Proviisori 3/2014 by ProviisoriViesti Ltd.

Kasvustrategia

Hoitajaresepti

Ilona IsoMustajärvi

Lukijakysely

Herätä luovuutesi

Opiskelijasyksy

Liity jäseneksi!

SuOMen pROviiSORiyHDiSTyKSen leHTi 3|2014

LÄÄKEiNNovAAtiot

Katse tulevaisuuteen RU-proviisorit: mahdollisuus, ei uhka » »Juhlanumero! Proviisori 30 vuotta»FIP-poiminnat

T I E T O A S I N U L L E , J O K A K Ä R S I T N I V E L R I K O S TA TA I - K I V U S TA Suun kautta otettavat kipuVoltaren Forte® -kipugeeli on Vahva Voltaren lääkkeet vaikuttavat vatsan täsmähoito, joka vaikuttaa Forte® -kipugeeli sopii erityisesti kautta koko kehoon. Särkysuoraan kipualueeseen syvällä kroonisen lihastablettien haittavaikutuknivelessä lievittäen kipua ja nivelkivun sia voidaan kuitenkin ja tulehdusta täydet hoitoon. minimoida käyttä12 tuntia. mällä paikallista kipulääkettä aina kun mahdollista.

Helppo käyttää. Annostus vain 12 tunnin välein – aamuin ja illoin.

Voltaren Forte® -geelin sisältämä lääkeaine, diklofenaakki, vaikuttaa suoraan kipukohdassa rasittamatta koko kehoa.

www.voltaren.fi Voltaren Forte (diklofenaakki) geeli lihas- ja nivelkipujen lyhytaikaiseen paikallishoitoon aikuisille ja yli 14-vuotiaille. Nivelrikon hoitoon vain yli 18-vuotiaille. Voltaren Fortea hierotaan kipeytyneelle alueelle 2 kertaa päivässä 12 tunnin välein (mieluiten aamulla ja illalla). Vain terveelle iholle. Geelin joutumista silmiin tai limakalvoille tulee välttää. Jos olet allerginen diklofenaakille, muille tulehduskipulääkkeille sekä imetysaikana vain lääkärin määräyksestä. Mahdolliset haittavaikutukset ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä antokohdan ihoreaktioita. Hyvin harvoin voi esiintyä allergisia reaktioita. Jollei kiputila parane tai se pahenee viikon käytön jälkeen, käänny lääkärin puoleen. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. CHCC052014

»sisältö 3/2014 5 6

PääKIRJoITUs Henna Kyllönen kirjoittaa viestinnästä.

RU-PRoVIIsoRIT Mahdollisuus potilaille, proviisoreille ja yhteiskunnalle.

LääKeINNoVAATIoT Pekka Kurki, Jari Yli-Kauhaluoma ja Chister Strömberg kertovat Suomen mahdollisuuksista kohota edelläkävijäksi.

FIP 2014 Joonas Salo ja Sini Eskola raportoivat Bangkokista.

24 26 28 29

PRoVIIsoRI 30 VUoTTA Lehden vaiheita ja tekijöitä.

31 32 32 33 34 35 37 38

AJAssA Lääke- ja terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia. Sairaanhoitajien lääkkeenmäärääminen. Ilona Iso-Mustajärvi uusissa tehtävissä. Kirjat.

TuTkimusProFessori Pekka kurki johdattaa Proviisorin lukijat lääke- ja terveysalan innovaatioiden maailmaan. Millaisia järisyttäviä uutuuksia voimme odottaa tutkijoilta lähivuosina ja vuosikymmeninä? Entä onko Suomella rahkeita innovaatioiden kansainväliseen kärkeen?

LUKIJAKYseLY Mitä lukijat toivovat lehdeltä? oTX Lähtölaskenta luovuuteen.

ru-Proviisori on kenties termi, jota et ole ennen kuullut. Kyse on proviisorien rajatusta lääkemääräysten uusimisoikeudesta, jota Suomen Proviisoriyhdistys pitää monista syistä hyvänä ja kannatettavana ajatuksena.

KoLUMNI Jussi Merikallio kirjoittaa lääketeollisuuden innovaatiotoiminnasta. JäseNsIVUT Muista tilata proviisorikalenteri! VARAPUHeeNJoHTAJALTA Ville Oinio pohtii proviisorien tonttia. sYYsKoKoUsKUTsU AJANKoHTAIsTA Vuorotteluvapaan ehdot. Esimiesvalmennus. oPIsKeLIJAT Opiskelijayhteyshenkilöt esittelyssä. LIITY JäseNeKsI! Voita tablettitietokone. JäseNeDUT Järjestäydy ja hyödynnä etusi. YHTeYsTIeDoT

21 kansainvälinen FIP-kongressi pidettiin tänä vuonna Thaimaan Bangkokissa.

muisTaTko TäTä? Ensin oli Suomen Proviisorilehti, sitten tuli Proviisorilehti, nyt se on Proviisori. Lue lisää lehden vaiheista.

»toimittajalta

»PaineTTu lehTi on kätevä ja jopa trendikäs digitaalisuuden aikanakin. Se kulkee mukana kuten mo-

biili laite, muttei katoa, kun kansi suljetaan. Se on perinteinen, mutta aina uusi. Se on esineenä miellyttävä, ja sitä voi käyttää yksityisyytensä säilyttäen. Kukaan ulkopuolinen ei saa tietää, mitä luet tai jätät lukematta. Paitsi, jos vastasit 30-vuotiaan Proviisori-lehden lukijakyselyyn, jonka tuloksista kerrotaan sivulla 26. Hyviä lukuhetkiä tästä eteenpäinkin! PRoVIISoRIn toIMItUSSIHteeRI jo VUoDeSta 2008 Maija RauHa

KIVA LAPSILLE, KOVA TÄILLE Kliinisesti testattu, taatusti tehokas

UUSI TÄIHOITOSARJA

Nopea Nopea

www.hedrin.fi

Helppo

Nopea

Suojaa

Helppo Suojaa

Suojaa

»pääkirjoitus JULKAIsIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 040 964 1829 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net ToIMITUs Päätoimittaja Henna Kyllönen henna.kyllonen@proviisoriyhdistys.net Gsm 040 964 1829 Toimitussihteeri Maija Rauha (OS/G Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTo Mikko Koistinen (OS/G Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0400 630 083 AVUsTAJAT Sini Eskola, Ilona Iso-Mustajärvi, Juuli Lamberg, Jussi Merikallio, Ville Oinio ja Joonas Salo PAINo Kirjapaino Uusimaa Painos 4 600 kpl ILMoITUsMYYNTI ProviisoriViesti Oy Henna Kyllönen Gsm 040 964 1829 osoITTeeNMUUToKseT toimisto@proviisoriyhdistys.net Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti

441 763 Painotuote

Proviisori-lehti on noussut yhdistyksemme merkittävimmäksi vaikuttamisen väyläksi.

Vaikuttavaa viestintää ensiksi suureT kiitokseni kaikille keväällä lehden juhlavuoden lukijakyselyyn vastanneille! Vastauksenne antoivat meille vahvistusta siihen, että Proviisoria luetaan tarkkaan ja pidetään ammatillisesti erittäin tärkeänä. Toisaalta vastausten kautta saimme suuntaa lehden kehittämiselle tulevaisuudessa. Tavoite on tehdä aina paremmin. Toivon, että huomaatte mielipiteidenne vaikutuksen jo tästä numerosta alkaen. Muun muassa lehden teema, lääkeinnovaatiotoiminta Suomessa, on valittu yleisen kiinnostuksenne mukaisesti. viime lehTeä koskeneissa kysymyksissä kiinnitimme huomiota erityisesti siihen, kuinka lehdessämme olleet useat Proviisoriyhdistyksen edunvalvonnalliset jutut herättivät teissä positiivista kiinnostusta ja arvioita. Tässä numerossa tuommekin Proviisoriyhdistyksen omista kärkihankkeista jonkin aikaa julkisuudesta sivussa olleen proviisorien rajatun lääkemääräysten uusimisoikeuden uuteen valoon. Jutun herättämien ajatusten tiimoilta pyydämme teitä lukijoita jälleen kertomaan omia ajatuksianne ja vastaamaan meille ammatillisesti tärkeään rajattua uusimisoikeutta (RU) kartoittavaan kyselyyn. On tärkeää tehdä yhteistyötä teidän kaikkien kanssa, ja kyselytutkimus on siihen yksi keino. minulla on ilo ja kunnia olla järjestyksessään 15. Proviisori-lehden päätoimittaja lehden 30-vuotisen taipaleen ajalta. Pereh-

tyminen lehden arkistoihin historiikkijutun valmistelun yhteydessä oli äärimmäisen antoisa kokemus. Lehden kautta heijastuu proviisorien selkeä ammatillisen itsetunnon ja myös yhteiskunnallisen aseman asteittainen vahvistuminen. Tieteelliseen aikakauslehteen viittaava alkuaikojen sisältö on suurelta osin jäänyt pois, ja aineisto on entistä toimitetumpaa. Ministerihaastattelut tuovat oman suolansa lehden historiaan ja kertovat arvostuksesta sitä kohtaan. TavoiTTeemme ovaT olleet selvät alusta alkaen, ja niiden vähittäinen saavuttaminen on lehden kautta silmin nähden havaittavissa. Luomme proviisoreina yhteistä tulevaisuutta verkostomme alati kasvaessa. Nykypäivän Proviisori onkin noussut yhdistyksemme merkittävimmäksi vaikuttamisen väyläksi niin ammattikuntamme ja alan sisäisesti kuin ulospäinkin. Takanani on nyt yksi vuosikerrallinen Proviisori-lehteä. Pidän tätä henkilökohtaisesti suurena saavutuksena, sillä koin alkuun, että se on yksi haastavimmista tehtävistä nykyisessä yhdistyksen toiminnanjohtajan työssäni. Ehkäpä siksikin lehden painoon saattaminen on aina yhtä palkitsevaa ja jään jälleen uteliaana odottamaan siitä tulevaa palautetta. Antoisia syksyisiä lukuhetkiä toivottaen, henna kyllönen,

vs. päätoimittaja

»ajassa

Koonneet Henna Kyllönen ja Maija Rauha

KUVA JAYDESS GINTER, BAYER

»innovaatiot

Terveysalan innovaatiot ovat jalostettavissa maailmanluokan tuotteiksi ja palveluiksi. Tunnettu esimerkki on Suomessa kehitetty ehkäisykierukka Mirena, jota valmistetaan Bayerin Turun tehtaalla.

Vauhtia terveysalan liiketoimintaan Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia julkaistiin toukokuussa kolmen ministeriön (TEM, STM ja OKM), Tekesin ja Suomen Akatemian yhteistyönä. Sen tavoitteena on hyödyntää suomalaista terveysalan vahvaa osaamista niin, että saadaan aikaan kasvua ja vahvistetaan Suomen kilpailukykyä. Strategian työstämisessä mukana olleet ministeriöt ovat sitoutuneet vastaamaan strategian toimeenpanosta ja sitä arvioidaan ensi kerran vuonna 2017. – Strategia tarkastelee ensimmäistä kertaa terveysalaa innovaatiotoiminnan ja liiketoiminnan kasvun näkökulmasta, totesi elinkeinoministeri JAN VAPAAVUORI. Strategian mukaisesti kilpailukyvyn keskiössä on yliopistollisten sairaaloiden ympärillä olevien osaamiskeskittymien kehittäminen tutkimuksen ja yritystoiminnan kumppanuuksien näkökulmasta. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen kattavat suomalaisten terveystietokannat ovat potentiaali, jota tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kannattaa hyödyntää. Vastaavasti tutkimus ja sen tulokset hyödyttävät suoraan Suomen terveydenhuoltojärjestelmän asiakkaita ja potilaita. Osaamisen korkean tason ja monipuolisuuden ylläpitäminen ja liiketoiminnan vauhdittaminen mahdollistavat sen, että suomalainen terveydenhuolto saa uusimman tutkimustiedon ja hoitomenetelmät nopeammin käyttöönsä. Lisäksi ihmiset saavat uusia keinoja terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen. Strategia sisältää keskeiset toimenpidesuositukset tutkimus- ja innovaatiotoiminnan systemaattiseksi kehittämiseksi sekä terveysalan investointien lisäämiseksi ja alan talouskasvun aikaansaamiseksi. Suositukset liittyvät yliopistollisten sairaaloiden ympärille syntyneiden tutkimuskeskittymien kehittämisen lisäksi toimivaan kansalliseen työnjakoon, rahoitusympäristön kehittämiseen, innovaatioiden markkinoillepääsyyn sekä Team Finland Health -yhteistyön käynnistämiseen ulkomaisten investointien hankkimiseksi. – Terveysalan eli terveysteknologian ja lääkealan liikevaihto on jo nyt lähes viisi miljardia euroa ja siitä valtaosa suuntautuu vientiin. Suomella on vahva osaamis- ja tietopääoma, jota uuden teknologian avulla voidaan jalostaa maailmanluokan tuotteiksi ja palveluiksi, Vapaavuori jatkoi. TEM raportti 12/2014 ”Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia” on luettavissa verkossa osoitteessa www.tem.fi/julkaisut ¢ LÄHDE TEM

»sanottua

Terveydenhuollon osalta Räty odottaa perusteellista keskustelua esimerkiksi siitä, miten lääkärin ja hoitajien työnjakoa olisi tarpeen muuttaa. Hän on valmis miettimään uusiksi myös lääkejärjestelmää: mitä kaikkea sellaista voidaan tehdä apteekissa, mitä nyt pitää tehdä terveysasemalla tai lääkärin vastaanotolla? SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERI LAURA RÄTY TOIMITTAJA ELINA HEINON HAASTATELTAVANA, MEDIUUTISET 5.9.2014

»opiskelijat

Opintolainahyvitystä opiskelijoille Opintolainahyvitys on Kelan uusi opintoetuus korkeakouluopiskelijalle, joka aloittaa ensimmäiset korkeakouluopintonsa syksyllä 2014 tai myöhemmin. Tavoitteena on kannustaa opiskelijoita ottamaan opintolainaa. Opintolainahyvitys edellyttää tutkinnon suorittamista määräajassa ja vähintään 2 500 euron suuruista opintolainaa. Opintolainahyvitys on 40 prosenttia huomioon otettavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Kela mainostaa verkossa uutta etuutta opiskelijoille kampanjalla Kela piffaa.¢ Lue lisää verkosta kela.fi/opintolainahyvitys

»sote

»tapahtumakalenteri

Kuntapäättäjät eivät usko sote-uudistukseen

LOKAKUU

VAIN 31 PROSENTTIA KUNTAPÄÄTTÄJISTÄ PITÄÄ MELKO TAI ERITTÄIN TODENNÄKÖISENÄ SITÄ, ETTÄ SOTE-UUDISTUKSELLA PYSTYTÄÄN PARANTAMAAN ALUEEN TERVEYSPALVELUITA.

Merja Hirvonen huomauttaa että sote-uudistuksessa ollaan aikeissa uudistaa enemmän hallintoa kuin palvelujen tuotantoa.

Tulos käy ilmi kesä–elokuussa toteutetusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin kunnanvaltuutettujen ja kuntien virkamiesten mielipiteitä terveydenhuollon nykytilasta, kehittämistarpeista ja sote-uudistuksen toteuttamisesta. – Sote-uudistukselle on asetettu suuria toiveita, ja syystä. Julkisen terveydenhuollon jonotilanne on todella raju – peräti 80 prosenttia suomalaisista ei pääse lääkäriin kahden viikon kuluessa ajan varaamisesta. Väestö ikääntyy, palvelutarve kasvaa ja samaan aikaan veronmaksajien määrä vähenee. Myös järjestelmän rahoituksellinen kestävyys on koetuksella, sanoo Terveyspalvelualan Liiton toimitusjohtaja MERJA HIRVONEN. Kuntapäättäjät eivät usko sote-palvelurakenneuudistuksella pystyttävän vaikuttamaan sille asetettujen keskeisten tavoitteiden toteutumiseen.

– Ymmärrän huolen, sillä uudistuksessa muutetaan nyt lähinnä hallinnon rakenteita eikä uudisteta tuotantoa, Hirvonen sanoo. Peräti 80 prosenttia vastanneista on huolissaan alueensa terveyspalveluiden tulevaisuudesta. Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa tulee vastaajien mielestä keskittyä lähipalveluiden säilyttämiseen, demokraattisiin päätöksentekomenettelyihin, asiakkaiden valinnanmahdollisuuksien lisäämiseen ja palvelutuotannon monipuolistamiseen. Kuntapäättäjät myös arvioivat, että terveydenhuollon kustannukset ja byrokratia kasvavat ja että kuntalaisille tärkeät lähipalvelut katoavat sote-uudistuksen myötä. – Uudistuksen tavoitteet ovat päinvastaiset. Tutkimuksen tulos viestii siitä, että soteuudistuksen nykyinen valmistelu ei herätä luottamusta kuntapäättäjien keskuudessa, arvioi Terveydenhuollon palveluntuottajat ry:n puheenjohtaja ANTTI YLIKORKALA. Tutkimuksen toteutti Aula Research Terveyspalvelualan Liiton, Lääkäripalveluyritykset ry:n ja Terveydenhuollon palveluntuottajat ry:n toimeksiannosta. Tutkimukseen vastasi yli 1 200 kunnanvaltuutettua ja 120 kuntien virkamiestä. Esitysluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi on lausuttavana 14. lokakuuta saakka. ¢ Lisää tietoa www.stm.fi/sote-uudistus

Sote-uudistuksella on mahdollista saada

2 miljardin euron säästöt.

LÄHDE PETRA KINNULA, TEEMU MALMI JA ERKKI VAURAMO: SAADAANKO SOTE-UUDISTUKSELLA TASALAATUA? KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖN TUTKIMUSJULKAISU

2.10. Yhteistyökumppanina kunta -seminaari/ FOK, Helsinki 4.10. VII Joka proviisorin talousseminaari, Helsinki 9.10. Myyntilupaseminaari/ FOK, Helsinki 22.–24.10. ESCP Symposium ”Patient safety. Bridging the gaps.”, Kööpenhamina, Tanska 28.10. Proviisoriyhdistyksen talouskiertue, Oulu

MARRASKUU 12.–15.11. MEDICA 2014 ja ComPaMed 2014, Düsseldorf, Saksa 14.–16.11. Farmasian päivät, Helsinki 27.–28.11. Lääkehoidon opettajien monialainen foorumi (LOMF) 2014, Turku

JOULUKUU 13.12. Suomen Proviisoriyhdistyksen syyskokous ja -koulutuspäivä, Helsinki

»työttömyysvakuutus Työttömyyskassa maksuihin korotuksia IAET-kassa on antanut varoituksen seuraavan vuoden työttömyyskassamaksun merkittävästä nostamisesta, jotta se saavuttaa Finanssivalvonnan määräämän tasoitusrahaston minimitason. Korvausmenot ovat ylittäneet talousarvion, sillä kassajäsenten työttömyys on viime vuodesta alkaen ollut kasvussa. Kassan tiedotteen mukaisesti paineita kassamaksujen korotuksiin on muillakin työttömyyskassoilla. IAET-kassan jäsenmäärä oli heinäkuun lopussa 194 483. Suomen Proviisoriyhdistyksen kautta IAET-kassan jäseniä on vajaa 900. Työttömyystuensaajien määrä oli heinäkuussa 9 745, joten laskennallinen kassan koko jäsenkunnan työttömyysaste on noin 5 prosenttia. Työttömien määrä oli kuitenkin heinäkuussa 25,7 prosenttia suurempi kuin vuonna 2013. Proviisoriyhdistyksen osalta työttömyystukea on saanut viimeisen vuoden aikana keskimäärin 2,4 prosenttia vakuutetuista.¢ LÄHDE IAET

»ajassa TEKSTI JUULI LAMBERG Kuva Dreamstime

Lääkkeenmääräämisoikeus muuttaa työnkuvaa SAIRAANHOITAJAT, OPTIKOT JA SUUHYGIENISTIT SAIVAT MAHDOLLISUUDEN MÄÄRÄTÄ LÄÄKKEITÄ HEINÄKUUSSA 2010 VOIMAAN TULLEELLA LAILLA. MUUTOKSEN VAIKUTUKSISTA SAIRAANHOITAJIEN TYÖNKUVAAN KESKUSTELTIIN TOUKO KUUSSA LAPPEENRANNASSA PIDETYSSÄ KONFERENSSISSA.

»innovaatiot

Icaren Suomessa kehittämä ja valmistama TA01isilmänpainemittari edustaa alan uusinta tekniikkaa. Sen käyttö ei vaadi puuduttamista, mikä helpottaa mittaamista NASAn testiolosuhteissa.

Silmänpainemittari matkalla avaruuteen

Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on siirtänyt lääkäreiden tehtäviä hoitajille.

Valvira valvoo ja myöntää sairaanhoitajalle erikoispätevyyden rajattuun lääkkeiden määräämiseen koulutuksen perusteella. Rajatun lääkkeenmääräämisen koulutus maksaa noin 5 000 euroa, ja se sisältää farmakologian ja lääketiedon ohella muun muassa potilaan tutkimista ja reseptioppia. Lisäksi tarvitaan terveyskeskuksen vastaavan lääkärin kirjallinen määräys, jossa todetaan ne lääkkeet, joita sairaanhoitaja saa määrätä. Määräyksessä todetaan myös mahdolliset rajoitukset. Toisin kuin lääkäreillä, sairaanhoitajilla rajattu oikeus määrätä lääkkeitä on sidottu työnantajaan. Sairaanhoitajilla on käytössään omat 8-alkuiset yksilöintitunnukset lääkemääräyksen kirjoittamista varten, ja erikoispätevyys on merkitty myös Terhikkiin. Epäselvissä sairaanhoitajan lääkemääräyksissä apteekin tulee olla yhteydessä alueensa terveydenhuollon yksikön johtavaan lääkäriin. Syitä erikoistumiskoulutukseen hakeutumiseen ovat olleet ammattitaidon kehittäminen, työn itsenäisyyden lisääminen, palkka sekä työskentelyorganisaation tuki ja kannustus. Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden sairaanhoitajien tehtäväkuviin

kuuluvat päivystystyö (akuutit infektiopotilaat), pitkäaikaissairaiden hoito ja seuranta, aluehoitajan tehtävät sekä perhesuunnittelu, äitiys- ja opiskelijaterveydenhuolto. Kyselytutkimuksessa on todettu, että helppohoitoisissa infektiotapauksissa, korva-, nenä- ja kurkkutautitapauksissa, verenpaine-, reumasekä diabetespotilaiden kontrollikäyntien osalta ja virtsatieinfektiotapauksissa (VTI) lääkärikäyntejä on siirtynyt lääkkeenmääräämisoikeuden saaneille hoitajille. Myös hoitohenkilöstön keskinäinen työnjako on muuttunut. Reseptihoitajille on siirtynyt akuuttipotilaista huolehtimista (VTI, silmätulehdus, nielutulehdus), hoidon tarpeen arviointia, pitkäaikaissairaiden ohjausta, lääkehoidon koordinointia ja vuosikontrolleja sekä rokotusasioita. Reseptihoitajille tulee myös paljon konsultaatiopyyntöjä. Muille hoitajille taas on työnkuvallisesti siirtynyt enemmän esimerkiksi puhelinpäivystystä, kiireellisyysjärjestyksen ensiar viointia, ajanvaraustyötä, haavahoitoa, lääkäreiden avustamista ja injektioiden antamista sekä korvahuuhtelujen tekemistä.¢ LÄHTEET KANSALLINEN SAIRAANHOITAJIEN LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISEN KONFERENSSI 12.–13.5.2014, LAPPEENRANTA; VALVIRA, FIMEA

NASA selvittää uudella tutkimuksella mahdollisuutta seurata avaruuslennolle osallistuvan miehistön silmänpaineen muutoksia pitkien lentojen aikana. Tutkimuksessa käytetään suomalaisen Icare Finlandin patentoitua terveysteknologiaa. Viime vuonna Icaren silmänpainemittareita käytettiin Zero G -painottomuuslennoilla, ja nyt niitä on lähdössä Kansainvälisellä avaruusasemalle (ISS). Tutkimussarjan toteuttaa NASAlle Wyle Science Technology and Engineering. Icare Finlandin myynti- ja markkinointijohtaja KRISTO NISKANEN arvioi, että pääsy jo toistamiseen mukaan NASAn tutkimukseen on osoitus siitä, että mittarien laatu ja käytettävyys täyttävät korkeimmatkin vaatimukset. Silmänpaine vaihtelee normaaleissakin olosuhteissa, ja avaruuslennon kaltaisissa ääriolosuhteissa vaihtelu lisääntyy painottomuuden ja muiden ympäristötekijöiden vuoksi. Silmänpaine on glaukooman riskitekijä ja tärkeä osatekijä myös astronauteilla havaitun VIIP-syndrooman (Visual Impairment/Intracranial Pressure) taustalla.

Suomi panostaa vuosittain

300−400 miljoonaa euroa julkisia varoja terveysalan tutkimus- ja kehitystoimintaan. LÄHDE TEKES

»kirjat Kompaktisti keuhkoista riiTTa kaarTeenaho, Pirkko BranDer, maija halme ja vuokko kinnula ovat toimittaneet teoksen Keuhkosairaudet – Diagnostiikka ja hoito (Duodecim). Aiempaan verrattuna keskeisten keuhkosairauksien, kuten astman, COPD:n ja hengitysvajauksen, käsittelyn painopiste on paljolti diagnostiikassa ja kokonaisvaltaisessa hoidossa, joskin peruspatofysiologiset mekanismit sairauksien osalta on myös kerrattu. Tupakointia ja siitä vieroitusta käsittelevät kappaleet ovat erittäin hyvin hyödynnettävissä apteekin asiakaspalvelutyöhön. Sivuja 504.aRVIo MaRKKu HelMinen

Kahden maailman välistä lonToossa synTynyT jhumPa lahiri kertoo romaanissa Tulvaniitty (Tammi) kahden veljeksen tarinan. Udayan jää Intiaan ja radikalisoituu, Shubhash matkustaa Yhdysvaltoihin opiskelemaan. Kun Udayan kuolee väkivaltaisesti, Shubhash päättää naida raskaana olevan lesken, Gaurin. Melkein en olisi halunnut tietää enempää, mutta pakko oli lukea, miten yhtäältä väkivallan jälkijäristykset ja toisaalta koti-ikävä vaikuttivat sukupolvesta toiseen. Romaani on varmaotteinen ja vaikuttava. Onnellisia loppuja kaipaaville en sitä suosittele – nämä ihmiset ovat yksinäisiä ja eksyksissä kahden maailman välissä. 437 sivua.aRVIo Maija RauHa

Puhetta tyhjästä? TarviTaanko some-aikakauDella vielä puhetaitoja? Kyllä vain, löytäähän jokainen proviisori itsensä sellaisista tilanteista kuin julkinen puhuminen, kouluttaminen ja asiakaspalvelu. oili valkian teos Loista puhujana (Suomen Yrityskirjat Oy) tuo puhumisen lähemmäs meitä kaikkia. Se opastaa puhe-esityksen tekemiseen, johdattelee oman puhetyön kehittämiseen ja havainnollistaa sitä julkisuuden henkilöiden, kuten maTo valTosen, marTTi vannaksen ja mikael junGnerin, kokemusten avulla. Helppolukuista ja rohkaisevaa. 208 sivua. aRVIo Henna Kyllönen

teKStI Henna Kyllönen

MS-taudin diagnosointi ja hoidot kehittyvät mulTiPPeliskleroosi eli ms-TauTi on nuorten aikuisten yleisin invalidisoiva sairaus ja 16–44-vuotiailla kolmanneksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy heti kehitysvammojen ja selkäsairauksien jälkeen. Suomessa on noin 7 000 MS-potilasta, joista reilu 20 prosenttia HYKSin alueella. Suurin MS-taudin esiintyvyys on Seinäjoen/Etelä-Pohjanmaan alueella tai sieltä kotoisin olevien keskuudessa. Tähän on haettu selitystä viikinkiteoriasta: geneettiset tekijät vaikuttavat MS-taudin esiintyvyyteen, ja MStautia esiintyy erityisen paljon Skandinaviassa alueilla, joihin on tehty viikinkiretkiä. Riski sairastua MS-tautiin on viisi prosenttia, ja se 25-kertaistuu, jos suvussa esiintyy MS-tautia. Naisilla on kaksinkertainen riski sairastua miehiin verrattuna. Myös lapsuusiän ylipainon ja tupakoinnin aiheuttaman kroonisen tulehduksen keuhkoissa tiedetään kasvattavan riskiä. aalTomainen ja eTenevä

Edelleenkään ei tiedetä, miksi MS-tauti syntyy. MS-taudissa valkosolut erittävät sytokiineja, jotka tekevät veri-aivoesteestä läpäisevämmän. Aktivoituneet T-solut pääsevät sen läpi ja hyökkäävät myeliinituppea vastaan. Tämä estää hermoimpulssin etenemisen. MS-taudin oireet riippuvat tulehduspesäkkeiden sijainnista ja voivat vaihdella suuresti. MS-taudin diagnostiikassa oireet ovat merkittävä tekijä magneettikuvien ohella. Keskushermostossa on havaittavissa lisääntynyttä immunologista aktiivisuutta likvorissa. MS-taudin kulku on kaksiosaista: aaltomaista ja etenevää. Aaltomaisesti etenevä MS-tauti muuttuu yleensä jossakin vaiheessa toissijaisesti eteneväksi, jolloin pahenemisvaiheiden välillä toimintakyky ei palaudu vaan heikkenee tasaisesti. MS-potilaista 10–15 prosenttia sairastaa ensisijaisesti etenevää tautimuotoa, jossa toimintakyky heikkenee alusta alkaen jatkuvasti. Lihaskuntoa ylläpitävä liikunta on erittäin tärkeää MS-tautipotilaille. MS-taudin aiheuttamaa toimintojen heikentymistä mitataan

EDSS-luokituksen (Expanded Disability Status Scale) avulla. 0 tarkoittaa tervettä asteikolla 0–10. Aika, joka kuluu MS-taudin puhkeamisesta EDSS-luokituksen 6,0 saavuttamiseen, jolloin potilas tarvitsee liikkumiseen kävelykeppiä tai muuta apuvälinettä, riippuu siitä, miten pitkään on voitu lykätä EDSS-luokituksen 4,0 saavuttamista. MS-tauti lyhentää mediaani-ikää 6–10 vuotta. näin ms-TauTia hoiDeTaan

Aaltomaisen MS-taudin ensisijainen lääkehoito ovat pistoksena annettava β-interferoni tai GA tai tablettimuotoinen teriflunomidi. Jos ne eivät toimi, suositellaan päivittäin suun kautta otettavaa fingolimodia tai sairaalassa tiputuksena annettavaa natalitsumabia. Jos MS-tauti on alkanut poikkeuksellisen aktiivisena ja heikentänyt toimintakykyä huomattavasti, hoito voidaan aloittaa suoraan fingolimodilla tai natalitsumabilla. Toissijaisesti ja ensisijaisesti etenevään aaltomaiseen MS-tautiin ei ole toistaiseksi tehokasta hoitoa. Äkillisten pahenemisvaiheiden ensisijaisena hoitona on vahva kortikosteroidi kolmen päivän kuurina. Mikäli kortisonihoito ei auta vaikeisiin ja akuutteihin pahenemisvaiheisiin, kokeillaan plasmanvaihtoa tai laskimoon tiputettavaa immunoglobuliinia. Vuonna 2013 markkinoille tullut alentutsumabi muuttaa aktiivista aaltomaista MS-taudin hoitoa, sillä se annostellaan laskimoon vain kerran vuodessa lyhyen hoitojakson ajan. Lääke vähentää B- ja T-solujen määrää verenkierrossa, mikä vähentää pahenemisvaiheita. Lääkkeen pitkäaikaistehoa MS-taudin hoidossa tai kaikkia pitkäaikaishaittoja ei välttämättä vielä tiedetä. Uudet hoitomuodot aiheuttavat yhteiskunnalle lisääntyviä kustannuspaineita. Alemtutsumabihoito maksaa ensimmäisenä vuonna noin 34 000 € ja sitä seuraavina vuosina noin 21 000€. Pitkällä aikavälillä hoito ei ole muita MS-lääkkeitä kalliimpi. ■ LÄHteet pROviiSORiyHDiSTyKSen KevÄTKOuluTuS 24.5.2014/SaRi aTula, HyKS neuROlOGian KliniKKa, fiMea, KÄypÄ HOiTO

ms-TauDin lääkehoiDoT 1990-luvun loppu

2004

2006

2011

2013

2014

β-interferonit (Avonex, Rebif)

Glatirameeriasetaatti, GA (Copaxone)

Natalitsumabi (Tysabri)

Fingolimodi (Gilenya)

Alemtutsumabi (Lemtrada)

Teriﬂunomidi (Aubagio) ja fumaraatti

»ajassa »uusiin tehtäviin

TEKSTI Ilona Iso-Mustajärvi JA HENNA Kyllönen KUVA Mikael Hautala

»nimitykset ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Itä-Suomen yliopiston uudeksi rehtoriksi on valittu farmasian tohtori JUKKA MÖNKKÖNEN, joka työskentelee tällä hetkellä yliopiston akateemisena rehtorina. Uuden rehtorin viisivuotinen toimikausi alkaa vuoden 2015 alussa. Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa sen tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta.¢

Tutkimuksen keskiössä

»EPID Research Oy tekee farmakoepidemiologisia lääketutkimuksia esimerkiksi lää-

keyrityksille ja lääkeviranomaisille. Hyödynnämme terveydenhuoltoalan rekistereitä, joista saamme tietoja muun muassa lääkeostoista, lääkärikäynneistä ja laboratoriotuloksista. VASTUULLANI OVAT monenlaiset tutkimusten koordinointiin liittyvät tehtävät. Osallistun esimerkiksi tutkimuslupaprosesseihin sekä tutkimussuunnitelmien, raporttien ja tieteellisten julkaisujen laatimiseen. Lisäksi toimin muutamassa tutkimuksessa projektipäällikkönä. Akateemisen yhteistyön kautta pääsen nyt syksyllä ohjaamaan myös pro gradu -tutkimusta. PROVIISORIN KOULUTUKSESTA on valtavasti hyötyä tehtävässäni. Esimerkiksi farmakologian oppeja käytän päivittäin. Työssäni on paljon hyötyä myös siitä, että on työskennellyt apteekissa. Yrityksemme ainoana proviisorina olen myös esimerkiksi tiimimme epävirallinen lääkekorvausspesialisti. PRO GRADU -TYÖSSÄNI tutkin kahden lääkeaineen yhteisvaikutusta tyypin 2 diabetes -rottamallissa. Suuri osa tutkimuksistamme liittyy diabeteksen lääkehoitoon, joten voin hyödyntää siinä diabetesosaamistani. MINULLE ON TÄRKEÄÄ, että saan työskennellä moniammatillisessa työympäristössä, jossa saan hyödyntää laajasti omaa osaamistani. Tämä toteutuu työssäni täydellisesti, koska toimenkuvani on todella monipuolinen ja yrityksemme lähes kaikilla työntekijöillä on eri koulutus. TOIMINTAMME ON erittäin läpinäkyvää, eikä asiakas voi estää tutkimuksen julkaisemista, vaikka tulokset eivät olisikaan sille mieluisat. Eettisesti pidän tärkeänä, että kaikki tutkimustuloksemme julkaistaan.

» » » » »

ILONA ISO-MUSTAJÄRVI Ilona Iso-Mustajärvi, toimin tutkimuskoordinaattorina farmako epidemiologisia lääketutkimuksia tuottavassa EPID Research Oy:ssa Espoossa. OLEN SYNTYNYT 31.7.1985 Ruskolla Varsinais-Suomessa. VALMISTUIN proviisoriksi reilu vuosi sitten Helsingin yliopistosta pääaineenani biofarmasia ja farmakokinetiikka. TÄTÄ ENNEN työskentelin vähän aikaa eri asiakasapteekeissa farmaseuttista henkilökuntaa vuokraavan Farmanian palkkalistoilla. Sitä ennen olin Fimean laboratoriossa tutkijana. SEURAAVAKSI aion keskittyä moniin uusiin käynnistymässä oleviin tutkimusprojekteihin, joten työtä riittää! RENTOUDUN kirja kädessä viltin alla sohvalla. Nautin myös retkeilystä ja ulkoilusta. Rakastan matkailua, ja pyrin varaamaan uuden matkan viimeistään, kun olen kotiutunut edelliseltä. KUKA OLEN?

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO Suomen Apteekkari liiton toimitusjohtaja ILKKA OKSALA on nimitetty Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajaksi joulukuun alusta 2014 alkaen. Johtajan vastuualueena ovat työelämän lainsäädäntö, koulutus ja yritysturvallisuus. Oksala on työskennellyt Apteekkariliiton toimitusjohtajana vuodesta 2010 ja sitä ennen valtiosihteerinä sosiaali- ja terveysministeriössä, jossa hän on toiminut myös neuvottelevana virkamiehenä. Koulutukseltaan Ilkka Oksala on oikeustieteen kandidaatti.¢ ALGOL PHARMA Proviisori KAISA KARJALAINEN on nimitetty Algol Pharman farmaseuttiset palvelut -ryhmän Senior Regulatory Affairs Specialistiksi 13.1.2014 alkaen.¢ Proviisori KATI LEPPÄNEN on nimitetty Algol Pharman farmaseuttiset palvelut -ryhmän Pharmacovigilance Specialistiksi 20.1.2014 alkaen.¢ MAP MEDICAL TECHNOLOGIES Proviisori EMIL HOLMSTRÖM on kesäkuun alussa nimitetty laadunvarmistusproviisorin tehtäviin Helsingin toimipisteeseen. Yritys kehittää ja valmistaa radiolääkkeitä lääketieteen ammattilaisten käyttöön.¢

Betolvex 1mg B12-VITAMIINI

B12-vitamiinin puutteen ennaltaehkäisyyn ja hoitoon lievissä B12-vitamiinin imeytymishäiriöissä, kasvisruokavalion yhteydessä tai silloin kun B12-vitamiinin tarve lisääntynyt. Betolvex itsehoitolääke on saatavissa vain apteekista.

100 tabl.

UUSI!

tabl.

www.betolvex.fi Betolvex 1 mg (syanokobalamiini) tabletit B12-vitamiinin puutoksen ehkäisyyn ja hoitoon. Puutostiloissa puutoksen syy tulee selvittää ennen hoidon aloitusta. Aikuisilla aloitusannos 2-4 tablettia päivässä. Ylläpitoannos on 1 tabletti päivässä. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Itsehoitolääke. Lisätietoja: Actavis Oy. 9-2014

TEKSTI HENNA KYLLÖNEN JA JUULI LAMBERG KUVAT Dreamstime ja haastateltavat

RU-proviisorit mahdollisuus potilaille, proviisoreille ja yhteiskunnalle! SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS LAATI SYKSYLLÄ 2012 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE LUOVUTETUN ESISELVITYKSEN KOSKIEN PROVIISORIEN RAJATTUA LÄÄKEMÄÄRÄYSTEN UUSIMISOIKEUTTA (RU). JÄSENKYSELYN 2013 MUKAAN ru OLI MONIAMMATILLISTEN TOIMINTAMALLIEN OHELLA YKSI TÄRKEIMMISTÄ ASIOISTA, JOITA PROVIISORIYHDISTYKSEN HALUTTIIN KEHITTÄVÄN PROVIISORIN AMMATTIKUNNAN ROOLIN VAHVISTAMISEKSI YHTEISKUNNASSA. PROVIISORIYHDISTYS VIE HANKETTA TÄLLÄ HETKELLÄ ETEENPÄIN HALLITUKSENSA PUHEENJOHTAJAN VETÄMÄSSÄ TYÖRYHMÄSSÄ.

uomen Proviisoriyhdistys näkee proviisorien lääkemääräysten uusimisoikeuden yhtenä keinona, jolla yhteiskunta voisi lääkepoliittisten tavoitteiden mukaisesti lisätä potilaiden hyvinvointia turvaamalla lääkehoidon jatkuvuutta ja parantamalla lääkehoidon seurantaa. Samalla voidaan säästää terveydenhuollon kokonaiskustannuksissa. Esitys on myös linjassa terveydenhuoltolain kanssa, koska se tarjoaa potilaille valinnanvapautta ja edistää hoidon saatavuutta. Suomessa tehdyn pro gradu -tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia apteekkien asiakkaista suhtautuu myönteisesti proviisorien mahdolliseen rajattuun lääkemääräysten uusimisoikeuteen (Heikkala 2011). Uudella käytännöllä voidaan tasapainottaa terveydenhuoltojärjestelmän kuormitusta sekä turvata potilaan lääkehoidon jatkuvuutta erityisesti akuuteissa tilanteissa. Samalla voidaan hyödyntää paremmin proviisorien osaamista osana moniammatillista yhteistyötä. Tulevaisuudessa tämä merkitsisi nykyistä tehokkaampaa terveydenhuollon resurssien käyttöä. Proviisorien lääkemääräysten uusimismallin tulisi perustua terveydenhuollon toimijoiden yhteistyössä laatimiin selkeisiin pelisääntöihin, jotka ottavat huomioon potilasturvallisuuden lähtökohdat. Proviisoriyhdistys kokee tärkeiksi

mallin elementeiksi muun muassa uusimisen dokumentoinnin, rajatun lääkeainevalikoiman sekä toiminnan luvanvaraisuuden. Proviisoriyhdistyksen näkemyksen mukaan proviisorien lääkemääräysten uusimisoikeuden tulisi olla luonteeltaan täydentävää, ei potilaan lääkärissä käyntiä poissulkevaa. Yhteistyön syventäminen lääkärin ja apteekin välillä potilasturvallisuuden varmistamiseksi on äärimmäisen tärkeää. POTILAAT: PAREMPAA HOITOA

Kun lääke on loppunut ja lääkemääräyksen uusintaa joudutaan odottamaan, potilaan lääkehoidon jatkuvuuden turvaaminen voi tällä hetkellä edellyttää apteekeissa poikkeuksellisia toimenpiteitä. Apteekkien farmaseuttinen henkilökunta kokee päivittäin tilanteita, joissa on välttämätöntä ottaa välittömästi yhteyttä lääkäriin lääkemääräyksen uusimiseksi tai joissa potilas joudutaan ohjaamaan terveyskeskukseen tai yksityisille lääkäriasemille selvittämään lääkemääräyksen uusimista omatoimisesti. Tämä vie apteekilta ja potilaalta aikaa, ja kiireelliset lääkemääräysten uusimiset keskeyttävät lääkärin muun työn. Proviisorien rajattu lääkemääräysten uusimisoikeus vähentäisi apteekkien harmaalla alueella toimimista, kun potilaan lääkehoidon jatkuvuuden turvaamiseksi lääkettä annetaan hänelle etukäteen ilman voimassaolevaa lää-

kemääräystä jäätäessä odottamaan lääkärin uusintaa. Terveyskeskuksissa on monin paikoin krooninen resurssipula, jonka takia säästetään muun muassa vuosittaisista kontrollikäynneistä lääkärin luona. Potilaiden voi tällöin olla hankala uusia lääkemääräyksiään. Lääkehoidon seuranta vaarantuu, kun lääkäri joutuu uusimaan lääkemääräyksiä kiireessä. Lääkäri ei myöskään välttämättä ehdi perehtyä kaikkeen potilaan hoidon kannalta tärkeään tietoon, kun potilaan lääkkeet ovat loppuneet ja apteekista tulee kiireellinen uusimispyyntö puhelimitse. Mikäli lääkäri haluaa perehtyä asiaan paremmin eikä uusi reseptiä puhelimitse, on sama potilas hetken päästä vastaanottojonossa. Kun proviisori uusisi osan lääkemääräyksistä, lääkärin aikaa säästyisi. Näin potilas voisi saada helpommin lääkäriajan tarvitessaan vaativampaa lääkärin konsultointia esimerkiksi kontrolliarvojen tai yleisen voinnin muutoksen yhteydessä. YHTEISKUNTA: säästöjä turvallisesti

Sote-uudistuksen myötä palvelutuotantoa uudistetaan muun muassa työnjaon suhteen. Puhutaan kansalaisen roolia vahvistavista toimintamalleista. Painetta halutaan siirtää terveydenhuollosta kansalaisille, jolloin saadaan suoraa kustannussäästöä. Kansalaiset eivät kuitenkaan ole aina halukkaita niin sanottuun itsepalveluun.

Kun osa lääkkeiden uusimisesta siirtyisi proviisorien rajatun lääkemääräysten uusimisoikeuden myötä apteekkeihin, terveydenhuoltojärjestelmän kuormitus tasaantuisi, resursseja siirtyisi lääkehoidon onnistumisen seuraamiseen ja lääkkeiden saatavuus paranisi erityisesti akuuteissa tilanteissa potilasturvallisuutta vaarantamatta. Lääkärien aikaa vapautuisi tärkeään sairauksien diagnosointiin ja lääkityksen aloittamiseen.

Kymmenien miljoonien säästöpotentiaali Terveydenhuoltoon kohdistuvat kasvavat odotukset, ikääntyvän väestön kasvavat tarpeet ja käytettävissä olevien inhimillisten ja aineellisten voimavarojen niukkuus pakottavat etsimään uusia toiminnallisia ja rakenteellisia ratkaisuja kaikista järjestelmän osista. Siksi myös reseptien uusimisoikeuksia ja -käytäntöjä on tarpeen pohtia uudelleen. Tähän suhteutettuna proviisorien rajatun lääkemääräysten uusimisoikeuden salliminen voisi tarjota yhden palvelujen rationointikeinon.

PROVIISORIT: OSAAMINEN KÄYTTÖÖN

Rajattu lääkemääräysten uusimisoikeus hyödyntäisi nykyistä paremmin proviisorien ammattitaitoa apteekeissa, toisi työhön kokonaisvaltaisempaa (lääke)hoidollista ajattelua, lisäisi yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa ja tätä kautta apteekkityön mielekkyyttä sekä vahvistaisi yhtenäistä ammatti-identiteettiä. Rajattu lääkemääräysten uusimisoikeus laajentaisi proviisorin työnkuvaa apteekissa ja lisäisi työn vastuullisuutta. Apteekeista olisi saatavilla entistä laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa potilaan lääkehoitoa tukevaa palvelua, joka lisäisi sekä potilasturvallisuutta että asiakastyytyväisyyttä apteekeissa. Rajatun lääkemääräysten uusimisoikeuden avulla voidaan hyödyntää tehokkaammin proviisorien tieteellistä, ammatillista osaamista ja kokemusta, mikä merkitsisi nykyistä tehokkaampaa terveydenhuollon resurssien käyttöä. TÄYDENTÄVÄ VAIHTOEHTO

Hyvällä palvelulla on hintansa, mutta emme usko sen koituvan esteeksi. Palvelumalli on Proviisoriyhdistyksen arvion mukaan toteutettavissa kannattavasti. RU-koulutus ei vaadi proviisorilta kovin laajamittaista lisäkoulutusta ja on toteutettavissa kustannustehokkaasti valtakunnan tasolta yhtenäisin toimintakäytäntein. Lisäksi potilaille tämä on vaihtoehto, ja potilas voi edelleen jättää lääkemääräyksensä myös terveyskeskuksessa uusittavaksi, kun tekee sen hyvissä ajoin ennen lääkkeiden loppumista. Apteekkiproviisorin kannalta tämä olisi ehdottomasti enemmän ammattitaidon parempaa hyödyntämistä ja mahdollisuus erikoistua kuin palkkakysymys, vaikka erikoisosaamisen tulee aina näkyä myös palkassa. Tarvittavat opinnot voisi tulevaisuudessa mahdollisuuksien mukaan integroida jopa perustutkintoon esimerkiksi apteekkiin erikoistuvien proviisorien osalta. Nykyisinhän on jo olemassa omia opintopolkuja muun muassa tutkimukseen tähtääville proviisoreille.

MILLAISIA HAASTEITA KOHTAAMME?

Nykyisin Keski-Suomen sairaanhoito piirin johtajana toimiva JUHA KINNUNEN on tehnyt lähes 30 vuoden työuran yliopiston tutkijana ja opettajana. Hänen tutkimuskohteinaan ovat olleet terveydenhuollon palvelujärjestelmän, organisaatioiden, johtamisen ja talouden kysymykset. Hän on työryhmämme asiantuntijajäsen. ONKO PROVIISORIEN RU:LLE TARVETTA?

Perusterveydenhuollon lääkärivaje niin hajaasutusalueilla kuin asutuskeskuksissakin aiheuttaa vakavia toiminnallisia häiriöitä. HANNA TIIRINGIN (Oulun yliopisto) ja HANNAMARIA KUUSION (Helsingin yliopisto) tuoreet väitöskirjat dokumentoivat perusterveydenhuollon kriisiytyvän tilanteen pitkäaikaista kehitystä varsin hyvin. Suurten väestöryhmien osalta luonteva potilas-lääkärisuhde ei toteudu, ja myös odotusaikojen viiveet erikoissairaanhoitoon aiheuttavat tilanteita, joissa kroonisten sairauksien hoitoon käytettyjen lääkkeiden reseptit eivät ole ajan tasalla. Lääkemääräysten uusimisen tarve on oletettavasti erittäin merkittävä syy hakeutua perusterveydenhuollon vastaanotoille tai päivystykseen ilman, että terveydentilassa sinänsä olisi akuutisti muutosta.

Uskoakseni esteet ovat pohjimmiltaan ammattikuntien välisten reviirien määrittämisessä. Kyse on lääkäreiden ammatillisen toiminnan yhdestä kulmakivestä: reseptinkirjoitusoikeuden suojaamisesta. Siksi on ymmärrettävää, että muiden ammattilaisten, kuten sairaanhoitajien ja proviisorien, tehtävänkuvien ja oikeuksien laajeneminen herättää vilkastakin keskustelua. MITEN ARVIOIT MAHDOLLISIA SÄÄSTÖJÄ?

Taloudellisten vaikutusten arviointi edellyttää luotettavia kustannusanalyysejä. Lähtökohtaisesti asetelma on sen kaltainen, että asteittainen reseptinuusimisoikeuden siirto ei suoranaisesti aiheuttaisi apteekeissa lisäkustannuksia, vaan olemassa olevan kapasiteetin hyödyntämistä. Sen sijaan palvelujen käytön väheneminen perusterveydenhuollossa voisi olla merkittävä. Valistunut arvaukseni kansainvälisten kokemuksien perusteella on, että järjestelmän toimiessa hyvin puhutaan kymmenien miljoonien säästöpotentiaalista myös Suomessa. TERVEISESI RU-TYÖRYHMÄLLE?

Pitäisin erittäin toivottavana, että tästä rakentuisi hallittuja pilotteja, joihin olisi mahdollisuus liittää huolellinen seuranta ja arviointiprotokolla. Tämän kautta olisi mahdollisuus tuottaa pätevää ja luotettavaa tietoa mahdollisen uudistustyön perustaksi. VASTAAJA Juha Kinnunen, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja, terveyshallintotieteen professori/UEF

LÄHDE Suomen Proviisoriyhdistys ry:n esiselvitys: Proviisorien rajattu reseptinuusimisoikeus Suomessa – mahdollisuus potilaille ja yhteiskunnalle (2012)

Projekti vaatii pitkäjänteisyyttä tamassa. On tärkeää, että näihin saadaan selkeitä linjauksia.

sesti myös mahdollista kieltää lääkemääräyksen uusiminen.

MITÄ LÄÄKKEITÄ UUSITTAVAKSI?

MITEN VARMISTETAAN YHTEISTYÖ?

Kaiken perusta ovat moniammatillinen yhteistyö ja toimivat järjestelmät. Sähköisen lääkemääräyksen ja Kanta-palvelujen tulee antaa hyvä mahdollisuus potilaan lääketietojen dokumentointiin ja ajantasaiseen tiedonkulkuun terveydenhuollon ammattilaisten ja yksiköiden välillä. Lääkemääräysten uusimiseen liittyvät käytännöt tulisi sopia valtakunnallisesti, ja niitä olisi mahdollista tarkentaa alueellisella tasolla. Tietenkin proviisoreilla tulisi olla omat tunnistenumerot. Ennen kaikkea toivomme, että loisimme yhdessä yhteistyömallin. Olemme keskustelleet tästä jo pitkään ja muu maailma on meitä tässä suhteessa selvästi edellä.

Proviisoriyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana KATERE SHARIFPOUR asetti alkuvuodesta selvät tavoitteet hallituksen kuluvan vuoden toiminnalle. Yhdistyksen toimintasuunnitelman mukaisesti RU-hankkeen edistäminen oli yksi niistä. Pyysimme keväällä perustetun RU-työryhmän puheenjohtajaa avaamaan hankkeen nykytilannetta, haasteita ja tulevaisuutta.

Näkisimme, että proviisorien uusittavaksi sopisivat pääasiassa pitkäaikaissairauk siin käytettävät lääkkeet, joita käyttävät potilaat ovat hyvässä hoitotasapainossa ja kontrollissa. Näitä lääkkeitä voisivat olla muun muassa diabeteslääkkeet, allergialääkkeet ja astmalääkkeet, mutta myös ehkäisytabletit sekä migreenilääkkeet. Esimerkiksi sytostaatit tai PKV-lääkkeet sen sijaan jäisivät uusimisen ulkopuolelle. Haluan vielä selventää, että mahdolliset BTC-lääkkeet ja RU-lääkkeet ovat kaksi eri asiaa, vaikkakin proviisorin ammattitaito ja laadunvalvonta on molemmissa olennaista. Koemme, ettei lääkemääräysten mahdollinen kahden vuoden voimassaolokaan poissulje proviisorien lääkemääräysten uusimistarvetta akuuteissa tilanteissa. Päinvastoin se edellyttää aiempaa enemmän lääkehoidon seurantaa myös apteekeilta. Potilaan hoitotasapainoa tulee painottaa, ja tarpeen mukaan potilas tulee ohjata lääkärille. Nykyinen laadukas apteekkijärjestelmä ja korkeasti koulutetut farmasian alan ammattilaiset osaavat ohjata potilaan lääkärille, mikäli se on tarpeellista.

MITÄ TYÖRYHMÄLLE KUULUU?

UUSIMIS- VAI MÄÄRÄÄMISOIKEUS?

Työryhmä on keskustellut asiasta niin potilaan, yhteiskunnan kuin proviisorienkin näkökulmat huomioiden, ja on puhuttu muun muassa potilaan lääkehoidon jatkuvuuden turvaamisesta, suorista kustannussäästöistä, ammattikuntamme nykyistä näkyvämmästä roolista terveydenhuollossa sekä asiakastyytyväisyydestä apteekissa. Projekti vaatii pitkäjänteistä sitoutumista ja työtä. Haasteisiin kuuluu tarvittavien lakimuutosten läpikäyminen sekä terveydenhuollon perinteisten roolien ja ennakkoluulojen rikkominen. Näistä haasteista tulee keskustella avoimesti. Meidän kaikkien tavoitteina ovat hyvä potilasturvallisuus, yhteistyö ja tehokkuus. Proviisorin oikeusturvaa ja vastuuasioita ollaan vielä tarken-

Proviisoriyhdistyksen aloite proviisorien rajatusta lääkemääräysten uusimisesta on välillä sekoitettu lääkkeenmääräämisoikeuteen. Rajattu lääkemääräysten uusimisoikeus on eri asia. RU:ssa on kyse lääkärin jo diagnosoimaan sairauteen määrättyjen lääkkeiden määräyksen uusimisesta ja mahdollisten laboratorio- tai muiden seurantatulosten perusteella uusittavaan määräykseen tehtävästä annostuksen pienestä korjaamisesta, mutta ei uuden lääkehoidon aloittamisesta. Rajatulla uusimisoikeudella tarkoitamme, että lääkemääräysten uusimista tehdään ensisijaisesti akuuteissa tilanteissa, hyvässä hoitotasapainossa oleville potilaille, tiettyjen lääkkeiden osalta. Lääkärin on luonnolli-

TYÖRYHMÄN TERVEISET PROVIISOREILLE?

Yksi Proviisoriyhdistyksen tavoitteista on kasvattaa proviisorien merkitystä ja roolia terveydenhuollossa. Tähän liittyen merkittävin menneillään oleva projekti on proviisorien rajatun lääkemääräysten uusimisoikeuden eteenpäin vieminen. Vuoden 2013 jäsenkyselyn myötä työryhmä sai vahvistuksen suunnasta, ja asiaa lähdettiin ajamaan aktiivisesti eteenpäin. Haluamme tulevaisuudessa hyödyntää apteekkiproviisorien ammattitaitoa nykyistä enemmän. Syksy alkaa RU-hankkeen suhteen vahvasti ja aktiivisesti. Projekti vaatii edelleen pitkäjänteistä sitoutumista ja paljon työtä. Tiedostamme, että projektissa on lukuisia haasteita ja avoimia kysymyksiä. Tarvitsemme taaksemme jäsenistöä tukemaan ja auttamaan hankkeen eteenpäin viemisessä. RU-kysely on hankkeelle erittäin tärkeä, ja toivomme suurta vastausprosenttia. Kyselyn tulokset tulevat osaltaan ohjaamaan hankkeen tulevaisuutta ja ensi vuotta. Kiitos, kollegat, jo etukäteen ajastanne!

VASTAAJA Katere Sharifpour, Proviisoriyhdistyksen hallituksen ja RU-työryhmän puheenjohtaja

MITÄ MIELTÄ SINÄ OLET? Kerro omat ajatuksesi ja ota osaa ajankohtaiseen RU-kyselyyn osoitteessa www.proviisoriyhdistys.net/RU-kysely. Kyselylinkki on avoinna sunnuntaihin 26.10. saakka.

»innovaatiot

TEKSTI Maija Rauha KUVAT PETER GINTER/Bayer, Mauri Ratilainen ja haastateltavat

Näillä rahkeilla

maailman kärkeen! ON TÄYSIN MAHDOLLISTA, ETTÄ JONKIN ISON, MONIA MERKITTÄVÄSTI AUTTAVAN LÄÄKE- JA TERVEYSALAN INNOVAATION POHJATÖITÄ TEHDÄÄN PARHAILLAAN SUOMESSA. ONKO SE SOLU- TAI GEENITERAPIAA, KUDOSMUOKKAUSTA VAI JOTAKIN IHAN MUUTA? EMME TIEDÄ, KOSKA MATKA KEKSINNÖSTÄ HOIDOKSI ON PITKÄ JA MONIPOLVINEN.

roviisorin oppaana lääke- ja terveysalan innovaatioiden maailmaan toimii Lääkealan tutkimus- ja kehittämiskeskus Fimean tutkimusprofessori Pekka Kurki. Hän on myös Euroopan lääkeviraston johtokunnan varajäsen, mukana EMA:n tieteellisissä ryhmissä ja osallistuu monenlaisiin tieteellisiin lääkkeiden arviointitehtäviin. Siten hänellä on hyvä kokonaiskuva siitä, millaisia lääkkeitä terveydenhuollossa tulevaisuudessa käytetään.

MILLAISILLE LÄÄKKEILLE ON SUURIN TARVE?

Riippuu asuinpaikasta. On vielä sairauksia, joihin ei ole olemassa tehokasta lääkehoitoa, mutta jos ajatellaan maailman terveysongelmia, lääkkeillä on niiden ratkaisemisessa vain pieni rooli. Meillä Suomessa terveelliset elämäntavat olisivat moniin kansantauteihin parempi ratkaisu kuin lääkehoidot. Maailmanlaatuisesti ajatellen infektiotaudeille olisi hyvä saada nykyistä tehokkaampia hoitoja. Ongelmana on, että tau-

dinaiheuttajat muuntuvat nopeasti niin, etteivät vanhat lääkkeet enää tehoa niihin. MISTÄ PAREMPIEN HOITOJEN SAAMINEN ON KIINNI?

Lääkekehityksen ketjun jokaisen lenkin tulisi olla kohdallaan. Yliopistojen toimintaedellytysten ja tutkimuksen rahoituksen tulee olla kunnossa. Terveydenhuollon halukkuus osallistua tuotekehitykseen on olennaista. Yhteiskunta rahoittaa suurimman osan lääkehoidoista ja todella

PEKKA KURKI

Kohdunsisäinen hormoniehkäisin Mirena on yksi menestyksekkäimmistä suomalaisista lääkealan innovaatioista ja Suomen suurin farmaseuttinen vientituote. Kaikki Mirenat valmistetaan Bayerin Turun tuotantolaitoksella.

• Fimean tutkimusprofessori vastuualueena osaamisen ja EU-vaikuttavuuden kehittäminen. Työnkuvaan kuuluvat myös lääkevalvontaan liittyvä tutkimustyö, arviointityön laadunvarmistus sekä kansallinen ja kansainvälinen sidosryhmätyö. • Valmistunut lääkäriksi Helsingin yliopistosta, jossa on myös väitellyt ja saanut erikoislääkärin oikeudet sisätautien ja reumatologian alueilla. • Toiminut lääkärinä sairaaloissa, tutkijana Suomessa ja ulkomailla, lääkekehityksessä teollisuudessa Suomessa ja ulkomailla sekä lääkevalvonnassa Suomessa ja Euroopan lääkevirastossa. • Työstä on tullut osittain myös harrastus. Puuhailee vapaa-aikana mahdollisimman tehottomasti saadakseen samalla liikuntaa. ■

tärkeät hoidot lähes kokonaan. Siksi on myös veronmaksajan sietokyvystä kiinni, miten hyviä hoitoja meillä on. Tutkimusmyönteisyyttä tarvitaan kaikilla tasoilla.

ka kallis lääke saattaa säästää jossakin muualla, kuten sairaalahoidossa ja työkyvyttömyyskustannuksissa. Tätä koskevan terveystaloudellisen tiedon tarve kasvaa.

MITÄ LÄÄKKEILTÄ TULEVAISUUDESSA ODOTETAAN?

MILLE TERAPIA-ALUEILLE LÄÄKEINNOVAATIOT KESKITTYVÄT 10 VUODEN KULUESSA?

Terapeuttisessa filosofiassa on tapahtumassa tärkeä muutos. Lääkehoidon historiassa oli aika, jolloin kaikki hoito oli oireenmukaista. Tällä hetkellä monet sairaudet pystytään pysäyttämään: niiden etenemistä pystytään hidastamaan tai jopa estämään. Seuraavaksi on tulossa hoitoja, joiden avulla voidaan korvata jo menetettyjä toimintoja. Lääkkeen vaikuttavuudelta odotetaan tulevaisuudessa nykyistä enemmän. Enää ei riitä, että tietty osa potilaista saa avun. Hoito halutaan kohdistaa entistä tarkemmin vain niihin potilaisiin, joita lääke auttaa. KASVAVATKO LÄÄKEHOIDON KUSTANNUKSET?

Kokemus osoittaa, että uudet, tulossa olevat lääkkeet ovat kalliimpia kuin aikaisemmat. On kuitenkin vaikea sanoa, miten nämä lääkkeet vaikuttavat hoidon kokonaiskustannuksiin, kos-

Uusia lääkkeitä on kehitteillä eniten syövän sekä immunologisten, neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn. Trendi johtuu siitä, että kyseessä ovat suuret kansanterveysongelmat, joihin yhteiskunta haluaa investoida. Lisäksi tieteellinen tutkimus on paljastanut uusia lääkehoidon kohteita juuri näillä alueilla. Rokotekehitys on vilkasta vanhojen ja uusien infektiotautien ehkäisemiseksi. Myös harvinaisiin sairauksiin on lääkkeitä kehitteillä ilahduttavan paljon. MILLAISIA UUDET HOIDOT OVAT?

Suurin osa lääkkeistä on edelleen suun kautta otettavia pieniä kemiallisia aineita, mutta biologiset lääkkeet muodostavat jo noin 30–40 prosenttia kaikista uusista innovatiivisista lääkkeistä. Tuotekehitysputkessa on paljon esimer-

kiksi yhdistelmä-dna-tekniikalla valmistettuja biologisia lääkkeitä, jotka tuotetaan elävässä organismissa. Uusi, potentiaalisesti tärkeä lääkehoitojen ryhmä on pitkälle kehittyneiden terapioiden lääkkeet: soluja geeniterapia sekä kudosmuokkaus. Geeniterapiassa elimistö ohjelmoidaan tuottamaan lääkettä itse. Soluterapiassa käytetään kokonaisia soluja lääkkeinä. Esimerkki soluterapiasta on rustosoluvalmiste, jonka avulla voidaan edistää rustosoluvaurioiden parantumista. Kudosmuokkauksen avulla valmistetaan keinoelimiä. Esimerkiksi luuvaurioiden korjaaminen kasvattamalla uutta luuta puutosalueen muotoiseen kehikkoon on jo pitkällä. Keinomunuainen on todellisuutta, ja pian osataan tehdä keinomaksa. Diabetespotilaalle osataan tulevaisuudessa ehkä antaa uusia insuliinia tuottavia haimasoluja tai rakentaa kokonaan uusi haima. Myös selkäydinvaurioita pyritään korjaamaan uusilla soluhoidoilla. Parkinsonin taudin hoitamiseksi istutetaan dopamiinia tuottavia soluja aivojen kudoskadosta kärsiviin kohtiin. Kehittyneisiin terapioihin liittyy vielä paljon tieteellisiä ongelmia, jotka tulee ratkaista ennen kuin ne otetaan laajempaan käyttöön.

»innovaatiot

Suomi kuuluu Bayerin tärkeimpiin tutkimusmaihin. Kuvassa tutkijat työssään Bayerin analyyttisessä laboratoriossa Turun tuotantolaitoksella. MIKÄ UUSI HOITO ON LÄHINNÄ OMAA SYDÄNTÄSI?

Kun olin nuori reumalääkäri, monoklonaaliset vasta-aineet olivat uusi juttu, jonka odotettiin mullistavan reuman hoidon nopeasti. Aikaa kului, eikä 20 vuoteen tapahtunut juuri mitään. Vasta nyt käytössä on useita hyviä uusia vasta-aineisiin perustuvia hoitoja ja lisää on tulossa. Uusien lääkkeiden tarve oli yksi syy siihen, että jätin reumatologian ja siirryin ensin teollisuuteen ja sitten Fimeaan. Hoidot ovat nykyään niin tehokkaita, ettei reumakirurgiaa enää tarvita entiseen tapaan, ja potilaat pysyvät toimintakykyisinä. Tiedämme usein hyvissä ajoin, mitä lääkeaineita ja hoitoja on tulossa, mutta emme välttämättä vielä tiedä, mihin niitä tullaan pääasiassa käyttämään ja miten kauan niiden hiominen vie. Vasta-aineista toivotaan nyt lisäapua muun muassa diabeteksen, nivelreuman, psoriasiksen, syövän, kroonisten suolistotulehduksien ja astman hoitoon. MITEN LÄÄKKEIDEN ANNOSTELU MUUTTUU?

Parenteraalisesti annettavien lääkkeiden osuus kasvaa. Antolaitteet ovat teknisesti pitkälle kehittyneitä ja saattavat pystyä annostelemaan lääkettä tarpeen mukaan. Lääkehoidon seuranta helpottuu uuden informaatioteknologian avulla. Diabeetikoiden ja reumapotilaiden ohel-

la myös muut potilaat alkavat annostella biologisia lääkkeitä itse. Osa uusista lääkehoidoista edellyttää kuitenkin sairaalakäyntiä. Kehittyneiden terapioiden käyttöön liittyy usein kirurgisia tai muita toimenpiteitä. Siltä osin lääkehoito siirtyy perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Biologisten lääkkeiden roolin kasvu tuleekin ottaa huomioon lääkehoidon kaikilla tasoilla, kuten hoidon porrastuksessa, lääkkeiden jakelussa, valvonnassa, lääkekustannuksissa ja korvauspolitiikassa. MITEN YKSILÖLLISTÄ LÄÄKEHOITO VOI OLLA?

On arvioitu, että joka toisella kehitteillä olevista lääkkeistä on jokin henkilöistetyn lääkehoidon piirre. Yleensä kyse on siitä, että hoito valitaan perimään liittyvän tiedon perusteella niin, että saadaan paras mahdollinen hoitovaste ja siedettävyys. On vielä epäselvää, miten nopeasti ja pitkälle henkilöistyminen etenee. Tällä hetkellä pisimmälle on edetty syöpäsairauksien hoidossa. Jos väestö jakautuu geneettisesti alaryhmiin, joista jollekin hoito on tehokas ja hyvin siedetty, toiselle tehoton ja kolmannelle haitallinen, on helppoa ratkaista, kenelle hoitoa annetaan. Mutta annetaanko hoitoa myös potilaille, jotka saavat keskinkertaisen vasteen? Tai niille, joilla hoito tehoaa, mutta tuottaa haittoja? Rajanveto voi olla vaikeaa. Sairauden luonne

ja tarvittava lääkehoito voidaan yhä paremmin määrittää potilaskohtaisilla analyyseillä. Sen sijaan lääkkeiden hyväksyntä tulee näkyvässä tulevaisuudessa perustumaan pääasiassa kontrolloituihin lääketutkimuksiin. MITEN PATENTIT VAIKUTTAVAT LÄÄKEKEHITYKSEEN?

Patentti ei ole lääkeinnovaation ainoa suoja. Lääkelainsäädäntö takaa uusille, innovatiivisille lääkkeille suojan kymmeneksi vuodeksi myyntiluvan myöntämisen jälkeen. Patenteilla voidaan hidastaa kopiolääkkeiden tuloa markkinoille senkin jälkeen. Eri maiden erilainen patenttikäytäntö vaikeuttaa globaalia lääkekehitystä. Patenttikikkailulla voi olla jopa haitallisia vaikutuksia lääkeinnovaatioiden käyttöön ottoon, jos vanhojen lääkkeiden korkeat hinnat estävät uusien lääkkeiden käyttöön oton. ONKO SUOMESTA INNOVAATIOIDEN EDELLÄKÄVIJÄKSI?

Olemme haastajan asemassa, koska innovaatiotoiminnassa pelaa suuruuden logiikka – monista hankkeista onnistuu useampi kuin harvoista. Siitä huolimatta olen samaa mieltä terveysalan kasvustrategiaa pohtineen työryhmän kanssa: kyllä meidän on mahdollista olla mukana innovaatioiden eturintamassa. Meillä on yleisesti ottaen tutkimusmyönteinen ilmapiiri ja hyvin koulutettuja,

rohkeita ja innovatiivisia ihmisiä. Parannettavaa on etenkin eri tahojen toiminnan synkronoinnissa siten, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnan pullonkaulat vältetään. Yhdessä tekeminen ja oman idean markkinointi vain eivät ole suomalaisille tyypillistä, joten tarvitsemme lisää ulospäin suuntautuneita ja kaupallisesti lahjakkaita ihmisiä. On myös tärkeää pitää huolta, että lääkeinnovaatiot jalostetaan meillä mahdollisimman pitkälle, jotta mahdollisimman suuri osa taloudellisesta hyödystä jää Suomeen. MILLAISTA LÄÄKETUTKIMUSTA MEILLÄ TEHDÄÄN?

Suomessa tehdään maailman eturivin tutkimustyötä sekä yliopistoissa että lääkeyrityksissä ja pienemmissä lääkekehitysyrityksissä. Kliinisten lääketutkimusten määrä on kuitenkin vähentynyt viime vuosina. Meillä on tutkivaa lääketeollisuutta luonnollisesti vähemmän kuin isoissa maissa, mutta myös vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. Meillä on vähän isoja eikä yhtään tosi isoa lääkeyritystä. Suomen kilpailuvalttien pitäisi olla nopeus, asiantuntijuus ja laatu. Hintakilpailussa emme pärjää. Pieniä alkuvaiheen yrityksiä Suomessa on paljon, mutta niiden ongelma on, etteivät niiden voimavarat riitä myyntiluvan edellyttämiin isoihin potilastutkimuksiin eivätkä lääkkeen markkinointiin. Tyypillisesti yliopistoista lähteneet ja yhteiskunnalta tukea saaneet pienet yritykset tekevät ensimmäisten vaiheiden tutkimustyön ja joutuvat sitten myymään aihionsa isoille lääkeyrityksille. Tämä on kansainvälinen trendi ja johtuu osaltaan siitä, että isot lääkeyritykset ovat keskittyessään supistaneet omaa lääkekehitystoimintaansa. MILLAISIA INNOVAATIOITA ON VIREILLÄ?

Vain lääkeyritykset ja tutkijat voivat vastata tähän tyhjentävästi. Suomalaisyrityksissä on parhaillaan kehitteillä muun muassa hormonihoitoihin ja syövän liitännäisterapiaan sekä soluterapiaan, geeniterapiaan ja kudosmuokkaukseen liittyviä innovaatioita. Odotan näiltä yrityksiltä paljon. Ne voivat menestyä hyvin, jos ovat riittävän nopeita ja toimivat oikein. Meillä on myös arvokkaita farmaseuttisia innovaatioita, kuten hitaasti ja kontrolloidusti lääkettä luovuttavia lääkemuotoja ja lääkkeen ottoa helpottavia älypakkauksia. MITÄ FIMEA TEKEE INNOVAATIOIDEN HYVÄKSI?

Asemamme ei ole ratkaiseva, mutta edistämme omalta osaltamme lääketutkimusta tekemällä työmme hyvin. Myyntilupatiimimme tärkein työkalu on tieteellinen ja regulatorinen neuvonta, jota annamme yrityksille päivittäin. Yritykset

Suomalainen lääketutkimus kärsii tutkimusinfrastruktuurin pirstaleisuudesta ja päällekkäisyydestä. Lisää yhteistyötä! Helsingin yliopiston professori JARI YLI-KAUHALUOMA pitää yliopistojen, tutkimuslaitosten ja lääkealan yritysten yhteistyötä elintärkeänä innovaatioiden kehittämisessä ja toivoo sitä vielä lisää. Hänen tutkimusryhmänsä on mukana kahdessa yhteistyöhankkeessa. Toisen tavoitteena on kehittää Helsingin yliopistossa suunniteltujen ja syntetisoitujen yhdisteiden perusteella tehokkaampia ja turvallisempia lääkeaineita malariaa vastaan. Avoimeen innovaatioon perustuvassa tutkimushankkeessa on kumppanina GSK:n Tres Cantosissa Espanjassa sijaitseva trooppisten tautien tutkimuslaitos. Toinen hanke liittyy antibioottiresistenssiin ja uusien antibioottien kehittämiseen. Kyseessä on Euroopan komission, lääketeollisuuden eurooppalaisen kattojärjestön (EFPIA) ja hankeosapuolten yhdessä rahoittama projekti, jonka päätavoitteena on kehittää uusia, Gram-negatiivisiin bakteereihin tehoavia antibiootteja. Tässä Innovative Medicines Initiative-ohjelmaan kuuluvassa sekä GSK:n ja Uppsalan yliopiston koordinoimassa ENABLE-hankkeessa (European Gram-negative Antibacterial Engine) on mukana 18 eurooppalaista yliopistoa ja tutkimuslaitosta, 10 pienyritystä ja neljä lääkeyhtiötä: GSK, AstraZeneca, Basilea Pharmaceutica ja Sanofi-Aventis. – Trooppisten tautien tämänhetkisen lääkehoidon ongelmat ovat valtavat: lääkeresistenssi, lääkeaineiden korkea hinta, toksisuus ja vakavat sivuvaikutukset sekä huono hoitomyöntyvyys. Siksi haluaisin nähdä tulevaisuudessa parempia lääkehoitoja juuri pieneliöiden ja virusten aiheuttamien trooppisten tautien hoitoon, Yli-Kauhaluoma sanoo. Yli-Kauhaluoma kertoo, että suomalaisissa yliopistoissa tutkitaan tällä haavaa etenkin tieteenalojen välimaastossa olevia aiheita. Näitä ovat esimerkiksi henkilökohtainen lääketiede, tulevaisuuden lääkehoidot, jotka perustuvat kantasoluihin ja niiden pienmolekyyleillä tapahtuvaan erilaistamiseen, innovatiiviset formulaatiot ja lääkeaineen kohdentaminen nanoteknologisesti sekä meren ja metsien luonnonvarojen käyttömahdollisuudet lääkeraaka-aineina ja lääkintälaitteina tai niiden aihioina. – Yliopistoissamme on paljon osaamista ja mahdollisuuksia innovaatioihin. Suomalaisen lääketutkimuksen suurimpia ongelmia ovat tutkimusrahoituksen hajanaisuus sekä tutkimusinfrastruktuurin pirstaleisuus ja päällekkäisyys. Uskon kuitenkin, että Suomella on rahkeita lääke- ja terveysinnovaatioiden edelläkävijäksi. Tässä viittaan työ- ja elinkeinoministeriön ”Alkion raporttiin” eli Terveysteknologiaja lääketutkimus Suomen kasvun tukijalkana -julkaisuun vuodelta 2012. Myös Lääkepolitiikka 2020 kehottaa edistämään lääkeinnovaatioiden syntymistä ja hyödyntämistä. Tästä asiasta voinee olla ainoastaan samaa mieltä, hän sanoo. ■

»innovaatiot voivat varmistaa meiltä etukäteen, miten säädöksiä tulkitaan. Näin voidaan välttää virheitä ja turhaa työtä. Emme ota kantaa yritysten toimintaan muuten, mutta pidämme mielessä tärkeimmät tavoitteemme, jotka ovat lääkkeiden turvallisuuden ja saatavuuden varmistaminen. HAITTAAKO MYYNTILUPAMENETTELY INNOVAATIOIDEN PÄÄSYÄ MARKKINOILLE?

Lääkekehitys on raskasta ja kallista viranomaisvaatimusten takia. Tilanteella on historialliset juurensa lääkekatastrofeissa, joiden seurauksena valvontaa on lisätty ja lakeja säädetty, sekä valvontaan liittyvässä monimutkaisessa kansainvälisessä yhteistyössä. Järjestelmän muuttaminen ei ole nopeaa emmekä voi tehdä sitä yksin. Todella tärkeä lääke on silti edelleen mahdollista saada markkinoille nopeasti. Sellaisia lääkkeitä nähdään kuitenkin valitettavan harvoin. Ei ole kokonaisuuden kannalta suuri ongelma, jos kymmenen masennuslääkkeen rinnalle tulossa oleva yhdestoista lääke joutuu odottamaan jonkin aikaa myyntilupaa. MIKSI UUDET LÄÄKKEET OVAT KALLIITA?

On selvää, että kun uutta lääkettä varten on tehtävä paljon tutkimusta, se maksaa. Toinen, yhtä merkittävä syy lääkkeiden hintatasoon on kilpailun puute. Lääkkeiden hintalautakuntaa syytetään usein siitä, että lääke jää korkean hinnan takia vaille korvattavuutta. Kysyykö kukaan, miksi hinta on asetettu niin korkealle? Lantilla on aina toinenkin puoli, ja terveydenhuoltojärjestelmää vaivaa osaoptimointi. Yhtenäistä käsitystä siitä, mikä on edullista ja mikä kallista, ei pääse syntymään, koska sairaaloiden, Kelan ja lääkkeiden käyttäjien intressit ovat erilaiset ja jokainen pelaa omaan pussiinsa. Tämä tuskin on suomalainen erityisongelma. Suomessa on hyvää, että kaikki osapuolet tuntevat toisensa ja asioista voidaan keskustella parhaan tuloksen aikaansaamiseksi. MINKÄ HOIDON SOISIT SEURAAVAKSI TULEVAN SAATAVILLE?

Sellaisen, joka pienentää globaaleja terveysongelmia. Pidän rokotteiden kehitystyötä hyvin tärkeänä. Olisi tärkeää saada rokote malariaan, AIDSiin ja ebolaan sekä immuuniterapia syövän ja diabeteksen hoitoon ja ehkäisyyn. Jos yksikin näistä saataisiin ratkaistuksi, sitä kautta voisi ratketa moni muukin avoin kysymys. MITÄ ODOTAT TULEVAISUUDELTA?

Näemme varmasti vielä paljon lääkehoidon mullistuksia. Ne eivät ehkä koske yhtä isoja potilasryhmiä kuin aikaisemmin, mutta tiettyjen ryhmien hoidossa voi tulla tosi hienoja edistysaskeleita. ■

Suomella on mahdollisuuksia biopankkeihin liittyvän liike- ja tutkimustoiminnan kärkimaaksi. Vauhtia biopankeista! Bayerin lääketieteellinen johtaja CHRISTER STRÖMBERG kertoo, että Suomi kuuluu Bayer-konsernin keskeisimpiin maihin terveydenhuoltoon liittyvässä tutkimustoiminnassa. Suomessa työskentelevä henkilöstö on mukana noin 60 kansainvälisessä kliinisessä tutkimuksessa, ja Suomesta käsin johdetaan lähes 30 globaalia kliinistä tutkimusta eri puolilla maailmaa. Bayerilla on parhaillaan tuotekehitysohjelmassaan useita erilaisia lääkemolekyylejä loppuvaiheen (faasi 2/3) kliinisissä tutkimuksissa. Nämä liittyvät Bayerin ydinosaamisalueisiin eli sydän- ja verisuonisairauksien, syöpätautien ja naistentautien hoitoon. Lääkemolekyylien tehoa ja turvallisuutta tutkitaan esimerkiksi sydämen vajaatoiminnan, lymfooman, anemian ja endometrioosin hoidossa. Turussa kehitetään lisäksi polymeeripohjaista lääkeannostelua hyödyntäviä valmisteita. – Suomella on mielestäni erinomaiset edellytykset olla edelläkävijämaa lääkeja terveysinnovaatioiden alueella. Edellytyksenä on kuitenkin eri toimijoiden välinen tiivis yhteistyö. Osaamispohjaamme täytyy laajentaa yhteistyön ja verkostoitumisen kautta, mikä puolestaan houkuttelee Suomeen enemmän ulkomaalaisia tutkijoita. Monipuolinen osaaminen vauhdittaa keksintöjen syntyä, joista jalostuu tuotteita ja niiden ympärille muodostuu yrityksiä, jotka kiinnostavat ulkomaalaisia investoijia. Mutta kaikki tämä alkaa yhteistyöstä, hän tähdentää. Bayer pyrkii tapaamaan laajalti lääkealan toimijoita niin yliopistoissa, tutkimuslaitoksissa kuin yrityksissäkin ja selvittämään, millaisia kehityshankkeita Suomessa on meneillään. Toiminta on johtanut myös konkreettisiin yhteistyöhankkeisiin, joista merkittävä esimerkki on hiljattain julkistettu Bayerin ja Orionin yhteistyösopimus uuden eturauhassyöpälääkkeen kehittämisestä ja kaupallistamisesta. Bayer seuraa tarkasti myös kasvuyrityksiä ja on isännöinyt muun muassa FiBanin (Finnish Business Angels) sijoittajatapaamisia. Strömbergin mukaan tulevaisuuden lääkehoitojen keskiössä ovat henkilökohtaiset lääkehoidot, joiden kehittämisessä keskeisessä asemassa ovat biopankit. Tässä piilee kenties Suomen pääsylippu innovaatiotoiminnan kansainvälisten huippumaiden joukkoon. – Biopankeillamme on kilpailuetuja, jotka voivat nostaa Suomen biopankkeihin liittyvän liike- ja tutkimustoiminnan kärkeen. Uusi biopankkilakimme antaa meille merkittävän etulyöntiaseman muihin maihin nähden. Kilpailuetuihimme kuuluu myös koko väestön kattava julkinen terveydenhuolto, joka mahdollistaa kliinisen ja rekisteritiedon yhdistämisen biopankkinäytteisiin, Strömberg sanoo. ■

»fip TEKSTI JOONAS SALO KUVAT FIP

FARMASIAN ALAN MAAILMANKONGRESSI JÄRJESTETTIIN TÄNÄ VUONNA BANGKOKISSA, THAIMAASSA BITEC-KONGRESSI- JA NÄYTTELYKESKUKSESSA 30.8.–4.9. TEEMANA OLI ”ACCESS TO MEDICINES AND PHARMACISTS TODAY, BETTER OUTCOMES TOMORROW”. FARMASIAN AMMATTILAISET YMPÄRI MAAILMAN KERÄÄNTYIVÄT KONGRESSIIN KUULEMAAN NOIN 300 ESITYSTÄ.

Näkymä Chao Phraya -joelle FIP:n puheenjohtajan vastaanottotilaisuudesta.

ongressi keräsi tänä vuonna yhteen noin 2 000 farmasian alan ammattilaista 95 eri maasta, mikä oli noin kolmanneksen vähemmän kuin viime kerralla. Farmasian maailmanjärjestö FIPin pääsihteeri ja toimitusjohtaja LUC BESANÇON arvioi, että huonompaan osallistujamäärään saattoivat vaikuttaa muun muassa Thaimaan alkuvuoden levottomuudet. Myös

suomalaisia oli paikalla vain vähän, reilu 20 henkilöä, kun viime vuonna Irlannissa suomalaisia oli mukana lähes 150. Kongressin esitykset ja paneelikeskustelut heijastivat laajasti farmasian alan uusia tuulia, esittelivät uutta tutkimustietoa eri maista sekä antoivat farmasian ammattilaisille mahdollisuuden ottaa opiksi toistensa kehittämistä toimivista käytännöistä. Ennen kaikkea kong-

ressi tarjosi foorumin keskusteluun ja ajatustenvaihtoon luontevasti yli maiden ja mantereiden rajojen. PUHEENJOHTAJAKSI NAINEN

FIP-kongressissa koettiin historiallisia hetkiä, kun järjestön puheenjohtajaksi valittiin ensimmäistä kertaa järjestön 102-vuotisen historian aikana nainen. Puheenjohtajaksi valitulla far-

»fip Oath/promise of a pharmacist

As a pharmacist, I vow to serve humanity and to support my profession’s ideals and commitments. I shall be guided in all dimensions of my life by the highest standards of human conduct. I shall apply the full measure of my knowledge and abilities to supporting the health and wellbeing of all those I serve. I shall always place the needs of all those I serve above my personal interests and considerations. I shall treat all those I serve equally, fairly and with respect, regardless of gender, race, ethnicity, religion, culture or political beliefs. I shall protect the confidentiality of per-

sonal and health information entrusted to me. I shall maintain my professional knowledge and competence throughout my career. I shall support the advancement of knowledge and standards of practice in pharmacy. I shall nurture the preparation of future members of my profession. I shall use all opportunities to develop collaborative practice with all healthcare professionals in my environment. In taking this solemn oath/making this promise, I honour those who have supported my development as a pharmacist and commit myself never to act in a manner that is contrary to those vows. ■

Espanjalainen Carmen Peña on FIPin historian ensimmäinen naispuheenjohtaja.

masian tohtori CARMEN PEÑALLA on FIPin palveluksessa pitkä kokemus, josta kuusi viime vuotta varapuheenjohtajana. Kotimaassaan Espanjassa Peña toimii apteekkarina sekä paikallisen proviisorien ammattijärjestön puheenjohtajana. Valintapuheessaan Peña painotti erityisesti sen työn tärkeyttä, jota FIP tekee koulutuksen sovittamiseksi työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Uuden puheenjohtajan lisäksi FIPin edustajisto nimitti neljä uutta varapuheenjohtajaa. Kauttaan FIP:n varapuheenjohtajana jatkaa myös suomalainen apteekkari EEVA TERÄSALMI. FARMASIAN ALALLE VALA

FIPin edustajisto hyväksyi farmasian alalle yhteisen mallin valaksi tai proviisorin lupaukseksi. Valaa voidaan käyttää mallina oman kansallisen valan kehittämisessä. FIP rohkaisee kaikkia maita ottamaan valan käyttöönsä. ■

FIP järjestönä The International Pharmaceutical Federation (FIP) on 1912 perustettu farmasian alan maailmanjärjestö, jolla on 126 jäsenjärjestöä. Jäsenjärjestöjensä kautta se edustaa yli kolmea miljoonaa farmasian alan ammattilaista ympäri maailmaa. Suomen Proviisoriyhdistys on FIPin täysjäsen ja osallistuu järjestön toiminnan linjaamiseen sen korkeimmassa elimessä, edustajistossa (FIP Council). ■

.pharmacy torjuu villejä nettiapteekkeja Kaupankäynnin siirtyessä verkkoon on luonnollista, että myös lääkkeitä halutaan ostaa yhä enemmän internetistä. Ongelmana on kuitenkin laillisen verkkoapteekin löytäminen kaikkien verkkoyrittäjien joukosta. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan väärennettyjen ja laittomien lääkkeiden kaupan arvo on noin 57 miljardia euroa vuodessa. Yli puolet laittomista verkkoapteekeista ostetuista lääkkeistä osoittautuu väärennöksiksi. Suomessa ongelmaan on vastattu Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean verkkosivustolla, joka listaa kaikki lailliset verkkoapteekit. Kesäkuussa Euroopan komissio esitteli logon, jonka avulla asiakas pystyy tunnistamaan laillisen Euroopan unionissa toimivan verkkoapteekin. Koska Internet on avoin verkko, on ongelma kuitenkin globaali, ja vuoden 2015 alusta ongelmaan tarjotaan myös maailmanlaajuista ratkaisua. Siitä lähtien apteekit voivat hankkia itselleen .pharmacy-päätteisen verkko-osoitteen, joka on huomattavasti vaikeampi väärentää kuin verkkosivuille lisättävä logo. Maailman farmasian järjestön FIPin tukemassa projektissa yhdysvaltalainen National Association of Boards of Pharmacy (NABP) valvoo yhdessä kansallisten toimijoiden kanssa, että pääte myönnetään ainoastaan kotimaassaan laillisen internetapteekin vaatimukset täyttävälle verkkosivustolle. Tällä hetkellä päätettä voivat hakea ainoastaan yhdysvaltalaiset verkkoapteekit, mutta kun eri maiden järjestöjä ja viranomaisia saadaan liittymään tarkastajiksi, laajenee projekti maailmanlaajuiseksi. – Tarkoituksenamme on kehittää kansainvälistä yhteistyötä FIPin kautta, kertoo NABP:n toiminnanjohtaja CARMEN CATIZONE. FIPin pääsihteerin ja toimitusjohtajan LUC BESANÇONIN mukaan varmistuslogoja ja laillisten apteekkien listoja käytetään jo nyt, mutta asiakkaalle on haastavaa erottaa, onko logo tai lista aito vai väärennetty. – .pharmacy-päätteen avulla ei ole mahdollisuutta huijata – laadun tae on sisällytetty verkko-osoitteeseen. FIP on tukenut ohjelmaa alusta alkaen, hän sanoo. Verkkopäätteen rekisteröimisen hinta vaihtelee eri maiden hallinnollisten kustannuksien mukaan. Yhdysvaltalaishakijoille arvioimisprosessi maksaa noin 1 500 euroa ja itse pääte noin 600 euroa riippuen markkinahinnasta, joka riippuu rekisteröitävästä osoitteesta. Päätteessä ja sen ylläpidossa ja valvonnassa on jatkossa myös vuosittaisia maksuja. Hyväksymisen jälkeen päätteen pitämisen edellytykset arvioidaan vuosittain. ■

TEKSTI SINI ESKOLA KUVAT Joonas Salo JA SINI ESKOLA

Professori Anne Juppo kertoi, että teollisuusfarmasian koulutuksen erot selittävät hyvin pitkälti, kuinka paljon ja minkälaista lääketeollisuutta maassa on. Infopäivä Bangkokin yliopistolla oli yleisö menestys. Kuvassa paikallisia teollisuusfarmasian ja farmasian teknologian opettajia sekä FIPin lääketeollisuusjaoston hallituksen jäseniä.

Teollisuusfarmasian koulutuksessa on eroja YKSI TÄMÄN VUODEN FIP-KONGRESSIN TEEMOISTA OLI KOULUTUS. FIPIN LÄÄKETEOLLISUUSJAOSTO JÄRJESTI YHDESSÄ AKATEEMISEN FARMASIAN JAOSTON KANSSA LUENNON, JOSSA ETSITTIIN VASTAUSTA MUUN MUASSA KYSYMYKSEEN, VOIKO TAI PITÄISIKÖ TEOLLISUUSFARMASIAN OPETUSTA HARMONISOIDA.

elsingin yliopiston professori ANNE JUPPO kertoi, että lääketeollisuus farmasiaa on opetettu Helsingin yliopistossa jo vuodesta 1992. Proviisorit ovat voineet suorittaa 60 opintopisteen ja farmaseutit 30 opintopisteen laajuiset erikoistumisopinnot työnsä ohella. Vuodesta 2008 on ollut mahdollista erikoistua lääketeollisuusfarmasiaan sisällyttäen sen perustutkintoon. Opetusministeriö rahoitti 2008–2009 Euroopan laajuisen projektin, joka tutki lääketeol lisuuden erikoistumiskoulutusta ja koulutusohjelman yhtäläisyyksiä eri maissa. Vuonna 2013 Helsingin yliopisto lähti Jupon johdolla mukaan tutkimaan yliopistojen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä farmasian perusopetuksessa sekä sitä, millaisia painoarvoja eri osa-alueet kussakin yliopistossa saavat. EU-rahoitteisessa projektissa saadun tiedon avulla on tarkoitus kehittää opetussuunnitelmia. Projekti kantaa nimeä Linking Industry and Academia in Teaching Pharmaceutical Manufacture and Development (LIAT-Ph), ja siinä ovat Helsingin yliopiston lisäksi mukana Trinity College ja Belfastin yliopisto (Irlanti), Belgradin (Serbia) ja Ljubljanan yliopistot (Slovenia) sekä lääketeollisuuden puolesta Pfizer.

Opetuksen eroja ja tarpeita tutkittiin akatemian ja lääketeollisuuden yhdessä kehittämällä kyselyllä. Tuloksista selvisi, että kaikissa mukana olevissa yliopistoissa lääketeollisuuden tuotantoon ja formulaatioteknologiaan liittyvä perusopetus on sisällytetty opetusohjelmaan. Johtamiskoulutus, taloustieteet ja kommunikaatiotaidot tulisi kyselyn tulosten mukaan sisällyttää perustutkinnon jälkeiseen täydennyskoulutukseen. Juppo totesi, että maiden väliset teollisuusfarmasian koulutuksen erot selittävät hyvin pitkälti, kuinka paljon ja minkälaista lääketeollisuutta, tutkivaa vai geneeristä, kussakin maassa on. Nämä tarpeet tulisi ottaa huomioon koulutuksen järjestämisessä. Täten koulutuksen täydellinen harmonisointi ei ole mahdollista eikä järkevääkään. Juppo kannusti yliopistoja ja lääketeollisuutta entistä tiiviimpään yhteistyöhön niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Mitä pitää osata?

Farmasian tohtori STEPHEN CHAPMANIA Keelen yliopistosta (UK) vertasi farmasian ammattilaisen tietotaitoa sveitsiläiseen linkkuveitseen, josta löytyy korkinavaajan lisäksi ruuvimeisseli, kynsisakset sekä viila. Osaamme siis jotakin vähän joka alalta liittyen terveyteen, lääkkeisiin ja luonnontieteisiin. Hänen arvionsa mukaan

Lääketeollisuus kiinnosti opiskelijoita Koulutusteeman innoittamana ja viime vuosien onnistumisten rohkaisemana järjestimme Bangkokin yliopistossa 5. ja 6. vuoden farmasian opiskelijoille infoiltapäivän teemalla

Career Opportunities in Pharmaceutical Industry. Yllätyimme nähdessämme, kuinka paljon erikoisluentoa oli mainostettu posteri-ilmoituksilla kampuksella. Osanotto oli sen mukainen, sillä paikalle saapui yli 60 opiskelijaa ja kaikki farmasian tiedekunnan opettajat. Viisi FIPin lääketeollisuusjaoston hallituksen jäsentä piti luennon omasta työnkuvastaan ja urastaan lääketeollisuudessa: aina lääkemarkkinoinnista, GMP- ja rekisteröintiosastoilta edunvalvontatehtäviin asti. Aiomme toteuttaa saman koko päivän tapahtumana ensi vuoden kongressissa Düsseldorfissa. ■

opetus on suurelta osin painottunut kliinisen farmasian osaamiseen eikä anna juurikaan valmiuksia vastata teollisuuden haasteisiin. Mutta tarvitseeko vastavalmistuneen proviisorin osata näitä kaikkia? Chapman oli haastatellut erään ison lääkeyrityksen henkilöstöosaston johtajaa, joka totesi, etteivät he odota vastavalmistuneelta muuta kuin ymmärrystä lääketeollisuudesta. Chapman antoi opiskelijoille vinkin osallistua teollisuuden järjestämiin koulutuksiin ja vierailuihin jo koulutuksen aikana sekä yliopistoille kimmokkeen käyttää erilaisia videoita ja interaktiivista materiaalia, joita on usein saatavilla joko suoraan lääkeyritysten tai lääketeollisuusjärjestöjen kautta. ■

teKStI Maija RauHa KUVat pROviiSORi-leHDen aRKiSTO

Proviisori 30 vuotta ajassa PROVIISORI-LEHTI ON YHDISTÄNYT SUOMEN PROVIISOREJA JO 30 VUODEN AJAN. KOKOSIMME PARHAITA PALOJA VUOSIEN VARRELTA.

»pääkirjoitukset Tiivis yhTeisTyö paikkakunnan terveyspalvelujen kanssa parantaa ja nopeuttaa asiakaspalvelua myös siten, että reseptintoimittamisen ongelmat vähenevät ja epäselvyydet voidaan mutkattomammin hoitaa. Tämän yhteistyön vähäisyys ihmetyttää. Lieneekö missään saatu huonoja kokemuksia, kun lääkärien ja hoitohenkilöstön kanssa on pyritty yhteistyöhön? ■ Helena RanTanen, 1/1985

ProviisoriyhDisTys haluaa olla mukana tuomassa esiin proviisoreiden ammattitaitoa järjestämällä Proviisoripäivän yhteydessä rekrytointitilaisuuden. // Kehotankin lääke- ja biotekniikan teollisuuden rekrytoijia sekä uutta työpaikkaa miettiviä tai muuten uteliaita farmasisteja painamaan mieleensä Proviisoripäivän ja merkitsemään sen jo kalenteriin. ■ Minna GRönBeRG, 4/1999

myös suomalaisilla voi olla annettavaa muiden maiden edustajille. Meidän tulisi rohkeammin pyrkiä esiintymään näissä farmasian kansainvälisissä tapahtumissa. Alan kehittäminen ja farmasian koulutuksen saaneiden tietotaidon tunnetuksi tekeminen on kaikkien yhteinen etu. ■ leena nuMMela, 3/1989

ProviisorilehDen sisällön kehittäminen on nostettu yhdeksi vuoden 2002 päätavoitteista. // Yksi tärkeimmistä pohdinnan aiheista liittyi siihen, mikä tekee lehdestämme juuri proviisorien oman lehden. Tarkoitus on erottua muista farmasian alan ja yleensä terveydenhuollon julkaisuista. Joitakin keinoja tähän keksittiin, mutta lopullinen vastaus jäi ilmaan roikkumaan. // Toivoisimmekin, että rohkeasti tuotte esille omia ehdotuksianne ja mielipiteitänne. ■ MaRia leHTi, 6/2001

meiDän, Proviisorien, pitää luoda sellainen yhteishenki ja kollegiaalisuus, että se kannustaa proviisorina olemiseen. Silloin myös ammattitaitomme tulee parhaiten hyödynnetyksi. ■ anDeRS KaRlSSOn, KeSÄKUU 1990

TulevaisuuDen Proviisorin tulee jatkuvasti kehittää ammattiosaamistaan ja olla siitä ylpeä! Ei ole merkitystä sillä, toimimmeko apteekissa, sairaala-apteekissa, lääketeollisuudessa, viranomaispuolella tai

tukkuliikkeessä – meistä on moneen sellaiseen tehtävään, mihin ei muun koulutuksen omaavia voi palkata. Proviisorit tuovat osaamisellaan lisäarvoa erilaisilla aloilla. ■ KeRSTin CaRlSSOn, 4/2007 Proviisori on uuDisTunuT. Pyrimme lehden avulla antamaan entistä monipuolisemman kuvan lääkealasta. Lehden graafinen ilme kuvastaa Proviisoriyhdistyksen nuorekasta ja dynaamista olemusta. Mielestäni on positiivista, että vaikka vanha koettiinkin hyväksi, meillä on halu tehdä paremmin. // Haluamme saavuttaa lukijat entistäkin paremmin ja tuottaa heille hyötyä. ■ Sini eSKOla, 1/2008 ProviisorikouluTuksen eräs vahvuus on sen kytkeytyminen usean eri tieteenalan rajapinnalle. Proviisorit pystyvät tarvittaessa erikoistumaan hyvin kapealle alalle säilyttäen kuitenkin kohtalaisen laaja-alaisen kokonaiskuvan lääkealasta. Proviisorien ammatillinen verkosto on paitsi proviisoreille, myös yhteiskunnalle varsin kannattava, sillä se mahdollistaa sen, että lääkealan kehitystä voi tapahtua vuorovaikutteisesti muutenkin kuin vain markkinoiden ehdoilla. ■ ville-MaTTi MÄKinen, 3/2009

1984

1985

1989

1992

1993

1996

Suomen Proviisorilehti alkaa ilmestyä, nykyistä pienemmässä koossa.

4 lehteä vuodessa.

Vuosikerta 300 mk.

Vuosikerta 180 mk.

Lehti ilmestyy vain tulosteena.

Jälleen painotuote, koko A4. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa.

Keltaiset lehden

lääkePoliTiikan julkaisemisen jälkeinen aika on ollut myös Proviisoriyhdistyksessä aktiivisen suunnittelun ja osallistumisen aikaa. // Olemme olleet aktiivisesti monessa mukana luomassa uutta ja välittämässä tietoa viranomaisten, jäseniemme sekä sidosryhmiemme välillä. Tämän on mahdollistanut proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden järjestäytyminen Proviisoriyhdistykseen jo 30 vuoden ajan. ■ ville-MaTTi MÄKinen, 2/2013

leHDeT TalleSSa.

Vanhojen lehtien kokoelmia voi selata Proviisoriyhdistyksen toimistossa, Viikin tiedekirjastossa sekä Meilahden Terkossa Helsingissä.

»top 15 PääToimiTTajaT

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7.

Mirja Toivonen 1984–1986 Leena Nummela 1987–1989 Eija Järviluoma 1990 Kirsi Nurminen 1991–1992 Petri Kiviluoma 1993 Taina Santala (Poikonen) 1994–1995 Tero Weckroth 1995–1996

8. Minna Uusitalo (Sarriola) 1996–1998 9. Minna Grönberg 1998–2002 10. Charlotta Sandler (vs.) 2000 11. Maria Lehti 2001–2003 12. Emilii Dove (Malmi) 2003–2005 13. Sini Eskola 2005–2008 14. Ville-Matti Mäkinen 2009– 15. Henna Kyllönen (Halonen) (vs.) 2013–

»sanottua:

Kaikki eivät välttämättä tiedä, kuka tai mikä on »sanottua: proviisori. Mutta siitä huolimatta, kun menee …Näen, että hoitoketju ulottuu apteekkiin asti. Vastaanotolla ei ole välttämättä ehditty apteekin ovesta sisään, keskustella lääkehoidosta yksityiskohtaisesti tai saatu on aivan keskeinen osa lääketurvallisuutta tieto ei ole mennyt perille. Siksi on välttämätöntä, se, että siellä että apteekin lääkealan koulutuksen saaneella henkilöstöllä on mahdollisuus antaa lääkeneuvontaa palvellaan osaavasti ja ammattitaitoisesti. ja tukea itsehoitoa. PeRUSPaLVeLUMInISteRI paula RiSiKKO, PRoVIISoRI 2/2009

jäsensivut keskelle.

SoSIaaLI- ja teRVeYSMInISteRI juHa ReHula, PRoVIISoRI 1/2011

2001

2004

2006

2008

2011

2014

Proviisorilehti. Koko lehti nelivärinen.

4 lehteä vuodessa.

Painotalo Uusimaa. Kannessa ilmoitus.

Proviisori. Uudistettu sisältö ja ulkoasu.

Kansi- ja palstauudistus.

Proviisori 30 v.

»lukijakysely TEKSTI HENNA KYLLÖNEN

PROVIISORI

Asiantunteva, kiinnostava ja hyödyllinen JÄRJESTIMME VIIME LEHDEN ILMESTYMISEN JÄLKEEN LUKIJAKYSELYN LEHDEN JUHLAVUODEN KUNNIAKSI. VASTAUKSIA KERTYI 127 KAPPALETTA. ENITEN VASTAUKSIA SAIMME UUDENMAAN JA POHJOIS-SAVON ALUEEN LUKIJOILTAMME. VASTAAJISTA 95 % ILMOITTI OLEVANSA PROVIISORIYHDISTYKSEN JÄSENIÄ JA 19 % PROVIISORIOPISKELIJOITA. TÄSSÄ KYSELYN TULOKSIA. EDUNVALVONTA KIINNOSTAA

Kuinka kauan olet lukenut Proviisoria?

■ ■ ■ ■ ■

6 % (8) vastaajista alle vuoden 37 % (46) 1–5 vuotta 25 % (31) 5–10 vuotta 22 % (27) 10–15 vuotta 10 % (12) yli 16 vuotta

Lehden edellisen numeron luetuimmaksi ja kiinnostavimmaksi aineistoksi nousivat proviisorien edunvalvonnalliset artikkelit: puheenvuoro apteekkien yhtiöittämisestä ja kannanotto rokottamisesta apteekeissa, mutta myös lehden mentorointia käsitellyt pääjuttu. Lehden Ajassa-palstan tiiviitä uutisia kiiteltiin, ja myös ne nousivat kokonaisuutena kiinnostavimpien juttujen joukkoon. Jokaisessa numerossa julkaistavat kirjaesittelyt sen sijaan vaikuttavat vastausten perusteella jäävän usein huomioimatta ja johtavat jatkotoimenpiteisiin vain yhdellä kymmenestä vastanneesta. Lukijat arvioivat lääkealan tulevaisuuteen, uusiin lääkehoitoihin ja johtamiseen sekä työkykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät aiheet sellaisiksi, joista erityisesti haluavat lisää tietoa. Sen sijaan tapahtumakertomukset, terveysteknologia tai kansainväliset asiat, poislukien kollegoiden kansainväliset urakokemukset, eivät herättäneet lukijoissa aiheina yhtä suurta kiinnostusta. ■

Lehti on kehittynyt hyvään suuntaan.” Upea lehti, hieno kehityskaari.” Lehti on upea kokonaisuus mielenkiintoisia ja ajankohtaisia juttuja/ artikkeleita/ilmoituksia. Visuaalisesti lehti on erittäin miellyttävä! Jatkakaa hyvää työtä! Kiitos!”

• Melkein kolme neljästä lukijasta lukee ainakin puolet lehden artikkeleista ja kolmannes lähes koko lehden. • Kaksi kolmesta lukijasta kertoi käyttävänsä lehden lukemiseen aikaa enemmän kuin puoli tuntia ja 20 % jopa yli tunnin verran. • Vain neljännes vastaajista kertoi lukeneensa lehteä joskus verkossa. • Neljännes vastaajista jakaa lehden yhdessä toisen Proviisorin lukijan kanssa. • Viidennes vastaajista kertoo lukevansa lehteä työpaikallaan. • Vastaajista 93 % lukee lehden jokaisen numeron. • Kaksi kolmasosaa vastaajista säilyttää vähintään lehden mielenkiintoisimmat numerot. • Kolmasosa vastaajista toivoi lehden ilmestyvän kuusi kertaa vuodessa, ja vielä 5 % jopa kerran kuukaudessa. Reilu puolet vastaajista piti kuitenkin lehden nykyistä ilmestymistiheyttä sopivana. • Vastaajat kuvasivat Proviisori-lehteä mieluiten adjektiiveilla asiantunteva, kiinnostava ja hyödyllinen. • Proviisori-lehden ilmoitusten todettiin olevan työn kannalta hyödyllisiä ja niistä saadaan uutta tietoa. Ilmoitukset koettiin myös ajankohtaisiksi. • 15 % vastaajista oli joskus itse osallistunut Proviisorin kirjoitustyöhön.

Hyvää ja ajantasaista tietoa kompaktissa muodossa.” Proviisori on keskimäärin hyvä lehti, jossa on paljon mielenkiintoista ja ajankohtaista luettavaa.” Viestinnän kehitystyö jatkuu Vastaajat kokivat Proviisori-lehden olevan jäsensähköpostin ohella tärkein viestintäkanava yhdistyksen jäsenyyteen ja alaan liittyvissä asioissa. Proviisoriyhdistys on mukana myös sosiaalisessa mediassa Facebookin kautta (www.facebook.com/proviisoriyhdistys) kaikille avoimilla julkisilla sivuilla. Facebook jakaa viestintäkanavista eniten vastaajien mielipiteitä. Lähes kolmannes ei koe sitä lainkaan tärkeänä, kun taas reilulle kolmannekselle vastaajista se on tärkeä viestintäväylä. Proviisoriyhdistyksen hallitus kokee, että Facebook on osa nykyaikaa ja nopea tapa viestiä muun muassa yhdistyksen internetsivuilla tapahtuneista päivityksistä. Tarkoitus on jakaa nopeaa tietoa ja ajatuksia sellaisista ammatillisista asioista, joiden arvellaan kiinnostavan laajasti Facebook-sivumme seuraajia. Tiedostamme, ettemme tavoita kaikkia jäseniämme Facebook-viestinnän kautta ja käytämmekin Facebookia harkitusti täydentävänä viestintäkanavana. Kyselyn tulosten perusteella yhdistyksen hallitus linjasi elokuun kokouksessaan viestinnän osalta internetsivujemme kautta tapahtuvan viestinnän kehittämisen tärkeämmäksi kuin Proviisorilehden ilmestymiskertojen kasvattamisen. Myös sähköistä viestintää jäsenille kehitetään kuluvan syksyn aikana. Jäsenet, pidättehän sähköpostiosoitteenne meille ajan tasalla. ■

Toivon, että Proviisori-lehti jatkuu tulevaisuudessakin paperisena versiona. Lehteä on kiva lukea!” Hyvä ja ajankohtaisia asioita käsittelevä lehti! Saisi ilmestyä useamminkin.”

14.-16.11.2014 Messukeskus I Helsinki

Perjantain monipuolinen ohjelma proviisoreille

14.11.2014

Symposiumit rakentuvat yhteisestä ohjelmasta sekä rinnakkaissessioista. Valitse sinua kiinnostava ohjelmakokonaisuus!

Lääkealan tulevaisuus Iäkkäiden lääkehoito 9.30 - 10.00 Farmasian Päivien avaussanat ja valtiovallan tervehdys Rinnakkais10.00 - 11.15 sessio Terveyspalveluiden rakenne- ja rahoitusuudistus

11.20 - 12.30 Lääkehuollon rooli uudistuksissa

15.30 - 16.30 Itsehoidon tulevaisuuskeskustelu

10.00 - 12.10 Iäkäs kaatuu, missä vika?

Rinnakkaissessio

12.10 - 13.45 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

12.30 - 13.45 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen 13.45 - 15.00 Itsehoidon tulevaisuus

Rinnakkaissessio

13.45 - 16.15 Liikaa troppeja?

Rinnakkaissessio

16.30 - 16.45 Palkintojen jako 16.45 - 18.00 Kuohuviini ja näyttelyyn tutustuminen

11 - 18 Näyttely avoinna nyt myös perjantaina!

Ilmoittaudu edullisemmalla hinnalla 26.10.mennessä I farmasianpaivat.fi

»otx

teKStI Maija RauHa KUVa DReaMSTiMe

Luovuuden lähtölaskenta luovuuTTa ON JOKAISELLA, MUTTA SE ON ARKA VOIMAVARA. OTA SIITÄ HELLÄ OTE!

Luovuus vaatii TURVALLIseT oLosUHTeeT. Virittele luovuutta paikassa, jossa olet kuin kotonasi: mökillä, saunassa, luonnossa, lenkillä, puutarhatöissä, lempikahvilassasi. Jos et voi valita paikkaa, ota mukaan jotakin, joka muistuttaa voimapaikastasi.

Luovassa TYÖTILAssA on kohtauspaikkoja ja suojaisia koloja. Kasvit ja kasvihuoneet, keinutuolit, värikkäät tyynyt ja pehmolelut tuovat viihtyisää ja leikkisää tunnelmaa. Suihkulähdettä tai muuta vesielementtiä kannattaa myös harkita. Ympäristö on tärkeä, koska luovuus ja kohonnut mielihyvähormoni dopamiinin pitoisuus aivoissa kuuluvat yhteen.

LUoVA oNGeLMANRATKAIsU helpottuu, kun määrittelet ongelman uudelleen. Kaikkiin ongelmiin on ratkaisu. Jos ratkaisua ei vielä ole, taustalla piilee jokin toinen ongelma. Löydä se, niin onnistut.

Jos ei suju, lakkaa yrittämästä ja PIDä TAUKo. Erään selvityksen mukaan taukoja pitävät työntekijät tunsivat itsensä luovemmiksi kuin keskeytyksettä puurtajat. Anna ajatusten muhia. Yön yli nukkuminen on usein hyvä idea.

Hanki laaja valikoima

Hyvät hiilihydraatit ja rasvat ovat AIVoRUoKAA. Pidä esillä hedelmiä ja pähkinöitä sekä kannullinen vettä. Syö kevyesti ja juo vettä ennen ideointipalaveria.

TIeToA JA KoKeMUKsIA. Lue laajasti ja tee jotakin, mitä et osaa. Jokainen voi piirtää, laulaa, tanssia ja soittaa kitaraa.

Ympäröi itsesi INsPIRoIVILLA IHMIsILLä. Luottamus on

tärkeää, samanlaiset taustat eivät. Mullistavimpia oivalluksia edeltää yleensä yhtäältä runsas vuorovaikutus, toisaalta pitkään kertynyt hiljainen tieto. Moni nobelisti on harpannut tieteenalalta toiselle.

LIIKUNTA edistää veren pääsyä aivoihin. Urheilusuorituksen jälkeen ihminen oppii 20 prosenttia nopeammin kuin istuttuaan paikoillaan. On todennäköistä, että sporttaus edistää myös luovaa ajattelua.

Käytä KAIKKIA AIsTeJAsI, kun etsit ideoita. Jotkut inspiroituvat eniten kuvista, toiset musiikista, kolmannet tuoksuista. Anna ajatusten virrata vapaasti.

Pelko, pakko, huolet ja stressi ovat luovuuden vihollisia. Määräajan tai moitteiden uhatessakin muista, että kaikki tapahtuu tässä hetkessä. Järjestä niin, että JUURI NYT kaikki on hyvin. Se riittää.

»kolumni Innovaatiotoiminta on sijoitus hyvinvointiin ja kansantalouteen

TIETEELLINEN TUTKIMUS synnyttää myönteisen kierteen. Perustutkimus tuottaa tietoa, jota jalostamalla saadaan innovaatioita synnyttävää soveltavaa tutkimusta. Innovaatiot tuovat työtä ja investointeja, joiden tuotolla voidaan rahoittaa perustukimusta. Positiivinen taloudellinen kierre ei synny itsestään, vaan se edellyttää yhteiskunnalta tutkimukseen kannustavia politiikkavalintoja. LÄÄKETUTKIMUS PITÄÄ osaltaan suomalaisen lääketieteen kehityksen kärjessä. Kaupallisen ja akateemisen tutkimuksen muodostaman kokonaisuuden ansiosta hoitomenetelmät kehittyvät. Duodecim-seuran sanoin: tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa. GLOBAALIN YRITYKSEN investointipäätös perustuu joko kyseisen markkina-alueen merkittävyyteen tai muuhun vetovoimatekijään. Suomen markkinat ovat pienet, joten Suomi tarvitsee muita vetovoimatekijöitä, kuten korkea osaaminen ja hyvä tutkimus ekosysteemi. Näiden lisäksi tarvitaan innovaatiotoimintaan kannustavaa yhteiskunnallista asenneilmastoa. SUOMEN VAHVUUKSIA ovat muiden muassa tiettyjen erityisalojen huippuosaajat, monitieteellinen yhteistyö ja potilasrekisterit. Pisteenä i:n päällä ovat suomalaisen tutkimuspotilaan hyvä maine sekä ammattihen-

INNOVAATIOTOIMINNAN KIPUPISTEITÄ on lukuisia. Tutkimusekosysteemi on hajanainen, eivätkä siksi pienet ja keskenään kilpailevat tutkimusyksiköt saa kansainvälistä näkyvyyttä. YLIOPISTOSAIRAALOISSA POTILASTYÖ ja tutkimus ovat perinteisesti tukeneet toisiaan, mutta potilastyön paineet ovat syrjäyttämässä tutkimusta. Tutkimuksen jääminen pysyvästi marginaaliin on tuhoisaa; kehitys pysähtyy ja tutkimusorientoituneet lääkärit siirtyvät muualle.

Katsottavissasi jo yli 30 korkealaatuista verkkoluentoa!

SUOMALAINEN YHTEISKUNTA on osin innovaatiokielteinen. Kun lääkkeet nähdään kulueränä, niiden investointiluonne jää päätöksenteossa taka-alalle. LÄÄKETEOLLISUUDEN INNOVAATIO TOIMINNAN yhteiskunnalliset hyödyt on periaatteessa tunnistettu esimerkiksi terveysalan kasvustrategiassa (TEM raportteja 12/2014). Kuitenkin asenteellinen ja toiminnallinen läpimurto innovaatiotoiminnan pysyväksi vahvistamiseksi on vasta tuloillaan. LÄÄKETEOLLISUUDEN INNOVAATIO TOIMINTAAN suhtaudutaan kaksijakoisesti. Elinkeino- ja terveyspoliittiset mahdollisuudet on tunnistettu ja niitä on pyritty hyödyntämään. Toisaalta tutkivaan lääketeollisuuteen kohdennetut säästötoimet ovat kaventaneet innovaatiotoiminnan mahdollisuuksia ja lyöneet Suomeen innovaatiokielteisen leiman. SUOMEN ON TEHTÄVÄ poliittinen valinta tiestä, jota innovaatiotoiminnan osalta kuljetaan. Valittavana on kestävää taloudellista kasvua tuottava innovaatioiden ja kehityksen tie tai innovaatiokielteinen lääkealaa säästökeinona käyttävä tie, jossa lääkealan lisäksi näivettyy koko sosiaali- ja terveydenhuolto.¢

ntojen e lu a t s lo Tu isosallistum et todistuks orttiisi k s u t lu u o k

PFI_ILM_110914_3

LÄÄKETEOLLISUUDEN INNOVAATIO TOIMINTA on elinkeinotoimintaa, jossa globaalit yritykset investoivat pitkäjänteisesti Suomessa tehtävään tutkimukseen. Tämä on suomalaisen elinkeinorakenteen kannalta ensiarvoisen tärkeää, sillä kansainvälisesti pärjäämme vain korkean jalostusarvon aloilla. Tämän lisäksi innovaatiotoiminta parantaa terveyspalvelujen vaikuttavuutta ja siten myös sekä terveyttä ja hyvinvointia että väestön työ- ja toimintakykyä.

kilöstön tietotaito ja vastuullisuus – tutkimustulokset ovat siten luotettavia.

/M Pﬁ ze / T ark rP uo ki ro .ﬁ te no ,V tie int er do ikk j a tte ol ue et som nn ja ist ot uu em /T tis et ate är ke / H ria ät yv alie yh ity n te sk tila ys äy u tie tä kse do nn t t öt

LÄÄKETEOLLISUUS SIJOITTAA liikevaihdostaan tutkimukseen enemmän kuin mikään muu toimiala; Euroopassa noin 30 miljardia euroa vuodessa. Tästä Suomen osuus on vain 250 miljoonaa euroa, mutta sen kasvattaminen on mahdollista.

PfizerPro.fi

JUSSI MERIKALLIO

Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja

ika tusa in! u k i Va 15 m vain

PÄÄSTÄ VARPAISIIN

B E V I TA M E D TÄ I S H A M P O O • tappaa täit ja ehkäisee uudet tartunnat • voidaan käyttää ennaltaehkäisevästi: 3 vrk suoja uusia tartuntoja vastaan • ei sisällä hermostolle myrkyllisiä hyönteisten torjunta-aineita.

yviä Näk ia jo ks tulo kossa! i 4 vi

i Yks rta k o e hoit tää! riit B E V I TA M E D S Y Y L Ä N P O I S TA J A

B E V I TA M E D HOITOKYNÄ KYNSISIENEEN • tunkeutuu tehokkaasti kynsilevyyn estäen sienen kasvun • vähentää kynnen värjääntymistä • kätevä, tahraamaton kynä: levittyy helposti, kuivuu nopeasti.

B E V I TA M E D . F I

• jäädyttää syylän juuria myöden • ainutlaatuinen, pyöreä jäädytyskärki tarkkaan annosteluun • helppo- ja nopeakäyttöinen: ei vaadi kokoamista, käsisyylän jäädytys 20 s, jalkasyylän jäädytys 40 s • sopii yli 4-vuotiaille lapsille.

HOITOKYNÄ KYNSISIENEEN • 2-IN-1-TÄISHAMPOO • JÄÄDYTTÄVÄ SYYLÄNPOISTAJA

bevitamed.fi

»jäsen- ja koulutussivut Jäsen- ja koulutussivuilta löydät kutsun Suomen Proviisoriyhdistyksen syyskokoukseen ja -koulutukseen sekä tietoa muuttuneista vuorotteluvapaan ehdoista. Lisäksi sivuilla esitellään opiskelijayhteyshenkilömme ja kerrataan esimiesvalmennuksessa kuultuja ajatuksia johtamisesta.

MUISTA!

n tilaisuudet ja sien opiskelijoide Uu . uja itt os su istujaa at olleet erittäin nsä yli 100 osall tavoittivat yhtee elijatilaisuudet ov et isk ud op su yn lai ks sti sy n nu Tämä n esimiesvalmen ta 16.9. iisoriopiskelijoide ennustilaisuudes valmistuvien prov ngin esimiesvalm lsi He va Ku . sa opios Helsingissä ja Ku

• Talousseminaari 4.10.2014 klo 9.00–16.30 allerGiaTalolla, helsinGissä Ilmoittaudu: proviisoriyhdistys.net/ koulutus/talousseminaari • TalouskierTue oulussa 28.10.2014 proviisoriyhdistys.net/talouskiertue • syyskokous 13.12.2014 helsinGissä • MUISTA TILATA jäsenkalenTeri ja Galenos-lehTi 30.9. mennessä! proviisoriyhdistys.net/kalenteritilaus

Talouskiertue, Oulu tiistai 28.10.2014 klo 9-17, radisson Blu -hotelli, oulu ProviisoriyhDisTyksen TalouskierTue on proviisoreille ja apteekkareille suunnattu koulutus käytännön apteekkitalouteen. Koulutus sisältää sekä teoriaa että käytännönläheistä tarkastelua ja työkaluja oman työpaikan talouden seuraamiseen ja suunnitteluun. kouluTTajaT Päivi heiskanen,

toimialajohtaja, LKT, Talenom Oy apteekkari, FT, Evijärven apteekki juha anTila, toimitusjohtaja, proviisori, Receptum Oy juha PäivärinTa,

osallisTumismaksu

Proviisoriyhdistyksen proviisori- ja opiskelijajäsenet ja kannattajajäsenapteekkarit 100 €, muut osallistujat 150 €. Maksu sisältää koulutuksen, ruokailun ja materiaalit. Katso tarkempi ohjelma ja ilmoittaudu sunnuntaihin 12.10.2014 mennessä osoitteessa WWW.ProviisoriyhDisTys.neT/TalouskierTue

Selkeyttä apteekkiproviisorin työtehtäviin ProviisoriyhDisTys on koonnuT yhteen apteekkiproviisorin työsopimusta täydentäviä tehtäviä toimenkuvaliitteeksi. Tämän liitteen tarkoitus on helpottaa sekä proviisoreita että apteekkareita proviisorin toimenkuvan määrittämisessä esim. rekrytointivaiheessa ja työnjaon suunnittelussa. Asiakirja voidaan liittää työsopimukseen. Lue lisää WWW.ProviisoriyhDisTys.neT/jasenTieTo

yhDisTyksen ToimisTolla kysymyksiisi vastaavat joonas salo ja henna kyllönen. toimisto@proviisoriyhdistys.net p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 oleTko saanuT meiltä viime aikoina jäsensähköpostia? Sähköposti on nopein viestintäkanavamme tiedottaa jäsenille tärkeistä asioista, joten pidäthän meille ilmoittamasi sähköpostiosoitteen ajan tasalla.

jäsenedut »varapuheenjohtajalta

Kutsu syyskokoukseen Lääkehuoltomme on ehdotonta eliittiä maailman mittakaavassa.

Oma tontti paras tontti? VUOSI 2014 on ollut itselleni ensimmäinen Proviisoriyhdistyksen hallituksessa. Nyt yhdistyksen toiminnassa mukana oltuani voin todeta, että silmäni ovat avautuneet sille, miten terveydenhuollon asioista päätetään ja mikä näiden päätösten takana loppujen lopuksi vaikuttaa. Vaikka eri ammattikuntien edustajien tulisi mielestäni yhdessä edistää yhteiskunnan etua, tuntuu silti oman tontin puolustaminen olevan se tärkein asia. Tässä on mielestäni räikeä epäkohta, etenkin, kun kyseessä on tervey denhuollon sektori, jolle kasautuvat taloudelliset paineet tulevat väestön ikääntyessä ylittämään kantokykymme. Nykyisessä tilanteessa oman tontin liiallinen puolustaminen käy kansalle kalliiksi. HUOMATTAVA MÄÄRÄ terveydenhuollon tehtäviä voitaisiin hoitaa tonttien rajat ylittäen siten, että tehtäväjako perustuisi yhä enemmän osaamiseen vakiintuneiden toimintamallien sijasta. Yhteiskunnan muuttuessa on uskallettava muuttaa malleja, jotka eivät toimi parhaalla mahdollisella tavalla. On paljon tehtäviä, jotka nykyisellään rasittavat terveydenhuoltoa suuren volyyminsa takia, eikä niiden korvamerkitseminen vain tietyn ammattikunnan tehtäviksi ole taloudellisesti järkevää. JÄRKEVÄÄ OLISI, että osa lääkäri- ja sairaanhoitajakuntaa työllistävistä tehtävistä hoidettaisiin apteekista käsin. Apteekista annettavat influenssarokotteet, BTC-lääkkeet sekä proviisorien mahdollisuus uusia reseptejä vähentäisivät taakkaa huomattavasti. On yhteiskunnan rahojen tuhlaamista, että koulutustamme ei käytetä riittävästi hyväksi.

LOISTAVA ESIMERKKI toimivasta mallista puolestaan on proviisorin henkilökohtaiseen omistukseen perustuva apteekkijärjestelmämme. Miksi tätä vanhaa perua olevaa monopolijärjestelmää ei voisi murtaa? Vastaus on yksinkertainen: Koska nykyisenkaltainen apteekkijärjestelmä on toimiva ratkaisu Suomen kaltaisessa haja-asutussa maassa. Olisi eri asia, jos eläisimme jossakin toisessa maassa. Siellä kyseinen järjestelmä ei välttämättä olisi paras. LÄÄKEHUOLTOMME ON ehdotonta eliittiä maailman mittakaavassa. Miksi siis purkaa sitä? Päinvastoin sitä pitäisi vahvistaa edelleen tuomalla apteekkiin lisää palveluja ja toimintamalleja. Apteekkijärjestelmämme on kuin peruskallio, jonka päälle voidaan rakentaa mitä vain. Samaa ei voi tehdä suolle. NÄMÄ OVAT asioita, joiden eteen teemme jatkuvaa työtä. Muut toimijat näkevät asiat omalta kannaltaan ja voivat olla monista asioista eri mieltä. Mielestäni on kuitenkin kyse proviisorien edusta, joka on samalla koko yhteiskunnan etu. Ja oman tontin puolustaminen käy helpoiten niiltä, jotka tekevät sen yhdessä. Tämän vuoksi jokaisen proviisorin tulisi asua samalla tontilla. Ja kun asiaa tarkemmin pohtii, ei siis itse asiassa kyse ole ainoastaan proviisorien vaan koko Suomen tontista. VILLE OINIO

2. varapuheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys

JÄSEN, TERVETULOA PROVIISORIYHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEEN SYYSKOKOUKSEEN HELSINKIIN LAUANTAINA 13.12.2014 Kokouksessa käsitellään muun muassa toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 sekä valitaan hallituksen varsinaiset ja varajäsenet erovuoroisten tilalle. Lisätietoja hallitustoiminnasta antavat puheenjohtaja KATERE SHARIFPOUR (katere. sharifpour@fimnet.fi, p. 040 14 83 968) ja vs. toiminnanjohtaja HENNA KYLLÖNEN (henna.kyllonen@ proviisoriyhdistys.net, p. 040 96 41 829). Voit ilmoittaa myös kiinnostuksestasi osallistua seuraavien valiokuntien toimintaan: talousvaliokunta, koulutusvaliokunta, opiskelijavaliokunta sekä viestintävaliokunta. Kokoukseen osallistuja voi edustaa poissaolevia jäseniä korkeintaan kolmella valtakirjalla. Osallistujalla on tällöin äänestyksessä käytettävissä oman äänensä lisäksi korkeintaan kolme ääntä. Valtakirjamallia voit pyytää internetsivuiltamme kokoukseen ilmoittautumisen yhteydessä, ja sen on saatavilla myös Omat jäsentiedot -alueelta (www.proviisoriyhdistys.net/jasentieto). PÄIVÄN ALUSTAVA OHJELMA Paikka: Ravintola Ostrobotnia, Chydenius-kabinetti (Museokatu 10) klo 12.00–14.00 Syyskokous (vain jäsenille). Kokouksen esityslista löytyy sivulta www.proviisoriyhdistys.net/syyskokous2014 klo 14.00Ú Iltapäiväkahvi ja kahvileipä klo 14.10–14.30 Yhteistyökumppanin puheenvuoro klo 14.35–16.30 Työlainsäädännön ajankohtaiskoulutus klo 16.30–18.00 Päivällinen klo 18.00Ú Iltaa jatketaan yhdessä kaupungille ILMOITTAUTUMISET Ilmoittaudu tilojen ja tarjoilujen vuoksi to 4.12. mennessä: www.proviisoriyhdistys.net/ syyskokous2014

»ajankohtaista TEKSTI HENNA KYLLÖNEN

Vuorotteluvapaan ehdot muuttuivat

allituksen rakennepoliittisen ohjelman kautta tulleet vuorotteluvapaalain muutokset tiukentavat vuorotteluvapaan saamisen edellytyksiä. Muutokset tulivat voimaan 1. syyskuuta alkaen. Suurimmat muutokset koskevat vapaan edellytyksenä olevan työhistorian pituutta, uutta yläikärajaa ja sijaisen edellytyksiä. Vuorotteluvapaalle hakevalta edellytetään jatkossa 16 vuoden työhistoriaa aiemman 10 vuoden sijaan. Myös muissa EU- tai ETA-maissa tehty työ voidaan uudistuksen myötä laskea osaksi työhistoriaa. Vuorotteluvapaalta ei voi jatkossa jäädä normaalieläkkeelle. Vapaalle ei voi jäädä enää, kun alimpaan eläkeikään on aikaa kolme vuotta. Tämä muutos koskee vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneitä. Vuorotteluvapaan voi edelleen pitää 1–3 jaksossa, joiden pituus on 100–360 kalenteripäivää. Jakson vähimmäispituus siis nousi 100 kalenteripäivään. Vuorotteluvapaa on pidettä-

vä kokonaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta. Uudestaan vapaalle voi jäädä oltuaan töissä viisi vuotta edellisen vapaan jälkeen.

lu kassaan. Kelan vuorottelukorvauksen määrä lasketaan peruspäivärahasta. Vuorotteluvapaasta sovitaan työnantajan ja TE-toimiston kanssa.

Korvaus pysyi ennallaan

SIJAINEN ON OLTAVA

Vuorotteluvapaasta maksettava korvaus säilyy ennallaan. Korvaus määräytyy työhistorian pituuden mukaan ja on joko 70 prosenttia tai 80 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorotteluvapaan sijaiseksi palkattavalta edellytetään jatkossa, että hän on ollut yhtäjaksoisesti tai osissa työttömänä vähintään 90 kalenteripäivää sijaisuuden alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Yksikin päivä työttömänä työnhakijana kuitenkin riittää, jos sijainen on yli 55-vuotias tai alle 30-vuotias, jonka korkeakoulututkinnon suorittamisesta on enintään vuosi. Jos vuorotteluvapaasopimus on tehty ennen 1.9.2014 ja vapaa alkaa viimeistään 31.12.2014, sovelletaan sopimuksen tekohetken lainsäädäntöä. Vuorottelukorvausta maksavat työttömyyskassat jäsenilleen ja Kela niille, jotka eivät kuu-

Siltä vuorotteluvapaan ajalta, jota vastaavalle ajalle ei ole palkattu sijaista, ei makseta vuorottelukorvausta. Jos sijaisen palvelussuhde päättyy ennen vuorotteluvapaan päättymistä, palvelussuhteen päättymistä ei pidetä vuorottelusopimuksen vastaisena, jos työnantaja viivytyksettä ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa sijaisen palvelussuhteen päättymisestä palkkaa tilalle sijaisen tai jos työvoimatoimisto ei voi osoittaa sijaiseksi soveltuvaa henkilöä aikaisemman tilalle. Vuorotteluvapaajärjestelmä tuli voimaan vuonna 1996. Sen tarkoituksena on ollut edistää työntekijän työssäjaksamista ja työttömän työnhakijan työllistämistä. Vuonna 2013 työttömyyskassat maksoivat vuorottelukorvauksia 20 000:lle ja Kela vajaalle 200 henkilölle. ■

hiltä usein liian vähälle. Monilla on puutteita myös motivoinnissa: palkkaa kuvitellaan usein riittäväksi työnteon kannusteeksi. Tämän jälkeen Kanerva näytti dian, jossa oli lueteltu kymmenittäin ominaisuuksia, joita hyvällä johtajalla tulisi olla, ja kysyi, onko hyvän johtajan kriteereitä edes mahdollista täyttää. Kuulijoille kävivät tutuiksi myös auktoriteetin eri ulottuvuudet,

joista jokaista hyvällä johtajalla on ainakin palanen. Kanerva kiteytti hyvän johtajan perusominaisuudet kolmeen asiaan: itsetuntemus, tunneäly ja määrätietoisuus yhdistettyinä henkilökohtaiseen vaatimattomuuteen. Kanerva kannusti valmistuvia proviisoriopiskelijoita olemaan luovia ja etsimään oma polkunsa tulevalla proviisorin urallaan.■

LÄHTEET KELA JA VUOROTTELUVAPAALAKI

Apteekkari Risto Kanerva kertoi Kuopion esimiesvalmennuksen osallistujille, mitä johtaminen on.

TEKSTI JA KUVA HENNA KYLLÖNEN

Ajatuksia johtamisesta Tänä vuonna yhteistyössä Oriolan kanssa toteutetuissa Helsingin ja Kuopion nuoren proviisorin esimiesvalmennustilaisuuksissa apteekkari RISTO KANERVA esitti ajatuksiaan esimiehenä olemisesta. Kanerva kertoi muun muassa johtajan tehtävistä. Viestintä henkilöstön kanssa jää hänen kokemuksensa mukaan esimie-

»opiskelijat teKStI jOOnaS SalO KUVat jOOnaS SalO, Henna Kyllönen ja MaRKKu HelMinen

ETUJEN TOP 4 Pyysimme opiskelijayhteyshenkilöitä myös listaamaan mielestään hyviä ja tärkeitä jäsenetuja ja tapahtumia, joita Proviisoriyhdistys opiskelijajäsenilleen tarjoaa. Opiskelijayhteyshenkilöidemme suosikeiksi nousivat työttömyyskassan jäsenyys, vapaa-ajan matkustaja- ja matkatavaravakuutus ja nuoren proviisorin esimiesvalmennus sekä opiskelijapikkujoulut. Oletko sinä jo hyödyntänyt opiskelijaetusi? ■

Proviisoriyhdistyksen opiskelijavastaava Anna-Kaisa Tolvanen (vas.) yhteiskuvassa Helsingin yliopiston opiskelijayhteyshenkilöiden kanssa. He ovat Verner Häggman, Suvi Ylikylä, Maria Laakko ja Sini Nousiainen.

Yhteyshenkilömme opiskelijoiden tukena

roviisoriyhdistyksellä on molemmilla proviisoreja kouluttavilla kampuksilla, Helsingissä ja Kuopiossa, apunaan opiskelijayhteyshenkilöitä. He ovat mukana suunnittelemassa mielekästä ohjelmaa yhdistyksen proviisoriopiskelijajäsenille sekä toimivat matalan kynnyksen kontaktina

opiskelijoille saada lisää tietoa Proviisoriyhdistyksestä ja sen jäsenyydestä. Selvitimme parin kysymyksen kautta mukavilta opiskelijayhteyshenkilöiltämme, keitä he ovat ja miksi he ovat hakeutuneet tehtävään. Pyysimme heitä myös kertomaan terveisensä proviisoriopiskelijoille. ■

iTä-suomen ylioPisTo

5. vsk. ”Mukaan toimintaan lähdin, koska haluan päästä vaikuttamaan proviisorien asemaan terveydenhuollossa ja yhteiskunnassa. Lisäksi toiminta tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet verkostoitua. Onnea ja menestystä opintoihin, kyllä sä pärjäät!”■ markku helminen

helsinGin ylioPisTo

4. vsk. ”Lähdin opiskelijayhteyshenkilöksi, koska se vaikutti mielenkiintoiselta hommalta. Sitä se on kyllä ollutkin. Opiskelu voi olla rankkaa, mutta onneksi on kaikkea muuta kivaa tekemistä ja tapahtumia opiskelun vastapainoksi. Mukavaa syksyä kaikille!”■ kaisa kyTTä

5. vsk. ”Opiskelijayhteyshenkilöksi hakeuduin, jotta pääsen seuraamaan yhdistyksen toimintaa läheltä, tutustumaan uusiin ihmisiin ja vaikuttamaan ainoaan vain proviisorien asioita ajavaan järjestöön. Proviisoriopiskelijoille haluan toivottaa sinnikkyyttä opintoihin ja iloa opiskelijarientoihin!”■ sini nousiainen

4. vsk. ”Hakeuduin opiskelijayhteyshenkilöksi, koska halusin olla mukana järjestämässä tapahtumia sekä tutustua uusiin ihmisiin. Muistakaa ottaa opiskelun lomasta myös aikaa itsellenne. Niin jaksaa opiskellakin paremmin.”■

suvi ylikylä

2. vsk. ”Lähdin opiskelijayhteyshenkilöksi, koska siinä tapaa uusia ihmisiä ja tulevia kollegoita. Hyvää syksyä ja mukavia opintoja kaikille!”■ verner häGGman

5. vsk. ”Hakeuduin opiskelijayhdyshenkilöksi, koska halusin tutustua paremmin proviisoriyhdistyksen toimintaan sekä verkostoitua muiden proviisoriopiskelijoiden ja proviisorien kanssa. Ottakaa opinnot rennosti ja nauttikaa opiskeluajasta! Tsemppiä kaikille opintoihin ja hyvää syksyä!”■

maria laakko

2. vsk. ”Hakeuduin Suomen Proviisoriyhdistyksen opiskelijayhteyshenkilöksi, koska halusin tutustua toisiin proviisoriopiskelijoihin sekä olla järjestämässä mukavia tapahtumia Proviisoriyhdistyksen opiskelijajäsenille.”■ laura juhola

tule mukaan vaikuttamaan! suomen ProviisoriyhDisTys ON SUOMEN SUURIN JA VANHIN VAIN PROVIISOREITA JA PROVIISORIOPISKELIJOITA EDUSTAVA AMMATILLINEN YHDISTYS. NYT KANNATTAA TULLA MUKAAN! • Suomen Proviisoriyhdistys ajaa 1 100 jäsenensä, koko proviisorikunnan ja farmasian alan asiaa. • Yhdistys on professiosi väsymätön puolestapuhuja ja tekee työtä proviisorien ammatti-identiteetin puolesta. • Kaikki palvelumme on räätälöity proviisoreille ja proviisoriopiskelijoille. • Proviisoripäivää! Vuoden kohokohta on yhdistyksen järjestämä proviisoreiden ja proviisoriopiskelijoiden oma Proviisoripäivä. • Kehity osaajana ja ota osaa ammatillisiin jatko- ja täydennyskoulutuksiimme tai ProMentor-ohjelmaan!

liiTy nyT ja voiTa TaBleTTi! Suomen Proviisoriyhdistys ry arpoo kaikkien 1.7.–16.11.2014 välillä liittyneiden uusien jäsentensä kesken enintään 500 euron arvoisen taulutietokoneen, kuten samsunG GalaXy TaB s:n (kuvassa) tai iPaDin. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

liiTy näin: Täytä seuraavalla sivulla oleva liittymislomake, irrota sivu lehdestä, taita se keskeltä ja teippaa tai nido kiinni. Postimaksu on maksettu puolestasi. Voit ladata, täyttää ja lähettää lomakkeen myös sähköisesti osoitteesta www.proviisoriyhdistys.net/yhdistys/liity-jäseneksi. Siellä on myös tarkemmat liittymisohjeet ja suoraperintälomake. onnea arvontaan!

SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY TUNNUS 5006166 00003 VASTAUSLÄHETYS

JÄSENHAKEMUS  Haluan liittyä Suomen Proviisoriyhdistyksen jäseneksi HENKILÖTIEDOT (täytä selkeästi) *Nimi:__________________________________________________________*HETU:__________________-_____________ *Katuosoite:___________________________________________________________________________________________ *Postinumero ja -toimipaikka:__________________________________________Uusi osoite voimaan: _________________ *Puhelin koti/gsm:_________________________________*Email:_______________________________________________ Valmistumispäivä (prov.):_______________________ Opintojen aloittamisvuosi (opiskelijat):__________________________ Yhteystietojani  saa  ei saa antaa suoramarkkinointitarkoitukseen

TYÖPAIKKATIEDOT (opiskelija voi mainita harjoittelu- tai kesätyöpaikan) **Työpaikka:_________________________________________________________________________________________ Virkanimike:___________________________________ Puhelin työ:____________________________________________ Muut tiedot (määräaikaisuus, osa-aikatyö, äitiysloma/hoitovapaa ajalla, osittainen hoitovapaa, virka- tai opintovapaa jne.): ___________________________________________________________________________________________________

TYÖTTÖMYYSKASSAAN LIITTYMINEN

(Työttömyyskassaan voi liittyä ja kassaa voi vaihtaa pääsääntöisesti vain palkkatyössä ollessaan – ei kuitenkaan palkattoman jakson aikana)  Haluan liittyä Proviisoriyhdistyksen kautta IAET -kassan jäseneksi _________. _________. 201________ alkaen  Siirryn IAET -kassan jäseneksi. Nykyinen työttömyyskassa, josta siirryn:___________________________________________  Valtuutan Proviisoriyhdistyksen hoitamaan kassavaihdoksen puolestani.  En liity IAET –kassaan Huom! Osakkuudet työnantajayrityksessä voi olla este työttömyysetuuksien saamiselle palkansaajien työttömyyskassasta.  Minulla ei ole osakkuuksia työnantajayrityksessä.  Minulla on osakkuuksia työnantajayrityksessä (esim. perheyritys, hallituksen jäsen, toimitusjohtaja) Liittyessäsi IAET -työttömyyskassaan et voi samanaikaisesti kuulua toiseen työttömyyskassaan. Työskentely- ja vakuutuskaudet säilyvät, jos siirryt kassasta toiseen kuukauden kuluessa. Opiskelijat ilmoittavat päivämäärän, jolloin aloittavat työsuhteisen harjoittelun tai kesätyön. Osa-aikatyö kerryttää työssäoloehtoa, jos työtä on vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa.

JÄSENMAKSUN MAKSUTAPA

 Maksan itse  Haluan, että jäsenmaksuni peritään palkastani (Suoraperintäsopimus tulee tehdä omalla, erillisellä lomakkeella)

Paikka ja päiväys: ____________________________ Allekirjoitus: ___________________________ Jäsenyys tulee voimaan siitä päivästä lähtien, kun hakemus saapuu toimistolle. Lähetä hakemus osoitteeseen (postimaksu maksettu): Suomen Proviisoriyhdistys ry - Finlands Provisorförening rf Tunnus 5006166, 00003 VASTAUSLÄHETYS p. 09 177 771 fax 09 6843 9911 * pakollinen tieto ** pakollinen tieto proviisoreille ja kassaan kuuluville tai siihen liittyville

»jäsenedut Suomen Proviisoriyhdistyksen jäsenedut PROVIISORI, JÄRJESTÄYDY JA HYÖDYNNÄ ETUSI PROVIISORIYHDISTYKSESSÄ! OPISKELIJA, VOIT LIITTYÄ OMAAN YHDISTYKSEESI JO OPINTOJEN AIKANA! Jäsenet saavat henkilökohtaiset käyttäjätunnukset terveydenhuollon ja lääkealan ammattilaisten tietoverkkoon FiMnetiin (Finnish Medical Network). Henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella pääset lukemaan myös mm. Lääkärilehteä sekä Pharmaca Fennicaa. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat halutessaan käyttöönsä terveydenhuollon ammattihenkilöille tarkoitetun fimnet. fi-päätteisen sähköpostiosoitteen. KOULUTUSTA. Yhdistys järjestää joka kevät Proviisoripäivä -koulutustapahtuman, johon jäsenet voivat osallistua edulliseen jäsenetuhintaan. Syksyn suurin oma koulutustapahtumamme on Talousseminaari. Yhdistys järjestää yhdessä Helsingin Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen kanssa ProviisoriYrittäjä ja ProviisoriEsimies, Talouden perusteet proviisoreille ja Markkinoinnin perusteet proviisoreille -kursseja. Kysy Proviisoriyhdistyksen toimiston kautta jäsenalennusta myös muista Aalto yliopiston Kauppakorkeakoulun pienyrityskeskuksen järjestämistä kursseista! TYÖTTÖMYYSKASSA. Jäsenet ovat halutessaan vakuutettuja kauttamme IAET-kassassa.

PROMENTOR-OHJELMA. Jäsenet voivat hakeutua mentoroitaviksi ProMentor-ohjelmaan. Seuraava ohjelma alkaa vuonna 2015.

TYÖSUHDENEUVONTA. Yhdistyksen toimistolta jäsenet saavat neuvontaa työsuhde- sekä työlainsäädännön asioissa.

APURAHAT. Jäsenet voivat hakea yhdistyksen apurahoja.

LAKIMIESPALVELUT. Yhdistyksen jäsenten käytössä on lakimiespalvelu. Yhteydenotot asianajajaamme Proviisoriyhdistyksen toimiston kautta.

OPISKELIJATAPAHTUMAT. Yhdistys järjestää tapahtumia esimerkiksi opintonsa aloittaville sekä harjoittelemaan lähteville proviisoriopiskelijoille sekä valmistuville proviisoreille.

VASTUU- JA OIKEUSTURVAVAKUUTUS. Jäsenet kuuluvat automaattisesti yhdistyksen kautta Ifin ammatillisen vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen piiriin.

Jäsenetuja myöntävät meille myös:

MATKAVAKUUTUS. Yhdistys on ottanut jäsenilleen vapaa-ajan matkustaja- ja matkatavaravakuutuksen. Jäsenkortti toimii matkavakuutustodistuksena. Erillisen todistuksen voit pyytää Proviisoriyhdistyksen toimistolta. Lisätietoja jäsensivuilta ja If asiakaspalvelusta p. 010 19 19 19, ma–pe 8–20, www.if.fi/proviisoriyhdistys. If tarjoaa myös vakuutuksia jäsenetuhintaan. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa ja se postitetaan kaikille proviisoreille ja proviisoriopiskelijajäsenillemme kotiin.

Tutustu jäsenetuihimme tarkemmin sivulla www.proviisoriyhdistys.net/yhdistys/jasenedut

»yhteystiedot Hallituksen varsinaiset jäsenet:

Helinä Minkkinen

asiantuntijaproviisori, HUS-apteekki helina.minkkinen@fimnet.fi

PUHEENJOHTAJA Katere Sharifpour

Jouni Kusnetsoff

Sanofi Oy, Lääketurva ja Lääkeinformaatio katere.sharifpour@fimnet.fi

lääketehtaan ja -tukkukaupan vastuunalainen johtaja (QP), Oy AGA Ab, Linde Healthcare jouni.kusnetsoff@gmail.com

1. VARAPUHEENJOHTAJA, ULKOASIAINHOITAJA

FaTo:9Opainos NYT 99"9I:euroa ProviisoriRlehden juhlavuoden kunniaksiä R

Luotettavana:teoksena: tunnettu:Farmakologia: ja:toksikologia:Rkirja on:oiva:valinta:kotiin tai:apteekkiin::se tarjoaa:perusteellisen ja:ulkoasultaan selkeän:tietopaketin lääkeaineryhmistä:ja: käy:läpi:myös toksikologian perusteetO R

Näin:hyödynnät: huippuetusi: Mene:osoitteeseen: wwwOmedicinaOfi: 23OSSO2IS4:mennessä ja:kirjoita:tilausR kaavakkeen:ylisätietojay Rkenttään:koodi::

PROVIISORI3I R

Saat:samalla:myös: ilmaisen:toimituksen: kirjallesiä

Charlotta Sandler

Juuli Lamberg

proviisori, Herttoniemen apteekki charlotta.sandler@gmail.com

proviisori, Pirkkalan apteekki juulilamberg@gmail.com

2. VARAPUHEENJOHTAJA

Maija Paukkeri

Ville Oinio

tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto ville.oinio@helsinki.fi

proviisori, Marttilan apteekki (Halikon apteekki) maijapaukkeri@gmail.com

KOULUTUSVASTAAVA

Suvi Vilmunen

Jonna Korkeaviita

proviisori, Lassilan apteekki suvi.vilmunen@gmail.com

lääketurva-asiantuntija, Farenta jonnakorkeaviita@gmail.com

Tiina Silén

VIESTINTÄVASTAAVA Virpi Tiiro

proviisori, Farenta tiina@silen.fi

asiakaspalvelupäällikkö, Yliopiston Apteekki virpi.tiiro@gmail.com TALOUDENHOITAJA Ilona Iso-Mustajärvi

proviisori, EPID Research Oy ilona.isomustajarvi@gmail.com OPISKELIJAVASTAAVA Anna Kaisa Tolvanen

proviisoriopiskelija, Itä-Suomen yliopisto aktolvan@student.uef.fi

Suomen Proviisoriyhdistys ry Toimisto

Liisa Kanninen

Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911 toimisto@proviisoriyhdistys.net

tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto liisa.kanninen@gmail.com

Joonas Salo

PROMENTOR-VASTAAVA

gsm 044 752 0375 Timo Ovaska

tieteellinen asiantuntija, Pfizer timo.ovaska@fimnet.fi

Hallituksen varajäsenet:

Toiminnanjohtaja (vs.) Henna Kyllönen,

proviisori gsm 040 96 41 829 Proviisori-lehden päätoimittaja (vs.) Toiminnanjohtaja

Antti Hyytiäinen

Ville-Matti Mäkinen, proviisori

proviisori, Salon Vanha Apteekki antti.hyytiainen@fimnet.fi

gsm 050 352 0771 (opintovapaalla) Proviisori-lehden päätoimittaja

Eva Ramsay

Järjestö- ja edunvalvontaproviisori

tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto eva.ramsay@helsinki.fi

Suvi Heiskanen

(opintovapaalla) gsm 045 636 0196