06
Brexitin vaikutukset
07 14 Lääkesäästöt
FIPpoiminnat
16 18 Suviseurat
Geeniterapia
21
Vapautuvat apteekit
22
Nimityksiä toimistolla
27
ProMentor
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYKSEN LEHTI 3.2016
Rekrytointi
Työnantajan hyvä maine houkuttelee Viidakkorumpu auttaa valinnassa ■ Vinkit hakijalle ■ Rakenna pätevä CV
Nauti tärkeistä hetkistä ilman kipua.
TABLETTI RIITTÄÄ.
KUN KIPU ON POISSA ELÄMÄ ON MALLILLAAN Panadol Forte® 1 g tabletti, kalvopäällysteinen Vaikuttava-aine: parasetamoli. Käyttö-aihe: Ilman lääkärinmääräystä valmistetta voidaan käyttää aikuisten särky- ja kuumetilojen oireenmukaiseen hoitoon. Annostus ja antotapa: Annostus itsehoidossa aikuisille 1/2-1 tablettia 4-6 tunnin välein korkeintaan 3 kertaa päivässä. Suositeltuja annoksia ei saa ylittää. Jatkuvaan käyttöön vain lääkärin ohjeen mukaan. Vasta-aihe: Yliherkkyys parasetamolille tai apuaineille. Varoitukset: Parasetamolin käytön yhteydessä on esiintynyt vaikutusta maksaan runsaan alkoholin käytön yhteydessä. Pitkäaikaiskäytössä munuaisvaurion mahdollisuutta ei voida kokonaan poissulkea. Muita parasetamolia sisältäviä valmisteita ei saa käyttää samanaikaisesti. Yhteisvaikutukset: Metoklopramidi voi nopeuttaa imeytymistä ja kolestyramiini vähentää sitä. Oraalisten antikoagulanttien teho voi kasvaa pitkäaikaisen päivittäisen käytön yhteydessä, joten jos parasetamolia käytetään jatkuvasti päivittäin yli 2 g, on INR-arvoja hyvä seurata. Antiepileptit saattavat vaikuttaa eliminaatioon. Parasetamoli voi vaikuttaa kloramfenikolin kinetiikkaan. Raskaus ja imetys: Raskaudenaikaiseen käyttöön ei tiedetä liittyvän riskejä. Panadol – valmisteita voi käyttää raskauden aikana, jos se on kliinisesti tarpeen. On kuitenkin käytettävä pienintä tehokasta annosta mahdollisimman lyhyen aikaa ja mahdollisimman harvoin. Erittyy äidinmaitoon, mutta on epätodennäköistä, että vaikuttaisi lapseen. Haittavaikutukset: Voi aiheuttaa hyvin harvoin (< 1: 10.000) allergisia reaktioita, ihottumaa, verenkuvamuutoksia ja maksan toimintahäiriötä, ks. valmisteyhteenveto. Pitkäaikaiskäytössä munuaisvaurion mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Runsas yliannostus voi johtaa maksanekroosiin. Hyvin harvoin on raportoitu vakavia ihoreaktioita. Raportoi epäillyt haittavaikutukset Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle (www.fimea. fi). Itsehoitolääke. Huom.: Lue valmisteyhteenveto ennen lääkkeen määräämistä. Korvattavuus: ei korvattava. Pakkaus ja hinta: 15 tabl VMH ( 7,45 € ) Lisätiedot: GlaxoSmithKline, Piispansilta 9 A, 02231 Espoo, puh: 080 077 40 80, s-posti: scanda.consumer-relations@gsk.com. Katso yksityiskohtaisemmat tiedot valmisteyhteenvedosta. Valmisteyhteenvetolyhennelmä 7.7.2015. Perustuu 9.4.2015 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. CHFIN/CHPAN/0029/16
sisältö 3.2016 ¢
5
PÄÄKIRJOITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen kirjoittaa alan haasteista.
6
AJASSA Brexitin vaikutukset lääkealalla. STM ehdottaa lääkesäästöjä. Nikotiinikorvaushoito ei ole vähentänyt tupakointia. Työpöydälläni: Anssi Pulkkinen.
10
REKRYTOINTI Heikki Vahtera, Elina Heliö ja Pasi Palmroos kertovat, miten osaajia houkutellaan.
14
FIP Ville-Matti Mäkinen tarjoilee alkupalat Buenos Airesin kongressista.
16
SUVISEURAT Ison kesätapahtuman lääkintähuollon järjestäminen oli apteekkarille haaste.
18
GEENITERAPIA Uusi, näppärä menetelmä on tehnyt geenien muokkauksesta helppoa.
21
VAPAUTUVAT APTEEKIT Henrik Salomies listasi apteekit, jotka ovat tulossa hakuun.
22
JÄSENSIVUT Merkitse kalenteriin tärkeät tapahtumat!
23 23
LAUSUNTOJA
10
Kokenut rekrytointikonsultti Heikki Vahtera tietää, miten yrityksen kannattaa toimia saadakseen palvelukseensa osaavimmat tekijät. Orionin henkilöstöjohtaja Elina Heliö valottaa rekrytoinnin ja yrityskuvan yhteyksiä, ja apteekkari Pasi Palmroos kertoo, miten heillä rekrytoidaan. ■
18
Geenien muokkauksesta on tullut uuden geenien katkaisuun käytettävän tekniikan ansiosta helppoa. Antti Kivimäki haastatteli alan asiantuntijoita. ■
VARAPUHEENJOHTAJALTA Katere Sharifpour kysyy, mistä kielteisyys kumpuaa.
24
OPISKELIJAN PROMENTOR Mitä mentoroitavat ja mentorit saivat ohjelmasta irti?
26 26 27
YHTEYSTIEDOT
KOULUTUSTA Joka proviisorin ajankohtaiseminaari. OTX Näin laadit pätevät ansioluettelon.
14
Farmasian alan kansainvälinen suurtapahtuma FIP pidettiin tänä vuonna Buenos Airesissa. Proviisoriyhdistyksen toiminnanjohtaja VilleMatti Mäkinen kertoo kokoontumisen päällimmäiset tunnelmat. ■
■ toimittajalta
REKRYTOINNISSA RISTEÄVÄT tärkeät tarpeet ja isot tunteet. Työpaikka on yksi arkisen elämän peruskivistä, mutta myös unelmoinnin kohde. Kukaan ei halua mokata työnhaussa. Yhtä tulisilla hiilillä on rekrytoija. Hyvä valinta siivittää yrityksen kohti strategisia tavoitteita, huono harmittaa ja tulee kalliiksi. Rekrytointiteemamme pohtii, miten tarpeet saadaan kohtaamaan. ■ PROVIISORIN TOIMITUSSIHTEERI MAIJA RAUHA 3.16 PROVIISORI 3
FI/GEN/16/0016/6/2016
Potilaasi kiittää, kun kirjoitat reseptiin ratiopharm Teemme joka päivä työtä sen puolesta, että laadukkaat ja edulliset lääkkeet saa omasta lähiapteekista silloin, kun niitä tarvitsee.
Markkinoija: ratiopharm Oy
ratiopharm.fi
pääkirjoitus ¢
JULKAISIJA ProviisoriViesti Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.) 00100 Helsinki Puh. (09) 177 771 Gsm 050 352 0771 Fax (09) 6843 9911 www.proviisoriyhdistys.net TOIMITUS Päätoimittaja Ville-Matti Mäkinen ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net Gsm 050 352 0771 Toimitussihteeri Maija Rauha (OSG Viestintä) maija.rauha@osg.fi Puh. 0400 630 065 www.osgviestinta.fi TAITTO Mikko Koistinen (OSG Viestintä) mikko.koistinen@osg.fi Puh. 0400 630 083 AVUSTAJAT Antti Kivimäki, Liisa Kanninen, Henna Kyllönen, Niina Makkonen, Anna Peltonen, Henrik Salomies, Katere Sharifpour ja Saga Silfast PAINO Painotalo Plus Digital Oy, painos 4 500 kpl ILMOITUSMYYNTI ProviisoriViesti Oy Ville-Matti Mäkinen Gsm 050 352 0771 OSOITTEENMUUTOKSET toimisto@proviisoriyhdistys.net Lehdessä julkaistut kirjoitukset eivät välttämättä edusta Suomen Proviisoriyhdistyksen virallista kantaa, vaan ovat kirjoittajien omia mielipiteitä. Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN-L 1798-680X ISSN 1798-680X
441 763 Painotuote
Yhdessä eteenpäin SYKSY ON alkanut yhdistyksessä jälleen erittäin vauhdikkaasti. Sosiaali- ja terveysministeriössä oli kauden alkajaisiksi vireillä kaksi lausuntopyyntöä, jotka liittyivät lääkekorvaussäästöihin sekä lääkelain uudistuksiin. Lääkelain uudistuksissa oli kysymyksessä aiemmin eduskuntavaalien alla rauennut esitys päivityksin sekä mielipiteitä jakanut erillisyhtiöasia. Proviisoriyhdistyksen kannanotot lausuntoihin löytyvät yhdistyksen verkkosivuilta. TUNTUU SILTÄ, että nyt jos koska on muutenkin alastamme käyty mitä vilkkainta keskustelua. Pääasiana on ollut apteekkijärjestelmämme. Oman ammattikuntamme mielipiteet ovat oman mielipidekyselymme mukaan olleet suhteellisen yksimieliset nykyjärjestelmän puolesta. Alaa on kuitenkin jatkuvasti vietävä aktiivisesti eteenpäin, jotta se kestää ympäristön sille asettamat vaatimukset ja alati muuttuvat tekijät. Huomatkaamme, että yksi näistä tekijöistä on myös yleinen mielipide, joka ei toisaalta ole sama asia kuin median ja sosiaalisen median äänekkäin joukko. Apteekit ovat hoitaneet työnsä hyvin ja menestyneet loistavasti asiakastyytyväisyysmittauksissa. ELÄMME MAANTIETEELLISISTÄ seikoista johtuen melko ainutlaatuisessa Euroopan kolkassa. Sääntelyä tarvitaan, jotta voidaan taata koko maan kattavaa lääkehuolto harvaanasutussa, syrjäisessä maassamme. Liikevoittojen tavoittelu ei tähän tavoitteeseen yksin ohjaa. Kolikolla on kaksi puolta: Toinen on elinkeino- ja toinen terveyspoliittinen puoli. Me proviisorit otamme vastuun terveyspoliittisesta puoliskosta suurella sydämellä ja ammattiylpeydellä, ja monelle meistä kiinnostus terveys- ja lääkealaa kohtaan on myös farmasian alan valintamme lähtökohta. TIEDÄMMEHÄN ME ammattilaiset, kuinka farmaseuttisessa lääkeneuvonnassa ja apteekkityössä lisäarvoa syntyy sekä lääkkeen käyttäjälle että yhteiskunnalle, ja kuinka tämän asian eteen on tehtävä yhteistyötä myös muun terveydenhuollon kanssa. Juuri proviisorin koulutus sisältää sekä laajan että
syvällisen näkemyksen farmasiasta sekä pätevyyden tehdä kriittisiä päätöksiä, kun niitä tarvitaan. Juuri näitä tietoja ja taitoja tarvitaan sekä pitkällä aikavälillä että päivittäisessä työssä, kun johdetaan ja ohjataan apteekin toimintaa terveyspoliittisten tavoitteiden kannalta oikeaan suuntaan. ALALLEMME ESITETTY kritiikki ja sen haasteet ovat kuitenkin myös todellisia, ja ne on otettava vastaan suurella kunnioituksella ja nöyrästi, oli kyse sitten järjestelmäämme koskevista mielipiteistä, muutosesityksistä, disruptoivasta teknologiasta tai jostain muusta. Kuten yksittäisten lääkehoitojenkin, tulisi koko lääkehuollon järjestelmämme perustua parhaisiin mahdollisiin käytäntöihin. Tältä pohjalta me viemmekin asioita eteenpäin pitäen tieteellisyyttä ja ammattieettisyyttä ohjenuoranamme. TARVITSEMME JATKOSSAKIN jäseniämme suurissa haasteissamme! Olkaa meihin aktiivisesti yhteydessä, kehitetään alaa yhdessä luovasti ja innovatiivisesti. Viedään eteenpäin ammattimaista ja kannattavaa apteekkijärjestelmää ja muuta lääkehuoltoamme kohti loistavaa tulevaisuutta. Otetaan tavoitteet selviytyä teknologisessa murroksessa ja digihaasteet vastaan kunnialla lääkekustannuspaineessa, ja yritetään saada proviisoreille myös enemmän jalansijaa kaikilla lääkealan sektoreilla sekä luodaan uusia mahdollisuuksia. Tämä on meidän osamme lääkealan kehittämisessä! KIITOS KAIKILLE jäsenille ja kannatusjäsenille toimintamme tukemisesta sekä taloudellisesti että aineettomasti. Ville-Matti Mäkinen
päätoimittaja 3.16 PROVIISORI 5
¢
ajassa
KOONNEET TONI PEREZ JA PIRKKO SOININEN KUVAT DREAMSTIME
■ lääkeala
EMAn pääkonttori sijaitsee toistaiseksi Lontoon Canary Wharfissa.
Miten Brexit vaikuttaa lääkealaan? Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtaja Jussi Merikallio ja brittiläisen GSK:n Suomen toimitusjohtaja Marko Koistila vastaavat proviisorin kysymykseen. JUSSI MERIKALLIO ”VAIKUTTAA LÄÄKETURVALLISUUTEEN. Minua mietityttää, miten briteille käy. Kun maa jää muun muassa lääketurvallisuutta varmistavan EU-sääntelyn ulkopuolelle, mihin kaikkeen se vaikuttaa? Riskejä ovat lääketurvallisuuden heikkeneminen ja uusien lääkehoitojen hidas käyttöönotto.
TERVEYSTURISMI KASVAA. Brexit voi kannustaa myös muita maita eroamaan EU:sta tai löyhentämään EU-sääntelyä. Tämä johtaisi siihen, että kansalliset erot kasvaisivat, kun kukin maa valvoisi lääkealaa omista lähtökohdistaan. Tämä taas johtaisi lääketurvallisuuden ja koko terveydenhoidon eriarvoistumiseen maiden välillä. Tästä taas olisi seurauksena terveysturismi, kun ne, joilla olisi varaa ja mahdollisuus, matkustaisivat esimerkiksi hakemaan uudempien lääkkeitä ulkomailta.
EUROOPPALAINEN LÄÄKEKEHITYS KÄRSII. Lääkekehitys ja -tutkimus ovat aloja, jotka edellyttävät isoja pääomia ja monikansallista tutkimusyhteistyötä. Jos yksi Euroopan suurista lääkekehitysmaista irtautuu yhtei-
6 PROVIISORI 3.16
sestä rintamasta, se vaikuttaa viiveellä eurooppalaiseen lääkekehitykseen ja heikentää Euroopan kilpailukykyä lääketutkimuksessa.
UUSI EMA HELSINKIIN. Euroopan lääkevirasto, European Medicines Agency EMA, sijaitsee tällä hetkellä Lontoossa, mutta jos ero toteutuu, virasto on pakko siirtää muualle. Moni maa on jo tarjoutunut uudeksi sijoituspaikaksi. Helsinki voisi hyvin ilmoittautua mukaan kilpaan, kyllä tänne aina yksi kansainvälinen toimisto mahtuisi.”
VAHVA EUROOPPA ON KAIKKIEN ETU – MYÖS BREXITIN JÄLKEEN. Lääkekehityksessä kilpailu resursseista ja investoinneista on kova. Hyvä asia onkin, että Iso-Britanniassa on nyt perustettu työryhmä, joka tarkastelee eroa nimenomaan life science -sektorin näkökulmasta ja antaa työskentelyn jälkeen mietintönsä pääministerille. Työryhmässä on mukana myös GSK:n edustaja miettimässä muun muassa investointeihin ja tutkimukseen liittyviä asioita.
MYYNTILUPIEN ARVIOINTI MUIHIN MAIHIN. MARKO KOISTILA ”VARMUUTTA ASIASTA EI VIELÄ OLE. Välitöntä taloudellista vaikutusta Brexitistä ei ainakaan meille brittiläisenä yrityksenä ole ollut. Kukaan ei vielä tiedä, miten UK:n todennäköinen ero EU:sta tulee lopulta vaikuttamaan. Paljon riippunee siitä, missä muodossa ero lopulta toteutuu ja millaiset sopimukset tehdään UK:n ja EU:n välille. Keskeisiä asioita mietittävänä Brexitin yhteydessä ovat muun muassa vaikutukset tutkimusyhteistyöhön ja tavaroiden sekä ihmisten liikkuvuuteen vaikuttavat tekijät. On tärkeää varmistaa viranomaisyhteistyön jatkuvuus.
Koska EMA on sijainnut Iso-Britanniassa, on maalla ollut suuri rooli EU:n lääkevalvonnassa, ja sen vastuulla on ollut osa myyntilupien arvioinneista. On tärkeää varmistaa yhteistyön juoheva jatkuminen myös tulevaisuudessa.
EMA VOISI SIJOITTUA SUOMEEN. EMAn uusi sijoituspaikka voisi hyvinkin olla Suomessa. Meillä on hyvä taso viranomaistyössä, eikä meillä ei ole vielä kansainvälisiä virastoja pilvin pimein.” ■
■ lääkekasvatus
■ lääkesäästöt
Näe koululaisten TroppiOppi-videot! LÄÄKEALAN TURVALLISUUS- JA KEHITTÄMISKESKUS FIMEA on aloittanut viidesluokkalaisille suunnatun valtakunnallisen TroppiOppi-videokilpailun lääkkeiden oikeasta käytöstä. Syyskuun alussa käynnistyneessä kilpailussa kannustetaan luokkia tutustumaan opettajan ohjauksella lääkkeiden oikeaan käyttöön, ja toteuttamaan kahden minuutin video aiheesta. Oppilaiden tekemiin kilpailuvideoihin voi käydä tutustumassa ja niitä voi peukuttaa marraskuun 15. päivään saakka. Parhaan videon valitsee Fimean asiantuntijaraati, ja voittajat julkaistaan 14.12. Videohaaste on osa Fimean koululaisille suunnattua uutta TroppiOppi -verkkokokonaisuutta, joka tarjoaa koululaisille lääkkeiden oikeaan käyttöön liittyvää tietoa ja tekemistä. ■ WWW.LAAKEKASVATUS.FI/TROPPIOPPI
■ uudet lääkkeet
Pilleristä apua astmaan? NOVARTIKSEN UUSI ASTMALÄÄKE, jonka vaikuttava aine on fevipiprant, pienentää tutkimuksen mukaan huomattavasti astmaatikoiden tulehdusarvoja. Uusi lääke on pillerimuotoinen. Tutkimuksen tilasivat Novartis, Britannian kansallinen terveysinstituutti ja Euroopan unionin keuhkojärjestö. Astmaatikoilla on yleensä eosinofiilisten valkosolujen osuus noin viisi prosenttia, kun terveillä ihmisillä vastaava luku on noin prosentti. Lääkettä saaneiden astmaatikoiden luvut putosivat tutkimuksen aikana noin 1,1 prosenttiin. ■
Näitä lääkesäästöjä STM ehdottaa Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi elokuun lopulla lausuntoja hallituksen esityksestä, joilla on tarkoitus täydentää viime vuonna tehtyjä lääkesäästöjä. Säästötavoite on 134 miljoonaa euroa. Näin voitaisiin saavuttaa pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa vaatimat yhteensä 150 miljoonan euron lääkekorvaussäästöt vuodesta 2017 lähtien. Näin lääkesäästöt STM:n suunnitelman mukaan toteutettaisiin:
1 SAIRAUSVAKUUTUSLAKIIN lisättäisiin uusi hinnoittelusäännös ensimmäiselle korvattavalle biosimilaarille. Säännöksessä määriteltäisiin biosimilaarille kohtuulliseksi katsottava hintataso suhteessa vastaavaan biologiseen alkuperäisvalmisteeseen. Vastaavasti tarkistettaisiin säännöksiä alkuperäisvalmisteiden tukkuhinnan uudelleen arvioinnista, kun korvausjärjestelmään tulee uusi rinnakkaisvalmiste.
2 HINTAKILPAILUN lisäämiseksi viitehintajärjestelmää laajennettaisiin rinnakkaistuonti- ja rinnakkaisjakeluvalmisteisiin. Valmisteet säilyisivät kuitenkin hinnanvahvistuksen piirissä. Lisäksi kavennettaisiin lääkelaissa säädettyä hintaputkea.
3 LÄÄKEJÄTTEEN vähentämiseksi ja rationaalisen lääkehoidon edistämiseksi tehtäisiin muutoksia sairausvakuutuslain mukaisesti korvattavien valmisteiden toimitusväleihin. Kalliiden lääkkeiden kerralla korvattava määrä rajattaisiin yhden kuukauden tarvetta vastaavaksi. Peruskorvat-
tavien valmisteiden osalta ehdotetaan, että aiemmin ostettu erä olisi lähes kokonaan käytetty ennen kuin uusi erä toimitettaisiin korvattuna. Tältä osin käytäntöön otettava menettely vastaisi erityiskorvattavien lääkkeiden korvaamisessa sovellettavaa käytäntöä.
4 ERITYISKORVAUSJÄRJESTELMÄÄ tarkistettaisiin siten, että diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettäisiin alempaan erityiskorvausluokkaan. Insuliinihoito vaikutustavaltaan korvaavana hoitona säilyisi edelleen ylemmässä erityiskorvausluokassa kaikille diabetespotilaille. 5 RISKINJAKOMENETTELY otettaisiin käyttöön edistämään uusien ja innovatiivisten lääkkeiden markkinoille tuloa. Menettelyllä mahdollistettaisiin näiden lääkkeiden hallittu käyttöönotto. Riskinjakomallista säädettäisiin sairausvakuutuslaissa, ja menettely tulisi osaksi korvattavuus- ja hinnanvahvistusmenettelyä. Menettelyä koskevat säännökset olisivat voimassa määräajan. ■
Lakien olisi tarkoitus tulla voimaan 1. tammikuuta 2017. 3.16 PROVIISORI 7
¢
ajassa ■ työpöydälläni
■ nikotiinikorvaushoito
Nikotiinikorvaustuotteiden kustannus noussut
Anssi Pulkkinen Työpöytä on täynnä ja monta asiaa mielessä, mutta yksi tärkeimpiä on terveysalan kasvustrategian toimeenpano ja sen tavoitteiden saavuttaminen Tekesin työn avulla. Strategia on kolmen ministeriön (TEM, OKM, STM), Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen voimannäyte. Lanseerasimme kesäkuussa strategian päivitetyn tiekartan ja nyt on aika jalkauttaa ja näyttää, että jälleen tapahtuu. Jokainen strategia on yhtä hyvä kuin sen toimeenpano. Kehitämme yhteistyössä muiden kanssa rahoitusmuotoja, jotka huomioivat alan erityispiirteet, mutta vähintään yhtä tärkeää on auttaa yrityksiä aktiivisesti verkostoitumaan. Lisäksi agendallani ovat tällä hetkellä Sote-uudistukseen liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien rakentaminen yrityksille ja Genomikeskuksen perustamiseen liittyvät asiat. ■ ANSSI PULKKINEN, JOHTAJA, TEKES, HYVINVOINTI JA TERVEYS
■ sanottua
Apteekeissakin voisi olla tarjolla nykyistä enemmän terveysliikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin kannustavia tietopisteitä. KANSANEDUSTAJA SARI ESSAYAH APTEEKKARI.FI:N BLOGISSA
KELAN TUTKIJAT Terhi Kurko ja Leena K. Saastamoinen julkistivat elokuussa Kelan tutkimusblogissa, että nikotiinikorvaustuotteiden laskennallisen päiväannoksen kustannus on noussut kymmenessä vuodessa kolmanneksen. Tutkijat tarkastelevat blogissaan nikotiinikorvaustuotteiden tukkumyynnin ja kustannuksen kehitystä ja käytön vaikutusta tupakoinnin lopettamiseen vuosina 2005–2015. Nikotiinikorvaustuotteiden myynti ja käyttö kasvoivat myyntikanavien laajentamisen jälkeen selvästi. Suomen Lääketilaston mukaan tuotteiden myynti on lisääntynyt kymmenen viime vuoden aikana yli 160 prosenttia. Tutkijoiden mukaan nikotiini oli euromääräisesti tarkasteltuna myydyin yksittäinen lääkeaine Suomessa vuonna 2015. Sen tukkumyynti oli 47 miljoonaa euroa. Tutkijoiden mukaan näyttäisi siltä, ettei korvaushoitovalmisteiden kulutuksen kaksinkertaistuminen ole merkittävästi vähentänyt tupakointia. Vastaavaa kehitystä on havaittu muissa maissa, joissa valmisteiden myynti on vapautettu. Blogikirjoituksessa arvellaan, että nikotiinikorvaushoitovalmisteiden lisääntyneestä kulutuksesta merkittävä osa selittynee muulla kuin tupakoinnin lopettamisen tukemisella. Tutkijat toteavatkin, että on epätarkoituksenmukaista käyttää valmisteita muuhun kuin tupakoinnin lopettamisen tukemiseen. Epätarkoituksenmukaisessa lääkehoidossa myös potilaan rahat menevät hukkaan.■
■ kirjat
Kumppanina muistisairas KOKENUT LÄÄKETIETEEN toimittaja Tuula Vainikainen on kirjoittanut Kumppanina muistisairas -teoksen (Kirjapaja 2016), joka kertoo elämästä muistisairauden kanssa ja antaa tietoa muistisairauksista ja niiden hoidosta. Mukana on lääketieteen ja hoitotyön asiantuntijoiden näkökulmia sekä sairaiden ja heidän läheistensä kokemuksia. Muistisairaus vaikuttaa suuresti sekä sairaan että hänen läheistensä elämään. Aiemmat roolit joutuvat usein myllerrykseen. Läheiselle matka on monesti paitsi raskas myös ainutkertainen tavalla, joka saa katselemaan elämää uudesta näkökulmasta. ■
8 PROVIISORI 3.16
Apteekkareista
28 %
ilmoitti, että sähköiseen reseptiin siirtyminen on johtanut teknisen henkilökunnan vähentämiseen tai farmaseuttisen henkilökunnan lisäämiseen. LÄHDE TESSO
■ uudet lääkkeet
Jos munuaiset saisivat valita UUDET SGLT2-DIABETESLÄÄKKEET voivat auttaa aikuistyypin diabetesta sairastavien munuaisongelmiin. Tuoreen tutkimuksen perusteella yhteys havaitaan riippumatta siitä, miten hyvin lääkitys vaikuttaa veren glukoositasoihin. Tutkijat vertasivat kanagliflotsiinilääkitystä saavia ja glimepiridiä käyttäviä. Kanagliflotsiinia saaneiden munuaistoiminta heikkeni hitaammin kahden vuoden lääkityksen aikana. Suotuisat munuaisvaikutukset eivät todennäköisesti selittyneet glukoositasojen parantumisella, koska kummatkin lääkkeet olivat suurin piirtein yhtä hyviä glukoosivaikutuksiltaan. Tulokset viittaavat kanagliflotsiinin voivan hidastaa aikuistyypin diabetesta potevien munuaistaudin etenemistä, mutta havainnot tulisi varmistaa lisätutkimuksissa. Vielä ei myöskään tiedetä, koskevatko havainnot myös muita SGLT-2:n estäjiä. ■
■ tutkimus
Psykoosilääkkeisiin liittyy keuhkokuumeriski ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON valtakunnallisessa, rekisteripohjaisessa MEDALZ-tutkimuksessa kartoitettiin psykoosilääkkeiden ja sairaanhoitoon tai kuolemaan johtaneen keuhkokuumeen välistä yhteyttä Alzheimerin tautia sairastavilla vuosina 2005–2012. Psykoosilääkkeiden käyttöaikana keuhkokuumeen riski kasvoi kuitenkin sekä Alzheimerin tautia sairastavilla että sairastamattomilla, ja sen ilmaantuvuus oli samaa suuruusluokkaa molemmissa ryhmissä. Tutkimuksesta päätellen psykoosilääkkeiden käyttöön liittyy suurentunut keuhkokuumeriski riippumatta käytön kestosta, henkilön iästä, käytetystä valmisteesta, liitännäissairauksista tai muista käytetyistä lääkkeistä. Kun psykoosilääkettä ei käytetty, keuhkokuumeen riski oli suurempi Alzheimer-potilailla. ■ LÄHDE UEF.FI
Uusi näkökulma syövän pysäyttämiseen TURUN YLIOPISTOSSA työskentelevä Johanna Ivaskan tutkimusryhmä pystyi laboratorio-olosuhteissa estämään syövän kasvun yksinkertaisesti palauttamalla syöpää ympäröivän kudoksen jäykkyyden vastaamaan normaalia pehmeää rintakudosta. Uudet tutkimustulokset osoittavat ensimmäistä kertaa, että syöpäkasvaimen kovuus vaikuttaa niin kutsutun epigeneettisen säätelyn kautta hyvin laajasti syöpäsolujen ilmentämiin geeneihin ja lisää syövän pahanlaatuisuutta. – Monen syöpäpotilaan tarina alkaa siitä, että havaitsee itsessään kyhmyn. Uudet tutkimustulokset paljastavat, että kyhmyllä on merkittävä rooli syövän pahanlaatuisuudessa. Kudoksen tiheyden kasvu käynnistää syöpäsoluissa kokonaisvaltaisen muutoksen, joka johtaa lukuisien solujen kasvua lisäävien geenien ilmentymiseen, akatemiaprofessori Ivaska kuvaa. Tutkijoiden mukaan nykyisten lääkehoitojen tehoa voidaan ehkä parantaa, kun lääkehoitoja kohdennetaan syöpäsolujen lisäksi niiden vuorovaikutukseen ympäröivän kudoksen kanssa. ■
Minisun on Suomen suosituin vitamiinisarja*. Se on kehitetty suomalaisten tarpeisiin. Nyt tutkittu Minisun D-vitamiini myös korkealaatuisessa extra-neitsytoliiviöljyssä. Pienikokoinen öljykapseli. Apteekista.
www.verman.fi/perhe ®
www.minisun.fi *IMS Health OTC MAT EUR 07/2016
¢
rekrytointi
Heikki Vahtera on Senior Partner kansainväliseen IIC Partners -verkostoon kuuluvassa suomalaisessa JFP Executive Search yrityksessä ja konsultoi asiakasyrityksiä suorahakuprosesseissa. Vahteralla on pitkä kokemus lääketeollisuuden ja terveydenhuollon liiketoiminnan johtamisesta.
10 PROVIISORI 3.16
Työnantajamielikuva syntyy päivittäisestä tekemisestä TEKSTI MARI KUUSINEN KUVAT MARKKU OJALA, ORION JA DREAMSTIME
Yhtenäiset arvot ja dynaaminen työympäristö pitävät työntekijät talossa ja houkuttelevat uusia tulijoita.
T
yönantajamielikuva on suhteellisen uusi termi, jota viljellään nykyisin ahkerasti rekrytointimarkkinoilla. Työnantajamielikuva houkuttelee uusia ihmisiä töihin ja auttaa yritystä erottautumaan kilpailijoistaan. Orionin konsernin henkilöstöjohtaja Elina Heliö näkee, ettei työnantajamielikuvaa voi erottaa yritysmielikuvasta. – Ihmisille syntyy tietty mielikuva kaikesta yrityksen viestinnästä, tuotteista ja palveluista kokonaisuutena. Hyvin hoidettujen työolosuhteiden rinnalla on aivan yhtä tärkeää, että yrityksen asiakaspalvelu pelaa, tuotteet ovat laadukkaita ja sidosryhmätyöskentely on hyvin hallinnassa, Heliö toteaa. Life Science- eli muun muassa terveydenhuolto- ja lääkealan yrityksiä suorahauissa konsultoiva Heikki Vahtera myötäilee ja toteaa, että jo ensimmäinen kohtaaminen tai ensimmäinen sähköposti, jonka
talon ulkopuolinen henkilö yrityksestä saa, voi vaikuttaa ratkaisevasti hänen mielikuvaansa yrityksestä työnantajana. – Kun aloitan yhteistyön uuden asiakkaan kanssa ja avustan heitä esimerkiksi yritysjohdon suorahaussa, pyrin heti aluksi muodostamaan mahdollisimman kattavan kuvan yrityksestä. Kiinnitän huomiota pieniin yksityiskohtiin, kuten ihmisten tekemisiin, mutta myös tekemättä jättämisiin. Kommunikaation yrityksestä tulee olla avointa ja runsasta, jotta todella ymmärtäisin heidän tarpeensa, hän sanoo. Jos siis esimerkiksi yrityksessä jätetään säännöllisesti vastaamatta sähköpostiviesteihin tai puheluihin, saattaa se kieliä kiireestä ja sitä kautta toimimattomista prosesseista.
MAINE KUPRULLE MINUUTEISSA Sekä Vahtera että Heliö toteavat, että yritysmielikuvan taustalla ovat sekä yrityksen arvot että koko henkilöstön jokapäiväinen
tekeminen. Vahtera puhuu työntekijälähettilyydestä, eli siitä, miten jokainen työntekijä välittää yrityksen arvoja omassa tekemisessään. – Yrityksen toimintatavat kumpuavat ihanteellisessa tapauksessa yhteisistä arvoista ja yhteisestä toimintakulttuurista. Arvojen toteutumista tulee myös mitata säännöllisesti. Hyviä mittareita ovat esimerkiksi työhyvinvointi- ja työtyytyväisyyskyselyt, Vahtera avaa. Heliö kertoo, että Orionilla yrityksen arvot on muodostettu yhdessä koko henkilökunnan kanssa, ja ne ovat keskeinen osa yrityksen strategiaa. – Henkilökuntamme on yhdessä tunnistanut arvomme erilaisten ryhmäkeskustelujen ja workshoppien avulla ja sitoutunut niihin. Olemme tehneet yhteisen arvokulttuurin eteen työtä yli kymmenen vuotta, ja mittaamme arvojen toteutumista säännöllisesti myös esimerkiksi henkilöstötutkimuksella. 3.16 PROVIISORI 11
¢
rekrytointi HELIÖ: Suomen ilmasto, kieli ja verotus asettavat meille toisinaan haasteita.
15 vuotta Orionilla työskennellyt Elina Heliö on konsernin henkilöstöjohtaja. Hänen vastuullaan ovat yhtiön henkilöstötoiminnot ja niiden kehittäminen.
Sekä Vahtera että Heliö toteavat, että vaivalla rakennetun yritysmielikuvan voi pilata jopa yhdessä yössä. Jos yritys narahtaa arvojen vastaisesta toiminnasta, on maine helposti pilalla. Nopean tiedon ja sosiaalisen median aikana sana vaikkapa valehtelusta liikkuu nopeasti. – Meille esimerkiksi tuotteidemme laatu ja potilasturvallisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Jos saisimme tästä negatiivista julkisuutta, vaikuttaisi se varmasti mielikuvaamme työnantajana, Heliö havainnollistaa.
FIKSU SATSAA HENKILÖKUNTAANSA Vahteran tärkein neuvo asiakkailleen on, ettei rekrytointeja tule tehdä vain sen hetkiseen vaan myös tulevaisuuden tarpeeseen. Pieleen mennyt rekrytointi maksaa yritykselle helposti vähintäänkin vuoden palkan. – Ehkä tyypillisin erhe yritykseltä on miettiä, että nyt kun Jaska jäi eläkkeelle, niin haluamme palkata tilalle uuden. Rekrytointi on yritykselle aina tilaisuus miettiä strategiaansa nyt ja tulevaisuudessa ja pohtia, millaiset henkilöt auttavat pääsemään tavoitteisiin. Vahtera muistuttaa, että rekrytointi on kahden kauppaa: Työnantaja sitoutuu yhtä lailla työntekijään kuin työntekijä yritykseen, kun työsuhde alkaa. Jos työntekijälle on luvattu joustava ja mielenkiintoinen työ, täytyy lupausten myös täyttyä. – Kehityspuheet punnitaan ennemmin tai myöhemmin. Kokemukseni mukaan hyvät työntekijät viihtyvät dynaamisessa ja eteenpäin katsovassa työympäristössä. Oma
12 PROVIISORI 3.16
Heikki Vahteran vinkit työnhakijalle 1. OLET ITSESI PARAS TUNTIJA. Kirjoita CV, joka tuo kattavasti esille osaamisesi ja kokemuksesi, kuten vastuut, tärkeimmät tehtävät ja aikaansaannokset. Älä epäröi kertoa, miten näet sopivasi hakemaasi työtehtävään. 2. VERKOSTOT JA DIGITAALINEN AKTIIVISUUS TÄYDENTÄVÄT KOKONAISPROFIILIASI. Muista, että voit markkinoida osaamistasi myös LinkedIn-profiilissasi, blogikirjoituksissasi ja Twitter-päivityksissäsi. 3. VALMISTAUDU TAPAAMISIIN JA HAASTATTELUIHIN. Tapaaminen on molemminpuolinen mahdollisuus tutustua toiseen osapuoleen paremmin. Kysy suoraan, mikäli jokin askarruttaa tai kaipaa tarkennusta ja ole oma itsesi.
TEKSTI MATLEENA MERTA KUVA PASI PALMROOS
VAHTERA: Hyvät työntekijät viihtyvät dynaamisessa ja eteenpäin katsovassa työympäristössä.
suhteeni palkattuun työntekijään jatkuu rekrytoinnin jälkeen vuoden ajan. Haluan tietää, että työnantaja ja -tekijä ovat tyytyväisiä toisiinsa myös pidemmän ajan jälkeen. Orionilla työntekijät pyritään Heliön mukaan pitämään talossa tarjoamalla muun muassa joustoa ja erilaisia etuja. – Tarjoamme mahdollisuuksia työnkiertoon ja erittäin kattavasi erilaisia koulutuksia. Pyrimme myös takaamaan, että työ joustaa työntekijöidemme elämäntilanteiden mukaan. Lisäksi päälle tulevat sitten myös erilaiset henkilökuntaedut, Heliö luettelee.
OSAAJIA HOUKUTELLAAN JO VARHAIN Orionilla tulee Suomessa ulkoiseen hakuun vuosittain toista sataa avointa työpaikkaa. Heliö toteaa, että päteviä hakijoita on riittänyt kiitettävästi, koska sana hyvästä työnantajasta on kiirinyt työntekijöiden mukana. Toimiala on kuitenkin kapea, joten esimerkiksi tutkimuspuolen erityisasiantuntijatehtäviin on toisinaan vaikea löytää Suomesta päteviä tarjokkaita. – Suomen ilmasto, kieli ja verotus asettavat meille toisinaan haasteita, hän myöntää. Vahtera ei näe, että jonkin taidon tai osaamisen merkitys korostuisi tulevaisuuden työmarkkinoilla, mutta viisas työnantaja seuraa yleisiä trendejä. – Toki esimerkiksi digitaalisuus on tullut jäädäkseen. Näen, että digitaalista osaamista ei voi lokeroida vain yhden ihmisen kontolle, vaan taitoja vaaditaan enenevässä määrin kaikilta työntekijöiltä. Toisinaan yrityksen kannattaa houkutella pätevät työntekijät piiriinsä jo varhaisessa vaiheessa. Orionilla starttasi tänä vuonna Faasi 1 -kesätyöohjelma, joka tarjosi luonnontieteiden, farmasian, tekniikan ja kaupallisen alan opiskelijoille mahdollisuuden tutustua yritykseen kesän ajan. – Ilmoitimme ohjelmasta sosiaalisessa mediassa, sillä olemme ymmärtäneet, että meidän tulee olla siellä, missä opiskelijoidenkin. Opiskelijoilla on osaamista, jonka merkitys tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan. Kokemukset ohjelmasta olivat puolin ja toisin todella hyviä, Heliö kiittelee. ¢
Viidakkorumpu on tehokkain rekrytointiväline Holman apteekin apteekkari Pasi Palmroos kuuntelee rekrytoidessaan omien työntekijöidensä suosituksia. Tavoitteena on luoda toimiva työyhteisö, joka kulkee kohti yhteisiä tavoitteita. KUN LAHTELAISESTA Holman apteekista vapautuu paikka, Palmroos kysyy yleensä henkilökunnaltaan, löytyisikö heidän tutuistaan sopivaa henkilöä tehtävään. − Näin saan tehokkaimmin karsittua hakijoista henkilöt, joilla ei ole kokemusta tai kunnollista käsitystä apteekkityöstä. Toki rekrytoimme esimerkiksi kesätöihin sellaisiakin, joilla ei ole aiempaa kokemusta alasta. Toisinaan heidänkin joukostaan on löytynyt luottotyöntekijöitä, hän sanoo. Palmroos haastattelee kandidaatit aina yhdessä proviisorin kanssa saadakseen henkilöstä toisenkin näkemyksen. − Olemme kyllä käytännössä aina samaa mieltä hakijoista. Pyrin saamaan haastatteluissa mahdollisimman kokonaisvaltaisen kuvan hakijasta, jotta tiedän, sopiiko hän joukkoomme. Meillä on 10 hengen työyhteisö, ja yhteishenki näkyy myös asiakkaille päin. Ulospäinsuuntautuneisuus ja asiakaspalveluinto ovat tärkeitä. Jos CV:ssä on suosittelijoita, soittelen heille ja selvitän, millainen tyyppi on kyseessä, hän summaa. Palmroos pyrkii kysymään hakijoilta myös työhön liittymättömistä asioista, kuten harrastuksista. − Tietenkään kaikki eivät halua puhua yksityiselämästään, eikä sitä voi vaatia. Moni kuitenkin kertoo kiinnostuksen kohteistaan CV:ssään. Kysyn myös aina, millaisia tavoitteita henkilöllä on, jotta tiedämme, pystymmekö tarjoamaan hänelle mahdollisuuden näiden tavoitteiden saavuttamiseen. TYÖPAIKKA ON YHTEISÖ
− Kun työnantajan maine on kunnossa, pääsee valitsemaan parhaimmista hakijoista itselle sopivimmat. Yrittäjänä ja esimiehenä pidän tosi tärkeänä, että apteekissamme on avoin ilmapiiri ja kaikkia työntekijöitä kohdellaan tasa-arvoisesti, Palmroos painottaa. Palmroos on jakanut työntekijöilleen selkeät vastuualueet ja pyrkii estämään klikkien syntymistä. Tavoitteena on, että koko henkilökunnalla on yhteinen päämäärä, jota kohti kuljetaan. Onnistuneet rekrytoinnit tukevat tätä päämäärää.
Kun työnantajan maine on kunnossa, pääsee valitsemaan parhaimmista hakijoista itselle sopivimmat. − Haluan kannustaa työntekijöitäni käyttämään hyödyksi koulutustaan ja osaamistaan. Nykyään hyvä työpaikka on yhteisö, jossa tiukat hierarkiat ovat vaihtuneet yhdessä tekemiseen. Palmroos muistuttaa, että hyvää työnantajakuvaa luodaan myös rekrytoinnin aikana. − Joskus rekrytointiprosessin edetessä huomaa, että kandidaatilla ei olekaan selkeää käsitystä työtehtävistään tai hän ei yksinkertaisesti sovi osaksi työyhteisöä. Silloin on vain parasta kertoa asia rehellisesti, se on reilumpaa myös hakijaa kohtaan. Pyrimme aina kertomaan tilanteesta henkilökohtaisesti niille, jotka ovat edenneet hakuprosessissa pidemmälle sekä vastaamaan hakijoiden kysymyksiin.¢ 3.16 PROVIISORI 13
¢
fip
TEKSTI VILLE-MATTI MÄKINEN KUVA DREAMSTIME
Rising to the challenge: reducing the global burden of disease
FIP keräsi farmasian ammattilaiset Buenos Airesiin.
76.
maailman farmasian ja farmaseuttisten tieteiden kongressi FIP pidettiin Buenos Airesissa, Argentiinassa 28.8.–2.9. Ohjelma oli perinteiseen tapaan monipuolinen. Proviisori-lehti palaa kongressin aihealueisiin vielä seuraavassa lehdessä.
ENSI VUODEN FIP ETELÄ-KOREASSA Seuraava FIP-kongressi pidetään Seoulissa, Etelä-Koreassa 10.–14.9.2017. Ohjelman teemana on Medicines and beyond! The soul of pharmacy. Vuoden 2018 kongressi pidetään Isossa-Britanniassa, Glasgowssa. ¢
14 PROVIISORI 3.16
Uhkaako robotisaatio apteekin henkilökuntaa?
Apteekin rokotuspalvelut yleistymässä
YHÄ SUUREMPI MÄÄRÄ ihmisten tekemästä työstä pystytään tekemään tulevaisuudessa koneellisesti. Esimerkiksi Freyn ja Osbornen mukaan apteekin tekninen henkilöstö tullaan 90 prosentin todennäköisyydellä korvaamaan koneilla. Freyn ja Osbornen 702 ammatin listalla numero 1 on epätodennäköisin koneilla korvattava. Apteekin tekninen henkilöstö on sijalla 562. Kuitenkin heidän työllisyytensä odotetaan Yhdysvalloissa kasvavan yhdeksän prosenttia vuosina 2014–2024. Ihmiset ovat vaikeimmin syrjäytettävissä koneilla tehtävissä, joissa tarvitaan eniten empatiaa, intuitiota ja sosiaalista vuorovaikutusta. Proviisorit ovat listan sijalla 54, ja heidät tullaan korvaamaan 0,012 prosentin todennäköisyydellä. NÄILLE IHMISEN KYVYILLE KONEET EIVÄT PÄRJÄÄ:
APTEEKKIVERKOSTON KAUTTA olisi tällä hetkellä mahdollista rokottaa maailman joka kahdeksas ihminen. FIP julkaisi kongressissa uuden raportin An overview of current pharmacy impact on immunisation. University College Londonin kanssa yhteistyössä toteutettu tutkimus koski 45 maata. Näissä maissa lähes puolella apteekeista (44 %) on tällä hetkellä tilat rokotuspalvelujen järjestämiseen. Rokotuspalveluja tarjoaa 193 000 apteekkia, jotka saavuttavat yli 940 miljoonaa ihmistä. 13 maassa farmasian ammattilaisilla on itsellään lupa rokottamiseen. Tämä osoittaa yhä laajenevaa ja kasvavaa hyväksyntää apteekkien ja farmasian ammattilaisten tarjoamia rokotuspalveluja kohtaan ympäri maailmaa. ¢
Lääketeollisuus ja big data BIG DATAKSI KUTSUTAAN erittäin suurten, järjestelemättömien, jatkuvasti kasvavien tietomassojen keräämistä, analysointia, säilömistä, jakamista, etsimistä sekä esittämistä hyödyntämällä tilastotiedettä ja tietotekniikkaa. Kuten moni muukin toimiala, myös lääketeollisuus on alkanut hyödyntää big dataa. Big dataa on mahdollista käyttää apuna esimerkiksi lääkekehityksen prekliinisessä vaiheessa, kliinisten kokeiden yhteydessä sekä lääketurvatoiminnassa, myyntilupa- ja lääkekorvausasioissa ja tuotteen kaupallistamisessa. Professori Marion Schaefer piti puheenvuoron big datan hyödyntämistä liikevaihdoltaan viiden suurimman lääkeyrityksen eli Novartiksen, Pfizerin, Sanofin, Rochen ja Merck & Co:n tutkimushankkeissa. Tarkastelluissa yrityksissä big dataa käytettiin muun muassa syöpälääkkeiden tutkimuksessa sekä NGS-tekniikan (Next-Generation Sequencing) yhteydessä. Big datan hyödyntäminen on vasta alkanut. Schaeferin mukaan jää vielä nähtäväksi, onko kyseessä hype vai tuleeko big data todella kiihdyttämään lääkekehitystä arvoketjun eri vaiheissa. Uuden lääkkeen kehittäminen on pitkäkestoinen ja kallis prosessi, joka edellyttää keskimäärin 1,6 miljardin euron investointia. ¢ LÄHDE: MALENA JOHANNES JA MARION SCHAEFER. BIG DATA AND PHARMACEUTICAL COMPANIES. CHARITÉ UNIVERSITY MEDICINE BERLIN/MASTER COURSE CONSUMER HEALTH CARE
• • • • • •
tiedon kriittinen analysointi eri konteksteissa big datan analyysin tulosten kriittinen arviointi arvoihin pohjautuvien, yksilöllisten päätösten teko ammatillisuus yhteistyön tekeminen tiimissä välittäminen. ¢
LÄHTEET: THOMAS D. ZLATIC, PH.D. HUMANIZING TECHNOLOGY IN PHARMACY EDUCATION AND PRACTISE. FREY, C.B JA OSBORNE, M.A. THE FUTURE OF EMPLOYMENT: HOW SUSCEPTIBLE ARE JOBS TO COMPERISATION? UNIVERSITY OF OXFORD 2013.
Johtaminen ja luottamuskulttuurin luominen FIP:N MILITARY AND Emergency Pharmacy Sectionin järjestämässä osiossa luennoi USA:n merijalkaväestä eläkkeellä oleva kapteeni Mark Brouker (Brouker Leadership Solutions, Santee, United States) johtamisesta ja luottamuskulttuurin rakentamisesta. Broukerin neuvot luottamusta rakentavaan johtamiseen ovat välittäminen, optimismi ja jatkuva oppiminen. Johtaminen on Broukerin mukaan ihmissuhteiden rakentamista. Tämä edellyttää henkilöstön tuntemista. Luottamusta voi rakentaa osoittamalla kiitollisuutta ja kunnioitusta, arvostamalla aina, tarjoamalla apua, inspiroimalla, tarjoamalla haasteita ja mentoroimalla. Kohtaamiset kasvotusten ovat tärkeitä, koska vain siten voidaan saada riittävästi informaatiota. Brouker kehottaa huomioiman hyvät suoritukset aina. Huonojen suoritusten sattuessa tulisi ensimmäiseksi yrittää ymmärtää, mistä taustatekijöistä heikko suoritus mahdollisesti johtuu. Vasta tämän jälkeen voidaan arvioida, miten tilanteessa kannattaa toimia. Brouker korostaa optimistisuuden tärkeyttä luottamuksen rakentamisessa. Johtajan tulisi olla aina optimistinen tai ainakin teeskennellä sitä. Jos ei pysty, voi olla syytä olla välillä kokonaan poissa. Pessimismistä on hänen mukaan enemmän vahinkoa kuin poissaolosta. Johtajan innokkuus, toiveikkuus ja luottamus välittyvät eteenpäin koko organisaatiossa lisäten tarmokkuutta. Sen sijaan pessimismi toimii päinvastaisesti: kyynisyys, epäileminen ja negatiivisuus vievät voimavaroja. Brouker pitää myös hyvää työn ja vapaa-ajan tasapainoa tärkeänä energisyyden ja hyvinvoinnin säilymisen kannalta. Hänen neuvonaan on olla myös nöyrä ja pitää hauskaa. Itseään ei tulisi ottaa liian vakavasti. Hän kehottaa johtajia myös kehittämään johtamistaitojaan lukemalla jatkuvasti aihetta käsitteleviä kirjoja. ¢ 3.16 PROVIISORI 15
¢
suviseurat
Tornion suviseurojen palvelupiste toimi kontissa.
Suviseurojen lääkehuolto oli kiinnostava haaste Tornion suviseurojen lääkehuollon järjestäminen oli mieluinen haaste ja mielenkiintoinen kokemus apteekkari Esa Lahdenpäälle. TEKSTI JA KUVAT NIINA MAKKONEN
Palvelupisteessä asioi lähes 1 300 asiakasta. Reseptejä toimitettiin reilut 300 kappaletta. 16 PROVIISORI 3.16
S
uviseurat on Pohjoismaiden suurin hengellinen tapahtuma, joka kokoaa yhteen noin 70 000 kävijää noin 30 maasta. Tapahtuma on vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen jokavuotinen kesäjuhla. Tänä vuonna Suviseurat järjestettiin Tornion Liakan peltoaukealla 1.–4. heinäkuuta. Tapahtuma-alueella toimi muun muassa kauppa, pankki, terveysasema ja apteekin palvelupiste.
KYSE YHTEISKUNTAVASTUUSTA Suviseurat vaativat runsaan osallistujamäärän vuoksi tapahtuma-alueelle oman lääkehuollon. Lääkehuollon järjestämisestä vastaa pääsääntöisesti paikkakunnan apteekki. Yhteydenotto Suviseurojen organisaatiosta tulikin jo reilu vuosi ennen Suviseurojen ajankohtaa. Tornion Apteekin apteekkari Esa Lahdenpää mietti hetken tilaisuutta ja päätti tarttua siihen. Hän korostaa tehtävässä apteekin yhteiskuntavastuuta ja mie-
Palvelupisteen farmaseutit palvelivat yhteensä noin 1 300 asiakasta neljän päivän aikana.
lenkiintoista kokemusta kannattavan liiketoiminnan sijaan. Lahdenpää haki Fimealta lupaa tilapäisen palvelupisteen perustamiseen tapahtuman ajaksi. Palvelupisteen perustamiseen pitää olla selvät syyt, ja hakemukseen on liitettävä suunnitelma siitä, miten lääkeneuvonta järjestetään. Suunnitelmasta tulee käydä ilmi myös tila, aukioloajat, lääkevalikoima ja palvelupisteen hoitamisen suunnittelu. Suviseuraorganisaatio tarjosi palvelupisteelle tilat, nettiyhteyden reitittimeen asti ja työvoiman palvelupisteeseen. Apteekin piti hoitaa muu työvoiman tarve pääapteekilla ja kuljetuksissa, tuotteiden hankinta, laitteistot ja niiden asentaminen. Palvelupiste oli avoinna torstaista sunnuntaihin 10–22 ja maanantaina 10–14.
APTEEKKARI HOITI LOGISTIIKAN Henkilökuntaa täytyy varata riittävästi sekä apteekkiin että Suviseurojen palvelupisteeseen. Lääkehuollon järjestäminen ja toteuttaminen vaatii saumatonta tiimityötä farmasian ammattilaisten kesken. Lääkkeiden kuljetuksesta apteekin ja palvelupisteen välillä on huolehdittava apteekin henkilökunnan voimin. Logistiikan suunnitteluun tulee perehtyä ja mahdollisiin ongelmiin varautua huolellisesti. Esimerkiksi säilytysolosuhteiden asianmukaisuus kuljetuksen aikana on varmistettava. Tornion Apteekin palvelupisteessä farmaseuttista henkilökuntaa oli noin 25 Suvi-
seurojen organisaation puolesta. Apteekkari Lahdenpää huolehti itse logistiikasta.
NÄRÄSTYKSEEN JA RAKKOIHIN Kesällä haasteita lääkkeiden varastoinnille aiheuttaa vaihteleva sää. Esimerkiksi liiallinen lämpö tai ukkonen voivat johtaa ongelmiin, joihin tulee reagoida nopeasti. Palvelupisteen lääkevalikoimaan kuului esimerkiksi särky-, flunssa-, allergia- ja närästyslääkkeitä. Antibioottien ja reseptiä vaativien särkylääkkeiden tarve on aikaisemmin ollut ennakoitua suurempaa. Lapsiperheiden vuoksi nestemäisille antibiooteille voi olla suuri tarve. Tornion Suviseuroissa aikuiset hakivat apua erityisesti närästykseen. Yllättäväksi nousi rakkolaastareiden menekki, joita olisi mennyt varattua määrää enemmänkin. Myös vitamiinit, särkylääkkeet ja aurinkovoiteet kävivät kaupaksi. Palvelupisteessä asioi lähes 1 300 asiakasta. Reseptejä toimitettiin reilut 300 kappaletta. Tapahtuman ruuhkaisin päivä oli lauantai.
LÄÄKENEUVONTA TURVATTAVA Lääkemääräysten käsittely palvelupisteessä tapahtui kuten pääapteekissakin. Myös reseptilääkkeiden toimitusprosessi palvelupisteessä oli vastaavanlainen kuin apteekin toimitusprosessi. Ellei lääkettä ollut palvelupisteessä, se haettiin Tornion Apteekista ja toimitettiin asiakkaalle mahdollisimman pian.
Farmaseutin tai proviisorin on annettava lääkeneuvontaa, hintaneuvontaa ja kerrottava lääkevalmisteen valintaan vaikuttavista tekijöistä joko vastaanottotilanteessa palvelupisteessä tai ottamalla asiakkaaseen yhteyttä myöhemmin apteekista. Palvelupisteen tietoliikenneyhteys piti toteuttaa voimassa olevien standardien mukaisesti. Tietoliikenneyhteys vastasi Tornion Apteekissa käytössä olevaa liittymää ja sen tuli olla suojattu.
SUUNNITTELU HYVISSÄ AJOIN Fimea teki vuonna 2012 kesätapahtumien lääkehuoltopalveluja tarjonneille apteekkareille kyselyn siitä, miten järjestelyt onnistuivat ja mitä haasteita järjestelyissä oli. Vastaajat painottivat riittävän varhain aloitettua suunnittelua yhteistyössä tapahtuman järjestäjän kanssa. Myös valmiutta reagoida yllättäviin tilanteisiin nopeasti pidettiin tärkeänä. Hyvällä suunnittelulla on iso vaikutus toiminnan onnistumiseen ja sujuvuuteen. Torniossa yhteistyö Suviseurojen organisaation kanssa alkoi touko-kesäkuun vaihteessa 2015 eli noin vuosi ennen palvelupisteen toiminnan aloittamista. ¢
Niina Makkonen toimii johtavana proviisorina Tornion II Alatornion Apteekissa ja Tarja Juntunen proviisorina Tornio I Apteekissa. 3.16 PROVIISORI 17
¢
tiede Geenikirurgia on maailmanlaajuisesti kaupallisen läpimurron kynnyksellä.
Uusi menetelmä auttaa katkaisemaan DNArihman juuri oikeasta kohdasta. Katkaisulla saadaan hiljennetyksi kyseisen DNA-alueen koodittama geeni.
Naps ja geeni poikki Näpsäkkä Crispr-Cas9-menetelmä on tehnyt geenien muokkauksesta helppoa. Geeniterapian vallankumouksen suurin hidaste ovatkin liika byrokratia ja ylivarovaiset lupakäytännöt.
18 PROVIISORI 3.16
OPPIA BAKTEEREILTA
Kaikki sairaudet, jotka johtuvat jonkin proteiinin tuotannon puutteesta, voidaan periaatteessa parantaa geeniterapialla.
TEKSTI ANTTI KIVIMÄKI KUVA DREAMSTIME
G
eenikirurgia on harpannut lyhyessä ajassa suuren loikan, ja kiitos siitä kuuluu uudelle Crispr-Cas9-menetelmälle. – Menetelmä varmasti palkitaan lähiaikoina Nobelilla. Geeninmuokkauksen tekniikka on nyt niin hyvässä kunnossa, että vain mielikuvitus on rajana, mitä sen avulla voi tehdä. On kuin joku olisi juuri keksinyt kirveen ja tuossapa on metsä, tekisikö siitä temppelin vai puuveneen, perinnöllisten sairauksien lääkäri ja tutkija Kirmo Wartiovaara maalailee. Wartiovaara kollegoineen harjoitti ennen geenikirurgiaa ZFN- ja TALEN-menetelmillä, mutta pari vuotta sitten he vaihtoivat Crispr-Cas9-menetelmään. Eivätkä aio vaihtaa takaisin. Miksi Crispr-Cas9 on niin ylivertainen? – Keskeinen ongelma geeninmuokkauksessa on se, miten DNA-rihma saadaan kat-
ki juuri oikeasta kohdasta nopeasti, tehokkaasti ja halvalla, Wartiovaara aloittaa taustoituksen. Taustoitusta asia vaatiikin… Katkaisulla kyseisen DNA-alueen koodittama geeni saadaan hiljennettyä tai mikä parempaa: mikäli lähistöllä on mallikappale terveestä ja riittävän samanlaisesta DNA:sta, solu korjaa saksitun DNA:n mallin mukaiseksi. Aikaisemmin katkaisua varten piti rakentaa juuri oikean muotoinen ZFN- tai TALEN-proteiini, joka luiskahti DNA:n päälle oikeaan kohtaan. DNA:n emäsrakenne – adeniinin, guaniinin, sytosiinin ja tymiinin vaihtelu – muodostaa eräänlaisen vuoristoradan, ja siihen haettiin täydellistä vastinkappaletta. – Proteiinin etsiminen oli hidasta. Kolmiulotteiset proteiinit taipuvat ja vääntyvät yllättäviin asentoihin, ja niitä piti kokeilla yrityksen ja erehdyksen kautta, Wartiovaara jatkaa.
Cas9 on alkujaan bakteereiden käyttämä, DNA:ta silppuava proteiini, jolla bakteerit taistelevat viruksia vastaan. Kun bakteerit saavat virusinfektion, mutta onnistuvat tuhoamaan viruksen, bakteeri nappaa muistijäljen viruksen perimästä CRISPR-nimiseen alueeseen omassa perimässään. Tästä "muistilokerosta" se voi muodostaa pienen ohjaus-RNA-molekyylin, joka sisältää peilikuvan – tai DNA-vuoristoradan vastakappaleen – viruksen emäsjärjestyksestä. Bakteeri liittää ohjaus-RNA:n ja Cas9-silppurin yhteen, ja näin syntyy tuhoase, joka kulkee nimellä Crispr-Cas9. Kun kyseinen virus yrittää uudestaan bakteriin sisään, ohjaus-RNA tarttuu kiinni viruksen DNA:han ja Cas9 leikkaa sen poikki. Vuonna 2012 Yhdysvaltalainen Jennifer Doudna ja ranskalainen Emmanuelle Charpentier keksivät kaapata bakteereiden ikiaikaisen aseen ihmiskunnan käyttöön. He muokkasivat Cas9-leikkuria niin, että se toimii myös eläin- ja kasvisoluissa. Tähän voi sitten liittää ohjuriksi minkä tahansa RNA-pätkän. – Ihmisgenomin emäsjärjestys tunnetaan täysin. Sopivan RNA:n saa tilattua netistä parissa päivässä, ja sitten se vain liitetään Cas9-silppuriin. Ei tarvitse suunnitella proteiinia, riittää kun suunnittelee DNA-sekvenssiä vastaavan RNA:n, Wartiovaara sanoo.
PERINNÖLLINEN DIABETES KURIIN – Sehän on kuin sakset, tehokas ja helppokäyttöinen, tohtorikoulutettava Diego Balboa sanoo. Biomedicumissa professori Timo Otonkosken laboratoriossa työskentelevä Balboa on rutinoitunut Crispr-Cas9-saksija. Oman tutkimuksensa ohessa hän auttaa muiden ryhmien tutkijoita alkuun tehokkaan silppurin käytössä. Balboa kehittää geeniterapiaa perinnölliseen diabetekseen, jossa geenimutaatio vaikuttaa haiman tai haimassa insuliinia tuottavien beetasolujen kehitykseen. Perimmäisenä tavoitteena on seuraavanlainen hoitoprotokolla: potilaalta otetaan ensin soluja ihosta tai verestä, jonka jälkeen solut muutetaan koeputkessa monikykyisiksi kantasoluiksi. Sitten geenivirhe korjataan kantasoluissa Crispr-Cas9:n avulla ja kantasolut erilaistetaan insuliinia tuottaviksi beetasoluiksi. Lopuksi solut siirretään potilaaseen – ja diabetes on poissa. Tällä haavaa Balboa tutkii diabetespotilailta otettuja soluja vain koeputkessa. – Tiedämme joidenkin potilaiden viallisen geenin tarkkaan. Voimme koeputkessa seurata, mikä haiman erilaistumisessa menee vikaan ja kuinka se johtaa diabetekseen. Lisäksi voimme testailla mutaation korjaamista. 3.16 PROVIISORI 19
¢
tiede Geenikirurgia on maailmanlaajuisesti kaupallisen läpimurron kynnyksellä. Lääketurvallisuustestaukset kantasoluista tuotettujen haiman beetasolujen siirrosta diabetespotilaiden ihon alle ovat jo käynnissä. – Kaikki sairaudet, jotka johtuvat jonkin proteiinin tuotannon puutteesta, voidaan periaatteessa parantaa geeniterapialla. Lähivuosina nähdään suuria otsikoita, Balboa sanoo.
mutta lupakäytäntöjen
teensa, joka voitaisiin ehkä parantaa täysin geeniterapialla – mikäli geeniterapian tutkimus olisi kevyemmin ja joustavammin säädeltyä. Vuonna 2014 Pennsylvanian yliopiston tutkija Pablo Tebas kollegoineen sai geeniterapian avulla aidsin oireet kokonaan parannettua kouralliselta potilaita. Prosentilla ihmisistä puuttuu valkosolun pinnalta reseptori, johon hi-virus kiinnittyy. Tutkijat ottivat aids-potilailta veren kantasoluja, poistivat niistä kyseisestä reseptorista vastaavan geenin ja palauttivat kantasolut potilaalle. Geeniterapoidut kantasolut tuottivat terveitä valkosoluja, jotka levisivät elimistössä ja luonnonvalinnan mekanismein syrjäyttivät infektoituneet valkosolut. Kaksi potilasta saattoi hoidon ansiosta lopettaa kokonaan aids-lääkityksen. Infektio kuitenkin palasi, koska geeniterapoituja soluja sai turvallisuussäädösten vuoksi antaa potilaille vain varsin pienissä erissä. – Kun hoitoja kokeillaan ensimmäisiä kertoja, varovaisuus on välttämätöntä. Nyt kun kaikki on mennyt hyvin, annoksia luultavasti vähitellen lisätään, Wartiovaara sanoo. – Jos sama mutaatio tehtäisiin munasolussa, syntyvä ihminen olisi hiv:lle resistentti. Mutta ituradan geneettinen muuntelu on vielä laitonta, eivätkä tutkijatkaan sitä halua, ainakaan ennen kuin se osoitetaan turvalliseksi.
vuoksi aikaa kuluu 30
KEINOHEDELMÖITYSTÄKIN KAUHISTELTIIN
– Olen suunnitellut, että ennen kuin jään eläkkeelle, voimme Helsingin klinikalla parantaa hemoglobiinisairauksia niin, että otetaan potilaan luuytimestä kantasoluja, muokataan kantasoluja tuottamaan sikiöhemoglobiinia ja palautetaan kantasolut takaisin potilaalle, Wartiovaara pohtii. – Jos meidän hoito breikkaa niin hyvä, jos jonkun toisen niin olen iloinen siitäkin.
RISKEJÄ PAINOTETAAN LIIKAA PARANNUSTA HEMOGLOBIINITAUTEIHIN Wartiovaara ryhmineen kehittelee Otonkosken laboratoriossa hoitoja perinnöllisten punasolutautien, kuten talassemian ja sirppisoluanemian, parantamiseksi. Yli sata miljoonaa ihmistä sairastaa perinnöllisiä punasolutauteja, joskin Suomessa ne ovat harvinaisia. Taudit voidaan parantaa siirtämällä luuytimeen sukulaisen terveitä kantasoluja, mutta kaikille ei löydy luovuttajaa. Tällöin potilas joutuu käymään kuukausittain verensiirrossa. Se rasittaa sydäntä ja munuaisia, ja eliniänodote on vain 40 vuotta. Köyhissä maissa, missä ei ole rahaa verensiirtoon, elinikä on lyhyempi. – Pelkästään Yhdysvalloissa hoitoihin kuluu vuodessa pari miljardia dollaria, joten geenihoitoa kannattaa kehittää myös taloudellisessa mielessä. Suoraviivaisinta olisi paikantaa punasolutaudin aiheuttava geenivirhe ja korjata geeni. Tätä hoitoa selvitetäänkin aktiivisesti maailmalla. Mahdollisena riskinä nähdään kuitenkin, että säätelyssä jokin menee pieleen. Ei ole hyvä, että hemoglobiini on 150:n asemasta 250 grammaa litrassa. Wartiovaaran ryhmä lähestyy asiaa kiertoteitse. Tarkoitus on aktivoida punasolupotilailla sikiön hemoglobiinintuotanto. Sikiöaikana hemoglobiini syntyy eri geenialueelta kuin syntymän jälkeen. Sikiöaikainen mekanismi ei silti katoa täysin; aikuisen ihmisen hemoglobiinista noin prosentti on niin sanottua sikiöhemoglobiinia. – Kukaan ei ymmärrä, miksi sikiön hemoglobiinin tuotanto lakkaa, kun ihminen syntyy. Jos keksitään, miten vaihto sikiöhemoglobiinista aikuishemoglobiiniin saadaan estettyä, perinnölliset virheet aikuishemoglobiinissa eivät haittaa. – Joidenkin sukujen aikuisilla on geenipoikkeamien vuoksi hemoglobiinistaan noin kolmannes sikiöhemoglobiinia. Heidän genomiaan tutkimalla voimme ymmärtää, mistä tämä johtuu, ja voimme yrittää tehdä itse samoja mutaatioita. Tulokset ovat alustavasti lupaavia: viljellyissä luuytimen kantasoluissa sikiöhemoglobiinin tuotanto saatiin tuplattua. Analyysi on kuitenkin kesken, ja tie geeniterapiaksi on pitkä. Jotta talassemiapotilaat selviäisivät ilman verensiirtoja, sikiöhemoglobiinin osuuden pitäisi nousta 20–30 prosenttiin.
20 PROVIISORI 3.16
Wartiovaara työskentelee puoliksi tutkijana, puoliksi perinnöllisyyslääkärinä HUS:issa. Uusien hoitojen kehittäminen ja jo pelkkien laboratoriotutkimusten tekeminen on varsin byrokraattista. – Ennen olisi riittänyt, että kysyy potilaalta: "Sopiiko, jos otetaan vähän verta tutkimukseen". – Potilaille annettavien hoitojen kehittelyssä säännöt ovat tulleet tarpeeseen. Ei ole kiva parantaa hemoglobiinia jollakin kokeellisella hoidolla ja vahingossa synnyttää verisyöpää. Sääntelyssä on kuitenkin vain menty liian pitkälle.
Jos pitäisi laittaa kymmenen miljoonaa euroa tutkimustyöhön,
vuotta, firmoilta ei heru rahoitusta. Kaikenlainen eettinen, moraalinen ja riskien välttämiseen liittyvä juridinen säätely on geenikirurgiassa niin voimakasta, että uuden teknologian lupaus ei helposti käänny lääketieteen arkeen. Maailmalla on tehty 1 800 geeniterapiakoetta, mutta markkinoilla on vain neljä lääkettä, Suomessa vain yksi. – Jos pitäisi laittaa kymmenen miljoonaa euroa tutkimustyöhön, mutta lupakäytäntöjen vuoksi aikaa kuluu 30 vuotta, firmoilta ei heru rahoitusta. Takaisinmaksuaika on liian pitkä. Geeniterapioiden tutkimuksen säätelyssä pitää punnita riskejä ja hyötyjä. Nyt nämä eivät ole tasapainossa. Ihmiset kauhistelevat, että geeniterapian tai tutkimuksen aiheuttaman yllättävän sivuvaikutuksen vuoksi voi ehkä kuolla X ihmistä. Samaan aikana ei kuitenkaan huomioida, että 10 X tai 100 X tai 1 000 000 X ihmistä ehtii kuolla "luonnollisesti" sairau-
Sukusolujen ja alkion koskemattomuus on tällä haavaa jyrkkä eettinen normi: ihmiselle ei saa tehdä geneettisesti periytyviä muutoksia. Tämän eettisyyden voi toki kyseenalaistaa. Haluavatko ihmiset siirtää jälkeläisilleen esimerkiksi X-kromosomin virheestä johtuvan Duchennen lihasdystrofian, joka ajaa hedelmöityksen kolikonheitossa epäonniset pojat hengityskoneeseen parikymppisenä? – Nykyään riski kierretään usein keinohedelmöityksellä, kun siinä voi valita alkioista jatkoon vain terveet. Useimmat hyväksyvät tällaisen "rodunjalostuksen", luultavasti siksi, että siinä ei muuteta mitään, Wartiovaara sanoo. Alta kolmikymppinen Balboa on luottavainen tulevaisuuden suhteen: järkevät hoidot lyövät kyllä läpi, kunhan tiedeyhteisö osaa selittää hyvin riskit ja mahdollisuudet. – Myös koeputkihedelmöityksessä nähtiin 20–30 vuotta sitten suuria eettisiä ongelmia ja sitä vastustettiin laajalti. Nykyisin kenelläkään ei ole eettisiä ongelmia mennä hedelmällisyysklinikalle, Balboa sanoo. ¢
Artikkeli on aiemmin julkaistu Yliopisto-lehden numerossa 5/2016.
apteekkiluvat TEKSTI HENRIK SALOMIES KUVA DREAMSTIME
UUTUUS
Vapautuvat apteekkiluvat 2017–2018 Tarkasteluajanjaksona saavuttaa 68 vuoden eläkeiän 20 edelleen toimessa olevaa apteekkaria.
HOIDA KAUNEUTTASI MYÖS SISÄLTÄPÄIN
SEN LISÄKSI muutama nuorempi apteekkari tullee luopumaan apteekkiluvistaan ennen lakisääteistä eläkeikää. Apteekkioikeuden haltijoita on enää muutama, ja heidän keski-ikänsä on noin 75 vuotta. Apteekkiluvat tulevat hakuun noin kolme kuukautta ennen apteekkarin syntymäpäivää. Taulukossa apteekit ovat vapautumisjärjestyksessä. 2017
Ceramosides® vähentää tutkitusti* ihoryppyjä ja lisää ihon elastisuutta.
Kouvola 7 Kyminkulma Parkano Helsinki 54 Vuosaari Ilmajoki + Koskenkorva sa Harjavalta Kajaani 1 + Lohtaja sa Pieksämäki 2 Uusi Alavus Kouvola 8 Valkeala Laitila 1 Eura 2018
Helein on uusi kauneusravintolisäsarja, joka vahvistaa sisäistä hyvinvointia saaden kauneuden hehkumaan myös ulkoisesti. Apteekista.
Jyväskylä 12 Kuokkala Maarianhamina 1 Uusi + Kumlinge sa Tampere 15 Hervanta Vantaa 12 Simonkylä Hämeenlinna 1 Tori-Apteekki Tohmajärvi Porvoo 4 Näsi Kiuruvesi Helsinki 22 Carelia
Henrik Salomies
Apteekkari Kiuruveden apteekki
www.helein.fi *Guillou ym. Int J Cosmet Sci 2011;33:138-43.
3.16 PROVIISORI 21
¢
Jäsen- ja koulutussivut Opiskelijoille tarkoitetussa kevään ProMentor-ohjelmassa oli menetelmänä ryhmämentorointi. Kerromme, miten kaikki sujui. Kutsumme myös Joka proviisorin ajankohtaisseminaariin, jossa käsitellään apteekkiliiketoimintaa. Tarkkailethan sähköpostiasi, sillä yksityiskohtaista kutsua syyskokoukseen 26.11. ei tällä kertaa julkaista Proviisori-lehdessä.
Nimityksiä Proviisoriyhdistyksen toimistolla: HENNA KYLLÖSESTÄ EDUNVALVONTAPROVIISORI
Proviisori Henna Kyllönen on nimitetty Suomen Proviisoriyhdistyksessä edunvalvontaproviisoriksi. Kyllönen on aloittanut tehtävässään 5.9. Henna Kyllönen on toiminut Suomen Proviisoriyhdistyksen hallituksen jäsenenä ja varajäsenenä 2010–2013 ja 2016, josta yhdistyksen varapuheenjohtajana vuosina 2012–2013. Hän on toiminut Proviisoriyhdistyksen palveluksessa väliaikaisesti toiminnanjohtajan sijaisena sekä järjestö- ja edunvalvontaproviisorin sijaisena. Hennalla on kokemusta myös apteekkityöstä usean vuoden ajalta.
EIJA VARTIAINEN VAHVISTAA TOIMISTOA JÄRJESTÖASIOIDEN HOIDOSSA
PROVIISORIYHDISTYKSESSÄ OSA-AIKAISENA JÄRJESTÖ ASSISTENTTINA toiminut Eija Vartiainen jatkaa määräaikaisesti Proviisoriyhdistyksen toimistolla järjestösihteerin tehtävässä. Eija on koulutukseltaan matkailuvirkailija ja hän on aiemmin toiminut Merimelojat ry:n koulutusvastaavana.
PROVIISORIYHDISTYS KIITTÄÄ SUVI HEISKASTA YHTEISISTÄ VUOSISTA
JÄRJESTÖ- JA EDUNVALVONTA PROVIISORINA syksystä 2011 alkaen toiminut Suvi Heiskanen on aloittanut elokuussa uusissa tehtävissä lääketeollisuuden palveluksessa. Yhdistyksen hallitus ja toimiston väki kiittävät Suvia yhteisistä vuosista ja toivottavat menestystä uusiin haasteisiin!
Muista! Tapaat Proviisoriyhdystyksen toimiston väkeä ja hallituksen jäseniä syksyn koulutuksissammme ja muissa tapahtumissamme, kuten
Ajankohtaisseminaarissa 14.10. Talouskiertueella Joensuussa 25.10. Proviisoriyhdistyksen Farmasian Päivien osastolla 18.–19.11. Sääntömääräisessä syyskokouksessa 26.11.
Tervetuloa sääntömääräiseen syyskokoukseen 26. marraskuuta! Lähetämme syyskokouskutsun myöhemmin jäsenillemme sähköpostitse sekä tiedotamme siitä verkkosivujemme jäsentietoalueella, josta löydät myös syyskokouksen esityslistan. Lisätietoa Proviisoriyhdistyksen toimistosta: toimisto@proviisoriyhdistys.net
Proviisoriyhdistys muistuttaa kokousten koollekutsumiseen liittyvistä sääntömuutoksista PROVIISORIYHDISTYKSEN HALLITUS ESITTI sääntömääräisten kokousten koollekutsumiseen muutoksia, jotka hyväksyttiin kevätkokouksessa. Kokouksessa päätettiin mahdollistaa kutsuminen aiemmin postitse välitettävien jäsentiedotteen ja virallisen julkaisun ohella myös Proviisoriyhdistyksen vakiintuneissa sähköisissä viestintäkanavissa, kuten sähköpostitse. Toinen hallituksen esitys koski sääntömääräisen etäkokouksen järjestämistä. Päätettiin mahdollistaa etäosallistuminen yhdistyksen kokouksissa silloin, kun siitä mainitaan kokouskutsussa. Harkintavalta etäosallistumisen toteutuksesta on yhdistyksen hallituksella. Muistathan siis aina tarvittaessa päivittää sähköpostisi yhdistyksen tietoon, jotta saat ajankohtaiset sähköpostitiedotteet. Päivityksen voi tehdä yhdistyksen jäsentietoalueen kautta. Proviisoriyhdistys viestii ajankohtaisista kokouksiin liittyvistä asioista myös jäsentietoalueellaan sekä verkkosivuillaan. ¢
22 PROVIISORI 3.16
YHDISTYKSEN TOIMISTOLLA KYSYMYKSIISI VASTAAVAT Ville-Matti Mäkinen, Henna Kyllönen ja Eija Vartiainen: toimisto@proviisoriyhdistys.net
p. (09) 177 771 arkisin klo 10–16 OVATKO TIETOSI AJAN TASALLA? EIKÖ VIESTIMME TAVOITA SINUA? Voit päivittää tietosi kätevästi sivuillamme www.proviisoriyhdistys.net/ota-yhteytta tai toimisto@proviisoriyhdistys.net
¢
lausunnot
varapuheenjohtajalta Mistä tämä kaikki negatiivisuus?
Proviisoriyhdistys on lausunut STM:lle LÄÄKEKORVAUSSÄÄSTÖISTÄ: ”Proviisoriyhdistys piti lääkesäästöpaketin ehdotusten osalta hyvänä, että siinä oli tarkasteltu säästötoimenpiteitä kaikkien lääkealan toimijoiden näkökulmista. Lukuun ottamatta viitehintaputken kaventamista nykyisestä 0,5 euroon yhdistys piti esityksen keskeisiä toimenpide-ehdotuksia (s. 7) rakentavina suhteessa vaihtoehtoiseen arviolta 14 % viitehintajärjestelmään kuulumattomien lääkkeiden tukkuhintaleikkaukseen. Poikkeavaa kantaansa viitehintaputken kaventamiseen yhdistys perusteli jo lakiin vuodelle 2016 tehtyjen hintaneuvontavelvoitteiden täsmennysten vaikutuksilla ja suhteessa siihen vaaraan, että Suomen lääkemarkkina supistuisi, joka puolestaan vähentäisi kilpailua.” ERILLISYHTIÖISTÄ: ”Esityksen tavoitteena on, että nykyisen apteekkilupajärjestelmämme sisällä pyritään saattamaan apteekkitoiminta takaisin lääkelain lähtökohtana olevaan tilaan, jossa apteekkitoimintaa harjoitetaan apteekkarin henkilökohtaisena toimintana. Lisäksi tavoitteena on puuttua järjestelmän sisällä kilpailuneutraliteettihäiriöitä mahdollistaviin järjestelyihin sekä ylläpitää yleistä luottamusta apteekkijärjestelmään. Proviisoriyhdistys pitää lainsäädännön selkiinnyttämistä hyvänä asiana ja näkee muutokset apteekkitoiminnan ammatilliselta kannalta oikean suuntaisena. Proviisoriyhdistys ymmärtää hyvin esitetyt erillisyhtiöiden toimintaa koskevat rajoitukset keinona tavoitteiden saavuttamisessa, vaikka ei toisaalta ole nähnyt esitettyä erillisyhtiöiden toiminnan kieltämistä ensisijaisena keinona, sillä alan sisällä ovat mielipiteet olleet toiminnan osalta jakautuneita.” Lue lisää yhdistyksen lausunnoista verkkosivuillamme.
KESKUSTELIN TAANNOIN erään proviisorikollegani kanssa, kun hän kertoi muuttavansa ulkomaille. Tiedusteltuani syytä hän mainitsi taustavaikuttajina negatiivisen ilmapiirin sekä kapeat työmahdollisuudet Suomessa. Tästä keskustelumme kääntyi siihen, miten negatiivisuutta oikein ruokitaan mediassa ja säästöpuheiden rinnalla. Jotain tarvitsisi selvästi tehdä, mutta myös asenne vaikuttaa. ERITYISESTI PARIN viime vuoden aikana lääkeala on esitetty mediassa valitettavan negatiivisena – alamme on ollut syy yhteiskunnan kasvaneisiin terveydenhoidon kuluihin lääkekustannusten noustessa ja vanhoillinen sekä kykenemätön uudistumaan. Lääkekustannukset nähdään edelleen irrallisena kulueränä eikä haluta tunnustaa säästöä, joka saavutetaan oikealla lääkehoidolla muun muassa laitoshoidon vähentyessä. Elämme hyvin negatiivisessa ilmapiirissä siitä huolimatta, että teemme arvokasta työtä potilaiden ja yhteiskunnan hyväksi. Saamme kokea arvostelua tahoilta, joiden oma kokemus, näkemys sekä tietämys alasta ja sen perusrakenteista on hyvin raj(h)allista ja pintapuolista. Toisaalta hyvästä työstä ei monesti muisteta kiittää: esimerkiksi lääkesaatavuus ja -turvallisuus ovat Suomessa edelleen huippuluokkaa, ja lääketeollisuus tuo jatkuvasti markkinoille uusia innovatiivisia, entistä tehokkaampia lääkkeitä. Jokapäiväisten onnistumisten sijasta vain ongelmat päätyvät uutisotsikoihin. MISTÄ KAIKKI tämä negatiivisuus? Mietitäänpä hetki asiantuntijuuttamme ja sen merkitystä eri tahoilla. Työmme on luonteeltaan monesti näkymätöntä, eivätkä onnistumiset välttämättä näy ulospäin. Monet proviisorit ovat merkittävänä taustavaikuttajana tärkeissä päätöksissä. Huomataanko työmme vasta, kun jokin menee pieleen? Tuntuu, että nämä seikat unohdetaan varsinkin alan ulkopuolella käydyssä keskustelussa. PÄÄSIN ONNEKSENI tänä vuonna toimimaan kolmen erittäin lupaavan proviisorinalun mentorina. Oli mahtava nähdä, kuinka innokkaita ja positiivisia nuoret proviisorit ovat. Pidetään tästä hengestä kiinni! Mediamyllerrys ja alan ulkopuolisten tahojen kritiikki eivät saa sumentaa meitä. Kiitän kaikkia proviiso-
Elämme hyvin negatiivisessa ilmapiirissä siitä huolimatta, että teemme arvokasta työtä potilaiden ja yhteiskunnan hyväksi.
reja, jotka päivittäin tekevät tärkeitä päätöksiä tai vähintäänkin toimivat niiden taustavaikuttajina. KUTEN KOLLEGANI, moni muukin tuntuu miettivän muuttoa ulkomaille töiden perässä. Se voi olla mahtava tilaisuus oppia uutta, kehittyä ja löytää uusia haasteita. Toivon hartaasti, että tulevaisuudessa myös Suomessa ilmapiiri kääntyy positiivisemmaksi ja saamme houkuteltua paluumuuttajia takaisin arvokas kokemus mukanaan. Pidetään me alamme sisällä samaa henkeä yllä kuin mitä itse mentoroitaviltani opin. ¢ Katere Sharifpour
varapuheenjohtaja Suomen Proviisoriyhdistys
3.16 PROVIISORI 23
¢
¢
promentor TEKSTI HENNARIIA HERKKOLA, ANNA PELTONEN JA LIISA KANNINEN KUVAT SAGA SILFVAST
Opiskelijan ProMentor on ponnahduslauta tulevaisuuden urapoluille Proviisoriyhdistyksen ProMentor-konsepti täydentyi tänä keväänä Opiskelijan ProMentor -ohjelmalla. Viidennen vuoden proviisoriopiskelijat Anna Peltonen ja Hennariia Herkkola saivat mentoroinnista paljon irti ja haastoivat myös mentorinsa Jarno Kaarlaksen kertomaan omista tuntemuksistaan.
T
änä keväänä meille Helsingin yliopiston proviisoriopiskelijoille tarjoutui aivan uudenlainen mahdollisuus osallistua Proviisoriyhdistyksen toimintaan, kun Opiskelijan ProMentor -ohjelma toteutettiin ensimmäistä kertaa. Kun kuulimme kyseisestä ohjelmasta, lähdimme innolla kirjoittamaan hakemuksia ja odottelemaan tietoa ohjelmaan hyväksymisestä. Saimme houkuteltua mukaan myös joukon opiskelutovereitamme. Maaliskuussa ohjelman startatessa mieli oli odottavainen, mutta samalla hieman jännittynyt ja utelias, sillä emme oikein tienneet, mitä tuleman pitää. Mentorointi oli käsitteenä tuttu, mutta käytännöstä emme tienneet juuri mitään. Turhaan jännitimme, sillä muodostimme mahtavan mentorointiryhmän mentorimme Jarno Kaarlaksen kanssa, joka toimii apteekkiproviisorina Järvenpään 2. Uudessa apteekissa.
RYHMÄMENTOROINTIA JA AARREKARTTOJA Mentorointiohjelman tarkoituksena on valmentaa opiskelijoita kohti työelämää antamalla uusia näkökulmia alasta. Sen tavoitteena on ennen kaikkea lisätä rohkeutta, itsevarmuutta sekä omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistamista. Opiskelijan ProMentor -ohjelma toteutettiin ryhmämentorointina, jossa ryhmät koostuivat kahdesta tai kolmesta mentoroitavasta ja alalla työskentelevästä mentorista. Omien ryhmätapaamistemme lisäksi tapasimme kaikkien ohjelmaan osallistuvien kesken ohjelman alussa ja lopussa. Mentoroitavien kesken pohdimme unelmiamme ja tulevaisuuttamme muun muassa askartelemalla aarrekartan. Kaikkien ohjelmaan osallistuneiden välillä vallitsi hyvä yhdes-
24 PROVIISORI 3.16
Keväällä 2016 järjestettyyn Opiskelijan ProMentor -ohjelmaan osallistui yhteensä neljä mentoria ja 11 mentoroitavaa. Ohjelma huipentui kesäkuun alussa pidettyyn päätösjuhlaan. sä tekemisen meininki, ja ilmapiiri oli innostava. Oma ryhmämme tapasi yhteensä viisi kertaa ja kuulimme, että myös muut ryhmät olivat tavanneet useasti – jotkut jopa seitsemän kertaa kolme kuukautta kestäneen ohjelman aikana!
KESKUSTELUJA JA YRITYSVIERAILUJA Ryhmämme tapaamisten keskeisimmäksi teemaksi valikoitui apteekkisektori. Kokosimme asian ympäriltä itseämme kiinnostavia ja askarruttavia aihealueita aina apteekin taloudesta esimiestehtäviin ja työnhakuun asti. Pääsimme myös vierailemaan monissa mielenkiintoisissa yrityksissä, mistä kiitos kuuluu aktiiviselle mentorillemme Jarnolle. Jarnon työpaikalla Järvenpäässä tutustuimme apteekkari Klaus Holttisen johdolla apteekin taloudenpitoon ja apteekkiproviisorin työnkuvaan.
Tutustuimme myös ravintolisiin erikoistuneen lääketehtaan Hankintatukku Oy:n toimintaan. Pääsimme näkemään lääketehtaan toimintaa valmisteiden formuloinnista aina valmiiden tuotteiden pakkaamiseen asti. Myös lääkeyritys Verman tuli meille tutuksi, ja saimme kuulla muun muassa tuotekehityksestä, myynnistä ja markkinoinnista.
VINKKEJÄ JA VERKOSTOJA Mentorointikeväämme oli erittäin antoisa, emmekä katuneet hetkeäkään ohjelmaan osallistumistamme, vaikka opinnot aiheuttivatkin kiirettä. Ohjelmaan osallistuminen antoi moninkertaisesti enemmän kuin ajallisesti ja työmäärältään otti. Saimme kullanarvoisia vinkkejä ja itsevarmuutta edessä häämöttävää työnhakua varten, ja samalla tutustuimme uusiin, asiantunteviin kollegoihimme.
promentor Verkostomme kasvoivat kuin huomaamatta, mikä onkin tärkeää jo opiskeluvaiheessa, sillä töiden etsiminen on kuitenkin kohta meillä edessä. Verkostoitumisen merkitys oli noussut yhdeksi keskeisimmistä teemoista myös muissa ryhmissä. Vuorovaikutustaitoja ja verkostoitumista harjoiteltiin konkreettisesti ohjelman päätöstilaisuudessa, jossa kuulimme myös esiintymiskouluttaja Sani Leinon esitelmän vaikuttavan esityksen kulmakivistä.
TUKEA JA ONNISTUMISIA RYHMÄSSÄ Koimme ryhmämentoroinnin oikein onnistuneeksi mentoroinnin muodoksi varsinkin näin opiskeluvaiheessa, kun suurin osa mentoroitavista on samassa elämäntilan-
teessa ja painii samojen kysymysten äärellä. Mentorointi hyödytti monia elämän osa-alueita. Ohjelman lopuksi kerätystä palautteesta käy ilmi, että suurin osa osallistujista koki ryhmämentoroinnin vahvistaneen ammatti-identiteettiä, lisänneen itseluottamusta ja selkeyttäneen urasuunnitelmia. Osa koki mentoroinnin myös kasvattaneen motivaatiota kehittää itseään. Opiskelijan ProMentor -ohjelma on proviisoriopiskelijalle ainutlaatuinen mahdollisuus omien ajatuksien ja tulevaisuuden uravalintojen selkiyttämiseen. Mikä parasta, sen saa tehdä yhdessä samassa tilanteessa olevien kanssa kokeneempien konkareiden johdolla. Tulemme varmasti olemaan ryhmän kesken yhteydessä vielä tulevaisuudessakin! ¢
Keskeisin oivallus oli varmastikin se, että tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia, ja joku niistä varmasti osuu omalle kohdalle!” OPISKELIJAN PROMENTOR -OHJELMAAN OSALLISTUNUT MENTOROITAVA
4 kysymystä mentoriJarnolle MIKÄ SAI SINUT OSALLISTUMAAN OHJELMAAN MENTORINA?
Opiskelijan ProMentor – mentorointia ryhmässä OPISKELIJAN PROMENTOR ON Proviisoriyhdistyksen opiskelijajäsenilleen järjestämä mentorointiohjelma, jonka avulla proviisoriopiskelijat voivat saada tukea opintoihinsa ja työelämään siirtymiseen. Mentorointiohjelma antaa mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan uravaihtoehtoja ja kiinnostuksen kohteita sekä samalla luomaan uusia kontakteja tulevaisuutta varten. Ohjelman avulla voi oppia tunnistamaan omat vahvuudet ja heikkoudet aiempaa paremmin, ja samalla itsevarmuus ja luottamus omia uravalintoja kohtaan kasvavat. Mentorin ja ryhmän kanssa käydyt keskustelut selkeyttävät omia ajatuksia ja avaavat silmät uusille mahdollisuuksille. Mentorilta voi saada myös arvokkaita vinkkejä esimerkiksi työnhakuun ja CV:n tekemiseen. Opiskelijan ProMentor -ohjelma toteutetaan ryhmämentorointina. Ryhmämentorointi poikkeaa parimentoroinnista siinä, että yksi mentori mentoroi useampaa opiskelijaa. Ryhmämentoroinnin tarkoituksena on saattaa yhteen joukko ihmisiä, joilla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja tavoitteet. Luottamuksen syntyminen on mentoroinnin A ja O. Etenkin ryhmämentoroinnissa on tärkeää, että luottamus vallitsee kaikkien mentoroitavien välillä, ei vain kunkin mentoroitavan ja mentorin kesken. Näin ryhmän yhteishenki pysyy hyvänä ja kaikki uskaltavat kertoa omat ajatuksensa ryhmässä.
Olen tutustunut ohjelmaan jo sen syntyajoista lähtien, sillä toimin tuolloin Proviisoriyhdistyksen hallituksessa. Opin pikkuhiljaa näkemään ja ymmärtämään ohjelman tärkeyden ja tarpeellisuuden. Lisäksi koko ProMentor-ohjelmatiimin jäsenten innostuneisuus oli hyvin tarttuvaa, ja kun ensimmäinen opiskelijoille suunnattu ohjelma käynnistettiin, ei minua paljon tarvinnut mentoriksi suostutella. MITÄ MENTOROINTI ANTOI?
Hennariia Herkkolan, Anna Peltosen ja Jarno Kaarlaksen ryhmätapaamiset tulevat jatkumaan vielä syksyllä, vaikka varsinainen Opiskelijan ProMentor -ohjelma jo päättyikin. Onnistunut mentorointisuhde edellyttää ryhmältä myös yhteisten päämäärien ja tavoitteiden muodostamista ja sovittuihin pelisääntöihin sitoutumista. Ryhmämentoroinnin vahvuutena ovat ryhmältä saatu tuki ja muiden mentoroitavien ajatukset, jotka voivat olla yhtä arvokkaita kuin mentorin näkemykset. ¢
ANNAN JA HENNARIIAN VINKIT RYHMÄMENTOROINTIIN
1. Ole avoin, utelias ja aito oma itsesi. 2. Rakenna ja säilytä luottamus kaikkien ryhmän jäsenten kanssa. 3. Älä epäröi kertoa ajatuksiasi ja mieltäsi askarruttavia asioita.
Koko Opiskelijan ProMentor -ohjelman parissa vietetty kevät oli antoisa ja innostava. On avartavaa päästä keskustelemaan opiskelijoiden kanssa heidän näkemyksistään farmasian alasta ja sen tulevaisuudesta. Sitä on välillä niin omien ajatustensa vanki, että nuorempien kollegoiden kanssa käydyt keskustelut avaavat uusia ikkunoita. Tulevaisuus näyttää paljon valoisammalta, kun huomaa, kuinka fiksuja nuoria on kohta valmistumassa alalle. Jos vielä omalta pieneltä osaltani selkeytin mentoroitavien näkemyksiä ja haaveita tulevaisuuden sekä alamme suhteen, voin olla tyytyväinen panokseeni. MIKÄ MENTOROINNISSA OLI PARASTA?
Odotin jokaista ryhmämme tapaamista innolla. Ryhmämme jäsenet olivat hyvin erilaisia ihmisiä, mutta yhdessä ProTiimi-ryhmämme toimi loistavasti. Tapaamiset antoivat paljon enemmän kuin ottivat ja toivat energisyyttä ja voimaa omaan arkeen! LÄHTISITKÖ VASTAAVANLAISEEN OHJELMAAN UUDELLEEN?
Aivan varmasti! Mukana! :) 3.16 PROVIISORI 25
¢
Suomen Proviisoriyhdistyksen hallitus vuonna 2016 PUHEENJOHTAJA ANNE TAMMIMÄKI, yliopistolehtori, Helsingin yliopisto, Pharmaco logical Expert, DRA Consulting Oy anne.tammimaki@gmail.com
VARAJÄSENET:
SAMI HYVÖNEN, Country Manager, Oy Bristol-Myers Squibb (Finland) Ab sami.hyvonen@bms.com
VARSINAISET JÄSENET:
1. VARAPUHEENJOHTAJA VILLE OINIO, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto ville.oinio@helsinki.fi 2. VARAPUHEENJOHTAJA, LÄÄKE TEOLLISUUSPOOLIN EDUSTAJA KATERE SHARIFPOUR, lääketukkukaupan vastuunalainen johtaja, Baxalta Finland Oy katere.sharifpour@fimnet.fi TALOUDENHOITAJA MINNA PAPPILA, proviisori, Keravan 1. apteekki minna.pappila@keravanapteekki.fi LIISA KANNINEN, tohtori koulutettava, Helsingin yliopisto liisa.kanninen@gmail.com VIESTINTÄVASTAAVA MARKKU HELMINEN, proviisori opiskelija, Itä-Suomen yliopisto markku.helminen@fimnet.fi OPISKELIJAVASTAAVA HEIDI HELMINEN, proviisori opiskelija, Helsingin yliopisto heidi.helminen@helsinki.fi
HELINÄ MINKKINEN asiantuntijaproviisori, HUS-Apteekki helina.minkkinen@fimnet.fi TIINA KINOS proviisori, Farenta Oy tiina@silen.fi LÄÄKETEOLLISUUSPOOLIN EDUSTAJA JOUNI KUSNETSOFF, lääketehtaan ja -tukkukaupan vastuunalainen johtaja (QP), Oy AGA Ab, Linde Healthcare jouni.kusnetsoff@gmail.com
JOKA PROVIISORIN AJANKOHTAIS SEMINAARI – TULOKSELLISTA APTEEKKILIIKE TOIMINTAA
PROMENTOR-VASTAAVA SUSANNA PARTTI, rekisteröintipäällikkö, ratiopharm Oy – Teva Group Member susanna.partti@gmail.com
pe 14.10.2016 klo 8.30–16.15 Allergiatalo, Helsinki
KOULUTUSVASTAAVA NIINA SUNI,asiantuntijaproviisori, DRA Consulting Oy, niina.m.suni@gmail.com
OHJELMAN TEEMAT:
JARNO KAARLAS proviisori, Järvenpään 2. Apteekki jarno.kaarlas@pp.inet.fi
Myynnin johtaminen ja onnistunut asiakaskokemus Maisa Durchman Valmentaja, toimitusjohtaja, Valmennusverstas Oy
CHARLOTTA SANDLER, asiantuntijaproviisori, Suomen Apteekkariliitto charlotta.sandler@gmail.com JUULI LAMBERG, proviisori, Pirkkalan 1. apteekki, juulilamberg@gmail.com
Apteekkitalouden ajankohtaiskatsaus Ilkka Harjula Talous- ja hallintojohtaja, Suomen Apteekkariliitto Apteekin kilpailuasema ja tulokseen vaikuttaminen Klaus Holttinen Apteekkineuvos, apteekkari, Järvenpään Uusi apteekki Digiympäristön mahdollisuudet terveydenhuollossa Antti Kivelä Johtaja, uudistumiskyky, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
SUOMEN PROVIISORIYHDISTYS RY Kaisaniemenkatu 1 Ba (7. krs.), 00100 HELSINKI Puh. (09) 177 771, fax (09) 6843 9911, toimisto@proviisoriyhdistys.net
ILMOITTAUTUMINEN SEMINAARIIN:
TOIMINNANJOHTAJA VILLE-MATTI MÄKINEN, proviisori, Proviisori-lehden päätoimittaja gsm 050 352 0771, ville-matti.makinen@proviisoriyhdistys.net
Jäsenet ja kannattajajäsenet: Proviisorit ja apteekkarit 129 €, opiskelijat 39 €
EDUNVALVONTAPROVIISORI HENNA KYLLÖNEN, proviisori, puh. (09) 177 771, henna.kyllonen@proviisoriyhdistys.net
Muut: Proviisorit ja apteekkarit 258€, opiskelijat 59€
JÄRJESTÖSIHTEERI EIJA VARTIAINEN, Puh. (09) 177 771, eija.vartiainen@proviisoriyhdistys.net
Ilmoittautuminen päättyy 8.10.
26 PROVIISORI 3.16
otx ¢ TEKSTI NIKO MATILAINEN KUVA DREAMSTIME
10 VINKKIÄ täydellisen CV:n laatimiseen Nämä neuvot vievät askelta lähemmäksi unelmiesi työpaikkaa.
10
CV, curriculum vitae eli ansioluettelo TÄYDENTÄÄ TYÖHAKEMUSTASI yksityiskohdilla. Luettele siinä työkokemuksesi, koulutuksesi ja muu osaamisesi. Panosta selkeyteen ja ytimekkyyteen, koska ensivaikutelma on dokumenteissa yhtä tärkeä kuin työhaastattelussa.
9
Pidä CV jatkuvasti ajan tasalla. PÄIVITÄ se, kun vaihdat työpaikkaa tai tehtäviä ja aloitat tai päätät koulutuksen. Huolellisesti tehty CV on helppo täydentää ja muokata hakemusta varten.
7
Hyvä CV ei ole liian pitkä. Maksimipituus on yleensä kaksi sivua, joten tiivistä dokumenttiin vain OLENNAISIN INFO itsestäsi. Huomio tulisi pitää itse asiassa, joten älä kikkaile ulkoasulla.
8
Kiinnitä huomiota OIKEINKIRJOITUKSEEN. Huolimaton kieliasu antaa huonon signaalin työnantajalle. Luettele työkokemuksesi aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan ylhäältä alaspäin. Oikolue hakemus ja CV ennen lähettämistä.
6
5 4 3 2
Jos hakemus ansioluetteloineen pyydetään lähettämään postitse, tee se. Yleensä lähettäminen tapahtuu kuitenkin sähköisesti. Tallenna tällöin CV:si OIKEASSA FORMAATISSA. Jos dokumentit pyydetään lähettämään PDF-muodossa, .doc-muodossa saapuneet tiedostot saattavat jäädä lukematta.
Monilla on KATKOKSIA TYÖHISTORIASSA. Opiskeluaikojen vaihtovuosi, äitiysloma ja muut katkosten syyt on kuitenkin hyvä mainita, jotta rekrytoijan ei tarvitse jäädä ihmettelemään niitä. Opiskelu- ja työhistorian kertaaminen auttaa myös valmistautumaan haastattelutilanteeseen.
LINKEDINLINKKI tarjoaa syvempää tietoa osaamisalueistasi ja verkostoituneisuudestasi. Twitter-tilin mainitseminen voi olla hyvä idea, jos haet yhteiskunnallisiin tehtäviin. Instagram-profiilista tuskin on hyötyä, ellei tehtävään liity valokuvaamista.
ASIALLINEN KASVOKUVA toimii aina. Hymyily ei ole kielletty, mutta juhlissa napatut tilannekuvat kannattaa säästää muihin yhteyksiin. Selfie ei yleensä ole hyvä valinta. Kun muokkaat CV:tä hakemukseen, mieti aina, MIHIN TEHTÄVÄÄN HAET. Korosta sitä osaa työhistoriastasi, jolla uskot olevan merkitystä hakemassasi työpaikassa.
1
Muista olla rehellinen, mutta ÄLÄ VÄHÄTTELE ITSEÄSI. Valehtelu ja taitojen liioittelu voivat kostautua, mutta kynttilää ei myöskään kannata pitää vakan alla. Suosittelijat yhteystietoineen kannattaa sijoittaa CV:n loppuun. 3.16 PROVIISORI 27
ÄI
EN
S
S
Ä EN
A
M ES S IM
S
UO
M
Kuuma
APTEEKISTA.
Pitkän kehitystyön tuloksena syntyi Suomen ensimmäinen ibuprofeenia sisältävä jauhe lämmintä juomaa varten. Moderni mustaherukka-aromia sisältävä Burana hoitaa flunssasi oireita lämpimästi. Burana 400 mg, jauhe oraaliliuosta varten, annospussi. Lievittää tilapäisiä kipu- ja kuumetiloja, kuten virusten aiheuttaman nuhakuumeen ja influenssan oireita, lihas- ja nivelkipuja, päänsärkyä ja migreeniä. Vaikuttava aine ibuprofeeni. Neuvottele käytöstä lääkärin kanssa, jos saat allergisia reaktioita muista särkylääkkeistä, sinulla on vatsahaava, sydän-, munuais- tai maksasairaus, kuivumistila tai olet raskaana. Ei tule käyttää alle 12-vuotiaille (ei alle 40 kg) lapsille eikä raskauden viimeisellä kolmanneksella. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pakkauskoot 10 ja 20 annospussia. burana.fi
Orion on suomalainen avainlippuyritys.
galenos.fi
08/2016
FLUNSSAN OIREIDEN LIEVITYKSEEN!