyttöaiheisiin erikseen.

LÄÄKEVAIHTO EI OLE AUTOMAATTISTA Biosimilaarien tuottaminen on yhtä kallista kuin muidenkin biologisten lääkkeiden, mutta useampien toisiaan vastaavien biologisten lääkkeiden tuleminen markkinoille on lisän-

Lääkäreillä on vuodesta 2017 alkaen ollut velvollisuus määrätä halvinta mahdollista saatavilla olevaa biologista lääkettä.

nyt hintakilpailua merkittävästi. Biosimilaarit ovat keskimäärin noin kymmenyksen halvempia kuin alkuperäisvalmisteet, mutta biosimilaarien myötä biologisten lääkkeiden hinnat ovat pudonneet jopa 30 prosenttia. Biosimilaareja käytetään tällä hetkellä varsin vähän. Lääkäreillä on vuodesta 2017 alkaen ollut velvollisuus määrätä halvinta mahdollista saatavilla olevaa biologista lääkettä, mutta edelleenkään biosimilaarien määräysmäärät eivät ole järin korkeat. Yleisimpiä esitettyjä vaihtoon liittyviä huolia ovat mahdolliset farmakokinetiikasta johtuvat yksilölliset erot sekä biosimilaarin ja alkuperäisvalmisteen väliset immunogeenisyyserot. Vaihtotutkimuksia on tehty valitettavan vähän, mutta näyttöä kummankaan esitetyn ongelman tueksi ei ole. Tämän vuoksi esimerkiksi Fimea puoltaa aktiivista biologisten lääkkeiden vaihtoa. Biologisen lääkkeen automaattinen vaihtaminen biosimilaariin apteekissa geneerisen substituution tavoin ei ole vielä mahdollista. Viime vuonna julkaistun selvityksen mukaan Fimea arvioi, että biologisten lääkkeiden apteekeissa tapahtuva vaihto voitaisiin ottaa asteittain käyttöön tulevien vuosien aikana. Asia vaatii kuitenkin huolellista selvitystä ja yksityiskohtien hiomista. Paine biosimilaarien nykyistä laajempaan käyttöön kasvaa tulevaisuudessa varmasti, sillä biologisia lääkkeitä tulee markkinoille jatkuvasti lisää. Eri arvioiden mukaan maailmanlaajuisesti jopa 30–50 prosenttia kaikista kliinisen lääkekehityksen tutkimusputkissa olevista lääkkeistä on biologisia lääkevalmisteita. Uudet suositukset ja sääntely ovat to-

dennäköisesti tarpeen samalla, kun biologisista lääkkeistä tulee osa entistä useamman farmasian ammattilaisen arkipäivää. Kirjoitus perustuu vuoden 2019 Farmasian Päivien seminaariin Biologiset lääkkeet ja biosimilaarit, erityisesti Kati Sarnolan, Niklas Ekmanin ja Sakari Jokirannan puheenvuoroihin. 

Miksi biologisten lääkkeiden vasteet vaihtelevat potilaasta toiseen?

TAUDIN SYNTYMEKANISMI EI OLE KAIKILLA SAMA. Biologisten lääkkeiden vaikutuksen spesifisyyden vuoksi pienetkin erot samoina oireina esiintyvien sairauksien mekanismeissa voivat vaikuttaa lääkkeen tehoon.

YKSILÖLLINEN METABOLIA. Yksilölliset vaihtelut metaboliassa vaikuttavat biologisiin lääkkeisiin, kuten kaikkiin muihinkin lääkkeisiin.

IMMUNISOITUMINEN. Elimistön vastareaktio biologiselle lääkkeelle; esimerkiksi elimistön vasta-aineet terapeuttisen vasta-aineen sormille heikentävät sormiosien sitoutumista ja näin myös lääkkeen tehoa.

2.20 PROVIISORI 23

SALVEQUICK FOOT RESCUE ALL IN ONE CREAM Hoitaa halkeilevia kantapäitä ja pehmentää kovettumat Kosteuttaa kuivaa ihoa Poistaa hajuja Ehkäisee jalkasienen muodostumista Tutkittu vaikutus UUTU

VA AP TE I N EKEI

S TA

Jäsen- ja koulutussivut Näillä sivuilla muun muassa esittelemme vuoden 2020 Proviisorikollegan, tiedotamme tulevista tapahtumista sekä ilmoitamme haettavasta apurahasta.

Muista! APURAHAHAKU Teva Finland Oy:n lahjoittamat, koulutukseen tarkoitetut apurahat ovat haettavissa 1.5.–30.9.2020. TOIMINNAN SUUNNITTELUA TUOHILAMMELLA Perjantai ja lauantai 4.–5.9. Proviisoriyhdistyksen perinteinen reissu Orionin vieraaksi Tuohilammen koulutuskeskukseen. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita viettämään aikaa yhdessä ja ideoimaan tulevaa toimintaa. Keskiviikko 9.9. Farmasian ammattilaisen vastuu oikeasta terveysviestinnästä sosiaalisessa mediassa -koulutusilta, Helsinki, Sokos Hotel Presidentti. TOIMINNALLA TUTUKSI Uusien proviisoriopiskelijoiden tutustumisillat keskiviikko 30.9. Helsinki ja keskiviikko 7.10. Kuopio. Proviisoriyhdistys tutustuttaa toimintaan myös opiskelukaupunkien lukuvuoden avajaistapahtumissa. URA LÄÄKETEOLLISUUDESSA Ura lääketeollisuudessa -koulutussarja esittelee proviisorin tehtäviä proviisoriopiskelijoille sekä urapolun vaihtoa harkitseville ja aiheesta kiinnostuneille proviisoreille. Ensimmäinen koulutusilta torstaina 24.9. Proviisoriyhdistyksen toimistolla ja jälkikäteen OmaProssa.

Proviisoriyhdistyksen kokouksiin on jo pidempään ollut mahdollista osallistua etäyhteydellä, joten poikkeustila ei tuonut yhdistystoimintaan suurta muutosta.

Poikkeustilanne näkyy ja ei näy yhdistyksen arjessa YHDISTYKSEN KEVÄÄN tapahtumakalenteri tyhjeni kertaheitolla, ja Proviisoripäivä päädyttiin perumaan vain muutaman päivän varoitusajalla. Muutoin yhdistyksen toiminta on sopeutettu poikkeaviin oloihin suhteellisen kivuttomilla toimenpiteillä. Yhdistyksen hallitus, valiokunnat ja työryhmät ovat kokoontuneet normaaliin tapaan. Etäyhteyksiin vaadittava tekniikka ja niiden käyttö oli yhdistysaktiiveille jo ennestään tuttua, joten etätoimintaan siirtyminen oli luontevaa. Poikkeusolot ovat jopa aktivoineet jäseniä yhdistyksen

kanavissa. Etenkin apteekkityöryhmässä on haettu ja jaettu tietoa sekä tukea ja käytännön vinkkejä kollegoiden kesken. Jäsenpalvelut ovat olleet jäsenten saatavilla entiseen tapaan, ja neuvoa onkin kysytty ilahduttavan usein. Lehden ilmestymispäivänä yksi koetinkivi on vielä edessä, kun yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous järjestetään valtaosin etänä. Kokouksen onnistumisen suhteen ollaan kuitenkin luottavaisella mielellä. Toivottavasti moni jäsen osallistuu historialliseen kokoukseen! 

TALOUSKIERTUE Perjantai 9.10. Kajaani, Scandic Kajanus ilmoittautuminen käynnissä. Torstai 29.10. Jyväskylä, Scandic Jyväskylä City ilmoittautuminen käynnissä. SYKSYN KOULUTUSTAPAHTUMA Perjantai ja lauantai 13.–14.11. Arcada, Helsinki. SYYSKOKOUS Keskiviikko 25.11. Proviisoriyhdistyksen syyskokous. Ajankohtaiset tiedot sekä ilmoittaumisohjeet löytyvät verkkosivuiltamme. Seuraa uutisointiamme myös sosiaalisessa mediassa.

YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Teemu Ali-Kovero, Martta Huttu ja Eija Vartiainen:

toimisto@proviisoriyhdistys.net tai etunimi.sukunimi@ proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 2.20 PROVIISORI 25

proviisorikollega

Proviisorikollega 2020 panostaa työhyvinvointiin Vuoden proviisorikollegan palkinnon sai tänä vuonna apteekkari Marja Kalliola Tammerkosken apteekista. Marjaa kuvataan timanttiseksi ja sydämelliseksi esimieheksi, joka panostaa henkilökuntansa työhyvinvointiin. TEKSTI JANINA JÄRVINEN KUVA EMMI MYLLÄRINEN

roviisoriyhdistyksen tunnustus työyhteisön hyvinvointia ja kollegiaalisuutta edistävälle, esimerkilliselle ammattikuntamme edustajalle jaettiin tänä vuonna seitsemännen kerran. Ehdotuksia palkinnon saajaksi kerättiin alkuvuodesta, ja valinnan suoritti Proviisoriyhdistyksen hallitus ProMentee-työryhmän ehdotuksesta. Tampereella Kauppakeskus Ratinassa sijaitsevassa Tammerkosken apteekissa on apteekkarin lisäksi 10-henkinen työyhteisö. Apteekkaria kuvaillaan ehdotuksen perusteluissa ymmärtäväiseksi ja kannustavaksi esimieheksi, joka osaa asettua muiden asemaan, mutta on samalla myös johdonmukainen.

KUUNTELEVA JA KEHITTÄVÄ APTEEKKARI – Hän ymmärtää erilaisia elämäntilanteita, kuten nykypäivän työelämässä kuulukin tehdä. Hän toimii apteekkarina lempeästi kannustaen ja tsempaten, mutta samalla johdonmukaisesti strategisten tavoitteiden mukaisesti. Hän on aidosti kiinnostunut työporukan kuulumisista, perusteluissa kerrotaan. Lisäksi Kalliola kehittää apteekin toimintaa yhdessä muun henkilökunnan kanssa. – Hän kuuntelee henkilökuntansa näkemyksiä myös siitä, mihin suuntaan apteekkia yhdessä vietäisiin ja antaa henkilökunnan monesti toteuttaa näitä isompia ja pienempiä kehitysprojekteja. Hän kehittää apteekkia myös moniammatillisissa tiimeissä apteekin yhteistyökumppanien kanssa. Muun muassa hoivakotiyhteistyö on viety tasolle, joka ai-

Apteekkari Marja Kalliola on ylpeä apteekkinsa yhteishengestä.

26 PROVIISORI 2.20

dosti kehittää hoivakotien lääkitysturvallisuutta eikä ole vain lääkekassi tuulikaapissa kerran viikossa, perusteluissa kuvataan.

ERINOMAINEN YHTEISHENKI Marja oli todella yllättynyt ja ilahtunut palkinnostaan. – Työyhteisön henki on aina yhteinen asia. Vaikka apteekkarina voinkin vaikuttaa siihen, en voi tehdä sitä yksin. Apteekki muutti puolitoista vuotta sitten kivijalasta Finlaysonin alueelta kauppakeskuksen yhteyteen ja samalla myös apteekin toiminta muuttui sekä henkilökunta kasvoi. Muuton suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana koko henkilökunta, mitä apteekkari kiittelee. Tämänhetkinen poikkeustilanne on myös näkynyt apteekissa. – Nyt olen ylpeä siitä, miten olemme saaneet tässä haastavassa poikkeustilanteessa muutettua apteekin toimintaa tilanteen vaatimalla tavalla. Kaikki ovat hyvällä fiiliksellä mukana ja tuntuu, että tämä tilanne on entisestään lujittanut yhteishenkeämme, hän kertoo. Marjan mukaan työyhteisössä kaikki auttavat toisiaan. – Kollegiaalisuus näkyy täällä joustavuutena ja yhteen hiileen puhaltamisena. Kaikki ovat valmiita tarttumaan työhön kuin työhön. Kaikkien työpanos on tärkeä ja palvelee yhteistä päämääräämme: erinomaista asiakaspalvelua, hän kertoo.

LUOTETTAVA ESIMIES Marja kuvaa työuraansa kolmivaiheiseksi. Uransa alussa hän työskenteli apteekkien atk-myynnin parissa, jonka jälkeen palasi apteekkityön pariin työskennellen proviisorina sekä pienessä että suuressa apteekissa. Kymmenen viime vuotta hän on toiminut apteekkarina omassa apteekissaan Tampereella. Marja panostaa esimiestyöhön. Hän pyrkii olemaan tasavertainen ja kohtelemaan työntekijöitään yksilöinä. – Hyvä esimies on tasapuolinen, luotettava ja avoin. Täytyy myös hyväksyä ihmisten erilaisuus ja olla valmis jakamaan tietoa tasapuolisesti, hän toteaa. Tunnustuksen lisäksi vuoden proviisorikollega sai palkinnoksi virkistysrahaa omalle työyhteisölleen. Vuoden proviisorikollega -tunnustuksen ovat saaneet aiempina vuosina Kipparlahden apteekin apteekkari Pirkko Multala, Itä-Suomen yliopiston Koulutusja kehittämispalvelu Aducaten johtaja Lea Tuomainen, Kiimingin apteekin proviisori Hanna Haataja, Kiteen apteekin proviisori Tuulikki Hurri, Evijärven apteekin apteekkari Juha Päivärinta sekä neurofarmakologian dosentti Tomi Rantamäki. 

apurahat

puheenjohtajalta

Nyt myös opiskelijoille SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN hallitus julistaa kaikkien yhdistyksen jäsenten haettavaksi Teva Finland Oy:n lahjoittamat apurahat. Apurahoilla halutaan tukea proviisoreita liiketalous- ja johtamistaitoihin, taloustietämykseen ja lääketurvaosaamiseen liittyvässä lisäkouluttautumisessa sekä proviisoriopiskelijoita gradutyöskentelyssä ulkomailla tai muutoin tärkeäksi perustellun opintojakson suorittamisessa. Apuraha myönnetään proviisoreille tuleviin kursseihin ja opintoihin, joilla vahvistetaan liiketalous- ja henkilöstöjohtamistaitoja tai lääketurvaosaamista sekä proviisoriopiskelijoille tulevia esimerkiksi ulkomailla suoritettavia opintoja varten. Apurahoja ei myönnetä mahdollisiin ansiotulomenetyksiin tai elinkustannuksiin. Apurahoja voidaan myöntää uransa eri vaiheissa oleville hakijoille. Apurahoja jaetaan hakemusten perusteella 3 000 euroa, josta 1 000 euroa suunnataan opiskelijoille. Apurahan jaosta sekä suuruudesta päättää Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus erillisen apurahatoimikunnan esityksestä. HAKUOHJEET

Vapaamuotoisesta apurahahakemuksesta tulee ilmetä seuraavat asiat: • hakijan yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpostiosoite, pankkiyhteystieto) • apurahan käyttötarkoitus, • opintojen rahoitussuunnitelma, • toivomus apurahan suuruudesta, • muut samaa tarkoitusta varten haetut apurahat, • ansioluettelo sekä • todistukset ansioista, jotka hakija katsoo edukseen. Hakijan tulee jättää hakulomake sekä apurahahakemus liitteineen sähköisesti 1.5.–30.9.2020 välisenä aikana. Puutteellisia tai myöhästyneitä hakemuksia ei oteta huomioon valinnassa. Apurahat voidaan myöntää vain Proviisoriyhdistyksen jäsenille. Apurahan saajat julkistetaan syksyn koulutustapahtumassa 13.–14.11.2020. Hakija sitoutuu antamaan erikseen sovitulla tavalla selostuksen apurahan käytöstä. Apurahahakemukset toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen hakemus.apurahatoimikunta@proviisoriyhdistys.net.

Näkemiin globalisaatio, tervetuloa etätyö KORONAVIRUSPANDEMIA ON varmasti muuttanut meidän jokaisen kevään ja tulevan kesän suunnitelmat työssä ja vapaa-ajalla. Myös Proviisoriyhdistyksen tapahtumakalenteri tyhjeni hetkessä syksyyn asti. Etenkin Proviisoripäivän peruminen aivan viime hetkillä oli valitettavaa, mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ollut tilanteen eskaloituessa nopeasti yhteiskunnassa. Kaikki peruuntuneet tapahtumat pyritään järjestelmään myöhemmin tulevaisuudessa, kun tilanne sen sallii. Toimiston henkilökunta on siirtynyt myös etätöihin, mutta palvelee normaalisti jäsenistöä sähköpostilla ja puhelimella esimerkiksi työsuhdeneuvonnassa ja muissa kysymyksissä. POIKKEUKSELLINEN TILANNE on saanut miettimään työelämää. Työn irtautuminen ajasta ja paikasta on ollut jo aikaisemminkin globaali megatrendi. Tämä vähintään kahden kuukauden pakollinen etätyöjakso tulee kuitenkin varmasti aiheuttamaan hypyn seuraavalle tasolle ja tarkoittamaan etätöiden lisääntymistä niillä, joiden työtehtävät sallivat työskentelyn ajasta ja paikasta riippumatta. Ilmiön kääntöpuolena on työmarkkinoiden jakautuminen töihin, joita tehdään etänä kotona kahvikupin ääressä ja töihin, jotka on sidottu fyysiseen paikkaan. Tässä on valitettavasti työmarkkinoiden epätasa-arvoistumisen riski. Apteekissa etätyöt eivät tunnetusti ole toistaiseksi mahdollisia. Toivon, että tulevaisuudessa työmarkkinoilla arvostetaan myös fyysiseen paikkaan sidottuja töitä ja niistä maksetaan työntekijälle kunnon korvaus. AIVAN PERINTEISTÄ apteekkityökään ei enää ole, vaan merkit viittaavat siihen, että digitaalinen kaupankäynti lääkealalla on vihdoin saanut uutta puhtia poikkeustilanteesta. Esimerkiksi Yliopiston Apteekki kertoo lääkkeiden ostamisen verkkokaupassa nelinkertaistuneen koronapandemian aikana. Ehkä yhä suurempi osa lääkkeiden toimittamiseen liittyvästä työstä voidaan jatkossa tehdä etänä.

TYÖELÄMÄN MUUTOSTEN lisäksi pandemia on saanut globalisaation junan mahdollisesti kääntymään takaisin kohti paikallista toimintaa. Viime vuosina lisääntyneet lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat nostaneet keskusteluun, pitäisikö lääkeaineiden tuotantoa pyrkiä siirtämään takaisin Eurooppaan Intiasta ja Kiinasta. Huoli on konkretisoitunut, kun koronakaranteenit Kiinassa ja vientirajoitukset Intiassa ovat aiheuttaneet viiveitä toimituksiin. Toistaiseksi vakavia lääkepuutteita ei ole onneksi ilmennyt Suomessa, mutta lääketeollisuudessa ollaan viimeistään nyt havahduttu globaalien, pitkien toimitusketjujen haavoittuvuuteen. SAMA ILMIÖ pätee myös ruuantuotantoon. Maataloustukipolitiikan kritiikki vaimenee, kun todetaan, että ruuan saanti globaaleilta markkinoilta ei ole itsestäänselvyys, ja kotimaisella tuotannolla on huoltovarmuusarvo. Kuten lääkeaineiden kohdalla on huomattu, kerran kaukomaille siirretyn tuotannon palauttaminen takaisin lähemmäksi loppukäyttäjiä ei ole helppoa eikä onnistu nopeasti kriisitilanteen yllättäessä. Apteekkien lääkevalmistustiloillekin on tullut lisää käyttöä, kun niissä on valmistettu käsidesiä. Suotavaa on siis katsoa strategisia valmiuksia pitkällä aikavälillä eikä sortua lyhyen tähtäimen optimointiin. RAJOITUSTEN OLLESSA VOIMASSA voimme viettää aikaa perheen kanssa ja rauhoittua normaalia kiireettömämpään elämänrytmiin. Olen kuullut monen kollegani kävelleen ennätyksellisen paljon koronan aikana. Itse olen hyödyntänyt valoisat kevätillat kunnostamalla parvekepuutarhan ja kylvämällä siemenet ruukkuihin. Toivon, että jokaisella on oma mielipuuha tai uusi projekti, johon nyt on kerrankin hyvää aikaa syventyä. Hyvää kevään jatkoa ja terveyttä kaikille! LASSE RAUTIAINEN

Hallituksen puheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys 2.20 PROVIISORI 27

farmasian päivät

KOULUTUKSET SYKSYLLÄ 2020 TEKSTI RIIKKA GRANQVIST

SYKSYN KOULUTUSTAPAHTUMA

ÄLÄ JÄÄ PAITSI AINUTKERTAISESTA TAPAHTUMASTA! Ajankohtaisseminaari ja Proviisoripäivä yhdistyvät kaksipäiväiseksi koulutustapahtumaksi, joka järjestetään Arcadassa perjantaina ja lauantaina 13.–14.11. Perjantaina ohjelmassa on mm. iltapäivästä alkava luento sekä kevyt cocktail lääkealan näyttelyn yhteydessä. Lauantaina ohjelma jatkuu aamusta ja päättyy luentoihin klo 18.

13.–14.11. Arcada, Helsinki

Osallistujia kannustetaan tutustumaan kollegoihin ja kokoontumaan yhteisiin illanviettoihin koulutuksen yhteydessä! Tilaisuuden ohjelma ja muut tarkemmat tiedot julkaistaan myöhemmin. Save the date ja seuraa tarkempaa ilmoittelua!

PROVIISORIYHDISTYKSEN TALOUSKIERTUE 2020

ILMOITTAUTUMINEN KÄYNNISSÄ! Suosittu vuodesta 2014 alkaen Oulun, Kuopion, Joensuun, Vaasan, Tampereen, Turun, Lahden, Porin ja Lappeenrannan matkannut Talouskiertue on apteekeissa toimiville ja oman apteekin hakuvaiheessa oleville proviisoreille suunnattu koulutuspäivä käytännön apteekkitaloudesta. Koulutukseen osallistuminen ei edellytä Proviisoriyhdistyksen jäsenyyttä.

9.10. Kajaani 29.10. Jyväskylä

Koulutus sisältää teoriaa ja käytännönläheistä tarkastelua sekä työkaluja oman työpaikan talouden seuraamiseen ja suunnitteluun. Se valmistaa proviisoreita myös apteekkihakuvaiheeseen.

''Asiantuntevat kouluttajat" "Luennoitsijoilta löytyy kokemusta ja näkemystä" "Todella hyödyllinen" "Avointa ja välitöntä keskustelua" "Käytännön talousvinkkejä"

KOULUTUSPÄIVÄN OHJELMA

"Jokapäiväisiä työkaluja apteekin toiminnan seuraamiseen"

7.00 – Hotellin aamiainen tarjolla

14.00 – 14.20 Kahvitauko

8.30 – 8.45 Tervetuliaissanat, Suomen Proviisoriyhdistys

14.20 – 15.30 Apteekkiluvan hakeminen ja apteekkikaupat RISTO HOLMA

8.45 – 11.00 Apteekkitalouden perusteet ARNE HURME, apteekkipalvelut, Talenom Oy 11.00 – 11.45 Lounastauko 11.45 – 14.00 Apteekin liiketoiminnan nykytila, tuloksen muodostuminen ja siihen vaikuttaminen RISTO HOLMA, apteekkari, MBA, Lauttiksen apteekki, Helsinki

"Ideoita omaan työhön ja tulevaisuuteen." osallistujapalautteesta poimittua

15.30 – 16.30 Päivittäinen apteekkitalous – kuinka seurata apteekin päivittäistä toimintaa JUHA ANTILA, toimitusjohtaja, proviisori, Receptum Oy

OSALLISTUMISMAKSUT Proviisoriyhdistyksen jäsenille 100 € ja muille osallistujille 160 € (sis. päivän luennot, luentomateriaalit sekä tarjoilun)

16.30 Seminaaripäivän päätös

KATSO LISÄTIETOA: www.proviisoriyhdistys.net/ koulutus/talouskiertue Social icon

Rounded square Only use blue and/or white. For more details check out our Brand Guidelines.

Pidätämme oikeuden muutoksiin.

YHTEISTYÖSSÄ

TEKSTI MARTTA HUTTU

Tutustu jäsenintra OmaProhon! AJANKOHTAISTA Tästä kohdasta löytyvät yhdistyksen tapahtumakalenteri ilmoittautumislinkkeineen, tiedossa olevat avoimet työpaikat ja haettavat apteekkiluvat sekä tietoa sääntömääräisistä kokouksista. Valikosta löytyvät myös ajankohtaiset uutiset, kuten kevään 2020 infosivusto koronavirustilanteesta. JÄSENKIRJEET Kronologinen arkisto yhdistyksen jäsenkirjeistä vuodesta 2018 alkaen. KOULUTUKSET Liki 60 verkkokoulutusta! Ensimmäisenä valikosta löytyy lista julkaistuista verkkokoulutuksista, jonka alla ovat yksittäiset koulutukset julkaisujärjestyksessä. Osa koulutuksista on maksullisia ja katseluoikeuden saa helposti verkkomaksulla. JÄSENEDUT Yhteistyökumppanien tarjoamat jäsenedut, kuten Viking Linen risteilykupongit sekä If:n sähköinen matkustajavakuutustodistus. Tietoa työttömyyskassan jäsenyydestä sekä ProMentee-mentorointiohjelmasta. MATERIAALISALKKU Muun muassa apteekkiproviisorin toimenkuvaliite, vastuunalaisen johtajan opas, jäsenkyselyjen tulokset, yhdistyksen säännöt ja hyödylliset sivustolinkit. JÄSENTIEDOT Yhteystietojen ja sähköpostiin tulevan jäsenkirjeen tilauksen päivittäminen sekä jäsenmaksun suuruuteen vaikuttavien olosuhdemuutosten ilmoittaminen. Tutustu OmaProhon osoitteessa intra.proviisoriyhdistys.net!

ajankohtaista ¢

Kiky-tunnit eivät ole mukana uudessa työsopimuksessa. Mahdollisuutta paikalliseen sopimiseen työajoista on laajennettu entisestä.

Mikä työehtosopimuksessa muuttui? Farmaseuttisen henkilöstön työehdot 10.1.2020– 31.1.2022 – tiivistelmä muutoksista. Tarkemmat kirjaukset kannattaa katsoa työehtosopimuksesta.

pteekkien työnantajaliiton ja Suomen Farmasialiiton tekemän työehtosopimuksen mukaisesti palkat nousevat 1,9 prosentin yleiskorotuksella 1.5.2020 ja 0,8 prosentin yleiskorotuksella 1.5.2021. Työaikalisät nousevat vastaavasti, ja yhteensä palkankorotus on sopimuskauden aikana 3,6 prosenttia. Jatkossa palkassa tulee huomioida vähintään 5 prosentin suuruinen työkohtaisuuslisä muun muassa lääkehoidon kokonaisarviointien (LHKA) suorittamisesta osana työnkuvaa, ellei tehtävää ole otettu huomioon jo palkkaryhmässä. 1.5.2021 työnantajan tulee jakaa myös 0,9 prosentin apteekkierä, jonka jakoperusteiden tulee olla henkilökunnan tiedossa viimeistään 30.8.2020. Uudessa tes:ssä on myös huomioitu farmasian oppilaan kehittyminen. Uusien määräysten mukaisesti II harjoittelussa olevan oppilaan vähimmäispalkka on 50 prosenttia palkkataulukon II ryhmän 1. vuoden palkasta. 1.5.2020–30.4.2021 oppilaan vähimmäispalkka on I harjoittelussa 1 114,20 €/kk ja II harjoittelussa 1 238 €/kk ja 1.5.2021 alkaen I harjoittelussa 1 123,20 €/kk ja II harjoittelussa 1 248 €/kk. Palkankorotusten lisäksi työehtosopimuksessa on muiden muassa koeaikaa, arkipyhälyhennystä, vuosilomaa ja sairausajan palkkaa koskevia tekstimuutoksia. Työsuhteen koeaika voi pidentyä työkyvyttömyys- tai perhevapaajakson osuessa koeajalle. Sairausajan palkanmaksuun lisättiin alin porras koskemaan alle kuukauden mittaisia työsuhteita. Työehtosopimuksessa on myös lisätty paikallisen sopimisen mahdollisuutta. Sopimuskaudella työntekijä ja työnantaja voivat paikallisesti sopia sairausajan omailmoitusmenettelystä enintään kolmen vuorokauden osalta sekä säännöllisen työajan pidentämisestä 10 tuntiin vuorokaudessa työntekijän niin halutessa. Päivittäisen työajan pidentyessä viikossa on neljä työpäivää, ellei muuta erikseen sovita. 24 tunnin vuosityöajan pidennystä eli niin sanottuja kiky-tunteja ei ole mukana uudessa työehtosopimuksessa. Linkki työehtosopimukseen sekä tekstimuutoksiin löytyy OmaPron linkkikokoelmasta.  2.20 PROVIISORI 29

vapaalla TEKSTI RIIKKA GRANQVIST JA MAIJA RAUHA KUVAT RIIKKA GRANQVIST JA DREAMSTIME

Riikka Granqvist Luonto merkitsee proviisoriopiskelija Riikka Granqvistille, 31, mieluista mahdollisuutta rentoutua ja harrastaa. Lapsena se tarkoitti soutua ja hiihtoa Iisalmessa, nyt Espoossa lenkkeilyä. Riikka tietää myös, missä tehdään maailman kauneimmat täytekakut.

LUONTOELÄMYKSIÄ JÄRVIMAISEMISSA

Lapsuuden kotikaupunkini Iisalmi avasi talvisin Porojärven jäälle hiihtoladut, jotka jatkuivat ympäröivään metsään. Ensimmäiseltä luokalta lähtien hiihtäminen oli tärkeä osa meidän koululiikuntaamme, ja järvelle lähdettiin hiihtämään jopa koko koulun voimin. Kesäisin soutelimme ja kalastimme järvellä perheen kesken. Nykyään luontoharrastuksiin on ollut vähemmän mahdollisuuksia. Espoossa on onneksi todella hyvät lenkkipolut, jossa käyn yksikseni lenkillä pari kertaa viikossa. RUNOHARRASTUS VEI AAMUNAVAUKSEEN

Sain seitsemännellä luokalla äidinkielen tunnilta kipinän runoihin. Kirjoitimme siskoni kanssa runoja vihkoon, jonka kannet ja sivut olimme askarrelleet alusta asti itse. Se oli lempipuuhaani. Kirjoitimme ihmisten olotiloista ja kohtaloista, iloista ja suruista. Minulla on mukava muisto siitä, kun saimme mahdollisuuden esittää runojamme koulun aamunavauksessa osana suullisen ilmaisutaidon kurssia. Pääsimme samalla ensimmäistä kertaa vierailemaan opettajainhuoneessa. Aamunavauksen valmistelu koko koululle oli tosi jännittävää, mutta antoisaa. MAHTAVIN MAISEMA LÖYTYI NORJASTA

Pohjois-Norjassa sijaitseva Nordkapp on Manner-Euroopan pohjoisin paikka, joka maanteitse voidaan saavuttaa. Kävin Nordkappissa lukioaikoina lapsuudenperheeni ja ystäväni kanssa. Näkymä korkealta Magerøyan saarelta Jäämerelle oli ikimuistoinen. KOREASSA OSATAAN TÄYTEKAKUT

Tapasin Kuopiossa biotieteitä opiskellessani eteläkorealaisia vaihto-opiskelijoita, joiden kanssa vietin paljon aikaa. Etelä-Korean kulttuuri oli kiinnostanut minua jo ennestään, ja minulla oli suuri into päästä käymään heidän kotimaahansa. Yksi vaihto-opiskelijakavereistani tarjoutuikin oppaakseni kolmen viikon matkalle vuonna 2009. Vierailimme maan pääkaupungissa Soulissa ja sen lähiseuduilla, kuten Suwonissa. Matkasta olisi paljonkin kerrottavaa, mutta sanottakoon vain, että leipomoissa myytävät täytekakut olivat kuin taideteoksia. Eräästä YangPyungin maalaisleipomosta ostamani kaunis kakku oli parasta jälkiruokaa, mitä olin syönyt. Kermakakusta tekivät erityisen kakkupohjan kuohkeus, tuoreet, hedelmäiset täytteet ja juuri sopiva makeus. Silloinen matkaoppaani muutti pysyvästi Suomeen vuonna 2012, ja samana vuonna menimme naimisiin. ¢

30 PROVIISORI 2.20

yhteystiedot Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2020 PUHEENJOHTAJA LASSE RAUTIAINEN lasse.rautiainen@iki.fi Vastuunalainen johtaja, Teva Finland Oy 1. VARAPUHEENJOHTAJA VIESTINTÄVASTAAVA LAURI ELSILÄ lauri.elsila@helsinki.fi Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto

2. VARAPUHEENJOHTAJA SANDRA KONTOLA sandra.kontola@gmail.com Portfolio Specialist, ratiopharm Oy - Teva Sweden AB KOULUTUSVASTAAVA TIIU NIKKILÄ tiiu.nikkila@gmail.com Development Pharmacist, Orion APTEEKKITYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJA MINNA LÄHDEVUORI minna.lahdevuori@gmail.com Johtava proviisori, Helsingin 48. Kontulankaaren Apteekki

VARAJÄSENET JENNY SILTANEN jenny.siltanen@gmail.com Proviisori, HUS Apteekki LEENA IHALAINEN m.leena.ihalainen@gmail.com Proviisori, Farmania PIIA-LEENA KIVELÄ piia-leena.kivela@fimnet.fi VILLE-MATTI MÄKINEN vmmakinen@gmail.com Proviisori, Sallan Apteekki REETTA NIKKANEN reetta.nikkanen@gmail.com Proviisori, Turun Nova apteekki ANTTI RAIMAS antti.raimas@gmail.com Lääkevalmistusfarmaseutti, Yliopiston Apteekki HANNA YLÄ-RAUTIO hylarautio@gmail.com Proviisori, Kärkölän apteekki

OPISKELIJAVASTAAVA RIIKKA GRANQVIST riikka.granqvist@gmail.com Proviisoriopiskelija, Helsingin yliopisto EEVA LEHTOLA eevalj@gmail.com Proviisori, Häijään apteekki

TALOUDENHOITAJA ELINA TOIVANEN elina.toivanen@fimnet.fi Sivuapteekin hoitaja, Joensuun 7. Pyhäselän apteekki/Reijolan sivuapteekki LINNEA RAIMAS lioneaa@gmail.com Proviisori, Siltamäen apteekki

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI (09) 177 771, toimisto@proviisoriyhdistys.net TOIMINNANJOHTAJA TEEMU ALI-KOVERO Proviisori-lehden päätoimittaja 050 339 8404, teemu.ali-kovero@proviisoriyhdistys.net EDUNVALVONTA- JA VIESTINTÄPROVIISORI MARTTA HUTTU 040 129 0062, martta.huttu@proviisoriyhdistys.net JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net 2.20 PROVIISORI 31

Uutuus! Rosuvastatin/Ezetimibe ratiopharm 5 mg/10 mg, 10 mg/10 mg

1 tabletti – kaksi vaikutusta* Rosuvastatiini ja etsetimibi samassa tabletissa – saatavilla kaksi eri yhdistelmävahvuutta Perus- ja erityiskorvattava (AE65%) korvausnumerolla 206 & 211 Rosuvastatin/Ezetimibe ratiopharm 5 mg/10 mg ja 10 mg/10 mg. Vaikuttavat aineet: Rosuvastatiini ja etsetimibi. Käyttöaiheet: Primaarinen hyperkolesterolemia (ruokavalion lisähoitona) aikuisilla. Sydän- ja verisuonitapahtumien ehkäisy aikuisilla, joilla on sepelvaltimotauti ja aiemmin sairastettu äkillinen sepelvaltimo-oireyhtymä. Annostus: 1 sopivan vahvuinen tabletti suun kautta kerran vuorokaudessa, ruokailuajoista riippumatta. Ei aloitushoidoksi. Vasta-aiheet: Yliherkkyys vaikuttaville aineille tai apuaineille, aktiivinen maksasairaus, raskaus, imetys; hedelmällisessä iässä olevat naiset, jotka eivät käytä luotettavaa ehkäisyä; vaikea munuaisten vajaatoiminta, myopatia, siklosporiinihoito. Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet: Rosuvastatiinilla on raportoitu luustolihasvaikutuksia, etsetimibillä myopatia- ja rabdomyolyysitapauksia. Kreatiinikinaasi on määritettävä ennen hoidon aloittamista ja hoidon aikana, mikäli ilmenee selittämätöntä lihaskipua, -heikkoutta tai -kouristuksia. Varovaisuuteen on syytä hoidettaessa potilaita, joilla on myopatialle/rabdomyolyysille mahdollisesti altistavia tekijöitä. Maksan toimintaa mittaavien laboratoriotutkimusten suorittamista suositellaan 3 kk hoidon aloittamisen jälkeen. Lääkkeen käyttöä ei suositella potilaille, joilla on kohtalainen tai vaikea maksan vajaatoiminta. Kilpirauhasen vajaatoiminnan tai nefroottisen oireyhtymän aiheuttamassa hyperkolesterolemiassa perussairaus on hoidettava ennen Rosuvastatin/Ezetimibe ratiopharm -lääkityksen aloittamista. Suurilla rosuvastatiiniannoksilla on virtsan liuskatesteissä havaittu proteinuriaa, joka on ollut ohimenevää. Pitkäaikaiskäytössä on statiineilla yksittäistapauksissa todettu interstitiaalista keuhkosairautta. Jos tällaista epäillään, on statiinihoito lopetettava. Statiinit saattavat nostaa verensokeria ja voivat aiheuttaa hyperglykemian tietyille riskiryhmän potilaille. Verisuonivaikutukset ylittävät kuitenkin diabetesriskin, eikä tämän vuoksi ole syytä lopettaa statiinihoitoa. Valmisteen turvallisuutta ja tehoa alle 18-vuotiaille ei ole vielä varmistettu, joten käyttöä tässä ikäryhmässä ei suositella. Lääkettä on käytettävä varoen potilailla, jotka käyttävät suuria määriä alkoholia tai joiden anamneesissa on maksasairaus. Yhteisvaikutukset: Valmistetta ei saa käyttää yhdessä siklosporiinin kanssa. Yhteiskäyttöä ei suositella proteaasin estäjien, kuljettajaproteiinien estäjien, fusidiinihapon, gemfibrotsiilin tai muiden lipidipitoisuutta alentavien valmisteiden kanssa. Tarkemmat tiedot ks. valmisteyhteenveto. Raskaus ja imetys: Valmisteen käyttö on vasta-aiheista raskauden ja imetyksen aikana. Hedelmällisessä iässä olevien naisten on käytettävä asianmukaista ehkäisyä. Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn: Haitallisia vaikutuksia ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn ei ole. Käytännössä on kuitenkin huomioitava, että lääkitys voi aiheuttaa huimausta. Haittavaikutukset: Yleisimmät haittavaikutukset rosuvastatiinin ja etsetimibin yhdistelmää käyttäneillä, hyperkolesterolemiaa sairastaneilla potilailla ovat olleet maksan transaminaasiarvojen suureneminen, ruoansulatuselimistöön liittyvät vaivat sekä lihaskivut. Muita yleisiä haittavaikutuksia (≥ 1/100, < 1/10) ovat olleet diabetes mellitus, päänsärky, huimaus, voimattomuus ja uupumus (osa näistä monoterapiassa todettuja). Harvinaisemmat haittavaikutukset; ks. valmisteyhteenveto. Pakkaukset ja hinnat (Vmh sis.alv%, 15.4.2020) sekä korvattavuus: 5/10 mg 30 tabl. 11,17 €, 5/10 mg 90 tabl. 19,58 €, 10/10 mg 30 tabl. 13,24 €, 10/10 mg 90 tabl. 25,82 €. Reseptivalmiste. Perus- ja erityiskorvattava (AE65%) korvausnumeroilla 206 & 211. Tutustu valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä. Lisätiedot: www.terveysportti.fi, infofinland@tevapharm.com P. 020 180 5900. Perustuu 18.12.2019 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. Markkinoija: Teva Finland Oy.

*Rosuvastatin/Ezetimibe ratiopharm valmisteyhteenveto 18.12.2019

tevafinland.fi

FI/GEN/20/0019/03/2020